Mylab Nyt 1/2018

1/2018

NYT

HUIMA ROKOTEHARPPAUS Suomessa ykköstyypin diabetesta sairastetaan enemmän kuin missään muualla. Tamperelaiset tutkijat haluavat ehkäistä sen puhkeamista ennalta. s.6

12

Aivovamman vaikeutta voi pian ennustaa pikatestillä.

14

Ripulirokotetutkimus lennättää 800 suomalaismatkailijaa Beniniin.

18

Jussi Huttunen haluaa muistuttaa soten alkuperäisistä tavoitteista.

Laboratorioille suunnatut palvelumme tunnistat nyt tästä:

PÄÄKIRJOITUS

NYT 1/2018

3 4 6 12

PÄÄKIRJOITUS // Samuli Niiranen

14 18

REPORTAASI // Laboratorio polttavan auringon alla

24

UUTISET // Mylabin palvelut saavat uuden nimen ILMIÖ // Stop diabetekselle? TIEDE // Aivovamman vaikeutta voi ennustaa verestä

HENKILÖ // Sote-valmistelun kriittinen veteraani – Jussi Huttunen MYLABIN KASVO // Jukka Kalliosaari

SEMANTIIKKAA

K

äsissäsi olevassa Mylab Nyt 1/2018-lehdessä esitellään yhtenä teemana Mylabin brändiuudistusta, jota valmistelimme aktiivisesti vuonna 2017. Hieman paradoksaalisesti arkikielessä monesti viitataan sanojen, ajatusten, kuvien ja symbolien semantiikan käsittelyyn kielteisenä asiana: ”takerrut taas vaan semantiikkaan!” Viime kädessä sanojen, ajatusten, kuvien ja symbolien merkitys, tavalla tai toisella ilmentyen, on juuri se, mikä tekee meille niistä tärkeitä ja huomionarvoisia. Mylab onkin pyrkinyt yhtenä teemana brändiuudistuksessaan nostamaan merkityksellisyyden meille ja eri sidosryhmillemme käyttämiemme brändien keskiöön. Tämän uudistusuutisen lisäksi kerromme tuttuun tyyliin alaamme koskettavista ajankohtaisista ilmiöistä varsin laajalla kattauksella sote-uudistuksen kiemuroista diagnostiikan ja sote-tietotekniikan uusimpiin ilmiöihin. Uskon, että lähestymme myös näitä uutisia meille ja teille merkityksellisellä tavalla. Tuttuun tapaan mukana on myös esittelyssä henkilötarina ja Mylabin kasvo. Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa alkavaa vuotta 2018!

KUSTANTAJA: Mylab Oy, Hatanpään valtatie 26, 33100 Tampere

Samuli Niiranen Toimitusjohtaja Mylab Oy

TUOTTAJAT: Taru Honkonen, Jukka Kalliosaari TOIMITTAJAT: Virpi Ekholm, Sanna Sevänen KUVAAJAT: Emil Bobyrev, Else Kyhälä, Olli-Pekka Latvala, Vesa-Matti Väärä ULKOASU JA TAITTO: Elina Reineck PAINATUS: Eura Print Oy, Eura PAINOS: 1800 kpl ISSN 2342-2211 (painettu) ISSN 2342-222X (verkkojulkaisu) Mylab Nyt 1/2018 3

// UUTISET TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVA: OLLI-PEKKA LATVALA

Mylabin palvelut saavat uuden nimen // Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena on viestiä asiakkaille entistä selkeämmin palveluista, joita Mylab tuottaa eri asiakasryhmille.

R

akkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan, mutta jatkossa Mylabin palveluilla ja tuotteilla on yksi yhteinen nimi: My+®. Mylab tarjoaa asiakkailleen My+ ® kokonaispalvelua, joka sisältää kaikki asiakkaan kanssa yhdessä sovitut sovellus-, integraatio-, asiakas- ja käyttöpalvelut. Varsinaiset sovelluspalvelut jakautuvat jatkossa kolmeen kategoriaan asiakasryhmän mukaan. My+® pitää sisällään palvelut terveydenhuollon laboratorioille. My+® care kattaa palvelut laboratorion asiakkaille tai heidän loppuasiakkailleen, ja My+® hub puolestaan integraatiopalvelut terveydenhuollon organisaatioille. Toimitusjohtaja Samuli Niiranen kertoo, että tavoitteena on selkeyttää viestiä Mylabin tarjoamista palveluista. – Uudet tuotenimet kuvaavat aiempaa paremmin sitä, millaista lisäarvoa tarjoamme näille kolmelle asiakasryhmälle. Lisäksi halusimme ottaa Mylabin kokonaispalvelumallin viestinnän keskiöön, Niiranen perustelee. My+® korvaa koko joukon vanhoja tuotenimiä: Weblab, Weblab Clinical, Verlabon, Carein Sample, Carein Analytics, MylabWay, Mylabway MC… Markkinointipäällikkö Taru Honkonen myöntää, että vanhat, tekniset tuotenimet ovat olleet osin hieman vaikeaselkoisia ja epäselviä. Nimiuudistukselle on ollut viestinnän näkökulmasta tarve jo jonkin aikaa.

4 Mylab Nyt 1/2018

– Vuosien saatossa uusia tuotteita on nimetty sitä mukaa, kun niitä on kehitetty, eikä kokonaisuutta ole aiemmin pysähdytty katsomaan kunnolla brändinhallinnan näkökulmasta. Toivoisin, että uudistus näkyisi asiakkaille selkeytenä: Mylab ja My+® ovat niitä brändejä, joihin asiakas voi luottaa, eikä kyse ole vain yksittäisistä ohjelmistotuotteista, Honkonen summaa. BRÄNDIUUDISTUKSESTA VIESTITTIIN asiakkai-

den edustajille viime vuoden lopulla. Suurelle yleisölle uudistus julkistetaan Labquality Days -tapahtumassa 8.–9. helmikuuta Helsingin Messukeskuksessa. – Asiakkaat ovat suhtautuneet uudistukseen positiivisesti. Ensimmäiset reaktiot ovat olleet hyvin myönteisiä, Honkonen iloitsee. Uudistus näkyy asiakkaille muun muassa Mylabin ohjelmistojen nimissä, käyttöliittymissä, viestintämateriaaleissa ja verkkosivuilla – toisin sanoen lähes kaikissa Mylabin palveluissa ja materiaaleissa. Uudet ja vanhat nimet elävät kuitenkin jonkin aikaa rinnakkain. – Uudet nimet ja logot viedään tuotteisiin pala kerrallaan, jotta uudistus ei häiritse Mylabin tärkeintä tehtävää eli tietojärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa, Samuli Niiranen painottaa. Vielä pitkään asiakkaiden puheissa vilise-

Mylabin markkinointipäällikkö Taru Honkonen ja toimitusjohtaja Samuli Niiranen iloitsevat siitä, että pitkään valmisteltu brändiuudistus voidaan nyt julkistaa suurelle yleisölle.

vät varmasti vanhat tutut tuotenimet, kuten Weblab tai Verlabon. Mylabilla kuitenkin uskotaan, että My+® juurtuu myös puhekieleen vähitellen. – Mylabin perinnejärjestelmiä, kuten Multilabia, uudistus ei koske. Ne jatkavat edelleen vanhoilla nimillään, Niiranen lisää. MYLABIN HENKILÖKUNTA on ollut alusta al-

kaen mukana brändiuudistuksessa ja brändityötä on valmisteltu yrityksen sisällä jo pitkään. – Konkreettiset ilmentymät, kuten tuotenimet, logot ja värit ovat osa brändityötä. Brändin ydin koostuu kuitenkin siitä, mitä on kuoren alla eli meistä ihmisistä, Taru Honkonen korostaa. Osana brändityötä käynnissä on myös yrityksen visuaalisen identiteetin päivitys ja nykyaikaistaminen. Mylabin verkkosivut saivat jo syksyllä uuden ilmeen ja niiden ajan-

kohtainen sisältö tuotiin esille entistä selkeämmin. Samuli Niirasen mielestä My+® kuvastaa erinomaisesti sitä, mitä Mylab haluaa olla: asiakkaiden toiminnan ja tavoitteet ymmärtävä pitkäaikainen kumppani ja vastuunkantaja – ja vielä enemmän. – Uudistus antaa meille myös hyvät mahdollisuudet kehittää uusia palveluita ja tuotteita asiakkaidemme tarpeisiin, Niiranen kiteyttää.

Mylab Nyt 1/2018 5

// ILMIÖ TEKSTI: SANNA SEVÄNEN KUVAT: EMIL BOBYREV

STOP diabetekselle? // Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät kiivaasti keinoja ”sokeritaudin” pysäyttämiseen. Tampereen yliopistossa kehitellään rokotetta tyypin 1 diabetesta vastaan, ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa haetaan parhaita konsteja tyypin 2 ehkäisemiseen ennalta.

6 Mylab Nyt 1/2018

V

iime syksynä diabetestutkimuksessa otettiin merkittävä edistysaskel. Enteroviruksen aiheuttama diabetes onnistuttiin ensimmäistä kertaa ehkäisemään ennalta. Koe tehtiin hiirillä, joihin pistettiin inaktivoitua enterovirusta sisältävää rokotetta. Rokotetuista hiiristä yksikään ei sairastunut, mutta verrokkiryhmästä puolet sai diabeteksen. Tutkimuksen tekivät Tampereen yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijat. – Merkittäviä tuloksia oli kolme. Pystyimme osoittamaan, että rokote tuottaa viruksia tunnistavia proteiineja eli vastaaineita, estää diabeteksen syntymisen eikä aiheuta sivuvaikutuksia, sanoo apulaisprofessori Vesa Hytönen Tampereen yliopistosta. Rokotetutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on löytää keino ehkäistä tyypin 1 diabetesta ihmisillä. Koska rokote toimi eläimillä, ollaan nyt askel lähempänä sitä, että rokotetta päästään tutkimaan myös ihmisillä. Toistaiseksi ykköstyypin eli nuoruusiän diabeteksen syntymisen syitä ei kunnolla tunneta eikä sairauteen ole ennaltaehkäiseviä hoitoja.

Yleistymisen syitä on tutkittu paljon, mutta varmaa syytä ei ole löydetty. Se kuitenkin tiedetään, että ympäristötekijöillä on tärkeä osuus, ja syyttävä sormi on osoittanut milloin maitoon, milloin d-vitamiiniin. Enteroviruksen ja diabeteksen yhteys on vuosi vuodelta vahvistunut, mutta vieläkään ei ole varmaa, onko enterovirus diabeteksen aiheuttaja ihmisillä. Esimerkiksi Tampereen yliopiston DIPPtutkimuksessa enterovirusta on löydetty useammin diabetesta sairastavilta lapsilta kuin terveeltä verrokkiryhmältä. Lisäksi enteroviruksen aiheuttamia infektioita on Suomessa useimmiten syys–talvikaudella, ja myös diabetesta ilVesa Hytönen maantuu sykleittäin. – On huomattu, että enterovirus, tarkemmin ottaen coxsackie B –ryhmän virukset, hakeutuvat haimaan, joka tuottaa insuliinia, kertoo lääketieteellisen biokemian dosentti Olli Laitinen. On siis mahdollista, että haimaan eksynyt enterovirus tuhoaa insuliinia tuottavia saarekesoluja, mikä selittäisi ainakin osan tyypin 1 diabetestapauksista. Toinen teoria on, että enterovirus aiheuttaa haimassa pitkäaikaisen tulehduksen, jonka vuoksi elimistö alkaa työskennellä itseään vastaan. Jos insuliinisolut ovat pitkään osittain tulehtuneita, elimistö voi ryhtyä tulkitsemaan ne uhkatekijöiksi ja alkaa itse tuhota niitä. – Puhutaan niin kutsutuista autoimmuunisairauksista, joihin diabeteskin kuuluu, Laitinen kertoo. Autoimmuunisairauksien syntyyn liittyy myös hygieniateoria, jonka mukaan kaupungistuneissa yhteiskunnissa ihmiset altistuvat monille sairauksille, koska elävät liian puhtaassa ympäristössä. Puolustusjärjestelmä

Pystyimme osoittamaan, että rokote tuottaa viruksia tunnistavia vasta-aineita, estää diabeteksen syntymisen eikä aiheuta sivuvaikutuksia.

EI OLE SATTUMAA, että tyypin 1 diabetesta vas-

Olli Laitinen, Minna Hankaniemi ja Vesa Hytönen ovat mukana tutkimusryhmässä, joka testasi enterovirus-rokotetta hiirillä viime syksynä.

taan kehitellään rokotetta juuri Suomessa. 50 000 suomalaista sairastaa tautia, mikä on väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa. Sairaus yleistyy kaikkialla maailmassa. Suomessa tyypin 1 diabetes on moninkertaistunut sitten 1940–1950-luvun, ja nyt sitä sairastaa jo useampi kuin yksi henkilö kahdestasadasta.

Mylab Nyt 1/2018 7

Tutkimusnäytteitä säilytetään nestetypessä Tampereen yliopiston tutkimuslaboratoriossa.

ikään kuin laiskistuu, koska sillä ei ole tarpeeksi tekemistä. – Meillä on aiempaa suppeampi kosketus viruksiin ja sairastamme vähemmän virusinfektioita. Siksi puolustusjärjestelmämme on alttiimpi häiriöille ja aiemmin harmittomista viruksista saattaa tulla vaarallisia, Vesa Hytönen sanoo.

Meillä on aiempaa suppeampi kosketus viruksiin. Siksi puolustusjärjestelmämme on alttiimpi häiriöille.

DIABETESROKOTETTA on

kehitetty Tampereella jo usean vuoden ajan, sillä Vesa Hytönen se on ainoa keino selvittää, aiheuttaako enterovirus diabetesta vai ei. Enterovirus on hyvin yleinen ja aiheuttaa pikkulapsilla usein nuhakuumetta. Jos viruksen toiminta pystytään rokotteen avulla estämään, nähdään, säästyvätkö rokotteen saaneet diabetekselta.

8 Mylab Nyt 1/2018

Rokote sisältää virusta, jonka toiminta on kemiallisesti estetty. Se saa ihmisen tuottamaan vasta-aineita enterovirukselle, vaikka elimistössä ei olekaan tulehdusta. Kun ihminen sitten altistuu elävälle enterovirukselle, vasta-aineet hyökkäävät heti sen kimppuun eikä tulehdus ehdi kehittyä. – Diabeteksen tapauksessa olennaista on, että enterovirukset saataisiin tuhottua ennen kuin ne ehtivät haimaan, Laitinen sanoo. Rokotteen kehittämisessä on otettu mallia poliorokotteesta, joka on turvallinen, tehokas ja sitä on käytetty menestyksekkäästi vuosikymmeniä. Myös polio on enteroviruksen aiheuttama, ja rokotteen ansiosta sairaus on lähes tyystin kitketty maapallolta. SEURAAVA ASKEL ON, että rokotetta ryhdy-

tään tutkimaan ihmisillä. Oikeastaan olisi parempi puhua harppauksesta, sillä siirtymä eläinkokeista ihmisillä tehtävään tutkimukseen on pitkä ja vaikea. Rokotteen valmis-

TYYPIN 1 DIABETES • Sairaudessa elimistö ei saa insuliinia, koska sitä tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. • Insuliini säätelee verensokeria ja on elintärkeä. • Sairastunut tarvitsee insuliinia koko elämänsä ajan, muuten seurauksena on kooma ja kuolema. • Taudille altistavia geenejä tunnetaan yli 50, mutta ne eivät yksistään johda diabeteksen syntyyn. • Taudin lopullista syytä ei tunneta, eikä siihen ole ennaltaehkäisyä tai parannuskeinoja.

Olli Laitisen, Minna Hankaniemen ja Vesa Hytösen tutkimusryhmä tutkii seuraavaksi, miten enterovirusrokotetta voisi jalostaa astetta pidemmälle. Tarkoitus on korvata vaikuttava aine eli virus keinotekoisella, viruksen kaltaisella partikkelilla, joka valmistetaan kokonaan laboratoriossa.

tamiselle on tiukat kriteerit ja tutkimus on suunniteltava niin, että turvallisuus on varmistettu ja tulokset ovat lääkeviranomaisten hyväksyttävissä. – Rokotteen valmistaminen siirtyy yliopistolta lääketehtaaseen, jossa puhtausolosuhteet ovat aivan eri luokkaa ja turvallisuus maksimaalisesti varmistettu, kertoo professori Heikki Hyöty. Hän on tutkinut diabetesta vuosikausia ja perustanut kollegansa, professori Mikael Knipin kanssa Vactech Oy:n, jossa diabetesrokotteen prototyyppi kehitettiin. Syksyn hiiritutkimuksessa käytetty rokotekin perustuu tähän Vactechin rokotteeseen. Viime kesänä Vactech solmi sopimuksen yhdysvaltalaisen Provention Bio –yrityksen kanssa, jonka rahoituksen turvin diabetesrokotetta päästään nyt tutkimaan ihmisillä. – Tutkimusta tullaan tekemään Suomessa ja uskomme, että pääsemme aloittamaan kahden vuoden aikana, Hyöty sanoo.

Rokotevalmiste säilyy vain kylmässä.

Enteroviruksen kaltaiset partikkelit toimivat tutkimustulosten mukaan rokotteessa virusten tavoin.

Mylab Nyt 1/2018 9

Enteroviruksia vastaan on kehitetty jo kaksi toimivaa rokotetta: poliorokote ja Kiinassa yleistä enterorokon tyyppiä vastaan kehitetty rokote. Toimivista rokotteista on ollut hyvä ottaa mallia myös Tampereella, kertovat Olli Laitinen ja Vesa Hytönen.

Ensimmäisessä vaiheessa rokotteen turvallisuus varmistetaan pienellä joukolla aikuisia, ja vasta kolmannessa vaiheessa päästään käsiksi diabeteksen ja enteroviruksen yhteyden vahvistamiseen. Silloin tarkoitus on rokottaa alle vuoden ikäisiä lapsia, jotka eivät ole vielä altistuneet diabetekseen liitetyille enteroviruksille. Menee siis vielä useita vuosia ennen kuin tiedämme, ehkäiseekö rokote tyypin 1 diabetesta. – On hyvä muistaa, että enterovirukset aiheuttavat muitakin sairauksia, esimerkiksi aivokalvontulehdusta, sydänlihastulehdusta ja enterorokkoa. Uskomme, että rokotteesta voi olla merkittävää höytyä myös niiden ehkäisemisessä, Hyöty huomauttaa.

10 Mylab Nyt 1/2018

TYYPIN 2 DIABETES • Elimistön kyky tuottaa insuliinia on heikentynyt ja veren sokeripitoisuus nousee liian korkeaksi. • Johtuu geneettisestä alttiudesta ja elintavoista. • Kehittyy hitaasti ja voi olla pitkään oireeton. • Tautiin voi liittyä myös alentunut insuliinin vaikutus kudoksissa. • Varsinaista parannuskeinoa ei ole, mutta laihtuminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat auttaa oireettomaksi. • Elintapamuutokset ovat olennaisia myös ennaltaehkäisyssä.

Pysyviä muutoksia elämäntapaan pituus, paino, vyötärönympärys. Diabetesriskiä kartoittava testi kyselee perustietoja, joiden perusteella se antaa riskiluvun. Mitä isompi numero, sen suurempi on todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Riskitesti on ollut pitkään terveydenhuollon käytössä, mutta nyt Itä-Suomen yliopiston StopDia-hanke on lähtenyt levittämään sitä muualle yhteiskuntaan. Nettitestin oli joulukuuhun mennessä tehnyt 21 000 ihmistä tutkimusalueilta eli Etelä-Karjalasta, PohjoisSavosta ja Päijät-Hämeestä. Heistä 12 000 kuului riskiryhmään ja heidät ohjattiin ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon. IKÄ, SUKUPUOLI,

on kunnianhimoinen tavoite: löytää parhaat keinot tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja levittää ne koko Suomeen. Sairaus yleistyy voimakkaasti, ja tyypin 2 diabetesta sairastaa THL:n mukaan jo noin 500 000 suomalaista. – On täysin mahdollista pysäyttää tyypin 2 diabeteksen yleistyminen, mutta se vaatii isoja panostuksia. Ympäristö ja elintavat pitäisi muuttaa sellaisiksi, että ihmiset eivät sairastu, toteaa hankkeen johtaja, professori Jussi Pihlajamäki. Toimivia välineitä ennaltaehkäisyyn on, mutta käytännöt vaihtelevat kunnasta toiseen. Siksi välineiden tehoa on vaikea osoittaa, eivätkä ne pääse leviämään laajalle. StopDian on tarkoitus olla kokoava hanke, joka kokeilee menetelmiä isoilla ihmisjoukoilla. Pihlajamäki vertaa tutkimusta Pohjois-Karjala-projektiin, jonka ansiosta sydäntautien kuolleisuus väheni yli 70 prosenttia. STOPDIA-HANKKEELLA

– Me teemme nykypäivän Pohjois-Karjalaprojektia, mutta työkalut ovat erilaiset kuin silloin. Hyödynnämme digitaalisuutta ja mukana on psykologeja ja käyttäytymistieteilijöitä, jotka miettivät, miten elämäntapamuutoksista tulisi mielekkäitä ja ne istuisivat arkipäivään. ihmiset on tarkoitus tunnistaa ajoissa, jotta heille voidaan antaa ohjausta elämäntapojen muutoksessa eikä tauti pääsisi puhkeamaan ollenkaan. Lievissä tapauksissa tosin riittää, että ihminen itse tiedostaa riskin ja alkaa toivottavasti muuttaa elintapojaan sen mukaan. – Haluaisimme, että riskitesti tulisi yleiseen käyttöön koko maassa, niin että ihmisille tulisi automaattinen tapa käydä testaamassa riskinsä aina välillä. Meidän ei ole tarkoitus pelotella, vaan haluamme voimaannuttaa ihmisiä. Siksi tunnuslauseemmekin on ”ota riski haltuun”, sanoo tutkimuspäällikkö Jaana Lindstöm. Ennaltaehkäisyn keinot ovat yksinkertaiset: laihduttaminen, liikunta ja terveelliset ruokailutottumukset. StopDia hankkeessa tutkitaan, miten muutoksista tulee Jussi Pihlajamäki pysyviä. – Pyrimme tunnistamaan, mitä hyvää ihmisellä jo on arjessaan ja etsimme tapoja lisätä näitä hyviä asioita, tutkimusjohtaja Pilvikki Absetz kertoo. Apuna käytetään ryhmäohjausta ja elintapamuutoksen tukemiseen kehitettyä sovellusta. Osallistujat saavat itse valita, millaiset pienet teot soveltuvat omaan arkeen. – Haluamme antaa onnistumisen kokemuksia, ja siksi tarjoamme pieniä, helposti arkeen solahtavia tekoja. Pidemmän päälle niistä tulee tottumuksia, joilla on iso merkitys, Absetz sanoo. DIABETESRISKISSÄ OLEVAT

Me teemme nykypäivän Pohjois-Karjala-projektia, mutta työkalut ovat erilaiset kuin silloin.

Mylab Nyt 1/2018 11

// TIEDE TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Aivovamman vaikeutta voi ennustaa verestä // Tulevaisuudessa pikatesti voi kertoa välittömästi, onko isku päähän aiheuttanut aivovamman vai ei. Veritestien avulla voidaan myös seurata hoidon tehoa ja tarkentaa ennustetta.

K

Kirjallisuutta: (1) Orešič M, Posti JP, Kamstrup-Nielsen MH ym. Human Serum Metabo­ lites Associate With Severity and Patient Outcomes in Traumatic Brain Injury. EBioMedicine 2016; 12: 118-126 (2) Posti JP, Dickens AM, Orešič M ym. Metabolomics Profiling As a Diagnostic Tool in Severe Traumatic Brain Injury. Front. Neurol. 2017; 8: 398

12 Mylab Nyt 1/2018

un pää saa voimakkaan iskun, aivoissa käynnistyy monimutkainen tapahtumaketju, joka voi pahimmillaan johtaa vaikeaan, pysyvään aivovammaan. Osa hermosoluista kuolee välittömästi, osa myöhemmin. Hermosolujen päähaarat eli aksonit vaurioituvat, mikä johtaa solujen välisten yhteyksien katkeamiseen. Aivoissa esiintyy turvotusta ja tulehdusreaktioita. Solukalvot vaurioituvat, mikä aiheuttaa ionitasapainon muutoksia. - Osa reaktioista käynnistyy päivien, ehkä vasta viikkojen kuluttua tapaturmasta, kertoo dosentti, aivovammojen hoidon ylilääkäri Olli Tenovuo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Tenovuo johtaa TYKS:ssä Aivovammojen huippuyksikköä, jossa kehitetään uusia keinoja aivovammojen diagnostiikkaan. Lupaava uusi keino ovat merkkiaineet, joita vapautuu aivovamman yhteydessä verenkiertoon. Näitä yhdisteitä tutkimalla voidaan ehkä tulevaisuudessa erottaa, onko potilaalla aivovamma vai ei, suunnata hoidot tarkemmin, seurata hoidon tehoa ja ennustaa toipumista. Tutkimus on haastavaa, sillä aivovamma on hyvin monimutkainen ja dynaaminen ilmiö. Lisäksi jokaisen potilaan aivovamma on erilainen.

- Mitään yksittäistä biomarkkeria, ”aivojen troponiinia”, ei varmasti koskaan tule. Siksi joudumme yhdistämään monenlaisia eri merkkiaineita ja seuraamaan niiden profiilia, Tenovuo summaa.

Metaboliitit kertovat aivovauriosta Yksi tärkeä ryhmä aivovamman merkkiaineita ovat aineenvaihduntatuotteet eli metaboliitit. Ne ovat hyvin pieniä molekyyleja, yleensä rasvahappoja tai sokereita, jotka pystyvät läpäisemään aivoja suojaavan veriaivoesteen ja kulkeutumaan verenkiertoon. Olli Tenovuon johtama tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa osoittanut, että tietty metaboliittien yhdistelmä on voimakkaasti yhteydessä aivovamman vaikeusasteeseen ja ennusteeseen (1, 2). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Cambridgen yliopiston kanssa. - Jatkamme parhaillaan tutkimusta ja katsomme, mitkä olisivat eri tarkoituksiin parhaita metaboliittien yhdistelmiä, Tenovuo kuvailee. TYKS:ssä tutkitaan myös proteiineja, joita pääsee verenkiertoon esimerkiksi veri-aivoesteen vaurioituessa. Niiden pitoisuuksia verrataan potilaiden aivokuviin, hoitoon liittyvään tietoon ja toipumiseen. Lisäksi tutkimuksen kohteena on veren mikro-RNA, joka

kertoo erilaisten geenien aktivoitumisesta aivovauriossa. Aineistona on yhteensä 600 aivovammapotilasta, joita on hoidettu TYKS:ssä ja Cambridgessa. Tänä vuonna tutkimusta laajennetaan kaikkiin potilaisiin, jotka tulevat aivovamman vuoksi hoitoon TYKS:iin. - Olemme käynnistäneet myös hankkeen, jossa aivovamman etenemistä mallinnetaan tekoälyn avulla, Tenovuo kertoo.

voitaisiin jo kentän tai kaukalon laidalla verinäytteestä määrittää, onko syytä huoleen vai ei, Tenovuo visioi. Vamman vaikeusasteen ja ennusteen arvioimiseen käytettäviä tarkempia testejä saadaan odottaa hieman kauemmin – Tenovuon mukaan ainakin ensi vuosikymmenelle.

Ylilääkäri Olli Tenovuo ja tutkimuskoordinaattori Satu Honkala esittelevät uutta Simoa HD1 -analysaattoria, joka tunnistaa aivovamman proteiinimerkkiaineita potilaiden verestä. Uusi laite saatiin TYKS:iin marraskuussa – aiemmin verinäytteet tutkittiin ulkomailla.

Pikatestit tulevat kaukalon laidalle Maailmalla on jo kehitetty proteiineihin perustuvia pikatestejä, joiden avulla voidaan ennustaa, paraneeko lievä aivovamma eli aivotärähdys itsekseen. Niitä odotetaan kliiniseen käyttöön lähivuosina. - Esimerkiksi urheilulajeissa, joissa pelaajille tulee paljon päähän kohdistuvia iskuja,

Mylab Nyt 1/2018 13

// REPORTAASI TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVAT: ELSE KYHÄLÄ

Laboratorio polttavan auringon alla // Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta ripulilta. Sitä varten 800 suomalaista lennätetään kahdeksi viikoksi Afrikkaan. 14 Mylab Nyt 1/2018

S

uomalainen laboratoriohoitaja joutuu vain harvoin selvittämään, miten lähettää lentorahtia Afrikkaan. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n projektikoordinaattori Kaisu Räisänen sai kuitenkin perehtyä asiaan, kun hän suunnitteli tutkimuslaboratorion perustamista Beniniin, Länsi-Afrikkaan. – On tämä ollut aikamoinen rutistus. Asioista on pitänyt ottaa valtavasti selvää, mutta lopulta kaikki on sujunut erittäin hyvin, Räisänen huokaisee hymyillen. YML on yhteistyökumppani Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa testataan rokotetta enterotoksigeenista E. colia eli ETEC-bakteeria vastaan. ETEC on yksi yleisimmistä lasten ripulia aiheuttavista bakteereista kehitysmaissa. Lisäksi se on yksi tavallisimmista matkaripulin aiheuttajista: siihen arvioidaan sairastuvan noin 12 miljoonaa matkailijaa vuosittain. ETEC-bakteerilta suojaavalle rokotteelle on siis kova tarve maailmanlaajuisesti. Rokotetutkimukseen otetaan mukaan 800 suomalaista, 18–65-vuotiasta tervettä aikuista. Koehenkilöt matkustavat kahdeksi viikoksi Beniniin, pieneen Grand Popon kylään. Puolet heistä saa tutkittavaa rokotetta, puolet lumetta. Osallistujilta kerätään uloste-, sylki- ja verinäytteitä ennen matkaa, matkan aikana sekä kotiinpaluun jälkeen. Näytteistä tutkitaan ripulibakteerien lisäksi myös rokotteen ja matkan aiheuttamia muutoksia suoliston mikrobistoon. – Kyseessä on merkittävä kansainvälinen tutkimus, jossa on hienoa olla mukana. Tämä on myös mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaisille laboratoriohoitajille päästä töihin paikkaan, jossa ympäristö on eksoottinen, mutta työskentely-ympäristö suomalainen, Räisänen kuvailee.

Laboratorio käynnistettiin tyhjästä: jopa rakennus on aivan uusi. – Laboratorion toimintojen suunnittelu alkoi syksyllä 2016. Olemme selvittäneet laboratorion lupa-asioita, hankkineet tarvikkeita paikallisilta toimittajilta, kääntäneet tekstejä ranskaksi ja selvittäneet, miten näytteet saadaan kuljetettua mahdollisimman luotettavasti Suomeen, Kaisu Räisänen luettelee. Laboratorion pohjapiirroksen perusteella laskettiin, millaisia kalusteita tilaan mahtuisi. Suomessa tarpeettomaksi jääneitä kalusteita lähetettiin sitten Afrikkaan lentorahtina. Kun ensimmäiset koehenkilöt matkustivat Beniniin heinäkuussa 2017, kaikki oli valmista. – Ilman hyvää yhteistyötä muiden tutkimuksen yhteistyökumppanien kanssa tämä ei olisi onnistunut, Räisänen kiittelee. Beninissä on jatkuvasti paikalla mikrobiologi ja bioanalyytikko Heli Mathur, joka vastaa laboratorion toiminnasta. Hänen työparinaan on vaihtuva laboratoriohoitaja, joka matkustaa paikalle Suomesta muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan.

On tämä ollut aikamoinen rutistus. Asioista on pitänyt ottaa valtavasti selvää. Kaisu Räsänen

Kulttuurikeskus Villa Karo järjestää osallistujille retkiä ja muuta ohjelmaa. Kuvat on ottanut valokuvaaja Else Kyhälä, joka osallistui itse marraskuussa rokotetutkimukseen. Vasemman sivun kuvassa Pumba, yksi laboratorion kolmesta koirasta, katselee rannalla kalastajia.

YML ON PERUSTANUT Beniniin laboratorion,

jossa tehdään alustavat laboratoriotutkimukset koehenkilöiden ulostenäytteistä. Sen jälkeen pakastetut näytteet lähetetään Suomeen YML:n keskuslaboratorioon varmistus- ja jatkoanalyyseja varten.

Mylab Nyt 1/2018 15

YML on perustanut Beniniin laboratorion, jossa tehdään alustavat laboratoriotutkimukset koehenkilöiden ulostenäytteistä. Paikalla laboratoriossa ovat mikrobiologi, bioanalyytikko Heli Mathur (taustalla), bioanalyytikko Sanna Laakkonen ja professori, tutkimuksen johtaja Anu Kantele (oikealla).

16 Mylab Nyt 1/2018

ROKOTETUTKIMUKSEEN ON osallistunut jo yli

200 suomalaista koehenkilöä. Lisää vielä kaivataan, kertoo tutkimuksen johtaja, infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta. – Matkailijat ovat tykänneet reissusta todella paljon. Tämä on monelle ”once in a lifetime” -mahdollisuus osallistua tällaiselle matkalle, hän kiteyttää. Koehenkilöt majoittuvat paikallisissa hotelleissa, ja suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo järjestää heille monenlaista ohjelmaa. Osallistujat pääsevät esimerkiksi useille päiväretkille, joilla tutustutaan paikalliseen, kiehtovaan kulttuuriin. Matka ei ole osallistujille ilmainen, mutta kuitenkin edullisempi kuin vastaavan pituiset Afrikan pakettimatkat. Kustannukset ovat korkeintaan noin 1 600 euroa matkailijaa kohti. Hinta sisältää myös tarvittavat muut rokotukset. – Tutkimukseen tarvitaan kaiken ikäisiä

osallistujia. Juuri nyt kaivataan lisää nuoria, joille 1 600 euron kustannus saattaa olla liian kallis. Siksi tarjoamme pian matkaa alle 30-vuotiaille vielä selvästi perushintaa edullisemmin, Kantele kertoo. Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ETEC-rokote on ollut hyvin siedetty, eikä haittavaikutuksia ole ollut enempää kuin lumeryhmässä. Matkaripuli koehenkilöille saattaa toki iskeä – kuten keskimäärin joka toiselle niistä noin 350 000 suomalaisesta, jotka matkustavat vuosittain heikon hygieniatason alueille. KUN ROKOTTEEN VALMISTAJA kysyi Anu Kan-

teleelta kiinnostusta lähteä vetämään tutkimusprojektia, hän ei vielä tiennyt, mihin lupautui. Kantele myöntää, että työmäärä tutkimushankkeessa on yllättänyt ja niellyt myös lähes kaiken vapaa-ajan. – Tämä on huomattavan suuri projekti,

joka on kovasti opettanut tekijöitään. Pieni osa on lopulta lääketieteellisiä kysymyksiä, ja erilaisia käytännön asioita on pohjattoman paljon, hän kertoo. Toisaalta elämänmeno Afrikassa on verkkaisempaa kuin Suomessa. – Kun olen Beninissä, en laita aamuisin kelloa soimaan. Se on jo yhtä juhlaa! Kantele naurahtaa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Göteborgin yliopiston sekä yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkijoiden kanssa. Rahoittajia ovat rokotteen valmistaja eli ruotsalainen Scandinavian Biopharma AB sekä Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä rahoituksensa saava kansainvälinen terveysjärjestö PATH. Osallistujien tutkimuskäynnit järjestetään Lääkärikeskus Aavan Matkailuklinikalla sekä HYKS:n ja Helsingin yliopiston yhteisessä rokotetutkimuskeskuksessa. Yhteensä

hanke työllistää täysipäiväisesti useita kymmeniä ihmisiä. Tavoitteena on, että kaikki 800 tutkittavaa olisivat koossa tämän vuoden loppuun mennessä. Jos kaikki menee hyvin, rokote ETEC-bakteeria vastaan voi olla markkinoilla noin viiden vuoden kuluttua. Matkaripuli ei ole yleensä vakava sairaus, vaikka se kiusallinen onkin. Ripuliin kuolee kuitenkin kehitysmaissa vuosittain noin puoli miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, ja ETEC on yksi sen merkittävistä aiheuttajista. – Kehitämme siis rokotetta erityisesti kehitysmaiden lapsille, Kantele painottaa.

Ripuliin kuolee kehitysmaissa vuosittain noin puoli miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta. Anu Kantele

Lisätietoa tutkimusmatkasta: www.tutkimusmatka.com

Haastavaa näytelogistiikkaa on kuuma ja kostea. Varjossa on yli 30 lämpöastetta, ja polttava auringonpaiste ja rankkasateet vuorottelevat. Olosuhteet ovat kuin lämpökaapissa: jos ulostenäytteen jättää ulos edes hetkeksi, mikrobit lisääntyvät siinä räjähdysmäisesti. Näytelogistiikka onkin järjestetty Beninissä niin, että koehenkilöiden ripulinäytteet saadaan nopeasti talteen ja kylmään. Koehenkilöiden mukana on aina pussi, jossa on ulostenäytteenotossa tarvittavat välineet. Kun matkailijat tekevät retkiä Grand Popon ulkopuolelle, mukana kulkee kylmälaukku, jossa mahdolliset ripulinäytteet säilyvät viileinä. Öisin puolestaan mopolähetti hakee näytteet majapaikoista ja toimittaa ne laboratorioon. Laboratoriossa on kaksi pakastinta, joissa näytteet säilötään -70 asteen lämpötilaan. Varageneraattorit pitävät pakastimet käynnissä, jos sähköt katkeavat – kuten alueella usein tapahtuu. ILMASTO BENINISSÄ

Toinen kriittinen kohta on pakastettujen näytteiden lähettäminen Beninistä Suomeen, jossa tulokset varmistetaan ja näytteet säilötään jatkoanalyyseja varten. Hiilihappojäähän pakastetut näytteet ovat Suomessa yleensä jo seuraavana päivänä lähetyksestä. Lähetysten lämpötilaa seurataan tarkasti matkan aikana. Tähän mennessä kaikki lähetykset on saatu jäisinä YML:n keskuslaboratorioon.

Ulostenäytteet säilötään laboratoriossa -70 asteen lämpötilaan. Ne lähetetään Suomeen hiilihappojäähän pakattuna.

Mylab Nyt 1/2018 17

// HENKILÖ TEKSTI: SANNA SEVÄNEN KUVAT: EMIL BOBYREV

Sote-valmistelun kriittinen veteraani Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa yli 15 vuotta. Jos hän saisi päättää, sote-uudistus toteutettaisiin Eksoten ja Siun soten mallilla.

P

rofessori Jussi Huttusen aamupäivä on ollut kiireinen. Palaveri uuden soteasioista vastaavan alivaltiosihteerin Päivi Nergin kanssa kesti niin pitkään, että Huttusen piti sen jälkeen kiiruhtaa puolijuoksua sisäministeriöstä Duodecimin tiloihin Kaivokadulle. Siellä on Huttusen työpöytä, jonka äärestä hän on syksyn mittaan lähettänyt lukemattomia sähköposteja ja puhunut puheluita tuoreimman sote-lakiluonnoksen ongelmista. – Isoin ongelma on se, että järjestelmästä on tulossa tavattoman monimutkainen. Sen johtaminen, kehittäminen ja valvonta tulee olemaan vaikeaa, Huttunen sanoo. Varsinkin järjestelmän alkutaipaleesta hän ennustaa valtavan hankalaa, koska kokonaisuuden rakentaminen on vielä kesken ja siksi sen hahmottaminen on vaikeaa. Huttunen, 76, on entinen Kansanterveys­ laitoksen johtaja ja sosiaali- ja terveysministeriön sote-asiantuntijaryhmän jäsen. Ryhmän tehtävänä on neuvoa hallitusta sote-uudistuksen valmistelussa ja antaa lausuntoja uudistukseen liittyvistä lakiesityksistä. Syksyn mittaan Huttusen työajasta 80 prosenttia on kulunut sote-asioiden parissa. Milloin hän on kirjoittanut lausuntoa

18 Mylab Nyt 1/2018

lakiluonnoksesta, milloin ollut valiokunnissa kuultavana, pitänyt esitelmiä tai antanut haastatteluja. Hän aloitti sote-asiantuntijana jo vuonna 2002 Lipposen hallituksen aikana. – Minua voisi kutsua sote-veteraaniksi, Huttunen toteaa leikillisesti. LAPSENA JUSSI HUTTUNEN ihaili neuropsykiat-

rina työskennellyttä isäänsä ja päätti, että haluaa lääkäriksi. Hän arvelee ponnistelleensa tavanomaista enemmän opinahjossaan Helsingin normaalilyseossa, jotta lääketieteellisen tiedekunnan ovet aukeaisivat. – Tai sitten koulussa pärjääminen oli minulle selviämiskeino. Hyppäsin yhden luokan yli ja jotain piti keksiä, että löytäisin paikkani kymmenen senttiä pitempien ja kymmenen kiloa painavampien joukossa. Erikoisalaksi valikoituivat sisätaudit, ja Huttunen päätyi töihin Meilahden sairaalaan. Laaja-alainen erikoisala perehdytti hänet terveydenhuoltojärjestelmään perusteellisesti. –En voisi toimia sote-asiantuntijana, jos en olisi työskennellyt 15 vuotta sisätautilääkärinä. Kun Kuopioon perustettiin korkeakoulua vuonna 1975, Huttusta pyydettiin sisätautiopin apulaisprofessoriksi. Harkita sai viikon.

Jussi Huttunen pitää elämänsä tärkeimpänä saavutuksena sitä, että hänen johdollaan Kansanterveyslaitos nousi huippututkimuksen tekijäksi. Compassion Course Online 2016 Week 39 Mylab Nyt 1/2018 19

–Puolta vuotta aiemmin minulla ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa Kuopioon liittyen, mutta sinne vain lähdimme perheen kanssa. Tarkoitus oli jäädä loppuelämäksi. Uuden yliopiston ja yliopistosairaalan rakentaminen oli haastavaa, ja apulaisprofessori johti myös sisätautien poliklinikkaa. 150 miehen esimiehenä toimiminen oli nuorelle miehelle kasvattavaa. SEURAAVA ASKEL Huttusen uralla vei takaisin

Helsinkiin vuonna 1978. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä oli hänen hyvä ystävänsä Kari Puro, joka alkoi houkutella Huttusta Kansanterveyslaitoksen johtoon. Kesti pari kuukautta ennen kuin nimitys varmistui, ja joka iltapäivä Huttusta kadutti. – Se oli elämäni vaikein yksittäinen päätös. Perhe oli kotiutunut Kuopioon eikä olisi halunnut lähteä. Tehtäväkseen Huttunen sai luotsata Kansanterveyslaitoksen rutiinilaboratoriokokeiden tekijästä huippututkimusyksiköksi. Tehtävä onnistui, sillä Huttunen sai rekrytoitua laitokseen liudan huippututkijoita. Kari Cantell, Pekka Puska, Jouko Tuomisto, Leena Palotie, Pirjo Mäkelä, Sirpa Jalkanen, Antti Aro. Huttusen luettelema kärkinimien lista on pitkä, ja joukosta löytyy kolme akateemikkoakin. – Jos olisin tiennyt, miten vaativaa laitoksen johtaminen oli, en olisi lähtenyt. KANSANTERVEYDEN EDISTÄMINEN on ollut Hut-

tusen uran kantava päämäärä. 1970-luvulta kehitystä onkin tapahtunut harppauksin. Odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt kymmenellä vuodella ja sepelvaltimotautiin kuolee 90 prosenttia vähemmän työikäisiä miehiä.

– Jos joku olisi 70-luvulla ennustanut, mikä tilanne on nyt, olisin nauranut ja pitänyt sitä mahdottomana, Huttunen toteaa. Lisäksi alkoholin käyttö ja tupakointi vähenevät koko ajan. Muutoksiin on Huttusen mukaan tarvittu tietoa, valistusta ja rajoituksia. – Tärkeintä on, että koko yhteiskunta ja kaikki toimijat puhuvat samaan suuntaan. Nykyajan murheena ovat säilyneet ylipaino, diabetes ja terveyserot, joiden kaventaminen oli yksi alkuperäisistä sote-uudistuksen tavoitteista. Nyt tavoitteet näyttävät uudistuksen sorvaajilta unohtuneen ja jääneen poliittisten tavoitteiden alle. Istuvan hallituksen sote-valmistelu on sentään parantunut alkuajoista, jolloin asiantuntijoita ei juuri kuultu. Nyt heidät kutsutaan kuultavaksi jo valmistelun alkuvaiheessa ja mielipiteet huomioidaan, mutta lopullisiin päätöksiin asiantuntijoiden ja virkamiesten näkemykset eivät Huttusen mielestä vaikuta riittävästi. – Mekanismi ei nyt toimi, ja poliitikot elävät omaa elämäänsä. Professori itse ratkaisisi monimutkaiseksi keitetyn sote-sopan niin, että järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta 10–12 maakunnan harteille. Palvelut voisi järjestää kuten Etelä-Karjalan Eksotessa, Pohjois-Karjalan Siun sotessa tai Keski-Pohjanmaan Soitessa. Ne ovat jo integroineet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelut yhden järjestäjän vastuulle. – Yksityissektorin ottaisin sisään asiakassetelin, henkilökohtaisen budjetin ja kilpailutusten avulla, jotka voisivat koskea esimerkiksi lonkka- ja kaihileikkauksia. Maakunnalla olisi iso valta päättää, mitä palveluita yksityiseltä ostetaan.

JUSSI HUTTUSEN VUODET Syntyi Helsingissä 1941

Naimisiin 1959 Kirjoitti ylioppilaaksi

20 Mylab Nyt 1/2018

1963

Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1965 1966

1966

Kaksi tytärtä syntyy

Jussi Huttusta surettaa, että asiantuntijoille ja tieteelliselle tiedolle ei nykyaikana aina anneta arvoa, jos se on esimerkiksi ristiriidassa poliittisten tavoitteiden kanssa.

Huttunen toivottaa tervetulleeksi myös niin kutsutun Mänttä-Vilppulan mallin, jossa Pihlajalinnan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin yhdessä omistama osakeyhtiö vastaa sotepalveluista. – Perusterveydenhuollon ongelmat ratkeaisivat niin, että sinne laitetaan lisää resursseja, joko suoraan tai sitten siirrettynä erikoissairaanhoidosta. TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN Huttusen ohjelmassa

on kuukausittainen kirjakerho, osallistujien kesken raamattupiiri. Kolme ystävystä pelaavat ensin pari tuntia biljardia ja siirtyvät sitten ravintola Eliteen syömään ja keskustelemaan kuukauden kirjasta. Tänään on vuorossa Antti Tuurin romaani Ikitie, jolle Huttunen aikoo antaa arvosanan 8. Romaani on hänen mielestään hyvin luettava ja erinomainen kuvaus yhdestä Suomen

Sisätautien erikoislääkäri 1971 Kalifornian yliopiston tutkija

1973

historian vaiheesta, mutta korkeimpiin arvosanoihin kirja ei yllä. Joka ilta Huttunen pyhittää lukemiselle kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Töiden vastapainoksi hän myös liikkuu paljon, mutta vielä 76-vuotiaanakaan professorin olisi vaikea kuvitella, että työt jäisivät kokonaan. – Jatkan töitä niin kauan kuin niitä minulta tilataan. Tämähän on vain hauskaa ja mielenkiintoista. En tiedä, mitä harrastuksia keksisin, jos en olisi enää töissä. Sen verran hän on hellittänyt, että viikossa on enää neljä kokonaista työpäivää. – Työ on minulle merkityksellistä ennen kaikkea sosiaalisen yhteyden ansiosta. Nautin verkostoni kehittämisestä ja siitä, että saan työskennellä hyvässä porukassa. Työllä ei ole merkitystä, jos ympärillä ei ole mukavia ihmisiä.

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja 1975

1978

Kuopion yliopiston sisätautien apulaisprofessori

Innostun työssäni hyvistä työtovereista. Viiden vuoden päästä nautin edelleen elämästä.

Aikakauskirja Duodecimin päätoimittaja 2001

2003

Sosiaali- ja terveys­ ministeriön ylijohtaja

Mylab Nyt 1/2018 21

// MYLABIN KASVO TEKSTI: SANNA SEVÄNEN KUVA: EMIL BOBYREV

Jukka Kalliosaaren vene on talvisin telakalla Tampereen Teiskossa. Kevään tullen alusta on mahtava kunnostaa venehallina toimivassa vanhassa kasvihuoneessa, jossa lämpötila nousee nopeasti korkealle auringon paistaessa.

22 Mylab Nyt 2/2017

Eläkkeellä on aikaa veneillä Kuka olet ja mitä teet Mylabilla? Olen Jukka Kalliosaari, nykyiseltä titteliltäni vanhempi viestintäkonsultti. Aiemmin olin markkinointipäällikkö. Tulin hommaan vuonna 2001 ja siirryin sivuun keväällä 2017. Työni on ihmisten kanssa juttelemista ja suunnitelmien, raporttien ja muistioiden kirjoittamista. Autamme ympäristöä ymmärtämään, mikä on Mylabin asema ja paikka terveydenhuollossa. Milloin ja miten tuli Mylabille töihin? Elokuussa 2001 soitin toimitusjohtaja Esa Soinille ja kysyin, olisiko hänellä töitä hyvälle tekijälle. Olin tavannut hänet aiemmassa työssäni, ja Esa ehkä arvosti sitä, että puhuin suoraan. Markkinointipäällikön työ oli silloin koko firmassa uusi, ja minun ja Esan visiot löysivät toisensa aika nopeasti. Mikä sinua motivoi työssäsi? Tämä kuulostaa naiivilta, mutta halusin työn, jonka merkitystä ei tarvitsisi hakemalla hakea. Mylabilla on ihan aidosti pyrkimys tehdä hyvää yhteiskunnassa, eikä vain tuottaa voittoa, ja saan olla osana sitä. Lisäksi meillä on älyttömän hyvä työyhteisö. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat kiinnostavia, monet oman alansa huippuja, ja keskustelut heidän kanssaan ovat ilahduttavia. Mikä työssäsi on parasta? On hienoa, kun saa sanomansa menemään perille ja tavoittaa kohteensa. Sekin ilahduttaa, jos saan talon sisällä

jonkun ymmärtämään, mitä me markkinoinnissa teemme. Mikä työssäsi on haastavaa? Viestinnässä ylipäätään on haastavaa se, että se on niin abstraktia ja tulosten mittaaminen vaikeaa. Olisi hyvä, jos saisi enemmän ohjaavaa tietoa. Meidän työmme tulos on usein vuosien päässä eikä silloinkaan mitattavaa. Mistä ilahdut? Suurimman ilon saan siitä, että lastemme siivet näyttävät kantavan elämässä. Juuri nyt minua ilahduttaa kahden viikon päässä odottava patikointimatka Teneriffalle. Tykkään valosta, ja Suomen mustuutta on vaikea kestää. Kävin taannoin kollegani Taru Honkosen kanssa pitkän keskustelun Mylabin liiketoiminnasta, se oli myös hyvin elähdyttävää. Mistä ärsyynnyt? Tyhjän paperin kammosta. Se tulee eteen, jos pitää kuvata jokin iso asia, joka on mielessä epämääräinen hattara enkä vielä tiedä, miten saan sen soljumaan paperille ymmärrettävään muotoon. Aluksi kirjoittaminen on raakaa työtä, kunnes ymmärrän, mistä tässä on kyse ja pääsen flowhun. Mistä nautit vapaa-ajalla? Kaikista luonnon elementeistä. Sumuisesta metsästä talvella, kesällä vedestä. Olemme veneellämme kesällä aina, kun mahdollista. Ja on aina rauhoittavaa käydä koiriemme, Pojun

ja Veikan kanssa kävelyllä kotimme läheisellä harjulla. Myös hyvä ruoka tuo nautintoa. Mistä haaveilet? Jään kesällä eläkkeelle, ja silloin odotan vähemmän tiukkaa aikataulua veneen kunnostamiseen keväisin ja sitä, että ehtisin uimaan enemmän, sekä hallissa että järvessä. Odotan myös, mitä kaikkea muuta voin ruveta tekemään, kun en enää käy töissä.

TYÖKAVERI JUKASTA: Jukka on ajattelija. Mietelauseiden maestro. Hänellä on taito päästä kadehdittavankin helposti niin kutsuttuun flow-tilaan. Seuraihmisenä Jukka nauttii dialogista niin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kuin työkavereidenkin kanssa. Hedelmällisemmissä keskusteluissa Jukan kanssa asioille löydetään jokin syvempi tarkoitus. Väittelyt Jukan kanssa milloin mistäkin ovat työpäivien piristysruiske. ”Kentän ääni” eli sidosryhmiemme kuuntelu ja arvostus ohjaavat vahvasti Jukan tekemistä. Näiden oppien siivittämänä on luottavainen ja kiitollinen fiilis jatkaa Mylabin markkinoinnissa kohti tulevia vuosia.

Taru Honkonen Markkinointipäällikkö

Seuraava Mylab Nyt ilmestyy syksyllä 2018. Tämän lehden ja muita mielenkiintoisia artikkeleita löydät myös kotisivuiltamme:

@MylabOy

@mylab_oy

www.mylab.fi

www.mylab.fi

Mylab Nyt 1/2018 23

Palvelumme hoitoyksiköille ja muille laboratorion asiakkaille tunnistat nyt tästä: