Metsä Groupin biotuotetehdas -liitelehti toukokuu 2017

Metsä Groupin

www.biotuotetehdas.fi

BIOTUOTETEHDAS

LAITTEET TIUKKAAN TESTIIN Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan uusia koneita ja laitteita testataan parhaillaan.

Metsä Groupin biotuotetehdastyömaalla nosturit ja rakennustelineet ovat vähentyneet kevään edetessä. Mekaanisten asennustöiden valmistuessa kevään aikana, alkaa myös työmaan henkilöstövahvuus nopeasti laskea. Työmaalla on työskennellyt koko projektin aikana yli 10 000 henkilöä. Suomalaisten osuus koko projektin työvoimasta on ollut 64 prosenttia. Seuraavaksi eniten työntekijöitä on ollut projektin aikana Puolasta, Virosta ja Liettuasta.

Töiden painopiste on siirtynyt komissiointiin, eli testausja koekäyttövaiheeseen. Komissioinnissa biotuotetehtaan laitteet ja prosessikokonaisuudet testataan huolellisesti tehdasolosuhteissa ennen tehtaan starttia tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. ”Komissiointiin liittyvät testit alkoivat tammikuussa.

Esimerkiksi tehtaan automaattisessa sellun jakelukeskuksessa liikkuu jo sujuvasti nykyisen sellutehtaan valmistama testipaali sellua. Parhaillaan kokeilemme myös kuivauskoneen liikkeitä, pyöritämme massatehtaan pesureita ja testaamme soodakattilan savukaasupuhaltimia sekä puunkäsittelyn hakkuja ja kuoriruuveja.

Valkolipeäsäiliön täyttö on niin ikään loppusuoralla”, konkretisoi biotuotetehdasprojektin tekninen johtaja Pertti Lehmonen.

Biotuotetehtaan kokonaisvalmiusaste on yli 92 prosenttia. Kuten koko biotuotetehdasprojekti, myös komissiointivaihe on edennyt suunnitellusti aikataulussaan.

käyttöönotossa, ja testauksissa tarvittava vesi saadaan niiden kautta.

Ennen biotuotetehtaan käynnistämisvaihetta uusi jätevedenpuhdistamo on täysin testattu ja ajettu käyntiin nykyisen tehtaan jätevesillä. Jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön toukokuussa.

Kesäkuun puolivälissä käynnistetään puolestaan biotuotetehtaan kuivauskone käyvän tehtaan massalla.

Tehtaan koekäytön ja testausvaiheen aikana putkien puhalluksista syntyy melua, ja näistä tiedotetaan erikseen ennen puhalluksien aloitusta. Vaikutuksia vesistöön tai ilmanlaatuun ei synny koekäytön ja testauksen aikana.

Kaikki komissioinnissa tehtävät toimenpiteet tähtäävät biotuotetehtaan hyvään starttikäyrään.

”Testauksia on aloitettu systemaattisesti pala kerrallaan sitä mukaa, kun asennukset ovat valmistuneet eri osastoilla”, tiivistää Lehmonen.

”Haluamme saada laitoksen nopeasti vakaaseen sellutuotantoon”, Lehmonen painottaa.

Tähtäimessä hyvä starttikäyrä

Lue lisää biotuotetehdasprojektista ja seuraa suoraa lähetystä työmaan edistymisestä osoitteessa biotuotetehdas.fi

Kesää kohden tahti komissioinnissa kiihtyy edelleen.

Raakavesipumppaamo sekä vesilaitos ovat parhaillaan

HENKILÖSTÖKOULUTUKSET VALMISTAVAT BIOTUOTETEHTAAN STARTTIIN Metsä Fibren Äänekosken käyvän tehtaan henkilöstö siirtyy tänä vuonna biotuotetehtaan palvelukseen. Koulutusten avulla varmistetaan, että startti sujuu jouhevasti.

Metsä Groupin biotuotetehtaan käynnistäminen ja samanaikaisesti nykyisen tehtaan ajaminen täysillä siirtymävaiheeseen saakka tuovat Metsä Fibren henkilöstölle suuren, mutta mielenkiintoisen haasteen. ”Nykyisessä tehtaassa työskentelee 170 sellunteon huippuammattilaista, joten lähtökohtamme uuden tehtaan käynnistämiseen ovat erinomaiset”, sanoo biotuotetehtaan henkilöstöjohtaja Lasse Brandt.

Biotuotetehtaan henkilöstöjohtaja Lasse Brandtin ja tehtaanjohtaja Camilla Wikströmin työhön kuuluu varmistaa se, että työvoiman määrä ja henkilöstön osaaminen ovat oikealla tasolla, kun biotuotetehdas käynnistyy ja nykytehdas ajetaan alas.

Henkilöstö valmistautuu tehtaan starttiin koulutuksissa, jotka alkoivat vuonna 2015 kahdella koulutuspäivällä.

Vuonna 2016 koulutuspäiviä oli yhteensä kuusi. Koulutuksissa on keskitytty mm. kunnossapitoon, SAP-järjestelmään, prosessiosaamiseen sekä raideturvallisuuteen.

Tänä vuonna vuorossa on ollut kahden viikon teoriakoulutusjakso, minkä lisäksi perehtymistä ja kouluttautumista koneisiin ja laitteisiin jatketaan biotuotetehtaalla osana koekäyttövaihetta. Työntekijät kiertävät biotuotetehtaan puolella kouluttautumassa kahden

Henkilöstökoulutukset jatkuvat biotuotetehtaan käynnistämiseen saakka. viikon jaksoissa. Näin uusi työympäristö ja koneet sekä laitteet tulevat kaikille tutuiksi jo testausvaiheessa.

Työntekijöitä on tiiviisti mukana biotuotetehdasprojektissa sekä koulutuksissa ja tähän on tehtaanjohtaja Camilla Wikströmin mukaan varauduttu muun muassa määräaikaisen työvoiman avulla sekä hankkimalla resursseja muilta Metsä Fibren tehtailta. ”Ensi kesään mennessä meillä on apuvoimia muilta tehtailta ja määräaikaisia työntekijöitä yhteensä noin 80 henkilöä. Näin turvataan nykyisen tehtaan häiriötön toiminta.”

TIETO TYÖN JATKUVUUDESTA MOTIVOI OPPIMAAN Metsä Fibren käynnissäpitäjä Markku Kosonen on yli neljänkymmenen työvuoden jälkeen uuden edessä. Vaikka työ sellutehtaalla on aina ollut jatkuvaa oppimista, edellyttää biotuotetehtaalle siirtyminen tavallista intensiivisempää kouluttautumista. ”Motivaatiota opiskeluun tuo se, että tässä saa olla mukana tekemässä uutta tietäen, että kaikille löytyy uudesta tehtaasta työpaikka”, Kosonen sanoo.

Hän oli jo 1980-luvun puolivälissä mukana rakentamassa ja käynnistämässä nykyistä sellutehdasta. Kososen vankalle kokemukselle on ollut käyttöä myös biotuotetehdasprojektissa, ja hän

on ollut muun muassa mukana testaamassa laitetoimittajien ohjelmistoja.

Kosonen on erittäin luottavainen sen suhteen, että biotuotetehdas käynnistyy suunnitellusti. ”Prosessilaitteet ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta esimerkiksi ohjausjärjestelmät ovat jo tuttuja käyvästä tehtaasta. Sellunteko on selluntekoa, ja sen me täällä osaamme.”

Oppisopimuskoulutukseen pääsy lottovoitto Sellunteon saloihin on oppisopimuskoulutuksella ollut perehtymässä myös

Teemu Hakalax. Ennen uutta oppipolkuaan hän työskenteli kuorimossa määräaikaisena työntekijänä. ”Sellunteko on aina kiinnostanut minua. Uusi tehdas luo uskoa siihen, että hommalla on myös jatkuvuutta Äänekoskella. Pääsy oppisopimuskoulutukseen yli tuhannen hakijan joukosta tuntuikin kuin lottovoitolta.”

Luonnossa vapaa-ajallaan viihtyvä Hakalax on vakuuttunut siitä, että biotalous on tulevaisuuden ala. ”Tämä ala kehittyy vauhdilla ja minusta on mukavaa, että työssä voi oppia koko ajan uusia asioita.”

Jokainen uusi työntekijä suorittaa turvallisuusperehdytyksen työmaatoimistossa ennen työskentelyn aloittamista. Kolme varttia kestävässä koulutuksessa työmaan toimintatavat tulevat tutuiksi.

”Turvahavaintojen tekeminen on yksi hyvä keino ennaltaehkäistä tapaturmia. Niitä on projektin aikana tehty jo yli 9 700”, kertoo turvallisuuspäällikkö Ilkka Karvonen.

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA Ennakointi, koulutus ja huolellisuus ovat avaintekijöitä tapaturmien ennaltaehkäisyssä.

Biotuotetehdastyömaan työturvallisuuden eteen on tehty aktiivisesti töitä läpi projektin ja turvallisuus on ykkösasia kaikessa tekemisessä.

Vaikka nosturit ja telineet ovat työmaalta vähentyneet, on työturvallisuudessa kiinnitettävä komissiointivaiheessa huomiota uudenlaisiin asioihin ja riskeihin. Osastoilla on esimerkiksi sähköjännitteisiä paikkoja, kuumia pintoja sekä kemikaaleja säiliöissä. Koestusvaiheessa noudatetaankin tarkoin laadittuja turvallisuusohjeita.

”Yhtä aikaa koestusten kanssa tehdään edelleen myös asennustöitä. Siksi on varmistettava erityisen huolellisesti, että työturvallisuus on huomioitu kaikissa toimenpiteissä”, sanoo biotuotetehdasprojektin turvallisuuspäällikkö Ilkka Karvonen.

Biotuotetehdastyömaan tapaturmataajuus koko projektin osalta on 16. ”Luku kertoo, kuinka monta tapaturmaa on sattunut miljoonaa työtuntia kohden.

Jokainen tapaturma on tietenkin liikaa. Olemme

onneksi välttyneet vakavilta työtapaturmilta.”

Tapaturmalle etsitään syy, ei syyllistä Turvallisuustiimin johdolla jokainen työtapaturma tutkitaan ja tilastoidaan. Projektin edetessä kertynyt data tarjoaa työkaluja työturvallisuuden kehittämiseen. Huomion arvoista on, että kaikista tapaturmista kahta lukuun ottamatta kaikki ovat olleet tavalla tai toisella ihmisen toiminnasta johtuvia. ”Toisin sanoen jokainen tapaturma olisi ollut estettävissä.

1 900

Yli

1 900

Lähes puolet tapaturmista on ollut kaatumisia, kompastumisia tai liukastumisia.

lujen väärästä käyttötavasta, sormen jäämisestä puristuksiin tai roskan joutumisesta silmään. ”On tärkeää, että työntekijät on perehdytetty turvallisiin työtapoihin ja että vaaralliseen työskentelyyn puututaan välittömästi.”

”Työmaan yleinen siisteys on tärkeimpiä keinoja, joilla näitä tapaturmia voidaan ehkäistä.

Kaatuminen aiheuttaa lähes aina sairauspoissaolon.”

Karvonen muistuttaa, että oman ja kaverin turvallisuuden huomioiminen on osa ammattitaitoa.

Seuraavaksi eniten tapaturmia on aiheutunut työka-

”Ilman ennakointia kaikki on sattumaa”, hän tiivistää.

TURVALLISUUSGALLUP

Biotuotetehtaan turvallisuustyö lukuina:

Yli

On tärkeää tutkia tapahtumien syyt ja miettiä, mitä voidaan tehdä toisin, ettei minulle tai kaverille kävisi näin”, Karvonen painottaa.

Kysyimme Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentajilta, miten työturvallisuusasiat näkyvät heidän omassa työssään.

turvallisuusinfoa

turvallisuuskierrosta

Yli

9 700

turvallisuushavaintoa

Yli

11 600

turvallisuusperehdytystä

Harri Sainkangas Putkiasentaja, Caverion Oy

Juha Häkkinen Maanrakennusurakoitsija, Nojosniemi Oy

Severi Parviainen Telineasentaja, KSPT Insulation

Nykyään turvallisuuden kanssa on melko tarkkaa kaikilla työmailla, kuten täälläkin. Ja minusta se on hyvä niin. Minulla on käytössäni normaalit turvavarusteet; kypärä, suojalasit, huomiovärinen asu sekä turvakengät. Teen usein työtä korkeilla paikoilla, jolloin käytän myös valjaita. Vaaratilanteita ei ole onneksi kohdalleni osunut, mutta työhön liittyy aina riskejä. Tarkkana pitää olla koko ajan.

Työturvallisuuteen pyritään kiinnittämään huomiota, mutta aina löytyy parantamisen varaa.

Esimerkiksi putoamissuojauksiin ja työalueiden merkitsemiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös tiedonkulku urakoitsijoiden välillä työalueista sopimisen osalta voisi olla sujuvampaa. Tarpeettomia riskejä on vältettävä ja tarvittaessa turvallisuuden varmistamiseen käytetään aikaa esimerkiksi luiskia tekemällä.

Työturvallisuus on huomioitu työmaalla hyvin. Toisinaan ehkä liiankin tarkasti. Teen telineasennustöitä korkeilla paikoilla, joten valjaat ovat muiden henkilösuojainten lisäksi aina päällä. Vaikeimpia hommia ovat telineiden asentamiset tyhjän päälle. Kohteet ovat monesti sellaisia, että ensin joutuu miettimään, miten ihmeessä tuohon voi telineet rakentaa. Pitää vaan malttaa olla varovainen ja tehdä rauhallisesti.

VIERASKYNÄ kuuluu tavalla tai toisella metsäbiotalouden arvoketjuun, mutta myös muilta toimialoilta kiinnostus kaupunkiamme kohtaan on kasvanut huomattavasti.

Äänekoskesta Suomen bioprovinssi.

Kaupunginjohtajana kaupungin ja kaupunkilaisten elämää ja oloa tulee väkisinkin tarkasteltua hyvin laaja-alaisesti ja monelta eri kantilta.

Elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna biotuotetehdasinvestoinnilla on jo rakentamisvaiheessa ollut erittäin positiiviset vaikutukset.

Kaupunkiin on sijoittunut valtavasti uusia yrityksiä. Niistä suurin osa

Minkälaisia uusia yrityksiä biotuotetehtaan sivuvirtoja hyödyntämään syntyy? Paljonko ne työllistävät?

Miten laaja biotalouskokonaisuus tästä vuosien varrella oikein muodostuukaan? Mielestäni meidän tulisikin nyt pohtia vakavasti, lähtisimmekö yhdessä biotalousyritysten ja oppilaitosten kanssa brändäämään Äänekosken aluetta bioprovinssi-nimikkeen alla. Amerikkalaiset keksivät Piilakson, meillä suomalaisilla voisi olla bioprovinssi, ja Äänekoski sen ytimenä.

Yhteistyö Metsä Fibren ja kaupungin välillä on ollut esimerkillisen saumatonta. Kaupunki on ymmärtänyt hyödyntää investoinnin tuomaa julkisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehnyt lukuisia toimenpiteitä kaupungin veto- ja elinvoimaisuuden eteen. Esimerkkeinä ovat vaikkapa keskustan ja Kota-

kennään alueiden kaavoitus, uuden lukion ja yhtenäisperuskoulujen rakentaminen sekä jää- ja monitoimihallien suunnittelu. Virkamiehillä ja poliittisilla päättäjillä on ollut kykyä ja tahtoa katsoa eteenpäin ja toteuttaa rohkeasti visioitaan.

Kaupungin puolesta esitän suurimmat kiitokset kaikille investoinnin mahdollistaneille ja investointiin osallistuneille tahoille.

Uskon, että yhteistyö kaupungin ja metsäteollisuuden välillä on jatkossakin vähintäänkin yhtä välitöntä, mutkatonta ja vuorovaikutteista kuin se on ollut jo yli sata vuotta.

Matti Tuononen Äänekosken kaupunginjohtaja

Metsä Groupin biotuotetehtaan Vieraskynäpalstalla julkaistaan eri sidosryhmien edustajien näkökulmia Suomen metsäteollisuuden historian suurimpaan investointiin. Palstan avasi kirjoituksellaan Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen. Lue lisää osoitteessa biotuotetehdas.fi

HIILINEUTRAALI SUUNNANNÄYTTÄJÄ Teollisuudella on oma keskeinen roolinsa, kun yhteiskunta pyrkii kohti hiilineutraalisuutta. Hyvä metsänhoito ja puuhun pohjautuvat pitkäikäiset tuotteet ovat tässä työssä keskiössä. ”Suomalaiset kestävästi hoidetut metsät toimivat hiilinieluna. Koko biotuotetehtaan konsepti tukee kehitystä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa”, kertoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.

Biotuotetehdasalueella tullaan käyttämään vain uusiutuvaa energiaa. Tehtaan ”sydämenä” toimiva soodakattila on von Weymarnin mukaan maailman tehokkain.

”Kattila ja turbiini tuottavat biosähköä 240 prosentin omavaraisuudella. Tämän lisäksi uudessa tehtaassa esimerkiksi puun kuorinta, selluvarasto ja osa puun kuljetuksista on sähköistetty. Meesauuni puolestaan toimii puun kuoresta valmistetulla tuotekaasulla.”

Uusia innovaatioita yhteistyössä Äänekosken teollinen ekosysteemi kehittyy biotuotetehtaan myötä entisestään, ja se mahdollistaa raaka-aineiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen 100-prosenttisesti. ”Biotuotetehdas valmistaa esimerkiksi itse tarvitsemansa rikkihapon. EcoEnergy SF Oy:n

biokaasulaitos puolestaan valmistaa tehtaan lietteistä muun muassa biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi.”

Metsä Fibre on ollut vuodesta 2009 lähtien aktiivisesti mukana kehittämässä sellusta valmistettavaa tekstiilikuitua, ja sen tuotantoprosessi on nyt edennyt koelaitosmittakaavaan.

Koelaitostasolla kehitetään parhaillaan myös ligniini- ja kuorijalosteita. ”Uudet innovaatiot tehostavat raaka-aineiden hyödyntämistä ja pidentävät sellusta valmistettujen tuotteiden käyttöikää.

Näin voimme vaikuttaa hiilen kiertoon,” von Weymarn muistuttaa.

Metsä Group on biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmo- ja ruoanlaittopapereihin.

www.metsagroup.fi www.biotuotetehdas.fi

Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn esittelee havusellusta valmistetusta tekstiilikuidusta tehtyä t-paitaa taustallaan maailman tehokkain soodakattila. ”Tulevaisuudessa biotuotetehtaan yhteydessä voi toimia tekstiilikuitulaitos, mutta sitä ennen tarvitaan vielä tutkimus- ja kehitystyötä kumppaneidemme kanssa.”