SIVISTÄVÄ
•
LUOTETTAVA
•
TAVOITTAVA
•
media k o t i m a i n e n
VAIKUTTAVA
KOTIMAISELLA MEDIALLA
on erittäin suuri merkitys suomalaisten ja Suomen menestykselle. Osaava, sivistynyt ja ratkaisunsa faktoihin pohjaava kansakunta on vahvoilla muuttuvassa maailmassa. Suomen mediakenttä on monipuolinen ja laadukas. Se tuottaa suomalaisille uutisia, tietoa, viihdettä ja elämyksiä. Lehdissä ja sähköisissä kanavissa ammattilaiset raportoivat luotettavasti
paikallisista, kansallisista ja globaaleista tapahtumista ja ilmiöistä. Kirjallisuus turvaa sivistystä ja oppimista. Media tarjoaa kuluttajille pääsyn monipuolisten kulttuuri sisältöjen äärelle. Moniarvoinen media on edellytys toimivalle demo kratialle, jossa jokainen voi muodostaa mielipiteensä vapaasti ja oikean tiedon pohjalta. Vastuunsa kantavan laatu median tunnistaa siitä, että
se tarkistaa faktat, oikaisee virheet ja huolehtii myös mediakasvatuksesta. Erityisen arvokasta tämä on ajassa, jossa erilainen disinformaatio uhkaavääristää kansalaisten todellisuuskäsitystä. Vakaa yhteiskunta on avoin ja vastuullinen. Ne ovat myös median keskeiset toiminta periaatteet.
JUKKA HOLMBERG
toimitusjohtaja, Medialiitto
JAT
IS I
LE
T
5%
EV
3%
H
D
K IR
EL
ET
JA
5%
11 %
30 %
7h 57 min
O
11 %
Media läsnä joka päivä TELEVISIO (SIS. NETTI)
30 %
RADIO (SIS. NETTI)
18 %
SOSIAALINEN MEDIA
12 %
SANOMALEHDISTÖ (SIS. NETTI)
11 %
VE
VIDEOPALVELUT JA ELOKUVATEATTERI 11 %
RK
18 %
KO
12 % 5%
AU
O DI
MUU NETTI
5%
KIRJAT
5%
MUSIIKIN SUORATOISTO
5%
AIKAKAUSLEHDET (SIS. DIGI)
3%
Kantar TNS 2018
Sivistys karttuu mediaa seuraamalla SUOMALAINEN DEMOKRATIA,
kulttuuri ja sivistys rakentuvat laadukkaan, omankielisen median varaan. Kotimaisen mediatuotannon arvostus kokonaisuutena on korkealla. Suomalaisista 96 prosenttia pitää tärkeänä,
että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava media tarjonta. Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että monipuolinen mediatuotanto ylläpitää ja vahvistaa suomalaista kult
tuuria. Lähes 90 prosenttia uskoo, että kotimaisen mediatarjonnan supistuminen vaikuttaisi kielteisesti koko yhteiskuntaan. Yleissivistyksen kannalta suomalaiset pitävät tärkeimpinä medioina sano malehtiä ja televisiota.
Suomalaiset ovat aina lukeneet paljon. Kotimai sen kirjallisuuden merkitys sivistyksen ja kansallisen identiteetin rakentumisen kannalta on mittaamaton. Tilastokeskuksen arvion mukaan kirjojen kokonais myynti vuonna 2018 oli 549 miljoonaa euroa. Viime vuosina lukeminen ja oppiminen ovat saaneet uutta vauhtia sähkö- ja äänikirjoista sekä digitaali sista oppimateriaaleista. IRO Research 2018, 2019 World literacy: How countries rank and why it matters, Miller & McKenna 2016
2%
4%
1
Suomi on maailman lukevin valtio Myynnin jakautuminen kirjalajeittain…
2% 11 %
13 %
549
42 %
M€
OPPIMATERIAALIT TIETOKIRJAT KAUNOKIRJALLISUUS LASTEN- JA NUORTENKIRJAT SARJAKUVAT
… ja julkaisumuodoittain
32 %
84
%
PAINETUT KIRJAT SÄHKÖKIRJAT ÄÄNIKIRJAT Suomen Kustannusyhdistys 2018 (osuudet nettomyynnistä)
Mihin seuraavista medioista yhdistät ominaisuuden luotettava? SANOMALEHDET
75 %
TELEVISIO
64 %
RADIO
49 %
4%
SOSIAALINEN MEDIA
3%
IRO Research 8/2019
SUOMALAISET LUOTTAVAT
kotimaiseen uutismediaan vertailumaita enemmän: 59 prosenttia uskoo voivansa luottaa useimpiin uutisiin, ja 70 prosenttia useimpiin itse seuraamiinsa uutisiin. Sitoutuminen journalisti seen itsesääntelyyn on tae laatumedian luotettavuudesta. Julkisen sanan neuvosto on puolustanut sananvapautta ja valvonut Journalistin ohjeiden noudattamista jo yli 50 vuotta.
Reuters Institute Digital News Report 2019 Taloustutkimus 2017
Julkisen sanan neuvoston kantelut
500
KANTELUIDEN MÄÄRÄ
400
KÄSITTELYYN OTETTUJEN MÄÄRÄ LANGETTAVIEN MÄÄRÄ 300
200
100
18 20
17
16
20
20
15 20
14
13
20
12
20
20
11 20
10
09
20
20
08 20
07 20
06
0 20
Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo kotimaisen median noudattavan ohjeita erittäin tai melko hyvin. Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat ottivat keväällä 2018 käyttöön Vastuullista journalismia -merkin. Merkki viestii sananvapauteen kuuluvasta vastuusta ja journalismiin sisältyvästä eettisestä harkin nasta ja auttaa yleisöä erot tamaan luotettavat mediat muista sisällöntuottajista.
JSN
Sisältöä monesta kanavasta 58 % RADIO
43 %
PAINETUT SANOMALEHDET
77 % TV
29 %
PAINETUT KAUPUNKILEHDET
91 %
INTERNET
25 %
PAINETUT AIKAKAUSLEHDET
MEDIANKÄYTTÖ INTERNETISSÄ Uutiset 80 % Sanomalehtisisällöt 64 % Aikakauslehtisisällöt 29 % Tv-ohjelmat 66 % Radio-ohjelmat 31 %
28 % KIRJAT
Median päivätavoittavuus 15–69-vuotiaat Kantar TNS 2017 Tilastokeskus 2018
KOTIMAINEN MEDIA tavoittaa
yleisönsä joka päivä moniääni senä ja moniarvoisena. Suomalaisten median kulutus on poikkeuksellisen monipuo lista. Uutisia seurataan monista kanavista, yhä useammin digitaalisessa muodossa. Sanomalehtien lukeminen mobiilisti lisääntyy koko ajan. Aikakausmedian seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa kasvavat huimaa vauhtia. Sähkökirjat yleistyvät. Myös oppimateriaa leja tuotetaan yhä enemmän digitaalisina.
Media palvelee yleisöään muuttuneessa toiminta ympäristössä. Digitalisaa tion myötä suomalaisten media-ajasta internetissä kilpailevat kansainväliset teknologia- ja alustajätit ja sosiaalisen median monet kanavat. ERILAISET VERKKOALUSTAT
ja -palvelut ovat lisänneet mahdollisuuksia vastaan ottaa ja jakaa tietoa. Läpi näkymättömät algoritmit määrittävät, mitä tietoa ja
millaisia mielipiteitä ihmiset kohtaavat verkossa. On helppo poimia itseään miellyttäviä ja omaa maailmankuvaa tukevia hakutuloksia ja uutisvirtaa. Todellisuutta vääristävät myös disinformaatio ja valeuutiset. Kotimaisen median ja kansainvälisten teknoyhtiöi den kilpailu ei ole reilua, sillä alustayhtiöt toimivat Suomes sa alhaisemmalla verotuksella ja osin kevyemmällä sääntelyl lä. Ne eivät maksa kustannus yhtiöille niiden julkaisemien sisältöjen käytöstä.
Vapaan lehdistön pallomeri VAPAA LEHDISTÖ on yksi
toimivan demokratian kulma kivistä. Suomessa lehdistön vahva rooli perustuu laaduk kaaseen sisältöön ja läheiseen lukijasuhteeseen. Suomessa ilmestyvistä pai netuista sanoma-, kaupunkija aikakauslehdistä vain pieni osa näkyy viereisessä kuvassa. Ulkopuolelle jää tuhansia lehtiä, joten lehtien ”pallomeri”
on maan ja kielialueen kokoon nähden valtava. Suomessa ilmestyy lähes 200 sanomalehteä. Vähintään neljästi viikossa ilmestyvien päivälehtien kokonaislevikki suhteessa asukasmäärään on kolmanneksi korkein maail massa. Sanomalehtiä luetaan jatkuvasti enemmän sähköisillä välineillä. Lehtikustantajien verkkosivustot ovat suosittuja
uutislähteitä. Niin sanottua perinteistä uutismediaa (sanomalehdet, radio, tv) seuraa verkossa viikoittain 76 prosenttia suomalaisista. Aikakauslehtinimikkeitä on Suomessa tarjolla noin 3500. Printin lisäksi lehti brändit näkyvät muun muassa tapahtumissa, applikaatioina, videoina sekä sosiaalisen median kanavissa. Sanomalehtien Liitto Aikakausmedia Reuters Institute Digital News Report 2019
YRITTÄJÄ SANOMAT
MONDO
SEISKA
SUURI KÄSITYÖ ARVO PAPERI
MAATILAN PELLERVO
AARRE
ETTERVEYS
SATA KUNNAN KANSA
ILTASANOMAT TV-LEHTI
MAKU TAMPERE LAINEN
APU TERVEYS
KONE VIESTI
URHEILU LEHTI
KOTILIESI KÄSITYÖ
AKU ANKKA
GLORIAN KOTI
KOTI JA KEITTIÖ VAUHDIN MAAILMA
VALITUT PALAT
AUTO BILD SUOMI
OPETTAJA
TALOUS TAITO
HYMY
KODIN PELLERVO GOLF LEHTI
UNELMIEN TALO & KOTI SUURJYVÄSKYLÄN LEHTI
KOTI VINKKI
KANTRI
KESKI SUOMA LAINEN
KOTI MAA
SUOMEN KUVALEHTI
AAMU LEHTI
GLORIAN RUOKA & VIINI
Media Audit Finland / KMT Painettujen lehtien lukijamäärät 2018
DEKO.
KARJA LAINEN
GLORIA
TRENDI
TALOUS ELÄMÄ
KAUPPA LEHTI OPTIO
SUOMEN LUONTO
COSMOPOLITAN
TEHY
VANTAAN SANOMAT
= 100 000 LUKIJAA
DEMI
METSÄSTYS JA KALASTUS
ILTALEHTI MIKROBITTI
TURUN SANOMAT
TEKNIIKAN MAAILMA
VANTAAN SANOMAT
VENE
KOTILÄÄKÄRI
MEIDÄN MÖKKI
HELSINGIN UUTISET
FIT
VIINI TUULILASI
VIVA
IMAGE
ERÄ
OULULEHTI
TURKULAINEN
HELSINGIN SANOMAT
HYVÄ TERVEYS SAVON SANOMAT
TEKNIIKKA & TALOUS TM RAKENNUSMAAILMA
OMA AIKA
MEIDÄN TALO
MEIDÄN PERHE
METSÄ LEHTI
ANNA
EEVA
ILTASANOMAT
SEURA
MAASEUDUN TULEVAISUUS
KONEPÖRSSI
TIETEEN KUVALEHTI
URAKOINTI UUTISET
ILTALEHTI ILONA
KAUNEUS & TERVEYS
ASKEL
CARAVAN
TIEDE
ANTIIKKI & DESIGN
VIHERPIHA
ETELÄSUOMEN SANOMAT
ME NAISET
AVOTAKKA
ILKKA
KAUPPA LEHTI
KALEVA
ET-LEHTI
MOOTTORI
APU
MAALLA
LÄNSI VÄYLÄ
VOI HYVIN
KOTILIESI SPORT
KODIN KUVA- LEHTI
21 744
Henkilöstö ja liikevaihto KUSTANNUSTOIMINTA • 2 243 M€
10 817 6 130 4 797
AUDIOVISUAALINEN TOIMINTA • 1 091 M€ PAINAMINEN • 1 030 M€
YHTEENSÄ 4 364 M€ Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2018 (18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, 581 Kirjojen ja lehtien kustantaminen ja muu kustannustoiminta, 59_60 Audiovisuaalinen toiminta, osa toimialan yrityksistä on tilastoitu muihin toimialaluokkiin)
1246 miljoonaa euroa MEDIAMAINONNAN ARVO VUONNA 2018
MEDIA VAIKUTTAA talouteen
myös mainonnan kautta. Media-ala pitää markkina talouden pyörät liikkeessä tarjoamalla mainostajille kanavan mainostaa tuotteitaan ja palveluitaan. Kotimaisen median toimin taympäristö on muuttunut
nopeasti digitalisoitumisen myötä. Mainoseuroista kilpailevat myös kansainväliset teknologia- ja alustayhtiöt, jotka nielaisevat monissa maissa valtaosan digitaalisesta mainonnasta ja markkinan kasvun lähes kokonaan.
Suomessa Googlen ja Facebookin yhteisosuus verkko mainonnasta on jo yli puolet. Yksityiset mediayritykset ovat mainoseurojen uusjaon vuoksi ahtaalla. Talouden noususuhdanne ei ole riittänyt kääntämään mediatoimialan liikevaihtoa kasvu-uralle.
421 M€
M€
PAINETUT AIKAKAUSLEHDET
RADIO
67 M€
M€
PAINETUT SANOMAJA KAUPUNKILEHDET
TELEVISIO
M€
394
PAINETTU MEDIA
VERKKOMAINONTA
241 M€
70
324
M€
SÄHKÖINEN MEDIA
735
Kantar TNS 2018
JUKKA HOLMBERG • Toimitusjohtaja, mediatoimiala ja uutismedia 040 735 1690 • jukka.holmberg@medialiitto.fi SATU KANGAS • Johtaja, elinkeinopolitiikka 050 433 7250 • satu.kangas@medialiitto.fi MIKKO HOIKKA • Toimialajohtaja, aikakausmedia 040 186 3503 • mikko.hoikka@medialiitto.fi ELIAS ERÄMAJA • Ekonomisti, Toimialajohtaja, graafinen teollisuus 040 747 1854 • elias.eramaja@medialiitto.fi SAKARI LAIHO • Toimialajohtaja, kirjat ja oppimateriaalit 040 579 8868 • sakari.laiho@medialiitto.fi PÄIVI MYKKÄNEN • Viestintäasiantuntija, yhteiskuntasuhteet 044 279 8820 • paivi.mykkanen@medialiitto.fi
medialiitto Eteläranta 10, 00130 Helsinki www.medialiitto.fi