Uudet tilat tukevat toimintaa s. 7
N채ytteiden matka tunnetaan pian tarkasti s. 12 Janne Suvisaari avaisi tietovarastoja tutkimukselle s. 18
Mylabin perustaja tuntee yrityksen yh채 omakseen s. 22
Tee toiminta n채kyv채ksi tuotannonohjausj채rjestelm채mme avulla.
Sisällys
PÄÄKIRJOITUS
2/2013
Terveydenhuollon arvot ja hinta
MYLAB Nyt
3 PÄÄKIRJOITUS Esa Soini
4 UUTISIA
Verikeskukset saavat käyttäjälähtöisen järjestelmän Suomen ja Kiinan konttorit syventävät yhteistyötään Mylabin viestintä haluaa kuulla mielipiteesi Koko Tykslab käyttää pian uutta tietojärjestelmää
6 POTILAILLE SUUNNITELTU SAIRAALA
11 TÄHÄN NOUSEE SUOMEN UUDENAIKAISIN LABORATORIO 12 NÄYTEKULJETUSTEN SEURANTA TEHOSTUU
14 TULEVAISUUDEN INTEGRAATIOT TUOTTAVAT JALOSTETTUA TIETOA TERVEYDESTÄ
18 TIETOA PITÄÄ HYÖDYNTÄÄ 22 MYLABIN KASVO Ilmo Tuohi
ESA SOINI
Sanotaan meidän elävän aikaa, jolloin tiedämme kaiken hinnan, mutta emme minkään arvoa. Olemme Suomessa keskellä taloudellista kriisiä uudistamassa terveydenhuoltojärjestelmäämme. Muutoksen onnistuminen voi vaatia terveydenhuollon arvojen ja hinnan uudelleen määrittelyä. Arvo on yleisesti hyvänä pidetty ja tavoiteltava asiantila. Oikeudenmukaisuus, kohtuus, kauneus, luottamus, totuus ja tasapuolisuus ovat esimerkkejä arvoista. Myös terveyttä voidaan pitää arvona. Hinta on hyödykkeen arvon mitta rahayksikköinä. Hinnat vaihtelevat, mutta arvot ovat pysyvämpiä. Terveydenhuollon tarkoitus on edistää ja ylläpitää terveyttä sekä tehdä tämä tasapuolisesti, tehokkaasti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Koska käytössä on rajallinen määrä resursseja, joudutaan tekemään priorisointia. Hoidetaanko kalliilla muutamia harvinaista sairautta potevia potilaita vai halvemmalla joukkoa kansantautia sairastavia ihmisiä? Nykyisen lainsäädännön mukaan tällaista päätöstä ei voi tehdä. Eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt, että kaikkia potilasryhmiä on hoidettava hinnasta
MYLAB NYT 2/2013
riippumatta. Hoidon tarve ja sen vaikuttavuus ovat ainoita laillisia päätöskriteereitä. Terveydenhuollon uudistaminen ei voi rajoittua pelkkien hallintorakenteiden perkaamiseen. Ajaudumme kestämättömään tilanteeseen, jos emme nyt arvioi uudelleen terveydenhuollon perusarvoja ja siihen käytettäviä resursseja. Lääketieteen ja teknologian kehitys ovat tuomassa kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia ihmisten terveyden edistämiseen. Määrittelemällä ensin terveydenhuollon arvopohjan, tavoitteet ja tieteellis-tekniset mahdollisuudet voimme rakentaa paremmin toimivan ja oikeudenmukaisemman terveydenhuollon Suomeen.
3
Uutisia VERIKESKUKSET SAAVAT KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEN JÄRJESTELMÄN Verikeskuksille on nyt tarjolla uusi, entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin vastaava tietojärjestelmä Verlabon. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä käytössä oleva järjestelmä on nyt saatavilla kaikille Mylabin asiakkaille. Järjestelmää kehitetään kolmen tamperelaisen yrityksen yhteistyössä: Fimlab Laboratoriot tarjoaa asiantuntemustaan verikeskustoiminnasta, ohjelmistoyritys Enersoft toteuttaa järjestelmän teknisesti ja Mylab koordinoi toimituksia ja tuo mukaan omaa asiantuntemustaan alasta. — Järjestelmä on kehitetty alusta alkaen käyttäjien eli verikeskusten henkilökunnan toiveiden mukaisesti. Siten se palvelee todella hyvin käytäntöä, kuvailee ohjelmistoasiantuntija Mikko Sipilä Mylabilta. Enersoft kehitti järjestelmän alun perin Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, ja kun laboratorio muuttui liikelaitokseksi ja osakeyhtiöksi, järjestelmän oikeudet siirtyivät Fimlab Laboratoriot Oy:lle. Reilu vuosi sitten Mylab tuli mukaan yhteistyöhön. Nyt järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä, ja muitakin asiakkaita on tulossa. Myös Fimlab odottaa järjestelmän uutta versiota. — Vaikka Verlabon on jo ollut käytössä Taysissa ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa, olemme tehneet vuoden aikana mittavia uudistuksia järjestelmään. Olemme uudistaneet sanomaintegraatioita, käyttäjähallintaa, tietosuojarakenteita ja käyttöliittymäintegraatioita, Mikko Sipilä kertoo. Sipilän mukaan yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. — Mylabilla on verikeskustoiminnasta paljon tietoa ja osaamista. Kun mukaan saatiin Fimlabin ja Enersoftin tietotaito, saamme varmasti Suomen mittakaavassa hyvän tuotteen aikaan.
UUTISET KOKOSI Virpi Ekholm
4
KUVA Jyrki Komulainen, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu
MYLAB NYT 2/2013
Uutisia SUOMEN JA KIINAN KONTTORIT SYVENTÄVÄT YHTEISTYÖTÄÄN
MYLABIN VIESTINTÄ HALUAA KUULLA MIELIPITEESI
Mylab on toiminut Kiinassa vuodesta 2010. Mylab China tuottaa laboratorion tietojärjestelmäpalveluja useille merkittäville sairaaloille Pekingissä ja muualla Kiinassa. Nyt Mylabin Kiinan ja Suomen kollegat etsivät yhdessä tapoja, joilla yhteistyötä voisi syventää ja molemmat voisivat hyötyä toistensa osaamisesta. Pekingissä järjestettävään seminaariin osallistuu Mylab Oy:n ja Mylab Chinan avainhenkilöitä. — Käymme ensin läpi, missä kukin meistä on vahvoja, missä meillä on parhaat innovaatiot ja missä taas voisimme kaivata apua ja tukea toisiltamme. Etsimme konkreettisia asioita, joissa voisimme tehdä yhteistyötä, kertoo markkinointipäällikkö Jukka Kalliosaari. Tarkoituksena on, että aiempaa laajempi yhteistyö juurtuisi tulevaisuudessa yrityksen toimintatavaksi. Tähän saakka yhteistyötä on tehty lähinnä hallinnossa ja markkinoinnissa. Toimintaympäristöt ovat niin erilaisia, että samoja tietojärjestelmiä ei voida toimittaa asiakkaille Suomessa ja Kiinassa. Myös kielimuuri on haaste, sillä vain osa henkilökunnasta puhuu Kiinassa englantia. — Olemme kuitenkin varmasti törmänneet samanlaisiin ongelmiin Suomessa ja Kiinassa. Millaisia ratkaisuja niihin on keksitty ja millaisia ajattelumalleja ratkaisuissa on käytetty – tästä voisimme ottaa oppia puolin ja toisin, Kalliosaari uskoo.
Jos sinua pyydetään vastaamaan kyselyyn, jossa selvitetään kokemuksia Mylabin viestinnästä, käytäpä muutama minuutti vastaamiseen. Mylabin markkinointi- ja viestintäosasto kuulisi mielellään mielipiteesi, jotta asiakkaiden toiveet voidaan ottaa viestinnässä entistä paremmin huomioon. — Haluaisimme saada suoraa palautetta viestinnästämme. Mikä ihmisiä kiinnostaa, mitä verkkosivuilta luetaan ja osummeko ollenkaan maaliin, kuvailee markkinointisuunnittelija Taru Honkonen. Muutaman viime vuoden aikana Mylab on julkaissut verkkosivuillaan puheenvuoroja ja uutisia myös oman yrityksen ulkopuolelta. Tavoitteena on nostaa aiheita keskusteluun laajemmin terveydenhuollosta ja laboratorio-alalta. Yksi esimerkki tästä on Mylab Nyt -lehti, jota jaetaan asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lehti julkaistaan myös verkkomuodossa. Tilastojen perusteella viestintä on onnistunut hyvin: verkkosivujen kävijämäärät ovat viisinkertaistuneet parissa vuodessa. Nyt sivuilla on noin 2500 käyntiä kuukaudessa, ja eri sivuja katsotaan keskimäärin 6000 kertaa. Vaikka uutiset ja puheenvuorot kiinnostavat, vielä enemmän sivuilta etsitään perustietoa yrityksestä ja sen palveluista. — Verkkosivuille on tulossa myös videoita alan tapahtumista. Lisäksi olemme tuottamassa Weblab-käyttäjille videomateriaaleja, jotka helpottavat järjestelmän käyttöönottoa ja siihen liittyvää käyttäjien koulutusta, Taru Honkonen vinkkaa.
KOKO TYKSLAB KÄYTTÄÄ PIAN UUTTA TIETOJÄRJESTELMÄÄ Jos kaikki etenee suunnitellusti, Mylabin laboratoriotietopalvelu Weblab on käytössä kaikissa Tykslabin toimipisteissä syksyllä 2014. Weblabia on käytetty Loimaan aluesairaalan laboratoriossa jo parin vuoden ajan. Nyt käyttö laajenee muihin Varsinais-Suomen aluesairaaloihin sekä Turun Kaupunginsairaalaan ja Tyksin Kantasairaalaan. Ylikemisti Ari Törmä uskoo, että Weblab nopeuttaa Tykslabissa erityisesti pienten analysaattorien vastausaikoja ja vähentää uuden työvoiman tarvetta.
— Weblabin ansiosta töiden pitäisi sujua huomattavasti aiempaa jouhevammin. Entistä suurempi osa tuloksista voidaan tarkistaa ja hyväksyä suoraan autoverifiontiohjelmistolla, ilman henkilöstön työpanosta. Lisäksi nykyaikaisen käyttöliittymän kanssa on ilo tehdä töitä. Tarkoituksena on, että Weblabiin liitetään ensin valtaosa pienistä analysaattoreista, ja vasta sitten järjestelmä kytketään automaatiolinjastoon. Näin henkilökunta ehtii oppia uuden järjestelmän käytön.
MYLAB NYT 2/2013
5
TEKSTI Virpi Ekholm KUVAT Vesa-Matti Väärä
Tyksin T-sairaalan laajennusosaan muuttivat huhtikuussa Turun alueen yhteispäivystys, monien sairausryhmien akuuttihoito sekä vaat
6
MYLAB NYT 2/2013
Potilaille suunniteltu sairaala Tyksin uusi T-sairaala on suunniteltu niin, että potilas saa hoitoa mahdollisimman nopeasti. Tutkimukset ja hoito tulevat potilaan luokse, eikä toisinpäin.
tiva erikoissairaanhoito.
MYLAB NYT 2/2013
Kun hengenvaarallisesti loukkaantunut potilas kiitää helikopterilla kohti Turun yliopistollista sairaalaa, traumoihin erikoistunut hoitotiimi saa hälytyksen matkapuhelimiinsa. Katolle laskeutuvasta helikopterista potilas kuljetetaan saman tien hissillä akuuttihuoneeseen, jossa hoito alkaa heti. Tehohoito ja -valvonta, leikkausosastot ja tärkeimmät tukitoiminnot sijaitsevat lähellä, joten potilas saa avun mahdollisimman nopeasti. Ultraääni- ja röntgentutkimukset voidaan tehdä jo akuuttihuoneessa, ja magneettikuvauskin on käytössä ympäri vuorokauden. Olemme Tyksin T-sairaalassa, ihka uusissa tiloissa, joissa on huhtikuusta alkaen toiminut Turun alueen yhteispäivystys, monien sairausryhmien akuuttihoito sekä vaativa erikoissairaanhoito. Uusiin tiloihin muutti myös päivystys- ja automaatiolaboratorio, jossa tutkitaan valtaosa Tykslabin näytteistä. Päivystyksen seniorilääkäri Jarkko Alanne kehuu uusia tiloja hienoiksi ja avariksi. Toisaalta niiden koko ja sokkeloisuus on yllättänyt: siirtymisiin tuhrautuu ylimääräistä aikaa. — Keskustelemme viikoittain siitä, miten hoitoprosessia ja potilaiden kulkua voisi virittää vielä tehokkaammaksi. Muutosvastarintaakin on, mutta sehän on tervettä: jos kaikki menisi purematta läpi, missä me silloin olisimme? Yhteispäivystyksen aulassa on tiistaisena iltapäivänä hiljaista. Täällä potilaat odottavat, että sairaanhoitaja arvioi heidän vaivansa kiireellisyyden ja ohjaa heidät oikeaan hoitoon. Iltaisin ja viikonloppuisin potilaita on paljon, kun myös terveyskeskusten päivystyspotilaat hakevat hoitoa täältä. — Terveyskeskustason potilaita ei enää ohjaudu yliopistosairaalaan ja toisin päin. Laboratorio ja kuvantaminen ovat käytössä ympäri vuorokauden. Myös konsultointi on helppoa, kun toimimme samoissa tiloissa ja ihmiset tulevat tutuiksi, Alanne kertoo.
7
Toiminta on kaiken ydin Tyksin T-sairaalan laajennusosa valmistui joulukuussa 2012. Tilojen suunnittelussa tavoitteena oli potilaslähtöisyys: hoito tulee potilaan luokse, eikä potilaan tarvitse siirtyä hoidon ja tutkimusten perässä. Esimerkiksi kuvantamista hajautettiin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Rakennuksen suunnittelu alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Lähtökohtana oli saada uuteen, nykyaikaiseen toimintaan mahdollisimman hyvin soveltuvat tilat, jotka mahdollistavat tehokkaan toiminnan. — Hoitoyksiköt on suunniteltu niin, että toisiaan tukevat toiminnot ovat lähekkäin, kuvailee rakennuttamisen projektijohtaja Timo Seppälä. Tilojen suunnittelussa painotettiin valoisuutta ja viihtyisyyttä. Taide, luonnonvalo ja viherkasvit luovat epäsairaalamaista tunnelmaa. Tiloista haluttiin myös helposti muunneltavat, jos ja kun toiminta tulevaisuudessa muuttuu. — Tilat ja laitteet ovat teknisesti huipputasoa. Myös infektioturvallisuus on huomioitu rakentamisessa ja ilmanvaihdossa. Eristyshuoneita on melkein sata koko T-sairaalassa, Seppälä kertoo. Rakentamista edelsi kaksivuotinen toiminnallisen suunnittelun hanke, jossa tarkasteltiin työtapoja ja potilasvirtoja. Tavoitteena oli karsia toiminnasta turhat viiveet ja päällekkäisyydet. Hankkeeseen osallistui satoja Tyksin työntekijöitä.
sella vai leikataanko. Turhat viiveet ja välivaiheet jäävät pois, hän perustelee. Sydänkeskuksessa on käytössä uusinta tekniikkaa: esimerkiksi rytmihäiriöiden hoitoon on saatu magneettiavusteinen navigointilaitteisto, joita on Turun lisäksi vain Helsingin, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloissa. — Lääkäri istuu viereisessä huoneessa ja ohjaa magneettikatetria tietokoneella. Se vähentää lääkärin sädeannoksia ja rasitusta, sillä toimenpiteet
saattavat kestää 4-5 tuntia, kertoo kardiologian erikoislääkäri Juha Lund. Joitain kuvantamislaitteita voidaan siirtää myös osastoille. Näin tutkimukset ja hoito saadaan sinne, missä potilaskin on.
Laboratorio palvelee nopeasti Valoisassa, avarassa huoneessa käy tasainen hurina. Tykslabin päivystysja automaatiolaboratoriossa tutkitaan vuorokaudessa noin 3000 näyteputkea, joista jokaisesta tehdään keskimäärin 4-5 tutkimusta.
Yksi osoite sydänpotilaille Yksi esimerkki uudesta, potilaslähtöisestä toimintatavasta on Sydänkeskus, johon on keskitetty kaikki sydänpotilaan tarvitsemat tutkimukset ja hoidot. Sydänkirurgian ylilääkärin Kari Kuttilan mielestä on hienoa, että sydänkirurgian ja kardiologian asiantuntijat työskentelevät rinnakkain. — Aina on mahdollisuus konsultaatioon. Voimme sopia yhdessä, hoidetaanko potilas pallolaajennuk-
Päivystyksessä uutta on silmämikroskooppi, jolla silmänpohjat voidaan tutkia nopeasti. Seniorilääkäri Jarkko Alanne näyttää mallia.
8
MYLAB NYT 2/2013
Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratoriossa tutkitaan paitsi kiireelliset päivystysnäytteet, myös suuri osa kiireettömistä näytteistä. — Pyrimme siihen, että yhdestä näyteputkesta tehdään mahdollisimman monta tutkimusta. Se tuo toimintaan tehokkuutta, kertoo apulaisylikemisti Taina Katajamäki. Päivystys- ja automaatiolaboratoriossa tutkitaan paitsi kaikki kiireelliset näytteet, myös suuri osa kiireettömistä näytteistä. Muissa Tykslabin kantasairaalan laboratorioissa tehdään lähinnä erikoiskemian ja hematologian diagnostiikkaa. Tavoitteena on palvella potilaita mahdollisimman nopeasti. Automaatiota on käytössä niin paljon, kuin se on mahdollista ja järkevää. Kiireellisten tutkimusten tulokset pyritään vastaamaan tunnissa. — Näytteiden vastaanotosta kulkee oma putkiposti laboratorioon,
ja yhteispäivystyksestä näytteet saadaan tänne tarvittaessa myös suoraan hissillä, Katajamäki kuvailee. Päivystysaikana kahdella laboratoriohoitajalla on käytössään mobiililiittymä laboratorion tietojärjestelmään eli Multilabiin. Näin he voivat varata ja kuitata näytepyynnöt älypuhelimellaan, eikä heidän tarvitse mennä sitä varten työpisteelle. — Mylabin mobiiliratkaisu on koettu erittäin käytännölliseksi, koska välimatkat ovat pitkiä ja kulkemista tulisi muuten paljon, toteaa Tykslabin atk-palveluista vastaava ylikemisti Ari Törmä. Yhteispäivystykselle elokuussa 2013 tehdyistä 3 201 perusverenkuva-tutkimuksesta noin puolet valmistui 10 minuutissa näytteen
ottamishetkestä. Vastaavasti Tyksin ensiavulle elokuussa 2011 tehdyistä 2 193 perusverenkuvasta puolet valmistui 24 minuutissa. Sen jälkeen, syyskuussa 2011 Tyksissä sattunut tulipalo vei päivystyslaboratorion evakkotiloihin puoleksitoista vuodeksi. Nyt toiminta jatkuu uusissa, entistä ehommissa tiloissa.
MYLAB NYT 2/2013
9
10 vuodessa tapahtuu paljon Kun uutta Tyksin T-sairaalaan sijoittuvaa laboratoriota alettiin kymmenen vuotta sitten suunnitella, sen ajateltiin tutkivan vain akuuttinäytteitä. Nyt samoissa tiloissa tehdään myös suuri osa kiireettömästä analytiikasta, ja vain kahvihuoneesta on tarvinnut tinkiä.
— On äärimmäisen vaikeaa aloittaa projekti kymmenen vuotta aikaisemmin. Tekniikan kehitys on niin nopeaa, Ari Törmä huomauttaa. Timo Seppälä kertoo, että T-sairaalan suunnitelmia päivitettiin rakentamisen aikana, kun hoito- ja tutkimuslaitteita sekä erilaisia järjestelmiä kilpailutettiin. Oli melkoinen prosessi saada jokainen johto ja nippeli oikealle paikalleen. Vasta kuin esimerkiksi jonkin kuvantamislaitteen hankintapäätös oli tehty, voitiin sijoittaa sen tarvitsemat ilmastointiputket, sähköt ja viemäröinnit. Nyt kaikki on kuitenkin valmista, ja uusiin tiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Toimintatavoissa on kuitenkin vielä hiomista. — Aikaisintaan vuoden kuluttua voimme arvioida, miten rakentamisessa onnistuttiin, Seppälä kiteyttää.
TYKSIN T-SAIRAALA • Ensimmäinen osa valmistui 2003. Tiloissa toimivat syövän ja keuhkotautien hoito, iho- ja allergiasairaudet sekä kirurgiaa ja ortopediaa. • Huhtikuussa 2013 T-sairaalan laajennusosaan muuttivat mm. ensihoito ja päivystys, akuuttija tehohoito, traumojen hoito, sydän- ja verisuonisairauksien hoito sekä neurologia. Uusissa tiloissa toimii myös Tykslabin päivystys- ja automaatiolabora-
torio, joka palvelee ympäri vuorokauden. • T-sairaalan kokonaispinta-ala on 108 000 neliömetriä. Sairaalassa on 13 vuodeosastoa, 300 sairaansijaa, 14 leikkaussalia, noin 70 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa sekä noin 1600 työntekijää. Turun alueen yhteispäivystyksessä käy noin 120 000 potilasta vuodessa. • Jatkorakennushankkeen kustannukset olivat irtaimistoineen ja laitteineen noin 250 miljoonaa euroa.
Tilojen suunnittelussa painotettiin valoisuutta ja viihtyisyyttä, kertoo rakennuttamisen projektijohtaja Timo Seppälä.
10
MYLAB NYT 2/2013
TEKSTI Virpi Ekholm KUVA Terhi Honkonen
Tähän nousee Suomen uudenaikaisin laboratorio Meilahden sairaalan alueelle Helsingissä on rakenteilla keskuslaboratorio, jollaista ei ole vielä koko Euroopassa. Kun kemian, mikrobiologian, patologian ja genetiikan laboratoriot muuttavat tänne vuoden 2015 lopussa, tiloissa käsitellään jopa 25 000 näytettä vuorokaudessa. — Rakennamme monialaisen laboratorion, jossa usean erikoisalan ihmiset työskentelevät yhdessä. Kun yhdistämme asiantuntemuksen, tilat ja laitteet, saamme aikaan myös säästöä, kertoo patologian ylilääkäri Heikki Helin, joka toimii hankkeessa käyttäjien projektipäällikkönä. Kliinisen kemian ja hematologian laboratorion ylikemisti Päivi Laitinen toteaa, laboratorio toimii tällä hetkellä varsin ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Uusissa tiloissa prosessien suunnittelu on vapaampaa ja tilat antavat mahdollisuuden kehittää toimintaa. Toimintoja sujuvoitetaan lisäämällä automaatiota. Samalla varaudutaan näytemäärien kasvuun. Laitinen arvioi, että kasvua voi olla seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 50 prosenttia. — Ihmisiä tarvitaan silti. Näytteet tulee ottaa, laitteiden tulee olla toimintakunnossa ja laatu pitää varmistaa, Laitinen korostaa.
logian ja bakteriologian analytiikkaa. Mahdollisimman suuri osa analytiikasta pyritään saamaan automaatiolinjastolle. Toinen esimerkki monialaisesta yhteistyöstä on suuri puhdastilaosasto, johon tulee toimintoja genetiikasta, virologiasta ja bakteriologiasta. Lisäksi erikoishematologia, hematopatologia ja sytogenetiikka sijaitsevat uusissa tiloissa vieri vieressä, mikä helpottaa yhteistyötä veri- ja imukudosdiagnostiikassa. Näytteiden vastaanottoa on nyt Meilahdessa kolmessa toimipisteessä, tulevaisuudessa vain yhdessä. Myös näytteenottoa keskitetään uusiin tiloihin.
Haasteena uusissa tiloissa on, että ne sijaitsevat kauempana Meilahden sairaalasta kuin aiemmin. Sairaalan ja laboratorion välille rakennetaankin kahdennettu putkipostilinja, jonka patruunat puretaan laboratorion päässä automaattirobotilla. Lisäksi rakennetaan sähköinen talokuljetin, pieni tietokoneohjattu ”junarata”, joka kuljettaa putkia paikasta toiseen. Tavoitteena on, että työ olisi uusissa tiloissa mahdollisimman sujuvaa, ja että turhaa työtä ja askelia tulisi mahdollisimman vähän. — Odotukset ovat korkealla. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus: harva pääsee suunnittelemaan itselleen alusta alkaen uusia tiloja, Heikki Helin sanoo.
Tiivistä yhteistyötä Uusiin tiloihin tulee ympäri vuorokauden toimiva yhteislaboratorio, ”laitoksen sydän”, johon sijoittuu kliinisen kemian, hematologian, hyytymistutkimusten, virologian, immuno-
Kun rakennusmiehet saavat urakkansa valmiiksi, Meilahden laboratoriot muuttavat tänne nykyaikaisiin tiloihin, iloitsevat kemian laboratorion ylikemisti Päivi Laitinen ja patologian ylilääkäri Heikki Helin. Kuvassa vasemmalla on myös arkkitehti Juhani Takkinen.
MYLAB NYT 2/2013
11
TEKSTI Virpi Ekholm KUVAT Emil Bobyrev
Näytekuljetusten seuranta tehostuu Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä voidaan pian seurata näytekuljetusten etenemistä ja lämpötilaa. Lapissa puolestaan pohditaan, miten kuljetukset saadaan Rovaniemelle jäätymättä ja saman päivän aikana. Kuljetusauto kaartaa Tampereen yliopistollisen sairaalaan pihaan. Mukana on seitsemän laatikkoa täynnä laboratorionäytteitä Hatanpään, Linnainmaan ja Hervannan näytteenottopisteistä. Ensi vuonna tiedettäisiin tarkasti, mitä reittiä näytteet tulivat keskuslaboratorion näytteiden vastaanot-
toon, kuinka kauan kuljetus kesti ja pysyikö näytteiden lämpötila tasaisena. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien omistama Fimlab Laboratoriot on ottamassa käyttöön näytekuljetusten langattoman seurantajärjestelmän. — Tulevaisuudessa voimme näytekohtaisesti seurata kuljetusten
12
MYLAB NYT 2/2013
olosuhteita. Jos lämpötila laskee tai nousee kuljetuksen aikana liikaa, saamme siitä heti hälytyksen näytteiden vastaanottoon, kertoo tuotantojohtaja Pauli Vuorinen Fimlabista. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä toimii nyt yhteensä 11 näytteiden kuljetusreittiä, ja käytössä on noin 400 näytelaatikkoa. Kuhunkin koppaan tulee lämpötilasensori ja kuljetusautoihin tukiasemat, jotka seuraavat sensorien lämpötilaa reaaliaikaisesti. Kun näytteet pakataan kuljetuslaatikkoon, tieto kuitataan laboratoriotietojärjestelmään. Siten tiedetään tarkasti, mitkä näytteet kulkevat missäkin kopassa. Kuljetusautoissa on lisäksi gps-paikantimet, joiden avulla voidaan karttapohjalta seurata, missä autot kulkevat. Näin voidaan myös tarkasti laskea, kuinka kauan näytteet viipyivät matkalla.
Reititys on yhtä palapeliä Fimlabin alueella kiireetön analytiikka on keskitetty Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Näytteenottopisteissä tehdään vain
Jaana Lehtonen purkaa näytekuljetusta Tampereen yliopistollisen sairaalan pihalla. Tulevaisuudessa näytteiden matkaa voidaan seurata reaaliaikaisesti.
— Utsjoen näytteet kuljettaa Itella, jonka pohjoisin lajittelukeskus on Oulussa. Vastauksia ei saada koskaan samalle päivälle, koska näytteet kulkevat ensin Ouluun, yöpyvät siellä ja lähtevät aamuksi takaisin Rovaniemelle. Matkaa kertyy yhteensä 910 kilometriä, Svanberg laskee. Joka arkipäivä sairaalaan tulee yleensä kuljetus jokaisesta viidestätoista terveyskeskuksesta. Usein näytteet lähetetään Matkahuollon kautta. Kun aamun ainoa linja-autovuoro paikkakunnalta on lähtenyt, näytteitä ei saada enää saman työpäivän aikana laboratorioon järkevillä kustannuksilla. Pello ja Posio ovatkin tehneet omia sopimuksia kuljetusyritysten kanssa. Joskus näytteitä kuljetetaan myös ambulansseissa potilaskuljetusten yhteydessä. — Oman haasteensa tuo se, että puolet vuodesta on pakkasta. Jos näytteitä ei ole suojattu vahvoihin styrox-laatikoihin, ne menevät hemolyysiin ja pilalle. Lapin terveyskeskukset tekevätkin poikkeuksellisen laajaa analytiikkaa itse. Perusverenkuva voidaan tehdä jokaisessa terveyskeskuksessa.
Luovia ratkaisuja tarvitaan vierianalytiikkaa ja aluesairaaloissa yleisimpiä kiireellisiä tutkimuksia. Myös Kanta-Hämeen keskussairaalasta osa näytteistä kuljetetaan Taysiin. Näytteenottopisteitä on yli 60 ja osasta näytteet haetaan 2-5 kertaa päivässä, joten kuljetusreittien suunnittelussa on aikamoinen työ. — Kun reitit suunniteltiin ja aikataulutettiin keväällä uudelleen, kuljetuskustannuksia saatiin vähennettyä yli kymmenen prosenttia, Pauli Vuorinen kertoo. Fimlabissa on pohdittu myös yhteistyötä muiden kunnallisten kuljetusten kanssa. Neuvottelut kirjastojen kanssa kariutui-
vat erilaisiin aikatauluihin, mutta sairaanhoitopiirin omista tarvikekuljetuksista löytyi luonteva yhteistyökumppani.
NordLabin Rovaniemen aluelaboratorion johtaja Tuula Svanberg huokaisee syvään, kun häneltä kysyy näytekuljetusten haasteista. Lapissa niitä todellakin riittää. Etäisyydet ovat pitkiä mutta väestöpohja pieni, 118 000 asukasta. Esimerkiksi 450 kilometrin päästä Utsjoelta lähtee Rovaniemelle päivittäin vain pieni määrä näytteitä, mutta niiden kuljettaminen on erityisen hankalaa.
Nyt käynnissä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin yhteinen logistiikkaselvitys, jossa tarkastellaan myös näytekuljetuksia. Tavoitteena on kilpailuttaa kuljetukset koko Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Hyvä esimerkki kilpailutuksista on Sunderbyn sairaalassa Pohjois-Ruotsissa. Siellä näytteitä kuljetetaan lukituissa laatikoissa sairaalaan esimerkiksi leipäautojen ja aamulehtien paluukuljetuksissa. — Uusia vaihtoehtoja tulee selvittää, sillä pelkän julkisen liikenteen varassa emme pärjää, Svanberg toteaa.
MYLAB NYT 2/2013
13
Lapissa haasteena etäisyydet
TEKSTI Hanna Hyvärinen KUVAT iStock / JiiStyle
Integraatiot voivat tuottaa jalostettua tietoa terveydestä
Tiedon integroinnilla on tulevaisuuden terveydenhuollossa ja hyvinvointipalveluissa yhä isompi rooli. Sähköisessä muodossa olevan tiedon määrä ja monimuotoisuus lisääntyvät kovaa vauhtia, ja samaan aikaan tieto syntyy ja elää entistä useammassa paikassa. Siksi tarvitaan uusia tapoja kytkeä tiedonpalasia yhteen. — Tietotekniikan yleinen trendi on, että kaikkea tietoa kerätään sähköisessä muodossa yhä enemmän. Kun tätä isoa datamassaa, ”big dataa” pystytään yhdistelemään fiksusti, voidaan tehdä kiinnostavia löytöjä ja asioita, toteaa Mylab Oy:n tuotantojohtaja Samuli Niiranen. Samoilla linjoilla on terveydenhuollon järjestelmäintegraatioihin erikoistuneen Tietotarhan toimitusjohtaja Timo Tarhonen. Hän kuitenkin arvelee, että kehitys tapahtuu terveydenhuollon osalta pikkuhiljaa – ja puolivahingossa.
— Integraatioiden rooli varmasti kasvaa, mutta vähitellen. Käytännössä tapahtuu todennäköisesti niin, että kun eri asioita kytketään toisiinsa, niistä syntyy lopulta tiedon verkosto ikään kuin sivutuotteena.
14
MYLAB NYT 2/2013
Siirrosta jalostamiseen Samuli Niirasen mukaan integraatioiden monimuotoisuus lisääntyy sekä maantieteellisesti että sisällöllisesti ja toiminnallisesti. Maantieteellisesti integraatioissa siirrytään paikallisista ja alueellisista ratkaisuista yhä laajempiin, kansainvälisiin integraatioihin. — Tämä johtuu siitä, että tieto asuu eri puolilla maailmaa. Eri paikoissa on erikoistuttu eri asioihin, ja jos jossain on luotu hyvä tietokanta, sitä kannattaa hyödyntää myös muualla sen sijaan, että joka puolella rakennettaisiin omia tietokantoja.
MYLAB NYT 2/2013
15
Sisällön ja toiminnallisuuden osalta Niiranen jakaa integraatiot kahteen alaryhmään, logistisiin ja semanttisiin integraatioihin. Näistä ensimmäinen on se perinteinen ratkaisu, jossa tietoa välitetään järjestelmästä toiseen tai haetaan kutsuliikenteellä muista järjestelmistä yhteen järjestelmään. Tiedon semanttisella integraatiolla Niiranen viittaa siihen, että logistisen siirtelyn lisäksi tietoa voidaan integraation yhteydessä jalostaa yhteismitalliseksi. Juuri tämä on Niirasen mukaan tulevaisuuden terveydenhuollon integraatioiden olennainen tehtävä.
Arki mittariin
16
MYLAB NYT 2/2013
Tärkeimpinä sysäyksinä tiedon jalostamiselle ja integraatioiden roolin kasvulle Niiranen pitää kehittyvää molekyylilääketiedettä ja geeniteknologiaa. — Esimerkiksi kliinisessä molekyylidiagnostiikassa integraatioiden logistinen ja semanttinen taso yhdistyvät kehittyneisiin laskennallisiin menetelmiin. Samanlaisia menetelmiä voidaan hyödyntää myös huomattavasti arkisemmissa yhteyksissä. — Voidaan mitata ja seurata erilaisia fysiologisia parametrejä ja yhdistellä niistä saatuja tietoja. Siten terveydestä voidaan ymmärtää entistä enemmän.
Eikä ymmärryksen tarvitse rajoittua lääketieteeseen, vaan tietoja voidaan hyödyntää myös jokapäiväisessä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi askelmittari on jo vanha keksintö, mutta kun sen tuottamaan liikuntatietoon yhdistetään vaikkapa päivän aikana nautitut kalorit, verenpaine ja leposyke, tiedetään jo huomattavasti enemmän kuin mitä pelkkä askelmäärä kertoo. — Toki sitten voi kysyä, mennäänkö jo liiallisuuksiin, jos jokin mittaus on käynnissä koko ajan. Auttaako se korkeasta verenpaineesta kärsivää, jos sensoreita täytyy tarkkailla koko ajan, Niiranen huomauttaa.
Googlesta mallia Moinen on kuitenkin toistaiseksi tulevaisuutta. Laajamittaisia, isoa dataa yhdisteleviä ratkaisuja ei terveydenhuollon kentältä vielä löydy. Ei edes suuresta maailmasta. Havainnollisimman esimerkin tulevista kehityskuluista tarjoaakin verkkojätti Google. — Google ja sen ohjaama nettimainonta toimivat juuri tällä tiedonkeruun ja -yhdistelyn periaatteella. Google tarkkailee netin käyttäjän käyttäytymistä, ja tämän tiedon perusteella käyttäjälle kohdennetaan tietynlaista markkinointia, Niiranen toteaa. Terveydenhuollon ratkaisuissa ollaan toistaiseksi lähempänä perustason tiedonsiirtoa.
— Hienoja tiedon rikastamisratkaisuja ei vielä ole, vaikka eri maissa onkin yritetty kehittää erilaisia kansallisia arkistoja, Timo Tarhonen toteaa. Hänen mukaansa Suomessa ollaan kuitenkin pidemmällä kuin monessa muussa maassa. — Meillä on ainakin lähdetty selkeästi rakenteistamaan tietoa. Esimerkiksi eReseptimme on saamastaan kritiikistä huolimatta maailman huippuluokkaa, ja muun muassa amerikkalaiset ovat olleen kiinnostuneita siitä, miten käytämme potilastietodokumenttejamme. Varsinaisen edelläkävijän titteli on kuitenkin Tarhosen mukaan siirtymässä muualle sitä mukaa, kun vireillä olevat hankkeet ovat joutuneet vastatuuleen.
MYLAB NYT 2/2013
Visiointia tarvitaan Tarhosen mukaan nopeimmin kehittyvätkin tällä hetkellä kuluttajien ja käyttäjien toiveet ja vaatimukset. Tekniikka ja toteutusratkaisut tulevat perässä hyvää vauhtia, jos vain kehityksen linjoista päästään sopuun. — Jonkun pitäisi nyt visioida tulevaa kehitystä. Vaikka tulevaisuutta tutkitaan niin yliopistoissa kuin HL7-yhdistyksessäkin, se ei välttämättä riitä. Tarvittaisiin jonkinlainen visiotyöpaja, joka tutkisi uusimpia keksintöjä ja jossa tietoa jaettaisiin asiantuntijoiden kesken, Tarhonen esittää. Ajatus on myös Niirasen mukaan hyvä, joskin käytännön toteutus voi olla kokonaan toinen juttu.
17
TEKSTI Hanna Hyvärinen KUVAT Terhi Honkonen
Tietoa pitää hyödyntää Janne Suvisaari toivoo, että laboratoriotutkimuksista kertyvää tietoa hyödynnettäisiin entistä enemmän sekä tutkimus- että potilastyössä.
HUSLABin kliinisen kemian ja hematologian erikoislääkärin Janne Suvisaaren työhuone Meilahdessa on käsittämättömän siisti. Pöydillä ei loju mitään, ja paperit ovat säntillisesti arkistoissa. Suvisaaren päätyökalut, kaksi tietokonetta ja kannettava sijaitsevat kaikki käden ulottuvilla. Niiden välillä hän sukkuloi tiuhaan. — Vähintään kaksi konetta on oltava. Siten voin esimerkiksi tehdä sovellusta yhdellä koneella ja samalla testata sitä toisella. Todennäköisesti samaan aikaan on meneillään vielä jokin kolmaskin projekti, sillä Suvisaaren tehtäväkenttä on vaatimattomasti sanoen laaja. Mutta palataan siihen tarkemmin tuonnempana.
Lääketiede voitti it:n Suvisaaresta tuli aikoinaan lääkäri, koska hän oli kiinnostunut lääketieteestä ja tutkimuksesta. Toinen uravaihtoehto olisi voinut olla esimerkiksi insinööri, sillä Suvisaari on nuoresta pitäen puuhastellut tietotekniikan ja atk:n parissa. Lääketiede vei kuitenkin voiton, ja atk:sta tuli rakas harrastus. Kliiniseen kemiaan Suvisaari erikoistui hiukan sattumalta. — Valmistuin keskelle lamaa, ja erikoistumispaikat olivat vähissä. Piti mennä sinne, mistä sai paikan. Minä valitsin vähistä vaihtoehdoista silloisen HYKSin laboratorion. Jos tilanne olisi ollut toinen, olisin voinut erikoistua vaikkapa sisätauteihin. Jälkeenpäin tarkasteltuna asiat kuitenkin loksahtivat paikalleen mai-
niosti. Nykyisessä työssään Suvisaari pääsee yhdistelemään molempia intohimojaan: lääketiedettä ja tietotekniikkaa.
Pitkä työlista Suvisaaren vastuualueisiin HUSLABissa kuuluvat muun muassa toiminnansuunnittelu- ja tutkimusohjekirjajärjestelmän ylläpito ja kehittäminen. Lisäksi hän vastaa HUSLABin autoverifiointijärjestelmästä ja on ollut alusta alkaen mukana sen kehittämistyössä. Neljäs vastuu- ja kehittämisalue on näytelaukkujen kuljetusten seurantajärjestelmä. Eikä Suvisaari ole tyytynyt vain valvomaan järjestelmien kehitystä, vaan hän on itse myös ohjelmoinut niitä.
JANNE SUVISAAREN VUODET
18
1968
1993
• syntyi Kolumbiassa • asui 13-vuotiaaksi saakka Meksikossa.
• valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta
MYLAB NYT 2/2013
• toimi pari vuotta sijaisena ja orientoivan vaiheen lääkärinä eri puolilla Suomea sekä tutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian laitoksella.
HUSLABin kliinisen kemian ja hematologian ylilääkärin Janne Suvisaaren päätyökalu on tietokone, mutta silloin tällöin miehen voi nähdä myös automaatiolinjaston tykönä.
1996
1999
2001
• aloitti erikoistumisen kliiniseen kemiaan silloisessa HYKSin laboratoriossa • meni naimisiin vaimonsa Jaanan kanssa, joka on tutkijaprofessori THL:lla
• valmistui kliinisen kemian erikoislääkäriksi • esikoinen Severi syntyi
• väitteli tohtoriksi • tytär Amanda syntyi
MYLAB NYT 2/2013
19
— Jo erikoistumisvaiheessa rakensin ohjelmia, jotka ovat yhä käytössä tutkimusten lausumisessa. Ohjelmistojen ja järjestelmien lisäksi Suvisaaren työt liittyvät muun muassa laadunvarmistukseen, toiminnan ja ohjeistuksen kehittämiseen sekä uusien tutkimusten käyttöönottoon. Juuri nyt Suvisaari on mukana myös HUSLABin uudisrakennuksen suunnittelussa ja Apotti-hankkeen selvitystyössä. Sitten on vielä HUSLABin tuotannonohjausryhmä, jossa Suvisaari pohtii sitä, miten HUSin laboratorioiden toimintaa voitaisiin entisestään sujuvoittaa ja virtaviivaistaa. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että diagnostiikkaan liittyvät työt ovat jääneet käytännössä pois, ja tutkimustyöhönkin on aikaa varsin vähän. — Koen kuitenkin, että teen juuri sitä, mikä minua kiinnostaa.
Lisää tutkimusta Jos Suvisaari jotakin kaipaa, niin lisää aikaa tutkimustyölle. Parhaillaan työn alla on THL:n kanssa yhteistyössä toteutettava tutkimus, joka yhdistelee HUSLABin tietomassaa muiden rekisterien tietoihin. Tätä tietovarastossa olevaa dataa Suvisaari haluaisi tarjota nykyistä enemmän myös ulkopuolisten tutkijoiden käyttöön. — Meillä on valtavasti tietoa, muun muassa kaikki tutkimustulokset vuosikausien ajalta. Tätä tietoa hyödynnetään turhan vähän. Meidän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Sekä tiedon saanti ulos järjestelmästä että yhdistely eri tavoin pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi. Kyse on merkittävältä osin atk-työstä.
Älyä ja avointa mieltä Muitakin kehittämiskohteita Suvisaarella on. Ne liittyvät muun muassa laboratorioprosesseihin, järjestelmien
20
älykkyyteen ja uusien tutkimusten käyttöönottoon. — Laboratorioprosessien suhteen meidän pitäisi olla vieläkin paremmin perillä siitä, mitä tutkimusprosessissa tapahtuu. Jokaisesta näytteestä tulisi tietää koko ajan, missä se menee ja mitä sille tapahtuu. Järjestelmät puolestaan voisivat Suvisaaren mukaan nykyistä enemmän neuvoa käyttäjiä ja suositella tutkimuksia. Myös tulokset voitaisiin esittää nykyistä havainnollisemmin ja graafisemmin. — Tuloksiin voisi kytkeä myös entistä enemmän lisätietoa, joka auttaa hyödyntämään tehtyä tutkimusta. Automaattinen palaute voisi myös vähentää turhaan tehtyjä tutkimuksia. Sitten ovat vielä ne uudet tutkimukset, joihin voitaisiin tarttua nykyistä aktiivisemmin. — Uusia tutkimuksia otetaan käyttöön hitaasti, ja samaan aikaan pidetään kiinni joistakin vanhoista, hyödyltään jo kyseenalaisista tutki-
muksista. Vaikuttaa siltä, että laboratoriotutkimuksia käyttävät lääkärit ovat vähän konservatiivisia. Samaan hengenvetoon Suvisaari kuitenkin ottaa osavastuun omalle tontilleen. — Tietysti mekin voisimme entistä paremmin informoida asiakkaitamme uusista tutkimuksista ja antaa niistä koulutusta. On harmillista, jos tutkimuksia jää käyttämättä vain siksi, ettei niitä tunneta.
Tieto kuuluu kansalle Ammattilaisten ohella Suvisaari haluaisi ottaa myös potilaat mukaan tiedonsaannin piiriin. — Potilaat ovat entistä aktiivisempia, ja tämä suuntaus näkyy paitsi kliinisessä lääketieteessä, myös laboratorioissa. Potilaat eivät enää tyydy saamaan valikoituja laboratoriotuloksia lääkäriltä, vaan he haluavat tiedot itselleen talletettavaksi esimerkiksi omaan nettikansioon. Laboratorioiden tehtävä on tehdä tämä mahdolliseksi.
Innostun työstäni… …kun keksin ratkaisun johonkin monimutkaiseen ongelmaan. Myös kaikki uudet hankkeet ovat aina mielenkiintoisia.
Viiden vuoden kuluttua… …olen todennäköisesti yhä täällä. 10 vuoden kuluttua tilanne saattaa olla toinen. Ehkä teen tutkimustyötä. Tai sitten jotain ihan muuta.
MYLAB NYT 2/2013
Suvisaari taittaa työmatkat mieluiten kickbikella, eli potkupyörällä, sillä se on kaupunkiliikenteessä näppärä kulkupeli.
MYLAB NYT 2/2013
21
Mylabin kasvo
TEKSTI Hanna Hyvärinen KUVA Emil Bobyrev
Sataprosenttinen Mylabin mies Kuka olet ja mitä teet? Olen Ilmo Tuohi, toinen Mylabin perustajista ja yhtiön entinen toimitusjohtaja. Tätä nykyä olen osapäivätyöntekijänä Palvelut-osastolla. Työni on ratkoa asiakkaiden ongelmia kun he kysyvät, miksi jokin ei toimi. Minä sitten selvittelen, onko kyseessä ohjelmistovirhe vai onko jotakin käytetty väärin. Uskomatonta kyllä, jopa 20 vuotta vanhasta Multilabista löytyy edelleen pieniä virheitä.
Mikä on parasta työssäsi? Koko urani ajan olen tykännyt eniten ohjelmistonmäärittelytyöstä, jota tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Kun kiertää ympäri Suomea ja keskustelee asiakkaiden kanssa ja lopulta löytää yhteisen kielen ja oivaltaa, mitä toinen haluaa, se on palkitsevaa.
Miten päädyit työhösi? Ennen Mylabin perustamista minä ja Tapani Heiniö työskentelimme molemmat silloisessa VTT:n sairaalatekniikan laboratoriossa. Teimme siellä jotakuinkin tätä samaa, eli laboratorio-ATK:ta. Huomasimme, että Mylabin kaltaiselle ohjelmistoyritykselle oli Suomessa tarvetta ja tilausta. VTT kun keskittyi uuden kehittämiseen, mutta meidän mielestämme tarvittiin myös ylläpitotyötä. Oman yrityksen perustamisessa auttoi, että tunsimme jo ison osan mahdollisista asiakkaista. Myös VTT:ssä suhtauduttiin myönteisesti pyrkimyksiimme.
22
Ilmo on todellinen Mylab-veteraani. Ilmo on toteuttanut sitoutuneesti ja esimerkillisesti sitä tosiasiaa, että menestystä tulee vain kovalla ja rehellisellä työllä. Kiitos Ilmo, olet eläkepäiväsi moninkertaisesti ansainnut. - Tapani Heiniö, Mylabin toinen perustaja
Mylabin perustamisesta on jo 26 vuotta. Miten yritys on näinä vuosina muuttunut? Onhan tämä nyt aivan eri yritys. Kun aloitimme, meitä oli vain kaksi, Tapani ja minä. Nyt työllistämme 80 ihmistä. Kiinan-yhteistyön myötä olemme vähän myös kansainvälistyneet. Koska yritys on kasvanut, on selvää, että myös byrokratia on lisääntynyt. Mutta se on välttämätöntä, jotta kaikki toimii niin kuin pitää. Voin edelleen sanoa, että allekirjoitan Mylabin ajatus- ja toimintatavat. Olen yhä sataprosenttisesti Mylabin mies.
Ryhdyt tänä syksynä täysipäiväiseksi eläkeläiseksi. Mitä odotat työuran jälkeiseltä ajalta? Minähän olen harjoitellut tätä eläkkeellä oloa osa-aikaisesti jo 15 vuotta, joten muutos ei ole iso. Silti odotan ainakin lukemattomia kirjoja, hyviä sienivuosia – tämä syksy näyttää huonolta – sekä sitä, että saan olla lastenlasten elämässä mukana. Lisäksi toivon, että saisin elää mahdollisimman kivuttomasti.
Mistä ilahduit viimeksi? Juuri tänä aamuna puolivuotiaiden kaksosten aamuhymystä. Tyttäremme on lapsineen meillä remonttia paossa, ja vauvat heräsivät kymmentä vaille viisi.
MYLAB NYT 2/2013
Mitä toivot Mylabin tulevaisuudelta? Mylab on it-alalla melkoinen harvinaisuus. 26 vuoden jälkeen olemme edelleen menestyvä yritys, jonka omistavat samat tahot kuin alussa. Toivon, että pystymme tulevaisuudessakin säilyttämään asiakkaiden luottamuksen, vaikka yrityksessä tapahtuu juuri nyt paljon sukupolven vaihdosta. Mielestäni emme tarvitse radikaalia muutosta, vaan tiettyjen asioiden säilyttämistä. Esimerkiksi sen, että meillä on täällä aina ollut hyvät keskinäiset suhteet. Olemme reiluja ja rehellisiä, ja tarpeen tullen turvaudumme toisiimme. Sen soisin säilyvän.
MYLAB Nyt
Wanha Walokuva
2/2013 KUSTANTAJA Mylab Oy Hatanpään valtatie 26 33100 TAMPERE TUOTTAJAT Jukka Kalliosaari Taru Honkonen TOIMITTAJAT Virpi Ekholm Hanna Hyvärinen KUVAAJAT Emil Bobyrev Terhi Honkonen Vesa-Matti Väärä ULKOASU JA TAITTO JiiStyle Jenni Tikka PAINATUS EsaPrint Oy, LAHTI LEVIKKI 2000 kpl Tietokoneet olivat ennen vanhaan melkoisia möhkäleitä. Honeywell Bull 66/20 -tietokone toimitettiin HYKSiin vuonna 1975 nosturin avulla ikkunan kautta.
LISÄÄ
mielenkiintoisia artikkeleita kotisivuillamme www.mylab.fi. Seuraava MYLAB Nyt ilmestyy toukokuussa 2014. MYLAB NYT 2/2013
23
Verikeskus
on meille syd채men asia.
Verikeskusj채rjestelmi채 Mylabilta jo vuodesta 2003.