Omakoti Kajaani

Omakoti KAJAANI  NUMERO 1/2019  OMAKOTIASUMISEN ERIKOISLEHTI  11. vuosikerta  www.omakotilehdet.fi

Mukavan mutkatonta grillaamista 6 14

Vanha kyläkauppa sai uuden elämän Kohenna koti myyntikuntoon

MÖKKIHANA JA VEDENLÄMMITIN 1023F VESIAUTOMAATTI 85 / 25 Teho 900 W. Imukorkeus max. 8 m tuotto max. 60 l/min.

25 litran rst-säiliö

260,AQUAPOST VESIPOSTIVENTTILI Omakoti- ja rivitalopihojen vedenottopaikkoihin

63,-

269,-

Keittiömallinen mökkihana mökille, kesäkeittiöön, grillikatokseen, autotalliin tai muuhun tilaan, jossa käytössä ainoastaan kylmä käyttövesi. 5 l vedenlämmitin

Kotimaiset Jäspi LÄMMINVESIVARAAJAT 15-300 l sekä saunamallit Erinomainen valinta kotiin tai vapaaajanasuntoon. Suomalainen laatutuote, joka on roiskevesisuojattu.

Kysy tarjous asennettuna!

ALAN NUOHOUS N TO KESKUSLII JÄSEN JO 1976 VUODESTA

040 074 8927 | www.kajaaninnuohous.fi | kai.tahtinen@kajaaninnuohous.fi

 Nuohoukset sekä kattiloiden puhdistukset

PYYDÄ TARJOUS!

 Ilmanvaihtokanavistojen puhdistukset,

Kai Tähtinen toimitusjohtaja, iv-tarjoukset ja sisäpiiput, nuohooja 040 074 8927

mittaukset ja säädöt

Joonas Nuorala, nuohooja 040 521 1471

 Hormitarkastukset kameralla

Heikki Pääkkönen, nuohooja 040 023 7611

 Savukokeet

Antti Moilanen, nuohooja 044 065 4983

 Sisäpiippujen myynti ja asennus  Hormien liukuvalut ja massaukset

Pekka Moilanen nuohoustyöt Vuolijoen alueella, nuohooja 040 561 8035 Jani Haverinen, nuohooja 044 709 2642

Skandi Oy ✓ IKKUNAT JA ULKO-OVET ✓ TALONMAALAUKSET ✓ PELTIKATOT ✓ LISÄLÄMMÖNERISTYS ✓ Kotitalousvähennys 4800€/talous ✓ Maksa erissä jopa 0% korolla ✓ Kainuulaista palvelua

Kysy tarjous p. 040 503 2842

3

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Omakoti www.omakotilehdet.fi facebook.com/omakotilehti Ilmestyminen Nro 1/2019

vko 24

Jakelu ja levikki Jakelulevikki 11 600 kpl Pientalot Kajaanin alueella.

Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy Hämeenkatu 26, 4 krs.

33200 Tampere p. 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Petri Kaukonen Päätoimittaja

Päätoimittaja Petri Kaukonen p. 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Toimitus Mari Pihlajaniemi p. 045 276 5998 toimitus@mediapotentia.fi Saara Pakaslahti p. 050 361 0261 saara.pakaslahti@mediapotentia.fi

Mediamyynti Media Potentian toimisto p. 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy aineistot@mediapotentia.fi

18

Kesä tulee kaikille Onni yksillä, kesä kaikilla, toteaa vanha suomalainen sananlasku. Ehkäpä sen ajatuksena on ollut, että menipä sitten hyvin tai huonosti, kesä iloi-

Kartanotunnelmaa Sanin vinkeillä

Paino

neen kuuluu sentään meille kaikille?

Kesä onkin monille hyvää aikaa vaikkapa kunnostaa kotia – unohtamatta kuitenkaan ilonpitoa. Silloin nimittäin yhtä lailla maalataan talon Saija Aartela

PunaMusta Oy

ulkoseiniä, mutta myös juodaan päiväkahveja terassilla auringon lämmössä; kitketään rikkaruohoja, mutta myös ihastellaan kukkaloistoa ja

Etukannen kuvat

nautitaan kasvimaan antimista; leikataan nurmikkoa, mutta myös pela-

Pääkuva:

Tässä lehdessä

Dreamstime

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisusääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7 vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdollinen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä sekä sen aiheuttamista vahingoista on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusmateriaali saapuu aineistopäivän jälkeen Media Potentia Oy ei ole velvollinen korvaamaan painovirheitä. Ilmoituksesta lähetetään oikovedos sopimuksen mukaan. Peruutukset viimeistään aineistopäivänä. Jos ilmoitus on ehditty valmistaa ennen peruutusta, veloitetaan siitä 50 % ilmoituksen hinnasta.

3 4 6 9 10 12 14 16 18 20 22 23

taan pihapelejä.

Mökilläkin riittää tekemistä, mutta sen ohella voi myös rentoutua sau-

Pääkirjoitus

nassa ja istua kenties laiturilla valoisana kesäyönä kuikan laulua kuunnel-

Ajankohtaista

len. Grillata pitkään ja hyvin. Sadepäivinäkin vähintään luetaan hyviä kirjo-

Vanhasta kyläkaupasta kodiksi Lakipalsta Katon uusiminen Terassin ja ikkunoiden puhtaanapito

ja sateen ropinaa kuunnellen tai katsotaan elokuvia mukavassa seurassa.

Joten vaikka elämässä riittäisikin välillä takaiskuja, muistetaan, että kesä sentään kuuluu meille kaikille – satoi tai paistoi!

Kohenna koti myyntikuntoon Vinkit grillikauteen Kartanotunnelmaa Tuoteuutiset

Terveisin,

Ajanviete

Petri Kaukonen

Kolumni: Tuulahduksia Euroopasta

Päätoimittaja

facebook.com/omakotilehti

4

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

ĀĀLYHYESTI

Vinkit arjen ilmastotekoihin WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma Earth Hour järjestettiin jälleen maaliskuussa. Tapahtuma haastoi ihmiset pohtimaan omia ilmastotekojaan.

Suomen Ilmastopaneelin mukaan lähes 70 prosenttia hiilidioksidipäästöistä syntyy kulutuksesta. Kulutuspäätöksillä voi siis todellakin vaikuttaa. Energiatehokkuuspalveluita tarjoava suomalainen EcoReal kokosi vaikuttavimmat vinkit henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki koostuu Sitran mukaan neljästä lähes yhtä suuresta osa-alueesta; ruoka, liikkuminen, asuminen ja muu kulutus.

Asumisen suurin vaikutus syntyy asunnon lämmittämisestä. Siirtymällä päästöttömään lämmitysmuotoon, kuten ekosähköllä toimivaan lämpöpumppuun, voi ilmastopäästöjään vähentää jopa 20 prosenttia.

Valaistuksen päivittäminen on pimeässä ilmastossamme järkevä tapa säästää sähköä. Kotien valaistuskustannuksia voi säästää viidenneksen päivittämällä lamput energiaa säästäviin ja sammuttamalla tarpeettomat valaisimet.

Hiilijalanjälkeään voi pienentää myös ryhtymällä aurinkosähkön pientuottajaksi. Sen kannattavuus on sitä parempi, mitä suuremman osan tuotetusta sähköstä pystyy itse käyttämään. Asentamiskulujen kattamiseen voi hakea kotitalousvähennystä. Ellei paneelin pystyttäminen omalle katolle ole mahdollista tai alkuinvestointi on ongelma, on vaihtoeh-

Pixabay

tona vuokra- tai nimikkopaneelit, joita tarjoavat useat energiayhtiöt.

Lentämisen vähentämisestä on puhuttu paljon, ja se onkin liikkumiseen liittyvistä päätöksistä vaikuttavin. Sen lisäksi

hiilijalanjäljestä, ja suurin vaikutus löytyy harrastuksista ja

Kaikkein suurin vaikutus on sillä, jos pystyy toiminnallaan

vaihtamalla yksityisautoilun julkisiin kulkuvälineisiin voi ja-

vapaa-ajan toiminnasta. Kuluttamisen ilmastovaikutuksen

auttamaan muita pienentämään hiilijalanjälkeään: esimer-

lanjälkeään pienentää noin 5–10 prosenttia, riippuen kulku-

pienentämiseksi vaikuttavinta on kierrättäminen ja tavaroi-

kiksi tarjoamalla kimppakyytejä tai osallistumalla lainaus-

välineestä.

den uudelleenkäyttö, joilla voi pienentää jalanjälkeään noin

ja jakamisrinkeihin. Tai naapuristosta voi koota aurinkopa-

10 prosenttia.

neelien yhteishankintaringin.

Muun kulutuksen osuus on peräti neljännes suomalaisten

Järki kotiin -kampanja ravistelee uskomuksia omakotiasumisesta Dreamstime.com

videoista, joiden tähtinä loistavat tavalliset

Järki kotiin -kampanjakokonaisuus koos-

suomalaiset omakotiasujat sekä professo-

tuu jarkikotiin.fi-verkkosivusta, kampanjavi-

ri Esko Valtaoja. Valtaoja näyttäytyy kam-

deoista ja sosiaalisen median toimenpiteis-

panjassa skeptisenä tiedemiehenä, jolla on

tä. Kampanja jatkuu ja laajenee ensi vuonna

vääriä olettamuksia omakotiasumisesta. Vi-

myös mediaviestintään.

deoissa Valtaoja vierailee omakotiasujien

– Poikkeuksellisesti päätimme lähteä

luona yrittäen vahvistaa hypoteesiaan oma-

kampanjassa järki edellä, sillä omakotiasu-

kotiasumisesta. Myytit osoittautuvat kui-

miseen liittyy jo paljon tunteita. Yli puolet

tenkin vääriksi. Videot on julkaistu kampan-

suomalaisista haluaisi asua omakotitalos-

jan kotisivulla osoitteessa www.jarkikotiin.fi.

sa, ja omakotiasumiseen liittyy paljon muis-

– Omakotiasuminen on asumistoivetut-

toja tai haaveita esimerkiksi kesägrillailus-

kimusten mukaan toivotuin asumismuoto,

ta. Halusimme yhdistää tunteeseen järjen,

mutta viime vuosina se on jäänyt hieman

ja kuka olisi parempi keulahahmo fiksulle

sivuun asumisen keskustelussa. Haluamme

kampanjalle kuin Esko Valtaoja. Koska oma-

hauskan kampanjan avulla ravistaa vanhen-

kotiasumiseen liittyy myös paljon vääriä us-

tuneita mielikuvia. Tämän päivän omako-

komuksia, päätimme lähteä murtamaan niitä Eskon kanssa, kertoo viestintätoimisto

Pientaloteollisuus PTT ry:n koordinoima

nen mukaan asumiseen liittyvään keskuste-

tiasuminen on kustannustehokasta, eko-

Järki kotiin -kampanja rohkaisee omakotita-

luun. Kampanjan keulakuvana toimii tähti-

logista ja sopii myös kaupunkeihin, kertoo

Drumin johtava viestintäkonsultti Susanna

losta haaveilevia toteuttamaan unelmansa.

tieteen professori Esko Valtaoja.

Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo

Isohanni.

Tavoitteena on myös nostaa omakotiasumi-

Kampanjakokonaisuus lähtee liikkeelle

Rautiainen.

Lisätietoja: www.jarkikotiin.fi

5

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Muistilista mökkiläiselle Mökin keväthuoltoon kannattaa varata hyvin aikaa, mutta samat vinkit soveltuvat toki myöhemminkin kesällä mökin ylläpitoon.

Ensimmäiseksi kannattaa tehdä silmämääräinen tarkastus, miltä mökin rakenteet ja katto näyttävät. Katolla käydessä on hyvä putsata samalla myös rännit lehdistä ja roskista. Mökkiä tarkastaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ovatko tuholaiset kuten pikkujyrsijät tehneet vahinkoa mökin rakenteisiin.

– Tarkastuskierroksen yhteydessä kannattaa katsoa myös, ettei mitään tavaroita ole lähtenyt varkaiden matkaan. Jos näin on käynyt, paikka kannattaa valokuvata vakuutusyhtiötä varten ennen siivousoperaatiota, mökkitontteja tarjoavan Finsilva Oyj:n maankäyttöasiantuntija Jukka Suhonen muistuttaa.

Aloita lämmitys ja vedenkäyttö maltilla Talven ajan kylmänä olleen mökin lämmit-

Pixabay

Suhonen sanoo.

täminen kannattaa aloittaa varovasti, jotta

Myös veden käyttäminen kannattaa aloit-

piippu ei vahingoitu äkillisestä lämpötilan

taa maltillisesti. Veden laskeminen hiljalleen

muutoksesta. Varovainen lämmitys ehkäi-

putkiin on suositeltavaa ja liitoksia on syytä

see myös savuvahinkoja mökin sisällä, kun

tarkkailla mahdollisten vuotojen löytämi-

kostean piipun aiheuttamaa ilmalukkoa ei

seksi. Mikäli mökillä on oma kaivo, myös ve-

pääse syntymään hormiin.

den laatu on tarkastettava.

– Mökin kunnollinen tuulettaminen on

– Kaivon kunnon ja veden laadun voi tar-

tärkeää ennen lämmitystä ja lämmittämi-

kastaa aistinvaraisesti, mutta varmimman

sen aikana. Tuulettaminen poistaa ylimää-

tuloksen veden puhtaudesta saa tietenkin

räistä kosteutta mökin sisältä tehokkaasti,

laboratoriotesteillä, Suhonen vinkkaa.

Tarkasta palohälytin ja sähkölaitteet Vaikka mökkikahvien keittäminen saattaa houkuttaa, sähkölaitteiden on annettava lämmetä ja kuivua rauhassa. Aikaa laitteiden lämpenemiseen kannattaa varata ainakin pari tuntia sen jälkeen, kun mökki on saavuttanut normaalin huonelämmön.

– Sähkölaitteiden tarkastuksen lisäksi on muistettava tarkistaa myös palovaroittimen

tilanne. Paristoja kannattaa pakata matkaan jo tullessa, jotta varoittimen mahdollisesti talven aikana loppuun kuluneet paristot voi heti vaihtaa uusiin, Suhonen sanoo.

Raikkaan ja viihtyisän mökin kruunaa huolellinen perussiivous. Ensimmäinen siivous kannattaa tehdä imurin sijasta lämpimällä pesuainevedellä. Vesisiivous ehkäisee esimerkiksi myyräkuumeen leviämistä, kun pöly ei leviä huoneilmaan siivouksen seurauksena.

Älykylä® -uusi asumisen malli ASV Arctic Smart Village Oy

ASV Arctic Smart Village Oy on kehittänyt

asuessaan maaseudulla, Laurila kertoo. Hä-

uudenlaisen elinvoimaisemman asumisen

nen mukaansa maaseudun elinvoimaisuus

konseptin, Älykylän. Nimensä mukaises-

ei voi kuitenkaan kasvaa, jos väki vähenee.

ti Älykylässä teknologialla on vahva rooli

Tarve uudelle maaseutuasumisen mallille

asukkaiden elämisen laadun ja helppou-

on siis ilmeinen.

den mahdollistajana, sekä energiatalou-

Älykylät ovat energiaomavaraisia ja talo-

dessa ja talotekniikassa. Älykkyys on kui-

udellisesti kestävästi muodostettuja asuin-

tenkin ASV:n toimitusjohtaja Juri Laurilan

alueita, joissa myös yhteisöllisyyttä pyri-

mukaan paljon enemmän kuin teknologiaa.

tään tukemaan monin tavoin. Yritys tavoit-

– Älykkyys on myös taloudellista, ilmas-

telee tällä hetkellä hiilineutraalia asumista,

tollista, ympäristöllistä, sosiaalista ja re-

mutta tähtäimessä on jo hiilinegatiivinen

surssien käyttöön liittyvää, Laurila selven-

asuminen, jossa hiiltä sitoutuisi enemmän

tää.

kuin vapautuu asumisen aikana. Myös ym-

Älykylä on uutta asuinaluerakentamis-

päristönsuojelu on tärkeässä roolissa.

ta, joka on kehitetty maaseudun elinvoi-

Laurilan mukaan Älykylät ovat huippu-

maisuutta kasvattamaan. Laurilan mukaan

moderneja asuinalueita, jotka viitoittavat

maaseudulla ei ehkä ole kaikkia kaupunkien

tietä asuinaluerakentamisen saralla. Hänen

palveluita, mutta maaseutu antaa ihmiselle

mukaansa kyse on vain siitä, että toteute-

rikkautta senkin edestä.

taan asioita uudella tavalla ja otetaan talous

– Tehdyt tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että ihmiset ovat onnellisempia

omiin käsiin.

– Markkinatalous voi tehdä töitä asuk-

kaan hyväksi, Laurila muistuttaa.

GeoHouse Älykylä Utajärvellä tulee ole-

muokkasi kuntabrändiään GeoHouse Älykylään perustuen.

maan ensimmäinen Älykylä® -konseptilla perustettu asuinalue. Utajärven kunta jopa

Lisätietoja: www.arctic2020.fi

6

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Timo Jokela

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Vanha kyläkauppa sai uuden elämän 1940-luvulla rakennettu kyläkauppa remontoitiin vaivaa kaihtamatta tunnelmalliseksi kodiksi. Vanhaan rakennukseen saa uppoamaan niin aikaa kuin rahaakin, mutta saa senkin edestä tunnelmaa ja tarinoita.

Salpausselän harjulla, aivan Kouvolan ja Luumäen välisen rajan tuntumassa sijaitsee vanha osuuskauppa, jonka pitkään historiaan on mahtunut monenlaista. Vaikka valtatie 6 kulkee melkein vierestä, on rakennus mukavasti omassa rauhassaan vihreissä maisemissa.

Neuvontainsinööri Timo Jokela ihastui jo parhaat päivänsä nähneeseen kyläkauppaan ja hankki sen vaimonsa kanssa heidän yhteiseksi kodikseen. Rakennusmestarin ammattitaidolla remontoidussa talossa on vietetty sittemmin perheen kesken niin häitä kuin ristiäisiäkin.

Perihämäläinen Jokela muutti Kouvolaan rakkauden perässä. Aluksi yhteiseloa vietettiin vaimokokelaan rivitaloasunnossa, mutta yhteisen kodin hankkiminen tuli väistämättä ajankohtaiseksi.

– Mehän kierrettiin sitten täällä Kymenlaaksossa vanhoja taloja paljonkin.

Mutta jotenkin tuntui tuskastuttavalta, kun vanhoista taloista pyydettiin vielä 50 000 euroa hintaa, vaikka ne minun silmiin nähden olivat ihan mörskiä.

Jokelan haaveissa oli kuitenkin löytää kunnostettavaksi vanha talo, jossa olisi ennen kaikkea tilaa. Sellaista ei tuosta vain tullutkaan vastaan.

– Vaimo jo tuskastui, kun kierrettiin ja olin aina vain ei ja ei, hän naurahtaa.

Vanha osuuskauppa on täynnä historiaa Vanha kyläkauppa oli tuolloin ollut jo koko kesän myynnissä, ja Jokela oli huomannut sen myynti-ilmoituksen lehteä lukiessaan. Hän kuitenkin ajatteli kaupan sijaitsevan liian vilkkaalla paikalla kylänraitilla, eikä sellainen ollut hänen mieleensä.

Eräänä lauantaina he päättivät kuitenkin käydä katsomassa taloa. Onnekkaasti sen hetkinen omistaja sattui olemaan paikalla, ja kyläkauppaan päästiin tutustumaan sisältä käsin.

– Kun astuttiin sisälle, ensimmäinen reaktio oli, että bingo! Se on tässä. Sitten tuli hirveä hätä, että tämä täytyy saada, muistelee Jokela. Kaupat tehtiinkin jo seuraavana perjantaina.

Vuonna 1946 rakennettu talo oli toiminut Kaipiaisten Osuuskaupan sivumyymälänä vain 15 vuotta. Kauppatoiminta päättyi, kun valtatie 6 rakennettiin lähistölle vuonna 1961. Sen jälkeen rakennus oli ollut lähinnä asuinkäytössä ja sittemmin kesämökkinä.

– Ei se ollut ihan koko aikaa ollut kylmiltään, vaan kesämökkikäytössä jostain 1980-luvulta siihen meidän ostohetkeen asti, kertoo Jokela.

Ensimmäisen talven aikana hän selvitti kaupan historiaa perusteellisesti: – Sain Mikkelin maakunta-arkistosta jopa kuvia ja muuta tietoa ja sain tietää entisiä kauppiaitakin. Se oli mielenkiintoista puuhaa.

Ensimmäisenä lämmitys kuntoon Kun kaupat oli tehty, alkoi perusteellinen suunnittelu ja remontointi, jossa vierähti ensimmäinen talvi.

– Talo myytiin irtaimistoineen, täällä oli ihan kaikki liinavaatteista ja polttopuista alkaen, kehuu Jokela.

Talossa oli tuolloin lämmitystä varten

7

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

kuusi tulisijaa: pönttöuuneja, kaksi hellaa ja pari kamiinaa, Porin Matti ja Timo-Uuni, joka on Jokelan mukaan ”karvalakkimalli” Porin Matista. Ensimmäisenä talvena niiden sytyttelyssä saattoi vierähtää tunti ennen kuin kaikki toimi ja talo lämpeni.

– Ensin hommattiin kaksi ilmalämpöpumppua, että saatiin peruslämmöt, kertoo Jokela. Talven 2010 aikana hän myös lämpöeristi talon yläpohjaa ja lisäsi sinne yli 80 kuutiota eristettä, eli noin 30–40 sentin lisäkerroksen vanhojen purujen päälle. Lämmintä asuintilaa on talossa nyt kaikkiaan 240 neliön edestä.

– Kun lämpö saatiin pysymään talossa, vaimo sanoi, että muutetaan tänne heti asumaan. Ei nyt ihan heti, mutta huhtikuussa 2010 muutettiin.

Taloon ei tullut tuolloin edes juoksevaa vettä. Itse asiassa vesiä ja viemäröintejä ei ollut koskaan ollutkaan, vain ulkohuussi. Varastosta löytyi vanha pulsaattoripesukone, jolla vaimo pesi pyykit saunalla vanhaan tyyliin.

Lupapiirustukset ja rakennesuunnittelu Tila- ja käyttötapamuutokset Korjausrakentamisen suunnittelu

✆ 044 521 5232

AUTOTALLIN OVET ULKO-OVET NOSTO-OVET ALUMIINIOVET

✆ 044 972 5647 www.ovipalvelumustonen.fi

Vain talon runko jäi ennalleen ÄT:

ALUEELLASI PALVELEVAT YRITTÄJÄT LÖYD

Vaikka kyseessä oli remontti, se edellytti rakennusluvan hankkimista, sillä vanha osuuskauppa kaipasi perusteellista korjausta. Periaatteessa ennalleen jäi Jokelan mukaan vain rakennuksen runko.

– Sähköt, LVI, kaikki muu meni uusiksi. Suunnittelin ja piirsin lupakuvat ja pistin rakennuslupa-anomuksen keväällä menemään.

Koska taloon ei ollut aiemmin tullut edes juoksevaa vettä, hän teki sinne uudet kosteat tilat alusta pitäen.

– WC ja suihkutilat tulivat talon toiseen päähän, niin sieltä piti kaikki aukaista ja repiä pois. Vuoden 2010 juhannuksena oli sitten vedet ja vessat sisällä.

Rakennusluvan saaminen edellytti kunnollista jätevesijärjestelmää. Käytössä on nyt kaksi viemärijärjestelmää mustille ja harmaille jätevesille.

– Harmaat vedet menevät imeytyskenttään harjulle ja mustat vedet säiliöön, joka tyhjennetään muutaman kerran vuodessa, kertoo Jokela.

Remontin yhteydessä talon energiatehokkuutta parannettiin muun muassa lisälämmöneristyksillä ja uusilla ikkunoilla ja viidellä ulko-ovella. Lisäksi rakennuslupa vaati koneellisen ilmanvaihdon asentamisen.

– Ilmanvaihdossa on poistoilmalämpöpumppu, joka ottaa poistoilmasta lämmön talteen ja puhaltaa sen takaisin tulokanaviin, lisää Jokela.

Ilmanvaihtoa varten ullakolle piti kaivaa eristeen alle satakunta metriä kanavia. Kanavisto tuli vanhojen purujen päälle, eli osa Jokelan edellisenä talvena lisäeristeeksi asentamasta puhallusvillasta täytyikin kaivaa nyt työläästi pois.

– Se oli pölyistä hommaa, piti ostaa moottorimaski työtä varten. Meni kaksi viikkoa siihen, kun sen putkiston sinne tein. Koneen asentaminen oli helpompaa, ei muuta kuin töpseli seinään.

www.omakotilehdet.fi /palveluhakemisto

www.rspk.fi RAKENNUS- JA SUUNNITTELUPALVELU KINNUNEN OY

Kysy lisää!

✆ 040 643 3743 044 976 2325

Parketti- ja puulattioiden hionnat, lakkaukset ja värjäykset • Lautaparketit, laminaatit ja vinyylikorkit • Tarvikemyynti ja asennus

Uusiksi menivät myös katto ja julkisivu Vesikatto oli aikoinaan vuotanut niin, että talossa näki edelleen, mistä vesi oli tullut sisään.

RAKENNUSPALVELUT KUNTOARVIOT RAKENNUSPIIRUSTUKSET



Sami Eskola 050 3070 510

8

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019 Timo Jokela

čč

Tämän pystyy sanomaan, että vanhan saneeraus maksaa yhtä paljon kuin uuden rakentaminen – tai enempikin.

– Siellä oli seiniä lahovaurioitunut jopa lähestulkoon purkukuntoon, Timo Jokela kertoo.

Vaikka vanhaa kattoa oli aikoinaan paikattu, myös yläkerran purueristeistä erottui vielä selvästi vuotopaikat, ja Jokela joutui poistamaan kosteuden kovettamia puruja. Rakennus olikin kehnossa kunnossa aika lailla aina ulko-ovia myöten.

– Kaikkien ovien edustat olivat lahovaurioituneita, kun tässä ei ollut vesikouruja ja vesi oli tippunut betoniportaille ja roiskunut siitä seinille.

Kaikki huonoksi mennyt piti siis purkaa pois ja asentaa uutta tilalle. Jokela poisti muun muassa 500 neliömetriä vanhaa tiilikattoa, oikaisi sen ja asensi tilalle uuden. Myös julkisivuverhoukset purettiin ja uusittiin, ja samassa yhteydessä julkisivu lisälämmöneristettiin. Samalla jouduttiin jatkamaan räystäitä.

– Julkisivulautaa meni viisi kilometriä ja sen lisäksi räystäslautaa ynnä muuta sellaista, kaikkiaan yhteensä 7–8 kilometriä puutavaraa.

Silti talo oli Jokelan mielestä paremmassa kunnossa kuin mitä olisi voinut odottaa.

– Vanha talohan tämä on, sen kyllä tarkkanenäinen aistii. Olin varautunut kaikkien lattioidenkin aukaisemiseen ja purkamiseen.

Harjun päällä sijaitseva rakennus oli pysynyt kuitenkin melko kuivana. Entisessä kyläkaupassa on yhä alkuperäiset puiset lankkulattiat, jotka olivat vielä hyvässä kunnossa.

– Lakaisin lankut ja pistin niihin maalit päälle. Alapohjaan jäi jonkin verran painumia, mutta niitä saa olla.

Vanhan korjaaminen maksaa mansikoita Rakennusalan ammattilaisena Timo Jokela teki itse suurimman osan remontista, apunaan toki putki- ja sähköasentajia.

Vaikka hän tekikin mahdollisimman paljon itse, kustannukset olivat tuntuvat.

– Kaikki maksaa. Sähkötyötkin maksoivat ainakin 15 000 euroa kaikkinensa ja ilmanvaihto sellaiset 10 000 euroa.

Jokela huomauttaa, että jos kaikki työt olisi teetetty vieraalla, hintaa olisi ollut varmaankin tuplaten.

– Se rahamäärä, mitä on tähän laitettu, siinä ei pääse koskaan omilleen. Tämän pystyy sanomaan, että vanhan saneeraus maksaa yhtä paljon kuin uuden rakentaminen – tai enempikin.

Rahan lisäksi remonttiin upposi aikaa ja vaivaa. Jokela ei lähde erittelemään, mikä vaihe vanhan osuuskaupan remontissa työllisti eniten.

– Vedet ja viemärit tulivat juhannukseen mennessä. Se ei ollut kuin kuukauden rykäisy pihatöineen, kun ne olivat siinä, hän kertoo esimerkkinä ja lisää, että kaikki työvaiheet olivat omalla tavallaan työläitä, laitettiinpa sitten viisi kilometriä uutta lautaa julkisivuun tai purettiinpa pois 500 neliötä vanhaa kattoa.

Silti vanhassa remonttikuntoisessa talossa on oma viehätyksensä, puhumattakaan vuosikymmenten aikana kertyneistä tarinoista ja ainutlaatuisesta tunnelmasta.

– Tännehän jäi paljon vanhaa, ja vanhaa pitääkin säilyttää, toteaa Jokela. Mukava yllätys oli esimerkiksi hieno vinolaudoitus, joka paljastui, kun salin seinältä

Timo Jokela

purettiin pois vanhat osuuskaupan aikaiset hyllyt ja kalusteet.

Ammattilainen aina avuksi kunnostamiseen Vanhasta osuuskaupasta on saatu uurastamisella nyt rakas koti. Mitä Timo Jokela sitten antaisi neuvoksi muille, jotka ovat kiinnostuneita vastaavasta remonttihankkeesta? Ensinnäkin hän painottaa, että ennen kuin ostaa vanhan talon, paikalle tulee pyytää ammattilainen katsomaan sitä – eikä hänen tapaansa vain ajaa paikalle ja todeta, että tämä on saatava.

– Ammattilainen näkee jo kun pihaan tulee, mikä on talotyyppi: onko se rintamiestalo, vuosisadan vaihteen hirsitalo

tai 60-, 70- tai 80-luvun talo. Niissä on kaikissa omat omituisuutensa ja tyyppivikansa, jotka me ammattilaiset tiedämme.

Kokenut ammattilainen näkee vanhan talon todellisen kunnon usein jo päälle päin. Jokela on työskennellyt paljon vanhojen rakennusten parissa ja kertoo, että monta kauppaa on pistetty jäihin sen vuoksi, että hän on joutunut toteamaan, ettei rakennuksen kunnostaminen enää kannata. Vaikka innokkaan ostajan pettymys voi olla silloin suuri, tämä välttyy sentään vielä suuremmilta harmeilta.

– Ja kaikki remontit pitäisi suunnitella ensin mahdollisimman hyvin, hän lisää.

Vanhaa rakennusta remontoidessa yllätyksiä voi tulla väistämättä vastaan, mutta kunhan kaikki remontin vaiheet on suunniteltu jo valmiiksi, valmistakin tulee.

VUODESTA 19

88

PYYDÄ MAKSUTON TARJOUS

ikkuna- ja ulko-ovi remontistasi, toteutamme suunnittelun toiveidesi mukaisesti.

Aki Nieminen 0400 901 943 Kuhmon Ikkuna Oy Sammontakojankatu 8, 88900 Kuhmo puh. 0400 994 503 • www.kuhmonikkuna.com

MUISTA KOTITALOUSVÄH ENNYS Max 4800 €/ koti talous

9

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

ĀĀLAKIPALSTA

Minna Romu, asianajaja, osakas Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy minna.romu@lindblad.fi Puh. 020 749 8193

Omakotitalon ostajan muistilista Laki edellyttää ostajaa tarkastamaan

hyvä käyttää apuna asiantuntijaa,

myös itse pyytää kiinteistöä koske-

kiinteistön huolellisesti. Jälkikäteen ei

esimerkiksi kuntotarkastajaa. Mitä

via asiakirjoja rakennusvalvonnasta.

voi virheenä vedota sellaiseen seik-

vanhempi kohde on kyseessä, sitä

Tärkeää on ainakin tarkistaa, että

kaan, joka olisi pitänyt tarkastukses-

suuremmalla syyllä kuntotarkastus

kiinteistöllä oleviin rakennuksiin ja

sa havaita. Ostajan kannattaa varata

kannattaa teettää. Kannattaa huo-

rakennelmiin on rakennuslupa. Suu-

riittävästi aikaa kiinteistön tarkasta-

lehtia siitä, että kuntotarkastaja on

remmat remontit ja perusparannuk-

miseen ja käydä paikalla useampaan

hankkinut AKK-pätevyyden tai aina-

set ovat saattaneet vaatia erikseen

kertaan. Asuinrakennuksen eri osat

kin, että hän noudattaa kuntotarkas-

rakennusluvan. Kiinteistön omistaja

täytyy käydä ajatuksella läpi.

tuksesta annettua KH-korttia. Näin

on vastuussa siitä, että rakennuksil-

Myyjälle tai välittäjälle kannattaa

voidaan varmistua siitä, että kunto-

le on asianmukaiset luvat kunnossa.

esittää kysymyksiä, mikäli sellaisia

tarkastus tehdään yleisesti hyväksy-

Ostaja voi siis kaupan jälkeen joutua

tulee mieleen. Talon historia on hyvä

tyn kaavan mukaan.

huolehtimaan lupien hakemisesta

tietää. Olennainen osa historiaa ovat

Rakennuksessa saattaa olla jokin

ja pahimmassa tapauksessa kysee-

eri korjaukset ja esimerkiksi kosteus-

rakenteellinen ongelma, jota ei pysty

seen tulee rakennuksen tai raken-

vahingot. Tulevan omistajan näkö-

toteamaan rakenteita avaamatta. Mi-

nelman purku. Rakennusvalvonnan

kulmasta on erittäin tärkeää osata

käli kuntotarkastaja havaitsee tällai-

asiakirjoihin kannattaa siis tutustua

käyttää rakennuksen eri laitteita,

sen riskin, myyjän kanssa kannattaa

etukäteen.

esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmää.

miettiä, voisiko asiaa tutkia tarkem-

Myyjältä voi kysellä tietoja naapureis-

min. Usein myyjät ovat haluttomia

kiinteistötietojärjestelmän

ta ja lähialueesta.

”rikkomaan” myyntikunnossa olevaa

lainhuutotilanne, rasitustodistus ja

Ostajia usein kiinnostaa rakennuk-

rakennusta, mutta toki on myös myy-

kiinteistörekisteriote. Kiinteistörekis-

sen pinta-ala. Jos pinta-alatieto on

jän intressissä selvittää rakenteelliset

teriotteelta ilmenevät muun muassa

annettu, ostajan kannattaa kysyä, mi-

ongelmat ennen kauppoja. Ostaja voi

kiinteistön rasitteet. Ostajan tulee

hin tieto perustuu. Jos pinta-alalla on

tarjoutua kustantamaan tutkimukset

myös olla selvillä alueen kaavamää-

ostajalle suuri merkitys, pinta-alan voi

kokonaan tai osittain. Mikäli avauksia

räyksistä.

mittauttaa asiantuntijalla.

ei tehdä, ostaja ottaa riskin ostaes-

Ostajan ei kannata olettaa mitään.

saan kohteen.

Ostajan tulee käydä läpi lisäksi tiedot:

Ostaja voi huolellisella toiminnalla estää riitojen syntymisen. Toki tähän

Mitä vanhemmasta talosta on kyse,

Vaikka tarkastuksen pääpaino on

vaaditaan myös myyjän myötävai-

sitä todennäköisemmin siinä on kor-

rakennuksessa, myös kiinteistön piha

kutusta. Mikäli kaikista varotoimen-

jaustarvetta. Mikäli ostajalle on tärke-

ja esimerkiksi rajat tulee käydä läpi.

piteistä

ää saada esimerkiksi peruskorjattu

Ostajaehdokas saa yleensä kiin-

kiinteistössä

paljastuu kaupan jälkeen virhe, os-

rakennus, kaikkia korjauksia koskevat

teistönvälittäjältä

kiinteis-

tajan velvollisuus on ilmoittaa tästä

tiedot täytyy pyytää myyjältä kirjalli-

töä koskevaa asiakirjamateriaalia.

virheestä myyjälle mahdollisimman

sesti. Pelkkien pintaremonttien vuok-

Tähän materiaaliin täytyy tutustua

pian. Mikäli reklamaatiota ei tehdä

si ostaja ei voi olettaa, että rakenteita

huolellisesti. Ostaja ei voi virhee-

kohtuullisessa ajassa, ostaja saattaa

olisi uusittu.

nä vedota sellaiseen asiaan, mikä

menettää oikeuden vedota virhee-

asiakirjoista ilmenee. Ostaja voi

seen.

Rakennuksen tarkastamisessa on

paljon

huolimatta

10

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Media Potentian kuva-arkisto

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Kattoremontti koskee koko taloa Katon uusiminen voi vaikuttaa rakennukseen laajemmin kuin luulisi.

Kattoremontin yhteydessä kannattaakin paneutua myös rakennesuunnitteluun, jotta uusi katto ei tuo mukanaan hiljalleen eteneviä kosteusvaurioita.

Talon vesikatto on alttiina monenlaiselle kuormitukselle. Lumen, tuulen ja veden painon aiheuttaman rakenteellisen kuormituksen lisäksi siihen kohdistuu myös kosteusteknistä rasitusta: riepottelevathan kattoa Suomessa vuoroin lumi, sade ja jää. Jos katon yläpohjassa ei ole höyrynsulkua, kosteusrasitusta tulee lisäksi myös rakennuksen sisäpuolelta, sisäilman höyrystä ja lämmöstä.

Hyvällä ylläpidolla katolle saadaan toki vuosikymmenten elinkaari, mutta väistämättä katto tulee ennen pitkää käyttöikänsä päähän. Viime aikoina on kuitenkin noussut esiin tapauksia, joissa omakotitalon omistajille on kaupiteltu täysimittaisia kattoremontteja aggressiivisesti ja pahimmillaan jopa ilman todellista

tarvetta.

Miten tavallinen talonomistaja voisi sitten tietää, milloin katon uusiminen on todella tarpeen, ja miten siitä tulisi sopia, jotta remontista ei seuraisi kalliita jälkiselvittelyitä – ja pahimmillaan jopa lisäkorjauksia?

Kattoremontti vaatii rakennesuunnittelua Hämeen ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tuntiopettaja Hannu Fagerlund kehottaa ottamaan kattoremonttiin mukaan rakennusalan ammattilaisen, jolla on rakennustekniikan koulutus. Puolueeton ammattilainen toimii sekä hankkeen suunnittelijana että

valvojana, ja osaa huomioida katon uusimisen vaikutukset rakenteisiin.

– Urakoitsija voi tehdä työtä siinä uskossa, että tekee hyvää ja oikeaa jälkeä.

Ei ole kyse siitä, että haluaa pettää, vaan rakennustekninen tietämys ei ole välttämättä riittävä.

Fagerlund tietää mistä puhuu. Hänellä on takanaan 18 vuoden kokemus rakennusurakoinnista, paljolti juuri vanhojen talojen parissa. Viimeiset neljä vuotta hän on ollut HAMK:in palveluksessa opettajana, ja tekee nykyisin myös konsulttina suunnittelua, valvontaa ja rakennuttamista. Hän kertoo saavansa jatkuvasti pyyntöjä tulla selvittelemään remonteista aiheutuneita riitoja.

– Virheitä valitettavasti tulee, kun re-

montteja tehdään ilman mitään rakennesuunnitelmia. Kosteus muhii 5–10 vuotta, ja tulee rakenteellisia ongelmia.

Remontin luvanvaraisuus tulee selvittää Kun vanha huonokuntoinen katto vaihdetaan uuteen, miten suuri remontti on sitten kyseessä?

– Yleensä siinä täytyy ensinnäkin tarkastella, onko kysymyksessä pelkkä katteen vaihto vai onko tapahtunut syystä tai toisesta rakenteellisia vaurioita: onko vanha kate vuotanut ja päässyt aiheuttamaan vaurioita rakenteisiin ja lämmöneristeisiin. Se ratkaisee, millä asteella korjaus pitää tehdä, kertoo Hannu Fager-

lund.

Hän kehottaa myös kysymään aina valvovalta kunnan lupaviranomaiselta, onko kyseessä rakennus- tai toimenpideluvan alainen toimenpide. Jos kyseessä on luvanvarainen työ, sillä täytyy olla lain mukaiset suunnitelmat, ja jos se edellyttää rakennuslupaa, tarvitaan myös vastaava työnjohtaja.

– Niillä vältettäisiin väärin tehtyjä rakenteita ja turhia riitatapauksia.

Jos rakennesuunnittelua ei ole huomioitu, seurauksena voi olla, että rakenteet eivät pääse enää tuulettumaan ja niihin kertyy kosteutta. Fagerlundin mukaan vanhoissa rintamamiestaloissa tämä on tyypillinen ongelma, sillä niiden tuuletustila on tavallisesti liian pieni.

– Vanha betonitiilikatto on ollut sen verran harva, että kosteus on päässyt virtaamaan sen läpi. Sitten katto vaihdetaan, siihen lyödään peltikatto ja muovinen aluskate, joka ei enää hengitä.

Tyypillisesti talon sisäpuolella ei ole myöskään höyrynsulkua. Talonomistaja saakin sitten vain ihmetellä, miksi kattoremontin jälkeen kattoon tulee valumajälkiä tai talossa ilmenee hajuhaittoja.

Katto uusiksi – vai vanha katto kuntoon?

– Katto vaihdetaan, kun sen korjaaminen ei ole enää kustannustehokasta ja katteen vaihto on halvempaa kuin korjaaminen, tiivistää Fagerlund. Hän lisää, että toki silloinkin talon omistaja tarvitsee jonkun puolueettoman tahon tekemään kartoituksen katon kunnosta.

– Hyviä, toimiviakin kattoja puretaan siinä uskossa, että ne vuotavat, vaikka ongelma onkin se, että alakautta tulee kosteutta rakenteisiin, kun ei ole höyrynsulkua.

Jos talon rakenne ei toimi kosteusteknisesti, sisäilman kosteus kondensoituu, muuttuu vedeksi ja painovoima tuo sen taas alas, jolloin näyttää siltä, että katto vuotaa. Usein noissa tapauksissa tulee ilmi, ettei yläpohjassa ole riittävästi tuuletustilaa.

Fagerlund kertoo, että vanhemmissa taloissa saattaa olla vielä jopa käsintehtyjä peltikattoja tai vanhoja konesaumakattoja, joissa käytetyt pellit ovat nykyisiä vahvempia.

– Vaikka maalit olisivat päässeet kulumaan pois, niissä voi olla niin paksut pellit, ettei niitä kannata ryhtyä vaihtamaan.

Jos peltikate vaihdetaan uuteen, sen vahvuus saattaa jopa puolittua.

Niille voikin riittää, että katosta korjataan vain vaurioitunut osa. Kun katto vielä puhdistetaan ja maalataan, siitä saadaan melkein taas kuin uusi.

Katemateriaalin vaihtaminen ei ole mutkatonta Pientaloissa tyypillisiä katemateriaaleja ovat esimerkiksi pelti, tiili ja huopa. Fagerlund huomauttaa, että jos materiaalia muutetaan, muutos tulee suunnitella niin, että rakenne kestää materiaalin vaihdon ja uuden kuormituksen.

– Jos ollaan kaava-alueella, on mahdollisesti säädetty, millainen katemateriaali käy. Jos se halutaan vaihtaa, on rakennusvalvontaviranomaisen tehtävä käsitellä lupa, hän muistuttaa.

11

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

– Koskee se sitten mitä tahansa, jos tyyli, väri tai materiaali muuttuu, se on aina luvanvarainen hanke.

Fagerlund kertoo, että kattoremontteja tehdään kuitenkin paljon luvitta. Tästä voi seurata jälkikäteen ongelmia esimerkiksi vakuutusyhtiön kanssa, jos korjaus on tehty virheellisesti ja siitä aiheutuu vaurioita rakenteisiin.

– Ne reunaehdot tulisi tarkastella. Ja jos vanha katto korvataan tiilikatolla ja sille asennetaan uusi aluskate, täytyy huolehtia, että siinä välissä on aluskatteen vaatimat tuuletustilat.

Kun esimerkiksi huopakatto vaihdetaan peltikattoon, katolle täytyisi myös asentaa putoamissuojat ja lumiesteet ja mahdollisesti muuttaa sadevesijärjestelmääkin.

Kaikissa katemateriaaleissa on hyvät ja huonot puolensa, toteaa Fagerlund. Siksi ei voida yksiselitteisesti todeta, mikä niistä olisi paras, vaan se on usein ulkonäköja toiminnallinen kysymys.

– Peltikate on nopea asentaa ja kustannustehokas. Tiilikatto ja peltikatto ovat pitkäikäisiä oikein hoidettuina. Huopakatolla on meidän olosuhteissamme väistämättä lyhyin elinkaari, mutta sillä on muita etuja.

Huopakatto on lisäksi äänetön, ja talven lumet eivät lähde liukumaan sillä, joten lumiesteitä ei tarvita.

– Loivilla katoilla siitä saadaan ehdottomasti tiivein kate, kyllä kaikki tasakatot tehdään huopakattoina.

Kattoremontin hintahaarukka vaihtelee Omakotitalon kattoremontin kustannuksista on vaikea antaa mitään yleispätevää arviota. Hannu Fagerlund muistuttaa, että paljon riippuu siitä, miten laaja remontti on ylipäätään kyseessä.

– Onko kyseessä pelkkä pinnoitteen vaihto, vai täytyykö vaihtaa aluslaudoitukset ja ruoteet tai tehdä rakenteellisia muutoksia.

Hän lisää, että jo pelkästään katemateriaalien hintahaarukka on suuri.

– Halvimmat katemateriaalit lähtevät jostain seitsemästä eurosta ylöspäin ja aina 20 euroon asti neliömetriltä. Tiilikatto ja konesaumattu peltikatto ovat arvokkaimmasta päästä. Sitten tulee profiilipellit ja eri huopakatteet riti rinnan, riippuen mikä siinä on pinnoite.

Karkeasti arvioiden tavallisen peltikaton uusiminen maksaa Fagerlundin mukaan noin 50 euroa neliömetriltä, kun uusiksi menevät niin aluskatteet, ruoteet, otsalaudoitus kuin pinnoitteetkin.

– Siinä menee sitten pääkannattimia myöten kaikki uusiksi. Siitä hintaluokasta lähdetään yleensä liikkeelle, riippuen tuleeko jotain kalliimpia pinnoitemateriaaleja.

Oikein tehtynä ja huollettuna uuden katon elinkaaren pitäisi Fagerlundin mukaan olla lähemmäs 30 vuotta, oli kyseessä sitten mikä katemateriaali tahansa. Hän huomauttaa, että jos katon korjaamiseen laitetaan 7 000–8 000 euroa, kattoremontin suunnittelu on sen päälle pieni investointi.

– Jos maksaa 500 euroa suunnittelusta jollekin, se on halvempi kuin että talo menee pilalle ja siihen tehdään 5–10 vuoden päästä 20 000 euron remontti.

Kattoremontista kannattaa sopia kirjallisesti Konsulttina Hannu Fagerlund on päässyt osallistumaan myös kattoremontteja koskevien riitojen jälkiselvittelyihin.

Yleisin ongelma hänen mukaansa on, että remontista ja sen hinnasta on tehty vain suullinen sopimus.

– Kun työ on tehty, siitä tulee erimielisyyttä. Vaikka suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen, sen toteennäyttäminen on vaikeampaa.

Kattoremontista kannattaa siis sopia kirjallisesti, tai suullisesti sovittaessa lähettää urakoitsijalle vielä ainakin sähköposti, johon sovitut asiat on kirjattu. Fagerlund myös suosittelee, että sopimuksentekovaiheessa käytäisiin läpi kohta kohdalta, mitä toimitus sisältää.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston nettisivulta voi ladata avukseen pienremontin sopimusmallin, josta selviää, mitä urakkasopimuksen olisi hyvä sisältää. Näitä ovat muun muassa sopijaosapuolet ja näiden yhteystiedot, sekä käyttääkö urakoitsija remontissa aliurakoitsijoita.

Lisäksi sopimuksessa on määriteltävä remontin kohde ja ennen kaikkea työn sisältö, mutta myös työn hinta ja sekä käytettävät materiaalit.

Työturvallisuus on tärkeää kattoremontissa Urakkasopimuksessa on sovittava myös laskutusperusteet: Maksetaanko re-

montti esimerkiksi vasta sitten, kun se on valmistunut, vai vaiheittain, kun tilaaja on ensin hyväksynyt kunkin työvaiheen? Laskutetaanko työ tuntiperusteisesti vai urakkahintana?

Fagerlund kertoo maksuerätaulukon olevan olennainen asia urakkasopimuksessa.

– Remonttia ei koskaan kannata maksaa etukäteen kokonaan. Lähtökohta on, että kun sopimus allekirjoitetaan, siinä vaiheessa maksetaan 10–20 prosenttia.

Fagerlund itse teettäisi kattoremontin luotettavaksi tiedetyllä urakoitsijalla tuntityönä. Urakkahintaan joudutaan hänen mukaansa usein laskemaan mukaan hieman ylimääräistä, koska urakoitsija ei vielä tiedä työn lopullista kestoa.

Fagerlund lisää, että voimassa oleva vastuuvakuutus ja työturvallisuuden huomioiminen ovat myös merkki vastuullisesta toimijasta.

– Putoamisia sattuu valitettavan usein näissä kattotöissä. Kovasti näkee näitä pienempiä toimijoita, jotka keikkuvat siellä ilman asianmukaisia suojavarusteita, kaiteita tai telineitä.

Jos remonttia ei kuitenkaan teetetä urakoitsijalla, vaan tilaaja ottaa sitä varten työntekijän palkkasuhteeseen, hän on yhtä kuin työnantaja ja velvollinen noudattamaan lain määräyksiä myös työturvallisuuden osalta.

P JA AIKA LU LLI OT NE ET TA N VA

OMAKOTITALOJEN JA KESÄMÖKKIEN KATTOREMONTIT KAINUUN ALUEELLA

044 742 8010 Ota yhteyttä! kysy lisää

ja

Olemme tuottaneet laadukkaita katto- ja rakennuspalveluita pohjoissuomalaisille asiakkaillemme jo vuodesta 1999.

Jokaisessa kohteessamme pyrimme löytämään asiakkaalle parhaimman kokonaisratkaisun. Sen minkä suunnitteluosaajamme suunnittelevat sen ammattitaitoiset rakentajamme myös toteuttavat, kustannustehokkaasti, ajallaan ja takuutyönä.

Soita, niin sovitaan ilmainen suunnittelu- ja kustannuslaskelmakäynti teidän kotiinne.

Vesikattopalvelu Kemppainen Oy Lankkukuja 6, 87400 Kajaani Puh. 08 613 4228

www.vesikattopalvelu.fi

12

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Dreamstime

Teksti: Saara Pakaslahti

Terassi siistiksi ja lasipinnat puhtaiksi Kirkkaiden lasien läpi kelpaa suunnata katse kohti kesää, ja siisti terassi ryhdistää koko talon ilmettä. SSTL Puhtausala ry:n puhtausasiantuntija Minna Kyllinen kertoo vinkit terassin ja ikkunoiden puhtaanapitoon.

Lämpötilan ollessa plussalla on oikea aika pestä terassin lasitus ja talon ikkunat. Sopivin sää lasien pesuun on pilvipouta.

– Jos pesee lasipintoja aurinkoisella säällä, lasipintaan tulee heijastuksia, eikä puhtaustulosta näe. Aurinkoisella säällä pesuliuos saattaa myös kuivua lasin pintaan ennen kuin sen ehtii kuivata pois, puhtausasiantuntija Minna Kyllinen SSTL Puhtausala ry:stä kertoo.

Jos lasinpesu-urakkaan kuitenkin ryhtyy aurinkoisella ilmalla, kannattaa mahdollisuuksien mukaan pestä lasit sellaisessa järjestyksessä, että taloa kiertää auringon mukana, varjon puolella pysyen.

Paras puhdistusaine lasipintojen pesuun on tavallinen, neutraali astianpesuaine oikein annosteltuna.

– Jotkin markkinoilla olevat sumutettavat lasinpesuaineet sisältävät isopropanolia, eli ovat alkoholijohdannaisia,

eivätkä kovin käyttäjä- tai ympäristöystävällisiä. Joillakin sumutettavilla lasinpesuaineilla saattaa olla taipumus myös kerrostua pinnalle ja näin harmaannuttaa lasipinnat, kertoo Kyllinen.

Käsinpesu on edelleen valttia lasien pesussa Lasien pesusta selviää laadukkaalla ikkunanpesimellä, ikkunankuivaimella ja pit-

källä varrella.

– Jos ikkunanpesintä ei ole, ikkunat voi pestä myös siivouspyyhkeellä. Mutta ikkunankuivain tarvitaan joka tapauksessa.

Lasien pesuun voi toki halutessaan ottaa apuun myös laitetekniikkaa.

– Markkinoilla on erilaisia lasien pesuun tarkoitettuja koneita, jotka pesevät ja kuivaavat pinnat. Uusin tulokas on ikkunanpesurobotti, joka ohjelmoidaan

kaukosäätimellä pesemään ikkunat.

Huomioitavaa on, että astianpesuaine ei vaahtoamisen vuoksi sovellu koneiden kanssa käytettäväksi.

Puhtausalan ammattimaisesta näkökulmasta nämä koneet ja robotit soveltuvat ammattimaiseen ikkunoiden puhtaanapitoon.

– Kotitalouksiinkin koneita myydään runsaasti, mutta perinteinen käsimenetelmin tehty ikkunanpesu tuottaa varmasti yhtä laadukkaan puhtaustuloksen kuin koneet, Minna Kyllinen kertoo.

Terassilasitusten ja muiden korkealla sijaitsevien lasipintojen pesussa täytyy huomioida turvallisuus ja ergonomia.

– Lasien pesussa tulee käyttää säätövarrellisia välineitä, ja välttää keittiöjakkaralle kiipeilyä.

Heikosti emäksinen pesuaine apuun tarvittaessa Olipa kyse sitten terassin tai ikkunoiden puhtaanapidosta, on lasien, ikkunanpuitteiden, ikkunalautojen, listojen, kiskojen, katteiden sekä lattian puhdistaminen hyvä aloittaa imuroinnilla. Imuroinnissa kannattaa edetä aseptisesti ylhäältä alas ja puhtaammasta likaiseen.

– Terassin katteen sisäpuolen puhdistamisessa imurointi on usein riittävä. Imurilla pääsee hyvin myös pieniin rakoihin ja koloihin, joita on ovissa ja ikkunoissa. Suositeltavaa on käyttää imurissa harjasuulaketta, joka ei naarmuta rakenneosia, Kyllinen toteaa.

Lasipintoja pestessä täytyy niin ikään välttää raapivia ja teräviä välineitä.

Terassin ja ikkunoiden alumiini- tai puuosat pyyhitään nihkeällä mikrokuituisella siivouspyyhkeellä ja neutraalilla puhdistusaineella.

Tavallinen astianpesuaine kykenee irrottamaan rasvaa ja nokilikaa paitsi lasipinnoilta, myös esimerkiksi ikkunalaudoista, mutta tarvittaessa apuun voi ottaa vahvemman aineen: – Jos osat ovat oikeasti tosi nokisia, ja noki on vähän pinttynytkin kiinni, voi puitteille ja ikkunalaudoille tehdä oman pesuliuoksen heikosti emäksisestä puhdistusaineesta. Tällöin puhutaan puhdistusaineesta, jonka pH on väliltä 8.1–10, Minna Kyllinen sanoo.

Tarkkuutta pinnoitettujen lasien puhdistamiseen Aina ennen varsinaista pesua kannattaa tarkistaa, onko lasi pinnoitettu.

Pinnoituksen merkkinä lasissa tulisi olla pinnoituksesta kertova tarra, sillä pinnoite ei välttämättä näy mitenkään ulospäin.

– Pinnoitettua lasia ei saa kuivapuhdistaa, vaan siivouspyyhkeen tai ikkunanpesimen nukan tulee olla kostutettu kunnolla. Pinnoitettuun lasiin ei saa käyttää mitään teräviä lastoja tai muita raapivia välineitä, vaan tahrat poistetaan liottamalla normaalilla astianpesuaineella ja mikrokuitupyyhkeellä. Silikonipitoisia puhdistusaineita tulee myös välttää pinnoitetuilla laseilla, koska niistä voi jäädä kalvo lasin pintaan, jolloin pinnoite ei toimi kuten

13

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

sen pitäisi.

Lasipintojen pesussa kannattaa Minna Kyllisen mukaan noudattaa aseptista etenemisjärjestystä ylhäältä alas ja puhtaammasta likaiseen. Näin pesuvesi pysyy puhtaampana.

Toinen koulukunta suosittelee pesemään lasit ulkoa sisälle päin. Tällä tavalla pesutuloksen näkee paremmin, mutta pesuvettä täytyy vain vaihtaa riittävän usein.

– Jos terassilasit saa niputettua, voikin olla helpompi pestä niistä ensin ulkopinnat ja sitten avata lasit paikoilleen ja pestä sisäpinnat.

Katot Peltityöt Sadevesijärjestelmät Tikkaat Kattoturvatuotteet Laatutili-rahoitus

Terassin lattialle isompi pesu käyttökauden alussa

040 808 5303 Ismo Korhonen | 040 801 9488 Satu Kinnunen www.vesivek.fi

Yksi terassin puhtaanapidon keskeisimpiä kohteita on terassin lattia. Se puhdistetaan lian ja materiaalin mukaan. Lattian puhdistukseen voi tarvittaessa käyttää neutraalia tai heikosti emäksistä puhdistusainetta.

– Terassin lattian pesuun voi käyttää pesuharjaa tai hankausmoppia, jonka pinnassa on lyhyttä nailonlankaa. Näin pesuun saadaan mekaanista hankausta ja lisää tehoa. Pesussa voi käyttää myös painepesuria, mutta liian kovaa veden painetta ei pidä käyttää, jotta terassilaudat eivät ala tikkuuntumaan, muistuttaa Kyllinen.

– Oma tapani puhdistaa puuterassin lattia käyttökauden alussa on pestä lattia mäntysuopaliuoksella. Kastelen terassin painepesurilla ja levitän puhdistusaineliuoksen. Sitten käyn lattian läpi hankausmopilla ja huuhtelen painepesurilla. Lopuksi kuivaan vielä lattiakuivaimella, jotta puupinta kuivuu nopeammin, ja puhtaustuloksen näkee heti, Kyllinen kertoo.

Asennukset Kainuu, Pyhäntä, Sukeva, Valtimo

Soita tai tule käymään! Kettukalliontie 11, Kajaani

Joko olet tutustunut ? www.omakotilehdet.fi

Lasitus helpottaa terassin puhtaanapitoa Kun terassia siivotaan ja huolletaan säännöllisesti, siellä on mukava nauttia olosta. Samalla tulee varmistaneeksi, että terassin rakenteet säilyvät näiltä osin mahdollisimman hyvinä.

Terassi kannattaa siivota perusteellisesti sekä käyttökauden alussa että lopussa. Kauden aikana riittää ylläpitävä siivous tarpeen mukaan.

– Puupintaisella terassilla pärjää hyvin pitkälti sillä, että lattialta lakaisee irtoroskat ja pölyn pois pehmeällä harjalla.

Mikäli terassin puhtaanapitoa haluaa helpottaa, kannattaa mahdollisuuksien mukaan harkita terassin lasittamista. Minna Kyllisen mukaan vuodenaikojen ja sään vaihtelujen vaikutukset materiaaleihin vähenevät oleellisesti, kun terassi on lasitettu. Avoterassi voi kerätä enemmän likaa kuin lasitettu, ja siksi terassin puupinta voi olla alttiimpi esimerkiksi sieni- tai homekasvustolle.

– Terassi pysyy paremmassa ja puhtaammassa kunnossa lasitettuna. Lasitus suojaa terassin pintoja ja kalusteita muun muassa siitepölyltä, puiden lehdiltä, ilmassa olevalta noelta ja sateelta. Ajatus siitä, että lasitetun terassin puhtaanapito on työläämpää kuin lasittamattoman, ei välttämättä pidä paikkaansa, Kyllinen sanoo.

Lasiterassi pidentää kesää kuukausilla Lasiterassit Valmisterassit Parvekelasitukset Sisustuslasit 044 3341 483, 044 334 1490 | helmiglass.fi | myynti@helmiglass.fi

14

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Pixabay

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Koti kiertoon Omakotitaloon ei välttämättä kannata teettää hintavia remontteja myynnin vauhdittamiseksi. Jo yleinen siisteys ja pienet viimeistelyt riittävät antamaan siitä paremman mielikuvan ostajaehdokkaille.

Uusi elämä kutsuu, ja vanha koti on päätetty syystä tai toisesta myydä. Miten paljon omakotitaloa kannattaisi remontoida tai kohentaa, jotta se menisi kaupaksi pian ja hyvällä hinnalla? Luonnollisesti useimpien toiveissa on, että remonttiin käytetyt rahat eivät menisi kankkulan kaivoon, vaan nostaisivat talosta saatavaa kauppahintaa tuntuvasti.

Varsinais-Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtaja Jouni Paasio ei suosittele tekemään omakotitaloon suurta kylpyhuone- tai keittiöremonttia ennen kuin se laitetaan myyntiin. On nimittäin suuri todennäköisyys, että remontin kustannuksissa ei päästäkään niin sanotusti omilleen.

– Jos suhteuttaa remonttikulut myyntihintaan, riski on olemassa, koska remontointi maksaa niin paljon, hän toteaa. Lisäksi kun remonttia tehdään käytännössä toista ihmistä eli potentiaalista ostajaa varten, tätä on vaikea miellyttää – onhan ostajaehdokkaan makutottumuksia mah-

dotonta tietää.

Paasio myös huomauttaa, että kylpyhuone- ja keittiöremontit ovat pinnoiltaan kalleimmat remontit, mitä omakotitaloissa yleensä tehdään. Ostajat eivät ole välttämättä valmiita maksamaan talosta lisähintaa remonttikulujen edestä.

Hän lisää tämän olevan aina toki tapauskohtaista.

– Omakotitalossa sijainti on merkittävä asia. Jos talo sijaitsee priimapaikalla, voi olla, että siitä saa omat pois.

Pienet keskeneräisyydet kuntoon Suurten remonttien sijaan usein kannattaa ennemminkin huolehtia kuntoon pikkuasiat, kuten repsottavat listat tai nuhruiset tapetit. Nyrkkisääntönä niiden osalta Paasio neuvoo talonomistajaa kuvittelemaan, että tämä tulisi kotiinsa ensimmäistä kertaa, ja katsomaan sitä tuorein silmin.

– Jos silmään ottaa sitten jokin, jonka saa kuitenkin pienellä kustannuksella laitettua kuntoon, se kannattaa tehdä. Se lisää ostajapotentiaalia, tai ei ainakaan karsi niin paljon ostajia pois.

Hän kertoo ohjeistavansa asiakkaitaan paljonkin talon kohentamisessa myyntikuntoon, etenkin jos kohteessa on vielä jotain keskeneräisyyksiä.

– On esimerkiksi ryhdytty tekemään remonttia, vaihtamaan ovia tai ikkunoita.

Tai jotain listoituksia puuttuu, tällaiset on yleisimpiä.

Mikäli talossa on listoja laittamatta tai tapetit repsottavat, ostajaehdokkaalle tulee helposti mielikuva tai epäilys siitä, että taloa on muutenkin ylläpidetty huolimattomasti.

– Jos lattiassa näkyy, että kukkapurkki on vuotanut ja parketissa on pieni jälki, olen välillä neuvonut, että kannattaa miettiä lattian vaihtamista kokonaan, Paasio mainitsee.

Vaikka jälki ei olisikaan merkittävä,

pelkästään noussut sauma tai kupruinen parketti, jo se voi merkitä ostajaehdokkaan mielessä mahdollista kosteusvaurioita. Tuollaiset pikkuviat saadaan kuitenkin korjattua pienellä kustannuksella, jolloin turhia epäilyksiä ei pääse heräämään.

– Ei niin, että lähtisi missään tapauksessa peittämään mitään. Totuus kuitenkin on, että jos vain kasteluvedet ovat vuotaneet ja parketti tai laminaatti on mennyt kuprulle, se ei tarkoita, että talossa on kosteusvaurioita.

Liian persoonallinen myyntiremontti ei kannata Kiinteistönvälittäjän ammattitaitoon kuuluu, että hän saa suunsa auki tarvittujen kohennusten suhteen, vaikka kyseessä ovat ihmisten kodit.

– Jos välittäjä havaitsee, että talosta saadaan pikkuvaivalla myyvempi mielikuva, totta kai se pitää tehdä, toteaa Paasio ja

A&K Omakoti 1/2019

15

www.omakotilehdet.fi 

Kiinteistönvälitystä minulta Sinulle.

2,97 % TAI KIINTEÄ VÄLITYSPALKKIO

JUHO KASA p. 040 821 7172 juho.kasa@linnalkv.fi linnalkv.fi

Pixabay

lisää, että virheitä ei kuitenkaan pidä lähteä piilottamaan.

– Iso trendi on, että talo on joko ihan viimeisen päälle muuttovalmis tai ihan toisin päin, jolloin hinnassa on huomioitu, että se laitetaan kokonaan uusiksi.

Kun talo jää noiden kahden ääripään välille, se saattaakin mennä hitaammin kaupaksi.

– Jos joku siihen päätyy, että lähtee remonttia tekemään, tekee sitten hyvin neutraalina, suosittelee Paasio. Todennäköisesti uusi omistaja laittaa kotinsa kuitenkin oman makunsa mukaan.

Jos talo on turhankin persoonallisesti remontoitu, se saattaa jopa hidastaa omakotitalon myyntiä. Paasio muistuttaa, että omakotitalot ovat kuitenkin isoja ostopäätöksiä.

– Kyllä se tarkoittaa sitä, että vaikka olisi viimeisen päällekin tehty remontti, ostajakunta pienenee, jos se on hirveän persoonallinen. Mitä räikeämmät on esimerkiksi värivalinnat materiaaleissa, kyllä se myynti on vaikeampaa. Jonkun silmään ne voivat sopia, mutta miten sitten löytäisi juuri sen ostajan?

Yleinen siisteys antaa parhaan mielikuvan Pintaremontin tai stailauksen sijaan kaupanteon vauhdittamiseen riittää usein jo sekin, että talosta poistetaan turhia tavaroita esittelykuvien ottamisen ja näyttöjen ajaksi. Liiallinen tavarapaljous ei auta tuomaan esille myyntikohteen parhaita puolia, mistä esittelyssä on perimmiltään kyse.

Jouni Paasio korostaa myös yleisen siisteyden merkitystä: taloa myytäessä kunnon siivous onkin aina paikallaan.

– Tapoja on kuitenkin yhtä paljon kuin välittäjiä, hän huomauttaa. Joitain kiinteistönvälittäjiä ei tavaramäärä kiinnosta yhtään, eikä se ole mikään kaupankäynnin este.

Paasio kertoo, että parin viime vuoden aikana on nostanut päätään myyntistailaaminen, jossa asunto sisustetaan myyvemmän näköiseksi. Kohde saatetaan kalustaa omistajan omien tavaroiden sijaan uusiksi vuokrakalusteilla, jotta siitä saadaan herätettyä erilainen mielikuva.

Paasio kuitenkin pohtii, saadaanko myyntistailauksesta välttämättä irti sillä tavoiteltua hyötyä. Hänen mukaansa talo saadaan usein kyllä myyvän näköiseksi olemassa olevillakin huonekaluilla.

– Kyllä se omalla tavallaan on kiinteistönvälittäjän tehtävä saada ihmiset

ymmärtämään, että huonekaluja ei siinä myydä. Tänä päivänä on tietysti myös poikkeuksia.

Joillakin kiinteistönvälittäjillä myyntistailaus saattaa kuitenkin sisältyä palveluun, ja stailausta markkinoidaan sillä, että talosta saadaan sen avulla parempi myyntihinta.

– Mitään totuudenperäistä tilastointiahan sen vaikutuksesta ei ole, mutta eipä ole toisinkaan päin.

ÄT:

ALUEELLASI PALVELEVAT YRITTÄJÄT LÖYD

www.omakotilehdet.fi /palveluhakemisto

Omakotitalokauppa käy ympäri vuoden Kun talo on saatu edustavaan kuntoon, mikä olisi sitten paras ajankohta laittaa se myyntiin? Jos kiinteistönvälittäjiltä kysytään, paras aika talon myymiselle on aina nyt. Tämä pitääkin Paasion mukaan hyvin pitkälti paikkansa.

– Yleinen käsitys on se, että kevät on parasta myyntiaikaa ja kauppamäärällisesti se onkin. Kauppamääristä on ainakin tehty tilastoa, jonka mukaan kevät ja syksy ovat vilkkainta myyntiaikaa.

Hän huomauttaa, että keväällä ostajaehdokkaita voi olla toki enemmän liikkeellä. Kääntöpuolena myös myynnissä olevia kohteita on silloin yleensä enemmän, jolloin kilpailu ostajista on kovempaa.

– Mitä vähemmän on kilpailua, sitä helpommin se oma talo menee kaupaksi.

Paasion mukaan ei ole mitään syytä viivytellä talon laittamista myyntiin, vaikka esimerkiksi piha olisi kauneimmillaan vasta heinäkuussa.

– Ja jos talo ei tule myydyksi, ei ole mitään syytä ottaa sitä talveksi pois myynnistä. Kyllä se omakotitalokauppa käy ympäri vuoden.

Paasio toteaa, että hyvän markkinatilanteen – joka ainakin Turussa parhaillaan vallitsee – ongelma on, että myyjien hintaodotukset kasvavat sen myötä paljon.

– Totuus taitaa olla, että hinnat eivät ole nousseet viimeisen kolmen vuoden aikaan yhtään mihinkään. Toki nyt on sellainen markkinatilanne, että tietyillä alueilla kannattaa kokeilla kepillä jäätä, jos saisi paremman hinnan.

Loppujen lopuksi talon kauppahinnan määrittelee juuri olemassa oleva markkinatilanne: – Se on ihan silkkaa matematiikkaa koko homma. Jos talolle ei löydy ostajaa tietyssä ajassa ja tietyllä hinnalla, se on todennäköisesti väärän hintainen.

facebook.com/omakotilehti

16

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Pixabay

Teksti: Saara Pakaslahti

Nyt käydään käsiksi grilliherkkuihin Grillaaminen kuuluu kesään kuin kärpäset. Grilliherkuillaan tunnetuksi tulleen keittiömestari Tatu Lehtovaaran mukaan tänä kesänä grillataan entistäkin mutkattomammalla meiningillä.

Esimerkiksi street food -henkinen ruoka eli katuruoka innostaa nyt viettämään laatuaikaa grillin äärellä. Grillin avulla tehdään käsinsyötävää rentoa sapuskaa.

– Täyte, joka grillistä tulee, syödään esimerkiksi pitaleivän, tacon tai sämpylän avulla. Ylipäätään grilliruokailusta ei tehdä kauhean hienostunutta, vaan se on rentoa yhdessäoloa, simppeliä ja mutkatonta. Pöytääkään ei välttämättä kateta, vaan ruokailu voi tapahtua grillin ääressä ruoka toisessa kädessä ja juoma toisessa kädessä seisten, kuvailee keittiömestari, kirjailija sekä Stadin ammattiopiston ruokatuotannon lehtori Tatu Lehtovaara.

Hänen mukaansa muotiin ovat tulossa myös Aasian ja Afrikan maut, joista haetaan eksotiikkaa sekä lisää twistiä grillaamiseen. Kokeilunhalun lisäksi tämän päivän grillaamisessa näkyy halu laittaa ruokaa hitaammin ja hartaammin.

– Halutaan syödä laadukkaampaa ja kalliimpaa ruokaa, jota syödään ehkä sitten harvemmin. Grillaamiseen halutaan panostaa – välineet ovat kunnossa ja raaka-aineet korkealaatuisia. Usein grilliruo-

an valmistamiseen halutaan käyttää koko päivä, ja grillaus on sosiaalinen tapahtuma, johon osallistuvat kaikki. Grillaaminen on suosittu tapa viettää vapaa-aikaa, ja osan kohdalla kyse on jo suoranaisesta elämäntyylistä.

Kamado- ja barbequegrillit kiinnostavat Se, että grillissä halutaan laittaa ruokaa hartaudella, näkyy myös grillien valikoimassa. Hellävaraiseen ja hitaaseen kypsentämiseen sopivien kamado-grillien kysyntä jatkuu Lehtovaaran mukaan edelleen.

– Samoin barbequegrillaaminen tuntuu selvästi lisääntyvän, vaikka lihansyöntiä kovasti soimataan. Vannoutuneet lihansyöjät tuntuvat tykkäävän juuri barbeque- eli savustusgrilleistä, joita onkin tullut aika paljon markkinoille. Melko paljon myyntiin on tullut myös sähkösavustimia, joissa on termostaatteja ja muita säätimiä, joilla pystyy helposti varmistamaan lopputuloksen.

Tarjolle on tullut myös hybridigrillejä, joissa yhdistyy useampikin grillausmuoto.

– Hybridissä voi olla kaasugrilli, hiiligrilli ja savustusmahdollisuus. Ja vieressä vielä keittolevy, joten käytännössä kaiken ruoan voi tehdä ulkosalla.

Intohimoisimmille grillaajille on tarjolla kokonaisia kesäkeittiöitä, jotka ovat lähes auton kokoisia, ja joissa saattaa olla jopa kylmälaitteita ja vesipisteitä.

– Kun yhdistellään eri komponentteja samaan pakettiin, hintakin nousee. Halvimmat tällaiset laitteet ovat 1 000 euron korvilla, ja siitä ylöspäin ei sitten rajaa olekaan.

Grillaaminen ei lopulta ole laitteista kiinni Tatu Lehtovaara toteaa, ettei grillaamisen lopputulos ole kuitenkaan laitteista tai rahasta kiinni, vaan oleellisempaa on tietää, mitä tehdään ja miksi.

Hyvää ruokaa voi siis laittaa aivan yksinkertaisella grillillä ja simppeleillä va-

rusteilla, tai sitten hankkia laadukkaan grillin, josta ei puutu toimintoja ja lisävarusteita.

Lisävarusteiden ja grillausvälineiden suhteen alkaakin nykyään olla rajana vain mielikuvitus, mutta mutkaton grillaaminen ei vaadi kovin kummoisia välineitä.

Hiiligrillaajia Lehtovaara kannustaa investoimaan ainakin piippusytyttimeen, jossa hiiliä tai brikettejä poltetaan ennen niiden asettamista grilliin. Piippusytytin on varmin tapa sytyttää hiilet kauttaaltaan ja varmistaa tasainen ja savuttamaton hiillos, jolla ruoka kypsyy hyvin.

– Ruostumattomasta teräksestä valmistetun piippusytyttimen saa jopa 15 eurolla, joten ei se paljoa maksa.

Etenkin pallogrilleissä, mutta myös muissa grilleissä kannella on iso rooli onnistuneen lopputuloksen kannalta. Jotta ruoka kypsyy mahdollisimman tasaisesti, kannattaa aina grillata kannen kanssa – tämä pätee eritoten tuulisella ja viileällä säällä. Kantta käyttäen grillausaikakin lyhenee merkittävästi.

17

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Pixabay

Kaikki grillit tarvitsevat hoitoa ja huoltoa Oli grilli millainen tahansa, se tarvitsee hoitoa ja huoltoa, ennen kaikkea puhdistusta. Puhdistuksen perustoimi on irtokarstan harjaaminen pois ritilöistä ja mahdollisista tasolevyistä grillin ollessa vielä kuuma. Grillin sisäpinnat kestävät yleensä hyvin harjausta, mutta osia ei saa hangata harjalla.

Hieman jäähtyneen grillin voi harjaamisen jälkeen pyyhkiä kostealla liinalla.

Puhdistukseen voi käyttää myös mietoa pesuainevettä. Irto-osatkin voi tarvittaessa pestä astianpesuaineella, mutta valurautaosiin pesuainetta ei tule käyttää. Pesun jäljiltä grilli tai sen osat huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti.

Pesuaineveden käytön jälkeen grilli pitää myös rasvata kevyesti. Ohut kerros ruokaöljyä tai silavaa kannattaa levittää ritilöille ja tasolevyille talouspaperia apuna käyttäen.

Alusastia tai alus- tai suojapelti pitää grillin puhtaampana ja ehkäisee rasvan syttymisvaaraa. Rasva ja muu karsta täytyy poistaa alustalta säännöllisesti, ja hiiligrillin jäähtyneet tuhkat tyhjentää pois.

Jos grillissä ei ole erillistä alus- tai suojapeltiä, alumiinifolioastia on kätevä tähän tarkoitukseen. Kun astiaan kaataa myös hieman vettä, rasva ei pääse syttymään.

Kaasugrillistä kannattaa tarkistaa säännöllisesti letkut ja liittimet sekä säätimet ja suuttimet. Jos letkua taivuttaessa havaitsee hiusmurtumia, letku täytyy vaihtaa uuteen. Samalla kannattaa tarkistaa kaasupullon venttiilin kunto ja grillin kiinnitykset, eli pultit ja mutterit.

Nyt jos koskaan on aika grillata kasviksia Grillaamisessa ei tietenkään ole kyse vain

laitteista ja niiden ylläpidosta, vaan ennen kaikkea hyvästä ruoasta.

Tähän mennessä suomalaisten grilleissä on tyypillisesti tirissyt porsaan- tai naudanliha, mutta maukasta grilliruokaa saa myös kanasta, kalasta ja äyriäisistä.

Ilmastotietoisen ruoanlaittajan grillissä kypsynee silti jatkossa entistä enemmän kasviksia. Niistä syntyykin mahtavia herkkuja myös grillissä.

Kasvisten sesonki kestää lähes koko vuoden, joten niiden grillauksessa sopii soveltaa myös satokausiajattelua. Keväällä grilliin voi pistää vaikkapa tuoretta parsaa, ja kesään edetään varhaiskaalia, sipulia ja varhaisperunaa grillaten. Kasvisten grillaajan ruokavuoden kohokohta on syksy, jolloin grilliin voi laittaa juureksia ja sieniä.

Kasviksia voi grillata monipuolisesti ja eri tavoin.

– Yksi tapa on laittaa täysin kuoripäällysteiset juurekset grilliin sellaisenaan.

Kun juurekset ovat kypsiä, ne halkaistaan ja kaivetaan herkullinen sisus esiin. Koska esivalmistelua ei tarvita, tämä on helppo tapa grillata juureksia. Kuorineen grillatessa ei myöskään ole suuresti merkitystä sillä, millaisella alustalla juureksia grillataan, Tatu Lehtovaara kertoo.

Jos haluaa grillata paljon pieniä kasviksia, sieniä tai muita sirompia raaka-aineita, Lehtovaara neuvoo hankkimaan tiheän ritilän niitä varten.

Olisiko keittiömestarilla antaa vielä jokin vinkki kotigrillaajille?

– Nauttikaa elämästä. Ja syökää hyvin!

Pixabay

Grillejä moneen makuun • Kaasugrilli on yleisin grillityyppi. Sen käyttö on mutkatonta ja nopeaa, ja lämpötilaa voi säätää monipuolisesti.

• Hiili- tai brikettigrilli vaatii hieman enemmän aikaa ja paneutumista, mutta tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia grillaamiseen. Monen mielestä ”se ainoa ja oikea” tapa grillata.

• Savustusgrilli eli barbequegrilli sopii sekä kasvisten että pitkään kypsennettävien lihojen grillaamiseen ja savustamiseen.

• Puugrilli on helpointa rakentaa tiilistä latoen tai muuraten, mutta se voi olla myös pituussuuntaisesti halkaistusta metallitynnyristä tehty tynnyrigrilli.

• Laavakivigrilli on laavakivillä varustettu kaasugrilli.

Laavakivet varaavat ja jakavat lämpöä sekä antavat ruokaan omaleimaisen maun.

• Sähkögrilli on nopea, helppo ja turvallinen laite, joka on parhaimmillaan lyhyen kypsennyksen vaativien ruokien valmistamisessa.

• Kamado-grilli on keraaminen hiiligrilli, joka varaa lämpöä pitkäksi aikaa, jopa 10 tunniksi. Sopii raakaaineiden hellävaraiseen ja lempeään kypsentämiseen.

• Tandoorigrilli tai -uuni on iso ruukku, joka on eristetty ympäriltä. Parhaimmillaan pitkien vartaiden valmistamisessa.

• Hibachi on pöydän päähän laitettava hiiligrilli, jolla

Artikkelin lähteinä Tatu Lehtovaaran teokset Kesän grilliherkut (Otava, 2012) sekä Grillimestarin kasvisherkut (Minerva, 2016).

voi grillata pieniä annospaloja ruokailun lomassa.

Saija Aartela

Saija Aartela

Teksti: Aulikki Järvinen-Nummi Sa

ija

Aa

rt

el

a

Villilän kartanon interiööri innoittaa sisustamaan – luo kotiisi kartanotunnelmaa Nakkilan kirkon vaiheilla sijaitsevan Villilän kartanon historialliset tilat on kunnostettu. Nyt alueen eri rakennuksissa vietettävät yritystapahtumat, kokoukset, juhlat ja illanvietot tarjoavat ikimuistoisia elämyksiä.

Nakkilassa sijaitseva Villilän kartano on kunnostettu täydellisesti suomalaista kartanoarkkitehtuuria kunnioittaen, lisäten nykyajan tekniikkaa ja mukavuuksia.

Muutama vuosi sitten kartano- ja kulttuurikeskuksessa avautui ihastuttavan intiimi pikkuhotelli Villa Emma, joka on toiminut useiden kokouksien ja tilaisuuk-

sien pitopaikkana.

Keväällä 2006 tehtiin puolestaan mittavia puutarhan parannustoimenpiteitä.

Nyt puutarhassa on esillä Sakari Peltolan Kivenkantaja-näyttelyn patsaita.

Alue hotelleineen ja elokuvastudioineen on saanut vetovastuuseen uuden kartanonrouvan, Aikakone-yhtyeestä tu-

tun Sanin eli Saija Aartelan. Hän tietää, miten kartanotunnelmaa voi luoda tavalliseenkin kotiin.

Kartanonemäntänä arkisin, estradeilla viikonloppuisin Kartanon myynnistä ja markkinoinnis-

ta vastaava monitoiminainen, kartanonrouva Aartela kertoo, että kaunis, kolmikerroksinen 1800-luvun puolivälin kartanorakennus käsittää nykyisin 12 huonetta. Kauniin puurakennuksen on piirtänyt Carl Ludvig Engelin taitava oppilas A.F. Granstedt.

– Ajatus tänne tulosta syntyi yllättäen,

A&K Omakoti 1/2019

čč

19

www.omakotilehdet.fi 

Aartela kehottaa kokeilemaan, miten kodin tyyliä voisi muuttaa hankkimalla pari antiikkihuonekalua.

kun huomasin, että tänne haetaan pyörittäjää. Uskon intuitioon, ja minullahan on ollut toiveena pieni gasthaus, mutta että kartano... Jännittyneenä lähdin paikkaa katsomaan.

Kirjurinluodon ja Rauman kesäteatterissa töitä tehneenä Aartela oli useasti ajellut kartanon ohi ja joskus kauan aikaa sitten käynyt siellä sijaitsevan studionkin puolella.

– Kun tulin, rakastuin paikkaan – ja kun lähden mukaan johonkin, lähden täysillä. Riskejä pitää ottaa, ja velkaakin täytyy tehdä, sanoo bisneshenkinen laulajatar.

– Kaikki viikonloput olen keikoilla ja viikonpäivät täällä ja teen kaikkea. Kyllä sitä jaksaa, kun muistaa välillä nukkua, naurahtaa Aartela.

Perinteikäs kartano kaikkine aktiviteetteineen elävöittää nyt koko Nakkilan aluetta ja tuo alueelle matkailijoita. Villilässä kartanon mailla sijaitsee myös Suomen oloissa ainutlaatuinen ”Hollywood”.

Aikanaan Suomen suurimmassa kivinavetassa on kuvattu useita elokuvia. Nyt siellä toimii Villilä Studiot ja Sataedun Nakkilan toimipiste.

– Kaikkea ei tarvitse tuottaa ja tehdä pääkaupunkiseudulla, uskoo Aartela.

Modernia asumismukavuutta kartanoidyllin keskellä Eri omistajien hallussa ollut kartano rakennuksineen oli 1970-luvulla päässyt jo huonoon kuntoon. Sitä kunnostettiin ja nykyaikaistettiin 1980-luvun alussa tuntuvasti. Nykyisin Nakkilan kunta hoitaa yhteistyötä museoviraston kanssa kartanon osalta.

Samettipintainen tapetti hehkuu kristallivalaisimen loisteessa todella kauniisti. Tapettien alkuperästä ei Aartelan mukaan ole aivan varmaa tietoa, mutta sitä selvitellään: joka tapauksessa ne ovat hyvin vanhat.

Kartanon ikkunoista ei vedä, sillä ne on kunnostusten myötä tiivistetty hyvin.

– Ikkunat on maalattu ja korjattu jo ennen kuin tulin tänne emännöimään. Mielelläni minä niitä ihailen ja katselen, ne ovat kauniin vanhanaikaisia. Kaukolämpöhän nykyisissä kartanoissa on jo kaikissa, ja on meillä lattialämmityskin! Keittiö on remontoitu jo edellisen omistajan aikana, tietää Aartela.

– En tiedä, oliko siinä mitään erityistä haastetta tehdä vanhaan taloon upouusi keittiö, sillä nykyisin nämä rakennushommat osataan niin hyvin.

Aartela lisää, että radikaalia muutosta rakennuksessa ei saa tehdä, sillä museaalisesti vanhoja kartanoita pitää suojella.

– Tosin tuossa ulkopuolella oli 1980-luvun puiset rappuset, joiden ulkoasu pisti ikävästi silmään. Sanoin, että nämä tästä laitetaan ja heti, uhkuu Aartela.

Kun rappuset saatiin maalattua ja hieman korjailtuakin, ne sopivat kartanorakennukseen kuin olisivat olleet siinä aina.

– Pihan istutuksia, puita ja kukkia täytyy kyllä tuon tuostakin miettiä. Puutarhurilla riittää puurtamista, nauraa Aartela.

Miten luoda omakotitaloon ripaus kartanotunnelmaa?

Villilän kartanolta voisi ”siirtää käyttöön” kartanotunnelmaa jokaiseen kotiin, vaikkapa ihan pikku nurkkaukseen – kartanot kun ovat nyt muotia, sanoo Aartela.

Päärakennuksessa on kustavilainen sisustus. Aartela kehottaa kokeilemaan, miten kodin tyyliä voisi muuttaa hankkimalla pari antiikkihuonekalua.

– Minusta on hauskaa tuunata vanhaa ja yhdistää siihen uutta. Vaikka meillä kartanossa onkin kauniit alkuperäiset tuolit, voisi kotona riittää yksikin tuoli, jopa jäljitelmä. Sopivassa nurkkauksessa, modernien kalusteiden seurassa antiikkihuonekalu voisi pehmentää vaikutelmaa.

Aartela pitää kustavilaisuudesta, koska se on siroa ja pelkistettyä.

– Kartanossakin olevaa barokkitilaa olemme koettaneet keventää, koska se vaikuttaa raskaalta. Sekä talossa että puutarhassa suosin New England -tyyliä.

Hanki siis muutama kustavilainen tuoli ja pari antiikkisen oloista tyynyä, ja jos ostat kristallikruunuja, niin mieluiten alkuperäisiä, ei muovisia.

Kristallivalaisinten valossa on kartanomaista romantiikkaa. Kristallivalaisimet ovat Aartelan mukaan yleensä kauniita valaisimia. Hän kehottaa kuitenkin suosimaan pelkistetyn hillittyjä ja klassisia valaisimia – mauttomia ja levottomia ei kannata hankkia.

– Olen valon ihminen, joten tarvitsen valoa ympärilleni. Pidän isoista ikkunoista ja ikkunaverhoista. Pitsiverhon ei tarvitse olla liian kruusattu. Valitse kevyt, kuvioton ja ilmava verho. Vähän saa olla ”shiftaava”, että taittaa valoa, Aartela neuvoo.

Pieniä yksityiskohtia käyttämällä saa kartanotunnelmaa. Esimerkiksi verhoasetelmalla voi vaihdella tyyliä helposti ja huokealla, kun muuttaa vaikka tamppeja. Sen voi tehdä vuodenaikojen mukaan: jouluksi jouluiset tampit, ja kevääksi keväiset. Itse verhoasetelma kannattaa pitää yksinkertaisena.

Jos mikään edellisistä vinkeistä ei kolahda, aina voi ostaa kimpun ruusuja – siitä saa tuoksuvaa kartanotunnelmaa omaankin kotiin.

Ei kartanoa ilman kummitusta Villilän kartanosta löytyy totta kai henkiäkin – muun muassa kartanon hyväntahtoinen frouwa-kummitus, joka availee salin ovea puutarhaan tuon tuostakin.

– Hän on voimakastahtoinen vanha rouva, joka heräsi henkiin, kun häntä esittävää muotokuvaa siirrettiin. Hän rakastaa ruusuntuoksua, kertoo Aartela.

Ei siis ihme, että saleissa kulkiessaan useat aistivat vastapuhjenneiden ruusujen tuoksua – varsinkin vaaleanpunaisessa naisten teehuoneessa. Tämän voi kokea itse, koska kartano on yleisölle avoinna ympäri vuoden päiväsaikaan, yksityistilaisuuksia lukuun ottamatta.

S

a aij

Aa

r te

la

Villilän kartanon tarina pähkinänkuoressa Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on lahjoittanut Nakkilan kunnalle kansakoulujen tontit, urheilukenttäalueen sekä Arantilan sillan ja siltatien rakentamiseen tarvitut alueet. Kirkonseudun koulun ja pappilan alueet ovat entisiä kartanon maita. Vuosikymmenten saatossa kartanon monia rakennuksia on jouduttu purkamaan tai niitä on muutoin tuhoutunut.

Villilän säteriratsutila ja kartano sai alkunsa 1450-luvulla, jolloin nykyisen kartanon paikalla oli torppa. Kartano muodostui vähitellen, ja sen sai Savonlinnan maaherra Mikael Von Jordan vuonna 1638 ansioistaan sotatantereilla.

Kartano maineen myytiin vuonna 1788 Kokemäen rovasti Kustaa Avellanille, jonka suvun hallussa se oli 100 vuotta. Paikan osti Frans Stefan Pohjala vuonna 1888 mentyään avioon Yyterin kartanon tyttären Marian kanssa. Heidän tyttärensä Emma ja tämän puoliso Edward Grönlund tulivat kartanon omistajiksi vuonna 1909. Tilasta erotettiin tuolloin 20 itsenäistä torppaa ja 12 asutustilaa, ja kartanon pinta-ala oli 1 118 hehtaaria.

Isännän kuoltua vuonna 1932 Emma hoiti kartanoa poikansa Laurin avustuksella. Kun Emma kuoli 1969, osti Nakkilan kunta kartanon itselleen vuonna 1971.

Kunta osti kartanon maineen, 380 hehtaaria, mutta sillä ei ollut varaa kunnostukseen ja ylläpitoon, joten vuonna 1976 se myytiin Nakkilan Konepaja Oy:lle. Sen toimitusjohtaja Arvi Kivioja kunnostutti kartanoa vuosina 1980-luvulla yli 3 miljoonalla markalla.

Villilän Kartano palveli konepajan koulutus-, kokousja edustustilana vuoteen 2002 asti, jolloin se myytiin Koy Nakkilan Villilän Kartanolle, jonka Nakkilan kunta omistaa kokonaan. Villilän alueella alettiin tehdä mittavia korjaustöitä, ja nyt kunta on vuokrannut aluetta. Empiretyylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1852.

Nakkilasta on muuten löydetty maamme vanhin läntinen pronssiesine, pieni keihäänkärki.

20

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

ĀĀTUOTEUUTISIA Alberni Oy

Alberni-sähkökottikärryt – kevyesti sähköllä Nykyään kaikki toimii sähköllä ja kaiken pitää

ja säädettävä kärräysnopeus. Kuupaksi voi

olla helppoa ja vaivatonta. Jo 30 vuotta sitten

valita joko 100 litran sinkityn teräskuupan 1

muuttuivat pikkupoikien polkuautot sähkö-

mm ainevahvuudella tai 120 litran ja 200 lit-

käyttöisiksi, kun akkutekniikka kehittyi ja hal-

ran lujan ja kevyen muovikuupan. Lisävarus-

peni. Polkupyörätkin ovat muuttuneet sähkö-

teena on saatavana myös lumilevy ja käte-

avusteiseksi, eikä juuri kukaan poraa nykyään

vät, esimerkiksi tukkien kantoon suunnitellut

enää käsiporalla tai johdon päässä olevalla

trukkihaarukat sekä taakse tukipyörät. 100

porakoneella.

litran teräskuupalla oleva malli on vain 60 cm

Nyt Alberni Oy on tuonut markkinoille sähköavusteisen kottikärryn, joka yksinkertai-

leveä, jolloin se mahtuu sisälle rakennustyömaalle 70 cm oviaukosta.

suudessaan on kerrassaan mainio apu, kun

Jos tarve on vähäinen, Alberni-sähkökot-

joudutaan ajamaan raskaita kuormia ylämä-

tikärryjä on saatavana myös päivävuokral-

keen. Perusmallissa on yksi järeä traktoriku-

le monista Suomen rakennuskonevuokraa-

vioinen rengas, jolloin kärrääminen onnistuu

moista. Kärry on suunniteltu ja mitoitettu

helposti polkua tai lankkua pitkin. Albernin

ammattikäyttöön ja kestää kovaakin käyt-

sähkötoimisessa kottikärryssä ei ole moni-

töä vuosikymmeniä. Takuu on 2 vuoden eu-

mutkaisia kippaussysteemejä, vaan kippaus

rotakuu.

on perinteinen: aisoista kiinni ja työnnetään pystyyn. Väkevästi vääntävä 250W sähkö-

Ominaisuudet pähkinänkuoressa:

moottori on kiinni suoraan renkaassa, ilman

250W 12V sähkömoottori Panasonic

mitään monimutkaisia hihnavälityksiä.

nopeus 3–4 km/h

Akku on ajoleikkureista tuttu 26,4 Ah AGM-

yhtämittaista käyttöä yli 3 h (riittää 8 h

hyytelöakku, joka antaa yhtämittaista ajoai-

työpäivälle)

kaa yli kolme tuntia. Kärryssä on myös jänni-

100, 120 tai 200 litran kuuppa

temittari, joka kertoo akun varaustilan. Akku

10 cm leveä traktorikuvioinen rengas

on ladattavissa normaalilla elektronisella 12V

26,4 Ah AGM-akku Panasonic

laturilla, joka soveltuu AGM-akkujen latauk-

myös ammatti- ja vuokraamokäyttöön

seen. Kärräysnopeus on 3–4 km/h. Lisäva-

www.alberni.fi

rusteena on saatavissa myös peruutusvaihde

Alberni Oy

Hybrid-kaivo on innovatiivinen sadevesija salaojajärjestelmäratkaisu Hybridi-kaivo on uudenlainen ratkaisu sade-

nistuu kädenkäänteessä, koska kaivot löy-

ja salaojajärjestelmään. Hybridi-kaivoa käy-

tyvät helposti. Ei tarvitse sulattaa jäätynyttä

tettäessä sade- ja salaojajärjestelmät voi-

maata, kaivella lapiolla sieltä täältä, tarkastel-

daan asentaa päällekkäin, jolloin koko tekniik-

la piirustuksia, etsiä vanhoja valokuvia, vaan

ka voidaan asentaa yhteen kapeampaan kai-

kaivot löytyvät välittömästi – syöksyputki-

vantoon. Saneerauskohteessa rakennuksen

en alta.

ympärille kaivetaan yksi kapeampi kaivanto,

Kierrätetystä polypropeenimuovista val-

johon tekniikka asennetaan. Hybridi-kaivoa

mistettu Hybrid-kaivo on kestävä, taloudel-

käyttämällä valmiit piha- ja nurmialueet säi-

linen sekä ympäristöystävällinen tuote. Li-

lyvät lähes koskemattomina. Uudisrakenta-

säksi tuote on yhteensopiva kaikkien mark-

misessa louhinnan määrä ja rakennuspaikan

kinoilla olevien kansistojen ja sadevesiritilöi-

maamateriaalien menekki pienenee.

den kanssa.

Hybridi-kaivoa käytettäessä rakennuksen ympärille ei tule kaivoviidakkoa. Nurmi- ja piha-alueet saadaan rakennettua helposti.

Jatkoa ajatellen salaojien tarkastaminen on-

www.hybridsystem.ee Hybrid System

21

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Itse koottavan takan saa kuljetettua vaikka saareen Viitasaarelainen Pisla Oy on kehittänyt kiertoilmatakan, jonka voi koota itse ilman ammattilaisen apua. Keitele-takka on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Siron koon ja koottavan rakenteen ansiosta sen saa kuljetettua vaikka mökille saareen.

Moderni, metallikuorinen takka sopii yhtä hyvin vaativankin sisustajan kotiin.

Se antaa lämpöä jo pienellä puumäärällä. Tehokas ilmankierto saa lämmön leviämään tilaan nopeasti. Tämä ominaisuus miellyttää erityisesti viikonlopuiksi mökille reissaavia, jotka kaipaavat lämpöä saman tien.

– Ihmiset ovat tottuneet siihen, että huonekalut toimitetaan osissa. Paikallaan kasattavan Keitele-takan kokoaminen onnistuu tee-se-itse-meiningillä, ilman ammattilaisen apua. Tulipesän polttotekniikkaa sisältävät osat toimitetaan valmiiksi koottuina elementteinä, kertoo Pislan myyntijohtaja Jarkko Kaartinen.

Idealtaan Keitele-takka muistuttaa paikallaan muurattua takkaa. Muurarin sijaan kokoaminen hoituu lenkki- ja torx-avaimilla. Koottava rakenne ja osien maltillinen koko mahdollistavat takan kuljettamisen vaikeakulkuisiinkin kohteisiin.

Osien kuljetus onnistuu pienessäkin tilassa. Omatoiminen asennus näkyy hyvässä hinta-laatusuhteessa.

– Valmiin takan paino on 235 kiloa. Koska takka on niin kevyt, lattian perustuksia ei tarvitse vahvistaa takan alta. Takan voi asentaa halutessaan myös ylempiin kerroksiin, Kaartinen mainitsee.

Nopeaa lämpöä mökille ja kotiin Vapaa-ajan asuntojen lisäksi Keitele-takka sopii erinomaisesti kodin lisälämmönlähteeksi. Kiertoilmatakka antaa nopeaa lämpöä heti puiden syttymisestä lähtien, ja tehokas ilmankierto levittää lämmön tasaisesti koko tilaan. Keitele-takka lämmittää jo hyvin pienellä puumäärällä. Se ei myöskään jäähdy hetkessä, sillä tulipesän keraamiset elementit pitävät lämpöä yllä vielä tulen sammumisen jälkeen. Ominaisuuksiltaan Keitele-takka sopii hyvin myös matalaenergiataloihin.

Metallikuorisen takan värivaihtoehdot ovat musta, harmaa ja valkoinen. Mattapintainen pulverimaali kestää hyvin kuumentumista, sillä pinta vain vahvistuu lämmöstä. Suuri lasiluukku viimeistelee harmonisen kokonaisuuden ja korostaa liekkejä tunnelmallisesti. Tulipesään on saatavana jalallinen grilliritilä, jonka päällä voi grillata hiilloksella vaikka makkaraa.

– Keitele-takassa on säädettävät jalat. Niiden avulla sen saa asennettua vakaasti myös epätasaisille alustoille. Hormin voi asentaa lähteväksi vaihtoehtoisesti joko takan päältä tai sen takaa, Kaartinen kuvailee.

Pisla Oy

www.pisla.fi

Lastu Hirsimaali on hengittävä maali hirsipinnoille

Tikkurila

Talon ja pihapiirin ulkopinnat kestävät aikaa ja säilyttävät ar-

tumuksensa ansiosta Lastu Hirsimaali estää oksien ja puun

vonsa pitkään, kun ne on käsitelty oikeilla tuotteilla ja pinta-

maalikalvoa kellastavaa vaikutusta tehokkaasti.

käsittelyllä.

Tikkurilan sisämaalien tuotevalikoima on täydentynyt Las-

Lastu Hirsimaalin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:

tu Hirsimaalilla, joka on kehitetty uusien ja vanhojen hirsisei-

• Estää oksien ja puun kellastumien läpilyöntiä tehokkaasti

nien käsittelyyn. Tuote kuuluu parhaimpaan rakennusmate-

• Antaa puulle hengittävän ja peittävän suojan

riaalien päästöluokkaan M1 ja täyttää Joutsentalokriteerit.

• Erillistä pohjamaalia ei tarvita

Hengittävä maali sopii niin massiivihirrelle kuin erilaisille hir-

• Hyvin vesihöyryä läpäisevä

sipaneeleillekin.

• Säilyttää puun luontaisen kyvyn tasata ilmankosteutta

Lastu Hirsimaali peittää tummuneenkin puun kauniisti.

Peittävää maalia voidaan käyttää sellaisenaan tai sävyttää Tunne väri -kartan vaaleisiin sävyihin. Ainutlaatuisen koos-

sisätiloissa • Mahdollistaa vaaleat värit myös tummuneelle hirrelle

www.tikkurila.fi

22

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Pixabay

ĀĀAJANVIETE Kokedama on kaunis istutustapa niiden tilalle muotoillaan kokedamamassasta pallo.

Kokedaman kastelu on helppoa: sammalpallo upotetaan – kasvista riippuen – noin kuukauden välein vesiämpäriin, jossa sen annetaan imeä vettä. Kun pallo nostetaan vedestä, siitä puristellaan varovasti pois ylimääräinen kosteus, eikä se tiputtele vettä lattialle.

Lähde: www.kukkakauppaopuntia.fi/kokedama/

2x Tuotantokauden osa Aistihäiriö

RASVOJA

J U H L A V Kierrätys- A KenR O raali A I paikka I R P P I “Seuratkaa K minua” Valtio S Rajala H A I T O P A S Pölyä A Mustaa T O M I N N O K A L U O T S I Merellä töissä Kuskit M Päähineessä K Tykätä A J Afrikassa yleensä N T A matala E L I Nostin Arvotuhat kiloa I tonta A Kaivoksista EteläSykamerikkaa P E R U syisiä L PalkitU R O T E O tuja Likiarvoisia P I I T SUMU U P KuljetU H tava P I Voida U S E A pahoin E

sta

Mu

Ristikon ratkaisu edellisestä lehdestä.

facebook.com/omakotilehti

Koneita HAUIS

Ääni

Tukkamallikin

Tikin kaimat

Nevat

Taulu

x2

Sukua

Korttipakassa

MONET

Vaate Areenassa

I T I K A T S

L+Laulaja Väkivallalla

U H R I

K O O T

I L T A

T A A T NÄKYJÄ U U T N E Ä T I J I Ä K K A U S N I A A

Ilmoittaisin että....

Suokas

Surra

“Jääkiekkokaukalo”

Vanha Hoitopaikka

Pienen pieniä Ruokailu

Eläimiä OVELA

1,2,3 NYT!

Etääntyä

PAINISSA

CD:llä KELLOSSA OSAVALTIO

Suomalainen Yrtti/mauste

YMMÄRTÄÄ

Yritykset -1.

Kaupassa

Pitkä ja kapea

HUUME

Täyttää

Perfektionisti Säännöstelty

Pirkanmaalla -1

Haloo VEIJARIT

Aiheet

“Suolainen”

-kukko Ihoon

“KARJU” Tähtiä

Vihaista

Farmit SDP voitti vaalit 2019

R A N T A L O M A

Jani Sievinen

KEINO

Vesistöä nämäkin

Olette idiootteja

O P U S

Sekoitus “Putkat”

Tyynykin Vasemmalla Kyltti

Parhaat

Bagdad

MA R M KIROSA I JASSA U Vaimea x2 E S I K S I S U PesisD paikka M TESTAILUT K O K E A S I A T NAINEN T N E T T E Kumota SUOU RISTUA O I E T O K K I Hakea Ääniä E T R A MI I U E L PuuT T U sairaus L A HiukU kanen N E U T S K U OSATA T A ARMEIJASSA

S I S U S T AALTO Naposteltava U R I T OLSSON A KauS O punki O U L SänAmmatti gyssä UKK:n K C -1. U kaimat O K A K U U T RaviK O R P suku S V A H A A -KIVI N U O L HouT O A suissa T A

LUVATUT

Löhöilyä?

Tästä sipsejäkin

Koristekiviä

Hajoitettua Tahmeaa Sotat Pillistä Työkaveri Lainat Miehiä Salkkareissa Vätys -kuu Alinna

Fazerilta

Ristikko

Ristikko

A

NAPPA

Kokedama eli sammalpallo on perinteinen japanilainen istutustapa, jossa kasvin juurien päälle tehdään savesta ja turpeesta pallo, joka päällystetään sammalella.

Sammalpalloon istutettu kasvi ripustetaan ylös roikkumaan, jolloin se kaunistaa kotia ja saa paremmin valoa kuin pöydällä ruukussa.

Kokedaman tekemiseen tarvitaan vain turvetta, saviraetta ja ohutta sammalmattoa. Ruukusta otetun kasvin juuripaakku murretaan varovasti mahdollisimman pieneksi, juuret puhdistetaan mullasta ja

PELISSÄ

A&K Omakoti 1/2019

23

www.omakotilehdet.fi 

OLETKO KYLLÄSTYNYT LÄMMITTÄMÄÄN PALJUASI PUILLA?

UIMA-ALTAAT, PALJUT, LÄMMITTIMET, TARVIKKEET

REXENER LÄMMITTÄÄ PALJUN NOPEASTI NAPPIA PAINAMALLA! • Sopii kaikkiin paljuihin ja suuriinkin uima-altaisiin • Toimii biodieselillä, dieselillä ja polttoöljyllä • Ei näkyviä savuhaittoja itselle tai naapurustolle • Termostaattiohjattu, ylläpitää tarkasti halutun lämpötilan • Sopii helposti vanhan puukamiinan tilalle • Voidaan pitää paljun vesi ”aina valmiina”

UUTUUS LÄMMITIN PALJUIHIN JA UIMA-ALTAISIIN!

KATSO LISÄÄ NETISTÄ REXNORDIC.COM TAI SOITA 040 180 11 11 Rexener PR200 235x170.indd 1

24.5.2019 10.53

Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

ĀĀKOLUMNI Tuulahduksia Euroopasta

Kemikaalikohtaamisia kotona Arkielämään kuuluu huomaamattamme kohtaamisia tuhansien eri kemikaalien kanssa. Kemikaaleja on kaikkialla ympäristössämme kuten ruokapakkauksissa, kosmetiikassa, siivoustuotteissa, huonekaluissa ja rakennuksissa.

Ensimmäisenä ruokaa paistaessa, sohvalle istuessa tai huulipunaa laittaessa ei tule miettineeksi, mitä kemikaaleja näistä tavallisista jokapäiväisistä askareista kehoon siirtyy. Kemikaalikohtaamisistamme ei mikään ole suoranaisesti vaarallinen. Tiedämme kuitenkin esimerkiksi hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien kielteisistä vaikutuksista luonnollisten hormonien vaikutukseen ja pitoisuuteen elimistössä. Kemikaaliyhdistelmien kaikkia, varsinkaan pitkäaikaisia, vaikutuksia elimistöömme emme vielä tiedä.

Osa kemikaaleista sisältää aineita, joiden haitalliset vaikutukset hormonitoimintaan ovat olleet tiedossa jo pitkään.

Tunnettuihin seurauksiin kuuluvat sperman laadun heikkeneminen, hormonitoimintaan liittyvät syövät, rintojen varhainen kehittyminen ja 2-tyypin diabetes. Hormonaalisille haitta-aineille on ominaista se,

että ne vaikuttavat erityisesti kehitysvaiheessa olevaan elimistöön. Sikiöt, lapset ja murrosikäiset nuoret ovat suurimmassa altistumisvaarassa. Haitta-aineiden vaikutukset ovat peruuttamattomia ja ne voivat vaikuttaa sukupolvien yli. On mahdollista, etteivät vaikutukset näy altistuneessa sukupolvessa, vaan vasta seuraavissa.

Haitta-aineet voivat vaikuttaa erittäin pieninäkin annoksina, minkä vuoksi niiden riskitekijöitä on ollut vaikeampi löytää suurten altistusmäärien kokeissa.

Hormonihäiritsijäkemikaalit ovat pitkäkestoisia. Niiden kuormitus luonnossa kertyy, mikä lisää altistumistamme niille.

Meillä onkin kiire rajoittaa haitta-aineiden käyttöä.

Kemikaalilainsäädännön osalta käydään jatkuvaa keskustelua siitä, mitkä kemikaalit pitäisi sallia ja missä pitoisuuksissa. Moni kemikaali on alun perin kehitetty hyvään tarkoitukseen, mutta haittavaikutukset ovat ilmenneet myöhemmin niiden käytössä.

Tuotteiden kemikaalipitoisuudet vaikuttavat myös niiden kierrätykseen. Esimerkiksi kierrätysmateriaaleista tehdyissä

tuotteissa tulee kattavien kemikaalimerkintöjen ja lajittelun avulla varmistaa, ettei niihin joudu haitallisia, alkuperäismateriaaleissa käytettyjä kemikaaleja.

Myös rakennukset voivat sisältää monia hormonihäirikköjä. Esimerkiksi ftalaatteja käytetään useissa rakennusmateriaaleissa. Euroopan kemikaalivirasto on tunnistanut monet niistä hormonihäiriköiksi. Altistusta näille kemikaaleille voi vähentää välttämällä niistä valmistettuja mattoja ja seinämateriaaleja. Pölyn on myös huomattu sisältävän ftalaatteja, joten sen minimoiminen kotona vähentää altistusta.

Tämän lisäksi kotona kemikaaleja voi löytyä sisäilmasta. Sisäilma voi olla jopa saastuneempaa kuin ulkoilma. Sisäilman laadulla on suora vaikutus astmaan, allergioihin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Sisälle voi kantautua katupölyä ja siitepölyä, mahdollisesti myös liikenteen päästöjä ja teollisuuspölyä lähiympäristöstä riippuen.

Näiden lisäksi sisäilmassa voi olla myös mikromuoveja.

Sisäilman laatuun vaikuttaa ilmanvaihtokanavien toiminta ja ilman kosteuspi-

toisuus, kemikaalit sekä lieden tai lämmityksen käytöstä syntyvät polttohiukkaset.

Tiettyjen kodin puhdistusaineiden ja muiden kemikaalien tiedetään aiheuttavan nenän tukkoisuutta tai vuotoa ja silmien ärsytystä. Esimerkiksi formaldehydiä löytyy yleisesti erilaisista lastu- ja puukuitulevyistä, jonka lisäksi sitä käytetään likaahylkivyytensä ansiosta sisustusmateriaaleissa ja kalusteissa.

Viime vuodesta lähtien sisäilman parantamiseen velvoittaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Sisäilman laadun yhteys terveyteen huomioidaan direktiivissä vaatimalla huomion kiinnittämistä sisäilman laatuun ja ilmanvaihtoon. Hormonihäirikköjen osalta lainsäädäntö on olematonta. Nykyisen lainsäädännön kautta on mahdotonta rajoittaa materiaalien käyttöä sen perusteella, että ne ovat hormonihäirikköjä. Tähän tarvitaan muutos.

Euroopan parlamentti on pyytänyt komissiolta listausta hormonihäiriköistä, mutta komissio ei sitä ole toimittanut, eli tällä hetkellä hormonihäiriköitä ei ole määritelty eikä listattu kattavasti, mitkä ovat hormoneja häiritseviä kemikaaleja.

Kotiin tai toimitiloihin uudet lattiat Linoleumit Tekstiilipäällysteet Muovimatot Vinyylit www.mattoasennus.fi Mattoasennus Karjalainen Oy Nuaskatu 8 D 87400 Kajaani

Aapo Karjalainen aapo.karjalainen@mattoasennus.fi 040-411 5486