Hematologiset sairaudet 6/2022

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Lue lisää: kansanterveys.fi

HEMATOLOGISET SAIRAUDET Syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen on tarjolla vertaistukea sivu 2

Hemofilia ei ole esteenä liikunnalliselle elämälle sivu 4

Harvinaiset MPN-sairaudet kuuluvat pahanlaatuisten veritautien ryhmään sivu 6

2

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Tiedon, tutkimuksen ja vertaistuen merkityksestä

KUVA: ANNIKÄÄRIÄ

Syöpä vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan ja sairastuminen ei kosketa pelkästään sairastunutta, vaan myös hänen lähipiiriään.

Sairastuneen toiveena on, että hänen elämäntilanteensa huomioidaan kokonaisvaltaisesti hoitopolulla. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon sekä työterveyshuollon tai perusterveydenhuollon välillä on ratkaisevassa roolissa.

Emma Andersson edunvalvonnan erityisasiantuntija, Oikea-aikainen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi Suomen Syöpäpotilaat ry edistää elämänlaatua. Kroonista tai levinnyttä syöpää sairastavan työssä jaksamista ja jatkamista voidaan tukea joustavilla ratkaisuilla.

Kliinisen tutkimuksen tärkeys Kaikki hematologiset syövät luokitellaan

harvinaisiksi. Tutkitun tiedon merkitys on valtava sairastuneelle. Hoitotulokset ovat hyviä Suomessa, mutta huolenaiheena on erityisesti kliinisen ja translationaalisen tutkimuksen rahoitus ja sitä kautta uusien lääkkeiden saatavuus pienillekin potilasryhmille. Lääkehoidon arvo tulisi tunnustaa ja tunnistaa; moderni syöpähoito on usein lääkekeskeistä ja siksi lääkekulut kasvavat. Rationaalisen lääkehoidon edistäminen on ensiarvoista ja se tukee yksilöllisiä hoitomuotoja. Väestön ikääntyessä tulee hyväksyä resursointi siten, että syöpähoidoissa ei tingitä laadusta.

CP-325391

Suomessa on tällä hetkellä elossa yli 300 000 syöpään sairastunutta, ilmenee Suomen Syöpärekisterin huhtikuussa julkaisemasta vuoden 2020 syöpätilastosta. Rekisterin mukaan viimeisimmän 5-vuotisjakson aikana (2016–2020) todettiin yhteensä 16 800 verisyöpää.

Tietoa ja vertaistukea sairastuneille Todennetun tiedon tarpeeseen vastaavat Suomen Syöpäpotilaat ry:n julkaisemat potilasoppaat. Vertaistukea aikuisille syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjoavat potilasverkostot. Vertaistukea arvostetaan ja verkostossa voi helposti jakaa tietoa ja olla tukena muille.

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (100 000 kpl) 19.6.2022 Tekijät: Ronja Kolho (045 1141 922 ronja.kolho@mediaplanet.com), Saara Silván-Appel, Ville-Joonas Appel, Emmi Hanninen, Johanna Lind, Oona Elo Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mannerheimintie 18 A, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Getty Images

Lue lisää syopapotilaat.fi facebook.com/kansanterveys Kierrätäthän tämän lehden

@kansanterveys.fi @Mediaplanetfi

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi KUVA: GETTY IMAGES

Päätökset tehdään aina pääsairaalassa, jossa potilasta hoitava lääkäri työskentelee.

Syöpähoidot sinne, missä potilas on Kun osa hoidosta siirretään potilasta lähinnä olevaan sairaalaan, vapautuu pääsairaalalta aikaa ja resursseja muuhun tarvittavaan hoitoon.

Vaasan keskussairaalan ja Pietarsaaren aluesairaalan välillä on jo pitkään ollut käytössä toimintamalli, joka mahdollistaa ihonalaisten injektioiden eli subkutaanien ja suonensisäisten syöpähoitojen eli IV-hoitojen järjestämisen lähempänä potilaan asuinpaikkaa. Hoitomallia on mahdollista hyödyntää usean eri verisairauden hoidossa.

– Hoitomalli sopii polikliiniseen hoitoon soveltuville potilaille, jotka eivät ole osastohoidon tarpeessa. Heillä tautitilanne on tavallisesti vakaa ja vointi pääsääntöisesti hyvä, hematologian ylilääkäri Sanna Asplund Vaasan keskussairaalasta kertoo.

Potilaan hoito aloitetaan aina pääsairaalassa jokaisen hoitosyklin alussa, jolloin potilas tapaa hoitavan lääkärin.

Hoitovastuu säilyy aina pääsairaalalla, mutta potilaan hoitosykliin kuuluvat jatkotiputukset ja jatkopistokset annetaan lähisairaalassa.

– Uuden hoitosyklin alkaessa pääsairaa-

la arvioi hoidon tehoa ja potilaan vointia ja tekee päätöksen hoidon jatkumisesta, Asplund selventää.

Jos potilaalla on samanaikaisesti useita tukihoitojen aloituksia tai hänen vointinsa on heikko, hoito pidetään Asplundin mukaan vielä pääsairaalassa.

– Hoito voidaan kuitenkin siirtää pääsairaalasta lähisairaalaan myöhemmässäkin vaiheessa, kun sairauden tila ja tukihoitojen tilanne sen sallivat.

Lähihoitomalli hyödyttää sekä potilasta että hoitavia yksikköjä Oleellista toimintamallissa on, että lähisairaalassa toteutetun hoidon jälkeen potilaan tilanne tarkistetaan ja kontrolloidaan aina pääsairaalassa. Asplund painottaa, että lähisairaalan ei koskaan tarvitse päättää hoitojen jatkamisesta tai lopettamisesta.

– Päätökset tehdään aina pääsairaalassa, jossa potilasta hoitava lääkäri työskentelee. Myös potilasta ohjeistetaan pääsai-

Tieteen edelläkävijä Potilaan parhaaksi

raalasta siitä, mihin hän on yhteydessä tai hakeutuu mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Hoitomalli hyödyttää Asplundin mukaan sekä potilasta että hoitavia yksikköjä. Kun osa potilaista matkustaa pitkiä matkoja hoitokäynneille, etenkin paluumatka pääsairaalasta kotiin voi olla raskas.

– Lisäksi yhteen hoitokertaan voi kulua useita tunteja hoidosta riippuen. Hoidon toteutus potilaan näkökulmasta helpottuu, mikä lisää hoitoon sitoutumista ja jaksamista, Asplund jatkaa.

Kun osa hoidosta toteutetaan lähisairaalassa, pääsairaalalta vapautuu aikaa ja resursseja muuhun tarvittavaan hoitoon.

Asplund sanoo myös, että lähisairaalalla on mahdollisuus saada olemassa oleviin tehtäviinsä lisävastuita.

– Toimintamallin käyttöönotto tuo myös lisää potilasvirtaa yksikköön ja samalla pystytään hyödyntämään lähisairaalasta löytyvää ammattitaitoa.

KUVA: VAASAN KESKUSSAIRAALA

CP-325393

Teksti Mikaela Katro

Sanna Asplund hematologian ylilääkäri, Vaasan keskussairaala

www.amgen.fi FI-KYP-0622-00003-6/22

3

4

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

KUVA: GETTY IMAGES

Hemofiliapotilaille suositellaan erityisesti niveliä tukevien lihasten vahvistamiseen liittyvää liikuntaa. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi uinti, lihaskuntoharjoittelu ja kävely.

Hemofilia ei estä liikunnallista elämää Hemofiliapotilas voi nykyisen lääkehoidon ansiosta elää tavallista elämää. Liikunnan harrastaminen on suositeltavaa, mutta vamman sattuessa on tukihoito annettava mahdollisimman pian ja oltava yhteydessä hoitavaan tahoon.

Teksti Tiina Katriina Tikkanen hoidoilla sairauden vaikeusasteen ja potilaan iän sekä elämäntilanteen mukaan.

– Nykyään käytössä olevat lääkkeet mahdollistavat aiempaa paremman ja pidemmän suojan hoidettavalle, Lassila kertoo.

Vamma on yhtä kuin vuoto Hyytymistekijäkorvaushoidon vuoksi myös urheilun harrastaminen on mahdollista hemofiliapotilaille. Erityisesti heille suositellaan niveliä tukevien lihasten vahvistamiseen liittyvää liikuntaa, sillä nivelet ovat yleisimpiä vuotopaikkoja.

Hemofiliaa sairastavia kannustetaan harrastamaan esimerkiksi uintia, lihaskuntoharjoittelua ja kävelyä.

Osa hemofiliaa sairastavista harrastaa myös lajeja, joissa vammautumisen riski on suurempi. Lassila muistuttaa, että

vaikka potilaalla olisi hyvä korvaushoito, kaikki akuutit urheilu- ja muut vammat tulee ottaa vakavasti.

– Hoitava taho ei riskilajien harrastamisen pariin kannusta, mutta jos potilas niitä kuitenkin haluaa harrastaa, on hyvä muistuttaa, että mahdollinen vamma tarkoittaa aina vuotoa.

Keskivartaloon kohdistuvat iskut, kaularangan retkahdusvammat tai päävammat aiheuttavat hemofiliaa sairastavalle hätätilanteen. Potilaan on otettava hyytymistekijäkorvaushoito nopeasti ja mentävä sairaalahoitoon.

– Myös silloin, jos tulee spontaani nivelvuoto, tarvitaan korvaushoidon lisäannos ja potilaan on oltava yhteydessä hoitavaan tahoon, Lassila sanoo.

Hoitava taho määrittää tarkemmin, milloin on turvallista palata takaisin tavalliseen korvaushoitoon.

KUVA: OMA ARKISTO

Hemofilia johtuu yleensä perinnöllisestä hyytymistekijävajeesta. Sitä on olemassa kahta eri tyyppiä. Hemofilia A:ta esiintyy enemmän, noin 300 henkilöä Suomessa sairastaa sitä. Hemofilia B:tä sairastavia on Suomessa noin 60.

– Hyytymistekijöillä tarkoitetaan veressä olevia proteiineja, jotka aktivoituvat kudosvaurioiden yhteydessä, ja tyrehdyttävät verenvuodon, sanoo Riitta Lassila, hyytymissairauksien professori Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Jos tietyt proteiinit puuttuvat, kyseessä on verenvuototauti, jota kutsutaan hemofiliaksi. Hemofilia A:ssa hyytymistekijä VIII ja B:ssä IX puuttuvat tai niitä on liian vähän, joten veren hyytyminen häiriintyy.

Hemofiliaa hoidetaan suonensisäisesti annosteltavilla hyytymistekijäkorvaus-

Riitta Lassila hyytymissairauksien professori, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi

5

LIBERATE LIFE living life beyond haemophilia

näin pidät huolta niveltesi toimivuudesta

NP-20017 January 2022

Neljä lyhyttä videota sisältävät yksinkertaisia harjoituksia, jotka auttavat nivelvammojen ehkäisemisessä, hoitamisessa ja kuntouttamisessa. Ne on suunnattu ihmisille, joilla on hemofilia, ja ne ovat osa Sobin nivelten toimivuuden ylläpitämiseksi tehtyä ohjelmaa.

Videoiden aiheet: • Aktiivisuuden merkitys • Pysy terveenä • Nivelvamman hoitaminen • Nivelvuodosta kuntoutuminen Katso videot osoitteesta liberatelife.fi

liberatelife.fi Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab Äyritie 18, FI-01510 Vantaa www.sobi.fi

Liberatelife-HS-Mediaplanet-253x365mm.indd 1

17.2.2022 9.37

6

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: GETTY IMAGES

Myelofibroosin taudinkulku vaihtelee potilaan mukaan.

Myelofibroosissa keskimääräinen elinaika riippuu sairauden vaiheesta Harvinaiset myeloproliferatiiviset sairaudet kuuluvat pahanlaatuisten veritautien ryhmään. MPN-sairauksista myelofibroosi on krooninen verisyöpä, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin yksi henkilö sataatuhatta kohden.

Teksti Mikaela Katro

MPN-sairauksien yhteinen ominaispiirre on verisolujen liikatuotanto.

Essentiaalinen trombosytemia (ET) on verisyöpä, jossa luuydin tuottaa liikaa verihiutaleita. Potilaalla voi esiintyä esimerkiksi verenvuotoa ja mustelmia.

Sairaudessa kasvaa myös vakavien komplikaatioiden, kuten veritulpan, riski.

Myelofibroosi (MF) on krooninen verisyöpä, joka vaikuttaa luuytimeen.

Sairaus kehittyy, kun luuydin täyttyy sidekudoksella eikä tuota enää tarpeeksi normaaleja verisoluja.

Polysytemia vera (PV) on verisyöpä, jossa elimistö tuottaa liikaa punasoluja. Liian suuri punasolumäärä kasvattaa veritulpan riskiä.

Myelofibroosi on harvinainen syöpäsairaus Myelofibroosissa luuytimen verta muo-

dostava kantasolu sairastuu, mikä johtaa sairaiden verisolujen ja niiden esiasteiden sekä luuytimen sidekudoksen määrän lisääntymiseen. Myelofibroosi voi kehittyä joko ilman edeltävää verisairautta tai vähitellen polysytemia veran tai essentiaalisen trombosytemian pohjalta. Noin 20 % potilaista sairaus muuntuu ajan myötä akuutiksi leukemiaksi. Tavallisin taudin toteamisikä on noin 67 vuotta, ja vain 5 % potilaista on alle 40-vuotiaita.

Sairaus on yhtä yleinen naisilla ja miehillä.

Myelofibroosi alkuvaiheessa oireeton Myelofibroosin taudinkulku vaihtelee potilaan mukaan. Pitkälle edenneessä myelofibroosissa suurentunut perna aiheuttaa muun muassa ylävatsa- tai kylkikipuja.

Oireisiin kuuluvat myös laihtuminen, väsymys, yöhikoilu, kuumeilu ja yleinen voinnin heikkeneminen. Verikokeissa todetaan anemia sekä yleensä suurentunut

valkosolujen määrä. Verinäytteen mikroskooppitutkimuksessa on havaittavissa myös muita verisolujen poikkeavuuksia.

Myelofibroosiin ei ole parantavaa hoitoa Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, hoidoilla voidaan kuitenkin usein lievittää potilaan oireita. Anemiasta johtuen jotkin potilaat voivat tarvita punasolusiirtoja tai pistoksina annosteltavaa, punasolujen muodostumista lisäävää hormonia. Erilaisia solunsalpaajia voidaan käyttää suurentuneiden verisoluarvojen sekä suuren pernan pienentämiseksi. Myös muuta lääkitystä voidaan harkita. Joskus suurentunutta pernaa voidaan pienentää sädehoidolla. Alle 70-vuotiailla vaikeaa tautimuotoa sairastavilla potilailla selvitetään luovuttajan kantasolujen siirron mahdollisuus.

Lähde: terveyskirjasto.fi

FI2206148596

MPN-sairaudet pahanlaatuisia veritauteja

Erikoisosaaja hematologiassa ja onkologiassa

FI2205203333

Novartis Finland Oy

Erikoisosaaja verisyöpäsairauksissa Meillä Novartiksella 110 000 ihmistä ympäri maailmaa tekee yhteistyötä uudenlaisten lääkehoitojen tutkimuksessa. Verisyöpien, rintasyövän ja melanooman hoidossa potilaat ovat suurimmat innoittajamme, kun kehitämme innovatiivisia hoitoja heidän elämänsä pidentämiseksi ja parantamiseksi.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi

7

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: TERVEYSTEKNIIKKA VALKO OY

Vuoden terveystuote 2022 Kauneus & Terveys -lehti nimesi 10 vuoden 2022 terveystuotetta. B-Cure Laser valikoitui parhaaksi laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.”

Tor Ahlstedt hoitaa B-Cure Laserilla diabeettisen neuropatian aiheuttamaa kipua.

Haavahoitaja Hilla-Maria Tennberg käyttää B-Cure Laseria kroonisten haavojen hoidossa.

B-Cure Laser edistää haavojen paranemista ja lievittää kipua Lääkintälaserterapian on kliinisissä tutkimuksissa todettu lievittävän kipua ja nopeuttavan kudosvaurioiden paranemista.

B-Cure laser löytyykin jo kipuklinikoilta, haavahoitovastaanotoilta ja jo yli tuhannesta suomalaiskodista.

Teksti Terveystekniikka Valko Oy Ajan myötä huonontuva ääreisverenkierto altistaa diabeetikon haavojen kroonistumiselle. Kun kudoksen verenkierto ja toimintakyky huononee, soluille ei kulkeudu ravinteita normaalin toiminnan ylläpitämiseen. Tällöin kudoksen paraneminen hidastuu ja pahimmassa tapauksessa loppuu kokonaan johtaen kroonisiin jalka- ja säärihaavoihin.

Haavan hoito on aloitettava tehokkaasti heti haavan ilmaannuttua, sillä hoidon viivästyessä paranemisen todennäköisyys pienenee ja voi johtaa leikkaukseen tai jopa amputaatioon.

B-Cure Laserterapia vaikuttaa paikallisesti hoidettavan alueen kudokseen parantaen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa ja nostaen kipua lievittävien endorfiinien ja tulehduksia vastaantaistelevien entsyymien määrää. Terapia kohottaa myös

elastiinin ja kollageenin luonnollista tuotantoa, joita kudos tarvitsee korjautuakseen. Terapian vaikutuksesta kroonisten haavojen hoidossa on tehty lukuisia kliinisiä tutkimuksia, joista uusin, B-Cure Laserilla tehty tutkimus julkaistiin Lasers on Medicin-lehdessä tänä vuonna. Myös haavahoitovastaanotoilla ympäri Suomen on taltioitu paljon onnistuneita potilastapauksia.

Uudenkaupungin terveyskeskuksen haavavastaanoton haavayhdyshenkilö Marika Metsä-Tokila yllättyi jo kuukauden hoitotuloksista diabeetikkojen säärihaavojen hoidossa.

– Laser tukee ja edistää haavan paranemista yhdessä haavan hyvän puhdistuksen ja oikean haavanhoitotuotteen kanssa. Lisäksi se on tehokas kivunlievityksessä. Muutamilta pitkäaikaispoti-

lailta on haavaumat hoidettu kokonaan, Metsä-Tokila kertoo.

Turvallinen kotikäytössä

Myös haavahoitaja Hilla-Maria Tennberg Porvoon terveyskeskuksessa käyttää B-Cure Laseria kroonisten haavojen hoidossa.

– Lisäämällä B-Cure Laserin osaksi haavahoitoa olemme onnistuneet palauttamaan haavan pysähtyneen paranemisprosessin. Laserterapia selkeästi edistää kudoksen uudistumiskykyä. Hoidamme haavaa pääasiassa vastaanotolla, mutta sopivissa tapauksissa olemme antaneet helppokäyttöisen ja turvallisen laserlaitteen potilaalle kotiin hoidon tehostamiseksi, Tennberg kertoo ja jatkaa: – Laserterapia voisi olla hyvä kodin ensihoito diabeetikon tuoreille haavoille

vedellä puhdistamisen ja laastarin ohella.

Jos haava ei kuitenkaan näytä luonnollisen paranemisen merkkejä parissa viikossa vaan paraneminen pysähtyy tai haava suurenee, tulee aina hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen luo.

Laserterapia tehokas myös kivunhoidossa Haava- ja kudosvaurioiden parantumisen edistämisen lisäksi kliiniset tutkimukset ja käyttäjäkokemukset todistavat pienteholaserhoidon tehoavan muun muassa nivelrikon, reuman, ala- ja yläselkävaivojen, fibromyalgian sekä tulehdusten aiheuttamaan kipuun. Tor Ahlstedt Kauniaisista käyttää laseria diabeettisen neuropatian aiheuttamaan kipuun.

– Kipu alkoi jalkateristä ja on nyt noussut polviin saakka. Hoidan jalkojani B-Cure Laserilla iltaisin ennen nukkumaanmenoa ja koen, että kipuni lievittyy.

B-Cure Laser (808 nm) Laserterapia LLLT stimuloi kudosta solutasolla parantaen sen omaa toiminta- ja uudistumiskykyä. Se vaikuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan sekä kehon endorfiini-, kollageeni- ja elastiinituotantoon parantaen vauriota ja lievittäen kipua.

Yliannostusriskiä tai vasta-aiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpäkasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle.

B-Cure Laserista on saatavilla malleja ammattilais- ja kotikäyttöön. Laitetta voi myös vuokrata.

Lisää tietoa tuotteista, käyttäjäkokemuksia, kliinisiä tutkimuksia ja nettikauppa: terveystekniikka.fi puh. 045 609 9000

8

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Kaipaatko lisätietoa multippelista myeloomasta ja elämästa sairauden kanssa?

Minä ja myelooma-sivusto on uudistunut Sivuilta löydät tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen ja arjessa jaksamiseen. Uusina osioina ovat muun muassa Minä potilaana ja Minä omaisena -osiot.

Tutustu uudistuneisiin sivuihin!

www.minajamyelooma.fi

C-APROM/FI/NINL/0032/9/2021

MAINOSLIITE