Merimelojat ry perustettiin 21.5.1931. Kuusi vuotta vanhemman Helsingfors Kanotklubbenin suomenkieliset jäsenet halusivat oman seuran, jossa elämänmeno sujuisi suomeksi. Tämä näkyy seuran vanhoissa säännöissä eräinä nykypäivän näkökulmasta huvittavina yksityiskohtina. Alusta alkaen seura on toiminut tällä vajasaarella. Saari vajoineen on nähnyt paljon. Jos rakennukset osaisivat puhua, olisi niillä monta tarinaa kerrottavana.
Monta Merimeloja-sukupolvea on ehtinyt kansoittamaan vajasaarta. Jokainen sukupolvi on jättänyt seuraan enemmän kuin saanut edeltäjiltään. Seura on kehittynyt suuremmaksi ja toiminnaltaan monipuolisemmaksi. Me tämän päivän Merimelojat olemme perineet hienon seuran edeltäjiltämme!
Seuraa meitä ennen rakentaneet poistuvat keskuudestamme yksi toisensa jälkeen. Merimelojien puheenjohtajana ja aktiivisena jäsenenä aikanaan toiminut, seuramme edustajana Helsingin olympiakisoissa 1952 kaksi kultamitalia saavuttanut Yrjö Hietanen menehtyi maaliskuussa 83-vuotiaana. Jäsenkirjanpitomme mukaan hän oli liittynyt jäseneksi vuonna 1943 – Merimeloja lähes 70 vuoden ajan. Seuran kevätkokous vietti hiljaisen hetken Yrjö Hietasen, hänen ikä- ja kilpatoverinsa Vilho Jaatisen ja muiden viime aikoina menehtyneiden Merimelojien muistoksi. Ykan muistoa voi itse kukin kunnioittaa melomalla perinteisen Ykan kympin, jonka ajankohta on tänä vuonna sunnuntai 22.5.
Tätä kirjoittaessani Suomenlahti on osittain vapautunut jääpeitteestä. Helsingin rannoilta on ollut mahdollista lähteä suoraan avoveteen melomaan. Oman melontakauteni olen jo avannut. Vajasaari on edelleen jäiden saartamana. Mietin, miten menneinä vuosikymmeninä melojat ovat odottaneet jäidenlähtöä. Talvet ovat olleet pidempiä kuin nykyään, paria viime vuotta lukuunottamatta. Ovatko he tarttuneet kanoottiin ja kuljettaneet sen avoveden äärelle?
Aktiivisimmat epäilemättä ovat meloneet heti kun talvi hellittää, kuten nykyäänkin. Kevät edistyy kohisten, tämän lehden ilmestyessä saattaa vajaltakin jo päästä melomaan. Kevätinnostuksessa on hyvä muistaa että vesi on vielä kylmää. Kokeneimmat tietävät miten varustautua ja toimia, ja ottavat vastuun itsestään ja tekemisistään. Talvitauko on kuitenkin ollut pitkä, keskelle selkää tai muutenkaan liian pitkälle ei kannata ensimmäisellä melonnalla lähteä esimerkin innoittamana. On hyvä muistaa, että kylmä vesi vastustaa kajakin kulkua ja jäähdyttää melojaa. Kannattaa siis pukeutua sään ja veden
lämpötilan mukaan. Melontaan totuttautumisen voi aloittaa lyhyemmillä lenkeillä, keväällä hankittu rasitusvamma saattaa pilata koko kauden. Kaksin tai ryhmässä melominen on aina mukavampaa. Melontataitoja voi hioa vaikkapa melonnan kertauskurssilla, jos edellisestä melonnasta on aikaa. Ja keskellä selkää kaatuminen on ehdottomasti kiellettyä!
Melontakausi on ovella. Vajasaari on kohta täynnä elämää, kuten se on ollut jo 80 vuoden ajan. Seuran järjestettyä toimintaa on tarjolla jokaisen makuun. Lue tarkemmin tästä ja edellisestä Merimelojasta sekä seuran verkkosivuilta ja keskustelufoorumilta.
Muistattehan myös seuran 80-vuotisjuhlan, jonka ilmoittautumisohjeet löytyvät tästä lehdestä!
Hyviä melontoja kaudelle 2011 toivottaen,
Rauli Rautavuori Ylimelamies
Hallituksen kokouksien
päätöksiä/tiedotuksia
fi Museovirasto on myöntänyt seuralle avustusta 40 000 euroa kajakkivajan perustusten ja rungon alaosan kunnostustöihin tietyin ehdoin.
fi Kohinan kontin jatkokäyttösopimus hyväksyttiin aikaisempien periaatteiden mukaisesti.
fi Virkistysvastaavaa ei ole vielä löytynyt.
fi Vajasaarelle on tulossa palotarkastus.
fi Rauli osallistuu kanoottiliiton kevätkokoukseen 16.4.
Oletko hyvä navigoimaan?
Osaatko kertoa tulevan sään katsomalla taivaalle? Tiedätkö parhaat liikkeet venyttelyyn ennen melontapäivää ja sen jälkeen? Onko tähtitaivas mielenkiinnon kohteesi? Vai onko sinulla jokin muu taito, mitä haluaisit jakaa kanssamelojillesi? Jos vastasit myöntävästi johonkin kysymykseen, sinua kiinnostaa kertoa näistä taidoistasi muille melojille ja haluat tästä hyvästä vielä talkoopisteenkin, ota yhteyttä koulutusvastaavaan Lindaan, ja kerro toiveistasi! Järjestetään yhdessä keväällä, kesällä, syksyllä tai talvella erilaisia infopläjäyksiä seuran jäsenille. Tartu siis näppäimistöön, kirjoita osoitekenttään turva@merimelojat.fi ja kerro, mitä haluat tehdä!
Tule melontakoulun vetäjäksi!
Melontakouluihin tarvitaan jälleen joukko innokkaita vetäjiä. Palkintona melontakoulun vetäjänä toimimisesta saat hyvän mielen ja tarvittavat kaksi talkoopistettä. ilmoittautumiskaavake on netissä, ja paperiversio laitetaan käyttöoikeusvajan seinälle kun melontakausi alkaa. Katso lisätiedot seuran nettisivuilta http:// merimelojat.sporttisaitti.com/jaokset/koulutus_ja_turvallisuus/melontakoulun_vetajaksi/
British Canoe Union 3 Star Sea-kurssi
Merimelojat järjestää yhteistyössä Sea Kayaking Finlandin kanssa BCU 3 Star Sea-kurssin 3.–4. 9. 2011 Mäntysaaressa. 3 Star Sea on omistajalleen kansainvälisesti tunnustettu taitojen tae, ja useat kajakkivuokraamot ympäri maailmaa pitävät sitä riittävänä mm. antaakseen kajakin vuokralle ilman opasta. kurssilla hiotaan melontatekniikoita opastasolle ja käytetään niitä helpohkoissa meriolosuhteissa. Kurssilla treenataan myös mm. reskutuksia ja hinauksia.
Kurssiin sisältyy koe, joka on järjestettävä kohtalaisessa merenkäynnissä (8 m/s tuuli, 0,5 m aallokko). Jos kurssin aikana olosuhteet eivät ole tarpeeksi vaativat, koetta siirretään. Kurssilla opetettavat tekniikat ovat vaativia, ja niitä on syytä harjoitella tarpeeksi jo ennen kurssia. Jokaisesta vaaditusta tekniikasta on näytettävä kokeessa ainakin yksi hyväksytty suoritus molemmilta puolilta, yrityksiä voi olla useita. Eskimokäännös riittää yhdeltä puolelta. Viralliset vaatimukset löytyvät BCU:n kotisivuilta http://www.bcu.org.uk -> Tests and Awards -> Personal performance Awards -> Paddlesport Start I 1 to 3 Star. Jos osallistuu kurssiin eikä halua osallistua 3 Star Sea-kokeeseen, on myös mahdollista järjestää 2 Star-koe, joka ei ole yhtä teknisesti vaativa, mutta siihen sisältyy merikajakkimelonnan lisäksi avokanoottimelontaa.
Kurssi on hyvin hyödyllinen ohjaajille ja muille edistyneille melojille, koska brittiläiset ovat kehittäneet maailmalla hyvin laajasti tunnetun koulutusjärjestelmän, joka tuo uusia näkökulmia ohjaamiseen ja tekniikoiden suorittamiseen.
Kurssin hinta on 147,60 euroa + BCU:n perimä toimistomaksu 20 GBP (noin 25 euroa; BCU 2 Star-testin toimistomaksu 5 GBP). Seura järjestää mahdollisesti valmentavan koulutuksen BCU-kurssille osallistuville kesän aikana.
Ilmoittaudu koulutusvastaavalle Lindalle osoitteeseen turva@merimelojat.fi. Kurssille mahtuu 12 osallistujaa. Kysymyksiä kurssista voi myös lähettää kouluttajalle Jukka Linnonmaalle, info@seakayakingfinland. com (mainitse, että olet osallistumassa Merimelojien kurssille). Tervetuloa mukaan!
YRJÖ HIETANEN IN MEMORIAM
YRJÖ HIETANEN kuoli 26.3.2011 edellisenä päivänä kotonaan Helsingissä saamansa äkillisen sairauskohtauksen seurauksena. Hän oli syntynyt 12.7.1927 Helsingissä.
Yrjö Hietanen melomassa kaksikkoa Kurt Wireksen kanssa Helsingin olympiakisoissa. Kuva Suomen Urheilumuseo
Yrjö Hietanen edusti koko urheilu-uransa ajan Merimelojia. Hän toimi seurassa aktiivisesti 40-luvulta aina 90-luvun alkuun asti, muun muassa seuran puheenjohtajana.
Yrjö Hietanen voitti melonnassa kaksi kultamitalia kotikaupunkinsa Helsingin olympialaisissa 1952 yhdessä Kurt Wireksen kanssa 1.000 m ja 10.000 m matkoilla K2 luokassa. Neljä vuotta myöhemmin hän osallistui Melbournen kisoihin, jossa sijoittui seitsemänneksi K2 10.000 m matkalla parinaan Simo Kuismanen.
Hietanen oli valittuna myös kolmansiin olympialaisiin, Lontooseen vuonna 1948, mutta juuri ennen kisoja Suomen joukkuetta jouduttiin supistamaan valuuttapoliittisista syistä ja melonnan osalta karsinta kohdistui nuoreen kaksikkopariin Yrjö Hietanen – Jouko Kilpiä.
Viimeiseksi jäänyt edustustehtävä Hietasella oli vuonna 2004, jolloin hän Helsingin kaupungin edustajien pyynnöstä kuljetti Ateenan kisojen olympiasoihtua Aleksin ja Unioninkadun kulmasta Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmaan. Ei kuitenkaan juosten, vaan kävellen.
Yrjö Hietaselle on myönnetty Suomen leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki solkineen vuonna 1967, Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 1992 ja PRO urheilu tunnustuspalkinto vuonna 2000.
PERINTEINEN MERIMELOJIEN
Y-10
Kuusisaari
Seurasaari
Rajasaari
Lehtisaari
Kaskisaari
Mustasaari
Ykan Kymppi melotaan sunnuntaina 22.5. Yrjö Hietasen muistotapahtumana
Tervetuloa melomaan Ykan kymppiä (Y-10) sunnuntaina 22.5. klo 12 !
Ilmoittautumisia otetaan vastaan vajalla klo 11 alkaen. Lähtö tapahtuu klo 12 Merimelojien majan kulmalta. Kaikille osanottajille otetaan aika. Aika julkaistaan, jollei osallistuja ilmoittautuessaan toisin pyydä.
Vajasaaren sauna on lämpimänä klo 13 alkaen, ja talkoolaiset tarjoavat melonnan jälkeen keittoa, leipää, ja raikasta juotavaa. Myytävänä on mahdollisesti muutakin purtavaa.
Mukaan kaikki lapakulmaan katsomatta! Tapahtuma on avoin myös muiden seurojen jäsenille.
Vajasaarella on samaan aikaan melontakirpputori, jossa voit ostaa ja myydä käytettyjä varusteita.
SuomiMeloo 2011
Seura osallistuu tänäkin vuonna SuomiMeloo-kanoottiviestiin!
Reitti kulkee tänä vuonna melkein seuran omilla vesillä Turusta Espooseen. Viesti lähtee Turusta 11.06. ja päättyy Espooseen 17.06.
Tämän ilmestyessä aktiivisimpien ja vähän kokeneempien nuorten kanssa melontakausi on jo avattu. Kaikille seuran nuorille jäsenille suunnatut ohjatut melontaharjoitukset käynnistyvät todennäköisesti toukokuun loppupuolella. Näitä harjoituksia on tarkoitus järjestää pääsääntöisesti 2 kertaa viikossa viimevuotisen käytännön mukaisesti:
– Kerran viikossa yleisluontoista melontaa. Ohjelma pyritään suunnittelemaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi. Todennäköisesti nämä harjoitukset järjestetään tuttuun tapaan tiistai-iltaisin.
– Kerran viikossa kilpamelontapainotteiset harjoitukset. Nämäkin harjoitukset järjestetään siten, että ohjelma sopii kaikille aloittelijoista lähtien. Jos osallistut harjoituksiin kerran viikossa tai harvemmin on kuitenkin suositeltavampaa tulla mukaan tiistaisin. Todennäköisesti nämä harjoitukset järjestetään useimmiten torstai-iltaisin.
Tiiviimmästä ja vähän tavoitteellisemmasta harjoittelusta kiinnostuneille nuorille järjestetään mahdollisuuksien mukaan muitakin harjoituksia. Ne voivat olla vaativampia, eivätkä välttämättä sovellu kaikille. Ajoista ja
siitä ketkä voivat milloinkin osallistua sovitaan erikseen.
Lista tulevista harjoitusajoista löytyy nuorisojaoston internetsivulla osoitteessa nuoriso. merimelojat.fi. Varmista sieltä aina myös pääasiallisesti vakioaikaan järjestettävien harjoituksien ajankohta, sillä välillä siinä saattaa olla poikkeuksia. Jos ei ole aiemmin käynyt harjoituksissa tai edellisestä melontakerrasta on kulunut kauan, olisi hyvä ilmoittaa tulostaan etukäteen (nuoriso@merimelojat.fi ).
Nuorten kurssit
Tätä kirjoittaessa kesän nuorten melontakursseilla on vielä tilaa. Jos tunnet uusia innokkaita melojia on kurssille osallistuminen helpoin tapa tulla mukaan Merimelojien toimintaan. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu seuran internetsivujen kautta. Jos kurssit ovat jo täynnä tai ajankohdat eivät sovi voi ottaa yhteyttä nuorisojaostoon ja kysyä muista mahdollisuuksista tulla mukaan.
Reskutusleiri Mäntysaaressa
6.–7. elokuuta
Kesällä 2010 vapaamuotoisista sekä Helsingin Meripelastusyhdistyksen kanssa järjestetyistä reskutussessioista saatujen positiivisten kokemusten sekä myönteisen palautteen kannustamana Merimelojat ry järjestää elokuun 6.-7. päivinä reskutusleirin seuran retkitukikohtana toimivassa Mäntysaaressa.
Leirin runkona ovat lauantaina ja sunnuntaina pidettävät ohjatut pelastautumisharjoitukset. Tavallisten reskutusten lisäksi harjoitellaan esimerkiksi tajuttoman pelastamista, pelastamista aallokossa (jos aallokkoa on), hinauksia, melakellukkeen käyttöä, eskimoita yms. Myös teoriaosio on tekeillä, esitykset pidetään sateen sattuessa sisällä.
Leirille voi osallistua haluamallaan ajanjaksolla, saaressa voi luonnollisesti yöpyä teltassa. Mukaan omat eväät ja varusteet. Koska olemme paljon vedessä, märkä- tai kuivapuvusta on hyötyä. Jos sinulla ei ole omaa pukua, yritä saada puku tutulta lainaksi leiriä varten! Ilmankin toki pärjää, ja sauna on lämpöisenä koko leirin ajan.
Lisätietoja sähköpostilistalla sekä seuran keskustelufoorumilla. Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan kuten myös yhteydenottoja halukkailta kouluttajilta. Mutta merkitse 6. ja 7. 8. 2011 kalenteriisi jo nyt!
Kaikki, erityisesti ensikertalaiset ovat lämpimästi tervetulleita!
Jussi Pulkkinen, pulkkine@iki.fi
Linda Degerth, turva@merimelojat.fi
Melonnan kertauskurssi
to 26.5.2011 klo 18–21 vajalla
Viime kesänä Merimelojien melontakoulun käyneille ja muille vähän meloneille Merimelojien jäsenille tarkoitettu melonnan kertauskurssi järjestetään torstaina 26.5.2011 klo 18–21 Merimelojien vajalla. Kurssin alkamisajankohtana olemme valmiina melontavarusteissa.
Kurssilla kerrataan Merimelojien melontakoulun ensimmäisen (ja toisenkin) päivän keskeinen sisältö; melonta- ja ohjailutekniikat, kajakkiin meno ja rantautuminen, sekä toiminta vajalla. Lopuksi voidaan harjoitella pelastautumista, jos osanottajilla on kiinnostusta tähän.
Osallistumisen edellytyksenä on Merimelojien jäsenyys. Kurssilla tarvitset normaalin melontavarustuksen, käymme melonta- ja ohjailutekniikat vesillä läpi. Kurssilla voi käyttää seuran käyttöoikeuskalustoa tai omaa kajakkia.
Merimelojien käyttöoikeusvajan perustusten ja anturapilarien korjausprojektin edistyminen.
Tulevalla viikolla 12.4.2011 lähtee vajan korjausurakan tarjouspyynnöt seuraaville yrityksille: Bausa ky : Tämä firma teki 2001 remonttia vajasaarella, kävelysillat, Y-vajan päädyn korjauspaneloinnin, muutamia uusia anturapilareita molempien vajojen alle sekä uusi lattia lankkuja. Joten saari ja homma ovat tuttuja.
Helsingin TPM Oy : Tämä firma on urakoinut Sipoon Kanoottiklubi ry:lle vajarakennuksia, tosin nämä vajarakennukset on pystytetty junttapaalujen päälle ja mantereelle eli nämä olosuhteet eivät ole yhtä haastavia kuin vajasaarella.
Vajasaarelle on raskaan tavaran kuljettamisessa omat ongelmansa koska silta vaikuttaa olevan kehnossa kunnossa, tosin ulkoiluviraston toimesta siltaa yritetään jollain tavalla vahvistaa, koska tukirakenteisiin on ilmestynyt ruuveilla kiinnitettyjä vaneriliuskoja. Kun he saavat hommansa tehtyä, mahdollisesti sitten ulkoiluvirasto ilmoittaa sillalle kantavuusrajan. Tästä huolimatta siitä tuskin pystytään kuljettamaan kerralla kuutiota betonia.
Museovirasto on myöntänyt Merimelojat ry:lle kolmivuotisen määrärahan käyttöoikeusvajan korjausta varten, ja avustus on käytettävissä vuosina 2011–2013. Rahallisesti tämä tarkoittaa 40.000 EUR, jonka Merimelojat voivat käyttää vajojen kunnostamisen kuluihin. Ehtona on että, Museovirastosta tulevalla henkilöllä on oltava oikeus antaa tarkempia ohjeita avustuksen käytöstä ja kunnostustyön suorittamisesta. Valvonta voi koskea lähinnä, että rakennusten ulkonäkö pysyy entisellään.
Remontti on tarkoitus aloittaa niin pian kun se on mahdollista, ”ja jos kaikki menisi nappiin”, niin K-vaja olisi valmis elokuussa, tai aikaisemmin. Remontti pyritään tekemään niin että, sen haittavaikutukset melonta-toiminnalle olisi mahdollisimman vähäiset, mutta kun lattiat joudutaan avaamaan niin kajakkien siirtelyssä ulos ja sisään vajasta voi olla hankalampaa kuin normaalioloissa. Mutta siihen on vain sopeuduttava ja sehän on vain väliaikaista.
Remontti terveisin
Vajamestari
Matti Hurme
MÄNTYSAAREN MELONTAKAUSI 2011
Vesi on vapaa tätä lukiessasi, toivottavasti vajasaaren laitureille saakka. Silloin on erinomainen aika lähteä katsomaan kevään etenemistä Mäntysaaressakin.
Mäntiksen kesän ohjelmaan kuuluu ennen muuta leppoisa oleskelu saaressa, saunominen ja hyvästä seurasta nauttiminen. Kesällä järjestetään täsmätalkoita, lähinnä rakennusten kunnostamisen merkeissä. Viimevuotiseen tapaan järjestetään vapaamuotoista reskutuksen harjoittelua ja muita vesileikkejä.
Elokuun alussa, 6.–7.8., järjestetään ns. Reskutusleiri, jossa merimelojat voivat hioa pelastautumistaitojaan luonnonvesissä, aiheesta enemmän toisaalla tässä lehdessä.
Viikko ylläolevasta on jälleen elokuinen täysikuu. Perjantaina 12. elokuuta lähdemme melomaan kuun siltaa pitkin tuulenkestävät kynttilät tai lyhdyt kajakkien takakansilla, heti auringon laskun jälkeen. Parhaimmillaan kokemus on ollut sanoinkuvaamattoman komea, eteerinen, tyynellä merellä kuun loistaessa pilvettömältä taivaalta. Toivottavasti saamme kokea tuon jälleen.
Lauantaina 13. elokuuta alkavat jälleen perinteiset Mäntysaaren Meripäivät – jo vuodesta 2008! Odotettavissa on ammattimerenkulkijoiden vierailu, entiseen tapaan, Meripäivillä ovat vierailleet merivartiosto, poliisi sekä meripelastajat. Ehdotuksia nyt kutsuttaviksi otetaan ilolla vastaan. Kuten myös ohjelmasta; Loistava Luontopolku toistunee, lisänä muuta mukavaa. Ja sauna on lämpöisenä, istuskellaan nuotiolla, puhutaan vaikka melonnasta ja viihdytään elokuun kuutamolla.
Mäntysaaren kesä tullee siis olemaan varsin vapaamuotoinen. Yhtä ja toista on suunnitteilla, lopulliset päätökset mm. solmukurssin jatko-osan toimeenpanosta tehdään myöhemmin. Saari toimi mainiosti melontaohjaajakoulutuksen tukikohtana, alkusyksystä on vuorossa BCU-kurssi. Mikäli tarvetta muulle koulutukselle on, niin kehitetään Mäntysaarta edelleen tuohonkin suuntaan. Erilaiset toiveet, ehdotukset, kritiikki, ovat enemmän kuin tervetulleita. Lisää informaatiota aikanaan Merimelojien sähköpostilistalta, keskustelua voidaan loistavasti käydä myös seuran keskustelufoorumissa.
Ja muistathan merkitä käyntisi vieraskirjaan; viime vuonna se oli tehty 372 kertaa.
Jussi Pulkkinen mantys_is@merimelojat.fi 3G +358 400 974 317
Rantautumispaikkoja
Merimelojien osaamista ja apua kaivataan!
Helsingin kaupungin liikuntaviraston merellinen osasto on valmistelemassa melontaesitettä ja muuta materiaalia vuoden 2011 melontakaudelle.
Siellä kaivataan melojien kertomuksia soveliaista rantautumispaikoista, sillä näitähän eivät veneilijät voi tietää.
Toivomuksena on saada tekstimuotoisia selostuksia lähinnä Helsingin kaupungin ja Espoon Saaristo-oppaassa esiteltyjen saarten, karien sekä luotojen rannoista. Opasta on vapaasti saatavana Liikuntavirastosta eli Kisahallista, Paavo Nurmen kuja 1 C. Verkkoversion löydät menemällä kaupungin sivuille URL http://www.hel.fi ja kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan ”saaristo-opas” (ilman lainausmerkkejä).
Selostukset liitetään ylempänä mainitun Saaristo-oppaan verkkoversioon ja jatkossa erilaisiin painotuotteisiin. Voit kirjoittaa vapaamuotoisen selostuksen seuran foorumille asianomaiseen säikeeseen tai lähettää sellaisen ePostilla allekirjoittaneelle.
Kertomukset toimitetaan koostettuna laitoksena liikuntavirastoon ja julkaistaan myös Merimelojien foorumilla sekä Merimelojassa. Näin merimelojat pääsevät hyötymään merimelojien erinomaisesta paikallistuntemuksesta.
Katso siis Saaristo-opasta ja muistele niitä hienoja hetkiä jolloin olet pääkaupunkiseudulla rantaan noussut. Ja kirjoita niistä, yhteiseksi iloksemme!
Jussi Pulkkinen pulkkine@iki.fi
MERIMELOJIEN 80-VUOTISJUHLAT
VAJASAARELLA & MAJALLA
MERIMELOJIEN 80-VUOTISJUHLA järjestetään majalla
lauantaina 21.5. klo 18 alkaen. Varmista paikkasi ilmoittautumalla ajoissa! Sata nopeinta mahtuu mukaan! Ohjelmassa mm. saaristolaispöydän antimia, musiikkia, seuran valokuvanäyttely vuosien varrelta, ilakointia bändin tahtiin. Illalliskortti (20 eur) toimii pääsylippuna juhliin! Illalliskortin hintaan sisältyy ateriointi, ruokajuomana vesi ym. Voit tuoda omat ruokajuomat mukanasi!
Merimelojien 80-vuotisjuhlaan voi
ILMOITTAUTUA kahdella tavalla:
a) lunastamalla 20 eur illalliskortin jäsenpäivystyksestä tiistaisin klo 18–19 välisenä aikana
b) maksamalla 20 euroa viitenumerolla 2005317 Merimelojien tilille FI37 2400 1800 0354 87. Illalliskortti postitetaan kotiin. Olethan ilmoittanut seuralle ajantasaisen osoitteesi!
Vajasaaren sauna on lämpimänä ennen juhlaa klo 12–17.30.
NAUTI melontakesästä ilman vahinkoja
Liikunta hoitaa ruumista ja mieltä silloin, kun kaikki sujuu. Oikeanlainen vakuutus voi tarjota turvaa silloin, jos tapaturma uhkaa tehdä melontaretkistä haaveita tai jos puhelin putoaa aaltoihin.
Melontakesän lähestyessä on hyvä aika tarkistaa, että kaikki on valmiina uuteen kauteen. Talven jälkeen intoa riittää, kunto on treenattu kohdalleen ja varusteet on huollettu, mutta tiedätkö, miten sinä ja omaisuutesi on turvattu, jos melontaretket eivät sujukaan suunnitelmien mukaan?
Äkillisten urheiluvammojen ja sairauksien hoidossa perusterveydenhuoltoa täydentävästä vapaaehtoisesta vakuutuksesta voi olla hyötyä, koska se tarjoaa turvaa esimerkiksi lääkärinpalkkioiden, tutkimus- ja hoitokulujen sekä sairaalahoidon varalle.
Reilu viidennes suomalaisista on hankkinut turvakseen niin kutsutun sairauskuluvakuutuksen, pelkät tapaturmat kattava vapaaajan tapaturmavakuutus löytyy puolestaan alle puolelta. Suomalaiset haluavat varmistaa nopean hoitoon pääsyn ja parhaan mahdollisen hoidon yhä useammin. Vapaaehtoiset henkilövakuutukset ovatkin yleistyneet tasaisesti viime vuosien aikana.
Aktiiviliikkujalle laajempi henkilövakuutus
Sairauden hoitokulut sisältävä vakuutus kattaa tapaturmavakuutusta laajemmin harrastuksissa syntyneitä vammoja. Usein tapaturmavahinkojen yhteydessä huomataan, että vahingon taustalla on rappeutumia, jotka tapaturma on aktivoinut.
– Sairauskuluvakuutus kattaa myös rappeumat ja sairausperäiset vammat toisin kuin suppeampi tapaturmavakuutus. Siksi sairauskuluvakuutus on hyvä hankinta aktiiviliikkujalle, henkilövakuutusten johtaja Riitta-Liisa Salonen Ifistä sanoo.
Vakuutusta hankkiessa turvien sisältö ja kattavuus on hyvä varmistaa omasta vakuutusyhtiöstä, sillä esimeriksi eri urheilulajien sisältyminen vakuutuksiin voi vaihdella. Ifissä vapaa-ajan melontaharrastus kuuluu automaattisesti vakuutuksen piiriin. Sen sijaan urheiluseurojen järjestämiin kilpailuihin osallistuminen tai kilpailuihin tähtäävä urheilu sisältyy vakuutukseen vain lisämaksusta. Vakuutusten hankintavaiheessa tuotteiden sisältöön tutustuminen kannattaa, jotta välttyy yllätyksiltä vahingon sattuessa. Hyödyllistä tietoa vakuutuksista saa vakuutusyhtiöiden lisäksi myös esimerkiksi Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan vertailuista osoitteesta www.fine.fi.
Elektroniikka vedenpitäviin pakkauksiin
Melontaharrastajan yleisin omaisuuteen liittyvä riski on – luonnollisesti – vesi. Useimmat Ifille ilmoitetut melojien vahingot ovat kaatumisia, jonka seurauksena omaisuutta on kastunut ja rikkoutunut. Kamerat, puhelimet ja muu pienelektroniikka ovat erityisen herkkiä kosteudelle. Näitä vahinkoja voisi estää pakkaamalla melontamatkalle välttämättömät tavarat siten, etteivät vesi ja kosteus pääse vaurioittamaan herkkää elektroniikkaa.
Laaja kotivakuutus kattaa äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot kuten esimerkiksi yllättävästä kaatumisesta kameralle aiheutuvat vauriot.
– Kuitenkin riski siitä, että kajakki kaatuu koskessa tai vuolaassa virrassa on niin suuri, ettei tällaisissa olosuhteissa kaatumista pidetä korvattavana vahinkona. Siksi herkkien laitteiden huolellinen pakkaaminen on tärkeää, korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa muistuttaa.
Kajakki kuuluu kotivakuutukseen, jos sen arvo on alle 3500 euroa. Tätä arvokkaammat kajakit on mahdollista vakuuttaa erikseen kotivakuutuksen yhteydessä.
Merimelojien vakuutuskumppanina If vastaa yhdistyksen omaisuuden vakuuttamisesta. Esimerkiksi Merimelojien kajakit sekä niiden kuljetus on katettu niille sopivilla vakuutuksilla.
Edut Ifin asiakkaalle:
– Ifin vakuutuksista kertyy S-ryhmän Bonusta.
– Keskittämällä vakuutuksesi Ifiin saat 8-15 prosenttia alennusta vakuutusmaksuista.
– Keskittäjät saavat vahingottomista vuosista omavastuuetua 30 euroa vuodessa, jolla voi vähentää omavastuuosuutta vahingon sattuessa. Etua voi kertyä 160 euroon saakka.
– Hoida vakuutusasioitasi turvallisesti henkilökohtaisessa vakuutuskansiossasi silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Tarvitset vain verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Internetin ohella sinua palvellaan puhelimitse ja konttoreissa.
– Maksuton iPhone- ja Android-puhelimiin ladattava If Mobiili auttaa, jos joudut tiellä pulaan. Se ohjaa puhelusi Ifiin, hinauspalveluun ja hätänumeroon kaikkialla Euroopassa.
– If palvelee myös yritysasiakkaita. Jos sinulla on yritys ja haluaisit keskustella yrityksesi vakuutusasioista, sinua palvelee Stig Söderholm, puh. 010 514 0664 ja stig.soderholm@if.fi.
Teksti: Mari Hätinen
• Yhdistyksen käyttöoikeuskalustoa on kohdeltava paremmin kuin omaa kajakkia. Lasikuituisia ja muovisia kajakkeja kohdellaan yhtä huolellisesti.
• Ole hyvä ja noudata näitä ohjeita, jolloin kaikkien käytössä olevat kajakit säilyvät pitempään ehjinä.
KÄYTTÖÖNOTTO
- kannetaan mieluiten kahdestaan lujasti keulasta ja perästä kiinni pitäen (ei luoteta pelkkään kahvaan, vaan kiedotaan toinen käsi pohjan alle)
- ei nosteta kajakkia istuma-aukon tai luukkujen reunalistasta, kansinaruista tms.
- kajakissa ei saa koskaan istua kuivalla maalla, laiturilla tms., vaan jalkatuet tai muut säädöt kokeillaan vasta vedessä; karkean jalkatukien säädön voi toki tehdä etukäteen maalla (pukeilla, laiturilla), mutta kajakissa ei silti istuta.
- säätöevän on oltava täysin ylhäällä maalla oltaessa (evän säätönappulaa ei nosteta, vaan sitä liu’utetaan urassaan)
- varotaan peräsintä; esim. Sellaisissa kajakeissa, joissa peräsin on pohjan alla, ei peräsin saa joutua puristuksiin. Tällaista kajakkia ei saa laskea maalle (peräsimen on saatava olla vapaana esim. laiturin reunan yli).
- tarkastetaan muutenkin päällisin puolin kajakin kunto ennen melontaa (säätöevän tai peräsimen vaijerit ja toiminta, luukkujen pitävyys, kansiköysistön, jalkatukien, istuimen ja selkätuen sekä aukkopeitteen kunto, jalkatukien ja istuimen kiinnitysruuvit ja -mutterit ovat tiukasti paikallaan) ja merkitään viat vikavihkoon (kajakin numero, päivämäärä ja tarkka kuvaus viasta)
- pyritään välttämään kajakin laskemista betoni- tai kivialustalle (suositaan puulaituria, nurmea) tai käytetään pehmukkeita tai solumuovipötkylöitä sen alla.
- pakataan kajakki laiturilla josta se nostetaan veteen kaverin avustuksella.
- suljetaan lastausluukut huolellisesti ja varotaan vahingoittamasta luukkuja tai niiden tiivisteitä tavaroita pakattaessa.
- Kunto- ja kilpakaluston käytössä noudatetaan erikseen annettuja ohjeita.
3.
RANTAUTUMINEN
- nostetaan säätöevä ja peräsin kokonaan ylös hyvissä ajoin
- lähestytään rantaa hitaasti ja varotaan turhaan kolhimasta kajakkia kiviin
- käännetään kajakki rannan suuntaiseksi, jolloin vältetään kolhimasta kajakin keulaa.
- hiekkarannalla varotaan, ettei eväkoteloon joudu hiekkaa, joka jumittaisi säätöevän
- pyydetään kaverin apua kajakin nostamisessa ylemmäs rannalle eikä koskaan raahata kajakkia hiekalla, kivikossa tai kovalla alustalla
- voidaan käyttää solumuovipötkylöitä pehmukkeina tai retkillä rannoilta löytyviä puunrankoja telapuina, joille kajakki voidaan vedetään
- tilanteen mukaan nostetaan kajakki ja mela riittävän ylös rannalle, jotta aallot eivät huuhdo niitä mereen tai paisko kiviä ja kallioita vasten.
- mela tulee laittaa kajakin viereen maahan pitkälleen. Melaa ei saa koskaan asettaa pystyyn seiniä tai luonnonpuita vasten koska tuuli voi heittää ne maahan tai kivikkoon jolloin mela saattaa vaurioitua.
- kelluntaliivin päällä ei saa istua
4.
RANNASTA LÄHTÖ
- varmistetaan, että säätöevä ja peräsin ovat kokonaan ylhäällä ennen veteen työntämistä
- kannetaan tyhjä kajakki mahdollisimman lähellä rantaa pakkaamista varten.
- kajakkia ei raahata kovalla alustalla, vaan pyydetään kaverin apua sen siirtämisessä veteen tai käytetään apuna pehmukkeita tai solumuovipötkylöitä.
- kajakkia ei työnnetä vesille niin, että perä tai peräsin kolhiutuu kiviin tai eväkotelo täyttyy hiekasta
- melalla ei työnnetä kivistä tai sorapohjasta vauhtia. Työntämisessä voidaan käyttää erillistä keppiä.
- kokeillaan säätöevän toimivuus ennen liikkeelle lähtöä.
5.
PALUU VAJALLE
- nostetaan säätöevä ja peräsin kokonaan ylös laiturille tultaessa
- kannetaan kajakki pukeille ja kuivataan se huolellisesti ulkoa ja sisältä (myös ruumat)
- mahdolliset havaitut viat kirjataan heti vikavihkoon; voidaan panna sen lisäksi kajakin päälle ilmoitus viasta
- viedään kajakki perä edellä vajaan omalle numeroidulle paikalleen ja ripustetaan aukkopeite kajakin keulaan, pannaan mela melatelineeseen ja kelluntaliivi siististi liivitelineeseen painon mukaiselle paikalle.
MERIMELOJAN MELONTAETIKETTI
- ohjeet vajalle, merelle ja saarille
Vajalle tullessa
• Parkkeeraa autosi kadun varteen. Regatan edustalle vain huoltoajo on sallittu.
• Sulje portti jälkeesi. Melontakoulupäivinä melontakoulun vetäjä käy sulkemassa portin. Jos portti kuitenkin on vielä auki klo 18.30 jälkeen, sulje se. Jäsenpäivystysiltoina päivystäjä sulkee oven.
• Älä tupakoi. Tupakointi ja avotulenteko on ehdottomasti kielletty vajoissa ja niiden läheisyydessä.
Melomaan lähtiessä
• Valitse taitoihisi ja retkeesi sopivat varusteet. Käyttömaksua vastaan seura tarjoaa kajakin, aukkopeitteen, melan ja pelastusliivit.
• Ota seuran kajakki, ei yksityistä. Seuran kajakin tunnet numerosta ja siitä, että se odottaa sinua numeroidulla paikalla. Kajakkiin sopiva numeroitu aukkopeite löytyy kajakin nokasta. Tarkista kajakin kunto ja kellukkeet ennen lähtöä. Huomaa, että koskikajakit ovat ensisijaisesti koskikursseja varten. Poolokajakit ovat poolojaoston.
Täytä vajakirja
• Oman turvallisuutesi vuoksi merkitse vajakirjaan nimesi, päivämäärä, kellonaika, kajakin numero ja reittisuunnitelmasi. Kännykkänumero on toivottava, jos puhelin on sinulla mukana meloessasi.
• Ota uimarit ja muut vesipedot huomioon meloessasi. Vältä uimarannalle rantautumista.
• Huomioi pesivät luontokappaleet – tämän määrää jo lakikin.
Mereltä palatessa
• Merkitse vajakirjaan itsesi palanneeksi. Muuten joku voi huolestua.
• Huolehdi kajakin varusteista, Kuivaa kajakki ja kanna se takaisin omalle paikalleen perä edellä. Laita aukkopeite kuivumaan kajakin nokkaan. Ulkona olevien koulutuskajakkien aukkopeitteet laitetaan vajassa olevaan telineeseen. Laita mela paikalleen.
• Siisti paikat lähtökuntoon.
• Huuhtele kajakinkuivausrätti ja ripusta se kuivumaan sille varatulle kuivausnarulle. Sammuta valot. Sulje ja lukitse ovet.
Saunassa
• Löylyistä voi nauttia vajasaarella melontakaudella maanantaista torstaihin klo 17–22. Muista hyvät tavat ja siisteys. Vajalla saunovat vain Merimelojat ja melontakoululaiset.
Saarilla
• Mäntysaari ja Skorvö ovat jäsenten käytössä. Saarilla liikkuessasi huomioi aina herkkä ja hitaasti uusiutuva luonto.
• Skorvössä avotulen voi tehdä vain muutamalle paikalle, Mäntysaaressa käytämme vain grilliä. Muistathan, että metsäpalovaroituksen voimassa ollessa avotulta ei saa tehdä edes nuotiopaikkaan. Keittimiä saa käyttää.
• Kummassakin saaressa on sauna, jonka voit lämmittää halutessasi. Heitä kiukaalle vain makeaa vettä, sillä se ei kestä merivettä. Sadevesi käy hyvin. Pilko puita tilalle vähintään käyttämäsi määrä.
• Saarissa yövytään teltoissa.
Kajakki retkikäytössä
• Käyttöoikeuskajakit on tarkoitettu käyttöoikeusmaksun maksaneiden jäsenten käyttöön päiväretkille, seuran järjestämille retkille sekä Mäntysaaren ja Skorvön, enintään kahden yön mittaisille retkille.
Varaa kajakki retkelle etukäteen
• Voit varata haluamasi kajakin vain seuran järjestämälle viralliselle retkelle, ei siis esimerkiksi omalle retkelle Mäntysaareen. Varaa kajakki jäsenpäivystyksestä ja merkitse varauksesi vajan seinällä olevaan varauslistaan.
• Omia retkiä varten seuralla on erillinen vuokrakalusto varattavissa. Tee varaus jäsenpäivystyksessä.
• Merkitse kajakki lapulla. Kirjoita lappuun nimesi ja puhelinnumerosi. Kiinnitä lappu näkyvästi esim. ilmastointiteipillä kajakkiin. Näin varmistat, että kajakki on varmasti paikalla lähtöhetkelläsi.
Jäsenpäivystys
• Jäsenpäivystyksestä saat lisätietoja ja neuvoja käytännön toiminnasta. Siellä voit myös maksaa kaikkia seuran maksuja, lunastaa avaimen ja ostaa seuran tuotteita.
Vajatiimi
• Vajatiimi olemme me kaikki aktiiviset melojat. Huolehdimme siitä, että tavarat tulevat oikeille paikoilleen aina melonnan jälkeen ja pidämme saaret siistinä ja kunnossa. Opastamme uusia melojia sekä kerromme talon tavoista kaikille saarillamme liikkuville.
Irtotavarat vajalla
Onko sinulla irtonaista, merkitsemätöntä omaisuutta vajalla? Kuten taannoin tässä lehdessä on ilmoitettu, niin omistajattomat, merkitsemättömät esineet merkitään. Mikäli tuota merkintää ei ole poistettu vajasaaren talkoisiin mennessä tai merkitty omistajan nimellä, niin esineet katsotaan Merimelojat ry:lle lahjoitetuiksi.
Lisätiedot ja kyselyt: pulkkine@iki.fi
Vajasaaren talkoot
lauantaina 7.5. klo 9:00 alkaen.
Lisätiedot seuran keskustelufoorumilta tai suoraan vajamestarilta.
Moron melojat
Nyt on se aika taas kun pitää laittaa vajasaari kesä kuntoon.
Talkoopäivä on lauantaina sen takia, että jos tarvitaan jotain tarvikkeita, niin kaupat ovat auki ja sunnuntaina on mahdollisuus vielä homma saattaa valmiiksi, mutta maanantaina tuskin tulijoita enää löytyy.
Talkoopäivä on myöhään sen takia että ehdittäisiin korjaaman Merikannontie puoleiselle laiturille menevä kävelysilta. Jäät on repinyt sen irti ja halkaisut tukin missä silta on kiinni betonilaiturissa.
Seuraavanlaisia hommia olisi tiedossa:
Talkoo porukalle tarvitaan, muonittajia, kahvittajia ja makkaran ja lettupisteen hoitajia. Kuka alkaa päämuonittajaksi niin hän toimii nokkana. Käydään tukussa ostamassa tarvikkeet viikolla 18. Tai jos haluaa käydä itse niin minulta saa kortin.
Salin ikkunoiden pesu, salin keittiön putsaus ja muut sali työt. Marjanne hoitaa järjestelyt.
Konttorin siivous ja järjestelyä, Marjo hoitaa järjestelyt.
Saaren ulkoalueiden siivous & harava ryhmä.
Puu tohtori joka karsii oksia puusta joka on sauna ja K-vajan välissä.
Tarvitseeko katkaistuihin kohtiin laitta jotain puurohtoa? Tekjä voi hommata ja lasku konttoriin niin saa rahat takaisin.
Pääsähkökaapin hitsattuihin kohtiin kevyt ruosteen poistoharjaus ja päälle ruosteen estomaalaus, maali, pensseli ja teräsharja ovat autotallissa.
Kajakki telineiden korjausta: jatkaako syystalkoissa korjauksia suorittanut ryhmä vielä edelleen?
Saunan ikkunan pielien peitelistojen uusinta ovat lahonneet alapäästä, molempien ikkunanpokien skrapaus ja ainakin pohjamaali pitisi saada kerran pintaan. Marianne hommaa skrapan, maalit ja pari pensseliä.
Kävelysilloissa ja laitureissa tarkistettava onko hajonneita kohtia ne korjataan sekä ylösnousseet naulat pantsataan alas.
Merikannontien puoleisen laiturin kävelysillan viimeistely jos ei ole ehditty tekemään sitä valmiiksi.
Tuuppareiden, Busterin ja kumiveneen fixsaus ajokuntoon ja mereen nosto. Jussi hoitaa järjestelyt.
Kajakkivajojen siivousta, aukkopeitot paikoilleen ja niiden kunnon tarkistus. Kajakki paikkojen haltija merkintöjen tarkistus. Kajakkien tarkistus onko niissä jotain fixattavaa. Heikki hoitaa järjestelyt.
Saunan, pukuhuoneiden ja WC:den siivous ja pesu. Matot ja jakkarat pestään PP:llä. Yleisten vessojen siivous ja pesu. Marianne hoitaa järjestelyt.
Pätkä rallia pitää tehdä sauna ja K-vajan välissä olevan portin eteen.
Ja muut ilmenevät hommat hoidetaan tilanteen mukaan.
Nyt olisi timpurinhomma taitoisille duunia tarjolla. Hommat missä ei ole erikseen mainittu järjestelijää, niitä hommia voi kysyä allekirjoittaneelta. Ja keneltä löytyy omia työkaluja, niin nyt on tilaisuus testata niiden toimivuus käytännössä ottamalla ne talkoisiin mukaan. Se säästää aikaa, kun ei tarvitse kysellä, ”joko toi tai toi” työkalu on vapaa ja ”tarviitsä sitä vielä kauan”. Ketkä haluaa ilmoittautua ennakkoon, niin alla on yhteystiedot.
Kevät terveisin Matti Murme. vajamestari@merimelojat.fi puh 044 3363880
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi www.merimelojat.fi
PÄIVYSTYS
Puhelin 050 357 4507
Huhtikuu-syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka-maaliskuu: kk:n ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta www.merimelojat.fi kohdasta majan vuokraus.
PANKKIYHTEYDET:
Nordea 120030-9910: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea 240018-35487: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.
OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT
Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki
Päätoimittaja: Teemu Koivisto e-mail: mm_lehti@merimelojat.fi
Taitto:
Päivi Kekäläinen e-mail: mm_taitto@merimelojat.fi
Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
