YritysForum YlöjärviTeema

Ylöjärvi 2

Suosittu yhteisöllinen Ylöjärvi

5

Aallon Leipomo – Vuoden Yrittäjä Ylöjärvellä

Lentokuva Vallas Oy

2

Ylöjärvi Teema

Jari Hemmilä

Yhteisöllinen Ylöjärvi on suosittu asuinkunta Tutkimuspalveluita tuottava Innolink toteutti viime vuoden lokakuussa valtakunnallisen kuntabarometrin. Kuntarankingin mukaan Ylöjärvi on asukkaita ja yrityksiä edustavien vastaajien mukaan Suomen kolmanneksi suositelluin asuinkunta.

Tammikuun lopussa ylöjärveläisiä oli yhteensä 32.316 henkilöä, 550 enemmän kuin vuosi sitten helmikuussa.

– Viime vuoden kasvu oli aika voimakas, ja kasvu aina maksaa, mutta tulemme olemaan kasvukunta myös jatkossa. Perusteista muuttaa Ylöjärvelle meillä on olemassa epäsuoraa tietoa, kuten että ihmiset ovat tyytyväisiä päivähoitoon ja kouluihin. Olemme kehyskunta Tampereen vieressä, ehkäpä täällä voi elää hieman turvallisemmin, ja palveluverkko on hyvä ja kattava, perustelee kaupungin suosiosta Ylöjärven kaupunginjohtajaksi viime joulukuussa valittu Jarkko Sorvanto.

Vuonna 1869 perustettu Ylöjärven kunta muuttui kaupungiksi vuonna 2004.

– Tuolloin Ylöjärvellä haluttiin viestittää alueellisesti, että kyseessä ei ole pieni maa-

laiskunta Tampereen vieressä. Kaupungiksi tulemiseen suhtauduttiin puolesta ja vastaan, toiset olivat statuksen takana, mutta toiset näkivät asian niin, että kyseessä ei ole kaupunki, vaan metsäinen kunta.

Tällä hetkellä määritteestä kaupunki ei ylöjärveläisten keskuudessa enää keskustella.

– Olemme kaupunki, ja jälkeenpäin on huomattu, että kyseessä on onnistunut profilointi.

Kaupunkilaisuus luo erilaisen mielikuvan kuin kuntalaisuus. Suomen mittakaavasssa Ylöjärvi on iso kaupunki, ja tämä heijastuu myös elinkeinopuolelle, luonnehtii Sorvanto.

Tavoitteena on parantaa arkea Eräänä Jyrki Kataisen, ja sittemmin myös

Alexander Stubbin, hallituksen kärkenä oli kuntaliitos. Ylöjärven kohdalla tilanne jatkuu itsenäisyyden merkeissä myös tulevaisuudessa.

– Sillä paineella, jolla päätöstä yritettiin synnyttää, olisi ollut vaikutuksensa myös Ylöjärven toimintaan, mutta liitoksia ei ole tarpeellista tehdä. Kuntayhteistyötä jatketaan ilman muuta, eristäytyminen ei ole millään muotoa hyväksi.

Tavoitteena ei ole kuntaliitos, vaan kuntalaisten arjen parantaminen, sanailee Jarkko Sorvanto.

Kuntaliitosten kohdalla Ylöjärveen liittyi Viljakkalan kunta vuoden 2007 ja Kurun kunta vuoden 2009 alussa. Alueiden omaleimaisuutta halutaan edelleenkin ylläpitää ja vahvistaa.

– Kurulaisuus ja Viljakkala-henki näkyvät monissa asioissa, ja se välittyy myös ihmisten puheissa. Alueilla on olemassa yhteisöllisyyttä, kuten paljon erilaista yhdistystoimintaa

3

Ylöjärvi Teema

A S I A N A J O TOIMISTO J A R M O VUORI

Ylöjärven vaakuna

Perheen ja kodin kaikki lakiasiat Yritys- ja liikejuridiikka Sopimukset ja sovintoneuvottelut Riita- ja rikosasianajotehtävät

Ylöjärven vaakuna on Ylöjärven kaupungin tunnus. Vaakunan aiheen haaruristi viittaa sekä paikkakunnan nimen alkukirjaimeen että sen keskus-

Soppeentie 2. Maksuton puhelinneuvonta ja ajanvaraukset: 0400 130 730 jarmo.vuori@lakitsto.fi www.lakitsto.fi

tan tienhaaraan, kun taas risti kuvastaa Ylöjärven kirkkoa ja sen keskeistä sijaintia näiden teiden risteyksessä.

Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers.

Ylöjärven kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 19. tammikuuta 1954. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 12. toukokuuta samana vuonna.

ja alueelliset yrittäjäjärjestöt. Kantaylöjärviläisyyden kohdalle voisi kuitenkin asettaa kysymysmerkin, sillä niin moni muuttaa Ylöjärvelle. He pääsevät kaupunkiin kiinni lasten kautta ja yhteisöllistyvät sitten.

Ylöjärven valtuusto hyväksyi viime marraskuussa kaupunkille uuden, vuoteen 2024 osoittavan kaupunkistrategian visiolla Ylöjärvi – Hyvässä kunnossa.

– Kaupunkistrategiassa on kuusi kärkeä, ja niiden alle suunnitellulla painopistealueilla otetaan suunta kohti vuotta 2024.

Kaikki kärjet ovat samanarvoisia, mutta kahta kärkeä haluttiin priorisoida. Ensinnäkin, vaikka kaupungin talouden kokonaistila onkin hyvä, on velka investointien vuoksi noussut, joka tarkoittaa velkaantumisen taittamista. Toisena asiana on kaupungin elinvoiman kehittäminen kehittämällä yritysalueita, kuten Kolmenkulman ja Elon alueet, sekä jatkamalla maankäyttöä ja kaavoitusta olemalla ennakoivia, tietää Sorvanto.

Kunnan palvelut kauppakeskukseen Kauppakeskus Elo on sijainniltaan ja merkitykseltään mittava sekä yritys- että työpaikkakeskittymänä, ja Elossa toimii maamme ensimmäinen kaupungin ylläpitämä terveyskioski.

– Olen luottavainen siihen, että Elo on löytänyt paikkansa, kasvaa ja kehittyy, ja tuo meille tottakai paljon työpaikkoja. Kaupunki kytki tiloihin hyvin ylöjärveläisinä innovaatioina ensin terveys- ja sitten perhekioskin. Terveyskioskin ajatuksessa huomioitiin mennä tekemään kontakti kunnan palvelutuotantoon sinne, missä ihmiset liikkuvat. Perhekioskin kohdalla on kyse koko perheen hyvinvoinnista, sanoo Jarkko Sorvanto.

Lasten ja nuorten kohdalla Ylöjärvellä on viittätuhatta lähestyvä koululaisten määrä, päivähoidon piirissä on noin 2.500 lasta. Vanhustyössä vaatimukset ja haasteet kohdistuvat vanhenevien henkilöiden määrän kasvuun ja huoltosuhteen heikkenemiseen.

– Muihin Tampereen ympäristökuntiin verrattuna meillä on lapsia enemmän, ja

se aiheuttaa meille positiivisen haasteen.

Ikääntyvälle väestölle pyrimme muuttamaan palvelurakenteita pois laitostumisesta. Tulee esimerkiksi olemaan yhteisökoteja, kuten viime vuoden loppupuolella kaupungin sydämeen valmistunut asuntoosakeyhtiö Emminkammari, jonne on jo ihmisiä muuttanutkin.

Palveluita yrityksille: • Kokoustilat • Koulutustilat • Juhlatilat • Majoitustilat • Saunatilat

Ota yhteyttä (03) 314 22 900 info@voionmaanopisto.fi www.voionmaanopisto.fi

ELÄMYS / KOULUTUS: Motocross-koulutus, Offroad-elämys, Alkeiskurssi, Polttarit, TYKY-liikunta, Kisailut, jne.

Kulttuuria ja liikuntaa asukastyytyväisyyteen Viime vuonna peruskorjattu ja laajennettu Ylöjärven Urheilutalo sekä vuonna 2002 avattu pääkirjasto Leija parantavat huomattavalla tavalla ylöjärveläisten asukastyytyväisyyttä.

– Kuntatasolla on poikkeuksellista, että nämä rakennukset on laitettu kuntoon samanaikaisesti, ja käyttäjäkokemukset ovat olleet vain hyviä. Uimahallin käyttäjämäärä on kovassa noususa, ja kirjasto on Metson jälkeen lainausmäärältään Pirkanmaan toiseksi suurin. Samalla annetaan kaupunkilaisille viesti halusta satsata sivistykseen ja liikuntaan, kertoo Sorvanto.

Kurun ja Viljakkalan kirjastot ovat viime kuukausien aikana ottaneet askeleen kohti itsepalvelukirjastoaikaa, jolloin kirjastoista voi lainata kirjoja virallisen aukioloajan ulkopuolelta.

– Ihmiset tekevät itse lainaukset ja palautukset. Itsepalvelukonseptia pidetään hyvänä ratkaisuna, sillä sen ansiosta on pystytty säilyttämään kirjastopalvelut. Myös järjestyksen pidon kannalta palautteet ovat olleet rohkaisevia, sillä häiriöitä ei ole esiintynyt.

Ylöjärven kaupunki panostaa myös sosiaaliseen mediaan, sillä tammikuun puolessa välissä avattiin kaupungin Facebook-sivut.

– Kuntien on mentävä nettimaailmaan mukaan, koska ihmiset, ja yhä enemmän myös eläköityvät ihmiset, ovat Facebookissa. Tavoitamme Facebook-sivullamme paljon ihmisiä, palaute on ollut neutraalin positiivista. Pyrimme siihen, että siellä olisi koko ajan jotain uutta ja että siitä tulisi yksi viestintäkanava muiden joukkoon, päättää Sorvanto.

Haasteellinen supercross-rata ja kaikille helppo tekniikkarata.

Tule yksin tai ryhmässä, aja omalla tai vuokraa meiltä.

OFFROADAA ITSESI KUNTOON! AINA AUKI

24/7

DYNASET OFFROAD AREENA | Menotie 3, Ylöjärvi | www.motocrosshalli.fi | info@offroadhalli.fi | puh. 040 573 7150

Julkaisija ja kustantaja

Taitto ja ilmoitusvalmistus

Media Potentia Oy Kuninkaankatu 21, Tampere 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Media Potentia Oy aineistot@yritysforum.com

Paino

Päätoimittaja

Alma Manu Oy, Tampere www.almamanu.fi

Petri Kaukonen petri@mediapotentia.fi 0400 770 203

Kansikuva

Toimitus

Ylöjärven kaupunki ja Elovainion alue, Lentokuva Vallas Oy

Jari Hemmilä toimitus@yritysforum.com

||

teksti Jari Hemmilä

www.yritysforum.com

|

facebook.com/yritysforum

4

Ylöjärvi Teema

Jari Hemmilä

Avoimen yritysilmaston Ylöjärvi Ylöjärven kaupungin vuosien 2010-2015 elinkeinoohjelmaa voidaan tarkastella toimintaympäristön kehittämisen, asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, resurssien tarjoamisen sekä seudullisen yhteistyön lähtökohdista.

Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki arvioi viiden vuoden aikana toistaiseksi saavutetuista tuloksista seuraavasti.

– Kun peilaa asetettuja tavoitteita ja saavutettuja tuloksia, niin aika tyytyväisenä voi katsoa jokaista eteenpäin vietyä sektoria. Kokonaistilannetta voidaan luonnehtia arvosanalla kiitettävä. Seuraavan viisivuotiskauden päivitys aloitettiin viime syksynä, ja kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden elinkeino-ohjelman kuluvan kevään aikana.

Päättyvällä viisivuotiskaudella elinkeinotavoitteita on tarkasteltu sekä menestystekijöiden, toimenpiteiden että mittareiden muodossa. Eräänä osa-alueena on ollut pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittäminen.

– Jo useiden vuosien ajan isona strategisena elementtinä on ollut tarjota sekä PK- että perheyrityksille toimitiloja yritysalueilta. Hankalasta taloustilanteesta huolimatta olemme saaneet uusia yrityksiä sitoutumaan kaupunkiin ja pystyneet samanaikaisesti tukemaan jo toiminnassa olevia. Perheyritysten kohdalla Ylöjärvellä on toisessa tai kolmannessa sukupolvessa olevia yrityksiä, ja uusia sukupolvia on kasvamassa, luonnehtii Isolähteenmäki.

Yritysalueiden ja toimitilojen kehittämistä hän kuvaa määritteellä ketjun toimiminen, jossa keskeisiä asioita ovat esimerkiksi maanhankinta ja kaavoitus, tekniikan hankinta, viemäröinnit, katuvalot ja asfaltoinnit.

Tontteja erilaisille yrityksille Useat Ylöjärvellä toimivat yritykset ovat aluksi sijoittuneet vuokratiloihin, ja sitten toiminnan kasvaessa nousee esiin tarve hankkia uudet, omat tilat. Vuosittain kaupungissa aloittavien yritysten määrästä Timo Isolähteenmäki mainitsee seuraavaa.

– Ensinnäkin asukasluvun kasvaminen tuo kaupunkiin uutta liiketoimintaa. Kokonaisyrityskanta tällä hetkellä on parisentuhatta, ja alkavien yrittäjien toiminta on aktiivista.

Vuosittain toimintansa aloittaa yli sata uutta yritystä.

Aktiiviseen tonttipolitiikkaan liittyy jatkuvuus, jossa Ylöjärven kaupungilla on sekä nykyisyydessä että tulevaisuudessa tarjottavana riittävä määrä tontteja erilaisille yritysprofiileille.

– Huolehdimme siitä, että yritystonttialueet eivät vähene. Esimerkiksi tällä hetkellä on myynnissä kolme yritysaluetta, uuden Kuruntien varressa oleva Siltatien alue, Ylöjärven ja Tampereen rajalla sijaitseva Teivo II sekä Nokian, Ylöjärven ja Tampereen yhteishankkeena tapahtuva, Helsinki-Ylöjärvi-moottoritien varrella sijaitseva Kolmenkulman alue. Lisäksi yritysalueet on jaoteltu hankkeiden ja kokoluokkien mukaan. Elovainion ja Siltatien alueet soveltuvat pienemmille PK-yrityksille ja kaupantoimijoille, Kolmenkulman alue sopii huippusijaintia arvostavalle logistiikan tai teollisuusalan yritykselle ja Teivossa puolestaan on tilaa isommille hankkeille, sanailee Isolähteenmäki.

Keskustan kehittämisen tärkeys Tekesin vuosina 2012-14 rahoittama MEADOW-tutkimus kertoo maamme yritysten uudistavan aktiivisesti työn prosesseja ja organisaatiota, mutta panostus tuoteja palveluinnovaatioihin ja niitä tukeviin markkinointiinnovaatioihin on riittämätöntä. Tästä epäedullisesta havainnosta poiketen Ylöjärvellä edistetään uusyritystoimintaa aktiivisesti.

– Aktiivisuutta edustavat Yrityshautomon toteutuminen sekä yhteistyö Ylöjärven lukion Y-linjan® ja yrityskurssien kanssa. Y-linjalla® on tehty pitkään yrityskoulutoimintaa, ja innovoinnilla on osansa opetuksessa. Sekä lukion että Tredun tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, sanoo Timo Isolähteenmäki.

Ylöjärven keskustan kehittäminen on ollut vahvasssa fokuksessa jo jonkin aikaa, keskustan kehittämiskilpailu oli vuonna 2012.

– Keskusta jakautuu kolmeen osaan, on hallinnollinen

keskusta, Soppeenmäki ja sitten Elovainion alue. Koko ajan haemme keskustaan lisää rakennusvolyymia, ja tiivistämistä viedään pala palalta eteenpäin. Kaupan puolella Kauppakeskus Elo aloitti vuonna 2009, ja sittemmin kaupparakenteen monipuolisuutta ovat lisänneen Kauppakeskus Ilo sekä syksyllä Elovainioon avattu Megamyynti Areena.

Ei nurkkakuntaisuudelle Työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on eräs elinkeinopolitiikan tulevaisuuden kulmakivistä, tällöin kyse on yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa ja vaikuttamisesta koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen.

– Isossa kuvassa olen puhunut jo pidemmän aikaa, että alueella pitää olla drivereita. Muuttovoitto syntyy pääosin siitä, että kaupunkiseudulla on tarjota ihmisille työtä. Yhteistyö on tämän päivän sana, minkään seudullisen alueen ei auta muuttua nurkkakuntaiseksi, sillä kun alueelle saadaan uusia yrityksiä, niin se merkitsee koko kaupunkiseudun eteenpäin menoa, sanoo Timo Isolähteenmäki.

Kaupungin ja yrittäjien välinen vuorovaikutus merkitsee avointa yritysilmastoa.

– Yrittäjien kanssa on paljon yhteistyötä esimerkiksi elinkeinosuunnitelmien kohdalla. Tähän asiaan liittyy myös kaupunki-imagon edelleen työstäminen. Viime vuonna toteutimme sadan yrityksen haastattelun, ja tässä huomasimme imagon merkityksen yritystoimintaa vireyttävänä tekijänä. Ylöjärven yritysmyönteisyys voitiin havaita myös Innolinkin viime lokakuussa julkistamasta Kuntarankingista. Yrityksiä edustavien vastaajien mukaan Ylöjärvi on Suomen kolmen yritysmyönteisimmän kunnan joukossa yhdessä Kaarinan ja Seinäjoen kanssa.

||

teksti Jari Hemmilä

5

Ylöjärvi Teema

Jari Hemmilä

Aallon Leipomo Oy

Tuoretta ja lämmintä paikallista leipää Aallon Leipomo Oy perustettiin Tampereelle vuonna 1932. Leipomo oli Aallon suvun hallussa aina vuoteen 2000 asti, jolloin Mika ja Markus Vilenius ostivat yrityksen.

Tampereella leipomo toimi vuoteen 2007 saakka, mutta vuoden 2008 alussa tapahtui muutto omiin uusiin Ylöjärven toimitiloihin. Viime vuonna Aallon leipomo työllisti 30 työntekijää. Leivottavien tuotteiden lukumäärä on noin 150 kappaletta riippuen vuodenajoista ja sesongeista. Aallon Leipomon suosituin tuote on maalaisruisleipä.

– Ruisleipä itsessään ei mielestäni ole se juttu, vaan tärkein tekijä on maku. Jos leipä maistuu, niin sitä ostetaan uudestaankin. Meidän maalaisruisleipämme jauhot jauhetaan Ylöjärven Myllyssä Pirkanmaan pelloilla kasvaneesta rukiista ja leivotaan tässä meillä, luonnehtii suositusta tuotteesta toimitusjohtaja Mika Vilenius.

Kuluttajille alueellinen yhteistyö akselilla viljelijät, mylly ja leipomo merkitsee raaka-aineiden puhtautta ja tuotteiden tuoreutta.

– Maalaisruisleipä on oikeata lähileipää, sillä koko tuotteen valmistusketju toimii läheisellä tavalla, ja loppukäyttäjä saa tuoreen tuotteen kaupasta leivontapäivänä.

tä, raaka-aineista ja pitkästä paistoajasta, jolloin mämmin maku ”pehmenee” uunissa.

Leipää maahamme ulkomailta Suomalaiselle leipä edustaa peruselintarviketuotetta, ja kuluttajat arvostavat kotimaista leipää: sen puhtautta, tuoreutta ja isänmaahan viittaavia merkityksiä. Tästä huolimatta maahamme tuodaan nykyisellään suuri määrä leipää ulkomailta.

”Luottamus omaan tekemiseen lisääntyy”

Mämmiä alkuperäisellä reseptillä Ruisleivän makuun vaikuttaa oleellisesti taikinajuuri.

– Se on aikanaan valmistettu ja sitä pidetään ”hengissä” sekoittamalla juuri joka päivä uudestaan seuraavan päivän leivontaa varten. Hieman vanhaa juurta, vettä, jauhoa, oikeat lämpötilat ja ajat, ja seuraavana päivänä tästä juuresta leivotaan taas maistuvaa leipää. Aallon Leipomo valmistaa ruisleivän 100 prosenttisesta rukiista ja se leivotaan juureen, kertoo Mika Vilenius.

Aallon Leipomo on niittänyt mainetta myös mämmillään, jonka makuraati on maininnut olevan valtakunnan parasta.

– Mämmistä saamme kiittää leipomon perustajia ja tekijöitä sieltä 1930-luvulta, sillä mämmi on valmistettu ja valmistetaan edelleenkin Aallon alkuperäisellä reseptillä.

Moro-lehden parhaaksi arvostama maku syntyy reseptis-

pakasteena esimerkiksi Keski-Euroopasta. Aina ei näin tietenkään ole, mutta hyvin usein kuitenkin, sanoo Mika Vilenius.

Paikallisen leipomoiden kuutena päivänä leipomaa leipää tulisi kuitenkin arvostaa useiden aiheiden johdosta.

– Tuore ja lämmin paikallinen leipä ei ole itsestään selvyys, sillä leipomotuotteiden leipomiseen tarvitaan usean ihmisen työpanos pääsääntöisesti ilta- ja yöaikaan. Kun kuluttajat suosivat leivän, leivonnaisten ja yleensäkin ruokansa suhteen paikallisia tuottajia, niin silloin vaikutetaan työpaikkojen pysyvyyteen ja meidän kaikkien tulevaisuuteen täällä kotiseudulla ja koko Suomessa.

– Joka neljäs leipä tuodaan ulkomailta Suomeen pakasteina, kyse on huolestuttavasta kehityksestä. Ihmiset eivät ehkä osaa ajatella, että paistopisteellä paistettu ja sieltä hankittu ”tuore ja lämmin” leipä onkin tullut maahamme

Viime vuonna Aallon Leipomo valittiin Vuoden Yrittäjäksi Ylöjärvellä.

– Valinta merkitsee meille paljon, sillä valinnan ovat tehneet parhaat yrittäjyyden asiantuntijat, eli toiset kotikaupunki Ylöjärven yrittäjät. Aikaisempiin palkinnon saajiin kuuluvat muun muassa Huurre ja Avant sekä monet muut valtakunnallisesti tunnetut yritykset, joten pääsimme kunniakkaaseen seuraan. Valinnan ansioista itseluottamus omaan tekemiseen kasvaa, ja kiitos kuuluu kaikille työntekijöillemme, yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme, sanailee Mika Vilenus.

Mutta mikä mahtaakaan on leipurimestarin oma suosikki Aallon leipomon monilukuisista tuotteista.

– Suosikkeihini kuuluvat meidän 100 prosenttisesta rukiista valmistettu ruisleipä, sesonkituotteista mämmi on lähellä sydäntä, mutta myös juuri paistosta tulleet lämpimät wienerit ja munkitkin maistuvat. Niiden syömisen jälkeen täytyy vain muistaa käydä myös lenkillä!

||

teksti Jari Hemmilä

6

Ylöjärvi Teema

Vuoden 2013 Nuori Yrittäjä Ylöjärvellä

Maanrakennus Annala – monitaitoisuutta ja luotettavuutta Pekka Annala perusti toiminimi Maanrakennus Annalan vuonna

2003, ja jo yli kymmenen vuoden ajan yritys on tehnyt Pirkanmaan alueella maanrakennustöitä luotettavalla ammattitaidolla.

Maanrakennus Annala

Ylöjärven Yrittäjät on jakanut vuodesta 1997 alkaen Nuori Yrittäjä -palkintoa, joka vuonna 2013 myönnettiin Pekka Annalalle.

– Nuori Yrittäjä tunnustus kyllä lämmitti, sillä saihan siihen kymmenen vuotta yrittää. Joitakin asioita olen varmasti onnistunut tekemään oikein tunnustuksen ansaitsemiseksi, pohtii maanrakennusalan ammattilainen.

Jo vuoteen 2012 tultaessa yrityksen toiminta oli laajentunut siinä määrin, että Annala päätti perustaa toiminimen rinnalle Annala Yhtiöt Oy:n. Ensimmäisten vuosien, mutta myös tämän hetkisistä töistä hän kertoo seuraavalla tavalla.

– Ensimmäisen kaivinkoneen ostin Pirkan Kaivin Oy:ltä ja alkuvuodet tein heille aliurakointia. Aluksi toiminta oli pelkkää tuntityötä, mutta nykyään tehdään kokonaisurakoita, ja niissä toimimme yleensä pääurakoitsijana.

Maanrakennuksista pihatöihin Maanrakennus Annalan yritystoiminnassa johtaviin periaatteisiin kuuluvia asioita ovat asiakaslähtöisyys ja luotettavuus Pekka Annalan sanoin.

– Asiakaspalvelu ja varsinkin luotettavuus ovat tällä alalla huomattavan tärkeitä tekijöitä. Alan maine ylipäätään on heikko, joten jos yritys menettää asiakkaiden luottamuksen, niin sitä on vaikeaa saada takaisin.

Maanrakennus Annalan kohdalla töiden korkealuokkaisuudesta ja laadusta kertoo RALA-pätevyys, jonka avulla osoitetaan osaamista ja vastuullisuutta asiakkaille ja sidosryhmille. Korkean työn laatu muodostuu myös pitkäaikaisista kokemuksista ja töiden ennakoinneista.

– Kokemukseen kuuluvia asioita ovat tarkat urakkalaskelmat, oikeanlaiset ja osaavat työntekijät, sekä oikeat työjärjestykset. Ennakointi, esimerkiksi massojen kanssa, merkitsee sitä, että kun toiselta työmaalta tulee kiveä, niin

se ajetaan toisella työmaalle esimerkiksi perustaksi talon pohjan alle, luonnehtii Annala.

Eri työkohteiden kohdalla Maanrakennus Annala on monitaitoinen.

– Pohjarakennustöiden osuus töistämme on noin 20, purku- ja pihatöiden noin 10 ja kunnallistekniikan noin 65 prosenttia. Uutena palveluna on louhinta, sillä helmikuussa yrityksellemme myönnettiin panostajan lupakirja.

Pekka Annala kertoo yrityksen kaluston palvelevan asiakkaitaan kaikissa maanrakentamisen tarpeissa.

– Kalustovaatimukset ovat korkeaa luokkaa, sillä kaivinkoneiden ja autojen lisäksi täytyy asiakkaiden tarpeisiin olla käytössä esimerkiksi jyriä, pumppuja ja lasereita.

Investointivaatimuksia varten joutuu ottamaan velkaa, mutta järkevällä taloudenpidolla velasta pystyy huolehtimaan järkevällä tavalla.

||

teksti Jari Hemmilä

7

Ylöjärvi Teema

YritysForum kysyi elinkeinoelämästä

Mitä kuuluu yrityselämään Ylöjärvellä Ylöjärven Yrittäjien puheenjohtaja Valto Koivula on näköalapaikalla suhteessa kaupungin elinkeinoelämään.

1. Millainen on yrityselämän tilanne sekä palvelu- että teollisuusalan yrityksien kohdalla.

2. Millaisia teollisuustontti- ja liiketilaratkaisuja tällä hetkellä on tarjolla tai suunnitteilla.

3. Millaisia ovat viime vuosina olleet yrittäjyyden näkökulmat suhteessa uusiin yrityksiin, toimivien yritysten investointeihin.

4. Millaisia yrittäjyyttä edesauttavia hankkeita on parhaillaan käynnissä tai suunnitteilla.

5. Millainen on palvelusektorilla olevien yritysten monipuolisuus, pitäisikö jollekin toimialalle tulla uutta tarjontaa.

6. Millainen on yritysten keskinäinen yhteistyön merkitys yritystoiminnalle, ja miten se toteutuu kohdallanne.

7. Millainen on viihtyisä ja elävän keskustaajaman rooli palvelualan yrityksille. Millaisia ovat toimenpiteet tämän asian osalta.

8. Millaisista asioista muodostuu kuntayhteistyönne.

Valto Koivula Puheenjohtaja 1.

Jari Hemmilä

Palvelualalla vireälle toimijalle riittää töitä. Teollisuudessa, jossa alihankkijat tekevät

vain yhdelle toimijalle ja vain muutamia komponentteja, tilanne ei ole kehuttava.

2.

Tontti- ja liiketiloja on varsinkin Ylöjärvellä hyvin tarjolla. Kiitokset tästä kaupungin

tonttipolitiikalle, joka on toiminut hyvin.

3. Monet ovat tehneet investointeja juuri nyt ja myös pieniä yrittäjiä on tullut ajankohtaan

nähden hyvin. He myös jatkavat, eli ei ole hetken huuma. Yritysten menestyminen on myös kaupungin etu.

4.

Verkostoituminen on tärkeää, kunhan vain saadaan yrittäjät liikkeelle. Se auttaa paljon

uutta yrittäjää alkutaipaleella ja myös jatkossa. Yrittäjäyhdistyksen tavoitteena on hoitaa yrityspalvelun kanssa tätä verkostoitumista jatkossa entistä paremmin. Toivottavasti Pirkanmaan yhteinen ”hankintarengas” auttaa nostamaan pk-yritysten kilpailukykyä.

5.

Ylöjärveltä puuttuu vielä paljonkin eri alojen palveluyrittäjiä. Esimerkiksi hotelli- ja

majoitusala, ruokaravintola, joka olisi auki myös lauantai-iltana pidempään.

6. Yhteistyö omalla kohdallani toimii mielestäni hyvin. Varmasti yritysten välisessä yhteistyössä on parannettavaakin, esimerkiksi metalliteollisuudessa töitä kannattaisi jakaa sopivasti ja hyödyntää eri alojen eritysosaajia. Hyvällä yritysten välisellä yhteistyöllä voidaan listätä alueellista kasvua ja saada kustannussäästöjä.

7.

Ylöjärven ydinkeskustan rakenne tulee lähivuosina muuttumaan erittäin paljon. Tähän

vaikuttaa muun muassa kaavatilanne, 3-tie hanke ja uudet korkeat kerrostalot. Nämä vaikuttavat palveluyrittäjien tulevaisuuteen merkittävästi, esimerkiksi väestörakenne vanhenee ja vaati lisää keskustan palveluja.

8.

Meillä on kaupungin kanssa toimiva elinkeino-ohjelma, joka tuntuu olleen tarpeeseen.

Uskon, että teemme myös jatkossa hyvää ja tuloksellista yhteistyötä kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen kesken.

||

teksti Jari Hemmilä

8

Ylöjärvi Teema

KOLUMNI

Yrittäjän verosuunnittelu – rikoksista pahin?

Verohallinnon asiakastutkimuksen mukaan suomalaiset rakastavat veroja ja maksavat niitä mielellään. Paradoksaalista on, että vaikka rakastamme verojamme, olemme kuitenkin sairaalloisen mustasukkaisia, mikäli joku lähimmäisemme ei olisi halukas jakamaan tätä intohimoamme.

Erityisesti yritysten ja yrittäjien verosuunnittelu nähdään yleisesti laittomana tai vähintäänkin moraaliltaan kyseenalaisena toimintana. Onpa väläytelty sinänsä aivan laillisin keinon tehdyn verosuunnittelun sanktioimista jopa kansalaisuuden menetyksellä.

Valtioiden välinen verokilpailu on tänä päivänä globaali ilmiö, jota lienee mahdotonta pysäyttää. Yritysten investoinnit hakeutuvat sinne, missä kustannukset – verorasitus mukaan lukien - ovat alhaisimmat. Myös osa kotimaisista pk-yrityksistämme on siirtänyt toimintojaan rajojen ulkopuolelle, erityisesti kevyesti verotettuun Viroon. Uutena ilmiönä mukaan on tullut perintöverotuksen suunnittelu käyttäen apuna muuttoa ulkomaille.

Suomessa yhteisöveron määrä on 20 prosenttia. Yhteisöveroa maksetaan jokaisen osakeyhtiön vuotuisesta tuloksesta. Yrittäjä, joka maksaa itselleen pääomatuloa osinkona osakeyhtiöstä on siten jo maksanut 20 prosenttia veroa yhtiönsä tuloksesta. Vaihtoehtona olisi nostaa yrityksestä palkkaa, jolloin palkkakulu pienentäisi yhteisöveron määrää. Yhteisöveron maksamisen jälkeenkään ei osinkoja voida koskaan nostaa verottomasti, vaan kaikista osingoista maksetaan veroa 7,5 prosentista ylöspäin. Pääomatuloina yrityksestä nostettavan tuloksen verorastitus on siten minimissäänkin 26 prosenttia. Kuten entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen julisti, verovapaita osinkoja ei tässä maassa enää ole.

Osinkoverotus on sidoksissa yrityksen omaan pääomaan. Yhtiön omasta pääomasta voidaan maksaa kevyemmällä verolla vain pieni murto-osa, eli 8 prosenttia. Tämä on finanssipoliittinen päätös, jolla on haluttu kannustaa yrityksiä vahvistamaan taseitaan: yritys, jolla on vahva tase, voi jakaa siitä pienen osan kevyemmällä verolla. Taseen kasvattaminen edellyttää toki tuloksen tekemistä ja tästä tuloksesta maksetaan siis aina yhteisöveroa.

Naapurissamme Virossa yhteisövero on pyöreä nolla, mikä luonnollisesti vetää investointeja puoleensa. Ruotsissa yhteisövero on tällä hetkellä 22 prosenttia, mutta perintöveroa Ruotsissa ei ole lainkaan. Viron mallia on väläytelty myös Suomeen. Ruotsin talouden viime vuosien ylivoimainen kasvu Suomeen verrattuna osoittaa, että myös muilla keinoilla voidaan pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Lienee turha edes verrata Ruotsin tai Viron yrittäjien kokonaisveroasteita Suomen vastaaviin.

Suomalaisen ovat kautta aikain hakeneet leveämpää leipää rajojen ulkopuolelta. Niin tehdään tänäkin päivänä ja niin tekevät myös yrittäjät. On arvioitu, että yritystoiminnan kustannukset olisivat Suomessa tällä hetkellä noin 15 – 20 prosenttia korkeammat kuin Ruotsissa ja Saksassa. Hyvinvointimme perustuu viennin kilpailukykyyn, jota tämä kulutaso nyt rasittaa. Onkin täydellistä itsepetosta syyllistää laillista verosuunnittelua tekeviä yrittäjiämme maanpettureiksi ja kritisoida yksityistä sektoriamme liian pieneksi. Se on juuri sen kokoinen kuin kilpailukykymme mahdollistaa. Keskeiset osat tätä kilpailukykyä ovat verotus sekä työvoiman kustannukset.

Poukkoileva veropolitiikka, korkea kokonaisveroaste sekä kilpailukyvytön (palkka)kustannustaso ovat varmoja keinoja kannustaa yhä useampaa yrittäjää siirtämään sekä yrityksen toiminta että henkilökohtainen verotus maamme rajojen ulkopuolelle. Tätä voidaan moralisoida – kuten myös oluen kärräämistä Virosta Suomeen. Yrittäjiemme syyllistämisen ja harvojen menestyjiemme kadehtimisen sijasta isänmaallisin teko olisi nyt laittaa kaikki paukut yksityisen sektorimme kilpailukyvyn parantamiseen sekä yritystoiminnan kannustamiseen.

Janne Haapakari asianajaja, toimitusjohtaja Asianajotoimisto Applex Oy www.applex.fi