digipaino portfolio

DIGIPAINON PORTFOLIO Muusa Kostilainen SISÄLLYS • • • • •

Digitaalinen painaminen........................................ 2 Digitaalisia painomenetelmiä.. .............................. 4 Digipainamisen soveltuvuus eri tarkoituksiin.. .. 7 Digitaalinen työnkulku.. .......................................... 8 Myyttejä liittyen digitaaliseen painamiseen.... 11

n e n i l a a t i Dig n e n i m a n i pa Julkaisemisen mahdollisuudet ovat viime vuosina monipuolistuneet tietotekniikan kehittymisen myötä. Perinteinen offset on saanut rinnalleen digitaaliset painokoneet ja myös kokonaan sähköisessä muodossa julkaiseminen on jo jokapäiväistä. Eri tekniikat täydentävät toisiaan. Kullakin tekniikalla on omat etunsa ja rajoitteensa. Tekniikan valintaan vaikuttaa mm. painoksen koko sekä se, millaisia värejä painotuotteissa halutaan käyttää.

Digitaalisissa painomenetelmissä ei ole kiinteää painopintaa, joten painopinnan valmistus ei ole erillinen työvaihe, ja tuotannon käynnistäminen on nopeaa.

Digitaaliset painomenetelmät perustuvat tulostukseen suoraan tietokoneen muistista ilman painolevyjä. Tulostus paperille tapahtuu yleensä ilman puristusta tai kosketusta.

Digitaalisille painomenetelmille yhteistä on mm: • Kosketukseton, puristukseton värinsiirto • Ei kiinteää painolevyä eikä pysyvää painoaihetta • RIP ohjaa painovaihetta • Painoväri siirtyy paperille joko suoraan tai välillisesti 2

Digitaaliset painomenetelmät soveltuvat pienipainoksisten painotuotteiden nopeaan tuotantoon ja vaihtuvan tiedon painamiseen.

Edut • • •

• •

• •

Perinteiseen offsetpainatukseen verrattuna nopeampi valmistumisaika Nykyään jo melko suuret painosmäärät ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä Pienet painosmäärät säästävät kustannuksia, koska esim. esitteiden tiedot muuttuvat nopeasti.

Pienet painokset edullisesti.

Personointimahdollisuus, jokainen kappale voi olla erilainen, kohden- nettu.

Sisältö nopeasti uusittavissa, päivitettävissä.

Alhaiset aloituskustannukset.

Puutteet • • • • •

Ei vastaa parasta offset-laatua.

Pienemmät arkkikoot, hitaammat tuotantonopeudet.

Materiaalivalikoima vielä rajoitettu.

Kallista suurissa painosmäärissä.

Ainoastaan neliväripainatus. Esim. Musta + PMS-lisäväri -mahdollisuus puuttuu.

Väreistä Tulostimet käyttävät CMYK värejä tulostamiseen (oli kyseessä oma kotiprintteri tai sitten ammattikäyttöön tarkoitettu tulostin), joten mielellään värit tulisi olla valmiiksi CMYK värejä. PMS värejä ei voida tulostaa kuin CMYK värejä käyttämällä, toisin kuin painokoneella painettaessa. Suurtulostukseen käy yleensä myös RGB-värit.

3

DIGITAALISIA PAINOMENETELMIÄ Mustesuihkutekniikka

Mustesuihkutekniikan etuja ovat alhaiset kustannukset sekä tulostusnopeus, jota hyödynnetään esim. laskujen ja muiden liikekirjeiden tulostamiseen.

Mustesuihkutekniikassa suuttimet eivät kosketa paperia tulostuksen aikana vaan kuva muodostetaan suihkuttamalla väriaine pieninä pisaroina painettavaan materiaaliin. Mustesuihkutekniikka on yleistynyt varsinkin pienissä tulostimissa konttori- ja kotikäytössä hyvän hinta- laatusuhteen takia.

Mustesuihkutekniikkaa käytetään graafisessa teollisuudessa yleisimmin painotuotteiden personointiin.

Elektrofotografia Elektrofotografia eli xerografia on yleisin digitaalisista painomenetelmistä ja sen käyttö yleistyy jatkuvasti. Se perustuu fotojohteeseen, jonka varausta pystytään muuttamaan laservalolla. Nestemäinen tai pulverimainen tooneri tarttuu varaukseltaan muuttuneisiin alueisiin, joista se siirretään paperille sähkövarauksen avulla. Kuva-aihe muodostetaan laserilla valottamalla rummun pinnalle. Laser muuttaa varauksen kuva-aiheen kohdalta positiiviseksi.

Positiivisesti varautuneisiin kohtiin tarttuu kehitysyksiköstä negatiivisesti varautuneita tooneripartikkeleita. Rumpu kuljettaa tooneripartikkelit paperille. Partikkelit siirtyvät paperin pintaan paperiradan alla olevan koronan vetäessä niitä puoleensa. Tämän jälkeen paperi kulkee kiinnitysyksikön läpi luovutukseen.

Esimerkkejä laitteistoista:

4

Xerox 700 Digital Color Press

DocuColor 250 viimeistelijällä Käyristymisen esto, varsinkin kaksipuolisissa painatuksissa oleellinen

Laitteisto

Reijitys

Digipainokoneita on olemassa 1. erilaisia ja niihin on mahdollista hankkia

lisäyksiköitä.

4.

6.

Kuvan siirto

Nidonta

3.

2.

5.

Vihkotaitto

Paperin syöttö Värijauheen kiinnitys Vihkonidonta 1. Kaksipuolisten arkkien syöttölaite kopiointiin ja skannaukseen 2. Viisi vakiopaperialustaa “normaaleille” paperilaaduille 3. Suuren kpasiteetin paperialusta 4. Värijauhesäiliöt eli toonerit CMY ja kaksi mustaa 5. Viimeistely eli jälkikäsittely-yksikkö 6. Ohisyöttöalusta erikoismateriaalille

Lisäyksiköitä Viimeistelijä • vihkotaitto (max.

15 arkkia/60 sivua) • nidonta (usealla niitillä) • reijitykset

SRA3 paperialusta: kapasiteetti max 2000 arkkia, • automaattinen kaksipuolisuus max 180 g/m2 manuaalinen • kaksipuolisuus max. 300 g/ m2 5

Digipainatus sopii parhaiten • •

•

• • •

pieniin painosmääriin (50—1000 kpl tuotteesta, koosta, sivum yksiväripainatuksessa: oppimateriaaleihin, tutkimusjulkaisuih paisiin, historiikkeihin, muistelmiin jne. neliväripainatuksessa: tiedotuslehtiin, esitteisiin, kirjoihin, jois tikirjeisiin, koulutusaineistoon. kohdennettuun, personoituun materiaaliin, johon painettava v Laajuudeltaan pienet painotyöt Yllättäen tullut painamisen tarve

Muuttuvan tiedon painaminen edellyttää tietokantaa kohderyhmäst Personointi

Jokainen digitaalisesta painokoneesta tuleva painotuote voi olla er kutsutaan varioinniksi tai personoinniksi. Etuna on, että jokainen va Tarpeeseen painaminen

Print on Demand eli PoD menetelmä, jossa painotuotteita valmiste muutaman kappaleen tuotantoerissä. Esimerkiksi kirja-alennusmyy niillä ole tarpeeksi kysyntää ja olisi vaara, että ne jäävät varastoon p Versiointi

Versiointi ja variointi tarkoittaa keskenään pienten erilaisten painok sukupuoleen ja ikään liittyvät asiat. Tätä hyödynnetään erityisesti m

6

määrästä ja väreistä riippuen) hin, raportteihin, luetteloihin, tilastojulkaisuihin, käsikirjoihin, op-

ssa muutama sivu värillisenä, kutsuihin, tiedotteisiin, markkinoin-

vaihtuvaa tietoa.

tä, sopivaa kuvatietokantaa ja personointiohjelmaa.

rilainen tekstin, piirrosten ja kuvien osalta. Yksilöllistä painamista astaanottaja huomioidaan erilaisina yksilöinä.

etaan vain tilauksesta kysynnän mukaisesti, joskus vain yhden tai ynnit ovat seurausta siitä, kun kirjoja painetaan varastoon, eikä pidemmäksi aikaa, mikä olisi vältettävissä uudella PoD-tuotannolla.

ksien painamista. Eroja painoksissa ovat maantieteelliset, mainospainotuotteissa.

7

DIGITAALINEN TYÖNKULKU Prepress ja arkkiasemointi Työnkulun kenties jännittävin vaihe on arkkiasemointi, jossa sivut järjestellään ja varmistetaan, että ne ovat oikeassa järjestyksessä kun työ painetaan, taitetaan ja kootaan. Painotyöstä ja digipainokoneesta tulee tietää seuraavat asiat, jotta voidaan tehdä arkkiasemointimall: • • • •

Mikä on sidontatapa (vihko/kirja) Painotyön laajuus (tuleeko erilliset kannet) Paintyön sivukoko leikkuuvaroineen Mikä on arkkikoko, eli montako sivua mahtuu arkille

Työnkulohjelmistoissa on mahdollista hyödyntää korjailuun Enfocuksen PitStop preflightia, sillä tiedostot voivat sisältää seuraavia puutteita mm. fontit puuttuvat, kuvien resoluutiot tai PDF voi sisältää virheitä.

PitStop Professional on Acrobat:iin hankittava plugin ohjelmalaajennus.

PitStop Professionalin toiminnot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: • tarkastus (PDF Profile Panel), • muokkaus (Inspector ja Global Cahnge) ja • makrot (Actions).

Arkkiasemointiin on olemassa erilaisia ohjelmistoja. Esimerkiksi Quite Imposing on edullinen ratkaisu perusasemointiin. Ohjelma toimii Acrobat:n laajen8

nuksena ja asemoi siten PDF- tiedostoja. Koulussa olemme käyttäneet Imposeohjelmaa. Ohjeita työnkulkuun yhdistelmällä Fiery RIP + arkkiasemointi Impose-ohjelmalla:

Asetuksia • • • • • • • • • • • •

Size: Valitse paperikaukaloon laittamasi paperikoko Orientation: Määritä haluatko pysty- (potrait) vai vaaka- (landscape) arkin Duplex: Määritä tulostetaanko työ kaksipuoleisena (duplex on) Finishing: Binding: sidontatapa, (esim. vihko = saddle) Layout : Row ja Column: Useamman sivun/työn asemointi-sarakkeet ja rivit Printer’s Mark: Painomerkit Trim Marks: kulmamerkit säätö = properties Fold Marks: taittomerkit säätö = properties Scale mode: vaihda tähän custom Scale factor: kirjoita 100 % (enter) jos haluat työn 1:1 koossa.

Käytyäsi läpi välilehdet, sulje ikkuna.

Ohjema luo oman DocBuilderPro ( *.dbp) tiedoston, jonka nimeä ohjelma kysyy tässä kohdassa: Kirjoita nimi tai hyväksy oletusnimi ja klikkaa YESpainiketta • Kun haluat tulostaa asemoidun työn muista aktivoida oikea tiedosto (*.dbp) listasta.

• Tarkista paperialustan määritys (Tray) Fiery:n asetuksista.

9

Paperikoot A0 841 x 1189 A1 594 x 841 A2 420 x 594 A3 297 x 420 (SRA3 320 x 450) A4 210 x 297 A5 148 x 210 A6 105 x 148 A7 74 x 105

Paperialustat Digitaalisen painokoneen paperialustat ovat A4, A3, A3+ ja SRA3 kokoisille papereille. Ennen painotyön tulostamista on syytä varmistua missä paperialustassa on sopivan kokoista ja paksuista paperia, jos ei ole niin laitetaan sopivaa paperia valittuun paperialustaan. Varmistutaan siitä, että digitaalisen painokoneen paperiasetukset vastaavat paperin laatua. Paperin paksuuden mukaan määritellään onko paperi tavallista 70-100 grammaa neliölle, vai paksu paksumpaa paperia. Digitaalinen painokone pystyy tekemään vihkosia ainoastaan tavallisen paksuiselle paperille. Kaksipuolisen painatuksen yläraja on huomioitava. Xeroxin digipainokoneessa paperin suunta ilmoitetaan esim.

SEF 4, joka tarkoittaa sitä, että A4 paperi kulkee lyhyt syrjä edellä ja A4 LEF tarkoittaa, että paperi kulkee leveä syrjä edellä.

Ongelmia syntyy, jos paperialustojen asetukset ja paperien paksuudet poikkeavat toisistaan, sillä paperit saattavat mennä digipainokoneessa tukkoon tai painojälki ei ole paras mahdollinen.

10

MYYTTEJÄ LIITTYEN DIGITAALISEEN PAINAMISEEN

1. Digitaalinen painaminen on liian kallista FAKTA: Jos ajatellaan kokonaiskustannuksia, digitaalinen painaminen voi olla hyvä vaihtoehto, vaikka painotuotteen yksittäisen kappaleen hinta olisikin offsetiin verrattuna kalliimpi. Erityisesti jos kyseessä on pieni painos, tulee digitaalinen painaminen luultavasti edullisemmaksi kokonaiskustannuksiltaan.

Painotyön toteuttamisen perinteisillä painomenetelmillä voi olla aloituskustannuksiltaan hyvinkin korkea, minkä vuoksi painetaan isoja painoksia, jotta kappalekohtaiset kustannukset olisivat pienempiä. Suuret painokset joudutaan varastoimaan, mikä tuo varastointikustannuksia, sillä painettu tieto varastossa voi olla vanhaa ja jopa käyttökelvotonta joidenkin vuosien varastoinnin jälkeen. Pienemmissä tarpeeseen painetuissa digitaalisissa painotöissä hinta/kpl on korkeampi, mutta tämän kompensoivat pienemmät varastointikustannukset ja sisältö pysyy ajanmukaisena.

2. Digitaalisen painon laatu ei ole yhtä hyvää kuin perinteisten painomenetelmien FAKTA: Tämä ei ole välttämättä totta, jos ajatellaan tekniikan kehittymistä.

Vain harvoissa tapauksissa digitaalinen paino ei yllä yhtä hyvään lopputulokseen, mutta peruspainotöissä laatu on taattu. On tietysti vielä sellaisia painotuotteita, jotka on syytä painaa perinteisillä painomenetelmillä, koska digipainolla on omat rajoituksensa.

3. Kaikki digitaaliset painokoneet ovat samanlaisia FAKTA: On olemassa hyvin erilaisia digitaalisia painokoneita, joiden laatu voi ola erilaista. Niiden nopeus ja hinta ovat myös erilaisia riippuen koneesta.

4. Digitaaliseen painatukseen tarvitaan kallista paperia FAKTA: Tämä piti paikkaansa digitaalisen painon alkuaikoina, jolloin sitä ei vielä käytetty yhtä laajasti kuin nykyään. Nykyään on mahdollista käyttää suurempaa materiaalivalikoimaa.

Lähteinä käytetty mm. http://koti.welho.com/penttijuhani/Sivut/Muuttuvatieto.htm http://myths-about-technology.com/computers/6-myths-about-digital-printing/

11

Just in Time, or A Short History of Production.

Installation by Xavier Antin 2010. http://www.xavierantin.fr/archive/Just-In-Time/