Metsä Groupin Viesti 3 2015

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2015

Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden liiketulos

NELJÄNNEKSEN KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPI s. 16 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ BOARD

Kokeile kaupankäyntiä Metsäverkossa s. 14

Sukupolvenvaihdos vireille ajoissa s. 26

Uudistimme mittaustodistuksen s. 32

Husumin paperi​tehtaasta tulee kartonkitehdas s. 52

N채e miten Mets채 kasvaa Seuraa kuinka biotuotetehdashanke etenee metsagroup.fi

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2015

Kannattavaa kasvua vahvuuksiimme keskittyen – yhteistyössä

Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden liiketulos

NELJÄNNEKSEN KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPI s. 16 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ BOARD

Kokeile kaupankäyntiä Metsäverkossa s. 14

Sukupolvenvaihdos vireille ajoissa s. 26

Uudistimme mittaustodistuksen s. 32

Husumin paperitehtaasta tulee kartonkitehdas s. 52

150902_Viesti_3-k.indd 1

3.9.2015 9.16

KANNESSA: KUN METSIÄ HOIDETAAN SUUNNITELMALLISESTI JA OIKEA-AIKAISESTI, PÄÄSTÄÄN HYVÄÄN LIIKETULOKSEEN. SIVU 16

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 66. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

Metsä Group keskittyy siihen, missä suomalaisen puun edut parhaiten hyödynnetään ja missä osaamisemme on maailman huippua. Ydintuotteitamme yhdistää korkea laatu, jonka saa aikaan vain maailman parhaasta puusta. Suomalaisesta puusta.

Kasvuinvestointimme etenevät suunnitellusti. Äänekosken biotuotetehtaan rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Tällä hetkellä työmaalla keskitytään maansiirtoja paalutustöihin sekä piipun valamiseen.

Tahti kiihtyy koko ajan ja työmaavahvuus nousee nykyisestä noin 160:stä noin 500 henkilöön tämän vuoden loppuun mennessä. Laiteasennukset alkavat ensi vuoden alussa. Aiemmin painopapereihin keskittyneen Husumin muutostyöt kartonkitehtaaksi edistyvät myös hyvin.

Puun ostomäärät kasvavat merkittävästi parin vuoden sisällä. Toimenpiteet hankinta- ja korjuuverkoston laajentamiseksi on käynnistetty. Olemme tehneet paljon työtä myös omistajajäsentemme puukaupan ja metsänhoitotöiden oston helpottamiseksi: kesäkuusta lähtien molemmat ovat onnistuneet kanssamme verkossa. Rohkaisen jäseniämme tutustumaan sähköisiin palveluihimme. On kaikkien etu, että puu saadaan liikkeelle ja hoitotyöt tehdään kunnolla ja ajallaan.

Yleinen taloustilanne vaikuttaa Suomessa ja Euroopassa jatkuvan edelleen haasteellisena. Emme laske markkinoilta tulevien apujen varaan, vaan huolehdimme itse, että olemme kilpailukykyisiä ja menestyksemme saa jatkoa. Tämän me teemme tietenkin tiiviissä yhteis­työssä omistajajäsentemme kanssa.

Espoossa 7. syyskuuta 2015

ULKOASU WWW.BOTH.FI

KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 122 000

M

etsä Groupin liiketoiminta kehittyi positiivisesti myös vuoden 2015 toisella neljänneksellä.

Liiketuloksemme oli hieman edellistä neljännestä ja selvästi viime vuoden vastaavaa neljännestä parempi. Kannattavuutemme on toimialan huippua.

Yleistalouden vaatimattomasta tilanteesta huolimatta laadukkaat tuotteemme ovat käyneet hyvin kaupaksi. Merkittävimmät tulosparannukset viime vuoteen verrattuna saavutimme sellu- ja kartonkiliiketoiminnoissamme, jotka ovat pääasialliset kasvualueemme.

Olemme kuluneen kymmenen vuoden aikana karsineet lukuisia ydinliiketoimintaamme kuulumattomia osia. Toukokuussa tämä työ sai jatkoa, kun myimme Saksassa sijaitsevan Gohrsmühlen erikoispaperitehtaan.

Kesäkuussa sovimme alustavasti myyvämme sahatavaran jalostustoiminnot Ranskassa.

Näillä tappiollisten yksiköiden myynneillä tuetaan positiivista tuloskehitystämme myös jatkossa.

PEFC/02-31-151

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti

| 3

METSÄ GROUPIN VIESTI 3/2015

24 Päivi Renmanilla on kahden sisaruksensa kanssa metsäyhtymä, jonka metsillä on sekä PEFC- että FSCsertifikaatit.

4 |

metsä groupin viesti

26

20

Aloita sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ajoissa.

Arja Suikkala myi kesäkuussa puuta ja osti uudistuspalvelut Metsäverkon välityksellä.

46

Äänekoskelainen ravintolayrittäjä Mehmet Sahindal iloitsee biotuote­ tehtaan tulosta.

14 ”Puukauppaan olisi hyvä saada lisää vauhtia.”

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

3 KARI JORDAN

23 K ARL-ERIK HASA

Pääjohtaja

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

metsäasiantuntija Pauli Suutala 8 UUTISIA

TULOS 1 2 METSÄ GROUPIN

tulos toiselta kvartaalilta

PUUMARKKINAKATSAUS 1 4 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja

Metsäopetuksen erityisasiantuntija

TÖITÄ OSAAJILLE 40 M ETSÄSSÄ

on positiivista nostetta

HENKILÖ 42 M ATTI TURTIAINEN,

hallintoneuvoston jäsen esittelyssä

JÄSENET 16 K ANNESSA:

Suunnitelmallisuudella korkeaan liiketulokseen 18 J O 16 VUOTTA

metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaana

20 E NSIMMÄISTEN

38 E NSIKOKEMUKSIA

biologisesta vesakontorjunnasta

verkkokauppoja tehneiden kokemuksia 22 M ETSÄVERKKOON

pääsee pankkitunnuksilla 24 L IITTYMINEN

FSC-ryhmäsertifikaattiin sujui vaivattomasti 26 S UUNNITTELU

sujuvoittaa sukupolvenvaihdosta

METSÄT 29 P OTTIPUTKELLE

käyttöä puolukka-aikaankin 32 TUTUSTU uuteen

mittaustodistukseen 36 M ETSÄNHOITO

LIIKETOIMINTAALUEET 44 BIOTUOTETEHTAAN rakentaminen etenee aikataulussaan

48 M ETSÄ TISSUE

hakee kasvua yhdessä asiakkaiden kanssa 50 P UURAKENTAMINEN

vastaa kaupungistumisen ja väestönkasvun haasteisiin 52 H USUMIN

paperitehtaasta tulee kartonkitehdas 54 M ETSÄSTÄ

kasvua

ja riistanhoito käsi kädessä

metsä groupin viesti

| 5

LYHYESTI Teksti Outi Lahdenmäki Kuva Juha Harju

HENKILÖ­K UVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA ME TSÄ AMMAT TIL AISIA

Metsään kannattaa sijoittaa Tuottavuus ja kannattavuus ovat asioita, joita myös metsänomistajan on hyvä miettiä.

METSÄÄ, kuten muutakin varallisuutta, on hoidettava. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että hakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Asiakkaat arvostavat laadukkaita ja kilpailukykyisiä metsäomaisuudenhoidon palveluita. Tehtäväni on esittää asiakkailleni heidän metsiinsä parhaiten sopivat hoitoketjut ja käsittelytavat.

Asiakasta on kuunneltava tarkasti, hän tekee päätökset. Palvelurepertuaaristamme on helppo valita kannattavat ja metsän tuottoa parantavat toimenpiteet – metsänhoidosta aina puukauppatulojen sijoittamiseen.

Sijoittaminen kannattaa myös metsänhoidossa. Esimerkiksi oikea-aikainen varhaisperkaus edistää taimikon kehittymistä ja aikanaan parantaa metsän tuottokykyä. Turvemailla harvennusten yhteydessä tehty tuhkalannoitus turvaa osaltaan puuntuotantokykyä.

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan erityisesti metsänomistuksessa. Nuoret kannattaa kasvattaa metsänomistajuuteen pienestä pitäen.

Pauli Suutala Metsäasiantuntija, metsäomaisuudenhoito Seinäjoen hankintapiiri

metsä groupin viesti

| 7

LYHYESTI Teksti Armi Purhonen Kuva Jari Niskanen/Kuvaliiteri

METSÄ­OMAISUUTESI ­­ HOITOPALVELUT

Esimerkiksi riekon elinolosuhteisiin on odotettavissa parannusta, kun PEFC-kriteeristö edellyttää jättämään enemmän tiheikköjä ja suojakaistoja, jotta se muiden kanalintujen tavoin löytää paremmin ravintoa ja elintärkeitä suojapaikkoja.

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja ­toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen ­suojelu

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Bonukset • Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus

• Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group.

Metsäomaisuutesi hoitaja.

Asiakaspalvelu puh. 010 7770 ma–pe 8–20 ja la 10–16 tai jasenpalvelut@metsagroup.com

8 |

metsä groupin viesti

Uudet PEFC-kriteerit käyttöön ensi vuonna Suomen metsiä on PEFC-sertifioitu jo viidentoista vuoden ajan.

Määräajoin metsien hoitoa ja käyttöä koskevat vaatimukset tarkistetaan, jotta ne vastaavat yhteiskunnan eri tahojen näkemyksiä metsien hoidon kestävyydestä. Tarkistetut PEFC-vaatimukset otetaan käyttöön vuonna 2016.

P

EFC asettaa vaatimuksia muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiselle, metsien terveyden ja kasvun sekä virkistyskäytön mahdollisuuksien ylläpidolle.

Uudistetussa kriteeristössä muuttuu esimerkiksi se, kuinka paljon hakkuualalle pitää jättää säästö- ja lahopuita.

Vaatimuksena tulee olemaan vähintään 10 puuta hehtaarilla, kun aiemmissa kriteereissä vaatimus on ollut 5–10 puuta. Riistanhoitoon panostetaan entistä enemmän tiheikköjä ja suojakaistoja jättämällä. Lisäksi työn- ja urakanantajien velvollisuudet on kirjattu aiempaa laajemmin.

Kriteereitä oli valmistelemassa ja kommentoimassa kattava läpileikkaus metsään liittyvien organisaatioiden edustajia, kuten metsäteollisuus, metsäalan yrittäjäorganisaatiot, MTK, Suomen Riistakeskus ja Suomen 4Hliitto.

Varmistathan mukanaolosi METSÄNOMISTAJIEN on syytä pitää huoli siitä, että he ovat mukana PEFC-sertifioinnissa. Mukanaolo kertoo, että metsänomistaja on sitoutunut harjoittamaan vastuullista ja kestävää metsätaloutta.

Sertifiointi turvaa puulle paremmat markkinat.

Omistajajäsenet voivat liittyä alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin Metsä Groupin sertifiointiryhmän välityksellä.

Jäsenille liittyminen on maksutonta, eikä heiltä peritä vuosimaksua. Metsä Groupin PEFC-sertifiointiryhmään liittymisen edellytyksenä on, että jäsenen metsävaratiedot on ladattu Metsäverkkoon.

Lisätietoa liittymisestä saa omalta metsäasiantuntijalta. Ryhmään pääsee mukaan myös täyttämällä ilmoittautumislomake nettisivuillamme osoitteessa www.metsaforest.fi.

Kemera kannustaa taimikonhoitoon Uusi kesäkuussa voimaan tullut kestävän metsätalouden rahoituslaki on innostanut metsänomistajia etenkin taimikoiden varhaishoitoon, joka tuli uutena työlajina tuen piiriin. Kemera-hakemusten käsittely on kuitenkin ruuhkautunut. ”KEMERA-LAISSA on monia hyviä uudistuksia”, Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko sanoo. ”Erityisen hyvää on se, että taimikon varhaishoitoon on nyt tarjolla tukea, onhan kyseessä taimikon tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä työlaji.”

Arkko kuitenkin harmittelee kemera-hakemusten käsittelyssä Metsäkeskuksella syntynyttä viivettä. ”Kun hakemusten käsittely on ruuhkautunut, metsänomistajat ovat epätietoisia asioiden etenemisestä, ja he joutuvat odottamaan hyväksymispäätöksiä ja tukien maksatuksia.” ”Vaikka tukea pitää hakea etukäteen Metsä­ keskukselta, esimerkiksi taimikonhoitotyön voi

aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen.

Näin on myös juurikäävän torjunnan suhteen, mutta se onkin pääsääntöisesti meidän korjuuta harjoittavien toimijoiden toteuttama työlaji.”

Arkko kannustaa metsänomistajia aktiiviseen taimikoiden hoitoon. ”Hakemuksen hyväksymistä ei kannata jäädä odottelemaan, vaikka hakemusten käsittelyyn onkin luvattu lisää vauhtia. Taimikot kannattaa panna kuntoon, tukirahat tulevat sitten aikanaan.”

Kun Metsä Group tekee metsänomistajan­ taimikonhoitotyöt, kemera-tuen haku kuuluu­ palvelukokonaisuuteen. ”Tukiraha ohjataan kokonaisuudessaan asiakkaallemme”, Arkko painottaa.

Kääntömättäillä taimet hyvään kasvuun myös Venäjällä HYVIN tehty maanmuokkaus varmistaa, että

taimet lähtevät hyvin kasvuun. Metsä Groupin kehittämä ja laajalti käyttämä kääntömätästys on hyvä esimerkki siitä, miten oikealla tavalla toimien sekä metsätalous että ympäristö hyötyvät. Nyt menetelmää on viety myös Venäjälle, jossa ensimmäiset kääntömättäät tehtiin Metsä Forest Podporozhyen vuokraamissa metsissä viime keväänä. ”Kääntömätäs tehdään siten, että kaivinkoneen muokkauskauhalla otetaan maa-ainesta ja käännetään se ympäri mättääksi samaan kuoppaan, josta se otettiin. Taimi istutetaan näin syntyneen kivennäismaalaikun keskelle niin, että sen juuripaakku yltää kunttakerrokseen ravinteiden ja kosteuden lähelle”, menetelmää kehittämässä ollut ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo kertoo.

Yksi Venäjän metsätalouden suurista haasteista on haavan voimakas lisääntyminen –

Tee kaupat verkossa, niin osallistut arvontaan UUDISTUNUT Metsäverkko-palvelu

tekee metsänomistamisesta ja -hoidosta entistä helpompaa. Sen avulla voit hoidattaa metsääsi ja tehdä puukauppaa jopa käymättä metsässäsi lainkaan. Lataa palvelu myös älypuhelimeesi. Näin metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi, missä ikinä kuljetkaan.

Jos olet omistajajäsen ja teet kanssamme kaupat Metsäverkon kautta 31.12.2015 mennessä, olet mukana arvonnassa, jonka palkintona on viisi kappaletta 1 000 euron arvoista matkalahjakorttia.

haapa tyrehdyttää istutettujen havupuiden­ taimien kasvun alkuunsa. Mitä enemmän maanpintaa rikotaan taimen ympärillä, sitä otollisemmat olosuhteet luodaan siemensyntyisten lehtipuun taimien samoin kuin heinien kasvulle. Kääntömätästyksessä maanpintaa rikotaan mahdollisimman vähän, mikä vähentää huomattavasti kilpailevan kasvillisuuden määrää ja tulevaa hoitotarvetta.

Kääntömättääseen istuttaminen on helppoa, taimi lähtee ripeään kasvuun, vesakkoa syntyy vähemmän ja taimikonhoito tulee siksi edullisemmaksi. Lisäksi ravinnehuuhtoumat kivennäismaasta vesistöihin vähenevät, suurempi osa metsäkasvien juuristoa säilyy ehjänä ja maasto on miellyttävämpi liikkua niin hoitotöitä suorittaville kuin virkistyskäyttäjillekin.

Metsä Forest Podporozhye on eri sidosryhmien keskuudessa tunnettu edistyksellisyydestään metsänhoidossa. Vuonna 2013 Leningradin alueen Luonnonvarakomitea myönsi sille parhaan metsänvuokraajan palkinnon kestävän metsänkäytön, metsänuudistamisen ja suojelemisen edistämisestä Leningradin alueella.

Anna palautetta, voit voittaa Metsä Tissuen tuotteita LÄHETÄ TOIMITUKSEEMME palautetta ja juttu​-

ideoita marraskuun loppuun mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Lähetä postisi osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

Liitäthän viestiisi osoitteesi ja puhelinnumerosi.

metsä groupin viesti

| 9

LYHYESTI Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

Tuhkalannoituksella voidaan saavuttaa hehtaarilla jopa 3–6 kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu. Tuhkan kasvua lisäävä vaikutus voi kestää yli 30 vuotta.

Kemin sellutehtaalta tuhkaa lannoitukseen Kaikilla omistajajäsenillä on mahdollisuus saada Metsä Groupilta tuhkalannoitusta.

T

ällä hetkellä konsernin omilta tuotantolaitoksilta tuhkaa saadaan Metsä Boardin massatehtaalta Kaskisista ja Äänekoskelta, jonne kootaan Äänekosken tehdasintegraatin ja Suolahden vaneritehtaan tuhkaa. Myös rakenteilla olevan biotuotetehtaan tuhkan käyttöä lannoitukseen tutkitaan. ”Niillä alueilla, joilla konsernin laitosten omaa tuhkaa ei ole saatavilla, tarjoamme lannoitteeksi yhteistyökumppaniltamme hankittua rakeistettua tuhkaa.

Tuhkalannoittamisen hehtaarimäärät ovat kasvaneet nopeassa tahdissa. Olemme tuplanneet ne useana vuonna peräkkäin”, asiakaspäällikkö Mikko Välikoski sanoo.

Metsä Group on saanut tuhkalannoituksesta hyviä tuloksia konsernin omistamissa metsissä. Välikoski sanoo, että tuhkalannoitus on erityisen kannattavaa turvemailla, jotka kärsivät fosforin ja kaliumin puutteesta, mutta joissa on riittävästi typpeä. ”Liian karuille suoalueille tuhkaa ei kannata levittää.”

10 |

metsä groupin viesti

Pitkävaikutteinen lannoite

”Tuhkaa lannoitteena on tutkittu pitkään, ja esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen mukaan sillä voidaan saavuttaa yhdellä hehtaarilla jopa 3–6 kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu. Tuhkan kasvua lisäävä vaikutus voi kestää yli 30 vuotta.”

Kun tuhkalannoitusta ryhdytään suunnittelemaan, Metsä Groupin metsäasiantuntija tutkii kohteen. ”Usein ravinnepuutos käy ilmi edellisvuoden runsaista keltaisista neulasista.

Joistakin kohteista tarvitaan neulasnäyte asian varmistamiseen. Ravinnepuutoksen korjaavan terveyslannoituksen kustannuksiin saa tällä hetkellä 40 prosentin kemera-tuen.”

Tuhka levitetään metsään pääsääntöisesti maalevityksenä metsätraktorilla heti harvennushakkuun jälkeen, jotta voidaan hyödyntää harvennuksessa syntyneitä ajouria. Välikosken mukaan metsää kunnostetaan usein samalla myös ojia aukaisemalla. Se tehdään lannoituksen jälkeen.

”Tuhkan ravinnepitoisuus määrittelee levitettävän tuhkan määrän – myymme ravinteita emme vain tuhkaa”, Välikoski painottaa. ”Tutkimme tarkasti käyttämämme tuhkan ravinnearvoja. Yhdelle hehtaarille levitettävässä tuhkassa pitää olla vähintään 40 kiloa fosforia ja 80 kiloa kaliumia.”

Helikopterilevitystä kehitetään

Pieni osa Metsä Groupin tuhkalannoituksesta on parin viime vuoden aikana tehty helikopterilla, jolloin käytetään rakeistettua tuhkaa. ”Lokakuussa testaamme PohjoisSuomessa kahdella kohteella erilaisia toimintatapoja, jotta helikopterilevityksestä saadaan mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas menetelmä.” ”Helikopterilevitys on hyvä vaihtoehto etenkin kesäaikaiseen tuhkalannoittamiseen kohteissa, joissa esimerkiksi ojitus haittaisi metsätraktorilevitystä.”

SYKSY

Tilaa metsänhoitopalvelun laskut verkkopankkiisi VOIT vastaanottaa tekemistämme metsänhoitotöistä e-laskun omaan verkkopankkiisi, kunhan valitset siellä Metsäliitto Osuuskunnan e-laskuja tarjoavien yritysten listalta. Sen jälkeen laskut lähetetään suoraan verkkopankkiisi, jolloin niiden maksu sujuu ilman tili- ja viitenumeroiden näppäilyä.

Vielä ehdit!

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI • Syksyllä kannattaa käydä

polkemassa heinät ja vatukko alas taimien ympäriltä 2–4 vuotta sitten istutetuilta reheviltä kohteilta, jotta taimet eivät jää talveksi lakoontuvan heinän alle. Samalla pienennät myyrätuhon riskiä!

• Puiden pituus- ja paksuuskasvu

päättyy elokuun aikana, joten nyt voit käydä tarkistamassa metsäsi tämän vuoden kasvun. Etenkin taimikot muuttuvat nopeasti, ja havupuut tarvitsevat apua kilpailussa nopeakasvuista vesakkoa vastaan. Onko taimikkosi jo hoidon tarpeessa? Taimikonhoitoa voidaan tehdä pitkälle syksyyn – kysy metsäasiantuntijaltamme tekijöitä hoitotöihin.

• Lannoitus on yksi

metsänkasvatuksen tuottavimmista investoinneista.

Lannoitukset saadaan tehtyä kustannustehokkaasti, kun saman alueen lannoitukset suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Kerro meille hyvissä ajoin metsäsi lannoituskohteista, niin otamme ne huomioon alueen ensi vuoden lannoituksia suunniteltaessa.

• Syksy on hyvää aikaa hoitaa

maanmuokkaus- ja istutustyöt.

Syysistutuksia voi routimattomilla kangasmailla tehdä syyskuun loppuun asti ja maanmuokkausta niin pitkään, kunnes maa jäätyy. Syksyllä istutetut taimet ovat maastossa valmiina, kun kasvukausi keväällä alkaa.

OMISTAJAJÄSEN, tee uusi Taimiturvatilaus 1.10. mennessä, niin saat 30 euron hehtaarialennuksen (alv 0 %). Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. Lue lisää www.metsaforest.fi tai kysy omalta metsäasiantuntijaltasi.

ASIAKASPALVELUMME ON TAVOITETTAVISSA arkisin 8–20 ja lauantaisin 10–16.

Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com

NYT MYÖS SOMESSA! Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

NIMITYKSIÄ

Uudet puukaupan ja palvelumyynnin metsäasiantuntijat: Tommi Kokkonen Puumala (länsi) ja Mikkeli (Anttola) puh. 050 5988 426

PÄÄTOIMITTAJALTA

Lisää osaamista METSÄ GROUPIN LÄHIVUOSIEN painopisteenä on kannattava kasvu. Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy vuonna 2017, ja Husumin tehtaan uudet kartongit tulevat markkinoille vuonna 2016. Nämä ovat merkittäviä kasvuaskeleita, joiden menestyksekäs toteutus vaatii huippuosaamista. Sitä Metsä Groupissa laajasti jo onkin, mutta osaajia tarvitaan jatkossa yhä enemmän.

Olen ilolla seurannut, miten paljon hakijoita Metsä Groupin avoimiin työpaikkoihin, koulutusohjelmiin ja kesätöihin on ollut. Konsernimme todella kiinnostaa tulevaisuuden osaajia.

Puun käyttö kasvaa Suomessa merkittävästi, ja tätä varten tarvitaan lisää osaavaa puunhankinta-, korjuu- ja kuljetushenkilöstöä. Äänekosken biotuotetehtaan rakennustöissä tarvitaan monen alan ammattilaisia. Heistä jotkut ovat olleet rakentamassa jo Äänekosken nykyistä sellutehdasta ja tuovat täten nuoremmalle rakentajasukupolvelle arvokasta tietoa.

Uusien biotuotteiden kehitystyö tarjoaa hyvin monipuolisia mahdollisuuksia ja vaatii jälleen uudenlaisia kykyjä. Myös Husumin tehtaalla Ruotsissa käynnistyvä taivekartongin tuotanto edellyttää henkilöstöltä aivan uusia taitoja. Suomen tehtaiden kartonkiammattilaiset tukevat tämän osaamisen kehittämistä.

Nyt on aika lisätä panostuksia uusien metsäammattilaisten koulutukseen.

Uskon, että metsäteollisuuden hyvät näkymät kasvattavat hakijamäärää alan koulutusohjelmiin. Suosittelen tarttumaan rohkeasti tilaisuuksiin kasvaa metsäalan ammattilaiseksi.

Kuten vanhassa laulussakin sanotaan: ”Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt”. Rohkenen ennustaa yllätystä positiiviseksi.

Arto Leppämäki Virrat puh. 050 5635 466 Timo Paananen Viitasaari (länsi) Puh. 046 9230 091 Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot saat osoitteesta: www.metsaforest.fi/yhteystiedot

metsä groupin viesti

| 11

KONSERNIN TULOS

METSÄ GROUPIN TULOS

Metsä Groupin liiketoiminta kehittyi vakaasti Metsä Groupin tammi–kesäkuun 2015 liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 266 miljoonaa euroa ja liikevaihto 2 585 miljoonaa euroa.

K

onsernin liiketoiminta kehittyi vakaasti myös vuoden 2015 toisella neljänneksellä. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli hieman edellistä neljännestä ja selvästi viime vuoden vastaavaa neljännestä parempi”, pääjohtaja Kari Jordan sanoo. ”Merkittävimmät kannattavuuden parannukset olemme viime vuoteen nähden saavuttaneet sellu- ja kartonkiliiketoiminnoissamme.”

Konsernin kasvuinvestoinnit etenevät suunnitellusti. Äänekosken vuoden 2017

Puunhankinta ja metsä­palvelut SUOMESSA PUUKAUPPA kävi tasaisesti, ja metsänhoitopalveluiden myynti kasvoi ennakoidun voimakkaasti.

Energiapuun markkinatilanne jatkui vaikeana koko Itämeren alueella.

Metsä Forest osti kaikkia puutavaralajeja sekä pystyettä hankintakaupalla. Talvella hakattavien leimikoiden ostoa jouduttiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rajoittamaan leudon talven vuoksi muilta kuin sopimusasiakkailta. Kysyntä kuitenkin vilkastui toisella vuosineljänneksellä ja painottui kesäkorjuukel​poisiin leimikoihin ja tukkeihin.

Baltian ja Venäjän korjuuolosuhteet paranivat vuoden toisella neljänneksellä, ja kuitupuun tarjonta pysyi hyvällä tasolla. Ruotsissa voimakas

12 |

metsä groupin viesti

kolmannella neljänneksellä valmistuvan biotuotetehtaan rakennustyöt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Aiemmin painopapereihin keskittyneen Husumin tehtaan muutostyöt kartonkitehtaaksi edistyvät myös Metsä Groupin tavoitteiden mukaisesti. ”Yleinen taloustilanne vaikuttaa Suomessa ja päämarkkinoillamme Euroopassa jatkuvan edelleen haasteellisena.”

Metsä Groupin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen vuoden 2015 toisen neljänneksen tasolla.

kuitupuun tarjonta jatkui ylittäen kysynnän.

Kotimaassa puuta korjattiin tavoitteiden mukaisesti, ja toimitukset tuotantolaitoksille sujuivat suunnitellusti.

Tammi–kesäkuussa puuta toimitettiin yhteensä 12,1 miljoonaa kuutiometriä (11,6).

Metsä Forest lanseerasi kesäkuussa sähköisen puukaupan ja metsänhoitopalveluiden myynnin. Ensimmäinen sähköinen puukauppa tehtiin 2. kesäkuuta. Metsäverkko-​inter​-​ netpalvelu avattiin kesäkuussa kaikkien jäsenten käyttöön.

Puutuotteet toimitusmäärät kasvoivat hieman edellisen vuoden vertailujaksosta. Sahauksen kannattavuus heikkeni sahatavaran laskeneiden toimitushintojen seurauksena. Rakentamisen ja teollisuustuotteiden

VERTAILUKELPOISET

Tammi–kesäkuu

• Liikevaihto oli 2 585 miljoo-

naa euroa (1–6/2014: 2 519 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluontei-

sia eriä oli 266 miljoonaa euroa (197). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 272 miljoonaa euroa (230).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 230 miljoonaa euroa (157). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli 234 miljoonaa euroa (189).

Huhti–kesäkuu

• Liikevaihto oli 1 330 miljoonaa euroa (4–6/2014: 1 265 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia

eriä oli 137 miljoonaa euroa (92).

Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 154 miljoonaa euroa (160).

• Tulos ennen veroja ja ilman ker-

toimitushinnat olivat edellisen vuoden vertailujaksoa korkeammat. Tuottavuuden hyvä kehitys alensi muun muassa työkustannuksia.

Sahatavaran liikevaihto laski selvästi edellisen vuoden vertailujaksosta alempien myyntihintojen takia. Kuusisahatavaran vertailukelpoiset toimitusmäärät säilyivät edellisen vuoden vastaavan jakson tasolla, kun taas mäntysahatavaran toimitukset vilkastuivat.

Sahatavaran markkinatasapaino jatkui heikkona. IsossaBritanniassa sahatavaran jalostetuotteiden liikevaihto kasvoi selvästi, Ranskassa niiden markkinatilanne oli edelleen heikko.

Rakentamisen ja teollisuustuotteiden liikevaihto laski edellisen vuoden vertailujaksosta. Sekä Kerto®:n että vanerien toimitusmäärät laskivat.

Rakennuslevyjen markkinatasapaino Euroopassa säilyi suotuisana.

taluonteisia eriä oli 114 miljoonaa euroa (77). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli 128 miljoonaa euroa (146).

Sellu METSÄ FIBREN tulos parani pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen, myyntimäärän kasvun ja alempien kustannusten seurauksena.

Sellun myyntimäärä nousi 2 prosenttia ja oli 1 175 000 tonnia (1 156 000). Havusellun valuuttamääräiset markkinahinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lehtisellun keskimääräiset hinnat nousivat yhden prosentin.

Yhdysvaltain dollarin keskikurssi vahvistui 18,6 prosenttia, mikä vaikutti positiivisesti tulokseen.

Havusellun hinta Euroopassa oli tammikuun alussa 932 dollaria tonnilta ja katsauskauden lopussa 853 dollaria.

Lehtisellun vastaavat hinnat olivat 742 ja 797 dollaria.

Metsä Fibre teki huhtikuussa 2015 päätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle, minkä jälkeen rakennustyöt aloitettiin välittömästi maansiirto- ​ ja perustustöillä.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi huhtikuussa biotuotetehtaalle uusiutuvan energian investointitukea 32,1 miljoonaa euroa. Tuki mahdollistaa edistyksellisen ja riskipitoisen energiateknologian valinnan muun muassa biotuotetehtaan soodakattilan ja meesauunin laiteratkaisuissa.

Metsä Boardin taivekartongin ja ensikuitulainerin toimitusmäärät kasvoivat tammi–kesäkuussa 13 prosenttia.

Kartonki

kertaluonteisia eriä edelliseen vuoteen verrattuna paransivat taivekartongin ja valkoisen ensikuitulainerin toimitusmäärien nousu, Yhdysvaltain dollarin ja Ison-Britannian punnan vahvistuminen sekä Ruotsin kruunun heikkeneminen euroa vastaan.

Liiketulokseen kirjatut kertaluonteiset erät olivat nettona 20,1 miljoonaa euroa (11,3), joista merkittävimmät erät olivat 17,5 miljoonan euron myyntivoitto liittyen Saksassa sijaitsevan Gohrsmühlen tehtaan myyntiin ja 2,6 miljoonaa euroa liittyen Alizayn tehtaan sulkemista varten tehtyjen ​ varausten peruuttamiseen.

Metsä Boardin taivekartongin ja ensikuitulainerin yhteenlaskettu toimitusmäärä tammi–kesäkuussa oli 688 000 tonnia (610 000), mikä vastaa

LIIKETULOSTA ILMAN

13 prosentin kasvua. Paperien toimitusmäärä oli 294 000 tonnia (320 000).

Ilman kertaluonteisia eriä Metsä Boardin sijoitetun pääoman tuotto oli 11,6 prosenttia (8,8) ja osakekohtainen tulos 0,19 euroa (0,10).

Metsä Boardin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 45,9 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 39 prosenttia (31.12.2014: 39,2 ja 51).

Standard & Poor’s Ratings Services nosti helmikuussa Metsä Boardin luottoluokituksen kahdella pykälällä tasolta B+ tasolle BB. Kesäkuussa Moody's Investors Service nosti Metsä Boardin luottoluokituksen kahdella pykälällä tasolta B1 tasolle Ba2.

Luokitusten näkymät ovat vakaat, ja niiden nousulla ei ollut vaikutusta Metsä Boardin nykyisiin rahoituskustannuksiin.

kuluvarauksia ja alaskirjauksia

ehmo- ja ruoan­ yhteensä 10,3 miljoonaa euroa.

P Lisäksi Metsä Tissue on kirjanlaitto­paperit METSÄ TISSUEN kannattavuus

on parantunut yhtiönlaajuisten, kustannusrakennetta tehostavien muutosten seurauksena. Dollarin vahvistumisen takia nousseet selluhinnat vaikuttivat tulokseen negatiivisesti erityisesti toisen vuosineljänneksen aikana.

Metsä Tissue päätti lopettaa kannattamattoman Consumerliiketoiminnan Venäjällä, ja tuotanto päättyi kesäkuun lopussa. Venäjällä olevia AwayFrom-Home-asiakkaita palvellaan jatkossa muiden Metsä Tissuen tehtaiden toimesta, ja Vorsinossa ollut jalostuslinja siirretään Metsä Tissuen Puolan tehtaalle Krapkowiceen. Metsä Tissue tammi–kesäkuussa kirjasi kertaluonteisina erinä Venäjän-toimintoihin liittyviä

Liiketulos ilman kerta­ luontoisia eriä, milj. euroa

Liikevaihto, milj. euroa

nut kertaeränä Saksan Dürenin tehtaan yhden jalostuslinjan sulkemisesta aiheutuneita alaskirjauksia 1,8 miljoonaa euroa.

Lambin wc- ja talouspaperien laatua on parannettu, ja toisen vuosineljänneksen aikana Lambin myyntimäärät kehittyivät suotuisasti. Itäisen Keski-Euroopan markkinoilla lanseerattiin uudet Mola- ja Tento-talouspaperit Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Läntisen Euroopan alueella lanseerattiin Fasana-lautasliinat sekä suurasiakas- että kuluttaja​-​ segmenteille.

Saksan Raubachin tehtaalle rakennetaan uusi tuotantolinja, ja projekti käynnistyy vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla.

Uuden tuotantolinjan on määrä valmistua vuoden 2016 toisen vuosineljänneksen aikana.

Toisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

Viimeisen neljänneksen ­liiketulos ilman kerta­ luontoisia eriä, milj. euroa

1–6/2015

1–6/2014

1–6/2015

1–6/2014

4–6/2015

4–6/2014

4–6/2015

4–6/2014

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

805,2

814,4

15,6

15,7

393,5

379,5

6,9

7,0

PUUTUOTTEET

452,2

473,7

18,0

23,0

242,8

251,8

10,2

14,4

SELLU

721,5

654,7

171,1

91,3

391,1

325,8

92,5

36,3

1047,7

995,2

90,2

64,4

522,0

494,0

47,0

28,3

502,7

502,7

23,4

21,5

249,0

250,2

7,6

9,7

KARTONKI JA PAPERI PEHMO– JA RUOANLAITTOPAPERIT

metsä groupin viesti

| 13

PUUMARKKINAKATSAUS

PUUN KYSYNTÄ SYYSKUUN PUOLIVÄLISSÄ

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KOIVUKUITU METSÄENERGIA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

Rohkeasti sähköiseen kaupankäyntiin Avasimme kesäkuussa Metsäverkon kaikille omistajajäsenille ja aloitimme samalla sähköisen kaupankäynnin. Uusi mahdollisuus on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja nyt kannattaakin kokeilla rohkeasti, kuinka puukauppa ja metsäpalveluiden osto verkossa sujuvat.

T

ehdäänpä puukaupat verkossa tai perinteisesti, kaupankäyntiin olisi hyvä saada lisää vauhtia koko maassa, jotta teollisuus saa tarvitsemansa puut. Kesään saakka omassa puukaupassamme sopimusasiakkaiden myymän puun osuus oli huomattavan suuri, kuten muinakin alkuvuosina.

Konsernin oma teollisuus käyttää puuta edelleen budjetointinsa mukaisesti. Näin ollen puun kysyntä jatkuu hyvänä, ja se kohdistuu näin alkusyksyllä erityisesti tukki- ja kesäkorjuukelpoisiin harvennusleimikoihin. Talviharvennusleimikoita jäi viime talven kehnojen kelien takia korjaamatta, joten uusien oston kanssa joudumme vielä odottelemaan, millainen korjuutalvi on tulossa.

Seuraamme tarkasti sahateollisuuden vaikeaa markkinatilannetta. Sahatavaran varastotaso niin Suomessa kuin kilpakumppani Ruotsissa on korkealla ja hinta­ taso edelleen laskeva. Tukin hinnan ja sahatavaran välillä pitää löytyä tasapaino, sillä puun hinta on merkittävä sahateollisuuden kannattavuuden kannalta.

Energiapuusta on koko Itämeren alueella yhä ylitarjontaa. Kotimaassa turpeen nosto kangerteli kesällä säiden takia, mikä 14 |

metsä groupin viesti

helpottaa hieman metsäenergian tilannetta.

Sen ostossa keskitymme latvusmassaan ja rankaan.

Ruotsissa kuitupuun ja etenkin havukuidun ylitarjonta jatkuu. Naapurissa sahataan vilkkaasti, sillä euroon nähden heikko kruunu pitää yllä maan kilpailukykyä.

Uudistimme mittaustodistuksemme entistä havainnollisemmaksi.

Venäjällä puumarkkinatilanteeseen ja erityisesti sahatavaran tuotannon määrään vaikuttaa ruplan voimakas heikentyminen.

Baltiassa kesän kehnoista korjuukeleistä huolimatta puuta tulee markkinoille hyvin.

Siellä sahauksen kannattavuutta on parantanut tukin hinnan joustaminen.

Kotimaassa saimme loppukeväästä hyvän uudistetun kestävän metsätalouden rahoituslain, jonka voimaantulon odottelu haittasi kevätkauden hoitotöitä. Sittemmin tukihakemukset ovat ruuhkautuneet, ja nyt luvassa on vielä kemera-varojen supistaminen – syyskuun alun tiedon mukaan jopa 13 miljoonan euron verran.

Olisi tärkeää, ettei rahoituksen supistus kohdistu ainakaan taimikon varhaishoitoon, joka saatiin uutena työlajina kemeraan mukaan. Harmillista on sekin, että vaade tukihakemuksen jättämisestä etukäteen on lisännyt byrokratiaa.

Otamme tänä syksynä käyttöön uudistetun mittaustodistuksen ja sen liitteen.

Haluamme toimia puukaupassakin mahdollisimman läpinäkyvästi ja antaa myyjälle kaiken annettavissa olevan puukauppaa koskevan tiedon. Olemme pyrkineet tekemään mittaustodistuksen liitteineen niin havainnollisiksi, että metsänomistajan on itse helppo nähdä, miten hänen leimikollaan on toimittu. Ja jos jokin asia jää epäselväksi, sen voi aina varmentaa omalta metsäasiantuntijalta.

Toivotan omistajajäsenille toimeliasta syksyä. Sen voi aloittaa vaikkapa Metsäverkossa sähköisen tarjouspyynnön tekemällä.

Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään.

Voit saada pian hakkuukypsästä metsästäsi jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta.

TILAA

ensi kesän metsänlannoitukset 1.12. mennessä ja hyödynnä aikaisen tilaajan hintaetu.

Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin.

Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus­ ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta.

Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puukaupassa?

Metsänlannoitus lisää erityisesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua.

Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ja ota yhteyttä Metsä Groupin metsäasiantuntijaan ja kerro tavoitteistasi!

JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvitus Kanerva Karpo

”Kun Keski-Suomessa metsätalouden liiketulos oli viime vuonna hehtaarilta 127 euroa, metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme tulos oli keskimäärin 159 euroa eli 25 prosenttia suurempi.”

Metsänhoitopalvelut tarjolla jokaiselle METSÄ Groupin metsä-

KAIKILLE muillekin jäsenille

omaisuuden hoitosopimus on tarkoitettu sellaisille omistajajäsenille, joiden metsissä tehdään hoito- ja hakkuutöitä säännöllisesti vuosittain.

on koko maassa tarjolla Metsä Groupin monipuoliset metsänhoitopalvelut, jotka hän saa omalta puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijaltaan.

16 |

metsä groupin viesti

SUUNNITELMALLISUUDELLA

KORKEAAN LIIKETULOKSEEN Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme liiketulos hehtaaria kohti on neljänneksen korkeampi kuin maamme yksityismetsissä keskimäärin.

Tämä käy ilmi, kun verrataan asiakkaidemme ja Luonnonvarakeskuksen julkistamia koko valtakuntaa koskevia metsänomistajien kannattavuus­ lukuja keskenään.

V

altakunnan tason vertailussa ei voida aivan tarkasti tietää, sijoittuvatko asiakkaidemme metsätilat maantieteellisesti samalla tavalla kuin Suomen metsätilat keskimäärin sijoittuvat”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen toteaa. Hän nostaakin esimerkiksi Keski-Suomen luvut. ”Siellä meillä on runsaasti hoitosopimusasiakkaita, eikä alueellista sijoittumiseroa synny.” ”Kun Keski-Suomessa metsätalouden liiketulos oli viime vuonna hehtaarilta 127 euroa, metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme tulos oli keskimäärin 159 euroa eli 25 prosenttia suurempi.”

Jumppanen sanoo, että pitkäaikaisten asiakkaidemme liiketulokset ovat jopa 30–40 prosenttia korkeammat kuin alueella keskimäärin. Yksittäisiin tuloksiin vaikuttavat esimerkiksi metsänomistajan asettamat tavoitteet ja metsien rakenne.

Liiketulosta laskettaessa on otettu huomioon metsäpinta-ala, puunmyyntitulot, metsäpalveluihin käytetyt varat ja metsänomistajan saama kemera-tuki.

Suositellaan muillekin

Jumppanen sanoo, että hoitosopimusasiakkaat ovat Metsä Groupille tärkeitä, sillä he turvaavat muiden jäsenetusopimusasiakkaiden kanssa konsernin tuotantolaitosten puuhuollon. ”Heinäkuussa teettämässämme asiakastutkimuksessa, johon vastasi 300 metsänomistajaa, saimme neljästä toimijasta korkeimman suositteluindeksin. Hoitosopimusasiakkaamme olivat valmiimpia suosittelemaan meitä myös muille metsänomistajille kuin kilpailijoidemme asiakkaat.” Tutkimuksen haastateltavat saatiin otannalla yleisestä metsänomistajarekisteristä, jossa on myös kilpailijoiden asiakkaita. Vastanneilla on metsissään vuosittain hoito- ja hakkuutöitä.

Jumppanen kertoo, että kesällä tehtyä asiakastutkimusta laajennetaan ja syvennetään, jotta saadaan selville,

miten toimintaa voidaan entisestään kehittää. ”Opiksi ottaminen on tärkeää, ja siksi käymme aina tarkkaan lävitse myös kaikkien perinteisten asiakaspalautekyselyidemme tulokset”, Jumppanen painottaa. ”Haluamme tehdä työt asiakkaidemme metsissä niin hyvin, että he pitävät meidät kumppaninaan jatkossakin.

Hoitosopimus on asiakkaallemme vaivaton tapa huolehtia metsäomaisuudesta.”

Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkailla on monia rahanarvoisia etuja. Metsä Group muun muassa sitoutuu ostamaan heidän puunsa, he saavat puukaupoistaan

Metsäomaisuuden hoito­sopimuksen rahanarvoiset edut ETU

e/ha/ vuosi

Jatkuvasti voimassa oleva metsäsuunnitelma

1,5

Ajantasaiset metsävaratiedot

1,0

Maksuton metsänhoito/ hakkuuehdotus

2,5

Puukaupan bonus

3,0

Kilpailukykyiset metsänhoidon hinnat, ei vuosimaksua

2,0

Metsäsuunnitelma Metsäverkossa, ei veloitusta

0,5

EDUT YHTEENSÄ

10,5

METSÄOMAISUUDEN hoitosopimuksen rahanarvoiset edut yhdelle vuodelle laskettuina. Esimerkki on laskettu 100 hehtaarin tilalle ja 500 kuutiometrin vuotuiselle hakkuumäärälle. Laskelma on viitteellinen. metsä groupin viesti

| 17

Korkeaan taloudelliseen tuottoon päästään, kun metsän tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään ja työt tehdään suunnitelmallisesti. korkeimman bonuksen, heidän metsäsuunnitelmansa pidetään ajan tasalla Metsäverkossa ja sertifiointiasiat hoidetaan korvauksetta. He saavat myös Metsäverkon mobiilisovelluksen maksutta käyttöönsä.

Uusi tapa toimia

”Korkeaan taloudelliseen tuottoon päästään, kun hyödynnetään metsän tarjoamat mahdollisuudet ja tehdään työt suunnitelmallisesti: hoitotyöt oikeaan aikaan hyviksi havaituilla menetelmillä ja hakkuut ajallaan”, asiakaspäällikkö Mikko Välikoski sanoo. ­” Vaalimme metsiä hyvien metsänhoitosuositusten mukaisesti.” ”Esimerkiksi oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä ja laadukkailla viljelymateriaaleilla varmistetaan metsälle hyvä uudistamistulos. Ja lannoitus on varmasti tuottoisin investointi, jonka metsään voi tehdä”, Välikoski jatkaa. ”Noin vuosi sitten ryhdyimme tarjoamaan metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaillemme yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua. Heitä palvelevat metsäomaisuuden hoitoon erikoistuneet metsäasiantuntijat, joiden kautta asiakas saa kaikki normaalit metsätalouden harjoittamiseen liittyvät palvelut. Kaikki asiointi kanssamme sujuu yhden toimihenkilön kautta.”

Yhteistyön lähtökohta on yhdessä laadittava vuosisuunnitelma, joka sisältää myös tulo- ja menoarvion.

Ensin keskustellaan asiakkaan tavoitteista, joiden pohjalta suunnitellaan tulevat hoito- ja hakkuutyöt. ”Suuri osa asiakkaistamme tavoittelee metsäomaisuudelleen mahdollisimman hyvää taloudellista tuottoa, osalla vaakakupissa painavat muutkin asiat.” ”Ehdotamme toimenpiteitä sen mukaisesti, mitä asioita metsänomistaja haluaa painottaa, ja hän itse päättää, mitä metsässä tehdään. Vuosisuunnitelmaan kirjataan sekin, mitä töitä metsänomistaja mahdollisesti tekee itse, vai valitseeko hän avaimet käteen -palvelun. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma.”

Työn laatua seurataan

Metsä Group seuraa työn laatua neliportaisella laadunvarmistusmenetelmällä. Metsänhoitotöille annetaan takuu metsänhoitopalveluiden yleisten ehtojen mukaisesti.

Metsä Group kouluttaa aktiivisesti omia toimihenkilöitään sekä metsureita ja muita metsänhoitotöitä tekeviä, kuten maanmuokkausyrittäjiä. Iso osa yrittäjistä on pitkäaikaisia kumppaneitamme. ”Varmistamme monien eri tavoin, että työn jälki pysyy varmasti kilpailukykyisenä.”

18 |

metsä groupin viesti

Pitkäjänteinen yhteistyö

tuottaa tulosta

”Sovituista asioista on pidetty aina kiinni.”

JÄSENET Teksti ja kuvat Sami Karppinen

Viitasaarelaisilla Risto ja Päivi Tuhkasella on jo kuudentoista vuoden kokemus Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimuksesta. Yrittäjäperhe on ollut tyytyväinen joustavaan palveluun.

V

arhain maanantaiaamuna Risto Tuhkanen nostelee uunituoreita ruisleipiä pakettiauton kyytiin. Peilityyni Keitele välkehtii aamu-usvassa miehen suunnatessa vielä tupaan hörppäämään kahvit ennen tuttua jakelukierrosta ympäri Keski-Suomen kauppoja.

Aamuyön leivontatöissä viettänyt Päivi-vaimo hoputtaa perheen kuusivuotiasta kuopusta Essiä eskariin, sillä taksikyyti Niinilahden kylältä Viitasaaren keskustaan ei odottele Honkarannan liittymässä kauaa. ”Leipomo rytmittää arkeamme, sillä maanantain ja sunnuntain sekä keskiviikon ja torstain väliset yöt menevät leivontaan. Päivi leipoo ja minä jakelen tuoreet luomuruisleivät maakunnan kauppoihin”, Honkarannan Leipää vuodesta 2008 valmistaneet Tuhkaset kertovat.

Metsänhoito- ja hakkuutyöt oikea-aikaisesti

Leipomo on nykyisin Honkarannan tilan ykkösjuttu, mutta myös metsätalous on merkittävässä roolissa. ”Tilaan kuuluu noin 90 hehtaaria metsää. Pidän metsänhoitotöistä, ja minulla on tälläkin hetkellä taimikonhoitotyömaa kesken, mutta itse en ennätä tekemään kaikkia töitä.

Siksi olemme hyödyntäneet Metsä Groupin palveluita”, Risto Tuhkanen kertoo.

Tuhkaset ovat solmineet Metsä Groupin kanssa metsä​­‑ omaisuuden hoitosopimuksen, joka on tuonut kaivattua joustavuutta metsätöiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Metsä Groupin paikallinen metsäasiantuntija Mikko Kauppinen saa Tuhkasilta kiitosta palvelualttiudestaan. Säännölliset

yhdessä tehdyt tilakäynnit varmistavat, että metsänhoito- ja hakkuutyöt tulevat tehtyä ajallaan.

Metsäasiantuntijan ehdotuksen pohjalta metsänomistajan on helppo tehdä päätöksiä kulloinkin toteutettavista töistä. ”Palvelu on ollut nopeaa ja joustavaa. Jos jotain on sovittu, niin siitä on aina myös pidetty kiinni. Oikea-aikaisesti toteutettuna metsänhoitotöiden kustannukset pysyvät kohtuullisina.”

Osa puukauppatuloista hoitotöihin

Keitele-järven rehevissä rantamaisemissa metsä kasvaa nopeasti, kunhan uudistaminen hoidetaan huolella. ”Metsä Group on hoitanut uudistamistyöt mallikkaasti.

Kävimme juuri Mikon kanssa katsomassa 15 vuotta sitten perustettua hyvin kasvavaa mäntytaimikkoa, jossa taimikonhoito alkaa olla ajankohtainen”, Tuhkanen kertoo.

Toisinaan taimikoiden kasvutahti yllättää isännän itsensäkin. Maisemat metsässä muuttuvat muutamassa kasvukaudessa huomattavan paljon. ”Tässä vaiheessa on oltava tarkkana, sillä viivästynyt taimikonhoito tai harvennus rokottaa metsän tuottoa varmasti. Pahimmassa tapauksessa metsä voi mennä pilalle.

Jos itse ei työhön ehdi, kannattaa palvelusta ilman muuta maksaa ammattilaisille.” Äkkirikastumista ei metsätalous tarjoa, mutta suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen työ tuottaa mukavan tuloksen. ”Pyrimme rytmittämään hoitotyöt siten, että osan puukauppatuloista voi aina käyttää metsänhoitotöihin. Näin kynnys töiden teettämiseen on matala, ja arvonlisäveroja pääsee vähentämään tuoreeltaan”, Tuhkanen summaa.

Risto Tuhkanen jakelee kauppoihin 600–1 000 Honkarannan Leivän luomuruisleipää joka viikko.

Metsäomaisuuden hoitosopimus auttaa varmistamaan, että metsässä asiat pysyvät kunnossa, vaikka Tuhkanen on kiireinen muissa töissä.

metsä groupin viesti

| 19

Arja Suikkalan työpaikan läheiseltä kalliolta aukeaa hienot näkymät pääkaupungin kattojen­ ylitse. Siellä voi hoitaa vaikka lounastauolla ­metsäasioita Metsä Groupin kanssa.

PUUKAUPPAA VAIKKA LOUNASTAUOLLA Metsä Group aloitti sähköisen asioinnin omistajajäsenten kanssa kesän alussa.

Arja Suikkala oli ensimmäisten joukossa, kun hän kesäkuussa hyväksyi Metsäverkossa metsäasiantuntija Piia Pohjolan tekemän puukauppatarjouksen.

O

lin heti valmis tekemään kaupat verkossa, kun Piia sitä minulle ehdotti.

Miksi olisin valinnut puukauppapapereiden postittelun kirjeitse, kun minulla oli mahdollisuus hoitaa asia saman tien”, Arja Suikkala sanoo. ”Tilasin samassa yhteydessä myös maanmuokkaus- ja istutustyöt.”

Puukaupan teko ja metsäpalvelujen osto onnistuu nyt Metsä Groupin kanssa ajasta ja paikasta riippumatta, kunhan omistajajäsenellä on käytössä Metsäverkkointernetpalvelu. Jotta palvelun saa käyttöön, jäsentietojen pitää olla ajan tasalla.

Metsäverkosta saa suurimman mahdollisen hyödyn, jos jäsenen metsäsuunnitelma tai metsävaratiedot on viety palveluun.

Tuusulalainen Suikkala työskentelee terveydenhuollon opettajana Diakoniaammattikorkeakoulussa Helsingissä.

Hänen metsänsä sijaitsevat Miehikkälässä Kaakkois-Suomessa. ”Perin veljeni metsät kolme vuotta sitten. Minusta tuli Metsä Groupin asiakas, 20 |

metsä groupin viesti

kun selvittelin veljeni jäsenyysasioita Espoon palvelutoimistossa. Sen jälkeen Pohjolan Piia on pitänyt hyvää huolta metsistäni”, metsäomaisuuden hoitosopimuksen Metsä Groupin kanssa tehnyt Suikkala kertoo. ”Piia on erittäin asiantunteva, ja häneltä olen oppinut paljon metsänhoidosta.”

Suikkalan perintömetsä oli vanhaa ja melko hoitamatonta. Hän kiinnostui metsäasioista yhä enemmän sitä mukaa, kun metsiä laitettiin kuntoon. ”Onneksi veljeni oli teettänyt vuonna 2011 metsäsuunnitelman, jonka siirrätin saman tien Metsäverkkoon. Pankkitunnusten käyttö palveluun pääsemiseksi on hyvä uudistus, sillä erilaisia salasanoja on aivan riittävästi muistettavana.”

Etämetsänomistajalle verraton apu

”Metsäverkko on oivallinen palvelu, kun sinne voi kirjata kaikki toimenpiteet, joita metsässäni tehdään. Näen sieltä myös puukaupoista saamani tulot ja hoitotöiden kustannukset. Ne, samoin kuin kaikki jäsenyyteen liittyvät asiat, pysyvät Metsäverkossa varmassa tallessa – ja

yhdessä paikassa. Myös verotyökalu on erittäin hyödyllinen. Sen avulla metsäveroilmoituksen laadinta ja verkossa verottajalle lähettäminen onnistuvat kätevästi.”

Etämetsänomistajalle Metsäverkko on Suikkalan mukaan erityisen hyvä palvelu. ”Metsäasioiden käsittely sujuu helposti puhelimitse, kun minulla ja Piialla on samat näkymät esimerkiksi kuvioista tietokoneilla edessämme.”

Helppokäyttöisyys tärkeää

”Sähköisissä palveluissa hyvä käytettävyys on ehkä kaikkein tärkein asia. Palvelun pitää olla sellainen, ettei asioiden etsimiseen kulu liikaa aikaa. Mielestäni Metsäverkko on viimeisimpien uudistusten jälkeen selkeä ja helppokäyttöinen.”

Suikkala on tottunut käyttämään sähköisiä työkaluja ja järjestelmiä, joita hän tarvitsee koko ajan myös jokapäiväisessä työssään. Hän kannustaa muitakin omistajajäseniä kokeilemaan Metsäverkkoa. ”Rohkeasti vain katsomaan, mitä palvelu tuo tullessaan. Kukaan meistä ei varmasti luovu tiskikoneestakaan, kun sen on käyttöönsä ottanut”, hän vertaa naurahtaen.

JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Seppo Samuli ja Tuomo Ylinärä

Tablettitietokoneen kanssa metsään Tervolalainen Tuomo Nieminen otti Metsäverkon mobiiliversion käyttöön pian sen jälkeen, kun se joulukuussa tuli mahdolliseksi. Maastossa hän käyttää mieluiten tablettitietokonetta. tärkeää, sillä uusi metsäsuunnitelma on tarkoitus saada aikaiseksi kohtalaisen nopeasti, jotta se voidaan siirtää Metsäverkkoon. ”Sen jälkeen saan palvelusta irti kaiken sen tarjoaman hyödyn. Ja suunnitelma pysyy ajan tasalla, kun voin itse kirjata sinne kaikki metsässä tehdyt työt.”

Kynästä tuli tarpeeton

Metsään lähtiessään Tuomo Nieminen sujauttaa taskuunsa tablettitietokoneen, jolle hän on ladannut Metsäverkko-palvelun.

T

uomo Nieminen on antanut Metsä Groupille luvan siirtää metsävaratietonsa Metsään.fi-​ palvelusta. Kaikkien metsä​tilojen tiedot eivät ole vielä ehtineet siirtyä Metsäverkkoon. ”Olemme käyneet metsäasiantuntija Erkki Kallion kanssa kiertämässä metsieni niitä osia, joiden tiedot ovat jo Metsäverkossa. Aiemmin tehdyt hoitotyöt ja hakkuut on helppo kirjata tehdyiksi paikanpäällä metsässä kännykkään tai tablettiin”, Nieminen kertoo.

päivänä vuodessa. Enää hän ei tosin jaksa raivata kuin neljän viiden tankillisen verran”, Nieminen sanailee ylpeyttä äänessään.

Hänen isänsä tekee korjuutöitä myös muille lähiseudun metsänomistajille.

Niemisen metsiä koskevien tietojen kerääminen vanhemmilta isänniltä on

Tuomo Nieminen kasvattaa nuorta karjaa, ja metsätaloudella on huomattava merkitys tilanpidossa. Metsää on runsaat 200 ja joutomaata satakunta hehtaaria. ”Metsästä haetaan rahoitusta maatalouden ylläpitoon, näinhän se nykypäivänä tahtoo olla. Töitä riittää myös taimikoissa ja harvennusmetsissä.”

Nieminen teki alkukesästä sähköisen puukaupan Erkki Kallion kanssa. ”Homma oli uutta meille kumpaisellekin, mutta kätevästihän tuo sujui ilman kynänkäyttöä. Kun muutoinkin asioin paljon verkon kautta, haluan hoitaa siellä myös metsäasioita.” ”Olen ensimmäisen kaupan jälkeen vastaanottanut Erkiltä jo useampiakin tarjouksia. Taimet tilasin heti saman tien kesällä hakatulle uudistusalueelle”, Nieminen kertoo.

Uusi metsäsuunnitelma vireille

”Tein vuosi sitten tilakaupat isäni kanssa.

Metsäsuunnitelma on vuodelta 2007, eikä siihen ole kirjattu kaikkia metsissä vuosien varrella tehtyjä töitä. Ne tiedot tahtovat olla enemmänkin vanhempien isäntien päässä”, Nieminen hymähtää. ”Isälläni tosin on jo Metsäverkko kännykässäänkin.”

Sekä Niemisen Pekka-isällä että Kalevipapalla on kumpaisellakin edelleen myös omia metsiä hoidettavanaan. ”85-vuotias pappani tekee yhä metsätöitä varmaan 250 metsä groupin viesti

| 21

JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Metsä Group

Metsäverkkoon pääsee pankkitunnuksilla Uudistunut Metsäverkko aukesi kesäkuussa kaikkien Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten käyttöön. Palveluun pääsee sisään pankkitunnuksilla, kunhan henkilö- ja jäsentiedot ovat ajan tasalla.

K

un Metsäverkkoon on viety omistajajäsenen metsäsuunnitelma tai metsävaratiedot, hän voi asioida Metsä Groupin kanssa sähköisesti: myydä puuta ja ostaa metsäpalveluita silloin, kun se hänelle itselleen parhaiten sopii. Palvelu kertoo käyttäjälleen, mitä töitä metsässä pitäisi milloinkin tehdä.

Myös kaikki jäsenasiat osuussijoitustietoineen löytyvät Metsäverkosta, samoin puukauppoihin ja metsänhoitotöihin liittyvät dokumentit.

Palvelussa voi laatia kätevästi metsäveroilmoituksen, jonka voi lähettää sähköisesti suoraan verottajalle.

vilkastunut, sähköinen asiointi on lisääntynyt lähes samaa tahtia.” ”Metsäverkon aktiivinen kehittäminen jatkuu”, Jumppanen lupaa. ”Syksyn aikana saamme Metsäverkon mobiilisovelluksen Android-versioon käyttöön Trestima Oy:n kehittämän sovelluksen, jolla voi mitata metsikkökuvioiden puustotiedot metsää

Metsäverkon aktiivinen kehittäminen jatkuu.

Osallistu arvontaan

Jäsenet kiinnostuneita

”Sähköisen puukapan ja metsänhoitopalvelujen oston aloittaminen ensimmäisenä Suomessa on herättänyt kovasti kiinnostusta niin metsänomistajien kuin alan toimijoiden keskuudessa”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo. ”Heti alkukesästä tehtiin useita kymmeniä kauppoja niin, että omistajajäsen sai tarjouksen Metsäverkkoon, jossa hän sitten hyväksyi sen pankkitunnuksillaan. Nyt kun kaupankäynti on kesän jälkeen taas 22 |

metsä groupin viesti

tablettitietokoneeseen oman puhelimensa sovelluskaupasta. Sovelluksesta löytyvät Metsäverkossa olevien metsätilojen tiedot ja kartat sekä muut keskeisimmät asiat, joita maastossa voi tarvita. Sovellus toimii maastossa myös ilman verkkoyhteyttä.

Metsässä mobiilisovelluksesta voi lisäksi tutkia ilmakuvia ja metsätilan kuvioiden perustietoja. Sillä voi päivittää tehdyt hoitotyöt ja hakkuut kuviotietoihin sekä tallentaa kuviolle omia muistiinpanoja ja vaikkapa ottamiaan valokuvia. Myös tarjouspyynnön voi lähettää suoraan metsästä.

valokuvaamalla. Sovelluksella on helppo päivittää kuviotietoja Metsäverkkoon.” ”Metsäomaisuuden hoitosopimuksen kanssamme tehneet jäsenet saavat loppuvuoden aikana Metsäverkkoon uuden työkalun metsänhoitobudjetin hyväksyntään”, Jumppanen jatkaa kehitystyöstä.

Myös mobiilisovellus saatavissa

Omistajajäsen voi ladata Metsäverkosta mobiilisovelluksen älypuhelimeen ja

Jokainen omistajajäsen, joka tekee puukaupan tai tilaa metsäpalveluita Metsäverkon kautta vuoden loppuun mennessä, on mukana viiden 1 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa.

Metsäverkkoon voi tutustua osoitteessa metsaverkko.fi – palveluun pääsee käymään etusivulla olevilla testitunnuksilla.

Lisätietoja saa omalta metsäasiantuntijalta tai Metsäverkon käyttäjätuesta puh.

010 7770.

KOLUMNI

Metsäopetuksen kehittämisen uusi askel Metsäteollisuuden investointipäätökset ovat tuoneet myönteistä vipinää ja värinää myös metsäopetuksen koulutuskenttään. Suurin haaste on eittämättä työntekijöiden koulutus ja se, mistä metsiin löytyy riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ja yrittäjiä. Kaikkein suurin vajaus on tulossa puunkuljetuksen osaajista.

METSÄKONEEN KULJETTAJIA valmistui vuonna 2014 yhteensä noin 400, ja vuosina 2015–2018 heitä arvioidaan tarvittavan joka vuosi lisää 600 henkilöä. Puutavara-autonkuljettajia valmistui 100, ja heitä pitäisi kouluttaa lisää vastaavana ajanjaksona vuosittain 300 henkilöä.

Metsureiden osalta luvut ovat 100 ja 160 henkilöä. Nämä viimeisimmät tiedot valmistuneista ja arviot lähivuosien koulutustarpeesta ovat syksyltä 2014, jolloin oli jo tiedossa Metsä Groupin suunnitelma biotuotetehdasinvestoinnista.

TYÖELÄMÄ- ja opetusyhteistyö OPETUSMATERIAALIN kehittäminen ja yhteis-

käyttö METSÄPEDAGOGIIKAN kehittäminen –

oppilaitokset ja metsäammattilaiset KÄYTÄNNÖN metsätyönopetuksen edellytyk-

sien ja toimintamallien edistäminen VALTAKUNNALLINEN ja alueellinen markki-

nointi sekä alasta tiedottaminen YHTEINEN koordinointi alan parhaiden käytäntöjen sekä laadun kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi KOULUTUSALOJEN ja koulutustasojen yhteistyön lisääminen.

KARL-ERIK HASA ON VAIKEA USKOA , että edellä kuvattuiMETSÄOPETUKSEN hin koulutusmääriin päästään ilman VALTAKUNNALLISTEN kehittämisaskeleiERITYISASIANTUNTIJA SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO yhteisiä ponnistuksia tai uusia opetukden on oltava oikeansuuntaisia, jotta sellisia ratkaisuja. Metsäkoulutuksella ne tukevat maakunnissa annettavaa on sekä alueellisesti että valtakunnallimetsäkoulutusta. Aivan ratkaisevassa sesti selvästi kokoaan suurempi merkitys. Silti se näkyy asemassa ovat alan kiinnostavuus, opiskelijamäärät ja harmillisesti vain pienenä ja kalliina opetusalana opetusresurssit. Myös opiskeluun liittyvä työssäoppimonien suurien oppilaitosten koulutuskokonaisuumispaikkojen toimivuus ja alalla pysyminen ovat tärdessa. Lisäksi hallituksen esittämistä koulutussäästöistä keitä asioita. merkittävä osa kohdistuu ammatilliseen koulutukseen.

Se tuo lisää haasteita metsäkoulutuksen kehittämiseen ESIMERKIKSI POHJOIS-SAVOSSA on tehty tuloksellista yhteistyötä Metsä Groupin paikallisten toimihenkilöija edellyttää yhä tuloksekkaampaa opetuksen toteuden, Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Maaseututusta koko opetussektorilta. ammattiin ry:n kesken. Se on ulottunut aina metsäVASTAUSTA YHTEISEEN TAHTOTILAAN ja koulutuksen työmailla tapahtuvista nuorten tutustumiskäynneistä edistämistyöhön haetaan Metsämiesten Säätiön rahoitopettajien työelämäjaksoihin. Metsäalan kiinnostavuus tamalla hankkeella. Tavoitteena on perustaa syksyllä ja opiskelijamäärät ovat nousseet alueella pysyvästi kor2015 Metsäopetus ry, joka kokoaa yliopistot, ammattikealle tasolle. korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä koko metsäalan aikaisempaa laajempaan yhteistyö- SAMOIN MUUALLA SUOMESSA metsäalan opiskelijamäähön metsäopetuksen kehittämisessä ja järjestämisessä. rät ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Odotukset ovat korkealla. Onneksi meillä on edelleen hyviä ja toiMETSÄOPETUS RY:N perustamisen avulla haetaan vaikutmivia oppilaitoksia. Yhteispelillä niiden varaan voidaan tavuutta seuraaviin asioihin: luottaa myös tulevissa koulutustarpeissa.

metsä groupin viesti

| 23

JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Kimmo Metsälä

Liittyminen FSC-ryhmäsertifikaattiin sujui vaivattomasti Espoolaisen Päivi Renmanin luotsaaman kolmen sisaruksen yhtymän metsät liitettiin Metsä Groupin FSC®-ryhmäsertifikaattiin kesäkuussa.

Renmanin mukaan sertifiointiprosessi sujui vaivattomasti.

P

erimme vuonna 2008 metsää Suomenniemeltä, läheltä Mikkeliä.

Isämme on sieltä kotoisin, ja meillä on paikkakunnalla kesämökki”, opettajana Helmi Liiketalousopistossa Helsingissä työskentelevä Päivi Renman kertoo. ”Minua metsäasiat kiinnostavat sisaruksiani enemmän, ja he ’vallitsivat’ minut ekonomina vastaamaan metsäyhtymämme kirjanpidosta”, Renman kuvailee naurahtaen metsänomistajataipaleensa alkua. ”Metsä Groupin asiakkaita meistä tuli vuosi sitten.”

Renman sanoo, että he halusivat Metsä Groupin kanssa avaimet käteen -sopimuksen metsiensä hoidosta. ”Meillä itsellämme ei ole riittävästi metsänhoidon osaamista, mutta haluamme silti vaalia metsäämme mahdollisimman hyvin. Solmitun metsäomaisuuden hoitosopimuksen ansiosta voimme luottaa siihen, että metsämme ovat ammattilaisten käsissä.”

Mahdollisuudesta tulla mukaan Metsä Groupin FSCryhmäsertifikaattiin keskusteltiin jäseneksi liittymisen

24 |

metsä groupin viesti

yhteydessä, PEFC-sertifiointi metsillä jo olikin. Sisarukset jäivät kuitenkin pohtimaan asiaa. ”Meitä hieman mietitytti se, kuinka paljon metsää jäisi talouskäytön ulkopuolelle. Metsän taloudellinen tuotto on meille kuitenkin tärkeää.”

Metsänomistaja sitoutuu kriteereihin

Kun metsäasiantuntija Marko Jurvanen ryhtyi hoitamaan yhtymän asiakkuutta, FSC-sertifiointi laitettiin vireille viime syksynä. ”Yhtymällä on järven rannassa kolmen hehtaarin suuruinen alue, jonka he halusivat automaattisesti talouskäytön ulkopuolelle.” ”Lisäksi kalliometsää on aika paljon. Kun sitä on muutenkin vaikea uudistaa, sille kirjattiin suunnitelmaan erikoiskäsittely. Esimerkiksi poimintahakkuu voi olla hyvä korjuumenetelmä, ja kalliometsistäkin kertyy näin tuloa”, Jurvanen kertoo.

Metsä Groupin toimihenkilöt hoitavat metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden puolesta kaikki ryhmäsertifiointiin liittyvät asiat. Jurvanenkin laati Renmanille ja hänen sisaruksilleen esityksen, miten heidän metsiään

Poimintoja FSCvaatimuksista:

FSC–C014476

Pidä penkit puhtaana!

FSC-SERTIFIOINNISSA viisi prosenttia metsämaan pinta-alasta jätetään toimenpiteiden ulkopuolelle. Mukaan voidaan lukea esimerkiksi rantametsät ja metsien arvokkaat elinympäristöt, jotka ovat usein muutenkin normaalin metsätalouskäytön ulkopuolella.

Hanki nyt istuinsuojat Metsä Groupin logolla!

LISÄKSI toisella viidellä prosentilla pinta-

alasta ensisijaisena metsänhoidon tavoitteena on käsitellä metsää erikoishakkuin esimerkiksi kasvattamalla sitä eri-ikäisrakenteisena, pysyvästi lehtipuuvaltaisena tai tuottamalla järeää lahopuuta.

Istuinsuojatarjous!

FSC:SSÄ edellytetään, että metsiä käsiteltä-

Perusmalli 2 kpl:tta 49,00 a

essä vesistöihin jätetään 10–15 metrin suojavyöhyke. Säästöpuita on jätettävä hehtaarille kymmenen kappaletta, ja niiden on oltava läpimitaltaan vähintään 20 senttiä.

Turvatyynymalli 2 kpl:tta 59,00 a

– soveltuu esim. henkilö-/pakettiautoihin, joissa on niskatuki.

– soveltuu penkkeihin joissa sivuturvatyyny.

Leveä etuistuinmalli 35,00 a/kpl – soveltuu pakettiautojen kahden istuttavaan penkkiin.

Traktorimalli 24,50 a

– soveltuu istuimiin, joissa matala selkänoja.

Istuinsuojissa on brodeerattuna Metsä Groupin logo.

Päivi Renman marjastaa ja vaeltaa muutenkin mielellään kesämökkinsä lähimetsissä. ”Oli itsestään selvää, että mökin ympäristö rantametsineen jätettiin puunkorjuun ulkopuolelle”, hän sanoo.

voitaisiin jatkossa hoitaa, jotta FSC:n kriteerit täyttyvät. ”Metsänomistajan täytyy tietää, millaisia kriteerit ovat ja sitoutua siihen, että hänen metsissään niitä noudatetaan. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että metsiä hoidetaan kriteerien edellyttämällä tavalla.”

Materiaali Väri: tummanharmaa.

Materiaali on kestävää, vettä ja likaa hylkivää enstexiä.

Suojat voi pestä 60-asteisessa vedessä.

Etupenkille Istuinsuojilla auton penkit on helppo pitää siisteinä. Suojat saa kätevästi paikalleen ja yhtä helppoa on ottaa ne pois.

Takapenkille Valmistamme suojia myös auton takapenkille. Takaistuinsuojan hinta 50 m/kpl. Pyydä mittausohje ennen tilausta.

Saat kaavakkeen myös netistä (www.bellabit.fi).

Kaikkiin hintoihin sisältyy alv 24 % sekä toimituskulut!

Puulle parempi menekki

”FSC-ryhmäsertifikaattiin liittyminen sujui todella vaivattomasti. Marko hoiti kaikki paperiasiat puolestamme, ja minulle jäi tässä vaiheessa oikeastaan vain allekirjoittamisen vaiva”, Renman sanoo.

Renman odottaa, että FSC-sertifikaatin myötä heidän puullaan on entistä varmempi menekki. Jurvanen arvioi näin olevankin. ”Osa metsäteollisuuden asiakkaista käyttää FSC- sertifiointia tuotteissaan, ja tämän vuoksi on tärkeää, että Metsä Group voi tarjota heille myös FSC-sertifioitua puuta. Luontevinta FSC on sellaisille metsänomistajille, joilla on metsissään paljon luontokohteita tai esimerkiksi metsien monimuotoisuusohjelma Metson kautta suojeltua metsää”, Jurvanen toteaa.

HETI! Tilaukset myös netistä. Viite MG Viesti 3/2015. TILAA 040 151 0200

Lisätiedot puhelimitse tai netistä.

yli 30 vuotta tekstiilialan erikoisosaamista Romolantie 23, 82500 KITEE Puh. 040 151 0200 www.bellabit.fi

metsä

BRODEERAUKSET • Yritysten logot • Irtomerkit • Yritys/ groupin viesti | 25 mainostekstiilit

26 |

mets채 groupin viesti

JÄSENET Teksti Timo Sormunen Kuvitus Anja Reponen Kuvat Jere Lauha ja Seppo Samuli

SUUNNITTELU SUJUVOITTAA SUKUPOLVENVAIHDOSTA Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, muistuttaa vanha kansanviisaus. Metsätilan sukupolvenvaihdoksissa suunnittelu voi tuoda mukanaan merkittäviä rahallisia säästöjä ja veroetuja, kun pykäliä osataan tulkita ja hyödyntää oikein.

M

onet metsätilat siirtyvät edelleen sukupolvelta toiselle suoraviivaisen perintökaaren periaatteella. Pahimmillaan hyvää tarkoittavat vanhemmat tulevat luovuttaneeksi perillisilleen pieneksi pirstoutuneet metsäpalstat, jotka saattavat perintöverojen ja olemattomien puunmyyntitulojen takia olla heille pelkkä lisätaakka.

Ja mikäli joku perillisistä haluaa jälkikäteen lunastaa perikunnan tilukset itselleen, se on taloudellisesti huomattavasti raskaampaa kuin vanhempien elinaikana fiksusti hoidetun sukupolvenvaihdoksen kautta.

Sukupolvenvaihdos ajoissa vireille

Edellä kuvatut esimerkit ovat tulleet tutuiksi myös mikkeliläiselle Pekka Kuusistolle. Hän on antanut sukupolvenvaihdoksiin liittyvää asiantuntija-apua jo vuosikymmenten ajan ensin pankin edustajana ja sittemmin oman Metsän sukupolvenvaihdospalvelu Kuusisto -yrityksensä kautta.

Kuusiston mielestä metsäomaisuutta ei kannata luovuttaa suin päin eteenpäin perinteisellä ”perintönä isältä pojalle” -periaatteella. ”Nykyiset säädökset tarjoavat oikein hyödynnettyinä huomattavia kevennyksiä ja rahallisia etuja sekä metsätilan saajille että sen luovuttajille. Niistä kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin ennen tilasta luopumista. Itse asiassa sukupolvenvaihdos pitäisi laittaa vireille noin 10 vuotta ennen h ​ -hetkeä eli samaan tapaan kuin hyvin hoidetussa perheyrityksessä”, Kuusisto opastaa.

Miehen esimerkeissä turhaan maksetut veroeurot liikkuvat jo muutaman kymmenen hehtaarin metsätiloilla tuhansissa euroissa. Isommilla tiluksilla puhutaan helposti kymmenistä, jopa sadoista tuhansista euroista. Hän korostaa myös ennakkoratkaisun pyytämistä verottajalta verovaikutusten varmistamiseksi. ”Lisäksi on hyvä muistaa osan verotuspäätöksistä olevan sellaisia, ettei niistä ole valitusoikeutta. Juuri siksi parhaat vaihtoehdot kannattaa selvittää etukäteen”, Kuusisto tiivistää.

”Sukupolvenvaihdos pitäisi laittaa vireille noin 10 vuotta ennen h-hetkeä”, sukupolvenvaihdoksen asiantuntija Pekka Kuusisto sanoo.

Metsään mennään monessa kohtaa

Kuusiston mukaan sukupolvenvaihdoksissa kompastutaan usein alussa paitsi myöhäisiin startteihin myös tilan arvon oikeaan määritykseen eri tilanteissa. ”Verottaja on antanut selkeät ohjeet varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa. Asiantuntijan on osattava nämä ohjeet.”

Monelta jää esimerkiksi huomiotta vaihtoehto, jossa hyväpuustoinen metsäpalsta myydään yhdelle perilliselle.

Vaihtoehto tarjoaa lapselle mahdollisuuden metsävähennykseen ja jopa 15 vuoden korottomaan maksuaikaan, jolloin kauppahinnan pystyy maksamaan puunmyyntituloilla ja tilan pääoma-arvo siirtyy verottomasti ostajalle.

Vanhemmat puolestaan välttyvät luovutusvoittoverosta ja saavat tasaista tuloa, jonka he voivat sijoittaa haluamallaan tavalla ja kierrättää sitten aikanaan takaisin perintönä. Tässä yhteydessä kannattaa Kuusiston mukaan selvittää esimerkiksi säästöhenkivakuutuksen veroedut ja muistaa, että verovapaana lahjana voi antaa 3 999 euroa lahjansaaja kohti kolmen vuoden ja yhden päivän välein. ”Tässä mallissa lapsi säästyy perintö- ja lahjaveroilta.

Niiden sijaan hän maksaa tilan puunmyyntituloilla, ja kaupasta tulevan metsävähennyksen avulla tulot verotetaan noin 12 prosentin verokannalla. Toki mallin metsä groupin viesti

| 27

JÄSENET ehtona on, että kyseinen tila on ollut vanhemmilla yli 10 vuotta ja lapsi jatkaa metsätaloutta vähintään viisi vuotta”, Kuusisto muistuttaa.

luovutukseen voi saada merkittäviä veroetuja, jotka kannattaa käydä läpi asiantuntijan kanssa.

Nuori metsä lapsenlapsille

Maanomistus on tunnetusti herkkä asia, jota ei kehdata ottaa puheeksi edes perheen sisällä. Ulkopuolisen asiantuntijan neuvot ja kommentit ovatkin Kuusiston mukaan usein paras kannustin, joka saa asiat liikkeelle.

Hänen mielestään sukupolvenvaihdosta on hyvä pohjustella jo vähän yli viisikymppisenä. Samalla olisi syytä kuulostella, millaista kiinnostusta perillisillä on metsänomistukseen ja -hoitoon. Neuvoja saa mm. ProAgriasta, metsäyhtiöiltä, metsäkeskuksista, pankeista, verottajalta ja yksityisiltä metsäpalveluyrittäjiltä. ”Asiantuntijan laatima testamentti ja edunvalvontavaltakirja mahdollistavat hyvin suunnitellun ja onnistuneen sukupolvenvaihdoksen silloinkin, kun jotain ikävää sattuu ennen kuin asiat on saatu valmiiksi.

Mikäli kuolinpesässä on maa- ja metsätalousomaisuutta tai yritysomaisuutta, on varmistettava, että uskotut miehet tuntevat myös perintöverotukseen liittyvät erityissäädökset”, Kuusisto tiivistää.

Samaa mekanismia voi hyödyntää myös murto-osiin jaetun kuolinpesän kohdalla. Jos lapsi ostaa lesken tai sisaruksen osuuden metsätilasta, luovuttaja saa kauppahinnan vapaana luovutusvoittoveroista ja ostaja pääsee hyödyntämään metsävähennystä. ”Tässä kohtaa on vain muistettava tehdä jako kiinteistöistä murto-osiin. Muuten luovuttaja joutuu maksamaan luovutusvoittoveroa myyntivoitosta eikä ostaja saa metsävähennystä”, Kuusisto lisää.

Jos tilalla on nuorempaa puustoa, voi harkita tilan lahjoittamista tai testamenttaamista suoraan lapsenlapsille.

Tällöin lapsille jäisi metsään määräaikainen hallintaoikeus. ”Tässäkin säästetään yhdet lahjatai perintöverot ja saadaan hallintaajalta puunmyyntituloja. Metsien hoito on hallintaoikeuden omaajan vastuulla”, Kuusisto huomauttaa.

Monelta saattaa jäädä huomaamatta sekin, että vähintään neljä hehtaaria peltoa sisältävään maa- ja metsätilan

Kannattaa kysyä

Kysy neuvoa asiantuntijoilta.

Metsä Group auttaa eteenpäin

Jäsenpalvelupäällikkö Jyrki Husu sanoo, että Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyys ja jäsenedut voidaan siirtää uudelle omistajalle.

S

ukupolvenvaihdoksiin liittyviä kysymyksiä satelee alati myös Metsä Groupin asiantuntijoille ja muulle kenttäväelle. Jäsenpalvelupäällikkö Jyrki Husun mukaan yleinen pulma on, että liikkeelle lähdetään liian myöhään ja heikosti valmistautuneena. Pahimmillaan yli 90-vuotiaan metsänomistajan perijänä on likipitäen samanikäinen leski ja jo eläkkeellä olevat lapset, joilla ei ole perheen metsäomistuksista välttämättä minkäänlaista käsitystä.

28 |

metsä groupin viesti

Pekka Kuusiston tavoin Husu tähdentää, että ulkopuolista asiantuntijaa käyttämällä sukupolvenvaihdoksen valmistelussa molemmat osapuolet saavat tunteiden sijasta faktoihin perustuvan tilannekuvan.

Samalla saa tietoa siitä, kuinka vastaavissa tapauksissa on muilla tiloilla toimittu. ”Alkuun pääsee esimerkiksi metsäsuunnitelman ja sen pohjalta tehtävän tila-arvion avulla molempiin voi hyödyntää jäsenetujamme.

Sukupolvenvaihdosten yhteydessä on hyvä muistaa myös mahdolliset Metsäliitto Osuuskunnan osuussijoitukset, jotka voi siirtää seuraavalle omistajapolvelle.”

Moni ikääntynyt metsänomistaja tekee myös sen virheen, että panttaa hakkuu- ja hoitotöitä seuraavalle omistajalle. Perillisille säästetty puumyyntitulo saattaa kuitenkin hukkaantua isolta osalta ylimääräisiin metsätöihin. ”Koko homman ideana pitää olla, että metsä säilyy hoidettuna ja tuottavana sukupolvelta toiselle.”

Tärkeimpänä askeleena koko prosessissa on ottaa asia perhepiirissä

Jäsenille tarjoamme: ASIANTUNTIJAN tuki luopuvalle ja aloittavalle metsänomistajalle AJANTASAINEN metsäsuunni-

telma, sähköisesti Metsäverkossa METSÄTILAN tila-arvio, jonka kustannukset tilalla jatkava saa takaisin ensimmäisessä puukaupassaan YHTEISTYÖ eri toimijoiden kanssa METSÄLIITTO Osuuskunnan jäsenyyden ja jäsenetujen siirto uudelle omistajalle: osuudet, bonusoikeus ja bonustilin saldo on mahdollista siirtää uudelle omistajajäsenelle

avoimesti puheeksi, sillä todennäköisesti metsätilan jatkaminen on ehtinyt jo askarruttaa niin perittävää kuin perillisiä. ”Me autamme alkuun, annamme vinkkejä ja neuvomme eteenpäin.

Päätökset ovat kuitenkin aina metsänomistajan vastuulla”, Husu painottaa.

METSÄT Teksti ja kuvat Sami Karppinen

P

Pottiputkelle on käyttöä puolukkaaikaankin Elo–syyskuussa istutettu kuusen taimi starttaa kasvuun varhain ensi keväänä.

uolukat punertavat komeasti Karilammen rantarinteessä Leppävirran Kotalahdella metsänomistaja Kati Vähäsarjan sovitellessa taimivakkaa harteilleen. Metsä Groupin metsäasiantuntija Ari Tervonen perehdyttää häntä istutuksen saloihin. ”Tällainen keskikarkea maalaji ja rinnemaasto sopivat hyvin kuusen syysistutukseen. Uskon, että taimet selviävät tässä talvesta mainiosti”, Tervonen toteaa. Äitinsä Tuula Pakarisen ja siskonsa Outi Pirisen kanssa Viljo-isän kuolinpesän metsiä hallinnoiva Vähäsarja on istutuspuuhissa ensimmäistä kertaa. ”Isä oli innokas metsien hoitaja. Muistan olleeni pikkutyttönä mukana istutustyömaalla, mutta aikuisiällä en ole paljon metsäasioihin ehtinyt perehtyä.

Olisi pitänyt lähteä useammin isän mukaan, sillä hänen tiedoistaan olisi nyt paljon hyötyä”, Vähäsarja harmittelee.

Metsä Groupin metsänhoitosopimusasiakkaan metsät ovat kuitenkin olleet koko ajan hyvässä hoidossa myös isän kuoleman jälkeen. ”Olemme saaneet tarvittavan tiedon ja palvelut Metsä Groupin asiantuntijoilta. Nämä metsäkäynnit ovat hyviä tilaisuuksia kysellä asioista tarkemmin. Jo tänne tullessa selvisi esimerkiksi se, kuinka boorinpuutos näkyy puissa.”

Metsäasiantuntija Ari Tervonen asettelee taimivakkaa ensimmäistä kertaa istuttamaan ryhtyvän Kati Vähäsarjan olalle. ”Muistan olleeni pikkutyttönä mukana istutustyömaalla, mutta aikuisiällä en ole metsäasioihin oikein ehtinyt perehtyä. Nyt tiedoista olisi paljon hyötyä”, Vähäsarja toteaa.

Asenteet muuttumassa

Perinteinen käsitys siitä, että metsäpuiden taimet on istutettava heti keväällä, on nopeasti muuttumassa. ”Kesä ja syksy ovat erinomaista aikaa istuttaa puita.

Kuusta ja koivua voidaan istuttaa läpi kesäkauden, mutta männyn istutuksessa pidetään keskikesällä taukoa”, Tervonen kuvailee.

Metsänomistajien asenteet ovat muuttuneet onnistuneiden kesä- ja syysistutusten myötä. Elo–syyskuussa istutettu taimi ehtii juurtua, ja starttaa heti keväällä ripeään kasvuun. ”Syyskuun lopun jälkeen taimien juurtuminen on vähäistä, jolloin riski sille, että routa pullauttaa taimet maasta talven aikana, kasvaa. Muutoin estettä istutukselle ei ole myöhemminkään.” ”Syysistutuksessa huolellisen kohdevalinnan merkitys korostuu. Metsä Group on tehnyt pioneerityötä syysistutusten parissa jo pitkään, joten kokemus on opettanut oikeat menetelmät.” ”Hienojakoisille tai veden vaivaamille maille puita ei pidä routariskin takia istuttaa syksyllä”, Tervonen muistuttaa.

Syystaimet sopeutuvat talveen

Syksyllä käytetään myös erilaisia taimia kuin keväällä ja kesällä. Keväällä yleisesti 30 |

metsä groupin viesti

käytetyt pakastetaimet eivät sovellu istutettavaksi enää juhannuksen jälkeen. ”Syystaimet ovat taimitarhalla lyhytpäiväkäsiteltyjä, joten ne osaavat lopettaa kasvunsa sopivasti ennen talven tuloa”, Tervonen sanoo. ”Oleellista on, että taimi istutetaan sopivan kosteana ja riittävän syvälle mättään humuskerrokseen.” Tervosen mukaan koneellinen istutus sopii erityisen hyvin syksyyn, sillä kone istuttaa taimet yleensä syvemmälle kuin ihminen.

Koska kevät-, kesä- ja syysistutuksiin tarvitaan kuhunkin erilaiset taimet, metsänomistajan on syytä tehdä taimitilaus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Kätevimmin tilaus onnistuu tuoreeltaan puukauppojen yhteydessä. Samalla metsäasiantuntijamme varmistaa, että sopiiko kohde syysistutukseen. Ensi syksyksi taimet on hyvä tilata jo nyt, jotta pystymme toimittamaan asiakkaille oikean määrän oikeanlaisia taimia.”

Syysistutusten ansiosta myös metsäalalle tuttuihin kevätkiireisiin saadaan hieman helpotusta. ”Istutusten jakautuminen tasaisemmin kesäkaudelle tuo väljyyttä uudistamisketjun kaikkiin lenkkeihin.

Metsänomistajatkin hyötyvät siitä, kun hakkuutähteiden keruu, maanmuokkaus

Elo–syyskuussa istutettu taimi starttaa heti keväällä ripeään kasvuun.

METSÄT ja taimitoimitukset voidaan hoitaa logistisesti mahdollisimman tehokkaasti.”

Enemmän elossa metsässä

Kun Karilammen rantamaasto on saanut uusia puita kasvatettavakseen, on aika kuulla liikuntatieteiden maisterin näkemys istutustyöstä. ”Tämä on luontoliikuntaa parhaimmillaan, ja pitää varmasti kuntoa ja tasapainoa yllä. Mielialakin kohenee monella tapaa, sillä istutustyössä metsänomistamisen jatkuvuus korostuu.

Omat lapset pääsevät vielä nauttimaan tämän metsän tuotosta”, luonnon terveyttä edistävistä vaikutuksista väitöskirjaa valmisteleva Vähäsarja iloitsee.

Kuopiossa asuva Vähäsarja suuntaa kulkunsa Leppävirran metsäpalstoille ja mökille aina kun mahdollista. ”Tunnen olevani enemmän elossa, kun pääsen metsään. Aivan varmasti teen myös istutuksia jatkossa itse, mutta eiköhän Metsä Groupillekin vielä jää tekemistä”, Vähäsarja arvelee hymyillen.

Kohdevalinta korostuu syksyllä

K

uusen taimia voidaan hyvin istuttaa myös syksyllä, kun kohdevalinta tehdään huolellisesti. ”Syysistutus sopii parhaiten keskikarkeille kivennäismaille, joita vesi ei vaivaa. Syyskuun alun jälkeen istutettujen taimien juurtuminen on vähäistä, joten hienojakoisille, routaherkille ja märille maille kuusia ei kannata syksyllä istuttaa”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Jaana Luoranen sanoo.

Syyskuussa 2014 istutettu kuusen taimi alkoi kasvattaa juuristoaan varhain viime keväänä.

Luken tutkija Jaana Luorasen mukaan syysistutuksessa korostuvat oikea kohdevalinta, huolellinen taimihuolto ja riittävä istutussyvyys.

Luken Suonenjoen toimipaikalla on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään syksyllä istutettujen taimien juurtumista ja jatkokehitystä. ”Ensimmäisen kevään havaintojen perusteella näyttää siltä, että syksyllä istutettu taimi lähtee kasvattamaan juuristoa yllättävän varhain keväällä. Kun kohde valitaan oikein, käytetään syysistutukseen sopivia taimia ja huolehditaan taimihuollosta, taimia voi istuttaa syksylläkin.”

Mahdollisen istutuksen jälkeisen juurtumattomuuden takia epäonnistumisen riski voi olla hieman suurempi kuin kevät- ja kesäistutuksissa. ”Etenkin jos istutusta seuraava talvi on vähäluminen, lumi sulaa keväällä hyvin aikaisin tai kevät on kuiva”, Luoranen luonnehtii riskitekijöitä.

Syksy soveltuu koneistutukseen

Syksyllä istutettaessa tulee Luorasen mukaan varmistua siitä, että taimi istutetaan riittävän syvään. ”Kun taimen juuripaakku on mättään humuskerroksessa, se selviää talvesta paremmin. Liian pintaan istutettaessa riskeinä voivat olla kuivattava kevätahava tai rouste, joka nostaa taimen maasta. Ahava on kuitenkin verraten harvinainen ilmiö. Syysistutus soveltuu erityisen hyvin koneellisesti tehtäväksi, koska kone istuttaa taimet varmasti riittävän syvälle.

Huolellinen taimihuolto on onnistumisen kannalta ratkaisevassa roolissa. ”Taimia ei saa säilyttää pahvilaatikoissa liian kauaa, jotta ne pääsevät karaistumaan talvea varten.

Myös kastelusta on huolehdittava, sillä syksylläkin haihdunta voi olla suurta. Taimia on aina kasteltava, taivaalta satava vesi ei riitä”, Luoranen muistuttaa.

Kesä- ja syysistutuksen yleistyminen edellyttää taimitarhoilta ja metsäalan toimijoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä. ”Taimitilaukset on tehtävä hyvissä ajoin, jotta taimitarhat pystyvät varautumaan kunkin ajankohdan tarpeisiin oikeanlaisilla taimilla.”

Näin onnistut syysistutuksessa Varmista, että kohde sopii istutettavaksi syksyllä, eli elo–syyskuussa.

Syysistutus soveltuu maalajiltaan keskikarkeille kasvupaikoille, joilla vesitalous on kunnossa.

Metsä Groupin metsäasiantuntijat auttavat kohdevalinnassa.

1

Tilaa syysistutukseen soveltuvat taimet jo puukaupan yhteydessä.

2

Varmista toimiva taimihuolto. Syysistutettavat taimet toimitetaan pahvilaatikoissa, joiden kansi on aukaistava riittävän tuuletuksen ja taimien valonsaannin varmistamiseksi.

Tarvittaessa taimia on kasteltava.

3

Varmista ennen istutusta, että taimet ovat kosteita. Kun juuri​paakkua puristaa kevyesti, pitää siitä tirskahtaa hieman vettä.

4

Istuta taimet riittävän syvälle. Kun taimen juuripaakku on mättään humuskerroksessa, se pääsee kasvattamaan juuristoaan ihanneolosuhteissa.

5

metsä groupin viesti

| 31

METSÄT Teksti Krista Kimmo Kuvitus Kanerva Karpo

MITTAUSTODISTUS kertoo, mistä puukaupan eurot kertyvät Mittaustodistus ja sen liite todentavat, että hakkuu on tehty puukaupassa sovitulla tavalla ja puut mitattu lain mukaisesti. Lähes kaikki pystykaupalla ostettu puu mitataan hakkuukoneella.

P

äätehakkuuta tai edes harvennusta tekevä metsuri on nykypäivänä harvinainen näky.

Pystykaupalla ostetusta puusta yli 95 prosenttia kaadetaan hakkuukoneella ja myös mitataan sillä.

Mittaus tapahtuu puun karsinnan ja katkonnan aikana. Puun runko kulkee hakkuukoneen kaatopään läpi, ja rungon läpimitta mitataan karsintaterien asennosta samalla, kun terät liikkuvat runkoa pitkin.

Samassa yhteydessä mitataan puun pituus.

Hakkuukoneen mittaustulosta kutsutaan motomitaksi.

Motomittaus on luotettava

”Käytännössä mittaamme melkein kaiken pystykaupalla ostetun puun motomitalla. Se on kätevä ja luotettava tapa mitata puuta”, Metsä Groupin ostopäällikkö Harri Hyppänen kertoo.

Pohjois-Suomesta ostettua koivua mitataan myös kuormainvaa’alla. ”Pohjoissuomalaiset koivut voivat olla sellaisia ’kampiakselikoivuja’, ettei motomittaus aina ole luotettavaa. Käyrä koivu hyppii ja pomppii niin paljon kaatopään läpi kulkiessaan.

Siksi Pohjois-Suomessa mittaamme koivua myös kuormainvaa’alla”, Hyppänen selittää. Kuormainvaakoja on sekä puutavaraautoissa että metsätraktoreissa.

Motomitta on tarkka mittausmenetelmä. Sen luotettavuutta lisää se, että mittaustulos on peruste sekä metsänomistajan että koneyrittäjän saamalle tulolle.

Hakkuukoneen, kuten muidenkin mittaustapojen, oikeellisuutta kontrolloidaan sekä säännöllisesti että satunnaisesti

32 |

metsä groupin viesti

Myyjätiedot METSÄ GROUPIN järjestelmissä jokaiselle

puunmyyjälle on oma yksilöllinen numeronsa.

Y-TUNNUS kerrotaan, jos metsänomistajalla sellainen on.

ARVONLISÄVEROPROSENTTI merkitään, jos

metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen.

ENNAKKOPIDÄTYSPROSENTILLA kerrotaan, millä

prosentilla mahdollinen ennakonpidätys tehdään.

Korjuukelpoisuus MYYJÄN kanssa sovitaan, mihin vuodenaikaan hakkuu voidaan tehdä.

Hakkuutapa TÄSSÄ kerrotaan, mitä hakkuutapoja

leimikossa on käytetty.

Mittauserän arvo METSÄNOMISTAJILTA ostetun puun arvo yhteensä.

ARVONLISÄVERO: Mittauserän arvoon lisätään

arvonlisävero, jos metsänomistaja on arvonlisävero­ velvollinen. Tässä tapauksessa alv-prosentti on 24.

Metsänomistaja tilittää arvonlisäveron valtiolle viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä eli tässä tapauksessa viimeistään 29.2.2016.

MITTAUSERÄN ARVO YHTEENSÄ:

puukaupan arvo plus siihen lisätty arvonlisävero.

MITTAUSTODISTUS Sopimuksen tiedot YKSILÖLLINEN SOPIMUSNUMERO

ka itetty, kos sta. ista on pe pa o u d a e k ti a ta s s O utunee te to t a v o tiedot

annetaan jokaiselle kaupalle puukaupan teon yhteydessä. Se kulkee puiden mukana tehtaalle saakka.

Sopimusnumero kertoo, mihin puukauppaan mittaustodistus liittyy.

ERIÄ tulee useampi, jos leimikkoa

ei hakata kerralla loppuun.

MENEKINEDISTÄMISMAKSU kertoo, maksetaanko kaupasta Suomen Metsäsäätiölle menekinedistämismaksu.

TILAT/KIINTEISTÖTUNNUS

kertoo, millä tilalla hakkuu on tehty.

Mittauserän tiedot PUUTAVARALAJIEN mitta- ja laatuvaatimukset annetaan puukauppa­sopimuksen liitteenä.

HINNAT määritellään puukauppa­sopimuksessa.

BONUSTA alkaa kertyä Metsäliitto

Osuuskunnan jäsenille, jos edellisen neljän kalenterivuoden myyntimäärä on yli 500 kuutiota. Sopimusasiakkaille maksetaan korkeampaa bonusta.

Mittauserän arvosta tehdyt vähennykset TÄSSÄ KERROTAAN, jos puun-

myyntituloista on maksettu ennakkoa tai puukauppatuloilla maksetaan metsänhoitotöitä.

LUKU -15 500,00: Kyseisen kaupan ennakkomaksu, sen alv-vero ja metsänhoitotyöt yhteensä.

MAKSETAAN TILILLE: Tässä kerrotaan, minne tilille ja minä päivänä puukauppatulot maksetaan. Näissä euroissa on otettu huomioon ennakko ja se, jos puukaupalla on maksettu metsänhoitotöitä.

metsä groupin viesti

| 33

METSÄT tehtävillä kontrollimittauksilla. Niitä tekevät sekä hakkuukoneen kuljettaja että puunostaja.

Metsänomistaja voi tutustua mittaukseen metsässä tai tehtaalla. Se onnistuu ottamalla yhteys omaan metsäasiantuntijaan.

MITTAUSTODISTUKSEN LIITE

Pinomittaus historiaan

SOPIMUSNUMERO on Metsä Groupin järjestelmissä

Hankintapuuna ostetut tukit mitataan yleensä sahalla tukkimittarilla ja kuitupuut useimmiten kuormainvaa’alla. Puiden mittaus käsin maastossa on taakse jäänyttä elämää. ”Muilla toimialoilla lähetetään mönkijä Marsiin ja sitä ohjataan maasta.

Metsäalalla ei ole tavoitteena seisoa syvässä hangessa mittaamassa puuta käsin”, Hyppänen sanoo. ”Hankintaerät pidetään kuljetuksissa erillään, ja metsänomistaja voi olla varma saavansa rahat juuri omista tukeistaan”, Hyppänen sanoo. Helppo tapa varmistua tästä on laskea tukit tienvarressa ja tarkistaa, että mittaustodistukseen on merkitty sama määrä. ”Tukit kannattaa laskiessa merkitä tussilla tai spraymaalilla, muuten niissä menee sekaisin”, Hyppänen neuvoo.

Kuormainvaaka punnitsee jokaisen kuormaan nostetun kuitupuukourallisen ja laskee painot yhteen. Kuitupuiden tilavuus saadaan kertomalla mitattu paino puun tuoretiheydellä, jotka puulajeille määrittää Luonnonvarakeskus. Lähes kaikissa Metsä Groupin sopimusyrittäjien autoissa on kuormainvaaka.

Läpinäkyvyyttä mittaustietoihin

Metsä Groupissa otetaan syksyllä käyttöön uudennäköinen mittaustodistuksen liite, joka esitellään tämän jutun yhteydessä. ”Haluamme avoimesti ja läpinäkyvästi kertoa, miten mittaamme ja katkomme leimikon puut. Uusi helppolukuisempi liite auttaa tässä”, Suomen puunhankinnasta Metsä Groupissa vastaava johtaja Yrjö Perälä sanoo.

Puunhankinnassa otettiin kevään ja kesän aikana käyttöön uusia tietojärjestelmiä, ja samassa yhteydessä tuli mahdolliseksi päivittää myös mittaustodistuksen liite. ”Mittaustodistus toimitetaan metsänomistajalle aina, kun puukaupassa sovitut puut on kaadettu ja mitattu. Mittaustodistus ja sen liite ovat puunostajan raportti puun myyjälle siitä, että mittaus on tehty lain mukaan ja hakkuussa on toimittu puukaupassa sovitulla tavalla. Liitteen koostesivun saa aina mittaustodistuksen mukana ja tarkemman tukkierittelyn pyydettäessä”, Perälä sanoo.

Mittaustodistusta ja liitettä lukiessa vierellä kannattaa olla puukauppasopimus ja sen mukana tulleet liitteet. Oheinen mittaustodistus ja uudistunut liite ovat aidosta, toteutuneesta puukaupasta. Siksi osa tiedoista on peitetty.

34 |

metsä groupin viesti

PÄÄSOPIMUS on puukaupalle kaupanteon yhteydessä

annettu yksilöllinen numero. Se kertoo, mihin puukauppaan ja mittaustodistukseen liite liittyy. käytetty sisäinen tunniste.

LOHKOJA eli leimikoita voi kuulua yhteen puukauppaan useita.

Jokaiselle lohkolle toimitetaan oma mittaustodistuksen liite.

HAKKUUTAPA kertoo, millä tavalla tämä lohko on hakattu.

LOHKON TILA kertoo, onko lohkon hakkuu päättynyt.

Tässä tapauksessa hakkuu on loppunut 24.3.

PINTA-ALA kuvaa leimikon pinta-alaa hehtaareina.

Määrät ERI PUUTAVARALAJEILLE on Metsä Groupin

järjestelmissä oma numero.

VASTAANOTTO M3 kertoo, kuinka monta kuutiota kyseistä

puutavaralajia Metsä Group on tässä lohkossa vastaanottanut ja myyjälle maksanut. Vastaanottoluvussa ei siis ole mukana ne puut, jotka on esimerkiksi jätetty metsänomistajan omaan käyttöön. Vastaanottomäärien luvut ovat samat kuin mittaustodistuksessa kerrotut määrät.

MITTAUS M3 kertoo, kuinka monta kuutiometriä puuta on

hakattu. Vastaanotto- ja mittausmäärät poikkeavat toisistaan, jos puutavara on esimerkiksi siirretty mittauksen jälkeen toiseen puutavaralajiin tai sovitusti jätetty metsänomistajalle. Puutavaralaji voidaan siirtää toiseen, jos sitä kertyy puukaupassa hyvin vähän. Tällaiset siirrot sovitaan puukaupan yhteydessä. Katso kohta lajisiirtymät. Tässä hakkuussa on yksi pölli jätetty metsänomistajalle polttopuuksi.

MOTO KPL kertoo, kuinka monta kappaletta

kyseistä puutavaralajia on tehty.

JUOKSUMETRI kertoo, kuinka monta juoksumetriä kyseistä puutavaralajia on tehty.

Runkolajitiedot TAULUKKO kertoo runkojen lukumäärän.

Runko kirjautuu tukkirungoksi silloin, kun siitä tehdään yksikin tukki tai pikkutukki.

Muutoin runko kirjautuu kuitupuurungoksi.

Tässä kaupassa on ollut esimerkiksi kuusitukkirunkoja 470 kappaletta, joiden yhteistilavuus on ollut 276,4 kuutiota.

Tukkien pituus- ja läpimittaluokat LÄPIMITTALUOKKA-TAULUKKO kertoo, kuinka monta kappaletta ja kuutiota kyseisen latvaläpimitan tukkeja on tehty.

PITUUSLUOKKA-TAULUKKO kertoo, minkä mittaisiksi tukeiksi rungot on katkaistu sekä kuinka monta kappaletta ja kuutiota tietyn pituuden runkoja on kertynyt.

YHTEENSÄ-LUKUJEN tulee täsmätä ensimmäisen sivun

Määrät-taulukon vastaavien lukujen kanssa.

Lajisiirtymät Tässä kohdassa kerrotaan, mitä lajisiirtymiä hakkuun ja vastaanoton välillä on tehty.

Pienet puuerät yhdistetään puukaupassa sovitulla tavalla suurempiin puutavaraeriin. Esimerkiksi pieni erä kuusikuitua voidaan siirtää mäntykuituun. Yksittäisten, muutaman kuution suuruisten erien kuljettaminen eri tuotantolaitoksille ei ole järkevää.

Esimerkiksi Havukuitupuu B on vastaanotossa siirtynyt mäntykuitupuu A:han. Siirtymää on ollut 3,4 kuution verran. Näiden lukujen tulee täsmätä yllä olevaan Määrät-taulukkoon. Määrät-taulukko vahvistaa, että havukuitupuu B:n vastaanotto on nolla, vaikka puutavaralajia on mitattu olevan 3,4 kuutiota. Haapakuitu on siirretty koivukuitupuuksi. Vastaavasti mäntykuitu A:ta on vastaanotettu 3,4 kuutiota enemmän kuin sitä on mitattu.

Puulajikohtaiset tukkiprosentit TAULUKKO kertoo, kuinka suuri osa puula-

jista on ollut tukkia ja kuinka suuri osa kuitupuuta. Jos leimikosta on sovittu tehtävän pikkutukkeja, niiden prosenttiosuus näytetään tässä.

METSÄT Teksti Armas Härkönen Kuva Sampsa Geijer

Metsänhoito ja riistanhoito käsi kädessä Metsänhoito ja riistanhoito sopivat hyvin yhteen.

Veikko Sorsan riistanhoitoalue on ylittänyt kaikki odotukset.

P

olvijärven Ruvaslahden koulun johtajana työskentelevä, harrastuksenaan paikkakunnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana toimiva Veikko Sorsa on muuttanut Hukkalan kylässä sijaitsevan metsälönsä riistanhoitoalueeksi. ”Täällä 36 |

metsä groupin viesti

liikkuu kaikenlaisia eläimiä oravista karhuihin.”

Noin 15 hehtaarin suuruisella alueella on mäntyvaltaisia kumpareita pienien soiden ympäröimänä. Eräällä kummulla seisoo järeistä pylväistä koottu, noin kuusi metriä korkea torni, josta näkyy koko alue. ”Tornista käsin pystyy johtamaan vaikka hirvenmetsästystä”, Sorsa esittelee.

Alueelle rakennettiin viime vuonna lintutornin, pesäpönttöjen, riistapolun ja laavun lisäksi muun muassa viisi kosteikkoa, talviruokintapaikkoja teerille sekä altaita ja ruokintalauttoja vesilinnuille. ”Yhden ruokintalautan kävi karhu tyhjentämässä, ja samalla se käänteli lauttapuita mieleiseensä asentoon”, Sorsa kertoo.

Riistapeltoja alueella on viisi kappaletta. Niissä Sorsa kasvattaa ohraa, kauraa,

rapsia ja rehukaalia. Myös nuolukiviä hirville on aseteltu paikoilleen.

Erityishuomio lintuihin

Alueella on ennallistettu kolme suoaluetta, jotta kahlaajalinnuille saadaan nostettua veden pintaa. Erään kumpareen reunalle on tehty metsäkanalinnuille sorapaikkoja suojaksi talvea varten. ”Kun suojapaikka tehdään rinteeseen ja jätetään pintamaata siihen räystääksi, niin suoja ei jää lumen alle.”

Linnuille on tehty myös soidinalueita sekä jätetty suuria mäntyjä laulu- ja hakomispuiksi. Sorsa tähdentää, että niissä on oltava vankka oksa puolivälin alapuolella. ”OTSO Metsäpalvelujen metsäpalveluesimies Janne Leppänen kävi valitsemassa ja merkkaamassa puut.”

Yhteistyöllä parhaaseen tulokseen VEIKKO SORSAN riistanhoitoalueelle löytyi nopeasti suunnittelu- ja toteutusapua OTSO Metsäpalveluista. ”Ojitetut suoalueet ennallistettiin ojat täyttämällä. Lisäksi kaivettiin pari pientä kosteikkoa ja paljastettiin kanalinnuille kivennäismaan pintaa”, OTSO Metsäpalvelujen luonnonhoidon joensuulainen metsäpalveluesimies Janne Raassina kertoo. ”Kustannukset olivat joitakin tuhansia euroja, ja suon ennallistamistoimet maksettiin kokonaan kemera-luonnonhoitohankkeesta.”

Raassina sanoo, että luonnonhoitoon liittyvissä asioissa kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä alan toimijoihin. ”Esimerkiksi meillä on vuosittain useita hankkeita soiden tai pienvesien ennallistamisesta vesistöjen tai valuma-alueiden kunnostuksiin." ”Teemme Pohjois-Karjalassa vuosittain 30–60 yksityismetsänomistajalle luonnonhoidollisia toimia osana hankkeitamme.

Lisäksi toteutamme vastaavia myös yrityksille ja yhteisöille tilaustyönä.”

Raassinan mukaan luonnonhoito, olipa kyse elinympäristöjen kunnostuksesta, hoidosta tai ennallistamisesta tai vesiensuojelun tehostamisesta, on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä. ”Maanomistajien aloitteellisuus on onnistumisen edellytys. Yleensä aina kun on tahtoa, löytyy myös keinoja.”

Riistan ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen metsän käsittelyssä ei ole erityisen vaikeaa. ”Parhaat tulokset saavutetaan toimimalla niin, että luonnon tärkeät piirteet säilyvät ja kehittyvät kaikissa metsän käsittelyissä ja kaikissa kehitysvaiheissa.”

Veikko Sorsan noin 15 hehtaarin laajuisella riistanhoitoalueella on viisi riistapeltoa. Niillä hän kasvattaa ohraa, kauraa ja rapsia.

Riistatietouden ammattilainen tietää, että luonnossa on runsaasti tarkkoja silmäpareja. ”Esimerkiksi vesilintuja alueelle hakeutui jo ensimmäisenä kesänä useita kymmeniä, ja viime kesänä vielä enemmän.

Aikaisemmin niitä ei ollut yhtään.” ”Tämä ei ole maltaita maksanut”, Sorsa vastaa ihmettelyyn. ”Esimerkiksi OTSO Metsäpalveluilta tuli suunnittelupalvelu ja toteutuspalvelu kaivutöiden osalta. Täällä möyri kaivuri parisen viikkoa. Kaikki on sujunut yli odotusten.”

Myös Suomen Metsästäjäliitto on ollut mukana muun muassa riistapeltojen suunnittelussa, ja liitto käyttää aluetta vierailuja mallikohteena. ”Ilahduttavasti tämä

hanke on saanut muitakin kiinnostumaan riistanhoitoalueen perustamisesta.” ”Ja talkoissa on ollut mukana myös metsästyskavereita ja varsinkin HukkaLehdon Erä, jonka metsästysmaihin alue kuuluu. Jatkossa seura osallistuu riistanhoitotöihin.”

Vastuullista puunkorjuuta

Työt alueella alkoivat syksyllä 2013.”Kun puut piti saada nopeasti talven alta pois, Metsä Group keskeytti jonkun muun työmaan ja kävi hakkaamassa tämän, että kaivinkoneet pääsivät töihin. Mauri Nissinen hoiti homman hyvin”, Sorsa kiittelee.

Metsäliitto Osuuskunnan jäsen hän on ollut yli kymmenen vuotta.

Metsäasiantuntija Nissinen kertoo, että hakattava alue oli osittain erinomaisen hyvää talousmetsää, josta löytyi laadukasta puuta. ”Yksi tiheäkasvuinen saareke urakoitiin viime keväänä.” ”Kyseessä oli erikoishakkuu, jossa esimerkiksi hakattiin erityisiä lentoväyliä kahden suon välisille metsäkumpareille.

Riekkoja varten jätettiin soiden reunoille puustoa ja metsoille lepopuita enemmänkin kuin lintuasiantuntija oli merkannut.”

Harvennuskuvioilta poistettiin puuta metsätalouskäytäntöä enemmän. Hakkuutyöt suoritti Metsä-Karvinen Oy:n Kari Karvinen. ”Käsitykseni mukaan alueelle ei ihan heti ole tarvetta mennä uudestaan savotoimaan”, Nissinen arvelee. metsä groupin viesti

| 37

METSÄT Kuvat Leena Hamberg, Luonnonvarakeskus, Juho Rantala ja Usewood Oy

Kuvassa on koneellisen taimikonhoidon yhteydessä purppuranahakkakäsittelyn saanut koivun kanto runsas vuosi kaatamisen jälkeen. Kanto on vielä vesonut ja vesoihin on tullut lehdet kaatoa seuranneena kasvukautena, mutta sittemmin vesat ovat kuolleet purppura­ nahakkasienen levitessä.

Ensikokemuksia

biologisesta vesakontorjunnasta Metsä Group testasi viime vuonna Finsilvan metsissä biologista vesakontorjuntaa taimikon varhaisperkauksen yhteydessä. Tavoitteena oli tartuttaa luonnossa yleisesti esiintyvä lahottajasieni lehtipuiden kantoihin ja estää siten kantojen uudelleenvesominen. Tulokset koeolosuhteissa ovat lupaavia.

B Purppuranahakkasieniliuos levitettiin koneellisen varhaisperkauksen yhteydessä.

38 |

metsä groupin viesti

iologista vesakontorjuntaa testattiin viime vuoden kesä- ja syyskuun välisenä aikana levittämällä purppuranahakkaa lehtipuiden kantoihin normaalin koneellisen varhaisperkaus​työn yhteydessä. Testeissä käytettiin Luonnonvarakeskuksen (entinen Metsäntutkimuslaitos) tätä tarkoitusta varten jalostamaa sienikantaa. Jo aiemmista kokeellisista tutkimuksista tiedettiin, että hyvissä sääolosuhteissa ja huolellisesti levitettynä kyseinen purppuranahakkakanta tappaa jopa 80 prosenttia lehtipuiden kannoista.

Uusien metsänhoidon menetelmien kehittämisessä käytännön mittakaavan testeillä on suuri merkitys. Käytännössä esimerkiksi sääolosuhteisiin ei voi vaikuttaa, vaan menetelmän on oltava toimiva joka säällä.

Yleistyäkseen uuden menetelmän on myös oltava käyttökelpoinen riittävän pitkällä ajanjaksolla, mikä esimerkiksi koneellisen taimikonhoidon yhteydessä tarkoittaa vähintään 4–5 kuukauden vuotuista ajanjaksoa.

Esimerkiksi purppuranahakan osalta lehtipuun kantojen kuolleisuus pitäisi käytännössä saada vähintään kokeissa

havaitulle 80 prosentin tasolle, jotta toiselta taimikon​hoitokerralta voitaisiin kokonaan välttyä.

Purppuranahakkaliuoksen levitysmäärä ja väkevyys vaikuttavat sekä lopputulokseen eli kuolleiden kantojen määrään että käsittelykustannuksiin. Ennen käyttöä liuosta laimennettiin vedellä, jotta levitys onnistuisi helpommin ja varsinaista sienirihmastoa kuluisi vain tarvittava määrä. Testeissä liuoksen väkevyys vaihteli 1:100 ja 1:400 välillä. Lähes värittömään liuokseen sekoitettiin mukaan elintarvikeväriä, jotta levityksen onnistuminen voitiin havaita kantopinnoilta.

Käytäntö vaatii kehitystyötä

Levitys onnistui näköhavaintojen perusteella kohtuullisen hyvin, joskin esimerkiksi liuoksen kuumeneminen koneen tankissa ja levityksen yhteydessä jäi arvoitukseksi. Purppuranahakka leviää ja tuhoaa kannon solukkoa melko hitaasti ja vaikutus näkyy kokonaisuudessaan taimikossa vasta 3–4 vuoden kuluttua käsittelystä, joten lopullisia tuloksia on odoteltava siihen asti.

Osassa viime kesänä käsitellyistä taimikoista oli kuitenkin havaittavissa purppuranahakkasienen itiöemiä jo viime syksynä. Toisaalta osalla kohteista ei ainakaan silmämääräisesti tarkasteltuna löytynyt havaintoja purppuranahakasta vielä tämänkään kesän jälkeen.

Purppuranahakka tarttuu parhaiten tuoreisiin kantopintoihin tai muihin lehtipuiden vauriokohtiin. Testeissä liuoksen levitys tehtiin raivauspään terälevyn välityksellä eli liuosta valutettiin terälevylle, josta se levisi katkaisun yhteydessä kantoon. Testeissä liuosta kului 130–180 litraa hehtaarilla.

Aiempien kokeiden perusteella voidaan olettaa, että levitysmenetelmänä sumutus toimisi terälevyä paremmin.

Sumuttamalla sienirihmastoa leviäisi laajalle alueelle, ja toisaalta aineen menekki saattaisi olla helpommin hallittavissa. Teoriassa alle viisi litraa liuosta (1:100) hehtaarille riittäisi, jos levitys pystyttäisiin kohdistamaan tarkasti kantoihin. Näin ollen levitys voisi onnistua myös perinteisen raivaussahatyön yhteydessä.

Lehtipuut voivat todennäköisesti saada sienitartunnan tuoreen kantopinnan lisäksi myös kuoren rikkoutuman kautta. Levitystekniikan ja koneellisen taimikonhoidon kehittämisen kannalta kysymykseen voivat siis tulla muutkin kuin lehtipuuvesakon katkaisevat menetelmät.

Jos sieni toimii halutulla tavalla, ja se saadaan tartutettua

Testeissä liuosta levitettiin raivauspään terälevylle, josta se katkaisun yhteydessä levisi kantoon.

Purppuranahakka PURPPURANAHAKKA (Chondrostereum purpureum) on Suomen luonnossa yleisesti esiintyvä lehtipuita lahottava sieni, joka normaalisti leviää itiöidensä avulla tuulen mukana. Lehtipuut saavat sienitartunnan kuoren tuoreen rikkouman tai paljaan puuaineen kuten kantopinnan kautta. Purppuranahakka ei aiheuta haittaa vaurioitumattomille lehtipuille eikä havupuille.

esimerkiksi kuoren rikkouman kautta, vesakkoa ei välttämättä tarvitse kaataa, vaan pelkkä vaurioittaminenkin voi riittää. Sieni ei tartu terveisiin lehtipuihin eikä havupuustoon.

Kustannustehokkuuden kulmakivet

Uuden menetelmän menestys ei ole taattu, vaikka kaikki biologiset ja tekniset kysymykset saataisiin ratkaistua. Työlle pitää myös olla maksaja, mikä tarkoittaa sitä, että uuden menetelmän pitää olla kustannuksiltaan kilpailukykyinen. Käytännössä esimerkiksi purppuranahakkakäsittelystä aiheutuvat lisäkustannukset tulee suhteuttaa varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen sisältävän raivaussahalla tehtävän taimikon​hoitoketjun kustannuksiin.

Suuren kehitysaskeleen ottaminen taimikonhoidossa edellyttäisikin kahta asiaa. Pitäisi päästä jatkuvatoimiseen eli hyvin nopeaan työtapaan ja liittää siihen menetelmä lehtipuuvesakon uudelleenvesominen estämiseksi.

Työnopeuden lisäämiseksi olisi eduksi, jos koneen kuljettajaa ei tarvittaisi säästettävien havupuiden ja poistettavien lehtipuiden havaitsemisessa. Tähän on olemassa useampiakin ratkaisuja: 1) havupuiden sijainti tunnetaan eli se on tallennettu istutuksen yhteydessä tai havupuut on istutettu määrävälein, 2) puulajit tunnistetaan automaattisesti esimerkiksi konenäöllä tai 3) koko taimikko käsitellään, mutta käsittely vaikuttaa eri tavoin havu- ja KIRJOITTAJA JUHO RANTALA ON METSÄ GROUPIN lehtipuihin. Ehkä purppuranahakka METSÄNHOITOPÄÄLIKKÖ tai muu vastaava luonnontuote voisi olla osa tällaista ratkaisua. metsä groupin viesti

| 39

TÖITÄ OSAAJILLE Teksti Outi Lahdenmäki Kuvat Seppo Samuli ja Metsä Group

Metsässä on positiivista nostetta Metsä Groupissa iloitaan siitä, että metsäalan työ- ja koulutuspaikat ovat alkaneet kiinnostaa aiempaa enemmän.

Esimerkiksi Metsä Fibren viime keväänä käynnistyneeseen oppisopimuskoulutukseen haki yli 1 300 henkilöä. Myös konsernin kesätyöpaikkoihin saatiin ennätysmäärä hakemuksia.

H

akijamäärät kertovat siitä, että edelleen ollaan valmiita kouluttautumaan perinteisinä pidetyille aloille silloin, kun niissä on hyvät työllistymismahdollisuudet.

Metsä Groupissa ja koko metsäalalla tehdään työtä alan vetovoiman parantamiseksi. ”Monella nuorella on aiemmin ollut mielikuva, että metsäalalla on vain metsureita tai paperimiehiä, joilta työt loppuvat”, Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Anneli Karhula sanoo. ”Tämän näkemyksen muuttamiseksi teemme edelleen työtä.

Metsäalan työmahdollisuuksista ja tuotteista viestiminen on osoittautunut toimivaksi tavaksi lisätä etenkin nuorten kiinnostusta ja tietämystä.”

Metsä Group on jälleen syys–lokakuun vaihteessa jalkautumassa peruskouluihin. ”Olemme mukana Metsäteollisuus ry:n Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjassa. Työmahdollisuuksista kertominen on mielestäni tärkeä asia koko alalle, sillä oikeaan aikaan saatu ajantasainen tieto metsäteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista voi ratkaista monen nuoren uravalinnan.” ”Tarvitsemme tulevaisuudessakin rautaisia alan osaajia. Nuoria kannattaa innostaa kodeissakin hakeutumaan metsäalan koulutusohjelmiin ja alan yrityksiin töihin.”

Ammattilaisille töitä

Metsä Group työllistää monen alan ammattilaisia: Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre ja Metsä Wood työllistävät kemiallisen ja mekaanisen teollisuuden tuotannon, kunnossapidon ja puunjalostustekniikan ammattilaisia.

Puunhankinnan työtehtävissä tarvitaan erityisesti metsänhoidon, puukaupan, metsäteknologian ja asiakaspalvelun osaamista.

Myös taloushallinnon, kestävän kehityksen, logistiikan, hankinnan, lakialan, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja ICT-alan osaaja voi löytää oman urapolkunsa Metsä Groupista. Työura voi koostua hyvin erilaisista työtehtävistä.

40 |

metsä groupin viesti

Osaamiseen panostetaan

Metsä Group tarvitsee jatkossakin huippuosaajia. Sen vuoksi osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan paljon. ”Kannustamme henkilöstöämme kehittymään ja kehittämään osaamistaan”, Karhula kertoo. ”Esimerkiksi viime vuonna järjestimme lähes 10 000 koulutuspäivää.”

Metsä Groupista jää eläkkeelle paljon väkeä tulevien 5–10 vuoden aikana. ”Sen vuoksi on tärkeää, että saamme uusia osaajia lähivuosina eläkkeelle siirtyvien ammattilaistemme tilalle. Lisäksi mietimme jatkuvasti, miten nuoremmat työntekijät pääsevät parhaiten urallaan eteenpäin ja kehittyvät työssään.”

Metsä Group käynnistää trainee-ohjelmia ja toteuttaa uusia oppisopimuskoulutuksia tarpeen mukaan. ”Esimerkiksi prosessi- ja kunnossapitotehtävät edellyttävät ammattitaitoa, jota on mahdollisuus saada oppisopimuskoulutuksessamme. Koulutettavat opiskelevat samalla paperiteollisuuden ammattitutkinnon, ja heille maksetaan koulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa.”

Kesätöistä startti työuralle

”Kesätyöntekijät ovat todella tärkeitä rekrytointeja”, Karhula sanoo. ”Motivoituneille, positiivisesti asennoituville ja alasta

”Tarvitsemme tulevaisuudessakin rautaisia alan osaajia.”

kiinnostuneille nuorille tarjoamme työkokemusta, joka hyödyttää heitä tulevissa opinnoissa ja työllistymisessä. Kesätöiden tärkeimpiin asioihin kuuluu se, että nuori oppii ymmärtämään turvallisuuden merkityksen ja luottamaan itseensä haastavissakin tilanteissa.”

Hyvin organisoitu ja hoidettu kesätyöjakso on tilaisuus näyttää nuorille konkreettisia esimerkkejä Metsä Groupin monipuolisista mahdollisuuksista. Tulevien työja uravalintojen takia on tärkeää, että nuoret pääsevät tekemään erilaisia töitä ja oppimaan, minkälainen työ sopii itselle parhaiten. ”Kesätöissä ja opinnoissa pärjänneillä on hyvät mahdollisuudet menestyä henkilövalinnoissa, kun jatkossa haemme tekijöitä ”Kannustamme henkilöstöämme kiinnostaviin ja haastaviin tehkehittymään ja kehittämään osaatäviin. Metsä Groupin seuraava mistaan”, Metsä Groupin henkilöskesätyöhaku käynnistyy jälleen töjohtaja Anneli Karhula sanoo. joulukuussa.”

Biotuotetehdas lisää työtä metsissä ÄÄNEKOSKELLA rakenteilla oleva Metsä Fibren biotuotetehdas luo mahdollisuuksia erityisesti pk-sektorille, ja sen työllistävä vaikutus on huomattava. ”Olemme mukana kehittämässä metsäalan koulutusta, jotta myös metsään ja logistiseen ketjuun saadaan riittävästi ammatti​taitoisia työntekijöitä”, Metsä Forestin henkilöstöjohtaja Maikki Kropsu kertoo. ”Uusien metsäasiantuntijoiden lisäksi tarvitaan metsäkoneen- ja puutavara-auton kuljettajia. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevien tulevaisuuden työnäkymät näyttävät metsäalan investointien ansiosta hyviltä.”

Kropsu painottaa, että ammattitaidolla on jatkossakin kysyntää. ”On arvioitu, että lähiaikoina tarvitaan joka vuosi noin 900 uutta teknologiaa hallitsevaa metsäkoneen- ja puutavara-auton kuljettajaa.”

metsä groupin viesti

| 41

PUUN MYYJÄ ARVOSTAA VAHVAA OMAA JALOSTAVAA TEOLLISUUTTA

MATTI TURTIAINEN 53-VUOTIAS maa- ja metsätalousyrittäjä ja vapaa toimittaja Savonlinnan Kerimäeltä.

VALITTIIN keväällä 2015 Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostoon, ennen sitä kolme kautta edustajistossa.

HARRASTAA musiikkia.

MOTTO Eteenpäin elävän mieli.

HENKILÖ Teksti Antti Äijö Kuva Markku Tissarinen

”Metsäalalla eletään mielenkiintoisia aikoja. Metsäteollisuuden merkitys tunnustetaan, ja koko sektorille voidaan ennustaa hyvää tulevaisuutta”, Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston tuore jäsen Matti Turtiainen sanoo.

S

avonlinnalaisesta Matti Turtiaisesta tuli metsänomistaja vuonna 1991, kun Ylätalon tila Kerimäen kirkonkylän kupeessa siirtyi sukupolvenvaihdoksessa hänen haltuunsa. Samaan aikaan alkoi myös yhteistyö Metsäliitto Osuuskunnan kanssa. ”Isä oli katsellut pari sopivaa palstaa, joiden hakkuilla sukupolvenvaihdosta voisi rahoittaa ja varmaan vähän alustanut puukauppaakin.”

Vähän täpärälle ensimmäisen puukaupan teko meni, sillä puumarkkinoilla elettiin siinä vaiheessa poikkeustilanteessa.

Hintasopimus oli katkolla, ja paineet hintojen alennuksille olivat ankarat. ”Sain myöhemmin kuulla, että kauppa tehtiin juuri viime hetkellä, seuraavana päivänä teollisuus keskeytti ostot ja kauppa olisi jäänyt tekemättä”, Turtiainen muistelee.

Metsää hankittu lisää

Työt metsässä olivat tulleet nuorelle isännälle tutuiksi jo ennen tilan omistajuutta. Tilalla oli aikaisemmin tapana myydä puuta hankintakaupoillakin, nykyään omatoimista työtä tehdään eniten istutuksissa ja taimikonhoidossa. ”En ole nähnyt järkeväksi koneistaa metsätaloutta kovin paljoa. Luotan korjuussa ja kuljetuksissa alan ammattilaisiin.”

Metsätalous on aina ollut tärkeä asia Ylätalon tilalla. Aikaisempaa enemmän merkitystä metsällä on ollut sen jälkeen, kun lypsykarjasta luovuttiin 15 vuotta sitten. Isäntä tekee lisäksi työtä toimittajana ja hänen puolisonsa opettajana. ”Ulkopuoliset ansiot ovat tarpeen, koska näillä pinta-aloilla metsätalous ei vielä yksin elätä. Perheen omistuksessa olevan metsän määrää on vuosien mittaan lisätty oman kunnan alueelta.”

Turtiainen lähestyy metsää pääasiassa talouden näkökulmasta, mutta metsillä on perheelle muutakin merkitystä. Esimerkiksi saaressa on alueelle poikkeuksellista

tuoreen lehtotyypin metsää, joka on suojeltu määräajaksi. Lähimetsissä kulkee kunnan latuverkosto, jota isäntä itsekin talvella hyödyntää.

Yhteismetsä suvun maille

Turtiainen on lisäksi osakkaana viime vuonna perustetussa yhteismetsässä, jonka synnyttäminen vei aikaa pari vuotta. Yhteismetsässä on 11 osakasta, joiden omistusosuudet vaihtelevat 5–25 prosentin välillä. Metsäkeskuksesta saatiin apua alkuvaiheen järjestelyissä. ”Suvun hallussa on metsätila, jota oli jo pidempään hoidettu yhtymänä. Päätöksenteko alkoi olla työlästä, kun tilan omistajina oli kaksikin kuolinpesää.”

Yhteismetsän hallinnointi on yhtymää huomattavasti yksinkertaisempaa, sillä hoitokunta toimii metsäsuunnitelman perusteella. Yhteismetsän hieman alhaisemmalla veroprosentillakin on merkitystä silloin, kun myytävät puumäärät kohoavat suuriksi.

Yhteismetsällä voi Turtiaisen mielestä olla merkitystä myös tilan tulevien sukupolvien kannalta. Perheen aikuiset tyttäret ovat opintojensa takia siirtyneet ainakin toistaiseksi muille paikkakunnille. ”Minusta metsänomistusta kannattaa ajatella pidemmällä aikajänteellä. Tyttäret eivät välttämättä tule jatkamaan tilalla, joten myöhemmin kotitilan metsät voisi mahdollisesti liittää yhteismetsään. Joka tapauksessa metsätaloudessa kannattaa pyrkiä suurempiin yksiköihin.”

”Metsä Groupin toiminta perustuu hyvin pitkälle kumppanuuteen metsänomistajien kanssa. Kumppanuudessa henkilösuhteilla on suuri merkitys. Minusta toimihenkilöillä on tänä päivänä hyvä asenne hommaansa.”

Metsä Groupin tarjoamat metsänhoitopalvelut ovat tulleet viime vuosina tutuiksi.

Työn jälki on miellyttänyt isännän silmää, ja hinnat ovat olleet kilpailukykyiset. ”Sovin kevään puukaupan yhteydessä Metsä Groupin kanssa myös tämän kesän hoitotöistä, kun omaa työpanostani on tarvittu kesämökin rakennustyömaalla.”

Näkökulma metsäalaan avartuu

Osuuskuntahenki on Ylätalon isännälle tullut veren perintönä. Viime keväänä Turtiainen valittiin Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostoon. Sitä ennen hän oli kolme kautta edustajiston jäsen. ”Nämä kaudet ovat olleet hyvin mielenkiintoisia ja avartaneet näkökulmaa koko metsäalaan. Samalla on vahvistunut näkemys siitä, miten tärkeä metsäsektori Suomelle on. Pelkkä puun myynti ei metsänomistajille riitä, tarvitaan myös vahvaa omaa jalostusta.”

Turtiaisen aloittaessa edustajistossa Metsä Groupissa elettiin kriittisiä aikoja.

Viime aikoina on ollut helpottavaa havaita, että konsernissa vuosien mittaan tehdyt ratkaisut tuottavat tulosta.

Hallintoneuvoston jäsenyys on Turtiaiselle mieluisa tehtävä, josta hän ei katsonut aiheelliseksi kieltäytyä. Hän tietää, että näköala jälleen laajenee. Jo etukäteen mielenkiintoiselta tuntuu uusille hallintoneuvoston jäsenille annettava koulutus. ”Odotan, että hallintoneuvostossa on samalla tavalla keskusteleva ilmapiiri kuin piiritoimikunnissa. Lappeenrannan piiritoimikunnan työstä minulla on hyvät kokemukset.”

Metsätaloudessa kannattaa pyrkiä suurempiin yksiköihin.

Toimihenkilöillä tärkeä rooli

Yhteistyö Metsä Groupin kanssa on Matti Turtiaisen mukaan sujunut kautta vuosien hyvin. ”Sujuvuuden kannalta tärkeässä roolissa ovat paikalliset toimihenkilöt.”

metsä groupin viesti

| 43

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Sami Karppinen Kuvat Sami Karppinen ja Sirpa Kautto

TEHTAAN VAATIMA PINTA-ALA

40 hehtaaria

RATATÖITÄ, UUTTA KISKOA

4,5 kilometriä

PAALUTUSTA

150 kilometriä

”Rakennusprojektia voisi kuvailla moniotteluksi, jossa kaikki etenee pikakelauksella. Työmaalla tapahtuu paljon ja nopeasti – esimerkiksi tehtaan piippu nousee neljän metrin päivävauhtia”, projektijohtaja Timo Merikallio kertoo. Elokuun lopun kuvauspäivänä piipun korkeus oli 59 metriä.

BIOTUOTETEHTAAN RAKENTAMINEN HYVÄSSÄ VAUHDISSA Äänekosken uuden biotuotetehtaan maamerkiksi kohoaa syyskuun aikana 120 metriä korkea piippu. Tehtaan rakennustyöt ovat edenneet ripeästi ja suunnitelmien mukaan.

H

anke on edennyt kokonaisuudessaan suunnitelmiemme mukaan.

Isompia yllätyksiä ei ole eteen osunut, ja yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut erittäin sujuvaa”, biotuotetehdashankkeen projektijohtaja Timo Merikallio kiittelee.

Syyskuussa työmaa-alueella on töissä noin 160 työntekijää pääasiassa perustus- ja maansiirtotöissä, mutta vuoden loppuun mennessä määrä nousee 500 henkilöön. ”Marraskuussa aloitetaan tehtaan elementtirunkojen pystytys, jolloin rakennus alkaa hahmottua konkreettisesti.”

Piipun rakentamisen lisäksi syksyn keskeisiä töitä ovat Piilolanniemen siltatyöt, Miilunlahden ruoppaus ja täyttö uuden junaradan rakentamiseksi sekä paalutukset.

Kaikkiaan paalua isketään maahan yli 150 kilometriä.

Loka–marraskuussa alkaa myös jätevedenpuhdistamon rakentaminen.

44 |

metsä groupin viesti

Laiteasennukset alkuvuodesta

Ensi vuoden alussa alkavat uuden tehtaan laiteasennukset. Töiden edetessä vaiheittain myös työntekijämäärä rakennusalueella kasvaa. Ensi vuoden loppupuolella rakennustöissä on enimmillään jopa 2 500 ihmistä.

Tehtaan rakentaminen on jaettu kaikkiaan yli sataan erilaiseen urakkakokonaisuuteen. ”Maansiirto- ja perustusurakoista sopimukset on pääpiirteissään tehty. Muiden urakoiden osalta sopimuksia neuvotellaan hankkeen edetessä”, Merikallio kertoo.

Ympäristöasioihin kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen kaikissa vaiheissa. ”Rakennustöissä sekä tehtaan laiteratkaisuissa korostuvat energiatehokkuus ja puhdas teknologia.”

Biotuotetehtaan jätevesien ominaispäästöjä vähennetään muun muassa vesikiertojen sulkemisella, tuotantoprosessin hyvällä hallinnalla ja jätevedenpuhdistusprosesseilla. Elokuun lopussa Metsä Fibre ja Aquaflow Oy

solmivat sopimuksen parasta saatavilla olevaa teknologiaa edustavasta jätevedenpuhdistamosta. ”Uusien ratkaisujen ansiosta biotuotetehdas tulee alittamaan nykyiselle sellutehtaalle vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan päästörajat, vaikka tuotanto kasvaa merkittävästi.”

Moniottelijan hommaa

Metsä Fibren biotuotetehtaan tuotannon on määrä olla käynnissä jo kahden vuoden kuluttua. ”Vuoden 2017 toukokuussa aloitetaan koekäyttö, ja virallisesti tehdas käynnistyy vuoden kolmannella neljänneksellä”, Merikallio vakuuttaa.

Projektijohtajan työ 1,2 miljardin euron arvoisessa rakennushankkeessa on paitsi ainutlaatuinen mahdollisuus, myös harvinaisen hektinen pesti. Muun muassa Metsä Fibren Joutsenon ja Rauman tehtaita luotsanneelle Merikalliolle nopeatempoisuus sopii hyvin. ”Tätä voisi kuvailla moniotteluksi, jossa kaikki etenee pikakelauksella. Työmaalla tapahtuu paljon ja nopeasti. Mutta hankkeeseen on kerätty suuri joukko eri alojen huippuammattilaisia, joiden kanssa yhteistyö on todella mielenkiintoista ja antoisaa.”

Rakentamisen etenemistä voi seurata reaaliaikaisesti kolmen kameran kuvaamana osoitteessa biotuotetehdas.fi

PIIPPU

120 metriä

TERÄSRAKENTEITA

7 000

tonnia

BETONIELEMENTTEJÄ

15 000

kappaletta

PAIKALLE VALETTAVA BETONI

100 000

m³

RAKENNUSTEN TILAVUUS

1 000 000

m³

metsä groupin viesti

| 45

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Mitä mieltä biotuotetehtaasta?

"Hienoa, että työnantaja luottaa osaamiseemme"

"Metsän arvostus on noussut"

MIKKO MÄÄTTÄ

ANTERO LAMMINNIEMI-PUUMALAINEN

MEHMET SAHINDAL

PROSESSINHOITAJA, METSÄ FIBRE

OMISTAJAJÄSEN

RAVINTOLAYRITTÄJÄ

ÄÄNEKOSKEN Sumiaisissa asuva Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen Antero Lamminniemi-Puumalainen on huomannut biotuotetehdashankkeen lisänneen metsänomistajien kiinnostusta metsänhoitoon. ”Kollegoiden kanssa jutellessa itse kullakin tuntuu olevan metsänhoito- ja puukauppa-asiat mielessä. Ote metsänhoitoon on selvästi terävöitynyt ja metsän arvostus noussut. En tiedä onko sattumaa, mutta myös metsäteitä kunnostetaan nyt mielestäni aiempaa aktiivisemmin.” ”Työskentelen omassa metsässäni pari kuukautta vuodessa. Teen istutukset, raivaukset ja ensiharvennukset itse. Puun vakaa kysyntä ja hinta motivoivat työhön.

Toivonkin, että biotuotetehdas lisää puun kysyntää ja tuo samalla vakautta sen hintaan. ” Lamminniemi-Puumalainen uskoo puun kasvavan kysynnän tuovan Äänekoskea ympäröivälle maaseutualueelle monenlaista lisätyöllisyyttä. ”Teen itse esimerkiksi maatalouskoneiden korjaus- ja huoltotöitä sekä talvisin lumen aurauksia – niidenkin osalta toiminta lisääntynee.” ”Äänekosken talousalueelle tehdashanke luo hyvinvointia ja verotuloja laajemminkin”, Lamminniemi-Puumalainen tietää. ”Toivottavasti jo rakennusvaiheessa työllistyy paikallisia ihmisiä mahdollisimman paljon. Liikennemäärät Äänekoskella tulevat varmasti lisääntymään, mutta se on aina virkeyden merkki, kun puuauto ajaa ohi.”

ÄÄNEKOSKEN keskustassa ravintola Koskenhelmeä pyörittävä yrittäjä Mehmet Sahindalin työssä biotuotetehdashankkeen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti. ”Lounas on ykköstuotteemme, ja ruokailijoita on ollut päivittäin 150–200.

Yleensä kesälomakausi on ollut hiljainen, mutta tänä kesänä asiakkaita riitti rakennustöiden ansiosta läpi koko kesän. Lounaan lisäksi tarjoamme myös á la carte -annoksia sekä pitopalvelu- ja kokouspalveluita”, Sahindal kuvailee.

Metsä Groupin omillekin työntekijöille Koskenhelmi on tuttu paikka, sillä konserni lukeutuu ravintolan sopimusasiakkaisiin. Sahindal uskoo, että kun rakennustyöt tehtaalla etenevät, asiakasmäärät kasvavat edelleen. ”Tällä hetkellä työllistän ravintolassani kolme vakituista työntekijää, mutta toivon, että pystyn palkkaamaan 2–3 työntekijää lisää.”

Yli kaksikymmentä vuotta Äänekoskella yrittäjänä toiminut Sahindal kuvaa biotuotetehdashanketta lottovoitoksi kaupungille. ”Hanke on toivotettu erittäin positiivisin mielin tervetulleeksi. Monien pienten yritysten toiminnalle tehdas on pelastus.

Jo nyt on nähtävissä, että ihmisten usko tulevaan on vahvistunut, ja myös rahaa uskalletaan käyttää aiempaa rohkeammin.”

ÄÄNEKOSKELLA Metsä Fibren tehtaalla

vuodesta 2005 lähtien prosessinhoitajana työskennellyt Mikko Määttä sanoo uuden biotuotetehtaan rakentamisen nostattaneen työilmapiiriä tehtaalla entisestään. ”Olemme aidosti ylpeitä siitä, että työnantaja luottaa osaamiseemme ja arvostaa sitä. Uuden tehtaan rakentaminen on tästä paras mahdollinen osoitus, sillä se takaa töiden jatkuvuuden Äänekoskella.” ”Metsä Fibren tehdas tuottaa huippulaatuista sellua pitkäjänteisen työn tuloksena. Sellu mielletään usein tuotteeksi, jonka laatuun ei valmistusprosessissa voi paljoa vaikuttaa. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan laadukkaan raaka-aineen lisäksi tuotantoprosessi ja osaava henkilöstö ovat avainasemassa huipputuotteen valmistuksessa”, Määttä muistuttaa.

Uuden tehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan noin 2,5-kertainen nykyiseen laitokseen verrattuna. ”Ihan pelkkä napinpainallus ei tehtaan käynnistäminen tietenkään ole, mutta talostamme löytyy niin vahvaa osaamista, että uskon käynnistysvaiheen sujuvan mallikkaasti. Mahdolliset uudet tuotteet tuovat lisämielenkiintoa tekemiseen.”

Jyväskylästä Äänekoskelle töihin kulkeva Määttä on huomannut biotuotetehtaan vaikutuksia myös työmatkallaan. Hän kertoo, että uusien liikennejärjestelyiden suunnittelu näyttää olevan täydessä vauhdissa nelostien varrella, jotta liikenne sujuu tulevaisuudessakin jouhevasti, vaikka puukuljetukset tehtaalle lisääntyvät.

46 |

metsä groupin viesti

"Asiakasmäärät kasvaneet selvästi"

Kevyempää kuin koskaan aiemmin Teksti Harriet Öster Kuva Riitta Supperi

Metsä Board aloittaa vaahtorainauksen täysimittaisen testauksen Kyron tehtaalla – ensimmäisenä kartonkiyhtiönä maailmassa. Vaahtorainaus on kartongintuotantoon sovellettuna uutta. Mikäli teknologian kaupallistaminen onnistuu, kevyiden kartonkien kehitys siirtyy aivan uudelle tasolle.

V

aahtorainausteknologiassa osa tuotantoprosessin vedestä korvataan ilmalla. Näin kartongin tiheys pienenee ja siitä saadaan kevyempää. Tuotteiden tasalaatuisuus ja ulkonäkö paranevat, kun vaahdon avulla kuidut asettuvat tasaisemmin rainaan. Hyödyt asiakkaille ovat ilmeiset: pakkauksista voidaan tehdä entistä kevyempiä. Lisäksi uusi teknologia edistää kestävää kehitystä pienentämällä raakaaineiden, energian ja veden kulutusta.

Vaikka vaahtorainausta ei ole aiemmin sovellettu teollisessa paperin- tai kartonginvalmistuksessa, teknologia itsessään ei ole uusi. ”Vaahtorainausta on käytetty

pitkäkuituisissa kuitukangastuotteissa, kuten lasikuidussa ja synteettisissä kuitukankaissa. Vaahtorainausta käytettäessä pitkät kuidut jakautuvat tasaisesti eivätkä paakkuunnu”, Metsä Boardin tuotanto- ja teknologiajohtaja Ari Kiviranta sanoo.

Puurakentamisen seminaarit kiertävät Suomea lokakuussa

Pienellä satsauksella mukavuutta arkeen

METSÄ WOOD esittelee teollisen puuelementti-

rakentamisen uusimpia ratkaisuja jälleen lokakuussa alkavalla Puurakentamisen seminaari​kiertueella eri puolilla Suomea. Yhteistyössä Isoverin, Wurthin ja Gyprocin kanssa järjestettävä seminaari on kerännyt kahtena aiempana vuonna satoja osallistujia: suunnittelijoita, arkkitehtejä ja rakennusliikkeiden edustajia sekä opiskelijoita. Kiertue starttaa 20. lokakuuta Jyväskylästä.

Tämän vuoden seminaareissa Metsä Wood esittelee uusia katto- ja välipohjaelementtejä, sekä Kerto-, liimapuu- ja vanerituotteiden tehokasta käyttöä ja hyödyntämistä rakentamisessa. Esittelyssä on myös puurakentamisen uusi ohjeistus ja Metsä Woodin suunnittelutyökalut rakentamisen ammattilaisille. Yhteistyökumppaneiden ansiosta osallistujat saavat samalla kertaa laajan tietopaketin myös puurakentamista täydentävien tuotteiden osalta.

Metsä Wood on syksyllä mukana myös Kone Agriassa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 8.–10. lokakuuta sekä Puupäivässä Helsingin Wanhassa Satamassa 26. marraskuuta.

LISÄTIETOA: www.metsawood.fi

Uudenlaisia tuotteita

Vaahtorainausteknologian käyttäminen edellyttää muutoksia kartonkikoneella, ja koeajot vievät aikansa, koska kaikki tekniset ratkaisut ovat uusia. ”Prosessissa on varsinaisesti uutta se, että ilma ja vaahdonmuodostuskemikaali sekoitetaan kuitumassaan. Tuloksena on paksu vaahto, jossa on läpimitaltaan reilusti

”Ilmakuplat estävät kuitujen paakkuuntumisen”, tuotanto- ja teknologiajohtaja Ari Kiviranta sanoo.

alle millimetrin kokoisia ilmakuplia. Se näyttää vähän samalta kuin partavaahto”, Kiviranta kuvailee.

Ilmakuplat pitävät kuidut erillään toisistaan ja estävät niitä paakkuuntumasta, kun massa syötetään viiralle. ”Vaahtorainausteknologian avulla valmistettu kartonki on tavallista kevyempää ja jäykempää. Toivomme pystyvämme tuomaan uudenlaisia taivekartonkeja ja muita tuotteita markkinoille muutaman vuoden kuluessa.”

Vähän mukavampi elämä ei aina vaadi suuria panostuksia. Esimerkiksi pehmeyttä voi tuoda vuoden jokaiseen päivään ihan pienillä valinnoilla.

Onneksi voit valita.

M

etsä Tissue selvitti kuluttajatutkimuksessaan, paljonko suomalaiset käyttävät pehmopaperituotteita ja paljonko he niistä maksavat. Keskivertotalous ostaa vuodessa 91 rullaa WC-paperia ja maksaa yhdestä rullasta keskimäärin 35 senttiä eli yhteensä noin 32 euroa vuodessa. Talouspaperia ostetaan vuodessa keskimäärin 28 rullaa kotitaloutta kohden, ja rullasta maksetaan 53 senttiä eli noin 15 euroa vuodessa. ”Kuluttajat ovat pehmopaperiostoksissa uskollisia omalle hinta- ja laaturyhmälleen, mutta ostavat heräteostoksena ja tarjousten innoittamina mielellään kalliimpia ja

parempilaatuisia tuotteita, Lambin brändipäällikkö Hanna Hirvonen kertoo. ”Lambia suomalaiset pitävät laadukkaana, mutta muita vähän hintavampana pehmopaperina. Keskimääräisellä kulutuksella Lambin hintaero on kuitenkin vain 46 senttiä henkeä kohden kuukaudessa, ja sillä saa laadultaan erinomaisen tuotteen jokapäiväiseen käyttöön”, Hirvonen toteaa. ”46 senttiä kuussa on aika pieni hinta arjen mukavuudesta.”

KÄY TARKISTAMASSA Lambin laskurilla, miten pienellä panostuksella saa vähän mukavamman elämän – laskuri löytyy osoitteesta www.laskelambia.fi metsä groupin viesti

| 47

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Seppo Samuli

Metsä Tissue

HAKEE KASVUA yhdessä asiakkaiden kanssa

Petri Helsky aloitti huhtikuun alussa Metsä Tissuen toimitusjohtajana. Ensimmäisten kuukausien aikana hän kiersi yhtiön tuotantolaitokset ja myyntikonttorit, ja on tyytyväinen näkemäänsä: Metsä Tissuella on kaikki menestyksen avaimet. Kasvumahdollisuuksia luodaan yhteistyössä sekä itselle että asiakkaille.

S

Vahva eurooppalainen toimija

erlan ja Lambin toki tunsin jo ennen kuin aloitin nykyisessä tehtävässäni”, Petri Helsky kertoo. ”Samoin Metsä Group ja Metsä Tissuekin olivat tuttuja aiempien työtehtävieni kautta.”

Sittemmin tutuiksi ovat tulleet myös pehmopaperi Katrin ja SAGA-ruoanlaittopaperit sekä Pohjoismaiden ulkopuolella myytävät Metsä Tissuen omat kuluttajatuotemerkit Tento ja Mola. ”Olen tavannut tehtailla, myyntikonttoreissa ja toimistoissa innostuneita ja avoimia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Meillä on hyvä tuotteet ja tuotantolaitokset sekä osaava henkilöstö, joten peruspaketti on hyvin kasassa.”

Kesätöissä Takolla

Diplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri Petri Helsky, 49, on syntyjään tamperelainen. Opiskellessaan paperi-insinööriksi hän oli kahtena kesänä töissä Metsä Boardin Takon tehtaalla. ”Opiskelin pääaineenani paperikemiaa, mutta kun valmistuin 1990-luvun alussa, paperiteollisuudesta ei töitä tahtonut löytyä, ja niinpä menin kemianteollisuuden palvelukseen. Monet työtehtävistäni ovat kuitenkin liittyneet läheisesti paperi- ja selluteollisuuteen.”

Helsky on työskennellyt suuren osan työurastaan ulkomailla. Metsä Tissueen hän siirtyi Kemirasta, jonka palveluksessa hän oli kaikkiaan kahdeksan vuotta 48 |

metsä groupin viesti

Toimitusjohtaja Petri Helsky kehottaa omistajajäseniä valitsemaan ostoskärryynsä kotimaista Serlaa, Lambia ja SAGAa.

– viimeisimpänä yhtiön paperisegmentin sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana. ”Metsä Tissuelle siirtyminen tarkoitti samalla muuttoa Hongkongista Suomeen, mikä sopi hyvin, sillä saimme perheen taas saman katon alle. Esikoisemme, joka aloitti nyt syksyllä korkeakouluopinnot Helsingissä, oli jäänyt Suomeen asumaan käydäkseen lukion loppuun ja suorittaakseen armeijan täällä. Keskimmäinen lapsemme opiskelee lukiossa ja kuopus yläasteella Espoossa”, Helsky kertoo.

”Olemme pehmopapereiden johtava toimittaja Pohjois-Euroopassa ja itäisessä Keski-Euroopassa – myös Länsi-Euroopassa meillä on merkittävä asema. Itäisessä Euroopassa pehmopaperin kulutus kasvaa selvästi länttä rivakammin.”

Helsky sanoo, että Pohjoismaissa satsataan omiin tunnettuihin tuotemerkkeihin, kun taas Keski-Euroopan markkinoilla keskeisessä roolissa ovat kauppojen omat tuotemerkit. ”Tuotemerkkimme Lambi, Serla, Mola ja Tento ovat tuttuja kaikenikäisille eurooppalaisille kuluttajille. Tämän lisäksi olemme myös merkittävä kaupan omille merkeille räätälöityjen pehmopaperituotteiden toimittaja.”

Kuluttajille tarkoitettujen pehmopaperituotteiden – wc-paperit, talouspyyhkeet, nenä- ja lautasliinat sekä siivoustuotteet – lisäksi Metsä Tissue valmistaa ammatti​laiskäyttöön suurkuluttajatuotteita, joita käytetään esimerkiksi julkisissa saniteettitiloissa, teollisuudessa, terveydenhoitolaitoksissa, hotelleissa ja ravintoloissa. ”Suurkuluttajatuotteissa Metsä Tissuen markkinaosuuden kasvua vauhditetaan tänä syksynä markkinoille tuotavilla uusilla annostelijoilla, jotka ovat tärkeä osa tuote- ja palvelukokonaisuutta. Annostelijoiden muotoilun, toiminnallisuuden ja kestävyyden on vastattava asiakkaiden vaatimuksia.”

Pehmopapereiden lisäksi Metsä Tissue valmistaa ruoanlaittopapereita. Se on maailman johtava ruoanlaittopapereiden toimittaja, ja Helsky kertoo, että niiden

”Haluamme olla asiakkaamme paras kasvukumppani.”

osalta kiinnostavia mahdollisuuksia on esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Yrityksellä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Puolassa ja Slovakiassa. ”Meillä on hyvät markkina-asetelmat kasvua ajatellen, ja pystymme palvelemaan asiakkaitamme paikallisesti. Kuluttajatuotteissa kasvu perustuu monipuoliseen tuotevalikoimaamme ja ennen muuta hyviin ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Haluamme olla asiakkaamme paras kasvukumppani.” ”Kehitämme omaa toimintaamme koko ajan yhä asiakaslähtöisemmäksi”, Helsky sanoo. ”Olennaisen tärkeää on toimia luotettavasti ja huolehtia toimitusvarmuudesta. Tuotevalikoiman kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa luo kasvumahdollisuuksia kummallekin osapuolelle.”

Suomalaista hyvinvointia vastuullisesti

Metsä Tissue on maailman ainoa suomalaisomisteinen pehmopaperiyhtiö, ja sen juuret ovat Mäntässä. Mäntän tehtaalla valmistettavat tuotteet tehdään tänäkin päivänä kotimaisesta massasta, joka tulee Metsä Groupin Äänekosken, Rauman ja Kaskisten tehtailta.

Metsä Tissue on muiden Metsä Groupin yritysten tapaan yhdistänyt kestävän kehityksen osaksi liiketoimintaansa. ”Jatkamme tehtaiden energiatehokkuuden parantamista ja vähennämme tuotannon hiilidioksidipäästöjä.” ”Suomalaiset Lambi- ja Serla-tuotteet ovat monella tavalla vastuullinen valinta.

Ne valmistetaan ympäristövaikutukset minimoiden uusiutuvasta raaka-aineesta, ensija uusiokuidusta. Lisäksi tuotantomme arvoketju on jäljitettävissä aina metsään saakka”, Helsky toteaa.

Pienillä valinnoilla iso merkitys

Metsä Tissue on osa Metsä Groupia, jonka omistaa 122 000 yksityistä suomalaista metsänomistajaa. ”Tällainen omistajapohja on maailmanlaajuisestikin katsottuna aivan ainutlaatuinen, ja me näemme tämän hienona vahvuutena.”

Helsky kehottaakin omistajajäseniä tutkimaan kauppojen hyllyjä ja tutustumaan Serla-, Lambi- ja SAGA-tuotevalikoimiin – tuotteita on tarjolla moniin eri tarkoituksiin. ”Esimerkiksi Serla-siivoustuotteet ovat vielä monille vähemmän tuttuja, mutta varmasti kokeilemisen arvoisia. Pienillä valinnoilla on iso merkitys, joten toivonkin jokaisen omistajajäsenen vetävän aina sen verran kotiin päin, että valitsee ostoskärryynsä kotimaista laadukasta Serlaa, Lambia ja SAGAa!” metsä groupin viesti

| 49

LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Virpi Koskimies Kuvat Seppo Samuli ja Metsä Wood

PUURAKENTAMINEN vastaa kaupungistumisen ja väestönkasvun haasteisiin Puulla on monia kiistattomia etuja muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna, mutta silti sen suhteellinen osuus rakentamisesta on edelleen vähäinen. Mikä puun suosiota oikein pidättelee?

”Rakentamisen maailmanlaajuinen kasvu ei ole mahdollista ilman puuta”, Rakentamisen ja teollisuustuotteet -liiketoiminta­ linjan johtaja Jari Tikkanen sanoo.

M

aapallon väestön kiihtyvä kasvu ja kaupungistuminen asettavat rakentamiselle suuren haasteen – ja mahdollisuuden. Ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä jo pelkästään Aasiassa kaupungeissa asuu 500 miljoonaa ihmistä nykyistä enemmän.

Väestönkasvu, kaupungistuminen ja bruttokansantuotteen nousu petaavat massiivista kasvua myös rakentamisessa, ja Metsä Woodissakin nähdään hyvät 50 |

metsä groupin viesti

mahdollisuudet puun käytön lisäämiselle rakennusmateriaalina. Yrityksen kasvuhankkeet kohdistuvat Euroopan päämarkkinan lisäksi Aasiaan ja Yhdysvaltain itärannikolle, joissa rakentamisen tuotteiden menekki on vilkkainta.

Kaupungistumisen ja väestönkasvun haasteisiin vastaaminen luo kysyntää ekologisille ratkaisuille rakentamisessa. ”Ahtaissa kaupunkikeskustoissa rakentaminen, entistä lyhempien työmaa-aikojen kriittisyys ja rakennustuotteiden esivalmisteisuuden nostaminen tarjoavat pelikentän, jossa puutuotteilla on paljon annettavaa”, Metsä Woodin Rakentaminen ja teollisuustuotteet -liiketoimintalinjan johtaja Jari Tikkanen kertoo. ”Eikä rakentamisen globaali kasvu ole edes mahdollista ilman uusiutuvia raakaaineita, toisin sanoen puuta.”

Ekologisuuden arvo

Mielenkiinto puurakentamista kohtaan on korkealla tasolla, mutta raaka-aineen ekologisuuden markkinointiin ja uusien innovaatioiden kaupallistamiseen täytyy panostaa entistä vahvemmin.

Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen sanoo, että jos rakentaminen olisi mukana päästökaupassa, olisi puun tarina aivan toisenlainen. ”Pienellä hiilijalanjäljellä olisi myös taloudellinen arvo.

Puumateriaali sitoo hiiltä, ja puutuotteiden tuotannosta ja kuljetuksista syntyvät

päästöt ovat materiaalin keveyden takia murto-osa siitä, mitä esimerkiksi teräs- tai betonirakentamisessa.”

Mutta rakentaminen on edelleen äärim​mäisen konservatiivista bisnestä, jossa raha ratkaisee, ja kustannuskilpailukyvyn hyvä kehitys on tietysti Metsä Woodinkin elinehto. ”On tärkeää löytää oma paikkansa rakentamisen arvoketjussa. Metsä Wood on teollinen toimija, rakentamisen tuoteosatoimittaja, ja meidän roolimme on valmistaa teollisesti ja tehokkaasti puutuotteita niitä käyttävälle teollisuudelle. Sen pidemmälle emme arvoketjussa pyri”, Kaikkonen sanoo. ”Aika, jolloin arveltiin, että jalostusarvon kasvattaminen luo kannattavuutta, on mennyttä. Talouden kiristyessä jokaisen tulee keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja paneutua siihen, minkä osaa parhaiten.”

Paitsi ekologisuudella, myös rakentamisen tehokkuudella on oma hintalappunsa: puu pääsee rakennusmateriaalina oikeuk­ siinsa nimenomaan silloin, kun rakentamiselta vaaditaan nopeutta ja keveyttä.

Olennainen tekijä rakentamisen kokonaiskustannuksissa on se, milloin asiakas pääsee aloittamaan rakennuttamissaan tiloissa oman tuottavan toimintansa. ”Metsä Woodin tehdasvalmisteiset­ katto- ja välipohjaelementit sekä muut puiset rakenneosat lisäävät rakentami­ sen tehokkuutta merkittävästi.

Tehdasvalmisteisuus takaa tuotteiden tasaisen laadun ja lyhentää läpimenoaikaa työmailla. Tämä on meille selkeä kilpailuetu”, Jari Tikkanen summaa.

”Metsä Wood on teollinen toimija, rakentamisen tuoteosatoimittaja. Meidän roolimme on valmistaa teollisesti ja tehokkaasti puutuotteita niitä käyttävälle teollisuudelle”, toimialajohtaja Esa Kaikkonen määrittelee.

Puumyönteinen ekosysteemi

Puurakentamisen läpimurtoa ja rakennusmateriaalien kilpailutusta jarruttaa standardoinnin puute. Myös siihen kohdistuvat moninkertaiset sääntelytoimet esimerkiksi paloturvallisuuden osalta tuottavat puulle materiaalina suoranaista kilpailuhaittaa. Kaikkonen perääkin rakennusalan toimijoilta yhteisiä ponnistuksia puurakentamisen vauhdittamiseen ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen. ”Puurakentamisen lobbaaminen on meille ihan arkista toimintaa”, Kaikkonen sanoo. ”Me teemme aktiivista myyntityötä joka ikinen päivä, meidän tuotekehityksemme ja tekninen asiakaspalvelumme keskustelee arkkitehtien, rakennesuunnittelijoiden ja projekteja kehittävien rakennuttajien kanssa. Meidän pitää saada nämä kaikki tahot uskomaan puuhun rakennusmateriaalina, tarjota edellytykset suunnitella turvallisia ja terveellisiä rakennuksia puusta.”

Tämä onkin tärkeää, sillä eri rakennusmateriaalien käytön osaamisessa on edelleen valtava epäsuhta. ”Esimerkiksi Suomessa meillä on tuhansia rakennesuunnittelijoita, jotka käyttävät betonia ja terästä, ja vastaavasti vain muutama kymmenen suunnittelijaa, jotka käyttävät puuta töidensä pohjana. Potentiaalia on valtavasti, mutta me tarvitsemme yhteistyötä puurakentamisen nostamiseksi sen ansaitsemalle tasolle. Yhdessä standardisoimalla, tuotteistamalla, tutkimalla ja kaupallistamalla nämä visiot saadaan elämään. Ne ovat ainoita keinoja innovoida laadullisesti erinomaisia, kustannuskilpailukykyisiä ja ekologisia tuotteita.”

Keskeisessä roolissa alan yleisessä edunvalvonnassa on jatkossa myös uudelleen​organisoitunut Puutuoteteollisuus ry, jonka hallituksen puheenjohtajana Kaikkonen aloitti kesäkuussa. ”Tällaiseen sääntelyyn ei oikeastaan törmää muualla kuin Suomessa. Täällä puu ei ole samalla viivalla muiden rakennusmateriaalien kanssa, ja nyt meillä on edunvalvoja, johon voimat on koottu yhteen ja jonka suunta on selvillä.”

"Meidän tuotteissamme raaka-aineina ovat puu ja suomalainen työ.”

”Suomessa pitää saada tulevaisuudessa vuosittain 15 miljoonaa kuutiota puuta nykyistä enemmän metsistä markkinoille.

Puutuoteteollisuus ja puurakentamisen edistäminen ovat keskeinen osa tätä kehitystä. Se tuo myötätuulta koko metsäalalle”, Kaikkonen kertoo.

Puutuoteteollisuuden toimijoiden liiketoiminta edistää suoraan tukkipuun

kysyntää. ”Mitä enemmän kannattavuus nousee, sitä enemmän pystymme investoimaan ja laajentamaan toimintaamme.” ”Puurakentamisen kehitys palvelee niin metsänomistajia kuin koko yhteiskuntaa, se työllistää suomalaisia ja on 100-prosenttista nettovientituloa Suomelle. Meidän tuotteissamme raaka-aineina ovat puu ja suomalainen työ.”

Puu pääsee rakennusmateriaalina oikeuksiinsa silloin, kun rakentamiselta vaaditaan nopeutta ja keveyttä. Metsä Woodin puiset rakenne-elementit lisäävät merkittävästi rakentamisen tehokkuutta.

Puurakentaminen edistää biotaloutta

Monissa maissa vihreä rakentaminen on näkyvästi hallitusten agendalla, ja esimerkiksi julkisen puurakentamisen osuus on Euroopassa monikymmenkertaista Suomeen verrattuna. Suomen nykyisen hallituksen kärkihanke on biotalous. metsä groupin viesti

| 51

LIIKETOIMINTA-ALUEET Kai Vikman vastaa Husumin investoinnin teknologisesta puolesta. Häntä kutkuttaa projektin ainutlaatuisuus. ”Teknisesti niin uudenaikaista konetta kuin nyt ollaan Husumiin rakentamassa, ei ole toista Euroopassa”, hän toteaa koneen piirustuksia katsoessaan.

Teksti Tytti Hämäläinen Kuva Seppo Samuli

Metsä Boardin Husumin tehtaasta tulee kokonaan kartonkitehdas. Yhdellä vanhoista paperi­koneista on ryhdytty valmistamaan laineria, ja lisäksi tehtaalle tulee kokonaan uusi kartonkikone. Tehtaan tuotteita myydään etenkin Pohjois-Amerikkaan.

PAPERITEHTAASTA

KARTONKITEHDAS

R

uotsin Husumissa riittää vilskettä: yksi paperikone on käännetty laineri​tuotantoon, uuden kartonkikoneen esiasennukset on aloitettu ja sen alta ryhdytään lokakuussa purkamaan toista vanhaa paperikonetta. Myös koulutukset ovat käynnistyneet.

Vilskettä pitää yllä innokkuus: metsäboardilaiset sekä Suomessa että Ruotsissa vievät innostuneesti eteenpäin strategisesti tärkeää investointia. ”Koko organisaatio on täysillä mukana ja jaksaa panostaa”, Husumin investoinnin teknologiasta vastaava projektijohtaja Kai Vikman kiittää.

Uuden taivekartongin valmistuksen alkaminen on tehtaan tuotannolle iso muutos. Taivekartongissa on kolme kerrosta, kun paperissa on vain yksi. Joten kun tuotannon parametrejä säädetään, niitä on moninkertaisesti enemmän.

52 |

metsä groupin viesti

”Henkilöstön koulutuksessa varmistamme, että kartonkikoneella osataan tarkkailla oikeita asioita ja pitää ne oikeissa säädöissä. Asiakkaat haluavat tasalaatua”, projektin tuotekehityksestä vastaava johtaja Kai Hellstén kertoo.

Koulututusta järjestetään Husumissa, mutta tärkeää on päästä ottamaan oppia Suomeen Metsä Boardin Kyron ja Äänekosken tehtailta. ”Käytännön koulutus on tärkeä lisä teoriakoulutukseen. Myös kone- ja osatoimittajien kanssa järjestetään syksyn kuluessa koulutusta”, Hellstén toteaa.

Metsä Boardin ja Husumin mahdollisuudet ovat huikeat.

Joustavaa ja tehokasta

Ennen kuin uusi taivekartonkikone starttaa tammikuun alussa, tehtaalle rakennetaan uusi märkäpää, puristinosa ja kuivauslaitteet. ”Rainan eli yhden kartonkikerroksen muodostukseen ja hallintaan liittyvät laitteet ja säädöt ovat tämän päivän parasta tekniikka samoin kuin vedenpoistoon liittyvä

teknologia. Lähtökohta uuden koneen suunnittelulle on ollut se, että koneella valmistetaan sellaisia kartonkeja, joissa laatu ja kustannukset ovat kohdallaan”, Vikman kertoo.

Uutta on myös se, että kartongin päällystysyksikkö on erillinen – perinteisesti se on viimeisenä parisataametrisissä kartonkikoneissa. ”Päällystysosan erilläänolo liittyy tehokkuuteen ja joustavuuteen, sillä samalla koneella voidaan päällystää myös laineria.”

Ja vaikka kone on uusi, Vikman muistuttaa, että Metsä Boardin kartonkien edut säilyvät: ne ovat yhä korkealaatuisia, vaaleita ja kevyitä.

Oman sellun käyttö tärkeää

Husumissa Metsä Boardilla on oma sellutehdas, voimalaitos ja satama. Näistä erityisesti sellunvalmistus on tärkeä kilpailutekijä, sillä omaa sellua käyttäessä tiedetään, miten kuitu käyttäytyy. ”Husumissa valmistettavassa, kartonkikupeissa ja -lautasissa käytettävässä Carta Dedicassa oman sellun käyttäminen on oleellisen tärkeää.”

Tarjoilupakkauskartonki Carta Dedican ja lainerin lisäksi Husumissa valmistetaan taivekartonki Carta Solidaa. Kun tarjoilupakkauskartonkien tuotanto siirtyy Husumiin, kapasiteettia vapautuu suomalaisilla tehtailla ja kartonkien saatavuus paranee.

Sahoilla supistetaan tuotantoa METSÄ Groupin puutuoteliiketoiminnasta vastaava Metsä

Wood käynnisti 4. syyskuuta yhteistoimintaneuvottelut sopeuttaakseen tuotantoaan mäntysahoilla Suomessa.

Kuusisahoja koskevasta vastaavanlaisesta suunnitelmasta tiedotettiin 20. elokuuta.

Suomalaisten sahojen kilpailukyky on heikentynyt jo jonkin aikaa suhteessa kilpailijamaihin, ja sahatavaran ylitarjonta on vaikuttanut markkinahintoja alentavasti kaikilla päämarkkinoilla. Lisäksi hintakilpailu on johtanut suomalaisen sahatavaran heikkoon hintakehitykseen.

Metsä Wood suunnittelee lomauttavansa Kyrön, Lappeenrannan, Merikarvian, Rengon ja Vilppulan sahojen koko henkilöstön enintään kolmeksi viikoksi. Mahdolliset tuotannonsupistukset toteutetaan pääsääntöisesti marraskuun 2015 loppuun mennessä.

Tiedämme, mitä tarvitsemme

Paperi-insinööri Kai Vikmania kutkuttaa projektin ainutlaatuisuus: Metsä Boardin ja Husumin tehtaan nykytilanne ja mahdollisuudet ovat huikeat. Teknisesti niin uudenaikaista konetta kuin nyt ollaan Husumiin rakentamassa, ei ole toista Euroopassa.

Myyntiä edesauttaa Metsä Boardin maine huippulaatuisen kartongin valmistajana, mitä arvostetaan myös Pohjois-Amerikassa, jonne Husumin tuotteet on pääsääntöisesti suunnattu. ”Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä tehokkuusja laatumielessä erinomaista työtä, sillä Husumissa on enemmän mahdollisuuksia kuin rajoitteita. Ja vaikka olen innoissani kuin nuoret pojat, asettaa kokemus innostukselle rajat. Pitää olla riittävästi uutta, mutta kartonginvalmistuksen monikymmenvuotisen kokemuksen perusteella tiedämme, mitä tarvitsemme.”

Husumin investointi INVESTOINNIN arvo on 170 miljoonaa euroa.

TEHTAALLE rakennetaan kokonaan uusi kartonkikone.

VUODEN 2017 alusta lähtien tehtaan kartonkikapasiteetti yhteensä 700 000 tonnia, josta taivekartonkia on 400 000 tonnia ja loput valkaistua laineria.

UUDEN kartonkikoneen tuotanto on suunnattu erityisesti Pohjois-Amerikan markkinoille.

VUODEN 2018 alusta Metsä Boardin koko kartonki​-

kapasiteetti on yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Serla-nenäliinassa tuoksuu metsä Kauppoihin tulee syyskuun aikana metsältä tuoksuvia Serla-nenäliinoja. Tuoksu valittiin kuluttajaäänestyksellä. ”SAAMME jatkuvasti hyvää palautetta Serlan valikoimasta jo

löytyvästä mentholin tuoksuisesta nenäliinasta, helpottaahan tuoksu mukavasti nuhaisen tukkoista oloa. Nenäliinoja käytetään kuitenkin monenlaisiin tarkoituksiin, joten halusimme tuoda markkinoille myös toisen tuoksuvaihtoehdon, tällä kertaa rentouttavan metsän tuoksun”, Serlan brändipäällikkö Mari Rautio kertoo.

Serlan metsätuoksu sisältää stressiä poistavan tuoksuyhdisteen, joka tuodaan nenäliinoihin eteeristen öljyjen avulla.

Kyseessä on siis luonnollinen tuoksu, joka saadaan alkuperäisestä tuoksulähteestä talteen uuttamalla, puristamalla tai tislaamalla.

Rautio muistuttaa, että Serlan laajasta valikoimasta löytyy myös tuoksuttomia tuotteita. ”Syksyn flunssakauden lähestyessä on hyvä hetki hiljentää kaupan nenäliinahyllyn kohdalla ja tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Uuden metsän tuoksuisen Serlan lisäksi kannattaa kokeilla myös vaikkapa Serlan jojoba balsam -nenäliinoja, jotka ovat erityisen hellävaraisia ja hoitavia nuhaiselle nenälle.”

METSÄSTÄ KASVUA

PUU LUO HYVINVOINTIA ”IHANA ON täällä rauha, urhea on taistelo. Myrsky käy ja metsä pauhaa, tulta iskee pitkäinen, ja kuusi ryskyen kaatuu”, kirjoitti Aleksis Kivi Seitsemään veljekseen sisältyvässä runossa.

Jean Sibeliuksen säveltämänä siitä tuli Metsämiehen laulu.

Viittaukset metsään ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Siksi emme ehkä ylläty lukiessamme tutkimuksista, joiden mukaan jo pelkkä metsämaiseman näkeminen ikkunasta tuo ihmiselle hyvinvointia. On

54 |

metsä groupin viesti

todettu sekin, että kävely metsässä laskee verenpainetta.

Myös havainnot puun rauhoittavasta vaikutuksesta rakennusmateriaalina ovat kiinnostavia. Puupinta miellyttää ihmisen silmää ja luo kodikkuutta. Puurakentamisella voidaan vastata kaupungistumisen ja väestönkasvun haasteisiin, sillä puu on ekologinen rakennusmateriaali. Maailmassa rakennetaan jatkuvasti enemmän, ja sitä varten tarvitaan uusiutuvaa puuraaka-ainetta.

Entä jos tulevaisuudessa yhä useammat meistä asuisivat puurakenteisissa taloissa ja tekisivät töitä puurakenteisissa toimistoissa? Olisimmeko onnellisempia? Seestyisivätkö mielemme niin, että työmme tulokset paranisivat ja syntyisi kovasti tarvittavia innovaatioita ja kasvua?

Entistä onnellisempien päivien kääntyessä illaksi voisimme kävellä metsään ja todeta: ”Ja maailma unholaan jääköön.”

TARJOUS METSÄ GROUPIN VIESTIN LUKIJOILLE • Kärkkäisen myymälät Oulussa ja Iissä, isot tavaratalot Lahdessa ja Ylivieskassa!

• Yli 60.000 tuotteen verkkokauppa karkkainen.com! • Aina edulliset hinnat!

199

39

€

Norm 268,-

TARJOUS VAIN

VERKKOKAUPASSA

€

Norm 79,-

LAATUTYÖKALUT YHTEISHINTAAN!

Coast HL8 otsalamppu

Edistyksellinen otsavalaisin aktiivi- ja ammattikäyttöön jonka paloaika jopa massiiviset 79 tuntia! PureBeam™ -tekniikalla varustettu laajakeilavalaisin, jonka valoa on helppo säätää ja jossa paristokotelo on irrotettava.

Valoteho 344lm!

Stanley AKKUPORAKONE + AKKUISKUVÄÄNNIN

Stanley FMC600D2 18V akkuporakone, 2x2Ah akut ja Stanley FMC645B 18V akkuiskuväännin yhteishintaan.

TODELLA VAHVA 900g/m2 pressu

2961

€ CMYK PMS RGB

3C, 100M, 66Y, 12K PANTONE 200 C 183R, 18G, 52B

CMYK PMS RGB

0C, 0M, 0Y, 100K 100% black 0R, 0G, 0B

alk.

(3290,-)

Hinnat : 7,5mX9,2m 10mX9,2m 12mX9,2m

Katso lisää kuvia karkkainen.com

2961,3510,4311,-

(3290,-) (3900,-)

242

10€ (269,-)

Optifade vaativalle metsästäjälle/luonnossa liikkujalle. Gore tex-kalvo varmistaa vedenpitävyyden ja viihtyvyyden kosteissakin jahtisäissä. Takissa useita vetoketjullisia taskuja, tarvikkeille ja radiopuhelimelle. Säädettävät hihansuut ja irroitettava, suojaava huppu. Kahisematon pintakangas.

Kaikki ominaisuudet, jota voit tarvita vaatiessasi parasta mahdollista. Tarjous voimassa: Ylivieska, Lahti

(4790,-)

Laadukas kalustohalli. Kestävä ja kevyt rakenne. Soveltuu monenlaiseen varastoimiseen niin pientavaralle kuin kalustolle Uv- suojattu, vahva 900g/m2 pressu. Galvanoitu runkoputkisto, 50mm x 1,4mm. Valoa läpäisevä harjaosa. Tuulettuvat päädyt.

Edullinen ja monikäyttöinen. Leveys 9,2m, Korkeus 4,85m. Pituus: Valikoimassa 7,5m, 10 ja 12 m mallit. Sisäänkäynti: leveys 5,22m, korkeus 3,56m. Tilaus verkkokaupasta.

584

10€ (649,-)

Caravantalli 3,5 x 7,5m

170 10€ 404 - Laadukas Caravantalli 3,5*7.5m, Oviaukko n.

2,85*3,3m - Sopii hyvin asuntovaunun tai -auton säilytykseen.

- UV-suojattu, VAHVA 500g/m2 pressu Oulu toimitusmyyntinä!

VAHVA 500g/m2 pressu

(449,-)

3x6x2,7m pvc kaaritalli

- Tallin koko: 3x6m ja korkeus 2,7m - Galvanoitu putki (41x1,2mm, 25x1,1mm) - Materiaali: PVC 500g/m2 - Pakkauskoko: 164x15,5x27cm, - 128x10x47cm, 65x21x55cm - Paino 115kg Oulu toimitusmyyntinä!

VAHVA 500g/m2 pressu

(379,-)

Härkila Stealth Optifade Camo takki

Ranch 900g Pressuhallit

VAHVA 500g/m2 pressu

341

10€

206

10€ (229,-)

Prohall 2x3,5 m mönkijätalli

- Laadukas kaaritalli pienkoneiden kuten mönkijän tai moottorikelkan ympärivuotiseen säilytykseen.

- Vahva 500g/m2 PVC peite - Galvanoitu teräsrunko 38x1.0 mm putkilla - Pituus 3.5 m, Leveys 2m.

OULU JA II TOIMITUSMYYNTINÄ CMYK PMS RGB

0C, 32M, 100Y, 0K PANTONE 124 C 234R, 171G, 0B

CMYK PMS RGB

100C, 27M, 10Y, 56K PANTONE 3025 C 0R, 81G, 114B

10€ (189,-)

Fjällräven Lappland Hybrid METSÄSTYSTAKKI/ HOUSUT

Kevyt ja kestävä puku metsästäjälle, joka etsii erittäin toiminnallista vaatetta aktiivisiin metsästyspäiviin. Suunniteltu siten, että voit liikkua nopeasti ja vapaasti pitkiäkin matkoja Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti

188

10€ (209,-)

Alpina Trapper RJ metsästys/vaelluskengät

Suomalaisiin oloihin suunniteltu kokonahkainen metsästysja vaelluskenkä täysin vedenpitävällä Sympatex-kalvolla.

Leveällä Nordic-lestillä varustettu kenkä on pituussuunnassaan joustava, mutta sivuttaissuunnassa tarpeellisen kiertojäykkä.

NÄMÄ HINNAT VOIMASSA VERKKOKAUPASSA JA MYYMÄLÖISSÄ.

SAAT EDUN VERKKOKAUPASSA KUN SYÖTÄT TÄMÄN KOODIN OSTOSKORISSA:

metsä10

Etu voimassa 30.9.2015 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Etukoodia ei voi yhdistää muiden etukoodien kanssa.

Lisää malleja verkkokaupassa!

Verkkokaupan asiakaspalvelu:  010 430 3030 (arkisin klo 8–16) Kärkkäinen Ii, Sorosentie 2, 91100 Ii

Kärkkäinen Lahti, Pasaasi 2, 15700 Lahti

Kärkkäinen Oulu, Alasintie 12, 90400 Oulu

Kärkkäinen Ylivieska, Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska

Myymälöiden osoite-, puhelinnumero- ja ajantasaiset aukioloaikatiedot: www.karkkainen.fi/aukiolo

NYT VERKKOKAUPASSA! www.metsaverkko.fi

2012 Vuoden ista o puukaup nukset o b t e kertyne t 31.12.2015. a v vanhene t nä ne ny d Hyö yn upassa a verkkok teleihin: e s u t e . esim

Husqvarna-etusetelit moottori- ja raivaussahoihin sekä nyt myös turvavarusteisiin!

50/100 /250/500 bonuseuroa

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Suomalainen rapukirja

Aigle Parcours Vario 2 -saappaat

34 €90 bonuseuroa*

129 € 90 bonuseuroa*

Verkkokaupastamme löydät niin koneita, laitteita kuin kirjoja, vaatteita ja kenkiä metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, puukaupoista kertyneillä bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Tervetuloa ostoksille www.metsaverkko.fi > verkkokauppa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.