VARAPUHEENJOHTAJA Musakka Henrik vpj@merimelojat.fi TALOUDENHOITAJA Musakka Henrik hallinto@merimelojat.fi 0451 365 948 (toimisto ja talous) talous@merimelojat.fi
KOSKI- JA POOLOJAOSTO Ogbeide Ilona koski_poolo@merimelojat.fi
NUORISOJAOSTO
Barta Alex nuoriso@merimelojat.fi
RATA- JA MARATONJAOSTO Ritvos Heikki rata@merimelojat.fi 040 570 3376
RETKIJAOSTO
KOULUTUS
TURVALLISUUS
VAJAMESTARI
TOIMIHENKILÖT
Seppäläinen Eeva-Maria retki@merimelojat.fi
Mononen Timo koulutus@merimelojat.fi 040 551 9191
Kaario Reino turva@merimelojat.fi
Laari Jussi vajamestari@merimelojat.fi
TOIMISTONHOITAJA Roivainen Martti toimisto@merimelojat.fi 050 357 4507 (toimisto)
VAHTIMESTARI
KOSKIVASTAAVA
POOLOVASTAAVA
Anttila Marianne vahtimestari@merimelojat.fi
Immonen Jussi koski@merimelojat.fi 040 548 1663
Atanassov George poolo@merimelojat.fi 041 465 1391
VIRKISTYSJAOSVASTAAVA Härkki Jyrki virkistys@merimelojat.fi
Räisänen Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504
Gustafsson, Jussi
(toimisto)
YLIMELAMIES
Kolmas kaksivuotiskauteni puheenjohtajana eli ylimelamiehenä on alkanut. Tehtävä on arkisempi, kuin miltä se kuulostaa. Autan seuran hallitusta ja toimihenkilöitä pitämään pyörät pyörimässä. Kokouksien, suunnitelmien ja käsiteltävien asioiden valmistelua, hallinnollisten asioiden hoitamista, yleistä koordinointia. Tunteja työpöydän ääressä. Kapellimestari auttaa orkesteria löytämään yhteisen tahdin – soittajat tekevät musiikin.
Seuran hallitukseen saatiin uutta energiaa Eeva-Maria Seppäläisen aloittaessa retkijaoston vetäjänä.
Retkiministerinä vuosia toiminut Mara Roivainen jatkaa hallituksen sihteerinä. Anneli Suitiala luopui varapuheenjohtajan tehtävästä "täysin palvelleena". On kiitoksen paikka.
Kiitoksista puheenollen – kiitokset ansaitsevia, yhteisen seuramme eteen paljon tehneitä on niin monta, ettei palstatila riitä nimien luetteluun. Monet tehtävät ovat sellaisia, etteivät ne näy juurikaan yksittäisen Merimelojan arjessa, mutta ovat
seuran kannalta erittäin tärkeitä. Kiitos meidän kaikkien puolesta!
Muutamia vastuullisia tehtäviä hoitavat jäsenet ovat jo jonkin aikaa ilmaisseet kaipaavansa hengähdystaukoa. Melontakoulujen hallintoa vuosia hoitanut Eija Vartiainen luovuttaisi mielellään tehtävät tämän kevään aikana seuraajilleen. Henrik Musakka on lupautunut hoitamaan taloutta vielä pari vuotta, sitten pitäisi löytyä seuraaja.
Parhaiten huomioimme vuorollaan vastuutehtäviä hoitavien vaivannäön toimimalla yhteisten pelisääntöjen mukaan. Kunnioitamme aiemmin yhteisiä asioita hoitaneita ottamalla vuorollamme vastuuta, kukin kykyjensä ja aikansa sallimissa puitteissa. Ennen kaikkea - kunnioitamme seuratovereitamme. Ihmiset ovat erilaisia, eivätkä kaikki tule juttuun kaikkien kanssa. Toimimme niin, että kaikki kokevat olevansa hyvässä seurassa.
Helsingin käräjäoikeus teki tammikuussa odotetun päätöksen, joka laittoi pisteen vajojen perustusten korjausta tehneen urakoitsijan haasteen käsittelylle. Merimelojat ry. on nyt vapaa viimeistelemään urakoitsijalta kesken jääneet työt parhaaksi katsomallaan tavalla.
Sami Hiltunen
Seuramme saavutti tieto poolojaoston takavuosien aktiivin, jaoston vetäjänäkin toimineen Sami Hiltusen ennenaikaisesta poismenosta. Otamme osaa omaisten ja melontatovereiden suruun.
VuokraSopimuSkiemuroita
Helsingin liikuntalautakunta päätti tammikuun kokouksessaan uudistetuista maan ja liikuntatilojen vuokraamisen ehdoista. Lautakunta oli siirtänyt niin meidän kuin eräiden muidenkin liikuntaseurojen vuokrasopimusten uusimiset niin sanotusti pöydälle odottamaan periaate -
päätöstä. Käytännössä tästä seuraa, että nykyinen vuosi mennään viranhaltijapäätöksellä hyväksytyllä tähänastisen vuokrasopimuksen jatkolla, seuraavalle vuodelle saamme uuden kymmenvuotisen vuokrasopimuksen. Vuokramme tulee nousemaan nykyisestä, mutta kompensaationa päässemme eroon velvollisuudesta vuokrata majan salia muille liikuntaseuroille eli voimme vuokrata myös arki-illat tuottavammin.
Sm- ja arVokiSamitaliStien Huomioiminen
Merimelojat ry. muistaa vuonna 2014 melonnan SM-mitalin tai lajin EMtai MM-kilpailuista mitalin saavuttaneita urheilijoita maksamalla heidän kilpailulisenssinsä vuodelle 2015. Maksu hoidetaan jälkikäteen eli palkitut urheilijat maksavat lisenssinsä ensin itse. Kopio maksukuitista (pdf-muodossa) lähetetään täytetyn tiliöintilomakkeen kera maaliskuun loppuun mennessä taloudenhoitaja Henrik Musakalle osoitteeseen talous@merimelojat.fi
SyySkokoukSen päätökSiä
Suunnitelma lähivuosille sekä toimintasuunnitelma, talousarvio ja maksut vuodelle 2015 hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisina. Jäsenmaksut ja muut maksut pysyvät ennallaan. Melonta- ja soutu lehti ei ole enää tilattavissa seuran kautta. Toiminnassa ja taloudessa noudatamme edellisten vuosien suuntaviivoja.
Erovuoroisista valittiin uudelleen puheenjohtajaksi eli ylimelamieheksi Rauli Rautavuori sekä jäseniksi Henrik Musakka, Martti Roivainen ja
Reino Kaario. Hallitustehtävistä luopuneen Anneli Suitialan tilalle valittiin Eeva-Maria Seppäläinen. Uuden hallituksen toimikausi alkoi 1.1.2015.
Toiminnantarkastajiksi valittiin Ilkka Sarkia ja Johan Holmberg. Varatoiminnantarkastajiksi valittiin Kerttu Virtanen ja Hannele Havansi sillä varauksella, että heiltä saadaan jälkikäteen suostumus tehtävään.
Hallituksen ja seuran toimihenkilöiden yhteystiedot löydät tämän lehden ensimmäiseltä aukeamalta sekä seuran verkkosivuilta.
JÄSENMAKSU-
tiedote
Seuran syyskokous päätti vuoden 2015 jäsenmaksuista 24.11.2014. Mitään muutoksia ei tehty. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on edelleen 90€ vuodessa. Koko jäsenmaksutaulukko on luettavissa seuran nettisivuilta osoitteessa www.merimelojat.fi/tietoajasenille/maksut/
Jäsenmaksulaskut postitetaan helmikuun loppupuolella ja ne erääntyvät kahden viikon kuluttua laskun päiväyksestä. Jäsenmaksusta ei lähetetä huomautuskirjettä!
Mikäli jäsenmaksua ei ole maksettu huhtikuun alkuun mennessä, jäsenen avainkortti suljetaan. Kortti voidaan avata, kun jäsenmaksu on maksettu ja asiasta on sovittu toimistonhoitajan kanssa.
Lisätietoa saa toimistonhoitajalta ja taloudenhoitajalta, mieluiten sähköpostilla osoitteista toimisto@merimelojat.fi ja talous@merimelojat.fi.
KAJAKKIPAIKAT
yksityiskajakeille
Merimelojat ry:n jäsenet (jäsenluokat 1, 2 ja 4) voivat saada Humalluodon
Y-vajasta tai kasettivajasta paikan omalle kajakilleen (kanootilleen), jos tilaa on. Kajakkipaikoista ja niiden jakamisesta vastaa toimistonhoitaja, jolle paikkatoive on esitettävä.
Lisäksi ratajaostolla ja koski- ja poolojaostolla on tarjota lajin harrastajille paikkoja, joita on kysyttävä ao. jaostojen vetäjiltä. Nämä paikat eivät ole toimistonhoitajan hallinnoimassa paikkalistassa mukana.
Omin päin ei kajakkiaan saa koskaan kantaa vajaan, vaan aina on otettava ensin yhteyttä toimistonhoitajaan.
Luvattomat kajakit poistetaan vajoista. Myöskään ulkotiloissa ei omia kajakkeja saa säilyttää.
Kajakkipaikkaa haluavat laitetaan jonoon, ja kun tilaa tulee, toimistonhoitaja ottaa yhteyttä jonottajiin. Liian aikaisin ei jonoon ole tarkoitus ilmoittautua, vaan vasta sitten, kun oma kajakki on ostettu tai sen hankinta on jo lähellä. Paikkaa ei siis voi varata itselleen varmuuden vuoksi ilman tietoakaan kajakista, koska jonossa on aina muitakin hakijoita.
Jäsenet eivät saa tiettyjä kajakkipaikkoja pysyvästi haltuunsa, vaan toimistonhoitaja seuraa kajakkien käyttöä, ja hänellä on hallituksen
valtuutus hallinnoida paikkoja ja itsenäisesti siirtää vähemmän käytetyt kajakit ylemmille paikoille tai toiseen vajaan.
Jäsenet voivat hakea hallitukselle osoitettavalla hakemuksella toista kajakkipaikkaa. Lisäkajakkipaikan maksu on tällä hetkellä 50 euroa vuodessa.
Toimistonhoitaja merkitsee paikan lapulla, jossa on omistajan suku ja etunimi. Lappua tai paikan numeroa ei saa peittää. Seura suosittelee myös, että omistaja merkitsee kajakkinsa nimellään esim. istuinaukon sisäpuolelle.
Koska paikoista on aina kysyntää, on erittäin suositeltavaa, että paikkoja käytettäisiin vain tositarpeeseen eli sellaisten kajakkien säilytykseen, joilla todella melotaan. Jos melontaharrastus on hiipunut, kannattaa siirtyä käyttämään seuran erinomaisia käyttöoikeuskajakkeja ja viedä oma kajakki vaikka mökille tai myydä se pois. Melontainnon herätessä jälleen voi aina ilmoittautua uudelleen paikkajonoon. Kaikki hakijat saavat paikan ennemmin tai myöhemmin.
Lisätietoja voi kysyä toimistonhoitajalta.
TONNARIT
2014
Hannu Taipale 5092
Reino Kaario 3100
Rauli Rautavuori 2666
Mia Winkler 2615
Laura Tielinen 2108
VeliMatti Wasenius 1930
Katri Malmström 1770
Harri Granholm 1722
Riitta Turunen 1705
Mara Roivainen 1482
Sari Saranka 1445
Kirsi Nukarinen 1401
Jyri Juslen 1363
Leena Luostarinen 1300
Tuula Pukkila 1142
Anneli Suitiala 1123
Tiina Heikkonen 1103
Jyrki Härkki 1066
Henna Laatikainen 1058
Mikko Stenius 1032
Ilmo Karila 1020
Jorma Tissari 1020
Matti Ojala 1013
Kerttu Virtanen 1013
Eevukka Seppäläinen 1010
Erkki Nieminen 1000
Elina Wuorivirta 1000
Lisäksi Pertti Rajala ennätti melomaan noin 4000 kilometriä ennen menehtymistään.
Merimelojat ry:n KEVÄTKOKOUS
Merimelojat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 24.3.2015 klo 18 Merimelojien majalla.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Hallitus
Merimelojien SÄHKÖPOSTILISTA on uudistunut
Merimelojien jäsenille tarkoitettu sähköpostilista on muuttanut uudelle palvelimelle. Voit lähettää jatkossa listalle viestin osoitteeseen merimelojatlista@merimelojat.fi
Vanhalla listalla olleet on siirretty automaattisesti uudelle listalle. Vanha Yahoogroups-osoite poistuu käytöstä.
Kaikissa listaan liittyvissä kysymyksissä lähetäthän viestiä osoitteeseen wwwvastaava@merimelojat.fi.
UIMAHALLIVUOROT
Itäkeskuksen uimahallissa
Harjoitukset pidetään joka perjantai Itäkeskuksen uimahallissa (Olavinlinnantie 6). Vuorot ovat yhteisvuoroja Marjaniemen melojien kanssa. Hallivuorolla voi harjoitella vapaasti. Käytössä on sekä retkikajakkeja että lyhyitä kajakkeja. Useimmilla kerroilla on mahdollista saada ohjausta eskimopyörähdyksen alkeiden oppimiseen.
Tapaaminen on klo 19:30 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla (älä siis jää uimahallin parkkipaikalle vaan jatka n.200 m. eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle). Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä. Kaikki melojat siirtyvät sisätiloihin yhdessä, ettei huoltoovea tarvitse käydä avaamassa moneen kertaan.
Pukukaappeja varten jokainen osallistuja tarvitsee mukaansa 50 sentin kolikon. Lisäksi tarvitset uimaasun sekä uimalasit ja/ tai nenäklipsin (ei pakollinen, mutta lisää omaa viihtyvyyttä).
Kajakit ja varusteet siirretään altaalle ja pois altaalta yhdessä. Jokainen uimahallivuoron osanottaja osallistuu alku- ja lopputoimiin.
MERIPOOLO
Merimelojien nyt jo perinteinen Meripooloturnaus järjestetään Vajasaarella 7.–9.8.2015. Lisätietoja turnauksesta löytyy lähempänä h-hetkeä Merimelojien verkkosivuilta ja Facebook-sivulta.
7. – 9.8. 2015 perjantai klo 19:30
Merimelojat ry:n
TAPAHTUMIA
vuonna 2015
24.3. klo 18 kevätkokous
21.4. apuohjaajakoulutus (teoria)
28.4. apuohjaajakoulutus (avovesi)
19.4. EA1kurssi
26.4. EA1kurssi
3.5. Vajasaaren kevättalkoot
24.5. Ykan kymppi
7.–9.8. Meripoolo
18.10. Vajasaaren syystalkoot
24.11. klo 18 syyskokous
28.11. Puurojuhla
Jäsenpäivystykset huhtikuusyyskuussa tiistaisin klo 18–19. Alku- ja loppuvuodesta vain kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Alkukesän melontakouluviikoilla lisäksi tiistaisin klo 16:30–17:30.
Melontakoulut järjestetään viikoilla 20–25 ja 32–34.
Seuraa verkkosivuja osoitteessa www.merimelojat.fi, seuran tapahtumista ilmoitellaan siellä.
Saunan lämmitysajat ym. säännölliset tapahtumat löydät verkkosivujen tapahtumakalenterista.
KOSKIKURSSI
Merimelojien perinteinen koskikurssi järjestetään 22.–24.5.2015 Kotkassa, Kymijoen varrella. Majoitus on Karhulan Ladun majalla, joka sijaitsee kosken rannalla.
22. – 24.5.
Kurssin vaativuus sopeutetaan kunkin osallistujan lähtötasoon, joten sekä ensi kertaa koskeen tulevat että kokeneemmat koskenlaskijat voivat ilmoittautua. Kurssille mahtuu yhteensä 15 osallistujaa. Mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin 15, valitaan kurssilaiset ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ajankohta: pe 22.5. – su 24.5.2015
Hinta: 40 € (sis. ohjauksen, majoituksen, kuljetukset ja kajakin varusteineen, ks. kohta varusteet)
Paikka: Kymijoki, Pernoonkosket
Vetäjät: Merimelojien koskikonkarit
Vaatimukset: Merimelojien jäsenyys, uimataito
Majoitus: Karhulan ladun mökki. Oma retkipatja, makuupussi ja muut yöpymisvälineet.
Varusteet: Seuran puolesta kajakki, mela, kypärä, liivit ja aukkopeite. Muu varustus omasta takaa (melontatossut, anorakki, nenäklipsi)
Kyydit: Kimppakyyti (seura maksaa kilometrikorvaukset)
Lisätiedot: jakko.anu@gmail.com
Huomioithan, että ilmoittautuminen on sitova ja kurssimaksu on maksettava ennen kurssin alkua.
Ilmoittautumiset: 20.3.2015 mennessä verkossa oheisen linkin kautta: http://goo.gl/forms/zzcBGOmBMw
KAUDEN 2015 melontaretket
Tulevan kesän ja syksyn retkikalenteri näyttää mukavan täydeltä ja monipuoliselta. On luvassa retkiä ihan aloittelijoille kuin myös kokeneille retkeilijöille, on retkiä järvillä ja merillä niin kotimaassa kuin Norjassakin. Jokaiselle siis löytyy varmasti jotakin.
Erityisesti haluaisin rohkaista uusia retkeilijöitä mukaan jollekin tulevan kauden aloittelijaretkistä nauttimaan yhdessä upeasta saaristostamme ja seuramme saaritukikohdista. Ja samalla varoitan, että retkeily voi viedä pahemman kerran mennessään. Tuskin maltan itse odottaa kesän seikkailuja!
Aluksi pieni lyhennelmä retkiä koskevista periaatteista ja säännöistä, lopuksi kesän retkikalenteri. Tarkemmin retkisääntöihin voi perehtyä seuran nettisivuilla.
1. Retkenvetäjät ottavat vastaan ilmoittautumisia sähköpostitse ilmoitettuna ajankohtana. Ennen tätä tehdyt ilmoittautumiset eivät sido retkenvetäjiä. Lue tarkkaan, mitä tietoja retkenvetäjä kaipaa nimen ja yhteystietojen lisäksi. Retken osallistujan on oltava Merimelojat ry:n kuluvan vuoden jäsenmaksun maksanut jäsen.
2. Tarkempia tietoja retkistä saa vetäjiltä. Sekä heillä että retkijaostolla on oikeus tehdä muutoksia retkisuunnitelmiin ja jopa perua retkiä tarvittaessa.
3. Maksullisten retkien retkimaksu, joka perustuu retken kus
tannusarvioon, maksetaan aina Merimelojat ry:n pankkitilille FI37 2400 1800 0354 87 viimeistään retkenvetäjän ilmoittamana eräpäivänä. Maksussa käytetään viitenumeroa.
4. Jos osallistuja peruu lähtönsä eräpäivän jälkeen, pidätetään häneltä seuralle peruutusmaksuna puolet retkimaksusta, paitsi jos perumisen syynä on sairaus, jolloin peruutusmaksusta voi vapautua esittämällä lääkärintodistuksen. Jos osallistuja ei suorita retkimaksuaan viimeistään eräpäivänä, vetäjä voi pudottaa hänet pois osallistujaluettelosta.
Merimelojat ry EI KORVAA mitään peruuttamisten aiheuttamia kuluja (esim. lauttaliput) osallistujille, on peruutuksen syy mikä tahansa.
5. Käyttöoikeuskajakki varataan jäsenpäivystyksestä. Varattu kajakki on merkittävä huolellisesti viimeistään lähtöpäivän aamuna, mieluiten jo edellisenä iltana. Ota tarkkaan huomioon kajakin sopivuus sinulle eli sen koko (tilavuus) ja tuulipinta-ala sekä sen paino retkilastissa. Muista aina ennen retkeä huolellisesti tarkastaa kajakin ja muiden varusteiden kunto! Kohtele seuran varusteita vähintään yhtä hyvin kuin omiasi!
6. Tee itsellesi varustelista ja tarkasta varusteesi sen mukaan. Osallistuja saattaa saada vetäjältä ryhmän varusteita kajakkiinsa retken ajaksi (ea laukku, varaaukkopeite, varamela, jne.). Näitä lainavarusteita on käsiteltävä erityisen huolellisesti.
7. Retken valmisteluihin liit tyy turvallisuussyistä yleensä pelastusharjoitus vajavesillä ennen retkeä vetäjän johdolla. Se on pakollinen, jos vetäjä niin päättää.
VaatimuStaSot ja niiden lyHyet kuVaukSet:
1 = Helppo. Rauhallinen tahti, suojaisat reitit. Suunniteltu päivämatka on noin 25 km.
2 = Keskitaso. Normaali retkivauhti, osittain suojaisat reitit. Vaatii jonkin verran retkikokemusta. Päivämatkat noin 30 km.
3 = Vaativa. Isoja selkävesiä. Kokeneemmille melojille. Päivämatkan pituus voi olla yli 40 km.
ilmoittautumiSet retkille aVataan 30.3. klo 18 Ilmoittautuminen tapahtuu sähkö -
postitse. Katso yhteystiedot kunkin retken kohdalta erikseen!
Tervetuloa nauttimaan kevätpäivistä Skorvön melontaretkelle! Lähdemme lauantaina 9.5. aamulla vajalta ja melomme parilla pysähdyksellä Skorvöseen, Merimelojien retkisaareen, jossa on saunomismahdollisuus sekä iltanuotio sään salliessa. Saarella yövytään teltoissa. Sunnuntaiaamuna lähdemme takaisin kohti Merimelojien majaa, jonne palaamme illansuussa. Ei haittaa, jos et ole aiemmin osallistunut yön yli melontaretkelle –käymme tarpeen mukaan yhdessä läpi varusteita ja pakkaamista.
Edellytyksenä osallistumiselle on muutama pidempi melontalenkki ennen retkeä ja että 1) pystyt melomaan retkivauhtia 30 kilometriä päivässä kahdella tauolla; 2) pystyt ohjaamaan kajakkia kohtalaisessa tuulessa; 3) pääset kertaamaan paripelastusta seuran uimahallivuorolle perjantaina 17.4, ja/tai vajan edustalle tiistaina 5.5. klo 17 (tämä harjoitus sisältää myös hinauksen opettelua!).
Ilmoittautuessa on kerrottava 1) nimi ja yhteystiedot, 2) lyhyesti melontakokemuksesta ja 3) mihin pelastusharjoitukseen on tulossa mukaan vai pääseekö molempiin.
Lähtö 4.6. klo 18 vajalta, paluu 7.6. noin klo 17 vajalle. Lähtöpaikkana on Hangon pohjoisranta, Sköldarnäsin venesatama. Kierrämme
Padvan myötäpäivään, Bromar vissa joudumme kantamaan kajakkeja pienen matkan. Sunnuntaina aamupäivällä palaamme autoilla takaisin.
Vaatimuksena melontaa vähintään 75 km vuoden 2015 aikana ennen retkeä (tämä aikamääritelmä koskee muitakin retkiä). Retki sopii aloittelijoillekin, mutta täytyy jaksaa meloa esim. 40 km päivä helpoissa olosuhteissa. Retkellä on telt tamajoitus, osallistujat tuovat mukanaan omat ruoat. Yleensä retken pituus on ollut noin 70–80 km.
Osallistujille pakolliset yhteislenkkija reskutusharjoitukset järjestetään toukokuun lopussa.
Ilmoittautuminen: timo.mononen@saunalahti.fi
Vaativuustaso: 1–2
Suomi meloo 2015 -kanoottiVieSti 5.–12.6.
Lappeenranta – Viipuri – Virojoki –Helsinki
Merimelojat osallistuvat jälleen omalla joukkueellaan 31. Suomi Meloo -kanoottiviestiin. Vajalta lähdetään 5.6. ja itse melonta alkaa 6.6. Melontareitti kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Viipuriin. Virojoelta jatkamme meloen kohti Helsinkiä. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.suomimeloo.fi.
Osallistumisvaatimukset: Osallistujilla tulee olla mukanaan voimassa oleva passi ja viisumi (Venäjän puoleisella osuudella) sekä vähintään 50 melontakilometriä kuluvalla kaudella. Kokemus melonnasta avovesillä ja aallokossa on suositeltavaa.
Mukaan mahtuu enintään 12 osanottajaa. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.4. Lisätietoja saa Juhani Laaksoselta osoitteesta geomalmi@ gmail.com.
Vaatimuksina 150 melontakilometriä, yksi Skorvanin melonta (tai vastaava) ja pakollinen pelastautumisharjoitus ennen retkeä.
Ilmoittautuessa on ehdottomasti mainittava: 1) nimi ja puhelin, 2) onko käytettävissä autoa, ja 3) montako kajakkia ja kyytiläistä kuljettaja ottaa autoon/kyytiin.
Retkelle otetaan enintään 18 osallistujaa.
Ilmoittautuminen: halti_1999@yahoo.com
Vaatimustaso: 2
SaariStomeren jatkot 14.6.–18.6., VarapäiVä 19.6.
Vetäjänä Mara Roivanen.
Vaatimuksina 200 melontakilometriä (hyväksytään mukaan Saaristome -
ren retkikilometrit), yksi Skor vanin retki (tai vastaava) ja pakollinen pelastautumisharjoitus ennen retkeä.
Lähdetään melomaan Kasnäsistä heti Saaristomeren retken päätyttyä Skorvaniin juhannuksen viettoon. Tavoitteena on saapua Skorvaniin torstaina 18.6. Arvioitu kilometrimäärä on kaikkiaan 140 km ja suunniteltu päivämatka on noin 30–35 km. Jos haluat osallistua vain Saaristomeren jatkoille, et itse Saaristomeren retkelle, sinun on itse järjestettävä kuljetus lähtöpaikkaan Kasnäsiin.
Ilmoittautuessa on ehdottomasti mainittava 1) nimi ja puhelin, 2) miten järjestää kuljetuksensa Kasnäsiin.
Retkelle otetaan enintään 6–8 osallistujaa.
Ilmoittautuminen: halti_1999@yahoo.com
Vaatimustaso: 23
SkorVanin juHannuSretki 18.–21.6.
Vetäjänä Anneli Suitiala.
Osallistumisen edellytykset: vähintään 100 melontakilometriä vuoden 2015 aikana ennen retkeä sekä kyky meloa ilman maataukoa 15 km rauhallista retkivauhtia.
Lähtö on torstaina klo 17 ja tarkoitus on ehtiä Skorvaniin vielä samana iltana, mutta tarvittaessa voidaan myös yöpyä matkalla. Paluu vajalle tapahtuu sunnuntai-iltana.
Ilmoittautuminen: anneli.suitiala@kapsi.fi
Vaatimustaso: 1
mäntySaari & eSpoo -koulutuSretki 26.–28.6.
Päävetäjänä Eevukka Seppäläinen, apuvetäjänä Hanna Juurmaa.
Vaatimukset: Jos pärjäät seuran tiistai tai torstaimelonnoilla, pärjäät tällä retkellä. Melontavauhti retkellämme on rauhallinen ja kilometrejä kertynee yhteensä alle 30. Edellytyksenä osallistumiselle on pelastautumisharjoitus ennen retkeä.
Käymme yhdessä ennen retkeä läpi retkivarusteita ja kajakin pakkausta, yms. Lähtö tapahtuu perjantai iltana, jolloin suuntaamme Mäntysaareen.
Lauantaina tutustumme Espoon lähisaaristoon ja vajalle palaamme sunnuntaina päivällä. Luvassa kesäisestä merimaisemasta nauttimista, saunomista, uintia, retkitarinoita ja iloista seuraa!
Ilmoittautuessa kerro 1) nimesi ja puhelinnumerosi, 2) lyhyesti melontakokemuksestasi.
Retkelle otetaan enintään 10 osallistujaa.
Ilmoittautuminen: eevukka@welho.com
Vaatimustaso: 1
norja, Helgeland 29.6.–12.7. Vetäjinä Katri Malmström ja Rauli Rautavuori.
Retken kohteena on Norjan suurin saaristoalue Helgeland, joka sijaitsee napapiirin korkeudella. Katso retkikertomus Merimelojan numerosta 5/2014. Retkeen sisältyy 10 melontapäivää. Päivittäin melotaan noin 30–40 km, mutta yksittäiset
päivät voivat olla pidempiä tai lyhyempiä.
Retkelle osallistuvan on kyettävä melomaan tyhjällä kajakilla Lauttasaaren ympäri 10 m/s etelätuulella. Lisäksi on kyettävä melomaan Skorvön saarelle 10 m/s vastatuulessa jotakin reittiä. Osallistujille järjestetään pakollinen pelastautumisharjoitus. Retkelle lähdetään seuran bussilla, johon mahtuu kahdeksan henkilöä. Retken kustannusarvio on 250 € per henkilö (sisältää bussin polttoaineet, laivamatkat Vaasa-Uumaja sekä yöpymiset matkalla Helgelandiin ja takaisin).
Ilmoittautuminen: pj@merimelojat.fi
Vaatimustaso: 3
maarianHamina – rauma 10. – 18.7.
Vetäjänä Timo Mononen.
Laivalla Maarianhaminaan ja meloen takaisin mantereelle, minne asti kerkeämmekin.
Vaatimukset: melontakilometrejä pitää olla vähintään 200 km ja ainakin yksi melonta Skorvaniin ja takaisin vajalle. Päivämatkojen pituus on arviolta 30 km tai yli. Pakollinen yhteislenkki ja reskutusharjoitus.
Osallistujamäärä enintään 6 melojaa. Ilmoittautuminen: timo.mononen@saunalahti.fi
Vaatimustaso: 2–3
keSki-Suomen melontaretki eli keiteleen VeSiStöt 18.–21.7.
(Viitasaaren etelä- ja pohjoispuoliset vesistöt)
Vetäjänä Johan Holmberg.
Lähtö tapahtuu Konginkankaalta, josta melotaan pohjoiseen Viitasaaren ohi Ylä Keiteleelle, jonka pohjoiskolkassa käännytään takaisin kohti Viitasaarta. Kohdealueella vietetään alustavasti kaksi kokonaista päivää ja kaksi puolikasta päivää, mahdollisesti ajomatka ylös Keski Suomeen jo perjantai iltana/yönä. Päivämatkojen pituus on arviolta 30 km.
Retken vaatimukset: 150 km melottuna ennen retkeä sisältäen yhden Skorvön reissun.
Osallistujamäärä on enintään 8–10 melojaa + vetäjä.
Ilmoittautuminen: sähköpostilla iamjohan.holmberg@dlc.fi tai tekstiviestinä p. 0400 172 816. Jos käytössäsi on auto, mainitsethan siitä ilmoittautuessasi.
Vaativuustaso: 2
inarinjärVen retki 1.–11./12.8.
Vetäjinä Jyrki Härkki, Asko NiemeläKoura ja Mikko Stenius.
Inarinjärvi on Suomen toiseksi suurin järvi, 100 km pitkä, 60 km leveä ja jopa 92 m syvä. Järvessä on yli kolme tuhatta saarta, kapeita suojaisia salmia, joita kutsutaan nuoriksi, sekä suurehkoja avoimia selkiä – kohtaamme näitä kaikkia. Melontapäiviä tulee seitsemän (+ yksi varapäivä) ja retken aikana tukeudutaan osin autiotupaverkostoon. Matkaa taitetaan yhteensä noin 175 km.
Osallistumisvaatimukset: Osallistujilla tulee olla melontaa takana kuluvana vuonna vähintään 200 km ja yksi Skorvanin retki tai vastaava. Osallistujille järjestetään pakollinen pelastautumisharjoitus. Kokemus melonnasta avovesillä ja aallokossa on suositeltavaa.
Mukaan mahtuu max. 12 melojaa. Arvioitu retkimaksu on 60 €.
Ilmoittautuminen: jyrki.harkki@finpro.fi
Vaativuustaso: 2
SkorVanin ruSkaretki 26. – 27.9.2015
Vetäjänä Tuula Mikkonen-Gröhn.
Perinteinen Skorvanin ruskaretki, vaikka ruskaa emme voi luvatakaan.
Vaatimuksena 100 km melottuna kauden aikana.
Ilmottautuminen: tuulamg@gmail.com
Vaatimustaso: 12
ruSkaretki 1.–4.10.
Vetäjänä Mara Roivanen.
Kohteena on jokin järvialue. Vaatimuksina 200 melontakilometriä ja yksi Skorvanin melonta (tai vastaava) ennen retkeä.
Ilmoittautuessa on ehdottomasti mainittava: 1) nimi ja puhelin, 2) onko käytettävissä autoa, ja 3) montako kajakkia ja kyytiläistä kuljettaja ottaa kyytiin.
Retkelle otetaan enintään 12 melojaa.
Ilmoittautuminen: halti_1999@yahoo.com
Vaatimustaso: 2
Melontaretkeilijöille OMA KEITTOKIRJA
Teksti ja kuva: Jouni Luotonen
Miten voi kesähelteillä järjestää vaihtelevat ruuat kokonaiselle melojaryhmälle, jos melojat retkeilevät päiväkausia etäällä ruokakaupoista?
Koskisoppaa – Melontaretkeilijän keittokirja on tuore melontaretkeilijöiden tarpeisiin suunnattu keittokirja. Kirjan ovat kirjoittaneet kokeneet melontaretkeilijät Jyrki Kettunen, Yrjö Laiho ja Jouni Luotonen. Kirjoittajilla on lähes 30 vuoden yhteinen kokemus melontaretkistä koskireiteillä ja suurehkon retkeilijäryhmän ruokahuollon järjestämisestä.
Koskisopassa on nelisenkymmentä ruoanlaitto-ohjetta yhtä hyvin kiljuvaan nälkään kuin rauhalliseen nuotioiltaankin. Ruoan maukkaudesta ohjeissa ei tingitä. Ohjeet on mitoitettu 10 hengelle, siis retkeilijäryhmälle. Olennaisempia ovat kuitenkin kirjan pikku artikkelit melontaretken ruokahuollon järjestämisestä. Artikkelit käsittelevät raaka-aineita ja niiden säily vyyt tä, retkikeittiön varusteita ja organisointia sekä itse ruoanlaittoa jopa viikon kestävillä retkillä. Melojille tarkoitetun keittokirjan ohjeet soveltuvat sekä vene- ja osin pyöräretkille että ylipäätään
suurehkon ryhmän ulkomuonitukseen.
Koskisoppaa kirjassa on 84 sivua ja nelivärikuvitus. Kirja on Koskipeikkojen omakustanne ja sitä saa ostettua saa tekijöiltä 20 euron hintaan. Toimitustavan voi sopia heidän kanssaan. Alta löytyvät tekijöiden yhteystiedot.
Jyrki Kettunen jyrki.kettunen@kolumbus.fi
Yrjö Laiho yrjo.laihoi@kolumbus.fi
Jouni Luotonen jouni.luotonen@kolumbus.fi
LUONTOELÄMYKSIÄ
Teksti: Anja Kytölä
Saavuin retkikohteeseen myöhään iltapäivällä. Teltta pystyyn, kajakki rannalle ja energiaa rinnan alle. Illalla ”palkovenho” lipui kivikkoisesta länsirannasta merelle ongelmitta ja ohjelmassa oli tarkkaa kivien tsekkausta sekä rantavesiin tutustumista. Pohjoisranta niemenkärjen jälkeen näkyvissä, kääntyminen takaisin – KRIIIK!!!
Karilla. Yritys taakse, yritys sivuille ja vielä yritys yli – kyljelle puskivat sivusuuntaiset loivat aallot. Istuin kajakissa kuin trapezitaiteilija ohuella narulla. Mela viuhui puolelta toiselle sivulta painavien aaltojen tahdissa, tuo merenpinnan alainen este oli tarrannut minuun moniulotteisesti. Keula ja perä olivat kuin liimattuna telakalla. Yritys vasemmalle kääntyen seuraavassa aallossa, este: ilmeisen iso teräväharjainen kivi tai paasi.
Mielessä vilahtaa kysymys: nytkö nakattiin kohdalleni melontaurani ensimmäinen uintireissu retkikaja-
kista? Todellakaan ei, periksi en anna! Taiteilen mielestäni loputtoman pituisen ajan armotta sivulta työntyvissä mainingeissa ja kiittelen ”itämaisen tanssin taikaa” ja menneiden vuosien koskimelontaharjoituksia.
No nyt – sivulta vyöryy tosi muhkea aalto. Pinnistän jo hiukan väsyneenä ja säikkynä kaikki voimani tähän yritysmahdollisuuteen irrottautua piinaavasta vangitsijasta. Aalto lähestyy: mela aaltoon – lantion vahva, notkea keikautus – painonsiirto ja kallistus. Irti! Vauhko pälyily tarkistaa ympäristöä, josko vieressä piilee muita yllätyksiä. Erittäin tarkka melonta takaisin länsirantaan, ilman ongelmia. Huh, olipa lähellä! Ihana tuntea maata jalkojensa alla.
Kuvittelinko mielessäni Ahdin, merten haltijan kysyneen: luovutatko? Ja vastanneeni ”kunnia Jumalalle korkeudessa…”, jolloin se muhkea aalto tuli ja irrotti minut kajakkeineni pinteestä. Totta vai kuvittelua?! Yöllä
näin unessa hukkuneiden sielujen varoitukset ja varovainen aion ollakin. Onhan näille karikkoisille rannikoille aikojen saatossa uponnut lukuisia laivoja ja pienempiä aluksia.
Samaisena yönä kesken unien havahduin tantereen vavahteluun maatessani oikoisena maan kamaralla. Kuuloaistini ei havainnut mitään, ennen kuin telttani kulmalta kuului valtavankokoisen nenän hirveän voimakas nuuhkaisu. Yksi pääpuolelta ja jo kohta toinen varpaiden viereltä. Onnekseni ruuat olin jemmannut autoon lukkojen taakse. Tuskin uskalsin hengittää, pääni käänsin teltan keskustaa kohti, samoin jalat, vartaloa en uskaltanut liikuttaa (se olisi voinut herättää suurempaa meteliä ja houkutella mesikämmentä käyttämään tassujaan). Odottelin valveilla pitkään bumerangi asennossa, yrittäen aistia intiaanimaisesti uutta tannertöminää. Sellaista en havainnut –ehkäpä metsän kuningas, mahtava kontio, jäi hetkeksi lähelleni köllöttelemään, kun ei muuta voinut. Ja sitten nukahdin.
Aamulla raotin varovaisesti teltan liepeitä. Onnekseni otso oli jättänyt tekemättä läheisempää tuttavuutta kanssani. Sen sijaan näin hohtavan, aamukasteesta kostean ja kimmeltävän ”elävän kiven”, siltä se ainakin näytti. Kunnolla silmiä hieraistuani
havaitsin kymmenien pikkuruisten sammakonpoikasten liikehtivän ja nautiskelevan auringon ensi säteistä kivellä suurten lehtien alla. Maassa kiven vierellä minua tarkasteli pullea, jättimäinen sammakkoemo kurkkupussiaan paisutellen, ilmeisesti poikasilleen viestien.
Lintuparvet pyrähtelivät keveästi puiden oksilla livertäen sulosointuisia säveliään. Tikka toimitti lopullisen heräämiseni nakuttamalla nälkäisesti kierteisen kelohongan kylkeä.
Merelliset lomapäiväni vietin meloen valppain mielin ja aistit herkkinä, apuna käytin maastokarttoja ja hahmottelin suuremmat kokonaisuudet merikorttisarjasta. Tuo iltahämärässä vedenalaiseen esteeseen karahtaminen jäi ainoaksi, kajakkini kulki kuin tutkaimen saaneena ilman ongelmia.
Kunnioitus merta ja luontoa kohtaan lisääntyi entisestään.
Uusia seikkailuja odotellen, Anja
Tornionjoilla
MELONTA Muonion- ja
Teksti: Christina Lindell
Pelkään koskia. Olen melonut vuosikymmeniä merellä, mutta ja jo lapsena minua varoiteltiin koskista: ”ne ovat hengenvaarallisia”.
Midnight Sun Canoeing (MSC) on 295 km pitkä melontaretki, joka on järjestetty vuodesta 2011.
Tapahtuma kestää 7 päivää ja järjestäjien puolesta mukana ovat retken vetäjät ja useita turva- ja huoltohenkilöitä sekä huoltoauto. Retkelle voi osallistua aika vähäisellä melontakokemuksella. Tämän
vuoden matkamessuilla löysin melontamatkan Muonionjoelle koskimelontaa, siis mahdollisuuden kokeilla koskimelontaa mahdollistaa huoltoauto, johon voi tarvittaessa siirtyä, jos melontamatka on liian pitkä tai koski liian iso. Viimeisten päivien isommat kosket suositellaankin vain kokeneille melojille.
www.midnightsuncanoeing.eu -osoitteesta löy tyy tarkempaa tietoa melontatapahtumasta, aikaisempien
MELONTA ja Tornionjoilla
Teksti: Christina Lindell
vuosikymmeniä merellä, mutta koskista minulla oli vähän kokemusta ovat hengenvaarallisia”. Tämä oli lähtökohtana, kun viime melontamatkan Muonionjoelle ja Tornionjoelle. Matka sisältäisi myös kokeilla koskimelontaa turvallisissa olosuhteissa. vuosien osanot tajien kokemuksia, video ja reittikartta. Reittikartassa koskiluokitus on vanha. Esimerkiksi III ei välttämättä tarkoita kovin isoa koskea. Kun tästä numeroinnista en ollut etukäteen tietoinen ja kosket vaihtelivat luokasta I luokkaan V, matka jännitti kovasti etukäteen. Miten pärjäisin koskissa?
Kyselinkin heti matkaan lähdettyämme, montako koskea ensimmäisen päivän aikana lasketaan ja sain vastaukseksi 11 koskea. Järkytyin. Ensimmäinen lasku ei ollut kovinkaan iso, mutta se kasteli sitäkin enemmän. Päivän kosket olivat kaikki helposti laskettavissa ja niitä voisikin kutsua nivoiksi. Nivojen lasku oli aika mukavaa.
Kuva Karri Kivinen
Enää ”pikkukosket”, joiden luokitus oli I – II, eivät pelottaneet, mutta kahtena viimeisenä päivänä oli edessä isoja haasteita. Niissä koskiluokitus oli IV ja V. Toisaalta olin lähtökohtaisesti ajatellut, että minun ei ole pakko laskea näitä koskia. Päätän sitten paikan päällä. Yksi yllättävä ongelma koskenlaskussa oli. Mitä vauhdikkaampi koski, sitä enemmän koskessa oli laumoittain koskikärpäsiä. Ne eivät pure, mutta niitä saa suuhun, nenään ja silmiin ja ne haittaavat näkökykyä. Paras apu koskikärpäsiin oli kasvoja myötäilevät urheilu /aurinkolasit ja suun pitäminen tiukasti kiinni laskun aikana.
Melontamatkat olivat yleensä 30–40 kilometriä päivässä ja ne sujuivat hyvin virtaavassa vedessä. Vedessä pidetyt lauttatauot olivat mieluisia, kun liu’uimme jokea alas.
Toinen melontapäivä oli aika rankka, sillä melontakilometrejä kertyi 70. Sitä päivää ajatellen oli hyvä olla kohtalaisen paljon melontakilometrejä jo ennen tapahtumaa.
Lähde: MSC:n webbisivut
Melontatapahtumassa mukana oli 10–15 henkilöä. Tapahtumaan sai osallistua vaikka vain yhtenä päivänä, jolloin osanottajamäärä vaihteli päivittäin. Osanottajien ikä vaihteli kahdestakymmenestä yli seitse mään kymmeneen vuoteen. Kajakkiin otettiin vain päivän aikana tarvit tavat tavarat, muut kuljetettiin huoltoautolla. Ruokaakaan ei tar vinnut ottaa mukaan, sillä osallistumismaksuun sisältyi välipala päivällä (lettuja, Kuva Joonas Kaukoranta
makkaraa, leipää, ym.), jolla pärjäsin hy vin iltaan asti.
Osallistumismaksun lisäksi oli mahdollista valita täysihoitopaketti, johon sisältyi yöpyminen, kaikki ruoat ja kajakin vuokra. Valitsin sen. Tällaista mahdollisuutta ei juuri ole meloessa etelän saaristossa. Sinänsä telttailu ja ruoanlaitto ovat retkellä mieluisia puuhia, mutta oli luksusta saada kaikki valmiina. Täysihoidon johdosta en tarvinnut paljon tavaroita mukaan ja pääsin pohjoiseen kätevästi junalla. Muovikajakin sain paikan päältä. Majoitus vaihteli mökeistä hotelliin ja yövyimme vuorotelleen Ruotsin ja Suomen puolella. Erityisen mukavia majoituspaikkoja olivat vanhat kansakoulut, jotka oli muutettu majapaikoiksi. Erityisesti mieleeni jäi Lempeän Suvannon vanha kansakoulu. Majoituspaikkaa ylläpitävä pariskunta oli sisustanut koulun kekseliäästi vanhan koulun henkeä säilyttäen.
kulttuuria
Koska normaalisti melontakilometrejä kertyi 30–40 päivässä, jäi aikaa myös tutustua ympäristöön. Kävimme Aavasaksan huipulla ja näimme keisarinaikaiset huvilat ja Ruotsin puolella Pajalassa, joka on tunnettu Mikael Niemen kirjasta Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä. Näimme koivun kyljessä kasvavia pakurikääpiä, joista saa tehtyä teetä. Eräässä majoituspaikassa isäntä oli kerännyt toistasataa vanhaa
Taukoruokailu
Kuva Christina Lindell
Kuva Karri Kivinen
Vanha kansakoulu Lempeän Suvannossa Kuva Christina Lindell
mopoa ja muutamia vanhoja autoja. Tornionjoella satuimme näkemään kulleverkolla kalastusta. Touhussa oli raamatullinen tuntu, kun verkkoja heitettiin jokeen ja vedettiin sieltä ylös.
Yksi osanottajista taltioi tapahtuman videolle, joka on nähtävissä Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v =n9VOTfvsECA. Minulle oli uutta, että Suomen ja Ruotsin välillä voi aivan vapaasti liikkua ja yllätyin myös siitä, että Ruotsin puolella edelleen puhuttiin mieluummin suomea kuin ruotsia.
koSkenlaSku
Ylitornion jälkeen kosket suurenivat. Suurimmat olivat Vuentokoski (III), Matkakoski (IV-V) ja Kukkolankoski (IV). Nämä olivat ne kriittiset kosket. Ennen Ylitorniota oli ollut muutama III luokan koski, joka meni hyvin vetäjän perässä laskien. Vuentokoski oli pidempi ja sitä ei suositeltu kokemattomille melojille. Päätin kuitenkin laskea kosken. Ohjaajat selostivat reitin ja ajatuksena oli, että laskemme pitkänä jonona alas. Jono kuitenkin erkaantui ja osa joutui pyörteeseen, jossa olisi ollut kolarin mahdollisuus, mutta hyvin kävi. Seuraava koski, Matkakoski, oli matkan vaikein koski, koska siinä on mutkia. Muut
Kulleverkon nosto
Kuva Karri Kivinen
Matkakoski: Lähde MSC webbisivut
kosket olivat suoria. Olin ajatellut, että lopetan Vuentokoskeen, mutta tunsin päässeeni koskenlaskun makuun.
Koskessa piti olla tarkkana ja kääntyä oikeassa paikassa. En saanut kajakkia kääntymään oikeassa paikassa, jolloin oli suuri vaara, että toista metriä korkeat kuohut olisivat kaataneet minut. Tein pikapäätöksen. Käänsin kajakin koskeen päin, liu’uin vähän matkaa takaperin alas, kunnes kuohut vähän laantuivat ja sain kajakin käännettyä menosuuntaan.
Tulin pystyssä koskea alas. Olin selvinnyt vaikeimmasta koskesta! Päätin samalla, että viimeinen koski, joka luokitellaan IV luokkaan, saa jäädä väliin. Melontatapahtumaan sisältyi mahdollisuus laskea koski kumiveneellä. Tätä en ollut aikaisemmin kokeillut ja se oli hauskaa, etenkin kun saimme laskea pari kertaa.
Kaiken kaikkiaan melontatapahtuma oli onnistunut, hyvin organisoitu ja kanssamelojat mukavia. Ja minä 60+ ikäisenä olin uskaltanut laskea isoimmasta koskesta alas.
Tuumailutauko ennen matkakoskea
Kuva Joonas Kaukoranta
VENEMESSUILTA poimittua
Teksti ja kuvat Jussi Pulkkinen
Helsingin Venemessut järjestettiin
40. kerran Messukeskuksessa 6.–15. helmikuuta. Näytteilleasettajia oli 384 jakaantuneena 24 160 neliömetrin alueelle. Melonta-alan yrityksiä oli tällä kertaa peräti kaksi: North-West Import Oy ja Welhonpesä Oy. Merkille pantavaa oli erilaisten SUP-lautojen tarjonta muilla osastoilla.
North-Westillä oli nähtävänä mukavasti väritettyjä Skimejä, Ortliebiltä oli tullut muutama uusi pakkaus
(mm. 85–140 litraiset pyörillä varustetut Duffle RS:t) ja vesitiivis kameralaukkusarja oli laajentunut pikkujärkkäreille sopivaan laukkuun. Vesitiiviit tablettikotelot olivat myös sormeiltavissa.
Welhonpesän uutuuksista mainittakoon Epicit, joista oli yksi näkösällä. Uusi, joskin tunnettu tuotemerkki on Kokatat, jonka mallistoa on saatavilla helmi-maaliskuun kieppeillä. Hiko Sportilta oli muun muassa koski- ja retkimelontaan suunniteltuja liivejä.
Welhonpesän ja North-West Importin messuosastot
Hokan uudistettu Canoeing-melontaliivi
Kattava lista uutuuksista löytyy yrityksen Facebook-sivuilta.
Melojan näkyvyys hätätilanteessa on yleensä ongelma. Tähän mennessä ratkaisuna on ollut tuskin kenenkään melojan käyttämä pyrotekninen soihtu. Helsinkiläinen John Nurminen Marine Oy on ottanut valikoimiinsa Odeo Flare MK3 merkkisen käsikäyttöisen elektronisen soihdun, joka on luotu tukemaan turvallisuustuotteiden valikoimaa niin veneilyn kuin sellaisen ulkoilunkin osalta, missä soihtu on tarpeellinen turvavaruste. Paristolla toimiva LED soihtu loistaa parhaimmillaan noin viisi tuntia täydellä teholla, kun perinteisen soihdun paloaika on 30 60 sekuntia. Hintaa LED soihdulla on 149 euroa.
Kelluntaliivi pysyy varmimmin päällä vaativissakin tilanteissa, kun sen haararemmi on kiinnitettynä, mikäli
liivissä on sellainen. Haararemmiä ei kuitenkaan voi käyttää silloin, kun liivi puetaan aukkopeitteen päälle. Sopivastikin kiristetty remmi on omiaan aiheuttamaan hankausta koettelevissa melontaoloissa. Kemijär veläinen Hokka Oy on ratkaissut ongelman lisäämällä kumipäällysteisen vyön melontaliivin alaosaan. Vyö pitää Hokka Canoeing -kelluntaliivin käyttäjänsä päällä kiperässäkin tilanteessa. Liivin taskuihin on myös tehty parannuksia.
Kuivapuku on tunnetusti erinomainen turvallisuusvaruste. Turkulainen Ursuk Oy on vihdoin saanut markkinoille kauan odotetun uutuuden, Suomessa nimenomaan melojille suunnitellun ja valmistetun Gemino Venture Gore-Tex -kevytkuivapuvun. Gemino Venture GoreTexistä löytyy erillinen juttu tästä samasta lehdestä.
Venemessujen kenties mielenkiintoisin tuote oli turkulaisen Ursuk Oy:n (www.ursuk.fi) kaksiosainen ja erikoiskevyt kuivapuku Gemino Venture Gore-Tex. Tämän kauan odotetun uutuuden suunnittelussa ovat olleet mukana suomalaiset ammattimelojat ja puku on tarkoitettu kaikille aktiivisesti vesillä liikkujille. Erityisesti melojat ja muut vesiurheilijat hyötyvät puvun keveydestä ja sen leikkauksen sallimista laajoista liikeradoista.
Gemino Venture on siis kaksiosainen ja anatomisesti muotoiltu. Takki on valmistettu erinomaisesti hengittävästä ja kestävästä 135g/m² GoreTex-kankaasta ja se on väriltään
keltainen. Helma on riittävän pitkä ja tuplavyötäröä voi kiristää tarrakiinnitteisillä hihnoilla. Edessä on vesitiivis tasku, vasemmassa hihassa roiskevesisuojattu. Takissa on lämpökaulus ja heijastimilla varustet tu, säädettävä, hyvin toimiva huppu. Ranne- ja kaulamansetit ovat lateksia ja ranteissa on lisäksi tarranauhakiristys.
Niin ikään anatomisesti muotoillut mustat housut on valmistettu paksummasta Gore-Tex-kankaasta (185g/m²) ja polvissa sekä takamuksessa on kulutusta kestävät Cordurakankaiset vahvikkeet. Myös sukat ovat Gore Tex materiaalia, nilkoissa on lisänä tarranauhakiristys.
Vaatekappaleita yhdistää monen vuoden kehitystyön tuloksena syntynyt patentoitu, vesitiivis vetoketju. Housuissa on mahdollista vyön lisäksi käyttää olkaimia, jotka on tarpeen tullessa kätevää irrottaa housuista vyötärön etupuolelta joten housut voi riisua jopa poistamatta aukkopeitettä ja liivejä. Olkainten ansiosta Gemino Venturea on miellyttävä käyttää vetoketju auki maissa tauoilla ollessa tai leirissä vaikka sadeasuna. Olkaimet voi halutessaan ottaa kokonaan pois käytöstä.
Kokonaisuudessaan CE-hyväksytty puku muodostaa harkitun kokonaisuuden, jonka takana on Ursuk Oy:n yli 50 vuot ta kuivapukuvalmistajana. Anatominen, laajat liikeradat salliva muotoilu, lukuisat perinpohjaisesti mietityt yksityiskohdat sekä korkealuokkaiset materiaalit tekevät puvusta merimelontaan loistavasti toimivan. Ursuit Gemino Venturen suositushinta on 1490 €, mutta jälleenmyyjältä kannattaa kysyä mahdollista talvialennusta.
Ursuit Gemino Venture edestä ja takaa
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki
e mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com
PÄIVYSTYS
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.
