Kemerasta Metkaan, suometsien hoidon tuet muuttuvat

Yksityismetsätalouden tukijärjestelmän uudistaminen on ollut tekeillä vuosia. Kemera-järjestelmän voimassaoloa jatkettiin vuoden 2023 loppuun asti mutta on mahdollista, että sen voimassaolo päättyy jo aiemmin, kesällä 2023.

MTK:n Metsänomistajat-linjan metsäasiantuntija Lea Jylhä arvioi, millaisia muutoksia Metka toisi suometsien hoidon tukiiin.

– Kemeran jälkeisen tukijärjestelmässä (Metka) tukea ei enää maksettaisi itse ojien kaivuuseen. Uusi suometsiin kohdistuva tuki kohdentuisi suometsien käsittelyn kokonaisvaltaisen suunnittelun ja osin myös suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen rahoitukseen. Suunnittelu, jolle tukea myönnetään, voisi siis kattaa (tarpeen mukaan) ojien kunnostuksen, vesiensuojelun, piennartiet, metsän uudistamisen, hakkuut, taimikonhoidon, terveyslannoituksen, luonnonhoidon jne.

Pelkkään hakkuiden suunnitteluun suometsänhoidon tukea ei voida myöntää, vaan suunnitelmaan on aina sisällyttävä vesiensuojelun suunnittelu sekä mahdollisten luonnonhoitokohteiden kartoitus. Suometsänhoidon tukea itse toteutukseen myönnettäisiin vesiensuojeluun ja piennarteihin. Omina hankkeinaan tukea voisi saada taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, luonnonhoitoon ja ympäristötukea. Hakkuisiin, metsänuudistamiseen ja ojien kunnostukseen tukea ei myönnetä.

Yhteishankkeisiin kannustetaan

Suometsän hoidon suunnittelua koskeva hanke voidaan toteuttaa joko yhdellä tilalla tai useamman tilan yhteishankkeena. Ajatuksena on ollut kannustaa laajempiin kokonaisuuksiin sillä, että tukitaso nousee sen mukaan, mitä laajemmasta alueesta on kyse tai mitä enemmän maanomistajia hankkeessa on mukana.

Suunnittelujärjestelmää ja sen vaatimia tietotuotteita kehitetään parhaillaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja metsäkeskuksen toimesta niin sanotussa SUO-hankkeessa. Metsäkeskuksen johdolla on käynnissä myös suometsänhoidon suunnittelun pilotointi, jossa on mukana viisi käytännön toimijaa eri puolelta maata. Pilotoinnin kautta haetaan

tietoa siitä, miten kaavailtu uusi toimintamalli istuu käytäntöön ja mikä on sen houkuttelevuus niin metsänomistajien kuin suometsänhoidon palveluita tarjoavien toimijoiden näkökulmasta.

Riskinä järjestelmän monimutkaisuus

MTK pitää mallia, jossa suometsissä tehtävä toimenpiteet voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena, hyvänä. – Suunnittelujärjestelmästä ei kuitenkaan saa luoda byrokraattista ja tukitason täytyy olla aidosti kannustava, jotta se aidosti houkuttelee niin maanomistajia kuin toimijoitakin mallin käyttöönottoon. Vesiensuojelutoimenpiteiden korvaustasoksi onkin suunniteltu 100 % (sama kuin luonnonhoidon). Oleellista on, että suunnittelun tuki antaa mahdollisuuden myös metsänhoitotoimenpiteiden, hakkuiden ja vaikkapa lannoituksen suunnitteluun – niin, että voidaan yhdistää kannattavan metsänkasvatuksen tavoitteet yhä enemmän esille nouseviin vesiensuojelu- ja ilmastotavoitteisiin. Olennaista on myös, että suunnittelussa voidaan entistä paremmin palvella metsänomistajia ja heidän metsien käsittelylle asettamia erilaisia tavoitteita ja

toiveita. Erilaisten metsänkasvatustapojen (esim. jatkuva kasvatus) ja tehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu vaatii osaamista ja aikaa, ”Suometsänhoi- jolloin tällaiseen don tukea itse suunnitteluun tulee olla myös tukea. toteutukseen – Riskinä on, että järjestelmästä tehmyönnettäisiin dään liian monivesiensuojeluun mutkainen, jolloin maanomistajat toja piennarteihin.” teuttavat kunnostusojitukset omatoimisesti, eikä järjestelmällä tavoiteltua huolellista suunnittelua ja ympäristöhyötyjä tällöin saada aikaan.

Sakari Ilomäki

Nykyiset säännöt voimassa vielä reilun vuoden

Valmisteilla olevan yksityismetsätalouden tukijärjestelmän (Metka) yksityiskohdissa riittää vielä hiomista. Suometsien kunnostusojituksia on mahdollista toteuttaa nykyisen Kemeran säännöillä, kunhan hankkeen saa hyväksytyksi ennen ensi vuoden kesäkuun loppua. – Jos tilallasi on suometsää, jossa pohjaveden pinta on noussut, ojat enemmän tai vähemmän tukossa ja puustossa hakkuutarvetta, kannattaa selvittää kunnostusojitushankkeen mahdollisuus, vinkkaa Mhy Pirkanmaan metsänparannusesimies Pentti Siurola. Kunnostusojitettavalta kohteelta olisi hyvä saada korjuuseen muutakin kuin ojalinjoilta poistettava puusto, jolloin hankkeesta kertyy myös jonkin verran tuloja. Nykyisen Kemeran perusteella kunnostusojituksen suunnitteluun ja toteutukseen on mahdollista saada tukea joko 30 tai 60 prosenttia kustannuksista. – Tuen osuus on 30 prosenttia, jos hankkeen pinta-ala on kahdesta viiteen hehtaaria. Yli viiden hehtaarin hankkeissa tuen osuus on 60 prosenttia, Siurola kertoo. Kemera-tukijärjestelmä on näillä näkymin päättymässä kesäkuussa 2023, mutta toteuttamisaikaa hyväksytyillä hankkeilla on pari vuotta.

Onko metsässäsi ojitettavaa?

Vielä on mahdollista ojittaa vanhalla Kemera tukijärjestelmällä, ennen Metkaan siirtymistä.

Laitetaan hanke vireille vaikka heti! Hakkuu toteutetaan talvella korjuupalvelumme kautta. Ojan kaivuulla toteutusaikaa on sen jälkeen jopa kaksi vuotta.

Lisätiedot ja hintatiedustelut metsänparannusesimies Pentti Siurola pentti.siurola@mhy.fi p. 0400 166 323

Miksi luonnonhoito talousmetsissä on tärkeää?

Säästö- ja lahopuut ovat metsänomistajille luonnonhoidon käsitteistä tutuimpia. Erityisesti järeä lahopuu on luonnonhoidon ytimessä: se toimii elinympäristönä tuhansille metsälajeille. Säästöpuu on moniosaaja. Se lisää metsän rakennevaihtelua ja on paitsi elinympäristö itsessään, myös tulevaisuuden lahopuu. Myös monet muut luonnonhoidon keinot kuten tekopökkelöt ja monipuulajisuuden suosiminen ovat jalkautuneet arkipäivän metsänhoitoon, vaikkei niiden merkitystä metsäluonnolle välttämättä pysähdytä miettimään.

Monimuotoinen metsä on hyvinvoiva ja tuottava muuttuvassa ilmastossa

Talousmetsien luonnonhoidolla pyritään minimoimaan metsän käytön haitat luonnon monimuotoisuudelle ja metsiä ympäröiville vesistöille. Käytännön luonnonhoidossa metsän luonnollisia rakennepiirteitä säästetään ja lisätään kaikkien metsänhoitotoimien yhteydessä. Vaikka osa luonnonhoidon toimista on metsälain ja sertifioinnin velvoitteita, on luonnonhoidosta etua myös metsänomistajalle. Esimerkiksi taimikonhoidon tai harvennushakkuun yhteydessä kannattaa suosia myös lehtipuita. Sekametsä kestää metsätuhoja ja muuttuvaa ilmastoa varmemmin.

Joskus luonnonhoidossa on kyse myös turhan työn tekemättä jättämisestä. Kuusialikasvos tarjoaa lajeille suojaa ja ruokaa. Niitä kannattaa säästää taimikonhoidossa, ja maanomistajan halutessa myös seuraavissa käsittelyissä tuomaan vaihtelua metsän rakenteeseen. Ennakkoraivauksessa kannattaa poistaa vain korjuuta ja uudistamista häiritsevä aluskasvusto.

Kohdenna luonnonhoidon toimet fiksusti

Säästöpuiden määrä- ja järeysvaatimukset määritellään metsäsertifioinnissa. Kun hakkuissa joka tapauksessa jätetään säästöpuita, kannattaa ne kohdentaa kustannus- ja ekotehokkaasti. Leimikkotasolla säästöpuut kannattaa keskittää esimerkiksi metsälakikohteen tai muun arvokkaan elinympäristön yhteyteen tai kuolleiden puiden keskittymään.

Monimuotoisuudelle merkittävimmät kohteet löytyvät usein elinympäristöjen rajapinnoilta luontotyypin muuttuessa toiseksi. Vesiluonnon suojavyöhykkeet sekä metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeet ovatkin oivia kohteita säästöpuuryhmille.

Fiksusti valittujen säästöpuuryhmien puusto on usein taloudellisesti vähäarvoista. Kustannussäästöt kannattaa muistaa aktiivisten luonnonhoitotoimienkin kohdentamisessa. Tee pystylahopuuta nopeasti tuottavia tekopökkelöitä kuitupuukokoisesta lehtipuusta. Puiden hinta on euron luokkaa. Tiaiset tykkäävät uudesta pesäpuuaihiosta, mutta kaarnakuoriaiset eivät. Kirjanpainajariski on vain kuorellisella havupuulla.

Luonnonhoidon ja suojelun kohdentaminen kannattaa myös elinympäristötasolla. Lehtojen osuus Suomen metsäpinta-alasta on vain noin prosentti. Silti niillä elää lähes puolet uhanalaisista metsälajeistamme. Myös harjumetsät ja paahderinteet ovat pienialaisia, mutta monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Nämä elinympäristöt vaativat usein myös aktiivista luonnonhoitoa. Lehtokasvit hyötyvät varjostavien kuusten poistosta. Paahderinteet kannattaa pitää puustoltaan harvoina, jotta auringon paahde pääsee maaperään asti. Hoitotoimet tarkoittavat maanomistajalle myös puunmyyntituloja. sien tuhkalannoituksella on vastaavia positiivisia vaikutuksia.

Monimuotoisuuden suhteen jatkuvan kasvatuksen suorat hyödyt ovat epäselvemmät. Jatkuvan kasvatuksen ideana on hakata pääosin tukkia. Taloudellisesti fiksua, mutta tarkoittaa metsän järeimpien puiden poistoa. Jatkuvan kasvatuksen metsä on aina peitteinen, jolloin lehtipuut uudistuvat heikommin. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut onkin toteutettava siten, etteivät ne vähennä järeän puun ja lehtipuun määrää maisematasolla.

Avohakkuukaan ei vähennä monimuotoisuutta yksioikoisesti. Monimuotoisuuteen voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä hyvinkin positiivisesti, kun uudistaa yhden puulajin metsän sekametsäksi, lisää säästöpuiden avulla lahopuuta ja ottaa myös muita luonnonhoidon keinoja käyttöön.

Onko jatkuva kasvatus ratkaisu?

Jatkuvaa kasvatusta ja poimintahakkuita tarjotaan joskus ratkaisuksi metsänhoidon haasteisiin. Ojitettuihin suometsiin ”Sekametsä sitä kannattaakin lisätä. Kun ojitus kestää metlaskee pohjaveden sätuhoja ja pintaa, tulee kuivuvasta turpees- muuttuvaa ta ilmastopäästö. ilmastoa Usein myös vesistöpäästöt kasva- varmemmin.” vat. Kun avohakkuuta ei tehdä ja metsässä on aina vähintään 100-120 kuutiota puuta hehtaarilla, riittää puuston haihdutus pitämään pohjaveden pinnan puuston kasvulle sopivalla tasolla. Samalla päästöjä lisäävää kunnostusojitusta ei välttämättä tarvita. Suomet-

Luonnonhoidolla on merkitystä

Luonnonhoito on ollut osa metsänhoitoa 90-luvulta alkaen. Samalla monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden määrät ovat kehittyneet talousmetsissä positiivisesti. Valtion metsien inventointitietojen mukaan lehtipuuston määrä on kaksinkertaistunut, järeän haavan määrä peräti kuusinkertaistunut ja lahopuun määrä Etelä-Suomessa nelinkertaistunut.

Luonnonhoidon parhaita käytäntöjä myös kehitetään jatkuvasti. Metsäalan yhteisessä Monimetsä -hankkeessa on nostettu esiin talousmetsien luonnonhoidon keinoja sekä edistetty keinojen käytäntöön vientiä metsänomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa. Hanke on osa kansallista metsästrategiaa ja sen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Monimuotoisuuden ylläpidosta voi myös saada suoraa rahallista korvausta. METSO-ohjelman pysyvän ja määräaikaisen suojelun varoista korvataan metsänomistajalle aiheutuvaa tulonmenetystä, kun arvokkaita, kriteerit täyttäviä luontokohteita jätetään talouskäytön ulkopuolelle.

Markus Nissinen

ympäristöasiantuntija MTK-metsänomistajat

Tuomas Kähö

asiakkuuspäällikkö Suomen metsäkeskus

5 niksiä talousmetsien luonnonhoitoon

1. Muista, että luonnonhoidon keinovalikoimaa voi hyödyntää kaikissa metsänhoidon toimenpiteissä ja metsän kehitysvaiheissa usein ilman merkittäviä kustannuksia.

2. Tunne oman metsäsi arvokkaat luontokohteet ja mahdolliset uhanalaiset lajit. Selvitä, voitko saada korvausta käsittelyn ulkopuolelle jätettävistä kohteista.

Tutustumis- etu jäsenille! Aarre-näytenumero 0€ 1 nro

Metsänomistajan paras ystävä.

Aarre kertoo kaiken metsäsi tuotosta ja hyvinvoinnista.

Tilaa ilmainen näytenumero ja tutustu Aarteen runsaaseen metsäsisältöön osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu

Jäsenetu on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Yksi etu / talous. Tutustumisetu koskee talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut Aarteen tilausta. Näytelehdellä ei voi jatkaa olemassa olevaa Aarteen tilausta. metsänhoitoyhdist

JÄSENETU

3. Älä liioittele. Valitse työmenetelmät keveimmän, mutta tarkoituksenmukaisen tavan mukaan. Huolehdi aina metsän uudistumisesta.

4. Tunne oikeutesi. Laki ja metsäsertifiointi määrittävät luonnonhoidon minimiä, mutta halutessasi sinulla Metsänomistajana on oikeus tehdä ja vaatia enemmän, kun hankit palveluja metsääsi.

Kysy tarvittaessa apua metsäammattilaiselta.

5. Opiskele. Tutustu metsäalan yhteisen

Monimetsä-hankkeen luonnonhoitotoimien muistilistaan hankkeen verkkosivuilta. Mieti, mitkä keinot sopisivat sinun metsääsi ja mihin niitä voisi kohdentaa. Lisätietoa Monimetsä -hankkeesta

www.mtk.fi/-/monimetsa www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/monimetsa

taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea.

Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai

09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus.

Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa.

Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500

(norm. 159 €)

Etusi 74 €

polku omaan metsään