MUU Toimintasuunnitelma 2022
Kaapelitehdas käyntiosoite: Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki postiosoite: Tallberginkatu 1 C 22, 00180 Helsinki www.muu.fi
1
MUU ry - Toimintasuunnitelma 2022 MUU ry - toiminta-ajatus sivu 3 Visio, Arvot, MUUn jäsenistön edustamat taiteen alat JOHDANTO MUU RY:N VUOTEEN 2022 sivu 4 Tavoitteet Tulokset ja vaikuttavuus TOIMINTAVUOSI 2022 — tiivistelmä sivu 7 1. VIESTINTÄ sivu 8 1.1 MUU ry:n viestintä 1.2 MUU kirjoittaa 1.3 SOME-kehittäminen 2. ESITYSTOIMINTA sivu 9 2.1 Performance Voyage 2.2 MUU for Ears -julkaisu ja kiertue 2.3 Videonäytökset 2.4 Amorph! 2.5 Helsinki Art Walk 3. TEOSVÄLITYSTOIMINTA sivu 10 3.1 MUU Gaala 3.2 Kuratointitoiminta 3.3 Art Fair Suomi – festivaalikonseptin ja välitystoiminnan kehitystyö 3.4 MUU-projektit ja taiteilijat kansainvälisillä taidemessuilla 3.5 BOOKED Taiteilijakirjamessut 4. TIETOKANNAT JA MEDIATAITEEN HISTORIIKKI sivu 14 4.1 Performanssipankki 4.2 Äänitaiteen pankki 4.3. MEHI-hanke 5. NÄYTTELY- JA TAPAHTUMATOIMINTA sivu 16 5.1 Näyttelytoiminnan kehittäminen vuonna 2021 – Uusi MUU HELSINKI nykytaidekeskus Kaapelitehtaalle 5.2 Hakumenettelyn uudistus 5.3 Uusi Mediataiteen katselmus 2021 5.4. Mediataidetta lapsille – ”Oudon äärellä” 6. KUVATAITEEN TALO sivu 18 7. JÄSENISTÖN KOULUTUSTOIMINTA sivu 18 7.1 Klinikka – apua taiteilijoilta taiteilijoille 7.2 MUU Media Base 7.3 Liittojen koulutussuunnitelma 8. JÄSENTEN VERKOSTOITUMISTOIMINTA sivu 20 8.1 MUU Taidebussi 8.2. MUU Kuopio – Kuopion kansainväliset videofestivaalit 8.2 MUU Maanantai 9. ORGANISAATIO sivu 22 9.1 Hallitus 9.2 Näyttelytyöryhmä ja jäsenvalintatyöryhmä 9.3 Työntekijät 9.4 Projektityöntekijät 9.5 Kirjanpito 10. TALOUS sivu 18 10.1 Jäsenmäärän vaikutus rahoitukseen 10.2 Ulkopuolinen rahoitus 10.3 Oman toiminnan tuotot 10.4 Rahoituksen haasteet
2
MUU ry — TOIMINTA-AJATUS MUU ry, valtakunnallinen ja monitaiteinen taidejärjestö edustaa ja edistää Suomessa uusia kuvataiteen muotoja, kuten media-, video-, valo-, ääni-, performanssi-, yhteisö- ja ympäristötaidetta. MUU tukee taiteilijoiden ammatti-identiteettiä, työskentelyä, koulutusta ja verkostoitumista sekä toimii kulttuuripoliittisena vaikuttajana. VISIO Monitaiteisella MUUlla on taidepoliittisesti merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä kuvataiteen uusien alueiden edistäjänä. MUU ry on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, joka uudistuu taiteilijajäsentensä kautta jatkuvasti. ARVOT • taiteilijalähtöisyys • monitaiteisuus • tasavertaisuus (kotipaikka/alueellisuus, taideala, ikä, sukupuoli, toimintakyky, etninen tausta, ura/tunnettuus, palkkaus/palkkataso) • välittäminen (taiteilijan auttaminen ammatissaan) • avoimuus, ennakkoluulottomuus ja monialainen yhteistyö • ekologisuus - Palkkaa tehdystä työstä MUUN JÄSENISTÖN EDUSTAMAT TAITEEN ALAT MUUssa on 650 jäsentä lokakuussa 2021. Yhdistyksen jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Järjestön kasvu kertoo ennen kaikkea uusien nykytaiteen alojen kehityssuunnasta. Suomen Taiteilijaseuran viidestä ammattitaiteilijoita edustavasta kuvataidejärjestöstä MUU on tällä hetkellä toiseksi suurin jäsenjärjestö. Suomen Mediataideverkosto ry:n jäsenjärjestöistä MUU on suurin mediataiteilijoita edustava taiteilijayhdistys. Mediataide: liikkuva kuva, ääni- ja mediataiteen muut muodot yht 50,59 %
3
Johdanto MUU ry:n vuoteen 2022 TAVOITTEET MUU ry tavoittelee toiminnallaan erityisesti uusien kuvataiteen muotojen vahvempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. MUU ry:n toiminta on kansainvälistä ja tekee suomalaista taidetta tunnetuksi maailmalla. MUU ry:n vaikuttamistyön keskeinen tavoite on edistää taiteilijan asemaa ja toimeentuloa. Tämän osana MUU ry tavoittelee omassa toiminnassaan taiteilijoiden näyttelymaksuista luopumista ja taiteilijapalkkioiden entistä laajempaa käyttöönottoa. Monipuolinen ja monialainen yhteistyö tukee taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja ammattitaitoa. Kestävän kehityksen, sukupuolten välisen tasa-arvon, monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden arvot ovat keskeisellä sijalla MUU ry:n taiteilijoiden yhteisössä ja niiden edistäminen on luonteva osa yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2022 panostetaan erityisesti tiedotuksen saavutettavuuteen sekä muihin esteettömyyteen liittyviin kysymyksiin toiminnassa. MUUssa kartoitetaan toiminnan kehitystarpeet moninaisuuden eri osa-alueilla ja laaditaan suunnitelma näiden tarpeiden toteuttamiseksi. MUUn Kaapelitehtaan tilan remontin ja laajennuksen myötä tapahtunut muutto vuoden 2021 alussa keskitti MUUn näyttely- ja tapahtumatoiminnan näihin uusiin tiloihin. Uudella nimellä avattu tila, MUU Helsinki nykytaidekeskus, on kaikkien saavutettavissa ja esteetön tapahtumatila monimuotoiselle toiminnalle. Tarvittaessa tapahtumia voidaan laajentaa Kaapelitehtaan muihin tiloihin. MUU ry:n toiminta on kokeilevaa ja tuottaa alati uusia tapoja esittää taiteellista työtä. Yhdistys tukee taiteellisen työn monipuolisuutta ja taiteilijoiden ammatillista kehitystä järjestämällä mm. koulutuksia ja muuta ammattia edistävää toimintaa. Rakentamalla valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja tuottamalla tapahtumia eri puolille Suomea ja maailmaa, MUU ry tavoittaa monipuolisia yleisöjä. Samalla galleria- ja tapahtumatoiminnassa pyritään helpottamaan eri yleisöjen mahdollisuutta nauttia kulttuurista, esimerkiksi pitämällä tapahtumat maksuttomina ja toimimalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. MUU ry on merkittävä toimija suomalaisessa kuvataiteen kentässä edustaessaan ja edistäessään ajankohtaista taidetta sekä avatessaan ovia uusille taiteenlajeille ja toimintatavoille taiteilijoiden keskuudessa. MUU ry kokoaa yhteen hajanaisen muiden taiteilijajärjestöjen ulkopuolisen kuvataiteen kentän sekä edistää välineiden moninaisuutta ja välinevapautta.
TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Vuoden 2022 aikana MUU ry jatkaa monipuolista toimintaansa taiteen esittämisessä, tuo edustamiaan taidemuotoja uusien yleisöjen nähtäville matalan kynnyksen tapahtumissa sekä jalkautuu alueellisesti ja vahvistaa kansainvälistä näkyvyyttään. MUU ry on vahvistanut 4
yhteistyötä sisarjärjestöjensä kanssa, jatkanut yhteistyötään muiden lähialojen toimijoiden kanssa sekä luonut uusia kontakteja muihin kulttuurialan järjestöihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhdistyksen oman strategiatyön myötä taiteilijoiden toiminnan haasteet ovat selkiytyneet ja uusien taidemuotojen erityiskysymykset alkavat näkyä entistä vahvemmin myös taiteilijajärjestöjen vaikuttamistyössä. Pyrkimyksellä luopua taiteilijalta näyttelytoiminnasta perittävistä maksuista ja ottamalla taiteilijapalkkiot entistä laajemmin käyttöön MUU ry edistää omalla esimerkillään laajalti toivottua muutosta suomalaisella kuvataiteen kentällä — mikäli rahoitus sallii. MUU ry:n taiteilijoilta perityt näyttelypalvelumaksut ovat kattaneet 2000-luvulla noin 20 prosenttiyksikköä näyttelykuluista. MUU ry:ssä on palvelumaksuun kuulunut näyttelytilan lisäksi esimerkiksi mediataiteen esittämisen laitteisto, tekninen asennusapu ja tiedotusmateriaalien tuottaminen. Taiteilijoilta perittäviä näyttelypalvelumaksuja laskettiin 10 prosenttia jo alkuvuodesta 2018. Vuonna 2019 näyttelypalvelumaksuja alennettiin edelleen 50 prosenttia ja vuonna 2020 alennus oli 25 prosenttia. Vuonna 2021 näyttelypalvelumaksuja alennettiin jälleen 50 prosenttia, ja koska vuoden 2021 ohjelma on koostunut poikkeuksellisesti lähes kokonaan omista ja yhteistuotannoista, on maksuja peritty erittäin pieni määrä. Tavoita on vuosien 2022-2024 aikana jatkaa kehitystä ja aloittaa kaikessa toiminnassa maksamaan taiteilijapalkkiot näyttelyistä, esiintymisistä ja käyttökorvaukset teosten esittämisestä, Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustuksen niin salliessa. Tämä toimenpide parantaa merkittävästi suomalaisten kuvataiteilijoiden mahdollisuuksia saada teoksiaan esille valtakunnallisten taitelijajärjestöjen gallerioissa. Tämä on tärkeää, sillä ne muodostavat tärkeän osan Suomen galleriakentästä. Näyttelypalvelumaksuista luopuminen selkeyttää myös apurahakäytäntöjä; taiteilijajärjestöjen toiminta-avustuksen korottamisen myötä taiteilijoiden ei tarvitse hakea erikseen avustusta gallerian vuokrakuluihin, ja täten he voivat vastaanottaa näyttelyajan. Uusi avauksia MUUn toiminnassa vuonna 2022 ovat: -yhteistyö nykytanssin organisaatioiden kanssa (Tanssin tiedotuskeskus, Zodiak) ja osallistuminen Tanssintalon avajaisia seuraavaan Ice Hot 2022 -tapahtumaan. -yhteistyö Annantalon kanssa – Mediataidetta lapsille -festivaalin toteuttamisessa. -Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. MUU on taidebussihankkeellaan ”E75” mukana kulttuuripääkaupungin virallisessa ohjelmassa. Suurhanketta valmistellaan ja toteutetaan tulevan viiden vuoden ajan. - MUU Kuopio: MUU laajentaa toimintaansa vuosien 2022-2024 aikana Kuopioon ja järjestää vuonna 2023 videofestivaalit Kuopiossa yhdessä paikallisten organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on elvyttää ainutlaatuinen videofestivaali, joka pohjautuu vuosina 1989 ja 1990 järjestettyihin Kuopion kansainvälisiin videofestivaaleihin, jotka olivat laajimpia Suomessa nähtyjä videotaiteen katsauksia.
5
-yhteistyössä Mediataiteen verkoston muiden jäsenjärjestöjen kanssa jatketaan vuonna 2021 alkanutta Mehi mediataiteen historiahanketta, joka kestää vuoden 2023 loppuun asti. Mehi varmistaa mediataiteen satavuotisen historiatiedon kestävän taltioimisen ja välittymisen tulevaisuuteen. MUUlle on myös tärkeää saada hankkeen myötä välineitä järjestön historian tallentamiseen sekä nykyhetken tiedon entistä parempaan keräämiseen ja nykytaiteilijoiden neuvontaan ja ohjeistamiseen. -vuonna 2021 ensi kertaa järjestettyjen Booked Taiteilijakirjamessujen vakiinnuttaminen osaksi MUUn toimintaa vuosien 2022-24 aikana. -yhteistyössä STS:n muiden liittojen kanssa kehitetään koulutustoimintaa, johon kytketään myös osin Art Fair Suomi -tapahtuma. Vuosina 2022-2024 haemme toiminta-avustukseemme korotusta, jotta toimintamme voi kehittyä pitkäjänteisesti ja kohtuulliset palkka- ja palkkiotasot voidaan vakiinnuttaa niin henkilökunnalle kuin näyttelyitä ja tapahtumia järjestäville taiteilijoille. Suomessa on laaja ja monipuolinen kuvataiteen yhteisöverkosto, jonka kehittymistä kuitenkin estää niiden heikko ja lyhytjänteinen rahoitus. Kuvataiteen yhteisöjen toiminnan ja omarahoituksen kehittäminen edellyttää ammattimaista henkilökuntaa vastaamaan niin näyttely-, tapahtuma-, myynti-, tietokanta-, julkaisu- ja tuotantotoiminnasta sekä muista taiteilijoille ja taiteen yleisöille suunnatuista palveluista. Kuvataiteen toimijoilla on vahva yhteinen tahto mennä kohti sitä, että taiteilijalle voidaan aina maksaa korvaus työstään, esiintymisestä sekä näyttelyn ja tapahtuman pitämisestä. Pyrkimys on yhdenmukainen OKM:n asettaman näyttelypalkkiotyöryhmän loppuraportin kanssa, joka suosittelee, että Taiteen edistämiskeskus ottaa visuaalisten alojen toimintaavustuksissa huomioon yhteisön mahdollisuudet maksaa näyttelypalkkioita taiteilijoille. Avustushakemuksessamme ja toimintabudjetissa määritellyt palkkiot ja korvaukset pohjaavat työryhmän laatimiin suositustasoihin taiteilijoille maksettavista palkkioista soveltuvilta osin. Kuvataiteen yhteisöjen toiminta-avustusten tasoa vahvistamalla voidaan laajentaa näyttelypalkkiomallin piirissä olevien toimijoiden joukkoa ja sen myötä järjestelmästä hyötyvien taiteilijoiden määrää ja toimeentuloa. Toimintamme on erittäin monipuolista ja merkityksellistä, ja tavoittaa alueellamme laajasti niin kuvataiteen ammattilaisia kuin yleisöjä. Lisärahoituksen myötä voimme vahvistaa kuvataiteen saavutettavuutta, noudattaa reiluja palkkiokäytäntöjä ja kehittää toimintamme eri osa-alueita, jotka edistävät myös omarahoituksen hankintaa. Taiteen edistämiskeskukselta haettavan toiminta-avustuksen suuruus on 224 500 euroa, josta perustoiminnan kehittämiseen ja näyttely- ja tapahtumatoiminnan kehittämiseen on suunnattu 199 500 euroa, Art Fair Suomi –nykytaidefestivaalikonseptin ja teosvälitystoiminnan kehittämiseen kuvataiteen uusilla alueilla 10 000 euroa, sekä Performanssipankin ja Äänitaiteen Pankin kehittämiseen ja ylläpitoon 15 000 euroa. Helsingin kaupungilta MUU hakee 38 000 euron suuruista avustusta (saatu avustus vuonna 2021 oli 28 000 euroa.) 6
TOIMINTAVUOSI 2022 – tiivistelmä JÄSENPALVELUT - JÄRJESTÖTOIMINTA • Jäsenpalveluiden kehittäminen, ylläpito ja tiedotustyö • Jäsenrekisterin, tiedotuksen ja yhteydenpitoverkoston kehittäminen (Gruppo), jäsenkyselyt, jäsentutkimus, MUU-Klinikka, kuraattoritapaamiset, toiminnanjohtajan tapaamiset • Lausunnot, kannanotot - kulttuuripoliittinen aktiivisuus, edunvalvonta MUU HELSINKI NYKYTAIDEKESKUS • yksityis- ja ryhmänäyttelyitä, tapahtumia, työpajoja, keskustelutilaisuuksia, online-tapahtumia, Helsinki Art Walk -kierroksia • Uudet yhteistyökumppanit ja hankkeet MEDIA BASE - MEDIATAITEEN TILA • Työpajat ja koulutustoiminta, vierailevat taiteilijat • Sähköiset tietokannat: Äänitaiteen Pankki ja Performanssipankki • Mediataiteen julkaisut (mm. MUU For Ears) • Mehi mediataiteen historiikki -hanke MUU TAIDEBUSSI - MUU MAAKUNNISSA – ART VEHICLES • Matkaava galleria- ja taideprojekti. Tavoittaa yleisöjä ympäri Suomen, myös kansainvälisesti >Oulu 2026: Reitti E75 halki Euroopan TOIMINTAA PERFORMANSSITAITEEN ALUEELLA • Performanssipankki -tietokannan ylläpito ja kehitystyö • performanssin ja esitystaiteen osaksi näyttelytoimintaa • Performance Voyage 8 -kiertue, Amorph! festivaalin valmistelu TOIMINTAA ÄÄNITAITEEN ALUEELLA • Äänitaiteen Pankki –tietokanta ja tiedotustoiminta • Verkosto Baltian alueen toimijoiden kanssa • MUU For Ears –julkaisut TEOSVÄLITYS - TAIDEMESSUT • MUU Gaala ja AFS-kehitystyön tulos: uusi Mediataiteen katselmus 2022. • Kansainvälinen verkostoitumistyö ja MUU-projektien & galleriatoimintaan osallistuneiden taiteilijoiden esittelyä kv-taidemessuilla, kuten Athens Platform Projects, Supermarket, Material Art Fair, The Others Art Fair OPEN CALL - AVOIN HAKUMAHDOLLISUUS TAITEILIJOILLE • Näyttely- ja residenssitoiminta, Koulutustoiminta, Performance Voyage ja muut video-, ääni- ja performanssitaiteen projektit 7
1. VIESTINTÄ 1.1
MUU ry:n viestintä
MUUn viestintä on tiedon jakamista näyttelyistä ja tapahtumista, palveluista ja tuotteista, edunvalvonnasta ja päätöksistä, sekä suhteiden rakentamista ja ylläpitämistä jäsentaiteilijoiden sekä tärkeiden sidosryhmien ja yleisön kanssa. Pääosa MUUn tiedottamisesta tapahtuu sähköisiä viestimiä hyödyntäen. Jäsenistöä tiedotetaan sähköpostilistalla ja Members Info –www-sivuilla mm. apurahoista ja työpaikoista sekä osallistumismahdollisuuksista festivaaleihin, näyttelyihin ja projekteihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. MUU Newsletter -tiedotteissa ja muu.fi-sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista näyttelyistä, tapahtumista ja järjestön omista avoimista hauista. MUU Gallerian englanninkieliset Facebook-sivut tiedottavat kansainvälisesti MUUn toiminnasta. Vimeo- ja Youtube-sivustoilla julkaistaan videodokumentteja MUUn toiminnasta, online-tallenteita MUUn tapahtumista ja mm videoperformansseja. Tiedotukseen käytetään myös Instagramia. MUUn tiedotuksesta vastaavat pääasiassa työntekijät. Jäsenet, hallituksen jäsenet ja tapahtumiin ja näyttelyiden taiteilijat osallistuvat tiedotussisältöjen tuottamiseen työryhmissä ja MUU kirjoittaa -ryhmässä. MUUn kotisivut: www.muu.fi Äänitaiteen Pankki: soundartbank.fi Performanssipankki: performanssi.com Art Fair Suomi: artfairsuomi.fi
1.2
MUU kirjoittaa
MUU kirjoittaa on tekstintuottamisesta kiinnostuneiden jäsentaiteilijoiden ryhmä. Ensimmäiset keskustelut alkoivat vuonna 2014, ja ryhmä aloitti säännölliset kokoontumiset vuonna 2016. Syksyllä 2018 ryhmä alkoi kirjoittaa säännöllisesti tekstejä kaikista MUUn näyttelyistä. Kirjoitusryhmä kutsuu vuonna 2022 kirjallisesta ilmaisusta kiinnostuneita taiteilijoita kirjoittamaan yleisölle suunnattuja esittelyjä MUU:n näyttelyistä ja muista tapahtumista. Kirjoitukset julkaistaan MUU:n sivuilla ja muissa sopivissa julkaisuissa ja niistä maksetaan palkkio. Ryhmä kouluttaa ja järjestää työpajoja joita toteutetaan eri puolilla Suomea ja online-tapahtumina. Ryhmän työ tuottaa tiedotusta, keskustelua ja kollegan palautetta tekijöille. Vuodelle 2020 ryhmän suunnittelema Booked taiteilijoiden kansainväliset pienjulkaisujen messut siirrettiin ja järjestettiin vuonna 2021, ja onnistunut, erinomaisen palautteen saanut uusi avaus pyritään vakiinnuttamaan osaksi MUUn jatkuvaa toimintaa.
1.3
SOME-kehittäminen
MUUn tiedotustyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2022 mm. sosiaalisen median tiedotusta kehittämällä. Työryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimintatapoja, joilla 8
näyttelytoimintaan osallistuvat taiteilijat voivat osallistua sisällöntuottamiseen sekä hyötyä MUUn verkostoista ja tiedotusalustoista. Lisäksi kartoitetaan missä kanavissa, miten ja mitä MUU viestii ja kenelle. Facebook: www.facebook.com/muugalleria www.facebook.com/performancevoyage www.facebook.com/muuforears www.facebook.com/ArtFairSuomi Youtube: www.youtube.com/MUUgalleria Instagram: www.instagram.com/muugalleria
2. ESITYSTOIMINTA 2.1
Performance Voyage
Performance Voyage- hankkeessa kerätään, arkistoidaan, julkaistaan ja esitetään videoperformansseja laajalle yleisölle. Vuosina 2011-2021 järjestetyt Voyage-kiertueet ovat kattaneet 96 tapahtumaa 38 eri maassa. Ensimmäinen Performance Voyage toteutettiin osana Performanssi 2011 -festivaalia. Performance Voyage on matkannut Euroopan lisäksi Aasiassa, Venäjällä, Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Mukana on ollut yhteensä 121 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää. Projektista on kasvanut MUUlle merkittävä ja näkyvä kansainvälinen hanke ja erinomainen verkostoitumisen väline. Kahdeksannen kansainvälisen videoperformanssien kokoelman, Performance Voyagen, avoimen haku teema oli ”CODE: LGBT+”. Kumppaneina projektissa ovat mm Suomen Lontoon instituutti, Seta ja Helsinki Pride. Talvella 2021-22 järjestetään kahdeksas Performance Voyage.
2.2
MUU for Ears -julkaisu ja kiertue
Vuonna 2009 alkaneessa äänitaiteen MUU FOR EARS -julkaisusarjassa on julkaistu jo 13 teemallista osaa, viimeisimpänä suomalais-ruotsalainen MUU FOR EARS 13 (2015). Vuonna 2016 aloitettiin myös konserttikiertuetoiminta, joka markkinoi julkaisuja ja Äänitaiteen Pankkia sekä edistää taiteilijoiden verkostoitumista ja työllistymistä. Vuonna 2018 aloitettiin jo olemassa olevien verkostojen laajentaminen Baltian maiden alueella. Tämä työ jatkuu edelleen vuonna 2021-22. Äänitaiteen julkaisujen esittely ja levitys tulee luontevaksi osaksi Booked-messutoimintaa.
2.3
Videonäytökset
MUU järjestää videotaiteen tapahtumia sekä kotimaassa että ulkomailla. Videotaiteen esityksissä ja esityssarjoissa on sekä Suomessa toimivien että kansainvälisten taiteilijoiden teoksia. Viime vuosina projekteja ovat olleet mm MUU Gaala ja Performance Voyage – 9
kiertueet, Art Fair Suomi –festivaalista syntyneet tapahtumat, mm Parallel Realities on screen Pietarissa 2019, sekä yksittäisiä videoscreening –tilaisuuksia, kuten The Compiler Screenings Baselissa 2016. Arkkitehtuurimuseon kanssa yhteistyössä suunniteltu ”Tila, ympäristö, arkkitehtuuri” -teemainen teoskokonaisuus ei koronan johdosta saanut esituspaikakseen museota, kuten oli suunniteltu, mutta projektista syntyi hieno ja onnistunut teoskokonaisuus Ateenan Platforms Project -taidemessuille, Vihdin Wuosisatamarkkinoille, ja Kaapelitehtaalle 2021. Yhteistyötahoina ovat olleet mm paikalliset taiteilijajärjestöt, instituutiot, festivaalit ja Suomen kulttuuri-instituutit.
2.4
Amorph!
Amorph! on MUU ry:n vuodesta 1995 tuottama Pohjoismaiden vanhin performanssi- ja esitystaiteen tapahtuma, joka tuo yhteen esittävän taiteen huippunimiä performanssi-, videoja äänitaiteen sekä tanssin ja teatterin aloilta. Vuonna 2020 aloitettu Amorph-festivaalin kehitys- ja suunnittelutyö jatkuu vuosien 2021-22 aikana. Siinä pohditaan festivaalin paikkaa ja merkitystä jatkuvasti muuttuvalla taiteen kentällä. Mitä performanssitaide nykyään on, ja mitä sen tulisi olla jatkossa. Minkälaista performanssitaidetta tai tapahtumia MUU ry tuottaa? Mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia online-formaatti tuo tälle taidemuodolle? Viimeksi Amorph- festivaali on järjestetty vuonna 2014. Amorph!14-festivaalin teemana oli yhteisöperformanssi. Festivaaleilla nähtiin taiteilijoiden ja eri yhteisöjen yhteistyönä syntyneet, ensiesityksensä saaneet teokset. Festivaali oli kansainvälinen taiteilijoiden, yhteisöjen ja yleisön kohtaamispaikka ja sen tapahtumat levittäytyivät eri puolille Helsinkiä. Festivaalin tapahtumatarjonnasta löytyi esitysten lisäksi työpajoja, klubi-iltoja, näyttelyitä, elokuvaesityksiä, ja avoimia keskustelutilaisuuksia. Amorph!14 festivaalin aikana Helsingin keskustassa kiersi myös ArtBus-festivaalibussi, esitystaiteen tila vaihtuvilla ohjelmistoilla.
2.5
Helsinki Art Walk
MUU organisoi Helsinki Art Walk opastettuja näyttelykierroksia, joissa ovat mukana myös Galleria Huuto, Kuvataideakatemia, Forum Box ja Galleria Pirkko-Liisa Topelius. Joka toinen sunnuntai järjestetyistä kierroksista on tullut menestys, parhaimmillaan kierroksilla on ollut yli 50 osallistujaa ja nyt koronan vaikeampien aikojen jölkeen yleisömäärät ovat jälleen nousussa. Some-tiedotukseen perustuva Helsinki Art Walk laajentaa yleisöpohjaa ja avaa mediataidetta suurelle yleisölle. Myös monet muut Helsingin galleriat ovat kiinnostuneita liittymään galleriakierroksiin. Vuoden 2022 aikana kierroksille kutsutaan vieraileviksi osallistujiksi muita lähialueen näyttely- ja tapahtumatiloja.
3. TEOSVÄLITYSTOIMINTA MUU Gaala ja Art Fair Suomi ovat vuorovuosittain järjestettäviä teosvälitystapahtumia. MUU on osallistunut aktiivisesti kansainvälisille taidemessuille viimeisen kymmenen vuoden ajan,
10
viimeksi lokakuussa 2021 Ateenan Platforms Project -tapahtumaan. Gaalan ja AFS.n rinnalle on nyt nousemassa Booked, monimuotoinen ja monitaiteinen taiteilijakirjatapahtuma.
3.1
MUU Gaala
Vuodesta 2014 alkaen, kahden vuoden välien järjestetty, MUU Gaala on videotaiteen katselmus ja välitystilaisuus. Gaalan ensi-illassa esitellään jäsentaiteilijoiden teoksia instituutioiden kutsuvieraille. MUU Gaalassa tarjotaan tilaisuus syventyä videotaiteeseen, joka saattaa galleriaympäristössä jäädä vähemmälle huomiolle. MUU Gaalalla halutaan myös kehittää videotaiteen myynnin ja välityksen tapoja. MUU Gaala laajentaa videotaiteen yleisöä, ja ensi-illan lisäksi näytöksiä järjestetään elokuvasalissa suurelle yleisölle sekä yhteistyökumppaneiden kanssa muualla Suomessa sekä ulkomailla. MUU Gaala on jälleen vuoden 2022 ohjelmassa.
3.2
Kuratointitoiminta
MUUn näyttelyvalinnoista vastaa näyttelytyöryhmä, jonka taiteilijajäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa. Näyttelytyöryhmä osallistuu myös taiteilija- ja kuraattorivalintoihin erilaisiin MUUn projekteihin galleriatoiminnan ulkopuolella. Vuodesta 2016 alkaen näyttelytyöryhmän työhön on osallistunut myös vieraileva kansainvälinen kuraattori, joita tähän mennessä ovat olleet Xavier Acarin, Basak Senova, Irini Papadimitriou, Pau Walder ja An Paenhuysen. MUU ry on järjestänyt myös jäsenistölle mahdollisuuksia kuraattoritapaamisiin vierailijoiden kanssa. Kaikkien työryhmän työhön osallistuneiden kuraattoreiden kanssa on syntynyt myös jatkossa yhteistyötä, ja useimmiten heidän itsensä ehdottamana. Monet suomalaiset taiteilijat ovat tulleet tutuiksi näille kansainvälisille kuraattoreille ja taiteilijat ovat saaneet uusia kansainvälisiä esiintymismahdollisuuksia. Vuonna 2022 hyväksi havaittua yhteistyötä vierailevien kuraattorien kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen, ja tehostetaan myös onlinetoiminnan avulla.
3.3 Art Fair Suomi – festivaalikonseptin ja välitystoiminnan kehitystyö sekä koulutus Art Fair Suomi on MUUn ja Valokuvataiteilijoiden liiton järjestämä kokeellinen, jatkuvasti uudistuva nykytaiteen ja –kulttuurin ilmentymiin keskittyvä festivaali, jossa vuonna 2021 oli näiden kahden liiton lisäksi esillä 20 pääkaupunkiseudun taiteilijavetoista galleriaa ja toimijaa. Vuonna 2021 festivaali järjestettiin 13:tta kertaa. MUU on yhdessä Valokuvataiteilijoiden liiton kanssa vuodesta 2005 järjestänyt Art Fair Suomi –tapahtumaa, jonka osana myös liiton jäsenten teosten välitys on tapahtunut vuoteen 2019 saakka. Nykytaidefestivaalimuotoisena sitä on järjestetty vuodesta 2015 joka toinen vuosi. 11
Art Fair Suomi 2019 jätti onnistumisesta huolimatta tarpeen syvälliselle reflektiolle, miten tapahtumaa voi järjestää realistisin resurssein. Syksyn 2019 jälkeen MUUn ja VTL:n hallitukset ja henkilökunnat kehittivät uuden konseptin tapahtumalle. Syksystä 2020 lähtien tapahtumaa ovat organisoineet VTL:n ja Muun lisäksi muut valtakunnalliset kuvataiteilijajärjestöt. Art Fair Suomi on ainutlaatuinen tapahtuma, jonka kaltaista näkökulmaa kuvataiteilijoiden työhön ei välitä mikään muu Suomessa järjestetty tapahtuma. Järjestäjät pyrkivät vakiinnuttamaan tapahtuman festivaalikoneiston ja resursoinnin tällä liikkeellä kestävälle tasolle. Myös uuden konseptin mukaisessa Art Fair Suomi Goes Galleries -festivaalissa keskiössä ovat taiteilijat, heidän työnsä ja teoksensa, mutta lisäksi yleisö tuodaan olemassa oleviin taiteen tiloihin. Tapahtuma tuo ihmiset gallerioihin katsomaan, mitä kaikkea mielenkiintoista taiteilijat pohtivat ja työstävät juuri nyt, ja festivaalin myötä suuren yleisön vielä rajallisesti tuntema Helsingin galleriakenttä piirtyy tarkemmin esiin. Seuraavan kerran festivaali järjestetään vuoden 2023 kesäkuussa, jolloin uusi tapahtumakonsepti on toista kertaa käytössä. Vuoden 2021 festivaaliin osallistuneet tahot ovat sitoutuneet kehittämään yhdessä tapahtuman teemoja ja yleisötyötä tapahtuman välivuosina, eli 2022 ja 2024. Kehittäminen tapahtuu gallerioille ja yhdistyksille sekä kuvataiteilijoille suunnattuina yleisötyötä, teosmyyntiä ja markkinointia koskevina koulutuksina. Art Fair Suomen myötä galleriakentän verkostot tiivistyvät ja niiden kesken vallitsee keskusteleva ilmapiiri sekä halu yhteiseen kehittämistyöhön. Festivaalin ja koulutuksen järjestäminen vuorovuosina antaa aikaa pohtia festivaalin järjestämisen käytäntöjä yleisötyön osalta, ja myös gallerioille mahdollisuuden kehittää toimintaa pitkällä aikavälillä edellisen vuoden onnistumisista ja virheistä oppien. Koulutuksessa suositaan keskustelua luennoinnin sijaan, ja luodaan metodeita löytää uusia ajatuksia ja toimintatapoja lukemalla, kysymällä ja yhteisen keskustelun kautta. Oppimisen hyvänä alustana ja kokeilukenttänä toimii Art Fair Suomi -festivaalin aikana tehdyt yleisötyön sisällöt ja prosessit. Koulutuksessa pohditaan potentiaalisia mahdollisuuksia myös gallerioiden yhteiseen kvesiintymiseen, esimerkiksi kansainvälisillä taidemessuilla. Koulutus lisää tiedonvaihtoa taiteen kentän toimijoiden kesken ja tekee olemassa olevan, hiljaisen osaamisen ja tiedon näkyvämmäksi ja vahvistaa tehdyn työn mielekkyyttä, työhyvinvointia ja taideyhteisöä yleisesti. Konseptin uusimisen jälkeen festivaalin vuositason budjetti pienenee, kun tapahtumaa ei enää tuoteta yhteen suureen tilaan Kaapelitehtaalla ja toisaalta sen tulot vähenevät merkittävästi kun kyse ei ole enää teosvälitystapahtumasta ja kun gallerioiden osallistumismaksut pienenevät. Nyt palvelu koskee enemmän osallistumista ja näkyvyyttä, kun aikaisemmin se koski konkreettista tilaa festivaaliosaston muodossa ja siihen liittyviä palveluita. Tapahtuman menot keskittyvät ennen kaikkea koordinaattorin palkkaan, 12
yleisötyön kuluihin sekä viestintään (festivaalivuosi 2023), ja joka toinen vuosi (2022 ja 2024) dialogiseen koulutukseen ja tapahtuman suunnitteluun sekä koordinointiin. Tapahtuman kokonaisbudjetti vuositasolla on n. 30.000 €. Rahoitusta tapahtumalle ovat hakeneet ja saaneet MUU ja VTL, jotka toimivat edelleen tapahtuman pääkoordinoijina. Rahoitusta on saatu ainoastaan Taiken toiminta-avustuksen yhteydessä näihin kahteen organisaatioon yhteensä 20.000 € vuodessa, 10.000 € / järjestö (MUU, VTL). Vuosille 2022–2024 haemme saman suuruista summaa / vuosi.
3.4
MUU-projektit ja taiteilijat kansainvälisillä taidemessuilla
MUU on osallistunut aktiivisesti kansainvälisille taidemessuille viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ulkomaisia messuja joihin MUU on osallistunut ovat mm. Supermarket Tukholmassa, Far Off Kölnissä, Art Athina ja Platforms Project Ateenassa, Material Art Fair Mexico Cityssä ja The Others Art Fair Torinossa. Vuonna 2022 osallistutaan taiteilijavetoisten gallerioiden taidemessuille, ainakin Platforms Project Ateenassa, ja kartoitetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. MUUn osallistuminen kansainvälisille taidemessuille pohjautuu omaan näyttely- ja projektitoimintaan, ja messuilla esitellään pääasiassa MUUn tuottamia projekteja sekä MUUn gallerioissa näyttelyä pitäneiden taiteilijoiden teoksia. MUUn kansainvälinen aktiivisuus on myös tuonut kontaktit, jotka ovat mahdollistaneet Art Fair Suomen kehittämisen kansainväliseksi nykytaidefestivaaliksi.
3.5
BOOKED Taiteilijakirjamessut
BOOKED taiteilijakirjamessut nostaa esiin kansainvälisten taiteilijoiden itsenäisiä kirjataideteoksia, pienkustantamoiden julkaisuja sekä näihin liittyviä taidemuotoja. Vuoden 2021 syksyllä ensi kertaa järjestettyjen messujen tapahtumapaikkoina olivat MUU Helsinki nykytaidekeskus sekä Kaapelitehtaan uusi monitoimitila Konttori. Tapahtumassa kohdistettiin huomio kirjallisuuden ja kuvataiteen rajapinnalle sijoittuviin teoksiin. Tapahtumaan sisältyi spoken word -esityksiä, työpajoja sekä keskusteluja alan asiantuntijoiden kanssa. Erilaiset tekstipohjaiset kuvataideprojektit sekä ääniteokset ja performanssit toivat tapahtumaan oman dynaamisen lisänsä. Tapahtumaan kuului myös näyttely ja messukauppa. Avoimeen hakuun perustuva taaphutma esitteli lährs 70 taiteilijan työtä 13 eri maasta. Tavoite on kehittää tapahtumasta jatkuva ja kehittyvä hanke osaksi MUUn toimintaa. Vuoden 2022 aikana tehdään suunnitelmia hankkeen toteutuksesta jatkossa ja neuvotellaan uusien yhteistyökumpaneiden kanssa.
13
4. TIETOKANNAT JA MEDIATAITEEN HISTORIIKKI 4.1
Performanssipankki
Performanssipankki on vuonna 2011 yhteistyössä Taiteen keskustoimikunnan ja läänintaiteilija Leena Kelan kanssa toteutettu tietokanta, joka esittelee performanssi.com verkkosivuilla ajankohtaista suomalaista performanssi- ja esitystaidetta. Performanssipankki tuotettiin ja julkaistiin osana Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen kuulunutta Performanssi 2011 -festivaalia. Vuonna 2016 Performanssipankin kehittämistyötä tehtiin yhdessä läänintaiteilija Hannele Romppasen kanssa, ja uusitut sivut julkaistiin keväällä 2017. MUUn tietokantahankkeet rakennetaan helppokäyttöisiksi ja toimiviksi kaikilla alustoilla ja laitteilla. Päämääränä on ollut tehdä performanssiin tutustuminen käyttäjä- ja yleisöystävälliseksi. Tietokantaan on rekisteröitynyt 80 taiteilijaa/työryhmää lähes 200 teoksella. Performanssipankissa voi tarkastella taiteilijoita ja työryhmiä sekä heidän tuoreita teoksiaan, jotka ovat tilattavissa myös esityksinä. Myös kuraattorit ovat käyttäneet Pankkia valitessaan taiteiljoita kansainvälisille festivaaleille. Performanssipankki on aintulaatuinen performanssin tietokanta hetkellisen ja katoavan taiteen alueella Suomessa. Tietokannan kehitystyötä on jatkettu suunnittelulla ja aisantuntijaneuvotteluilla vuonna 2021. Planetoidi Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettava Performanssipankin uudistus, samoin kuin Äänitaiteen pankin, selkeyttää Pankkien toimintoja, helpottaa niiden käyttämistä ja tuo online-esityksen tärkeäksi osaksi Pankkien toimintaa. Uudistetut tietokannat julkaistaan vaiheittain vuosien 2021-22 aikana. Toimintaavustuksen 2022 osana MUU hakee 7 500 € Performanssipankin ylläpitoon ja kehittämiseen.
4.2
Äänitaiteen pankki
MUU ry:n tuottama ja helmikuussa 2016 julkaisu Äänitaiteen Pankki on ainutlaatuinen tietokanta, joka kokoaa ja esittelee verkkosivuillaan ajankohtaisia suomalaisia äänitaiteen teoksia ja tekijöitä. Äänitaiteen levitysfoorumina se hyödyttää taiteilijoita, kuraattoreita ja muita asiantuntijoita samoin kuin potentiaalisia teosten ostajia ja tilaajia. Lisäksi tietokanta tulee toimimaan arvokkaana ajankuvana suomalaisesta äänitaiteesta arkistoon kerättyjen tietojen palvellessa tutkijoita. Äänitaiteen Pankissa kaikki teokset ovat kuunneltavissa, ja sivuilla on myös nettikauppa ääniraitojen ostoa ja latausta varten. Kaupasta voi tilata myös muita äänitaiteen teoksia. Sivusto toimii suomeksi ja englanniksi, jolloin sen toimialue kattaa myös kansainvälisen tiedotuksen ja markkinat. Näin luodaan rakenteita, jotka hyödyttävät alan taiteilijoita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Vuonna 2016 aloitettiin Kansalliskirjaston kanssa äänitaiteen pitkäaikaisarkistointi. Ensimmäinen MUUn koordinoima yhteistyö oli äänitaiteen nettisivustojen teemakeräys. Tarkoitus on jatkossa tallettaa vuosittain Äänitaiteen Pankissa julkaistut teokset 14
Kansalliskirjastoon. Uutena aloitteena Äänitaiteen Pankissa suunnitellaan myös äänitaiteen julkaisuja koulutuskäyttöön. Mehi mediataiteen historiikkihankkeessa tullaan oppimaan uutta mikä auttaa myös Pankkien kehitystyössä. Uudistettu Äänitaiteen pankki julkaistaan vaiheittain vuosien 2021-22 aikana. Ylläpitoon ja kehitystyöhön vuonna 2022 haetaan toiminta-avustuksen 2022 osana 7 500 €.
4.3. MEHI-hanke MUU on mukana MEHI-hankkeessa, joka kestää vuoden 2023 loppuun asti. MEHI – suomalaisen mediataiteen historia -hankekokonaisuus, varmistaa mediataiteen satavuotisen historiatiedon kestävän taltioimisen ja välittymisen tulevaisuuteen. Sen huipentumana järjestetään maaliskuussa 2023 kansainvälinen seminaari ja antologian julkistus. Hankekokonaisuus jatkuu vuoden 2023 loppuun varmistaen historiatyön huolellisen dokumentoinnin ja tulevaisuussuunnitelman. Hankekokonaisuuden vastaava tuottaja on Suomen Mediataideverkosto ry. Sen toteutus jakautuu verkoston jäsenjärjestöille eri puolille maata. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Kansallisgalleria, KAVI, Kansalliskirjasto ja Museoliitto sekä alueelliset taidemuseot ja korkeakoulut. Hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alan kansainvälisten asiantuntijaverkostojen kanssa. MEHI-hanke piirtää näkyväksi mediataiteen ensimmäisen vuosisadan koko kuvan Suomessa. Hankekokonaisuus edistää mediataiteen ja sitä koskevan tiedon avoimuutta ja saavutettavuutta, mediataiteen perustutkimusta, konservointiosaamista, mediataiteilijoiden omia dokumentointi- ja taltiointitaitoja, mediataiteen pitkäaikaissäilystä ja suomalaisen mediataiteen ja sitä koskevan tiedon kansainvälistä vaikuttavuutta, löydettävyyttä ja näkyvyyttä. Mediataiteen yhteys muuttuvaan teknologiaan tuo haasteita teosten pitkäaikaissäilytykselle: uusistakin teoksista voi tulla nopeasti uhanalaisia. MEHI kartoittaa varhaisteokset ja pilotoi mediataiteen konservointia valikoimalla historiallisia avainteoksia, joiden ennallistamisesta laaditaan ohjeistus tulevien esityksen ja pitkäaikaissäilytyksen hyödynnettäväksi. Konservointisuunnittelu tehdään yhteistyössä kokoelmien, Metropolia-ammattikorkeakoulun ja pohjoismaisten kumppaneiden kanssa, jotta alan uusin tietämys saadaan laajaan käyttöön. MEHI-hankkeen historiatyö on suomalaisen taiteen historian ja sen kansainvälisten kytkösten perustutkimusta. Hankkeen tuottama kokonaiskuva mediataiteen varhaisvaiheista ja kehityksestä sekä alan tietokanta, sanasto, verkkosisällöt ja antologia vahvistavat alan identiteettiä ja vaikuttavuutta Suomessa ja kansainvälisesti. Historiahanke tukee mediataiteen tulevien tekijöiden ammattikäytäntöjä, alan koulutusta ja tutkimusta sekä valtakunnallisten ja alueellisten muistiorganisaatioiden kokoelmatyötä. MEHI-hankkeeseen on palkattu kolme työntekijää, joista yhden toimipisteeksi on sovittu 15
MUU:n toimisto. Sieltä käsin informaatikko vie eteenpäin omaa osuuttaan hankkeen toteuttamisessa.
5. NÄYTTELY- JA TAPAHTUMATOIMINTA ● ● ● ●
Uusi MUU HELSINKI NYKYTAIDEKESKUS yksityisnäyttelyitä, ryhmänäyttelyitä, tapahtumia, työpajoja, keskustelutilaisuuksia, opastettuja kierroksia, videoiltoja, online-tapahtumia Näyttelytoiminnan kehittäminen vuosina 2021-22 (kuratointi, performanssi, taiteen uudet muodot, erilaiset mallit ja yhteistyöt, online-esitystoiminta) Kuvataiteen talo -hankkeen edistyminen
5.1 Näyttelytoiminnan kehittäminen vuosina 2021-22 – Uusi MUU Helsinki nykytaidekeskus Kaapelitehtaalle MUU ry:n näyttely- ja tapahtumatoiminta on vuoden 2021 alusta keskittynyt uuteen MUU Helsinki nykytaidekeskukseen Kaapelitehtaalle. Nykytaidekeskus uudistaa taidekenttää Suomessa tarjoamalla taiteilijoille perinteisen teatteri- tai galleriatilan sijasta nykyaikaisen tapahtumatilan ja esitysmahdollisuuksia taidemuodoille kuten liikkuva kuva, mediataide, installaatiotaide, esitystaide, ääni- ja valotaide sekä yhteisötaide. Taiteidenväliset hankkeet ja yhteistyö esimerkiksi valotaiteen, äänitaiteen, tanssin ja musiikin ammattilaisten kanssa tulee olemaan oleellista osaa toiminnassa. Vuonna 2022 keskus tarjoaa taiteilijoille ilmaista, vuokravapaata tapahtuma-, projekti- ja näyttelytilaa, viimeaikaisin teknisin varustuksin.
5.2
Hakumenettelyn uudistus
Näyttelyt ja tapahtumat MUU Helsinkiin valitaan uudistetun hakumenettelyn kautta. Avoimen ideahaun kautta ehdotuksia etsitään taiteilijoilta, ryhmiltä ja kuraattoreilta. Jatkoon valituilta pyydetään laajempi projektisuunnitelma. Tavoite on jatkossa tarjota laajempia kuraattoripalveluja ja auttaa tuotannollisissa kysymyksissä.
5.3
Uusi Mediataiteen katselmus
Tarpeen mukaan MUU Helsinki tapahtumia voidaan laajentaa muihin Kaapelitehtaan tiloihin, kuten Booked Taiteilijakirjamessut sekä Mediataiteen katselmus, Mediataiteen tori. MUUn jäsenistön kuratoitu yhteisnäyttely on katsaus siihen mitä mediataiteessa tapahtuu ja samalla se on mediataiteen välitystilaisuus. Kaapelitehdas ympäristönä on innostava paikka. Kesäkuun 2021 AFS festivaalin yhteydessä ideoitu videotapahtumien sarja alkaa loppuvuodesta 2021. MUU toimii hostina eri puolilta Suomea tuleville videotaiteen toimijoiden kuratoimille esityssarjoille. Eistyspaikkana on Kaapelin uusi erinomainen monitoimitila Konttori. Jo kesällä 2021 näytöksen tarjonnut tamperelainen Videokanava tekee uuden ohjelmiston loppuvuodelle 2021, ja alkuvuonna 2022 vieraana on Animaatiokilta. 16
5.4
Mediataidetta lapsille – ”Oudon äärellä”
Mediataidetta lapsille on MUU:n ja lasten- ja nuorten taidekeskus Annantalon välisen yhteistyön pilottihanke 2022, jonka tavoitteena on lisätä mediataiteen tunnettavuutta ja saavutettavuutta. Hankkeen kohdeyleisöä ovat lapset, nuoret sekä perheet. Syntyvä taideprojekti yhdistää taidejärjestön ja kaupungin toimijan. Projektissa pohditaan uuden teknologian ajoittaista outoutta aikuisille, ja toisaalta sitä miten lapsille ja nuorille mediakulttuuri on usein jopa hyvinkin arkista. Tiktokit ja monet muut sovellukset ovat tämän hetken mediakulttuuria. Määritelläänkö siellä nyt toteutuvat ilmiöt joskus tulevaisuudessa mediataiteeksi? Hankkeeseen kuuluu vuonna 2022 järjestettävä festivaali, jossa on samanaikaisesti esillä sekä ammattitaiteilijoiden että lasten mediataideteoksia. Tapahtumia on sekä virtuaalisessa muodossa että MUU Helsinki nykytaidekeskuksessa Kaapelitehtaalla ja Annantalolla. Festivaalin osana toteuttava näyttely järjestetään Annantalon taidekeskuksella 21.4.30.9.2022. Projektissa järjestetään taiteilijoille valtakunnallinen avoin haku, jonka kautta saadaan monipuolisesti erilaisia teoksia. Hankkeessa luodaan taiteilijoiden ja lasten välille uudentyyppinen vuorovaikutus: sen lisäksi että lapset osallistuvat hankkeen teosvalintaan tehdään taiteilijoista taiteilijaesittelyitä videolle ja striimattavaksi. Lapset toimivat näissä esittelyissä haastattelijoina. Projektissa pilotoidaan uudentyyppinen “taidetulkki” toimimaan järjestön yleisöpalvelutehtävissä. Taidetulkki kasvattaa yleisön tietoisuutta nykytaiteesta ja lisää taidejärjestön osaamista yleisötyön kehittämisessä. Tavoitteena on että Mediataidetta lapsille olisi muodoltaan jatkuvaluonteinen osa toimintaa ja pysyvä osa ohjelmistoa, vaikka yksittäisen vuoden sisältö ja muoto voivatkin vaihdella. Festivaali ja sen aikana Annantalon taidekeskuksella ja MUU Helsinki nykytaidekeskuksella järjestettävät näyttelyt ja tapahtumat ovat hankkeen näkyvin osa. Näyttelytoiminnalla on uuden yleisön tavoittamisen ohella myös itsessään pedagoginen tavoite. ** MUU ry:n taiteilijoilta perimät näyttelypalvelumaksut ovat kattaneet 2000-luvulla noin 20 prosenttiyksikköä näyttelykuluista. MUU ry:ssä on palvelumaksuun kuulunut näyttelytilan lisäksi esimerkiksi mediataiteen esittämisen laitteisto, tekninen asennusapu ja tiedotusmateriaalien tuottaminen. Taiteilijoilta perittäviä näyttelypalvelumaksuja laskettiin 10 prosenttiyksiköllä jo alkuvuodesta 2018. Vuonna 2019 näyttelypalvelumaksuja alennettiin edelleen 50 prosenttiyksiköllä, vuonna 2020 alennus oli 25 prosenttiyksikköä ja 2021 50 prosenttiyksikköä. MUUn näyttelypalvelumaksut vuonna 2020 olivat yhteensä 3367 euroa. Vuoden 2021 tulokertymä on enää kokonaisuudessaan muutaman satasen luokkaa. Näyttelypalvelumaksuista luovutaan kokonaan ja siirrytään maksamaan taiteilijapalkkioita, Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustuksen niin salliessa.
17
Vuodesta 2014 saakka MUU on tehnyt aktiivista näyttelyiden dokumentointikuvausta, sekä tuottanut videoita näyttelyistä, ja tätä jatketaan myös vuonna 2022. Rinnalle on noussut myös näyttelyiden 3D-onlinedokumentaatio. MUU kirjoittaa –ryhmä jatkaa työtään keskustelun ja palautteen ylläpitäjänä. Näyttelynpitäjien käytössä on ammattitason av-kalusto Pro AV Saarikon kanssa tehdyn yhteistyön myötä. AV-laitteiston lisäksi MUU Helsinki tarjoaa taiteilijalle ripustusteknikon, tiedotteiden toimituksen ja käännöspalvelut sekä laajan sähköisen tiedotuksen. MUU ry jatkaa toimintaansa ajassa ja tilassa toimivien taidemuotojen parissa. MUU ry etsii myös vuonna 2022 uusia väyliä ja tapoja esittää ja kuratoida esimerkiksi performanssia tai ääni- ja valotaidetta.
6. KUVATAITEEN TALO MUU on mukana suunnittelemassa uutta Kuvataiteen taloa Helsinkiin. Kuvataiteen talon visio on olla valtakunnallinen nykytaiteen keskittymä, jonka toiminta muuttaa kuvataiteen kenttää ja sen rakenteita. Kuvataiteen talossa siirrytään yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen ja se tulee vahvistamaan kuvataiteen ja taiteilijan asemaa yhteiskunnassa. Kuvataiteen talon perustamisedellytyksiä kartoittanut selvitystyö julkaistiin kesäkuussa 2021. Selvitystyö osallisti 140 visuaalisten alojen ammattilaista yhteensä 30 organisaatiosta ja vapaalta kentältä. Kuvataiteen talon perustamisella halutaan saavuttaa muun muassa seuraavia myönteisiä vaikutuksia: vahvistaa nykytaiteen kohtaamista ja yleisösuhdetta, edistää kuvataiteen saavutettavuutta, näkyvyyttä ja lähestyttävyyttä, luoda kohtaamispaikka kaupunkilaisille, taiteilijoille ja taidekentän toimijoille, sekä harjoittaa teosmyyntiä osana yleisölle rakennettavia palveluita. Kuvataiteen talo on uusi rakenne kuvataiteen kentällä ja se lisää yhteistyötä kuvataidejärjestöjen ja taiteilijavetoisten gallerioiden välillä. Kuvataiteen talo tavoittelee alan äänen ja aseman vahvistamista yhteiskunnassa. Talossa tehdään asioita yhdessä, ei vain yhteistyössä. Uudenlainen systeeminen yhteys vahvistaa myös taiteilijan työstä tulevaa arvoa. Laaja ja pirstaloitunut kuvataiteen kenttä saa Kuvataiteen talon avulla enemmän huomiota kokonaisuutena, mikä lisäisi kuvataidealan yhteiskunnallista näkyvyyttä.
7. JÄSENISTÖN KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminnan tekevät mahdolliseksi sille myönnetyt kohdeavustukset. Haasteelliseksi sen tekevät resurssipula ja henkilökunnan vähyys. Monet kotimaiset taiteilijajärjestöt eri puolilta maata ovat toivoneet kurssien järjestämistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
18
7.1
Klinikka – apua taiteilijoilta taiteilijoille
Osana koulutustoimintaa vuonna 2022 MUUssa suunnitellaan ja haetaan rahoitusta klinikkamuotoiselle opetukselle, jossa opettajina toimivat pääsääntöisesti jäsentaiteilijat. Klinikka – Apua taiteilijoilta taiteilijoille -konsepti mahdollistaa tietotaidon suoran jakamisen tekijältä toiselle. Klinikka voi kokoontua minkä tahansa erityisosaamisen ympärille ja se voi olla henkilökohtainen kahdenvälinen tapaaminen tai vaihtoehtoisesti laajempi keskustelutilaisuus tietyn teeman ympärillä. Näin syntyy uudenlaista vuorovaikutusta, jäsenet tutustuvat paremmin toisiinsa ja yhteinen MUU-henki kasvaa.
7.2
MUU Media Base
Jo vuodesta 1995 toiminut MUU Media Base on taiteilijoiden käyttöön tarkoitettu työ- ja koulutusmalli ja ammatillinen kohtaamispiste. Yhteistyö tanssi- ja teatteritaiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä musiikin ammattilaisten kanssa mahdollistaa kontaktit yli taiteen rajojen. Lähivuosien tavoite on vakinaistaa MUUn sähköisten tietokantojen ylläpito ja mediataiteen julkaisutoiminta osaksi Media Basen perustyötä. MUU Media Basen projektiluonteiseen koulutustoimintaan on kuulunut videoeditointi-, äänitys-, äänisuunnittelu, äänen jälkikäsittely- ja kuvankäsittelykursseja. Kursseilla taiteilijat saavat valmiuksia sekä omien teosten suunnitteluun ja toteutukseen että omien ilmaisukeinojen monipuolistamiseen. Videokurssit kehittävät ja ylläpitävät mediataiteilijoiden työskentelyn mahdollisuuksia sekä kehittävät ja ylläpitävät taiteilijoiden teknistä osaamista.
7.3
Liittojen koulutussuunnitelma
STS:n ja sen jäsenjärjestöt (MUU, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto, Taidemaalariliitto, Valokuvataiteilijoiden liitto) tekevät yhteistyötä yhteisen koulutustoiminnan aloittamiseksi, taiteilijoiden ammatillisen ja kollegiaalisen dialogin ylläpitämiseksi, sekä gallerioiden käytäntöjen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi. Vuonna 2022 liitot nostavat jäsenpalveluidensa tasoa ja aloittavat keskinäisen koulutusten koordinoinnin, jotta tulevina vuosina koulutustoiminta voisi vakiintua taidekentän tuntemaksi käytännöksi. Kuvataidekentän ja taiteilijakunnan kohtaamiin haasteisiin löydetään yhdessä rakentava näkökulma, ja parannetaan tietoisuutta taiteilijan työstä. Koulutustoimintaa suunnataan jäsentaiteilijoiden ja järjestögallerioiden lisäksi muulle taidekentälle. Motivaatio yhteisen koulutustoiminnan aloittamiseen on liittojen tavoitteissa tukea taiteilijoiden keskinäistä kollegiaalisuutta ja taiteilijan osaamista, jotta jäsenistön on mahdollista rakentaa uraa pitkäjänteisesti ja säilyttää työkykynsä. Kuvataiteilijoiden on haasteellista löytää tilaisuuksia päivittää osaamistaan esim. yrittäjyydestä, verotuksesta ja työssä jaksamisesta juuri heille suunnatuin täsmäkoulutuksin. Liittojen koulutustoiminta lisää tiedonvaihtoa taiteen kentän toimijoiden kesken ja tekee olemassa olevan, hiljaisen osaamisen ja tiedon näkyvämmäksi ja vahvistaa tehdyn työn mielekkyyttä, työhyvinvointia ja 19
taideyhteisöä yleisesti. Esimerkiksi yleisötyön vahvistaminen galleriakentällä vaatii yhteistä koordinointia, tietoisempaa asennetta ja henkilökunnan koulutusta. Liittojen koulutustoiminta jäsenistöilleen keskittyy kolmen ensimmäisen vuoden aikana neljään osa-alueeseen: - Kilpailujen ja tilausteosten esitystekniikoiden työvälineet - Teosmyynnin, markkinoinnin ja yleisötyön kehittäminen - Taiteilijoiden tekijänoikeudet ja sopimuskäytännöt - Taiteilijan ammatti-identiteetti ja työhyvinvointi Kolmivuotisen koulutussuunnitelman tavoitteena on vakiinnuttaa liittojen yhteistyökäytäntöjä ja jäsenkoulutusten koordinointia, löytää toimiva malli etä- ja lähikoulutusten järjestämiseen ja valtakunnalliseen tavoitettavuuteen. Liittojen yhteinen talousarvio koulutuskokonaisuuden järjestämiseen on vuositasolla n. 12.000 €, joka katetaan kunkin liiton omarahoitusosuudella, kurssituotoilla, toiminta-avustuksilla ja kohdeapurahoilla. Talousarvio sisältää myös yhteisen koulutuskoordinaattorin palkkakuluja. Mukaan ei lasketa liittojen henkilökunnan tuomaa pääomaa koulutustoimintaan ja sen suunnitteluun.
8. JÄSENTEN VERKOSTOITUMISTOIMINTA 8.1
MUU Taidebussi
MUU Taidebussi on MUU:n vuonna 2016 käynnistynyt hanke sekä kiertävä taiteen esitys- ja levityskonsepti, joka tavoittaa yleisöjä ympäri Suomen. Hankkeella pyritään edistämään taiteen saavutettavuutta ja taiteilijoiden toimeentuloa omaa työtään tekemällä sekä kehittämään uusia toimintamalleja nykytaiteen kentälle. Konsepti luodaan ja tuotetaan maakuntiin taiteilijavetoisesti. Syrjäseuduille hanke on kulttuurinen, sosiaalinen, imagollinen ja matkailullinen voimavara. Uusien kuvataiteen muotojen esittämiseen teillä, kylillä ja vesillä keskittyvän konseptin toiminta sijoittuu pääasiassa ympäri Suomea liikkuvaan bussiin sekä sen ennalta suunniteltuihin alku- ja päätepisteisiin. MUU Taidebussi on liikkuva näyttely- ja projektitila, joka saavuttaa yleisöjä maakunnista, kylistä, syrjäseuduilta ja kaupunkitaajama-alueilta ympäri Suomen. Se on kohtaamispaikka, tila luennoille ja koulutukselle, kuten myös alusta taiteen levitystyöhön sekä kuljetukseen paikkakunnilta toiselle. Taiteilijoille kiertueet tarjoavat työllistymisen lisäksi mahdollisuuden toteuttaa teoksensa ainutlaatuiseen paikkaan, mihin muulloin olisi lähes mahdotonta saada yleisöä paikalle. Kiertueiden pysähdyspaikoille rakennetut teokset mahdollistavat ainutlaatuisia taidekokemuksia alueen asukkaille. Hankkeen tavoitteena on kehittää taiteilijoiden tuottamia taidepalveluja yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa, levittää taidetta lähiöihin ja kyliin, luoda ja pilotoida uudenlaisia tapoja tuottaa ja järjestää taidepalveluja, parantaa saavutettavuutta, sekä vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja. 20
Hankkeen tarkoitus kohdistuu erityisesti taidepalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen täysin uusilla tavoilla. Hankkeella pilotoidaan uusia, helposti sovellettavia käytäntöjä taiteilijoiden ja yhteistyökumppaneiden käytettäviksi ja tähdätään niiden vakiinnuttamiseen. Hanke tukee muu-taiteen ja taiteilijoiden saavutettavuutta ja näkyvyyttä maakunnissa. Se tavoittaa syrjäseuduilla ja taajamissa asuvat taiteen ystävät ja uudet potentiaaliset yleisöt. Kynnys kohdata taidetta tehdään matalaksi ja palvelut tarjotaan suoraan tekijältä yleisölle omalta bussipysäkiltä. Tavoitteet saavutetaan alueellisella yhteistyöllä (kirjastot, koulut ja taidetoimijat), kummiyritysyhteistyöllä (liikennöitsijät, hotellit, kylpylät) ja taiteilijoiden koulutuksella. Toimintamalli on käytettävissä, muokattavissa ja monistettavissa edelleen pysyviksi käytännöiksi muille toimijoille, taiteen aloille ja kohderyhmille. Aiemmin toteutetuissa hankkeissa Varsinais-Suomessa ja Oulussa luotiin laaja yhteistyöverkosto, ja kumppanuuksia on erityisesti Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijoiden kanssa. Oulussa läänintaiteilija Leevi Lehtisen (vuoteen 2020 saakka), samoin kuin oululaisen tuottaja Taija Jyrkäksen kanssa yhteistyössä on suunniteltu Art Vehicles –kiertuetta. Muu-taiteilijat näkyvät niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin ja samalla MUUn yhteistyökumppanien verkosto laajenee ja tiivistyy. MUUn Taidebussin myötä yhteistyötä tehdään alueilla paikallisten taiteilijajärjestöjen kanssa. Oulu – Taidebussi Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2026 Vuodelle 2020 suunniteltu Art Vehicles matka Oulusta Ruotsiin toteutuu marraskuun 2021 lopussa. Suurhanke, taidebussimatka halki Euroopan E75-reittiä pitkin on MUUn panos vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. MUU kotimainen yhteistyökumppani on pohjoissuomalainen kultuurilehti Kaltio. Hankeessa luodaan laajat kansainväliset verkostot.
8.2
MUU Kuopio - Kuopion kansainväliset videofestivaalit
MUU laajentaa toimintaansa vuosien 2022-2024 aikana Kuopioon. Yhdistys järjestää vuonna 2023 videofestivaalit Kuopion Kino Kuvakukossa. Kuvakukko on kulttuurihistoriallisesti arvokas elokuvateatteri, joka on perustettu vuonna 1939. Tulevan yhteistyön tavoitteena on elvyttää ainutlaatuinen videofestivaali, joka pohjautuu vuosina 1989 ja 1990 järjestettyihin Kuopion kansainvälisiin videofestivaaleihin, jotka olivat laajimpia Suomessa nähtyjä videotaiteen katsauksia. Videofestivaalit tulevat olemaan yleisölle maksuton kaksipäiväinen tapahtuma. Kuvakukon lisäksi festivaaleilla tehdään yhteistyötä Kuopion kaupungin, sekä paikallisten taide- ja kulttuurialan yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Festivaalit toimivat myös valtakunnallisena kohtaamisfoorumina taiteen ammattilaisille, jossa Kuopion sijainti on oleellinen. Videofestivaalien ohjelmiston tavoitteena on tutkia videon uudenlaisia esitystapoja. Ohjelmistoon haetaan teoksia, joissa näkyy laajasti kolmen vuosikymmenen jälkeen 21
muutoksessa ollut videotaide ja liikkuvan kuvan eri tekniikat. Festivaalien tavoitteena on tuoda lisää taidetarjontaa alueelle, jossa taiteen esitystilat ja kohtaamispaikat ovat rajalliset. MUU järjestää ammattitaiteilijoille avoimen kansainvälisen haun festivaaleille, sekä hankkii hakemusten käsittelyä varten kuraattorin tai kuraattoriryhmän, joka valitsee festivaaliin sopivan ohjelmiston. Festivaaleilla jaetaan pääpalkinto, jonka valinnasta päättää MUU:n koolle kutsuma jury. Festivaalin yleisöä osallistetaan järjestämällä Q&A -taiteilijatapaamisen, sekä valitsemalla ohjelmistosta Yleisön suosikki -palkinnon festivaalin pääpalkinnon lisäksi. Festivaalin tuotantoryhmään kuuluu MUU:n lisäksi kaksi paikallista koordinaattoria ja tuottaja, sekä teknisestä puolesta vastaava AV-teknikko. Festivaalin kuopiolaiset koordinaattorit vastaavat festivaalin paikallisista järjestelyistä mm. yhteydenpidon Kino Kuvakukon kanssa, yhteistyön solmimisen ja yhteydenpidon Kuopion kaupunkiin, yhteyden paikallisiin taidealan yhdistyksiin, sponsoreihin ja mediaan. Koordinaattorit vastaavat festivaalin päätöspäivän klubin järjestämisestä, jossa nähdään paikallisten taiteilijoiden performansseja, sekä installoitua liikkuvaa kuvaa. Klubilla esitetään myös valikoima alkuperäisillä videofestivaaleilla nähtyjä teoksia. Festivaalien suunnittelu ja rahoituksen haku alkavat vuonna 2022. Festivaalit järjestetään Kuopiossa vuonna 2023. Vuonna 2024 tehdään tapahtuman yhteenveto ja jatkosuunnitelmat. Tavoitteena on saada luotua pysyvää yhteistyötä alueen taiteilijoihin, toimijoihin sekä yleisöön.
8.3
MUU maanantai
MUU Maanantai -tapahtumina järjestetään sarja videotaiteen iltoja, joihin on avoin osallistuminen kaikille taiteilijoille (Valmiit ja viime hetken videot), kansainvälisten videosarjojen screening-tilaisuuksia, Puhetta Performanssista –keskustelutilaisuuksia, sekä luentoja, esityksiä, klinikkakoulutustilaisuuksia ja online-tapahtumia.
9. ORGANISAATIO 9.1
Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, jonka jäsenet ja puheenjohtajan valitsee vuosikokous. Puheenjohtaja on MUUn edustaja Suomen Taiteilijaseuran hallituksessa. Puheenjohtajan tehtävä on luottamustoimi. Vuonna 2021 hallituksen puheenjohtaja on Juhani Räisänen ja varapuheenjohtaja Minka Heino. Muita hallituksen jäseniä ovat Vera Arjoma, Juan Kasari, Timo Kokko ja Markus Renvall. Vuoden 2022 hallitus valitaan yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa 2021. Vuonna 2022 jatketaan MUUn strategiatyötä, jäsentaiteilijoiden osaamista hyödyntäen.
22
9.2
Näyttelytyöryhmä ja jäsenvalintatyöryhmä
MUUn gallerioiden ja projektien taiteilijavalinnoista vastaa MUUn näyttelytyöryhmä, joka valitaan jäsenistöstä. MUUn uudet jäsenet valitsee hakemusten perusteella jäsenistöstä valittava jäsenvalintalautakunta. Jäsenvalintalautakunnan jäseniä ovat vuonna 2021 Vera Arjoma, Maaretta Caselius, Helinä Hukkataival ja Salla Valle. Näyttelytyöryhmän muodostavat Tuija Järvenpää, Jemina Lindholm, Leena Pukki ja Pinja Valja. Uusi jäsenvalintalautakunta ja näyttelytyöryhmä vuodelle 2022 valitaan vuoden 2021 syyskokouksessa.
9.3
Työntekijät
MUU ry.ssä työskentelevät toiminnanjohtaja Timo Soppela (kokopäiväinen), järjestösihteeri Pia Korhonen (20h/vko) ja näyttelyteknikko/valvoja.
9.4
Projektityöntekijät
Erilaisille projekteille on palkattu projektikohtaisia määräaikaisia tuottajia mikäli projektirahoitus on sen mahdollistanut. MUUssa on työskennellyt vaihtuvia harjoittelijoita 2-6 kuukauden jaksoissa. Harjoittelu tarjoaa nuorille erinomaisen mahdollisuuden perehtyä taidekentän työhön. Mehi-hankkeessa on noin vuoden ajan 2021-22 projektityöntekijänä informaatikko ja työnantajana MUU ry.
9.5
Kirjanpito
MUUn kirjanpito, palkanlaskenta ja maksuliikenne hoidetaan ostopalveluna; kirjanpitäjä Keijo Remes / Ekolaskenta Oy. MUUn tilintarkastaja on BDO Oy / Risto Ekholm, KHT.
10. TALOUS MUUn rahoitus muodostuu yleisavustuksista, projekteille haettavista apurahoista sekä jäsenmaksuista ja toiminnan tuotoista. Yleisen kustannustason noustessa yleisavustukset eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.
10.1 Jäsenmäärän vaikutus rahoitukseen MUU ry:n jäsenmäärä on kasvanut 2003-2021 aikavälillä 66 %. Kuvataiteen yleisavustukset eivät ole pysyneet perässä järjestön kasvussa. MUUn monitaiteinen jäsenistö ja jäsenmäärän jatkuva kasvu lisäävät jäsenpalveluiden ja monimuotoisen toiminnan tarvetta.
10.2 Ulkopuolinen rahoitus MUU ry hakee vuodelle 2022 toiminta-avustusta Taiteen edistämiskeskukselta ja Helsingin kaupungilta. Projekteihin haetaan kohdeapurahoja eri lähteistä.
10.3 Oman toiminnan tuotot Oman toiminnan tuotot koostuvat muun muassa yhteistyötoiminnan tuotoista, teosvälitystoiminnan provisioista ja erilaisista pienistä pääsy- osallistumismaksuista. Lisäksi 23
näyttelytilojen palvelumaksut on aiemmin budjetoitu oman toiminnan tuloksi, mutta niiden poistuessa 2021-22 ulkopuolisen rahoituksen osuutta täytyy kasvattaa.
10.4 Rahoituksen haasteet MUU on luonut paljon media-, performanssi-, ääni- ja yhteisötaiteen projekteja, mutta niiden vakiinnuttamiseksi ei ole löytynyt jatkuvaa rahoitusmallia. Rahoitus on pirstaleista, ja työlästä hankkia. Vuosittain MUUssa tehdään paljon projektikohtaisia apurahahakemuksia. Kuvataiteen jälkeenjäänyt rahoitus muihin taiteenaloihin nähden ja järjestöavustusten tilanne heijastuvat suoraan myös vapaan taiteilijakentän toimeentuloon. Kun yleisavutukset eivät kata edes perustoimintaa, pyöritetään taiteilijavetoista näyttelytoimintaa usein lyhytaikaisten kohdeavustusten ja taiteilijoilta kerättävien maksujen varassa – ilman takeita kehitettyjen toimintamuotojen jatkuvuudesta. Rahoituksen riittämättömyys vaikeuttaa myös MUUn tärkeää tehtävää toimia kuvataiteilijan uskottavana puolestapuhujana.
24