Metsä Groupin Viesti 2-2015

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015

METSÄVERKKO – TÄRKEIN TYÖKALUSI Nyt jokaisen omistajajäsenen käytössä. s. 22

BIOTUOTETEHDAS

JÄSENET

METSÄT

METSÄ WOOD

Rakennustyöt Äänekoskella ovat alkaneet s. 16

Suomen ensimmäinen sähköinen puukauppa on tehty s. 26

Kemera kannustaa taimikonhoitoon s. 40

Tehokkuus on käytäntöä Vilppulan sahalla s. 47

KASVUA SUOMELLE Maaiman ensimm채nen uuden sukupolven biotuotetehdas on mets채teollisuuden historian suurin investointi Suomessa. biotuotetehdas.fi, metsagroup.fi

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015

Rakennustyöt käyntiin METSÄVERKKO – TÄRKEIN TYÖKALUSI Nyt jokaisen omistajajäsenen käytössä. s. 22

BIOTUOTETEHDAS

JÄSENET

METSÄT

METSÄ WOOD

Rakennustyöt Äänekoskella ovat alkaneet s. 16

Suomen ensimmäinen sähköinen puukauppa on tehty s. 26

Kemera kannustaa taimikonhoitoon s. 40

Tehokkuus on käytäntöä Vilppulan sahalla s. 47

KANNESSA: METSÄVERKKO ON METSÄNOMISTAJAN TÄRKEIN TYÖKALU. SIVU 22

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 66. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

M

etsä Groupin vuosi 2015 alkoi hyvin. Liiketuloksemme parani ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja oli korkeimmalla tasolla neljään vuoteen. Kannattavuutemme on vaativassa markkinatilanteessa kivunnut toimialan huipulle Suomessa ja jopa pohjoismaisesti. Myönteisen kehityksen taustalla on keskittyminen ydinosaamiseemme sekä pitkäjänteinen työmme tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Viime aikoina myös valuuttakurssit ovat tukeneet tulosta.

Saneerausvaihe on päättynyt, ja nyt kehitämme ydinliiketoimintojamme. Teimme huhtikuussa päätöksen rakentaa Äänekoskelle biotuotetehtaan. Tämä noin 1,2 miljardin euron investointi on suurin Suomen metsäteollisuuden historiassa. Kyse on hyvin merkittävästä hankkeesta koko kansantalouden kannalta. Metsäteollisuuden imagoon hankkeella on positiivinen vaikutus. Konsernimme asema markkinoilla vahvistuu, ja jäsentemme kasvattaman puun rooli on lisääntyvän puun tarpeen myötä jatkossa yhä tärkeämpi.

Äänekosken tehtaan sekä kilpailijoidemme hankkeiden seurauksena havukuitupuu on Suomessa täyskäytössä. Puu on saatava liikkeelle, ja metsänomistajia on jatkossa palveltava entistäkin paremmin. Metsä Groupissa rakennetaankin yhä vahvempaa palvelukokonaisuutta jäsenillemme. Juuri käyttöön ottamamme sähköinen puukauppa on hyvä esimerkki tästä. Metsänhoitotöitä pystytään jatkossa ostamaan verkosta, ja metsäsuunnitelma kulkee mobiilisovelluksessa mukana aina ja ajantasaisena. Metsä Group on metsänomistajille suunnatuissa palveluissa Suomessa edelläkävijä.

Myös kartonkiliiketoiminnan rakennushankkeet etenevät ripeästi. Metsä Board luopuu laskevasta kysynnästä kärsivästä painopaperin tuotannosta pääosin tänä vuonna ja kokonaan vuonna 2017. Husumin tehtaalla Ruotsissa yksi kolmesta paperikoneesta on muutettu valmistamaan lainerikartonkia, ja kaksi muuta konetta suljetaan loppuvuonna. Ensi vuoden alussa Husumissa käynnistyy kokonaan uusi taivekartonkilinja, johon investoidaan 170 miljoonaa euroa. Tämän myötä Metsä Board ottaa merkittävän askeleen kannattavassa kasvussaan.

Olemme hyvässä vauhdissa ja tuloskunnossa. Pystymme toki vielä parempaan.

Metsä Groupista tehdään johdonmukaisesti yhä vahvempaa konsernia.

Espoossa 25. toukokuuta 2015 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

Pystymme vielä parempaan.

ULKOASU WWW.BOTH.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 122 000

PEFC/02-31-151

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti

| 3

METSÄ GROUPIN VIESTI 2/2015

36 Operaatioesimies Lassi Käyhkö tekee Taimiturvapalveluun kuuluvaa taimitarkastusta vuosi sitten perustetussa kuusentaimikossa Pielavedellä.

4 |

metsä groupin viesti

42

Anja Rahikainen kertoo Kestävän metsä­talouden yhdistyksen ­toiminnasta.

47

Esa Saarinen pitää huolen Vilppulan sahan yli 400 terästä.

14 ”Metsänhoitotyöt ovat täydessä vauhdissa.”

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

3 KARI JORDAN

21 M ARTTI ASUNTA

Pääjohtaja

LYHYESTI

Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja

7 HENKILÖKUVASSA

BIOTUOTETEHDAS

metsänomistaja Juhani Repo

16 Ä ÄNEKOSKEN

8 UUTISIA

TULOS 1 2 METSÄ GROUPIN

ensimmäisen vuosineljänneksen tulos

PUUMARKKINAKATSAUS 1 4 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja

biotuotetehtaan rakentaminen on alkanut

JÄSENET 22 K ANNESSA:

Metsäverkko on metsänomistajan tärkein työkalu 26 E NSIMMÄINEN

sähköinen puukauppa on tehty

7

Juhani Repo liittyi Metsä Groupin PEFC-ryhmä­ sertifikaattiin.

28 T RESTIMA

42 O LETHAN HUOLEHTINUT

mittaa metsän puuston 30 J UHA ANTTILA

Uusi edustajiston jäsen esittelyssä 32 E DUSTAJISTOVAALIN

tulos 34 T UNNETKO

rahanarvoiset jäsenetusi?

METSÄT 36 TAIMITURVA

takaa taimikon kasvuunlähdön 38 L ANNOITUKSELLA

lisää tuottoa 40 U USI KEMERA

kannustaa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon

metsiesi sertifioinnista?

LIIKETOIMINTAALUEET 44 METSÄ WOODIN

Plan B

47 T EHOKKUUS

on käytäntöä Vilppulan sahalla 48 T ERVEISIÄ

Mäntästä!

50 D IGIPAINATUKSELLA

räätälöityjä pakkauksia 52 J ÄTEVESI FOX

tarjoaa reaaliaikaista tietoa 54 M ETSÄSTÄ

kasvua

metsä groupin viesti

| 5

Täysosuma metsänhoitoon.

Husqvarna 545 FX

Husqvarna 543 XP

Helppokäyttöinen ja helposti hallittava raivaussaha hyvää ergonomiaa ja tehokkuutta arvostavalle. X-torq®-moottori käynnistyy helposti, kiihtyy nopeasti, kuluttaa vähemmän polttoainetta ja on pienipäästöinen. Mukana Balance XT -ammattivaljaat. 45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg. 900 €

Helposti hallittavaa suorituskykyä vaativaan ammatti- ja maatilakäyttöön. Suuri ketjunopeus soveltuu eritoten karsintaan.

43,1 cm3, 2,2 kW, 4,5 kg. 630 €

Technical-kypärä

UUTUUS!

Kevyt ja vakaa kuulonsuojaimin varustettu kypärä metsätyöhön.

Yksilöllinen säätö ja innovatiivinen ilmanvaihto. 125 €

Kombikannu Uusi kannu helppoon tankkaamiseen polttoainetta läikyttämättä ja tuhlaamatta.

5 l bensiinille ja 2,5 l teräketjuöljylle. 54 €

Työmukavuutta Husqvarna Technical -asuilla Hyvin istuvan turva-asun materiaali on ergonomiaa ja käyttömukavuutta parantavaa joustavaa stretchiä.

Turvahousut alkaen 310 €, pusero 259 € Raivausasussa on erikoiskäsitelty, ammattikäyttöön tarkoitettu materiaali sekä muotoonommellut hihat ja lahkeet.

Molemmissa asuissa huomioväri, heijastavat logot ja nauhat.

298 € (housut ja pusero)

Hyödynnä puunmyyntibonuksesi Husqvarnan moottori- tai raivaussahaan tai turvavarusteisiin!

Husqvarna on vuosikymmenten ajan varustanut ammattilaiset metsätyöhön.

Lisätietoja tuotteistamme ja jälleenmyyjistämme on osoitteessa www.husqvarna.

LYHYESTI Teksti Outi Lahdenmäki Kuva Tuomo Ylinärä

HENKILÖ­K UVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA ME TSÄ AMMAT TIL AISIA

Käyntikortti maailmalle Metsäomistajalle metsäsertifikaatti ei ole mikään tyhjä paperi.

HOIDAN metsääni kestävästi, taimesta tehtaalle.

Aiemminkin olen saanut suosituksia esimerkiksi erityisten luontokohteiden huomioon ottamisesta hakkuissa. Nykyään Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaana saan samalla kertaa toimenpidesuositukset talousmetsäni kestävään hoitoon ja maksuttoman mukanaolon firman PEFC-­ ryhmäsertifikaattiin. On mutkatonta, kun yksi ja sama toimija tarjoaa molemmat palvelut.

Minulle sertifikaatti on metsänomistajan pakollinen käyntikortti, jota kysytään entistä useammin, kun lopputuotteita maailmalla myydään.

Juhani Repo metsänomistaja, Simo

metsä groupin viesti

| 7

LYHYESTI Teksti ja kuva Sami Karppinen

METSÄ­OMAISUUTESI ­­ HOITOPALVELUT

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja ­toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen ­suojelu

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Bonukset • Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus

• Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group.

Metsäomaisuutesi hoitaja.

Asiakaspalvelu puh. 010 7770 ma–pe 8–20 ja la 10–16 tai jasenpalvelut@metsagroup.com

8 |

metsä groupin viesti

Metsästä löytyy kukkasia vaikkapa mummolle tuliaiseksi.

Lasten metsä löytyy läheltä Kun talven aikana kävelemään oppinut taapero pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa keväiseen metsään, löytyy monenlaista mielenkiintoista tutkittavaa.

S

uuria suunnitelmia ei yhteistä metsäretkeä varten tarvita, sillä lasten metsä löytyy yllättävän läheltä. Kävyt, kivet ja kukat ovat puolitoistavuotiaalle aarteita, joissa riittää hämmästelemistä.

Muurahaisten puuhia seuratessa vierähtää tovi jos toinenkin. Valkorunkoinen taivasta kohden kurotteleva koivu hiirenkorvineen on ihmeellinen asia, joka innostaa harjoittelemaan ensimmäisiä sanoja riemunkiljahdusten kanssa: ”Puu!” Kolmivuotiaalta sujuu jo puiden tunnistaminen. ”Tämmöinen puu meillä oli jouluna sisällä. Isi, onko tämä kuusi?”

Kysymyksiä pienillä retkeläisillä riittää, eivätkä he tyydy kyllä- tai ei-vastauksiin. ”Miksi tästä on kaadettu puu” tai ”miten puut kasvavat kesällä” ovat kysymyksiä, jotka haastavat vanhemmat, mummut ja papat pohtimaan asioita monelta kantilta.

Retkellä lapsille voi kertoa, kuinka metsää hoidetaan, jotta puut kasvavat. ”Tämän puun pappa on istuttanut, kun

sinun äitisi oli pieni. Puu oli silloin lyhyempi kuin sinä nyt.”

Etenkin poikia kiinnostavat myös koneet ja laitteet. Raivaussahaan tai istutusputkeen tutustuminen voi olla unohtumaton elämys, josta riittää kerrottavaa päiväkodissa pitkäksi aikaa.

Hyvät eväät kruunaavat retken

Lintujen ja eläinten seuraaminen on alkukesän metsässä taatusti hauskaa.

Rumpuaan pärisyttävä palokärki, kukkuva käki tai poikasilleen matoja kiikuttava räkättirastas on mukava tunnistaa yhdessä lintukirjasta.

Retken onnistumisen takeita ovat oikeanlainen pukeutuminen ja tietenkin hyvät eväät. Yhteinen makkaranpaistotuokio tai kupit kaakaota kruunaavat retken kuin retken. Keskikesällä voidaan maistella mustikoitakin.

Lapsille tärkeintä on, että aikuiset ovat aidosti läsnä. Siispä laitetaan hetkeksi älypuhelimet äänettömiksi ja otetaan suunnaksi kesäinen metsä!

Tilaa taimet syysistutukseen TOIMITAMME tänä vuonna metsänomistajille ennätysmäärän metsäpuiden

taimia, lähes 30 miljoonaa. ”Kaikki taimet tulevat kotimaisilta taimitarhoilta”, resurssipäällikkö Esa ­Poikelispää kertoo. ”Istutamme niistä noin puolet, loput istuttaa metsänomistaja itse.”

Metsä Groupin toimittamat taimet ovat kotimaisia puulajeja. Niitä käyttämällä turvataan suomalaisen metsäluonnon säilyminen. Kaikkien taimien alkuperä myös tunnetaan tarkasti. Istutettava puulaji valitaan kasvupaikan perusteella. Valtaosa taimista on kuusia, mutta mäntyä ja koivua istutetaan myös. ”Taimia voi yhtä hyvin istuttaa syksyllä, jolloin maaperässä on runsaasti niille tärkeää vettä. Taimia ehtii vielä tilata syksyn istutuksiin”, Poikelispää sanoo. 

Kohdennettu keräys puurakentamisen liiketoiminta­ professuurille SUOMEN Metsäsäätiö aloitti huhtikuussa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kohdennetun keräyksen, jonka varat ohjataan Vaasan yliopistoon perustettavalle puurakentamisen ­liiketoiminnan professuurille.

Kaikki alueen puunostajat ja metsänomistajajärjestöt ovat mukaan keräyksessä. Professuurin tarkoitus on käynnistää hankkeita, joissa puurakentamisen liiketoimintaa kehitetään maakunnassa – esimerkiksi suurimittakaavaisessa päiväkoti- ja koulurakentamisessa.

Myös Metsä Groupin metsäasiantuntijat keräävät vuoden ajan puukauppojen yhtey­ dessä vapaaehtoista menekinedistämismaksua, joka pystykaupoissa on 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan arvosta, kuitenkin vähintään kahdeksan euroa. Maksun voi vähentää puun myyntitulo­ verotuksessa. Puun ostaja maksaa säätiölle saman summan kuin metsänomistaja maksaa. ”Parin kuukauden perusteella on havaittavissa, että alueen metsänomistajat lähtevät mielellään mukaan, kun menekinedistämismaksun kohde on konkreettinen ja maantieteellisesti lähellä”, Alavudella ja osassa Peräseinäjokea ­operoiva puukaupan ja metsäpalvelujen metsä­asiantuntija Kari Sillanpää kertoo. 

Omistajajäsenille maksettiin viime vuodelta osuuskorkoja

45,7

OLEMME NYT MYÖS SOSIAALISESSA MEDIASSA!

MILJOONAA EUROA MAKSETTAVA SUMMA vastaa noin neljää

euroa jokaista jäseneltä 2014 vastaanotettua puukuutiometriä kohti.

Edustajisto päätti 7. toukokuuta pitämässään kokouksessa, että jäsenen sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan vuoden 2014 tuloksen perusteella korkoa 5,5 prosenttia (vuodelta 2013 maksettiin 5,5 prosentin lisäksi yksi prosentti 80-vuotisjuhlavuoden lisäkorkoa). A-lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa 5,0 prosenttia (5,0) ja B-lisäosuuspääomalle 4,5 prosenttia (4,5). Korot maksettiin toukokuun puolivälissä.

Hallintoneuvoton uusiksi jäseniksi valittiin maanviljelijä Matti Alatalo Soinista, maanviljelijä Tapani Haukilahti Vetelistä, agrologi Pirkko Laitinen Utajärveltä, toimittaja, maanviljelijä Matti Turtiainen Savonlinnasta ja metsäpalveluyrittäjä Jukka-Pekka Vapaniemi Nurmijärveltä.

Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

Metsänhoito­palveluiden ­laskut suoraan verkko­ pankkiisi KESÄKUUSTA lähtien voit vastaanottaa Metsä Groupin laskut metsänhoitotöistä e-laskuina eli suoraan omaan verkkopankkiisi.

Etsi ja valitse verkkopankissasi Metsäliitto Osuuskunta e-laskuja tarjoavien yritysten listalta. Varaudu siihen, että järjestelmä kysyy sinulta jäsen- tai asiakasnumeroa.

Tämän jälkeen lasku tehdystä metsänhoitotyöstä lähetetään verkkopankkiisi, jossa hyväksyt sen ja sitten maksu on hoidettu. Enää sinun ei tarvitse näppäillä tili- tai viitenumeroita.

Anna palautetta, niin osallistut arvontaan LÄHETÄ TOIMITUKSEEMME palautetta ja juttuideoita elo-

kuun loppuun mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Lähetä postisi osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

Liitäthän viestiisi osoitteesi ja puhelinnumerosi. metsä groupin viesti

| 9

LYHYESTI Teksti ja kuvat Armi Purhonen

Lohjan piirin toimihenkilöitä tutustumassa karuun paahderinteeseen. Piiripäällikkö Petri Tahvanainen (vas.) ihmettelee metsäasiantuntija Mikko Jyväksen kanssa lintuharrastaja Pekka Poutun löytämää viimevuotista laulurastaan pesää.

Luonnonhoitoa talousmetsälehdoissa ja paahderinteillä Metsä Group ja WWF Suomi tekevät yhteistyötä jo viidettä vuotta. Yhteistyö tarjoaa arvokasta, käytännön­ läheistä sidosryhmänäkemystä molemmille osapuolille tärkeistä aiheista, kuten metsien monimuotoisuudesta. Kevään koulutuksissa uppouduttiin talousmetsälehtojen ja paahderinteiden luonnonhoitoon.

P

aahderinteillä paistattelee päiväänsä siellä erityisesti viihtyvä lajisto. Se on saapunut ensimmäisten joukossa jääkauden jälkeen ja erikoistunut sinnittelemään kuivuuden ja tiuhojen metsäpalojen vyöhykkeellä, jossa kilpailukykyisempi lajisto ei viihdy. Tuo elinympäristö poikkeaa tavanomaisesta metsäluonnosta, eikä pärjää kilpailussa ilman luonnonprosessien matkimista hakkuiden avulla.

Lehtojen vahvuus, hedelmällinen maaperä, on puolestaan aikojen saatossa houkutellut valjastamaan maaperän maa­ talouskäyttöön. Lehtoelinympäristöjä ja niiden lajistoa on turvattu suojeluohjelmilla, lainsäädännöllä sekä sertifiointikriteereillä. Talousmetsälehdoissakin voi vaikuttaa lehtolajiston elinoloihin ottamalla huomioon lajiston erityistarpeet ja suunnittelemalla metsätaloustoimet sen mukaan.

Työtä monimuotoisuuden puolesta

Kaksi kolmasosaa uhanalaisista metsä­ lajeista tarvitsee ensisijaiseksi elinympäristökseen lehtoja tai paahderinteitä.

10 |

metsä groupin viesti

Kyseisillä elinympäristöillä on toinenkin yhtäläisyys: osa niille ominaisesta lajistosta hyötyy luonnonhoidollisista hakkuista.

Metsä Group ja WWF Suomi puhaltavat yhteen hiileen projektissa, jonka puitteissa on laadittu ohjeistus ja järjestetty koulutusta talousmetsälehtojen ja paahderinteiden käsittelystä. Osana projektia Metsä Group on toteuttanut ohjeistuksen mukaisia luonnonhoidollisia hakkuita, joilla vieraillaan koulutusten yhteydessä. ”Metsänhoidolla on huomattava rooli paahderinne- ja lehtokohteiden monimuotoisuusarvojen turvaamisessa. Yhdessä laadittujen ohjeiden mukaan toimittaessa tehdään erittäin tärkeää työtä ja tuetaan metsäluonnon monimuotoisuutta”, WWF Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapää kannustaa.

Koulutuksia talousmetsälehtojen ja paahderinteiden käsittelystä järjestetään alueilla, joilla kohteita todennäköisemmin esiintyy. Huhtikuussa Lohjalla järjestetty koulutus osui sopivasti ensimmäisten lehtokasvien kukinta-aikaan.

Parhaat kohteet Metso-ohjelmaan

Lehdot ja paahderinteet ovat myös metsien monimuotoisuusohjelma Metsoon kuuluvia elinympäristöjä. Metsä Groupin ohjeistuksessa Metso-ohjelmaan soveltuvia kohteita ehdotetaankin ensisijaisesti arvioitavaksi mukaan ohjelmaan, jos se metsänomistajalle sopii.

Käytännössä Metso-ohjelmaan valikoituvat monimuotoisuusarvoiltaan poikkeuksellisen hyvät tai suojelualueiden lähistölle sijoittuvat kohteet, mutta tavallisessa talousmetsässäkin lehtojen ja paahderinteiden monimuotoisuutta pystytään vaalimaan. ”Esimerkiksi kosteat painanteet talousmetsälehdoissa ovat tärkeitä monimuotoisuudelle. Siksi on järkevää keskittää vaikka tuleva säästöpuuryhmä painanteeseen, jolloin kaikki voittavat.

Hakkuukoneen on vaikea työskennellä upottavassa lehtomaastossa, eikä se ole houkuttelevin kohde metsänuudistamisenkaan näkökulmasta”, koulutuksesta vastaava Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo neuvoo.

PÄÄTOIMITTAJALTA

KESÄ

Tavataan Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä heinäkuussa FARMARI 2015 JÄRJESTETÄÄN Joensuussa

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI • Kasvukausi on alkanut, ja metsäomaisuutesi kasvaa joka päivä! Suomessa metsät kasvavat kasvukauden aikana noin miljoona kuutiometriä päivässä.

• Kasvukauden aikana pohjaveden pinta pitäisi olla yli 30 sentti­ metrin syvyydessä, jotta puiden juuret eivät tukehdu. Nyt on oikea aika tarkistaa etenkin turvemaiden ojaverkoston kunto ja tilata tarvittaessa kunnostusojitus.

• Pintakasvillisuuden kasvu on voimakkaimmillaan 2–4 vuotta uudistushakkuun jälkeen. Tarvitseeko taimikkosi heinäntorjuntaa? Se sopii mainiosti vaikkapa koko perheen juhannusaktiviteetiksi!

• Oletko jo tutustunut Metsäverkon kännykkäsovellukseen?

Sovelluksen avulla voit tarkistaa metsäsuunnitelmasi tiedot kätevästi maastossa ja lisätä suunnitelmaan omia muistiinpanojasi.

• Tehdäänkö metsässäsi kesällä uudistushakkuita? Tilaamalla viljelytyöt hyvissä ajoin varmistat, että uudistusalalla kasvaa jo ensi kesänä tuottava taimikko.

2.–4. heinäkuuta kaupungin keskustan tuntumassa. Kesän näyttelyssä painottuvat kotieläimet, metsä ja ruoka.

Tervetuloa Metsä Groupin osastolle 517 keskustelemaan ajankohtaisista metsä­ asioista sekä ennen muuta uudistuneesta ja kaikille omistajajäsenille avatusta Metsä­ verkosta! Ammattilaisemme vastaavat myös puukaupan ja metsänhoidon kysymyksiin.

Voit sopia henkilökohtaisen, maksuttoman tapaamisen metsäasiantuntijamme kanssa. Sovi tapaaminen puhelimitse 010 7770.

Viimeksi Seinäjoella vuonna 2013 järjestetyssä Farmarissa kävijöitä oli

100 000 NIMITYKSIÄ

Uudet metsäasiantuntijat MAALISKUUN jälkeen puukaupan ja pal-

velumyynnin metsäasiantuntijoina ovat aloittaneet: Teija Lehto Somero Puh. 0500 323 201 Janne-Pekka Miettinen Lapinlahti Puh. 050 5189 506

Viestin viejä METSÄ GROUPIN VIESTIN tarkoitus on

kertoa kattavasti omistajajäsenille ja muille sidosryhmille, mitä konsernissamme tapahtuu. Juuri nyt meillä on paljon positiivisia asioita kerrottavana ja monia syitä olla ylpeitä konsernistamme.

Aloitin Metsä Groupin viestintäjohtajana toukokuun alussa. En ole uusi talossa, sillä takanani on 13 vuotta Metsä Boardissa ja sen edeltäjäyhtiössä. Viimeiset seitsemän vuotta vastasin viestinnästä ja sijoittajasuhteista.

Noina vuosina tapahtui paljon, eikä pelkästään iloisia asioita. On todella hienoa kaikkien raskaiden toimenpiteiden jälkeen nähdä Metsä Board nyky­ tilassaan yhä vahvempana markkinajohtajana ensikuitukartongeissa.

Metsä on muutenkin minulle tärkeässä roolissa. Olen maatalon poika ja lapsesta asti ollut mukana niin maatalous- kuin metsätöissä. Koulutukseltani olen metsänhoitaja, ja olen Metsäliitto Osuuskunnan jäsen.

Metsä Groupin liiketoiminta on muuttunut viime vuosina paljon, mutta niin on metsänomistajakuntakin. Tämä näkyy metsänomistajille tarjottavissa palveluissamme, joita on johdon­ mukaisesti uudistettu ja modernisoitu.

Metsäasioita voi nykyään hoitaa ajasta ja paikasta riippumatta, mutta perinteistäkin palvelua toki saa. Kaikki kehitystyö on tehty ja tehdään jatkossakin yhdessä omistajajäsenten kanssa ja heitä kuunnellen.

Jussi Myllys Rantasalmi Puh. 050 5981 480 Antti Tuomisto Porin länsiosa Puh. 046 9229 428

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Muiden metsäasiantuntijoiden tiedot osoitteesta: www.metsaforest.fi/yhteystiedot

metsä groupin viesti

| 11

KONSERNIN TULOS

Liiketulos korkeimmalla tasolla neljään vuoteen Metsä Groupin tammi–maaliskuun liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 129 miljoonaa euroa (1–3/2014: 105) ja liikevaihto 1 255 miljoonaa euroa (1–3/2014: 1 254 milj. euroa).

M

etsä Groupin liiketoiminta kehittyi vakaasti e­ nsimmäisellä neljänneksellä. Liike­tulos ilman kertaluonteisia eriä parani ja oli korkeimmalla tasolla n ­ eljään vuoteen. Myönteisen tuloskehityksen ­taustalla on pitkäjänteinen työmme tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.

Kuluneella neljänneksellä myös valuutta­ kurssit tukivat tulosta”, pääjohtaja Kari ­Jordan sanoo.

Jordanin mukaan Metsä Groupin ­investoinnit ydinliiketoimintojen vahvistamiseksi ovat hyvässä vauhdissa. Konserni kertoi huhtikuussa rakentavansa Äänekoskelle biotuotetehtaan, joka valmistuu vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Metsä

Puunhankinta ja metsä­palvelut PUUKAUPPA kävi

tasaisesti, ja metsänhoitopalveluiden myynti jatkoi hyvää kasvua.

Energiapuun markkina­ tilanne oli vaikea koko ­Itämeren alueella.

Metsä Forest osti kaikkia puutavaralajeja ja energiapuuta sekä pysty- että hankinta­ kaupalla. Vaikeiden korjuukelien seurauksena talvella hakattavien leimikoiden ostoa jouduttiin rajoittamaan muilta kuin sopimusasiakkailta. ­Varsinkin katsauskauden lopussa kysyntä painottui ­kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin ja mänty- ja koivutukkiin.

Leuto talvi haittasi puun korjuuta myös Baltiassa.

Tästä huolimatta varsinkin kuitupuun tarjonta oli ­korkealla tasolla. Ruotsissa ja Venäjällä korjuumäärät olivat hyvät ja puun tarjonta voimakasta. Kuitupuista oli 12 |

metsä groupin viesti

Boardin maaliskuussa toteutettu osakeanti puolestaan tukee kartonkiliiketoiminnan ­kehittämistä Husumin tehtaalla Ruotsissa. ”Suomen ja Euroopan ­taloustilanne on edelleen haasteellinen, mikä luo ­epävarmuutta ja heikentää yritysten ­kasvumahdollisuuksia.

Suomen vastikään valituilla päättäjillä on avainrooli maamme talouskasvun elvyttämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Toivon uudelta hallitukselta rohkeutta tehdä pitkän tähtäimen politiikkaa sekä linjakkaita suoma­ laista elinkeinoelämää ja vientiteollisuutta tukevia päätöksiä.”

Metsä Groupin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2015 toisella neljänneksellä olevan suunnilleen ensimmäisen neljänneksen tasolla.

koko katsauskauden ajan lievää ­ylitarjontaa.

Puuta korjattiin Suomessa tavoitteiden mukaisesti ja toi­­mi­tukset asiakkaiden ­tuo­tant­olaitoksille sujuivat suunnitellusti. Tammi–maalis­kuussa Metsä Forest toimitti asiakkailleen puuta yhteensä 8,3 miljoonaa kuutiometriä (8,4).

Metsänomistajien kiinnostus vuoden vaihteessa markkinoille tuotuun metsäsuunnitelman mobiiliversioon oli hyvä. Valmistelut sähköisen puukaupan ja metsänhoitopalveluiden myynnin käyttöönotosta jatkuivat. Palvelut otetaan käyttöön vuoden toisella neljänneksellä.

Puutuotteet VERTAILUKELPOISET toimi-

tusmäärät säilyivät lähes edellisen vuoden vastaavan jakson tasolla. Operatiivinen tuottavuuskehitys jatkui suotuisana. Sitä tukivat

etenkin raaka-aineiden hintojen ­kehitys ja pienentyneet ­t yökustannukset.

Kuusisahatavaran toimitukset vilkastuivat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna, kun taas mänty­ sahatavaran toimitukset laskivat. Sahatavaran keskimääräiset toimitushinnat laskivat hieman viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Tämän takia sahauksen kannattavuus heikkeni raaka-aineen laskeneista hinnoista huolimatta. Keskimääräisen toimitushinnan laskua lievensi euron heikkeneminen päävientivaluuttoihin nähden. Sahatavaran jalostetuotteiden kysyntä Isossa-Britanniassa säilyi vireänä markkinoilla jatkuneesta hintakilpailusta huolimatta. Ranskassa jatkojalostuksen markkinatilanne jatkui heikkona.

Rakentamisen ja teollisuus­ tuotteiden myynti laski edellisen vuoden vertailujaksosta.

Kerton toimitusmäärät olivat vertailujaksoa pienemmät

TAMMI–MAALISKUUN TULOS

• Liikevaihto oli 1 255 miljoonaa euroa (1–3/2014: 1 254 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluon-

teisia eriä oli 129 miljoonaa euroa (105). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 118 miljoonaa euroa (70).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 117 miljoonaa euroa (80).

Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli 106 miljoonaa euroa (37).

vaneritoimitusten jatkuessa vakaina. Rakennuslevyjen markkinatasapaino Euroopassa säilyi suotuisana, ja toimitusten keskihinta toteutui hieman ­vertailujaksoa korkeampana.

Helmikuussa aloitetut ­yhteistoimintaneuvottelut ­tuotannon sopeuttamiseksi Punkaharjun ja Lohjan Kertotehtailla päättyivät maaliskuussa. Neuvottelujen lopputuloksena molemmilla tehtailla päätettiin järjestää yhden viikon lomautukset huhtikuun aikana.

Metsä Wood aloitti myyntija toimitusketjun hallintaan keskittyvän asiakaspalvelukeskuksen toiminnan Lohjalla maaliskuun lopussa osana toimitusketjun yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen tähtäävää hanketta.

Sellu­ SELLUN MYYNTIMÄÄRÄ laski noin neljä prosenttia ja oli 547 000 tonnia (572 000).

Havusellun valuuttamääräiset markkinahinnat Euroopassa olivat keskimäärin prosentin ja lehtisellun kaksi p ­ rosenttia heikommat kuin vuoden 2014 vastaavan jakson aikana. Havusellun hinta Euroopassa oli tammikuun alussa 932 ­dollaria tonnilta ja katsauskauden lopussa 880 dollaria. Lehti-­ sellun vastaavat hinnat olivat 743 ja 759 dollaria.

Dollarin vahvistumisella euroon nähden lähes 18 prosentilla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli voimakas positiivinen vaikutus liikevaihtoon ja tulokseen. Myös muuttuvien kustannusten lasku paransi tulosta.

Metsä Fibre päätti Rauman tehtaan uuden hajukaasukattilan investoinnista. Se on ­kapasiteetiltaan aiempaa suurempi, minkä ansiosta tehtaan häiriöiden aikaiset hajukaasupäästöt vähenevät. Käyttöönotto ajoittuu ensi syksyyn.

Biotuotetehtaan investointipäätöstä edeltävä esisuunnittelu saatiin päätökseen suunnitellusti tammikuussa. Länsi- ja Sisä-­ Suomen aluehallintoviraston tammikuussa tehtaalle myöntämä ympäristö- ja vedenottolupa tuli lainvoimaiseksi huhtikuussa.

Metsä Fibre solmi helmikuussa aiesopimukset biotuote­ tehtaan päälaitetoimituksista Valmet Oyj:n ja Andritz Oy:n kanssa. Tehtaan toteutussuunnittelusta vastaa Sweco, jonka kanssa Metsä Fibre solmi aie­ sopimuksen maaliskuussa. Varsinaiset sopimukset allekirjoitetaan investointipäätöksen jälkeen.

Työ- ja ­elinkeinoministeriö myönsi biotuotetehtaalle ­uusiutuvan energian investointi­ tukea 32,1 miljoonaa euroa

Metsä Tissuen kannattavuus parani ja myynti kehittyi myönteisesti.

huhtikuussa. Tukipäätös on ehdollinen EU:n notifikaatiolle.

Tuki mahdollistaa edistyksellisen ja riskipitoisen energiateknologian valinnan muun muassa biotuotetehtaan soodakattilan ja meesauunin laiteratkaisuissa.

Kartonki kerta­ luonteisia eriä edelliseen ­v uoteen verrattuna paransivat taivekartongin ja valkoisen ensikuitulainerin toimitusmäärien nousu ja Yhdysvaltain dollarin ja Ison-Britannian punnan vahvistuminen sekä Ruotsin kruunun heikkeneminen euroa vastaan.

Metsä Boardin taive­ kartongin ja ensikuitulainerin

LIIKETULOSTA ILMAN

yhteenlaskettu toimitusmäärä tammi–maaliskuussa oli 334 000 tonnia (303 000), mikä vastaa 10 prosentin kasvua.

Paperien toimitusmäärä oli 156 000 tonnia (167 000).

Ilman kertaluonteisia eriä Metsä Boardin sijoitetun pääoman tuotto oli 11,0 prosenttia (9,9) ja osakekohtainen tulos 0,09 euroa (0,06). Metsä Boardin omavaraisuusaste oli maalis­ kuun lopussa 40,8 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 34 prosenttia (31.12.2014: 39,2 ja 51).

Metsä Board toteutti maalis­kuussa osakeannin, jolla kerättiin noin 98 miljoonan euron nettovarat. Osakeannista saadut varat käytetään yhtiön rakennemuutoksen loppuun saattamisen rahoittamiseksi.

Metsä Board päivitti ­kuluvan vuoden alussa pitkän

Liiketulos ilman kerta­luontoisia eriä milj. euroa

Liikevaihto milj. euroa

1–3/2015

1–3/2014

1–3/2015

1–3/2014

411,8

434,9

8,7

8,6

PUUTUOTTEET

209,4

221,9

7,9

8,6

SELLU

330,4

329

78,7

54,9

KARTONKI

525,7

501,2

43,2

36,1

PEHMO- JA RUOANLAITTOPAPERIT

253,7

252,6

15,8

11,8

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

aikavälin taloudelliset tavoitteensa. Päivitetyt tavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuotto ­vähintään 12 prosenttia vuodesta 2017 alkaen ja nettovelkaisuusaste korkeintaan 70 prosenttia.

Pehmo- ja ruoan­ laitto­paperit METSÄ TISSUEN kannattavuus on parantunut sekä myynnin myönteisen kehityksen että yhtiönlaajuisten, kustannus­ rakennetta tehostavien muutosten myötä. Dollarin vahvistumisen takia voimakkaasti nousseet selluhinnat vaikuttivat tulokseen negatiivisesti.

Metsä Tissuen tammi– maaliskuun liiketulos sisältää Venäjän toimintoihin liittyviä kertaluonteisia kuluvarauksia ja alaskirjauksia yhteensä 10,7 miljoonaa euroa.

Metsä Tissue lanseerasi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Skandinavian markkinoille uuden Lambiwc-paperilaadun. Suomessa tuotiin markkinoille sekä uudistettu Lambi- että Serlatalouspaperilaatu. SAGA Cook & Chill -tuotteen nimi muutettiin Suomessa SAGA Vuokapaperiksi. metsä groupin viesti

| 13

PUUMARKKINAKATSAUS

PUUN KYSYNTÄ KESÄKUUN ALUSSA

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KOIVUKUITU METSÄENERGIA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

Metsänhoitotyöt vauhdissa Toimitamme tänä vuonna asiakkaillemme ennätysmäärän, lähes 30 miljoonaa kotimaisilta taimitarhoilta hankittua tainta. Suuren osan myymistämme taimista istutamme itse. Taimia saa kauttamme vielä syysistutuksiin.

U

usi kemera-laki tuli voimaan kesäkuun alussa. Olimme valmiina aloittamaan varhaisperkaukset, joiden tekemiseen metsänomistajat saavat nyt tukea. Teemme perkaustöitä ripeässä tahdissa kuten myös taimikoiden harvennuksia. On hieno asia, että uusi kemera kannustaa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon.

Omistajajäsenet ovat hyödyntäneet aktiivisesti myös lannoituspalveluamme, joka on vaivaton tapa parantaa olennaisesti puuston kasvua. Syksyksi ehtii vielä tilata metsäasiantuntijoiltamme syyslannoituksen. Heiltä voi kysyä myös terveyslannoitusta, jolla voi parantaa ravinteiden epätasapainosta tai kasvuhäiriöistä kärsivän metsän tilaa ja nostaa puuston laatua.

Puun kysyntätilanne seuraa lopputuotteiden markkinoita. Sellumarkkina vetää nyt hyvin, joten kuitupuun kysyntä jatkuu hyvänä. Sahatavaran markkinatilanne on valitettavasti toinen, kun ruotsalaisten ja venäläisten sahojen kilpailukyky on suomalaisia parempi valuuttakurssimuutosten takia. Konsernin oma sahateollisuus näyttää kuitenkin tarvitsevan puuta tilaamansa määrät. Juuri nyt ostamme ennen muuta kesällä korjattavia leimikoita.

Itämeren alueella markkinatilanne on tasapainoinen, ja puuta on hyvin tarjolla, vaikka korjuutalvi oli haasteellinen. Kun 14 |

metsä groupin viesti

sahaus Venäjällä, Ruotsissa ja myös Baltiassa jatkuu vilkkaana, kuitupuuta tulee runsaasti markkinoille.

Päätös biotuotetehtaan rakentamisesta teettää töitä monella rintamalla. Olemme käyneet neuvotteluja niin yrittäjien kuin koulutuksen järjestäjien kanssa, jotta tekijöitä on riittävästi tehtaan käynnistyessä vuonna 2017. Kuljettajia niin korjuuseen kuin kuljetukseen pitää kouluttaa muutaman vuoden ajan normaalia enemmän.

Biotuotetehdas on mieluisa haaste.

Sopimusyrittäjämme ovat kertoneet laajentavansa mielellään toimintaansa. Heidän roolinsa on erittäin tärkeä, kun ryhdymme hoitamaan merkittävästi kasvavaa savottaamme. Valmistaudumme haasteeseen hyvässä yhteistyössä pitkäaikaisten sopimuskumppaniemme kanssa.

Puun riittävyydestä on puhuttu viime aikoina paljon. Kun tällä hetkellä tiedossa olevat investoinnit ovat käytössä, olemme jo lähellä puunkäytön rajoja, sillä kaikki metsänomistajat eivät tuo puutaan

markkinoille tarjolle. Suomalaisilla metsänomistajilla on monenlaisia tavoitteita metsilleen. Meidän pitää hakkuumääristä keskustellessamme pitää mielessä se, että jokainen metsänomistaja tekee itse myyntipäätöksensä – ostajan ja myyjän tavoitteiden täytyy osua yhteen.

Omalle organisaatiollemme biotuote‑ tehdas on mieluisa haaste, kun ympäri maata päästään ostamaan nykyistä enemmän puuta. Palvelumme pitää olla aina vain parempaa, sopimuksiin perustuvaa puukauppaa täytyy lisätä ja puun hinnan pitää olla omistajajäsenelle riittävän kilpailukykyinen.

Palvelujamme on nykyaikaistettu voimakkaasti viime vuosina, ja asiointi kanssamme on vaivatonta sekä ajasta ja paikasta riippumatonta. Teimme juuri Suomen historian ensimmäisen sähköisen puukaupan.

Myös metsäpalveluiden osto on nyt mahdollista verkossa. Omat toimihenkilömme ovat saaneet käyttöönsä uusia työkaluja, joilla yhteydenpito omistajajäseniin sujuvoituu entisestään. Palvelemme toki asiakkaitamme edelleen myös perinteisin keinoin – uusi ja vanha tukevat toisiaan.

Olemme avanneet Metsäverkon kaikille omistajajäsenille. Sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaa tutustua perusteellisesti. Metsäasioiden hoitaminen on nyt helppoa.

Taimiturvakampanja:

30 €

HEHTAARIALENNUS (alv 0%)

METSÄNI, OTETAANKO TAIMITURVA KASVUSI TURVAKSI?

Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenenä saat parhaan asiantuntemuksen metsäsi koko elinkaarelle. Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. Palvelu sisältää maanmuokkauksen, taimet ja niiden istutuksen, tarkastuskäynnin, uudistamisraportin, tarvittaessa täydennysviljelyn, varhaishoidon takuuhintaan, metsävakuutuksen ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä keskimäärin 1,3 metriä, huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun osoitteessa metsagroup.fi > palvelut metsänomistajille. Tarjouksena 30 euron hehtaarialennus uusiin 1.10.2015 mennessä tehtyihin tilauksiin.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

BIOTUOTETEHDAS Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Hanne Manelius ja Seppo Samuli

UUDEN TEHTAAN RAKENNUSTYÖT OVAT ALKANEET Runsaan kahden vuoden kuluttua Äänekoskella käynnistyy biotuotetehdas, joka valmistaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja käyttää puuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tehdas lisää Suomen vientiä puoli miljardia euroa vuosittain. Uusia työpaikkoja syntyy 1 500 lähinnä puunhankintaan ja kuljetukseen.

Ä

änekoskelle rakennettava Metsä Fibren biotuotetehdas on kaikkien aikojen suurin metsäteollisuus­ investointi Suomessa, sen arvo on noin 1,2 miljardia euroa. Nykyiseen tehtaaseen verrattuna sellun tuotanto kasvaa 800 000 tonnia, ja puun käyttö lisääntyy runsaalla neljällä miljoonalla kuutiometrillä. ”Meillä on takana työntäyteinen vuosi, jonka aikana hanketta on edistetty määrätietoisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tehdasalue on valmisteltu rakennustöitä varten, ympäristö- ja muut rakentamiseen tarvittavat luvat on saatu, hankkeen rahoitusratkaisut on sovittu ja kone- ja laitetoimitusten pääkumppanit on valittu. Yhteistyö niin viranomaisten kuin muiden hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa on ollut avointa ja rakentavaa”, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan sanoo. ”Hankkeella on suuri vaikutus maamme kansantaloudelle, sillä tehdas kasvattaa viennin arvoa puoli miljardia euroa vuosittain. Lisäksi se monipuolistaa Suomen metsäja biotalouden rakennetta, kun tehdasalueelle kehitetään ainutlaatuinen biotalouden ekosysteemi, joka aikanaan tuottaa kokonaan uudenlaisia biotuotteita”, Jordan jatkaa.

Uusi tehdas vahvistaa entisestään Metsä Fibren asemaa sellumarkkinoilla. Tehtaan tehokkuus ja kustannuskilpailukyky ovat huippuluokkaa, ja käyttöön otettavat uudet teknologiat parantavat myös ympäristösuorituskykyä. ”Investoinnin keskeisin peruste on pohjoisen havusellun kysynnän vakaa kasvu maailmanlaajuisesti. Tehtaan päämarkkinat ovat Eurooppa ja Aasia, missä sellun ­kulutus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Etenkin

16 |

metsä groupin viesti

Kiinassa pehmopaperin ja pakkauskartongin valmistajat tarvitsevat pitkäkuituista havusellua.”

Korkea kotimaisuusaste

Äänekoskella alkaa melkoinen kuhina, kun rakennus­ työt pääsevät vauhtiin. Rakentajien lisäksi hanke työllistää suunnittelijoita sekä koneiden ja laitteiden valmistajia. Kaikkiaan rakennusvaiheen työllistäväksi vaikutukseksi arvioidaan noin 6 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Äänekoskella. ”Investoinnin kotimaisuusaste tulee olemaan noin 70 prosenttia, ja esimerkiksi tehtaan toteutussuunnittelu tehdään kokonaan suomalaisin voimin. Päälaitehankinnoista on jo tehty sopimukset Valmet Oyj:n ja Andritz Oy:n kanssa. Valmet toimittaa myös Metsä Boardin Husumin tehtaalle kartonkikoneen, joten konserni tukee voimakkaasti suomalaista teknologiateollisuutta lähi­ vuosina”, Jordan toteaa.

Tehtaan rakennusurakointi pilkotaan noin sataan osaurakkaan, mikä mahdollistaa sen, että pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan hankkeeseen.

Näin myös paikalliset rakentajat ovat vahvoilla, kun ­urakoista päätetään.

Rahoitus vakaalla pohjalla

Jordanin mukaan investoinnin lähtökohtana oli alusta alkaen se, että rahoituksesta 40 prosenttia pitää olla omaa pääomaa. ”Näin myös tapahtuu. Loppuosa on ulkopuolista lainarahoitusta muun muassa Finnveralta ja Euroopan Investointipankilta sekä liikepankeilta.”

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö myönsi biotuotetehdashankkeelle 32 miljoonan euron suuruisen

uusiutuvan energian investointituen. ”Ministeriössä ­arvioitiin, että Äänekoskelle suunnitellut energiantuotannon teknologiset ratkaisut ovat uutuusarvoltaan sellaisia, että ne oikeuttavat teknologiatukeen. Tuki on selkeä signaali siitä, että valtio tukee mitä tahansa yritystä, joka kehittää ja ottaa käyttöönsä uusia energiatehokkaita ratkaisuja.”

Resurssitehokkuus maksimoidaan

”Tehtaan suunnittelussa lähdettiin liikkeelle siitä, että resurssitehokkuus maksimoidaan niin, että raaka-aine ja tuotannon kaikki sivuvirrat hyödynnetään sata­ prosenttisesti tehtaalla ja sen yhteyteen syntyvässä ­y ritysten muodostamassa ekosysteemissä”, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo.

Uutta tehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, koska se valmistaa sellun ohella paljon muita biotuotteita, t­ uottaa bioenergiaa runsaasti yli oman tarpeensa eikä käytä ­lainkaan fossiilisia polttoaineita. ”Valmistamme itse puusta kaiken tuotannon tarvitseman energian ja maksimoimme biosähkön tuotannon.

Tehdas tuottaakin sähköä 2,4 kertaa enemmän kuin se itse tarvitsee. Vuotuinen sähköntuotantomme on noin puolet Loviisan ydinvoimalan yhden yksikön vuosituotannosta”, Hämälä vertaa. Tehdas lisää kahdella prosenttiyksiköllä uusiutuvan energian osuutta Suomessa.

Vaikka tehtaan selluntuotanto on lähes kolmin­ kertainen verrattuna Äänekosken nykyiseen sellutehtaaseen, tehdas pystyy toimimaan samoissa ympäristöluvan

päästörajoissa ja nykyisten jätevesilupaehtojen mukaisesti. ”Tavoitteemme on alittaa asetetut päästörajat, ja esimerkiksi sulfaattipäästöt vesistöön ovat noin 15 prosenttia nykyistä pienemmät.”

Ainutlaatuinen ekosysteemi

Hämälä kertoo, että sellutehtaan rakentamisen yhteydessä toteutetaan myös tuotekaasulaitos, jossa kuoresta ja jätevedenpuhdistamon lietteistä valmistetaan tuotekaasua tehtaan biopolttoaineeksi. ”Bioenergian ohella biokemikaalit ovat perinteisiä sellunvalmistuksen oheistuotteita. Niiden osuus koko Metsä Fibren liikevaihdosta on noin 10 prosenttia.

INVESTOINTI

TYÖLLISTÄÄ

1,2

2 500

SELLUNVALMISTUS

VIENTITULOJA VUOSITTAIN

miljoonaa tonnia vuodessa

miljardia euroa

miljardia euroa

1,3

henkilöä koko arvoketjussa

0,5

Metsäfibreläiset kutsuivat heti investointipäätöksen jälkeen äänekoskelaiset kaupungin torille tutustumaan biotuotetehdashankkeeseen.

Projektiryhmäläisten kanssa tuulettaa myös Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä (toinen vasemmalta).

metsä groupin viesti

| 17

BIOTUOTETEHDAS PUUN KÄYTTÖ

TEHDAS TUOTTAA SÄHKÖÄ

miljoonaa kuutiometriä vuodessa

kertaa oman tarpeen verran

SERTIFIOIDUN PUUN OSUUS NOIN

SÄHKÖNTUOTANTO

6,5 90 %

2,4 1,8

terawattituntia vuodessa

Uudella tehtaalla tavoittelemme 20 prosenttia, joka ­tarkoittaisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.” Äänekosken tehdasalueella on jo nyt yrityksiä, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä Metsä Fibren kanssa. Uuden tehtaan ympärille muodostuu aikaa myöten erilaisia biotuotteita valmistavien monenkokoisten yritysten verkosto, joka jalostaa selluntuotannon sivuvirroista nykyistä korkeamman jalostusasteen biotuotteita. Tällaisia biotuotteita voisivat olla esimerkiksi biokomposiitit, ligniinijalosteet, tekstiilikuidut, lannoitteet ja biokaasu. ”Jo nyt on suunnitteilla useita liiketoimintakonsepteja, jotka toteutuessaan tukevat myös meidän toimintaamme ja lisäävät tarjontaa puupohjaisten biotuotteiden kasvavilla markkinoilla. Metsä Fibre keskittyy ydinbisnekseensä, mutta olemme rakennussuunnittelussa varautuneet siihen, että tehdasalueelle voidaan rakentaa muitakin tuotantolaitoksia.”

Vientisellu junalla satamaan

Tukkirekoilla kuljetetaan tehtaalle puuta ja haketta noin 150 kilometrin säteeltä, kauempaa tuleva puu tuodaan rautateitse. Kun tehdas on täydessä tuotannossa, sinne saapuu vuorokaudessa noin 240 tukkirekallista ja 70 junanvaunullista puuta. Raideliikennettä kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan. ”Raskas maantieliikenne lisääntyy merkittävästi tehtaan lähestymisväylillä. Liikenneministeriö ja -virasto ovat tehneet hyvää työtä liikenteen pullonkaulojen avartamiseksi, kun jo aiemmin Keski-Suomeen suunniteltuja EUtasoisia liikennehankkeita on päätetty aikaistaa. Lisäksi teemme liikenneturvallisuuden parantamiseksi yhteistyötä sekä tie- että paikallisviranomaisten kanssa.” ”Kaikki vientiin päätyvä sellu kuljetetaan junalla Vuosaaren satamaan Helsinkiin, päivässä sitä lähtee noin 40 junanvaunullista. Vientiin lähtevää sellua ei varastoida tehtaalle, vaan satama toimii vientivarastonamme. Toimitustemme osuus on jatkossa lähes 10 prosenttia Vuosaaren sataman liikenteen volyymista.”

TEHTAAN SÄHKÖNTUOTANTO VASTAA

100 000 sähkölämmitteisen suomalaisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta

18 |

metsä groupin viesti

Puun kysyntä kasvaa koko maassa Metsäjohtaja Juha Mäntylä sanoo, että biotuotetehtaan investointipäätös on tehty luottaen siihen, että omistajajäsenet tuovat puuta markkinoille riittävästi tehtaan käyttöön. Uuden tehtaan puunhankinta vaikuttaa puuvirtoihin kaikkialla Suomessa.

B

iotuotetehdas käyttää v­ uodessa puuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä, josta noin neljä miljoonaa kuutiometriä on havukuitua ja kaksi ja puoli miljoonaa koivua. Uusi tehdas tarvitsee puuta noin neljä miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin Äänekosken nykyinen tehdas käyttää – lisäys on pääasiassa havukuitua. Kuitupuun käyttö kasvaa Suomessa noin kymmenen prosenttia. ”Olemme lähteneet laskelmissa siitä, että tuo lisäys saadaan omistajajäsenten metsistä ja että puusta 90 prosenttia on sertifioitua”, Mäntylä sanoo. ”Tuontipuun rooli on ­tarvittaessa varmistaa tehtaan puuhuolto.”

75 miljoonaa euroa kantorahaa

Biotuotetehtaan tarvitsemasta puusta on omistajajäsenille tarjolla 75 ­miljoonaa euroa lisää kantorahatuloja vuosittain. ”Meidän tehtävämme on luoda ­jäsenistölle mahdollisuuksia hyödyntää metsiään ja parantaa sitä kautta niiden taloudellista tuottoa. Tämä tehdashanke, jos mikään, on juuri sellainen: omistajajäsenet saavat harvennuspuulleen paremman menekin ja mahdollisuuden hoitaa metsät kasvukuntoon.”

Mäntylä painottaa, että havupuun ­lisätarve vaikuttaa Metsä Groupin puunhankintaan koko maan alueella. ”Vielä tällä hetkellä Äänekoskelle hankitaan havupuuta kohtalaisen pieneltä maantieteelliseltä alueelta, kun tehdas käyttää enemmän lehti- kuin havukuitupuuta.” ”Kun havun käyttö lisääntyy huomattavasti, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan

METSÄ FIBREN HAVUKUITUPUUN HANKINTA-ALUEET

2014

BIOTUOTETEHDAS vaikuttaa puunhankintaan koko maassa. Tehtaalle tuodaan autoilla viisi miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta ja haketta 150 kilometrin säteeltä. Loput puolitoista miljoonaa kuutiometriä saapuu kauempaa junalla.

Metsä Fibren lisäksi kuitupuuta toimitetaan myös Metsä Boardin tehtaille.

Metsä Fibren tehtaat

2018

Kemi Äänekoski Rauma Joutseno

Kemi

Kemi

Äänekoski

Äänekoski Rauma

havukuitua kuljetetaan Metsä Fibren Kemin tehtaan sijasta Äänekoskelle, ja sitä korvaamaan tarvitaan enemmän puuta Lapista. Kun havukuidun kuljetussuunnat muuttuvat, sitä pystytään ostamaan enemmän Kemin lisäksi Rauman ja Lappeenrannan sellutehtaiden lähialueilla.”

Joutseno

käyttäviä vaneri- ja Kertopuutehtaita. ”Lisäksi meillä on asiakkaina pienten ja keskisuurten tukkia käyttävien laitosten verkosto, jonka kanssa olemme jo käyneet neuvotteluja yhteistyön laajentamisesta. Tyypillinen yhteistyökuvio on sellainen, että toimitamme asiakkaalle tukkia ja

Rauma

Joutseno

Meillä onkin meneillään useita puunhankintaan liittyviä kehityshankkeita.”

Kuljettajia korjuukoneisiin ja tukkirekkoihin tarvitaan paljon lisää. ”Tämä on suuri haaste, josta olemme neuvotelleet koulutuksen järjestäjien kanssa. Aikuiskoulutuspaikkoja on

Metsät pian täyskäytössä

Suomen metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Luvussa on mukana myös kasvu nuorissa metsissä, joissa puu ei ole vielä hyödynnettävissä ainespuuna.

Tuoreiden Valtakunnan metsien inventoinnin tulosten mukaan kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 75 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. ”Ne ovat kasvaneet samaan tapaan kuin metsien kasvu on lisääntynyt.” ”Suomalainen metsäteollisuus käyttää kotimaista puuta noin 55 miljoonaa ja tuontipuuta noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Kun lukuihin lisätään 10 miljoonaa kuutiometriä, joka tarvitaan metsäteollisuuden jo ilmoittamiin investointeihin ja otetaan huomioon se, etteivät kaikki metsänomistajat tuo puita myyntiin, metsät alkavat pian olla täyskäytössä”, Mäntylä toteaa.

Kun kuitupuuta tarvitaan suuria määriä enemmän, lankeaa leimikoista myös lisää tukkia. Metsä Groupilla on laaja sahateollisuus sekä tukkia

Kun otetaan huomioon metsänomistajien erilaiset tavoitteet metsäomaisuudelleen, Suomen metsät alkavat pian olla täyskäytössä. ostamme kuidun ja hakkeen omaan käyttöömme.”

Yrittäjät ottavat haasteen vastaan

Mäntylä kertoo, että myös korjuun ja kuljetuksen sopimusyrittäjien kanssa on käyty keskusteluja ja kartoitettu kapasiteetin lisäyshalukkuutta. ”Yrittäjät ovat ottamassa haasteen hienosti vastaan. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että yrittäjien kalustolle saadaan mahdollisimman korkea käyttöaste.

jo lisätty, ja hakijamäärät muihinkin alan opiskelupaikkoihin ovat olleet nousussa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta metsiin ja tienpäälle saadaan uutta ammattitaitosta väkeä.” ”Myös oma organisaatiomme on innoissaan investointipäätöksestä.

Toimihenkilöillämme on käytössään uudet ja erittäin nykyaikaiset työkalut, joiden avulla he voivat palvella omistajajäseniä entistä aktiivisemmin. Heidän avullaan metsät voidaan pitää hyvässä kasvukunnossa tulevaisuutta varten.” metsä groupin viesti

| 19

BIOTUOTETEHDAS

”Jatkossa on tärkeää saada jokainen kuitupuukalikka sellunvalmistukseen”, Timo Kässi sanoo.

Metsä Group toteuttaa osuuskunnan päätehtävää Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen, agrologi Timo Kässi Uuraisilta iloitsee muiden keskisuomalaisten kanssa biotuotetehtaasta.

Hänen mielestään omistajajäsenten on pidettävä huoli siitä, että puuvirrat omille tuotantolaitoksille pysyvät vuolaina.

O

n ollut mukava havaita, miten koko keskisuomalainen metsäväki on innostunut biotuotetehtaan tulosta. Ja miksei olisi, kun puun käyttö lisääntyy merkittävästi. Se vaikuttaa varmasti jonkin verran myös puun hintaan, mutta jatkossa tärkeintä on saada jokainen kuitupuu­ kalikka sellunvalmistukseen.”

Kässi odottaa, että omistajajäsenet tuovat puuta tasaisesti markkinoille, jotta oman teollisuuden rattaat voivat pyöriä parhaalla mahdollisella tavalla. ”Metsä Group toteuttaa osuuskunnan päätehtävää eli antaa meille mahdollisuuden kasvattaa metsäomaisuutemme tuottoa. Hyvin metsiämme hoitamalla turvaamme konsernin teollisuuden puuhuollon myös tulevaisuudessa.”

Myönteinen dominoilmiö

Hanke vaikuttaa myönteisesti koko aluetalouteen.

”Sen jälkeen kun runsas vuosi sitten ilmoitettiin suunnitelma biotuotetehtaan rakentamisesta, koko maakunta tuntuu saaneen roimasti uutta virtaa. Hanke vaikuttaa koko aluetalouteen ja tuo eurojen ohella mukanaan monia hienoja asioita.”

Kässi viittaa muun muassa tie- ja rataliikenteen kehittämisen jouduttamiseen. ”Jonkinlainen dominoilmiöhän 20 |

metsä groupin viesti

tämä on, kun hyvät asiat seuraavat toisiaan: esimerkiksi valtio on päättänyt aikaistaa suunnittelemiaan tieverkon ja -liittymien parannustöistä ja satsata rataverkoston sähköistykseen. Näistä hankkeista hyötyvät kaikki keskisuomalaiset.” ”Rakennusaika lisää seutukunnan toimeliaisuutta monella tavalla ja alueen eri alojen yrittäjillä on mahdollisuus saada siitä osansa. Kotimaisuuden korostaminen sekä tehtaan suunnittelussa että rakentamisessa on upea asia. Paikallisilla yrittäjillä on nyt tuhannen taalan paikka kasvattaa omaa liiketoimintaansa biotuotetehtaan imussa.”

Huomio vesiensuojeluun

Timo Kässi muistaa vielä hyvin, miten Äänekosken nykyisen tehtaan rakentamista vastustettiin 1980-luvun alussa. ”Kun tehdas vuonna 1985 käynnistyi, alkoi tehtaan alapuolinen vesistö kohentua nopeasti, olihan tehtaan suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota vesiensuojeluun. Siksi keskisuomalaiset ovat seisseet voimakkaasti uuden tehtaan rakentamisen takana.

Täällä tiedetään, miten Metsä Groupin teollisuus vaalii myös ympäristöä.”

KOLUMNI

Lisää uskoa metsätalouden kannattavuuteen Metsä Groupin päätös Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisesta on saanut kasapäin tunnustusta ja myönteistä huomiota. Se on nähty koko Suomen kärki-investointina, jonka on toivottu poikivan vastaavia isoja hankkeita myös muille toimialoille.

TÄLLÄ POSITIIVISUUDELLA on ollut henkeä nostattava vaikutus myös omissa joukoissa – omistajien, henkilöstön ja urakoitsijoiden parissa. Metsä Groupin yrityskuva on kohentunut entisestään, minkä ansiosta muun muassa avoimiin tehtäviin on ollut aiempaa enemmän hakijoita.

puunmyyjät, jotka syystä tai toisesta myyvät puuta vain hyvinä suhdanteina, ovat voineet nauttia hyvien puukauppavuosien tuloksista.

METSÄ GROUPISSA JÄSENUSKOLLISUUS

palkitaan ja esimerkiksi puukaupassa etusija annetaan niille, jotka myyvät säännöllisesti puunsa omalle osuuskunÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS , Husunalle. Aktiiviselle metsänomistajalle min kartonki-investointi, Vilppulan tarjotaan hyvä mahdollisuus metsätaloMARTTI ASUNTA sahan modernisointi ja muut kehitysinuden kannattavuuden parantamiseen.

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN vestoinnit ovat konsernin onnistuneen Puukaupan bonusjärjestelmä, laadukHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA rakennemuutoksen hedelmiä. Tärkeimkaat metsäpalvelut ja muut sopimuspänä vaikuttimena näissä hankkeissa on asiakkaan edut sekä erittäin hyvä korollut omistajien etujen turvaaminen. Metsä Groupin kotaso osuuspääomasijoituksissa ovat tässä tärkeässä pääomistajia ovat emo-osuuskunnan yli ­120 000 roolissa. omistajajäsentä. Heidän intressinään on, että oma osuuskunta pystyy luomaan kasvavia markkinoita PUUNMYYJÄLLE METSÄ GROUP on turvallinen kumpjäsenten tuottamalle puulle. pani. Puut korjataan sopimuksen mukaan, puumaksut hoidetaan ajallaan ja tarvittaessa myyjä voi saada JÄSENET OVAT SIJOITTANEET osuuskuntaansa lähes puukaupan ennakkona tuntuvan osan kauppahinmiljardin euron suuruisen osuuspääoman, jolla on nasta. Mikäli vahinkoja sattuu, jäljet korjataan asianmerkittävä rooli isojen investointien rahoituksen mukaisesti. Aktiivinen omistajajäsen voi luottaa myös turvaajana. Samoin vähemmistöosakkailla on isot siihen, että luonnontuhojen – esimerkiksi myrskyjen panokset konsernin tytäryhtiöissä, esimerkiksi Metsä – seurauksien hoidossa osuuskunta tekee kaikkensa, Boardissa ja Metsä Fibressä. Myös heidän intressinsä että toistuvasti puuta myyvien vahingot jäisivät mahja pääoman tuottovaatimuksensa on otettava huodollisimman pieniksi. mioon investoinneista päätettäessä. Omistajastrategiamme mukaan investoinneilta edellytetään riittävää TOIVON, ETTÄ YHÄ USEAMPI omistajajäsen havahtuu kannattavuutta ja kohtuullista takaisinmaksuaikaa. huomaamaan oman osuuskuntansa tarjoamat palvelut ja niiden mukanaan tuomat edut ja tulee mukaan NIILLÄ OMISTAJAJÄSENILLÄ , jotka ovat luottaneet kehittämään toimintaamme. Biotuotetehdas on huipMetsäliitto Osuuskuntaan myös vaikeina aikoina puesimerkki siitä, mitä osuuskunnan omistajastrate– ovat pitäneet osuuspääomat osuuskunnassa ja turgian käytäntöön soveltaminen parhaimmillaan on. vanneet Metsä Groupin puunsaannin silloinkin, kun Haluamme jatkaa tällä tiellä: kehittää omistajajäsenpuunhinnat eivät ole olleet korkeimmalla tasolla – on ten tuottamalle puulle lisää käyttöä kannattavien ja ollut ratkaiseva merkitys siihen, että konsernin uudis- fiksujen investointien kautta. tuminen on saatu toteutettua ja että nyt investoinneilla kehitetään toimintaa.

NÄIN TOIMIEN LUOMME EDELLYTYKSIÄ ja uskoa metsätalouden kannattavuuteen. Tämän soisi näkyvän USKOLLISET PUUNMYYJÄT ovat pitäneet omaa yrityssiten, että yhä useampi omistajajäsen rohkenee investään voimissaan myös heikkoina suhdanteina ja siten toida vielä nykyistä enemmän metsänhoitoon ja myös varmistaneet osaltaan Metsä Groupin tuotantokametsäpinta-alan kasvattamiseen, mikäli sellaisia mahpasiteetin säilymistä. Heidän ansiostaan myös ne dollisuuksia eteen tulee. metsä groupin viesti

| 21

UUDISTUNUT METSÄVERKKO TUO METSÄN KOTIISI Uusi Metsäverkko on valmis ja kaikkien jäsenten käytössä. Se ei ole vain edistysaskel, vaan kokonaan uusi tapa omistaa ja hoitaa metsää. Nyt voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa tallessa. Siirry metsänomistamisessa uuteen aikakauteen ja ota palvelu käyttöösi.

Ota uudistunut palvelu käyttöösi: metsaverkko.fi

OTA METSÄVERKKO.FI VAIVATTA KÄYTTÖÖSI Metsäverkko.fi on metsänomistajan tärkein työkalu – olitpa metsäasioissa kokenut konkari tai vasta-alkaja. Lisäksi se on Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille ilmainen.

Saat palvelun käyttöösi kirjautumalla sisään osoitteessa www.metsaverkko.fi.

Varaa viereesi verkkopankkitunnukset, joilla tunnistaudut palveluun. Rekisteröidy käyttäjäksi kesäkuun aikana ja voit voittaa metsurin päiväksi käyttöösi.

Jos olet käyttänyt Metsäverkkoa aikaisemminkin, kaikki tallettamasi tiedot löytyvät myös uudesta Metsäverkosta.

ETÄMETSÄNOMISTAJALLE

HOIDA METSÄÄ KOTOASI KÄSIN Metsäverkko.fi:n avulla voit hoitaa metsääsi ilman, että sinun tarvitsee välttämättä edes käydä siellä. Kun metsäsuunnitelmasi on ladattu palveluun, se kertoo, mitä töitä metsäsi milloinkin tarvitsee. Voit tilata metsätöitä ja kuitata niitä tehdyksi. Voit tehdä puukauppa yhdellä klikkauksella. Kaikki dokumentit ovat yhdessä paikassa ja liikkuvat sinun ja metsäasiantuntijan välillä sähköisesti. Jopa osuussijoitusten hallinta sekä veroilmoituksen teko ja lähetys verottajalle onnistuvat käden käänteessä. Ja sinulla on aina suora yhteys metsäasiantuntijaasi.

METSÄYHTYMILLE

TÄYDELLINEN NÄKYMÄ JOKAISELLE YHTEISEEN OMISTUKSEEN Metsäverkko.fi on kuin suunniteltu metsän yhteisomistamiseen. Se tuo näkymän metsään; tehdyt ja tulevat toimenpiteet, niihin liittyvät dokumentit ja puukauppakirjat jokaisen omistajan ulottuville. Päätösten tekeminen nopeutuu merkittävästi, sillä jokainen omistaja voi hyväksyä yhteiset päätökset palvelussa etänä.

Prosessia voi nopeuttaa vielä entisestään valtuuttamalla yhden teistä tai jonkun ulkopuolisen hoitamaan metsäänne muiden puolesta.

AKTIIVISILLE

SAAPPAAT MÄTTÄÄLLÄ, METSÄTIEDOT TASKUSSA Sinulle, joka olet metsässäsi kuin kotonasi, sopii erityisesti Metsäverkon mobiilisovellus. Näet metsäsi ilmakuvassa, eri kuviot ja oman sijaintisi. Näet eri kuvioille suositellut toimenpiteet ja voit kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Kulje kuviolta toiselle, tallenna reittisi. Tee muistiinpanoja ja ota valokuvia, jotka tallennat kartalle. Sovellus toimii myös ilman verkkoyhteyttä. Kaikki sovellukseen tallettamasi tieto siirtyy automaattisesti myös Metsäverkko.fi:n verkkopalveluun. Voit ladata Metsäverkon mobiilisovelluksen, kun metsäsuunnitelmasi on ensin ladattu Metsäverkko.fi:hin.

Ota uudistunut palvelu käyttöösi helposti ja nopeasti osoitteessa metsaverkko.fi. Kirjaudu kesäkuun aikana ja voit voittaa metsurin päiväksi käyttöösi.

Iso harppaus palvelujen digitalisoinnissa:

ENSIMMÄINEN SÄHKÖINEN PUUKAUPPA ON TEHTY Suomen ensimmäinen sähköinen puukauppa tehtiin kesäkuun alussa, kun uuden palvelun pilotointiin osallistunut kehittäjäjäsen Jussi Salomäki hyväksyi saamansa puukauppatarjouksen pankkitunnustensa avulla.

M

etsänomistajakunnan muuttuessa pitää olla tarjolla mahdollisimman vaivatonta palvelua, joka on ajasta ja paikasta riippumatonta. Nyt metsänomistaja voi työpäivänsä päätyttyä ottaa vaikka kotisohvalla yhteyden Metsäverkkoon ja hoitaa metsäasioita kanssamme”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo. ”Olemme laajentaneet Espoossa toimivan asiakaspalveluryhmän palveluaikoja: palvelunumerossamme vastataan myös iltaisin ja lauantaisin, joten henkilökohtaistakin palvelua saa myös toimistoaikojen ulkopuolella.”

26 |

metsä groupin viesti

Lähetä tarjouspyyntö metsästä

Nyt omistajajäsen voi laittaa puukaupan vireille vaikka metsässä. Hän voi tallentaa kuviotietoja Metsäverkko-mobiilin tarjouskoriin paikanpäällä ja lähettää tarjouspyynnön Metsäverkon kautta suoraan omalle metsäasiantuntijalleen. ”Lupaamme, että Metsäverkossa puukaupasta tai metsänhoitopalvelusta tehtyyn tarjouspyyntöön saa omalta metsäasiantuntijalta yhteydenoton viikon kuluessa. Hän käy sitä ennen tekemässä leimikkoarvion tai katsastamassa tarjolle tulleen metsänhoitotyömaan”, Jumppanen sanoo.

Tarvittaessa tarjouspyyntöä tarkentavaa yhteydenpitoa jatketaan Metsäverkossa tai puhelimitse, kunnes metsänomistaja saa tarjouksen. Sen

hyväksyminen tehdään pankkitunnusten avulla.

Perinteinen palvelu toki jatkuu

Metsä Groupin asiakaspalvelu pystyy entistä monikanavaisempaan palveluun, sillä nyt sitä on tarjolla myös Facebookin ja Twitterin kautta.

Asiakaspalveluryhmän tavoittaa myös Metsäverkon chat-kanavan välityksellä. ”Heidän käytössään on ns. yhteisselausmahdollisuus, jolloin he voivat ruudulta näyttää, miten edetä Metsäverkossa, jos vaikkapa tarjouspyynnön tekemisessä tarvitsee apua.” ”Metsäliitto Osuuskunnan omistaja­ strategian mukaisesti tarjoamme jäsenille parhaat välineet metsävarallisuuden

JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Seppo Samuli

PALVELEMME OMISTAJAJÄSENIÄ nyt myös sosiaalisessa mediassa!

Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

Jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm (vas.) ja pöydän päässä oleva projektipäällikkö Martti Aatola opastivat kehittäjäjäseniä ennen kuin he aloittivat sähköisen asioinnin pilotoimisen. Kehittäjäjäsenet Vickholmista oikealle: Janne Kurtti, Jouni Sippola, Juhana Salmenpohja, Ritva Vapalahti ja Tuomas Piesanen sekä Aatolasta oikealle: Ville Sileäkangas, Timo Yli-Nisula, Rauno Numminen, Jussi Salomäki ja hänen edessään Simo Kutinlahti.

Metsä Group on ollut edelläkävijä digitaalisten palvelujen kehittäjänä. kartuttamiseen ja teemme metsänomistamiseen liittyvän asioinnin mahdollisimman vaivattomaksi”, Jumppanen sanoo.

Sähköiset palvelut tukevat perinteistä palvelua. ”Emme ole pakottamassa ketään tietokoneen ääreen. Metsäasiantuntijamme vastaavat edelleen puheluihin ja tapaavat asiakkaitaan. Tarjoamme hyvää ja samanlaatuista palvelua tapahtuipa se sitten kasvokkain tai sähköisen palvelukanavan kautta.”

Kehitystyötä jäsenten kanssa

Metsä Group teetti vuosikymmenen alussa laajan haastattelututkimuksen, jonka tulosten perusteella jo tuolloin merkittävä osa metsänomistajista oli valmis tekemään puukauppaa, metsänhoitotilauksia ja osuussijoituksia sähköisesti.

Seuraavien 5–10 vuoden aikana valmiu­ den sähköiseen asiointiin arvioidaan lisääntyvän huomattavasti.

”Sähköisiä palveluita on kehitetty yhdessä omistajajäsenten kanssa. He ovat olleet mukana niin suunnittelu- kuin testausvaiheissa. ”Viime vuonna tehtävässään aloittaneet kehittäjäjäsenet pilotoivat sähköisen asioinnin käyttöönottoa.”

Palveluita nykyaikaistetaan

Metsä Group on ollut edelläkävijä digitaalisten palvelujen kehittäjänä. ”Modernisoimme olemassa olevia palveluitamme uusien työkalujen avulla. Toimme ensimmäisenä metsäsuunnitelman älypuhelimeen ja aloitimme ensimmäisenä sähköisen puukaupan ja hoitopalvelujen myynnin. Myös osuussijoittaminen onnistuu Metsäverkossa, sähköisessä palvelukanavassamme.” ”Digitaalisten palvelujen kehittäminen jatkuu voimakkaana tästä eteenpäin”, Jumppanen lupaa. ”Ensi syksynä uudistamme metsaforest.fi-nettisivustomme vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita.” ”Myös metsäasiantuntijamme saavat uudistetun mobiilisovelluksen metsä groupin viesti

| 27

JÄSENET käyttöönsä, minkä jälkeen he voivat kerätä maastossa älypuhelimellaan leimikkotiedot puukauppaa varten.

Tämä jouduttaa heidän työtään, ja he pystyvät tekemään tarkempia tarjouksia.”

Puustotiedot älypuhelimen avulla

Syksyn tullen Metsäverkko-mobiiliin tulee mahdollisuus mitata puuston määrä ottamalla metsässä kuvia älypuhelimella. ”Olemme tehneet Trestima Oy:n kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti Metsä­ verkon käyttäjät voivat päivittää puustotietojaan yrityksen kehittämän sovelluksen avulla. Näin metsän­ omistajan on helppo itse pitää kuviotietonsa ajan tasalla”, Jumppanen esittelee. ”Etenemme askel askeleelta. Meillä on lähivuosiksi monenlaisia suunnitelmia, joiden mukaan kehitämme omia ja omistajajäsenten työkaluja yhä nykyaikaisemmiksi. Lisäksi asiakkaillamme on lupa odottaa meiltä enemmän kohdennettua yhteydenpitoa. Kun Metsäverkon metsäsuunnitelmatiedot kertovat, että esimerkiksi taimien istutuksesta on kulunut viisi vuotta, meiltä saa muistutuksen taimikonhoidon ajankohtaisuudesta.”

Jumppanen kannustaa jäsenistöä ottamaan Metsäverkon aktiiviseen käyttöön. Hän muistuttaa, että jäsentietojen pitää olla ajan tasalla ennen kuin se onnistuu. ”Puukaupan tarjouspyynnön tekeminen luonnistuu aluksi metsäsuunnitelmatietojen pohjalta pystykaupasta. Kesä–heinäkuussa sen voi tehdä myös hankintakaupasta ja vapaapiirrolla pystykaupasta ilman metsäsuunnitelmaa.”

Käy tarkistamassa tietosi osoitteessa metsaverkko.fi, ja ota sähköinen palvelukanavamme käyttöön.

Metsäverkko tekee metsänomistamisesta todella helppoa. ”Meillä on lähivuosiksi monenlaisia suunnitelmia, joiden mukaan kehitämme omia ja omistajajäsenten työkaluja yhä nykyaikaisemmiksi”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo.

Teksti Jyrki Sopanen Kuvat Merja Ojala

Kännykkä mittaa metsän puuston Relaskooppi ja puuston kuutioimis­taulukot joutavat kaapin hyllylle. Uuden palvelun avulla metsikkökuvioiden puustotiedot voi mitata omalla älypuhelimella.

Pari valokuvaa ja minuutin päästä tiedot ovat puhelimen näytöllä, eurot mukaan lukien.

S

imo Kivimäki jäi pois Nokian palveluksesta muutama vuosi sitten ja edessä oli uuden suunnan etsiminen työuralle. Ratkaisuksi muotoutui oman yrityksen, Trestima Oy:n perustaminen yhdessä kollegan kanssa vuonna 2012. Yrittäjyys oli hautunut Kivimäellä mielessä jo joitain vuosia. ”Kuten entisellä pääministerillä, idea tuli mieleen hiihtolenkillä”, hän naurahtaa.

Niin diplomi-insinööri kuin onkin, Kivimäki on aina viihtynyt metsässä. ”Jotenkin oli luontaista miettiä, mitä uutta tietotekniikalla voisi tehdä metsässä”, hän kertoo.

Vastaukseksi kirkastui puuston mittaaminen uudella tavalla, valokuvasta puu kerrallaan.

Ideaa lähdettiin ennakkoluulottomasti kehittämään ja testaamaan. ”Olimme yllättyneitä siitä, kuinka hyvin homma toimi heti alussa”, Kivimäki muistelee ensimmäisiä koemittauksia.

Sen jälkeen kaikki onkin niin sanotusti historiaa.

Sana uudesta keksinnöstä kulki metsäammattilaisten keskuudessa, ja alan tärkeimmät tahot saatiin pian yhteistyökumppaneiksi. Sovellukselle on nyttemmin saatu myös patentti.

Merkittävä askel Trestimalle oli Helsingin Metsämessut viime marraskuussa. Aiemmin vain metsäammattilaisten käytössä ollut palvelu lanseerattiin myös metsänomistajille.

Digitaalinen relaskooppi

Trestiman palvelussa metsä valokuvataan älypuheli­ mella. Keskimäärin kaksi–kolme kuvaa hehtaarilta riittää. Ohjelma tunnistaa kuvasta kaikki riittävän leveät, käytännössä kuitupuumittaiset, puunrungot.

Sovellus on Kivimäen mukaan ikään kuin digitaalinen relaskooppi. ”Jos puu on tarpeeksi kaukana, runko näkyy 28 |

metsä groupin viesti

Kuvien sisältämä puustotieto on muutamassa minuutissa nähtävissä kännykän näytöllä.

kuvassa liian ohuena eikä sitä lasketa mukaan.

Aivan kuten perinteiselläkin relaskoopilla mitattaessa Trestima laskee runkojen määrän perusteella puuston pohjapinta-alan hehtaarilla.”

Ohjelma tunnistaa valokuvasta myös puulajit jaottelulla: mänty, kuusi, koivu, haapa ja muut. ”Puiden pituuksia ei ­valokuvasta sentään mitata, mutta ne ­sovellus arvioi kuvanottopaikan ja runkojen järeyksien perusteella. Ja pääsee varsin hyvään tulokseen. Näillä tiedoilla ohjelma laskee puulaji- ja puutavaralajikohtaiset puumäärät per hehtaari.”

Eikä siinä vielä kaikki. Järjestelmä hakee Luonnonvarakeskuksen (entinen Metla) hintaseurannasta paikkakuntakohtaiset yksikköhinnat ja antaa myös puuston arvon.

10 prosentin luokkaa. Lisäksi ohjelma noudattaa varovaisuusperiaatetta, eli tulos ei koskaan ole yliarvio. Vieläpä mahdollisen virheen suuruus kerrotaan.”

Runsas alikasvos haittaa monesti silmämääräistä arviointia. Trestimalle sekään ei ole ongelma – ellei sitten olla aivan läpitunkemattomassa alikasvoskuusikossa. ”Ohjelma löytää valokuvasta kunnon rungot risujen seasta. Mikä on ihmiselle vaikeaa, on Trestimalle helppoa”, Kivimäki vakuuttaa.

Tarkka ja nopea menetelmä

Puustotietojen mittaaminen valokuvasta on nopeaa. Ei tarvita lukuisia relaskooppipyörähdyksiä ja keskipituuksien arviointeja. Muutama valokuva kuvion edustavista paikoista riittää. Isoltakaan kuviolta ei ole tarpeen ottaa kymmentä kuvaa enempää.

Menetelmä on Kivimäen mukaan myös objektiivinen, mittaajasta riippumaton ja yhtäläinen eri mittauskerroilla. ”Tulos on aina sama riippumatta siitä, kuka kännykkää käyttää.” ”Tietokone tekee myös ihmissilmää ­tarkempaa työtä. Trestiman virhemarginaali kuutiomäärissä on tyypillisesti alle

Simo Kivimäki sanoo, että mittaustuloksen saamiseen riittää muutama kuva hehtaarilta.

Aivan erehtymätön ei Trestimakaan ole.

Suurin virhemahdollisuus piilee siinä, että valokuvat otetaan kuvion muusta puustosta poikkeavista kohdista tai vaikkapa metsäautotieltä. Silloin puuston määrä ja arvo voi vastaavasti olla joko liian alhainen tai korkea.

Trestima omistajajäsenten käyttöön

Ensi syksystä lähtien Metsä Groupin asiakkaat saavat Trestiman sovelluksen käyttöönsä niin, että he voivat päivittää sillä Metsäverkossa olevia kuviotietoja.

Trestiman sovellus integroidaan osaksi Metsäverkon mobiilisovellusta – ensimmäiseksi Android-puhelimille. Mikäli kysyntää riittää, Trestiman saa myöhemmin myös iPhone- ja Windows-pohjaisiin älypuhelimiin.

Käytännössä palvelu toimii siten, että omistajajäsen ottaa älypuhelimensa Metsäverkko-mobiilisovelluksella valokuvat kuviolta, ja lähettää ne internetin kautta Trestimaan. Ohjelma prosessoi tiedot ja lähettää tulokset saman tien älypuhelimen mobiilisovelluksen kautta Metsäverkon metsäsuunnitelmatietoihin. Palvelun hinnoittelusta kerrotaan syksyllä tarkemmin.

Trestiman oma metsänomistajasovellus julkaistiin sattumalta samana päivänä viime marraskuussa kuin Metsä Groupin Metsäverkon mobiilisovellus. ”Siinä oli luonteva alku yhteistyökeskusteluille”, ­K ivimäki naurahtaa.

Tutustu sovellukseen osoitteessa trestima.com. metsä groupin viesti

| 29

JUHA ANTTILA 54-VUOTIAS maa- ja metsätalousyrittäjä Mänttä-Vilppulasta VALITTIIN tänä keväänä Metsäliitto

Osuuskunnan edustajistoon HARRASTAA järjestötoimintaa, moottoripyöräilyä ja kalastusta MOTTO Metsänhoitotöissä

ahkeruus palkitaan aina.

METSÄ GROUP TOIMII SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ

JÄSENET Teksti ja kuva Sami Karppinen

Juha Anttila tuo Metsäliitto Osuuskunnan edustajistoon vankan käytännön kokemuksen metsätalousyrittäjyydestä. Biotuotetehdas luo vahvaa uskoa ammatin tulevaisuuteen.

T

ästä puusta metsäurani alkoi viisivuotiaana”, Juha Anttila kertoo kotitilansa pihamaalla Mänttä-Vilppulan Ajostaipaleen kylällä. Oli vuosi 1966, kun metsätöistä innostunut pikkupoika halusi kaataa sedälleen vihtakoivun, sillä isälläkin oli tapana tehdä niin. ”Kaato onnistui kaarisahalla hyvin.

Pian kyllä kävi selväksi, että kyseessä oli isän istuttama pihatammi”, mies muistelee nauraen.

Onneksi sen suuremmin Anttilalle kuin tammellekaan ei jäänyt tapahtumasta pysyviä traumoja. Uuden latvan löytänyt tammi on tukkipuun mitoissa, ja 54-vuotias isäntä on harjoittanut metsätaloutta työkseen yli kolme vuosikymmentä.

Suurella äänimäärällä edustajistoon

Osuuskunta-aatteen verenperintönä omaksunut Anttila tuli juuri valituksi Metsäliitto Osuuskunnan edustajistoon. ”Luovuimme sikalan pidosta vuoden vaihteessa, joten jäin pois myös osuusteurastamon hallinnosta. Tämä mahdollisti osaltaan Metsäliiton vaaleihin osallistumisen.”

Anttila keräsi Jyväskylän vaalipiiristä 189 ääntä. ”Kova kannatus yllätti positiivisesti, etenkin kun asumme täällä Jyväskylän piirin laitamilla Pirkanmaan puolella.”

Keskeinen syy miehen kannatukseen on epäilemättä siinä, että hänet tunnetaan vuosien varrelta osaavana tekijänä monista luottamustoimista myös metsänomistajien keskuudessa. ”Osuusteurastamon ja Osuuspankin luottamustehtävien lisäksi olen ollut mukana Metsäkeskuksen johtokunnassa ja metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa. 1990-luvun alussa olin yhden kauden myös Metsäliiton piiritoimikunnassa.”

Metsän merkitys korostuu

Reilun kolmen vuosikymmenen aikana Anttila on yhdessä Marjo-vaimonsa kanssa kasvattanut suunnitelmallisesti tilan pelto- ja metsäalaa. ”Olemme

ostaneet metsätiloja, jos niitä on ollut järkevällä hinnalla tarjolla. Kun metsästä pitää saada oma toimeentulo, ei tiloista voi maksaa päättömiä hintoja.”

Nykyisin puolet Anttiloiden toimeentulosta tulee metsästä, toinen puoli peltoviljelystä. Isäntä uskoo, että metsän merkitys tulee jatkossa korostumaan. ”Marjo on vastannut sikalan pyörittämisestä, mutta nyt hänellä on mahdollisuus olla aktiivisemmin metsätöissä. Hän on opiskellut metsäalaa Kurussa ja tekee metsissämme muun muassa raivaus- ja istutustöitä.”

Isännän aika kuluu sulan maan aikaan peltotöissä, mutta talvikuukaudet hän tekee hankintahakkuita. ”Keskityn omien metsien harvennushakkuisiin, mutta jonkin verran teen puunkorjuuta myös muille.

Kun toimeentulo tulee metsästä, on omat metsät pidettävä kunnossa ja puuta myytävä tasaisesti.”

Puukaupoissa Anttila on tehnyt yhteistyötä Metsä Groupin kanssa pitkään.

Työmäärän kasvaessa metsäpuolella myös oman osuuskunnan metsänhoitopalvelut ovat tulleet tutuksi. ”Kaikkea ei ehdi tehdä itse, joten olen ostanut Metsä Groupilta maanmuokkaus- ja taimikonhoitopalveluita. Työjälkeen olen ollut erittäin tyytyväinen.”

Anttila muistuttaa, että hyvä työjälki on metsässä toimivan yhtiön parhaita käyntikortteja. ”Koko ketjussa kannolta tehtaalle on toimittava vastuullisesti. Vaihtelevat olot luovat haasteita, mutta osaavan henkilö- ja urakoitsijakunnan tehtävä on varmistaa, että asioihin reagoidaan nopeasti.”

osuuskuntana tässä työssä keskeinen rooli.

Minulla on vankka kokemus ja tuntuma käytännön metsätöihin. Toivon, että pystyn välittämään edustajistossa näitä näkemyksiä eteenpäin päätöksenteon tueksi.”

Anttila toivoo Metsä Groupin toimivan suunnannäyttäjänä kotimaan puumarkkinoilla. ”Metsänomistajat näkevät Metsä Groupin alan lippulaivana, ja sen tekemisiä seurataan tarkasti. On tärkeää pitää yhtiön koneisto rasvattuna, jotta puusta voidaan maksaa omistajajäsenille kilpailukykyistä hintaa jatkossakin.”

Nyt käynnistyvä nelivuotiskausi tulee olemaan edustajiston jäsenille historiallisen mielenkiintoinen Äänekosken biotuotetehdashankkeen vuoksi. ”Metsänomistajat ovat ottaneet hankkeen suurella ilolla vastaan. Tälläkin alueella tehdas turvaa harvennuspuun kysynnän ja tukin kasvatuksen edellytykset pitkäksi aikaa.”

Metsä Group on metsäalan lippulaiva.

Rasvattu koneisto on jäsenen etu

Anttila muistuttaa, että metsätalousyrittäjän kvartaali on 25 vuotta. Siksi on erityisen tärkeää, että ammattimaisen ja kannattavan metsätalouden harjoittamisen edellytykset säilyvät. ”Metsä Groupilla on metsänomistajien

Luottamustoimet vastapainona

Vapaa-aikaa Anttilalle jää tilan töiden, perheen ja luottamustehtävien ulkopuolella kohtalaisen vähän. ”Luottamustoimissa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, joten koen tehtävät myös virkistävänä vaihteluna arkiselle aherrukselle.

Olen mukana myös Lions-toiminnassa.”

Kesällä luvassa on pieni irtiotto moottoripyörän sarvissa. Tosin metsäasiat taitavat pyöriä mukana kumipyörilläkin. ”Meillä on moottoripyöräkerho MC Forest Brothers, jonka jäsenillä on kaikilla metsätausta”, mies paljastaa.

Anttilan perheeseen kuuluvat myös pojat Lasse, 17, ja Ossi, 13, jotka ovat jo apuna tilan töissä. Tilalla voidaan tähytä rohkeasti myös seuraavan ”metsätalouskvartaalin” päähän, sillä jälkipolven suunnitelmat vaikuttavat selviltä. ”Heti kun Lasse oppi puhumaan, hän ilmoitti, että minusta muuten tulee maanviljelijä”, isä kertoo. metsä groupin viesti

| 31

EDUSTAJISTO on Metsäliitto Osuuskunnan ylin päättävä elin.

Paikalliset piiritoimikunnat toimivat Metsä Groupin puunhankintaorganisaation ja jäsenten välisenä yhdyssiteenä.

Edustajistovaalissa annettiin 37 324 hyväksyttyä ääntä. Äänestysprosentti oli 31,4. Aktiivisimmat äänestäjät löytyivät tällä kertaa Kuopion vaalipiiriltä, jossa äänestysprosentti oli 35,1. ”Omistajajäsenillä oli ensi kertaa mahdollisuus antaa äänensä postiäänestyksen sijasta verkossa, jossa pääsi äänestyksen aikana myös tutustumaan ehdokkaisiin. Kokemukset sähköisestä vaalista olivat positiiviset ja tulemme jatkamaan sen käyttöä. Haluan kiittää kaikkia vaaliin osallistuneita”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo.

Edustajistoon ja piiritoimikuntiin valittiin seuraavat henkilöt:

EDUSTAJISTOVAALIN TULOS VAALIPIIREITTÄIN Metsäliitto Osuuskunnan kevään edustajistovaalissa valittiin 60 edustajiston ja 121 piiritoimikuntien jäsentä.

Heidän työnsä alkaa 1. heinäkuuta ja jatkuu neljä vuotta.

Pääkaupunkiseudun vaalipiiri

Vaasan vaalipiiri

Edustajisto:

Edustajisto:

Ketola Jyrki

johtaja, metsätalousyrittäjä

Helsinki

Uotila Kirsi

metsätalousyrittäjä, tekniikan ylioppilas

Helsinki

Piiritoimikunta:

Lillandt Anders

maanviljelijä

Kristiinankaupunki

Nylund Mats

maanviljelijä, kansanedustaja

Pedersören kunta

Wasberg Johan

metsätalousinsinööri

Mustasaari

maanviljelijä

Maalahti

Airaksinen Seppo

metsänomistaja

Vantaa

Långgård Tomas

Raijas Minna

metsätalousyrittäjä

Helsinki

Piiritoimikunta:

Airio Pentti

prikaatikenraali

Helsinki

Lövsund Bengt

maanviljelijä

Kruunupyy

Kankaanrinta Ilta-Kanerva

opettaja, filosofian tohtori

Espoo

Finne Christer

maanviljelijä

Mustasaari

Lahtinen Mika

metsätalousinsinööri

Vantaa

Vidlund Mikael

maanviljelijä

Närpiö

Holm Tor

maanviljelijä

Uusikaarlepyy

Thors Bjarne

metsätalousyrittäjä

Maalahti

Östman Jonas

maanviljelijä

Vöyri

Backlund Martin

metsätalousyrittäjä

Korsnäs

Niemi Jari

maanviljelijä

Kristiinankaupunki

Turun vaalipiiri Edustajisto: Tasanen Terho

koneyrittäjä, maanviljelijä

Nousiainen

Uusitalo Ilkka

maanviljelijä

Salo

Kiviranta Esko

maanviljelijä, varatuomari

Sauvo

Pietilä Juho

maatalousyrittäjä

Loimaa

Seinäjoen vaalipiiri

Nevavuori Jari

tuotepäällikkö, maanviljelijä

Uusikaupunki

Edustajisto: Savola Mikko

kansanedustaja

Ähtäri

Halkilahti Jaakko

maanviljelijä

Salo

Virnala Jukka

yrittäjä

Jalasjärvi

Hyssälä Markku

maanviljelijä

Lieto

Niemelä Henry

maanviljelijä, metsäkoneyrittäjä

Lapua

Mattila Hannu

maatalousyrittäjä

Jokioinen

Hanhimäki Jorma

maanviljelijä

Kauhava

Hulmi Juuso

maatalousyrittäjä

Loimaa

Kivenmäki Ari

agrologi, maanviljelijä

Kuortane

Knuutila Kari

maanviljelijä, insinööri

Somero

Mäntylä Arto

maanviljelijä

Kurikka

Nyström Bo-Erik

agrologi

Parainen

Piiritoimikunta:

Silén Urban

maatalousyrittäjä

Salo

Saari Ensio

metsätalousinsinööri

Isokyrö

Kanervo Pekka

maanviljelijä

Pöytyä

Tienhaara Asko

metsätalousyrittäjä

Alajärvi

Pura Eero

maanviljelijä

Tammela

Hyvölä Ari

maaseutuyrittäjä

Ähtäri

Ekman Aapo

maatalousyrittäjä

Pöytyä

Panttila Teppo

maanviljelijä

Kurikka

Aila Veli-Pekka

agrologi, maanviljelijä

Seinäjoki

Tyynismaa Vesa

maanviljelijä, metsätalousinsinööri

Kauhava

Holkko Erkki

maanviljelijä

Alavus

Kangas Unto

talousneuvos

Seinäjoki

Tuppi Veli-Matti

maanviljelijä, yrittäjä

Laihia

Koskimäki Janne

maanviljelijä

Evijärvi

Ranto Jaakko

maanviljelijä, agrologi

Ilmajoki

Lamminen Rauno

maanviljelijä

Lappajärvi

Piiritoimikunta:

Rauman vaalipiiri Edustajisto: Raininko Tuomo

maa- ja metsätalousyrittäjä

Kankaanpää

Tuominen Pasi

agrologi, maanviljelijä

Eura

Kallio Maarit

maanviljelijä, agrologi

Sastamala

Haikkonen Aila

diplomi-insinööri, maatalousyrittäjä

Pori

Piiritoimikunta: Koivisto Antti

metsänomistaja

Säkylä

Harjunmaa Sari

maatalousyrittäjä

Huittinen

Tampereen vaalipiiri

Sileäkangas Ville

maa- ja metsätalousyrittäjä, diplomi-insinööri

Pomarkku

Edustajisto: Isomuotia Harri

metsänhoitaja

Hämeenkyrö

Toivonen Ritva

metsänhoitaja

Eura

Morri Tiina

metsätalousyrittäjä

Virrat

Virtanen Tauno

yrittäjä, sikafarmari, evp,

Sastamala

Kankaanpää Antti

maaseutuyrittäjä

Orivesi

Jokela Seppo

maanviljelijä, metsätalousneuvos

Karvia

Hiekka Matti

maanviljelijä

Ikaalinen

Yli-Kerttula Olli

maanviljelijä

Rauma

Vanhatalo Altti

yrittäjä

Merikarvia

Havanka Pentti

metsuri

Ruovesi

Lautamäki Jaakko

maanviljelijä, agrologi

Parkano

Sarvijärvi Janne

maaseutuyrittäjä

Ylöjärvi

Yläjärvi Kari

maanviljelijä

Virrat

Paulaniemi Ville

maatalousyrittäjä

Ylöjärvi

Tuominen Olli

maaseutuyrittäjä

Vesilahti

Hopsu Juha

maanviljelijä

Tampere

Tanila Jussi

diplomi-insinööri

Kangasala

Vaalitulos kokonaisuudessaan on nähtävissä osoitteessa mlovaali.fi.

Piiritoimikunta:

Joensuun vaalipiiri

Jyväskylän vaalipiiri

Edustajisto:

Edustajisto: Anttila Juha

maanviljelijä

Mänttä-Vilppula

Könönen Katri

maanviljelijä

Tohmajärvi

Savolainen Jyrki

maanviljelijä

Laukaa

Tolvanen Matti

Varkaus

Säynätjoki Ilkka

maanviljelijä

Kuhmoinen

metsätalousteknikko, maa- ja metsätalousyrittäjä

Tanskanen Paavo

maanviljelijä

Polvijärvi

Keuruu

Härkönen Matti J

metsäyrittäjä

Sotkamo

Piiritoimikunta: Santaniemi Jussi

maanviljelijä, metsätalousinsinööri

Ylönen Reino

maanviljelijä

Hankasalmi

Piiritoimikunta:

Laiho Tapio

metsänhoitaja

Jyväskylä

Okkonen Pekka

maaseutuyrittäjä

Kontiolahti

Vaissi Juho

maanviljelijä, yrittäjä

Keuruu

Tapanen Veijo

metsätalousyrittäjä

Kitee

Toivakka

Väistö Matti

valtiopäiväneuvos

Joensuu

Petäjävesi

Koistinen Pertti

maaseutuyrittäjä

Liperi

Lamminsalo Ask

maa- ja metsätalousyrittäjä

Rääkkylä

Stedt Antero

agrologi

Joensuu

Juvonen Matti

eläkeläinen

Joensuu

Pitkänen Jorma

maanviljelijä

Liperi

Torppa Pekka Mäkinen Pirjo

maanviljelijä yrittäjä

Viitasaaren vaalipiiri Edustajisto: Lunttila Tommi

maanviljelijä

Äänekoski

Minkkinen Timo

metsätalousyrittäjä

Viitasaari

Ruusuvirta Jukka

pienviljelijä

Kivijärvi

maaseutuyrittäjä

Äänekoski

Tikka Antti-Lassi

laatupäällikkö, maatalousyrittäjä

Kiuruvesi

Pielavesi

Hiltunen Martti

asiakasvastaava

Kaavi

Multia

Karhunen Asko

maanviljelijä

Suonenjoki

Edustajisto:

Piiritoimikunta: Tiusanen Matti Hakulinen Martti Sipilä Seppo

Kuopion vaalipiiri

maanviljelijä metsätalousinsinööri (AMK), lehtori

Koljonen Saila

maatalousyrittäjä

Viitasaari

Piiritoimikunta:

Leppänen Arvo

maaseutuyrittäjä

Konnevesi

Heikkinen Mikko

maatilayrittäjä

Lapinlahti

Kananen Jussi

maanviljelijä, agrologi

Viitasaari

Väänänen Martti

metsätalousyrittäjä

Siilinjärvi

Toivanen Sakari

maanviljelijä

Juankoski

Ryymin Jaakko

maanviljelijä

Iisalmi

Kumpulainen Pekka

metsänomistaja

Iisalmi

Puustinen Olli Matti

metsätilallinen

Kuopio

Lohjan vaalipiiri Edustajisto: Lauttia Petri

maanviljelijä

Renko

Vanhatalo Tuula

maatalous-metsätieteiden kand.

Hyvinkää

Häppölä Heikki

maanviljelijä

Orimattila

Wasström Anders

Kemin vaalipiiri Edustajisto:

maanviljelijä

Raasepori

Ylimartimo Aatto

maanviljelijä

Tervola

Saviniemi Timo

maa- ja metsätalousyrittäjä

Hämeenlinna

Kasurinen Pekka

metsätalousinsinööri

Sodankylä

Peltotalo Veli

maanviljelijä

Hattula

Kurtti Aulis

metsätilallinen

Kuusamo

Kommeri Ilkka

maanviljelijä, agronomi

Asikkala

Oinas-Panuma Eero

poromies, maaseutuyrittäjä

Pudasjärvi

maaseutuyrittäjä

Kemijärvi

Piiritoimikunta:

Tyskas Kim

maanviljelijä, myyjä

Lapinjärvi

Sirviö Antti

Viitanen Hannu

maa- ja metsätalousyrittäjä

Hämeenlinna

Piiritoimikunta:

Leikola Mikko

maanviljelijä

Lohja

Mulari Keijo

maaseutuyrittäjä

Suomussalmi

Korpela Liisa

metsänhoitaja, maanviljelijä

Kärkölä

Ylitalo Martti

maanviljelijä

Ii

Pyhälammi Paavo

myyntijohtaja

Loppi

Jänkälä Aarne

maanviljelijä

Rovaniemi

Kallunki Heikki

osteopaatti, hieroja

Kuusamo

Saukko Tapio

maanviljelijä

Ranua

Vanha Tommi

maaseutuyrittäjä

Pello

Lappeenrannan vaalipiiri Edustajisto: Purhonen Petri

maanviljelijä

Enonkoski

Pyykkönen Rauno

eläkeläinen

Suomussalmi

Koskinen Jaakko

maatalousyrittäjä

Hamina

Rousu Simo

työteknikko

Ylitornio

Ylä-Outinen Päivi

maanviljelijä

Lappeenranta

Määttä Unto

metsänomistaja

Posio

Pekonen Kari

maaseutuyrittäjä

Parikkala

Pirneskoski Toivo

eläkeläinen, agrologi

Simo

Kosonen Erkki

metsätalousyrittäjä

Savonlinna

Sorsa Eero

maatalousyrittäjä

Kouvola

Edustajisto:

Jurvanen Kari

yrittäjä

Savitaipale

Orjala Jari

maatalousyrittäjä, lehtori

Kannus

Sulkava

Nybacka Mika

metsätalousyrittäjä

Haapajärvi

maanviljelijä

Oulu

Piiritoimikunta:

Partanen Ilkka

rikosylikonstaapeli

Oulun vaalipiiri

Suutari Kai

maanviljelijä, agrologi

Rautjärvi

Sipola Atso

Sipari Jari

maanviljelijä, linja-autonkuljettaja

Kouvola

Soronen Mauno

kirkkoherra

Haapavesi

Neuvonen Timo

insinööri, maa- ja metsätalousyrittäjä Savonlinna

Rautiola Antti

maanviljelijä

Oulainen

Heimala Lauri

maatalous-metsätieteiden maisteri, agronomi

Moilanen Heli

terveydenhoitaja

Paltamo

Pirkola Ari

maanviljelijä

Pyhäjoki

Kahelin Matti

maatalousyrittäjä

Pyhäjärvi

Niskanen Veli

maatalousyrittäjä

Nivala

Rönkkömäki Tiina

agrologi (AMK)

Pyhäntä

Ojala Kari

maatalousyrittäjä

Kalajoki

Törmikoski Jari

maanviljelijä

Raahe

Rauhala Rami

maatalousyrittäjä

Sievi

Pietilä Timo

metsätalousinsinööri, eläkeläinen

Liminka

Vikki Aaro

seminologi

Siikalatva

Salonen Sami

maatalousyrittäjä

Kokkola

Kauppi Timo

eläkeläinen, metsätilallinen

Oulu

Rekilä Mika

maatalousyrittäjä, metsätalousinsinööri

Kokkola

Virolahti

Piiritoimikunta:

Mikkelin vaalipiiri Edustajisto: Kontinen Kati

tutkimuspäällikkö, maatalousmetsätieteiden lisensiaatti

Ristiina

Laitinen Markku

maa- ja metsätalousyrittäjä

Kangasniemi

Pylkkänen Ari

metsätalousinsinööri

Rantasalmi

Piiritoimikunta: Olkkonen Timo

metsätalousyrittäjä

Hartola

Karjalainen Esa

maaseutuyrittäjä

Puumala

Kilpeläinen Marja-Leena

metsätalousinsinööri (AMK)

Pieksämäki

Miettinen Petri

viljelijä, maaseutuyrittäjä

Juva

Pasonen Juha

maaseutuyrittäjä

Hirvensalmi

Manninen Heikki

metsänhoitaja

Haukivuori

JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo

€/m³

M€

5,5

60

5,0 50

4,5 4,0

40

3,5 30

3,0 2,5

20

2,0 10

0 2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

TUNNETKO RAHANARVOISET JÄSENETUSI?

2013

1,5

Yhteensä

1,0

Jäsenedut

2014

€/m³

NÄIN suorat euromääräiset jäsenedut

ovat kehittyneet. Vuonna 2014 Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet saivat erilaisia etuja yhteensä noin 50 miljoonan euron edestä.

Se tarkoittaa noin 4,5 euroa jäseniltä vastaanotettua puukuutiota kohti. Jäsenedut sisältävät osuuskorot, hinnantarkistukset, puukaupan bonukset ja pääomabonukset.

Osuuskorot on kohdennettu maksuvuoden mukaan.

Palvelemme omistajajäseniä puukauppa- ja metsänhoitoasioissa kaikkialla Suomessa. Tarjolla on myös monia rahanarvoisia etuja.

N

oin 300 puukaupan ja metsänhoidon metsä­ asiantuntijaamme auttaa kaikissa metsän omistamiseen ja hoitoon liittyvissä asioissa.

Häneltä saa eväät onnistuneeseen puukauppaan ja ammattitaitoiset tekijät metsänhoitotöihin.

Hän tekee maksuttoman tilakäynnin ja sen jälkeen ehdotuksen tulevista hoitotöistä ja puunkorjuusta.

Hänen kauttaan saa neuvontaa ja palvelua metsänomistamisen eri tilanteissa esimerkiksi metsätilan sukupolvenvaihdokseen tai metsätuhon tapahduttua.

Kun metsänomistaja liittyy Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi, hän tekee osuussijoituksen, jolle maksamme

Bonusta kertyy uudessa puukaupassa seuraavasti Bonusta ei kerry energiapuun myynnistä.

34 |

metsä groupin viesti

osuuskorkoa. Tuo korko on voitonjakoa omistajillemme ja erittäin vaivaton tapa kartuttaa omaisuutta. Usean vuoden­ajan osuuskorko on ollut 5,5 prosenttia, ja sen verran maksoimme toukokuussa korkoa omistajajäsenille viime vuodeltakin. *) Tarjoamme jäsenistölle ainutlaatuiset sijoitusmahdollisuudet. Omistajajäsen voi merkitä A-lisäosuuksia kanssamme tekemistään puukaupoista ja osuuskoroista saamillaan tuloilla. Pääomabonusta hyödyntämällä voi A-lisäosuuksiin päästä kiinni 15 prosenttia edullisemmin.

Viimeisimpien vuosien korkohistorian perusteella pääomabonuksen osuuksille saattaa kertyä jopa 7 prosentin tuotto.

Puun vastaanotot neljänä edellisvuonna (m³)

Omistajajäsen, ei sopimusta (m³)

Omistajajäsen, jolla jäsenetusopimus (m³)

Omistajajäsen, jolla metsä-omaisuuden hoitosopimus

alle 500 m³

ei makseta bonusta

0,20 €/m³

0,20 €/m³

500–1 500 m³

0,20 €/m³

0,30 €/m³

0,40 €/m³

1 501–2 500 m³

0,30 €/m³

0,45 €/m³

0,60 €/m³

yli 2 500 m³

0,40 €/m³

0,60 €/m³

0,80 €/m³

Metsäliitto Osuuskunnan osuuskorko on kilpailukykyinen SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN OSUUSIJOITUS

Osuuskorko

verrattuna kahden vuoden määräaikais­ talletukseen ja viiden vuoden obligaatioon

Kotitalouksien uudet yli 2 vuoden määräaikaistalletukset 5 vuoden obligaatio

Metsänhoitosopimushehtaarit tuottavat

KORKOTUOTTO ENNEN VEROJA % 8

Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas voi ulkoistaa meille vaikka koko metsän hoidon, jonka teemme metsänomistajan toiveiden ja hänen pitkäntähtäimen tuotto-odotustensa mukaisesti. Hoitosopimusasiakas saa puukaupassa hinta- ja menekkitakuun sekä korkeinta mahdollista bonusta puukauppahinnan päälle.

Esimerkiksi 100 hehtaarin metsätilalla, jossa hakkuita on noin 500 kuutiometriä vuodessa, metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaalle kertyy jäsenetujen lisäksi erilaisia rahanarvoisia etuja yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi.

Sopimus turvaa metsän kokonaisvaltaisen tulevaisuuden. Viimevuotisten vertailulaskelmien mukaan Keski-Suomessa hoitosopimusasiakkaamme liiketulos oli yli 30 prosenttia korkeampi kuin alueen metsänomistajilla keskimäärin.

7 6 5 4 3 2 1 0 2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2011

2012

2013

2014

KORKOTUOTTO VEROJEN JÄLKEEN % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2006

2007

2008

2009

jäsenetu­sopimuksen, jolla saa puulle hinta- ja menekkitakuun suhdanteista riippumatta. Sopimusasiakas on etusijalla puukaupassa esimerkiksi talviharvennuksissa sekä myrskypuiden ostossa ja korjuussa.

2010

Yhä nykyaikaisempaa palvelua

VERTAILUESIMERKISSÄ sijoitettu summa on 20 000 euroa. Vuonna 2014 kaikille omistajajäsenille

maksettiin osuuskoron lisäksi yksi prosentti Metsäliitto Osuuskunnan 80-vuotisjuhlakorkoa.

Lisäksi jäsen voi sijoittaa B-lisäosuuksiin ilman vähimmäis- tai enimmäismäärää.

Vuodelta 2014 maksoimme toukokuussa A-lisäosuuksille 5 prosenttia ja B-lisäosuuksille 4,5 prosenttia korkoa. Viime vuosina olemme maksaneet osuuskorkoja sääntömääräisille osuussijoituksille ja lisäosuuksille 3–4 euroa jokaista omistajajäseniltä ostettua kiintokuutiometriä kohden.

Sitoutuneille eniten etuja

Haluamme luoda asiakkaaseemme pitkä­ aikaisen suhteen. Siksi olemme rakentaneet asiakasjärjestelmämme sellaiseksi, että sitoutuneimmat omistajajäsenet saavat parhaat edut, suuremmat bonukset ja enemmän veloituksettomia palveluita.

Säännöllisestä puukaupasta omistajajäsenelle kertyy bonusta. Mitä enemmän vastaanotamme hänen puutaan neljänä edellisenä vuonna, sitä enemmän hän saa bonusta uuden kaupan yhteydessä. Bonuksilla voi ostaa metsänhoitopalveluita ja asioida verkkokaupassamme, bonuseurot voi sijoittaa lisäosuuksiin tai nostaa ne rahana seuraavan puukaupan yhteydessä.

Säännöllistä puukauppaa tekevä omistajajäsen voi solmia kanssamme

METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUKSEN RAHANARVOISET EDUT Etu

€/ha/ vuosi

Jatkuvasti voimassa oleva metsäsuunnitelma

1,5

Ajantasaiset metsävaratiedot

1,0

Maksuton metsänhoito/ hakkuuehdotus

2,5

Puukaupan bonus

3,0

Kilpailukykyiset metsänhoidon hinnat, ei vuosimaksua

2,0

Metsäsuunnitelma Metsäverkossa, ei veloitusta

0,5

Edut yhteensä

10,5

METSÄOMAISUUDEN hoitosopimuksen rahanarvoiset edut yhdelle vuodelle laskettuina. Esimerkki on laskettu 100 hehtaarin tilalle ja 500 kuutiometrin vuotuiselle hakkuumäärälle. Laskelma on viitteellinen.

Jokainen omistajajäsen voi ottaa käyttöönsä sähköisen Metsäverkko-palvelumme, josta saa suurimman hyödyn, kun palveluun on viety jäsenen metsätilatiedot. Metsäverkossa jäsen näkee metsänsä tämänhetkisen arvon, kiireellisimmät hakkuut ja hoitotyöt. Palvelussa on myös kaikki jäsen- ja sijoitustiedot, puukauppoja ja metsänhoitotöitä koskevat dokumentit, verotyökalu ja verkkokauppa.

Sopimusasiakkaat voivat selvittää Metsäverkon vaihtoehtolaskureiden avulla, kuinka taloudellisen tuoton tai vaikkapa luontoarvojen painottaminen vaikuttaa metsästä saatavaan kassavirtaan tai puuston kasvuun.

Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelma on aina metsänomistajan mukana. Sähköisillä palveluillamme olemme tehneet metsäasioiden hoidon mahdollisimman helpoksi: aikaa ja rahaa säästyy, kun sen voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.

Metsäasiantuntijamme kertovat mielellään lisää palveluistamme. Oman asiantuntijan yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsaforest.fi. Lisäksi asiakaspalveluumme voi ottaa yhteyttä myös arki-iltaisin ja lauantaisin. *) Aiempi voitonjako ei ole tae sijoitusten tulevista tuotoista. metsä groupin viesti

| 35

Taimiturva takaa tuottavan taimikon Keiteleellä asuvat aktiiviset metsänomistajat Antti ja Katja Laitinen valitsivat Metsä Groupin Taimiturva-palvelun, koska oma aika ei millään riitä kaikkeen.

M

etsä Groupin operaatioesimies Lassi Käyhkö pyörähtelee onkivavan kanssa vuosi sitten perustetussa kuusentaimikossa Pielavedellä Pohjois-Savossa. Raikkaan vihreät taimet erottuvat mättäiltään erinomaisesti. ”Toukokuu on parasta aikaa taimikoiden inventointiin, sillä pintakasvillisuus ei ole vielä noussut ja taimet löytyvät helposti”, Käyhkö sanoo. Hän on tekemässä Metsä Groupin Taimiturva-palveluun sisältyvää tarkastusta Keiteleellä asuvien metsänomistajien Antti ja Katja Laitisen taimikossa. ”Taimiturvaan kuuluu maanmuokkauksen, taimien ja istutuksen lisäksi se, että huolehdimme taimikon

36 |

metsä groupin viesti

kasvusta, kunnes se on noin 1,3 metrin pituinen. Heti istutusta seuraavana vuonna tarkistamme työn laadun ja taimikon tiheyden”, Käyhkö kuvailee.

Onkivavalle mieheltä löytyy looginen selitys. ”Otan taimikosta ympyräkoealoja neljän metrin vavalla. Kun ympyrän sisään jäävien taimien lukumäärä kerrotaan kahdellasadalla, selviää, montako taimea hehtaarilla on.

Tiedot kirjataan järjestelmäämme ja raportoidaan metsänomistajalle”, hän selventää.

Vaivaton vaihtoehto

Antti ja Katja Laitinen sopivat Taimiturva-palvelusta metsäasiantuntija Jukka Niskasen kanssa puukauppojen yhteydessä. ”Teemme paljon metsänhoitotöitä itsekin, mutta oma aikamme ei enää riitä kaikkeen.

METSÄT Operaatioesimies Lassi Käyhkö tekee taimitarkastusta viime keväänä istutetussa taimikossa.

Teksti ja kuvat Sami Karppinen

Antti ja Katja Laitinen nauttivat metsästä myös ulkoilemalla.

Taimiturva-palvelu sisältää • Maanmuokkauksen • Taimet ja niiden istutuksen

• Tarkastuskäynnin ja varhaishoidon tarpeellisuuden arvioinnin

• Uudistamisraportin • Tarvittaessa täydennysviljelyn

• Varhaishoidon takuuhintaan

• Laajan metsävakuutuksen

Vertailimme palveluita ja Metsä Groupin Taimiturva tuntui parhaalta tuotteelta”, Laitiset perustelevat.

Antti Laitinen viettää metsätöissä vuosittain 50–60 päivää, mutta metsäpinta-alan karttuessa tilakauppojen myötä on autoyrittäjä halunnut käyttää myös metsäpalveluita. ”Taimikon perustaminen on tärkeimpiä työvaiheita metsässä. Sen laadusta ei kannata tinkiä siksi, ettei itse ehdi sitä tekemään. Äänekosken biotuotetehdas on lisännyt uskoa siihen, että metsää kannattaa hoitaa ja puulle on kysyntää”, Laitinen sanoo. ”Metsätyöt ovat hyvää vastapainoa muille töille, mutta toisinaan palstalle on mukava mennä myös ihan vain ulkoilemaan ja nauttimaan hyvin hoidetuista metsistä”, Katja Laitinen lisää.

Metsäasiantuntija Jukka Niskanen suosittelee Taimiturvaa etenkin metsänomistajille, jotka asuvat kauempana metsätilastaan tai ovat kiireisiä muissa töissään. ”Taimiturva on vaivaton vaihtoehto, joka takaa tuottavan metsän viiveettä uudistushakkuun jälkeen. Palvelu sisältää myös vakuutuksen taimikolle ja hintatakuun tarvittaville metsänhoitotöille.”

”Kun havupuutaimikko on saavuttanut 1,3 metrin pituuden, olemme tehneet osuutemme. Hoidamme taimikkoa mielellämme tästä eteenkin päin, mutta tuo pituus takaa sen, että taimikko on selviytynyt kilpailusta pintakasvillisuutta vastaan. Tällöin edessä on jo paljon huolettomampia vuosia”, Niskanen sanoo.

Kuusi kasvun vuotta

Laitisten reilun kahden hehtaarin uudistusalalla taimien tulevaisuus näyttää valoisalle. ”Taimia löytyi 1 820 kappaletta hehtaarille, eli taimikko on täystiheä eikä tarvetta täydennysistutukseen ole. Onneksi viime kesän yöpakkaset eivät olleet puraisseet taimia”, Lassi Käyhkö toteaa.

Tarkastuksen perusteella hän tekee taimikolle toimenpide-ehdotukset tuleville vuosille. Yleensä kuusi saavuttaa 1,3 metrin pituuden noin kuuden vuoden kuluttua istutuksesta. ”Uskoisin, että heinä ei muodosta täällä ongelmaa, joten seuraava toimenpide on varhaisperkaus noin viiden vuoden päästä”, Käyhkö päättelee. metsä groupin viesti

| 37

METSÄT Teksti Jyrki Sopanen Kuvat Merja Ojala ja Juha Rahkonen

LANNOITUKSELLA LISÄÄ TUOTTOA Lannoitus on metsään tehtävistä investoinneista tuottavin. Parhaan tuloksen saa, kun lannoittaa hyvin hoidettua kasvatusmetsää, jossa harvennukset on tehty ajallaan.

T

amperelainen Taisto Vainio on tehnyt elämäntyönsä liike-elämän palveluksessa. Hän jos kuka siis osaa ja ymmärtää talousasiat. Vainiosta tuli metsänomistaja vuosituhannen alussa, kun hän osti runsaan sadan hehtaarin tilan silloisesta Kurusta. Saman tien hän liittyi Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseneksi ja teki metsäomaisuuden hoitosopimuksen.

Yhteistyö on sujunut niin hyvin, että vuosien mittaan kaikki metsissä tehtävät työt ovat hiljalleen siirtyneet Metsä Groupin hoidettaviksi. Näihin töihin kuuluvat myös metsänlannoitukset, joita Pyydysmäen tilalla on tehty jo yli 40 hehtaarilla – liki puolella metsien pinta-alasta. ”Ei ole tarvinnut lannoituspäätöksiä katua. Lisäkasvun ja puustojen vahvistumisen näkee paljaalla silmällä”, Vainio kertoo tyytyväisenä. Hän sanoo lannoittavansa jatkossakin aina, kun oma metsäasiantuntija sitä suosittelee ja sopivan kohteen osoittaa. Toki tilalla tehdään ajallaan kaikki muutkin metsänhoitotyöt ja hakkuut.

Vainio on vakuuttunut siitä, että metsästä saa parhaan tuoton silloin, kun sitä hoitaa. Hän pukee asian yksinkertaisiksi lausumiksi, kuten ”hakkuu tänään, taimet maahan huomenna”, tai ”pitää katsoa tuottoa, ei kustannuksia”. Näiden periaatteiden helmi on oikeaan aikaan, oikeassa kohteessa tehdyt lannoitukset.

38 |

metsä groupin viesti

Metsäasiantuntija Kyösti Rentola on vastannut Taisto Vainion metsien hoidosta jo useamman vuoden. ”Metsiä lannoitetaan aina, kun oma metsäasiantuntija sitä suosittelee ja sopivan kohteen osoittaa”, Vainio sanoo.

Kasvatuslannoituksella lisää kuutioita

Niin hyvä toimenpide kuin lannoitus onkin, ei sitä jokaiseen metsänkolkkaan kannata tehdä. Sopivan kohteen valinnassa auttaa metsäsuunnitelma ja oma Metsä Groupin metsäasiantuntija. ”Metsänlannoitukset jaetaan kasvatuslannoituksiin ja terveyslannoituksiin. Kasvatuslannoituksella tavoitellaan ensi sijassa lisää kasvua. Terveyslannoituksella parannetaan puuston hyvinvointia – ja samalla toki kasvuakin”, metsäasiantuntija Kyösti Rentola sanoo. ”Mitä paremmin metsä muutenkin kasvaa, sitä parempi kasvatuslannoituskohde se on. Sopiva lannoitushetki on harvennushakkuun jälkeen, jolloin ravinteet päätyvät kasvamaan jäävän puuston käyttöön.

Lannoittaa voi vaikka jo ensiharvennuksen jälkeen.”

Rentolan mukaan parhaimman tuoton sijoitukselle kuitenkin saa silloin,

kun lannoitus tehdään kangasmailla pian viimeisen harvennuksen jälkeen, kymmenkunta vuotta ennen päätehakkuuta. ”Tuolloin lannoitus lihottaa parhaita tukkipuurunkoja.”

Sopivia metsiköitä kasvatuslannoitukselle ovat tuoreiden kankaiden kuusikot ja kuivahkojen maiden männiköt. Niissä kasvua rajoittava tekijä on typen puute.

Se korjataan yleensä levittämällä metsään salpietaria. Kuusikoissa mukaan laitetaan usein booria.

Turvemaiden metsissä – karuimpia lukuun ottamatta – maaperässä on yleensä riittävästi typpeä, mutta kaliumia ja/ tai fosforia puuttuu. Niitä lisätään joko mineraali- tai tuhkalannoitteina. Tuhkalannoitus vähentää lisäksi turvemaan happamuutta ja parantaa siten ravinteiden kiertoa. Sen vaikutus kestää pitkään, jopa 50 vuotta. Siksi se kannattaakin tehdä nuoriin kasvatusmetsiin pian ensiharvennuksen jälkeen.

Kuvan pian 60-vuotias, viisi vuotta sitten harvennettu metsä on hyvässä kasvussa ja oiva kohde lannoitukselle.

Faktaa metsä­ lannoituksesta

Terveyslannoituksella puut terveiksi

”Varsinkin ojitetuilla rämeillä voi kaliu­ min tai fosforin määrä maaperässä olla niin vähäinen, että siitä aiheutuu silmin havaittavia kasvuhäiriöitä. Lyhyet neulaset ja vuosikasvaimet viestivät fosforin, kellertävät vanhat neulaset kaliumin puutteesta. Puut toipuvat ja kasvu vauhdittuu kalium-fosforilannoituksella”, Rentola kertoo. ”Metsässä voi olla puutetta myös hivenaineista, useimmiten boorista. Sen tunnistaa puiden latvojen pensastumisesta.

Asian voi varmistaa ottamalla talvella neulasnäytteitä. Tilanne korjautuu boorilannoituksella, joka yleensä annetaan muiden ravinteiden mukana.”

Lannoitteet levitetään metsään sulan maan aikana, jolloin ne päätyvät suoraan kasvuun. Hidasliukoista tuhkaa voidaan levittää myös talvella.Nykytekniikalla ravinteet saadaan juuri sinne, mihin ne halutaan, eikä ympäristöhaittoja aiheudu.

Metsänlannoitus tehdään joko traktorin vetämällä levityslaitteella tai lentolevityksenä helikopterilla. ”Nyrkkisääntönä voi pitää, että maalevitykseen olisi hyvä löytää vähintään viiden ja lentolevitykseen kymmenen hehtaarin kohde. Lannoitus sopii erityisen hyvin metsänomistajien yhteishankkeeksi.”

Kaikki lannoitukset Metsä Groupilta

Lannoitus on nykyisin tärkeä osa Metsä Groupin metsänomistajille tarjoamaa palvelukokonaisuutta. ”Kauttamme ovat tilattavissa niin kasvatus- kuin terveyslannoituksetkin. Valikoimiin kuuluvat sekä kivennäis- että tuhkalannoitteet. Helppo tapa tilata lannoitus on sopia siitä metsäasiantuntijan kanssa samalla kun keskustellaan puukaupasta”, Rentola sanoo.

Metsä Group antaa lannoitushankkeelle kiinteän hinnan, joka sisältää sekä työn että materiaalit. Näin asiakas tietää tarkkaan, kuinka paljon investointi lopulta maksaa.

1

LANNOITUKSELLE saa jopa

2

LANNOITUS sopii parhaiten

3

KIERTOAIKA lyhenee, hakkuu­

4

PUUSTO vahvistuu ja

5

VESISTÖJEN ympärille

10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

40–60-vuotiaisiin, hoidettuihin kasvatusmetsiin.

kertymä kasvaa ja puun laatu paranee.

kestää paremmin tuhoja.

jätetään suojavyöhyke.

”Lannoituksen maksamiseen voi käyttää puukauppabonuksia”, Rentola muistuttaa. ”Lannoitusinvestointi on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen menoerä. Terveyslannoituksiin on saatavissa uudenkin kemeralain mukaan valtion tukea." metsä groupin viesti

| 39

METSÄT Teksti Juho Rantala, metsänhoitopäällikkö Metsä Group Kuvat Sami Karppinen ja Metsä Group

Uusi kemera kannustaa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon Kestävän metsätalouden rahoituslaki eli tuttavallisemmin kemera uudistui.

Uusi laki astui voimaan kesäkuun 1. päivä. Laissa on paljon parannuksia ja erityisen ilahduttavaa on taimikon varhaishoidon nouseminen tuettavien töiden joukkoon.

40 |

metsä groupin viesti

K

emera-lain keskeisimmät tavoitteet ovat jatkossakin metsien kasvun lisääminen, metsätalouden tieverkon ylläpitäminen ja metsien biologisen monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä. Metsänomistajan näkökulmasta olennaista on myös puuntuotannon kannattavuuden parantuminen metsänhoitoon ja -parannukseen saatavien tukieurojen myötä.

Huomionarvoista on, että uusi kemeralaki on määräaikainen. Laki on voimassa vuoden 2020 loppuun. Metsätalouden töihin tämän jälkeen tarjolle tulevista tuista ei ole takeita. Nyt kannattaa siis laittaa metsät kasvukuntoon ja huolehtia metsätiestön kunnostamisesta!

varhaisperkaus ja taimikonharvennus.

Jatkossa kemera-tukea voi saada molempiin työlajeihin kuitenkin siten, että varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen väli on vähintään seitsemän vuotta.

Varhaisperkauksessa taimikon keski­ pituuden tulee olla työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään kolme metriä. Nuoren metsän hoidon tukea myönnetään sellaisten taimikoiden hoitoon, joiden keskipituus ylittää työn jälkeen kolme metriä ja pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta 1,3 metrin korkeudelta mitattuna on alle 16 senttimetriä.

Jos taimikon hoitoon on myönnetty tukea vanhan kemera-lain aikana, voi samaan taimikkoon saada uuden kemeran mukaista nuoren metsän hoidon tukea aikaisintaan 10 vuoden kuluttua edellisen tuen myöntämisestä.

Tuki haettava aina etukäteen

Tuki kattaa suuren osan kustannuksista

Kemera-tukea on haettava Metsäkeskukselta aina ennen töiden aloittamista. Taimikonhoitotyöt ja juurikäävän torjunnan sisältävän hakkuun (edellyttää metsänkäyttöilmoituksen) saa aloittaa heti tukihakemuksen jättämisen jälkeen.

Sen sijaan terveyslannoitukseen, suometsän hoitoon, metsätien tekemiseen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin myönnettävän tuen edellytyksenä on Metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma, eikä töitä saa aloittaa ennen kuin suunnitelma on hyväksytty. Lisäksi kaikista kemera-töistä on tehtävä työn valmistumisen jälkeen Metsäkeskukselle toteutusilmoitus, jonka perusteella tuki maksetaan.

Kemera-tuki on jatkossakin metsänomistajalle veronalaista tuloa. Käytännössä tuesta ei tarvitse maksaa veroa muuten kuin metsänomistajan itsensä tekemien töiden osalta, koska työstä metsänomistajalle aiheutuva meno on aina tuloa suurempi.

Tukea taimikon varhaishoitoon

Tutkimustulokset ja käytännön kokemus osoittavat, että havupuutaimikoissa kannattaa tehdä kaksi taimikonhoitoa,

Taimikon varhaishoidon tukitaso on koko maassa 160 euroa hehtaaria kohden. Nuoren metsän hoidossa vastaava summa on 230 euroa. Jos nuoren metsän

Uusi laki on määräaikainen. hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta (Pohjois-Suomessa 25 m³/ha), saa tuen korotettuna. Tällöin tuki on 450 euroa hehtaarilta. Toisaalta aiemmassa kemeralaissa ollutta energiapuun korjuutukea ei enää makseta.

Tuettavan taimikon varhaishoidon hoitokohteen pinta-ala pitää olla vähintään yksi hehtaari ja nuoren metsän hoidon kohteen vähintään kaksi hehtaaria. Hoitokohteet voivat koostua useasta vähintään puolen hehtaarin metsikkökuviosta.

Kemera-tukea saa edelleen metsätalouden tieverkon ylläpitämiseen.

Juurikäävän leviämistä estävään kantokäsittelyyn saa tukea myös muualle kuin yksityismetsiin.

Metsänomistajan kannattaa ottaa tämä huomioon taimikonhoitotöiden vuosisuunnittelussa.

Varhaishoidon tuki on kokonaan uusi ja antaa metsänomistajille erinomaisen mahdollisuuden huolehtia taimikoiden kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeästä työstä valtion avustuksella. Taimikosta riippuen tuki saattaa kattaa jopa yli puolet varhais­ perkauksen kokonaiskustannuksesta. Metsä Groupin toteuttamissa taimikon­hoitotöissä (varhaisperkaus ja taimikonharvennus) kemera-tukien hakeminen on osa palvelua, ja tuet haetaan kokonaisuudessaan metsänomistajalle.

Perinteisistä metsänparannustöistä tukea saa edelleen terveyslannoitukseen, tienrakennukseen ja suometsien hoitoon, jossa pääpaino on kunnostusojituksella. Näissä tuki vaihtelee työlajista ja maantieteestä riippuen 30 ja 70 prosentin välillä hankkeen kokonaiskustannuksista.

Juurikäävän torjunta kattavammaksi

Juurikäävät ovat kuusen ja männyn lahoa aiheuttavia lahottajasieniä, joiden leviäminen on pitkälti riippuvaista metsien käsittelystä. Kun juurikäävän leviäminen otetaan huomioon metsän käsittelyssä, lahovikaisuus saadaan pidetyksi alhaisena. Juurikäävän leviämistä voidaan hillitä hakkuiden yhteydessä kantokäsittelyllä, jossa tuoreet kantopinnat käsitellään torjunta-aineella.

Juurikääpä ei ole ainoastaan yksityismetsien ongelma. Uudessa kemera-laissa onkin päädytty myöntämään juurikäävän torjunnan tukea myös muualle kuin yksityismetsiin. Tuki on hehtaarikohtainen ja kattaa torjunnasta aiheutuvat verottomat kustannukset.

Käytännössä kaikkien metsänomistajien kannattaa huolehtia juurikäävän torjunnasta kaikissa havupuuvaltaisissa metsissä touko–marraskuun välisenä aikana tehtävien hakkuiden yhteydessä. Myös metsäsertifikaatit edellyttävät juurikäävän torjunnasta huolehtimista. metsä groupin viesti

| 41

METSÄT Teksti Timo Sormunen Kuva Seppo Samuli

Olethan huolehtinut metsiesi sertifioinnista?

Oletko epävarma metsäsertifi­kaattisi ­voimassaolosta? Oletko ostanut tai ­perinyt metsää? Uusi Kestävän metsätalouden yhdistys tarjoaa PEFC-palvelua yhden luukun periaatteella.

M

etsänhoitoyhdistyslain muuttumisen jälkeen alueellisten metsänomistajaliittojen toiminta päättyi vuodenvaihteessa.

Alueellisten PFEC-ryhmäsertifikaattien hallinnointi siirtyi vuoden alussa Metsäteollisuuden, MTK:n ja Suomen Sahat ry:n perustamalle Kestävän metsätalouden

yhdistykselle.

Käytännössä ryhmäsertifiointi onnistuu nyt kolmea väylää pitkin: Ilmoittautumalla suoraan uudelle yhdistykselle, hoitamalla asia esimerkiksi puuta ostavan yrityksen kautta tai jatkamalla metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä. ”Valinnan vapaus tuo luonnollisesti mukanaan myös vastuuta. Jos metsänomistaja luopuu metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä tai hän ei ole muuten mukana alueellisessa PEFC-sertifioinnissa, on metsien asianmukaisesta hoidosta pidettävä huolta jollain muulla tavalla”, Kestävän metsätalouden yhdistyksen asiamies Aija Rahikainen muistuttaa.

Tietoa kaivataan

metsä groupin viesti

Sertifikaatti tuo turvaa

Suomalaismetsien sertifiointiaste on kansainvälisesti mitaten kiitettävän korkea ja hipoo jo 90 prosentin tasoa.

Kotimaisille puunhankintaorganisaatioille sertifioinnista on tullut yksi tärkeimmistä osto- ja hinnoitteluperusteista. ”Osallistuminen PFEC-sertifiointiin osoittaa, että metsänomistaja toteuttaa kestävää ja vastuullista metsätaloutta.

Samalla edistetään myös metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Sertifiointi turvaa metsänomistajan puulle paremmat markkinat”, Rahikainen painottaa.

Sertifiointi saattaa olla saumakohdassa esimerkiksi omistajanvaihdoksen tai perinnönjaon yhteydessä. ”Jos on ostamassa tai perimässä metsäpalstaa, on syytä varmistaa sertifioinnin voimassaolo. Meidän kauttamme asian tarkastaminen onnistuu sähköpostitse. Tällä hetkellä PEFC-sertifiointi on metsänomistajakohtaista. Ensi vuonna uusien kriteerien myötä se muuttuu kiinteistökohtaiseksi”, Rahikainen lisää.

Sertifiointi kertoo metsäteollisuuden asiakkaille, miten metsiä Suomessa hoidetaan.

Uuden yhdistyksen haltuun siirtyneet sertifikaatit uusittiin helmi–maaliskuussa. Alueelliset metsäsertifiointi­ toimikunnat jatkavat toimintaansa entiseen tapaan.

Suora ilmoittautuminen tarkoittaa metsänomistajalle, yritykselle tai yrittäjälle vuosittaista 30 euron kustannusta, jonka voi hoitaa verkkolomakkeella yhdistyksen kotisivuilla (www.kestavametsa.fi). Maksun myötä metsänomistaja osallistuu alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin ensi vuoden alueellisiin vuosiauditointeihin asti. ”Suoria ilmoittautumisia on tullut jo tässä vaiheessa mukavasti, mutta myös epätietoisia metsänomistajia on varmasti paljon.

42 |

Aktiivinen neuvonta ja viestintä ovatkin tämän ensimmäisen vuoden selkeitä painopistealueita”, Rahikainen toteaa.

Hallinnoinnin lisäksi yhdistys valvoo PEFC-standardien noudattamista ja huolehtii vuosittaisten auditointien organisoinnista.

Varsinaiset metsäauditoinnit tekee ulkopuolinen ammattilaistaho.

”Metsäsertifikaatti osoittaa metsänomistajan toteuttavan kestävää ja vastuullista metsätaloutta. Myös puun­ ostajat suosivat sertifioitua puuta”, Kestävän metsätalouden yhdistyksen asiamies Aija Rahikainen muistuttaa.

Kasvatuslannoituksen kirittämä kasvu

O

MAN METSÄN SERTIFIOINTI onnistuu helposti Metsä

Groupin kautta. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenet voivat liittyä osuuskuntansa PEFC-ryhmäsertifikaattiin, jolloin he pääsevät samalla mukaan alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Jäsenille liittyminen on maksutonta, eikä heiltä peritä myöskään vuosimaksua. ”Metsä Groupin PEFC-ryhmäsertifikaattiin liittymisen edellytyksenä on se, että meillä on omistajajäsenen metsävaratiedot ­Metsäverkkoon ladattuina. Jolleivät ne vielä ole siellä, asian voi hoitaa antamalla Metsään.fi-palvelussa luvan metsävaratietojen siirtoon Metsä Groupille”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo.

Jumppanen kertoo, että PEFC-ryhmäsertifikaattiin liittymisen voi hoitaa yhdessä metsäasiantuntijamme kanssa. Toinen mahdollisuus on täyttää ilmoittautumislomake nettisivuillamme osoitteessa metsaforest.fi. ”On tärkeää, että omistajajäsenet varmistavat sertifiointiasioidensa olevan kunnossa, sillä hankimme puuta kestävästi hoidetuista metsistä. Viime vuonna Metsä Groupin käyttämästä puusta 84 prosenttia oli sertifioitua”, Jumppanen mainitsee.

Jopa 1 0-20% vuotui n tuotto en inve toinnil sle!

Metsälannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Jos metsässäsi on tehty harvennushakkuu 2010-2014, kuviolle kannattaa tänä vuonna tehdä kasvatuslannoitus. Näin saat parannettua entises-

Myös FSC®-ryhmäsertifiointi tarjolla

tään puuston kasvua. Tilaa paikalliselta metsäasiantuntijaltamme tai soita 0107770. Kysy myös terveyslannoitusta turvemaametsään tai metsän kasvuhäiriön korjaamiseksi.

FSC–C014476

Metsä Group tarjoaa jäsenetusopimus- ja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkailleen mahdollisuuden liittyä myös FSC®ryhmäsertifiointiin. Asian saa vireille ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. ”Liittyminen on sopimusasiakkaillemme maksutonta. Metsänomistajalla pitää olla ajantasainen metsäsuunnitelma, ja hänen täytyy sitoutua FSC-sertifioinnin vaatimuksiin. Jäsenpalveluna huolehdimme yhdessä metsänomistajan kanssa siitä, että sekä metsänhoidon että sertifioinnin tavoitteet täyttyvät.”

TILAA NYT ENSI SYKSYN METSÄLANNOITUKSET

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Kuva: Yara Suomi Oy, yhteistyökumppanimme metsälannoituksissa

Sertifiointiin mukaan maksutta Metsä Groupin kautta

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Tytti Hämäläinen Kuvat Metsä Wood

M

etsä Wood tutkii Plan B -nimisessä markkinointikampanjassa puun mahdollisuuksia rakentamisessa. ”Tuomme esiin ikonisten arkkitehtonisten kohteiden kuten Colosseumin kautta, mitä etuja rakentamisessa voidaan saavuttaa meidän tuotteillamme”, Metsä Woodin liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Saavalainen kertoo.

Tavoite on kasvattaa nimenomaan Kerton myyntiä ja tavoittaa rakentamisen kohderyhmät eli arkkitehdit, rakennesuunnittelijat ja rakentajat eri maissa. ”Tavoittaakseen heidät on toteutuksen 44 |

metsä groupin viesti

erottauduttava kilpailijoista. Tämän vuoksi kohteet ja kuvamaailma ovat näyttäviä, mutta sisältö on tehty kohderyhmien ammattikielellä: asiantuntijat puhuvat asiantuntijoille.”

Mediassa kampanja ei näy mainoksina vaan artikkeleina alan eri ammattimedioissa, internetissä, Metsä Woodin wwwsivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Etuna on, että näin kohderyhmät tavoitetaan kohdennetusti, nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Metsä Woodin PR-verkosto päämarkkinoilla tekee kampanjasta paikallisiin medioihin sopivia artikkeleita. ”Seuraamme saamaamme julkisuutta tarkasti. PR-toimistot sanoivat, että hyvin tehdyn kuvamaailman vuoksi aihe kelpaa

laajalti vaikkapa arkkitehtijulkaisuihin.

Myös kohderyhmiä Plan B on kiinnostanut, sillä kampanjan nettisivuilla planb. metsawood.com on vierailtu jopa 1 500 kertaa yhden päivän aikana”, Saavalainen kertoo.

Asiantuntijana asiantuntijoille

Tunnistettavissa olevan modernin version alkuperäisestä Colosseumista suunnittelivat Helin & Co. -arkkitehtitoimiston Antti Laiho yhdessä Metsä Woodin rakennusinsinööri Jussi Björmanin ja projektirakentamisen johtaja Marko Kellbergin kanssa. ”Suunnitelman joka vaihe on purettu osiin kohderyhmittäin, jotta Kerton hyödyt

VAIHTOEHTO MAAILMALLE Miltä kuulostaa suomalaisesta kuusesta valmistettu Colosseum?

Ainakin se onnistuisi helposti ja olisi paloturvallinen.

pystytään tuomaan mahdollisimman hyvin esiin”, Saavalainen kertoo.

Aluksi Antti Laiho ajatteli, ettei Colosseumiin sopivia puurakenteita olisi mahdollista toteuttaa tässä mittakaavassa. ”Colosseum on valtava rakennus – melkein kolmen urheiluareenan kokoinen. Suunnittelun aloitettuani muutin kuitenkin mieltäni: puurakenteiden toteutus ei olisi vain mahdollista vaan helppoa”, Laiho kertoo.

Koska Kerto on kevyttä mutta lujaa, Colosseumiinkin olisi helposti voitu rakentaa pari kerrosta lisää. Arkkitehdeille hyöty on se, että Kertoa käyttämällä tarvitaan vähemmän kantavia rakenteita, jolloin tiloista saadaan avaria.

Arkkitehti Antti Laiho tarttui haasteeseen. Hän ei ainoastaan piirtänyt Colosseumia uusiksi vaan myös modernisoi sen. metsä groupin viesti

| 45

Puurunkoiseen Colosseumiin mahtuisi myös viemäröinti ja hissit toisin kuin vuonna 80 eaa. valmistuneeseen alkuperäiseen Colos­ seumiin. Areenaan saisi helposti myös teräsrunkoisen lasikaton, joka muistuttaa pyö­ ränrengasta – mutta olisi lähes 190 metriä leveä.

”Pelkästään Colosseuminkin kautta huomaa, että Kerto on vahvoilla erilaisten muotojen rakentamisessa ja varsinkin silloin, kun rakennus vaatii pitkiä jännevälejä tai vahvoja kantavia rakenteita”, Jussi Björman jatkaa.

Puusta puhuttaessa nousee usein esiin paloturvallisuus, mutta siihenkin Kerto-tuotteilla voidaan vaikuttaa: Björman valitsi Colosseumin välipohjiin Kerto-Ripa-laatat, sillä siten palonkestävyys saatiin 6­ 0 minuuttiin. ”Toisin kuin yleisesti luullaan, puu on paloturvallinen materiaali. Kerto hiiltyy 0,7 milliä minuutissa ja käyttäytyy tulipalon sattuessa hyvin ennalta arvattavasti”, Björman toteaa.

Ei ainoastaan Eurooppaan

”Metsä Wood satsaa merkittävästi USA:n markkinoihin. Kertoa viedään USA:n itärannikolle, jossa rakentamisen markkinat kasvavat. Siellä on myös seuraava

46 |

metsä groupin viesti

Plan B -kohde: Empire State Building -pilvenpiirtäjä New Yorkissa. Tässä meillä on kumppanina maailmankuulu arkkitehtitoimisto Michael Green, joka on tehnyt uraa uurtavaa työtä puurakentamisen puolesta”, Mikko Saavalainen sanoo.

Vaikka puu on loistava rakennusmateriaali, Plan B:n tarkoitus ei ole sanoa, että se on ainoa vaihtoehto. ”Toivomme haastavamme arkkitehdit, rakennesuunnittelijat ja rakentajat pohtimaan, mitä he voisivat tehdä toisin. Puu tulisi ottaa aina huomioon vaihtoehtona rakenteissa, sillä eri rakennusmateriaalien yhdistäminen on usein paras vaihtoehto. Oikein käytettynä kevyt mutta kantava puu säästää aikaa, rahaa ja luontoa”, Saavalainen toteaa.

OSOITTEESSA planb.metsawood.com on runsaasti englanninkielistä teksti-, kuva- ja videomateriaalia suunnittelutyön eri vaiheista.

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Tytti Hämäläinen Kuva Tomi Aho

Tehokkuus on käytäntöä Vilppulan sahalla

Esimerkki tehokkuudesta: sahan terien asentoa optimoidaan jokaisen tukin kohdalla, vaikka sahalinjan keskimääräinen nopeus on 120 metriä minuutissa. Tyypillinen vanhempien linjojen nopeus on noin puolet tästä, eikä niillä kyetä optimoimaan sahausta joka tukille erikseen.

Jake Mäkipää vaihtaa jakosahan terää.

Vilppulassa on alkuvuosi sahattu yli tavoitteiden, ja tuotannosta 20 prosenttia on ollut suunnitellusti mäntyä. Investointeihin kuuluvasta ylösajovaiheesta on siirrytty jatkuvan parantamisen vaiheeseen – tehokkuutta pyritään parantamaan koko ajan.

H

enrik Söderström on

tyytyväinen: Vilppulassa tuotannon alkuvuoden tavoitteet on saavutettu, vaikka tehokkuuden vaatimukset ja uusi teknologia loivat haasteita henkilöstölle ja käynnissäpidon varmistamiselle uuden sahalinjan ylösajoon. ”Koska käytössä on maailman modernein sahausteknologia, myös tavoitteet asetettiin korkealle”, saha- ja jalostetuotteiden johtaja Söderström kertoo.

Uuden teknologian käyttöönottoon valmistauduttiin jo ennen uuden linjan starttia henkilöstön koulutuksilla, ja osaamista on kehitetty startista lähtien. ”Yli tavoitteiden sujunut alkuvuosi osoittaa, että teknologia toimii ja henkilöstön osaaminen mahdollistaa sen hyödyntämisen.”

Teknologialla viitataan esimerkiksi optimoivaan röntgeniin ja tehokkaaseen lajitteluun. Sahaus optimoidaan

tukkikohtaisesti, jotta asiakastarpeisiin voidaan vastata ja tukkien jalostusarvo saadaan täysimääräisesti talteen. ”Asiakastarpeet otetaan huomioon myös tuorekäsittelylinjoilla, joilla tuotteet voidaan lajitella kuivauseriin asiakaskohtaisesti muun muassa koon ja oksaisuuden mukaan. Kuivausaste eri asiakkaille vaihtelee siinä, missä asiakkaan tarpeet vaihtelevat dimensioille ja puun lujuus- ja visuaalisille ominaisuuksille,” Söderström selventää.

Sivuvirrat hyödynnetään tarkasti

Söderströmin mukaan vuoden 2013 lopussa käyttöön vihityn sahalinjan joustavuus yhdistettynä tekniseen asiakaspalveluun on osoittautunut toimivaksi konseptiksi. ”Asiakkaille, esimerkiksi eurooppalaisille sahatavaran teollisille jatkojalostajille ja kiinalaisille

huonekaluvalmistajille, on pystytty kehittämään täysin uudentyyppisiä tuotteita.”

Myös lukujen valossa toiminta on tehokasta: nykyisin sahalle päivittäin kuljetettavasta 90 tukkirekallisesta sahataan noin 40 rekallista sahatavaraa. Näiden lisäksi sahalta tulee noin 30 rekkakuormallista haketta sellunkeittoon, mutta myös 16 rekallista sahanpurua samalla tontilla olevalle pellettitehtaalle ja kuorta noin 10 rekallista sahan biovoimalaan. Sivuvirrat siis hyödynnetään tarkasti.

Vaikka Vilppula on uutena sahana ollut paljon esillä, Söderströmin mukaan Metsä Woodissa on onnistuttu kehittämään sahateollisuutta kokonaisuutena. ”Parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja viedään kaikkiin Metsä Woodin yksiköihin. Myös toiminnanohjaus perustuu kokonaisuuden kannalta tehokkaimpien ratkaisujen hakemiseen.” metsä groupin viesti

| 47

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Anna-Kaisa Kontinaho ja Sirkku Vanhatalo Kuvat Metsä Tissue

Terveisiä Mäntästä!

S

erlan wc-paperirullan sisältä voi löytyä tänä kesänä viesti. Täysin kotimainen Serlapaperi valmistetaan Mäntän tehtaalla. Kesäkampanjaa varten mänttäläiset ovat keränneet valmistamansa paperin käyttäjille terveisiä, viisauksia ja kauniita a­ jatuksia viestilapuille. ”Olemme tehneet Mäntän tehtaalla dokumenttiohjelmaa, jonka yhteydessä ­kertynyttä mänttäläistä viisautta jaetaan kesän ajan kaikelle kansalle koko Suomessa. Laput on lisätty rullien sisään tarkan laadunvalvontamme periaatteiden mukaan, joten kuluttajat voivat käyttää tuotteita täysin turvallisin mielin”, Serlan brändipäällikkö Mari Rautio kertoo.

Viestilappu löytyy noin joka 100. pakkauksesta. Kampanjasivustolla on ohjeet siitä, miten viestin löytäjän kannattaa toimia.

Terveisiä Mäntästä -kampanja näkyy television pääkanavilla, internetissä sekä tietenkin myymälöissä. Rautio kertoo, että kesäkampanjassa voi voittaa pienen palan Mänttää. ”Tarjolla on rantatontti ehkä Suomen hyväsydämisimmästä ja hauskimmasta kunnasta! Nyt kannattaa vierailla kampanjasivustolla: serla.fi.”

Olethan jo Serla Klubin jäsen?

Tammikuussa avatulla sivustolla on jo lähes 5 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. ”Klubissa voi lunastaa palkintoja Serlapakkauksista kerätyillä koodeilla. Klubin jäsen voi hyödyntää erilaisia tarjouksia ja osallistua kilpailuihin”, Rautio esittelee.

Klubin osoite on klubi.serla.fi.

Rautio kertoo, että Serla näkyy kesällä myös television suositussa Huvila & Huussi -ohjelmassa. ”Serlahan on oiva tuote huvilasta huussiin: wc-paperi mökkivessaan, talousarkki grillaajan apuriksi, siivousliinat

mökkikeittiöön ja pefletit rantasaunaan”, Rautio luettelee.

Ohjelma-sarjaan liittyy jokaviikkoinen tuotearvonta, johon voi osallistua Radio Suomipopin nettisivujen kautta radiosuomipop.fi/kilpailu tai osoitteessa serla. nelonen.fi.

Lambin rakkauspapereita taas saatavilla LAMBI on tuonut odotetut rakkausaiheiset talous- ja wc-paperit kesäksi kauppoihin. Papereihin on jälleen painettu Lambin käyttäjien lähettämiä lyhyitä ajatelmia rakkaudesta.

Rakkausrunotuotteet ovat olleet aiempina vuosina todella suosittuja. Niitä on hyödynnetty esimerkiksi erilaisissa perhejuhlissa, vaikkapa tuomaan romanttista tunnelmaa hääpaikan wc-tiloihin.

KÄY osoitteessa lambi.

fi ja osallistu romanttisen matkan arvontaan.

Samalla voit liittyä suosittuun Lambi Rewards -ohjelmaan, kerätä tuotteista koodeja ja lunastaa niillä ihania palkintoja.

48 |

metsä groupin viesti

Vinkkejä rakkauspaperien käyttöön: • Häiden viimeinen silaus: wc-paperi

tuo häätunnelman myös wc-tiloihin ja talouspaperi ilahduttaa häiden yö­palapöydässä

• Iloinen lisä kihla- tai häälahjaan – romantiikkaa arkipäivään

• Hauska ja hyödyllinen mökkivieraan kesätuliainen

• Romanttinen käytännön apuri kesäpiknikille ja grillimakkaran kaveriksi

• Inspiraation lähde herkkiin hetkiin: kun sanoja ei löydy, lue suoraan paperista

Kesäherkkuja SAGA-grillipellillä

Grillattua lohta ja avokadosalsaa (neljälle)

SAGA Leivinpaperin ja folion avulla voi taitella grillipellin, jolloin ruoka ei pala ritilään kiinni ja grilli pysyy puhtaana. Parhaiten grillipelti toimii kaasugrillissä, jonka lämpötilaa on helppo säätää, mutta myös hiiligrillissä grillaaminen onnistuu.

avokadon hedelmäliha puolen senttimetrin kuutioiksi. Kuutioi myös tomaatit ja silppua sipuli ja valko­ sipuli.

GRILLATTU LOHI

kuutioi. Jos haluat enemmän tulisuutta, käytä chili siemenineen. Silppua korianteri. Raasta pestyn limetin kuori ja purista mehu. Sekoita kaikki pilkotut ainekset ja mausta limellä, suolalla ja pippurilla. Nosta salsa jääkaappiin maustumaan kalan valmistamisen ajaksi.

700–800 gramman nahallinen lohifile hienoa merisuolaa

LEIKKAA lohifileestä neljä palaa.

Ripottele kalapalojen pinnalle suolaa.

AVOKADOSALSA 2 avokadoa

GRILLAA lohipaloja taittelemasi

1 rasia kirsikkatomaatteja

SAGA-grillipellin päällä lihapuoli alaspäin pari minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Käännä ja jatka grillausta vielä muutama minuutti, kunnes kalapaloissa on hyvin grillatut pinnat, ja liha on sisältä mehevän punertavaa. Tarjoa avokadosalsan kanssa.

1 sipuli 1–2 valkosipulin kynttä 1 punainen chili ½ ruukkua tuoretta korianteria

Löydät runsaasti SAGA-vinkkejä nettisivulta www.sagacook.com, mutta pääset alkuun myös oheisella lohireseptillä.

ALOITA valmistamalla salsa. Kuutioi

HALKAISE chili, poista siemenet ja

Näin teet SAGA-grillipellin: 1. Leikkaa foliosta suorakaiteen muotoinen pala ja leivinpaperista foliota hiukan pienempi arkki.

2. Laita arkit päällekkäin: folio alle, leivinpaperi päälle.

3. Taita folion reunat sisäänpäin paperi­arkin päälle.

4. Paista ruoka grillipellin päällä.

5. Poista grillipelti käytön jälkeen. Jos pellillä on paljon rasvaa, se kannattaa imeyttää talouspaperiin ennen kuin nostat pellin pois.

VALMISTUSOHJEET:

1 lime

suolaa mustapippuria myllystä

Uudistunut SAGA Leivinpaperi on ominaisuuksiltaan tavallista leivinpaperia parempaa: se pitää hyvin rasvaa ja kestää korkeitakin lämpötiloja. Paperi sopii kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan.

metsä groupin viesti

| 49

DIGIPAINATUKSELLA RÄÄTÄLÖITYJÄ PAKKAUKSIA Kartonkipakkausten painamisessa käytetään edelleen ylivoimaisesti eniten perinteistä offset-tekniikkaa.

Digitaalinen painaminen on kuitenkin yleistymässä. Metsä Boardissa seurataan tiivisti painoalan kehitystä.

Lauri Järvinen

50 |

metsä groupin viesti

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Asta Hirvonen Kuvat Metsä Board ja Seppo Samuli

D

igipainatus on painotekniikka, jolla paperille tai kartongille muodostetaan kuva suoraan digitaalisesta lähteestä. Perustekniikka on tuttua koti- ja toimistotulostimista”, Metsä Boardin teknisen markkinoinnin päällikkö Lauri Järvinen kuvailee.

Digipainaminen on määrällisesti vielä pientä, mutta kasvuodotukset ovat suuret.

Se mahdollistaa yksilöllisten elementtien ja vaikkapa sosiaalisen median yhdistämisen kartonkipakkauksiin. Koska perinteisiä painolevyjä ei tarvita, on tuotanto joustavaa, nopeaa ja muutosten teko käy helposti.

Digipainotekniikkaa hyödynnettäessä painosmäärät voivat olla hyvinkin pieniä, ja jokainen pakkaus voi olla erilainen.

Kilpailevista tuotteista erottautuminen ja kuluttajien mielenkiinnon herättäminen on vaikeaa. Pakkaus on tutkitusti yksi ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. ”Digipainatus yleistyy nopeasti, kun merkkituotevalmistajat ymmärtävät sen lukuisat hyödyt esimerkiksi eri markkinoille tai kielialueille räätälöidyissä julkaisuissa ja rajatuissa painoksissa”, Järvinen sanoo.

Digipainamisen kustannustehokkuutta suurissa painosmäärissä rajoittavat pieni arkkikoko ja suhteellisen hidas painonopeus.

Etuna vahvat perusominaisuudet

Metsä Boardissa seurataan tiivisti painoalan kehitystä. ”Teemme yhteistyötä painokonevalmistajien kanssa, ja testaamme tuotteitamme uusilla koneilla”, Järvinen kertoo.

Olipa käytetty painotekniikka mikä tahansa, Metsä Board tarjoaa asiakkailleen kartonkeja, joilla he pääsevät parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

”Metsä Boardin kartonkien vahvat perusominaisuudet ovat tärkeitä myös digipainamisessa. Kartongin on oltava pinnaltaan sileää ja ajettavuus- ja painettavuusominaisuuksien hyviä.”

Metsä Boardin kartonkilajit soveltuvat monille eri digitaalipainokoneille. Soveltuvuus on kuitenkin syytä tarkistaa tuote- ja tekniikkakohtaisesti. Uusilla digipainokoneilla painojälki vastaa offset-tasoa.

Sertifioitu yhteistyökumppani

Digitaalisen painotekniikan edelläkävijänä tunnettu Xeikon valitsi Metsä Boardin alkuvuonna niin sanotuksi Aurakumppanikseen. Xeikon myönsi kuudelle Metsä Boardin kartonkilajille sertifikaatin lukuisten testausten ja tarkan sertifiointiprosessin jälkeen.

”Pääsy osaksi Xeikonin yhteistyöverkostoa kannustaa asiakkaitamme käyttämään kartonkejamme digipainatuksessa”, Järvinen sanoo. ”Teemme jatkossa yhteistyötä esimerkiksi messuilla ja saamme samalla näkyvyyttä omille tuotteillemme.”

Saksassa sijaitseva Gohrsmühlen tehdas myytiin METSÄ BOARD myi toukokuussa 100 prosen-

Myös digipainamisessa vaaditaan tarkkuutta, jotta esimerkiksi värien sävyt ovat kohdallaan.

Kirjapaino Erwekon digipainaja Merja Ruuskanen tarkastamassa painotyön laatua.

tin osakeomistuksensa Metsä Board Zanders GmbH:ssa mukaan lukien kaikki yhtiöön liittyvät vastuut mutares AG:n kokonaan omistamalle holding-yhtiölle ja sen kumppaniyhtiölle.

Metsä Board Zanders sisältää Gohrsmühlen tehtaan liiketoiminnot. Tehtaalla on noin 480 työntekijää, ja sen päätuotteita ovat valupäällystetyt paperit ja etikettipaperit.

Kaupan myötä Metsä Boardin liikevaihto laskee noin 90 miljoonaa euroa ja liiketulos

paranee noin 20 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2014 toteumaan. ”Tämä on tärkeä askel rakennemuutoksessamme kartonkiyhtiöksi, ja näin parannamme kannattavuuttamme merkittävästi”, Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio sanoo.

Mutares AG on saksalainen teollinen holding-yhtiö, joka keskittyy keskisuurten yhtiöiden omistamiseen tavoitteena niiden arvon kasvattaminen tiiviissä yhteistyössä yhtiöiden johdon ja työntekijöiden kanssa. metsä groupin viesti

| 51

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Leena Salminen Kuva Pekka Lehmuskallio

Liiketoiminnan kehityspäällikkö Ari Poukka (vas.), Rauman tehtaan käynnissäpitäjä Marko Seppälä ja tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen ovat tyytyväisiä jätevesi FOXiin. ”Sen avulla on helppo huomata, miten oma työ vaikuttaa tehtaan ympäristökuormaan”, Poukka sanoo.

Jätevesi FOX tarjoaa reaaliaikaista tietoa Rauman sellutehtaalla on otettu käyttöön ensimmäisenä maailmassa Metsä Fibren kehittämä jätevesi FOX -ohjelmisto, joka kuvaa tehtaan jätevesikuormaa. Sillä tarkkaillaan päästöjä reaaliaikaisesti.

Y

hdessä VTT:n kanssa kehitetyn jätevesi FOXin avulla pystytään parantamaan tehtaan valmiutta ohjata ja kehittää prosessia siten, että ympäristökuormitusta voidaan alentaa. Menetelmä otti ensiaskeleensa joulukuussa Metsä Fibren Rauman tehtaalla. ”Jätevesi FOX on syntynyt tarpeesta kuvata monimutkaisia asioita matemaattisesti siten, että kokonaisuus on helposti hahmotettava. Yksittäisten asioiden säätäminen prosessissa voi johtaa jonkin osaprosessin kannalta hyvään tulokseen, mutta myös kokonaisuus on hallittava.

FOX-logiikalla on jo aiemmin kuvattu sellun paperiteknistä laatua sekä tehtaan puu- ja muuttuvia kustannuksia – ja nyt myös jätevesikuormaa”, jätevesi FOX -projektia vetänyt Ari Poukka kertoo.

52 |

metsä groupin viesti

Ajantasaista tietoa

”Olemme aiemmin valvoneet COD:tä eli jäteveden kemiallista hapenkulutusta keräilynäyttein, jotka analysoitiin kerran vuorokaudessa. Tulokset ovat siis olleet niiden saantihetkellä jo historiatietoa, johon emme ole enää voineet vaikuttaa”, Poukka sanoo. ”Keräilynäytteiden tulokset ovat osoittaneet, miten olemme pärjänneet keskimääräisesti koko vuorokauden aikana, ja mahdolliset yksittäiset kuormituspiikit ovat jääneet tunnistamatta. Jätevesi FOXilla pystymme nyt seuraamaan jäteveden kemiallista kuormitusta samaan aikaan, kun valmistamme tuotettamme.”

Nyt tehtaalla voidaan tunnistaa poikkeamien perimmäiset syyt entistä paremmin, jopa ennen kuin ne ovat tapahtuneet.

Menetelmä antaa kymmenen minuutin välein COD-mittaustuloksia. ”Tämä uusi menetelmä on vanhoihin verattuna ylivoimainen”, Poukka hehkuttaa.

Kehittäminen jatkuu

Rauman tehtaan valvomoissa jätevesi FOXin käyttö on tehostanut sekä valvontaa että ongelmien selvittämistä. ”Menetelmän myötä valvomoissa kiinnostus ympäristöpäästöjen hallitsemiseen on lisääntynyt entisestään. Henkilöstöllä on aito halu ajaa prosessia ympäristöä vähemmän kuormittavasti”, Poukka ­k iittelee.

Poukan mukaan jätevesi FOXin avulla on helppo oppia huomaamaan, miten oma työ vaikuttaa tehtaan ympäristökuormaan. ”Tyypilisiä toimenpiteitä ovat

METSÄ FIBREN

tehtaat RUOTSALAISET

sellutehtaat SUOMALAISET

sellutehtaat BAT-yläraja BAT-alaraja *arvio kuormituksesta

2525 20 20 1515 1010 5

5

0

0

Ra um a

Jätevesi FOX otetaan seuraavaksi käyttöön Joutsenon sellutehtaalla. Poukka uskoo, että ensimmäisen tehtaan jälkeen käyttöönotto on helppoa. ”Jätevesi FOX on osa Metsä Fibren toiminnan jatkuvaa parantamista. Tutkimustiedon ja oman osaamisemme kuvaaminen logiikan avulla matemaattiseen muotoon on tulevaisuutta.

Matemaattinen muoto mahdollistaa asian yksinkertaistamisen ja kuvaamisen ymmärrettävällä tavalla.”

METSÄ FIBREN tehtaiden jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen (COD) tiedot ovat viime vuodelta, muiden vuodelta 2013. Luvut perustuvat Metsäteollisuus ry:n ja Svenska Skogs­ industrin tilastoihin. Biotuotetehtaan osalta on käytetty arvioita COD-kuormituksesta vuodesta 2018 lähtien. Jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen arvolla seurataan käsitellyn jäteveden laatua ja orgaanista kuormitusta vesistöön.

Ke m i

Seuraavaksi Joutsenon tehtaalla

JÄTEVEDEN KEMIALLISEN HAPENKULUTUKSEN VERTAILUA KG/TUOTETTU TONNI

Bi ot uo te t Jo ehd a ut se s * n Ää o ne ko sk i

säätöjärjestelmän kehittäminen poikkeamien vähentämiseksi.” ”Kun pystymme hallitsemaan jätevesipäästöjämme paremmin, meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa energiaja kemikaalikustannusten alenemiseen. Lisäksi uusien mittareiden avulla opitaan raportoimaan ja tilastoimaan asioita tarkemmin, jolloin kehitystoimet ja investoinnit pystytäään kohdentamaan yhä paremmin tavoitteiden mukaisesti.”

METSÄSTÄ KASVUA

UUTTA KASVUA Pienen taimen varassa on paljon: uuden metsän synty, metsän tuoma hyvinvointi, metsäluonto.

KEVÄT on yhtä taimitohinaa. Tänä-

kin vuonna suomalaisiin metsiin istutetaan noin 150 miljoonaa metsäpuun tainta, joista Metsä Group toimittaa lähes 30 miljoonaa. Kaikki meidän taimemme tulevat kotimaisilta taimitarhoilta ja ovat kotimaisia puulajeja.

Jokaisen uudistushakkuussa kaadetun puun tilalle istutetaan keskimäärin neljä tainta. Siksi metsä ei katoa vaan kasvaa.

54 |

metsä groupin viesti

Metsäpuiden taimia on kasvatettu vuosikymmeniä, mutta silti niistä opitaan uutta. Suurin ei olekaan paras.

Liian kauan paakussa kasvaneen taimen juuret tottuvat ahtauteen ja taimen sopeutuminen maastoon kestään kauemmin. Siksi pieni, hennolta näyttävä taimi pärjää hakkuuaukealla suurta tainta paremmin.

Toimeen tarttuva metsänomistaja on taimen paras ystävä. Lannistavaa

heinikkoa ei pääse syntymään. Uusi metsä palkitsee kasvulla ja tuotolla.

Hyvä metsänhoito on myös ekoteko.

Tarmokkaasti kasvava puu yhteyttää ja sitoo hiilidioksidia pois ilmakehästä.

Sen voi suorastaan kuulla valoisina kesäkuun öinä.

Tästä se kasvaa, se metsän tuoma hyvinvointi, pienestä taimesta.

PONSSE BUFFALO

PUHTAASTI TEHOKKAAMPI VETOJUHTA PONSSE BUFFALO on kaikkien savotoiden luottopelaaja, joka 2015-mallistouudistuksen myötä on kiistatta yleiskuormatraktoreiden kuningas. Buffalo on kotonaan niin uudistushakkuilla kuin harvennuskohteissakin.

BUFFALON TUOTTAVUUDEN ja monipuolisuuden takaavat suuri kuormatila ja voimakas, helppokäyttöinen kuormain. Puu liikahtaa kunnon kuormilla, sillä koneen kantavuus on 14 tonnia ja tasapainotetulla takatelillä jopa 15 tonnia. Vääntävä ja taloudellinen EU Stage IV -päästötason MercedesBenz/MTU -moottori tarjoaa yhdessä uudistetun ajovoimansiirron kanssa käytännön vetovoimaa ja tarkemman ajonhallinnan.

PONSSE OYJ Ponssentie 22 74200 Vieremä puh. 020 768 800

UUDEN PONSSE 2015 -MALLISTON myötä myös Buffalon runkorakenteet ovat jämäkämmät, ja komponenttien ja huoltokohteiden sijoittelussa on otettu huomioon huoltotoimenpiteiden helppous. Korkealuokkaiset komponentit, uusi moottoriteknologia ja parannettu hydrauliikka mahdollistavat pitkän 1800 tunnin huoltovälit – käyttötuntien eduksi.

MAAILMAN PARASTA PUUNKORJUUTEKNIIKKAA on valmistettu Vieremällä vuodesta 1970. Jo 10 000 PONSSE-metsäkoneen kokemuksella.

Metsäkoneyrittäjän paras ystävä www.ponsse.com

NYT VERKKOKAUPASSA! www.metsaverkko.fi

2012 Vuoden ista o p u puuka onukset . b t e e n y t r e k .2015 vat 31.12 e n e h n a v t nä ne ny Hyödyn upassa a verkkok teleihin: e s u t e . esim

Husqvarnan etusetelit moottori- ja raivaussahoihin sekä nyt myös turvavarusteisiin!

50 / 100 / 250 / 500 bonuseuroa

Meindl Woodwalker Pro kengät

V-Klinga

Trinet – P

raivausterä

kirjanpainajaverkko

123,20 € + 90 bonuseuroa*

150 € + 25 bonuseuroa*

150 bonuseuroa*

* Hintaesimerkki, katso muut hintavaihtoehdot verkkokaupasta.

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Verkkokaupastamme löydät niin koneita, laitteita kuin kirjoja, vaatteita ja kenkiä metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, puukaupoista kertyneillä bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Tervetuloa ostoksille www.metsaverkko.fi > verkkokauppa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.