Mylab Nyt 2/2017

MylabNYT 2/2017

JÄRVENPÄÄN JUST YHDISTÄÄ ASIAKKAAN JA PALVELUN >> 16

HANNA KUUSISTO: TÄRKEINTÄ HOIDOSSA ON KUUNTELEMINEN >> 22

OMASEURANTA PARANTAA HOITOTULOKSIA Tuukka Helin HUSLABista arvioi, että jopa yli puolet varfariinin käyttäjistä voisi soveltua kotitestaajiksi. >> 8

Mylab Nyt 2/2017 1

UNOHDA

MUURIT. 2 Mylab Nyt 2/2017

Mobiili näytteenotto­ palvelumme tuo laboratorion näytteenoton myös sairaalan seinien ulkopuolelle.

Sinne, missä asiakas on.

MylabNYT

2/2017 3

PÄÄKIRJOITUS // Samuli Niiranen

4

UUTISIA // Weblab etenee mikrobiologiaan

8

ILMIÖ // Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

PÄÄKIRJOITUS

ITSE JA YHDESSÄ

K

KUVAAJAT Emil Bobyrev, Mikko Käkelä, Susanna Kekkonen, Olli-Pekka Latvala

äsissäsi oleva Mylab Nyt 2/2017 -lehti käsittelee ajankohtaista ilmiötä, kotona vierilaitteilla tehtäviä laboratoriotestejä. Jutussa haastatellut asiantuntijat uskovat, että niiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa pitkäaikaisten sairauksien ja lääkehoitojen seurannassa.

Tämä kehitys on vähitellen tuomassa laboratorioille uuden roolin seurantatulosten tuottamisen rinnalle: niiden tulee toimia myös kotona hajautetusti toteuttavien seurantojen laadunvarmistajana ja konsulttina. Tällaisen teknologisen kehityksen myötä muuttuva tehtävänkuva niin organisaatioiden kuin yksilöiden tasolla on tyypillinen ilmiö nykyajalle, jossa lisääntyvä automaatio ja digitalisaatio vaikuttavat joskus nopeallakin syklillä työja elinkeinoelämään.

Näiden muutosten pyörteissä kannattaa pitää mielessä, että viime kädessä ja pitkällä tähtäimellä ne auttavat erityisasiantuntijoita ja heidän organisaatioitaan keskittymään nykyistä enemmän juuri oman erityisosaamisensa soveltamiseen ja kehittämiseen sekä kokonaan uuden osaamisen luomiseen, kun rutiinityöt vaiheittain automatisoituvat tai siirtyvät asiantuntijoilta kansalaisten itsensä tehtäviksi. Luovalle työlle on siis entistä enemmän tilaa tulevaisuudessa.

Vaikka kansalaiset tekevätkin tulevaisuudessa tiettyjä, esimerkiksi keskitettyyn laboratoriotoimintaan tällä hetkellä liittyviä, tehtäviä enemmän itse, tämän muutoksen taustalla ja sen mahdollistajana on paljon laboratorioalan ammattilaisten yhteistyötä ja yhdessä tekemistä nyt ja tulevaisuudessa.

ULKOASU JA TAITTO Elina Reineck

Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa syksyä 2017!

14

TIEDE // Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

16

NÄKÖKULMA // JUST siirsi asiakkaan keskiöön

20

VIISI VÄITETTÄ // Kanta kasvaa ja kehittyy

22

HENKILÖ // Uuden Raivaaja – Hanna Kuusisto

26

MYLABIN KASVO // Satu Salmi

KUSTANTAJA Mylab Oy, Hatanpään valtatie 26, 33100 Tampere TUOTTAJA Taru Honkonen, Jukka Kalliosaari TOIMITTAJAT Virpi Ekholm, Sanna Sevänen

PAINATUS Eura Print Oy, Eura PAINOS 1500 kpl

Samuli Niiranen Toimitusjohtaja Mylab Oy

ISSN 2342-2211 (painettu) ISSN 2342-222X (verkkojulkaisu)

Mylab Nyt 2/2017 3

// uutiset TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVAT: OLLI-PEKKA LATVALA JA ISTOCK

Weblab etenee mikrobiologiaan // Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta

palkitseva projekti. Myös patologian tuotekehitys on Mylabilla käynnissä.

W

eblabin kliinisen mikrobiologian toimintoja otetaan nyt tiiviissä tahdissa käyttöön Fimlabin laboratorioissa Jyväskylässä ja Tampereella sekä HUSLABissa Helsingin Meilahdessa. Samalla tehdään myös näytearkiston ensimmäisiä käyttöönottoja.

WEBLAB PÄHKINÄNKUORESSA • Weblab on kliinisten laboratorioiden tietojärjestelmä, joka kokoaa yhteen kaikki erikoisalat kliinisestä kemiasta ja hematologiasta mikrobiologiaan, patologiaan ja genetiikkaan.

• Kaikki tulokset erikoisalasta riippumatta on mahdollista saada samaan järjestelmään, josta ne ovat käytettävissä yhdellä kirjautumisella. Järjestelmä tukee monipuolisesti erilaisia tutkimuksia, joita tehdään eri paikoissa laboratorio-organisaation sisällä.

• Weblab on rakennettu moduuleista siten, että se pystyy tukemaan laboratorion muuttuvia tarpeita ja toimintamalleja myös tulevaisuudessa.

4 Mylab Nyt 2/2017

HUSLAB on käyttänyt Weblabia kliinisen kemian ja hematologian tutkimuksissa sekä rakenteeltaan vastaavissa mikrobiologian tutkimuksissa kevättalvesta 2016. Fimlabille mikrobiologian toiminnot ovat kuitenkin ensimmäinen kosketus Weblabiin, Mylabin uuteen laboratorion tietojärjestelmään.

– Odotan uudelta laboratoriojärjestelmältä erityisesti sitä, että voimme parantaa mikrobiologian analytiikan prosessia. Toivon, että voisimme Weblabin avulla helpottaa työvaiheita, vähentää käsityötä sekä nopeuttaa analytiikkaa, kertoo laboratoriopäällikkö Jari Hirvonen Fimlabin mikrobiologian laboratoriosta.

Weblabin käyttöönotot aloitettiin Jyväskylässä syyskuun alussa. Ensi vaiheessa uusi järjestelmä tulee käyttöön veriviljelynäytteiden seulonnassa. Sen jälkeen mukaan tulevat molekyylidiagnostiikka ja perinteinen viljelydiagnostiikka.

Weblab tuo mikrobiologian laboratorioon lisää automaatiota: sen kautta esimerkiksi negatiiviset veriviljelynäytteet voidaan hyväksyä automaattisesti. Tämä vapauttaa henkilökunnan työaikaa muihin, käsityötä vaativiin tehtäviin.

Tulevaisuudessa Weblab on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Fimlabin laboratorioissa,

joissa tehdään mikrobiologian tutkimuksia.

Hirvosen mukaan asiantuntijoiden työ helpottuu suuresti, kun samaa järjestelmää voidaan käyttää niin Jyväskylässä, Tampereella kuin Hämeenlinnassakin.

– Myös analytiikan seuranta ja raportointi helpottuvat, kun yksi järjestelmä kattaa koko mikrobiologian diagnostiikan, Hirvonen pohtii. on panostettu erityisesti asiakkaiden prosessien kuvaamiseen.

WEBLABIN KEHITYSTYÖSSÄ

Tätä varten Mylabin asiantuntijat ovat käyneet paikan päällä tutustumassa käytännössä laboratorioiden toimintaan.

– Pyrimme tukemaan ja auttamaan asiakkaita myös heidän prosessiensa tehostamisessa. Kun toimintatavat on analysoitu, mietimme, voisiko niitä tehostaa, ja voisiko Weblab tukea heitä tässä, tähdentää projektipäällikkö Jussi Järventö Mylabilta.

Toisaalta Weblab on aiempaa joustavampi järjestelmä, joten se mahdollistaa laboratorioissa monia erilaisia toimintatapoja.

Mylab Nyt 2/2017 5

Sovellusasiantuntijat Annika Rökman (vas.) ja Katja Tuimala sekä projektipäällikkö Jussi Järventö Mylabilta iloitsevat Weblab-projektin edistymisestä. Tulevaisuudessa Weblab kokoaa yhteen kaikki laboratorion erikoisalat ja menetelmät.

– Laboratorion ammattilaisten tuleekin miettiä, miten juuri heillä toimitaan, ja tehdä työohjeet sen mukaisesti, huomauttaa sovellusasiantuntija Annika Rökman Mylabilta.

Rökman myöntää, että mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut Mylabille varsin haastava projekti. Tällä hetkellä mikrobiologiassa on työstetty kolmea osaaluetta, immunologiaa, virologiaa ja bakteriologiaa, joiden sisällä on laaja kirjo erilaisia tutkimusmenetelmiä nopeasta automaatiosta viikkoja kestävään käsityöhön.

Toimintamallit ja prosessit ovat usein todella monimutkaisia. Eri menetelmät vaativat erilaisia prosesseja, ja tietojärjestelmän tulee tukea niistä jokaista.

Vaikka projekti on haastava, siinä on Rökmanin mukaan ilo olla mukana.

– On hienoa, kun näkee uusien asioiden ja ideoiden konkretisoituvan ja hyödyttävän käyttäjää, hän hymyilee. toimintojen tuotekehitys on Mylabilla käynnissä. Ensimmäisiä toiMYÖS PATOLOGIAN

6 Mylab Nyt 2/2017

minnallisuuksia päästään todennäköisesti ottamaan käyttöön ensi vuoden huhti-toukokuussa.

Genetiikassa ei olla vielä näin pitkällä, mutta toisaalta määrittelyjä ei aloiteta nollasta: genetiikassa voidaan hyödyntää toimintoja, joita on kehitetty esimerkiksi mikrobiologian PCR-menetelmiä varten.

Annika Rökman korostaa, että Mylab ei edes pyri tekemään kaikkea itse.

– Meillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä järjestelmäntoimittajien kanssa, jotka kehittävät esimerkiksi patologian makrokuvausjärjestelmiä tai kudoskäsittelijöitä, ja integroida näitä erikoisjärjestelmiä Weblabin kanssa, hän kuvailee.

Tulevaisuudessa Weblabin etuna on, että se kokoaa yhteen kaikki laboratorion erikoisalat ja menetelmät. Tämä on kuitenkin myös haaste järjestelmän kehittäjille.

– Meidän tulee tehdä paljon töitä sen eteen, että integroitu järjestelmä toimii riittävän nopeasti. Suorituskyvyn ongelmia on toisinaan tullut, koska emme ole voineet omissa testa-

uksissamme toteuttaa aivan samanlaisia vo- siosta. Työt Weblabilla päästään aloittamaan lyymeja, joita on asiakkaalla, Rökman ker- helposti ja lyhyilläkin koulutuksilla, Tuimala too. kertaa saatuja palautteita.

Jos hitauksia ilmenee, asiakkailta toivotaan Weblab on visuaalinen ohjelma, joka ohjaa tarkkaa tietoa siitä, miten käyttäjää kaikissa labojärjestelmä toimii. Näin ratoriotyön vaiheissa. Se Mylabilla osataan pureukertoo, mitä tietoja eri tua ongelmiin tarkasti. kenttiin pitäisi kirjata ja – Joskus hitaus johtuumihin toimintoon käytkin nettiyhteydestä eikä täjän tulisi seuraavaksi tietojärjestelmästä. Asiedetä. Tämä helpottaa akkaalle nämä eivät näy myös uusien työntekijöierillisinä ongelmina, vaan den perehdyttämistä ohAnnika Rökman, Mylab jelman käyttöön. vain hitautena, joka pitää ratkaista. Syyn selvittely Asiakkailta toivotaan voi olla kuitenkin haastavaa, kun on monta kuitenkin hieman kärsivällisyyttä, kun uusia eri toimijaa, Rökman huomauttaa. toimintoja otetaan käyttöön. Huolellinen testaaminen on käyttöönotoissa tärkeää, jotta WEBLABIN KÄYTTÖLIITTYMÄ on saanut käyttä- yhteydet eri järjestelmiin toimivat varmasti jiltä kiittävää palautetta, kertoo sovellusasi- hyvin. antuntija Katja Tuimala Mylabilta.

– Tuotteen kehitys ei lopu siihen, kun se – Koulutukset sujuvat sutjakkaasti ja uuden viedään asiakkaalle. On sekä asiakkaan että järjestelmän omaksuminen käy paljon aiem- Mylabin etu, että tuote kehittyy jatkuvasti, paa nopeammin selkeän käyttöliittymän an- Annika Rökman painottaa.

On hienoa, kun näkee uusien asioiden ja ideoiden konkretisoituvan ja hyödyttävän käyttäjää.

HUSLABin näytteenottajat tykästyivät Weblabiin HUSLABin näytteenotossa alkaa olla loppusuoralla. Kaikki perusterveydenhuollon näytteenottopisteet käyttävät jo uutta tietojärjestelmää, ja sairaaloissakin käyttöönotot etenevät syksyn aikana kohti maalia.

– Käyttöönotot ja henkilöstön kouluttaminen on ollut iso urakka. Pelkästään HUS:n alueella terveyskeskuksissa on noin 70 näytteenottopistettä ja satoja näytteenottajia, laskee tietojärjestelmäsuunnittelija Kirsi-Marika Tiainen HUSLABista.

Osa henkilöstöstä on suhtautunut uuteen tietojärjestelmään ensin epäillen. Pian hekin ovat tykästyneet Weblabiin.

–Palaute käyttäjiltä on todella positiivista.

Muutaman päivän jälkeen on jo sanottu, että emme halua enää palata vanhaan, niin helppoa Weblabin käyttö on, Tiainen kuvailee.

Eniten kiitosta on saanut se, että kaikki toiWEBLABIN KÄYTTÖÖNOTTO

minnot tapahtuvat Weblabissa samalla näytöllä. Myös selainpohjaista käyttöliittymää kiitellään helpoksi omaksua.

Weblabissa näytteenottajan ei tarvitse etukäteen tietää, millaisia näytteitä hän ottaa, vaan kaikki näytteenotto tapahtuu yhdessä toiminnossa. Samalla toiminnolla hoidetaan myös näytteen saapuminen laboratorioon ja lähetys edelleen tekopaikkaan.

HUS:n sairaaloista Töölön sairaala, Kätilöopisto ja Kirurginen sairaala käyttävät jo näytteenotossaan pääosin Weblabia. Isoista sairaaloissa käyttöönotto on pisimmällä Peijaksessa, ja muut sairaalat seuraavat syksyn aikana perässä. Myös Tykslabissa on aloitettu Weblabin näytteenottotoimintojen pilottikäyttö kahdessa toimipisteessä. Käyttökokemuksen kartuttua näytteenottotoimintojen käyttöönottoa laajennetaan kaikkiin Tykslabin näytteenottopisteisiin.

Mylab Nyt 2/2017 7

// ilmiö TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

LABORATORIOSEURANTA SIIRTYY KOTIIN // Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä potilaan että terveydenhuollon aikaa.

Parhaimmillaan omaseuranta voi parantaa hoitotuloksia.

L

aite on vähän tavallista älypuhelinta isompi. Helsinkiläinen Marja-Liisa Heikkilä, 73, sujauttaa testiliuskan vierilaitteeseen ja puristaa liuskalle veripisaran sormenpäästään. Mittari antaa tuloksen melkein heti: INR-arvo on 1,8 eli vain hieman hoitoalueen alapuolella.

– Mittaaminen on todella helppoa ja nopeaa, Heikkilä hymyilee.

Heikkilä on yksi niistä 50:stä verenohennuslääke varfariinin käyttäjästä, jotka osallistuivat HUS:n Hyytymishäiriöyksikön ja HUSLABin yhteiseen varfariinin omahoitokokeiluun. Nyt pilottihanke on päätty-

8 Mylab Nyt 2/2017

nyt, mutta valtaosa osallistujista jatkaa INRarvojensa seurantaa itsenäisesti kotona.

Yhteensä INR-kotimittari on HUS:n alueella jo noin sadalla potilaalla.

Aiemmin Marja-Liisa Heikkilän piti matkata laboratorioon INR-testiin kolmen viikon välein, satoi, paistoi tai pyrytti. Nyt veren INR-arvon voi testata oman kodin ruokapöydän ääressä tai vaikkapa Soulin miljoonakaupungin lentoaseman vessassa, kuten Heikkilä teki taannoisella Etelä-Korean matkallaan.

– Kotimittaus sopii sellaisille, jotka ovat kiinnostuneita hoitamaan itseään ja jotka

Marja-Liisa Heikkilä ja 13-vuotias kääpiösnautseri Helmi viettävät yhdessä mukavia eläkepäiviä. Ikä on tuonut sydänvaivoja molemmille, mutta se ei haittaa menoa.

Mylab Nyt 2/2017 9

Marja-Liisa Heikkilä iloitsee mahdollisuudesta mitata veren INR-arvot vierilaitteella kotona, oman keittiön pöydän ääressä tai vaikkapa lentokentän vessassa. Taustalla näkyvä taulu on muisto yhdeltä Heikkilän monista ulkomaanmatkoista.

e­ ivät halua mennä laboratorioon istumaan ja jonottamaan. Jonkin verran sorminäppäryyttä tässä pitää kuitenkin olla, hän tuumii.

Heikkilä on saanut selkeät ohjeet, miten hänen pitää toimia, jos veren INR on liian matala tai korkea. Jos poikkeama on pieni, varfariinin annosta voi säätää itse. Isommista muutoksista tulee neuvotella hyytymishäiriöpoliklinikan sairaanhoiTuukka Helin, HUSLAB tajan kanssa.

Oman lääkeannoksen säätäminen oli Heikkilälle tuttua jo aiemmin: silloin kaupungin laboratoriossa tehty INR-

Potilaat ovat oman sairautensa parhaita kokemusasiantuntijoita.

Lääkäreistä ja hoitajista tulee konsultteja, joiden kanssa käydään läpi hankalampia tilanteita.

10 Mylab Nyt 2/2017

tulos tuli hänelle tekstiviestinä kännykkään.

Nyt myös testaaminen sujuu itsenäisesti kotona.

– Varsinkin talvella oli mukavaa, kun ei tarvinnut lähteä ajelemaan lumisohjoon, hän naurahtaa.

Hyvä hoito ehkäisee aivohalvauksia Erikoistuva lääkäri Tuukka Helin HUS­ LABin kliinisen kemian ja hematologian vastuualueelta vastasi varfariinin omahoitopilotista yhdessä osastonylilääkäri Lotta Joutsi-Korhosen ja Hyytymishäiriöyksikön kliinikkolääkärien kanssa. Kokemukset pilottihankkeesta olivat niin hyviä, että toimintaa pyritään nyt laajentamaan kaikkiin HUS-alueen kuntiin.

– Omahoitoon koulutetut potilaat kokevat olevansa hyvässä hoidossa: he osaavat itse

hoitaa itseään ja saavat tarvittaessa apua nimetyltä poliklinikan sairaanhoitajalta, joka vastaa omahoidon ohjauksesta, Helin kuvailee.

Myös hoitotulokset ovat hyviä: TTR-arvo (time in therapeutic range) on ollut 80 prosentilla kotitestaajista hyvä eli yli 70 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että veren INR-arvo on ollut yli 70 prosenttia ajasta hoidon tavoitealueella.

– Omahoidon tavoitteena on parantaa potilaiden hoitotasapainoa. Se puolestaan voi vähentää vakavia komplikaatioita, kuten aivohalvauksia, Helin painottaa.

Poikkeava ruokavalio, alkoholin käyttö tai sairastettu vatsatauti saattavat heitellä veren INR-arvoa. Varfariinin käyttäjä tietääkin usein itse parhaiten, mistä poikkeava arvo voi johtua.

Tuukka Helin arvioi, että jopa yli puolet varfariinin käyttäjistä voisi soveltua kotitestaajiksi. Esimerkiksi päihde- ja muistihäiriöt sekä motoriikan ongelmat voivat kuitenkin rajoittaa omahoidon onnistumista.

Alkuun kotitestaaminen lisää kustannuksia, kun laitteet pitää hankkia ja potilaat kouluttaa niiden käyttöön. Myös testiliuskat ovat hieman kalliimpia kuin tavanomainen laboratorion INR-tutkimus.

Alkupanostuksen jälkeen omahoito kuitenkin säästää terveydenhuollon resursseja: suurimman osan tilanteista potilaat pystyvät ratkaisemaan itse kotona, ja soitot terveyskeskuksiin ja poliklinikoille vähenevät.

Helin näkee, että varfariinin omahoito on osa laajempaa trendiä, jossa potilaat ottavat aiempaa enemmän vastuuta omasta hoidostaan.

– Potilaat ovat oman sairautensa parhaita kokemusasiantuntijoita. Lääkäreistä ja hoitajista tulee konsultteja, joiden kanssa käydään läpi hankalampia tilanteita.

ERILAISIA KOTITESTEJÄ

1

Potilas saa kotiinsa vierilaitteen, jolla laboratorioarvoja mitataan säännöllisesti. Terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat laitteen toiminnasta ja potilaan ohjauksesta. Esimerkkejä: diabetes, varfariinin omahoito.

2

Apteekeissa ja verkkokaupoissa myydään paljon erilaisia pikatestejä, joilla voi testata laboratorioarvoja kertaluonteisesti. Testien laatu on kirjava ja tulosten tulkinta voi olla hankalaa. Esimerkkejä: ovulaatio- ja raskaustestit, emätin- ja virtsatietulehdukset, laktoosi-intoleranssi, keliakia, erilaiset sairauksien riskitestit.

3

Kotitestaaminen voi tarkoittaa myös sitä, että potilas ottaa näytteen kotona ja lähettää sen laboratorioon tutkittavaksi. Yhtyneet Medix Laboratoriot tarjoaa palvelua suoraan kuluttajille. Esimerkkejä: HPV, kihomadot, laktoosi-intoleranssi, salmonella. Kotona otettava klamydiaja tippuritesti on käytössä Vantaan ja Tampereen asukkaille sekä YTHS:n piiriin kuuluville opiskelijoille.

Pikatesti tunnistaa suolistosairauden Kotitestaaminen olisi hyödyllistä myös muissa pitkäaikaisissa sairauksissa, joissa hoitotasapainoa seurataan säännöllisesti laboratoriokokein.

Hyvä esimerkki tästä ovat tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, joiden pahenemisvaiheet ovat vaikeasti ennustettavia.

INR-arvojen mittaaminen kotona on Marja-Liisa Heikkilän mukaan helppoa ja nopeaa. Hieman sorminäppäryyttä se kuitenkin vaatii.

Mylab Nyt 2/2017 11

– Jos potilaat voisivat itse testata taudin merkkiaineita kotona, voisimme ehkä vähentää turhia rutiinikontrollikäyntejä. Toisaalta potilas osaisi ottaa meihin nopeammin yhteyttä, jos tauti menee pahemmaksi, kuvailee sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Anna-Maija Puolanne HUS:sta.

Nyt potilaat sinnittelevät usein liiankin pitkään oireidensa kanssa kotona. Pikatestillä voisi helposti tarkistaa, onko kyse suolistosairauden pahenemisvaiheesta vai aivan muista vatsavaivoista. Testejä voisi käyttää myös suolistosairauksien seulontaan, kun tautia vasta epäillään.

– On tutkittu, että kun potilas tietää enemmän sairaudestaan ja ottaa sen hoidosta enemmän vastuuta, hoitotuloksetkin ovat parempia. Potilas motivoituu käyttämään lääkkeitä oikein ja osaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, jos hoitoa on tarvetta tehostaa, Puolanne kertoo.

HUS:ssa on tutkittu suolistosairauksien pikatestejä, joilla potilaat voivat mitata kalpro-

tektiinin ja laktoferriinin pitoisuuksia suolessa kotona. Testit ovat helppokäyttöisiä, mutta vielä melko epätarkkoja.

Maailmalla on kehitetty myös tarkempia testejä, jotka toimivat älypuhelinsovelluksella. Ne antavat tulokseksi täsmällisen lukuarvon värikoodin sijaan. Puolanne uskoo, että testejä otetaan rutiinikäyttöön jo lähivuosina.

– Suolistosairauksiin sairastutaan usein nuorena, joten sairaus vaatii pitkää seurantaa ja lääkitystä. Potilaan elämää helpottaisi suuresti, jos hänen ei tarvitsisi soitella poliklinikalle ja ajella mahdollisesti pitkiäkin matkoja vastaanotolle, vaan testit voisi tehdä itse kotona, hän pohtii.

Laboratorio varmistaa, että mittari toimii Vaikka osa laboratorioseurannasta siirtyy potilaiden kotiin, laboratoriolla on edelleen vastuu siitä, että mittarit toimivat ja antavat oikeita, luotettavia tuloksia.

Varfariinihoidon kotiseurannassa noin joka

Tiedot tulisi saada hoitoyksikön käyttöön vieritestejä voitaisiin hyödyntää kunnolla, tiedot tulisi saada sujuvasti myös terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.

Varfariinihoidon kotiseurannassa potilaat kirjaavat INR-tuloksensa vielä vanhanaikaisesti paperiselle kortille. Tulokset tallentuvat myös vieritestilaitteen muistiin.

– Toivomme, että tulevaisuudessa potilas voisi syöttää tulokset suoraan Omakantaan, jolloin ne olisivat välittömästi kaikkien käytössä, erikoistuva lääkäri Tuukka Helin HUSLABista toteaa.

JOTTA KOTONA TEHTÄVIÄ

Varfariinihoidon kotiseurannassa potilaat kirjaavat INR-tuloksensa vielä vanhanaikaisesti paperiselle kortille. Tulevaisuudessa tiedot haluttaisiin suoraan Omakantaan.

12 Mylab Nyt 2/2017

Myös erikoistuva lääkäri Tuija Männistö NordLabista pitää tärkeänä, että tieto potilaan omaseurannasta saataisiin reaaliaikaisesti hoitoyksikölle.

– Nykyisin esimerkiksi verenglukoosia mitataan vielä pääosin laitteilla, jotka eivät ole yhtey­dessä verkkoon. Tulevaisuudessa verkkoon kytketyt laitteet todennäköisesti yleistyvät myös kotona, jolloin mittaustulokset voidaan välittää hoitoyksikköön automaattisesti, hän ennustaa.

Männistön mukaan potilaiden omia mittaustuloksia ei välttämättä haluta laboratorion tietojärjestelmään, jos laitteet eivät ole laboratorion hallinnassa. Potilastietojärjestelmään ne olisi kuitenkin hyvä saada, jotta hoitavat lääkärit ja hoitajat voisivat hyödyntää tuloksia potilaiden hoidossa.

– Tietenkin tämä vaatii myös resursseja seurata sitä tietoa. Ei riitä, että tiedot siirtyvät kliinikoiden nähtäväksi, jos kukaan ei ehdi niitä katsoa, tulkita ja tarvittaessa reagoida, Männistö huomauttaa.

Tuukka Helin uskoo, että veren INR-arvojen testaaminen kotona yleistyy tulevaisuudessa. Esimerkiksi päihde- ja muistihäiriöt voivat kuitenkin rajoittaa omahoidon onnistumista.

kymmenes mittaus tehdään laboratoriossa, jossa kotimittarin tulosta verrataan laboratoriotestin tulokseen. Lisäksi laatua varmistetaan laitevalmistajan ja Labqualityn kontrollinäytteillä.

Preanalytiikan ylilääkäri Tiina Mäki HUSLABista toteaa, että laboratorion tehtävä on varmistaa, että potilaille hankitaan luotettavia vierilaitteita, niiden laatua seurataan säännöllisesti ja potilas osaa käyttää niitä oikein.

– Asiantuntijoita tarvitaan myös suunnittelemaan, miten potilaita ohjeistetaan tulosten tulkinnassa. Kliinikoilla on tässä hyvin keskeinen rooli, mutta myös laboratorio voi olla siinä tukena, Tiina Mäki miettii.

Myös erikoistuva lääkäri Tuija Männistö NodLabin Oulun yksiköstä painottaa, että kotona tehtävän vieritestin tulisi olla yhtä luotettava, kuin jos testi tehtäisiin laboratoriossa.

Oulun seudulla ei ole vielä käytössä kotivieritestejä, mutta Männistö uskoo niiden yleistyvän tulevaisuudessa.

– Laitteet kehittyvät koko ajan. Jo nyt on olemassa vierilaitteita, joita pystymme seuraamaan laboratoriosta etänä. Ehkä tulevaisuudessa voimme tarjota myös yksityisille ihmisille tällaista palvelua, hän visioi.

Toisaalta jatkossakin tulee olemaan iso joukko potilaita, kuten muistisairaat, jotka eivät pysty hyödyntäAnna-Maija Puolanne, HUS mään uutta teknologiaa. Kaikkia laboratorioarvoja ei voi myöskään mitata ja tulkita luotettavasti kotona.

Perinteistä ammattilaisten toteuttamaa laboratorioseurantaa tarvitaan siis edelleen.

Kun potilas tietää enemmän sairaudestaan ja ottaa sen hoidosta enemmän vastuuta, hoitotuloksetkin ovat parempia.

Mylab Nyt 2/2017 13

// tiede TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

MERKKIAINE voi paljastaa

ÄRHÄKÄN SYÖVÄN // Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee nopeasti, kenen puolestaan hitaammin.

Tavoitteena on kohdistaa tehokkaat hoidot oikein.

K

un miehellä todetaan eturauhassyöpä, usein on vaikea etukäteen arvioida, kenen tauti on vaarassa kehittyä tappavaksi, etäpesäkkeiseksi syöväksi.

Suurella osalla potilaista tauti etenee hitaasti eikä edellytä erityistä hoitoa, korkeintaan aktiivista seurantaa. Toisessa ääripäässä ovat potilaat, joilla on jo diagnoosihetkellä hyvin aggressiivinen, tehokasta hoitoa vaativa tauti.

– Tähän välille jää suuri joukko potilaita, joille tarvitsemme tarkempia testejä, jotta osaisimme kohdistaa hoidot oikein, kuvailee dosentti, patologian erikoislääkäri Tuomas Mirtti, joka työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa ja erikoislääkärinä HUSLABin patologian osastolla.

Mirtin tutkimusryhmä etsii eturauhassyövän merkkiaineita, joiden avulla ärhäkät kasvaimet voitaisiin erottaa vaarattomammista taudeista. Tavoitteena on ennustaa nykyistä paremmin taudin etenemistä ja hoitovastetta.

PTEN-geeni hidastaa syövän kasvua Yksi lupaava löydös on jo tehty: jos PTENniminen, syövän kasvua hillitsevä geeni puut-

14 Mylab Nyt 2/2017

tuu syöpäsoluista, tauti etenee tavallista nopeammin.

Geenin ilmentyminen syöpäkasvaimessa voidaan hyvin luotettavasti osoittaa kudosnäytteestä värjäämällä sen tuottamaa proteiinia. Tuomas Mirtin mukaan kyseessä on varsin helppo ja edullinen tutkimus.

Mirtin tutkimusryhmä on jo osoittanut, että PTEN on yhteydessä taudin etenemiseen leikkauspotilaiden näytteissä 1 sekä aktiiviseurannassa olevien potilaiden koepaloissa2.

Seuraavaksi tavoitteena on käynnistää seurantatutkimus aiheesta.

– Ennen testin kliinistä käyttöä tarvitaan vielä validointia muissa aineistoissa. Näkisin silti, ettei testin saaminen hoitavien lääkärien ulottuville ole kovin kaukana, Mirtti uskoo.

Tarkempi diagnoosi verinäytteestä?

Mirtin tutkimusryhmä etsii eturauhassyövän merkkiaineita myös potilaiden verinäytteistä.

Alkamassa on tutkimus, jossa tutkitaan syöpäsoluista verenkiertoon vapautuvaa dna:ta.

– Toivomme, että jo verinäytteestä pystyttäisiin ennustamaan, millainen syöpä on kyseessä. Testiä voitaisiin käyttää myös potilai-

2 3

1

4

1 Dosentti, erikoislääkäri Tuomas Mirtti johtaa Helsingin yliopistossa tutkimusryhmää, joka on erikoistunut eturauhassyövän merkkiaineiden tutkimukseen. Kudosleikkeitä voidaan tutkia tietokoneen ruudulla digitaalisten mikroskooppiohjelmistojen avulla. 2 Kudossiru- eli TMA-tekniikalla (Tissue Micro Array) voidaan tehokkaasti tutkia satoja näytteitä samanaikaisesti. 3 Digitoidusta leikekuvasta tutkija valitsee alueet, joista kudossirulaite kairaa ontolla neulalla ohuen kudoslieriön TMA-blokkiin. Yhteen blokkiin mahtuu noin sata näytettä, joille voidaan tehdä esimerkiksi immuno­ histokemiallisia värjäyksiä. 4 Myös Helsingin Biopankissa on parhaillaan käynnissä useita tutkimusprojekteja, joissa hyödynnetään TMA-tekniikkaa.

den seurantaan hoidon aikana, Mirtti visioi.

Tarjolla on jo joitakin syöpäsolujen dna:han perustuvia veritestejä, joita on kehitetty perinteisten PSA-testien haastajiksi. PSA kun on varsin epätarkka merkkiaine eturauhassyövän tunnistamisessa.

Mirtin mukaan testien toistettavuus on kuitenkin ollut heikkoa muissa potilasaineistoissa kuin missä testit on kehitetty. Myös testien hinta on vielä korkea.

– Me pyrimme kehittämään varman, tois-

tettavissa olevan testin, joka on kustannustehokas ja lääkärille helppo tulkita, hän painottaa.

Parhaillaan käynnissä on myös tutkimus, jossa verrataan patologian mikroskooppilaseja magneettikuvissa näkyviin muutoksiin.

Kuvien analysoinnissa hyödynnetään automatiikkaa ja tekoälyä.

– Tutkimusten tavoitteena on täsmentää ja yksilöllistää eturauhassyövän diagnostiikkaa, Mirtti summaa.

Kirjallisuutta: (1) Lahdensuo K, Erickson A, Saarinen I ym. Loss of PTEN expression in ERGnegative prostate cancer predicts secondary therapies and leads to shorter disease-specific survival time after radical prostatectomy. Mod Pathol. 2016; 29(12):1565-1574 (2) Lokman U, Erickson AM, Vasarainen H ym. PTEN Loss but Not ERG Expression in Diagnostic Biopsies Is Associated with Increased Risk of Progression and Adverse Surgical Findings in Men with Prostate Cancer on Active Surveillance. Eur Urol Focus.

2017 Mar 22. Epub ahead of print

Mylab Nyt 2/2017 15

// näkökulma TEKSTI: SANNA SEVÄNEN KUVAT: EMIL BOBYREV

JUST

siirsi asiakkaan keskiöön

// Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla.

Tammikuussa avautui uusi sosiaali- ja terveyskeskus, ja toukokuussa käynnistyi Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen valinnanvapauskokeilu.

S

Ilmoittautumisauto­ maatit ohjaavat asiakkaat oikealle käytävälle ja vastaanottohuoneisiin huudetaan numerolla, ei enää nimellä, kertoo projektikoordinaattori Riina Turunen.

inikka Saarela kävelee odotusaulaan Järvenpään uudessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa, JUST:issa ja katselee ympärilleen etsivästi. Tietojenkäsittelyn kehittämispäällikkö Hanna Downton kulkee ohitse, joten Saarela pyytää apua asiointiin.

– Ottavatko he vastaan ilman ajanvarausta? hän kysyy ja viittaa avosairaanhoidon palveluneuvonnan lasikoppeihin.

Downton vastaa myöntävästi ja opastaa Saarelan seinustalla olevan näytön ääreen.

Itte-ilmoittautumisautomaatti lupaa ajan terveydenhoitajan kiireettömälle vastaanotolle viiden minuutin kuluttua.

– Tämä on aivan fantastinen paikka, on uudistuneet systeemit ja ajat pitävät paikkansa aika hyvin. Ihan selkeä täällä on kulkeakin, kun on oppinut käyttämään, sillä Kela-kortilla kun ilmoittautuu, saa tiedon, minne pitää mennä, Saarela sanoo.

Entä valinnanvapaus, onko Keski-Uudellamaalla toukokuussa käynnistynyt kokeilu tullut tutuksi?

– Siihen en ole oikein perehtynyt. Eikös valinnanvapaus tule sitten, kun tulee se sotekin, jota on odotettu jo monta vuotta? Saarela kysyy.

Valinnanvapauskokeiluja on käynnissä viidellä alueella eri puolilla maata. Sote-uudistuksessa perusterveydenhuoltoon on tulossa valinnanvapaus, ja kokeiluissa testataan, miten erilaiset rahoitusmallit toimivat.

Saman katon alla Järvenpään JUST on uuden ajan sosiaalija terveyskeskus, jonne keskitettiin kunnan kaikki lääkäri- ja hoitajapalvelut. Kaikkiaan rakennukseen yhdistettiin kahdeksan toimipistettä, mukana ensimmäistä kertaa myös sosiaalipalveluita. Lähtökohtana on, että asia­kas saa mahdollisimman paljon palveluita saman katon alta.

– Olemme saaneet palautetta, että eihän teiltä saa palvelua yhdeltä luukulta. Se on ihan totta, että vaikkapa kuvantamisen ko-

16 Mylab Nyt 2/2017

neita ei voi liikutella ympäriinsä, mutta esimerkiksi laboratorion näytteenotto liikkuu tarvittaessa, projektikoordinaattori Riina Turunen kertoo.

Avosairaanhoito eli perinteinen terveyskeskusvastaanotto, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä aikuisten sosiaalityö sijaitsevat samassa kerroksessa hyvästä syystä.

– Heillä on yhteisiä asiakkaita, ja sote-uudistuksessakin näiden kolmen toimintoja kehitetään tiiviissä yhteistyössä. Asiakas voi tavata vaikka useamman työntekijän yhtä aikaa, ja näin hän säästyy kertomasta samoja asioita moneen kertaan, sanoo Turunen.

JUST:in aulassa järjestetään hyvinvointia tukevia tapahtumia, ja omahoitopisteissä voi muun muassa mitata verenpainetta ja täyttää erilaisia itsehoitolomakkeita. Tarkoitus on kannustaa ihmisiä huolehtimaan omasta terveydestään.

Ammattilaisille uudet tilat ovat tarkoittaneet muun muassa työhuoneista luopumista.

Vastaanottohuoneet jaetaan työntekijöille

joka aamu tarpeen mukaan, ja paperitöitä varten jokaisella yksiköllä on omat taustatilat.

– Vastaanottohuoneissa on kaikissa samat tarvikkeet kaapeissa, ja hoitajille ja lääkäreille on lisäksi helposti liikuteltavia kärryjä, joiden varustelu on niin ikään yhteneväinen, Turunen sanoo.

Sinikka Saarela halusi terveydenhoitajan puheille ja sai Hanna Downtonin avustuksella ajan viiden minuutin päähän.

Kokeilu valmistaa tulevaan Toukokuusta lähtien JUST on joutunut kilpailemaan asiakkaista. Keski-Uudellamaan kuusi kuntaa muodostavat kokeilualueen, jonka 200 000 asukasta voivat halutessaan valita, millä terveysasemalla asioivat.

Valittavana on kunnallisten lisäksi kolmen yksityisen, Terveystalon, Mehiläisen ja Aavan, vastaanottopalveluita. Järvenpäässä näistä toimii Aava, jonka valinnanvapaus­ asiakkaiden kiintiö täyttyi nopeasti.

Heinäkuun alussa valinnan tehneitä oli koko alueella 2 600. Alussa valintoja tekivät eniten 55–75-vuotiaat, mutta pian ­lähtivät

Mylab Nyt 2/2017 17

Vasemmalla: Omahoito­pisteillä voi esimerkiksi tehdä terveyteen liittyviä testejä ja mitata verenpainetta.

Oikealla: JUST:issa ei ole omia työhuoneita, vaan lähihoitaja Laura Pihlaja hoitaa akuutti­ osaston ja kotisairaalan asioita kaikille yhteisissä taustatiloissa.

nousuun myös 35–55-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden valinnat.

Alusta lähtien tärkein vaihdon syy on ollut lääkäriaikojen saatavuus, mutta moni on maininnut vaihtavansa myös laadun tai sijainnin vuoksi.

– Pääosa valinnan tehneistä on aiemmin käyttänyt palveluita hyvin vähän, korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Vain kaksi prosenttia on käyttänyt terveyspalveluita paljon, yli kymmenen kertaa vuodessa, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän vt. johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo.

Päivystystä tiukin periaattein Odotuspenkeissä istuu kourallinen ihmisiä, joiden katse nousee, kun vuoronumero näyttötaululla vaihtuu. Akuutissa annetaan järvenpääläisille kiireellistä hoitoa päivystyksenä päivittäin aamukahdeksasta iltakahdeksaan.

Ensimmäisenä mennään hoidon tarpeen arviointiin. Lasiseinäisen kopin ovi avautuu ja sulkeutuu asiakkaan perässä.

– Hoitajan takana on tilat, joissa on aina lääkäri. Häneltä voi kysyä konsultointia tarvittaessa, ja joskus asiakkaan asia selviää jo siinä, kertoo Turunen.

Akuutissa voidaan ohjata suoraan psykiatrisen sairaanhoitajan tai päihde- ja mielenter-

18 Mylab Nyt 2/2017

veyspalvelujen työntekijän pakeille. Sinne on keskitetty myös korvaushoito, ja tarvittaessa fysioterapeutti tulee antamaan kuntoutusohjeita.

– Haluamme, että täällä hoidetaan vain oikeasti kiireellisiä asioita. Illalla ei voi esimerkiksi käydä uusimassa reseptiä, vaan se tulee tehdä virka-aikaan kiireettömällä vastaanotolla.

Jos yksityiselle palveluntuottajalle vaihtanut tarvitsee kiireellistä hoitoa virka-ajan ulkopuolella, hän saa sitä Akuutista. Arkipäivisin äkilliset asiat pitää pystyä hoitamaan valitsemallaan terveysasemalla.

– Meille on tullut myös ihmisiä, jotka haluaisivat vaihtaa takaisin JUST:iin. Yksityiseltä lääkäriasemalta ei saa valinnanvapausasiakkaana mitä tahansa palveluita, ja asiakkaiden mukaan tätä ei ole onnistuttu kertomaan riittävän hyvin, Turunen toteaa.

Valinnanvapauden piiriin kuuluva palveluvalikoima on täsmälleen sama riippumatta siitä, onko tuottaja yksityinen vai julkinen.

Keppiä ja porkkanaa Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun tavoitteena on selvittää, muuttuvatko todelliset kustannukset asiakasta kohti ja mihin suuntaan. Lisäksi selvitetään muun muassa asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksia.

Suurista kansansairauksista seurannassa ovat diabeteksen, keuhkoahtauman ja sydämen vajaatoiminnan hoitotasapaino. Esimerkiksi tyypin kaksi diabeteksen hoitotasapainoa seurataan laboratorioarvojen keskiarvojen muutoksella.

– Haluamme nähdä, miten ennaltaehkäisy ja omahoidon osuus toimivat, Laitinen-Parkkonen kertoo.

Keski-Uudellamaalla yksityisille palveluntuottajille voidaan antaa palkkioita ja sanktioita sen mukaan, miten hyvin ne suoriutuvat.

Mittarit ovat hyvin konkreettisia, kuten tuliko potilaan asia hoidettua kerralla kuntoon, mikä on vastaanottoaikojen saatavuus, suosittelisivatko asiakkaat palveluntuottajaa muille, kuinka paljon tulee päivystyskäyntejä ja miten jatkohoito järjestyy.

– Lopputulos lasketaan kaikkien mittareiden perusteella, joten se ei riitä, jos menestyy muutamalla osa-alueella.

Seuraava askel JUST ja valinnanvapaus ovat molemmat vasta taipaleensa alussa. Ensimmäinen vuosi Järvenpäässä on varattu talon käyttöönottoon, mutta jatkossa tiloja on tarkoitus vuokrata muille. Tilat ja ict-ratkaisut ovat helposti muunneltavissa uudistuviin tarpeisiin myös tulevissa maakunnissa.

– Esimerkiksi vastaanottotiloja voitaisiin vuokrata yksityiselle toimijalle ilta-aikaan, jotta koko kapasiteetti olisi käytössä, Turunen toivoo.

Valinnanvapauskokeilu ottaa syksyllä Keski-Uudellamaalla uuden askeleen. Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun otetaan alkuvaiheessa reilut sata henkeä vanhus- ja vammaispalveluiden, omaishoidon tukiasiakkaiden, päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden sekä kotiapua tarvitsevien lapsiperheiden joukosta.

Asiakkaiden käytössä on sama määrä rahaa kuin tähänkin asti, mutta he voivat itse valita palveluja eri tuottajilta. Ideana on myös testata, syntyykö uudenlaisia palveluita ja bisnesmalleja.

– Valinnanvapauskokeilusta on joka tapauksessa hyötyä meille, vaikka sote-uudistuksen valinnanvapaus ei toteutuisikaan suunnitellusti, Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

Keski-Uudenmaan kunnat ovat kehittäneet yhteisiä malleja vuodesta 2013 asti. Kesällä kuusikko päätti muodostaa sote-kuntayhtymän.

– Siirrymme aikanaan Uudenmaan maakuntaan mahdollisimman valmistautuneina.

Uudenmaan liitto on jo ehdottanut, että olisimme prototyyppi siitä, miten sote-palvelut voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa.

Vasemmalla: Akuutti­osaston potilas­ huoneissa wc-tilat sijoitettiin ulkoseinälle, jotta käytävältä näkee suoraan peteihin ja hoitajien askeleita säästyy.

Oikealla: JUST on suunniteltu tuottamaan ja tukemaan hyvinvointia.

Mylab Nyt 2/2017 19

// viisi väitettä

Kanta kasvaa ja kehittyy // Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja terveysministeriön tietohallintoneuvos Maritta Korhonen. Kanta on tärkeä tiedonvälittäjä, jonka käyttäjiksi kansalaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset oppivat koko ajan.

TEKSTI: SANNA SEVÄNEN // KUVA: SUSANNA KEKKONEN

1

Terveydenhuollon valinnanvapautta ei pitäisi toteuttaa ennen kuin sitä varten rakennettavat tietojärjestelmät ovat valmiita.

Kaikki tietojärjestelmät eivät tule olemaan valmiita valinnanvapauden pilottien käynnistyessä, mutta nyt mietitään, mitkä ovat välttämättömät ensimmäiset osat. Kokonais­ arkkitehtuuri rakentuu olemassa olevien järjestelmien päälle, mutta uuttakin tarvitaan.

Kansalaiset tekevät valintansa OmaKantapalvelussa, ja sitä laajennetaan jo.

Valittavien palvelutuottajien listaaminen, tuottajien ilmoittautumiseen tarvittava järjestelmä ja näiden taustarekisterit ovat yksi kokonaisuus, jonka osalta mietitään siirtymäaikoja ja mahdollisia väliaikaisratkaisuja.

3

Erikoisalojen tarpeet ja käytännöt jäävät jalkoihin, jos koko maassa on vain kaksi tai kolme potilastietojärjes­ telmää.

Ei ole tarkoitus, että Apotti ja Una kattaisivat kaiken, eiväthän vanhatkaan potilastietojärjestelmät ole sellaisia. Apotilla ja Unalla hoidetaan iso kokonaisuus, mutta erikoisalakohtaiset tietojärjestelmät jäävät.

Esimerkiksi Uudellamaalla Apotin rinnalle jää 300 tietojärjestelmää. Ensi vaiheessa tarkoitus on, että karsitaan potilastietojärjestelmien lukuisia installaatioita vaikkapa vastaamaan maakuntien määrää.

20 Mylab Nyt 2/2017

2

Kanta toimii tiedonsiirrossa tervey­ denhuollon ja potilaan välillä, mutta ei terveydenhuollon sisällä.

Kannassa oli toukokuussa 5,6 miljoonan henkilön tietoja eli voidaan sanoa, että mukana on kattavasti koko Suomi. Kansalaiset ovat tyytyväisiä Kanta-palveluihin ja niiden käyttö kasvaa koko ajan, mutta nyt terveydenhuollon sisälle pitäisi saada yhtenäinen tietojen tuottamisen ja hyödyntämisen toimintamalli.

Yksityisiä terveydenhuollon potilasasiakirjojen tuottajia on Kannassa yli 130, kaikki suurimmat ovat mukana. Terveydenhuollon ammattilaiset myös hakevat Kannasta tietoja enenevässä määrin.

Lähetteet ja hoitopalautteet ovat Kannassa jo käytettävissä. Siinä on varmasti kehittämistä, miten tietoja käydään hakemassa ja mikä on terveydenhuollon toimijoiden omien järjestelmien käytettävyys.

Oleellista on saada vaiheittain pysyviä ratkaisuja.

4

Kukaan ei pysy kärryillä, mitä ja ke­ nelle ovat Kanta, Apotti, UNA, ODA ja Virtuaalisairaala.

On ihan totta, että kansalaisille ja päättäjille pitäisi pystyä kertomaan selvästi, mitä palvelut ja kehityshankkeet ovat ja mikä on niiden suhde toisiinsa. Kanta on tiedon välityskanava ja yhteinen integraatioalusta, jossa potilas- ja asiakastiedot kulkevat ja varmistavat hoidon jatkuvuuden.

Una ja Apotti ovat ammattilaisten työvälineitä, asiakastietojärjestelmän ytimiä, joiden ympärille rakennetaan ekosysteemin muita osia. Rakenteilla on esimerkiksi tietojärjestelmä, jossa kirjoitetaan sähköiset todistukset ja lomakkeet, ja se yhdistyy sekä Apottiin että Unaan.

Oda ja Virtuaalisairaala ovat kansalaisten sähköisiä palveluita. Odassa voi esimerkiksi tehdä terveys­ arviointeja ja saada ohjausta, ja Virtuaalisairaala tarjoaa perinteisiä erikoissairaanhoidon palveluita verkon yli.

Nämä kaksi yhdistyvät sekä Kantaan että Apottiin ja Unaan.

5

Tietojärjestelmien uudistaminen on niin kallista, että jo pelkästään sen vuoksi soten säästötavoite, kustan­ nusten hillitseminen kolmella miljardilla vuodessa, romuttuu.

En usko, että romuttuu. Haaste on, että järjestelmiin on investoitava nyt ja säästöt seuraavat myöhemmin.

Nyt on yhteisesti sovittava, tarvitaanko väliaikaisratkaisuja, mitkä palvelut tehdään nyt ja mitkä rakennetaan myöhemmin. Oleellista on saada vaiheittain pysyviä ratkaisuja.

Maritta Korhonen haluaisi hävittää urbaanilegendan siitä, että Kanta ei toimi ammattilaisten työ­ välineenä.

Mylab Nyt 2/2017 21

// henkilö TEKSTI: SANNA SEVÄNEN KUVAT: EMIL BOBYREV

UUDEN RAIVAAJA // Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun Hanna Kuusisto kehitti uuden etähoitomallin ja otti sen käyttöön. Nyt hän keskittyy täysipäiväisesti kehittämiseen Kanta-Hämeen keskussairaalan hallintoylilääkärinä.

S

yyskuussa 1998 Hanna Kuusisto oli aloittanut erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistosairaalan (Tays) neurologian poliklinikalla. Nopeasti hän tajusi, että poliklinikalle oli sietämättömän pitkät jonot.

Pahimmillaan potilaat joutuivat odottamaan vuoden ennen kuin pääsivät neurologin puheille.

– Meidän piti tehdä hoitoyhteenveto, kun joku oli ollut meillä vuoden potilaana. Jouduimme tekemään niitä ihmisistä, joita ei ollut kertaakaan tavattu, Kuusisto kertoo.

Potilaat eivät aina jonotuksen jälkeen muistaneet, miksi lähete oli kirjoitettu. Toinen ääripää olivat ne, jotka joutuivat pelkäämään aivokasvainta turhaan kuukausien ajan. Se oli epäinhimillistä.

Toisaalta Kuusisto huomasi, että osa potilaista viipyi lääkärillä vain viisi tai kymmenen minuuttia. Ongelmaan oli pakko keksiä ratkaisu, ja se oli hyvin yksinkertainen.

Suora polku lääkäriksi Jo ensimmäisellä luokalla koulussa Kuusisto tiesi, että hän halusi aikuisena lääkäriksi. Erikoisala loksahti paikalleen kerralla, kun lääkiksessä tehtiin neurologian opintoja.

– Tiesin, että vahvuuteni on kanssakäymisessä, ja neurologiassa tapahtui siihen aikaan valtavasti kehitystä. MS-tautiin, Alzheimeriin ja liuotushoitoihin oli juuri tulossa ensimmäiset lääkkeet.

22 Mylab Nyt 2/2017

Hän aloitti neurologian erikoistumisopinnot vuonna 1997 Savonlinnassa. Perheen kolmas lapsi oli syntynyt helmikuussa, ja toukokuussa Kuusisto hyppäsi suoraan vt. ylilääkärin saappaisiin. Hän oli kesän ajan sairaalan ainoa neurologi, joka hoiti yksin teho-osaston, poliklinikan ja päivystyksen.

– Kun menin töihin, siellä ei ollut enää ketään, jolta olisin saanut perehdytystä. Minua ei silti pelottanut. Olin nuori ja innoissani, ja ajattelin, että nyt on minun mahdollisuuteni näyttää.

Kehittäjä ja lohduttaja Kesken haastattelun Kuusisto lähtee KantaHämeen keskussairaalan kahviosta etsimään poikaansa. Tämä on istunut aamun laboratorion jonossa ja tarvitsisi auton avaimet.

Poikaa ei löydy, ja Kuusisto huomauttaa, että laboratorioidenkin toiminnassa olisi kehitettävää. Esimerkiksi nettiajanvaraus voisi olla selkeämpi ja lääkärit voisivat luopua turhista kokeista eli niin kutsutuista rutiinilabroista.

– Yllättävän paljon määrätään kokeita, joista ei ole ajateltu, mitä niiden tuloksilla tehdään.

Kehittäminen on Kuusiston intohimo, ja siihen hän on saanut keskittyä syyskuusta alkaen kunnolla, kun hallintoylilääkärin pesti muuttui täysipäiväiseksi.

Alkuvuosi oli hankala, sillä hän hoiti hallintoylilääkärin ja neurologian ylilääkärin

Mylab Nyt 2/2017 23

tointa rinnakkain. Lisäksi päivä viikossa oli varattu ms-potilaille.

– On palkitsevaa, kun voi hälventää potilaan pelkoja, lohduttaa ja kertoa, että asiat järjestyvät.

MS-tauti on Kuusiston erikoisosaamisaluetta. Hän väitteli taudin riskitekijöistä lääketieteen tohtoriksi ja on tutkinut ympäristön vaikutusta sairauden puhkeamiseen sen jälkeenkin.

Palkitsevia puheluita Ratkaisu Taysin neurologian pitkien jonojen purkamiseen löytyi lähetepinosta. Kuusisto huomasi, että lähettävän lääkärin tietojen ja tutkimusten perusteella voi usein poimia tapaukset, joiden taustalla ei ole neurologista syytä.

Niinpä hän istui lähetepinon ääreen ja alkoi tehdä hoidon tarpeen arviointeja keskittyen ja huolella. Oma pinonsa oli niille, joiden vaivat eivät vaikuttaneet vaarallisilta.

Kasaan päätyi, jos lähetteeseen oli kirjattu tavallinen päänsärky, puutuminen, lihasten nykiminen, unohtelu tai väsymys ilman muita oireita tai neurologisia löydöksiä.

Sitten Kuusisto tarttui puhelimeen. Alusta lähtien potilaiden suhtautuminen oli myönteistä ja ilahtunutta.

– Joka päivä oikein odotin, että pääsen soittamaan. Potilaat vastasivat usein ”ihanaa, kun soitit” ja ”olen odottanut tietoa jo pitkään”.

Oli kumouksellinen ajatus, että lääkäri soitti potilaalle eikä tavannut tätä kasvok-

Joka päivä oikein odotin, että pääsen soittamaan.

Potilaat vastasivat usein ’ihanaa, kun soitit’.

kain. Epäilijöitäkin oli, mutta esimiehet seisoivat Kuusiston takana.

– Muille lääkäreille muutos näkyi vain sillä tavalla, että vastaanotolle saapuva potilasaineisto oli tarkoituksenmukaista.

Joskus puhelimessa tuli vastaan potilas, jolle oli lähetteen kirjoittamisen jälkeen ilmaantunut lisää oireita. Silloin oli hienoa, että hänelle oli soitettu nopeasti eikä vasta kuukausien päästä.

Jonot saatiin purettua nopeasti ja pian odotusaika oli kuudesta viikosta kahteen kuukauteen.

Etähoitomalli nousi nopeasti luontevaksi tutkimusaiheeksi. Heti ensimmäisistä tuloksista kirjoitettiin Lääkärilehteen, sillä malli todella toimi.

Viime syksynä Kuusisto väitteli etähoitomallistaan filosofian tohtoriksi. Lääkäriliitto palkitsi mallin laatupalkinnolla, Kuusisto sai eHealth-tunnustuksen ja ammattilehti Mediuutiset nosti hänet Vuoden vaikuttaja -kilpailussa viidennelle sijalle.

Nyt etähoitomalli on käytössä ainakin useammalla neurologian poliklinikalla, korvataudeissa Helsingissä, Tampereella lastentaudeissa ja Hämeenlinnassa korva-, silmä- ja ihotaudeissa.

– En edes tiedä, missä kaikkialla mallia käytetään. Se ei ole kovin formaali, vaan jokainen erikoisala voi muokata sen omia tarpeitaan vastaavaksi.

Uusia tutkimusaiheita Kuusistolla on jo jonoksi asti. Listalla ovat ainakin lähetelomakkeen toimivuus, lääkäreiden työnohjaus ja ihmisten valintojen perusteet erikoissairaanhoidon valinnanvapaudessa.

– Niin minulle käy. Joku aihe alkaa kiinnostaa, alan kehittää sitä ja sitten totean, että

HANNA KUUSISTON VUODET Syntyi Tampereella

Naimisiin

1967

1987 Kirjoitti ylioppilaaksi ja aloitti lääketieteen opiskelut Tampereella

24 Mylab Nyt 2/2017

1990

Toinen lapsi syntyi

1991 Ensimmäinen lapsi syntyi

1993

Kolmas lapsi syntyi

1994 Valmistui lääkäriksi

1997

1998 Töihin TAYS:in neurologian yksikköön

Terveydenhuollon kehittäjänä kunnostautunut Kuusisto haaveilee työskentelevänsä vielä joskus yliopistolla tutkimuksen ja opetuksen parissa.

pitäisi varmaan tehdä tutkimus, että muutkin saavat tietää asiasta.

Tärkeintä on osata kuunnella Ihmisläheisyys ja inhimillisyys ovat Kuusiston työssä tärkeitä arvoja. Hän mainitsee suurimmaksi saavutukseksi urallaan esimiehenä onnistumisen. Neurologian poliklinikalla potilaat ja hoitajat ovat tyytyväisiä, ja työntekijöitä olisi tulossa yli tarpeen.

– Siitä olen aika onnellinen.

Merkittävin oppi on puolestaan ollut se, että potilaan hoidossa tärkeintä on kuunteleminen.

– Puhelimessakin keskityn niin, että olen ai-

Väitteli lääketieteen tohtoriksi MS-taudista

2008

van hiljaa ja panen silmät kiinni. Ja puheen pitää aina olla selkokielistä ja kansantajuista.

Kuuntelemisesta ja muiden tarpeiden ymmärtämisestä sai alkunsa myös kuuluisa etähoitomalli. Kuusiston ensimmäisellä työviikolla Taysin neurologian osastolla osastonhoitaja tuskaili, kuinka hoitajia kuormittivat pitkään jonossa olleet potilaat.

– He soittelivat hoitajille, kertoivat pahentuneista oireista ja ihmettelivät, miksi eivät pääse hoitoon. Silloin ajattelin, että näin ei voi olla. Että lääkärit eivät hoida omaa osuuttaan ja potilaat ja hoitajat kärsivät.

Kolme kuukautta myöhemmin etähoitomalli oli jo käytössä.

Neurologian ylilääkäriksi KantaHämeen keskussairaalaan Hämeenlinnassa

2013

Viiden vuoden päästä olen uusien haasteiden edessä.

Hallintoylilääkäriksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Neurologian dosentiksi Tampereen yliopistossa

2010

Innostun työssäni eri ammattiryhmien välisestä yhteistyöstä.

2016

2017

Väitteli filosofian tohtoriksi etähoidosta

Mylab Nyt 2/2017 25

// mylabin kasvo

Satu Salmi nauttii matkailusta Italian auringossa ja upeissa maisemissa.

Haaveilua Välimeren elämänmenosta hän jatkaa kotimaassa, italialaisten herkkujen äärellä.

26 Mylab Nyt 2/2017

TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVA: OLLI-PEKKA LATVALA

Haaveissa oma tupa Italiassa Kuka olet ja mitä teet?

Olen Satu Salmi, ohjelmistoasiantuntija. Teen Mylabilla koodaushommia ja toimin asiantuntijana erilaisissa projekteissa. Pääosin työskentelen Multilabin ja Weblab Clinicalin parissa, mutta olen mukana kehittämässä myös muita sovelluksia, kuten tekstiviesti- ja mobiilipalveluja.

Milloin ja miten tulit Mylabille töi­ hin?

Aloitin Mylabilla maaliskuussa 2010.

Etsin silloin uutta työpaikkaa ja hain tietokanta-asiantuntijan tehtävää, joka oli täällä avoinna. En saanut paikkaa, mutta sen sijaan minulle tarjottiin toista tehtävää ohjelmistokehityksen parissa.

Työnkuvani on mielenkiintoinen ja vastuuta on tullut koko ajan lisää.

Nautin siitä, että tehtävät ovat vaihtelevia ja monipuolisia.

Mikä on parasta työssäsi?

Se, että saan olla tekemisissä asiakkaiden kanssa. Omaa työtä helpottaa valtavasti, kun löytää yhteisen kielen asiakkaiden kanssa ja ymmärtää, millaiset tarpeet heillä on. Kun yhteinen sävel löytyy, siitä syntyy paras lopputuloskin. Silloin koen oikeasti auttavani asiakasta.

Entä haastavinta?

Haastavinta on ehkä oman työajan aikatauluttaminen, kun on paljon erilaisia tehtäviä hoidettavana. Jos tulee

jotain äkillistä selvitettävää, suunnitellut aikataulut eivät välttämättä pidäkään.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Koen, että teemme oikeasti tärkeitä sovelluksia, joilla on vaikutusta ihmisten terveyteen. Se tuo työhön ihan omanlaistaan merkitystä.

Olen aika tarkka ja huolellinen ihminen – ja juuri tässä työssä sitä huolellisuutta tarvitaan. Virheitä ei saa syntyä, koska niiden vaikutukset potilasturvallisuuteen voivat olla isoja.

Mistä ilahduit viimeksi?

Eilen ilahduin, kun oli niin aurinkoinen ja lämmin päivä. Olen aikamoinen vilukissa!

Työssä ilahdun, kun olen pohtinut kauan jotain hankalaa ongelmaa, ja yhtäkkiä hoksaankin, miten asia kannattaa ratkaista. Ne ovat niitä ahaaelämyksen hetkiä, jotka ilahduttavat arjessa.

Entä mikä sinua ärsyttää?

Jos huomaan, että jokin työssä meni pieleen, koska en ole ymmärtänyt tai muistanut ottaa jotain asiaa huomioon. Aina joskus sellaista sattuu, vaikka olisi kuinka huolellinen.

Mistä nautit vapaa-ajallasi?

Harrastan italian opiskelua ja matkailua. Kesällä kävimme

­ ieheni kanssa vaellusreissulla Koilm lis-Italiassa Dolomiiteilla. Tukikohtamme oli Vigo di Fassan pikkukylä, josta teimme retkiä vuoristoon ja alppiniityille.

Nautin myös liikunnasta: pitkistä kävelyistä, lenkkeilystä, joogasta ja kahvakuulajumpasta. Kesällä on ihanaa käydä vesijuoksemassa luonnonvesissä.

Mistä haaveilet?

Kaukainen haaveeni on, että meillä olisi joskus oma majapaikka Italiassa.

Siellä voisin nauttia lämmöstä ja auringosta ympäri vuoden!

TYÖKAVERI SADUSTA: Satu on työssään tunnollinen ja perusteellinen. Hän on rauhallinen ja aina kaikille ystävällinen.

Hän selvittää asiat perinpohjaisesti ja huolellisesti ja hänen apuunsa voi luottaa kaikissa tilanteissa. Arvostan erityisesti Sadun asiakaslähtöistä otetta ja tapaa kommunikoida asiakkaiden kanssa kunnioittavasti, selkeästi ja ystävällisesti.

Tiina Mäkinen asiakaspäällikkö

tämän lehden ja muita mielenkiintoisia artikkeleita löydät myös kotisivuiltamme

www.mylab.fi

@MylabOy

@mylab_oy

www.mylab.fi

Seuraava Mylab Nyt ilmestyy helmikuussa 2018 Mylab Nyt 2/2017 27

CUSTOM-MADE Terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut sinun makuusi sovitettuina.