Issuu

1/2019

NYT

TURVALLISEMPIA VERENSIIRTOJA My+® verikeskussovellus otettiin maaliskuussa käyttöön kaikissa HUSLABin kahdeksassa verikeskuksessa. Samalla sähköistyivät sopivuuskokeet. s. 4

Edistävätkö testipaketit terveyttä?

HUSin Juha Tuominen pitää vauhtia yllä

Sote kaatui, digiuudistus jatkuu

MATKALLA HYVÄÄN SUUNTAAN

Mylab on mukana suunnannäyttäjänä myös Jukolan viestissä 2019.

PÄÄKIRJOITUS

NYT 1/2019

3 4

PÄÄKIRJOITUS // Samuli Niiranen

UUTISET // Pienikin toimija voi nyt rakentaa salatun yhteyden

8 12 14 18

UUTISET // My+® mullisti HUSin verikeskusten työtavat

ILMIÖ // Haaveena ikuinen terveys VIISI VÄITETTÄ // Kaatuivatko Soten digihankkeet? HENKILÖ // HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa MYLABIN KASVO // Luonnosta vastapainoa työlle

MYLAB NYT on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Mylabin asiakaslehti, jossa käsittelemme alamme ilmiöitä ja uutisia. Lehdestä löytyy myös tuoreimpia kuulumisia Mylabista ja asiakkailtamme. Lehti on luettavissa myös verkkosivuillamme. KUSTANTAJA: Mylab Oy, Hatanpään valtatie 26, 33100 Tampere TUOTTAJA: Taru Honkonen KIRJOITTAJAT: Virpi Ekholm, Anna Hirsimäki, Juha-Pekka Honkanen KUVAAJAT: Eeva Anundi, Olli-Pekka Latvala ULKOASU JA TAITTO: Elina Reineck PAINATUS: Eura Print Oy, Eura PAINOS: 2000 kpl

KAIKKI VAI VÄHÄN KERRALLA?

äin tälläkin kertaa kesken jääneen suomalaisen sote-uudistuksen jälkimainingeissa on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisilla malleilla monimutkaisia rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia on ylipäänsä parasta lähteä toteuttamaan. Yksi mahdollisuus löytyy ajatuksesta, että kerralla toteutettavan vallankumouksellisen ja keskusjohtoisen uudistuksen sijaan annetaan tilaa erilaisille paikallisille ratkaisuille ja kokeiluille, joihin liittyy lisäksi vaiheittainen ja kokonaisuuden osittava tulokulma. SYSTEEMITEOREETTISESTI AJATELLEN tällaisen mallin käytön

taustalla on ajatus, että uudistettava järjestelmä on niin monimutkainen rakenteellisesti, inhimillisesti ja toiminnallisesti, että sen uudistusta on mahdotonta kerralla etukäteen ja keskusjohtoisesti täysin suunnitella ja viedä käytäntöön. Samalla kuitenkin ne uudistuksen osat, jotka ovat etukäteen suunniteltavissa ja käytäntöön vietävissä, kannattaa sellaisiksi hahmottaa. Pahimmillaan ajatus suunnitelmallisuuden ja keskusjohtoisuuden haasteista kääntyy tekosyyksi hallitsemattomalle tekemiselle. KUTEN MONISSA INHIMILLISEN elämän asioissa, totuus löytyy tyypillisesti siitä, että tunnistetaan käsillä olevan haasteen ominaisuudet tasapainoisesti ja lähestytään niiden ratkaisua käytännönläheisesti, pala kerrallaan ja sopivan suunnitelmallisesti. Suomalaisen sote-järjestelmän ja sote-tietotekniikan uudistamista käsitellään yhtenä teemana myös käsissäsi olevassa Mylab Nyt 1/2019-lehdessä. Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa kesän odotusta 2019!

Samuli Niiranen Toimitusjohtaja Mylab Oy

ISSN 2342-2211 (painettu) ISSN 2342-222X (verkkojulkaisu)

Mylab Nyt 1/2019 3

// UUTISET TEKSTIT: VIRPI EKHOLM KUVAT: EEVA ANUNDI

My+® mullisti HUSin verikeskusten työtavat // HUSLAB siirtyi My+ verikeskussovelluksen käyttöön maaliskuun alussa. Se muutti merkittävästi koko verensiirtoketjun prosessia verikeskuksissa ja hoitoyksiköissä.

ihdoinkin!” Näin totesi moni HUSLABin verikeskuksissa, kun uusi My+ verikeskussovellus otettiin käyttöön maaliskuun alussa. Vanha verikeskusohjelma Vertti sammutettiin aamulla kello 8, ja uuteen järjestelmään siirryttiin iltapäivällä. Suurta päivää oli edeltänyt iso suunnittelu- ja koulutusurakka, eikä työ loppunut onnistuneeseen käyttöönottoon. – Kyllä siinä aluksi tehtiin ympäripyöreitä päiviä, kun selvitimme asioita, joita ei ehkä ollut huomattu ottaa huomioon. Mutta yleisesti olimme positiivisella mielellä, kertoo projektipäällikkö, tietojärjestelmäsuunnittelija Johanna Forstén HUSLABista. – Kaikki tsemppasivat todella hienosti. Vaikka päivät olivat pitkiä, oli kiva tehdä töitä yhteisen projektin eteen, säestää Meilahden verikeskuksen erikoislääkäri Tuulia Palukka. My+ verikeskussovellus otettiin kerralla käyttöön kaikissa HUSLABin kahdeksassa verikeskuksessa. Niiden kautta kulkee noin 30 prosenttia Suomen verivalmisteista. UUSI TIETOJÄRJESTELMÄ muutti merkittä-

västi koko verensiirtoketjun prosessia HUSLABissa ja osastoilla. Suurin muutos oli ”type and screen” -käytäntö ja siihen liittyvä sähköinen sopivuuskoe.

4 Mylab Nyt 1/2019

Käytäntöön soveltuu noin 90 prosenttia potilaista. Ulkopuolelle jäävät vain potilaat, joilla on todettu punasoluvasta-aineita, sekä osa kantasolu- ja elinsiirtopotilaista. Aiemmin HUSLABin verikeskukset tekivät fyysisen, serologisen sopivuuskokeen jokaiselle verivalmisteelle, joka oli lähdössä potilaalle. Nyt sopivuuskoe voidaan useimmiten tehdä sähköisesti, mikä nopeuttaa verensiirtoja ja vapauttaa laboratoriohoitajien työaikaa muuhun toimintaan. – Myös inhimillisten virheiden mahdollisuus pienenee, kun järjestelmä tarkistaa, että potilas saa juuri hänelle sopivat verivalmisteet, laboratoriohoitaja Liisa Mäki huomauttaa. Kun potilaalle tilataan verivalmisteita, hänestä otetaan samalla sopivuusnäyte, jolle tehdään verikeskuksessa veriryhmämääritys ja laaja punasoluvasta-aineiden seulonta. Jos vasta-aineita ei ole ja potilas täyttää muutkin kriteerit, tietojärjestelmä tekee sähköisen sopivuuskokeen eli vertaa verinäytteen tietoja verivalmisteen tietoihin. Sopivuusnäyte on voimassa viisi vuorokautta, joiden aikana potilaalle voidaan toimittaa lisäverta nopeastikin. - Aiemmin, jos potilas alkoi vaikkapa vuotaa leikkaussalissa, meni noin puoli tuntia, että saimme ristattua hänelle lisää punasoluvalmisteita. Nyt sähköinen sopivuuskoe

vie vain muutaman minuutin, bioanalyytikko Nessa Heidar Mehrabipour vertaa. Esimerkiksi onnettomuustilanteissa joudutaan edelleen käyttämään ristaamattomia hätäverivalmisteita. Mutta jos sopivuustutkimukset on tehty eikä potilaalla ole vastaaineita, hätäverensiirto voi nyt olla yhtä turvallinen kuin suunniteltu verensiirto. MYÖS VERIVARASTON hallinta muuttui uuden

tietojärjestelmän myötä. Kliininen asiantuntija Ulla Peltola kertoo, että aiemmin verivalmisteita ei kirjattu si-

sään tietojärjestelmään. Nyt se on välttämätöntä, jotta järjestelmällä on jotain, mitä se vertaa potilaan tietoihin. Kun kaikki verivalmisteet löytyvät tietojärjestelmästä, varastoa voidaan myös hallita sähköisesti. – Jos tarvitaan jotain erityistä valmistetta, tietojärjestelmä kertoo, onko sitä varastossa vai ei. Laboratoriohoitajan ei tarvitse enää penkoa sopivaa valmistetta kylmäkaapeista, Peltola lisää. Aiemmin varastossa oli iso määrä tietyille potilaille varattuja verivalmisteita. Nyt va-

Ulla Peltola (vas), Johanna Forstén ja Tuulia Palukka ovat tyytyväisiä uuteen tietojärjestelmään. Järjestelmä mahdollistaa entistäkin sujuvamman ja turvallisemman verensiirtotoiminnan.

Mylab Nyt 1/2019 5

Uusi tietojärjestelmä muutti myös verivaraston hallintaa. Bioanalyytikko Nessa Heidar Mehrabipour löytää nyt etsimänsä valmisteen aiempaa helpommin.

rasto on kaikkien potilaiden käytössä, ja pussit nimikoidaan vasta, kun ne lähetetään osastoille. – Voimme käyttää verivalmisteita ikäjärjestyksessä, jolloin ne menevät tuoreempina potilaille. Isot pussimäärät eivät enää odota varastossa, tarvitseeko joku tietty potilas niitä, laboratoriohoitaja Liisa Mäki kuvailee.

Järjestelmää on ihan superhelppo käyttää: toiminnot löytyvät loogisesti.

ENTÄ ITSE tietojärjestelmä ja sen

käyttöliittymä, ovatko käyttäjät tyytyväisiä siihen? Tuulia Palukka, erikoislääkäri – Ohjelma on hyvä ja juuri sitä, mitä odotimmekin, bioanalyytikko Nessa Heidar Mehrabipour kiteyttää kokemukset. Erikoislääkäri Tuulia Palukka on tästä samaa mieltä.

6 Mylab Nyt 1/2019

– Järjestelmää on ihan superhelppo käyttää: toiminnot löytyvät loogisesti sieltä, mistä niiden odottaisikin löytyvän. Lähinnä haasteena ovat meidän omat käytäntömme, eli minne mitkäkin asiat kirjataan, hän kertoo. Uusi tietojärjestelmä muuttaa työtapoja paitsi verikeskuksissa, myös hoitoyksiköissä. Niiden pitää esimerkiksi miettiä, kannattaako veritilauksia tehdä varmuuden vuoksi, sillä silloin sopivuusnäytteitä tulee verikeskuksiin tutkittavaksi todella paljon. Projektipäällikkö Johanna Forsténin mukaan HUSLABissa on tehty paljon työtä, jotta kaikki prosessit saadaan sujuviksi. – Tämä on vielä uuden opettelun aikaa, ennen kuin pääsemme oikeasti rutiiniin. Vasta sitten näemme paremmin sen hyödyn, joka uudesta tietojärjestelmästä tulee, hän toteaa.

Pienikin toimija voi nyt rakentaa salatun yhteyden // Mylab toteutti integraation terveyspalveluketju Mehiläisen ja pienen suomalaisen diagnostiikkayrityksen, Zora Biosciences Oy:n välille. Yhteys toteutettiin SSL-teknologian avulla, jota käytetään esimerkiksi verkkopankkien salauksessa.

ora Biosciences Oy on Espoon Otaniemessä sijaitseva diagnostiikkayritys, joka kehittää uusia, innovatiivisia testejä sairauksien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yrityksen kehittämä Hertta-testi on jo käytössä sydänkohtauksen ja tyypin 2 diabeteksen riskin ennustamisessa, ja lisäksi yritys kehittää testejä munasarjasyövän ja rasvamaksan varhaisempaan diagnostiikkaan. Mylabin rakentaman integraation ansiosta tutkimuspyynnöt ja tulokset välittyvät nyt suoraan Mehiläisestä Zoran tietojärjestelmään ja takaisin. – Voimme palvella asiakkaita entistä tehokkaammin ja joustavammin, kun viestit kulkevat järjestelmästä toiseen automaattisesti ilman välikäsiä, kiteyttää Zora Biosciences Oy:n operatiivinen johtaja Riikka Katainen. YHTEYS TOTEUTETTIIN SSL-teknologian avulla,

joka on ollut käytössä esimerkiksi verkkopankkien salauksessa jo pidempään. Tiedonsiirtoon käytetään tavallista verkkoyhteyttä, mutta tiedot suojataan niin, että kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään niitä. – Meille on todella tärkeää, että tällainen teknologia on olemassa. Se mahdollistaa myös pienten toimijoiden pääsyn markkinoille diagnostiikka-alalla, jossa toimivat ITyhteydet ovat kriittisiä, Riikka Katainen painottaa.

KUN MYLAB RAKENTAA integraation kahden ter-

veydenhuollon toimijan välille, viestit kulkevat Mylabin valtakunnallisen tiedonvälityksen solmukohdan My+ hub®-palvelun kautta. – Suurin hyöty asiakkaille on, että voimme keskitetysti varmistaa, että viestit menevät perille vastaanottavan organisaation järjestelmään, kertoo myyntipäällikkö Jari Ylönen Mylabilta. Kun yhteys on kerran muodostettu My+ hubiin, uudet yhteydet muiden organisaatioiden kanssa voidaan muodostaa nopeastikin. Erillisiä yhteyksiä jokaisen toimijan kanssa ei tarvita, vaan laboratoriopyynnöt ja -vastaukset sekä niihin liittyvä potilastieto kulkevat My+ hubin kautta kaikkien järjestelmään liittyneiden kesken. Mylabilla on pitkä kokemus ja vahva osaaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien integraatioista. – SSL-teknologian avulla salattu yhteys voidaan toteuttaa aiempaa kevyemmin ja ketterämmin. Siksi se soveltuu erityisesti pienempien yksiköiden käyttöön, Ylönen toteaa.

// ILMIÖ TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVITUS: TEEMU RAUDASKOSKI

HAAVEENA IKUINEN TERVEYS // Ovatko voimasi vähissä? Tiedätkö miten elimistösi voi? Tällä tavalla erilaisia laboratoriotestipaketteja meille markkinoidaan. Asiantuntijat pohtivat, onko niistä oikeasti hyötyä.

uluttajille on ryhdytty viime vuosina markkinoimaan laboratoriotestipaketteja, jotka on räätälöity erilaisille kohderyhmille. On terveystarkastuksia väsyneille, kasvissyöjille, liikkujille tai vaikkapa yli viisikymppisille miehille. Testeihin pääsee helposti ilman lääkärin lähetettä ja tulokset saa henkilökohtaiseen verkkopalveluun. Endokrinologian osastonylilääkäri Saara Metso Tampereen yliopistollisesta sairaalasta pitää myönteisenä, että ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään. – Eikä sekään ole huono asia, että ihmisillä on mahdollisuus tilata itse laboratoriokokeita: joskus asiat menevät nopeammin

8 Mylab Nyt 1/2019

eteenpäin, kun potilas hakeutuu itse tutkimuksiin ja vasta sen jälkeen lääkärin vastaanotolle, hän pohtii. Metson mukaan jokaisen kannattaisi olla kiinnostunut esimerkiksi verensokeristaan ja kolesterolistaan. Ongelmana on kuitenkin, että testipaketit sisältävät myös sellaisia laboratoriotutkimuksia, jotka eivät kovin hyvin sovellu terveiden ihmisten seulontaan. Osa testeistä voi antaa vääriä positiivisia tuloksia, jos testi on otettu esimerkiksi väärään vuorokauden aikaan tai jonkin toisen sairauden tai lääkityksen aikana. Tämä voi johtaa turhaan huoleen ja resurssien tuhlaamiseen, kun henkilö hakeutuu lääkärin vastaanotolle selvittämään asiaa.

Mylab Nyt 1/2019 9

Metson mielestä on myös ongelmallista, jos ihminen hakee testeistä lupausta sataprosenttisesta terveydestä. – Olen urallani katsonut useita syöpäpotilaita silmiin, jotka kysyvät: ”Miten tämä on mahdollista, kun kaikki kokeet olivat juuri normaalit?” Ei ole olemassa sellaista termiä kuin kaikki kokeet, hän muistuttaa. SAMANLAISIA MIETTEITÄ on linjajohtaja, ylilääkäri Tiina Mäellä HUSLABista. Hänen mukaansa on hienoa, että ihmisillä on kiinnostusta omaa terveyttä ja itsensä hoitamista kohtaan. Erilaiset tutkimuspaketit saattavat kuitenkin antaa väärän käsityksen, että ihminen olisi täysin terve, jos tulokset ovat normaaleja. Viitearvoista poikkeavat tulokset saattavat puolestaan johtaa turhaan huoleen, jos niistä puuttuu lääkärin arvio juuri tämän henkilön tilanteesta. –Miten tuloksia pitäisi tulkita kenenkin kohdalla, siihen ei keskivertokansalaisella ole yleensä kovin paljon eväitä. Eikä ylipäänsä siihen, mitä asioita laboratoriokokeilla voidaan tutkia ja mistä ei voida saada varmuutta. Tiina Mäki korostaa, että ketään ei hoideta yhden numeron perusteella. Lääkäri tekee kokonaisarvion potilaan tilanteesta, ja laboratoriotestit ovat vain yksi osa kokonaisuutta. HUSLAB ei tarjoa laboratoriotestejä suoraan kuluttajille. Siellä kehitetään kuitenkin parhaillaan kuntien tarjoamaa omanäytteenottopalvelua, jossa kuntalainen voi tilata näytteenottovälineet kotiin ja ottaa klamydia- ja tippurinäytteet itse kotona. – Muitakin vastaavia tutkimuksia voidaan ehkä jatkossa harkita, Mäki kertoo.

Joskus asiat menevät nopeammin eteenpäin, kun potilas hakeutuu itse tutkimuksiin ja vasta sen jälkeen lääkärille.

10 Mylab Nyt 1/2019

YKSI VIIME VUOSINA esiin noussut ilmiö ovat ”muotitestit”, joista media kirjoittaa ahkerasti ja joita potilaat sitten kysyvät lääkäreiltään. Sellaisia ovat esimerkiksi kilpirauhasarvot, ferritiini eli varastorauta, testosteroni ja B12-vitamiini. Tämä näkyy myös HUSLABissa: esimeriksi ferritiinin tutkimusmäärät ovat nousseet selvästi. Yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja Aleksi Varinen Tampereen yliopistosta toteaa, että ilmiö on todennäköisesti tuttu kaikille kliinistä työtä tekeville lääkäreille. – Monesti näillä testeillä pyritään selvittämään jotain aika yleistä oiretta, kuten väsymystä. Yksittäisen henkilön kohdalla ne voivat toki olla hyödyllisiä, mutta usein oireen taustalla on useita tekijöitä, hän kuvailee. Matalien arvojen hoidosta kaivattaisiin myös lisää tutkimustietoa. On epäselvää, onko esimerkiksi lievästi matalien varastorauta-arvojen hoidosta hyötyä, jos hemoglobiini on normaali. Varinen korostaa, että juuri mikään laboratoriokoe ei anna absoluuttisesti normaalia tai poikkeavaa tulosta. Osalla terveistäkin tulos voi poiketa viitearvoista. – Oireettomien ihmisten kohdalla kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, mitä laboratoriotutkimuksia heiltä kannattaa katsoa. Jos kaikilta katsotaan kaikki, jokaiselta löytyy varmasti jotain viitearvoista poikkeavaa, mutta sillä ei välttämättä ole merkitystä heidän terveytensä kannalta, Varinen miettii. SAARA METSO ei näe erityisesti ongelmaksi, jos

lääkäri määrää ”muotitestin” potilaalle, kun tämä sitä pyytää. Pulmallisempaa on, jos potilas hakeutuu testiin itse ja alkaa hoitaa havaittua puutosta ilman lääkärin arviota. – D-vitamiinin puutos voi johtua esimerkiksi keliakiasta. Raudanpuute voi johtua suolistoverenvuodosta tai jopa suolistosyövästä. On aina tärkeää selvittää, mistä matalat arvot johtuvat, Metso huomauttaa.

Puhti haluaa auttaa tekemään oikeita valintoja

iime vuoden lopulla perustettu Puhti Lab Oy tarjoaa laboratoriotestipaketteja erilaisille kohderyhmille. Valikoimassa on terveystarkastuksia esimerkiksi aktiivisille liikkujille, kasvissyöjille sekä yli 50-vuotiaille naisille ja miehille. – Näemme, että ihmisillä on kiinnostusta seurata tarkemmin hyvinvointiaan ja terveyttään ja halua ottaa siitä enemmän vastuuta, toimitusjohtaja Tero Era perustelee. Paketteihin on valikoitu lääketieteessä hyväksyttyjä testejä, jotka ovat yleisesti käytössä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Palvelu on Eran mukaan suunniteltu yhdessä useamman kokeneen lääkärin kanssa. – Uskon, että palvelu auttaa saamaan paremman kuvan omasta terveydestä ja huomaamaan ongelmia ajoissa. Omien arvojen seuranta voi auttaa myös tekemään oikeita valintoja elintapojen ja terveyden suhteen, oli se sitten liikuntaa, ruokavaliota tai unta, hän pohtii. Raportit testituloksista on pyritty tekemään mahdollisimman selkeiksi: ”liikennevalot” kuvaavat, onko tulos viiterajojen sisäpuolella. Samalla asiakkaalle kerrotaan lyhyesti, mistä testissä on kyse. Mukaan aiotaan jatkossa tuoda myös suora linkki nettilääkäripalveluun.

– Asiakas voisi saada helposti lääkärin vaikkapa videoneuvottelun päähän, keskustella testituloksista ja hakeutua sitten tarvittaessa vastaanotolle, Tero Era visioi. Joskus kritisoidaan, että jos kaikkea mahdollista tutkitaan, jokainen meistä on lopulta sairas. Mitä vastaat tähän? – Terveydenhuollon painopisteen tulisi olla terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Mielestäni tämäntyyppiset palvelut ovat linjassa sen tavoitteen kanssa, Era painottaa.

ESIMERKKEJÄ TESTIPAKETEISTA: • Liikkujan terveystarkastus (mies) / Puhti: täydellinen verenkuva, kokonaiskolesteroli, LDL, HDL, triglyseridit, herkkä S-CRP, glukoosi, kreatiini + glomerulusten suodatusnopeus (Pt-GFR-e), kalium, natrium, S-ALAT, D-vitamiini, ferritiini, tyreotropiini (S-TSH), testosteroni, B12-vitamiini, magnesium • Voimat vähissä -tutkimuspaketti / Terveystalo: perusverenkuva ja trombosyytit (B-PVK+T), ferritiini, liukoinen transferriinireseptori (S-TfR), B12-vitamiini, folaatti, S-CRP, D-vitamiini • Kasvissyöjän paketti / Synlab: täydellinen verenkuva, glukoosi, glykohemoglobiini, proteiini, kreatiini + glomerulusten suodatusnopeus (eGFR), urea, kokonaiskolesteroli, LDL, HDL, triglyseridit, ferritiini, B12-vitamiini, folaatti, D-vitamiini

Mylab Nyt 1/2019 11

// VIISI VÄITETTÄ

Kaatuivatko soten digihankkeet? // Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä palvelujen digitalisaation edistämisellä haettiin palveluiden parempaa tavoitettavuutta ja kustannusten laskua. Valtion kehitysyhtiön SoteDigin toimitusjohtaja Harri Hyvönen pelkää, että kuntien ja kuntayhtymien digihankkeet pirstaloituvat. TEKSTI: JUHA-PEKKA HONKANEN

Maakuntien terveydenhuollon tietotekniikan kehitys on pysähtynyt sote-uudistuksen kaaduttua. Ei suinkaan, sillä uudistusta valmisteltiin nimenomaan laaja-alaisessa yhteistyössä ja parhaillaan kootaan tuloksia yhteen. Kehittäminen maakuntien alueilla jatkuu, mutta sitä tehdään alueilla pitkälti niiden omista lähtökohdista. Riskinä on pirstaleisuus, joka taas helposti johtaa osaoptimoituihin ratkaisuihin. Sote-uudistuksen valmistelu toi mukanaan hyvää yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita. Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että tehtyä työtä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla jo rakennettujen yhteistyömallien pohjalta.

SoteDigin kehitystyöllä ei ole suuntaa ennen sote-uudistuksen uusia raameja. Hankkeemme ovat rakenneriippumattomia ja niille asetetut tavoitteet ovat edelleen olemassa, joten suunta on helpompi pitää. Asukkaan digipalveluista esimerkiksi Omaolo tavoittaa jo yli 2 miljoonaa Suomen asukasta, ja palvelua laajennetaan koko ajan. Tietojohtamisen pilotointi toteutetaan. Sote-uudistuksen valmistelun aikana sekä kansalliset että alueelliset toimijat kuten sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät ovat lähentyneet tavoitteiltaan. Alueiden kanssa tehdään yhteistyötä ja jatketaan vuoropuhelua siihen saakka, että tiedetään, miten sotea aiotaan jatkossa kehittää.

12 Mylab Nyt 1/2019

Sote-uudistus olisi ratkaissut sairaanhoidon ja terveydenhuollon IT-ongelmat. Ei sote-uudistuskaan olisi kaikkea ratkaissut ja työtä tehdään siitä riippumattakin. Sote-uudistuksen toteutuessakin missään välissä ei olisi ollut odotettavissa tilannetta, jossa tietojärjestelmät olisivat heti valmiit ja tieto liikkuu niiden välillä esteettä siinä vaiheessa kun uudistus olisi astunut voimaan. Vuosien saatossa on muodostunut aikamoinen kehittämisvelka. Kaikilla toimijoilla on vielä paljon työtä käytettävien järjestelmien uusimisessa ja siinä, että tieto saadaan liikkumaan niiden välillä. Digitalisaation kehittämishankkeissa aivan perusjärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamisessa on työtä pitkälle 2020-luvulle. Pitää muistaa, että paljon puhutut potilastietojärjestelmät ovat vain osa soten tietojärjestelmäkenttää.

Tiedolla johtaminen edellyttää yhteentoimivuutta ja yhtenäisiä toimintamalleja.

Sote-sektorin digitalisaatiota kehittää Suomessa liian monta toimijaa. Kieltämättä hyvin monen ja etenkin erilaisen toimijan kesken yhteisten ratkaisujen löytäminen on hankalampaa kuin kuuluisassa leveän hartioitten mallissa. Kansallisella ohjauksella voidaan välttää päällekkäinen tekeminen. Toisaalta toimijoiden määrä tulee olemaan jatkossakin suuri, joten soten digiratkaisujen tulee olla rajapinnoiltaan avoimia ja perustua kansallisiin arkkitehtuureihin ja tietomalleihin, jotta tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Näin varmistetaan prosessien toimivuus yli organisaatiorajojen.

SoteDigin tehtävä on edistää digitalisaatiota, mutta sillä ei ole ohjausvaltaa kuntiin ja kuntayhtymiin. Alun perin tarkoituksena oli, että yhtiön omistus siirtyy pääosin maakunnille. Nyt omistus säilyy valtiolla ja toistaiseksi hankkeistamme sovitaan pääasiallisesti sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Jatkossa omistuksen ja ohjauksen sopiminen on avainasia, jotta yhtiö pystyy tehokkaasti toimimaan ja palvelemaan asiakkaitaan in-house -mallisesti.

Harri Hyvönen sanoo, että sote-uudistuksen valmistelu lähensi alueellisia yksiköitä kohti yhteisiä digitalisoinnin tavoitteita. KUVA:SOTEDIGI

Mylab Nyt 1/2019 13

// HENKILÖ TEKSTI: VIRPI EKHOLM KUVAT: EEVA ANUNDI

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa // Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä terveydenhuollosta, jossa asiat etenevät ripeästi ja jossa kilpaillaan aidosti potilaista.

os rakennat kesämökkiä, sinulle tuottaa varmasti iloa, kun talo on harjakorkeudessa. Maanviljelijä puolestaan nauttii, kun hän näkee ensimmäisten siementen itävän tai kun sato on valmis korjattavaksi. – Minulla on samanlainen ajattelutapa: pienten, nopeiden voittojen logiikka. On hienoa nähdä, että asiat etenevät, kertoo HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen työhuoneessaan Helsingin Meilahdessa. Tuominen aloitti työt Suomen suurimman sairaanhoitopiirin ykkösmiehenä tammikuussa. Talo on tuttu, sillä hän työskenteli täällä erilaisissa johtotehtävissä jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Edelliset yhdeksän vuotta hän toimi johtavana ylilääkärinä yksityisessä terveyspalveluyrityksessä, Suomen Terveystalossa. Paluumuuttaja myöntää, että yksityisellä puolella kulttuuri oli varsin erilainen kuin julkisessa terveydenhuollossa. – Kyllähän siellä vauhti oli nopeampi. Ehkä se näyttäytyy täällä kärsimättömyytenä. Mutta pyrin kyllä edesauttamaan täälläkin toimintamalleja, joissa olisi ripeä eteneminen, Tuominen pohtii. Toinen iso ero on siinä, että yksityinen terveyspalveluyritys joutuu tosissaan kilpailemaan asiakkaista eli potilaista. Siksi

14 Mylab Nyt 1/2019

asiakaslähtöisyys on juurtunut toiminnassa syvälle. – Ne ovat asioita, jotka ovat täälläkin todella tarpeellisia. Siihen voi liittyä myös sähköisiä palveluja. Digitalisaation tulee olla työkalu asiakaslähtöisyydelle, Tuominen korostaa. TÄLLÄ HETKELLÄ HUSin suurin digihanke on

alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän, Apotin, käyttöönotto ja viilaaminen sellaiseksi, että se täyttää odotukset. Hanke vie Tuomisen mukaan vielä paljon resursseja seuraavien muutaman vuoden aikana. – Olemme siihen varautuneet ja uskomme, että se sujuu hyvin, hän kiteyttää. Sähköisten palvelujen kehittämiseksi sairaanhoitopiirissä olisi paljonkin ideoita. Tuomisen mukaan olennaista on kuitenkin luoda ensin perusta palveluille, asiointialusta, jonka päälle erilaiset palvelut voidaan tuottaa. Muuten on vaarana, että syntyy sirpaleisia asioita. Tuominen ottaa esimerkiksi potilaan, joka saa kirjeitse kotiin kutsun lääkärin vastaanotolle. Potilas käy edeltävästi laboratoriossa, täyttää esitietolomakkeen ja ilmoittautuu sairaalassa. Vastaanoton jälkeen hän saa jat-

Mylab Nyt 1/2019 15

kohoito-ohjeet, antaa palautteen käynnistä ja saa lopulta laskun kotiinsa. – Kaikesta tästä tulisi olla yhtenevä ja saumaton kokonaisuus sähköisessä maailmassa. Kun se on tehty, päälle voidaan rakentaa valtava palvelukerros, ja osa siitä voi olla automaattista. Jatkossa esimerkiksi kutsut vuosikontrolleihin voivat lähteä potilaille automaattisesti. Potilas voi raportoida sähköisesti omaa tilannettaan käyntien välillä, ja kutsuja voidaan sen perusteella joko lykätä tai aikaistaa. Tuominen ei mielellään käytä muotisanaa ”tekoäly”. Mieluummin hän puhuisi sääntömuotoilusta. – Sääntömuotoilu kutsuu potilaan vastaanotolle ja voi myös ohjata hänet monenlaiseen putkeen, joko hoitajakäynnille, lääkärikäynnille, kiireiselle lääkärikäynnille tai miksei vaikka päivystykseen. Tuominen näkee, että automaatio vähentää terveydenhuollossa vaihtelua ja parantaa laatua. Myös asiakaskokemus voi parantua, kun potilas kokee, että hänestä pidetään huolta.

Meillä on kasvun paineet, mutta meitä reunustavilla alueilla on kutistumisen paineet.

LABORATORION JA KUVANTAMISEN roolia ollaan parhaillaan vahvistamassa HUSissa. Päätös diagnostiikkakeskuksen perustamisesta odottaa enää valtuuston nuijan kopautusta. Juha Tuominen korostaa, että on tärkeää huolehtia julkisten diagnostiikkapalvelujen kilpailukyvystä.

– Vaikka kyse on suuren asiantuntijaosaamisen vaativasta alueesta, se on myös volyymialue. Skaalaedut on pakko huomioida toiminnassa, tai siitä tulee liian kallista, hän huomauttaa. HUSin kehittämisessä ei pidä Tuomisen mukaan keskittyä jatkossa vain omaan alueeseen. Hän näkee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä laajemmankin vastuun yhteiskunnassa. HUS-alueella väestö kasvaa niin, että parinkymmenen vuoden kuluttua jo kolmasosa suomalaisista asuu täällä. – Meillä on kasvun paineet, mutta meitä reunustavilla alueilla on kutistumisen paineet. Mielestäni HUSin pitää ottaa vastuuta myös isommasta alueellisesta kehityksestä ja pyrkiä tukemaan sitä elinvoimaisuutta, mitä muualla on. Monet erityisosaamista vaativat tehtävät on jo keskitetty HUSiin. Tuominen haluaa, että valtakunnalliset vastuut hoidetaan yhteistyössä muun Suomen kanssa. – Olen kovasti yhteistyön kannattaja, hän tiivistää. PITKÄÄN VALMISTELTU sote-uudistus karahti

jälleen kiville ennen eduskuntakauden päättymistä. Juha Tuominen näkee, että seuraavan hallituksen tulisi ryhtyä rakentamaan uutta sotea parlamentaarisemmin kuin edeltäjänsä. Valmistelussa pitäisi kuulla monenlaisia toimijoita, kuntia ja asiantuntijoita. – Tarvitaan selvästi laajempaa yhteisymmärrystä. Vastakkainasettelu ei tätä vie eteenpäin, hän painottaa. Tuomisen mielestä tärkeintä olisi nyt poh-

JUHA TUOMISEN VUODET Syntyi Helsingissä

1963

Valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta

1982 Kirjoitti ylioppilaaksi Kulosaaren yhteiskoulusta

16 Mylab Nyt 1/2019

1991

1993 Ensimmäinen lapsi syntyi

Toinen lapsi syntyi

1995

1997 Väitteli tohtoriksi, kolmas lapsi syntyi

Juha Tuominen kokee, että hän voi HUSin toimitusjohtajana käyttää kaikkea sitä osaamista, jonka hän on terveydenhuollosta kerryttänyt. ”Minussa on tietty lääkärin, auttajan geeni. Haluan olla osana tekemässä jotain isompaa”, hän pohtii.

tia, mitkä ovat ne suurimmat ongelmat, jotka sote-uudistuksella halutaan ratkaista. Sellaisia eivät voi olla ”kestävyysvaje” tai ”väestön retisoida. – Yksi ongelma voi olla esimerkiksi, mikä on pienten kuntien kantokyky niillä alueilla, joilla väki vähenee. Jos se tunnistetaan tärkeimmäksi ongelmaksi, siihen tulisi hakea ensimmäisenä ratkaisua. Meillä on erilaisia ja eritasoisia ongelmia eri puolilla Suomea. Mammuttimaisen sote-uudistuksen sijaan Tuominen uskoo palasteluun ja vaiheittaiseen etenemiseen.

Valmistui sisätautien erikoislääkäriksi, nimitettiin kokeellisen sisätautiopin dosentiksi

1999

– Toivon kovasti pragmaattisuutta: voittojen kautta eteenpäin, ja joitain asioita voidaan tehdä kokeilemallakin, hän kannustaa. METSÄ JA LUONTO ovat Juha Tuomiselle tär-

keitä. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu parhaiten, kun voi katsoa avaraa, vihreää maisemaa, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Tärkeitä ovat myös perhe ja ystävät. Tuomisen lapset ovat nuoria aikuisia, ja he opiskelevat luonnontieteellisellä alalla. – Vanhemmat ovat kai aina huolissaan lapsistaan. Lasten onnistumiset tuottavat minullekin suurta iloa, hän hymyilee.

Johtotehtäviä HUSissa, mm. johtajaylilääkäri, tulosyksikön johtaja, hallintoylilääkäri

2000

Lääketukkukauppa Organonin lääketieteelliseksi johtajaksi

2002–2009

2010 Siirtyi Suomen Terveystalon johtavaksi ylilääkäriksi

Innostun työssäni onnistumisista. Pidän siitä, että asiat etenevät. Viiden vuoden kuluttua HUSin asiakaskokemus on merkittävästi parempi kuin nyt. Toisaalta käytämme dataa entistä paremmin terveyden tuottamiseen.

Sai professorin arvonimen

2018

2019 Aloitti HUSin toimitusjohtajana

Mylab Nyt 1/2019 17

// MYLABIN KASVO TEKSTI: ANNA HIRSIMÄKI KUVA: OLLI-PEKKA LATVALA

Juuso Koivulaa motivoi työssään mahdollisuus nähdä projektin koko kaari alkumetreiltä sen valmistumiseen saakka.

Luonnosta vastapainoa työlle Kuka olet ja mitä teet Mylabilla? Olen Juuso Koivula ja työskentelen projektipäällikkönä Mylabin toimitukset -tiimissä. Projektipäällikkönä johdan erityyppisiä asiakasprojekteja. En ole keskittynyt vain tiettyyn asiakkaaseen tai tuotteeseen, vaan minulla on johdettavanani hyvinkin monen tyyppisiä toimitusprojekteja. Viimeisimpänä työpöydälläni on ollut My+ verikeskukseen liittyviä projekteja eri asiakkaille. Sen lisäksi minulla on työn alla iso My+ data-analytiikka -projekti. Milloin ja miten tulit Mylabille? Aloitin projektipäällikön työt Mylabissa huhtikuussa 2018. Olin juuri sitä ennen valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta, kun silmiini osui LinkedInissä Mylabin työpaikkailmoitus. Tehtävä vaikutti mielenkiintoiselta ja tarkemman selvittelyn jälkeen päätin hakea paikkaa. Jälkeenpäin voin todeta, että kannatti hakea! Mikä työssäsi on parasta? Parasta on se, kun asiat etenevät ja projekteja saadaan valmiiksi. Toisinaan projekteissa kohtaa erilaisia solmukohtia ja haasteita. Erityisesti niiden ratkai-

seminen ja asiakkaalta tullut positiivinen palaute tuntuu palkitsevalta. Lisäksi työssäni motivoi se, että näkee projektin etenemisen aloituksesta valmiiksi asti. Mikä työssäsi on haastavaa? Projekteihin osallistuu useita eri toimijoita: tyypillisessä toimitusprojektissa on mukana 3–6 yritystä tai tahoa, joiden sisältä projektiin saattaa osallistua useampikin yksikkö. Haasteena on saada kaikki tahot toimimaan niin, että kokonaisuuden kannalta projekti sujuu ja päästään etenemään sovitussa aikataulussa. Mistä viimeksi ilahduit? Kotona tassuttelee 15-viikkoinen snautseri nimeltään Roo. Pienen koiranpennun kasvua ja kehitystä on ilo seurata. Päivittäin saa huomata, miten pentu oppii jotain uutta. Mistä nautit vapaa-ajalla? Luontoon liittyvät harrastukset ovat lähellä sydäntäni. Metsästys, kalastus ja retkeily luonnon keskellä ovat hyvää vastapainoa työlle. Teen metsätöitä moottori- ja raivaussahan kanssa melkein läpi vuoden. Luonnonrauha ja fyysinen tekeminen antavat virikkeitä ja auttavat palautu-

maan. Oikeastaan mitä kauempana ollaan kaupunkimaisemasta sen parempi. Mistä haaveilet? Lähitulevaisuuden haaveissani on asunnon hankkiminen ja sinne muuttaminen. Kenties jostain Tampereen lähialueelta, jossa luonto ja harrastusmahdollisuudet ovat lähellä.

TYÖKAVERI JUUSOSTA: Juuso on aktiivinen, jämpti ja huolellinen. Kaikkien Juuson haltuun ottamien projektien osalta on voinut luottaa siihen, että valmistelutyöt on tehty huolella. Hän ottaa hienosti haltuun asiakkaan tarpeet ja vie projektin asiat systemaattisesti läpi ja huolehtii ettei mikään jää tekemättä. Juuso pitää lupauksensa ja on helppo luottaa, että sovittu asia tulee tehtyä. Juuso ottaa hyvin haltuun myös tilanteet, jossa tulee kiusallinen hiljainen hetki. Mikko Sipilä Tuotepäällikkö

Seuraava Mylab Nyt ilmestyy syksyllä 2019. Tämän lehden ja muita mielenkiintoisia artikkeleita löydät myös kotisivuiltamme: @MylabOy

@mylab_oy

Mylab Nyt 1/2019 19

patologia

LÄPINÄKYVYYTTÄ PROSESSEIHIN, TEHOKKUUTTA TYÖNOHJAUKSEEN. My+® patologia. …sopii myös moniorganisaatiomalliin.