YritysForum NokiaTeema

3

Keskustaltaan kehittyvä kaupunki

6

”Nokialla tunnemme toisemme”

2

YritysForum Nokia Teema

V I E S T I N TÄTO I M I S TO T D D T Graafista suunnittelua, taittopalveluja sekä mainontaa

taina.kiviniemi@tddt.fi 050 350 4222

Miharintie 7, 37200 Siuro www.tddt.fi

115x80.indd 1

14.9.2014 16.07

VUOKRATTAVANA TILAA MONEEN KÄYTTÖÖN Mm. siistikuntoisia ja remontoituja toimistohuoneita. Valoisaa raakatilaa, joka voidaan kunnostaa asiakkaan toiveiden mukaiseksi.

Kiinteistö aivan Nokian keskustassa, osoitteessa Pirkkalaistie 1.

Tiedustelut: johanna.eskonniemi@nokianportti.fi 040 822 1044 | www.nokianportti.fi

Nokian Portti Oy

7

Harrastus toi yritysidean ja vapauden

Tässä lehdessä 3

Keskustaltaan kehittyvä kaupunki – kaupunginjohtaja Eero Väätäinen

4

Mitä kuuluu nokialaiseen yrityselämään – vastaajana Nokian Yrittäjien puheenjohtaja Jari Haapaniemi

5

Uusien yritysten teollisuuspaikkakunta – elinkeinopäällikkö Henry Moisio

6 7 8

”Nokialla tunnemme toisemme” – Pauli Salonen

10

Harrastus toi yritysidean ja vapauden – Outi-Maaria Makkonen Pirkan opisto opiskeluun ja yhteisöllisyyteen – rehtori Matti Korolainen Katugallup – millaisia ajatuksia Nokian keskustasta?

Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy Kuninkaankatu 21 33210 Tampere Puh 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Päätoimittaja Petri Kaukonen petri@mediapotentia.fi p. 0400 770 203

Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy aineistot@yritysforum.com

Paino Alma Manu, Tampere www.almamanu.fi

Kansikuva Laura Nurmenniemi

Toimitus

TYKKÄÄ!

facebook.com/yritysforum

Jari Hemmilä p. 045 276 6021 toimitus@yritysforum.com Milja Mansukoski p. 03 273 0061

www.yritysforum.com facebook.com/yritysforum

3

YritysForum Nokia Teema

Jari Hemmilä

Keskustaltaan kehittyvä kaupunki Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen aloitti tehtävässään viime vuoden joulukuussa, ja jo tuolloin hänen mielikuvansa kaupungista olivat myönteiset.

Vajaan vuoden työhistorian aikana Väätäisen positiiviset ajatukset uutta kotikaupunkiaan kohtaan ovat vain vahventuneet.

– Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi luonnon läheisyys, kulttuurin monimuotoisuus ja yrityselämän aktiivisuus. Nokialaiset ovat välittömiä ihmisiä, täällä on paljon yritteliäisyyttä ja yhteisöllisyyttä, joiden kehittämiseen on edelleen olemassa paljon mahdollisuuksia, kertoo Eero Väätäinen muutaman kuukauden mittaisen kokemuksen turvin.

Tehtävään valitsemisen jälkeen häntä siteerattiin Nokian paikallislehdessä sanoin “Tällaisena aikana tarvitaan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia, ja niitä ryhdymme tekemään yhteistyössä päättäjien, kaupungin henkilöstön ja myös kuntalaisten kanssa.”

– On päivänselvää, että kun valtion velka on 100 miljardia euroa, niin velkamäärän kehitys ei voi jatkua, sillä tuolloin kyseessä voi olla Kreikan tie. Ihmisten pitäisi tämä huomata ja hyväksyä, että voi tulla sellaisiakin muutoksia, jotka saattavat huonontaa omaakin tilannetta. Aina pitäisi kuitenkin lähteä liikkeelle huolehtimalla kaikista heikoimpien asemasta.

Kun aiheessa siirrytään lähemmäs Nokian kaupunkia, niin tarkastelun polttopiste kohdentuu toiminnan tehokkuuteen.

– Julkiselta hallinnolta on odotettava tiettyä tehokkuutta, kuten yritystaloudessa.

Voidaan myös arvioida, mitkä tehtävät kaupungin on syytä tehdä itse, ja mitä voidaan hankkia yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta. Tai onko yhteisöllisyydessä jotain sellaista, jolla voidaan parantaa elämisen laatua.

Päättäjien, kaupungin johdon ja kuntalais-

ten on uskallettava hakea uusia toimintatapoja ja ratkaisuja lisätalouden saamisen kautta, muistuttaa Väätäinen.

Nokian keskustan uusi suunta Nokian ydinkeskustan toiminnallinen kehittäminen on tehtävänä varsin haasteellinen. Eräänä, jossain määrin ymmärrettävänä tekijänä on 15 minuutin ajomatkan etäisyydellä sijaitseva Tampereen keskusta.

– Isossa kaupungissa on paljon valikoimaa, ja aika paljon nokialaisesta ostovoimasta kulkeutuu ulos. Nokialla voitaisiin ottaa asiassa vähän ryhtiliikettä ja ajatella, mitä kaikkea voisi oman paikkakunnan yrittäjältä hankkia ja vahvistaa samalla kaupallisen yrityselämän pohjaa, pohtii Eero Väätäinen.

Keskustan kohdalla tärkeä kysymys koskettaa ydinkeskustassa ja keskusta-alueella asuvan väestömäärän mahdollistamaa alueellista liiketoimintaa. Väätäisen mukaan keskustan kehittämisen uusi suunta kohdentuu vuoteen 2040.

– Maakuntakaavassa ja Tampereen kaupungin rakennesuunnitelmassa vuoteen 2040 mennessä Nokian keskustassa tai esikaupunkialueilla asuisi noin 10.000 uutta asukasta. Kun keskusta-alue vahvistuu asumisella, niin tämän seurauksena yritykset voivat löytää käyttöönsä hyviä liikepaikkoja tai kokonaisia liikekortteleita.

Toisena keskustan määrittelemisen kohteena on kaupunkikuva ja sen kehittäminen.

– Elokuussa kaupunginvaltuustossa tehtiin päätös aloittaa arkkitehtikilpailun

valmistelu kaupungin keskustan kehittämiseksi, ja ensi vuonna toteutettava kilpailu käynnistää keskustan kehittämissuunnitelmatyön.

Yhteisöllinen vastuu Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuu tällä hetkellä monenlaiset muutosvoimat.

Yleismaailmallisen taloustilanteen taantuma ja poliittinen rauhattomuus, työttömyys sekä esimerkiksi nuorten työelämään pääsemättömyys muodostavat osan ihmisten arkielämän ongelmista. Voisiko yhteisöllisyys, jossa oman hyvinvoinnin lisäksi kannetaan huolta myös läheisistä, muodostaa vähintäänkin tarkastelemisen arvoisen mahdollisuuden hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

– Nokia on sen kokoinen kaupunki, että halutessamme me pystymme luomaan tänne sellaisen ilmapiirin ja keskinäisen kunnioituksen, josta ihmiset voivat olla ylpeitä.

Että ihmiset haluavat olla mukana kehittämässä meidän yhteisöämme. On olemassa suuri määrä ihmisiä, jotka tekevät paljon töitä yhteisöllisyyden eteen saamatta siitä koskaan kiitosta, kuten henkilöt kulttuurin ja urheilun alueilla tai vanhuksien luona lukemassa tai laulamassa käyvät henkilöt, analysoi Eero Väätäinen.

Oman pienimuotoisen yhteisöllisyyden kehittämisen voisi jokaisen aloittaa itsestään.

– Aika paljon ihmiset esimerkiksi jättävät tervehtimättä toista henkilöä, kun voisi tervehtiä. Tai että tunnetaan naapuri, mutta häneen ei olla tutustuttu. Tämä ei tarkoi-

ta sitä, että hänen luonaan tulisi vierailla, mutta voisi olla hieman kiinnostunut, mitä naapurille kuuluu.

Aktiiviseen elämäntapaan Kuntatalouden kiristymisen vaikutukset näkyvät myös Nokian kaupungin kohdalla valtionavun supistuessa neljän miljoonan euron suuruisesti. Rahamäärän pienentyessä nokialaisten tulisi, kaikkien suomalaisten tapaan, ottaa suurempi vastuu itsestään esimerkiksi terveyden ylläpidon suhteen.

– Tässä näkökulmana on se, että ihmiset pitäisivät yllä omaa terveyttään hyötyliikunnalla, ja kaupungin asiantuntijoiden pitäisi osata luoda sellaisia toimintamalleja, joita käyttämällä ihmiset huolehtisivat fyysisestä kunnostaan omaehtoisesti. Ja myös kouluissa tulisi pohtia sitä, miten lasten mielenkiintoa voidaan kohdentaa kohti halua hyvinvointiin, sanailee Eero Väätäinen.

Voittoa tavoittelemattoman kolmannen sektorin merkitys voisi tulevaisuudessa olla nykyistä huomattavasti suurempi.

– Toivon vapaaehtoissektorin toiminnan volyymin kasvavan, sillä kunta tai valtio eivät voi tehdä kaikkea. Nokian kaupungin on organisaationa osattava verkostoitua ja löytää kolmannen sektorin toimijoita kumppaneiksi. Kun aktivointia ja ohjausta tuodaan mukaan myös liikuntaan, niin ihmiset voisivat vapaaehtoisesti ilmoittautua näihin ryhmiin kaivatessaan hieman sparrausta hyvinvointiin.

||

tekstit Jari Hemmilä

4

YritysForum Nokia Teema

Sähköurakointi | Sähkökorjaukset Sähkösuunnittelu | Sähkösaneeraukset Uudisrakennustyöt | Tarvikemyynti

JPV-Sähkö Oy

Vuodesta 1995.

P. 0400 732 554 jukka.virtanen@jpvsahko.fi

www.jpvsahko.fi

PIENKONE- JA VENELIIKE • Myynti • Huolto • Varaosat • Puutarhakoneet • Moottori- ja raivaussahat • Veneet ja perämoottorit Myymme varaosat moniin eri laitteisiin ja merkkeihin.

www.motorshopnokia.com Motorshop Nokia Oy, Rounionkatu 95 37150 Nokia p. 040 500 1209 • 050 434 2282 Avoinna ma-pe 9-18 • la 9-14

NoKIAN YRITTÄJÄT YritysForum kysyi elinkeinoelämästä

Mitä kuuluu yrityselämään Nokialla?

Nokian Yrittäjien puheenjohtaja Jari Haapaniemi on tehtävässään näköalapaikalla suhteessa kaupungin yritystoimintaan.

1. Millainen on yrityselämän tilanne sekä palvelu- että

teollisuusalan yrityksien kohdalla.

yritysten investointeihin.

tulla uutta tarjontaa.

toteutuu kohdallanne.

palvelualan yrityksille. Millaisia ovat toimenpiteet tämän asian osalta.

2. Millaisia teollisuustontti- ja liiketilaratkaisuja tällä hetkellä on tarjolla tai suunnitteilla.

3. Millaisia ovat viime vuosina olleet yrittäjyyden näkökulmat suhteessa uusiin yrityksiin, toimivien 4. Millaisia yrittäjyyttä edesauttavia hankkeita on parhaillaan käynnissä tai suunnitteilla.

5. Millainen on palvelusektorilla olevien yritysten monipuoli-suus, pitäisikö jollekin toimialalle 6. Millainen on yritysten keskinäinen yhteistyön merkitys yritystoiminnalle, ja miten se 7. Millainen on viihtyisä ja elävän keskustaajaman rooli 8. Millaisista asioista muodostuu kuntayhteistyönne.

Jari Hemmilä

RAKENNUS- JA SANEERAUSTYÖT MAALAUSTYÖT Soita, ja pyydä tarjous!

PMK-maalaamo Ky P. 0400 632 411 | NOKIA markku.tyven@kolumbus.fi

Mattopesu

PUHTO Meiltä taso- ja konepesupalvelut!

Yrittäjäkatu 9, 37100 Nokia

P. 03-342 5593

Valamme betonilattioita ammattitaidolla ja tarkasti

Lattiatyö Harra Oy Lenkkipolku 18, Nokia Puh 0400 238 840 www.harra.fi

1. Kohtuullisen vakaa. Teollisuusalalla valtakunnalliset muutokset varmasti vaikuttavat myös Nokian tilanteeseen, mutta toisaalta täällä ei ole tapahtunut merkittäviä negatiivisia muutoksia suurten yritysten toiminnassa. Päinvastoin jopa niin, että Agco Power laajensi merkittävästi toimintaansa Nokialla. Paikallisesti tilanne on siis jopa kohtuu hyvä.

2. Keskustassa on useita rakennusprojekteja, jotka toteutuessaan tarjoavat uusia liiketiloja aivan keskustasta. Lisäksi Kolmenkulman teollisuusaluetta rakennetaan edelleen. Tarjonta on monipuolista ja mahdollisuuksia on hyväänkin kasvuun.

3. Juuri monipuolisen tonttitarjonnan kautta mahdollisuuksia on runsaasti. Nokia on saanut paljon sekä uusia että myös tänne toimintaansa laajentavia tai siirtäviä yrityksiä.

4. Alkamassa on keskustan kehittämistyö, jolla on onnistuessaan merkittävä positiivinen vaikutus yrittäjyyteen. Lisäksi yleinen ilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan.

5. Tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta aina voisi parantaa. Mitä enemmän on mahdollisuuksia asiakkaalla ostaa palvelu paikallisesti, sitä enemmän tulee

käytettyä myös muita paikallisia palveluita.

6. Jos erityisesti pienemmät yritykset pystyisivät hyödyntämään toistensa vahvuuksia, se voisi auttaa kilpailussa isompien kanssa. Koen siis yhteistyön hyvänä mahdollisuutena, mutta se edellyttää molemminpuoleista luotettavuutta. Nokialla pitäisi lisätä paikallisten ja myös naapurikaupunkien yritysten verkottumista, jotta yhteistyökumppaneita olisi helpompi löytää.

7. Nokian kaupunki aloittaa keskustan kehittämistyön tämän vuoden aikana, jossa Nokian Yrittäjien tarkoitus ja toive on olla aktiivisesti mukana. Elävä keskusta on merkittävässä roolissa erityisesti palvelualan yritysten toiminnassa. Tarkoitus on saada asiakkaat jalkautumaan keskusta-alueelle.

8. Vuoropuhelu kaupungin kanssa on aktiivista ja toimivaa. Yrittäjät kutsuvat kaupungin virkamiehiä ja päättäjiä mukaan tilaisuuksiimme, ja rakentavaa keskustelua käydään näin myös epävirallisissa tilanteissa.

Ei pidä jäädä odottamaan, että virkamiehet ymmärtäisivät yrittäjän näkökulman, vaan sitä pitää aktiivisesti tuoda itse esiin.

||

tekstit Jari Hemmilä

5

YritysForum Nokia Teema

Uusien yritysten teollisuuspaikkakunta Nokian kaupungin elinkeinopäällikkö Henry Moisio on huolehtinut elinkeinoasioiden sujuvuudesta jo yli 20 vuoden ajan.

Tehtävässään Moisio aloitti vuonna 1990, ja hän on nähnyt Nokian muutokset sekä yrityselämän että asumisen ja kaupunkialueen kehittymisen suhteen.

– Edelleenkin Nokia on maakunnallisesti ja alueellisesti teollisuuspaikkakunta isolla teekirjaimelle, ja lisäksi vielä monella eri osa-alueella. Teollisuuden rakennemuutos on ollut täällä käynnissä koko ajan, ja suurten yritysten vähentäessä työntekijöitä, on uusien yritysten määrä samanaikaisesti kasvanut 130-150 kappaleen vuosivauhtia.

Aloittavat yritykset ovat pieniä, mutta niissä saattaa olla ison yrityksen siemen, luonnehtii Moisio.

Työpaikkaomavaraisuus kertoo tietyllä alueella olevien työpaikkojen ja alueella asuvien työllisten määrän välisen suhteen, ja Nokian kohdalla tilanne on Moision mukaan muita Tampereen ympäristökuntia korkeammalla tasolla.

– Tällä hetkellä omavaraisuus on noin 75 prosentin suuruinen, ja eniten siihen vaikuttaa se, että kaupunkiin muuttaa enenevässä määrin henkilöitä, jotka työskentelevät jossain muualla kuin Nokialla.

Nokian Messut on näyteikkuna Nokian Messuilla on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen tapahtuma järjestettiin

1980-luvulla, ja sittemmin tapahtuma on ollut ohjelmassa kolmen vuoden välein toukokuussa järjestettävän Nokia-viikon päätapahtumana. Messujen järjestelyistä tehtiin elokuun lopulla kolmikantasopimus, jossa uutena tekijänä on mukana Tredu, Tampereen seudun ammattioppilaitos.

– Sopimus tehtiin Nokian Yrittäjien, Nokian kaupungin ja Tredun kesken. Viime keväänä käynnistyi Tredun ja kaupungin välinen yhteistoimintahanke, jossa koulutusta tehdään tunnetuksi esimerkiksi yritysyhteistyön muodossa. Messuasia itsessään liittyy yritysyhteistyöhön, ja Tredun tehtävänä on heidän opintoihinsa liittyen tehdä messumyyntiä ja –markkinointia sekä olla mukana rakentamassa messutapahtumaa sähkötöitä ja catering-toimintaa myöten, sanailee Henry Moisio.

Nokialaisille yrityksille jäähallissa ja sen ympäristössä järjestettävä messutapahtuma edustaa näyteikkunaa varsin suurelle kävijämäärälle.

– Messuilla on tapahtumakohtaisesti käynyt yli 10 000 henkilöä, ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Suunnittelun ja toteutuksen lisäksi kaupunki tarjoaa tilat messujen järjestämiseen. Tapahtuman kohdalla myös se edustaa arvoa, että mikään muu paikkakunta Pirkanmaalla ei pysty toteuttamaan säännöllistä messutapahtumaa kaupungin ja yrittäjien välisenä yhteistyönä.

Jari Hemmilä

Keskusta kehittyy asukkaiden myötä Pirkanmaan maakunnallisen rakennemallin mukaan Nokian asukasluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 10.000 henkilön suuruisesti. Henry Moisio kertoo väkimäärän asettumisesta alueelle seuraavaan tapaan.

– Noin puolet henkilöistä asettuu keskustaan, ja toisesta puolesta melko suuri osa sijoittuu Harjuniityn alueelle, jonne rakennetaan päiväkodit, ala- ja yläasteen koulut ja urheilukenttä. Lisäksi Harjuniittyyn rakennetaan junaliikenteen seisake, kun junavuoroja tulee lisää.

Keskusta-alueen kohdalla uudet asuk-

kaat merkitsevät palvelualan yrityksille tervetullutta ratkaisua, sillä ilman riittävän suurta asiakasmäärä on yritystoiminnan ylläpitäminen haasteellista.

– Ensi vuonna keskustan kehittämistä käsitellään arkkitehtikilpailun muodossa, ja esimerkiksi Yrittäjäkadun alueen rakentuminen muodostaa oleellisen kehittämisosa.

Asukkaiden ja palvelujen kohdalla perusajatuksena on se, että kun keskustaan saadaan lisää asukkaita, niin heidän kauttaan tulevat sitten palvelut.

||

tekstit Jari Hemmilä

NOKIAN PUTKIASENNUS OY Vesa Jokipii

Puh. 040 540 4670

www.nokianputkiasennus.fi

Pellettipoltinjärjestelmät Pelletinsiirtojärjestelmät

ARIMAXIN biokattilat

www.ariterm.fi

Thermia Biomatic+

PUTKIASENNUKSET LVI-TYÖT MYYNTI JA HUOLTO KONSULTOINTI

Alumiinin alihankintatyöt

Pikkukorventie 9, Nokia | www.alumint.fi

6

YritysForum Nokia Teema

Halesa Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pauli Salonen (vuoden rakennusinsinööri Suomessa, RIA 23.11.2013)

”Nokialla tunnemme toisemme” Jari Hemmilä

Pirkanmaan alueella toimiva nokialainen rakennusliike Halesa Oy on perustettu vuonna 1981, ja yrityksellä on vankka kokemus sekä liike- ja teollisuusrakentamisesta että julkisesta rakentamisesta. Yritys on korjannut paljon asuintaloja ja korjannut myös vanhoja.

Yrityksen nimi juontuu perustajien Hannu ja Leo Salosen nimistä (Halesa), ja vuonna 1983 yritystoimintaan liittyi mukaan Halesan nykyinen hall. pj Pauli Salonen.

– Hannulla ja Leolla oli ammattitaitoa ja osaamista yrityksen perustamiseen. Itse aloin aluksi tekemään suunnittelutöitä iltaisin, mutta kun työmäärä heidän kauttaan kasvoi aina vain suuremmaksi, niin siirryin yrityksen palvelukseen oltuani ennen sitä työssä yhdeksän vuotta isossa rakennusliikkeessä, muistelee Salonen.

Kysymykseen Nokiasta ja nokialaisuudesta yli 30 vuoden takaa vastaa Salonen seuraavasti.

– Siihen aikaan rakennettiin vuokratonteille sekä asunto-osakeyhtiöitä että omakotitaloja, ja myös keskustaan rakennettiin. Melon voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1971 oli alueellisesti merkittävä asia, sillä kyseessä oli Suomen 11. suurin voimalaitos. Politiikasta voisi sanoa sen, että vappujuhlat marsseineen oli tapahtumana hyvin suuri.

”Maalaisjärkeä käytettiin enemmän” Nykyinen Nokian keskusta-alue herättää nokialaisissa moninaisia ajatuksia: jos keskusta nykyisellään vaikuttaa hiljaiselta, niin aina ei niin ole ollut.

– Keskusta-alue oli pieni munan muotoinen pläntti noin kilometrin kokoisella alueella Nokianvirran pohjoispuolella. Torielämä oli paljon nykyistä vilkkaampaa, kalakauppiaita kulki ja torikauppaa käytiin.

Puutaloissa oli paljon kivijalkaruokakauppoja, ja niitä pitivät yksittäiset henkilöt.

Kaupunkia kaavoitettiinkin niin, että tämä tai tuo kadunkulma sopisi hyvin kaupalle tai kioskille, kertoo Pauli Salonen.

Tässä ajassa elävät ihmiset elävät kaiken aikaa sähköisen viestinnän kentässä. Homo sabiens muuttuu vähitellen muotoon Homo communication, mutta ”vanhoina hyvinä aikoina”, vaikka niistä ei vielä olekaan kuin 20-30 vuotta, monet asiat tapahtuivat toisin.

– Oli lankapuhelimet ja posti, ja kaikki meni kirjeitse. Laskutikuilla työskenneltiin, ja talot suunniteltiin piirustuslaudalla, tussikynällä, kuultopaperilla, veitsellä sekä omilla aivoilla ja käsillä. Sanalla sanoen maalaisjärkeä käytettiin paljon enemmän.

Sama erilaisuuden havainto voidaan tehdä myös nykyisin vallalla olevassa töiden valvonnassa.

– Esimerkiksi rakennusalalla tehdyt työt on heinäkuusta eteenpäin täytynyt kirjata, ja on kaiken aikainen tiedonantovelvollisuus. Useat toiminnat ovat valvonnan alla, ja virkamiehiä on paljon, mutta heidän paikalla tekemänsä työn valvonta on kuitenkin vähäistä. Ennen kaupunginvirastossa suunniteltiin ja tehtiin itse, ammattitaito ja osaaminen säilyi. Nyt verovaroin teetetään alihankkijoilla ja katsotaan vierestä, analysoi Salonen.

Nokialla yritysilmapiiri on parantunut Mutta palataan artikkelissa takaisin Nokialle, ja Nokian tarjoamiin asioihin suhteessa

yrittäjyyteen ja palveluihin Pauli Salosen sanoin.

– Nokialla on pienen kunnan edut, ja täällä me tunnemme toisemme, joka puolestaan helpottaa keskinäistä asiointia. Täällä ei myöskään ole liikenneongelmia tai ruuhkia Tampereen malliin, ja selviämme ilman tunneleita. Nokialta saa kaikkea tavanomaista palvelua, erikoispalveluja voi hakea muualta Toisinaan suomalaisuuden päivittäisyyteen liitetään kyseenalainen kateuden tunne, mutta Nokialla tästä kehnosta ominaisuuden ei enää tarvitse kärsiä takavuosien tyyliin.

– Vaikuttaa siltä, että nykyään yrittäjiä lähinnä säälitään, mutta aikaisemmin kadehdittiin, esimerkiksi jos yrittäjällä oli liian hyvä auto. Yrityskateus on sittemmin kadonnut, ja yritysilmapiiri on parantunut. Nokialla eräs oleellinen asia oli Nokia Oy:n vetäytyminen kaupungista, ja Nokian jalkineiden lopettaminen, jonka jäljiltä jäi tyhjiksi nykyään täynnä olevia tehdastiloja.

Kaupungin eteläpuolen elinvoimaa on kehittänyt kauppakeskus sekä kylpylä.

Kaupungin tavoista asuinalueiden kaavoittajana Pauli Salonen lähestyy kriittisesti.

– Tehdään erittäin tiiviitä kaavoja, vaikka suomalainen haluaisi saada kotinsa ikkunasta näkyvyyden metsään tai puistoon.

Kyse on talous- ja tehokkuustavoitteista, jossa asuntoalueen kehittämisessä aletaan seuraamaan Tampereen ja Helsingin tapaista mallia, jossa tiiviille kaavalle rakennetaan paljon korkeita taloja. Asumisviihtyvyys, onnellisuus ja terveysvaikutukset paranevat luonnosläheisessä asumisessa, mikä on

loppukäyttäjälle elinikäinen iso etu, ilo ja onni.

”Alallaan työllistäviä yrityksiä” Vuosien 2008-2009 aikainen talouden maailmanlaajuinen laskusuhdanne on muuttunut myös Suomea koskevaksi lamaksi, ja Pauli Salonen pohtii asiaa seuraavaan tapaan.

– Laman syvetessä yrittäjyyden arvostus vähenee, ja kuitenkin yritämme pitää Suomea pystyssä ja maksaa byrokraattienkin palkat, vaikka Nokialla yrittäjiä polkeva käytös onkin parantunut. Myös yrittäjäjärjestö ohjaa yhteiskuntaa kohti yrittäjämyönteistä ajattelua ja on jonkinlainen tukijärjestelmä.

Järjestön toiminta on kuitenkin urautunut kerhomaisesti järjestämään erilaisia tapahtua, ja kyseessä ei ole varsinaisesti yrittäjiä palveleva yksikkö. Järjestön pitäisi keskittyä ylipursunneen lainsäädännön siivoamiseen sekä yrittämisen helpottamiseen rönsyjä ja kustannuksia karsimalla.

Nokian keskustan liiketarjonnasta ja kehittämisestä Salonen muotoilee seuraavaan tapaan, ehkäpä valtavirran vastaisilla ajatuksilla.

– Palveluyrityksistä kaupunkiin tarvitaan omaa alaansa kehittäviä työpaikkoja. Nokian Pyörän ja Nokian Kirjan lopettaminen kirpaisee, osuuskauppa osti Yrittäjäkadun pään kylmäksi. Keskustan kehittämissuunnitelma voi osoittautua tarpeettomaksi.

||

tekstit Jari Hemmilä

7

YritysForum Nokia Teema

Harrastus toi yritysidean ja vapauden Wanhan tavaran liike Wanha Harju kunnioittaa vanhaa. Myös vanhaa Nokiaa.

Milja Mansukoski

Hoitoalalla vuosia viihtynyt Outi-Maaria Makkonen perusti syksyllä 2013 Nokian keskustassa sijaitsevaan Harju-Centeriin Wanha Harju -nimisen vanhan tavaran liikkeen saadakseen lisää aikaa rakkaalle harrastukselleen. Makkonen ei ehtinyt vuorotyön ohessa askarrella, sisustaa ja puuhailla keräämänsä vanhan tavaran parissa, mutta sopivan liiketilan vapautuminen herätti ajatuksen yrittäjäksi ryhtymisestä.

– Hoitotyöhön voi aina palata, eikä siinä ole mitään vikaa, mutta on tämä oma vapaus ja itsensä toteuttaminen ihanaa, Makkonen kuvailee tuntemuksiaan vuoden kokemuksen perusteella.

Historia ja vanha tavara kiinnostavat muun muassa nostalgian vuoksi. Moni asiakas yllättyykin astuessaan sisään vaatimattoman näköisen rakennuksen ovesta.

– He hämmästyvät, että ”Vau, mikä paikka tämä on?”. Nuorille tulee mummola mieleen.

Muistan itsekin monia esineitä omasta lapsuudestani.

Harju-Center ja Wanha Harju sijaitsevat nimensä mukaisesti vanhan harjun päällä.

Nokia oli paikkakunnalla koko aikuisikänsä viettäneelle Makkoselle itsestään selvä valinta, ja hän tuo mielellään näkyville Nokian historiaa liikkeessään.

– Myös asiakkailla on paljon tarinoita kerrottavanaan vanhasta Nokiasta.

Kohtuuhintaisille aarteille on kysyntää Vanhaa, hyvää tavaraa pitäisi Outi-Maaria Makkosen mielestä arvostaa enemmän. Sen perusteella, miten kauppa on Nokialla otettu vastaan, kysyntää vanhalle on.

– Nuoret tulevat hakemaan täältä lipastoja ensimmäiseen omaan kotiinsa. Laatu on vanhoissa huonekaluissa uusia lastulevyversioita parempi. Vanhoilla tavaroilla on tarinansa, ja niitä voi hyvin yhdistellä uuden kanssa, Makkonen muistuttaa.

Vaikka liike on hieman piilossa HarjuCenterin kyljessä, sijainti on keskeinen, ja ihmiset ovat ottaneet paikan hyvin vastaan.

– Olen todella kiitollinen nokialaisille, jot-

ka levittävät sanaa Wanhasta Harjusta eteenpäin. Joka päivä tulee uusia asiakkaita, myös Helsingistä, Lahdesta ja Turusta. Facebookin ansiosta täällä on käyty jopa Ruotsista saakka.

Hoitotyökokemuksesta on etua kauppiaankin työssä, sillä ihmiset jäävät mielellään juttelemaan aarreaitan kiireettömään tunnelmaan.

– Täällä välillä lauletaan, tanssitaan, nauretaan ja itketään. Ihmisten kanssa keskustelu on antoisaa, ja moni kävijä on alkanut piipahtaa täällä säännöllisesti, Makkonen kertoo työn parhaista puolista.

Edullinen tilavuokra on elinehto Outi-Maaria Makkosen hoitotyön opintoihin kuului laaja yrittäjäkurssi, jonka hyötyä hän ei osannut aikanaan aavistaa. Yrittäjyyden hän odotti olevan todellisuutta vaikeampaa.

– Sain Ensimetristä neuvoja, samoin Nokian Yrittäjiltä. Verotus toki harmittaa, mutta olen pärjännyt edullisen vuokran ansiosta.

Hintataso on yleisesti Nokialla liian korkea yrittäjille. Pienestä tilasta on harvalla varaa maksaa 1500 euroa, Makkonen huomauttaa.

Kilpailua yrittäjä toivoisi enemmänkin alueelle. Nokian kauppapalveluiden painopiste on muuttumassa K-citymarketin suunnalle, mutta keskusta kaipaa elävöitystä.

– Tämä on Nokian keskusta. Vapaa Valinnan lähtö oli harmillista, sillä siellä kävivät varmaan kaikki nokialaiset. Nuoret puolestaan kaipaavat tänne McDonald’sia, politiikassakin mukana oleva Makkonen tietää.

Nuoria tulisi Makkosen mukaan muutenkin ottaa enemmän mukaan kaupunkisuunnitteluun.

– Tähänkin rakennukseen on töhritty ruma graffiti, jonka tilalla voisi olla hieno ja luvan kanssa tehty, Makkonen toivoo ja muistuttaa, että nuoret ovat seuraavat aikuiset Nokialla.

||

teksti Milja Mansukoski

Sopivan liiketilan vapautuminen sai Outi-Maaria Makkosen lähtemään yrittäjäksi.

8

YritysForum Nokia Teema

ESITYKSET S YK YKS KS 2014-2015 Ennakko to 20.11. klo 18.30 Ensi-ilta la 22.11. klo 15.00 su 30.11. klo 15.00 su 7.12. klo 15.00 Tilausnäyt.la 10.1. klo 15.00 su 11.1. klo 15.00 su 18.1. klo 15.00 su 25.1. klo 15.00 su 1.2. klo 15.00 su 8.2. klo 15.00 su 15.2. klo 15.00 su 22.2. klo 15.00 su 1.3. klo 15.00 su 8.3. klo 15.00 to 12.3. klo 18.30 su 15.3. klo 15.00 to 19.3. klo 18.30 su 22.3. klo 15.00

SOITA 0400 777 124 www.siivouspalvelutnokia.fi

JN Maalauspalvelu il.com jnmaalauspalvelu@gma Nylander ne 040 774 3007/Jan SET, ULKO- JA SISÄMAALAUK ET KS TY RIS TAPETOINNIT, VESIE IT NT MO JA MUUT RE

ttmaisema.fi | 040 514 3945 PIHAPUUNKAADOT AIDANLEIKKUUT LEHTIENPUHALLUKSET, YM

ÖLJYPOLTIN - JA LVI - HUOLTO

R. Kuivanen

• käyttö/lämpövesiputkistojen saneeraukset • kattilahuonesaneeraukset • kaikki kiinteistön putkityöt • aurinkolämmitys • savupiippujen vuoraukset NOKIA • GSM 040 541 9677

LÄMMITYSLAITTEISTO ASENNUS JA HUOLTO

Pirkan opisto ja yhteisöllisy Pirkan opisto on Nokialla Lempäälässä, Vesilahdessa ja Pirkkalassa toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos.

Kansalaisopistojen merkitys toimialueensa asukkaiden keskuudessa on keskeinen, sillä opistojen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää ihmisten toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Pirkan opiston rehtori Matti Korolainen siirtää aiheen painopisteen nokialaisuuteen.

– Muun maan tavoin myös Nokialla opiston roolina on pitää ihmiset vireänä hyvän harrastuksen avulla. Teollisuuspaikkakunnilla ihmiset voivat ajattelutavoiltaan olla enemmän perinteisiä, ja yhteisöllisyys saattaa näkyä selvemmin verrattuna toisen tyyppisiin paikkakuntiin.

Korolainen sanoo ihmisten pystyvän kehittymään opiskeluissaan koko ikänsä ajan, vaikka heillä ei olisikaan syvempiä opiskeluun liittyviä tavoitteita.

– Kansalaisopisto on alueellisuutta tukeva tekijä, ja kirjo opinnoissa on hyvin suuri. Työyhteisövalmentaja Erkki Takatalon mukaan opistojen ainevalinnoissa on kyse jonkinlaisesta torista, josta opiskelija voi sitten valita kaikkea mahdollista. Ja kurssitarjonta voi olla hyvinkin laajaa, sillä ihmiset ovat valinnoissaan avarakatseisia.

Pirkan opisto ja yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on opistotoiminnan perusta, ja opistot ovat syntyneet sekä tarpeeseen sivis-

tää kansaa peruskoulutuksesta riippumatta että saada ihmisiä yhteen.

– Perusta on edelleen ihmisten kanssa olemisessa, ja opiskelun kautta ihmiset voivat aktivoitua myös muilla tavoin, kuten politiikkaan tai oman koulutustoiminnan aloittamiseen. Tällä hetkellä maassamme on noin 200 kansalaisopistoa, ja opistojen liittyessä yhteen niistä tulee seutuopistoja, kertoo Matti Korolainen.

Pirkan opiston kohdalla yhdistyminen tapahtui vuoden 2013 alussa, jolloin Nokian työväenopisto sekä Lempäälä- että Pirkkalaopisto yhdistyivät, ja hallinnon toimitilat sijoittuivat Nokialle.

– Neljän kunnan muodostama väestöpohja on noin 75 000 henkilöä, ja yhteinen opiskelijamäärä on noin 11 000 henkilöä. Nokialaisia opiskelijoita Pirkan opistossa on noin 3000, ja heistä noin 75 prosenttia on naisia, luonnehtii Korolainen.

Yrittäjälle ja yrittäjäksi aikovalle Myös yrittäjäuralla olevalle tai suuntaavalle henkilölle Pirkan opistolla on tarjottavana useita mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, mutta toisaalta myös työstä irtautumiseen Matti Korolaisen sanoin.

– Monet kurssimme tukevat yrittäjänä

9

YritysForum Nokia Teema

SÄHKÖASENNUS- JA SUUNNITTELUPALVELUITA VANKALLA KOKEMUKSELLA Soita ja kysy lisää: 045 870 8686 Suitselankatu 16, 37150 Nokia

www.sahkotyotormala.fi

urinkoisin län a Kyterassi palvelee...

20 v .

Kylän vanhin karaoke ei kun paranee entisestään...

Uutta tekniikkaa, uusia levyjä ja meidän Mertsi KESKiViiKoSTa an SUnnUnTaihin illa o ViihDyTään Ja g ä bin .30 n ä TanSSahDEllaan pyh klo 17 KaRaoKEn TahDiSSa!

Jari Hemmilä

opiskeluun yteen

www.jt-palvelut.fi / jt@jt-palvelut.fi

ELEMENTTISAUMAUKSET

Vene ja puutyö Marko Moilanen tilauspuusepäntyöt, erikoiskalusteet perinteiset ikkunat ja ovet veneen korjaukset toimimista, kuten kieli-, tietotekniikka- ja asiakkaiden kohtaamiseen liittyvät kurssit, mutta opistojen ohjelmissa voi olla myös yrittäjäkursseja.

Jo toimivalle yrittäjälle oman ajan löytäminen voi olla vaikeaa, ja hyvä ratkaisu voi löytyä Pirkan opistosta.

– Yrittäjän on hyvä löytää koulutusalakseen jotain muuta kuin oman toimialan aiheet. Toisaalta meillä on kouluttajina paljon yrittäjiä, ja kouluttaminen on hyvä vastapaino yritystoiminnan päättymiselle tai eläkkeelle jäämiselle.

Pirkan opiston toiminnassa oppilaiden kohdalla korostuu laatutietoisuus, jossa vaatimukset kohdistuvat opetusohjelmien lisäksi myös opettajiin.

– Opiskelijat arvostavat hyvää ja hyödyllistä opetuksen sisältöä. Pirkan opistossa on 270 opettajaa, joista seitsemän on päätoimista ja loput tuntiopettajia. Jatkossakin meidän on opettajien kohdalla osattava rekrytoida opetuksen tosissaan ottavia henkilöitä.

Hyvinvoinnin kuntopiiri Kuluvan vuoden kesäkuussa Matti Korolainen kirjoitti Pirkan opiston blogiin aiheesta ”Hyvinvoinnin kuntopiiriin”, jolla hän kuvailee kansalaisopistojen toimintaa henkisen,

ammatillisen, sosiaalisen sekä fyysisen kuntopiirin näkövinkkeleistä.

– Henkinen kuntopiiri tarkoittaa sitä, että ihmiselle henkinen jaksaminen on äärimmäisen tärkeää. Saadessaan elämäänsä uusia virikkeitä ihmisen henkinen kunto kohoaa, ja yhden tavoitteen saavuttamisen jälkeen hän oppii asettamaan uuden tavoitteen, aloittaa Korolainen ja vaihtaa sitten ammatillisen kuntopiirin ääreen.

– Yrittäjille kursseista on aikaisemmin mainituilla tavoilla hyötyä, ja lisäksi voidaan mainita esimerkiksi tietotekniikkaopetus ja vuorovaikutustaitojen kehitys. Jo tavoitteellisessa opiskelussa mukana oleminen auttaa monissa töissä.

Sosiaalista kuntopiiriä opistoissa korostetaan ryhmissä mukana olemisen, ystävien saamisen sekä ryhmässä oppimisen perusteella, mutta millainen on tilanne fyysisen kuntopiirin kohdalla.

– Fyysinen jaksaminen on kaiken perusta.

Täytyy olla kunnossa, että jaksaa olla työssä ja opiskella. Opistossa ihmiset voivat hoitaa kuntoaan paremmin ryhmässä kuin yksin.

||

tekstit Jari Hemmilä

Färmintie 2 37200 Siuro 040 506 3655 kalevala@kolumbus.fi www.venejapuutyo.com

MAALAUKSET JA TAPETOINNIT • KODIN REMONTIT

SARI KEKKI 041 528 9444 WWW.ZARISSA.FI

RAKENNUSLIIKE TEKNIPLAST OY

Uudisrakentaminen Saneerausrakentaminen Remontointi Teollisuusrakentaminen

Marko Ojala | 044 035 7910 moo@elisanet.fi | NOKIA www.tekniplast.fi

10

YritysForum Nokia Teema

KATUGALLUP 1. Mitä palveluita käytät Nokian keskustan alueella?

2. Miten kehittäisit Nokian keskustaa?

1. Olen juuri muuttamassa tänne. Varmaan eniten tulee käytettyä Citymarketia ja Lidliä. Prisma on ehdottomasti tervetullut myös.

2. Täältä löytyy kaikki tarpeellinen. Tyydyn vähään, muutama kahvila ja kauppa riittää.

1. Käyn lähinnä maitokaupassa. Kirjakauppaa käytin, kun se vielä oli täällä. Erittäin hyvä, jos Prisma tulee Yrittäjänkadulle.

2. Keskusta on pikkuisen puutteellinen. Erikoiskauppoja olisi hyvä saada lisää, ettei tarvitsisi lähteä aina kaupunkiin asioimaan.

Aksu Karppanen

Jouni Hakanpää

1. Koska keskusta on hyvin hiipuva, pyrin käyttämään palveluita niin paljon kuin mahdollista, ja saankin täältä melkein kaiken.

Käyn paljon Tehdastuotteessa, Iloisessa Viivissä, Marikan Kukkaputiikissa ja Eveliinan Talossa. Eväät haen Herkkusuusta.

2. Vapaa Valinta kakkoselle olisi kovasti tilausta. Myös urheiluvälineliike täältä puuttuu. Prisman toivotan tervetulleeksi, enkä pelkää, että se hävittäisi loputkin pikkuliikkeet.

1. Ei täällä ole juuri mitään, mitä käyttäisin, paitsi kuntosali. Olen joskus nauranut, että täällä saa kulkea terveenä ja silmälasit päässä, mutta alasti.

2. Vapaa Valintaa ikävöin ihan hirveästi. Sieltä sai perusvaatteita lapsille. Tykkään pikkuliikeistä, mutta Prismassa tulisi varmaan käytyä, koska sinne tulisi ehkä muitakin liikkeitä.

Leena Kirjavainen

Tuija Salonen

||

teksti Milja Mansukoski

11

YritysForum Nokia Teema

Jari Hemmilä

ILMOITUS Viholankatu 1, 37120 Nokia | Puh. (03) 342 6600 Avoinna: ma-to 8.30-17, pe 8.30-18, la 9-14 www.nokiansahkotalo.fi | Verkkotilauksiin www.lamppukauppa.fi

Yritysten valaistusasioiden erikoisliike Nokian Sähkötalo perustettiin vuonna 1996, ja sittemmin yritys on kehittynyt sekä Pirkanmaan laajimmaksi että erääksi maamme suurimmaksi sisustusvalaisinliikkeeksi.

Kotien lisäksi valon rooli on keskeinen myös yrityksissä, sillä valaistus laajentaa tilojen monikäyttöisyyttä, lisää tunnelmatekijöitä sekä viihtyvyyttä. Hyvän valaistuksen avulla yritys luo työ- ja asiakastiloihin sekä vireyttä että miellyttävyyttä.

Nokian Sähkötalon toimitusjohtaja Olli Sorva on johtanut valaisinalan erikoisliikettään lähes kahden vuosikymmenen ajan, joten yritysten valaisinratkaisuja suunnittelevien kannattaa kuunnella huolella hänen ajatuksiaan valaistuksesta.

– Isoissa yrityksissä valaistusasiat ovat pieniä yrityksiä paremmassa kunnossa, ja pienyrittäjät voisivat panostaa valaistukseen enemmän. Kun valaistusta halutaan kehittää yrityksen sisä- tai ulkopuolella, kannattaa Nokian Sähkötaloon ottaa yhteyttä jo alkuvaiheissa. Tulemme kartoittamaan tilanteen, ja teemme tämän jälkeen ehdotuksen myymälän valaistusratkaisuista.

Valo ja valaistus kuuluvat työpaikkojen sisätilojen perusominaisuuksiin ja työntekijöiden perustarpeisiin, ja ehkä tästä syystä valaisinten suunnitteluun ja valintaan ei kiinnitetä

riittävää huomiota. Hieman samantyylisestä asiasta on kyse myös näyteikkunavalaisun kohdalla.

– Yritysten tulisi miettiä näyteikkunaratkaisuja aikaisempaa enemmän kokonaisvalaistuksen kannalta. Tällöin yrityksessä työskentelevä voi itse tarkastaa näyteikkunan valaistustilanteen ulkoapäin. Näkyvätkö yritykselle tärkeät asiat tarpeellisella tavalla, vai olisiko ikkunavalaistuksen uudistamisen aika, luonnehtii Olli Sorva.

Perustunnelmaan ja kohteisiin Valaistuksella on erilainen merkitys eri yritystoimialojen kohdalla. Toimistotiloissa ja laajemmissa myymätiloissa tarvitaan hyvää perusvalaistusta, esimerkiksi ravintolat, vaatekaupat ja kodinkonemyymälät voivat hyötyä merkittävällä tavalla valaistuksen kohdentamisesta.

– Ravintoloissa valaistus voi olla perustaltaan rauhallista tunnelmaa korostavaa, ja suunnittelun avulla valaistusta voidaan kohdentaa luontevalla tavalla ihmisten väliseen seurusteluun tai nautittavien ruokien ja juomi-

en korostamiseen, kertoo Olli Sorva.

Yrityksissä pohditaan valaistuksen muutosta usein muutostilanteiden yhteydessä, mutta myös liiketoiminnan tehostamisessa sekä henkilöstön vireystilan kohottamisessa.

– Yrityksille valoasiassa tärkeitä aiheita ovat yrityksen itsensä näköinen yksilöllisyys ja mielikuvan luominen sekä ulko- että sisävalaistusta yhtenäistämällä ja kehittämällä. Henkilöstön kohdalla oikeanlainen valaistus lisää työssä jaksavuutta ja vähentää virheitä tarkkuutta vaativien tehtävien suorittamisessa.

Työhön jaksavuuteen vaikuttavat myös auringon- ja päivänvalo ihmisille energiaa antavina. Syksyn ja talven aikana ulkovalo maassamme on ajoittain varsin vähäistä, ja yritysten työntekijöiden keskuudessa tämä saattaa aiheuttaa energiavajetta.

– Maailmassa masentuneisuus yleistyy kiireiden kasvaessa, joten kirkasvalolamppu voisi toimia yrityksissä eräänä yleistä vireystilaa ylläpitävänä ratkaisuna. Henkilötasolla kirkasvalolamppu on vaikutuksiltaan varsin yksilöllinen, ja sitä kannattaa käyttää säännöllisesti aamuisin lisäämään virkeyttä.

Kartan suunnittelu ja toteutus ORLE Oy

Edullisempi mainostoimisto.

Nettisivut alk.

290€ Tarjous voimassa vuoden 2014 loppuun!

Valmistamme nettisivut avaimet käteen -toimituksena, jossa ulkonäkö, löydettävyys ja tekninen toimivuus ovat samassa edullisessa paketissa. Hintaan sisältyy aina verkko-osoite ja webhotelli, sekä kätevä sisällönhallintatyökalu, jonka avulla päivittäminen onnistuu helposti netissä tai vaikkapa älypuhelimella. Yksilöllinen ulkoasu näyttää parhaat puolesi kaikenkokoisilla laitteilla. Tuotamme tarvittaessa myös kuvat ja tekstit puolestasi.

Tutustu hinnastoon:

Ei yllättäviä piilokustannuksia.

www.magentia.fi

magentia VIESTINTÄ

 info@magentia.fi

 0400 770 203

ILMOITUS

Aito Säästöpankki – Yrityksesi kokoista pankkipalvelua Mikko Haverinen on Aito Säästöpankin Nokian konttorin uusi johtaja.

Vastuulliseen tehtäväänsä Haverinen kertoo kasvaneensa säästöpankin arvojen kautta.

– Niistä nousevat esiin muun muassa yrittäjäläheisyys ja asiakaslähtöisyys. Myös kattava konttoriverkosto on asiakaslähtöisyyttä, ja useimmissa Tampereen ympäristöalueen kunnissa on Aito Säästöpankin konttori, josta löytyy asiakkaille tutut kasvot.

Pankkipalveluratkaisuja yritysten tulee miettiä useistakin lähtökohdista, kuten kassanhallinta ja käyttöpääoma, investoinnit, rahoituksen ehdot ja takaisinmaksusuunnitelma.

– Aito Säästöpankissa kaikki asiat tapahtuvat aina yksilöllisesti. Yrittäjän tarpeet ratkaisevat, ja kuuntelemme heidän tarpeitaan herkällä korvalla. Päivittäisten raha-asioiden ratkaisuista esimerkiksi verkkoliikennepalvelut ja maksupääteratkaisut räätälöidään aina asiakaskohtaisesti, luonnehtii Mikko Haverinen.

Käytännössä yrityksen maksuliikennettä hoidetaan nykyisellään sähköisesti monenlaisin ratkaisumahdollisuuksin.

– Yrittäjälle on olemassa erityylisiä taloushallintaohjelmia, jotka voidaan liittää Aito

Säästöpankin palveluihin. Tai sitten palveluihin liitetään yrittäjän asioita hoitava kirjanpitäjä, joka sitten noutaa yrittäjän tilitapahtuma-aineistot sähköisesti. Yrittäjällä pitää olla myös valmius sekä lähettää että vastaanottaa verkkolaskuja, sillä esimerkiksi kunnat eivät enää välttämättä ota vastaan paperilaskuja.

Rahoituksessa katsotaan eteenpäin Kaikkien yritysten kohdalla liiketoimintasuunnitelma on eräs pankkiasioissa tarpeellinen työkalu.

– Huolella tehty suunnitelma edustaa meille luottamuslauseketta. Yrityksen rahoituksesta puhuttaessa Aito Säästöpankissa katsotaan eteenpäin, ja tällöin yrittäjän tulee olla tietoinen esimerkiksi siitä, miten hän pystyy reagoimaan yritys- tai kilpailuympäristön muuttumiseen, tietää Mikko Haverinen.

Kaikissa tapauksissa Aito Säästöpankissa halutaan ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan luonne, sillä se muodostaa perustan yksilölliselle asiakassuhteelle.

– Kyse on asiakkaan kanssa käytävästä vuoropuhelusta, ja kaikkia päätöksiä ei tarvitse

tehdä yhdellä kerralla. Yrittäjälle ei ole koskaan pahasta käydä vaihtamassa ajatuksia Aito Säästöpankin yritysliiketoiminnan asiantuntijoiden kanssa, tuumailee Haverinen.

Yritykset tutuiksi tekemisen kautta Yrittäjien kannattaa käydä Aito Säästöpankissa keskustelemassa yhteyshenkilönsä kanssa myös säästämisestä ja sijoittamisesta Mikko Haverisen sanoin.

– Voimme tehdä yrittäjälle ehdotuksen siitä, miten hän voi hakea tuloa rahastojen kautta sen sijaan, että hän makuuttaisi rahojaan nollakorkoisella tilillä. Yrittäjälle tärkeän kentän muodostaa myös eläkesäästäminen. Usein YEL-eläke jää pieneksi, ja tällöin yrittäjä voi eläkesäästämisen avulla nostaa omaa tulevaisuuden turvaansa.

Jutun päätteeksi muutama Mikko Haverisen ajatus Nokiasta ja nokialaisesta yrittäjyydestä.

– Tällä hetkellä vielä opettelen tuntemaan

kaupunkia, sen asukkaita ja yrityselämää. Kaupunkina Nokia vaikuttaa vireältä, ja paikkakuntalaiset käyttävät hyvin alueen palveluita.

Yrittäjiin tulen jo lähitulevaisuudessa tutustumaan arkisen tekemisen ja käytännön kautta yhdessä palvelevan henkilökuntamme kanssa.

Härkitie 8, 37100 Nokia 03 4584 0170 www.aitosp.fi