Rakennettu ympäristö 5/2026

Lue lisää: rakennamme.fi

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

SAFAn pääsihteeri

Arja Lukin ja RIL:n toimitusjohtaja

”Voittajat omaksuvat kokeilemisen kulttuurin”

Janne Tähtikunnas: sivu 16 – rakentaminen, kiinteistöt ja kaupunkikehitys

Lähivuosina rakennusten vähähiilisyysvaatimukset kiristyvät jatkuvasti

Kaikkien uudisrakennusten tulee olla päästöttömiä vuonna 2030 – totta vai tarua?

Politiikan epäjohdonmukaisuus on riski vihreän siirtymän investoinneille

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

Kaikkien uudisrakennusten tulee

olla päästöttömiä vuonna 2030 – totta vai tarua?

Politiikan epäjohdonmukaisuus on riski vihreän siirtymän investoinneille

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 20.5.2026

Tekijät: Elina Ihalainen (044 9853 509, elina.ihalainen@mediaplanet.com), Lasse Uusivirta, Maya Harjunpää, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Johanna Lind

facebook.com/kehittyvatkaupungit

@Mediaplanetfi

Kierrätäthän tämän lehden

Kylmätekniikan lonkerot ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan

Kylmätekniikka ulottuu kaikkialle arkeen: autoihin, datasaleihin, logistiikkakeskuksiin, apteekkeihin ja ruokakauppojen kylmäjärjestelmiin. Se mahdollistaa olosuhteiden hallinnan ja vaikuttaa suoraan tuoteturvallisuuteen, energiatehokkuuteen ja huoltovarmuuteen.

– Kylmätekniikka on usein näkymätöntä, mutta ilman sitä suuri osa arjen toiminnoista ei yksinkertaisesti pyörisi, sanoo Suomen Kylmäyhdistysen hallituksen puheenjohtaja Sami Vatanen Käytännössä kylmätekniikka tarkoittaa lämpöpumppuja ja jäähdytysjärjestelmiä, joilla lämpöä siirretään hallitusti ympäri vuoden. Oikea mitoitus on ratkaisevaa, jotta järjestelmät toimivat luotettavasti ja energiatehokkaasti. Nykyiset laitteet ja seurantateknologiat tukevat sekä yksittäisten järjestelmien että koko rakennuksen energiankäytön optimointia.

– Kun kylmätekniikka suunnitellaan osaksi kokonaisuutta, voidaan samalla optimoida koko rakennuksen energiankäyttö, Vatanen sanoo.

Mitä enemmän käyttäjiä, sitä enemmän tarvitaan kylmätekniikkaa ja sitä osaavia Ilmastonmuutoksen ja kasvavan jäähdytystarpeen myötä kylmäteknologian rooli korostuu. Erityisesti ruokakaupoissa sekä muissa jäähdytettävissä kohteissa kylmäjärjestelmät ovat kriittinen osa kiinteistön

Kokoustilat jne 1/2 siv_Taitto 1 16 9.2025 10.58 Sivu 1

energiataseen hallintaa, sillä jäähdytyksen tuottaman hukkalämmön voi käyttää lämmitykseen.

– Samalla tiukentuva sääntely ohjaa ratkaisuihin, joissa kylmätekniikka integroidaan tiiviisti muuhun talotekniikkaan. Suunnittelussa on huomioitava myös kylmäaineita koskevat säädösmuutokset, Vatanen muistuttaa.

Luonnolliset kylmäaineet kuormittavat ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin aiemmat vaihtoehdot, mutta niiden ominaisuuksien tuntemus on välttämätöntä toimivien ja turvallisten ratkaisujen varmistamiseksi.

– Luonnolliset kylmäaineet, kuten hiilidioksidi, ovat muuttaneet alan käytäntöjä ja osaamisvaatimuksia, Vatanen arvioi. Ei olekaan yllätys, että kylmätekniikan osaajista on kasvava tarve. Onneksi myös alan pätevyyskoulutusten tarjonta on monipuolistumassa.

– Aiempaa lyhyemmät koulutukset tukevat osaamisen nopeaa päivittämistä ja helpottavat siirtymistä kylmätekniikan tehtäviin. Tämä on win-win kaikille osapuolille, Vatanen summaa.

Järjest ä elämyksellinen kokous Ilmailumuseolla!

Ilmailumuseo on erinomainen kokous- ja juhlapaikka

hyvien kulkuyhteyksien Aviapoliksessa, kokousasiakkaille tarjolla myös ilmainen pysäköinti.

Istahda lentokoneen istuimiin ja vietä kokouspäivä lennokkaisssa puitteissa. Päivän kruunaat varaamalla kokousväelle elämyksen lentosimulaattorissa.

Museon tarjonnassa on 10 erilaista lentosimulaattoria.

Lisätietojs: www.ilmailumuseo tai (09) 8700 870

Varaa oma kokouspakettisi asiakaspalvelu@ilmailumuseo tai (09) 8700 870

Karhumäentie 12, 01530 Vantaa puh. (09) 8700 870, www.ilmailumuseo

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Hyvin suunniteltu tuulettuva julkisivu yhdistää useita toiminnallisia etuja, kuten pitkäkestoinen sää- ja kosteussuojan, muunneltavan energiatehokkuuden, toimivat korjausrakentamisen ratkaisut sekä paloturvallisuuden.

Energiatehokkuus alkaa rakenteista

Energiakorjaukset ratkaisevat useita haasteita samanaikaisesti.

Teksti Paroc Oy Ab

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vasemmalla: SafeDryingkuivanapitojärjestelmä soveltuu erityisen hyvin tiiviisti rakennettuihin kaupunkiympäristöihin, joissa kaivuut ja salaojitukset voivat olla vaikeita tai mahdottomia toteuttaa.

Ikääntyvä rakennuskanta ja ilmastonmuutos asettavat koko Euroopassa uusia vaatimuksia energiakorjauksille. Kun jopa 35 miljoonaa rakennusta on teknisesti ja taloudellisesti energiakorjauksen tarpeessa vuoteen 2030 mennessä, korostuu tarve tarkastella ratkaisuja myös suunnittelun ja rakenteellisen toimivuuden näkökulmasta.

Energiakorjauksilla voidaan vastata kolmeen keskeiseen haasteeseen yhtä aikaa:

energiakustannuksiin, päästöihin ja asumisolosuhteisiin. Noin 80 % EU:n kotitalouksien energiasta kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen ja lämpimään veteen, minkä vuoksi rakennusten energiatehokkuudella on ratkaiseva merkitys.

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen lisäeristämällä pienentää energiantarvetta ja helpottaa miellyttävän sisälämpötilan ylläpitoa. Samalla vähenevät

Rakenteiden kuivanapitotapa, jollaista ei ole ennen ollut

SafeDrying mahdollistaa rakenteiden kuivatuksen ja kuivanapidon kustannustehokkaasti, rakenteita säästäen ja pitkävaikutteisesti –myös kohteissa, joissa perinteiset menetelmät ovat raskaita, kalliita tai eivät ratkaise itse ongelmaa.

Teksti SafeDrying Oy

Rakennetun ympäristön korjaustarve kasvaa samaan aikaan, kun kiinteistöiltä odotetaan pidempää elinkaarta, pienempää hiilijalanjälkeä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Monessa vanhassa rakennuksessa vaikeimmat ongelmat eivät kuitenkaan näy ulospäin, vaan ne ovat rakenteiden sisällä: perustuksissa, alapohjissa ja seinälinjoissa, joihin kohdistuu jatkuvaa

myös energiantuotantoon liittyvät päästöt, kun lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvitaan vähemmän energiaa.

Eristäminen on kustannustehokas tapa parantaa energiatehokkuutta Eristäminen muodostaa energiatehokkuuden perustan ja tekee muista ratkaisuista, kuten uusiutuvasta energiasta, entistä vaikuttavampia.

Energiakorjauksissa kriittisimpiä eristettäviä rakenneosia ovat katot ja ulkoseinät, joiden kautta tapahtuu suuri osa rakennuksen lämpöhäviöistä – ja joissa tehdyt suunnitteluratkaisut määrittävät pitkälti kokonaisuuden toimivuuden.

Suunnittele tuulettuva julkisivu uudelleen huomisen ilmastoon Kasvavat toiminnalliset vaatimukset, tiukentuva sääntely sekä aikatauluihin, kustannuksiin ja resursseihin kohdistuva paine muuttavat käsitystä siitä, mitä hyvä suunnittelu nykyään tarkoittaa. Euroopassa käynnissä oleva laaja korjausrakentamisen aalto pakottaa arvioimaan totuttuja ratkaisuja uudelleen. Hyvin suunniteltu tuulettuva julkisivu yhdistää useita toiminnallisia etuja: pitkäkestoinen sää- ja kosteussuoja, energiatehokkuutta tukevat ja toimivat korjausrakentamisen ratkaisut sekä paloturvallisuus osana rakennesuunnittelua.

Nämä vahvuudet selittävät, miksi tuulettuvia julkisivuja pidetään yhä useammin luotettavana tapana vastata muuttuviin ilmastokuormiin, kehittyviin eristeratkaisuihin ja korjausrakentamisen käytännön realiteetteihin – edellyttäen, että järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena sekä huomioidaan mm. palotekniset ratkaisut ja materiaalivalinnat.

Lisätietoja: paroc.fi

SafeDrying ei perustu perinteisiin korjaustapoihin, joiden pitkäaikainen vaikutus voi jäädä epävarmaksi, vaan se on uudenlainen yli 20 käytännön sovelluksen koeteltu kokonaisuus rakennusten kuivaamiseen ja kuivana pitämiseen – tapa saada rakennukset pysyvästi kuiviksi ja terveellisiksi myös kohteissa, joihin ei aiemmin ollut toimivaa ratkaisua, toteaa Esa Tommola.

kosteusrasitusta maaperästä tai puutteellisista rakenneratkaisuista. Pitkittyessään kosteus voi heikentää rakenteiden toimintaa ja lisätä sisäilmaongelmien riskiä.

Kosteus voidaan poistaa myös hallitusti Perinteisesti kosteuden etenemistä on pyritty hallitsemaan esimerkiksi kapseloimalla, injektoimalla, salaojituksella,

kaivamalla tai purkamalla. SafeDryingkuivanapitojärjestelmä tuo korjausrakentamiseen poikkeuksellisen toimintaperiaatteen: se poistaa kosteudet rakenteesta ja pitää rakenteet kuivina hallitun ilmankierron avulla. Kuivumista ja kuivana pysymistä mitataan ja raportoidaan, jolloin kiinteistönomistaja saa luotettavaa tietoa korjauksen vaikuttavuudesta myös pitkällä aikavälillä.

Monessa vanhassa rakennuksessa vaikeimmat ongelmat eivät näy ulospäin.

Ratkaisu on merkittävä erityisesti vanhoissa rakennuksissa, suojelukohteissa, taloyhtiöissä, julkisissa kiinteistöissä ja tiiviissä kaupunkiympäristössä sijaitsevissa rakennuksissa, joissa perinteiset korjausmenetelmät voivat olla riittämättömiä tai käytännössä mahdottomia. Kaikkea ei tarvitse peittää, eristää tai uusia, kun kosteus voidaan poistaa hallitusti. SafeDrying vastaa juuri tähän tarpeeseen: se tarjoaa kustannustehokkaan ja rakenteita säästävän ratkaisun kohteisiin, joihin ei aiemmin ole ollut pysyvää korjaustapaa.

SafeDrying antaa konsultointiapua ja opastusta kuivanapitojärjestelmän mahdollisuuksista taloyhtiöille, isännöitsijöille, suunnittelijoille, valvojille, kunnille ja muille kiinteistöalan ammattilaisille.

Pyydä alustava arvio kohteestasi tai varaa maksuton asiantuntijaesittely: safedrying.fi/yhteystiedot

Pysäköinti ja älykäs liikkuminen tuottamaan tekoälyavusteisen teknologian avulla

Moovyn ratkaisut tuovat konkreettista hyötyä esimerkiksi kiinteistön omistajalle, Teemu Väliheikki (kuvassa vasemmalla) ja Tuomas Kokkola toteavat.

Parkkiruudut ovat kallis ja rajallinen resurssi, jonka potentiaali on alihyödynnetty asia. Moderni teknologia luo parkkiruuduista digitaalisen tuotteen, joka mahdollistaa pysäköintipaikkojen tehokkaan hyödyntämisen ja kiinteistön tuoton kasvattamisen ilman lisäinvestointeja.

– Pysäköinti mielletään pakolliseksi pahaksi, eikä siihen haluta kaavoittaa neliöitä. Samaan aikaan monilla alueilla on rinnakkain parkkipaikkapulaa ja parkkitilojen tyhjäkäyttöä. Nämä ovat haasteita, joihin kiinteistönomistajat ja kaupungit etsivät ratkaisua, toteavat Moovy Oy:n kaupallinen johtaja Teemu Väliheikki ja sales manager Tuomas Kokkola Kokkola ja Väliheikki toteavat, että aiemmin parkkiruutujen käyttöasteen optimointiin on ollut rajallisesti mahdollisuuksia. Nykyteknologialla parkkiruuduista saadaan uudella tavalla dataa irti, ne voidaan kaupallistaa ja tehostaa näin sekä ruutujen käyttöastetta että kasvattaa niiden saatavuutta. Tästä hyötyvät myös keskustojen yritykset.

– Esimerkiksi business parkeissa päiväkäyttö on yleensä korkealla tasolla ja ruudut tyhjillään iltaisin ja viikonloppuisin. Digitalisointi avaa vuorottaiskäytön monet mahdollisuudet myös vapaa-ajan vieton yhteydessä.

Pysäköinninhallintaa tehokkaasti ja asiakasystävällisesti

Moovy on julkisen ja yksityisen pysäköinnin dynaaminen ja skaalautuva markkinapaikka, joka automatisoi pysäköinnin palvelut. Moovy tuottaa tarkkaa yksityiskohtaista ruutu- ja käyttäjädataa, kuten viipymä- ja pysäköinnin saatavuustietoja ja sen arkkitehtuuri hyödyntää tekoälyn jatkuvaa kehitystä.

– Kiinteistönomistajat ja kaupungit saavat tarkkaa ruutukohtaista dataa, jota voidaan käyttää strategiseen päätöksentekoon. Eettisyys ja vastuullisuus ovat myös tärkeitä ajureita: kun turha autoralli parkkipaikkojen perässä vähenee, vähenevät myös hiilidioksidipäästöt.

Asiakaskokemuksella on Väliheikin ja Kokkolan mukaan suuri merkitys pysäköinnissä.

– Ei ole samantekevää, miten esimerkiksi lupa-asiat on digitalisoitu. Kun käyttäjä voi hoitaa alusta loppuun helposti itse pysäköinnin lupatyypin vaihdon tai lupaan

liitetyn ajoneuvon, toiminnot tehostuvat aidosti. Asiakaspalveluun saa tarvittaessa aina yhteyden, mutta sitä ei tarvitse kontaktoida asioissa, jotka voi helposti hoitaa itsekin. Tästä hyötyvät kaikki.

Moovyn pysäköinnin verkkokauppa avautuu keväällä 2026 Väliheikki ja Kokkola ovat innoissaan Moovyn tuomista laajoista mahdollisuuksista niin yrityksille, taloyhtiöille kuin vaikkapa tapahtumajärjestäjille. Moovyn visiona onkin luoda älykkäitä ratkaisuja, jotka palvelevat yrityksiä, kaupunkeja ja ennen kaikkea kaupungeissa liikkuvia ihmisiä.

– Helppokäyttöisen Moovy-verkkokaupan avulla kuka tahansa voi tarkistaa vapaat parkkiruudut haluamaltaan alueelta ja ostaa etukäteen parkkipaikan vaikkapa lätkämatsin tai keikan ajaksi. Moovy myös tarvittaessa opastaa ajajaa tarkasti, jolloin vieraassakin kaupungissa on helppo löytää itselle varattu pysäköintiruutu.

Myös asukaspysäköintikohteissa tietyt

ruudut voidaan laittaa tuottamaan päivisin, jos asukas ei ruutua tarvitse.

– Ratkaisumme tuo konkreettista hyötyä kiinteistön omistajalle. Moovyn myötä pysäköintiruuduista tulee kaupallistettavia, niiden hinnoittelu voidaan optimoida ja ruutuja voidaan myydä myös ennakkoon. Pysäköinnin tuottoa voidaan Kokkolan ja Väliheikin mukaan parhaimmillaan parantaa digitalisaation avulla kymmeniä prosentteja.

– Moovyn avulla pysäköinnistä tehdään kaikin puolin parempaa ja tuottoisampaa.

Moovy Smart – Älytöntä liikkumista vastaan

Automatisoi pysäköinnin palvelut

Hallitse parkkiruudut, luvat ja seuranta

Lisää tuottoa ja helpota arkea

Myös itsepalveluna

Jutellaan yhdessä nykyaikaisesta pysäköinnistä: moovysmart.fi/ pysakoinninhallinta

Teksti Vilma Hjorth

Kaupallisessa yhteistyössä:

Jäspi XL voidaan yhdistää olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Malliston kylmäainevaihtoehdot, kuten R290 ja R454B, antavat lisäksi mahdollisuuden valita ratkaisu kohteen tavoitteiden mukaan.

Kevyempi investointi lyhentää energiaremontin takaisinmaksuaikaa

Suuren kiinteistön energiaremontissa pelkkä energiansäästö ei riitä, jos investointi sitoo liikaa pääomaa pitkäksi aikaa. Ilma-vesilämpöpumput ovat nousseet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi teollisuus-, tuotanto-, halli- ja liikekiinteistöissä, koska ne keventävät alkuinvestointia eivätkä edellytä raskaita maarakennustöitä.

– Energiaremontin ei tarvitse tarkoittaa sitä, että vanha lämmitysjärjestelmä puretaan kerralla pois. Monessa kiinteistössä ilma-vesilämpöpumppu voidaan tuoda olemassa olevan järjestelmän rinnalle. Tällöin vanha öljykattila, sähkökattila tai muu lämmönlähde jää tukemaan järjestelmää huippukulutuksen, kovimpien pakkasten tai varalämmön tarpeen aikana, kertoo Ilari Vaara Jäspi projektimyynnistä.

Vaiheittainen toteutus tekee ratkai-

susta kiinteistönomistajalle hallittavamman. Järjestelmää voidaan kasvattaa tarpeen mukaan esimerkiksi kaskadikytkennällä, jossa useampi ulkoyksikkö toimii rinnakkain. Jos energiantarve kasvaa myöhemmin tai kiinteistöä laajennetaan, kokonaisuuteen voidaan lisätä tehoa ilman, että koko järjestelmä joudutaan rakentamaan uudelleen. Ilma-vesilämpöpumput toimivat suuren osan vuodesta hyvällä hyötysuhteella, joten säästöjä kertyy koko vuoden

mittakaavassa yksittäisistä pakkasjaksoista huolimatta. Kesäaikana järjestelmä palvelee myös viilennyksessä, mikä on monissa tuotanto-, halli- ja liikekiin-

Kalleimpia ovat ne vuodet, jolloin energiaremonttia vain harkitaan. Jos päätöstä lykätään viisi vuotta, ratkaisu olisi voinut siinä ajassa jo maksaa itseään pitkälle takaisin.

teistöissä yhä tärkeämpi osa sisäolosuhteiden hallintaa. Kun pienempi energiankulutus, kevyempi alkuinvestointi ja vaiheittainen toteutus yhdistyvät, takaisinmaksuajasta tulee monessa kohteessa vahva peruste energiaremontille. Investointi tukee useita tavoitteita yhtä aikaa: energiakustannusten pienentämistä, fossiilisista polttoaineista irtautumista, päästöjen vähentämistä ja vanhenevan tekniikan hallittua uudistamista.

– Kalleimpia ovat ne vuodet, jolloin energiaremonttia vain harkitaan. Jos päätöstä lykätään viisi vuotta, ratkaisu olisi voinut siinä ajassa jo maksaa itseään pitkälle takaisin, muistuttaa Vaara. Suunnitteluosaaminen korostuu suurissa kiinteistöissä Suurissa kiinteistöissä ilma-vesilämpöpumppu ei ole yksittäinen laitehankinta, vaan osa laajempaa energiajärjestelmää.

– Pystymme toimittamaan kokonaisratkaisun kohteen lämmityksen, viilennyksen, käyttöveden ja mahdollisen varalämmön tarpeisiin. Urakoitsijan ja kiinteistönomistajan kannalta on iso etu, ettei järjestelmää tarvitse koota erillisistä palasista. Kokonaisuus voidaan suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa yhden toimijan kautta. Me otamme vastuun siitä, että osat toimivat yhdessä, Vaara toteaa.

Jäspi XL voidaan yhdistää olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Malliston kylmäainevaihtoehdot, kuten R290 ja R454B, antavat mahdollisuuden valita ratkaisu kohteen tavoitteiden mukaan: painottuuko valinnassa mahdollisimman pieni ilmastovaikutus, kustannustehokkuus vai näiden yhdistelmä. Kaukoran kolme vahvuutta suurissa kiinteistöissä ovat

• kotimainen palvelu, suunnittelu ja tekninen tuki

• räätälöitävä kokonaisratkaisu yhdeltä toimijalta

• pitkä kokemus vaativista lämmitysratkaisuista ja suomalaisista olosuhteista

Kaukora Oy auttaa suunnittelemaan suurten kiinteistöjen lämmitys-, viilennys- ja käyttövesiratkaisut kunkin kohteen tarpeiden mukaan: jaspi.fi/suuret-kiinteistot

Teksti Kati Halonen

Jos rakennus ei saavuta hiilijalanjäljen raja-arvoja, rakennuksen käyttöönotto voidaan pahimmassa tapauksessa estää. Laki voi kuitenkin mahdollistaa vähäiset poikkeamat, jos rakennuksen toteuttaminen on erityisen vaikeaa, esimerkiksi melun tai maaston takia.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Lähivuosina rakennusten vähähiilisyysvaatimukset kiristyvät jatkuvasti

Ensimmäiset uudisrakennusten hiilijalanjälkeä koskevat raja-arvot tulivat voimaan tammikuussa 2026. Raja-arvot ovat vielä maltillisia, jotta koko rakennusala saadaan sujuvasti sääntelyn piiriin.

Seuraavaksi hiilijalanjäljen raja-arvot kiristyvät vuoden 2029 alussa.

– Porrasteinen raja-arvo-ohjaus sujuvoittaa rakennusalan vähähiilistymistä. Nyt alalla on aikaa innovoida vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ja -tuotteita sekä kehittää omaa osaamistaan ja toimintatapojaan, sanoo erityisasiantuntija Maria Tiainen Ympäristöministeriöstä.

Vähähiilisyysvaatimukset eivät jää vuoden 2029 tasolle vaan raja-arvojen tasoa tarkistettaneen tasaisin väliajoin.

– Rakennusala löytää itse parhaat ratkaisut vähähiilisyyden toteuttamiseen ja siksi sääntely on materiaali- ja ratkaisuneutraalia. Emme kiellä mitään vaan hankkeen toteuttaja saa valita, miten raja-arvo saavutetaan kussakin projektissa järkevimmin.

Vähähiilisyyden tavoittelu on kustannustehokkainta rakennuksen suunnitteluvaiheessa Rakennuksen koko elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, koska vähähiilisyyden arvioinnissa huomioidaan niin rakennusmateriaalien valmistus, rakennusvaihe,

monenlaisia etuja kiinteistöille, Jouni Suvilehto ja Katriina Forsback (kuvissa oikealla) kertovat.

Älykäs kulunvalvonta turvaa tilat tehokkaasti

ja käyttäjäystävällisesti

Muuttuva turvallisuusympäristö ja EU-sääntelyn vaatimukset ajavat kiinteistöjen pääsynhallinnan nykyaikaistamista. Keskiössä on kyky hallita ja todentaa myös jälkikäteen vaivattomasti, kuka liikkuu, missä ja milloin.

– Elektroninen kulunvalvonta tuo huomattavasti perinteisiä mekaanisia lukitusjärjestelmiä laajemmat mahdollisuudet kiinteistöjen ja käyttäjien turvaamiselle, toteavat Salto Systemsin Suomen maajohtaja Katriina Forsback ja projektikonsultti Jouni Suvilehto

Salto Systems on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kulunvalvontajärjestelmävalmistajista. Salto on kokonaan yksityis-

omisteinen, espanjalainen toimija. – On huomionarvoista, että Salto on täysin eurooppalainen valmistaja. Salton tuotantokapasiteetti vuostasolla lasketaan miljoonissa ja varaosasaatavuus on omaa luokkaansa.

Kulunvalvonnan pysyttävä perässä uhkatilanteissa Saltolaiset toteavat, että asiakaskohtaises-

rakennuksen käyttö kuin sen purkukin. – Sääntelyn yhtenä tavoitteena on kannustaa jo suunnitteluvaiheessa kiertotalousmyönteisiin ratkaisuihin ja uusiomateriaalien käyttöön.

Rakennusvalvonta voi hyväksyä vähäisiä poikkeamia raja-arvoista Uudisrakennuksen ilmastoselvitys laaditaan rakennuksen loppukatselmukseen. – Hankkeen edetessä kannattaa päivittää rakennuksen vähähiilisyystietoja, jotta rakennuksen lopullinen hiilijalanjälki ei tule yllätyksenä.

Laki mahdollistaa vähäiset poikkeamat, jotka johtuvat vaikeasti ennakoitavista muutoksista rakennushankkeen suunnitelmiin. – Jos rakennuksen toteuttaminen on erityisen vaikeaa, esimerkiksi melun tai maaston takia, Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvosta mahdollistaa raja-arvoista poikkeamisen. Lähtökohta kuitenkin on, että raja-arvo ei saisi ylittyä. Jos rakennus ei saavuta hiilijalanjäljen raja-arvoja, rakennuksen käyttöönotto voidaan pahimmassa tapauksessa estää, Tiainen muistuttaa.

ti räätälöity kulunvalvonta mahdollistaa monenlaisia tärkeitä turvaominaisuuksia. – Järjestelmät taipuvat perustason pääsynhallinnasta korkean turvatason kriittisiin kohteisiin. Esimerkiksi tiloihin pääsyä voidaan rajata vaikkapa niin, että kahden henkilön täytyy luetuttaa kulkutunniste. Tiloihin pääsevien ja niistä poistuvien henkilöiden määriä voidaan kontrolloida tai luoda esimerkiksi hätäsulkualueita. Lukkolaitteet itsessään mahdollistavat erilaisia turvatoimintoja.

– Esimerkiksi oppilaitoksissa ja sairaaloissa voidaan uhkatilanteissa käyttää turvaominaisuuksia, joissa ovet lukittuvat yhtä nappia painamalla.

Forsback ja Suvilehto kannustavat ottamaan saltolaiset mukaan pääsynhallinnan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa projektia.

– Digitaalisen kulunvalvonnan onnistunut käyttöönotto tuo mukanaan monia etuja, kuten matalat elinkaarikustannukset, kiinteistön energiankäytön järkevöittämisen ja tehokkaan, vaivattoman kulunhallinnan niin järjestelmää operoivalle kuin kiinteistössä kulkevallekin.

Salto – Älykkäät kulunvalvontaratkaisut kaikkiin tarpeisiin

• Joustavat ja yksilöidyt kulunvalvontajärjestelmät

• Viranomaisstandardoitu ja -sertifioitu

• Yksityisomisteinen ja eurooppalainen tuotanto

Ota yhteyttä: saltosystems.com

Teksti Vilma Hjorth

Salto Systemsin digitaalisen kulunvalvonnan onnistunut käyttöönotto tuo mukanaan

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Knauf

Oy:n tuotannon sähköistämisinvestoinnit ovat maalisuoralla – kotimarkkinoiden vähähiilisimmät kipsilevyt ovat pian vieläkin vähempipäästöisempiä

Kankaanpään kipsilevytehtaalla sähköistetään parhaillaan tuotannon kalsinointiprosessia. Kalsinointi-investointi on osa yhtiön tuotannon sähköistämiskokonaisuutta, jonka aiemmassa vaiheessa uusittiin vanha kaasukäyttöinen kipsilevykuivuri uudella hybridikuivurilla. Yli 20 miljoonan euron investoinnit mahdollistavat kotimaan vähähiilisimmät kipsilevyt.

Knauf Oy on investoinut viime vuosina yli 20 miljoonaa euroa Kankaanpään kipsilevytehtaan tuotannon sähköistämiseen ja vähähiilisyyteen. Tavoitteena on pienentää sekä tuotannon että tuotteiden hiilijalanjälkeä ja vahvistaa kotimaisen, vastuullisesti valmistetun kipsilevyn saatavuutta Suomessa.

Vuonna 2022 Knauf tiedotti yli 15 miljoonan euron investoinnista kipsilevykuivurin uudistamiseen. Vanha kaasukäyttöinen kuivuri korvattiin sähköistetyllä hybridikuivurilla, joka asennettiin kesällä 2024. Muutoksen vaikutus näkyi nopeasti: Knaufin vakiovalikoiman kipsilevyjen A1–A3vaiheen GWP-total-päästöt putosivat noin puoleen aiempiin EPD-selosteisiin

verrattuna.

Vuonna 2025 Knauf toi markkinoille uuden LOWR-tuotelinjan. LOWR-levyt kuivataan 100-prosenttisesti uusiutuvalla sähköllä, ja ne ovat levytyypistä riippuen jopa 30 prosenttia matalapäästöisempiä kuin yhtiön jo valmiiksi vähäpäästöisempi vakiovalikoima. Tämä osoittaa konkreettisesti, miten tuotannon investoinnit näkyvät asiakkaille entistä vähähiilisempinä rakennustuotteina.

Seuraava kehitysvaihe on kalsinointiprosessin sähköistäminen. Noin 5 miljoonan euron investoinnissa tehtaan kalsinointimyllyjen yhteyteen asennetaan neljä uutta 2 megawatin sähkölämmitintä. Asennustyöt ovat käynnissä,

ja projekti valmistuu suunnitelman mukaan kesäkuussa 2026. Tämän jälkeen sekä LOWR-tuotevalikoiman että normaalivalikoiman hiilijalanjälki pienenee edelleen.

Nyt punnitaan kestävyyspuheiden uskottavuutta.

– Uuden rakentamislain myötä rakennusten hiilijalanjälki korostuu ja päästöraja-arvot tiukentuvat asteittain. Kevytrakentamisen tuotteilla on

merkittävä rooli raja-arvojen saavuttamisessa, mutta ne ovat alkuun melko maltillisia. Nyt siis punnitaan kestävyyspuheiden uskottavuutta: toiset tyytyvät vastaamaan maltillisiin raja-arvoihin ja toiset puolestaan sitoutuvat oikeasti rakentamisen vähähiilisyyden edistämiseen. Investointiemme ansiosta meillä on tarjota kirjaimellisesti rakennuspalikoita jälkimmäisille edelläkävijöille, kertoo Knauf Oy:n kaupallinen johtaja Lauri Korkeamäki.

Lue lisää: knauf.com/fi-FI

Teksti Knauf Oy

Asetus uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista tuli voimaan tammikuussa 2026. Raja-arvot tiukentuvat asteittain lähitulevaisuudessa

Yrittäjyys on Suomen talouden kivijalka

Suomalainen yhteiskunta nojaa vahvasti yrittäjyyteen. Yritykset luovat sekä työpaikkoja että talouskasvua ja tuottavat huomattavat verotulot.

Yhteiskunnan taloudelliset ja sosiaaliset rattaat pyörivät, kun yritykset innovoivat ja vahvistavat toiminnallaan alueiden elinvoimaisuutta.

Teksti Vilma Hjorth

– Yritysten ja yrittäjyyden rooli Suomen talouden veturina on hyvin merkittävä niin työpaikkojen, talouskasvun kuin verotulojenkin osalta. Suomessa toimi esimerkiksi vuonna 2023 alkutuotanto pois laskien noin 455 000 yritystä, jotka työllistävät noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi PK-sektorin yritysten osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 %, toteaa Suomen Yrittäjät ry:n elinkeinopolitiikan asiantuntija Frida Sigfrids Yrittäjyyden merkitys työllisyydelle ja taloudelle on Sigfridsin mukaan kiistaton. Yrittäjät investoivat paikallisesti ja kansallisesti ja innovoivat uutta. Samalla hän kannustaa tarkastelemaan asiaa myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. – Yrittäjyys on kaikkien kuntien ja kaupunkien elinvoiman ytimessä. Yritykset vahvistavat paikallista identiteettiä ja kivijalkaliikkeet elävöittävät keskustoja. Kulttuurialan toimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on usein suuri merkitys paikallisidentiteetille, tapahtumien järjestämiselle ja kävijöiden houkuttelemiselle.

Elinvoimaiset kunnat panostavat yritysyhteistyöhön

Sigfrids toteaa, että ilman yrittäjiä ei ole

Kaupallisessa yhteistyössä:

Elinvoimainen

kasvavaa ja kehittyvää yhteiskuntaa. Hän kannustaakin jokaista kuntaa ja kaupunkia tehokkaaseen yhteistyöhön yritysten kanssa.

– Lähes kaikki kaupungin tai kunnan päätöksenteko vaikuttaa yrittäjien toimintaedellytyksiin. Yrittäjät kannattaakin ottaa mukaan vuoropuheluun. Suosittelemme päättäjille yritysvaikutusten arviointeja. On tärkeä miettiä, miten päätökset yrityksiin oikeasti vaikuttavat, miten tilat ovat yritysten saavutettavissa ja minkälaisille alueille yritystontteja kaavoitetaan.

Vaikka Suomen taloustilanne on haastava, Sigfrids korostaa, että yrittäjillä on tutkitusti vahva halu kasvaa ja uudistua.

– Nyt on varmistuttava siitä, että kaikilla yhteiskunnan tasoilla luodaan yrittäjille hyvät toimintaedellytykset. Yrittäjyys on yhteiskunnan mahdollistava ja kantava voima.

Lataa yritysvaikutusten arvioinnin käsikirja: yrittajat.fi/tietoa-meista/ vaikuttaminen-ja-tavoitteet/kunnat/ yritysvaikutusten-arvioinnit

Somero

Kuvassa Suomen Yrittäjät ry:n elinkeinopolitiikan asiantuntija

on hyvä paikkaa elää, asua ja yrittää

Yrittäjähenkisyys näkyy ja kuuluu Somerolla. Keskellä Suomen kasvukolmiota Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta sijaitseva Somero houkuttelee yrityksiä tarjoamalla mainion sijainnin, aktiiviset yrityspalvelut ja mahdollisuuden leppoisaan eloon vireässä maaseutukaupungissa.

Teksti Vilma Hjorth

– Yrittäjyys, yhteisöllisyys ja palveluvalmius ovat asioita, joita Somerolla eletään todeksi joka päivä. Yhteisöllisyys on keskeistä myös kaupungin strategiassa. Yhdessä tekemisen kulttuuri on meillä vahvaa, toteavat Someron kaupungin elinvoimapalveluiden kehittämispäällikkö Antti Leino ja viestintäasiantuntija Anuliina Frantti Leino ja Frantti toteavat, että Somerolla työskennellään aktiivisesti yritysten menestyksen eteen.

– Uuden elinkeino-ohjelman työstäminen oli arvo itsessään ja se hitsasi paikallista elinkeinoelämää ja Someron kaupunkia entistäkin tiiviimmin yhteen.

Elinkeinoelämän kilpailukykyä tuetaan aktiivisesti

Someron kaupunki on aidosti kiinnostunut yritysten tarpeista. Yritystontteja on kaavoitettu hyville sijainneille ja kasvua tuetaan tarjoamalla vastaantuloratkaisuina työllistämis- ja rakentamisperusteista hinnoittelua.

– Kuntien risteyskohdassa sijaitseminen tarkoittaa myös sitä, että Somerolla yrittäjille on monipuolisesti tarjolla esimerkiksi koulutus- ja työllisyyspalveluita.

Kuvassa Someron kaupunginjohtaja

Sami

Frantti ja Leino toteavat Someron elinvoimaisuuden muodostuvan laajasta ja vireästä yritystoiminnasta, joka kattaa niin perinteisen maatalouden, metalliteollisuuden kuin palveluvalikoimaa rikastuttavien mikroyrittäjienkin toiminnan. Keskustan elinvoimaisuutta tukee perinteinen pääkatu, jota elävöittää runsas joukko kivijalkayrityksiä.

– Kävijät aina yllättyvät Someron runsaasta tarjonnasta, putiikeista kulttuuriin. Somerolla on ison kaupungin valikoima ja pienen kunnan hinnat - olipa kyse sitten asumisesta tai yrittämisestä. Täällä pääsee poimimaan rusinat pullasta.

Somero – hyvä kasvualusta yrityksille

1. Ketterästi kehittyvä

2. Ostovoimaa löytyy

3. Vastaantuloratkaisut

4. Ihanteellinen sijainti

5. Verraton yhteishenki

Lue lisää: sijoitusomerolle.fi

Suikkanen (vas.) ja kehittämispäällikkö Antti Leino.

Frida Sigfrids.

Kaupallisessa yhteistyössä:

e-Tilat -järjestelmässä varaukset tehdään aina tunnistautuneena ja avain tulee vuokralaisen kännykkään.

Investoinnista katoaa järki, jos tiloja ei käytetä

Rakennuksista syntyy käytönaikaisia päästöjä, vaikka tilat ovat tyhjillään. Tekninen käyttöikä kuluu käyttötasosta riippumatta ja lämmityksestä syntyy hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat käyttötuntia kohden laskettuna sitä suuremmat, mitä vähemmän tilaa käytetään.

– Päästöjä kannattaisi laskea per käyttötunti eikä vain rakennuskohtaisesti, mutta siihen tarvitaan riittävän tarkkaa dataa. Pitää tietää, mitä tiloja käytetään, mitä ei ja miksi näin on. Vasta silloin voi päästä tilojen kehittämisessä oikeille jäljille, Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela korostaa.

Jos kuntaan on rakennettu uusi puolen miljoonan euron pytinki, jonka pesutiloja käyttää avantouintiryhmä kerran viikossa ja neuvottelutiloissa on yksi kokous silloin tällöin, ei voi puhua kannattavasta investoinnista.

Tällaisissa tapauksissa vähähiilisyyskään ei toteudu, koska rakennuksen on laskettu kestävän 50 vuotta ja suurimmat päästöt syntyvät rakennusvaiheessa. – Vihreänkin ajattelun mukaan investoinneissa pysyy järki vain, jos käyttöaste on mahdollisimman korkea. Silloin hiilikuorma per tunti muuttuu kohtuullisemmaksi, investoinnin arvo tulee käyttöön ja omistaja voi tavoitella tuottoa.

Miten tilojen käyttöastetta saisi nostettua nopeasti ja kustannustehokkaasti?

Tilojen käytössä on meneillään murroskausi.

e-Tilat automatisoi varaamisen, maksamisen ja kaiken vuokrasopimusten hallinnointiin liittyvän.

– Ihmisten ja yritysten tarpeet muuttuvat nykyään niin nopeasti, että se vaatii vuokranantajilta uudenlaista joustavuutta. Käytännössä lyhyet pätkät tuottavat vain, jos omat kulut saa minimoitua eli ”avainkaappina” ei kannata olla. e-Tilat automatisoi varaamisen, maksamisen ja kaiken vuokrasopimusten hallinnointiin liittyvän. Asiakas voi tehdä varauksen itselleen sopivalla hetkellä eikä hänen tarvitse sovittaa omia aikataulujaan hallinnon virka-aikoihin.

– Hiilikuorma pysyy fiksummalla tasolla, kun avaimia ei tarvitse hakea ja palauttaa mihinkään. Eikä kenenkään työpäivä mene sekaisin, jos asiakas sairastuu tai hän unohtaa palauttaa avaimen.

e-Tilat -järjestelmässä varaukset tehdään aina tunnistautuneena ja avain tulee vuokralaisen kännykkään. Samalla saadaan tieto mahdollisten vahinkojen korvaajasta.

– Harva lainaa kännykkäänsä tuntemattomalle ja ottaa itselleen korvausvastuun. Sopimukseen voi myös lisätä ehdon, jonka perusteella kiinteistönomistajalla on oikeus periä kortilta lisämaksuja, jos jotain rikkoutuu tai tilaa on sotkettu.

e-Tilat auttaa luomaan win-winekosysteemin Kiinteistönomistaja voi kytkeä e-Tilat -järjestelmään erilaisia lisäpalveluita, joita asiakas voi tilata varausta tehdessään.

– Kokoustaja voi tilata lähileipomosta kahvitarjoilun, karavaanari sähkötolpan, veneilijä venepaikan ja etätyöläinen screenin kansainväliseen palaveriinsa. Myös tilojen siivoustiheyttä voi säätää niiden käyttöasteen mukaan, jolloin ei enää siivota viikonpäivien vaan tarpeen mukaan.

– Esimerkiksi saunatiloista voi lähteä siivouskutsu aina varauksen päätyttyä. Näin siivooja näkee, että tilasta on todella lähdetty ja hän toteaa tilan kunnon tuoreeltaan.

Tilojen käyttöajat tuottavat tietoa, jonka pohjalta voi optimoida niin hiilikuormaa kuin markkinointiakin. Datan avulla lämmityksen ja ilmanvaihdon saa säädettyä niin, että tiloja on aina miellyttävä käyttää.

– Asiakkailta kannattaa kysyä, mitä he toivovat. Tyytyväisyys tiloihin ja varausprosessiin kyllä kiirii ihmisten kertoessaan kokemuksistaan. Ja kiinteistönomistajan näkökulmasta uudet käyttäjät ovat aina plussaa, olivatpa he etätyöskentelijöitä, pop-upkauppiaita, karavaanareita tai satunnaisia kokoustajia, Nurmela toteaa.

Haluatko nostaa tilojesi käyttöastetta ja tuottoja helposti?

Ota yhteyttä 045 7731 1950 tai myynti@minesec.fi

Teksti Anna Kuronen

Keisarin uudet vaatteet vai aidosti päästötön rakennuskanta?

Lainsäädäntömuutosten myötä kaikkien uudisrakennusten tulee olla päästöttömiä vuonna 2030. Onko tämä sanaleikkiä vai totta?

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n kansallinen toimeenpano vaikuttaa suomalaiseen uudis- ja korjausrakentamiseen. Keskeisinä tavoitteina ovat olleet energiatehokkuuden parantaminen sekä ”päästötön rakennuskanta” vuonna 2050. Muutosten myötä esimerkiksi kaikkien julkisten uudisrakennusten tulee olla päästöttömiä rakennuksia vuodesta 2028 alkaen. Kaikkea uudisrakentamista tämä koskee vuodesta 2030 alkaen. Vaatimus herättää monenlaisia ajatuksia: ”Todellako, uudet rakennukset päästöttömiä jo pian? Upeaa ilmaston näkökulmasta!” tai ”Kamalaa, mitä kaikkea pitää muuttua rakentamisessa ja vauhdilla, että rakentaminen olisi päästötöntä jo tällä

Kaupallisessa yhteistyössä:

vuosikymmenellä?”

Piru piilee yksityiskohdissa. Käytännössä ”päästöttömällä rakennuksella” tarkoitetaankin energiatehokasta rakennusta, jonka käyttämä energia ei ole tuotettu fossiilisilla polttoaineilla.

Energiatehokkuusvaatimuksissa tapahtuu pieniä muutoksia, mutta isossa kuvassa ne eivät ainakaan kiristy. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun laskennassa käytettäviä energiamuotokertoimia pienennetään. Jos esimerkiksi sähkölämmitteisen talon E-luku laskettiin aiemmin 1,2 x energiankulutus = E-luku, jatkossa kaava on 0,9 x energiankulutus = E-luku. Käytännössä siis rakennuksen E-luku pienenee 25 % tekemättä mitään.

”Päästötön rakennus” on siis alkuvaiheessa lähinnä energiankäytön osalta päästötön tai hyvin vähäpäästöinen.

Energiatehokkuusvaatimuksissa tapahtuu pieniä muutoksia, mutta isossa kuvassa ne eivät ainakaan kiristy.

Tämä alkuvaiheen määritelmä ei huomioi rakennuskannan päästöjen toista puolta, rakennusmateriaaleista koituvia tuotesidonnaisia päästöjä.

Kiinteistösi

Uusi EPBD IV -direktiivi nostaa rakennusautomaation merkitystä kiinteistöjen energiatehokkuudessa. Älykkäät ratkaisut vaikuttavat yhä enemmän myös kiinteistöjen arvoon.

EPBD IV edellyttää energiatehokkuutta, EN 52120 taas luokittelee rakennukset energiatehokkuuden mukaan (D–A). Laki tulee voimaan toukokuun lopussa.

– Viimeistään nyt on aika reagoida, sanoo Belimo Finlandin toimitusjohtaja Tero

Mehtälä

Työnsarkaa riittää: Mehtälä sanoo, että suomalaisessa rakennuskannassa on paljon C-tason kiinteistöjä, kun tavoitteissa siintä-

Rakennusautomaatio mahdollistaa energiankulutuksen ohjaamisen reaaliaikaisen datan perusteella, jolloin myös investointi maksaa itsensä takaisin, Tero Mehtälä kuvailee.

vät A- ja B-luokat. Käytännössä sääntely vie rakennuksia älykkäämpään suuntaan. Automaatio mahdollistaa energiankulutuksen ohjaamisen reaaliaikaisen datan perusteella. Rakennukset voivat hyödyntää energian hintavaihtelua ja halvemman energian jaksoja. Kyse ei ole vain vastuullisuudesta, vaan myös kiinteistöjen tuotosta ja arvosta.

– Mitä älykkäämpi kiinteistö on, sitä

EPBD:n kansallinen toimeenpano jakaa mielipiteitä, mutta piru piilee sen yksityiskohdissa, Liina Länsiluoto kuvailee.

Ratkaisevaksi ilmastotavoitteiden osalta muodostuu siis, pystymmekö jatkossa vähentämään tuotesidonnaisia päästöjä. Tuolla taipaleella olemme vasta alussa. Tätä ohjaavat – sekä kansallisen rakentamislain että EPBD:n kautta – velvoitettavat ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvot. Jos ilmastoselvitys ja raja-arvot saadaan aidosti vaikuttaviksi ja ohjaamaan uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamisen ja infrarakentamisen päästöjä, voimme todella olla aidosti matkalla kohti päästötöntä rakennuskantaa 2050 – tai ainakin mahdollisimman vähäpäästöistä.

Artikkelin on kirjoittanut Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto

enemmän sen nettotuotto ja arvo kasvavat, Mehtälä sanoo.

Pienilläkin toimenpiteillä lisää energiatehokkuutta Muutokseen pääsee kiinni pienilläkin toimenpiteillä.

– Suomessa on paljon 15–20 vuotta vanhoja kiinteistöjä, joiden energiatehokkuutta voidaan parantaa rakennusautomaation päivityksillä, kuten säätimillä ja älykkäillä venttiileillä, Mehtälä kertoo.

Siirtyminen C- tai D-luokasta B-luokkaan voi tuoda noin 10–15 prosentin energiasäästöt. A-tasolla säästöt nousevat 20–40 prosenttiin.

– Investointi maksaa itsensä takaisin, Mehtälä sanoo. Rakennusalan hankintakulttuuri asettaa omat haasteensa muutokselle, sillä kilpailutus ohjaa usein valitsemaan halvimmat ratkaisut.

– A-tason kiinteistöä ei voi toteuttaa halvimmilla ratkaisuilla, Mehtälä sanoo. Alalla tarvitaankin Mehtälän mukaan ajatusmallin muutosta: Kiinteistöjä ei tulisi enää nähdä vain rakennusvaiheen kertainvestointeina, vaan pitkän aikavälin käyttökuluja tulee ajatella alusta alkaen. – Sääntely tulee jatkossa vain kiristymään. Tulevaan varautuminen kannattaa viimeistään nyt, Mehtälä sanoo.

Belimo Finland järjestää 3.6.2026 klo 11 webinaarin EPBD IV:n vaikutuksista. Puhujina neljä asiantuntijaa neljästä eri näkökulmasta.

Ilmoittautuminen: source.fi/ building-for-tomorrowrekisteroidy-webinaariin

Teksti Sari Peltonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kestävä

WAGOteknologia tukee verkkoon liittyvien tietojen hallintaa ja luo pääsyn kaikille verkkoon liittyneille paikoille, niin kaasukuin lämpöverkkojen osalta.

energiansiirtymä:

WAGOn ratkaisut uusiutuvan

energian hallintaan ja digitalisaatioon

Uusiutuva energia muokkaa nopeasti maailmaamme, luoden tarpeen entistä tehokkaammille valvontaja tiedonsiirtoratkaisuille. WAGO vastaa tähän haasteeseen innovatiivisilla automaatiojärjestelmillään, jotka tarjoavat kompakteja ja modulaarisia ratkaisuja energiajärjestelmän digitalisaatioon sekä älykkäiden verkkojen suunnitteluun. Tämä mahdollistaa turvallisen energiankäytön ja optimoi hajautettujen toimittajien integroinnin, tukien energiatehokkuuden ja -varastoinnin hallintaa.

Energian tuotanto, jakelu, varastointi ja kulutus muodostavat kompleksisen kokonaisuuden, jossa energiamurros vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Vuosien kokemuksellaan WAGO on luotettava kumppani energia-alan eri sektoreille, olipa kyse kunnallisista laitoksista, järjestelmäintegraattoreista tai teollisuusasiakkaista. WAGO tarjoaa ratkaisuja, jotka tekevät yhteisestä energiasiirtymästä tehokkaampaa ja sujuvampaa.

Uusiutuvan energian tuotannon ja seurannan tehokkuuden parantaminen

Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa, mikä tekee hajautettujen energiantoimittajien ja sähköasemien valvonnasta entistä tärkeämpää. Tiedot tulee tallentaa, analysoida ja siirtää turvallisesti. WAGOn automaatiojärjestelmät tarjoavat kompaktin ja monikäyttöisen ratkaisun tähän; ne tukevat useita liitäntöjä ja kenttäväyläprotokollia ja toimivat luotettavasti erilaisissa lämpötiloissa.

Energiamarkkinoiden digitalisointi Energiantuottajien on muutettava toimintatapojaan. Pelkän vihreän energian myynnin sijaan heidän tulee organisoitua ja markkinoida joustavuutta, joka on sähköverkon vakauden ylläpitämiseksi tarpeen. Tämä vaatii energiajärjestelmän valvontaa älykkäiden verkkojen kautta aina tuotannosta kulutukseen. WAGO edistää digitalisaatiota ja älyverkkojen kehitystä tarjoamalla edistyksellistä ohjaus- ja mittaustekniikkaa sekä ohjelmistoratkaisuja, jotka mahdollistavat turvallisen pääsyn pilvi-infrastruktuureihin.

Hajautettujen toimittajien integrointi Virtuaalivoimalaitokset yhdistävät hajautetut generaattorit, kuten tuuliturbiinit ja energiavarastot, varmistaen joustavan energiantoimituksen. WAGOn kaukovalvontaratkaisut helpottavat näiden järjestelmien synkronointia ja täyttävät VHPready 4.0 -standardin vaatimukset, mikä takaa saumattoman integroinnin virtuaalisiin voimalaitoksiin.

Energiaverkkojen modernisointi Verkot, mukaan lukien niiden automaatio- ja etäohjaustekniikka, tulee päivittää nykyajan energiatarpeisiin. WAGOn ohjaimet tarjoavat kriittistä dataa verkkooperaattoreille, mahdollistaen intervention automaatiojärjestelmiä hallinnoidessa. WAGO-teknologia tukee verkkoon liittyvien tietojen hallintaa ja luo pääsyn kaikille verkkoon liittyneille paikoille, niin kaasu- kuin lämpöverkkojen osalta.

Energiavarastojen rooli

Energiavarastointijärjestelmien avulla kompensoidaan vihreän sähköntuotannon vaihteluita, vähentäen sähköverkon kuormitusta. WAGOn kaukokäyttötekniikka on energian varastoinnin ytimessä, tallentaen mitatut arvot ja mahdollistamalla energiavaraston asiakaskohtaisen seurannan. Ylimääräisen energian varastointi ehkäisee verkon ylikuormitusta, kun akku-, power-to-heat- tai power-to-gas-laitokset optimoivat energian jakelua.

WAGO energianhallintajärjestelmä ISO 50001 -standardi asettaa tiukat vaatimukset energianhallinnalle. WAGO tarjoaa selainpohjaisen sovelluksen ja modulaarisen ohjausjärjestelmän, jotka tukevat energian seurantaa, analyysia ja raportointia. Tietojen avoimuus ja joustavuus tukevat säästöjä ja lakivaatimusten täyttämistä, samalla kun energiankulutus optimointi parantaa kilpailuetua.

Energiatiedon hallinnan edut WAGO energianhallinnan avulla yritykset voivat määrittää tehostamistoimenpiteitä, luoda läpinäkyviä tietokantoja ja hyötyä integroidusta visualisoinnista sekä räätälöitävistä ja laajennettavista ratkaisuista.

Yhdessä voimme ottaa seuraavan askeleen energiatehokkuuden parantamiseksi!

Lue lisää ja ota yhteyttä: wago.com/fi

Teksti WAGO Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Ennen maalämpöremonttia kannattaa tehdä perusteellinen kartoitus kiinteistön ilmanvaihdosta, Sauli Syrjänen (kuvassa kasvot kameraan päin) kertoo.

Väärin

mitoitettu maalämpö on kiinteistön omistajalle kallis virhe – kiinnitä huomio ilmanvaihtoon ennen maalämpöremonttia

Moni kiinteistön omistaja suunnittelee siirtymää maalämpöön säästääkseen rahaa mutta tekee kalliin virheen heti alkumetreillä. Jos ilmanvaihtoa, yhtä kiinteistön suurimmista energiasyöpöistä, ei ole optimoitu, maalämpöjärjestelmä voi maksaa kymmeniä tuhansia ylimääräistä, sanoo Koja Groupin energiaremonttien asiantuntija, asiakkuusjohtaja Sauli Syrjänen.

Teksti Koja Group Oy

Ilmanvaihto on yksi kiinteistöjen suurimmista energiasyöpöistä. Lähtötilanteesta riippuen sen kautta saattaa karata 35–70 prosenttia kiinteistön lämpöenergiasta, jos ilmanvaihtojärjestelmä on vanha tai huonosti säädetty. Siksi jokaisessa kiinteistössä pitäisi optimoida ilmanvaihto ennen siirtymistä maalämpöön, Syrjänen kertoo. – On tärkeää minimoida kulutus ensin ja vasta sitten miettiä, miten tarvittava energia voidaan tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja puhtaasti tai voidaanko se tuottaa omavaraisesti esimerkiksi aurinko-

paneeleilla, Syrjänen sanoo. Paljon energiaa ja tehoa kuluttava ilmanvaihtojärjestelmä kasvattaa selvästi sekä maalämpöjärjestelmän kokoa että kaivojen määrää ja nostaa näin ollen energiaremontin kustannuksia merkittävästi. – Parin ylimääräisen maalämpökaivon kustannus voi nousta useaan kymmeneen tuhanteen euroon, Syrjänen laskee. Liian suuren investoinnin lisäksi maalämpöremontin tuotto laskee ja laitteiden elinkaari lyhenee, koska laitteisto altistuu tiheille käynnistyksille ja pysäytyksille. Maalämpö voi väärin mitoitettuna jopa

tunnin ajan päivässä. Tällöin suurin osa ilmanvaihtoon käytettävästä energiasta menee hukkaan. Jos maalämmön mitoitus siis suunnitellaan esimerkiksi hotellikiinteistössä sen mukaan, miten kiinteistö tällä hetkellä toimii, se todennäköisimmin ylimitoitetaan todelliseen tarpeeseen nähden. Sama pätee muihinkin kiinteistötyyppeihin.

Kiinnitä huomio kokonaisuuteen Kiinteistön energiatehokkuutta tarkasteltaessa huomio täytyy aina kiinnittää yksittäisten asioiden sijaan kokonaisuuteen. Ennen maalämpöremonttia kannattaa siis tehdä perusteellinen kartoitus kiinteistön ilmanvaihdosta ja selvittää muun muassa kiinteistön olosuhteet, käyttöaste, lämmön talteenoton hyötysuhde sekä ilmanvaihtokoneiden toiminta.

On hyvä varmistaa myös se, löytyykö kiinteistöstä energiankierrätyksessä hyödynnettävissä olevia energialähteitä, kuten yleisten tilojen huippuimureita tai lämpöä tuottavia sähkötiloja.

– Ilmanvaihdon optimointi on tapauskohtaista. Jokainen kiinteistö on uniikki, ja se, mikä toimii yhdessä paikassa, ei välttämättä toimikaan toisessa, Syrjänen sanoo.

Älä puhalla lämpöä harakoille Erityisesti monessa vanhemmassa kiinteistössä ilmanvaihto puhaltaa poistoilman mukana pois usein suuren määrän energiaa, joka on sitoutunut ilmassa olevaan lämpöön. Syrjäsen mukaan monissa 1990- tai 2000-luvulla rakennetuissa kiinteistöissä lämmön talteenoton hyötysuhde voi olla vain 45 prosenttia – tai pahimmassa tapauksessa sitä ei ole lainkaan.

Nykytekniikalla poistoilman lämpöenergia voidaan ottaa talteen ja kierrättää rakennuksen sisällä, ja energiaremontin jälkeen hyötysuhde voi tekniikasta riippuen kasvaa jopa 85 prosenttiin. Nykyään esimerkiksi kiinteistön jäähdytyksestä syntyvä lämpö voidaan hyödyntää heti tai varastoida maaperään ja ottaa käyttöön lämmityskauden alkaessa. Kun poistoilman lämpöenergia kierrätetään ja käytetään uudelleen, tarve ulkopuolelta ostetulle energialle pienenee merkittävästi. Se säästää sekä ympäristöä että kustannuksia. – Joka ikinen hukkaan heitetty kilowatti täytyy korvata uudella lämpöenergialla. On hullua puhaltaa lämmintä ilmaa ulos ja lämmittää sitten uutta ilmaa ulos puhalletun tilalle, Syrjänen sanoo.

Pienempi energiantarve nostaa kiinteistön arvoa Kiinteistön arvo perustuu sen tuottoon. Energiaremontti laskee kiinteistön energiantarvetta, jolloin kiinteistön tuotto ja sitä myötä myös arvo nousee.

puolittaa järjestelmän elinkaaren ja nostaa huoltokustannuksia huomattavan korkeaksi.

Ilmaa liikutellaan satojatuhansia turhia kuutioita Kiinteistöissä liikutellaan, lämmitetään ja jäähdytetään ilmaa jopa satojatuhansia kuutioita vuodessa enemmän kuin olisi oikeasti tarve, Syrjänen sanoo. Esimerkiksi hotellihuoneen ilmanvaihto saattaa pyöriä täydellä teholla ympäri vuorokauden, vaikka huoneessa ei oleskeltaisi keskimäärin kuin muutaman

Pienentyneellä energiantarpeella on myönteisiä vaikutuksia myös ympäristöön. Syrjänen muistuttaa, että vastuullisinta energiankäyttöä on energiankulutuksen minimointi eikä pelkästään uusiutuvaan energiaan siirtyminen. – Ainoa kestävä tapa pienentää hiilidioksidipäästöjä on pienentää energian- ja varsinkin ostoenergian kulutusta. Mitä vähemmän energiaa kulutat, sitä pienemmät päästöt ovat. Laskeneiden käyttökustannusten myötä kiinteistön houkuttelevuus lisääntyy ja vuokraaminen helpottuu. Arvoa nostavat myös paremmat olosuhteet eli se, että ilma on raikas, lämpötila tasainen ja nurkista ei vedä.

Lue lisää: koja.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Uusi tapa ohjata maalämpöä voi mullistaa sen, mitä lämmitys yrityksille maksaa

Isojen kiinteistöjen lämmityksen käyttökustannukset voivat tulevaisuudessa pienentyä merkittävästi. Säästö syntyy, kun kiinteistöjen maalämmön sähkönkulutusta ohjataan keskitetysti useiden kiinteistöjen kokonaisuutena osana sähkön reservimarkkinaa.

Suomessa etsitään kuumeisesti ratkaisuja energiakustannusten hillitsemiseen. Nyt esiin on nousemassa ilmiö, joka voi muuttaa käsitystä suurten kiinteistöjen lämmityksen todellisista kustannuksista. – Yksittäisten, irrallisten maalämpöratkaisujen aika on ohi. Maalämpöjärjestelmien liittäminen sähkön reservimarkkinaan tulee käytännössä muuttamaan koko pelin, sanoo Geonovan toimitusjohtaja Tuomas Humalajoki. Viime vuosien markkinatietoihin perustuvien laskelmien pohjalta Geonova arvioi, että verkottuneena ja osana sähköjärjestelmää operoidun maalämmön käyttökustannukset voivat laskea jopa 50 prosenttia. Laskelmassa käyttökustannuksiin sisältyvät lämmityksen vaatima sähkö, sähkönsiirto, verot ja järjestelmän huollot.

Lämmitys tiukemmin osaksi sähköjärjestelmää

Taustalla on sähköjärjestelmän nopea muutos. Uusiutuvan energiantuotannon, kuten tuulen ja auringon, lisääntyminen kasvattaa sähkön tuotannon vaihtelua. Jotta sähköverkko pysyy vakaana, tarvitaan joustoa, josta Fingridin hallinnoimilla reservimarkkinoilla maksetaan korvausta. Yhä useammin jousto tulee energiankulutuksesta, kuten rakennusten lämmitysjärjestelmistä. Maalämpöpumppu toimii sähköllä, ja sen kulutusta voidaan ajoittaa halutulla tavalla. – Rakennusten lämmitysjärjestelmissä on huomattavaa joustovaraa, jota ei ole aiemmin hyödynnetty. Kun maalämpöä ohjataan fiksusti ja keskitetysti, rakennukset voivat tukea sähköjärjestelmän toimintaa ilman että asumismukavuus

kärsii, Humalajoki sanoo. Yksittäinen rakennus ei vielä ole merkittävä toimija, mutta kun jopa satoja maalämpökohteita yhdistetään yhdeksi ohjatuksi kokonaisuudeksi, ne muodostavat virtuaalisen voimalaitoksen. Tällöin saavutetaan megawattiluokan joustokyky, jolla on todellista merkitystä sähköjärjestelmässä.

Järjestelmä voi hetkellisesti lisätä tai vähentää sähkönkulutusta verkon tarpeiden mukaan ilman, että sisälämpötila tai käyttäjäkokemus muuttuu. Reservimarkkinoilta saatava korvaus voidaan käyttää suoraan lämmityksen kustannusten alentamiseen tai hintojen vakauttamiseen. On hyvä huomioida, että reservimarkkinoilta saatavat korvaukset elävät voimakkaasti uusien toimijoiden liittyessä markkinoille.

Ei ratkaisu kaikille mutta merkittävä monille Malli ei sovellu pieniin kiinteistöihin tai omakotitaloihin, mutta suurissa kohteissa vaikutus voi olla huomattava. Käytännössä raja kulkee noin tuhannen megawattitunnin vuotuisessa energiankulutuksessa. Geonovalla on jo satoja asiakaskiinteistöjä, joista merkittävä osa voi jatkossa hyötyä reservimarkkinoista. – Energiamurros voi tuoda konkreettisia hyötyjä ilman, että ihmisten arki muuttuu. Järjestelmä toimii käyttäjien puolesta ja alentaa kustannuksia, Humalajoki tiivistää.

Lue lisää: geonova.fi

Teksti Geonova Oy

Geonovan tekninen johtaja Ossi Kaihua esittelee kysyntäjoustolaitteistoa, jolla voidaan testata yksittäisen, tietyssä kiinteistössä olevan maalämpöjärjestelmän joustokykyä.

Politiikan epäjohdonmukaisuus on riski vihreän siirtymän investoinneille

Suomeen on suunnitteilla miljardiluokan vihreän siirtymän investointeja. Niiden toteutuminen vaatii politiikan johdonmukaisuutta, sanoo väitöskirjatutkija, Business Tampereen ohjelmapäällikkö Tuomas Vanhanen.

Teksti Sari Peltonen

Lainsäädäntö ja käytännön politiikka eivät aina kulje käsi kädessä hallituksen strategisten tavoitteiden kanssa. Tämä käy ilmi Vanhasen toukokuussa Tampereen yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Vihreää siirtymää on viime vuosina edistetty määrätietoisesti, mutta käytännön tasolla eri ministeriöiden painotukset poikkeavat toisistaan. Vanhasen mukaan yhteistyötä yli hallinnonalojen pitäisi tiivistää.

Esimerkki tästä on parhaillaan päivitettävä energiatehokkuussääntely. Rakennusten energiatehokkuustavoitteita ja vähäpäästöisen polttoainetuotannon edistämistä tulisi Vanhasen mukaan tarkastella kokonaisuutena.

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Datakeskukset tuottavat valtavia määriä hukkalämpöä, jota voitaisiin hyödyntää kaupungeissa. Voisiko tämän huomioida kaupunkien energiatehokkuustavoitteita arvioidessa?

Potentiaalisia myötävaikutuksia talouteen Lähestyvät vaalit houkuttelevat tekemään lyhyen tähtäimen lupauksia, kuten madaltamaan vähäpäästöisten polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Pitkän tähtäimen etua se ei palvelisi. – Riskinä on, että menetämme jo suunnitteilla olevat investoinnit, Vanhanen sanoo. Esimerkiksi Tampereen seudulle on suunnitteilla miljardiluokan vihreän energian hankkeet. Niitä kehittävät Freija ja Nordic Ren-Gas. – Tämän kokoluokan investoinneil-

le poliittinen vakaus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä, Vanhanen sanoo. Kilpailussa investoinneista Suomen valtteja ovat vahva sähköverkko, mahdollisuus lisätuulivoimaan ja metsät, joista saa kestävää raaka-ainetta. Jos sähköä jatkojalostetaan kotimaassa, vaikutukset kansantalouteen voivat olla merkittäviä.

–Suomen bruttokansantuote voisi olla Saudi-Arabian tasoa, jos kaikki menee nappiin, Vanhanen sanoo. – Hankkeita on vireillä ja sijoittajat ovat valmiina. He odottavat, että poliittiset päätökset pitävät, hän lisää. Jos näin ei tapahdu, voivat investoinnit valua muualle.

Vanhanen puhuu aiheesta Tampereella lokakuussa 2026 järjestettävillä Energiamessuilla.

Operointiyhteistyö on avain vesihuollon tulevaisuuteen

Kuntien vesihuolto on kriittistä infrastruktuuria, jota muovaavat nyt samanaikaisesti kiristyvät lainsäädäntövaatimukset, kustannustason nousu sekä kasvavat vaatimukset varautumiselle ja huoltovarmuudelle.

Teksti Alva-yhtiöt Oy

Vesihuoltolain uudistus koskee vesihuoltolaitoksia koosta riippumatta, ja samalla se korostaa kuntien vastuuta vesihuollon pitkäjänteisestä järjestämisestä: palvelun jatkuvuus, varautuminen ja kustannusvastaavuus edellyttävät aiempaa laajempaa osaamista ja resursseja.

Vesihuollon toimijat etsivät ratkaisuja, jotka tukevat omaa vastuuta ja päätöksentekoa. Alvan operointiyhteistyö rakentuu

Operointiyhteistyöllä voimme varmistaa, että vesipalvelut pysyvät laadukkaina ja toimintavarmoina myös tulevaisuudessa, Toni Hemminki kertoo.

asiakkaan tarpeiden mukaan ja vahvistaa vesihuollon arkea ilman muutoksia omistajuuteen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi verkostojen käyttöä, kunnossapitoa, valvontaa tai laajempaa operoinnin kokonaisuutta. Malli ei muuta omistajuutta eikä vie kunnalta päätösvaltaa vaan sen tarkoitus on tarjota tukea ja asiantuntemusta juuri niihin tehtäviin, joissa tarve on suurin.

Tietoa, näkökulmia ja käytännön ratkaisuja energiasektorille, teollisuudelle ja tulevaisuuden kaupungeille ja kunnille. Lukitse päivät jo kalenteriin!

Enemmän toimintavarmuutta kuntien vesihuollolle Alvan operointimallin taustalla on ISO 55001 -sertifioitu omaisuudenhallinta, joka perustuu ennakoivaan ja riskiperusteiseen verkostojen hoitoon. Digitalisaatiota hyödynnetään käytännössä esimerkiksi etäluennan ja automaation avulla, joiden ansiosta verkoston kuntoa voidaan seurata reaaliaikaisesti ja havaita poikkeamat nopeasti. Tämä tukee myös vesihuoltolain tiukentuneita velvoitteita, kuten toimintavarmuuden parantamista ja häiriötilanteisiin varautumista, esimerkiksi vuotojen ennakoivaa havaitsemista ja nopeaa reagointia niihin.

Operointiyhteistyö antaa kunnille mahdollisuuden kehittää vesihuoltoa.

– Operointimalli tarjoaa kunnille kestävän ja käytännöllisen tavan vastata vesihuollon kasvaviin vaatimuksiin. Yhteistyöllä voimme varmistaa, että vesipalvelut pysyvät laadukkaina ja toimintavarmoina myös tulevaisuudessa, sanoo Alvan verkot ja omaisuudenhallinta -toiminnosta vastaava johtaja Toni Hemminki. Operointiyhteistyö antaa kunnille mahdollisuuden kehittää vesihuoltoa pitkäjänteisesti, kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä varmistaa, että kriittinen palvelu toimii luotettavasti joka päivä.

Lue lisää: alva.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Hedengrenin rooli on yhdistää eri teknologiat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jotta asiakkaan ei tarvitse hallita useita erillisiä järjestelmiä. Tämä tarkoittaa kiinteistön omistajalle konkreettisesti alhaisempia energiakustannuksia, parempaa sisäympäristöä ja ennakoitavaa kiinteistön hallintaa.

Energiatehokkuus ei enää ole rakennusalan trendi – se on välttämättömyys

Määräykset, päästövähennykset ja kustannukset vaativat energiatehokkaita ratkaisuja kiinteistön toimivuuden turvaamiseksi.

Rakentaminen tuottaa Ympäristöministeriön mukaan 35 % maailman kasvihuonepäästöistä, joista suurin osa syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Hedengren vastaa tähän tarjoamalla integroitavia ja energiatehokkaita talotekniikkaratkaisuja, jotka pienentävät energiankulutusta, elinkaarikustannuksia ja hiilijalanjälkeä sekä tukevat kestävää rakentamista ja kansainvälisten sertifiointien (BREEAM, LEED, RY, WELL) vaatimuksia. Avoimiin rajapintoihin perustuvat järjestelmät mahdollistavat vaiheittaisen kehittämisen, datan hyödyntämisen ja järjestelmien määrän optimoinnin, mikä vähentää investointi- ja ylläpitokustannuksia. Kokonaisvaltainen palvelumalli kattaa energiansäästöpotentiaalin kartoituksen, teknologioiden valinnan sekä käyttöönoton tuen, ja ISO 9001- ja ISO 14001 -sertifioitu toimitusketju varmis-

taa ratkaisujen vastuullisuuden. Hedengrenin rooli on yhdistää eri teknologiat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jotta asiakkaan ei tarvitse hallita useita erillisiä järjestelmiä.

Tämä tarkoittaa kiinteistön omistajalle konkreettisesti alhaisempia energiakustannuksia, parempaa sisäympäristöä ja ennakoitavaa kiinteistön hallintaa.

Kiinteistön älykäs olosuhdehallinta tukee EPBD-vaatimusten täyttämistä Kokonaisuuden taustalla hyödynnetään muun muassa Carelin, Eurapon ja Fricon ratkaisuja, joiden avulla eri osa-alueet – automaatio, ilmanvaihto ja lämmitys –toimivat saumattomasti yhteen. Automaatio- ja säätöratkaisut mahdollistavat LVI- ja jäähdytysjärjestelmien tehokkaan ohjauksen ja energiankulutuksen jatkuvan seurannan. Energiatehokas ilmanvaihto varmistaa hyvän sisäilman laadun

ilman tarpeetonta energiankulutusta, ja ilmasulku- sekä lämmitysratkaisut vähentävät lämpöhäviöitä erityisesti vaativissa kohteissa.

Kokonaisuutena ratkaisut pienentävät energiankulutusta, vähentävät hukkakäyttöä ja tukevat kiinteistön kustannustehokasta käyttöä – vastaten suoraan EPBD:n keskeisiin tavoitteisiin energiatehokkuuden, olosuhteiden ja älykkään ohjauksen osalta.

Steinel – energiatehokasta ja tarpeenmukaista valaistusta Hedengrenin edustaman Steinelin tunnistinratkaisut tekevät valaistuksesta aidosti energiatehokasta ohjaamalla sitä tarpeen mukaan, mikä vähentää energiankulutusta ja parantaa turvallisuutta. Laaja yhteensopivuus (KNX, DALI2, Bluetooth, IP) ja sensoripohjainen automaatio mahdollistavat saumat-

toman integraation kiinteistöautomaatioon sekä tukevat EPBD:n korostamaa rakennusten älyvalmiutta (SRI). Lopputuloksena on käyttäjälähtöinen, energiatehokas ja säädösten mukainen valaistusratkaisu erilaisiin kiinteistöihin.

Hedengren ei tarjoa vain teknologiaa – se tarjoaa energiatehokkuuden, turvallisuuden ja elinkaariajattelun yhdistävän arkkitehtuurin, joka vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin.

Ota yhteyttä: 0207 638 000 tai lue lisää: hedengren.com/fi

Teksti Hedengren Building Technologies and Services

Arja Lukin ja Janne Tähtikunnas kannustavat näkemään muutoksen mahdollisuutena, kehittämään omia ratkaisuja ja hankkimaan kotimaan markkinoilta referenssejä vihreään siirtymään.

Hiilijalanjälki ohjaa rakennetun ympäristön tulevaisuutta

EU:n energiatehokkuusdirektiivi vauhdittaa rakentamisen materiaalikulutuksen ja hiilipäästöjen vähentämistä. Uudet reunaehdot edellyttävät rakennusalan toimijoilta vahvaa muutosjoustavuutta.

– Aika, laatu ja kustannukset ovat saaneet rinnalleen neljännen tärkeän elementin, hiilipäästöt. Lainsäädännön muutosvaatimukset nostavat vaikeusastetta ja kokonaisnäkemyksen ylläpitäminen vaatii yhä laajempaa osaamista, toteaa RILin toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas

– Kansallinen lainsäädäntö ei Suomessa kuitenkaan merkittävästi tiukennu, vaikka mullistus nyt on suuri. Edistykselliset rakennuttajat varautuvatkin jo tulevaan asettamalla omaehtoisesti esimerkiksi tiukempia sisäisiä hiilijalanjäljen raja-arvoja, toteaa puolestaan SAFAn pääsihteeri Arja Lukin

Tähtikunnaan mukaan muutoksen tahtia kuvaa, että käytettävistä rakennustuotteista ja -tekniikoista suurin osa on muuttunut viimeisen 10 vuoden sisällä.

– Rakennusala on kuitenkin hyvin sopeutunut kiristyviin vaatimuksiin.

Rakentamisen laatu nostettava uudestaan keskiöön Vihreää ja digitaalista siirtymää ei voi tehdä huomioimatta rakennetun ympäristön

sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. – Päästökeskustelussa onkin tärkeää muistaa myös rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen tai tyhjilleen jäävien kiinteistöjen käyttäminen materiaalipankkeina, Lukin sanoo.

SAFAn mukaan tuore EU-rahoitteinen ARCH-E -hanke osoittaa, että tutkituissa kohteissa Euroopan eri maissa arkkitehtuurikilpailuilla on saavutettu jopa 18,3 % investointikustannussäästöt.

– Lainsäädännön uudistuksessa laatu on jäänyt teknisten asioiden varjoon. Esimerkiksi asuntosuunnittelussa laatukäsitys rapautui yllättävän nopeasti, toteaa Lukin.

Rakennustyyppikohtaisia hiilijalanjäljen raja-arvoja kiristetään seuraavan kerran tammikuussa 2029. Sekä Tähtikunnas että Lukin kannustavatkin näkemään muutoksen mahdollisuutena, kehittämään omia ratkaisuja ja hankkimaan kotimaan markkinoilta referenssejä vihreään siirtymään. – Voittajat omaksuvat kokeilemisen kulttuurin.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Miten hiilijalanjäljen arviointi muuttaa suunnittelua ja materiaalivalintoja?

Rakenteiden suunnittelussa on arvioitava materiaalivalintojen ympäristövaikutukset entistä tarkemmin, koska ne vaikuttavat suoraan kiinteistöjen energiatehokkuuteen, rahoituskelpoisuuteen ja arvoon.

Anna

– Suunnittelijan tehtävä on iso: on ymmärrettävä rakenteita kokonaisuutena, löydettävä osaavat kumppanit ja yhdessä toimivat materiaalit, joiden vaikutus on positiivisin ympäristön kannalta, sanoo Designer Service Manager Tanja Starck Kiilto Oy:stä. Tilaajalle suunnittelijan on osattava kertoa, miten materiaalivalinnat vastaavat elinkaaritavoitteeseen, toivottuun energiatehokkuuteen ja varmistavat rakenteiden teknisen toimivuuden.

– Suunnittelija voi olla rohkea vain, jos hänellä on käytettävissään faktoja, ja vain faktojen avulla hän voi ohjeistaa työmaan oikein. Siksi hän tarvitsee perusteelliset lähtötiedot ja materiaalivalmistajilta tiedot niin tuotteista, ympäristövaikutuksista kuin käyttöi’istäkin, toteutusohjeita unohtamatta.

Jokaisen suunnitelman pitää olla tarkka ja ajantasainen – Vähän sinnepäin ei enää riitä Nyt voimaan tullut rakentamislainsäädäntö edellyttää, että asennettavien materiaalien, komponenttien ja rakennusosien dokumentointi on entistä tarkempaa. Mitä tarkemmin toteutus määritellään, sitä todennäköisemmin hanke toteutuu kustannustehokkaasti aikataulussa ja saavuttaa elinkaari- ja ympäristövaatimukset.

Kiillossa tuotamme viimeisimmät tuotetiedot, turvalliset dokumentit ja työkalut suunnitteluratkaisujen sekä suunnitteluaineiston vuosittaista ja projektikohtaista päivittämistä varten, Tanja Starck kertoo.

KUVAT: KIILTO

– Materiaalivalmistajat vastaavat tuotteiden ympäristökuorman luotettavasta laskennasta. Myös me Kiillossa teemme jatkuvasti tuotekehitystä parhaiden ratkaisujen tarjoamiseksi. Tuotamme viimeisimmät tuotetiedot, turvalliset dokumentit ja työkalut suunnitteluratkaisujen sekä suunnitteluaineiston vuosittaista ja projektikohtaista päivittämistä varten.

Suunnittelija voi olla rohkea vain, jos hänellä on käytettävissään faktoja.

Kattavan tiedon avulla vältytään ylisuunnittelulta ja virheiltä sekä onnistutaan lopputuloksessa.

– Rohkaisen suunnittelua, valvontaa ja urakointia tiiviiseen yhteistyöhön niin keskenään kuin materiaalivalmistajienkin kanssa. Autamme mielellämme jo hankkeen alkumetreillä valitsemaan oikeaa suuntaa tavoitteiden saavuttamiseksi, Starck korostaa.

Etsitkö luotettavaa materiaalivalmistajaa? Lue lisää: kiilto.fi

Teksti Vilma Hjorth

Teksti

Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Pureo -malliston kolmesta erilaisesta sarjasta löytyy sopiva vaihtoehto kaikenlaisiin toimitiloihin, kuten liikuntahalleihin, kouluihin ja päiväkoteihin, varastoihin, teollisuusrakennuksiin, liiketiloihin ja toimistoihin.

Parempaa sisäilmaa kaikkiin kohteisiin – Valloxin ratkaisut saatavilla nyt myös toimitiloihin

Jokainen rakennusprojekti on yksilöllinen, ja siksi myös ilmanvaihtotarpeet vaihtelevat. Laadustaan tunnettu Vallox-ilmanvaihto on nyt saatavilla asuintilojen lisäksi myös toimitiloihin ja muihin suurempiin kohteisiin.

Laajentuneen valikoiman ansiosta Valloxin valikoimista löytyvät sopivat tuotteet niin liikuntapaikkoihin, kouluihin, päiväkoteihin, varastoihin, teollisuusrakennuksiin, liiketiloihin ja toimistoihin – unohtamatta tietenkään asumisen ilmanvaihtoratkaisuja niin pientaloissa kuin kerrostaloissa.

Vallox Pureo -mallistossa kolme sarjaa ja lukuisia mahdollisuuksia

Vallox Pureo -mallistosta löytyy sopiva kone erilaisiin tarpeisiin ja kohteisiin, sillä mallistoon kuuluu kolme erilaista sarjaa ja niihin yhteensä 15 erikokoista konetta. SXsarjan koneiden kanavalähdöt ovat sivuilla (Side) ja TX-sarjan ylhäällä (Top). Sekä SX- että TX-sarjojen koneissa on tehokas vastavirtalämmönvaihdin (X). SR-sarjan koneiden kanavalähdöt ovat sivuilla (Side) ja lämmönvaihdin on pyörivä (Rotary). Koneet on suunniteltu Suomen olosuhteisiin VDI 6022 -hygieniastandardin mukaisesti. Koneet on ääni- ja kylmäeristetty hyvin: vaipan tiiveys (L1) ja lujuus

(D1) ovat huippuluokkaa. Myös lämmöneristävyydeltään Vallox Pureo -koneet ovat erinomaisia: lämpöeristysluokka on T2 ja kylmäsiltaluokka TB2. Suodattimien ohivirtausluokka on korkein mahdollinen eli F9.

SR- ja SX-sarjoista pienimmät sekä kaikki TX-sarjan koneet ovat toimitettavissa nopeastikin työmaalle Loimaan varastosta. SR- ja SX-sarjojen isoimmat koneet eli SR 1500–4500 ja SX 2000–3000 valmistetaan tilauksesta.

Tehokas työkalu Pureo-koneiden valintaan ja mitoitukseen Kaikki koneet löytyvät selainpohjaisesta Vallox MySelecta Pureo -ohjelmasta. Työkalu helpottaa Pureo-ilmankäsittelykoneiden valintaa ja mitoitusta eri kohteisiin. Ohjelma tarjoaa ajantasaiset tuotetiedot, laskelmat sekä mahdollisuuden määrittää koneen lisävarusteet nopeasti ja luotettavasti. Ohjelma ei vaadi rekisteröitymistä ja kirjautumista, mutta kirjautumalla tehdyt

projektit voi tallentaa, jolloin tietoja voi hyödyntää myös myöhemmin.

Saneerauksen tuloksena energiansäästö ja ilmanvaihdon parempi hallittavuus Valloxin omalla tehtaalla tehtiin ilmanvaihtosaneeraus, jonka tavoitteena oli vähentää kiinteistön energiankulutusta, mutta myös tuoda helpotusta ilmanvaihdon aluekohtaiseen hallittavuuteen. Tehdasrakennus on kokonaisuudessaan suuri, joten myös ilmanvaihto hoituu useammilla laitteilla. Tehdashallia ja sen yhteydessä olevia toimistohuoneita palveli aiemmin yksi yhteinen ilmankäsittelykone. Vanha kone korvattiin kahdella Vallox Pureo -koneella, minkä ansiosta molempiin tiloihin saatiin tarpeenmukainen ilmanvaihto, jota on helppo ohjata erikseen. Vanhan ilmankäsittelykoneen sähkö- ja lämpöenergian kulutus olivat aivan eri luokkaa kuin uusilla koneilla. Ilmanvaihtosaneeraus saatiin valmiiksi syksyllä 2025 ja

investointi onkin näkynyt heti pienemmissä energialaskuissa.

Valloxilta ilmaa liikuttavat puhaltimet kaikenlaisiin tarpeisiin Keväällä 2026 Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun teollisuussarjan voittaneesta Vallox Exxeo -huippuimurimallistosta löytyy ohjausvaihtoehto kaikkiin kohteisiin. Valikoimassa on monipuolinen perusmalli, vakiopainesäädöllä varustettu DPC-malli sekä DS-saneerausmalli. Omien huippuimurien lisäksi Vallox tuo nyt maahan yksinoikeudella laadukkaita saksalaisia Helios-puhaltimia. Heliosvalikoimasta löytyy sopiva vaihtoehto mihin tahansa, myös vaativiin kohteisiin, joissa on esimerkiksi suuria lämpötilakuormia, räjähdysvaara tai tarvitaan savunpoistopuhallinta. Suomessa Helios-puhaltimia myy vain Vallox.

Lue lisää: vallox.com

Teksti Vallox Oy

Vallox

Kaupallisessa yhteistyössä:

Siirtymävaihe tietomallipohjaiseen rakennuslupaan on haastava.

Rikas ja oikein

jäsennelty data mahdollistaa BIMmallin hyödyntämisen tehokkaasti, Jukka Haho kuvailee.

Rakentamislaki uudistui – Onko BIM-malli valmis viranomaiskäsittelyyn?

Suomen rakentamislain uudistus vie rakennuslupaprosessia kohti tietomallipohjaisuutta. Vuoden 2026 alusta lähtien rakennuslupaa on voinut hakea IFC-muotoisella suunnitelmamallilla. Muutos asettaa uusia vaatimuksia niin ohjelmistotaloille kuin suunnittelijoille, kun painopiste siirtyy geometriasta koneluettavaan dataan.

Rakentamislain uudistus ei tarkoita perinteisten piirustusten välitöntä katoamista, mutta se tuo niiden rinnalle lakisääteisen vaatimuksen koneluettavasta tietomallista. Tämä on keskeinen osa viranomaisen laajempaa tavoitetta digitalisoida koko kaavoitus- ja rakennuslupaprosessi. Viranomaisen tavoitteena on automatisoida ydintietojen poiminta suoraan mallista, mikä sujuvoittaa lupakäsittelyä mutta edellyttää samalla suunnittelijalta aiempaa täsmällisempää otetta tietosisällön hallintaan.

Aikataulupaineet ja muuttuvat ohjeistukset

Suurin haaste siirtymässä on ollut aika-

taulutus. Vaikka laki tuli voimaan 1.1.2026, soveltamisohjeet ja tekniset täsmennykset, kuten Rava 3.5 -ohjeistus, julkaistiin vasta lain voimaantulon jälkeen.

Tämä on luonut toimialalle poikkeuksellisen tilanteen, jossa ohjelmistotoimittajat joutuvat reagoimaan muuttuviin vaatimuksiin ketterästi huoltopakettien kautta. Suunnittelijat puolestaan joutuvat viemään lupaprosesseja läpi samalla, kun kansallinen ohjeistus ja koodistot hakevat vielä muotoaan. Datan osalta haaste on merkittävä. BIMmalliin on syötettävä huomattavasti enemmän rakenteellista tietoa kuin perinteisessä prosessissa. Kenttien löytäminen, oikea

3. Määrätiedot: Tilat, pinta-alat ja tilavuudet.

4. Rakennusosat: Oikein tyypitetyt entiteetit varustettuna vaadituilla ominaisuuksilla (esim. paloluokka, kantavuus).

Georeferointi ja origon merkitys Rakennuksen sijainti ei ole enää vain viivapiirros asemapiirroksella. Mallin on istuttava digitaaliseen kaupunkimalliin. Tämä edellyttää tontin tunnetun pisteen koordinaattien, rakennuksen suunnan ja korkeusaseman tarkkaa määrittelyä. Kuntien ohjeistuksessa näyttää olevan hiukan vaihtelua kuinka koordinaatit annetaan. Suunnitteluohjelman tulee tarjota työkalut, joilla sijantitietojen syöttäminen vaatimuksien mukaan onnistuu.

CASE: Vertex BD ja viranomaisten edellyttämä tietosisältö Vertex BD on vakiinnuttanut asemansa erityisesti teollisessa puutalo- ja ohutlevyrakentamisessa. Jotta suunnittelijan työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi, ohjelmistokehityksessä on panostettu automaatioon:

• Oletus-ominaisuusjoukot: Yrityskohtaiset kirjastoidut ominaisuusjoukkosetit, joissa rakennuslupavaiheessa vaadittavan tietomallin tietosisältö on valmiina ”reseptinä”. Ne ovat myös liitettyinä objektityyppikohtaisesti asiakaskohtaisissa komponenttikirjastoissa -> oikeat setit ovat valmiiksi komponenteissa kiinni.

• Projektinhallinta: Kiinteistö- ja rakennustiedot syötetään kerran projektin perustietoihin, josta ne kytkeytyvät käytetyn template-projektin mukaisiin ominaisuusjoukkoihin. Tiedot ovat automaattisesti IFC-viennissä mukana.

• Huoltopaketit: Suomalaisiin lupavaatimuksiin liittyvät hienosäädöt toimitetaan päivityksien yhteydessä.

Rakennusosat ja ominaisuusjoukot Uusissa vaatimuksissa BIM malli nähdään pääasiassa tiedon kantajana, ei vain geometrisenä 3D esityksenä. Jokaisella seinällä, ovella ja tilalla on taustatietoa, jota automaattisoituva mallintarkastus hyödyntää.

Jotta konepohjainen tarkastus onnistuu, tiedon on oltava juuri oikeassa paikassa. Esimerkiksi seinän lämmöneristävyys tai tyyppi ei saa olla vain vapaata tekstiä, vaan tiedot on löydyttävä IFC-standardin tai kansallisen ohjeistuksen mukaisista kentistä. Tämä muuttaa suunnittelijan työnkuvaa piirtämisestä tiedonhallintaan. Huomionarvoiosta on, että vaikka tietosisältö kasvaa, malliin ei kannata vai tiedon vuoksi tallentaa kaikkia pieniä detaljeja ja näin tukkia koko mallia. Tietomalli (BIM) ja tuotetiedon hallinta (PDM/BOM) täydentävät toisiaan – kaikkea valmistusvaiheen pientä nippeliä ei ole tarkoituksenmukaista viedä lupamalliin.

tulkinta ja tietojen syöttäminen oikein nimettyihin IFC-ominaisuusjoukkoihin vaatii tarkkuutta, jota automaatio ei vielä täysin korvaa.

Malli on tiedon kantaja, ei vain geometriaa Uusissa vaatimuksissa tietomalli nähdään ensisijaisesti tiedon kantajana. Viranomaisprosessissa olennaista on, että IFC-mallista löytyvät standardoidussa muodossa:

1. Tunnistetiedot: Kiinteistö- ja rakennustunnukset.

2. Sijaintitieto: Georeferoitu koordinaatisto ja korkeusasema

Digitaalinen kaksonen: Mahdollisuus vai tuskallinen velvoite? Siirtymävaihe tietomallipohjaiseen rakennuslupaan on haastava, mutta se tarjoaa mahdollisuuden tehostaa koko ketjua suunnittelusta tuotantoon. Kun ohjelmistot ja kirjastot tukevat vaatimuksia vakioasetusten kautta, suunnittelijan aika säästyy manuaaliselta koodistojen tulkinnalta varsinaiseen suunnittelutyöhön.

Lopulta kyse on laadusta: rikas ja oikein jäsennelty data mahdollistaa BIM-mallin hyödyntämisen tehokkaasti. Toivottavasti se tulevaisuudessa nopeuttaa ja helpottaa lupakäsittelyä.

Lue lisää: vertex.fi

Teksti Jukka Haho, Vertex Systems Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Pankki tarjoaa rakennusalan yrityksille ratkaisuja, joilla rahoitusta on mahdollista saada nopeasti ja sujuvasti, Aki Gynther kertoo.

Alisa Pankki rahoittaa rakennusalan yrityksiä laskurahoituksella

Rakennusalan yritykset ovat viime vuosina joutuneet toimimaan poikkeuksellisen haastavassa markkinatilanteessa. Rakentamisen volyymit ovat laskeneet, hankkeita on siirtynyt ja pankkien luotonanto on kiristynyt. Samalla alihankintaketjuissa myyntilaskujen maksuehdot ovat pidentyneet, mikä heikentää rakennusyhtiöiden kassavirtoja ja maksuvalmiuksia.

Alisa Pankki on suomalainen pankki, joka tarjoaa rakennusalan yrityksille laskurahoitusta pitkiin maksuehtoihin sekä yrityslainaa ilman vakuuksia tai Finnvera-takauksella.

– Rakennusala on yksi tärkeimpiä toimialoja meille. Haluamme tarjota rakennusyrityksille ratkaisuja, joilla rahoitusta on mahdollista saada nopeasti ja sujuvasti, Alisa Pankin vt. toimitusjohtaja Aki Gynther kertoo.

Vakaampaa kassavirtaa laskurahoituksella Rakennusalalla suosittu rahoitusmuoto on laskurahoitus, jossa yritys saa rahat myyntilaskuista käyttöönsä jo ennen asiakkaan maksusuoritusta. Tämä tehostaa kassavirtaa.

Kassavirran hallinta korostuu, kun työkeikkojen materiaalikustannukset ja palkat pitää hoitaa ajallaan, mutta palkka

tehdystä työstä tulee vasta jälkikäteen. Alisan laskurahoituspalvelun käyttöönotto on tehty yrityksille mahdollisimman helpoksi. Laskurahoitus toimii suoraan useissa tunnetuissa taloushallintojärjestelmissä, jolloin laskuja voi siirtää rahoitukseen samalla kun niitä luo.

Lisäksi yritys saa itse valita asiakkaidensa laskut, jotka yritys haluaa muuttaa rahaksi.

Palvelun saa auki tavallisesti parissa päivässä ottamalla yhteyttä Alisaan.

Yrityslainaa käyttöpääomaksi ja investointeihin

Laskurahoituksen lisäksi Alisa tarjoaa perinteistä yrityslainaa ilman vakuuksia tai Finnvera-takauksella. Rakennusalalla yrityslainaa voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien projektien etukäteiskustannusten kattamiseen, isoihin materiaalihankintoihin tai käyttöpääomaksi.

Alisan yrityslaina on tunnettu nopeudesta pankkisektorilla. Lainahakemukselle saa alustavan luottopäätöksen heti. Mikäli hakemuksella on kaikki kunnossa, nopeimmillaan rahat saa tilille parissa päivässä.

Lainahakemuksen pystyy jättämään pankin verkkosivujen kautta muutamassa minuutissa.

Näin Alisan laskurahoitus toimii

• Joustava: Valitse, minkä laskun rahoitat

• Helppo: Rahoita lasku laskutusohjelmassa

• Nopea: Saat laskusta rahat heti tilille

• Edullinen: Maksat vain kertapalkkion per lasku

Muuta myyntilaskut rahaksi suomalaisessa pankissa!

Laskurahoitus on ratkaisu myyntilaskujen pitkiin maksuehtoihin.

Lue lisää ja pyydä tarjous skannaamalla QR-koodi yläpuolelta tai osoitteesta: alisapankki.fi

Teksti Alisa Pankki Oyj

Kaupallisessa yhteistyössä:

Elisan

kiinteistöpalvelut tarjoavat lisäarvoa, turvallisuutta ja

asuinmukavuutta

Kotimainen Elisa toi vuosi sitten kiinteistöyhtiöasiakkailleen uuden markkinoiden laajimman ja laadukkaimman palvelukokonaisuuden. Nopeiden netti- ja kaapeli-TV-yhteyksien lisäksi tarjolla on kiinteistönhoitoon, turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyviä kustannustehokkaita palveluja, jotka on suunniteltu helpottamaan taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden arkea asukkaita unohtamatta.

Useat kiinteistönhoitoon liittyvät palvelut ovat pirstaloituneet monen eri palvelutarjoajan hankalasti tilattavaksi ja hallittavaksi vyyhdiksi, jolloin selkeä, helppo ja kustannustehokas prosessien sekä kiinteistön kulujen johtaminen on haastavaa.

– Tähän mahdollisuuteen tartuimme. Elisan uudet palvelut kiinteistöyhtiöille on tuotteistettu helposti tilattavaksi eheiksi kokonaisuuksiksi, joita on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää yksittäisinäkin ratkaisuina, kertoo Elisan kehitysjohtaja Ari Myllymäki Kokonaisuus vastaa asuinkiinteistöjen ja isännöitsijöiden tämän hetken keskeisimpiin haasteisiin arjessa: ajankäyttöön, lämmitys kustannuksiin, turvallisuusnäkökulmiin ja asumismukavuuteen. Kaikki palvelut ovat erittäin kustannustehokkaita sekä saatavilla ja räätälöitävissä pienen taloyhtiön, että suuren kiinteistösalkun omistajan tarpeisiin. Tässä muutama esimerkki muutamasta uudesta palvelusta.

Älykäs lämmityksenohjaus. Saatavilla helposti nyt myös yksittäisille asuinkerrostataloille

Palvelu on toteutettavissa useimpiin lämmitysjärjestelmiin ilman suuria investointeja ja sen avulla saavutetut säästöt ovat nähtävissä jo ensimmäisen lämmityskauden aikana. Keskimääräinen säästöpotentiaalin toteuma lämmityskustannuksissa on -8,4 % ja samalla päästötkin pienevät, lisäksi etävalvonnalla vältetään turhat kuluja aiheuttavat huoltokäynnit.

Perinteisesti kiinteistöä lämmitetään vain ulkolämpötilan mukaan – ratkaisullamme lämmitystä ohjataan asuntojen todellisten lämpötilojen ja sääennusteen perusteella. Palvelun käyttöönottoa helpottaa myös se, että se ei vaadi suuria alkuinvestointeja, vaan järjestelmä toimitetaan leasingperiaatteella, jossa leasing-maksut ovat pienempiä kuin saavutetut säästöt –eikö olekin hienoa?

Elisa tarjoaa kiinteistöille paljon muutakin kuin nopeat nettiyhteydet ja kaapeli-tv -palvelut

Sähköautojen latausjärjestelmät Sähköautojen latauspalvelun toteutus helposti ja edullisesti ”yhden luukun” periaatteella. Kohteessa suoritetun kartoituksen pohjalta tehdään tarjous kokonaisratkaisusta, sisältäen myös sähköautojen latausoperoinnin.

Aseman käyttäjä tunnistautuu helposti asemalla käyttäen puhelimen sovellusta tai erillisellä tägillä, jolloin kulut saadaan kohdistettua aina virheettömästi auton lataajalle.

Huoneistojen viilentävät ilmalämpöpumput

Palvelun hinnoitteluun sisältyy aina suunnittelu, laitteiston asennus, tarvittavat sähköasennukset ja asukkaiden käytönopastus.

Palveluun on saatavilla mukaan laadukas määräaikaishuolto, jolla laitteiden käyttöikää pidentyy ja sisäilman laatu pysyy laadukkaana.

SÄHKÖAUTOJEN LATAUSJÄRJESTELMÄT

KIINTEISTÖN TILOJEN VARAUSKALENTERIJÄRJESTELMÄT

ÄLYKÄS LÄMMITYKSENOHJAUS

MAALÄMPÖLAITTEISTOJEN HUOLTO JA ETÄVALVONTA

ILMALÄMPÖPUMPPURATKAISUT

PALOVAROITTIMET ETÄVALVONNALLA

KIINTEISTÖVERON TARKASTUS JA OIKAISU

KIINTEISTÖN LÄMMITYSKULUVAIHTOEHTOJEN KARTOITUS

Asukasportaali ja kiinteistötilojen varauskalenterijärjestelmät Sisältää kolme eri palvelukokonaisuutta, joita voi hankkia pala kerrallaan tai yhtenä eheänä kokonaisuutena.

Palveluun sisältyy ja kiinteistön tilojen varauskalenteripalvelut ja tarvittaessa niiden maksujärjestelmät, jossa on automaattinen tiedonsiirto suoraan taloushallinnon järjestelmiin. Parkkipaikkojen varausjärjestelmän lanseeraus on seuraavana vuorossa.

Palvelukokonaisuus mahdollistaa asukasportaalin, jossa voidaan hallinnoida ja ajastaa erilaisia tiedotteita, asukasohjeistukset, pelastussuunnitelmat, ja niihin liittyvät lyhyet opastevideot asukkaille, jos pelastussuunnitelma on hankittu Elisan palveluna. Likäksi palveluun saadaan helposti mukaan digitaaliset porrasnäytöt.

Lue lisää: elisa.fi/taloyhtiot

KIINTEÄN SISÄVERKON MITTAUS JA MODERNISOINTI

DIGITAALISET PORRASNÄYTÖT

ASUKASPORTAALI JA ASUMISEN PALVELUALUSTA

VÄESTÖSUOJAN TIIVEYSKOE

PALOTURVALLISUUDEN RISKIKARTOITUKSET

KIINTEISTÖN PELASTUSSUUNNITELMAT

HÄLYTYKSENSIIRTOPALVELUT

Teksti Elisa Oyj, toimitus

Kotimaisuudesta hyötyy koko Suomi. Kuvassa oikealla Ari Myllymäki.