Uuden ajan hyvinvointiin / Etelä-Karjalan keskussairaala

Uuden ajan hyvinvointiin ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA

Laajan päivystyksen sairaala tarjoaa turvallisen hoidon 2

3 4

6

Pääkirjoitus Etelä-Karjalan keskussairaala Yhteispäivystys Saapuminen keskussairaalaan

8

Kartta ja keskussairaalan yksiköt

10 11

12

14

16

Taide Kuntoutus Lapset Potilashuoneet Yhteystietoja

JULKAISIJA Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta p. 05 352 000 (vaihde) viestintäjohtaja Saara Raudasoja, p. 040 146 3293 TOIMITUS Heini Hyvärinen, Hannele Koskinen, Outi Pulli ARTIKKELIEN TEKSTIT Hannele Koskinen KUVAT Olli-Pekka Latvala, Hannele Koskinen, Mikko Nikkinen GRAFIIKAT Nitroid, Lappeenranta ULKOASU JA TAITTO Nitroid, Lappeenranta PAINO Lprint, Lappeenranta 2018 2 SISÄLTÖ JA PÄÄKIRJOITUS

ILO JA YLPEYS. Sana ilo tuli ensimmäiseksi mieleeni, kun mietin minulle suotua tilaisuutta esitellä Etelä-Karjalan keskussairaalan toimintaa. Ilon lisäksi tunnen nöyrää ylpeyttä: Lappeenrannassa on tarjolla elementit koko maakunnalle nykyaikaisen, yksilöllisen sekä ennen muuta ammattitaitoisen, kattavan ja turvallisen terveydenhoidon palveluille.

Yli tuhat ammattilaistamme ovat ajan hermolla osaamisen, hoitotilojen ja välineistön laadun suhteen. Laajan päivystyksen sairaala on ympärivuorokautisessa valmiudessa toimimaan onnettomuustilanteissa ja auttamaan sinua ja läheisiäsi pikaista hoitoa vaativissa vammoissa ja sairastumisissa. Myös kiireetön, vaativan erikoissairaanhoidon diagnostiikka, hoito ja kuntoutus ovat saatavillasi. Erityisesti on panostettu turvalliseen synty­mään sekä lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta tukevaan hoitoon.

SINÄ OLET TÄRKEÄ. Ohjenuoramme on sinänsä arkinen, mutta ainakin sairaanhoidon ammattilaisia puhutteleva: haluamme auttaa sinua pysymään toimintakykyisenä elämässä. Sinä olet meille tärkeä.

Aina ei edes ole tarpeen tulla sairaalaan saamaan hoitoa.

Tekninen kehitys ja uudet toimintamallit antavat meille vaihto­ ehtoja, joiden myötä turvalliset ja laadukkaat asiantuntijapalvelut voidaan tuoda kotiin. Liikkuvilla palveluilla on aina koko hoito­ ketjun tuki.

Ryhmätilaisuudet ja avoimet luentosarjat ovat yksi tapa, ­ jolla haluamme myötävaikuttaa sinun ja läheistesi hyvinvointiin ja arjen toimintakykyyn.

UUSI SIIPI ON YKKÖSLUOKKAA. Julkisivultaan heleän, massasta erottuvan K-siiven uskon tuovan eteläkarjalaiseen sairaala­ toimintaan uuden, tervetulleen ja myönteisen tarkastelukulman.

Arkkitehtoniset ratkaisut rauhoittavat; ikkunoista avautuva ­maisema ja yhteisiä tiloja somistava taide voivat auttaa ajatuksia pois joskus ahdistavasta tilanteesta.

Vilpittömin mielin uskallan asettaa laajennusosan kokonaisuutena parhaaseen ykkösluokkaan. Tilanteissa, jotka edellyttävät sairaalahoitoa, vuodeosastojen yhden hengen huoneet mahdollistavat entistä henkilökohtaisemman hoidon ja häiriintymättömän yksityisyyden. Ne tarjoavat oman tilan tervehtymiseen.

Tarja Nylund Sairaalan johtaja

Etelä-Karjalan keskussairaala

1 440 HENKILÖKUNTAA

248 67 384 m²

POTILASPAIKKAA

968

HUONENELIÖITÄ

9662 865 450

ETELÄ- KARJALAN ASUKKAITA

n. 130 000

ASIAKKAITA MYÖS MUISTA MAAKUNNISTA

10 000

LOKOMATKÄVELYROBOTTI

→

LEIKKAUSTA / VUOSI

PÄIVYSTYSKÄYNTIÄ/ PÄIVÄ

SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUSTA / VUOSI

2017

590

SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUSTA / VUOSI

ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYNTIÄ/ PÄIVÄ

2017

KUNTOUTUKSEN

→

153

SYNNYTYSTÄ / VUOSI

KESKIMÄÄRÄINEN SAIRAANHOITAJAN ASKELMÄÄRÄ / PÄIVÄ

52 196

POTILASKÄYNTIÄ VUONNA 2017

290

mahdollistaa tehokkaan, toiminnallisen ja intensiivisen terapian koostuu robotisoiduista tukilaitteista, painonkevennysjärjestelmästä, kävelymatosta ja ohjausyksiköstä

2017

LABORATORION NÄYTTEENOTTOA / PÄIVÄ

1 milj. kg PYYKKIÄ / VUOSI

164

RADIOLOGISTA TUTKIMUSTA / PÄIVÄ

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 3

Yhteispäivystys on iso askel

Ympärivuorokautinen yhteispäivystys on kattava yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon palvelupaketti.

E

telä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikka ja Armilan kiirevastaanotto muuttavat uuteen K-siipeen 25. kesäkuuta 2018. Päivystys on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat hoitoa vuorokauden sisällä.

Potilaat hoidetaan yhteispäivystyksessä yleistilan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä.

Uudistus ei vaikuta Armilan terveysaseman eikä muiden terveys- ja hyvinvointiasemien toimintaan ja ajanvarauskäytäntöihin. Uudistus ei myöskään koske Imatralla sijaitsevan Honkaharjun ilta- ja viikonloppukiirevastaanoton toimintaa.

Ympärivuorokautisen yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen lisäksi Etelä-­ Karjalan keskussairaalan lastenpäivystys tarjoaa yleislääkärin ja tarvittaessa lastentautien erikois-

4 YHTEISPÄIVYSTYS

lääkärin ja lasten terveydenhoitoon erikoistuneen hoitohenkilökunnan palvelut. 24/7-yhteispäivystykseen sisältyvät myös sosiaalipäivystys sekä kotiin vietävien palveluiden koordinointi. Synnytykset hoidetaan myös jatkossa kantasairaalan synnytysosastolla.

OIKEA HOITO OIKEAAN AIKAAN OIKEASSA PAIKASSA Päivystys on ensihoidon ylilääkärin Pekka Korvenojan mukaan perinteisesti ollut sairaalan näyte-ikkuna ja keskeinen toiminnan mittari. ”Uusi yhteispäivystys on iso askel tulevaan ja tuo ison muutoksen entiseen, sillä potilasmäärät lisääntyvät jatkossa merkittävästi”, hän sanoo. Päivystysosasto on Korvenojan mukaan kuin henkeä asiakasvirtaan puhaltava yksikkö; K-siiven yhteispäivystyksen toimintamallien tavoitteena on taata

mahdollisimman tuloksellinen ja tehokas hoito.

Ambulanssitoiminnan, liikkuvan päivystysyksikön, tehostetun kotisairaanhoidon ja kotisaattohoidon keskitetty koordinointi mahdollistaa asiakkaan ohjaamisen oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan saamaan oireiden vaatimaa hoitoa. Asiakkaan opastamisen ja ohjaamisen lisäksi ammattilaisten toiminta on tarkkaan koordinoitua, palveluiden ja resurssien käyttö optimoitua.

Ammattilaisten on helppo kommunikoida keskenään, joten kaikilla on aukoton tieto asiakkaan kokonaistilanteesta ja jatko-ohjausmahdollisuuksista koko Eksoten palvelujärjestelmässä.

Päivystysosasto on sairaalan näyteikkuna ja keskeinen toiminnan mittari.

Väestön ikääntyminen lisää terveydenhoidon päivystystarvetta

Päivystysosaston akuuttivastaanotolla vierailuaika potilaan luona on rajattu 15 minuuttiin.

Yhteispäivystyksessä on myös Eksoten ensihoidon keskus, jossa toimivat kenttäjohtajat, ensihoidon esimiehet ja ensihoitolääkärit. Vuonna 2017 ensihoidolla oli Etelä-­Karjalan alueella 25 000 tehtävää vuodessa. Kaikkia avun tarvitsijoita ei suinkaan saatettu ambulanssikyydein sairaalaan hoitoon. ”Perinteinen toimintamalli, jossa otetaan vastaan häly­tystehtävä ja kiidätetään asiakas ambulanssilla välittömästi sairaalaan, ei ole tätä päivää”, Pekka Korvenoja sanoo.

Hän toteaa, että useissa tapauksissa potilas voi asiantuntevan hoidon tarpeen kartoituksen perusteella tehdyn arvion myötä jäädä kotiin.

Kotiinvietävät palvelut tulevat Korven­ojan mukaan jatkossa vain lisääntymään: huikea määrä hoidon tarpeen arvioinneista tehdään sairaalan ulkopuolella. Tästä huolimatta potilasmäärien ennustetaan nousevan toistakymmentä prosenttia,­ja ensihoidon tehtävien jopa 17,2 prosenttia vuodessa. Väestörakenne on murroksessa, ja väestön ikääntyminen lisää terveydenhoidon päivystystarvetta. ”Yli sata vuotiaat asiakkaat ovat arkipäivää. Hoito ei katso ikää”, Pekka Korvenoja sanoo.

YHTEISPÄIVYSTYS 5

Saapuminen Etelä-Karjalan keskussairaalaan Pysäköinti Etelä-Karjalan keskussairaala sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta osoitteessa Valto Käkelän katu 1 (pääaula A, ovi 1).

Sairaalassa asioiville on varattu pysäköintitilaa sekä pysäköintitalossa että sairaalan piha-alueilla.

TILAVA PYSÄKÖINTITALO Sairaalan vieressä on tilava pysäköintitalo lyhyt- ja pitkäaikaista pysäköintiä varten. Kaikki parkkipaikat ovat maksullisia. Pääset pysäköintitaloon Kahilan­ niementieltä. Pysäköintitalon 6. kerroksesta johtaa katettu kulkuyhteys kantasairaalaan. Uuteen K-siipeen pääsee pysäköintitalon 4. kerroksesta.

Pysäköintitalossa on hissi.

Pysäköintihinnat Kuusi ensimmäistä tuntia​2 €/tunti Vuorokausimaksu 1. vrk 12 €/vrk Seuraava​t vuorokaudet 6 €/vrk Maksaminen Maksuautomaatit sijaitsevat pysäköintitalon sairaalan puoleisessa porraskäytävässä (4. ja 6. kerroksessa).

Maksu syötetään automaattiin autolle palattaessa, sairaalassa asioinnin jälkeen. Maksuvälineinä käyvät kolikot, setelit ja sirukortit. Maksuohjeet ja opastus pysäköintitalosta poistumiseen ovat maksuautomaatin vieressä.

PYSÄKÖIMINEN PIHA-ALUEELLA Sairaalan piha-alueella on sekä maksullisia että luvanvaraisia pysäköintialueita. Eri alueet on osoitettu liikennemerkein. Alueen maksu-automaatteihin käyvät kolikot. Pysäköinnin voi maksaa myös mobiili­ sovelluksella (EasyPark ja ParkMan). Ainoastaan pääsisäänkäynnin (ovi 1) edessä olevaan automaattiin käy maksukortti. Invapaikat sairaalan piha-alueella ovat ​maksuttomia.

Pysäköintihinnat Kaikki paikat 2 €/tunti 6 SAAPUMINEN

Sairaalarakennukset, pysäköintipaikat ja sisäänkäynnit ovat kartalla sivulla 8.

Liikenneyhteydet Paikallislinjojen 1, 2, 7 ja 10 bussipysäkit sijaitsevat Imatrantiellä.

Taksitolppa sijaitsee Valto Käkelän kadun alku­ päässä. Taksin tilausnumero on 0200 60 400.

Kelataksi­puhelimet ovat A-siiven pää­aulassa ja K-siiven sisäänkäynnissä.

Keskussairaalaan on helppo tulla myös polkupyörällä.

Saattoliikenne

Päivystys toimii K-siivessä 25.6.2018 alkaen.

K-siiven saattoliikennetielle autoilijat ja pyöräilijät ohjataan Kahilanniementieltä. K-siiven sisäänkäyntiin ja päivys­tykseen (ovi 38) opastetaan liikennemerkillä PÄIVYSTYS + K-SIIVEN SAATTOLIIKENNE. Päivystyspotilaiden lyhytaikainen pysäköintimahdollisuus on saattoliikennetien loppupäässä pysäköintitalon edessä.

Ambulanssiliikenteelle tarkoitettu tie on merkitty erikseen. Ambulanssitie on kielletty muilta ajoneuvoilta.

Kantasairaalan pääovelle (A-siipi, ovi 1) ajetaan Valto Käkelän kadulta.

Ilmoittautuminen Poliklinikkakäynnille tullessasi ilmoittaudu kutsukirjeen ohjeen mukaisesti ilmoittautumisautomaatilla.

Ilmoittautumisautomaatit sijaitsevat A-siiven pää­ aulassa ja K-siiven 1. kerroksessa. Äkillisissä, vaikeissa sairastumistapauksissa voit tulla keskussairaalan päivystyspoliklinikalle ilman lähetettä. Soita ensin! (ks. yhteystiedot takakannessa)

Opastus ja neuvonta Keskussairaalan opasteet uusitaan kesän 2018 aikana. Opastesuunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut saavutettavuus. Suunnittelijoina on käytetty Avaavan asiantuntijoita. Taustaltaan tummanhar­ maisiin opasteisiin on otettu mukaan symboleita, jolloin myös esimerkiksi vieraskieliset löytävät reitin itsenäisesti.

Eri rakennusosien värit ja kirjaintunnukset näkyvät vahvasti opasteissa. Pääkäytävien opasteet ohjaavat rakennuksen eri osiin. Opastus tarkentuu kohdetta lähestyttäessä.

Tarvittaessa saat henkilökohtaista opastusta keskussairaalan pääaulassa (A-aula) sijaitsevalta infopisteeltä, joka on avoinna maanantaista torstaihin kello 7.30–18 ja perjantaisin kello 8–16. Muina aikoina opastusapua voi pyytää aulapuhelimella. Puhelimella voit myös tilata taksin.

Kahvilapalvelut Kahvila Satu sijaitsee kantasairaalan 1. kerroksessa, A-aulasta K-siipeen vievän käytävän varrella.

Kahvila on avoinna ma−pe klo 7.30−18, la−su klo 12−16 ARTOTEEKKI GALLERIA Kahvilan seinällä ja K-siipeen vievän käytävän varrella on potilashuoneisiin lainattavia taideteoksia.Teosten lainaaminen on maksutonta. Toimitus A-aulan info­ pisteestä (ma–pe 11–15).

A-aulan palveluneuvojalta saat henkilökohtaista opastusta!

Puhelinvaihde ja yhteystiedot Eksoten puhelinvaihde 05 352 000, avoinna ma–pe klo 8–16 Yhteystiedot Eksoten verkkosivuilta: eksote.fi > Eksote > Yhteystiedot

Katso keskeiset palvelunumerot takakannesta!

POTILASTIEDUSTELUT Omaiset ja muut läheiset voivat tiedustella Etelä-Karjalan keskussairaalaan hoitoon saapuneista potilaista Eksoten puhelinvaihteesta 05 352 000. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin puh. 05 352 4091 (25.6. alkaen).

Tulethan tuoksutta

Ei kukkia osastolle!

Palvelemme asiakkaitamme tuoksutta. Toivomme, että sinäkin asioit tuoksutta terveydenhuollon yksi­ köissä. Tuoksuyliherkkyys ja -allergiat ovat lisääntyneet huomattavasti. Lievimmillään tuoksut aiheuttavat huonovointisuutta, pahimmillaan päänsärkyä, pahoinvointia ja astmakohtauksia​.

SAAPUMINEN 7

1. k err

os

1h

G K

0. kerros

OVI 76 OVI 78 0. kerros

A

C dy

Yh

0. kerros

ä täv äy sk

OVI 38

Saatt oliike n

14C

ne 0. k erros

ie

nt

14B

e Valto Käk

me

nie

an

hil

Ka

OVI 1

Am ne

en iik

län katu

sil ns

la

bu

E OVI 2

L

D

B

14A

OVI 6

0. kerros

F

OVI 17 OVI 14

OVI 20 0. kerros

OVI 10 OVI 11 2A-osa

OVI 18 0. kerros

Aino

nkat

u

Imatrantie

Keskussairaalan yksiköt A-siipi 10. kerros 9. kerros 8. kerros 7. kerros 6. kerros 5. kerros 4. kerros 4. kerros 3. kerros 3. kerros 2. kerros

Vastaanotto A10 Osasto A9 Osasto A8 Osasto A7 Osasto A6 Osasto A5 Vastaanotto A4 Vastaanotto A4 Vastaanotto A3 Vastaanotto A3 Osasto A2

Munuaisyksikkö

Ihopoliklinikka Naistentautien poliklinikka Syöpäpoliklinikka Infuusiopoliklinikka

B-siipi

1. kerros 1. kerros 1. kerros 0. kerros 0. kerros 0. kerros

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kuvantaminen B4 Kliininen neurofysiologia Laboratorio B1 Näytteenotto Vastaanotto B1 Keuhkopoliklinikka Vastaanotto B1 Plastiikkakirurgian poliklinikka Ortopedian ja käsikirurgian Vastaanotto B1 poliklinikka Vastaanotto B1 Silmäyksikkö Vastaanotto B1 Työlääketieteen poliklinikka B-aula Vastaanotto B0 Neurologian poliklinikka Vastaanotto B0 Fysioterapian poliklinikka Vastaanotto B0 Toimintaterapian poliklinikka

C-siipi 4. kerros 3. kerros 3. kerros 3. kerros 3. kerros 3. kerros 3. kerros 3. kerros

Vastaanotto C4 Vastaanotto C3 Vastaanotto C3 Vastaanotto C3 Vastaanotto C3 Vastaanotto C3 Vastaanotto C3 Vastaanotto C3

2. kerros

Vastaanotto C2

2. kerros 2. kerros 2. kerros 1. kerros 1. kerros 0. kerros

Vastaanotto C2 Vastaanotto C2 Vastaanotto C1 Vastaanotto C1 Osasto C1 Osasto C0

4. kerros 4. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros

Kuvantaminen B4

D-siipi 2. kerros 2. kerros 2. kerros 2. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros

Teho-osasto D2 Valvonnat D2 Päiväkirurgia D2 Vastaanotto D2 Vastaanotto D1 Vastaanotto D1 Vastaanotto D1 Vastaanotto D1 Vastaanotto D1

1. kerros

Vastaanotto D1

Lastenpoliklinikka Diabetespoliklinikka Endokrinologian poliklinikka Hematologian poliklinikka Infektiopoliklinikka Jalkapoliklinikka Reumapoliklinikka Sisätautien poliklinikka Korva-, nenä- ja kurkkupoliklinkka Kuulopoliklinikka Suu- ja hammaspoliklinikka Hammaspäivystys Äitiyspoliklinikka Synnytysosasto Patologia

Kipupoliklinkka Gastroenterologian poliklinikka Kardiologian poliklinkka Kirurgian poliklinikka Urologinen poliklinikka Verisuonikirurgian poliklinikka Yleis- ja gastrokirurgian poliklinikka

E-siipi 2. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 0. kerros 0. kerros

Leikkaussalit E2 Kuvantaminen E1 Vastaanotto E1 Vastaanotto E1 Vastaanotto E0 Vastaanotto E0

Röntgen, ultraääni, TT-kuvaus Sydäntoimenpideyksikkö Sädehoitoyksikkö Anestesiapoliklinikka Leiko – leikkaukseen kotoa

F-siipi 1. kerros G-siipi 4. kerros 3. kerros 3. kerros 2. kerros 1. kerros

Osasto G4 Osasto G3 Vastaanotto G3 Vastaanotto G2 Synnytyssali G1

Yhteiset 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 1. kerros 0. kerros 0. kerros

A-aula Itseilmoittautumispiste ILMO Neuvonta Kokoushuone 1 Kokoushuone 2 Kabinetti 1 Kabinetti 2 Kahvila Satu Ravintola Valto Sairaala-apteekki G0 Kappeli C0

K-sairaala (K-siipi) 7. kerros Osasto K7

Lastenosasto Naistentaudit Imetyspoliklinkka Lastenneurologian poliklinikka

Vaativa kuntoutus Keuho- ja syöpäsairaudet, neurologia Sydänsairaudet, sisä- ja ihotaudit Päivystysosasto Ortopedia ja traumatologia, kirurginen yhdysosasto Kirurgia Päivystys

6. kerros

Osasto K6

5. kerros

Osasto K5

4. kerros

Osasto K4

3. kerros

Osasto K3

2. kerros 1. kerros 0. kerros

Osasto K2 Päivystys K1 K-aula Laboratorio­ Kliininen kemia, mikrobiologia, keskus K0 patologia Materiaalikeskus K0

0. kerros 00. kerros L-siipi 2. kerros 1. kerros 1. kerros 0. kerros 0. kerros

Osasto L2 Psykiatrinen sairaalahoito Osasto L1 Psykiatrinen sairaalahoito Mielenterveys- ja päihdepäivystys Terveysneuvonta- ja neulan­ Vastaanotto L0 vaihtopiste Neupis Vastaanotto L0 Päihdeklinikka

KESKUSSAIRAALAN YKSIKÖT 9

Taiteesta voimaa toipumiseen

Taide antaa tilaisuuden vaipua omiin ajatuksiin. Se voi myös herättää keskustelun kahden toisilleen tuntemattoman välillä.

T

aide herättää tunteita ja muistoja. Se puhut­ taa ja ilahduttaa. Joskus taide voi myös vihas­tuttaa. Yleisen viihtyisyyden ohella taide tutkitusti edistää myös terveyttä. Viihtyisä ja mielikuvitusta ruokkiva ympäristö voi nostaa ihmisen mieleen hyviä ja voimia antavia ajatuksia, jotka auttavat voittamaan sairauteen liittyvän ahdistuksen ja pelon. ”Vaikka potilaat viipyvät akuuttisairaalassa vain muutamia päiviä, voi taide antaa tiedostamattomankin kokemuksen hyvästä hoidosta.

Taide yksin ei paranna, mutta se luo mielenrauhaa ja antaa voimaa toipumiseen”, kuntoutusjohtaja Markku Hupli sanoo.

TUNTEELLA TEHDYT MAISEMAT K-siiven seinäpintoja peittävän taidetapetin taustalla on ajatus, että yleiset tilat tarjoavat kävijälle rauhallisen paikan olla ja odottaa. ”Työ on tehty intuitiolla, tunteella. Se antaa kävijälle tilaisuuden uppoutua omiin ajatuksiin, mutta saattaa havahduttaa myös keskusteluun tuntemattoman vierustoverin kanssa”, taiteilija Ville Huhtanen sanoo. Seinäpiirroksissa on luonnoksen omaisia maisema­kuvia, jotka voisivat olla mistä tahansa. ”Kuka tahansa voi löytää kuvista oman mökkirantansa, pihapuunsa, oman mielenmaisemansa.

Henkilö­kuvissa katsoja voi nähdä ystävänsä, kuvitella malliksi tuttunsa.”

10 TAIDE

Kuvista voi löytää oman mökkirannan tai mielenmaiseman.

MIELI SAA VAPAUDEN PÄÄTTÄÄ ”Perspektiivi avautuu sinne, minne olet menossa”, huomaa tilataiteen tekemistä harrastava mies kulkiessaan pitkää, vihreän metsän ja rantojen reunustamaa käytävää.

Mies kertoo, että on viehättynyt ja hivenen myös yllättynyt näkemästään. Sairaalan värikylläinen maailma on pehmeä ja rauhoittava. ”Maisemat vaihtuvat tiuhaan, mutta niihin voi myös uppoutua. Piirrosten luonnosmaisuus antaa ­mielelle vapauden päättää, mitä on nähnyt.”

Kaikki kuntoutuksen terapia yhdellä osastolla

K7

Vaativan kuntoutuksen osastolla on uusin tieto ja tekniikka.

F

ysio- ja toimintaterapeutit ohjaavat kuntoutujaa fyysisissä, kognitiivisissä sekä ajattelutoimintoihin liitty­vissä harjoitteissa. He ovat myös henkisenä tukena silloin, jos ihmismieli ei tahdo kestää kehon meka­nismien muuttumista. Joskus on vaikea hyväksyä, että joutuu sairauden tai tapaturman ­takia luopumaan merkityksellisistä asioista ehkä lopullisesti.

Fysio- ja toimintaterapeuttien tehtävä on yhdessä asiak­ kaan kanssa etsiä uusia mahdollisuuksia arkeen. ”Hyvä motivaatio voi antaa ihmeellisiä voimia. Joskus kuntou­tuminen on kuin salapoliisin työtä; on keksittävä oikeat keinot”, fysioterapeutti Kati Rossi ja toiminta­terapeutti Susanna Ahonen sanovat.

Etelä-Karjalan keskussairaalan K-siiven seitsemän­nessä kerroksessa sijaitsevan vaativan kuntoutuksen osaston ikkunoista avautuva maisema ulottuu kauas yli veden ja metsien.

Viihtyisillä tiloilla on iso merkitys mieli­alaan ja sen myötä myös motivaatioon tehdä fyysisiä harjoitteita. Osastolla on nykyteknologian mukainen, monipuolinen apuvälineistö.

Arjen askareita on mahdollista opetella terapiakeittiössä.

KÄVELYKUNTOUTUS ON SUURI ASIA Kuntoutukseen tuo uusia tuulia Lokomat-kuntoutusrobotti, yksi Suomen ensimmäisistä. Robotti soveltuu selkäydinvamma-, halvaus-, MS- ja lihassairauspotilaiden kuntoutukseen.

Laitteen hyödyt ovat kiistattomat ja sen odotetaan houkuttavan Etelä-Karjalaan kuntoutujia myös muista sairaanhoitopiireistä.

Kävelyrobotin avulla on mahdollista nousta pystyyn, jäljitellä kävelyä, ja näin aktivoida alaraajoja, verenkiertoa sekä suoliston toimintaa. Joissakin sairauksissa kävelyrobotti opettaa kuntoutujaa hahmottamaan jalkansa. Se opettaa kävelyyn tarvittavat liikeradat uudelleen.

Robotti luo lisää mahdollisuuksia yksilölliseen kuntoutukseen.

KUNTOUTUS 11

Lasten päivystysosastolla hoidetaan koko perhettä

Lapsipotilaille on oma, erillinen odotustila ja omat hoitohuoneet.

12 LASTEN PÄIVYSTYS

K-siiven lastenpäivystyksen tila­ suunnittelun ja uusien toiminta­­mallien tavoite on taata ja tarjota nuorimmille potilaille entistä jouhevampi, parempi ­ ja nopeampi hoito.

“

H

oidamme aina perhettä.” Lastenpäivystyksen ylilääkärin Antti Sotkan toteamus on puhutteleva; lapsen sairastuminen koskettaa aina myös hänen vanhempiaan ja muuta perhettä. ”Pieni lapsi ei itse osaa kertoa oireistaan; tieto saadaan hänen läheisiltään”, Sotka sanoo ja huomauttaa, että lapsen hoito vaatii usein aikuispotilaita enemmän myös resursseja, hoitohenkilöstön työpanosta.

Kuvat ruokkivat lapsen mielikuvitusta.

Keskussairaalan uuden K-siiven yhteispäivystyksen suunnittelussa lapsipotilaat on huomioitu järjestämällä heille oma, erillinen odotustila ja omat hoitohuoneet.

Sotkan mukaan merkittävä muutos nykyiseen on, että jatkossa lapsipotilaita varten päivystyksessä on nimetty sairaanhoitaja, joka keskittyy vain alle 16-vuotiaiden päivystyspotilaiden hoitoon. Henkilökunnan resursseihin viitaten Sotka toteaa, että lasten vastaanotolla päivystää yleislääkäri, mutta tilanteen niin vaatiessa paikalla on myös lastentautien päivystäjä. ”Lapsilla on samoja sairauksia kuin aikuisillakin, mutta heidän sairastavuudessaan on omat erityispiirteensä ja tauti­kirjo on hivenen erilainen”, Sotka sanoo. Hän toteaa, että hoitoskaalan ja osaamisen on katettava sellaisenaan moninainen potilasryhmä: vastasyntyneistä vauvoista teini-ikäisiin, melkein aikuisuuden kynnyksellä ole­viin. ”Tavoite on, että sairaalakäynti on kaikille hyvä ­ ja onnistunut kokemus”, Sotka sanoo.

LASTEN METSÄNVIHREÄ PÄIVYSTYSTILA ON TEHTY LAPSIA VARTEN Melkein tunnet metsän tuoksun, ehkä kuulet laineen liplatuksen, näet kalan hyppäävän rantavedessä. ”Tärkeintä on, että lapsi kokee olevansa tervetullut ja tuntee paikan omakseen”, taiteilija Nelli Tanner sanoo. Nelli, neljä vuotiaan Elia-pojan äiti, on yhdessä puolisonsa, taiteilija Ville Huhtasen kanssa halunnut johdattaa päivystykseen tulevat pikkupotilaat lempeään ja turvalliseen lasten maailmaan. ”Olemme ideoineet ja piirtäneet yhdessä, muokanneet toistemme teke­ misiä.”

Lasten nurkkauksen metsän vihreillä seinillä on kuvia tutuista eläimistä ja veden alaisesta elämästä. ”Kuvat ruokkivat lapsen mielikuvitusta, ja saavat ajatukset lentoon. Huonovointisuus, ahdistus ja pelko ehkä hellittävät hetkeksi”, Tanner sanoo.

K-siiven suunnittelua siivittänyt Saimaa ja vesi -teema on läsnä myös lasten päivystysosastolla. Pienen ihmisen ehdoilla tehty ja perinteisestä poikkeava odotustila herättää uteliaisuuden, mutta on tuttuudessaankin vähän jännittävä. Nelli Tanner muistuttaa, että taiteella on joskus mystinen voima ja kyky vaikuttaa ihmismieleen. ”Taideteos on parhaimmillaan lumoava kokemus”, hän sanoo.

Lapset ovat taiteilijalle mieluisa kohderyhmä. ”He ovat avoimia uudelle, valmiita keskustelemaan ja ihmettelemään ääneen. Lapset ovat herkkiä kokemaan taiteen.”

LASTEN PÄIVYSTYS 13

Yhden hengen potilashuoneesta voimaa toipumiseen Yhden hengen potilashuoneet tarjoavat toipuvalle yksityisyyden ja antavat oman tilan rauhaan ja lepoon.

V

iihtyisän ympäristön on todettu vaikuttavan myönteisesti erilaisista toimenpiteistä ja sairauksista toipumiseen. Vaikka vakavasta sairaudesta ei voi parantua pelkällä tahdonvoimalla, kauneuden merkitystä ihmisen mieleen ei käy kieltäminen; ihminen tarvitsee hyvän hoidon lisäksi myös myönteistä mieltä. Mieluisa ja mielikuvitusta ruokkiva ympäristö voi nostaa esiin hyviä ja voimaa antavia ajatuksia, joiden avulla paranemisprosessi voi käynnistyä.

Ole kuin kotonasi.

Yhden hengen huone tarjoaa myös luontevan mutkattomuuden läheisten läsnäololle ja vierailuille. Potilas­ huoneissa on valoisa ja tyylikäs tunnelma ja myös kalustukseen on kiinnitetty huomiota. ”Ole kuin kotonasi”, voisi potilas melkein sanoa tarjotessaan tuolin tervehtimään tulleelle ystävälle istuttavaksi.

OMAN TILAN TUNTU

YHDEN HENGEN POTILASHUONE TEHOSTAA SAIRAALAHYGIENIAA

Keskussairaalan K-siiven vuodeosaston yhden hengen potilashuoneet ovat vastaus nykypäivän vaatimuksiin ja merkittävä askel kohti entistä henkilökohtaisempaa hoitoa. Yhden hengen huoneet parantavat potilaan yksityisyydensuojaa; keskustelut hoitavan lääkärin ja muun henkilöstön kanssa voidaan käydä ulkopuolisten korvien kuulematta. Tilojen käyttömukavuuteen ja akustiikkavaatimuksiin on kiinnitetty huomiota: yhden hengen huoneet tarjoavat rauhallisen, äänimaailmaltaan levollisen tilan toipumiseen.

Yhden hengen potilashuoneella on tutkitusti merkitystä myös sairaala-infektioiden vastaisessa taistelussa.

Potilaan oman tilan ajattelussa painottuu yksityisyys, mutta yhden hengen huoneet tehostavat myös hygieenisyyden vaadetta. Erilliset yksiköt ja toimiva ilmanvaihto ovat merkittäviä avaimia sairaala-infektioiden vastaisessa taistelussa.

K-siiven suunnittelussa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös tilojen monikäyttöisyyteen.

Potilasta pyritään siirtämään mahdollisimman vähän,

14 POTILASHUONEET

Materiaalien valinta on yksi sairaalasuunnittelun kulmakivistä.

Tupakoimatta leikkaukseen

ja kulkemista hoitotoimenpiteestä toiseen pyritään vähentämään. Materiaalien valinta on yksi sairaalasuunnittelun kulmakivistä: hygieniavaatimukset täyttävät, antibakteeriset pinnoitteet ovat tätä päivää. Ympäristö on myös akustisesti ja työskentelymukavuudeltaan ensiluokkainen. Hiljaisesti avautuvat liukuovet osaltaan helpottavat henkilökunnan työn kuormittavuutta.

HOUKUTUS NOUSTA VUOTEESTA Uusien, visuaalisesti näyttävien hoito- ja potilastilojen tarkoitus on edistää parantumista ja antaa mahdollisimman hyvät eväät toipumiseen. Ei ole yksi eikä kaksi, jotka uudet potilashuoneet nähtyään ovat verranneet niitä tähtiluokan hotellihuoneisiin. Tilasuunnittelussa on otettu huomioon käyttömukavuuden lisäksi myös kuntoutumisen tavoitteet. Ratkaisuilla on pyritty herättämään toipujassa ajatus, joka houkuttelisi hänet nousemaan sängystä. Ensimmäinen askel voi johtaa vaikkapa vain huoneen ison ikkunan ääreen. Ikkunasta avautuva maisema vie katseen yli kaupunkia ympäröivän veden ja kantaa ajatukset kaukana siintävään metsän rajaan.

Tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta vähentää komplikaatioiden riskiä peräti 30–40 prosenttia?

Tarjoamme tukea tupakoinnin lopettamiseen ennen ja jälkeen leikkauksen.

Eksotessa leikkauspäätöksen tekevä ­ lääkäri ohjaa tupakoivat potilaat hoitajan vastaanotolle, jossa potilaalle annetaan tupakoinnin vieroitukseen liittyviä oppaita ja ohjausta. Potilaalla on mahdollisuus myös maksuttomaan vieroitusohjaukseen keuhkopoliklinikalla. Tupakasta luopumiseen saa tukea myös leikkauksen jälkeen vuodeosastoilla.

Parhaiten edistät paranemistasi, kun lopetat tupakoinnin kaksi kuukautta ennen leikkausta. Kysy neuvoa lääkäriltäsi, hoitajaltasi tai apteekista.

Käytettävissäsi ovat myös: • maksuton 28 päivää ilman -vertaisryhmä, www.28paivaailman.fi • maksuton Stumppi-neuvontapuhelin 0800 148 484, www.stumppi.fi • maksuton ohjausaika keskussairaalan keuhkopoliklinikalta.

Varaa aika Eksoten asiointipalvelussa tai puh. 040 651 3196 (ma–pe klo 8–15).

POTILASHUONEET 15

Soita ensin!

Jos sairastut arkipäivänä ma–pe klo 8–16 Ota yhteyttä terveys- tai hyvinvointiasemallesi tai työterveyshuoltoon.

ma–pe 8–16

Armila Honkaharju Joutseno Lauritsala Lemi Luumäki

puh. 05 352 7260 puh. 05 352 0980 puh. 05 352 1300 puh. 05 352 7260 puh. 05 352 1400 puh. 05 352 1400

Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Sammonlahti Savitaipale Taipalsaari

puh. 05 352 4400 puh. 05 352 4400 puh. 05 352 4400 puh. 05 352 1300 puh. 05 352 1400 puh. 05 352 1300

Jos sairastut illalla, yöllä tai viikonloppuna Keskussairaalan päivystys, Lappeenranta, puh. 05 352 5743 (25.6.2018 asti) Huom! Päivystysapu 116 117 -puhelinpalvelu aloittaa 25.6.

klo 16–8 la–su

Laboratorio

Myrkytystietokeskus

ajanvaraus puh. 05 352 4410

Myrkytystilanteessa soita puh. 09 471 977

Hammashoito

Mielenterveys- ja päihdepäivystys 24/7

ajanvaraus puh. 05 352 7059

112

puh. 05 352 4610

Kun hätä on suuri, soita 112! www.eksote.fi Sähköinen asiointipalvelu, mm. nettiajanvaraukset

eksote.fi

Honkaharjun kiirevastaanotto, Imatra ma–pe klo 16–21 ja la–su klo 8–21, puh. 05 352 0980