Mylab nyt 2014 2

Kiinan markkinoilla tarvitaan nopeaa reagointikyky채 s. 6 Historia ja filosofia kiehtovat Mylabin uutta toimitusjohtajaa s. 18 Mit채 tekee Mylabin koodari vapaalla? s. 22

Ministeri Paula Risikko uskoo suomalaiseen terveysteknologiaan s. 10

Weblab - kaikki mit채 tarvitset

Sisällys

PÄÄKIRJOITUS

2/2014

Kohti tulevaisuutta vankan perinnön pohjalta

MYLAB Nyt

3 PÄÄKIRJOITUS Samuli Niiranen

4 UUTISIA

Huslab valmistautuu Weblabin käyttöönottoon Bioanalytiikan opiskelijat kisaavat parhaista ideoista

6 VARMAA ON VAIN MUUTOS

9 BISNESTÄ JA KEHITYSYHTEISTYÖTÄ KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA

10 HUIKEAA MAHDOLLISUUTTA EI KANNATA HUKATA

13 KILPAILU KIRISTYY KOTIMARKKINOILLA

14 AFRIKASSA ON MAHDOLLISUUKSIA - JOS ON VALMIS OTTAMAAN RISKIN 18 IDEALISTI, VAAN EI TAIVAANRANNAN MAALARI 22 MYLABIN KASVO Seppo Savolainen

SAMULI NIIRANEN

Englantilainen fyysikko Isaac Newton totesi, että hänen oli helppo nähdä kauas seisoessaan jättiläisten olkapäillä. Newtonin 1600-luvulla kehittämät mekaniikan peruslait olivat koko tieteellisen vallankumouksen huipentuma. Näillä sanoilla Newton halusi tuoda esille, että hänen työnsä rakentui silti vahvasti aiemman työn ja osaamisen päälle.

Aivan kuin tieteessä, myös teknologiayritysten, kuten Mylabin maailmassa uutta rakennetaan vanhan osaamisen päälle, sitä hyödyntäen ja arvostaen. Insinöörityössä käytettävät teknologiat ja työkalut vaihtuvat ja kehittyvät, mutta tietyt perusperiaatteet pysyvät silti samoina.

Yksi näistä periaatteista on, että yleensä yksinkertainen on kaunista eli tekniset ratkaisut kannattaa tehdä pitäen monimutkaisuus pienimmillään.

Insinöörityön yleisten oppien lisäksi Mylabin työssä keskeistä on nyt ja tulevaisuudessa toimialan syvällinen tuntemus, jossa on erityisen paljon ajatonta ja sukupolvelta toiselle välitettävää tietoa.

Myös monet ihmisyyteen ja sen luonteeseen liittyvät viisaudet ovat ikuisia. Jo kreikkalaisen filosofin

MYLAB NYT 2/2014

Aristoteleen mukaan kyky järkiperäiseen toimintaan ei ole vain jotain, joka mahdollisuutena erottaa meidät muusta eläinkunnasta, vaan se on jotain, jota kohti meidät on tarkoitettu pyrkimään ja jossa olemme parhaimmillamme. Pyrkikäämme siis aina parhaimpaamme yhteistyössä muiden kanssa.

Näiden filosofistenkin ajatusten pohjalta haluan lopuksi todeta, että on suuri kunnia jatkaa pitkään alalla toimineen ja hyvin menestyneen yrityksen toimitusjohtajana ja Esa Soinin seuraajana. Uskon, että tulevista vuosista tulee meille kaikille antoisia.

3

Uutisia HUSLAB VALMISTAUTUU WEBLABIN KÄYTTÖÖNOTTOON Ensi vuoden lokakuussa Weblab integroituu Suomen suurimpaan automaatiolinjastoon HUSLABin uudessa toimitalossa Helsingin Meilahdessa.

HUSLABin uuden toimitilan rakennustyöt Helsingin Meilahdessa ovat täydessä käynnissä. Toukokuussa sisään kannetaan ensimmäiset uudet linjastot ja analysaattorit, ja ensi vuoden lokakuussa toiminnan on tarkoitus siirtyä upouusiin tiloihin.

Samaan aikaan valmistellaan uutterasti myös uuden laboratoriotietojärjestelmän, Weblabin käyttöönottoa.

Ensimmäiset analysaattoriliitännät tehdään keväällä, jotta laboratorion henkilökunta pääsee harjoittelemaan järjestelmän käyttöä. Varsinainen tulikoe on kuitenkin ensi kesänä ja syksynä, kun Weblab liitetään uuteen automaatiolinjastoon.

— Tämä on erittäin jännittävää! Tulee uusi linjasto, uusi talo ja työskentely-ympäristö, ja samalla myös tietojärjestelmä uudistuu. Tässä on monta muutosta yhtä aikaa, toteaa tietojärjestelmäpäällikkö Iris Kytöniemi HUSLABista.

Mylab pystyttää Weblab-käyttöympäristön ja palvelimet HUSLABiin ensi vuoden alkupuolella. Ydin- ja pääkäyttäjäkoulutukset alkavat helmi-maaliskuussa. Kaikkiaan käyttäjien koulutus uuden järjestelmän käyttöön on iso urakka.

— Pelkästään kliinisen kemian ja hematologian analytiikassa on noin 650 käyttäjää. Kun mukaan lasketaan

hoitoyksiköidenkin käyttäjät, koulutustarpeeksi on laskettu yli 6 000 henkilötyöpäivää, Kytöniemi kertoo.

Uudistalosta Weblabin käyttö laajenee asteittain koko HUSLABiin. Tulevaisuudessa se kattaa kaikki laboratorion erikoisalat ja toimipisteet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Syksy kuluu valmistelutöissä Weblab-tietojärjestelmän käyttöönotto HUSLABissa on iso urakka myös Mylabille. Pelkästään kliinisen kemian analytiikassa analysaattoriliitäntöjä on tällä hetkellä noin 250.

— Nyt odotamme HUSLABin päätöksiä siitä, mikä linjastojärjestelmä ja mitä analysaattoreita uudistaloon tulee, sekä miten linjastojärjestelmä integroidaan Weblabiin. Sen jälkeen alkaa ahkerointi liitäntöjen parissa, kertoo projektipäällikkö Teija Lindgren Mylabilta.

Syksy kuluu pitkälti valmistelutöissä. Koko uuden järjestelmän käyttöönotto koostuu useista osaprojekteista.

— Odotamme jo kovasti, että pääsemme tekemään töitä käytännössä. Tunnelma on sellainen, että ”eikös voitaisi jo kääriä hihat ja aloittaa työt”, Lindgren kuvailee.

Tältä näyttää HUSLABin tuleva toimitalo Tukholmankadun varressa.

Suurin osa Meilahden laboratoriotoiminnasta muuttaa tänne ensi vuoden lokakuussa.

4

MYLAB NYT 2/2014

Uutisia BIOANALYTIIKAN OPISKELIJAT KISAAVAT PARHAISTA IDEOISTA

HUSLABilta on tullut toiveita järjestelmän kehittämiseksi, ja niitä tulee koko ajan lisää. Tarkoituksena on tunnistaa kriittiset kohdat jo tässä vaiheessa, jotta järjestelmään ei jää käyttöönoton estäviä piirteitä.

Yksi, yhteinen tietojärjestelmä Weblab korvaa vaiheittain HUSLABissa nyt käytössä olevat erikoisalakohtaiset tietojärjestelmät.

— Odotamme, että pääsemme tulevaisuudessa käyttämään yhtä, yhteistä tietojärjestelmää. Erillisten tietojärjestelmien rajapinnoissa on aina työtä ja valvottavaa, Iris Kytöniemi huomauttaa.

— Odotamme myös sitä, että saamme käyttöömme modernin, selainpohjaisen tietojärjestelmän. Toivomme, että uuteen järjestelmään saadaan jatkossa vielä lisää tulevaisuuden piirteitä, kuten sähköistä asiointia ja mobiilikäyttöä, sekä prosessikohtaisia aikaleimoja, jotka mahdollistavat toiminnan ja tuotannon ohjaamista, hän jatkaa.

Jos kaikki etenee suunnitellusti, uutta linjastoa ja analysaattoreita aletaan asentaa toukokuussa. Kun kaikki on lokakuussa valmista, myös Weblab integroituu Suomen suurimpaan automaatiolinjastoon.

Mylab järjestää Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalytiikan opiskelijoille leikkimielisen kilpailun, jossa he pääsevät ideoimaan, miten erilaisilla tietoteknisillä ratkaisuilla voisi kehittää laboratorion työtä.

Ajatuksena on, että opiskelijat pääsevät jo opintojen alkuvaiheessa tutustumaan laboratorion tietojärjestelmiin. Mylab on käynyt esittelemässä opiskelijoille mm. uusia mobiilisovelluksia.

Bioanalytiikan lehtori Marja Kuparinen pitää yhteistyötä hedelmällisenä.

— Kiinteä yhteys työelämään lisää opiskelijoiden motivaatiota, työelämätuntemusta ja ammatillista osaamista. Opiskelijat pääsevät näin haastamaan itseään ja koettelemaan omaa osaamistaan paremmin kuin perinteisessä opetuksessa, Kuparinen summaa.

Kuparisen mielestä on tärkeää ja jopa välttämätöntä, että bioanalytiikan opiskelijat pääsevät tutustumaan laboratorion tietojärjestelmiin jo opiskeluvaiheessa.

— Tokihan tietojärjestelmiin tutustutaan harjoittelujaksoilla osana työrutiineja, mutta tässä yhteistyössä näkökulma on vähän toinen, hän huomauttaa.

Paras idea palkitaan Leikkimielinen kilpailu opiskelijoille on parhaillaan käynnissä, ja Mylab odottaa mielenkiinnolla opiskelijoiden ideoita. Opiskelijat pohtivat pienryhmissä laboratorioprosessin kehittämistä tietotekniikan avulla valitsemastaan näkökulmasta: laboratoriohoitajan, potilaan tai vaikkapa omaisen vinkkelistä.

— Arvovaltainen raatimme kuuntelee jokaisen ryhmän esitykset ja ideat. Paras idea palkitaan, kertoo markkinointisuunnittelija Taru Honkonen.

Honkosen mukaan Mylab tekee mielellään jatkossakin yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Mylabilta voisi esimerkiksi löytyä opiskelijoille opinnäytetöiden aiheita.

UUTISET KOKOSI Virpi Ekholm KUVA RE-Suunnittelu Oy

MYLAB NYT 2/2014

5

TEKSTI Hanna Hyv채rinen KUVITUS Jenni Tikka

6

MYLAB NYT 2/2014

Varmaa on vain MUUTOS Kiinan markkinoille aikovan on oltava valmis reagoimaan nopeisiin muutoksiin. Kiinan ohella suomalaisten kannattaa katsoa myös muualle Aasiaan sekä Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Suomalaisyrityksiä patistellaan nyt kansainvälistymään. Etenkin Tekes on viime vuosina tehnyt hartiavoimin töitä ja johdatellut suomalaisia yrityksiä maailmalle liki kädestä pitäen.

Syitä suuntaukseen on kaksi. Kasvun mahdollisuudet kotimaassa ovat rajalliset, ja lopulta suomalaisyritysten on joka tapauksessa kilpailtava kansainvälisten yritysten kanssa. Ulkomaiset toimijat kun pyrkivät yhä useammin Suomen markkinoille.

— Suomi on perinteisesti ollut hiukan syrjässä kilpailulta. Muun muassa kieli on rajoittanut sitä. Ennen pitkää kansainväliset toimijat kuitenkin tulevat myös Suomeen. Siksi suomalaisyritystenkin kannattaisi ryhtyä miettimään toimintaansa globaalisti ja kehittää tuotteitaan suoraan kansainvälisille markkinoille, toteaa Tekesin Pekingin yksikön päällikkö Kari Hiltunen.

Yksi potentiaalinen ja kiinnostava markkina-alue on juuri Hiltusen edustama Kiina. Isossa, nopean talouskasvun maassa riittää mahdollisuuksia, jos vain osaa hakeutua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan oikeanlaisella tuotteella ja oikeanlaisella toimintamallilla. Siinä tosin pitää saada aika monta rastia oikein.

Ovien avaamista

Suomalainen terveysteknologiaosaaminen näkyy jo ympäri maailmaa. Suomalaisyrityksiä toimii muun muassa Kiinan, Yhdysvaltain ja Afrikan maiden markkinoilla. Lähitulevaisuuden kannalta kiinnostavia alueita ovat muun muassa Gulfin alue, Intia, Vietnam, Etelä-Korea, Singapore ja Brasilia. Eurooppa alkaa suomalaisnäkökulmasta olla jo kotimarkkinaa.

MYLAB NYT 2/2014

Mylab Chinan kansainvälisten asioiden päällikkö Juha Tuominen muistuttaa, että Kiinan-markkina on luoteeltaan aivan erilainen kuin Suomen. Itse asiassa ei voida edes puhua yhdestä Kiinan-markkinasta, sillä joidenkin arvioiden mukaan maa on jakautunut yli 20 erilaiseen markkina-alueeseen, joille jokaiselle tarvitaan erilainen ja omanlainen liiketoimintamalli. Kotiläksyt on siis tehtävä huolella.

— Täytyy ymmärtää täkäläistä toimintaympäristöä, paikallisia tapoja ja bisneskulttuuria. Sitten täytyy luoda ne ensimmäiset kontaktit, Tuominen toteaa.

Kontaktien luominen tyhjästä on vaikeaa missä tahansa, ja erityisen

7

vaikeaa se on Kiinassa. Avainhenkilöiden ja mielipidejohtajien löytäminen maassa, jossa käyntikortti ei välttämättä kerro ojentajansa asemasta mitään, on työlästä. Lisäksi parhaillaan käynnissä oleva – sinänsä hyvä – virkamieskoneiston korruptionkitkemiskampanja vaikeuttaa tilannetta entisestään. Korruptiosyytösten pelossa päätöksiä ei uskalleta tehdä, vaan vastuuta siirrellään virkamieheltä toiselle. Asiat eivät etene.

Tuomisen mukaan tässä kohtaa sellaisista toimijoista ja verkostoista kuin Tekes tai Team Finland voi olla yritykselle iso apu.

— Esimerkiksi Mylab Chinan kaltaiselle yritykselle Tekesin apu on paljolti ei-rahallista. Se on enemmän ovenavauspalvelua, jonka avulla yritys pääsee sellaisiin tapaamisiin ja sellaisille alustoille, joille se ei ehkä muuten pääsisi. Tämän tyyppinen apu on Kiinassa erityisen tärkeää.

Myös Tekesin Hiltusen mukaan juuri ovenavaus- tai arvovaltapalvelut ovat Tekesin toiminnan ydintä – ainakin Kiinassa.

— Tekes ja Team Finland tekevät yhteistyötä muun muassa suurlähetystön kanssa. Sillä voi joskus olla ratkaiseva merkitys. Kun yrityksen delegaatiossa on suurlähettiläs mukana, myös pöydän toiselle puolen saadaan todennäköisesti joku korkeassa asemassa oleva henkilö.

Muutoksiin on reagoitava Kun oikeat kontaktit on löydetty, seuraava kynnys on kiinalainen päätöksenteko. Se voi koetella suomalaista kärsivällisyyttä.

8

— Kiinalainen päätöksentekojärjestelmä on monimutkainen, ja pitäviä päätöksiä on hankala saada. Kiinalaisissa organisaatioissa sisäinen neuvottelu on tärkeässä asemassa ja se vie aikaa, Juha Tuominen toteaa.

Toisaalta, kun päätös lopulta tulee, asiat saattavat edetä todella nopeasti. Tällöin tarvitaan reaktionopeutta. Tuominen ottaa havainnolliseksi esimerkiksi Pekingin metrojärjestelmän, joka vielä vuonna 2008 käsitti 5 metrolinjaa. Kuudessa vuodessa määrä on noussut 16:een. Vertailun vuoksi voi miettiä, mitä tänä aikana on tapahtunut vaikkapa Helsinki-Vantaan oikorata-hankkeelle tai Tampereen rantatunnelille.

— Kiinassa tilaisuudet avautuvat ja sulkeutuvat nopeasti. Niihin pitää tarttua heti, ja oma vastaus on oltava valmiiksi mietittynä. Suomalaiset jäävät helposti jahkaamaan, ja silloin tilaisuus menee ohi. Esimerkiksi 3-4 vuotta sitten tarjolla oli mahdollisuuksia, jotka silloin missattiin, Kari Hiltunen huomauttaa ja korostaa, että 3-4 vuotta on Kiinassa pitkä aika.

— Muutosnopeus on valtava. Kiinaan aikovan täytyy ymmärtää, että mikään ei ole pysyvää. Siinä missä Suomessa esimerkiksi 5 vuotta on verrattain lyhyt aika, jossa tuskin tapahtuu suuria muutoksia, Kiinassa asiat voivat muuttua rajusti.

Se voi avata bisnesmahdollisuuksia, mutta aikaikkunat myös sulkeutuvat nopeasti.

Osaamista tuotteiden sijaan Jos hidas reagointi joskus on suomalaisyritysten heikkous, vastapainoksi

MYLAB NYT 2/2014

löytyy myös vahvuuksia. Suomalaisen teknologiaosaamisen arvostus maailmalla ei ole pelkkä illuusio, vaan suomalaiseen osaamiseen ja innovaatiokykyyn todella uskotaan – ainakin Kiinassa.

Nokian luoma maine Suomesta teknologiamaana elää yhä, ja meikäläistä koulutusjärjestelmää ja terveydenhuollon tasoa pidetään hyvänä.

Toisaalta kilpailu on kovaa ja yritysten ja tuotteiden arvostusperiaatteet voivat olla muuttumassa.

Esimerkiksi perinteinen näkemys, jonka mukaan Kiinassa arvostetaan enemmän ulkomaisia kuin kotimaisia tuotteita, saattaa olla kääntymässä päälaelleen. Tämä näkyy jo kuluttajamarkkinoilla, missä esimerkiksi kiinalaiset älypuhelimet ovat jo suositumpia kuin suurten kansainvälisten valmistajien tuotteet.

Kyse on sekä kotimaisen tuotteen arvostuksen kasvusta että siitä, että kiinalaiset palveluntuottajat osaavat räätälöidä tuotteensa juuri kiinalaisille ostajille. Tämä pitäisi ulkomaisten kilpailijoidenkin osata.

— Tuote tai palvelu on sovitettava paikallisiin tarpeisiin. Se, mikä toimii Suomessa, ei todennäköisesti sellaisenaan toimi Kiinassa. Valmiiden tuotteiden sijaan Kiinaan kannattaa tuoda nimenomaan osaamista, Juha Tuominen toteaa.

Toisenlaiset tarpeet Tuomisen esimerkki palveluiden sovittamisesta paikallisiin tarpeisiin löytyy läheltä. Mylab Chinan asiakkaat kaipaavat eri asioita kuin Mylab Oy:n asiakkaat.

TEKSTI Hanna Hyvärinen

Bisnestä ja kehitysyhteistyötä kehittyvillä markkinoilla -— Kiinan terveydenhuollon it ei ole yhtä kehittynyttä eikä yhtä pitkälle hyödynnettyä kuin Suomessa. Vuonna 2009 alkanut terveydenhuollon uudistus on vasta nyt tulossa it:n kehittämiseen.

Lisäksi se, mitä it:ltä halutaan, on Kiinassa eri asia kuin Suomessa.

— Suomessahan esimerkiksi laboratorioiden toiminnan isoja trendejä ovat automatisointi ja tehostaminen. Kiinan kaltaisessa riittävän työvoiman ja julkisten laboratorioiden maassa nämä eivät ainakaan vielä ole ajankohtaisia asioita.

Myös palveluiden tuottamisen reunaehdot ovat erilaisia. Tuomisen mukaan esimerkiksi kansallisen standardoinnin puute voi aiheuttaa isoja yllätyksiä.

— Kaksi vierekkäistä sairaalaa voi tehdä asiat it:n näkökulmasta aivan eri tavoin.

Sitten on vielä se jatkuva muutos.

Parasta aikaa Kiinan terveydenhuoltojärjestelmää mullistaa paitsi yhä jatkuva julkisen terveydenhuollon reformi, myös yksityisen sektorin kova kasvu. Yksityisten palvelutuottajien osuuden ennustetaan lähivuosina nousevan nykyisestä 1-2 prosentista jopa 10 prosenttiin kaikista palveluista. Tuomisen mukaan tässä voi piillä yksi niistä Hiltusenkin mainitsemista mahdollisuuksista, joihin pitää osata tarttua.

— Uskon, että yksityisen sektorin kasvaessa myös teknologian käyttömotivaatio kasvaa, Tuominen toteaa.

Ainakin Mylab Chinassa tätä kasvusektoria seurataan nyt tarkasti.

Suomalaisen terveysteknologiaviennin kiinnostavimpia kohteita ovat tällä hetkellä kehittyvät maat. Kiinan ohella tällaisia ovat muun muassa Intia ja Vietnam sekä Afrikan maat.

— Näillä alueilla on tarvetta edullisille ratkaisuille. Lisäksi niissä bisneksen voi nivoa kehitysyhteistyöhön, toteaa johtaja Minna Hendolin innovaatiorahoituskeskus Tekesistä.

Tekesillä ja ulkoministeriöllä onkin valmisteilla BEAM- eli Business With Impact -ohjelma, jonka tarkoitus on yhdistää innovaatiotoiminta ja kehitysyhteistyö.

— Suomalaiset eivät perinteisesti ole olleet kovin hyviä näiden yhdistämisessä. Nyt siihen olisi tilaisuus. Ohjelman avulla yritykset voivat pilotoida tuotteita ja palveluja kehittyvissä maissa. Jossain tapauksissa samat tuotteet voidaan sitten tuoda myös kehittyneille markkinoille, sillä tarpeet ovat osin samat. Esimerkiksi etähoidon ratkaisuja kaivataan molemmissa.

Isoja paketteja Arabimaihin Aasian ja Afrikan lisäksi yritysten kannattaa tähyillä Etelä-Amerikkaan, etenkin Brasiliaan, mutta myös Gulfin arabialueelle. Jälkimmäinen kamppailee enenevässä määrin muun muassa elin-

MYLAB NYT 2/2014

tasosairauksien kanssa. Samaan aikaan alueella on varallisuutta hankkia isojakin ratkaisuja.

Hendolinin mukaan suomalaisten terveysteknologiayritysten kannattaisikin yhä enemmän pohtia yksittäisten tuotteiden sijaan isompien kokonaisuuksien ja pakettien kehittämistä.

— Ne voivat sisältää esimerkiksi infraa, koulutusta ja konsultointia.

E-health myy Amerikassa Kehittyneillä markkinoilla kuuminta on nyt erilaisten e-health-ratkaisujen ja -softien kysyntä. Esimerkiksi Yhdysvaltain Kalifornian Piilaaksossa toimii jo useita suomalaisia start up -yrityksiä, jotka pyrkivät kasvaville itsemittaus- ja omahoitomarkkinoille.

— Nämä yritykset ovat digiajan edelläkävijöitä. Pieniä ja nuoria tekijöitä, joilla on osaamista. Voisi olla hyödyllistä, jos heidät saataisiin yhteistyöhön isompien, jo vakiintuneiden yritysten kanssa. Se voisi tuoda molemmin puolin uusia näkökulmia asiakaspintaan.

Hendolinin mukaan tulevaisuuden tuotteita ovat erilaiset hoitoon käytettävät pelit, softat ja hybridiratkaisut. Näiden kehittämisessä suomalaiset ovat vahvoilla.

9

TEKSTI Virpi Ekholm KUVAT Hanna Koikkalainen

Paula Risikko näkee terveysteknologiassa globaalisti valtavia mahdollisuuksia. Ala voi tarjota ratkaisuja, kun väestö ikääntyy, palveluiden tarve lisääntyy, palvelut keskittyvät ja rahaa on vähän.

10

MYLAB NYT 1/2014 2/2014

Huikeaa mahdollisuutta ei kannata hukata Suomalaisen terveysteknologiaviennin eteen tulee tehdä töitä. Muuten esimerkiksi Ruotsi ja Tanska kaasuttavat armotta ohitse, varoittaa ministeri Paula Risikko.

Terveysteknologia tulisi nostaa yhdeksi viennin kehittämisen kärkihankkeista cleantechin ja muiden kasvualojen rinnalle, vaatii liikenneja kuntaministeri Paula Risikko. Tämä edellyttää paitsi osaavaa henkilökuntaa, hyvää tutkimustyötä ja ennakkoluulottomia yrityksiä, myös päättäjien tuen.

Risikko näkee terveysteknologiassa globaalisti valtavia mahdollisuuksia. Ala voi tarjota ratkaisuja, kun väestö ikääntyy, palveluiden ”Nyt meillä on tarve lisääntyy, hyvä asema, palvelut keskittyvät ja rahaa mutta se ei on vähän. Hän pysy, jos emme m u i s t u t t a a , että koko Eutee sen eteen rooppa ja ketöitä. hittynyt maailma kipuilevat samojen ongelmien kanssa.

— Terveysteknologiaa tarvitaan myös hoitojen vaikuttavuuden, laadun ja tuottavuuden lisäämiseen.

Tavoitteita on monia, Risikko sanoo avarassa työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa, Senaatintorin laidalla.

Suomi on Ruotsin ja Tanskan kanssa edelläkävijä terveysteknologiassa.

Vaarana on kuitenkin, että jäämme maailmanvalloituksessa muiden Pohjoismaiden jalkoihin.

— Nyt meillä on hyvä asema, mutta se ei pysy, jos emme tee sen eteen töitä, Risikko korostaa.

Terveysteknologia ohitti matkapuhelimet Toukokuussa uutisoitiin, että terveysteknologia on noussut ykköseksi suomalaisen huipputekniikan viennissä. Alan vienti kasvoi viime vuonna uuteen ennätykseen, 1,66 miljardiin euroon. Erityisesti lisääntyi diagnostisten testien sekä röntgen- ja kuvantamislaitteiden vienti.

Myös erilaisten omahoidossa käytettävien mobiilisovellusten kysyntä on kasvussa. Euroopan unioni arvioi, että globaali m-terveysmarkkina on vuonna 2017 jo noin 23 miljardia dollaria eli noin 18 miljardia euroa.

— Maailmanlaajuisesti on tarjolla noin 97 000 mobiilia terveyssovellusta, joista noin 30 prosenttia on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, Risikko siteeraa EU:n viime kesänä tekemää arviota.

Erityisen kiinnostaviksi Risikko näkee Aasian maat, jotka painivat samojen väestön ikääntymiseen liittyvien ongelmien kanssa kuin Eurooppakin. Esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa palvelujen kysyntä on erittäin suurta.

tarvitsevat tukea ja rahoitusta, Paula Risikko toteaa.

Pelkkä laadukas tuote ei kuitenkaan riitä, jos sitä ei osata markkinoida.

— Jotta voidaan kansainvälistyä, tarvitaan liiketoimintaosaamista.

Tarvitaan kielitaitoa ja ymmärrystä kohdemaasta, sen kulttuurista ja päätöksentekoprosessista. Ja ennen kaikkea tarvitaan diplomatiaa ja kansainvälisiä kontakteja, Risikko painottaa.

Kohdemaat ja niiden kulttuurit ovat hyvin erilaisia. Joissakin maissa tulee ensin saada parlamentin ja ministeriön ovi auki, jotta asiat menevät eteenpäin. Toisaalla asiat etenevät tutkimuslaitosten kautta.

— Pitää tietää, miten päätöksenteko etenee ja ketä kannattaa tavata.

Se on sitä hiljaista tietoa, jota ei lue missään kirjoissa.

Myös erilainen sääntely tuo omat haasteensa toimintaan. Esimerkiksi tuotevalvontaan voi liittyä määräyksiä, jotka yritysten tulisi tietää, ja ne voivat muuttua nopeastikin.

Yrityksiä ei saa jättää yksin

Mahdollisuudet ovat siis huikeita, mutta niin ovat haasteetkin. Kansainvälistyminen vaatii paljon sekä yrityksiltä että niiden tuotteilta.

— Tuotteen pitää olla laadukas.

Tuotekehitys ja innovointi ovat monien vuosien työ, johon yritykset

Erityisen tärkeää Risikon mielestä on, että yrityksiä ei jätetä vientiponnistelujensa kanssa yksin. Kotimaassa yritykset tarvitsevat sparrausta ja koulutusta, kohdemaassa puolestaan apua ovien avaamisessa.

Team Finland -verkosto on tästä hyvä esimerkki: sen tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten

MYLAB NYT 2/2014

11

Laadukas tuote ei riitä

kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Verkosto kokoaa yhteen alan keskeiset julkiset toimijat ja tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa.

— Team Finland on tuonut kansainvälistymiseen uutta potkua: on joku poppoo, kööri, joka hiihtää sitä latua auki. Tavoitteena on poistaa esteitä kohdemaissa ja toisaalta kertoa yrityksille, mitä kansainvälistyminen heiltä vaatii, Risikko kuvailee.

Risikko johti itse sosiaali- ja terveysministerinä kahta Team Finland -matkaa, jotka suuntautuivat Shanghaihin ja Pekingiin syyskuussa 2013 ja toukokuussa 2014. Mukana oli joukko suomalaisia yrityksiä ja myös Mylabin Kiinassa toimiva tytäryhtiö Mylab China.

Ideana oli verkottaa Kiinan-markkinoista kiinnostuneita suomalaisyri-

tyksiä kiinalaisiin viranomaisiin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin.

Risikko itse tapasi mm. Kiinan sosiaali- ja työministeri Yin Weimin.

— Jos haluamme kansainvälistyä, meidän tulee mennä itse sinne kohdemaahan. Netin kautta meiltä ei kukaan tilaa mitään, ainakaan isommassa mittakaavassa.

Liiketoimintaosaamista kaikille Ministeri Paula Risikko toivoo, että yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen nähtäisiin arvokkaiksi koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa niitä tulisi käsitellä kaikessa ammatillisessa ja akateemisessa koulutuksessa.

— Ei riitä, että kaupan alan ammattilaisilla on liiketoimintaosaamista, vaan sitä tulisi olla myös tekniikan, terveystieteiden tai vaikkapa yhteiskuntatieteiden ammattilaisilla, hän pohtii.

Risikko iloitsee siitä, että hänen oman tyttärensä käymä alakoulu sai juuri OECD:n kunniamaininnan yrittäjyyskasvatuksesta. Kaikista ei tarvitse tulla yksityisyrittäjiä, mutta yritystoiminnan alkeet olisi hyvä olla hallussa jokaisella.

Risikko nau”Pitää tietää, rahtaa, että miten päätöknykyisessä tehtävässään liikensenteko etenee ne- ja kuntamija ketä kannatnisterinä hänen taa tavata. pitäisi ehkä ryhtyä viemään ulkomaille suomalaisia liikennehankkeita. Myös terveysteknologia on silti hänen sydäntään lähellä.

— Olen ehdottomasti sitä mieltä, että terveysteknologia tulisi nostaa suomalaisen viennin kehittämisen kohteeksi ja… …Viennin kärjeksi?

— Kyllä, juuri niin!

”Ei riitä, että kaupan alan ammattilaisilla on liiketoimintaosaamista, vaan sitä tulisi olla myös tekniikan, terveystieteiden tai vaikkapa yhteiskuntatieteiden ammattilaisilla”, Risikko pohtii.

12

MYLAB NYT 2/2014

TEKSTI Hanna Hyvärinen

Kilpailu kiristyy kotimarkkinoilla Suomi vetää kansainvälisiä terveysteknologiatoimijoita.

Kotimaisten yritysten kannattaakin vuorostaan tähytä ulkomaille.

Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt Suomen terveysteknologiamarkkinoilla. Etenkin viimeiset viisi vuotta ovat olleet kiristyvän globaalin kilpailun aikaa.

— Sanoisin, että Suomi ei enää poikkea muista länsimaista. Täällä toimivat lähes kaikki samat tekijät kuin muuallakin, puhutaanpa sitten Saksasta, Englannista tai Yhdysvalloista. Ja jos jokin ei ole täällä nyt, se tulee huomenna tai on ollut täällä eilen, arvioi Terveysteknologian liiton (FiHTA) hallituksen puheenjohtaja Veli Mäkelä.

Mäkelä on nähnyt kilpailutilanteen muutoksen myös työssään hammasalan yritys Planmeca Oy:n hallinto- ja kehitysjohtajana. Muutoksen taustalla vaikuttavat sekä markkinoiden avautuminen että internet.

— Internet antaa kenelle tahansa mahdollisuuden tutkia, mitä missäkin on ja mitä kannattaa myydä. Läpinäkyvyys lisääntyy, ja se osaltaan kiristää kilpailua päivä päivältä.

Suomeen on helppo tulla Vielä jokin aika sitten kotimarkkinoilla ehkä uskottiin, ettei Suomen pieni ja kieleltään erityinen mark-

kina-alue kiinnosta isoja globaaleja toimijoita. Mäkelän mukaan tämä mantra on jo syytä unohtaa. Vaikka Suomen-markkina on pieni, se kiinnostaa vähintäänkin osana Pohjoismaita. Kielikynnys taas ylittyy, kun globaali yritys löytää suomalaiset jakelijat ja huoltopalveluiden hoitajat.

— Ulkomailta ei siis ole iso kynnys tulla Suomeen. Päinvastoin. Täällä esimerkiksi korruptio ei ole ongelma, kuten jossain muualla.

jakelukanavat ole kunnossa. Lisäksi regulaatio kuormittaa pieniä yrityksiä. Esimerkiksi Planmecassa tehtiin viime vuonna 65 eri auditointia, joten siinä on työsarkaa.

Mäkelän mukaan suomalaiset start up - ja kasvuyritykset kaipaavatkin ponnisteluidensa tueksi sekä sparrausta ja mentorointia että nykyistä parempia rahoitusratkaisuja.

— Terveysteknologiatuotteen elinkaari keksinnöstä kassavirraksi on keskimäärin seitsemän vuotta. Se on pitkä aika, ja usein suomalainen start up -yritys myydään jollekin ulkomaiselle toimijalle ennen kuin se ehtii tuottaa mitään. Meillä on siis hyviä keksintöjä ja hyviä tuotteita, mutta ne häviävät Amerikkaan tai muualle ennen kuin alkavat tuottaa.

Pitäisi löytää strategia, joka varmistaisi, että tuotanto ja siten myös tuotto jäisivät Suomeen.

Pieni on parempi?

Valtaosa suomalaisyrityksistä tiedostaa kiristyvän kilpailun kotimarkkinoilla ja tähyää itse ulkomaille.

Kynnys lähteä voi kuitenkin olla korkea.

— Jos yrityksessä on 2 tai 10 henkeä, ja sillä porukalla pitäisi hoitaa tuotekehitys, tuotanto ja vielä vientikin, siinä loppuvat äkkiä kesken sekä rahalliset että henkiset resurssit, Mäkelä huomauttaa.

Vaikeuksia tuottavat etenkin oikeiden kanavien löytäminen ja kielitaito.

— Paraskaan mahdollinen tuote ei riitä viemään yritystä kansainvälisille markkinoille, elleivät kielitaidot ja

Onko kotimaisilla yrityksillä sitten valtteja kotimarkkinoillaan? Pitävätkö asiakkaat suomalaisyritysten tuotteita tai palveluita laadukkaampina kuin ulkomaisten kilpailijoiden?

— Haluaisin tietenkin toivoa, että näin on. Että suomalaisilla tuotteilla olisi erityisarvoa täällä. EU:n kilpailulainsäädännön vuoksi sitä ei kuitenkaan saa avoimesti sanoa. Suomi noudattaa tässäkin asiassa sääntöjä, kun taas esimerkiksi Ranskassa vaaditaan jopa 70 prosentin kotimaisuusastetta, Mäkelä huomauttaa.

—Toisaalta suomalainen tuote on maailmalla arvostettu, joten uskoisin, että myös Suomessa Joutsenmerkki elää. Ja onhan silläkin jokin merkitys, että tehdas ja tukipalvelut ovat lähellä.

Lisäksi suomalaisten yritysten vahvuus on niiden joustavuus.

—Tulemme pienestä maasta emmekä usein ole se markkinoiden suurin tehdas. Siksi meiltä löytyy joustoa ja pystymme mukautumaan asiakkaan tarpeisiin. Se voi joskus olla ratkaisevan tärkeää.

MYLAB NYT 2/2014

13

Riittävätkö resurssit?

TEKSTI Hanna Hyvärinen KUVAT iStock

Afrikassa on mahdollisuuksia – jos on valmis ottamaan riskin

Suuri tautitaakka, nopea talouskasvu ja puutteelliset tietojärjestelmät tekevät Afrikan maista kiinnostavan markkinan terveysteknologiayrityksille.

Markkinoille pääsy vaatii kuitenkin ponnisteluja ja edellyttää riskinottokykyä.

14

MYLAB NYT 2/2014

Afrikka on väkirikas manner, jonka talous kasvaa nyt kovaa vauhtia.

Useiden Afrikan-maiden talouskasvu on jopa 5-6 prosenttia vuodessa.

— Maailman nopeimmin kasvavat taloudet sijaitsevat tällä hetkellä Afrikassa. Myös mantereen poliittinen stabiilius on lisääntynyt viime vuosina, toteaa Afrikan tilanteen hyvin tunteva start up -asiantuntija Eric Tonui.

Samaan aikaan Afrikan tautitaakka on valtava. Arvioiden mukaan Afrikan väestö, joka on noin 12 prosenttia maailman väkimäärästä, kantaa harteillaan peräti 22 prosenttia maailman tautitaakasta. Pääosassa ovat erilaiset tartuntataudit, mutta myös länsimaista tutut kansansairaudet tekevät tuloaan. Tonui ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Afrikassa taistellaan enenevässä määrin muun muassa lihavuuteen liittyviä sairauksia ja sydäntauteja vastaan.

Hyvällä onnella asiat voivat lähteä rullaamaan nopeastikin.

— Esimerkiksi omista opiskelukavereistani monet ovat nyt keskeisissä päättävissä asemissa. Huomaan tämän aina, kun käyn Keniassa. Ratkaisevat suhteet voivat siis löytyä yllättävän läheltä.

Mikäli valmiita suhteita ei ole, Tonui kannustaa yrityksiä lähtemään mukaan erilaisiin yhteistyöprojekteihin. Hänen mukaansa esimerkiksi Tekesin bisnestä ja kehitysapua yhdistelevä Business With Impact -ohjelma kuulostaa erinomaiselta.

— Bisneksen ja kansainvälisen avun kytkeminen on loistava toimintamalli. Yritys saa verkoston kautta kontakteja ja lisäksi apua rahoitukseen ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen. Se on mahdollisuus, jota kannattaa hyödyntää. Juuri tällaiset projektit voivat toimia porttina uusille kontakteille ja uusille mahdollisuuksille.

Suhteita tarvitaan

Tarpeita ei mainosteta

Afrikan suuret sairastuvuusluvut yhdessä vauhdikkaan talouskasvun kanssa tekevät mantereesta kiinnostavan kohteen terveysteknologian alan yrityksille. Koska useimpien maiden terveydenhuollon tietojärjestelmäinfrastruktuuri on vielä alkutekijöissään, kysyntää erilaisille ratkaisuille pitäisi riittää.

Matkassa on kuitenkin muutama mutta.

Ensinnäkin julkisen sektorin rahoitus on niukkaa ja epätasaista.

Toiseksi ilman oikeita suhteita on vaikeaa saada jalkaa ovien väliin.

— Afrikka on tässä suhteessa samanlainen kuin Kiina. Täytyy olla kontakteja, jotta pääsee oikeiden tahojen puheille. Se on iso haaste, Tonui toteaa.

Toisaalta suhteita voi ryhtyä luomaan monin tavoin. Tonui kehottaa aloittamaan suhteiden luomisen niistä maista ja niistä ihmisistä, joihin on jo olemassa jokin yhteys.

Tonui jakaa Afrikan terveysteknologiamarkkinat kolmeen sektoriin. Yhtäällä ovat suuret yksityiset sairaalat ja niiden tarpeet, toisaalla julkisen palvelun terveydenhuolto. Kolmantena osa-alueena ovat kansalliset tietojärjestelmäintegraatiot.

Houkuttelevin markkina löytyy tällä hetkellä suurista yksityisistä sairaaloista. Nämä sairaalat ovat moderneja, mutta niiden tietojärjestelmät ovat vanhentuneita.

— Ainoa ongelma on, että nämä sairaalat eivät välttämättä mainosta tarpeitaan. Ne tiedostavat kyllä, että järjestelmäkanta on vanha eikä täytä sairaaloiden tarpeita, mutta ne eivät oikein itse tee asialle mitään. Ne eivät yksikertaisesti tiedä, miten ongelma tulisi ratkaista.

Epätietoisuus johtuu Tonuin mukaan siitä, että Afrikassa vallitsee monin paikoin yhden järjestelmätoimittajan monopoli. Sairaalat eivät siis yksinkertaisesti tiedä, mitä muita ratkaisuja on tarjolla.

MYLAB NYT 2/2014

15

BKT:n kasvu, painottamaton vuosikeskiarvo, %

voi aueta nopeasti.

6

Suomalaiset liian mukavia?

Aasian maat

Vielä pari vuotta sitten Afrikan it:n kehittymisen es4 teenä saattoi pitää puutteellisia tietoverkkoja ja vajavaista it-inf3 rastruktuuria.

Tonuin mukaan Afrikan maat tämä ongelma alkaa kuitenkin 2 olla taaksejäänyttä elämää.

2011-15 1970 1980 1990 2000 —Joka kerta, kun käyn AfriAfrikan alueen talouskasvu on jo ohittanut Aasian kasvun. kassa, hämmäsLähde: OECD, IMF, Maailman Pankki tyn sitä, miten — Juuri tässä piilee hyvä sauma nopeasti infra siellä kehittyy. Vielä uusille yrityksille. Se kuitenkin tar- pari vuotta sitten se oli ongelma, koittaa, että yritysten on itse men- mutta nyt tilanne on aivan toinen, tävä ja tarjottava ratkaisujaan sairaa- etenkin kehittyneemmissä maissa loille. Sairaalat eivät tarjouspyyntöjä kuten Keniassa tai Ghanassa. Sanoilähetä. Mutta jos itse osaa mennä sin, että infrastruktuuri ja tietoverpaikalle oikeaan aikaan, siitä voi syn- kot eivät enää ole mikään kynnyskytyä vaikka mitä. symys.

Tonuin mukaan yksityisillä sairaaToinen hämmästyttävällä vauhdilla loilla riittää maksukykyä. Lisäksi – toi- kehittyvä osa-alue on mobiiliteknolosin kuin julkisen sektorin puolella – gia. Mobiiliverkot ovat kattavia ja niiyksityisten sairaaloiden kanssa voi tä on myös edullista käyttää. Niinpä päästä yhteistyöhön myös ilman po- erilaiset mobiiliratkaisut ovat terveliittisia kontakteja. tulleita myös terveydenhuoltoon.

— Nämä sairaalat myös kommu— Näkisin tässä hyviä bisnesmahnikoivat keskenään. Jos saa jalkansa dollisuuksia. Mobiili on niin sanotusti yhden oven väliin, myös muita ovia way to go.

5

Äitiyskuolemat 2005

Alle 5-vuotiaiden lasten kuolemat 2008

Erityisen hyvä yhdistelmä on Tonuin mukaan mobiiliratkaisu ja sitä tarjoava suomalainen yritys. Nokia nimittäin on Afrikassa edelleen hyvässä maineessa, sillä se on tehnyt paljon työtä kommunikaatioverkostojen kehittämiseksi.

— Tätä kautta myös Suomella on hyvä maine, jota kannattaa hyödyntää. Ja kyllä suomalaiset ovat muutenkin hyvässä huudossa Afrikassa.

Teitä pidetään rehellisinä, ammattimaisina, fiksuina ja mukavina ihmisinä.

Toisaalta tämä ylenpalttisen mukava maine voi olla myös suomalaisten heikkous.

— Suomalaiset eivät aina ole tarpeeksi aggressiivisia. Esimerkiksi isot amerikkalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla nimenomaan siksi, että ne ovat todella aggressiivisia. Ne eivät aina tarjoa parasta mahdollista palvelua, mutta ne tietävät, miten markkinoille mennään ja miten muut raivataan alta pois. Tässä suomalaisilla yrityksillä on ehkä vielä opeteltavaa.

Riski on otettava Aggressiivisuuden lisäksi Afrikan markkinoilla tarvitaan riskinottokykyä. Tonuin mukaan Afrikan markkinoilla toimiminen on vähän kuin pörssisijoittaminen.

— Jos olet valmis ottamaan ison riskin, voit tehdä isot voitot. Oikein toimimalla mahdollisuudet ovat valtavat. Mutta ensin täytyy uskaltaa ottaa se riski.

HIV:ta sairastavat lapset ja aikuiset 2007

Saharan eteläpuolinen Afrikka: 265 000 (49%)

Saharan eteläpuolinen Afrikka: 4,4 miljoonaa (50%)

Saharan eteläpuolinen Afrikka: 22 miljoonaa (67%)

Aasia: 232 000 (43%)

Aasia: 3,7 miljoonaa (42%)

Aasia: 5 miljoonaa (15%)

Muu maailma: 39 000 (8%)

Muu maailma: 0,8 miljoonaa (8%)

Muu maailma: 6 miljoonaa (18%)

Afrikan maiden kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut ovat edelleen maailman korkeimpia. Lähde: The Economist, IMF 2012

16

MYLAB NYT 2/2014

Miksi Afrikka?

Kuka?

• Afrikan terveysmarkkinat ovat isot ja tarve erilaisille ratkaisuille on suuri.

Eric Tonui, PhD, Earth Sciences

• Terveysteknologiamarkkinoiden kilpailutilanne on yrityksille suotuisa. Valtaosa kansainvälisistä toimijoista Afrikassa keskittyy öljyyn, mineraaleihin tai telekommunikaatioon. Terveydenhuollon sektorilla on tilaa uusille toimijoille. Ainoastaan Etelä-Afrikassa kilpailua on sen verran, että sinne ei välttämättä kannata suunnata.

• Jo muutama maa väkirikkaalla mantereella riittää muodostamaan ison ja tuottavan markkina-alueen.

Aloittaa kannattaa verrattain kehittyneistä maista, kuten Keniasta, Ghanasta tai Angolasta.

• Eric Tonui on kotoisin Keniasta ja työskentelee tällä hetkellä Yhdysvalloissa kansainvälisessä energia-alan yrityksessä. Hän vastaa yrityksen korkeakoulusuhteista ja toimii start up -asiantuntijana.

• Ollut perustamassa muun muassa kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa Afrikan HIV- ja AIDS-järjestöjen toiminta- ja johtamiskapasiteettia.

• Tonui on suorittanut loppututkinnon Nairobin yliopistossa ja väitellyt Australian kansallisyliopistossa. Lisäksi hän on suorittanut MBA-tutkinnon UCLA:ssa.

MYLAB NYT 2/2014

17

TEKSTI Virpi Ekholm KUVAT Emil Bobyrev

Idealisti, vaan ei taivaanrannan maalari

Vähältä piti, ettei Samuli Niirasesta tullut historiantutkijaa tai yhteiskuntatieteiden professoria. Sen sijaan hänestä tuli tekniikan tohtori ja toimitusjohtaja, joka harrastaa tiedettä, uuden opiskelua – ja kalastusta.

18

MYLAB NYT 2/2014

Samuli Niirasen uusi työhuone Mylabin viidennessä kerroksessa on siisti ja järjestyksessä. Missään ei näy paperipinoja, keskeneräisiä töitä tai sekalaisia muistilappuja.

Huone alkaa kuitenkin vähitellen tuntua omalta: pöydällä hurisee jo oma tietokone ja hyllyyn on järjestetty valikoima kirjoja.

Mylabin tuore toimitusjohtaja kuvailee tunnelmiaan innostuneiksi.

— Edessä on paljon käytännön työtä ja isompiakin asioita. Tästä tulee varmasti mielenkiintoinen kokemus monessakin mielessä, Niiranen kertoo.

— On suuri kunnia jatkaa pitkään alalla toimineen ja hyvin menestyneen yrityksen toimitusjohtajana ja Esa Soinin seuraajana, hän lisää.

Lähitulevaisuudessa Niirasta ja koko Mylabia työllistää mittava tuoteuudistus, kun laboratorion kokonaistietojärjestelmä Weblab korvaa vähitellen Multilabin ja erikoisalakohtaiset järjestelmät. Weblabin käyttöönotto käynnistyy pian Suomen suurimmassa kliinisen alan laboratoriossa HUSLABissa.

Pitemmällä tähtäimellä Mylabin tavoitteena on kannattava kasvu. Diagnostiikan rooli terveydenhuollossa kasvaa, ja Mylab haluaa olla vahvasti tässä kehityksessä mukana.

Tuntematon toimitusjohtaja Samuli Niiranen, 37, tuli Mylabin ohjelmistotuotannosta vastaavaksi johtajaksi tammikuussa 2011. Kun Esa Soini kertoi väistyvänsä toimitusjohtajan tehtävästä kesällä 2014, moni veikkasi Niirasesta Soinin työn jatkajaa. Silti tiedämme hänestä yllättävän vähän.

Yksityiselämäänsä hän ei halua tässäkään jutussa esitellä, mutta jotain kertoo uutuuttaan kiiltävä sormus vasemmassa nimettömässä. Kesälomalla hän teki naisystävänsä kanssa kahden viikon ”road tripin” Kaliforniaan, jossa he kiersivät vuokra-autolla mm. San Franciscoa, Los Angelesia ja San Diegoa.

MYLAB NYT 2/2014

19

— Kahdessa viikossa näki todella paljon erilaisia ihmisiä ja paikkoja. Pidän Yhdysvalloissa tietyistä jutuista ja käyn siellä aika usein, vaikka aikaero onkin haastava, Niiranen kertoo.

Tuore toimitusjohtaja nauttii vapaa-ajallaan myös ”luonnosta sopivissa annoksissa”. Perhepiirissä on kaksi kesämökkiä, joista toinen on talviasuttava. Molemmat sijaitsevat veden äärellä, ja viime kesänä Niiranen aloittikin uuden harrastuksen, kalastamisen. Virvelillä tosin vain, mutta saalista tuli joka kerta, vaatimaton mies paljastaa.

Ehkä eniten Niiranen kuiten”Oikeasti kin nauttii ajatnautin siitä, telusta ja uuden opiskelusta. Viiettä saan me aikoina hän seurata on uppoutunut erityisesti angtieteellistä losaksisen maakehitystä. ilman historiaan ja toisen maailmansodan jälkeiseen filosofiaan.

Myös tiede on rakas harrastus. Niirasella on Tampereen teknillisellä yliopistolla signaalinkäsittelyn dosentuuri.

— Kuulostaa ehkä vähättelevältä sanoa, että ”harrastan” tiedettä.

Mutta oikeasti nautin siitä, että saan

seurata tieteellistä kehitystä, hän kertoo hymyillen.

Sittenkin terveydenhuoltoa ja tietotekniikkaa Samuli Niiranen oli jo lukioikäisenä kiinnostunut monenlaisista asioista.

Hän mietti vakavissaan yhteiskunnallisia tai historiaan liittyviä opintoja.

Lopulta hän kuitenkin päätti, että tekniikasta tulisi hyvä ammatti ja muista aiheista hyvä harrastus. Hän päätyi Tampereelle opiskelemaan teknistä fysiikkaa.

— Silloin ajattelin, että en haluaisi opiskella ainakaan tietotekniikkaa tai terveydenhuoltoa. Vähitellen opinnot kuitenkin kääntyivät siihen suuntaan, Niiranen naurahtaa.

Diplomityönsä Niiranen teki terveydenhuollon tietotekniikasta samassa tutkimushankkeessa, josta hän myöhemmin väitteli tohtoriksi. Sen jälkeen hän työskenteli yliopistolla vanhempana tutkijana ja vieraili vuoden verran myös Bostonissa, Yhdysvalloissa.

Palattuaan tutkijaksi Tampereelle hän teki sivutoimisesti ohjelmistokehitystä ja konsultointia terveydenhuollon tietotekniikassa. Mylab oli yksi yhteistyökumppaneista.

— Yliopistotöideni rinnalla nautin suuresti käytännön ohjelmistokehi-

tystyöstä, jota tein 2000-luvulla esimerkiksi kirurgian tietojärjestelmien parissa. Myös väitöskirjatyöni oli hyvin soveltavaa tutkimusta, jossa tietoteknisiä ratkaisuja vietiin osaksi käytännön potilastyötä ja arvioitiin niiden vaikuttavuutta, Niiranen kertoo.

Vuonna 2010 Niiranen teki Mylabin kanssa yhteistyötä liittyen terveydenhuollon ohjelmistojen laatujärjestelmiin. Kun tilaisuus tuli, hänen oli luonnollista tulla töihin Mylabiin.

”Positiivisella tavalla kasvattavaa” Mylabissa Niiranen on saanut tutustua moniin erilaisiin ihmisiin. Se on hänen mukaansa ollut positiivisella tavalla kasvattavaa.

— Olen saanut Mylabissa mahdollisuuden tutustua muun kuin itseni kaltaisiin ihmisiin. Tämä oli yksi motivaationi tulla Mylabille: halusin laajentaa elämänpiiriäni. Se on toteutunut ja uskon, että se toteutuu vielä enemmän jatkossa, kun näen tätä yhteiskuntaa uudessa tehtävässäni aitiopaikalta, Niiranen pohtii.

Mylab on Niirasen mukaan hyvin humaani työpaikka. Myös ulkoisesti yrityksen toiminta perustuu luottamussuhteisiin.

— Mylab on edelläkävijä tietotekniikan palveluliiketoiminnassa. Haluamme pysyä hyvin tarkkaan kartal-

SAMULI NIIRASEN VUODET

20

1977

1996

1998-2000

2001

• syntyi Mikkelissä, asui lapsuutensa ja kouluaikansa Kotkassa ja Turussa

• kirjoitti ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta Turussa ja aloitti teknisen fysiikan opinnot Tampereen teknillisellä korkeakoululla

• teki kesätöitä Turussa PerkinElmer Wallac Oy:ssä instrumenttituotannossa ja -tuotekehityksessä, mikä oli ensimmäinen käytännön kosketus kliiniseen diagnostiikkaan työelämässä

• valmistui diplomi-insinööriksi pääaineenaan lääketieteellinen tekniikka

MYLAB NYT 2/2014

la siitä, mitä asiakkaamme tekevät, mihin he ovat menossa ja millainen kulttuuri heillä vallitsee.

Tämä on linja, jonka uusi toimitusjohtaja haluaa ehdottomasti säilyttää Mylabissa. On tärkeää ymmärtää asiakkaita ja seurata heidän kehitystään, jotta erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata oikealla tavalla.

Niiranen korostaa, että diagnostiikan muutossyklit ovat nopeutumassa. Ohjelmistotoimittajalta vaaditaan lisää ketteryyttä ja uusia työkaluja, jotta se pysyy vauhdissa mukana.

Toteuttamiskelpoisia haaveita Niiranen kertoo haaveilevansa siitä, että hän pystyy positiivisella tavalla vaikuttamaan alan tulevaisuuteen ja viime kädessä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

— Vaikka se kuulostaa idealistiselta, se on minulle erittäin tärkeä haave.

Niiranen kertoo, että hän ei välitä ”taivaanrannan maalailusta”, vaan haaveilee mieluummin sellaisesta, jota voi oikeasti tavoitella ja johon on näkyvissä konkreettinen polku.

— Kevennyksenä voi sanoa, että haaveilen siitä, että ehdin käydä kalassa myös ensi kesänä, hän virnistää.

Vaikka toimitusjohtajan tehtävä on kiireinen, tämä haave toteutuu varmasti.

Koen innostusta työssäni... …kun koen, että saan vietyä asioita eteenpäin, ja kun huomaan toisten innostuvan.

Kymmenen vuoden kuluttua olen… …lähempänä haavettani.

2005

2005-2010

2006-2007

2011

2014

• väitteli tekniikan tohtoriksi terveydenhuollon tietotekniikasta

• työskenteli Tampereen teknillisessä yliopistossa vanhempana tutkijana ja teki sivutoimisesti ohjelmistokehitystä ja konsultointia oman yrityksensä kautta

• työskenteli tutkijatohtorina Brigham and Women´s Hospital -sairaalassa ja Harvard Medical Schoolissa Bostonissa

• aloitti työt Mylabin ohjelmistotuotannosta vastaavana johtajana

• aloitti työt Mylabin toimitusjohtajana, suorittaa MBA-tutkintoa Aalto-yliopiston Executive Education -yksikössä

MYLAB NYT 2/2014

21

TEKSTI Hanna Hyvärinen KUVA Emil Bobyrev

Mylabin kasvo

Koodari vaihtaa vapaalla verkkareihin Kuka olet ja mistä tulet?

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Mistä haaveilet?

Olen Seppo Savolainen, kotoisin Joensuusta, missä elin siviilipalveluksen suorittamiseen saakka. 2000-luvun alussa muutin Tampereelle, kun tulin TTY:lle opiskelemaan automaatio- ja ohjelmistotekniikkaa ja teollisuustaloutta.

Urheilen. Käyn Polte-salilla ja pelaan jalkapalloa. Olen pelannut koko ikäni, ja nyt jäähdyttelen pubijoukkueessa. Joukkueemme on Soho Sporting Society. Urheilun ohella tapaan kavereita. Ja välillä on käytävä viihteellä. Jonkin verran koodaan myös vapaa-ajalla. Sillä tavalla pysyy ajan hermolla ja voi kokeilla uusia juttuja.

Eri asioista joka viikko. Ehkä joskus voisi olla mukavaa työskennellä ulkomailla.

Kuinka päädyit Mylabille ja mitä teet?

Tulin taloon vuonna 2007. Hain alan töitä ja sain paikan täältä. Alun perin tulin tekemään Weblab Clinicalia. Sittemmin olen siirtynyt uuden Weblabin tekemiseen. Olen ohjelmistoasiantuntija eli kansankielellä koodari.

Miten työsi on muuttunut?

Tuote on vaihtunut, ja samalla työ on muuttunut hektisemmäksi. Myös Mylab on muuttunut. Siitä on tullut isomman yrityksen kaltainen. Tietysti myös teknologiat ovat kehittyneet.

Ympäröivä maailma muuttuu koko ajan ja se heijastuu työhön.

Mistä ilahduit viimeksi?

Vaimon silmäleikkauksesta. Hän pääsi eroon silmälaseista ja se helpotti hänen elämäänsä. Ja kun hän on tyytyväinen, minäkin olen tyytyväinen.

Mikä on parasta työssäsi?

Saan vaikuttaa työhöni ja työskennellä itsenäisesti. Toki suuret linjat tulevat ylhäältä, mutta itse voi aktiivisesti vaikuttaa siihen, miten asioita lopulta tehdään.

Entä mikä on haasteellisinta?

Projekti on iso ja aikaa vievä. Lisäksi maailma ympärillä tosiaan muuttuu jatkuvasti, ja muutoksiin on reagoitava. Asioita joudutaan välillä tekemään uudestaan. Mutta homma etenee päivä päivältä ja tunti tunnilta.

22

MYLAB NYT 2/2014

”Seppo on huumorintajuinen, ammattitaitoinen koodari, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Välillä hän on rasavilli hassuttelija, välillä vastapainoksi kuivan asiallinen (autossa hän kuuntelee Yle Puhetta). Seppo on vähän kuin sellainen muuntautumiskykyinen kameleontti, jonka lapsena aina halusit lemmikiksesi.

- Ohjelmistoasiantuntija Joonas Loppi

MYLAB Nyt

Wanha Walokuva

2/2014 KUSTANTAJA Mylab Oy Hatanpään valtatie 26 33100 TAMPERE TUOTTAJAT Jukka Kalliosaari Taru Honkonen TOIMITTAJAT Virpi Ekholm Hanna Hyvärinen KUVAAJAT Emil Bobyrev Hanna Koikkalainen ULKOASU JA TAITTO JiiStyle Jenni Tikka PAINATUS EsaPrint Oy, LAHTI PAINOS 500 kpl ISSN 2342-2211 (painettu) ISSN 2342-222X (verkkojulkaisu)

Kesäkuussa 1981 Suomen terveydenhuollon ATK-ongelmiin haettiin ratkaisua Yhdysvalloista saakka. Kuvassa vasemmalla Esa Soini ja kolmas oikealta Esa-Matti Tolppanen.

LISÄÄ

mielenkiintoisia artikkeleita kotisivuillamme www.mylab.fi.

Seuraava MYLAB Nyt ilmestyy helmikuussa 2015.

MYLAB NYT 2/2014

23

POC-tulokset Weblabiin mobiilisti.