YHTEISKUNTARETKI OTANIEMEEN

Leväperäisen uusi toimittaja Lauri Kähkönen lähti kahden myyläisen kanssa suorittamaan kenttäraporttia Otaniemen opiskelijaravintola Täffään 24.1.2023. Retki oli antoisa ja se avasi toimittajan maailmankuvaa Viikin kampuksen ulkopuolisesta opiskelijaelämästä. Otaniemessä sijaitsevan Aalto yliopiston kampus on tunnettu teekkari kylästään mutta ilmeisesti myös kauppatieteiden opiskelijat eli kylterit mahtuvat elämään teekkareiden seassa, nimittäin leväperäinen tavoitti retkellään yhden Kylterin haastatteluun.

Retki lähti käyntiin Kaisaniemen metroasemalta. Toimittajan mukaan tarttui Kluuvista Jesse Haapasalo ja Otaniemen päässä oli tarkoitus törmätä Vertti Perttilään, jonka idea koko reissu alun perin oli. Kun tämä kolmikko vihdoin löysi toisensa Metroaseman edestä, alkoi suunta kohti Vuorimiehentietä. Matkaa ehti kulua vain muutama minuutti, kun huomasimme suuntamme olevan aivan väärää.

Tiukka käännös vasempaan ja uusi yritys. Vaikka suunnistaminen isojen tiilikivirakennusten seassa toi aluksi haasteita oli Vertti onneksi käynyt jo Täffässä, joten hän sai toimia oikean suunnan näyttäjänä. Hän kehui paikkaa erinomaiseksi, jopa paremmaksi kuin yksikään Viikissä tavattavista ravintoloista, joten odotukset olivat korkealla. Matkallamme kohti Täffän pääovea Vertti kertoi muun muassa ravintolan legendaarisesta spagetti päivästä, joka huhujen mukaan kerää valtavat jonot aina keskiviikkoisin ravintolan ulkopuolelle asti. Harmillisesti retkemme ajankohta osui päivää liian aikaiseen, joten keskiviikkoiset bologneset sai jäädä odottamaan.

Noin yhdeksän minuutin kävelymatkan jälkeen saavuimme kohteeseen. Rakennus muistutti Jessen mielestä Linnanmäen linnunrataa sisältäpäin katsottuna, ulkoa päin rakennus oli kuin ilmetty toisen maailmansodan bunkkeri. Ravintolan ovi oli valtava metalli kapistus ja sen avaamiseen tarvittiin melkein kahden miehen voima. Saatuamme oven auki ja astuessamme sisään huomasimme jo kynnysmatolla olevamme pitkää käytävää kiemurtelevan jonon loppupäässä. Pitkästä jonosta huolimatta se eteni yllättävän sutjakasti. Ahtaassa jonossa kapealla käytävällä olo oli kuin turistilla suurkaupungissa. Pitkän metromatkan ja jonotuksen jälkeen tuolla jossain pitäisi avautua se ihmeellinen Sali, joka muuttuu iltaisin yökerhoksi ja päiväsaikaan gastronomian huipentumaksi.

Päästyämme suunnilleen puoleenväliin vastaan kävelee tuttu kasvo. Tämä komea miesoletettu on Lauri Nissinen. Hän on toimittajan tuntema ahkera ensimmäisen vuoden opiskelija. Toimittajan vaistoni herää, on hyvä hetki tarttua tilaisuuteen ja haastella Lauria. Haastattelu jännittää itseäni huimasti. koen menettäväni toimittajauran neitsyyteni Otaniemessä, siis Otaniemessä! Siellä jossa Bemarin takapenkeillä aina saa :D Pyrin unohtamaan myywein sanat tämän komean kauppislaisen edessä, jonka Bemari on huhujen mukaan lämpiämässä kadun varressa. Haastattelu meni jotakuinkin näin:

Miksi valitsit kauppakorkean?

Nissinen: ”Kattava tutkinto ja paljon erilasia työmahdollisuuksia. Laskentatoimet kiinnostavat ja varmaan otan sen pääaineeksi”.

Nyt pitää kysyy mun lempi kysymys, Mikä susta tulee sitten isona?

Nissinen: ”en osaa sanoo, en oo ajatellu”.

Höh ☹ me ajatellaan teitä paljon ainakin meidän sitsien perusteella. Sanooko Myy ry sulle mitään?

Nissinen: ”Ihan nevahöörd tää Myy.” terkkuja luonnonsuojelulaki 100v bileistä!

Olaan ympäristötieteilijöitä. Mitä ajatuksia sulle tulee ympäristötieteestä tiedealana?

Nissinen: Tärkeä tieteenala kestävän kehityksen kannalta.

Olipas yllättävän hyvä vastaus. Tohon perään onki hyvä kysyy meitä Ripan opettamia myypiöitä vaivaannuttava kysymys, että mikä on luonnon vastakohta?

Nissinen: Luonnon vastakohta vai ???

Nii!

Nissinen: ”Mä sanoisin että ihmisen rakennuttama ympäristö”.

Hyvä näkökulma, jos ajattelee luonnon olevan ihmisen vaikutuksen ulkopuolella. Miks täällä muuten on nii pitkät jonot?

Nissinen: ”Kysynnän ja tarjonnan laki! Ja hei et sitten laita tota siihen lehteen, se oli vaan kauppis läppää”.

Entäs mikä on ollut paras tapahtuma tähän mennessä?

Nissinen: ”No meil on syksyl tommonen klassikko ku mursuaiset, jotka kestää 24 tuntia. Muun muassa kävellään Aleksanteri kadulla kauppalehti hatut ja jätesäkit päällä. Se ainakin on jäänyt mieleen."

Tässä vaiheessa haastateltava alkoi hermostua toimittajan yrittäessä manipuloida vastauksia hauskemmiksi kontentin vuoksi, joten oli aika kysyä vielä ehkä se tärkein.

Mikä ihme se spagettikeskiviikko oikein on?

Nissinen: Siis spaguhan on täällä joka keskiviikko tarjottava spagetti bologneesilla. Kuulemma maailman paras bolognese pastalla, mut ei sinne koskaa pääse ku jonot on nii pitkät.

Näin oli urani ensimmäinen lehtihaastattelu kirjattu ylös ja huojentuneena sain vielä kätellä Nissistä ennen hänen kiivasta poistumistaan kohti kirjastoa. Haastattelun jälkeen silmissämme siinsi jo ruokalinjaston alku ja siitä avartuva sali. Oli aika päästä täyttämään masut.

Täffän ruokalistalta löytyi kanaa sataykastikkessa, kukkakaalikeitto, aasialainen nuudeli-härkissalaatti, palak paneer pinaattituorejuusto kastike ja A la carten puolelta oli mahdollisuus tilata vegaaninen tofu fish & chips. Vertin valinta oli selkeä, koska hän oli nimenomaan saapunut paikalle vegaanisen fish & chips aterian takia. Minä ja Jesse tyydyimme riisiin ja sataykastikkeeseen.

Kaiken kaikkiaan retkestä jäi hyvä mieli: kampusalue tuntui eloisalta, ihmiset hymyilivät takaisin ja Vertin paluumatkan kulttuuriesittely alueen arkkitehtuurista antoi Otaniemestä paljon läheisemmän fiiliksen kuin mitä se oli alkumatkasta.

Anna meille palautetta!

Mitä mieltä olit tästä numerosta? Passaako vai passaatko?

Saiko joku juttu sinut virnistämään tai vihastumaan? Millaisia juttuja haluaisit jatkossa Leväperäisestä lukea? Oheisen QR-koodin kautta pääsen antamaan anonyymiä palautetta. Olemme kiitollisia kaikesta palautteesta!

Lisäksi toivomme lisää myyläisiä osallistumaan Leväperäisen tekemiseen! Jos haluat kirjoittaa juttuja tai kuvittaa lehteä, voit ottaa yhteyttä päätoimittajaamme antti.leivonen@helsinki.fi. Kaikenlainen sisältö on tervetullutta!

Terveisin Levistiimi <3

Leväperäinen julkaistaan myös sähköisenä osoitteessa https://issuu.com/myyry/docs