Aivot ja sydän 3/2022

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

MAINOSLIITE

Lue lisää: kansanterveys.fi

AIVOT JA SYDÄN

Geriatrian professori Miia Kivipelto:

”Alzheimeria sairastavia työikäisiä arvellaan olevan Suomessa noin 7 000” MS-tautia sairastaville merkittävää apua arkeen omahoidon ohjauksesta ja säännöllisestä kuntoutuksesta

Pulssin tunnustelu tavaksi – aivoinfarktit yleisiä etenkin iäkkäämmillä eteisvärinäpotilailla

Aorttaläpän ahtauman hoitona käytetty TAVItoimenpide yleistymässä

Neuropsykologi vastaa – 4 kysymystä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

sivu 4

sivu 5

sivu 7

sivu 9

2

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Mielenterveysongelmista voidaan puhua uusina kansantauteina Mielenterveysongelmat ovat näkyneet jo pitkään sairauslomissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat lisänneet masennus- ja ahdistusoireilua. Hoitoon pääsyä on nyt parannettava.

KUVA: MIKA POLLARI

Päivi Rissanen erityisasiantuntija, Mielenterveyden keskusliitto

Masennuksesta ja ahdistuksesta voidaan puhua kansantauteina, sillä mielenterveysongelmista johtuvien sairauslomien määrä on kasvanut.

Lisäksi etenkin nuorten aikuisten keskuudessa mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.

Tutkimusten mukaan mielenterveysongelmat eivät välttämättä ole lisääntyneet väestössä sinänsä, vaan yhteiskuntamme on muuttunut.

Aiemmin tehtiin enemmän fyysistä työtä, jolloin tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikuttivat työkykyyn. Nyt tietotyön osuus on kasvanut, ja sen tekemiseen mielenterveysongelmat vaikuttavat välittömämmin. Tietotyössä rasitus kohdistuu mieleen, keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen ja muistiin.

Käytämme vähemmän rahaa mielenterveysongelmien hoitoon verrattuna maihin, joissa on sama bruttokansantuote kuin Suomessa. Hätkähdyttävää on

myös se, että mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on laskenut viime vuosina.

Hoitoon pääsy on ongelma Mielenterveysongelmien hoitamisen merkittäviä kipukohtia ovat tällä hetkellä palvelujen pirstaleisuus, hoitoon pääsyn vaikeus ja siitä aiheutuvat pitkät viiveet.

Ne saattavat pahentaa apua hakevan tilannetta.

Tutkimusten mukaan kuntoutuspsykoterapia on tehokas hoitomuoto mielenterveysongelmiin, mutta Kela myöntää siihen tukea vain alle 65-vuotiaille, tietyt ehdot täyttäville hakijoille. Tuen jälkeen maksettavaksi jäävä omavastuun osuus saattaa myös olla liian korkea psykoterapian aloittamiseksi. Lisäksi, apua hakevan on löydettävä psykoterapeutti itsenäisesti. Psykoterapeutteja on kysyntään nähden liian vähän. Pienemmillä paikkakunnilla hoitoa ei ole välttämättä saatavilla.

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (140 000 kpl) 20.3.2022 Tekijät: Viia Vaarnavuo (040 532 9103 viia.vaarnavuo@mediaplanet.com), Saara Silván-Appel, Ville-Joonas Appel, Emmi Hanninen, Oona Hyppönen Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mannerheimintie 18 A, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Oma arkisto

Mielenterveysongelmien hoitamisen parantamiseksi on meneillään useita hankkeita.

Mielenterveysongelmien hoitamisen parantamiseksi on meneillään useita hankkeita. Esimerkiksi Terapiat etulinjaan -hanke kouluttaa perusterveydenhuollossa työskenteleviä ammattilaisia matalan kynnyksen mielenterveysinterventioihin sekä auttaa potilaita löytämään viiveettä heille sopivia psykososiaalisia hoitomuotoja.

Vaikka tämän hetken tilanne on vaikea, pidän hyvänä, että ihmiset hakevat apua aiempaa enemmän. Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on myös vähentynyt. facebook.com/kansanterveys @kansanterveys.fi

Armi Aktiivituoli auttaa ylös ja kuntouttaa Kun heikkovoimaisuus, polvet, selkä tai lonkka vaivaavat.

HYVÄ SELÄLLE

Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki.

AUTTAA YLÖS

Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottaa nousemista.

AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä.

Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta!

SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ Vähentää virheellistä kuormitusta ja kipuja.

A

inutlaatuisen, ylösnousua avustavan mekanisminsa avulla se säästää niveliä, vahvistaa alaraajojen lihaksia sekä parantaa tasapainoa. Ristiselän tuen, joustavan selkänojan ja säädettävän niskatuen ansiosta tuolissa on myös erittäin mukava istua. Ergonominen tuoli ennaltaehkäisee liikkumattomuudesta johtuvia tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja antaa lisää aktiivisia vuosia kotona.

Käyttäjänsä mittojen mukaan valmistettu Aktiivituoli ohjaa nousemaan oikein, niveliä virheellisesti rasittamatta ja kivutta ylös. Tuolin ainoana ”moottorina” toimii käyttäjä itse, jolloin tuolin avulla voi myös jumpata ylösnousuun tarvittavia lihaksia ja tasapainoa, jota tarvitaan arjessa selviytymiseen.

Fysioterapeuttien suosittelema Armi on Valvirassa rekisteröity lääkinnällinen laite ja patentoitu suomalainen keksintö, joka helpottaa myös hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien työtä. Se ei ole hetken helpotus vaan pitkäkestoinen hyöty, joka parantaa toimintakykyä kaikissa muissakin arkielämän tilanteissa.

Tapio Anttilan muotoilema tyylikäs ja kaunis nojatuoli sopii vaativaankin sisustusmakuun.

Sitä saa neljällä jalalla tai pyörivällä laippajalalla, halutulla materiaalilla ja väreillä.

Armin idean isän, fysioterapeutti Jorma Eerolan mukaan sen toiminta selviää parhaiten kokeilemalla itse. Siksi Armista voi pyytää maksuttoman esittelyn omaan kotiin.

Tilaa, kysy lisää: armi-aktiivituoli.fi tai soita 050 366 1832

@Mediaplanetfi Kierrätäthän tämän lehden

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi

3

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: OULUNKYLÄN KUNTOUTUSKESKUS

selvittämään kävelyrobotin käytön hyödyt AVH-kuntoutujille, sanoo johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.

Hyvinvointiteknologiaa monenlaisille kuntoutujille Kävelyä voi harjoitella Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa myös robotiikkaa hyödyntävän Andago-painokevennysjärjestelmän avulla. Se on kuntoutujan tahdissa liikkuva laite, joka on tarkoitettu kuntoutujille, jotka pystyvät seisomaan itsenäisesti, mutta tarvitsevat vielä tukea ja apua kävelyn harjoittamiseen. Laitteen avulla voidaan turvallisesti tehdä myös erilaisia toiminnallisia harjoituksia, kuten tasapainoharjoituksia. Andago soveltuu hyvin sekä neurologiseen että ortopedistraumatologiseen kuntoutukseen.

Laitteella voi harjoitella myös proteesin kanssa.

Yläraajojen tehokkaan toiminnallisen harjoittelun apuna voidaan käyttää Armeo Senso -harjoittelulaitetta, joka soveltuu neurologisille kuntoutujille sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista kuntoutuville.

Armeo Sensolla harjoittelu sujuu kuin huomaamatta pelimaailman avulla.

– Kuntoutusteknologian avulla kuntoutumista saadaan tehostettua ja tulokset näkyvät nopeasti. Se on tuonut Oulunkylän kuntoutuskeskuksen monialaisen kuntoutustiimin työhön uusia mahdollisuuksia sekä kuntoutujille toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen moniammatillisessa kuntoutuksessa on tärkeä osa tutkimus- ja kehittämistoimintaamme, toteaa toimitusjohtaja Katja Ilvonen.

Kaija on käyttänyt Lokomat-kävelyrobottia kuntoutumisensa tukena, fysioterapeutti Päivi Linnamies ohjaa harjoitusta.

Kävelyrobottikuntoutusta Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa Oletko sinä tai läheisesi toipumassa AVH-sairaudesta, esimerkiksi aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta, ja tarvitset tukea kävelyn ja toimintakyvyn palauttamiseen? Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä käytetään aktiivisesti jo kolmatta vuotta eteläisen Suomen ensimmäistä Lokomat-kävelyrobottia sekä muuta robotiikkaa ja teknologiaa kuntoutuksen tukena.

Teksti Oulunkylän kuntoutuskeskus

L

okomat-kävelyrobottikuntoutus on tutkittu ja turvallinen kuntoutusmuoto, joka soveltuu erityisesti neurologiseen kuntoutukseen.

Lokomat-avusteinen kävelykuntoutus voidaan aloittaa hyvin aikaisessa vaiheessa kuntoutumista, esimerkiksi pian aivoinfarktin tai aivoverenvuodon akuutin hoidon jälkeen, jolloin saavutetaankin paras tulos. Myös myöhemmin aloitetusta kuntoutuksesta on hyötyä.

Robotiikalla saadaan aikaan suuret toistomäärät, jolloin harjoittelu on moninkertaisesti tehokkaampaa kuin pelkästään fysioterapeutin avustamassa harjoittelussa. Lisäksi kävelyyn saadaan alusta asti myös oikea liikemalli. Lokomatin mahdollistaman pystyasennon ja liikkeen tuomia terveyshyötyjä ovat myös spastisuuden vähentyminen ja hengityksen helpottuminen.

– Lokomat-terapiasta on saatu Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa hyviä koke-

muksia, kertoo kuntoutus- ja kehittämispäällikkö Mia Pietilä.

Kuntoutujat ovat olleet erittäin motivoituneita Lokomat-harjoitteluun ja tyytyväisiä kuntoutustuloksiin, joiden edistymistä voi seurata harjoittelutietojen ja mittausten avulla. Harjoitteluvaikutuksia ovat kävelykyvyn palautuminen ja paraneminen, kohonnut mieliala ja kipujen helpottuminen. Kävelyrobottia hyödynnetään osastohoidossa oleville jatkokuntoutujille sekä kotoa käsin käyville kuntoutujille.

– Saamme pian myös tutkittua tietoa Lokomat-terapian vaikuttavuudesta.

Arvioimme parhaillaan yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa robotisoidun Lokomat-kävelykuntoutuksen hyötyä ja vaikuttavuutta AVH-kuntoutujillemme.

Oulunkylän kuntoutuskeskus tekee uraauurtavaa työtä teknologian hyödyntämisessä kuntoutuksessa, ja on tärkeää, että pystymme tutkimuksen avulla

• Lokomat-terapia kuuluu Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa muun muassa kuntien lähetteellä tai maksamana tuleville jatkohoito- ja kuntoutuspotilaille kuntoutuksen sisältöön. Lokomat-terapiaan voi tulla myös itse maksavana, terapiassa voi käydä myös kotoa käsin.

• Ajankohtaista: AVH-kuntoutujien Lokomat-harjoittelun arviointiin otetaan mukaan uusia kuntoutujia! Jos olet toipumassa AVH:sta (aivoinfarkti tai aivoverenvuoto alle vuosi sitten) ja kiinnostunut kehittämishankkeeseen osallistumisesta, ole meihin yhteydessä.

• Asiakaspalvelu ja ajanvaraus puh. 040 570 1439. Sertifioidut Lokomat-fysioterapeuttimme arvioivat soveltuvuuden Lokomat-terapiaan ja suunnittelevat kuntoutuksen.

Oulunkylän kuntoutuskeskus sr Helsingissä on monipuolisten kuntoutuspalvelujen tuottaja ja kehittäjä Oulunkylän kuntoutuskeskus tarjoaa vaativaa kuntoutusta erilaisten sairauksien, vammojen ja leikkausten jälkeen, noin 1 400 jaksoa ja kuntoutujaa vuodessa. Näiden palvelujen suurin tilaaja on Helsingin kaupunki. Lisäksi tarjotaan muita monipuolisia toiminta- ja työkykyä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä kuntoutuspalveluja.

Katso lisää okks.fi.

Yhteiskunnallinen yritys -tunnuksen omaava Oulunkylän kuntoutuskeskus sr on toiminnallinen säätiö, joka maksaa veronsa Suomeen ja kohdentaa voittonsa 100-prosenttisesti henkilöstöön sekä kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien terveys- ja hyvinvointiteknologia.

4

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: GETTY IMAGES

MS-taudin nykylääkehoidot eivät paranna sairautta, mutta ne vähentävät pahenemisvaiheiden määrää ja vakavuutta sekä hidastavat taudin etenemistä.

MS-taudin näkymättömätkin oireet todellisia MS-taudin diagnoosi on pysyvä, eikä parannuskeinoja ole. Uudet lääkehoidot, omahoidolliset hoitokeinot sekä vertaistuki luovat kuitenkin toivoa sairastuneen elämään.

Teksti Mikaela Katro ranna sairautta, mutta ne vähentävät pahenemisvaiheiden määrää ja vakavuutta sekä hidastavat taudin etenemistä.

”Aina on toivoa” MS-tauti on sairaus, jota ulkopuolisen on usein vaikea nähdä ja siten vaikea myös ymmärtää. Salakaria harmittaa, että MS-tautia sairastava leimataan helposti laiskaksi – tuntopuutokset, eritystoiminnan ongelmat, haasteet sukupuolielämässä tai muistamisessa kun eivät näy ulkopuoliselle.

– Näistä asioista on erityisen tärkeää puhua ammattilaisten, työnantajan, työtovereiden, ystävien sekä erityisesti mahdollisen puolison ja perheen kanssa.

Näkymätönkin oire on hyvin todellinen.

Omahoidon ohjauksella sekä sään-

nöllisellä kuntoutuksella on Salakarin mukaan huomattava merkitys MS-tautia sairastavan arjessa selviytymiselle.

– Pitkässä juoksussa molemmat ovat myös kustannustehokkaita keinoja hoitaa tautiin sairastuneita. Terveyden edistämisestä tai kuntoutuksesta ei tulisi nipistää enää yhtään, Salakari painottaa.

Asiantuntija haluaa nostaa esiin myös toivon tärkeyden. Salakarin näkemyksen toiveikkuutta tarvitaan niin sopeutumisessa kuin lääkehoitoon sitoutumisessa, toimintakyvyn ylläpitämisessä ja arjessa selviämisessäkin.

– Myös terveysalan ammattilaiset tarvitsevat toivoa ylläpitäviä elementtejä, esimerkiksi potilasohjauksessa ja vastasairastuneen kohtaamisessa. Aina on toivoa.

KUVA: ARTO ARVILAHTI

MS-tauti on lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien, ja taudin esiintyvyys kasvaa edelleen maailmanlaajuisesti muun muassa eliniän pitenemisen myötä. Suomen MS-hoitajat ry:n puheenjohtaja Minna Salakari kertoo, ettei sairauteen liittyvä tautitaakka kuitenkaan ole lisääntynyt taudin yleistymisestä huolimatta.

– MS-tautia sairastavien toimintakyky säilyy uusien lääkehoitojen sekä omahoidollisten keinojen avulla parempana, ja sairastuneet ovat työkykyisempiä pidempään kuin aiemmin.

Myös sairaalahoitojaksot ja niihin liittyvät kustannukset ovat vähentyneet Salakarin mukaan Suomessa merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana.

– MS-taudin nykylääkehoidot eivät pa-

Minna Salakari puheenjohtaja, Suomen MS-hoitajat ry

MAT-FI-2200088-1.0-2/2022

HAASTA MS PODCASTIT 6DQRƬ *HQ]\PHQ +DDVWD 06 SRGFDVW VDUMD RQ WDUNRLWHWWX 06 \KWHLVÑOOH

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Sairauteen sopeutuminen voi olla pitkä ja monivaiheinen tie. Pohditaan yhdessä, miten sairastumisen tuomaa kriisiä voisi käsitellä.

Lataa sopeutumisoppaat www.sopeutumisopas.fi www.sanofi.fi

Nyt myös äänikirjoina!

MAT-FI-2200091-1.0-2/2022

Podcasteissa haastamme MS-taudin ilmiöitä tuoreilla näkökulmilla paremman arjen saavuttamiseksi. Ajankohtaisista aiheista on keskustelemassa vaihtuvia MS-yhteisön jäseniä.

MAINOSLIITE

Lue lisää: kansanterveys.fi

KUVAT: GETTY IMAGES

Eteisvärinän ennaltaehkäisyn kannalta tärkeää on, että muistetaan liikkua tarpeeksi, välttää liikaa suolaa ja pitää paino kurissa.

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

1. Kokeile, mistä pulssi tuntuu parhaiten. Hyvä tunnustelupaikka on ranteessa peukalon puolella, kyynärtaipeessa tai kaulalla.

Eteisvärinällä yhteys aivoinfarktiin

Ikääntymisen ohella merkittävimmät eteisvärinälle altistavat tekijät ovat kohonnut verenpaine, erilaiset sydänsairaudet, diabetes sekä ylipaino.

Teksti Mikaela Katro Eteisvärinä on yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja usein myös epätavallisen tiheään. Eteisvärinällä on usein yhteys muihin sydänsairauksiin, kuten sydämen vajaatoimintaan, sepelvaltimotautiin sekä läppävikoihin.

– Eteisvärinä yleistyy iän mukana, joten eniten sitä esiintyy korkeimmissa ikäryhmissä. Nuorempien eteisvärinä rytmihäiriötautina on harvinainen, ylilääkäri Mika Lehto sanoo.

Eteisvärinän oireet ovat Lehdon mukaan paitsi yksilöllisiä myös vaihtelevia.

– Tavallisin oire on sydämen tykytys eli tuntemus siitä, että sydän lyö rytmihäiriön aikana poikkeavasti ja nopeasti. Myös hengenahdistusta, rintakipua ja huimausta saattaa esiintyä.

Terveelliset elintavat tärkeässä roolissa Vaikka eteisvärinä ei välittömästi ole vaarallinen, Lehto muistuttaa, että se voi kuitenkin ilman hoitoa johtaa aivoinfarktiin.

– Aivoinfarkti on yleinen varsinkin iäkkäämmillä eteisvärinäpotilailla.

Värinän aikana sydän ei kierrätä kunnolla verta, mikä altistaa hyytymälle.

Kuuntele Väsymys

Hengenahdistus

Aivovaltimoon kulkeutuessaan hyytymä tuottaa halvauksen, Lehto sanoo.

Ylilääkäri korostaa myös korkean verenpaineen jo itsessään olevan riskitekijä, kun jatkuva paine rasittaa verenkiertoelimistöä ja altistaa sekä aivoinfarktille että aivoverenvuodolle.

– Eteisvärinän ennaltaehkäisyssä tulee siis kiinnittää huomiota perussairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen. Tärkeäksi tekijäksi nousee myös terveellisten elintapojen noudattaminen, eli muistetaan liikkua tarpeeksi, välttää liikaa suolaa ja pitää paino kurissa.

Tee pulssin tunnustelusta tapa!

2. Paina kevyesti sormilla tunnustelukohtaa ja tunnustele sykäyksiä.

Rytmin tai sen muuttumisen huomaa esimerkiksi laskemalla sykettä ääneen.

3. Laske sykäykset 30 sekunnin ajan ja tuplaa sitten saamasi tulos. Näin tiedät, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa.

Ota yhteyttä lääkäriin • jos aiemmin säännöllinen pulssi on epäsäännöllinen • jos pulssi on hyvin tiheä tai epäsäännöllinen • jos lepopulssi on huomattavasti nopeutunut tai hidastunut.

Älä oleta, että se kuuluu ikään.

Se voi olla sydämesi.

Sydämentykytys

Kipu tai puristava tunne rinnassa

Pyydä lääkäriä kuuntelemaan sydäntäsi tänään.

Edwards Lifesciences Corporation omistaa kaiken sisällön ja on sen tarjoaja. Sisältöä ei saa jakaa eikä hyödyntää kaupallisesti ilman nimenomaista kirjallista lupaamme. © 2018 Edwards Lifesciences Corporation. Kaikki oikeudet pidätetään. EFI8347/07-18/THV Edwards Lifesciences • Route de l’Etraz 70, 1260 Nyon, Sveitsi • edwards.com

5

6

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: GETTY IMAGES

Vaikka työikäisten muistisairaudet usein havaitaan suhteellisen varhain, diagnosointi ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Työikäinenkin voi sairastua Alzheimerin tautiin Etenevät muistisairaudet liitetään usein iäkkäämpään väestöön, mutta ne ovat yleisiä myös nuoremmassa ikäryhmässä. Siksi aivoterveyteen tulee kiinnittää jatkuvasti enemmän huomiota yhteiskunnallisellakin tasolla.

Teksti Mikaela Katro hoidosta ja kuntoutuksesta on eniten hyötyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuina.

– Positiiviset vaikutukset liittyvät tällöin paitsi oireiden kulkuun myös sairastuneen sekä hänen läheistensä elämänlaatuun. On hyvä muistaa, että työikäisen sairastuminen koskettaa koko perhettä, Kivipelto sanoo.

Aivosairautta on turha hävetä Yhteiskunnan terveydenhuoltojärjestelmä ei tätä nykyä vielä tunnista tarpeeksi hyvin työikäisten Alzheimerin tautia.

Vaikka ikä on tärkeä riskitekijä, tautia esiintyy myös nuoremmissa ikäryhmissä.

– Alzheimeria sairastavia työikäisiä arvellaan Suomessa olevan noin 7 000,

kun muistisairaita on yhteensä noin 190 000. Vielä on vaikeaa arvioida, kuinka moni nuoremmista potilaista jää ilman oikeaa diagnoosia, Kivipelto toteaa.

Osalle sairastuneista muistisairauteen liittyy myös voimakasta häpeää – varsinkin, kun siihen sairastutaan nuoremmalla iällä. Kivipellon mukaan tämä johtuu siitä, että muisti ja kognitiiviset kyvyt mielletään usein keskeisiksi osiksi henkilön persoonaa.

– Muistisairaudesta on usein varsinkin nuorempien kohdalla huomattavasti hankalampaa puhua kuin esimerkiksi siitä, että on selkä kipeä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kyse on biologisesta aivosairaudesta, joka on sairaus muiden joukossa.

KUVA: OMA ARKISTO

Muistamiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvät ongelmat, kielelliset vaikeudet ja haasteet uuden oppimisessa – työikäisten Alzheimerin taudissa ensimmäiset oireet ovat samanlaisia kuin vanhuusiänkin tautimuodossa. Vaikka työikäisten muistisairaudet usein havaitaan suhteellisen varhain, diagnosointi ei kuitenkaan aina ole geriatrian professori Miia Kivipellon mukaan helppoa.

– Alzheimerin taudin oireet voivat olla niin moninaisia, etteivät edes terveydenhuollon ammattilaiset osaa sairautta epäillä. Oireet tulkitaan helposti masennuksesta tai työuupumuksesta johtuviksi – etenkin, kun kyseessä on nuorempi henkilö.

Diagnoosin viivästyminen voi olla hoidon kannalta haitallista, sillä lääke-

Miia Kivipelto geriatrian professori

Aivoterveyden tukeminen tukee myös yhteiskuntaa Aivoterveys on termi, jolla tarkoitetaan aivojen hyvinvointia. Sitä tukevat terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ravinto, liikunta, tupakoimattomuus ja liiallisen alkoholin välttäminen sekä riittävä lepo.

– Aivot tarvitsevat myös sosiaalista aktiivisuutta sekä erilaisia kognitiivisia haasteita. Samalla tulee kiinnittää huomiota myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden välttämiseen. Sydänterveys on myös aivoterveyttä, geriatrian professori Miia Kivipelto painottaa.

Aivot ovat Kivipellon mukaan ikääntyessä usein heikoin lenkki, ja aivosairaudet lisääntyvät etenkin ikääntyvässä väestössä.

– Aivoterveyteen panostaminen sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla on hyvin tärkeää. Siksi terveellisten valintojen tulisi aina olla myös helppoja valintoja.

Aivoterveyden tukemisessa suuri merkitys on muistisairauksien sekä muiden aivoterveyttä uhkaavien tekijöiden ennaltaehkäisyllä. Kivipelto kertoo arviosta, jonka mukaan 40 prosenttiin kaikista muistisairauksista liittyy muokattavissa ja hoidettavissa olevia elintapa- ja ympäristötekijöitä.

– Preventiomahdollisuudet ovat viime aikoina lisääntyneet kiitettävästi. Muistisairauksien vaaratekijöiden tunnistaminen sekä ehkäisyn mahdollisuudet kehittyvät koko ajan.

Kivipelto muistuttaa, että aivoterveyden lisääminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

– Esimerkiksi Alzheimerin tautiin johtava prosessi alkaa aivoissa jo jopa 30 vuotta ennen diagnoosia, siksi ennaltaehkäisy on aina tärkeää. Mutta myös jo sairastuneen aivoterveyttä voidaan kiitettävästi parantaa eri tekijät huomioon ottaen.

KUVA: GETTY IMAGES

Teksti Mikaela Katro

Aivoterveyden lisääminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi KUVA: GETTY IMAGES

TAVI-toimenpiteessä ahtautuneen aorttaläpän sisälle asennetaan biologisesta materiaalista valmistettu tekoläppä.

Aorttaläpän ahtauman vähemmän kajoava TAVI-hoito yleistyy myös Suomessa Aorttaläpän ahtauma on yleisin aikuisväestössä esiintyvä läppäsairaus. Sen hoitomuotona yleistyy TAVI-toimenpide, jota suositellaan erityisesti yli 75-vuotiaille.

Teksti Mikaela Katro Vähäsilta jatkaa.

Toimenpidereitti pystytään Vähäsillan mukaan kätevästi suunnittelemaan valtimopuuston tietokonetomografiatutkimuksen avulla.

– Mikäli nivusvaltimot ovat ahtautuneet, toimenpide saattaa kuitenkin vaatia nukutuksen ja kirurgisen avauksen.

TAVI-hoitoa mahdollisesti jatkossa myös nuoremmille Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan TAVI-toimenpidettä suositellaan aorttaläpän ahtauman hoidoksi yli 75-vuotiaille. Tätä nuoremmille potilaille hoitosuositus on edelleen perinteinen avoleikkaus. Tietyissä tapauksissa ja moniammatillisen työryhmän harkinnalla toimenpidettä voidaan suositella myös nuoremmille.

– Harkintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa potilaan yleistila, liitän-

näissairaudet ja avoleikkaukseen liittyvät riskit, Vähäsilta kertoo.

TAVI-hoito yleistyy paitsi globaalisti myös Suomessa. Vaikuttavina tekijöinä ovat väestön ikääntyminen ja yhä vanhempien ikäryhmien hakeutuminen hoidon piiriin. Lähetteiden määrä sairaalaan kasvaa Vähäsillan mukaan vuosi vuodelta.

– Se, tullaanko TAVI-hoitoa jatkossa tarjoamaan enemmän myös nykyistä ikärajaa nuoremmille potilaille, riippuu pitkälti käynnissä olevien kansainvälisten tutkimusten tuloksista. Näitä tutkimuksia odotamme julkaistavaksi jo lähivuosina.

Artikkeli tuotettu Tommi Vähäsillan haastattelun pohjalta maaliskuussa 2022.

LÄHDE: HTTPS://WWW.TERVEYSKYLA.FI/SYDANSAIRAUDET/TOIMENPITEET/ KATETRIN-AVULLA-TEHT%C3%A4V%C3%A4-AORTTAL%C3%A4P%C3%A4NTOIMENPIDE-ELI-TAVI

KUVA: JOHANNA LIND

Aorttastenoosi eli aorttaläpän ahtauma johtuu tavallisesti aorttaläpän kalkkeutumisesta ja läppäpurjeiden jäykistymisestä. Sairauden oireina voi esiintyä hengenahdistusta, väsymistä, rintakipua tai jopa pyörtymiskohtauksia.

– Kalkkeutumisen lisäksi aorttaläpän ahtaumaa voivat aiheuttaa myös kaksipurjeinen aorttaläppä tai reumakuume, joka Suomessa kuitenkin on varsin harvinainen sairaus, HUSin sydänkirurgi Tommi Vähäsilta sanoo.

Aorttaläpän ahtauma hoidetaan nykyisin usein leikkauksen sijaan katetritoimenpiteellä. TAVI-toimenpiteessä ahtautuneen aorttaläpän sisälle asennetaan biologisesta materiaalista valmistettu tekoläppä.

– Toimenpide tehdään nykyään pääsääntöisesti hereillä ja paikallispuudutuksessa. Sairaalasta pääsee kotiutumaan nopeimmillaan jo seuraavana päivänä,

7

Tommi Vähäsilta sydänkirurgi, HUS

8

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu KUVA: GETTY IMAGES

Hyvät elintavat voivat ehkäistä muistisairautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 190 000 muistisairasta henkilöä.

Teksti Tiina Katriina Tikkanen

M

uistisairaus heikentää muistia, tiedonkäsittelyä ja ajatustoimintoja. Sen ensimmäiset oireet vaihtelevat eri ihmisillä. Tavallisinta on, että muistaa vanhat tapahtumat, mutta viimeaikaiset asiat eivät enää jää mieleen.

– Kaikille tapahtuu toisinaan unohduksia, mutta muistisairaudessa unohdukset ovat toistuvia ja selkeästi erilaisia aiempiin verrattuna, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu.

Jos epäilee sairastavansa muistisairautta, kannattaa hakeutua sairaanhoitajan tekemään muistiseulontatestiin.

Mikäli muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että arkisista asioista selviytyminen on hankalaa, kyse on etenevästä muistisairaudesta. Sitä kutsutaan dementiaksi.

THL tutkii muistisairauksien riski- ja suojatekijöitä Etenevään muistisairauteen ei ole tällä hetkellä olemassa parantavaa lääkettä.

Sairauden oireita pystytään kuitenkin helpottamaan elintapaohjauksella sekä eri lääkkeillä. Lisäksi sairastumisen todennäköisyyttä lisääviin riskitekijöihin puuttuminen on tärkeää.

– Riskitekijöitä ovat muun muassa ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli, Ngandu luettelee.

THL:n FINGER-tutkimus on osoittanut ensimmäisenä maailmassa, että elintapaohjelman noudattamisella on yhteys ikääntyneiden parempaan tiedonkäsittelyyn. Aivoja muistisairaudelta näyttäisivät suojaavan terveellinen ravitsemus, liikunta, aktiivinen elämä sekä korkea koulutus.

MAINOSLIITE

Aktiivisuus ja elintavat avuksi Ngandu mainitsee, että eläköityessä olisi hyvä pohtia, kuinka voisi stimuloida aivoja monipuolisesti.

– Toisaalta riskitekijöihin ja aivoja muistisairaudelta suojaaviin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota jo ennen keski-ikää. Terveellinen ruokavalio ja liikunta sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hyvä hoito ovat olennainen osa muistisairauden ehkäisyä.

Hyvillä elintavoilla on myös merkitystä etenevää muistisairautta sairastavan terveyteen ja hyvinvointiin.

– Suomalaisessa Finalex-tutkimuksessa huomattiin, että erityisesti muistisairaiden yleinen toimintakyky parantui, kun heille tarjottiin säännöllisesti liikuntaharjoitteita, Ngandu kertoo tutkimuksen löydöistä.

– Eläköityessä olisi hyvä pohtia, kuinka voisi stimuloida aivoja monipuolisesti, THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu mainitsee.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle apua neuropsykologisesta kuntoutuksesta Teksti Mikaela Katro

Kuntoutuksella pyritään muun muassa työkyvyn saavuttamiseen, itsenäiseen selviytymiseen arjessa tai elämänlaadun kohenemiseen.

Mitä neuropsykologisella kuntoutuksella voidaan saavuttaa?

Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa vaurioita eri puolille aivoja, jolloin seurauksena on usein monenlaisia fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen toiminnan muutoksia. Neuropsykologisen tutkimuksen avulla selvitetään ensin koko neuropsykologinen oirekuva ja sen vaikeusaste, ja tämän tiedon perusteella kuntoutus suunnitellaan yksilöllisen oirekuvan ja elämäntilanteen mukaisesti.

Milloin kuntoutus olisi hyvä aloittaa?

Kenelle neuropsykologinen kuntoutus sopii?

Tutkimusten mukaan kaikessa kuntoutuksessa tärkeintä on kuntoutujan oma asenne ja motivaatio. Kuntoutuminen etenee, kun kuntoutuja työskentelee ammattilaisen tukemana aktiivisesti kuntoutumisensa eteen. Henkilön ikä tai muut tekijät eivät estä kuntoutusta.

Miten läheiset voivat tukea potilaan kuntoutumista?

Läheisten tuki on olennainen osa kuntoutumista. Läheisen on tärkeää välttää avustajan roolin omaksumista.

Tutkimustemme mukaan kuntoutujat toivovat voivansa toimia mahdollisimman pitkälle itsenäisesti. He toivovat läheisiltään malttia odottaa, vaikka toiminta voi olla kankeaa.

Artikkeliin haastattelun antoi Kuntoutussäätiön johtava tutkija, kliinisen neuropsykologian dosentti ja neuropsykologi Erja Poutiainen.

Vuosittain aiheutuu tuhansia uusia vakavia aivovammoja - sekä varhain aloitettu että pitkäjänteinen ylläpitävä kuntoutus on tärkeää Työ-, liikenne- ja vapaa-ajan tapaturmien sekä pahoinpitelyjen seurauksena aiheutuu vuosittain tuhansia uusia vakavia aivovammoja. Aivovamma on ulkoisen voiman aiheuttama aivotoimintojen häiriö tai rakenteellinen vaurio. Oireet voivat olla hyvin monenlaisia riippuen siitä millaisia vaurioita aivoissa on tapahtunut. Neurokirurgian erikoislääkäri Seppo Juvela Validian Aivovammapoliklinikalta kertoo, että aivotoimintojen häiriöiden syynä olevat solu- ja molekyylitason häiriöt eivät ole kokonaisuudessaan aivokuvantamisin todettavissa kuten esimerkiksi aivokudoksen selvät ruhjeet tai verenvuodot.

Magneettitutkimus on voitu tehdä myös niin myöhäisessä vaiheessa, etteivät vauriot enää ole näkyvissä. Aivovammaa parantavaa lääkehoitoa ei ole, mutta lääkehoidosta voi saada apua oireisiin.

Osalla potilaista on liikuntatai puhekyvyn tai aistitoimintojen oireita. Päällepäin näkyviä oireita ei kuitenkaan välttämättä ole, mikä voi

johtaa alidiagnostiikkaan varsinkin, kun alkuvaiheessa esiintyy usein aivoperäistä oiretiedostuksen puutetta. Tavanomaisia oireita ovat ohimenevät tai pysyvät eriasteiset kognitiivisten toimintojen kuten muistin, aloite- ja päättelykyvyn häiriöt, käyttäytymisen ja tunteiden säätelyn sekä vireyden ja unen säätelyn häiriöt.

Neuropsykologiset häiriöt voivat jäädä toteamatta tai hoidossa ja kuntoutuksessa taka-alalle.

Aivovamman aiheuttama todellinen toimintakyvyn haitta selviääkin usein vasta vuosien aikana.

Kansainvälinen tieteellinen tutkimus on osoittanut aivovammakuntoutuksen olevan vaikuttavaa.

Kuntoutuksen käynnistyminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää, samoin sen pitkäjänteinen toteutuminen. Pitkällä tähtäimellä riittävä ylläpitävä kuntoutus on ratkaiseva tekijä toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemiseksi, sillä aivovamma altistaa tavanomaista varhaisemmalle kognitiiviselle ikääntymiselle. Aivo-

KUVA: GETTY IMAGES

Neuropsykologinen kuntoutus olisi hyvä aloittaa heti, kun sairastuneen fyysinen kunto sen sallii. Paljon myöhemminkin aloitettu neuropsykologinen kuntoutus on kuitenkin todettu toimivaksi. Tällöin kuntoutus painottuu uusien toimintastrategioiden omaksumiseen. Tavoitteena on kiertää häiriintynyt toiminta, kuten kielellinen muistaminen, uudella

esimerkiksi visuaaliseen muistiin perustuvalla muistamisstrategialla.

Tutkimusten mukaan kaikessa kuntoutuksessa tärkeintä on kuntoutujan oma asenne ja motivaatio.

vamman haittaavuus voi ajan myötä kasvaa ilman riittävää kuntoutusta, kertoo Juvela.

Kuntoutuksen ja tuen merkitys läpi elämän on suuri, jotta mahdollisimman vapaa autonomia eri toimintakyvyn alueilla saavutetaan ja säilyy.

Validian moniammatilliset kuntoutusjaksot ovat intensiivisiä. Jaksot suunnitellaan mittatilaustyönä yksilöllisten tavoitteiden mukaisiksi. Kuntoutustarpeet painottuvat eri tavoin kuntoutumisen eri vaihe issa. Käytössä on modernit tilat ja modernia

kuntoutusteknologiaa. Kuntoutus voi toteutua myös kotoa käsin avokuntoutuksena. Palveluissa yhdistämme kliinisen asiantuntemuksen ja kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen tuottaman näytön.

9

10 Lue lisää: kansanterveys.fi

Jos huomaa vähättelevänsä juomiaan määriä, on hyvä pysähtyä miettimään, miksi kokee tarpeelliseksi tehdä niin.

MAINOSLIITE

KUVA: GETTY IMAGES

Mielenterveyden hoidossa tikittää aikapommi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Teksti Ulla Kaila

– Meillä on käsissämme todellinen mielenterveydellinen kriisi, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Ahdistuneisuus, masennus tai muut mielenterveyden häiriöt ovat korona-aikana lisääntyneet merkittävästi, mutta jääneet vähälle huomiolle terveydenhuollon ylikuormittumisen takia.

Pitkittyessään mielen oireilu voi kroonistua.

– Yhteydenotot Mielenterveysliittoon ovat kasvaneet huomattavasti, ja esimerkiksi chatin kautta tapahtuneet tiedustelut ovat kasvaneet 400 prosenttia. Hätä on aito.

– Yksinäisyys, eristyneisyys tai etätöiden vuoksi aiheutunut paineistettu olo ovat ajaneet ihmisiä ahdistukseen ja oireilemaan monella tapaa. Tämä ja lisäksi käynnissä olevan sotatilanteen aiheuttama pahoinvointi tulee purkautumaan ja meillä on käsissämme todellinen kriisi, jollei jotain tehdä ja pian, Sydänmaanlakka painottaa.

Sydänmaanlakka kohdistaa sanansa erityisesti uusien hyvinvointialueiden ja valtakunnan päättäjille, joilla on käsissään viimeisin hetki tarttua aiheeseen sekä nostaa mielenterveys ja niiden hoito ei vain puheen vaan myös käytännön toimien tasolle.

– Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset tarvitsevat usein pikaista apua. On kohtuutonta, että hoitoa joutuu odottamaan puoli vuotta tai enemmän.

Alkoholin riskikäyttöön havahtuminen kannattaa Joka kahdeksas suomalainen käyttää alkoholia niin, että pitkäaikaisten terveyshaittojen riski on kohonnut. Riskiraja ylittyy, jos mies juo viikossa yli 14 annosta tai jos nainen juo 7 annosta tai enemmän.

Mielenterveyden horjuminen pelottaa Stigman häivyttäminen mielenterveyden yltä on iso haaste. Oman mielenterveyden horjuminen voi olla pelottavaa ja avun etsimistä lykätään.

Sydänmaanlakka kehottaa hakeutumaan avun luo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin mitään varsinaista ongelmaa olisikaan.

Koronan pakottaman digiloikan ansiosta mielenterveysalalla on pystytty jakamaan tietoa ja välineitä aiempaa laajemmalle – Tavoitamme ihmisiä, jotka ilman digitaalisten keinojen olemassaoloa olisivat jääneet tavoittamatta. Verkossa tapahtuva anonyymi osallistuminen on helpompaa ja mielenkiinto erilaisia tapahtumia kohtaan on suurta, Sydänmaanlakka toteaa.

Runsas alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen aiheuttavat terveyshaittoja ja tapaturma-alttiutta, vaikka varsinaista alkoholiriippuvuutta ei olisikaan. Myös ikävät seuraukset ihmissuhteissa, töissä ja taloudessa ovat yleisiä.

Ongelmiin on aina helpompi puuttua ennen kuin ne pitkittyvät. Omaan alkoholinkäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota, jos kerralla nautitut annosmäärät ovat nousseet tai jos huomaa järjestävänsä menojaan sen mukaan, että juominen olisi mahdollista.

Jos huomaa vähättelevänsä juomiaan määriä ja kaunistelevansa alkoholinkäyttöään muille tai jopa itselleen, on hyvä pysähtyä miettimään, miksi kokee tarpeelliseksi tehdä niin. Myös läheisten ilmaisemaan huoleen on syytä suhtautua vakavasti. Vaikka ei itse kokisi omaa alkoholinkäyttöään ongelmallisena, niin läheiset usein huomaa-

vat muuttuneen tilanteen ja kärsivät siitä.

Jos omat yritykset vähentää tai lopettaa epäonnistuvat, kannattaa hakea ulkopuolista tukea, esimerkiksi terveyskeskuksesta tai päihdeklinikalta. Myös Päihdeneuvonnan 24/7 auttavaan puhelimeen voi soittaa, jos haluaa keskustella tilanteestaan ja vaihtoehdoistaan luottamuksella ja maksutta.

Mitä aiemmin tilanteeseen puuttuu, sitä nopeammin terveydelle, ihmissuhteille ja taloudelle aiheutuneet haitatkin helpottuvat tai korjaantuvat kokonaan. Jos omaan riskikäyttöön havahtuu riittävän ajoissa ja saa muutokseen tarvittavaa tukea, on täysin mahdollista, että mitään pysyvää vahinkoa ei tapahdukaan.

Kirjoittaja Kaisa Åberg on päihdeneuvonnan yksikön päällikkö.

Alkoholismi on sairaus, josta voi toipua.

Hoitokeskuksemme sijaitsevat Kärkölässä noin tunnin ajomatkan päässä pk-seudulta ja Ähtärissä hyvien junayhteyksien päässä.

Hoitoon pääsee heti.

Soita luottamuksellisesti ja kysy lisää:

09 3611 9880 tai

Myös osamaksuvaihtoehto noin 160 € /kk.

Tee päätös, joka kannattaa.

MAINOSLIITE

Lue lisää: kansanterveys.fi 11

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

TEMPUR – Paras selälle ja unelle Apu niska-hartian, selän, olkapään ja lantion kipuihin

80 % suomalaisista kärsii joskus selkäkivusta – mistä kipu johtuu ja miten selkää tulisi hoitaa päivin ja öin?

Kipeää selkää sairastetaan hälyttävän paljon ja se on yleinen sairauspoissaolon syy. Jos olet yksi heistä, tutustu fysiatri Jukka-Pekka Kourin videoluentoon osoitteessa www.nukkumisergonomia.fi. Et ole yksin asian kanssa.

Voit ennaltaehkäistä ja hoitaa selkäkipua jopa nukkuessasi – miten?

Videoluennon loppuosassa on selän terveydelle oleellisen tärkeä, mutta monelle jopa uusi asia. Siinä käsitellään yöaikaista selän ”hoitoa” eli nukkumisergonomiaa, jonka tulisi olla itsehoidon ja ennalta ehkäisyn kannalta perusasia, joka laitetaan kuntoon, oli selkäsärkyä tai ei. Kuitenkin monelta selkäkipua potevalta tämä yöaikainen, pitkäkestoinen paikallaanolon asento on jäänyt aivan liian vähälle huomi-

Katso Fysiatri JP Kourin video osoitteessa www.nukkumisergonomia.fi Oppaat ja Videot -osiosta

olle. Huono eli epäergonominen nukkuma-asento, johon usein kehno patja ja tyyny ohjaavat kehoa, aiheuttaa rangan kiertoa ja/tai taipumista. Tämä voi aiheuttaa ja ylläpitää selän jäykkyyttä sekä kipuilua.

Tällöin päiväaikaisesta harjoittelusta ja hoidosta saadaan huono vastine, kun yöaikaan selkä ei pääse palautumaan ja rentoutumaan.

Jos sinulla on selkäkipua tai -jäykkyyttä ja koet, että sänkysi esimerkiksi painuu liikaa lantion alla, niin harkitse tämä videoluento mielessä kääntymistä koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan (KNA) puoleen. KNA-koulutuksen saanut ymmärtää nukkumisasentoihin liittyviä selkäkipumekanismeja ja osaa valita sinulle yksilöllisesti sopivat nukkumisen apuvälineet. Todellakin, sänky ei ole ensisijaisesti makuuhuoneen huonekalu vaan selän terveyttä ja unen laatua parantava apuväline. Yhteystiedot asiantuntijoihin löydät osoitteesta nukkumisergonomia. fi/asiantuntijahaku ja sleepcenter.fi

Edun arvo n. 1000 € /

VUODETARJOUS TEMPUR Flexible Base -vuoteen ostajalle BANG & OLUFSEN -kuulokkeet KAUPAN PÄÄLLE – parisänkyyn kahdet!

parivuode

Kotimainen jenkkisänky, joka on suunniteltu täydentämään TEMPUR-patjojen ainutlaatuisia ominaisuuksia.Alkaen hinta sisältää vuoderungon mustalla verhoilukankaalla, 21 cm paksun patjan sekä jalkasarjan. Pääty on hinnoiteltu erikseen. Tarjous voimassa niin kauan kuin kaupanpäällisiä riittää.

Hinnat alk. (80x200 cm) 2120 € (160x200 cm) 4240 €

TYYNYTARJOUS TEMPUR COMFORT -tyynyn ostajalle TEMPUR-unimaski KAUPAN PÄÄLLE!

Edun arvo 49€

Helppo tilata netistä, CHAT-palvelu auttaa sopivan tyynyn valinnassa.

VAIHDA PETAUSPATJA AITOON TEMPURIIN TEMPUR-sijauspatja 7 cm

Edun arvo 180x200 cm petarissa 280€

–15 %

TEMPUR-sijauspatja (7 cm) sijoitetaan hyväkuntoisen joustintai vaahtomuovipatjan päälle. Sijauspatjalla nukkuessa kehoon kohdistuva paine vähenee ja samalla vähenevät niska-, selkä- ja nivelkivut sekä levoton liikehdintä yön aikana. Kampanjahinta alkaen 7x80x200 cm 728,45 € (857 €).

Tempur Brand Store ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla HELSINKI Pop Up Lauttis (maalis-huhtikuu) • HYVINKÄÄ Willa • JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark • NURMIJÄRVI Pop Up Nurmijärvi (8.2-30.3.) • PORI Puuvilla • RAISIO Mylly • RAUMA Pop Up Rauma (2.3.-31.3.)

TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • tempurbrandstore.fi • tempur.fi

12 Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE