Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi
Energiamurros Suomen vetyklusteri ry:n toiminnanjohtaja Riitta Silvennoinen:
”Vetytalouden kehitys ei ratkea yhdellä teknologialla tai tukimuodolla” sivu 10
02
Sähköjärjestelmässä on tilaa uusille investoinneille
04
ENERGIA
20.–22.10.2026 Tampere
Tervetuloa energia-alan päätapahtumaan!
Datakeskuksen megawatit tuottavat muutakin kuin laskentatehoa
06
Puhdas sähkö luo pohjaa teollisille investoinneille
Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy kävijäksi veloituksetta!
energiamessut.fi Lue lisää s. 10
2
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: ENERGIATEOLLISUUS RY
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
Sähköjärjestelmässä on tilaa uusille investoinneille
06 Puhdas sähkö luo pohjaa teollisille investoinneille
10 Vetytalouden kehitys ei ratkea yhdellä teknologialla tai tukimuodolla Jaetaan Kauppalehden liitteenä 30.9.2026 Tekijät: Oskari Heikkilä (050 542 0578, oskari.heikkila@mediaplanet.com), Lasse Uusivirta, Maya Harjunpää, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com, www.mediaplanet.com Kansikuva: Johanna Lind
facebook.com/businessopas @Mediaplanetfi Kierrätäthän tämän lehden
Hallitusohjelmassa tavoitellaan puhtaan sähkön tuotannon kaksinkertaistamista. Kulutuksen odotetaan kasvavan voimakkaasti, kun yhteiskunta sähköistyy ja uudet puhtaan energian investoinnit etenevät. Teksti Kati Halonen
– Suomen sähköjärjestelmässä on tilaa kasvulle. Ratkaiseva kysymys ei ole niinkään sähkön määrä, vaan se, miten kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. Kun uusi tuotanto perustuu pitkälti tuulija aurinkovoimaan, sähköjärjestelmään tarvitaan kulutusjoustoa ja energiavarastoja, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa. Toinen keskeinen haaste on sähköverkkojen kehitysvauhti. Puhdasta energiaa tuotetaan paljon Pohjois- ja LänsiSuomessa, kun kulutusta syntyy myös etelään. Sähkö on siirrettävä tuotannosta kulutukseen, ja myös jakeluverkkojen pitää pystyä vastaanottamaan datakeskuksia, latauspisteitä, akkuja sekä uutta aurinko- ja tuulivoimaa. Puhdas energia
muuttuu kasvuksi vain, jos verkot eivät muodostu investointien pullonkaulaksi. Verkkoyhtiöiden investointiedellytyksistä on pidettävä huolta. – Tulevaisuutta arvioidaan helposti uhkakuvien kautta, mutta markkinoilla on kyky löytää ratkaisuja. Kun joustavuudelle syntyy arvoa, syntyy myös uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluita, muistuttaa Leskelä.
Puhdas sähkö on kasvun mahdollistaja Datatalous on yksi maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista, ja sen ympärille voisi Suomeen syntyä uutta osaamista, palveluita ja vientiä. Datakeskukset käyttävät tällä hetkellä noin kaksi prosenttia Suomen sähköstä, vuoteen
2030 mennessä osuus voi nousta arviolta kahdeksaan prosenttiin. Kasvu on silti syytä suhteuttaa kokonaisuuteen. Jos sähkönkäyttö Suomessa jopa kaksinkertaistuu, datakeskukset ovat vain osa laajempaa sähköistymistä. Energiaa tarvitsevat myös prosessejaan sähköistävä teollisuus sekä uudet tehdashankkeet lannoitteista, alumiinista ja teräksestä vetyyn ja puhtaisiin polttoaineisiin. – Suomessa sekä bruttokansantuote että sähkön käyttö ovat olleet lähes 20 vuotta melko tasaisia. Nyt kun kasvua olisi tulossa, kuulen paljon huolta haasteista, joita kasvu voi tuoda. Itse ajattelen, että ne ovat ratkaistavissa. Kasvun kanssa on helpompi elää kuin sen, että kasvua ei synny, Leskelä summaa.
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: ALFA LAVAL
lämpö siirtyy palvelimilta 75–80-asteisena suoraan kaukolämpöverkkoon ilman lämpöpumppuja. – HeatChainin kymmenessä suomalaisessa datakattilassa vähennettiin vuonna 2025 hiilidioksidipäästöjä yhteensä 4 392 CO2-tonnia. Alfa Lavalin avulla datakeskusten PUE on painettu 1,04:ään ja ERF nostettu 64 prosenttiin.
HeatChainin kymmenessä suomalaisessa datakattilassa vähennettiin vuonna 2025 hiilidioksidipäästöjä yhteensä 4 392 CO2tonnia.
Datakeskusten hukkalämpö suoraan kaukolämpöverkkoon ilman lämpöpumppuja Vuoteen 2030 mennessä datakeskusten arvioidaan kuluttavan jopa 13 prosenttia maailman sähköstä. Samalla niiden tuottama hukkalämpö tarjoaa merkittävän mahdollisuuden vähentää päästöjä ja tehostaa energiankäyttöä. Suomessa kattava kaukolämpöverkko tarjoaa tähän hyvät edellytykset. Teksti Vesa Brandt
– Olemme täällä Suomessa sikäli onnekkaita, että lämmön hyödyntäminen käy meillä huomattavasti helpommin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Täällä datakeskusten tuottama lämpö kannattaa ottaa talteen kaukolämpöverkkoon, sanoo Alfa Lavalilla lämmönsiirrinratkaisuja 25 vuotta myynyt Petter Carlberg. Tehokas lämmönsiirrinteknologia näkyy
PUE alas, ERF ylös
Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kannattaa kartoittaa ajoissa, Carlberg muistuttaa. Laitteet on mitoitettava oikein, ja komponenttien on oltava tehokkaita ja sertifioituja, erityisesti silloin, kun lämpötilaohjelmat ovat tiukat. – Alfa Laval tukee suunnittelijoita lämmönvaihtimien mitoituksessa sekä painehäviön optimoinnissa niin huipputilanteissa kuin osatehokäytössäkin. Myös huollettavuus on syytä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, erityisesti silloin, kun järjestelmässä hyödynnetään meri- tai järvivettä, Carlberg opastaa.
Carlberg nostaa esimerkiksi HeatChainin datakattilat. AlfaQ-lämmönvaihtimilla
Lue lisää: alfalaval.fi
suoraan viivan alla. Pienempi energiankulutus ja vähäisempi huoltotarve tuovat säästöjä, ja hukkalämmön myyminen kaukolämpöoperaattorille voi muodostaa datakeskukselle uuden tulovirran.
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
3
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: ALFA-YHTIÖT
ajoista, vaikka sähköverkot ovat uusien tuotanto- ja kulutushankkeiden edellytys. Uuden liiketoiminnan rakentaminen vaatii yrityksiltä pitkäjänteisyyttä, mutta myös johdonmukaista viranomaistyötä. Suomen kannalta merkittävät hankkeet eivät saa pysähtyä siihen, ettei Lupa- ja valvontavirastolla tai tuomioistuimilla ole riittävästi voimavaroja asioiden käsittelyyn. Lupamenettelyjen on oltava ennakoitavia ja ratkaisujen perustuttava yhtenäisiin tulkintoihin. Myös valitukset on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa. Samalla on löydettävä keinot puuttua tilanteisiin, joissa samaa hanketta koskevilla toistuvilla valituksilla pyritään viivästyttämään hankkeen etenemistä tarkoituksellisesti. Tällainen toiminta on hyvässä tarkoituksessa tehdyn Suomen lainsäädännön hyväksikäyttöä.
Energian hinta muodostaa merkittävän osan vedyn tuotantokustannuksista. Tämä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden rakentaa kokonaan uutta vientialaa. TuuliAlfa, SolarAlfa ja VetyAlfa kehittävät puhtaan energian hankkeita eri puolilla Suomea, joihin kuuluu tuuli- ja aurinkovoimaa, sähköverkkoja, energiavarastoja, datakeskuksia sekä vedyn ja sen jatkojalosteiden tuotantoa. Kuvissa Antti Tanskanen ja Reija Knuutila.
Puhdas energia rakentaa pohjaa hyvinvointivaltiolle Uusi puhtaaseen energiaan pohjautuva teollisuus vahvistaa Suomen tulevaisuuden hyvinvointia. Se edellyttää, että uusiutuva sähkö, vahva sähköverkko ja uudet teolliset kulutuskohteet kehittyvät rinnakkain. Teksti Kati Halonen
– Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kasvattaa teollista tuotantoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut nopeasti, ja samalla olemme siirtyneet energiavajeesta kohti omavaraisempaa sähköjärjestelmää. Se avaa mahdollisuuksia myös uusille suurille teollisille investoinneille, toteaa konsernijohtaja Antti Tanskanen, Alfa-yhtiöt. Mahdollisuus ei rajoitu yksittäiseen teknologiaan. Uusiutuvaa sähköä voidaan hyödyntää niin perinteisessä teollisuudessa ja datakeskuksissa kuin vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa. Mitä suurempi osa energiasta pystytään hyödyntämään ja jalostamaan
Suomessa, sitä enemmän investoinneista, työstä ja arvonlisästä jää kotimaahan. – Energian hinta muodostaa merkittävän osan vedyn tuotantokustannuksista. Tämä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden rakentaa kokonaan uutta vientialaa. Markkina on jo liikkeellä ja Suomesta on solmittu ensimmäisiä e-metaanin ostosopimuksia Saksaan, VetyAlfa Oy:n toimitusjohtaja Reija Knuutila sanoo. Edullinen sähkö ei kuitenkaan yksin riitä, jos investoinnit hidastuvat luvituksiin, epäselviin tulkintoihin tai pitkiin käsittelyaikoihin. Esimerkiksi suurten voimajohtohankkeiden toteuttaminen kestää jopa 10 vuotta muun muassa johtuen pitkistä käsittely-
Vetyteollisuudessa ennakoitavuus ulottuu kansallisia lupia laajemmalle. Suuret investointipäätökset edellyttävät selkeää näkymää siihen, millä ehdoilla markkina kehittyy ja miten vetyjohdannaisten käyttöä Euroopassa ohjataan. EU-sääntelyn avoimet kysymykset ovat jo osaltaan hidastaneet päätöksiä. Mitä selkeämmät pelisäännöt ovat, sitä vahvemmin yritykset voivat sitoutua investointeihin Suomessa.
Koko arvoketju tuotannosta kulutukseen TuuliAlfa, SolarAlfa ja VetyAlfa kehittävät puhtaan energian hankkeita eri puolilla Suomea. Kokonaisuuteen kuuluu tuuli- ja aurinkovoimaa, sähköverkkoja, energiavarastoja, datakeskuksia sekä vedyn ja sen jatkojalosteiden tuotantoa. Kehitteillä on yhteensä noin 30 hanketta, TuuliAlfan tuulivoiman hankekehitysportfolio on kokonaisuudessaan noin viisi gigawattia. Hankkeita pyritään sijoittamaan sinne, missä tuotanto, sähköverkko ja suuret kulutuskohteet voidaan yhdistää mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi. Sähköverkon merkitys kasvaa samalla, kun energiantuotanto muuttuu yksittäisiin suuriin tuotantolaitoksiin perustuvasta järjestelmästä monimuotoisemmaksi ja hajautetummaksi. Verkon on pystyttävä turvaamaan sähkön laatu ja riittävyys juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Myös säätövoiman ja muiden joustavuutta lisäävien ratkaisujen merkitys kasvaa. – Meidän keskeinen osaamisemme on kehittää Suomea. Olemme ennen kaikkea kehitysyhtiö, Tanskanen kertoo.
Tutustu Alfa-yhtiöiden puhtaan energian ratkaisuihin: tuulialfa.fi
4
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: ATNORTH
atNorthilla on Suomessa noin sata vakituista työntekijää, joista suuri osa on insinöörejä ja muita teknisiä asiantuntijoita, Pekka Järveläinen (kuvassa alla) kertoo.
keskuksen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi ja osa tästä ylijäämälämmöstä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää. Esimerkiksi Espoon datakeskuksen ylijäämälämmöllä lämmitetään viereistä K-Supermarket Mankkaata, Järveläinen kertoo.
Vedenkulutus riippuu jäähdytysratkaisusta Datakeskusten vedenkulutuksesta puhutaan paljon, mutta jäähdytysratkaisut ja niiden vesijalanjälki vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maailmaa. Modernin datakeskuksen jäähdytys ei edellytä järvi- tai meriveden jatkuvaa käyttöä. Konkreettinen esimerkki on Kouvolan Myllykoskelle rakennettava datakeskuskampus. Vaikka se sijaitsee Kymijoen rannalla, atNorth ei käytä jokivettä sen jäähdytykseen. – Myllykoskella käytetään suljettua nestekiertoa ja ilmajäähdytystä. Suunnitteluarvion mukaan vedenkulutus on noin kahdeksasosa Keski-Euroopan vastaavien datakeskusten vedenkulutuksesta ja noin kahdeskymmenesosa esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Singaporessa toimivien datakeskusten vedenkulutuksesta, Järveläinen kertoo.
Käytännössä lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi. Osa tästä ylijäämälämmöstä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää.
Myllykosken datakeskuksessa käytetään suljettua nestekiertoa ja ilmajäähdytystä.
Datakeskus työllistää suuren joukon ammattilaisia
Datakeskuksen megawatit tuottavat muutakin kuin laskentatehoa Datakeskukset ovat keskeinen osa digitaalista infrastruktuuria, jonka varassa toimivat monet yritysten ja yhteiskunnan digitaaliset palvelut. Tekoäly, pilvipalvelut ja digitaalisten palvelujen kasvu lisäävät datakeskuskapasiteetin tarvetta entisestään. Teksti Kati Halonen – Megawattien rinnalla merkityksellistä on se, millaisia vaikutuksia datakeskusinvestoinnit synnyttävät ympärilleen. Ne tarvitsevat paljon sähköä, mutta niiden vaikutuksia ei voi arvioida pelkän kulutuksen perusteella. Olennaista on myös se, missä ja miten sähkö käytetään, miten sähköntuotantoa ja verkkokapasiteettia kehitetään, kuinka paljon vettä jäähdytys vaatii, voidaanko syntyvä lämpö hyödyntää ja millaisia työpaikkoja
investoinnit synnyttävät, huomauttaa atNorthin Euroopan myyntijohtaja Pekka Järveläinen. Pohjoismaiden etuna on viileä ilmasto ja vähäpäästöinen sähköjärjestelmä. Fingridin tuoreen selvityksen mukaan sähköintensiivistä kulutusta kannattaa sijoittaa lähelle sähköntuotantoa. Näin voidaan vähentää siirtoverkon vahvistamistarvetta ja nopeuttaa liityntöjä. – Käytännössä lähes kaikki data-
Datakeskusten työllisyysvaikutukset alkavat jo ennen laitoksen valmistumista. atNorthilla on Suomessa noin sata vakituista työntekijää, joista suuri osa on insinöörejä ja muita teknisiä asiantuntijoita. Uuden datakeskuksen henkilöstöä tarvitaan jo useita kuukausia ennen käyttöönottoa. – Datakeskus on kuin laiva: kapteeni ja miehistö eivät astu kyytiin vasta lähtöhetkellä, vaan tutustuvat alukseen ja sen järjestelmiin jo telakalla. Samoin datakeskuksen henkilöstö perehtyy laitokseen hyvissä ajoin ennen käynnistymistä, Järveläinen vertaa. Datakeskukset työllistävät myös suunnittelijoita sekä turvallisuus- ja kiinteistöpalvelujen ammattilaisia. atNorthilla tarvitaan lisäksi talouden, henkilöstöhallinnon, vastuullisuuden, raportoinnin, myynnin ja johdon osaajia. Työllisyysvaikutukset ulottuvat myös datakeskuksen ulkopuolelle alueen ravintola-, hotelli- ja muihin palveluihin. Datakeskusten sähköntarve kasvaa digitalisaation mukana osana Suomen sähköistyvää yhteiskuntaa, jossa rakennetaan samalla lisää sähköntuotantoa ja vahvistetaan verkkokapasiteettia. Siksi niiden vaikutuksia kannattaa tarkastella kokonaisuutena: kuinka tehokkaasti energia käytetään, miten vedenkulutus ratkaistaan ja kuinka paljon työtä investointien ympärille syntyy.
Tutustu atNorthin vastuullisiin pohjoismaisiin datakeskusratkaisuihin: atnorth.com
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
5
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT:OILON GROUP
Asiakkaan ei tarvitse uusia koko järjestelmäänsä, sillä ratkaisumme integroituvat suoraan nykyiseen energiainfrastruktuuriin.
Oilonin toimittamat lämpöpumput yltävät jopa 6,6:n hyötykertoimeen, eli yhdellä megawatilla sähköä tuotetaan 6,6 megawattia jäähdytystä ja lämmitystä.
Hukkalämpö ei ole enää sivutuote vaan arvokas energiavara Energian hinnannousu, päästövähennysvaatimukset ja pyrkimys omavaraisuuteen ovat muuttaneet nopeasti myös hukkalämmön merkitystä. Energia, joka ennen valui harakoille, on noussut yhtä arvokkaaksi resurssiksi kuin sähkö tai polttoaineet. Teksti Vesa Brandt
Hukkalämpö ei ole enää sivutuote, vaan arvokas energiavara. Teollisuuslämpöpumppujen kehitys on nostanut hukkalämmön hyödyntämisen kokonaan uudelle tasolle: 20–40-asteinen hukkalämpö muuttuu 90–120-asteiseksi hyötylämmöksi. Kehityksen eturintamassa on Oilon, jolla on 20 vuoden kokemus vaativista,
– Esimerkiksi datakeskuksissa jäähdytys ja lämmitys toteutuvat samanaikaisesti yhdellä koneella. Lämpöpumppujen kehityksen myötä datakeskuksista tulee yhä luontevampi osa alueellista energiajärjestelmää. Oilonin toimittamat lämpöpumput yltävät 6,6:n hyötykertoimeen esimerkiksi Microsoftin ja Fortumin datakeskuksissa Espoossa ja Kirkkonummella. Tämä tarkoittaa, että yhdellä megawatilla sähköä tuotetaan 6,6 megawattia jäähdytystä ja lämmitystä kaukolämpöverkkoon.
korkean lämpötilan teollisuuslämpöpumpuista ja pioneerin asema alalla. – Oilonin lämpöpumpputeknologia on kypsää, luotettavaa ja kaupallisesti kilpailukykyistä. Asiakkaan ei tarvitse uusia koko järjestelmäänsä, sillä ratkaisumme integroituvat suoraan nykyiseen energiainfrastruktuuriin, kertoo Oilonin toimitusjohtaja Riku Kytömäki.
Valmistuessaan hankkeesta tulee yksi maailman suurimmista datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisjärjestelmistä. – Ajoissa liikkeelle lähtevät organisaatiot saavuttavat usein suurimmat hyödyt: pienemmät energiakustannukset, alemmat päästöt ja vahvemman kilpailukyvyn. Samalla rakennetaan energiajärjestelmää, jossa mahdollisimman vähän energiaa menee hukkaan. Tämä on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevä ratkaisu, Kytömäki sanoo.
Lue lisää: oilon.com/fi
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: AURORA INFRASTRUCTURE
Osaamista, resursseja ja varaosia voidaan hyödyntää kohteiden välillä.
Kuvissa oikealla Patrick von Essen ja Robin Lindahl.
Sähköinfra mahdollistaa tulevaisuuden kasvun Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset ja vetytalous edellyttävät merkittäviä investointeja sähköverkkoihin. Yritysten on ratkaistava, mihin ne käyttävät rajallisen investointipääomansa. Teksti Kati Halonen
Sähköverkon omistamisen tarkoituksenmukaisuutta kannattaa arvioida etenkin silloin, kun verkko vaatii merkittäviä investointeja tai yritys haluaa vapauttaa pääomaa ydinliiketoimintaansa. – Yrityksen kaikki investoinnit kilpailevat samasta rahasta. Sähköverkon investointitarpeet voivat jäädä ydinliiketoiminnan investointien jalkoihin, ja
käytön ja kunnossapidon Auroralle. Aurora rahoittaa tulevat verkkoinvestoinnit, joista sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. – Hyöty ei rajoitu pääoman vapauttamiseen. Kun Aurora vastaa useista teollisen mittakaavan sähköverkoista syntyy skaalaetuja. Osaamista, resursseja ja varaosia voidaan hyödyntää kohteiden välillä, Aurora Infrastructure Oy toimitusjohtaja Robin Lindahl huomauttaa. Terrafame myi tänä vuonna Sotkamon teollisuusalueensa sähköverkko-omaisuuden Auroralle osana LEACHMAXinvestointiohjelmansa rahoitusta. – Sähköverkko-omaisuuserien myynti ja takaisinvuokrausjärjestely vahvistaa osaltaan investointikykyämme ja strategian toteutusta, Terrafamen toimitusjohtaja Antti Koulumies kertoo.
verkot ovat saattaneet olla ali-investoituja pitkäänkin, Aurora Infrastructuren kaupallinen johtaja Patrick von Essen toteaa.
Vapauta pääomaa ydinliiketoimintaan Myymällä sähköverkko-omaisuutensa Auroralle yritys vapauttaa siihen sitoutunutta pääomaa ja voi siirtää myös verkon
Yritys säilyttää päätösvallan sähköverkkoaan koskevissa ratkaisuissa, vaikka omistus siirtyy Auroralle. Auroran asiakkaiden verkoissa käytettävyys on noussut noin 99,999 prosenttiin. Ensimmäinen askel on selvittää oman sähköinfrastruktuurin nyky- ja jälleenhankinta-arvo.
Selvitä sähköinfrastruktuurisi arvo: aurorainfrastructure.com/ solutions/for-existing-sites/ get-an-asset-value-quote
6
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: CHRISTA KÖNÖNEN
Puhdas sähkö luo pohjaa teollisille investoinneille Euroopan edullisinta sähköä on viime vuosina ollut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Sähkön hinta on yksi Suomen keskeisistä kilpailueduista, kun teollisuus etsii paikkoja uusille investoinneille. Samalla tuotannon ja kulutuksen on pystyttävä kohtaamaan nykyistä joustavammin. Teksti Kati Halonen
– Edullinen sähkö houkuttelee teollisia investointeja, mutta vaihteleva tuotanto näkyy myös hinnan vaihteluna. Siksi uusissa teollisuuslaitoksissa ja vanhojen modernisoinneissa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän kulutusjoustoa, huomauttaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Teollisuudessa jousto ei tarkoita välttämättä tuotannon pysäyttämistä. Prosesseja voidaan suunnitella niin, että paljon sähköä kuluttavia vaiheita ajoitetaan edullisen sähkön tunneille tai välituotteita valmistetaan varastoon silloin, kun sähköä on runsaasti saatavilla.
Kulutusjouston rinnalle tarvitaan myös säädettävää sähköntuotantoa. Sähkön hinnan vaihtelu kannustaa sekä joustamaan kulutuksessa että investoimaan tuotantoon, jota voidaan lisätä silloin, kun tuuli- tai aurinkosähköä ei ole riittävästi tarjolla. Myös energiavarastoilla on tärkeä rooli etenkin lyhytaikaisen vaihtelun tasaamisessa.
Myös Itä-Suomi tarvitsee puhdasta sähköntuotantoa Puhdas sähkö on myös alue- ja turvallisuuskysymys. Mitä enemmän sähköä tuotetaan kotimaassa ja eri puolilla Suomea,
sitä pienempi on riippuvuus tuonnista. Eri puolille Suomea hajautettu sähköntuotanto olisi Suomen etu, sillä se tasapainottaisi sähköntuotantoa, vähentäisi siirtokustannuksia ja laskisi sähkön hintaa. Tuulivoima on keskittynyt voimakkaasti Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Kaakkois-Suomen tuotanto voisi tasata tuulisähkön saatavuutta, koska sääolosuhteet vaihtelevat maan eri osissa eri aikaan. Itä-Suomessa rakentamista ovat rajoittaneet erityisesti maanpuolustukseen ja valvontajärjestelmiin liittyvät kysymykset. Rakentamisen mahdollistaminen edellyttää teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja,
joilla energiantuotannon ja puolustuksen tarpeita voidaan sovittaa yhteen.
Tuulivoima on keskittynyt voimakkaasti Länsi- ja Pohjois-Suomeen. – Itä-Suomen tuulivoimakysymyksessä ratkaistaan, jätetäänkö Itä-Suomi kokonaan vihreän siirtymän ulkopuolelle, toteaa Mikkonen.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Hybridi tuo verkkoliityntään lisää mahdollisuuksia Vapaa verkkokapasiteetti on monin paikoin rajallista. Hybridivoimalassa uusiutuva tuotanto ja energiavarasto voivat toimia saman verkkoliitynnän takana. Näin olemassa olevaa liittymispistettä voidaan hyödyntää monipuolisemmin sen sallimissa rajoissa.
– Akku tuo kulutusta alueelle, jossa tuotantoa voi olla paljon. Sähköjärjestelmän kannalta tämä on hyödyllistä, sillä tuotanto ja kulutus eivät Suomessa sijoitu samoille alueille, kertoo Merus Powerin kaupankäynnin ja analytiikan päällikkö Matti Uusipaasto. – Uusia verkkoliityntöjä erillisille energiavarastoille on tarjolla rajallisesti. Hybridissä voidaan hyödyntää tuotantolaitoksen olemassa olevaa liittymispistettä, jatkaa ESS-myyntipäällikkö Mika Laakso.
Merus Powerin oma tuotanto ja ohjelmistot mahdollistavat kokonaisuuden räätälöinnin tarvekartoituksesta ja suunnittelusta käyttöönottoon, sähkö- ja reservimarkkinakaupankäyntiin sekä huoltoon ja kunnossapitoon. Asiakas voi valita koko avaimet käteen -ratkaisun tai tarvitsemansa osat.
KUVAT: MERUS POWER
Teksti Kati Halonen
Kun eri teknologioiden ominaisuudet yhdistetään oikein, kokonaisuudesta voidaan saada enemmän hyötyä kuin ratkaisuista erikseen.
Hybridi on muutakin kuin akun ja uusiutuvan energian yhdistelmä Merus Power on toteuttanut myös ratkaisuja, joissa energiavarasto ja sähkökattila toimivat yhdessä sähköja reservimarkkinoilla. Teknologiat täydentävät toisiaan: nopeasti reagoiva akku tehostaa sähkökattilan markkinakäyttöä, kun taas sähkökattila vähentää akun läpi kulkevaa energiamäärää ja siten sen kulumista. – Kun eri teknologioiden ominaisuudet yhdistetään oikein, kokonaisuudesta voidaan saada enemmän hyötyä kuin ratkaisuista erikseen, Uusipaasto sanoo.
– Hybridit voivat olla hyvin erilaisia. Lähtökohtana on, mitä asiakas tavoittelee tuotannolta, verkkoliitynnältä ja markkinoilta. Sen perusteella rakennetaan toimiva kokonaisuus, Laakso toteaa.
Merus Powerin oma tuotanto ja ohjelmistot mahdollistavat kokonaisuuden räätälöinnin tarvekartoituksesta ja suunnittelusta käyttöönottoon, sähkö- ja reservimarkkinakaupankäyntiin sekä huoltoon ja kunnossapitoon, Matti Uusipaasto (kuvissa ylimpänä) ja Mika Laakso toteavat.
Tutustu Merus Powerin energiavarastoja hybridiratkaisuihin: meruspower.com/solutions/ energy-storage
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
7
Kaupallisessa yhteistyössä:
Ennakointi ratkaisee kaukolämpöinvestoinnin kannattavuuden Kaukolämpöala elää nopeaa murrosta: datakeskusten hukkalämpö, sähkökattiloiden reservimarkkinat ja yhä nopeampitempoiset lämpöakut tuovat toimialalle uusia mahdollisuuksia, kuten myös uudenlaista monimutkaisuutta ja haastetta.
– Kaukolämpöala elää nyt suurinta murrostaan vuosikymmeniin. Se, mikä erottaa onnistuneen investoinnin muista, ratkeaa jo suunnittelupöydällä, eikä käyttöönoton jälkeen, sanoo Planora Oy:n tekninen johtaja Taisto Tallavaara. Vuonna 1987 perustettu Planora erikoistui tietokantapohjaiseen verkostomallinnukseen jo 1980-luvun lopulla. Lähes 40 vuoden aikana yhtiö on analysoinut noin 200 suomalaista kaukolämpöverkkoa, kattaen käytännössä lähes kaikki maan suurimmat kaupungit. Tätä osaamista Planora tuo nyt myös datakeskus-, lämpöakku- ja sähkökattilaprojekteihin. Uudet optimointijärjestelmät ennustavat mm. kulutusta ja säätä tarkasti, mutta eivät aina näe uudessa tuotantotilanteessa verkkoon muodostuvia lämmönsiirto- ja pumppausrajoitteita. Ellei näitä huomioida jo hankkeen selvitys- ja suunnitteluvaiheessa, niin kannattavuuteen voi tulla iso lovi. – Planora tuo dynaamisen verkostolaskennan mukaan jo hankkeen alkuvaiheeseen. Näin rajoitteet tunnistetaan etukäteen, ja investointi kuten sähkökattila, lämpöakku tai hukkalämmön talteenotto toimii suunnitellusti heti käyttöönotosta
KUVAT: PLANORA
Teksti Vesa Brandt
lähtien, eikä vasta 1–2 vuoden harjoittelujakson ja korjauksien jälkeen.
Planora sovittaa erilaiset toimijat yhteen Tallavaara lisää, että etenkin datakeskusten hukkalämmön tehokas hyödyntäminen edellyttää pitkälle erikoistunutta osaamista: Hukkalämmön 30–35-asteinen lämpötila vaatii lämpöpumppuja ja usein lisälämmitystä kaukolämpöverkon tarpeisiin, ja eri toimijoiden parametrit ja järjestelmät on sovitettava yhteen.
Kaukolämpöala elää nyt suurinta murrostaan vuosikymmeniin. – Datakeskustoimittajat ja kaukolämpöyhtiö puhuvat usein sopimusteknisesti eri kieltä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että hukkalämpö taipuu verkon tarpeisiin teknisesti, taloudellisesti ja sopimuksellisesti, Tallavaara kuvailee.
Etenkin datakeskusten hukkalämmön tehokas hyödyntäminen edellyttää pitkälle erikoistunutta osaamista, Taisto Tallavaara kertoo.
Lue lisää: planora.fi
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT:TEKNOTHERM
nen ja kestävän kehityksen tavoitteet ajavat teollisuutta hyödyntämään lämpöenergiaa yhä tarkemmin sekä jäähdytyksessä että talteenotossa. – Toimintaympäristön ennustettavuuden heikentyminen tekee lämmön tehokkaasta hyödyntämisestä myös riskienhallinnan kannalta fiksun investoinnin, Laakso lisää.
Edelläkävijyyden tukija Uusilla, sähköintensiivisillä, toimialoilla syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan yhä useammin hyötykäyttöön muualle: kaukolämpöverkkoon, naapuriteollisuuden tarpeisiin, kasvihuoneisiin tai kausivarastoon. Laakson mukaan Suomi on tässä kehityksessä kansainvälinen edelläkävijä. – Edelläkävijyys edellyttää huippuosaamista ja -teknologiaa. Teknotherm mahdollistaa entistä tehokkaammat lämmönsiirtopinnat, ja samalla korostuu kokonaisuuden huolellinen optimointi. Saksalaisen Kelvionin laitetoimitusten
Teknotherm mahdollistaa entistä tehokkaammat lämmönvaihtimet, ja samalla korostuu kokonaisuuden huolellinen optimointi.
Teknotherm auttaa teollisuutta hyödyntämään jokaisen lämpöasteen Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen teollisuuden prosesseissa on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Jos sen tekee tehokkaasti, hyödyt kertautuvat. Teksti Vesa Brandt
Teknotherm on toimittanut lämmönsiirtoratkaisuja suomalaiseen teollisuuteen vuodesta 1958. Lähes seitsemän vuosikymmentä teollisuuden luottokumppanina on antanut yritykselle syvän ymmärryksen alan murroksesta – ja kyvyn uudistua sen mukana. – Perinteisen savupiipputeollisuuden rinnalle on noussut kokonaan uusia
toimialoja, kuten datakeskuksia, vihreän vedyn tuotantoa ja akkumateriaalitehtaita. Teknotherm on seurannut tiiviisti kehitystä ja yhä suurempi osa toimituksistamme suuntautuu näille kasvualoille, kertoo Teknothermin tekninen asiantuntija Lauri Laakso. Olipa toimiala mikä hyvänsä, nouseva energian hinta, hiilijalanjäljen pienentämi-
Toimintaympäristön ennustettavuuden heikentyminen tekee lämmön tehokkaasta hyödyntämisestä myös riskienhallinnan kannalta fiksun investoinnin. rinnalla tarjoamme myös kattavat käyttöönotto-, huolto- ja optimointipalvelut – paikallisella asiantuntemuksella. Meille suomalaiset olosuhteet ja vaatimukset eivät ole eksotiikkaa, vaan hyväksi havaittu tapa toimia, Laakso kertoo.
Lue lisää: teknotherm.fi
8
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: FINTEKRA
Paloturvallisuus on investointi, ei kuluerä Kun öljymuuntaja syttyy palamaan, nopeus ratkaisee. Insinööritoimisto Fintekran kehittämä Liekkiloukku® sammuttaa öljypalon VTT:n testien mukaan alle seitsemässä sekunnissa ja toimii luotettavasti myös arktisissa olosuhteissa. Teksti Vesa Brandt Liekkiloukku on ainoa alusta asti öljymuuntajien paloturvallisuuteen suunniteltu, rakenteellinen palonsuoja-arinaratkaisu. Liekkiloukku on tällä hetkellä käytössä jo yli 300 kohteessa Suomessa, ja kysyntä kasvaa myös Ruotsissa. Liekkiloukku ei ole ainoastaan paloturvallisuuden ratkaisu. Hammastettu liukuturvaritilärakenne täyttää ISO 14122 -standardin vaatimukset ja vähentää liukastumisia ja kompastumisia, jotka muodostavat 39 prosenttia kaikista työtapaturmista Suomessa. Samalla rakenne estää öljyn pääsyn maaperään ja vesistöihin. – Kun asennamme Liekkiloukun, kohteen palo-, työ- ja ympäristöturvallisuus kohenevat kaikki kertaheitolla, Fintekran toimitusjohtaja Pertti Väisänen tiivistää. Hänen mukaansa useat vakuutusyhtiöiden riskipäälliköt ovat vahvistaneet, että pienentynyt riski heijastuu usein myös vakuutusmaksuihin.
Keskeytyksetön asennus Sähköverkkoon tehdään nyt mittavia
investointeja mm. tuuli- ja aurinkovoiman sekä datakeskusten myötä. Tässä on Väisäsen mukaan tuhannen taalan paikka laittaa uusien hankkeiden turvallisuus kuntoon jo suunnitteluvaiheessa.
Liekkiloukku ei ole ainoastaan paloturvallisuuden ratkaisu. – Paras hetki asentaa Liekkiloukku on sähköasemaa rakennettaessa, mutta se sopii yhtä hyvin olemassa oleviin muuntajien valuma-altaisiin. Asennus ei vaadi muuntajan käyttökeskeytystä, ja ratkaisu on suunniteltu kestämään vähällä huollolla koko sähköaseman elinkaaren, yli 50 vuotta, Väisänen sanoo.
Lue lisää: liekkiloukku.fi
Liekkiloukku on ainoa arktiseen muuntajaympäristöön soveltuva rakenteellinen paloturvallisuusratkaisu.
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: BANMARK (KUVITUSKUVA LUOTU TEKOÄLYLLÄ)
parantaa energiatehokkuutta jopa 15–30 prosenttia, ja investointien takaisinmaksuaika voi kaventua alle vuoteen. Pienetkin muutokset ovat tuoneet välittömiä ja mitattavia säästöjä, jopa tuhansia euroja päivässä, kertoo Sales Manager Jukka Martikka. – Data, analytiikka ja tekoäly avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia skaalautuviin ratkaisuihin, jotka auttavat teollisuutta vastaamaan taloudellisiin tavoitteisiin vastuullisesti.
Parhaat käytännöt skaalautuvat Rantanen kertoo, että erityisesti vesiintensiivisillä aloilla, kuten metsäteollisuudessa, data-analytiikka auttaa vähentämään vedenkulutusta sekä hallitsemaan energian talteenottoa ja saostumia. Metsä- ja prosessiteollisuudessa kehitetyt parhaat käytännöt skaalautuvat myös muille energiaintensiivisille aloille.
Kuvissa oikealla Mikko Rantanen ja Jukka Martikka.
Uusi kilpailukyky syntyy datasta ja monialaisesta osaamisesta Teollisuuden kilpailukykyä rakennetaan kokonaisvaltaisesti laitteilla ja kemikaaleilla, dataa ja analytiikkaa hyödyntäen. Banmark tuo yhteen prosessikemian, prosessilaitteet, energialaskennan ja tekoälyn asiantuntijat, ja muokkaa teknisen tiedon tiekartaksi tuottavuuteen. Teksti Vesa Brandt
Teollisuus on keskellä muutosta, jota vauhdittavat sekä geopoliittiset tekijät että kunnianhimoiset päästötavoitteet: Yritykset tavoittelevat tehokkuutta sekä nollapäästöjä. Muutos ei aina vaadi uusia tuotantolaitoksia, vaan nykyisten prosessien modernisointia. Tämä on Banmarkin ydintoimintaa. – Ajattelumallimme pohjautuu eri
alan ammattilaisten osaamisen yhdistämiseen ja tehokkuutta vaalien konseptien luomiseen. Erityisesti energian- ja kemian säästö on keskiössä, hyödynnetään kaikki teknisesti ja taloudellisesti järkevä potentiaali, kertoo Development Director Mikko Rantanen. Modernisoinnilla on suoria taloudellisia vaikutuksia – sähköistäminen voi
Data, analytiikka ja tekoäly avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia skaalautuviin ratkaisuihin. – Tavoitteemme on tarkastella asiakkaan prosessia kokonaisuutena ja olla mukana tehostamassa olemassa olevaa teollisuutta ja rakentamassa uuden, vähäpäästöisemmän teollisuuden aikakautta, Martikka tiivistää.
Lue lisää: banmark.fi
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: businessopas.fi
9
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: VAMK
Kuvassa vasemmalta oikealle: Adebayo Agbejule, Kaisa Penttilä, MarjaRiitta Vest ja Karna Dahal.
Vaasan ammattikorkeakoulu edistämässä energiamurrosta Vety, energian varastointi, ja sähköverkon joustavuus ovat avainasemassa matkalla kohti vähähiilistä ja kestävää energiajärjestelmää. Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) tutkimus- ja kehityshankkeet edistävät energiamurroksen ratkaisuja sekä niiden käytännön toteutusta. Teksti VAMK
– Energiajärjestelmien monipuolistuminen, teknologian kehitys ja vihreä siirtymä muuttavat sähköenergialiiketoiminnan rakenteita, mikä asettaa uusia vaatimuksia alan asiantuntijoille. Samalla energiamurros avaa uusia mahdollisuuksia kestävien ja tehokkaiden energiaratkaisujen kehittämiseen. Meillä VAMKissa on käynnissä tätä kehitystä tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita ja yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa, kertoo TKI-johtaja Marja-Riitta Vest. Vihreän vedyn ja siihen liittyvien teknologioiden kysyntä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Euroopan unionin REpowerEU-suunnitelman tavoitteena on laajentaa vihreän vedyn hankkeita ja investoida niihin 470 miljardia € vuoteen 2050 mennessä. Useat Euroopan maat ovat jo hyväksyneet vetystrategian kansallisesti. – Vihreä vety vauhdittaa teollista murrosta vähentämällä päästöjä ja edistämällä kestävää kasvua. Se avaa mahdollisuuksia teolliseen ja alueelliseen kehitykseen, mutta edellyttää pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia investointeja. Teollisen muutoksen onnistuminen vaatii ympäristö-, talous- ja
teknologianäkökulmien samanaikaista huomioimista. Tutkimmekin aihetta monitieteellisen lähestymistavan puitteissa, sanoo kansainvälisen H2Excellence-vetyhankkeen projektipäällikkö, FT Karna Dahal VAMKista.
Energianvarastointi ja sähköverkon joustavuus keskiössä Uusiutuvien energialähteiden ja sähkövarastojen kehittymisen myötä sähköverkon joustavuus on yksi tulevaisuuden energiajärjestelmän arvokkaimmista resursseista. – Joustavuudella on kriittinen rooli verkon eheyden ylläpitämisessä, sektorikytkentään tukemisessa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamisessa. Kysyntäpuolen joustavuus voi arvioiden mukaan avata markkinaa jopa 8 miljardin euron arvosta vuoteen 2030 mennessä. Lähivuosina tehdyt päätökset ratkaisevatkin, tuleeko verkosta pullonkaula vai kestävän kasvun edistäjä. Tämä aihepiiri on yksi keskeisiä tutkimuskohteitamme, kertoo VAMKin energia- ja ympäristötekniikan tuntiopettaja, KTT Kaisa Penttilä. Sektorikytkennässä sähköverkko
yhdistetään muihin sektoreihin, kuten kaukolämpöön, teollisuuteen ja liikenteeseen. Kysyntäjoustavuutta tapahtuu teollisuuden ja kuluttajien mukauttaessa sähkönkäyttöään hinnan ja saatavuuden mukaan. Näin toimenpiteet säätävät, tasaavat ja säästävät energiaa.
Merituulivoima vedyn tuotannossa VAMK osallistuu tällä hetkellä myös kansainväliseen OptiDCG4H2-vetytutkimushankkeeseen (merituulivoiman DC-sähköverkon optimaalinen käyttö ja hajautettu ohjaus vedyn tuotannon ja energianvarastointijärjestelmien kanssa). Hankkeessa ovat mukana VAMK ja Vaasan yliopisto sekä kumppanit Tanskasta, Norjasta ja Saksasta. – Hanke tarjoaa VAMKin tutkijoille näköalapaikan ja mahdollisuuden toimia tärkeässä globaalissa tutkimuksessa. Merituulivoimaan perustuvat vedyn tuotantojärjestelmät yhdistettynä hybridisiin energianvarastointiratkaisuihin tarjoavat keinon vauhdittaa hiilestä irtautumista. Integroimalla akut toimitusvarmuuden takaamiseksi ja superkondensaattorit reaaliaikaiseen sähköverkon vakauteen, voidaan vaihte-
leva merituulivoima muuttaa tasaiseksi, kustannustehokkaaksi vihreän vedyn tuotannoksi. Elektrolyysiteknologia ja varastointijärjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä saavuttamaan EU:n tavoite tulla ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä, valottaa tekniikan yliopettaja, KTT Adebayo Agbejule VAMKista. Jotta energia-alan ammattilaiset voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntää energiamurroksen tarjoamat mahdollisuudet, tarvitaan syvällistä osaamista ja vahvoja johtamistaitoja. VAMK on pohjoismaisen energiaosaamisen edelläkävijä ja kouluttaja, jossa vahva alueellinen energiaekosysteemi, älykkäät digitaaliset ratkaisut ja resilienssiä vahvistava kehittämisote yhdistyvät EU:n tulevan FP10 ohjelman kunnianhimon kanssa vahdittamaan vihreää siirtymää, kestävää teollisuutta ja tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja.
Lue lisää: vamk.fi
10 Lue lisää: businessopas.fi
MAINOSLIITE
KUVA: JOHANNA LIND
ENERGIA
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
20.–22.10.2026 Tampere
Tervetuloa energia-alan päätapahtumaan! Tietoa, näkökulmia ja käytännön ratkaisuja energiasektorille, teollisuudelle, kiinteistöille ja tulevaisuuden kaupungeille ja kunnille.
Mukana yli 300 näytteilleasettajaa ja 100 asiantuntijapuheenvuoroa!
Vetytalous tarvitsee rohkeutta investoida Vetytalous on Suomessa siirtymässä suunnitelmista kohti käytännön toteutuksia. Nyt ratkaistaan, uskalletaanko hankkeet viedä maaliin ja rakentaa niiden ympärille myös osaamista, teknologiaa ja vientiä. Suomen mahdollisuus ulottuu paljon vedyn tuotantoa pidemmälle. Teksti Kati Halonen
Lavalle nousevat mm.
Riitta Silvennoinen toiminnanjohtaja, Suomen Vetyklusteri
Jukka Leskelä
toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry
Anni Mikkonen
toimitusjohtaja, Suomen uusiutuvat
Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy kävijäksi veloituksetta!
energiamessut.fi
– Ensimmäiset hankkeet ovat tärkeitä siksi, että niiden kautta syntyy osaamista. Investoinnit mahdollistavat teknologian testaamisen ja kehittämisen sekä uusien komponenttien ja digitaalisten ratkaisujen synnyn. Iso osa vetytalouden lisäarvosta voisi tulla siitä, että Suomi pystyy tarjoamaan maailmalle ratkaisuja. Niihin emme pääse, jos emme ensin itse investoi, testaa ja opi, Suomen vetyklusteri ry toiminnanjohtaja Riitta Silvennoinen painottaa. Kehitystä voi verrata tuulivoimaan. Suomeen on rakennettu paljon tuotantoa, mutta Tanska onnistui rakentamaan sen rinnalle vahvan teknologiaviennin. – Vetytaloudessa Suomella olisi mahdollisuus tavoitella molempia, sanoo Silvennoinen. Vetytalouden kehitys ei ratkea yhdellä teknologialla tai tukimuodolla. Suomen etu syntyy, jos koko arvoketju saadaan liikkeelle ja samalla rakennetaan osaamista, josta syntyy vientiä vielä kauan ensimmäisten investointien jälkeen.
Kysyntä käynnistää markkinan Vetypohjaiset polttoaineet ovat fossiilisia vaihtoehtoja kalliimpia, joten markkinan synty riippuu vahvasti sääntelystä ja käyttövelvoitteista. Saksassa vuoteen 2040 ulottuvat velvoitteet ovat jo vauhdittaneet ostosopimuksia, jotka voivat johtaa uusiin investointipäätöksiin. Esimerkiksi P2X Solutions on myynyt Harjavallan metanointilaitoksensa nykyisen tuotantokapasiteetin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi Saksan markkinoille. Yksi keskeisistä kysymyksistä on investointiriskien jakaminen sekä lopputuotteen hintaan ja kysyntään liittyvän epävarmuuden vähentäminen. Keinoja voisivat olla esimerkiksi päästökauppatulojen hyödyntäminen tasaamaan hintaeroa fossiiliseen polttoaineeseen
meri- ja lentoliikenteessä. Vähintään yhtä tärkeää on sääntelyn pitkäjänteisyys. On pystyttävä luottamaan siihen, että ilmastotavoitteista ja pitkän aikavälin suunnasta pidetään kiinni. Kysyntää syntyy ensin liikenteeseen. Tieliikenteessä keskeinen vaihtoehto on synteettinen metaani, lento- ja meriliikenteessä puolestaan eSAF, metaani, metanoli ja ammoniakki. Myös teollisuudessa vedyn merkitys kasvaa esimerkiksi teräksen vetypelkistyksessä ja kemianteollisuuden fossiilisten raakaaineiden korvaamisessa synteettisillä hiilivedyillä.
Vetytalouden kehitys ei ratkea yhdellä teknologialla tai tukimuodolla. Vetyä ei kuitenkaan kannata käyttää kaikkialla. – Jos jokin voidaan sähköistää suoraan, se kannattaa tehdä. Mitä pidemmälle energiaa jalostetaan, sitä enemmän sitä menetetään eri vaiheissa, Silvennoinen muistuttaa. Vetyä tarvitaan erityisesti siellä, missä suora sähköistäminen ei onnistu. Samalla vedyn tuotanto tuo sähköjärjestelmään joustavaa kysyntää ja mahdollistaa uuden uusiutuvan sähköntuotannon rakentamista.
Kotimaisuus vahvistaa huoltovarmuutta Vetytaloudella on merkitystä myös
energiaomavaraisuudelle. Suomi tuo fossiiliset polttoaineensa ulkomailta, ja esimerkiksi lannoitteisiin käytettävää ammoniakkia tuodaan merkittäviä määriä Venäjältä. Kotimainen tuotanto vähentäisi riippuvuutta kansainvälisistä toimitusketjuista. Suomen vahvuutena on myös metsäteollisuudesta saatava biogeeninen hiilidioksidi, jota voidaan hyödyntää synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Pelkkä puhdas sähkö ei siis riitä. Tarvitaan myös hiilidioksidin talteenottoa, infrastruktuuria, varastointia, turvallisia ratkaisuja ja ennakoitavaa sääntelyä. Suomen vetyklusteri on Energiamessujen yhteistyökumppani. Messuilla järjestetään muun muassa vetyturvallisuusseminaari sekä vetytalouden yhteisosasto.
Vetytalous vahvasti mukana Energiamessuilla Energia-alan johtava tapahtuma kokoaa saman katon alle laajasti alan ajankohtaisimmat aiheet ja uusimmat teknologiat. Vetytalous nousee yhdeksi tapahtuman keskeisistä teemoista niin asiantuntijapuheenvuoroissa kuin messualueellakin. Asiantuntijapuheenvuoroissa kuulemme mm. Suomen Vetyklusterin Riitta Silvennoinen kertoo vetytalouden mahdollisuuksia ja tulevaisuuden jopa 100 000 työpaikasta. Hycamiten Matti Malkamäki taustoittaa vedyn roolia energiajärjestelmässä ja -siirtymässä. Vetytalouden ratkaisut ovat mukana myös messualueella sekä 20.10. järjestettävässä Vetyturvallisuusseminaarissa. Energiamessut Tampereella 20.–22.10.2026
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi 11
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: TERRASOLID
Kolmiulotteista mallia voi tarkastella kaikista suunnista ja mitata suoraan.
vantarkkaa ja sisältää moninkertaisesti enemmän informaatiota kuin perinteinen 3D-vektorikartta. Se näyttää ympäristön sellaisena kuin se on, mukaan lukien maaston, rakenteet, puuston ja tekniset yksityiskohdat. – 3D-vektorimallissa on yllättävän vähän dataa. Pistepilvessä kaikki on valmiina, Haapa-aho toteaa. Terrasolidin ohjelmistoissa suunnittelu tehdään suoraan pistepilven päällä. Ohjelmistot soveltuvat katusuunnitteluun, TerraStreet, putkisto- ja vetyputkistosuunnitteluun, TerraPipe, TerraGas, TerraH2 sekä geotekniseen suunnitteluun. Kun lähtötieto on tarkkaa ja ajantasaista, myös suunnittelun laatu paranee. Gaussin Splatting -tekniikalla vielä parannetaan suunnittelussa käytettävän aineiston visuaalisuutta, ja jos käytetään TerraStereo-ohjelmaan niin kaikki mittausdata ja suunnitteludata nähdään stereomoodissa. Tätä ohjelmaa voidaan käyttää muun muassa isojen pistepilviaineistojen käsittelyssä.
3D-vektorimallissa on yllättävän vähän dataa. Pistepilvessä kaikki on valmiina.
Terrasolidin ohjelmistoissa suunnittelu tehdään suoraan pistepilven päällä.
Kolmiulotteista mallia voi tarkastella kaikista suunnista ja mitata suoraan. Toteumaa voidaan verrata suunnitelmaan heti työn aikana. – Kun mittaamme skannerilla infra-alan työmaata, näemme heti, onko suunnitelmissa olevat tiepinnat, tienkaiteet, valaisinpylväät tai liikennemerkit tehty suunnitelmien mukaan ja kuinka paljon ne poikkeavat suunnitelmista, Haapa-aho kuvaa.
Visuaalisempaa ja tehokkaampaa suunnittelua
Pistepilvi poistaa turhat välivaiheet infrasuunnittelussa ja projektien valvonnassa Pistepilvi tuo mitatun todellisuuden suoraan infrasuunnittelijan työpöydälle. Kun laserdataa ei enää tarvitse vektoroida, suunnittelu nopeutuu, visualisointi paranee ja projektinvalvonta tehostuu merkittävästi. Teksti Terrasolid Infrasuunnittelun pohjalle mitataan kohteita yhä useammin laserskannerilla varustetuilla droneilla ja käsiskannereilla, mutta suunnittelu tehdään silti usein pistepilvestä vektoroidun mallin varassa. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä, kun mitattu pistepilvidata joudutaan ensin muuntamaan toiseen muotoon, jotta sitä voitaisiin hyödyntää suunnittelussa. – Pistepilvi on jo valmiiksi kolmiulotteinen malli todellisuudesta. Jos malli
vektoroidaan pistepilvestä, tehdään turhaa työtä ja samalla huononnetaan 3D-mallia. Ongelmana on kuitenkin se, että nykyiset suunnittelujärjestelmät eivät kovin hyvin tue suoraa pistepilven käyttöä vaan aina aineistoa joudutaan käsittelemään, jotta suunnitteluohjelmistot voisivat dataa hyödyntää, Terrasolid Oy:n yrittäjä Esa Haapa-aho sanoo. Pistepilviaineisto on lähes valoku-
Pistepilvi tehostaa myös projektinvalvontaa ja rakennustyömaakokouksia. Droneilla kerätty data voidaan päivittää nopeasti, jopa päivittäin. Tämä vähentää työmaakäyntejä ja työmaakokouksien määrää, kun visuaalinen toteumamalli voidaan siirtää työmaalta suunnittelukonttorille katsottavaksi. Teknologian kehitys mittaus- ja kameralaitteissa on laskenut kustannuksia merkittävästi. Aiemmin laserkeilaus vaati miljoonaluokan investointeja, nyt vastaavaa dataa ja vielä parempaa saadaan huomattavasti halvemmilla laitteilla ja nopeammin. – Pistepilvi on tulevaisuudessa uusi normaali. Se on kustannustehokas, nopea ja antaa enemmän tietoa kuin mikään aiempi menetelmä, Haapa-aho sanoo. Kun suunnittelu perustuu suoraan mitattuun todellisuuteen, ylimääräinen työ jää pois. Samalla suunnittelu muuttuu kolmiulotteiseksi, visuaalisemmaksi ja selvästi tehokkaammaksi. Tämä on suunta, johon koko infra-ala on väistämättä menossa.
Lue lisää skannaamalla QR-koodi tai verkkosivuiltamme: terrasolid.com
12 Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Tekoälystä tulee osa arkea myös kuulokojeissa Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi tavallista arkea. Se auttaa meitä jo puhelimissa, autoissa, kodin laitteissa ja monissa palveluissa usein niin huomaamattomasti, ettemme edes ajattele käyttävämme tekoälyä. Nyt tekoäly tekee tuloaan yhä vahvemmin myös kuulokojeisiin. Tarkoituksena ei ole tehdä kuulokojeesta monimutkaisempaa, vaan päinvastoin auttaa sitä ymmärtämään paremmin erilaisia tilanteita ja mukautumaan käyttäjän tarpeisiin. Tekoäly luo uusia mahdollisuuksia kuulokojeiden kehityksessä Kuulotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakala näkee kehityksessä paljon mahdollisuuksia. ”Yksi kiinnostavimmista kehityssuunnista kuuloalalla on tekoälyn kyky ymmärtää ympäristöä ja mukautua käyttäjän tilanteeseen reaaliajassa. Esimerkiksi kuulokojeissa tekoäly voi analysoida samanaikaisesti puhetta, taustamelua, ympäristöä ja käyttäjän omaa ääntä. Näin kuulokojeet eivät ainoastaan vaimenna häiritsevää ääntä, vaan pyrkivät ymmärtämään, mitä käyttäjä kulloinkin tarvitsee.” Kun ympärillä tapahtuu paljon Monelle kuulokojeen käyttäjälle tutuin haaste on ravintolan, kahvilan tai juhlan kaltainen tilanne, jossa ympärillä puhuu useita ihmisiä ja taustalla on paljon hälyä. Kahdenkeskinen keskustelu voi sujua hyvin, mutta kun pöydän ympärillä on useampi keskustelija, tilanne muuttuu nopeasti vaikeammaksi. Juuri tällaisissa tilanteissa uudenlainen tekoäly voi tuoda apua. Sen sijaan, että kuulokoje keskittyisi vain vähentämään taustamelua, se pyrkii ymmärtämään koko kuuntelutilannetta: kuka puhuu, millaista melua ympärillä on, mistä äänet tulevat ja miten käyttäjä itse osallistuu keskusteluun. Yksi maailman johtavista kuulokoje-
valmistajista Signia tuo tämän ajattelun uudelle tasolle uuden MaX-kuulokojealustan avulla. Sen taustalla on Acoustic Intelligence™ -teknologia, joka yhdistää neljä eri tehtäviin suunniteltua syvää neuroverkkoa eli DNN-tekoälyverkkoa. Ne analysoivat samanaikaisesti puhetta, melua, ympäristöä ja käyttäjän omaa ääntä. Kuulokoje pyrkii siis ymmärtämään, mitä ympärillä tapahtuu, eikä vain sitä, mikä ääni pitäisi vaimentaa. Neljä tapaa ymmärtää kuuntelutilannetta Acoustic Intelligence™ -teknologia hyödyntää neljää keskeistä toimintoa: RealTime Conversation Enhancement AI auttaa löytämään ja vahvistamaan useita keskustelukumppaneita. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun keskustelu vaihtuu nopeasti ihmiseltä toiselle. Own Voice Processing AI tunnistaa käyttäjän oman äänen ja auttaa tekemään siitä luonnollisemman kuuloisen. Ambient Scene Adaptation AI seuraa jatkuvasti ympäristöä ja mukauttaa kuulokojeen toimintaa tilanteen mukaan. Käyttäjän ei tarvitse itse vaihtaa kuunteluohjelmaa aina ympäristön muuttuessa. Dynamic Noise Control AI arvioi, millaista melua ympärillä on, mistä se tulee ja
onko käyttäjä keskustelemassa. Tämän perusteella se säätää melunvaimennusta tilanteeseen sopivaksi. Pienempi laite, enemmän älyä Uuden teknologian ensimmäinen kuulokojemalli on Signia Pure C&G MaX. Kyseessä on korvantauskuulokoje (RIC), joka on suunniteltu jokapäiväiseen käyttöön. Pure C&G MaX on saatavana kahdeksassa eri värissä, joten myös kuulokojeen ulkonäköön voi löytää omaan tyyliin sopivan vaihtoehdon. Käytännössä arjen helppoutta lisää myös kannettava latauskotelo. Kuulokojeet latautuvat täyteen neljässä tunnissa, ja 30 minuutin pikalatauksella saa jopa kuusi tuntia käyttöaikaa. Yhteydenpito muiden laitteiden kanssa on niin ikään tärkeä osa nykyajan kuulokojetta. Pure C&G MaX tukee Bluetooth® Classicia ja LE Audiota sekä induktiosilmukkaa. Lisäksi laitteessa on valmius tulevaan Auracast™-yhteyteen, joka mahdollistaa uudenlaisia tapoja vastaanottaa ja jakaa ääntä esimerkiksi julkisissa tiloissa ja tapahtumissa. Tekoäly, joka toimii taustalla Kuulokojeen käyttäjän näkökulmasta kaikkein kiinnostavinta ei välttämättä ole se, kuinka monta tekoälyverkkoa laitteen
sisällä toimii. Tärkeämpää on se, miltä arki tuntuu. Kun keskustelu ravintolassa onnistuu helpommin, ystävien puheesta saa paremmin selvää kahvipöydässä tai oma ääni kuulostaa luonnollisemmalta, teknologia tekee tehtävänsä ilman, että siihen tarvitsee kiinnittää huomiota. Ehkä juuri tässä onkin tekoälyn suurin lupaus kuulokojeissa: parhaimmillaan sitä ei huomaa lainkaan. Se vain auttaa olemaan paremmin mukana niissä hetkissä, joissa haluamme kuulla, keskustella ja olla yhdessä muiden kanssa. Signia Pure C&G MaX tulee saataville Suomen markkinoille marraskuun 2026 aikana. Kuuletko sinä kunnolla? Kuulo alkaa usein heikentyä jo noin 50-vuotiaana, mutta kuulontutkimukseen hakeutumista lykätään helposti. Ensimmäisenä puheesta voivat kadota konsonantit, kuten s, k, p, t ja h. Lievä kuulonalenema näkyy usein etenkin hälyisissä tilanteissa, vaikka muuten kokisi kuulevansa hyvin. Mikäli epäilet kuulosi heikentyneen kuulontarkistus on nopea tapa selvittää kuulosi tila. Kuulotekniikka Oy tarjoaa aina toimipisteissään ilmaisen kuulontarkistuksen ajanvarauksella.
Varaa aika ilmaiseen kuulontarkistukseen ja tule kokeilemaan uusia kuulokojeita! kuulotekniikka.com/ajanvaraus