Mylab Nyt 2/2015

MYLAB Nyt

2/2015

Työtovereita ja ystäviä s.16 Laboratorioilta odotetaan uusia avauksia s.6 Mikko Sipilä rentoutuu kartta ja kompassi kädessä s. 26 Pentti Itkonen uskoo palveluiden hajaantuvan s.22

Suuntana

tulevaisuuden diagnostiikka

Sisällys

Mylab Nyt 2/2015

PÄÄKIRJOITUS 3 Samuli Niiranen UUTISIA 4 Verlabonin uusi laiteliityntämoduuli tuotantoon Eksotessa Asiakastukea saa kohta kellon ympäri Weblabin näytteenottotoiminnot otettiin onnistuneesti käyttöön HUSLABissa LABORATORIOIDEN ON UUDISTUTTAVA 6 GALLUP: MITEN LABORATORIOT VARAUTUVAT TULEVAISUUTEEN 9 VALMIINA KAIKKEEN 13

PÄÄKIRJOITUS SAMULI NIIRANEN

Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Yhdysvaltalainen valtiotieteilijä Francis Fukuyama ennusti vuonna 1992 tunnetussa kirjassaan “The End of History and the Last Man”, että länsimainen liberaali demokratia on koko ihmiskunnan sosiokulttuurisen evoluution päätepiste. Ja että olemme sen voittokulun myötä astumassa pysyvään rauhan aikaan. Ajatusta siivitti eteenpäin neuvostojärjestelmän romahdus 1990-luvussa alussa ja siitä seurannut yksinapainen maailmanjärjestys.

Viimeisten kahden vuosikymmenen tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että meillä on vielä pitkä tie kuljettavana, eikä tulevaisuuden ennustaminen ole helppoa.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2002 julkaistussa “Our Posthuman Future: Consequences of the Biotechnology Revolution” -teoksessaan Fukuyama palasi aiheeseen. Hän ennusti

että bioteknologia muodostaa uhan hänen vuonna 1992 ennustamalleen kehitykselle, sillä se muuttaa ihmisluontoa itseään. Nähtäväksi jää, mikä on tämän teesin ennustusarvo. Se on kuitenkin varmaa, että bioteknologian kehitys vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään ja kaikkiin yhteiskuntiin merkittävillä tavoilla.

Terveydenhuollon ja sen osana diagnostiikan tulevaisuus – kiihtyvän bioteknologisen kehityksen ohjaamana – on varmasti tämän lehden lukijoiden sydäntä lähellä oleva aihe. Hyviä lukuhetkiä erityisesti laboratorion ja diagnostiikan tulevaisuuden pohdintaan keskittyvän Mylab Nyt 2/2015 -lehden parissa!

Samuli Niiranen Toimitusjohtaja Mylab Oy

ESITTELYSSÄ AISAPARIT 16 Yhteistyön perusta on kumppanuus Työtoveruus kasvoi ystävyydeksi Konsultti suoraan kentältä Toisen tekemiseen voi luottaa UUSI VAUNU SYNTYI AMMATTILAISTEN TOIVEISTA 21 UUDISTUKSEN KASVOT 22 MYLABIN KASVO 26 Työt unohtuvat suunnistusmetsässä

MYLAB NYT 2/2015

3

Uutisia

UUTISET KOKOSI SANNA SEVÄNEN KUVA ISTOCK

Verlabonin uusi laiteliityntämoduuli tuotantoon Eksotessa DAY medicalin verikeskusautomaatti DAYmate M sai ensimmäisen suomalaisen liitäntänsä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä saatiin elokuussa tuotantoon verikeskusjärjestelmä Verlabonin ja uuden verikeskusautomaatin, DAYmate M:n laiteliitäntä. Verlabon on Mylab Oy:n verikeskusohjelmisto, jonka kautta tilataan ja toimitetaan verivalmisteita, tehdään analyyseja ja hallitaan verikeskuksen valmistevarastoa.

DAYmate M puolestaan analysoi potilaiden ja verivalmisteiden näytteitä ja etsii sopivia verivalmisteita potilaalle. Laitteen valmistaja on sveitsiläinen DAY medical SA, jonka tuotteita Suomessa edustaa DAY medical Oy. Liittymän ansiosta Verlabon ja DAYmate keskustelevat keskenään, eikä väliin tarvita ihmistä naputtelemaan tuloksia.

– Kyseessä on kaksisuuntainen liitäntä. Verlabon lähettää automaatille tiedon, mitä sen pitää analysoida, ja automaatti lähettää valmiit tulokset paluupostina järjestelmään. Yksisuuntaisiakin liitäntöjä on, jotka pelkästään lähettävät tuloksia, kertoo tuotepäällikkö Mikko Sipilä Mylabilta.

Verlabonin uutta laiteliityntämoduulia kehitettiin samaan aikaan myös Fimlabin Bio-Radin IH1000 –automaatin tarpeisiin. Sen ansiosta Verlaboniin voidaan jatkossa liittää myös muiden valmistajien verikeskusautomaatteja.

– Ensimmäisenä liitäntä saatiin kuitenkin tuotantokäyttöön Eksoten ja DAY medicalin ansiosta, Sipilä sanoo.

Uusia ominaisuuksia

DAY medicalille kyseessä oli ensimmäinen uuden DAYmate M –automaatin toimitus Suomessa. DAYmate eroaa muista markkinoilla olevista verikeskusautomaateista siinä, että sillä pystytään lisäämään näytteitä yksittäin.

Muissa verikeskusautomaateissa näyt-

4

teiden lisääminen varaa koneen kapasiteettia ja käytännössä näytteet lisätään erissä.

– Mylabin pyynnöstä automaattiin jouduttiin lisäämään ominaisuuksia, joita siinä ei aiemmin ollut. Nyt ne ovat sitten valmiina seuraavillekin käyttäjille, kertoo DAY medicalin toimitusjohtaja Erkki Matikainen.

Uusien ominaisuuksien tarve johtui siitä, että Suomessa verivalmisteiden kohdentamiseen liittyvät näytepyynnöt ovat astetta edistyneempiä kuin muualla.

– Kyse on siitä, että Verlabon pystyy kohdistamaan verikeskuksessa olevan valmisteen tietylle tarvitsijalle, Matikainen selventää.

Emulaattori paljasti ongelmia

Mylab toimi pääasiassa liitäntäprojektin hallinnoijana, testaajana ja toimittajana.

– Testejä ajettiin Eksoten testiympäristössä, jonne meillä oli etäyhteys. Välillä oli mielenkiintoista, kun me olimme täällä, asiakas Lappeenrannassa ja asiakkaan toimittaja Sveitsissä, kertoo ohjelmistoasiantuntija Kristiina Ahonen Mylabilta.

Mylabissa liitäntää testattiin emulaattorilla, joka jäljitteli verikeskusautomaatin toimintaa. Emulaattorin ansiosta huomattiin, että oikea laite ei toiminut täysin suunnitelmien mukaan.

– Huomasimme, ettei laitteen oma liitäntäohjelmisto toiminutkaan täysin protokollan mukaan, joten valmistajan piti muuttaa sitä, sanoo ohjelmistoasiantuntija Kari Näriäinen Mylabilta.

Varsinaisen laiteliityntämoduulin ohjelmoinnin Verlaboniin teki Mylabin yhteistyökumppanin, Enersoft Oy:n Tommi Pitkälä, jolla on pitkä kokemus erilaisten laiteliitäntöjen toteuttamisesta Fimlabille.

MYLAB NYT 2/2015

Uutisia

Asiakastukea saa kohta kellon ympäri Mylab ottaa syyskuun puolivälissä käyttöön ympärivuorokautisen asiakastuen. Alkuvaiheessa palvelua tarjotaan HUSLABin ja Tykslabin asiantuntijoille, mutta palvelu on mahdollista ottaa käyttöön myös muualla.

Tähän mennessä asiakastuen palvelunumero on vastannut arkisin kello 7–16.

Laajentunut asiakastuki vastaa samassa numerossa, mutta virka-ajan ulkopuolella puhelu ohjautuu Mylabin yhteistyökumppanille. Midas Touchin Pieksämäellä sijaitseva palvelukeskus on erikoistunut

ict-järjestelmätuen antamiseen.

– Virka-ajan ulkopuolella päivystys on tarkoitettu kriittisten häiriöiden selvittämiseen. Jos ongelma ei ole kiireellinen, tukipyyntö kirjataan ylös ja palataan asiaan seuraavana arkipäivänä.

Potilasturvallisuutta vaarantavat ongelmat ovat aina kriittisiä, sanoo palvelujohtaja Pertti Ylinen Mylabilta.

Kriittisiksi ongelmiksi lasketaan tuotannon estävät tai sitä laajamittaisesti rajoittavat häiriöt, jotka vaikuttavat isoon joukkoon käyttäjiä.

Midas Touch ei itse ratkaise käyttäjien ongelmia, vaan hälyttää apuvoimia Mylabilta.

Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Mylabin sisällä toimii päivystysrinki, jossa kulloinenkin vastuuhenkilö koordinoi ongelmatilanteita ja etsii oikean asiantuntijan niitä ratkaisemaan.

Hätätilanteissa apua on saanut aiemminkin, mutta nyt tietojärjestelmä- ja käyttöpalveluiden ongelmien ratkaisu halutaan ohjata aina virallisen palvelunumeron kautta.

Weblabin näytteenottotoiminnot otettiin onnistuneesti käyttöön HUSLABissa HUSLABissa otettiin elokuun viimeisellä viikolla yksi askel laboratoriotietojärjestelmän vaihdossa.

Uutta järjestelmää, Weblabia, päästiin käyttämään ensimmäistä kertaa käytännön työssä Kampin näytteenottopisteessä.

Osa toiminnoista tehdään edelleen Multilabissa, mutta ne siirretään vähitellen Weblabiin.

– Ensimmäinen käyttöpäivä sujui valtavan hienosti, vaikka päivän aikana kävi 479 asiakasta. Käyttäjät ovat innoissaan Weblabista, sillä sitä on helppo käyttää, projektipäällikkö Teija Lindgren Mylabilta kertoo.

Iso merkitys onnistuneelle käyttöön-

MYLAB NYT 2/2015

otolle oli myös sillä, että HUSLAB on panostanut käyttäjien koulutukseen keväästä lähtien. Uutta järjestelmää on tehty tutuksi esimerkiksi erilaisten harjoitusten avulla.

Lisäksi käyttöönottopäivänä paikalla oli riittävästi tukihenkilöitä opastamassa ja auttamassa.

– Sillä on iso merkitys, että käyttäjät tuntevat olonsa varmaksi ja turvalliseksi. Lähtökohtana oli koko ajan se, että asiakkaat eivät joudu odottelemaan, eikä ylimääräisiä jonoja syntynytkään, Lindgren sanoo.

Seuraavat näytteenottotoimintojen käyttöönotot tapahtuvat HUSLABissa pitkin syksyä.

5

TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT EMIL BOBYREV

Laboratorioiden on uudistuttava

Laboratoriot ovat isojen muutosten edessä. Nykyjärjestelmää haastavat muun muassa teknologinen kehitys ja uudet, ulkoa tulevat palvelutarjoajat.

Miten laboratoriot vastaavat haasteeseen?

6

MYLAB NYT 2/2015

K

liinisten laboratorioiden toimialalla eletään muutosten aikoja. Laboratorioiden kehitystä ohjaavat muun muassa sellaiset trendit kuin automatisaatio, erikoisalojen yhdistyminen ja vierianalytiikan lisääntyminen.

Mylabin toimitusjohtaja Samuli Niiranen kuvaa kehitystä tietyllä tavalla skitsofreeniseksi.

– Yhtäällä on voimakas keskittäminen ja automatisaatio. Vähemmillä työntekijöillä tehdään yhä enemmän, ja perusanalytiikkaa keskitetään voimakkaasti. Toisaalta samaan aikaan analytiikkaa hajautetaan. Vierianalytiikan määrä kasvaa.

Niirasen mukaan vierianalytiikan käyttöönottoa jarruttavat lähinnä yksikkökustannukset, jotka ovat vielä korkeita verrattuna keskitettyyn analytiikkaan. Tähänkin on tulossa muutos.

– Jossain vaiheessa teknologia mahdollistaa myös kustannustehokkaat vierianalyysit.

Vierilaboratorioiden maa

Samoilla linjoilla Niirasen kanssa on laboratorioyhtiö Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen. Hänen mukaansa keskittämiskehitystä ohjaavat ennen muuta globaali teollisuus ja kansainväliset markkinat, jotka tuottavat pitkälle vietyä robotiikkaa ja toisaalta yhä uusille alueille laajenevaa vierianalytiikkaa.

”Yksi urani suurimpia pettymyksiä on se, että laboratoriot ovat edelleen numerotehtaita.”

Esa Soini

Mylabin hallituksen puheenjohtaja Esa Soini (vasemmalla) ja Mylabin toimitusjohtaja Samuli Niiranen peräänkuuluttavat labratorioilta uudistumista.

Vieritestauksen hidasteena Miettinen pitää paitsi korkeita kustannuksia, myös suomalaista laboratoriojärjestelmää.

– Muualla maailmassa vieritestausta tekevät muut kuin laboratorioalan ammattilaiset. Suomessa on viimeiset 40 vuotta kehitetty vierilaboratorioita. Maa

MYLAB NYT 2/2015

on täynnä pieniä laboratorioita, ja tätä mallia tukee myös nykyinen terveydenhuollon koulutusjärjestelmä. Jos tähän halutaan muutosta, sen pitää tapahtua oikeilla perusteilla, ei sokeasti keskieurooppalaista mallia kopioimalla.

Miettisen mielestä tarvitaan koordinoituja rakennemuutoksia, jotta estetään päällekkäisten toimintojen rakentaminen nykyisten päälle.

Tarvitaanko lähilaboratorioita?

Miettisen mukaan Fimlabin kehittämisessä johtavana ajatuksena on ollut keskittäminen. Iso volyymi tuo tehokkuutta ja mahdollistaa kilpailukykyisen toiminnan. Samalla on ryhdytty kyseenalaistamaan laboratoriopalveluiden asemaa itsestään selvinä lähipalveluina.

– Suomalainen käy laboratoriossa keskimäärin kerran vuodessa. Onko silloin perusteltua, että laboratoriopalveluita tarjotaan joka kylässä ja lähiössä? Eihän millään muullakaan toimialalla ole näin tiheää palveluverkkoa. Toki on henkilöitä, jotka tarvitsevat laboratoriopalveluja keskimääräistä useammin. Mutta eihän kukaan koe jäävänsä ilman Alkonkaan palveluja, vaikka Alkoa ei ihan joka kylässä ole, Miettinen kärjistää.

Tiheä toimipisteverkko aiheuttaa Miettisen mukaan resurssien tyhjäkäyttöä ja tulee veronmaksajille kalliiksi.

– Monet pienet toimipisteet voitaisiin hyvin korvata vieritestauksella ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnjakoa tarkistamalla.

Mitä analyysin keskittämiseen tulee, Miettisen mukaan laboratorioiden asiakkaille on pääosin se ja sama, missä analyysit tehdään. Tärkeintä on, että palvelu toimii ja vastaukset tulevat ajallaan ja oikeanlaisina.

Uudet toimijat tulevat

Keskittämisen ja vierianalytiikan ohella yksi nouseva trendi on jatkuva mittaaminen. Jo nyt on olemassa lukuisia sovelluksia terveyden päivittäiseen mittaamiseen ja lisää tulee koko ajan.

Mylabin hallituksen puheenjohtaja Esa Soini vertaa ihmistä tässä mielessä autoon.

– Ihminen on vaikka mitä, mutta myös

7

kone. Tietyt lainalaisuudet pätevät, ja aika ajoin tarvitaan huoltoa. Jotta tiedetään, missä vika on, tarvitaan mittaamista. Perinteisesti mittaamaan on ryhdytty silloin, kun jonkin tiedetään olevan pielessä. Kuitenkin esimerkiksi uusissa autoissa on jo teknologiaa, joka ilmoittaa itse, kun autossa on jotain vikaa. Tähän suuntaan mennään ihmistenkin terveyden tarkkailussa.

Teknologinen kehitys on jo täydessä vauhdissa. Mittalaitteet kuluttajistuvat ja miniatyrisoituvat. Samalla näitä laitteita ja palveluja tuottavat yhä enemmän ihan muut yritykset kuin perinteiset terveydenhuollon toimijat.

Yksi esimerkki on Yhdysvalloista ponnistava Theranos, jonka missiona on tuoda laboratoriotestit ihan jokaisen ihmisen ulottuville. Start-up -yritys tekee yhteistyötä muun muassa Walgreens-apteekkiketjun kanssa. Sen tavoitteena on lopulta ihan vakavissaan kilpailla isojen perinteisten laboratorioyhtiöiden kanssa.

Soini ja Niiranen ennustavat, että vastaavia päänavauksia nähdään ennen pitkää myös Suomessa.

– Hiukan näitä avauksia ehkä viivyttää se, että meillä on vain 5 miljoonaa ihmistä ja outo kieli. Emme ole yhtä houkutteleva markkina kuin esimerkiksi Afrikan maat. Silti tännekin varmasti tullaan. Esimerkiksi sote-uudistus nähdään monin paikoin bisnesmahdollisuutena, Esa Soini pohtii.

Pois numerotehtailusta

Lisääntyvä ja monimuotoistuva kilpailu on tiedostettu myös Fimlabissa. Se oli yksi syy sille, miksi Fimlabista vuonna 2011 tehtiin osakeyhtiö. Uusi yhtiömuoto mahdollistaa toiminnan kehittämisen markkinoiden ehdoilla ja palveluiden tarjoamisen muillekin kuin kuntaorganisaatioille.

– On selvää, että kilpailu lisääntyy ja se on hyvä tiedostaa myös julkisella sektorilla, Miettinen muistuttaa.

Hänen mukaansa laboratorioiden on jatkossa tuotettava asiakkailleen ja koko terveydenhuollolle entistä selkeämmin lisäarvoa.

– Laboratorioiden pitää tuottaa analysoitua ja jalostettua tietoa, jonka taustal-

8

Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen on valmis kyseenalaistamaan Suomen tiheän lähilaboratorioverkoston.

la on vankka asiantuntemus. Numeeriset tulokset eivät enää riitä. Niitä voi tuottaa kuka tahansa.

Tähän näkemyksen yhtyvät myös Mylabin Soini ja Niiranen.

– Yksi urani suurimpia pettymyksiä on se, että laboratoriot ovat edelleen numerotehtaita. Siitä täytyy päästä eroon.

Laboratorioiden tulisi ottaa mallia kuvantamisesta ja ryhtyä antamaan lausuntoja. Muutoin on vaarana, ettei laboratorioilla ole enää sijaa maailmassa, Esa Soini lataa.

Kohti kulta-aikaa

Ja vaikka laboratoriot onnistuisivatkin uudistumaan, Soini arvelee, että tulevaisuudessa ei enää puhuta laboratorioista.

Tilalle tulee uusia termejä.

MYLAB NYT 2/2015

Niiranen pitää todennäköisenä tulevaisuudenkuvana integroituja diagnostiikkakeskuksia, joissa tuotetaan isoja määriä terveysdataa tiiviissä yhteistyössä laboratorioammattilaisten ja kliinikoiden kesken. Tätä dataa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja lääketieteessä monin tavoin.

Myös Ari Miettisen mukaan tämä on hyvinkin mahdollinen kehityssuunta.

– Laboratorioiden tietojärjestelmissä on massiivisesti tietoa, jota ei vielä hyödynnetä. Tämän tiedon analysoinnissa ja käyttämisessä on valtavasti potentiaalia.

Niirasen mukaan tulossa voi olla suoranainen diagnostiikan kulta-aika.

– Diagnostiikan tekijöiden profiili nousee entistä näkyvämmäksi koko lääketieteessä.

TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVA ISTOCK

Gallup: Miten laboratoriot varautuvat tulevaisuuteen Esitimme isojen kotimaisten laboratorioyhtiöiden johtajille kolme kysymystä laboratorioiden tulevaisuudesta. Kysymykset olivat: 1) Millaiset trendit mielestänne ohjaavat laboratorioiden kehitystä tällä hetkellä ja miten ne vaikuttavat omaan toimintaanne?

2) Mitkä ovat lähitulevaisuuden tärkeimmät haasteet laboratorioalalla? 3) Miten laboratorionne varautuu näihin haasteisiin?

Piia Aarnisalo HUSLAB kehitystä ohjaa yh1) Laboratorioiden täältä tarve entisestään keskittää ja

toisaalta hajauttaa toimintaa. Tarve keskittää tulee tarpeesta saavuttaa kustannussäästöä. Sitä vauhdittaa henkilöstön niukkeneva saatavuus. Myöskään vaativien uusien teknologioiden ja tutkimusten ylläpitäminen pienissä yksiköissä ei ole mahdollista.

Toisaalta toimintaa täytyy hallitusti hajauttaa. Potilaiden sujuva hoitoprosessi tarvitsee paikallisesti tuotettuja palveluita. Vieritestauksen kehittyminen tukee tätä trendiä. Potilasasiakkaiden hyvä palvelu edellyttää, että palveluita tarjotaan lähellä.

Yksi kasvava trendi on self testing.

Potilaat ovat entistä aktiivisempia terveytensä seuraamisessa. Laboratorion täytyy päättää, miten se asemoituu tässä. Laboratorioiden täytyy myös kehittää potilaille annettavaa informaatiota.

Laboratorioiden rooli tutkimusten oikean ja vaikuttavan käytön ohjaamisessa ja uusien tutkimusten käytön arvioinnissa kasvaa.

liittyvät talouteen, henki2) Haasteet löstön riittävyyteen ja uusien pal-

velukonseptien luomiseen. Tiukentuva talous edellyttää laboratorioiden toiminnan tehostumista.

Tehokkuus on kustannusten laskua ja palvelun oikea-aikaisuuden varmistamista. Laboratorio ei voi aiheuttaa viivettä potilaan hoitoprosessissa, jossa aika on usein rahaa.

taklaaminen edellyttää 3) Haasteiden erittäin sujuvia ja asiakastarpeen

mukaan räätälöityjä prosesseja. Pyrimme tähän muun muassa lean-toiminnan kehittämisellä, palvelumuotoilulla ja uusien analyysiprosessien ja -laitteistojen avulla.

Jotta tekijöitä riittää, laboratorioiden tulee osallistua aktiivisesti uusien työntekijöiden kouluttamiseen ja koulutuksen sisällön suunniteluun kaikkien ammattiryhmien osalta. Laboratorioiden on brändättävä ala kiinnostavaksi ja organisaationsa hyviksi työpaikoiksi, joissa voi kehittää itseään monella tapaa.

HUSLAB tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Pyrimme tukemaan tieteen tekemistä ja kehittämään organisaatiotamme niin, että se tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää omaa työtään.

Terveydenhuollon toimintayksiköt ja niiden palveluiden tarpeet muuttuvat.

Potilaan muuttuvat aktiivisemmiksi, ja lääketiede, esimerkiksi henkilökohtainen lääketiede, kehittyy. Laboratorioiden pitää pystyä ottamaan käyttöönsä uutta teknologiaa ja luomaan kullekin asiakas- ja potilasryhmälle niiden tarpeisiin vastaavat palvelukonseptit. Pyrimme asiakastarpeen tunnistamiseen ja toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti.

Rauno Luttinen Nordlab aikoina on selvästi ollut nä1) Viime kyvissä automaation huima kehitys

MYLAB NYT 2/2015

niin robotiikan kuin analyysilaitteidenkin osalta. Tämä vaikuttaa laboratorioissamme siten, että rutiininomaisia tehtäviä siirretään yhä enemmän automaation hoidettaviksi. Tämä helpottaa alalla häämöttävää työvoimapulaa, erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. keskeisimmistä haasteista on 2) Yksi ammattitaitoisen työvoiman saa-

tavuus, joka omalta osaltaan vaikuttaa palveluverkon rakenteeseen. On hyvin todennäköistä, että joudumme karsimaan toimipisteitämme ja keskittämään palveluja suurempiin yksiköihin.

lisänneet akateemisen 3) Olemme henkilöstön koulutusta Oulussa

ja aloittaneet ylimääräisen bioanalyytikko-koulutusohjelman Metropolia-ammattikorkeakoulun johtamana Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa ja Rovaniemellä. Tavoitteena on, että kaikki 30 aloittanutta bioanalyytikko-opiskelijaa työllistyisivät kyseisiin toimipisteisiimme ja näiden alueiden terveyskeskuslaboratorioihin.

Paula Grönroos Tykslab merkitys kasvaa 1) Diagnostiikan koko terveydenhuollossa. Diagnostiikka menee kovaa vauhtia eteenpäin ja uusia menetelmiä, etenkin molekyyligeneettisiä, tulee jatkuvasti lisää. Tämä lisää potilaiden tutkimusmahdollisuuksia. Potilasta myös halutaan tutkia yhä enemmän, jotta häntä voidaan hoitaa yk-

9

silöllisesti. Tauditkin jakautuvat yhä tarkemmin yksilöllisiin luokkiin. Tämä ennustaa tutkimusmäärien lisääntymistä.

Samalla automaatio lisääntyy ja ulottuu yhä enemmän niihinkin tutkimuksiin, jotka ovat perinteisesti olleet käsityötä.

Meillä Tykslabissa halutaan olla vahvasti mukana tässä diagnostiikan kehitystyössä. Kehitämme uusia menetelmiä ja meillä on valtakunnallisestikin merkittävä molekyyligenetiikan laboratorio. Lisäksi pyrimme yhä enemmän integroitumaan potilastyöhön. Haluamme tehdä klinikoiden kanssa yhteistyötä esimerkiksi siinä, mitä diagnostiikkaa missäkin tilanteessa kannattaa käyttää. haaste on keskittämisen ja 2) Yksi hajauttamisen suhde. Tasapainoa haetaan koko ajan siinä, katsotaanko yksittäisten tutkimusten hintaa vai terveydenhuollon kokonaistaloudellisuutta.

Toinen haaste on sote-uudistus ja se, mitä kaikkea se tuo tullessaan. Ajatuksenahan uudistuksessa on turvata kaikille hyvät ja tasavertaiset lähipalvelut. Siksi on tärkeää turvata yhtenäiset lähipalvelut omalla erityisvastuualueella ja lähikunnissa. Asiakkaille kun tärkeimmät laadun takeet ovat vastausten oikeellisuuden lisäksi saatavuus ja nopeus.

lisääntyvässä määrin yh3) Teemme teistyötä omalla erva-alueella ja kar-

toitamme asiakaspalvelutarpeita alueen kunnissa, myös niissä, joissa on vielä oma laboratorio.

Kari Punnonen ISLAB

muuttuvat merkittävästi, mikäli uusi sote-ratkaisu saadaan voimaan. Se edellyttää myös laboratorion palvelulta kykyä muuntaa toimintansa siten, että asiakasyhteisön tarpeet täyttyvät.

”Palveluiden joustava saavutettavuus on tärkeää.”

Kari Punnonen

strategisissa ratkaisuissam3) Olemme me korostaneet kykyämme mukau-

tua ympäröivien rakenteiden muutoksiin.

Tietojärjestelmäratkaisut laboratoriotulosten tuotannossa ja arkistoinnissa ovat tässä avainasemassa.

Anne Seppä Etelä-Karjalan keskussairaalan laboratoriokeskus aikaa määrittävät resurssien 1) Tätä niukkuus ja vanhusväestön kasvu.

POC-diagnostiikka ja asiakkaan itsensä ottamat tutkimukset lisääntyvät. Lean management ja laatu ovat tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa laboratorion toiminnassa, tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa. Palveluiden saatavuus vanhenevalle väestölle pitää ratkaista.

Kuinka saadaan näytteenotto lähelle asiakasta ja analytiikka tehtyä keskitetysti, mutta nopeasti? Myös sähköiset palvelut lisääntyvät.

tärkeys korostuu.

Lähivuosien haasteita ovat labora1) Asiakaspalvelun Palveluiden joustava saavutettavuus 2) torioiden rakenteellinen kehittämion tärkeää. Huomiota on kiinnitettävä muun muassa toimipisteiden sijaintiin ja ajanvarauspalveluihin. Tulosten käytettävyyttä parannetaan alueellisten tietojärjestelmäratkaisujen ja Kanta-arkiston avulla.

on mukau2) Laboratoriotoimintojen duttava terveydenhuoltojärjestel-

män muutoksiin. Organisaatiorakenteet

10

nen sekä terveys- ja hyvinvointiasemien laboratoriotoiminnan järjestäminen.

Uusi teknologia vaikuttaa toimintaan.

Koko henkilökunnan työnkuvat ja osaaminen täytyy tarkistaa uusien toimintojen tasalle. Erityisosaaminen korostuu, mutta niin myös monipuolisten työtehtävien tekeminen. Henkilökunnan eläköityminen vaikuttaa pätevien työntekijöiden saatavuuteen.

MYLAB NYT 2/2015

on 3) Laboratoriokeskuksessamme aloitettu sisäiset auditoinnit. Täh-

täimenä on akreditointi lähitulevaisuudessa. Laatutyössä henkilökunta pääsee itse vaikuttamaan ja kehittämään työtään.

Näytteenottoauto Malla otettiin käyttöön tammikuussa. Autolla viedään palveluita maakuntiin.

Vuonna 2014 avattiin uusi näytteenottokeskus ja otettiin käyttöön sähköinen ajanvaraus.

Uuden laboratorion suunnittelu on meneillään. Siinä yhdistyvät kliininen kemia, mikrobiologia ja patologia. Yhteisiä toimintoja ja tilojen käyttöä joudutaan miettimään.

Henkilökunnan monipuolista osaamista pyritään aktiivisesti parantamaan koulutuksen ja työkierron avulla.

Digi-ekg:n käyttöönoton ja laitekannan uusimisen myötä joudutaan tekemään toimintojen, tutkimusten ja työtehtävien uudelleen arviointia ja muutoksia.

Syksyllä 2014 alkoi Lappeenrannassa bioanalyytikkokoulutus Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttamana.

Kristina Hotakainen Mehiläinen lisääntyy ja 1) Kuluttajamarkkinointi maallikoille tarjotaan paljon diag-

nostiikkaa ”etänä” tai verkon kautta toteutettuna. Tutkimusten kehittely keskittyy menetelmä- ja laitevalmistajille, mutta käytännön varmistus ja verifiointi edellyttävät silti menetelmien ymmärrystä käyttöpaikassa eli laboratoriossa.

Asiakaspalvelun merkitys korostuu niin potilaiden kuin lääkäreidenkin suuntaan.

tarvitaan moniosaa2) Laboratoriossa jia, jotka hallitsevat muun muassa

markkinoinnin, analytiikan, tieteenteon ja tutkimuksen, opettamisen ja neuvonnan sekä lääketieteen. Ennen kaikkea laboratoriosta täytyy löytyä asiantuntijoita, jotka ovat osaavia ja yhteistyökykyisiä sekä halukkaita toimimaan laajalti erilaisten sidosryhmien kanssa.

Tekniikoiden kehitys ei korvaa laboratorion ydintehtävää, joka on oikea-aikai-

MYLAB NYT 2/2015

sen ja tarkan diagnostiikan tuottaminen potilaan parhaaksi. Tässä korostuu laboratoriolääketieteen asiantuntemus. Yksi haaste on myös maallikoille suuntautuvan diagnostiikan markkinoinnin pitäminen näyttöön perustuvan lääketieteen piirissä mahdollisimman pitkälle.

”Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää.”

Kristina Hotakainen

laboratoriolääketieteen 3) Vahvistamme tuntemusta ja osaamista ja ylläpidämme ajantasaisia menetelmiä. Osallistumme aktiivisesti kehitystyöhön sekä terveyspalveluiden että potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Teknologian kehitys on huimaa, mikä entisestään korostaa ”inhimillisen tekijän” merkitystä laboratoriotoiminnassa.

Pauliina Posti Yhtyneet Medix Laboratoriot tarpeet korostuvat enti1) Asiakkaan sestään. Laboratoriopalveluja rää-

tälöidään asiakkaille yhä enemmän. Palveluntarjoajien laatu ja ammattitaito korostuvat entisestään.

toimijat yrittävät 2) Kansainväliset ottaa markkinoista siivun. Samaan

aikaan asiakkaina saattavat olla enenevässä määrin myös kuluttajat. Itsehoito ja oman hyvinvoinnin seuranta ovat kasvavia suuntauksia. Keskusteluun saattavat nousta vastuukysymykset ja eettiset kysymykset. Vastuukysymykset koskevat esimerkiksi vastauksia ja niiden mahdollisia seurauksia, kuten hoitoja ja vakuutuksia.

Toimimme asiakkaiden ja yhteistyötahojemme kanssa aktiivisesti.

Lisäksi toimimme myös tuotekehittäjinä. Henkilöstön koulutus ja osaamisen takaaminen on tärkeää.

3)

11

TEKSTI HANNA

HYVÄRINEN BOBYREV

KUVA EMIL

12

MYLAB NYT 2/2015

Valmiina kaikkeen Bioanalyytikko-opiskelijat tietävät, että laboratorioalalla pysyvää on vain muutos.

Se sopii tulevaisuuden ammattilaisille oikein hyvin.

A

utomatisaatio, erikoisalojen yhdistyminen, genetiikan tutkimuksen integroituminen diagnostiikkaan, kehittyvät tekniikat ja tutkimusvalikoiman jatkuva kasvu. Siinä muutamia tulevaisuudennäkymiä laboratorioalalle.

Lisäksi lähivuosikymmeninä nähtäneen tukku muitakin mullistuksia, joita ei vielä osata edes ennustaa.

Kolmannen vuoden bioanalyytikko-opiskelijat Maiju Junno, Siru Koskinen ja Linda Luoma Tampereen ammattikorkeakoulusta eivät hätkähdä tulevia muutoksia. Päinvastoin.

Alan muuttuminen ja kehittyminen saa opiskelijat pitämään tuntosarvet pystyssä uusien tuulien suhteen. Se kiehtoo ja innostaa.

– Diagnostiikan kehitys, uudet hoidot ja parannuskeinot ja biologiset lääkkeet ovat valtavan kiinnostavia. Niiden tuloa on mielenkiintoista seurata, Maiju Junno hehkuttaa.

Siru Koskisen mielestä kiinnostavaa on sekin, miten aina vain pienemmistä näytteistä saadaan yhä enemmän dataa irti.

– Milloin ollaan siinä vaiheessa, että neuloja ei tarvita enää ollenkaan, hän heittää.

”On osa ammattiylpeyttä, että näkee muutokset positiivisina.”

Yhteistyötaidot korostuvat

Siru Koskinen

– Koulutus ei varmasti lopu koskaan, ja osaamista on päivitettävä jatkuvasti.

Mutta se on vain positiivista. Uuden oppimista jatketaan ihan mielellään, kolmikko tuumii.

Itse asiassa iso osa alan viehätystä on juuri se, että ammatin sisällä voi tehdä monenlaista ja kehittyä moneen suuntaan.

– Olisi kamalaa tehdä 20 vuotta samaa asiaa samassa työpisteessä. Itse ainakin toivon, että voin kiertää eri pisteissä ja erikoisaloilla, Linda Luoma toteaa.

Bioanalyytikko-opiskelija Siru Koskista kiehtoo se, miten yhä pienemmistä näytteistä saadaan yhä enemmän tietoa.

Opiskelijoiden mukaan meneillään oleviin ja tuleviin muutoksiin valmistetaan opinnoissa hyvin. Opetus on ajan tasalla, ja lisää tietoa tulee tutustumiskäynneiltä ja työharjoitteluista laboratorioissa.

– Moni meistä myös seuraa omaa alaa tosi tarkasti. Koulussakin jatkuvasti keskenämme puhumme, että luitko siitä tai siitä uudesta jutusta, Maiju Junno kertoo.

– Ainakin meidän luokallamme kaikki ovat todella motivoituneita ja innostuneita. Tietoa halutaan jakaa, Siru Koskinen jatkaa.

Opiskelijat arvelevat, että yksi iso muutos laboratoriotyössä on sekin, että vastedes työtä tehdään yhä enemmän tiimeissä, joissa on edustettuina monta eri ammattikuntaa ja osaamisalaa. Tietoa ja työtä täytyy siis pystyä jakamaan yli ammattirajojen.

Tulevaisuuden laboratorioissa ei enää ole sijaa yksin suhistaville laboratoriohiirille. Sen sijaan tarvitaan yhteistyötaitoja, sosiaalisuutta ja valmiuksia työskennellä erilaisissa kokoonpanoissa ja eri alojen edustajien kanssa.

MYLAB NYT 2/2015

– Enää ei voida kyräillä toisia erillisissä kahvihuoneissa, Siru Koskinen nauraa.

Omanlaisiaan yhteistyötaitoja tarvitaan myös asiakaskohtaamisissa, esimerkiksi näytteenotossa.

– Ei jotakin papa-näytettä noin vain oteta. Siinä, jos missä, täytyy osata kohdata asiakas ja vähän lukeakin tätä.

Myös näitä taitoja opetellaan koulutuksessa.

Muutokset voi nähdä positiivisina

Toki opiskelijat näkevät laboratorioiden kehityksessä myös haasteita. Toiminnan keskittäminen isoihin yksiköihin sisältää omat riskinsä, kun näytteitä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja.

Automatisaation taustalla taas on viime kädessä tarve karsia kuluja, siis työvoimaa. Junno, Koskinen ja Luoma kuitenkin uskovat, että osaaville käsille on käyttöä.

”Tältä pohjalta voi lähteä melkein minne vain.”

Maiju Junno

– Tekniikka voi aina pettää ja silloin asiat pitää osata tehdä myös käsin.

Oma haasteensa on myös pysyä jatkuvasti kehityksessä mukana. Vaikka intoa uuden oppimiseen nyt riittää, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä saattaa jo vähän hapottaa. Tai sitten ei.

– Mielestäni on osa ammattiylpeyttä, että näkee muutokset positiivisina ja osaa ottaa ne vastaan, Siru Koskinen pohtii.

13

Monipuolista ja tärkeää työtä

Sekä Koskisella että Junnolla on takanaan jo muita ammatteja ja työurakokeiluja. Kolmikosta vain Luoma on valinnut bioanalyytikon opinnot heti lukion jälkeen. Kaikki ovat kuitenkin yhtä varmoja siitä, että tämä on nyt se oma juttu.

– Ala on aiemminkin kuiskinut taustalla. Perheessä on terveydenhuoltoalan ihmisiä, Siru Koskinen sanoo.

Myös Maiju Junnon vanhemmat työskentelevät terveydenhuollon parissa.

– Itselle ei kuitenkaan natsannut ihan se hoivapuoli. Tämä sopii minulle paremmin.

Luoma iloitsee siitä, että ammatinvalinta näyttää osuneen oikeaan heti ensimmäisellä kierroksella.

Työssä kiehtovat paitsi monipuolisuus, myös vastuullisuus. Bioanalyytikko saattaa vastata yksin esimerkiksi seulontanäytteiden tarkistuksista.

– Ja hiljattain vierailimme SPR:n Veripalvelussa, missä bioanalyytikoilla on tärkeä rooli muun muassa elinsiirtojen valmistelussa.

Ensimmäiset työkokemukset hankitaan kuitenkin useimmiten näytteenotosta. Alan sisällä näytteenottoon suhtaudutaan ehkä joskus hiukan kaksijakoisesti, mutta opiskelijoiden mielestä se vaatii ammattitaitoa ja osaamista siinä missä mikä tahansa muukin osa-alue.

– Siinä pitää tietää, mitä tekee. Moni

Maiju Junno iloitsee siitä, että bioanalyytikko-opintojen pohjalta voi suuntautua monenlaisille työurille.

asia voi mennä pieleen ja seuraukset voivat olla pahimmillaan todella vakavia, Linda Luoma pohtii.

– Näytteenotto on yksi erikoisala siinä missä muutkin, Siru Koskinen kiteyttää.

Arvokasta tietoa

Kaikilla kolmella on repussaan jo jonkin verran työkokemusta harjoittelujen ja kesätöiden muodossa. Näiltä jaksoilta mukaan on tarttunut etenkin vanhempien kollegoiden neuvoja ja vinkkejä siitä, miten työt kannattaa käytännössä tehdä.

Linda Luoma toivoo, että voi valmistuttuaan työskennellä vaihtelevasti eri erikoisaloilla.

14

MYLAB NYT 2/2015

Se on opiskelijoiden mukaan arvokasta tietoa.

– Se on kokemuksen tuomaa tietoa, jota ei muualta saa. Kun seuraa ihmistä, joka on tehnyt työtään 30 vuotta, niin siinä välittyy sellaista tietotaitoa ja tarinaa että oksat pois.

Toisaalta tiedon vaihtoa tapahtuu myös toiseen suuntaan.

– Joissain asioissa meillä on ehkä se viimeisin ja tuorein tieto, jota voimme sitten viedä työpaikoille.

Vaihtoehtoja riittää

Sitä, mihin oma tuleva urapolku lopulta johtaa, opiskelijat eivät vielä tiedä. Joitain haaveita silti on.

– Ulkomailla työskentely kiinnostaa.

Siihen on ihan hyvät mahdollisuudet, sillä koulussa on vaihto-ohjelmia ja suomalaiset työntekijät ovat yleensä haluttuja ulkomailla. Osaamistamme arvostetaan, Linda Luoma sanoo.

Myös Siru Koskinen haaveilee ulkomaan pestistä. Ensin hän aikoo kuitenkin katsella rauhassa ympärilleen ja selvittää, mikä polku vetää eniten puoleensa.

Maiju Junnoa taas kiinnostavat opettajan tai tutkijan työt. Ne voisivat liittyä esimerkiksi immunologiaan ja tautioppiin.

– Sehän tässä on parasta, että tältä pohjalta voi lähteä melkein minne vain.

Urapolkuja on valtavasti.

YHDESSÄ KOHTI

TERVEYDENHUOLLON

INNOVAATIOITA

Aisaparit

TEKSTIT HANNA HYVÄRINEN & SANNA SEVÄNEN

Yhteistyön perusta on kumppanuus Mylabin asiakaspäällikkö Eeva Rowe ja ISLABin tietohallintopäällikkö Antero Julkunen jakavat myös hyvän huumorintajun.

Puijon sairaalan laboratorion tyylikkäästä ja modernista näytteenoton aulasta kantautuu hekottelua. Yksi savolainen siellä nauraa tamperelaisittain lausutulle r-kirjaimelle.

– Antero alkaa aina nauraa, kun minä sanon moro, Mylabin asiakaspäällikkö Eeva Rowe kertoo.

ISLABin tietohallintopäällikkö Antero Julkunen myöntää, että näin on. Rowea puolestaan huvittaa Julkusen Savon-murre ja savolaisen lupsakka huumori.

– Nauramme paljon. Mutta saamme silti töitäkin tehtyä, parivaljakko vakuuttaa ja yrittää kuin todisteeksi vakavoitua hetkeksi.

Mylabilaiset tekevät jatkuvasti tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Esittelemme neljä työparia, jotka tahoillaan tähtäävät parhaaseen lopputulokseen.

– Antero on ollut täällä niin kauan kuin minä olen työskennellyt Mylabilla. Tiiviimpää yhteistyötä olemme tehneet vuodesta 2007, kun ISLABia ryhdyttiin perustamaan, Eeva Rowe kertoo.

Julkusen ensimmäiset muistot Mylabista ovat 1980-luvun lopulta. Hän toimi silloisen Kyksin kliinisen kemian laboratorion apulaiskemistinä.

– Kokemusta yhteistyöstä on siis jo 30 vuoden takaa, Julkunen laskee.

Tätä nykyä Rowen ja Julkusen yhteistyö tähtää paitsi ISLABin tietojärjestelmien pitämiseen iskussa päivästä toiseen, myös järjestelmien kehittämiseen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Pitkän tähtäimen kehitystyötä tehdään säännöllisissä ohjausryhmätapaamisissa. Niiden välillä kokoonnutaan tarpeen mukaan. Muuna aikana Tampereen ja Itä-Suomen välillä viuhuu sähköposti- ja puhelinliikenne.

– Kynnys yhteydenottoon on matala, ja se on hirvittävän tärkeää. Silloin mahdollisiin ongelmiin saadaan ratkaisu

ennen kuin ne ehtivät kasvaa isoiksi.

Se näkyy suoraan tuottavuudessa. Lisäksi tiivis yhteistyö luo luottamusta ja edistää aktiivista keskustelua, Julkunen pohtii.

Hän muistuttaa, että toimiva ict on tätä nykyä yksi laboratoriotoiminnan kulmakivistä. Luotettava ja nopea tiedonkulku ovat elinehtoja koko muulle toiminnalle.

– Meidän näkökulmastamme yhteistyö toimii hyvin silloin, kun meidän ei tarvitse kantaa huolta järjestelmän toimivuudesta.

Kumpikin hyötyy

Parhaimmillaan yhteistyössä on kyse molemminpuolisesta kumppanuudesta. Siitä, että toiseen voi aina luottaa ja asiat sujuvat ennustettavasti. Silloin sekä akuutit tilanteet että pidempi kehitystyö hoituvat jouhevasti, varmasti ja Tiivistä yhteydenpitoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Rowe ja Julkunen tuntevat toisensa jo Rowen mukaan tällaisesta kumppavuosien takaa. nuudesta on hyötyä myös Mylabille.

– Pysymme koko ajan asiKUVA MATIAS HONKAMAA akkaan iholla ja tiedämme, missä tämä menee ja mitä tämä tarvitsee. Siten voimme ideoida oikeanlaisia palveluja suoraan tämän tarpeisiin, Rowe pohtii.

– Ja kun Mylab tietää, mitä me tarvitsemme, meidän ei itse tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Riittää, että annamme välillä potkua oikeaan suuntaan. Välillä myös kiritämme uusien palveluiden ideoimisessa, Julkunen jatkaa.

Molempien mukaan parasta yhteistyötä on sellainen, jossa kummaltakin tulee kehitysideoita. Niitä voidaan yhdessä pohtia ja sovitella toimintaan niin, että lopputulos vie kokonaiskehitystä eteenpäin.

Mylabin asiakaspäällikkö Eeva Rowe ja ISLABin tietohallintopäällikkö Antero Julkunen ovat – Se on juuri sitä kumppakovia nauramaan, yhdessä ja toisilleen. nuutta.

16

MYLAB NYT 2/2015

Aisaparit

Työtoveruus kasvoi ystävyydeksi KUVA JUSSI VIERIMAA

Anne Pinomäen ja Esko Wiklundin yhteispeli rakentuu luottamukselle ja toisen työn tuntemukselle Kun projekti on kesken, projektipäällikkö Esko Wiklund Mylabista ja Tykslabin sovellusasiantuntija Anne Pinomäki soittelevat kiivaimmillaan joka toinen tunti. Tai sitten he istuvat tietokoneen ääressä tuntikausia ja yrittävät saada hommat toimimaan.

Viimeisin iso työ tehtiin kesäkuun alussa, kun yhteen Tykslabin päivystyslaboratorion kemianlinjastoon tuli uusi väliohjelmisto. Silloin töitä tehtiin pariin otteeseen yli puolen yön.

Wiklundin ja Pinomäen yhteisenä tehtävänä on huolehtia, että Mylabin toimittama Multilab-laboratoriotietojärjestelmä keskustelee Tykslabin eri analysaattoreiden ohjelmien kanssa.

Multilab on kokonaisjärjestelmä, jolla laboratorioissa hoidetaan koko prosessia näytteenotosta aina tulosten toimitukseen asti.

– Me esimerkiksi selvitämme, miten tulokset saadaan eri laitteista Multilabiin ilman, että ne täytyy naputella käsin, Wiklund havainnollistaa.

Kymmenen vuoden taival

Anne Pinomäki kuuluu Tykslabin kolmen sovellusasiantuntijan ryhmään.

Hän muun muassa ylläpitää Multilabin eri rekistereitä, on ajanvarausjärjestelmän pääkäyttäjä, toimii tukihenkilönä ja antaa koulutusta ohjelmien käytöstä.

– Vuoteen 2005 asti tein laboratoriohoitajan töitä, viimeksi näytteenottoa. Sitten pääsin Tykslabin atk-yhdyshenkilöksi ja innostuin opiskelemaan datanomiksi, Pinomäki kertoo.

Yhteistyö Esko Wiklundin kanssa alkoi melko lailla heti, kun Pinomäki siirtyi uuteen työhönsä.

Wiklundin kontolla Mylabissa on väliohjelmien eli liitäntöjen tekeminen Multilabiin. Siksi hänen puhelimensa soi aina, kun Tykslab hankkii uuden laitteen.

– Yhdessä me sitten katsotaan, mitä laite tekee, millä nimillä se kutsuu tut-

Esko Wiklund ja Anne Pinomäki ovat välillä yhteydessä lähes päivittäin, välillä viikottain, mutta aina yhteistyö sujuu.

kimuksia ja mitä yksiköitä se käyttää, Wiklund kertoo.

Pinomäen tehtävänä on varmistaa, että uudet laitteet saadaan tuotantoon.

Hän muun muassa hankkii ip-osoitteet ja tilaa atk-rasiat ja ristiinkytkennät laitteen läheisyyteen.

Tykslabissa on satoja erilaisia laitteita ja ohjelmia, joita täytyy aika ajoin myös päivittää.

Ilman tiukkaa tonttijakoa

Kymmenen vuoden yhteistyön aikana Pinomäki ja Wiklund ovat ehtineet tutustua hyvin ja ystävystyäkin. Puhelut soitetaan aina työsyistä, mutta välillä ne venyvät, kun vaihdetaan kuulumisia.

– Kyllä se vaikuttaa, kun näen, kuka soittaa. Ei siinä sanota nimiä, vaan vastataan, että ”Terve vaan”, Wiklund toteaa.

Kaksikko listaa hyvän yhteistyön salaisuuksiksi luottamuksen ja toisen työn ymmärtämisen. Heistä kumpikaan ei vedä tiukkaa rajaa ”mun ja sun töille”, ja

MYLAB NYT 2/2015

molemmat tietävät toisen osaavan oman asiansa.

– Tiedän, että Esko luottaa minuun.

Pyrin kuitenkin aina varmistamaan asioita häneltä, sooloilemaan ei kannata lähteä, Pinomäki sanoo.

Wiklund kertoo arvostavansa kovasti sitä, että yhteistyökumppanin leivistä löytyy henkilöitä, jotka ymmärtävät myös tietoteknistä puolta.

– Ilman Annea olisin pulassa testauksen kanssa. Hän tekee testipyynnöt puolestani, sillä minulla ei ole edes lupa mennä vaikkapa potilastietojärjestelmään omin päin, hän toteaa.

Välillä voi mennä yli viikko, että Wiklund ja Pinomäki eivät ole yhteydessä. Mutta heti jos laitteiden kanssa tulee ongelmia, Wiklundin puhelin pirahtaa.

– Annen äänestä ei koskaan kuule, miten iso katastrofi on kyseessä. Mutta jos tuotanto seisoo, silloin putoavat hanskat ja keskitytään vain sen ongelman ratkomiseen.

17

Aisaparit

Konsultti suoraan kentältä KUVA EMIL BOBYREV

Katriina Raula Satadiagista ja Maria Sorvo Mylabilta kehittävät yhdessä uutta kiertonäytteenoton mobiilisovellusta.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Satadiagin laboratorioissa testataan jo reilun parin kuukauden kuluttua uutta Mylabin kehittämää ohjelmistoa.

Tavoitteena on, että tuotekehityksessä oleva kiertonäytteenoton mobiilisovellus olisi ensimmäisestä versiosta lähtien käytössä suoraan kentällä.

– Haluamme kuulla käyttäjiltä alusta lähtien, missä olemme onnistuneet ja missä olisi parannettavaa, sovellusasiantuntija Maria Sorvo Mylabilta sanoo.

Satakunnassa osataan jo odottaa uutta sovellusta. Edellinen pilottihanke, vajaat kaksi vuotta sitten käyttöön otettu päivystysnäytteenoton mobiilisovellus, jäi kertaheitolla osaksi laboratoriohoitajien arkea.

Käyttäjien ehdotusten pohjalta sovellusta on jatkuvasti kehitetty ja parannettu. Satadiagissa kehitysehdotuksia tulee esiin erityisen paljon, kertoo yksi mobiilisovelluksen pääkäyttäjistä, Katriina Raula.

– Viimeksi tuli esiin se, että potilastarroissa ei näy näytteenottoaika. Se on ongelma, sillä varaputkia otetaan tosi usein, mutta jos niitä tarvitaan myöhemmin, ei sitten tiedetäkään, miten vanhoja näytteet ovat, Raula sanoo.

– Tästä puhuttiin viime viikolla palaverissa. Kyllä se kellonaika sinne saadaan, Sorvo lupaa.

Iso helpotus työhön

Päivystysnäytteenoton mobiilisovellus muutti laboratoriohoitajien työtä radikaalisti. Potilaiden ja heille määrättyjen kokeiden tiedot kulkevat nyt kännykässä mukana eri osastoilla. Enää ei ole pakko piipahtaa tietokoneella tai edes laboratoriossa, jos näytteet voi lähettää sinne putkipostilla.

Porissa otettiin ensimmäisenä koko maassa käyttöön myös liikuteltava tulostin. Sillä pystyy tulostamaan näyteputkien tarrat missä tahansa.

18

Katriina Raula (vasemmalla) ja Maria Sorvo ovat yhtä mieltä siitä, että parasta jälkeä syntyy, kun sovelluksia kehitetään yhdessä.

– Näytteenottoajat ovat nopeutuneet hirveästi, ja näytteiden kuittaus on nyt reaaliaikaista. Lisäksi yhteistyö työkavereiden kanssa on helpompaa, kun mobiilista näkee, missä he ovat menossa, Raula sanoo.

Jos sovelluksen kanssa tulee ongelmia, Sorvon puhelin Mylabilla pirahtaa, ja ongelman syytä selvitellään yhdessä. Välillä käyttäjillä tosin menee sormi suuhun pelkästään sen vuoksi, että älypuhelimen käyttö ei ole kovin tuttua.

Karvalakkiversio käyttöön

Mylabille ohjelmistojen käyttäjät ovat kallisarvoisia yhteistyökumppaneita. Satadiag valittiin yhdeksi kiertonäytteenoton mobiilisovelluksen testaajaksi ja konsultiksi, koska heiltä tulee paljon kehitysehdotuksia ja ne sanotaan suoraan.

– On mahtavaa, että työaikana voin koska tahansa ottaa puhelimen ja kysyä heiltä, onko meidän ideamme järkevä ja toteuttamiskelpoinen. On tärkeää päästä puhumaan suoraan käyttäjien kanssa, ilman välikäsiä, Sorvo toteaa.

Koko toive kiertonäytteenoton mobiilisovelluksesta tuli suoraan käyttäjiltä. Ensin Sorvo ajatteli, että ohjelman tekeminen olisi vaikeaa, mutta käyttä-

MYLAB NYT 2/2015

jiltä saatujen ideoiden turvin ohjelmistoa lähdettiin kehittämään luottavaisin mielin.

– Täältä Satakunnasta tuli esimerkiksi sellainen radikaali ajatus, että kierrolle lähtiessä hoitajan ei välttämättä heti tarvitse saada koko kierron tietoja. Riittää, että tiedot tulevat sovellukseen osasto kerrallaan, jotta saa tiedon siitä, minne seuraavaksi suuntaa, Sorvo kertoo.

Uuden sovelluksen pitäisi mahdollistaa esimerkiksi töiden jakamisen uudelleen sen mukaan, kenellä on vapaata aikaa.

Periaatteessa uusi sovellus tekee samoja asioita kuin päivystysnäytteenoton sovellus, mutta kiertonäytteenotossa pitää huomioida paljon monimutkaisempia asioita.

– Siinä esimerkiksi riittää ratkaistavaa, mitä pyyntöjä sovellukseen tuodaan, kun näytteenoton lisäpyyntöjä tulee kesken kierron. Aluksi lisäpyynnöt varmaankaan eivät näy, sillä ensimmäisestä versiosta halutaan tehdä yksinkertaisin mahdollinen versio, jolla he pärjäisivät, Sorvo sanoo.

– Eivätkä lisäpyynnöt kuitenkaan ole meidän työmme kannalta niin oleellisia, ettei sovellus voisi toimia ilman niitä, Raula toteaa.

Aisaparit

Toisen tekemiseen voi luottaa Mylabin palveluasiantuntija Arja Niemi ja Medi-IT:n sovellusasiantuntija Ritva Repo arvostavat toistensa osaamista.

Kun Mylabin palveluasiantuntija Arja Niemi ja Medi-IT:n sovellusasiantuntija Ritva Repo tapasivat ensi kertaa kasvotusten, tapaaminen oli juuri niin outo kuin se on silloin, kun toisen kanssa on puhunut vuosikaudet puhelimessa, muttei ole koskaan nähnyt tätä. Ai tuollainenko se onkin!

– Vähän niin kuin ennen vanhaan, kun oli pitkään kuunnellut jotakuta radiosta ja sitten tämä ilmestyikin televisioon, Niemi vertaa.

Asiat hoituvat

Hankalaksi työn tekee se, että järjestelmiä, laitteita ja kytkentöjä on lukuisia.

Vaikka molemmissa päissä on rutkasti osaamista ja kokemusta, liikkeelle lähdetään usein varsin vähillä tiedoilla.

– Siinä auttaa, kun tietää, että Medi-IT:ssä on todella asiantuntevaa porukkaa. Kun sieltä soitetaan, tiedän, että siellä päässä on jo tehty kaikki voitava ja nyt on oikeasti Mylabin vuoro, Niemi kertoo.

Medi-IT:ssä taas luotetaan siihen, että kun kapula on siirretty Mylabiin, asia ennen pitkää hoituu.

– Ihan niin ripeästi nämä tilanteet eivät enää hoidu kuin ennen, mutta siihen on hyvä syy. Maailma on monimutkaistunut. Ongelmat vaativat enemmän selvittelyä kuin ennen, Repo toteaa.

Tässä taas Niemi kiittää aisapariaan siitä, että tämä yleensä antaa aikaa asian setvimiseen.

– Ritva ei heti kysele, että joko on valmista. Hän tietää, että ongelmiin reagoidaan, eikä hermostu, jos asia ei ratkea heti.

Tai jos hermostuu, niin ei ainakaan näytä sitä.

– Kyllä välillä hermostuttaa, kun painetta tulee monesta suunnasta, mutta siinä pitää vain malttaa, Repo toteaa.

Vaativa saa olla

Kokemuksen myötä molemmat ammattilaiset ovat oppineet ja hyväksyneet myös sen, että joskus ongelmien kanssa ollaan ihan ulalla. Silloin pitää uskaltaa kysyä niitä tyhmiäkin kysymyksiä.

– Ritvan kanssa tämä onnistuu. Hänelle voi sanoa, jos ei kerta kaikkiaan Missä vika? ymmärrä, Niemi toteaa.

Repo työskentelee Medi-IT:n Kouvolan Sama pätee toisin päin. toimistossa Kuusankoskella, missä hän – Arja ei heti ajattele, että ”tuo ei taseuraa alueen sairaaloiden laboratorioijua mistään mitään”. den tietojärjestelmätoimintaa. Kun josSamaa mentaliteettia naiset toivovat KUVA EMIL BOBYREV sain on ongelmia, Repo ryhmuiltakin. tyy selvittämään, mistä virhe – Paljon asioita jää löytyy. Jos näyttää siltä, että selvittämättä siksi, etongelma on Mylabin järjestei niistä kehdata kysyä. telmissä, Repo ottaa yhteyPelätään, että vaikuteden Mylabiin, missä Niemi on taan itse tyhmältä. Joyksi päivystäjistä. kin osa järjestelmässä – Olemme yhteydessä viion saattanut toimia vääkoittain tai useammin. Ensisirin jo pitkään, mutta jainen yhteydenotto tapahtuu kukaan ei ole tohtinut tiketöintijärjestelmän kautottaa asiaa puheeksi. ta, mutta kiireellisissä ja hanToivoisimme, että mahkalissa tapauksissa soitamme dollisia vikoja tuotaiperään. Jo puhelimessa miesiin rohkeammin esiin. timme, mistä voisi olla kyse ja Muutoin asiat eivät kormitä kannattaisi tehdä, Repo jaannu. kertoo.

Myös rakentavaa paJoskus ongelmat ratkeavat lautetta toivotaan. helposti, mutta useimmiten – Medi-IT:llä se niitä joudutaan setvimään osataan hyvin. Ritva jonkin aikaa ja useamman eri ja kumppanit osaavat tahon kanssa, ennen kuin violla kriittisiä ja vaakalähde löytyy. tia asioita. Ongelmista – Eräänkin kerran vikaa etkerrotaan aina. Se hesittiin niin sovelluksesta kuin rättää kunnioitusta. Ja laitteesta ja käyttöjärjesteljos sieltä sanotaan, että mästäkin, mutta mitään ei löy- Medi-IT:n sovellusasiantuntija Ritva Repo (oikealla) esittelee kaikki on hyvin, tiedän, tynyt. Lopulta kävi ilmi, että Mylabin palveluasiantuntija Arja Niemelle työnäkymäänsä Me- että näin todella on, di-IT:n toimistolla Kuusankoskella. jossain oli tulostin jumissa.

Niemi summaa.

MYLAB NYT 2/2015

19

Parhaat ideat syntyv채t pienest채

TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT EMIL BOBYREV & INNOPART OY

Uusi vaunu syntyi ammattilaisten toiveista Kun kansainvälisen liiketalouden opiskelija Kukka-Maaria Kukkurainen aloitti työharjoittelun kauhavalaisessa Innopart Oy:ssä, hän ei vielä tiennyt, että hänestä tulisi pian tuotekehittelijä.

– Sain tehtäväksi kysellä asiakkailta palautetta kiinteän näytteenoton Keisi-näytteenottovaunusta. Otin yhteyttä vaunun käyttäjiin eri puolilta Suomea, ja siinä alkoi tulla esiin toiveita ja tarpeita toimivasta osastovaunusta.

Niistä syntyi idea vaunun kehittämisestä opinnäytetyönä.

Projekti alkoi kevättalvella 2015. Lähtökohtana toimi hiukan aiemmin Seinäjoen keskussairaalan tarpeisiin tehty Saaga-näytteenottovaunu, jonka rungosta lähdettiin kehittelemään uutta versiota.

Kukkurainen kiersi kyselemässä sairaaloiden toiveita ja tarpeita aina Rovaniemeltä Meilahteen.

– Saimme paljon tärkeitä kehitysideoita ja -ajatuksia. Haasteena oli, että eri paikoista tuli erilaisia toiveita. Piti miettiä, miten niistä saisi soviteltua parhaat mahdolliset ratkaisut.

Käyttäjien toiveissa oli saada vaunuun muun muassa mahdollisimman paljon tilaa. Samaan aikaan vaunun tulisi olla pieni ja kevyt ja helppo kuljettaa missä vain.

Uusi näytteenottokärry syntyi kansainvälisen liiketalouden opiskelija Kukka-Maaria Kukkuraisen ja suunnitteluinsinööri Jukka Välikankaan yhteistyönä.

UUSI VAUNU Työntökahvan edessä olevalla tasolla mahtuu säilyttämään sekä mobiilitulostinta että putkilosekoittajaa.

Prototyyppi syksyllä

Suunnittelutyön varrella vaunun yksityiskohdat ovat muuttuneet monta kertaa. Nyt suunnitelmat ovat kuitenkin valmiit, ja seuraavaksi vuorossa on prototyypin valmistus.

Kukkuraisen ideoiden ja ajatusten viemisestä toteutusasteelle on vastannut Innopart Oy:n suunnitteluinsinööri Jukka Välikangas.

– Jukan kanssa on ollut kivaa ja helppoa tehdä töitä. Hän on hienosti ymmärtänyt, mitä olen milloinkin tarkoittanut, Kukkurainen kiittelee.

Laboratorioalan ammattilaiset pääsevät tutustumaan uuden kärryn prototyyppiin lokakuussa pidettävillä Laboratoriolääketiede-päivillä. Samalla he voivat osallistua uuden vaunutyypin nimeämiskilpailuun.

Myös näytteenottotuoli voidaan kiinnittää vaunuun.

Lisätelineitä esimerkiksi käsidesipulloille ja roska- ja jäteastioille voi sijoittaa mihin kohtaan kärryä tahansa. Näin kärryn voi muokata vaikkapa oikea- ja vasenkätisen käyttäjän tarpeisiin.

Työntökahvat ovat kahdella eri korkeudella.

Siten vaunu sopii eripituisille käyttäjille.

Lomaketaskuun voi laittaa lomakkeiden ja tarrojen lisäksi vaikkapa älypuhelimen, johon näytteenottopyynnöt tulevat.

Vaunussa on kuulalaakeroidut pyörät. Niiden avulla vaunu liikkuu helposti.

Tarjottimet valmistetaan alumiinista. Tarjotinten korkeutta voi säätää tikasten avulla. Niihin voi kiinnittää tarpeen mukaan 2-3 tarjotinta.

Kiinnityskohtia on 4. Tarjottimet ovat kokonaisuudessaan irrotettavia.

MYLAB NYT 2/2015

21

TEKSTI SANNA

22

SEVÄNEN KUVAT ARI NAKARI

MYLAB NYT 2/2015

Pentti Itkosen mielestä sote-uudistusta tehdään 20 vuotta myöhässä.

Uudistuksen kasvot Toimitusjohtaja Pentti Itkonen rakensi viidessä vuodessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä esimerkin, josta koko maan sote-uudistuksessa saatetaan ottaa mallia.

Suuri haaste on edelleen sähköisten palveluiden kehittäminen.

K

eltainen, kuusikerroksinen talo Lappeenrannan Kaihilanniemessä voisi olla minkä tahansa suomalaisen sairaalan hallintorakennus. Se on seisonut paikallaan jo vuosikymmeniä, ja vielä neljä vuotta sitten käytävillä kulki Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.

Rakennus ei ehkä ole moderneimmasta päästä, mutta sen sisällä ajatellaan uudenlaisia, raikkaita ajatuksia.

Täällä pitää majaansa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) johto. Etelä-Karjalassa toteutettiin se, mitä muu Suomi vasta suunnittelee. Yksitoista alueen kuntaa luopui kokonaan sosiaali- ja terveystoimen päätäntävallasta, ja nyt kaikki palvelut tuottaa ja järjestää Eksote.

Valtava muutos olisi tuskin onnistunut ilman rakennuksen viidennessä kerroksessa majailevaa miestä. Toimitusjohtaja Pentti Itkosella on vuosikymmenten kokemus terveydenhuollon johtamisesta ja kehittämisestä. Eksoten johdossa hän on istunut alusta asti, reilut viisi vuotta.

”Olisin toivonut, että asiat olisivat tapahtuneet nopeammin.”

– Kunnilla oli alussa hirveä kiire saada taloudellista hyötyä, mutta nyt vasta olemme päässeet kustannuksissa Suomen kärkeen. Hallinnon integraatio vie aikaa, ja johtamisen kannalta se on pitkään sirpalemaista mallin hakemista, Itkonen sanoo.

Vielä jälkikäteenkin hän vaikuttaa aavistuksen turhautuneelta siihen, mi-

ten kauan toiminnan ohjaaminen uusille urille kesti.

– Olisin toivonut, että asiat olisivat tapahtuneet nopeammin, hän myöntää.

Tarkoituksenmukaisia palveluita

Etelä-Karjalan toimintamallissa on kumouksellista se, että perinteisen ”sulle-mulle-reviirijaon” sijasta asiakkaat ovat Eksoten vastuulla kotihoidosta erikoissairaanhoitoon. Pyrkimys on, että ketään ei pallotella luukulta tai hoitopaikasta toiseen.

Esimerkiksi lasten ja nuorten asioita hoidetaan nykyään yhden katon alla. Sinne siirryttiin 11 eri osoitteesta. Uudistusten ansiosta lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat vähentyneet puoleen.

Mielenterveyspalvelut yhdistettiin päihdehuollon kanssa, koska moni asiakas tarvitsee palveluita molemmilta.

Päivystys on keskussairaalan naapurissa, ja sinne voi kävellä kuka tahansa.

Nyt hoitoon ei joudu jonottamaan, ja menojen kasvu on pysähtynyt.

Ylimmästä johdosta käsin uuden toimintakehyksen mahdollisuudet oli helppo nähdä alusta lähtien, mutta muutosten juurruttaminen työntekijöiden arkeen on vienyt aikaa.

– Meidän visiomme on ”toimintakykyisenä kotona”. Halusimme kääntää organisaation kansalaiselle. Instituution merkitystä ei korosteta ja professioiden autonomiaa on haluttu purkaa. Se on ollut kova paikka monelle lääkärille ja hoitajalle.

Kansainvälisesti iso huolenaihe on tulevaisuuden sairaalan rooli, josta Itkonenkin puhuu mielellään. Tarvittaisiinko nykyisen kokoisia sairaaloita, jos hoidossa olisivat vain ne potilaat, jotka todella hyötyvät sairaalahoidosta?

– Iso osa vanhuksista ajautuu sairaalaan yksinäisyyden, pelkojen, huonon

MYLAB NYT 2/2015

lääkityksen tai omaisten painostuksen vuoksi.

Kun kokonaisuus on yhden tahon hallinnassa, vastuu vanhuksesta ei siirry, kun taksin perävalot kaikkoavat sairaalan pihasta. Siksi Eksotessa on pakko kehittää mahdollisimman tarkoituksenmukaisia palveluita.

Yksi uusi avaus on ”päivystys olohuoneessa”, johon parhaillaan haetaan rahoitusta. Liikkuva ensihoitoyksikkö kiertäisi kodeissa sen sijaan, että vanhukset kuljetetaan sairaalaan.

– Palvelujärjestelmä hajautuu ja kansalaiselle tuotetaan palveluita siellä, missä niitä tarvitaan, Itkonen toteaa.

Asiat selviävät aina

Armilan kuntoutuskeskuksen seinällä on kaksi isoa taulua täynnä värikkäitä lappuja ja diagrammeja, joihin on piirretty viivoja punaisilla ja vihreillä tusseilla. Vihreää käytetään silloin, kun tavoitteeseen on päästy tai se on ylitetty.

Yksi tavoite on, että asiakas saa kuntoutusta kuusi tuntia päivässä aiemman kolmen tunnin sijaan.

– Oletko missään laitoksessa nähnyt tällaista tapaa, jolla työntekijät seuraavat tavoitteidensa toteutumista, kokoontuvat tähän ympärille katsomaan tuloksia? Itkonen kysyy.

Tavoitteiden asettaminen on johdon tehtävä, mutta työntekijät itse päättävät, miten niihin pyritään.

Uudistuksilla on päästy siihen, että kuntoutuskeskuksesta kotiutuneista 95 prosenttia asuu kotona vielä 4 kuukauden kuluttua. Aiemmin moni joutui pian takaisin sairaalaan tai laitokseen. Armila on Eksoten ylpeys, jonne virtaisi vieraita enemmän kuin pystytään ottamaan vastaan.

Alussa moni piti kuitenkin hulluna, että Etelä-Karjalassa ryhdyttiin kanavoimaan valtavasti rahaa kuntoutuk-

23

seen. Matkan varrella muitakin Eksoten tekemiä uudistuksia on arvosteltu. Kansalaiset ovat keränneet addresseja laitoshoidon purkamista ja terveyskeskusten vuodeosastojen lakkauttamista vastustaakseen.

”Rohkeutta tarvitaan, ja riskinottokykyä.”

– Mutta aina asiat ovat menneet parempaan suuntaan, sen voin sanoa, Itkonen vakuuttaa.

Toimitusjohtajan tehtävänä on esiintyä keulakuvana moneen suuntaan, ja vastatuulesta huolimatta on jaksettava luoda uskoa siihen, että suunta on oikea.

– Rohkeutta tarvitaan, ja riskinottokykyä. Ne taitavat olla minulla luonteessa. Se on tärkeää, että kun arvostelua tulee, ei lähde kääntelemään ja vääntelemään asioita eri suuntiin.

Pitkä kokemus on auttanut siinä, että paineista huolimatta Itkonen ei muista enää Eksoten aikoina kokeneensa kovaa stressiä. Vastapainoa työlle toimitusjohtaja hakee liikunnasta, pyöräilystä, hiihtämisestä ja golfista, mutta toki hä-

nenkin on silti pitänyt välillä pysähtyä miettimään askelmerkkejä.

– Sen olen oppinut, että vaikka välillä ottaa todella päähän, niin aivot prosessoivat asioita ja muutamassa päivässä löytyy ratkaisu. Asiat selviävät aina.

Ihmiset pitää yllättää jatkuvasti

Ennen Eksotea Pentti Itkonen kehitti sosiaali- ja terveysministeriössä e-reseptiä ja Kanta-palvelua. Työ oli kiinnostavaa, mutta mieli veti takaisin kotikonnuille Etelä-Karjalaan. Tähän kaipuuseen Eksoten toimitusjohtajan paikka tuli avoimeksi kuin tilauksesta.

Nyt toimitusjohtaja asuu lapsuusmaisemissaan Joutsenossa ja ajelee aamuisin töihin parikymmentä minuuttia.

E-resepti ja Kanta-palvelu ovat harvoja asioita, jotka on saatu ratkaistua kansallisesti maassa, jossa palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit.

Parhaillaan odotellaan isoja päätöksiä, jotta vuosia valmisteltu sote-uudistus nytkähtäisi eteenpäin. Kun edellinen malli hylättiin keväällä perustuslain vastaisena, moni alkoi pitää Etelä-Karjalaa esimerkkinä, jonka voisi monistaa koko maahan.

Itkosen mielestä jokaisen alueen pitää löytää omat ratkaisunsa omien tarpeidensa mukaan. Oleellista on, että

kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita aletaan kehittää kokonaisuutena.

– Olisi tärkeää, että hallitusohjelman linjaus itsehallintoalueista saataisiin vietyä läpi. Kunta on liian pieni yksikkö vastaamaan palveluista. Päivystävä sairaala olisi luonnollinen keskipiste, jonka ympärille uudet alueet voisi synnyttää.

Rahoitusjärjestelmää hän muokkaisi nykyisestä niin, että sairauden sijasta keskiöön nousisi terveys.

– Nyt odotetaan, että ihminen on tarpeeksi sairas. Sitten hänet otetaan sisälle sairaalaan ja raha määrää sen, miten paljon temppuja hänelle tehdään. Rahoituksen pitäisi perustua siihen, että kannustetaan ihmisiä olemaan sairastumatta.

Joidenkin vuosien päästä koko Suomi tulee olemaan tilanteessa, jossa uudet sote-alueet hakevat hallintomalliaan.

Silloin Etelä-Karjalan kokemukset nousevat uuteen arvoonsa, vaikka malli ei olisikaan Eksoten kopio.

Jo nyt Itkonen kiertää pitämässä esitelmiä ulkomaita myöten, minkä muilta töiltään ehtii. Eksotessa suurimmat tulevaisuuden kysymykset ovat edelleen palvelujärjestelmän kääntäminen kansalaisen suuntaan ja sähköisten palveluiden kehittäminen.

– Ihmiset pitää jatkuvasti yllättää sillä, että asioita tehdään aina vaan paremmin, Itkonen toteaa.

Viiden vuoden päästä olen... ...toivottavasti ollut jo pari vuotta nykyisessä kunnossa eläkkeellä.

Työssäni jaksan edelleen innostua... ...teknologiaan perustuvista uusista palveluista ja toiminnan muutoksista. Käsittelin aihetta jo väitöskirjassani, ja näyttää siltä, että nämä asiat tulevat vain entistä ajankohtaisemmiksi.

PENTTI ITKOSEN VUODET 1950

• Syntyi Kymissä

24

1969

• Kirjoitti ylioppilaaksi

1972

1973

• Tampereen yliopistoon opiskelemaan

• Kesätöihin Rauhan sairaalan taloustoimistoon Joutsenossa

MYLAB NYT 2/2015

1976

• Naimisiin • Ensimmäinen työpaikka Mikkelin keskussairaalassa

Itkosen johtamistyyliin kuuluu antaa tekijöille varsin vapaat kädet, mutta hän kiertää mielellään katsastamassa, kun jotain uutta on saatu aikaan.

1977

• Neljä lasta, ensimmäinen tytär syntyi

1997

2004

• Väitöskirja

• Töihin sosiaali- ja terveysministeriöön

MYLAB NYT 2/2015

2010

• Eksoten toimitusjohtajaksi

25

Mylabin kasvo

TEKSTI SANNA

SEVÄNEN KUVA EMIL BOBYREV

Työt unohtuvat suunnistusmetsässä Kuka olet ja mitä teet?

Olen Mikko Sipilä ja työskentelen tuotepäällikkönä verikeskusohjelmistojen kehityksessä. Vastaan siitä, että ohjelmat vastaavat sisällöllisesti asiakkaiden vaatimuksia. Käytännössä olen myös tuotekehitystiimin vetäjä ja aiemmasta historiastani johtuen minulla on ohjelmien ylläpitoon, tukeen ja toimituksiin liittyviä teknisiä vastuita.

Milloin ja miksi tulit Mylabiin?

Minulle tuli juuri 12 vuotta täyteen talossa. Tulin aikoinaan laboratioriojärjestelmien kehittäjäksi, mutta jo kuukauden kuluttua sain verikeskusohjelmisto Vertin ihmeteltäväkseni. Siitä lähtien verikeskusohjelmistot ovat olleet minun tonttiani. Opiskelin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa lääketieteellistä tekniikkaa.

Entäs kurjinta?

Välillä on päiviä, jolloin on niin kiire, etten ehdi muuta kuin juosta palaverista toiseen. Silloin tuntuu, etten ehdi suorittaa mitään, mitä minun on tarkoitus tehdä. Inhoan sitä, että asiat jäävät rempottamaan. Silloin ne myös jäävät vaivaamaan mieltä.

Mikä sinua motivoi työssäsi eniten?

Tieto siitä, että sairaalassa on potilas, joka tarvitsee meidän järjestelmääm-

Mistä ilahduit viimeksi?

Kun viime viikon päätteeksi juttelin työkaverin kanssa muutamasta ongelmasta, sainkin kuulla, että ne oli jo ratkaistu. Joka päivä ilahdun tyttären seuraamisesta, on niin kiva nähdä, kun hän oppii jatkuvasti uutta.

Miten rentoudut vapaalla?

Minulla on 3-vuotias tytär, jonka kanssa puuhailen. Myös Kangasalan Ruutanassa sijaitseva omakotitalo ja sen puutarha vievät aikaa. Kestävyysurheilu ja etenkin suunnistus on rakkain vapaa-ajanharrastukseni, mutta nykyään enemmän perheen ehdoilla. Käyn harvemmin suunnistusharjoituksissa ja osallistun valikoivast kisoihin. Helpompi on lähteä kotiovelta lenkille. Työmatkapyöräilyä harrastan aina, kun mahdollista.

Mikä on muuttunut sen jälkeen, kun tulit taloon?

Mylabin toimittama verikeskusjärjestelmä on vaihtunut moneen kertaan.

Aluksi kehitin Vertti-verikeskusjärjestelmää, sen jälkeen toimitimme Traceline-ohjelmistoa ja nyt Mylab on jälleen itse mukana tuotekehityksessä. Tähtäimenä on, että jollain aikavälillä Verlabon-järjestelmä on käytössä kaikilla asiakkaillamme. Yritys on kasvanut koko ajan. Tullessani työntekijöitä oli 30, nyt ollaan jossain 90:n nurkilla.

Tämä on ollut hyvä talo työntekijälle, mutta enää en tunne kaikkia kovin hyvin enkä ole päivittäin tekemisissä kaikkien kanssa, kuten alussa.

Mistä haaveilet?

Haluaisin, että vaimoni saisi polvensa kuntoon. Suunnistus on ollut perheen yhteinen harrastus, mutta hänen polvivaivojensa vuoksi se on jäänyt vähemmälle. Toivoisin, että ongelmat jäisivät vihdoin taakse.

Työkaveri Mikosta: ”Kun olin Mikon kanssa samassa työhuoneessa, hän pelkäsi aina, että puhelinpalaverit häiritsevät minua. Mutta ei hänellä ollut mitään häiritseviä tapoja, päinvastoin, tilanne oli ihanteellinen kommunikoinnin kannalta.

Esimiehenä Mikko on ystävällinen, kuuntelee ja ottaa huomioon. Hän on hyvin perillä siitä, mitä tiimissä tapahtuu. Myös Verlaboniin liittyvistä teknisistä yksityiskohdista häneltä voi aina kysyä, vaikka niihin liittyvä tietämys ei olisi tuotepäällikölle välttämätöntä.”

Ohjelmistoasiantuntija Kristiina Ahonen

Mikä työssäsi on parasta?

Hyvät työkaverit, täällä on tosi mukavaa porukkaa. Lisäksi tykkään siitä, että voin kehittää, parantaa, viedä asioita eteenpäin ja tehdä muutoksia. Saman asian toistaminen päivästä toiseen ei ole mun juttu, eikä työssäni olekaan kahta samanlaista päivää.

26

me. Jos joskus puhelin soi lomamatkalla ja työkaveri pyytää apua, niin ajattelen tuota potilasta, kun ryhdyn töihin.

MYLAB NYT 2/2015

MYLAB Nyt 2/2015

Wanha Walokuva

KUSTANTAJA Mylab Oy Hatanpään valtatie 26 33100 TAMPERE TUOTTAJAT Jukka Kalliosaari Taru Honkonen Milla Salo TOIMITTAJAT Hanna Hyvärinen Sanna Sevänen KUVAAJAT Emil Bobyrev Ari Nakari Matias Honkamaa Jussi Vierimaa ULKOASU JA TAITTO Milla Salo PAINATUS Euraprint Oy, EURA PAINOS 800 kpl ISSN 2342-2211 (painettu) ISSN 2342-222X (verkkojulkaisu)

Vaarallisia tilanteita on ollut aiemminkin. Mylabilaiset Varalassa 14.10.1998.

LISÄÄ

mielenkiintoisia artikkeleita kotisivuillamme www.mylab.fi Seuraava MYLAB Nyt ilmestyy helmikuussa 2016.

MYLAB NYT 2/2015

27

Tiedätkö, onko näytteesi kelvollinen?

Löytäisitkö sen täältä?

Nähdään Mylabin osastolla Laboratoriolääketiedepäivillä 8.-9.10.2015.

Esittelemme näytelogistiikan mahdollisuuksia.