Uusiutuvan energian mallimaakunta

ETELÄ-KARJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA UUSIUTUVAN ENERGIAN MALLIMAAKUNTA

SISÄLTÖ 1 ALKUSANAT .................................................................................................................... 3 2 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN NYKYTILA ......................................... 4 2.1 Sähkön erillistuotanto .................................................................................................................. 5 2.2 Lämmön tuotanto ........................................................................................................................ 6

3 UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMINEN ETELÄ-KARJALASSA ................................ 8 3.1 Kunnissa meneillään tai suunnitteilla olevat hankkeet ................................................................ 8 3.2 Kuntien ympäristöohjelmien tavoitteet energian osalta ............................................................... 9 3.3 Muut kehityshankkeet uusiutuvan energian lisäämiseksi alueella ............................................ 11 3.4 Liikennepolttoaineet ja muu polttoainekäyttö ............................................................................ 12

4 YHTEENVETO ................................................................................................................ 13 Liite 1. Energiahuoltoon liittyviä palveluita tai tuotteita tarjoavat toimittajat Etelä-Karjalassa

1 ALKUSANAT Etelä-Karjalan maakunnan ympäristöohjelma on syntynyt osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelmahanketta, jossa laadittiin kaikille Etelä-Karjalan kunnille omat ympäristöohjelmat sekä maakunnan yhteinen ohjelma.

Maakunnan ympäristöohjelman otsikko on Etelä-Karjala: Uusiutuvan energian mallimaakunta ja ohjelmassa keskitytään Etelä-Karjalan energiantuotantoon ja erityisesti uusiutuvaan energiaan.

Uusiutuvan energian kartta, johon alueen energiantuotantolaitokset on merkitty, löytyy osoitteesta: http://www.ekarjala.fi/tyo-ja-elinkeino/ Ympäristöohjelmassa esitetään Etelä-Karjalan uusiutuvien energialähteiden käytön nykytila, alueella käynnissä olevat hankkeet uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä kuntien omien ympäristöohjelmien laadintatyössä tunnistetut tavoitteet energia-asioihin liittyen. Ohjelman liitteenä on esitetty listaus energiahuoltoon liittyviä palveluita tai tuotteita tarjoavista paikallisista toimittajista.

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelmahankkeen on ohjannut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja toteuttavana osapuolena on toiminut LCA Consulting Oy.

2 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN NYKYTILA Vuonna 2014 Etelä-Karjalassa käytettiin energiaa 24 TWh. Uusiutuvien energialähteiden osuus primäärienergian käytöstä Etelä-Karjalassa vuonna 2014 oli 72 % ja ilman liikenteessä käytettyjä polttoaineita 76 %.

Seuraavassa kaaviossa on esitetty energialähteiden käytön jakautuminen uusiutuviin ja uusiutumattomiin energialähteisiin vuonna 2014. (Itä-Suomen energiatilasto 2014.)

Energialähteiden käyttö Etelä-Karjalassa vuonna 2014 Uusiutuvien energialähteiden osuus energiankäytöstä

28%

72%

Uusiutumattomien energialähteiden osuus energiankäytöstä

Sähköä tuotetaan erillistuotantona vesivoimalla ja tuulivoimalla sekä useissa paikallisissa kohteissa aurinkopaneeleilla. CHP-tuotanto Etelä-Karjalan alueella perustuu vahvasti alueen metsäteollisuustoimijoiden yhteyteen. Metsäteollisuuden toimijat käyttävät puuperäisiä sivuvirtojaan tarvitsemansa sähkön- ja lämmöntuotannossa ja tuottavat useissa tapauksissa kaukolämpöä lähialueille. Alueellisten lämpölaitosten osalta useissa Etelä-Karjalan kunnissa on siirrytty käyttämään uusiutuvia puuperäisiä polttoaineita lämmöntuotannossa.

2.1 Sähkön erillistuotanto Etelä-Karjalan alueella sijaitsee seitsemän vesivoimalaitosta. Imatralla sijaitsevat Imatrankosken ja Tainionkosken suuren kokoluokan voimalaitokset, joiden tehot ovat 192 ja 62 MW. Luumäellä sijaitsee Kannuskosken vesivoimalaitos ja Rautjärvellä Juvankosken, Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken vesivoimalaitokset, jotka ovat teholtaan alle 1 MW vesivoimalaitoksia.

Lappeenrannan Muukossa hyödynnetään tuulivoimaa TuuliMuukon tuulipuistossa. Puistossa on seitsemän tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho yhteensä on 21 MW. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla tuotetaan sähköä yhdellä Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Aurinkovoimalan teho on 220 kW ja sen tuottamalla sähköllä korvataan ostosähköä. Etelä-Karjalassa myös useat yksityiset ihmiset ovat hankkineet kiinteistöihinsä aurinkopaneeleita, koska alueella on toteutettu jo useita vuosia aurinkopaneeleiden yhteistilaus.

2.2 Lämmön tuotanto 2.2.1 CHP-laitokset alueella CHP-laitokset sijaitsevat Lappeenrannassa ja Rautjärvellä. Lappeenrannassa Kaukaan Voiman CHP-laitos tuottaa noin 85 % Lappeenrannan alueen kaukolämmöstä pääasiassa uusiutuvilla energiamuodoilla. Lisäksi Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla FC Power Oy:n voimalaitoksella tuotetaan noin 90 % Joutsenon keskustaajaman kaukolämmöstä hiilidioksidivapaasti Kemira Chemicals Oy:n ylijäämälämmöllä ja prosessissa sivutuotteena syntyvällä vedyllä. Rautjärvellä Metsä Board Simpeleen CHP-laitoksella tuotetaan kaikki alueella käytetty kaukolämpö normaalitilanteessa noin 60 % uusiutuvilla energiamuodoilla.

2.2.2 Lämpölaitokset Seuraavassa taulukossa on esitetty Etelä-Karjalan kunnat kaukolämpöenergian pääasiallisen tuotantotavan mukaan.

Lämpöenergian tuotanto pääasiassa uusiutuvilla polttoaineilla

Lämpöenergian tuotanto pääasiassa uusiutumattomilla polttoaineilla

Lämpöenergia pääasiassa CHPlaitoksilta

Imatra

Ruokolahti

Lappeenranta

Lemi

Taipalsaari

Rautjärvi

Luumäki Parikkala Savitaipale

Imatralla, Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa ja Savitaipaleella käytetään uusiutuvaa puuhaketta pääasiallisena polttoaineena lämpöenergian tuotannossa. Kulutuksen ollessa suurimmillaan lämpöä tuotetaan tarvittaessa lisäksi uusiutumattomilla polttoaineilla, kuten maakaasulla tai kevyellä polttoöljyllä.

Ruokolahdella ja Taipalsaarella lämpöenergian tuotanto perustuu pääasiassa maakaasuun.

Lappeenrannassa ja Rautjärvellä on teollisuuden CHP-tuotannon lisäksi maakaasuun ja kevyeen polttoöljyyn perustuvaa lämmöntuotantoa ja näitä lämpölaitoksia käytetään lämmön tarpeen ollessa suurimmillaan.

2.2.3 Lämpöpumput Lämpöpumppujen käyttö yksityisten kiinteistöjen lämmitysmuotona on ollut selvästi kasvussa viime vuosina. Etelä-Karjalassa lämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian käyttö oli 45 GWh vuonna 2008, kun vuonna 2014 lämpöpumpuilla tuotettiin jo 149 GWh (Itä-Suomen Energiatilasto 2014).

Maalämpöpumppujen osalta vuonna 2008 Etelä-Karjalassa sijaitsevista rakennuksista 0,5 % oli maalämpöpumppu, kun vuonna 2014 vastaava luku oli jo 1,5 % (Tilastokeskus 2008, 2014).

3 UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMINEN ETELÄ-KARJALASSA 3.1 Kunnissa meneillään tai suunnitteilla olevat hankkeet HINKU-foorumin kunnat Etelä-Karjalan alueen kunnista Lappeenranta, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala ovat liittyneet HINKU-foorumiin ja tätä kautta sitoutuneet vähentämään kunnan alueella syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. HINKU-kunnat määrittelevät myös lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteensa ja toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan.

Rautjärvi Rautjärvellä suunnitellaan yhden kunnassa olevan aluelämpölaitoksen toiminta-alueen laajentamista ja samalla nykyisen kevyen polttoöljyn kattilan vaihtamista kiinteän polttoaineen kattilaksi, jossa voidaan polttaa uusiutuvaa puuperäistä polttoainetta. Kunnassa ollaan myös kiinnostuneita muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen, kuten aurinkopaneeleiden käyttöönotosta kiinteistökohtaisissa ratkaisuissa. Aurinkopaneeleja tullaan asentamaan jo vuoden 2016 aikana.

Ruokolahti Ruokolahdella on suunnitteilla kaukolämpölaitoksen polttoainemuutos maakaasusta uusiutuvaan puuperäiseen polttoaineeseen.

3.2 Kuntien ympäristöohjelmien tavoitteet energian osalta Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelmahankkeessa laadittujen ympäristöohjelmien osalta kaikissa kunnissa energia-asiat on koettu tärkeiksi ja kunnissa on laadittu tavoitteita energiahuoltoon liittyen. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ympäristöohjelmiin kirjatut tavoitteet energian tuotannon ja kulutuksen ympäristöystävällisyyden edistämiseksi. Kuntakohtaisiin ympäristöohjelmiin on kirjattu myös toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä.

Kunta

Ympäristöohjelman tavoitteet energian osalta

Imatra

Imatra profiloituu uusiutuvan ja kierrätettävän energian kaupunkina.

Pyrkimyksenä on, että kaikki energia tuotetaan Imatralla uusiutuvilla energialähteillä.Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan energiatehokkuuden näkökulma ja energiankäyttö.

Lappeenranta

Lappeenranta on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Vuoteen 2030 mennessä on kasvihuonekaasupäästöjä onnistuttu vähentämään 80 % vuoden 2007 tasosta.

Lemi

Koulun energiaratkaisu valitaan uusiutuvaan energiaan pohjautuvaksi.

Vähennetään energiankulutusta. Päästään öljystä eroon. Kunnan kiinteistöissä käytetään vain uusiutuvaa energiaa. Osa Lemillä tuotetusta energiasta myydään kunnan ulkopuolelle.

Luumäki

Kunnan kiinteistöille tehdään energiakartoituksia. Biolämpölaitos tuottaa lähes kaiken lämpöenergian kaukolämpöverkkoon.Kaukolämpöä käyttävät rakennukset ovat energiatehokkaita.

Parikkala

Kiinteistöjen erillislämmitysjärjestelmien muutokset tehdään uusiutuvaan energiaan perustuviksi. Kasvihuonekaasupäästöjen osalta kohdataan HINKU-tavoitteet. Energiantuotanto pohjautuu täysin uusiutuvaan energiaan.

Kunta

Ympäristöohjelman tavoitteet energiahuollon osalta

Rautjärvi

Selvitetään, miten voidaan hyödyntää erilaisia energiantuotantomahdollisuuksia, erityisesti uusiutuvaa energiaa.

Suhtaudutaan avarakatseisesti ja rohkeasti uusiutuvaa energiaa lisääviin kokeiluihin ja pilot-projekteihin. Toteutetaan selvityksen mukaisia toimenpiteitä ja pilot-projekteja kestävämmän energiantuotantopohjan saamiseksi. Luovutaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta ja siirrytään uusiutuvaan energiaan koko kunnassa (kuntaorganisaatio sekä kuntalaiset ja yritykset) ottamalla käyttöön hybridimalli eri uusiutuvista energiamuodoista.

Ruokolahti

Tehdään päätös bioenergiasta ja lisätään toimintaa muiden kestävien energiaratkaisuiden edistämiseksi. Vähennetään liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä HINKU-tavoitteiden mukaisesti. Kaikki kunnan rakennukset ovat energiatehokkaita.

Savitaipale

Öljy on korvattu ympäristöä vähemmän kuormittavilla polttoaineilla energiantuotannossa. Savitaipale on energiaomavarainen ja käytössä on yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa. Tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödynnetään kunnassa.

Taipalsaari

Kunnan omien energiaratkaisujen tekeminen.

Ympäristöasioiden ja taloudellisuuden huomioiminen energiaratkaisuissa.

Energiantuotantovaihtoehtojen kartoittaminen ja tutkimus, selvitykset uusiutuvan energian hyödyntämisestä.

Uusien energiatekniikoiden hyödyntäminen.

Kaukolämmön hyödyntäminen rakennuksissa, joissa se on mahdollista.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen (julkiset rakennukset).

3.3 Muut kehityshankkeet uusiutuvan energian lisäämiseksi alueella Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla tehdään korkeatasoista tutkimusta energia-alalla. LUT on mukana useissa energia-alaan liittyvissä hankkeissa, kuten Smart Energy Transition - Realizing its' potential for sustainable growth for Finland's second century (SET) ja Neo-Carbon Energy hankkeissa. SET-hankkeessa tutkimuksen kohteena on energia-alan teknologiamurros ja tavoitteena on tunnistaa, kuinka suomalaiset yritykset voivat hyödyntää murroksen synnyttämää liiketoimintaa. Neo-Carbon Energy-hankkeessa luodaan visio uudesta energiajärjestelmästä, joka perustuu pääosin aurinko- ja tuulienergiaan. Kyseessä on Suomen suurin uusiutuvan energian hanke ja hankkeeseen voi tutustua osoitteessa http://www.neocarbonenergy.fi/ Keväällä 2016 tehdyssä diplomityössä Uusiutuvilla energialähteillä toimiva Etelä-Karjala tutkittiin Etelä-Karjalan energiantuotannon tulevaisuutta. Diplomityön tulosten perusteella Etelä-Karjalassa on mahdollista siirtyä 80 % uusiutuvilla energialähteillä toimivaan energiantuotantoon vuonna 2030 ja 100 % uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiantuotantoon vuonna 2050. 80 % uusiutuvan osuuden saavuttaminen voidaan saavuttaa investoimalla aurinko- ja tuulivoimaan sekä vaihtamalla puolet autokannasta sähkö- tai kaasuautoiksi. Energiantuotannon vuosikustannukset eivät kuitenkaan diplomityössä tehdyn tarkastelun perusteella kasvaisi merkittävästi.

Aurinkosähkön yhteystilaukset Etelä-Karjalassa on tehty aurinkosähkön yhteistilauksia vuodesta 2013 alkaen. Yhteensä aurinkovoimaloita on asennettu yli sata, joissa erillisiä aurinkopaneeleita on noin 3 000 kappaletta.

Suurin osa voimaloista on käytössä Lappeenrannan, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkailla. Myös Imatralla ja Luumäellä on muutamia tilauksen kautta hankittuja aurinkovoimaloita.

Aurinkosähkön yhteystilaus toteutuu jälleen vuonna 2016 ja aiheeseen voi tutustua osoitteessa http://aurinkovirta.fi/

Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa, Metsäkeskus Metsäkeskuksen energiapuuhankkeen tavoitteena on lisätä paikallisesti tuotetun metsäenergian käyttöä sekä edistää alan yrittäjyyttä Kaakkois-Suomen alueella. Erityisesti painotetaan hajautetun lähienergiatuotannon ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä sekä metsien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämistä kestävän kehityksen mukaisesti nykyistä laajemmin.

Metsäkeskuksen keräämän metsävaratiedon avulla hankkeessa selvitetään metsäenergian määrää ja saatavuutta. Hanke on käynnissä vuoden 2017 loppuun asti Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella.

3.4 Liikennepolttoaineet ja muu polttoainekäyttö Etelä-Karjalan liikennepolttoaineiden kulutus vuonna 2014 oli 1 500 GWh, josta uusiutuviin energialähteisiin perustuvia biopolttoaineita oli 10 % (Itä-Suomen energiatilasto 2014). Sähköauton julkisia latauspisteitä on kaksi Lappeenrannan keskustassa ja kolme Imatran keskustassa.

Lappeenrannassa ja Imatralla on lisäksi molemmissa tankkausasema maa- ja biokaasulle.

Kevyttä polttoöljyä käytettiin kiinteistöjen lämmitykseen 174 GWh, joka on alle 1 % alueen energiankulutuksesta. Maakaasua käytetään noin 10 % vuosittaisesta primäärienergiantarpeesta ja käyttö on ollut laskevaa viime vuosina. (Itä-Suomen energiatilasto 2014.) Kaasuverkossa on mahdollista siirtää myös biokaasua, joka on uusiutuva biopolttoaine.

4 YHTEENVETO Etelä-Karjalassa käytetään runsaasti uusiutuvia energianlähteitä. Tähän vaikuttaa erityisesti alueen metsäteollisuus, jonka puuperäisiä, uusiutuvia sivuvirtoja hyödynnetään energiantuotannossa.

Useat Etelä-Karjalan kunnat ovat aivan lähivuosina investoineet uusiutuvaan energiaan perustuvaan kaukolämmöntuotantoon. Lisäksi alueella on kaksi suuren kokoluokan vesivoimalaitosta ja viisi pienempää vesivoimalaitosta sekä yksi tuulipuisto. Aurinkovoimaa on käytössä useissa yksityisissä kiinteistöissä ja Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla myös suuremmassa mittakaavassa.

Uusiutuvan energian käyttöä ollaan jatkossa edelleen lisäämässä. Muutamassa kunnassa on suunnitteilla kaukolämmön tuotannossa siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin.

Ympäristöohjelmahankkeessa laadituissa kuntakohtaisissa ympäristöohjelmissa tavoitellaan uusiutuvan energian lisäämistä ja kunnat pyrkivät eroon fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta. Etelä-Karjalan kunnissa suhtaudutaan positiivisesti uusiutuvaan energiaan ja sen lisäämiseen panostetaan.

LÄHTEET Itä-Suomen energiatilasto 2014.

Tilastokeskus 2008, 2014.

Liite 1. Energiahuoltoon liittyviä palveluita tai tuotteita tarjoavat toimittajat Etelä-Karjalassa Polttoainetuotanto (esim. hake, pelletti) Deletec Oy Imatran Tuotantohake Oy Kaakon Metsänhoitoyhdistys Karjalan Mänty Oy Koneurakointi Mutikainen Oy Mezacom Mika Jormakka Pekka Uro Peten pelletti Pilkenetti Oy Pöllipojat Ky Saimexfort Oy TapioWood Oy Tiaisen Saha Oy Energiantuotannon laitetoimittajat (esim. kattilavalmistajat, haketuslaitteiden valmistajat) Karjalan Konepaja Oy Pellettipojat Oy Rantaputki Oy Toiminimi Jouko Rouhio Lämmitysjärjestelmien muutoksia tarjoavat toimittajat ja asentajat E-K Lämpötalo Electroway Oy Etec Automation Oy Imatran Kylmäpalvelu Oy Itula Oy IVT Center/Kaakkois-Suomen Lämpö JM Ässä Kaakon Lämpöpumput

Lämmitysjärjestelmien muutoksia tarjoavat toimittajat ja asentajat Karjalan Konehake Oy KHS Sähkö- ja kiinteistöpalvelut Kira-Solutions Oy Kuusitunturi Oy Kylrakeit Oy Lappeenrannan Lämpötalo LVI-Visio Oy Parikkalan Putkitus Oy Parikkalan Sähkötaito Oy Pellettipojat ky PiuhaHeikki Polar 2000 Oy Proheat Putkipalvelu Nikkinen Putkiurakoitsija Juha Vanonen Saimaan Asennus Saimaan Lvis-Palvelut Saimaan Sähkö ja Lvi Oy Sähkötoimisto Lehto Ky Takuu Lämpö Vuoksen Kylmäkone Oy Vuoksen Poltin Oy VVS-Sähkö Oy Aurinkopaneelien ja -keräinten toimittajat ja asentajat GreenEnergy Finland Oy Itä-Suomen Insinööriasennus Pellettipojat Ky Prolight Oy Sähkötovi Oy Takuu Lämpö