Kustannustoimittajien työehtosopimus 2022-2024

SOPIMUKSEN TARKOITUS

NEUVOTTELUTAPA

Soveltamisala ja voimassaolo

Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen voimassaolo

Työsuhde

Työsopimuksen solmiminen 10

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

3. Työaikamääräykset

Säännöllinen työaika 12

Vapaapäivät

12

Lepoajat 12

Ylityö 13

Säännöllinen sunnuntaityö 13

Hälytysluontoinen

13

Työaikapankki 14

Työajan pidentäminen 14

Varallaolo 14

4. Palkat ja palkanmaksu

Palkkausjärjestelmä 18

Vähimmäispalkat................................................................................................................. 18

Palkanmaksu 19

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

Lomat

Sairausaika ja perhevapaat

7. Muut määräykset

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehto sopimustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työn tekijöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yrityksen palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottamisen kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

1 LUKU SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu sellainen Medialiiton jäsenyrityksissä tehtävä kustan nustoimittamiseen liittyvä toimituksellinen työ, joka sisältää

kustannusaineiston toimituksellista toteutta mista, sisältömuokkausta ja tarkistusta julkai sumuodosta riippumatta, kuva ja äänitesuunnittelua, tuotteiden visuaalista ulkoasun suunnittelua ja materiaalin valmistusta.

Tehtäviin voi kuulua myös mm.: yhteydenpito kirjailijoihin, tekijäryhmiin, avusta jiin, muihin sisällöntuottajiin ja teknisiin toteut tajiin sekä heidän toimintansa ohjausta ja aika taulullista koordinointia, osallistumista kustannustuotteiden ja tekijöiden valintaan, osallistumista kustannustuotteiden markkinoin nin suunnitteluun ja toteutukseen.

Soveltamisalan piiriin eivät kuulu sellaiset henkilöt, joihin sovelletaan ylempien toimihenkilöiden työeh toja.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Sopimuskausi on 1.9.2022–31.3.2024.

Voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral laan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

2 LUKU TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

LUKU TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei si tä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä teh tyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistai seksi voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimus ten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luot tamushenkilölle annettava selvitys uudistamisen pe rusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit tamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pi tuisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ol lut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perheva paajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pi dentämisestä en-nen koeajan päättymistä. (Ks. TSL 1.4.1 §)

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa piden nyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuu kautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan [työsopimuslain] 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoi tetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai sa mankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähenne tään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttä jäyritykseen. (Ks. TSL 1:4.2 §)

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta vasta työehtosopimuksesta sekä luottamushenkilöja neuvottelujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1: Kun työnantaja sopii määräai kaisista työsuhteista tai koeajoista, niistä on syytä

tiedottaa sopimusalueen luottamushenkilölle. Näin vältetään tulkinnanvaraisten tilanteiden syntyminen.

Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/ tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työn tekijä, on asiasta neuvoteltava luottamushenkilön kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn peri aatteet ja tarve.

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työaikojen muuttamisesta, on määräyksiä joissa kin alan työehtosopimuksissa. Yhteistoimintasopi mus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neuvotte luvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksi puolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mah dollista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjoh to-oikeuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomispe rusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä mää riteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alit taa.

3 LUKU TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Vapaapäivät

3.3 Lepoajat

3.4 Ylityö

3.5 Säännöllinen sunnuntaityö

3.6 Hälytysluontoinen työ

3.7 Työaikapankki

3.8 Työajan lisääminen 24 tunnilla paikallisesti sopien

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuo rokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa mutta jos se on määrättyinä päivinä lyhyempi, voidaan sitä muina saman jakson päivinä pidentää 9 tuntiin, keskimää räistä 37,5 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa ylittä mättä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 75 tuntia kah den viikon aikana, kuitenkin enintään 45 tuntia vii kossa. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös niin, että se on enintään 150 tuntia neljän viikon ai kana, tällöin enintään 45 tuntia viikossa.

3. Työntekijä/luottamushenkilö voi sopia säännölli sen työajan sijoittamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Tasoittumisjakso 37,5 tuntiin viikos sa on 4 kuukautta.

4. Luottamushenkilö voi sopia säännöllisestä vuoro kautisesta ja viikoittaisesta työajasta siten, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.

5. Luottamushenkilö/työntekijä voi sopia työvuoro kauden ja työviikon alkamisesta ja liukuvan tai por rastetun työajan käyttämisestä.

6. Säännöllinen työaika sijoitetaan keskimäärin vii deksi päiväksi viikkoa kohti.

7. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu enintään 37,5 tun nin keskimäärään.

8. Työtuntijärjestelmän muuttamisesta on neuvotel tava luottamushenkilön kanssa.

9. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. So vittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja liukumaajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enim mäiskertymästä. (TAL 12.1§)

Tätä määräystä noudatetaan osana työehtosopimus ta sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa työaikalain 12.1 §:ssä.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liukumaajan enimmäispituudesta, työajan ylitysten ja alitus ten enimmäiskertymästä sekä seurantajaksosta työ aika-lain 12.2 §:stä poikkeavasti.

3.2 VAPAAPÄIVÄT

1. Vapaapäivät, ellei töiden järjestäminen muuta vaa di, järjestetään toistensa yhteyteen ja sijoitetaan vii konvaihteeseen.

2. Seuraavat päivät ovat viikkotyöaikaa lyhentäviä vapaapäiviä, jos toimihenkilöllä on työvuoroluettelon mukainen työpäivä kyseisenä päivänä:

• uudenvuodenpäivä,

• loppiainen,

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

vapunpäivä,

helatorstai,

juhannusaatto,

itsenäisyyspäivä,

jouluaatto,

joulupäivä,

tapaninpäivä ja

uudenvuodenaatto.

3. Mikäli kustannustoimittaja työskentelee edel lä mainittuina päivinä, vapaapäivän menettäminen korvataan muuna aikana työajan tasoittumisjärjestel män puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaa malla niinä vapaapäivinä suoritettu työ kuten ylityö.

3.3 LEPOAJAT

1. Työntekijälle on annettava kerran vuorokaudessa yhdenjaksoinen vuorokausilepo, jonka pituus sovi taan paikallisesti. Ellei vuorokausilevon pituudesta

synny paikallista sopimusta, noudatetaan työaikalain määräyksiä. Tällä sopimuksella ei muuteta yrityksis sä jo voimassa olevia järjestelyjä, ellei toisin sovita.

2. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskey tymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

Huomautus: Osapuolet ovat sopineet, että viikko lepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.

3. Ruokailutauko voidaan järjestää, jos siitä sovi taan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin yksi tunti.

3.4 YLITYÖ

1. Ylityökorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittävältä ajalta. Yli työkorvaus maksetaan lain mukaan.

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palk kaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausi palkka jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään ja kajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

2. Ylityöstä maksettava palkka voidaan kustannus toimittajan ja työnantajan kesken sopia vastaavas ti laskettuun tuntimäärään vapaata säännöllisenä työaikana. Vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan kustannustoimittajan ja työnantajan kesken.

3. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa työaikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia vii kossa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuo den pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lä hinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

4. Paikallisesti voidaan pääluottamushenkilön kans sa sopia ylityön korvaamisesta työehtosopimuksen 3.4.1 kohdasta poiketen. Sopimuksen mukainen yli työkorvaus voi olla kaikilta ylityökorvaukseen oikeut tavilta tunneilta sama tai ylityötuntien määrän perus teella porrastettu. Jos korvauksen suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuran ta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallista sopimusta laadittaessa on selvitettävä riittävän pitkältä ajanjaksolta ylityötuntien määrä ja jakautuminen 50 %:n ja 100 %:n ylityötunteihin, yli työn ajallinen sijoittuminen ja sen syyt sekä tarve paikallisen sopimuksen solmimiselle.

Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan työehtoso pimuksen 8.1 kohdan määräyksiä. Sopimus on sol mittava kirjallisesti ja kopio siitä lähetetään liittoihin tiedoksi kuukauden sisällä sen allekirjoittamisesta.

Sopimuksen toimivuutta, sen tavoitteiden toteutu mista sekä ylityön syitä, määrää ja ajallista sijoittu mista seurataan vuosittain yhteistoiminnassa henki löstön edustajien kanssa.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnun taityökorotukseen tai ylityökorvauksen perusteena käytettävän palkan laskentaan.

Tätä työehtosopimusmääräystä sovelletaan vain yrityksissä, jotka kuuluvat yhteistoimintalain (30.3.2007/334) soveltamisen piiriin.

3.5 SÄÄNNÖLLINEN SUNNUNTAITYÖ

1. Säännöllistä sunnuntaityötä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä sunnuntaityö tunnilta. Tämä rahakorvaus voidaan kirjallisella so pimuksella sisällyttää kuukausipalkkaan, ei kuiten kaan tämän työehtosopimuksen mukaisiin vähim mäispalkkoihin.

2. Milloin sovitaan rahakorvauksen sisällyttämisestä kuukausipalkkaan, on samalla sovittava sen sum man suuruudesta, jona rahakorvaus on kuukausi palkkaan sisällytetty. Tällainen sopimus on, ellei toi sin ole sovittu, voimassa toistaiseksi. Korvaus on tarkistettava aina, milloin kuukausipalkka tai tehdyn sunnuntaityön määrä muuttuu.

3. Arkipyhänä tehdystä säännöllisestä työstä makse taan aina kuukausipalkan lisäksi rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaista tehtyä työtuntia kohden.

4. Sunnuntaina tai pyhäpäivänä alkava säännöllinen työvuoro korvataan kokonaan sunnuntaityönä.

3.6 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

Hälytysluonteisesta työstä, jota tehdään työvuoron ulkopuolella annetun hälytyskutsun perusteella ja toi mihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työ

13

aikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikal taan, maksetaan toimihenkilölle ylityökorvauksen li säksi hälytysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Mikäli hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tu lemaan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, mak setaan ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

3.7 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika pankin käyttöönotosta yrityksessä. Työajan säästä misestä työaikapankkiin sovitaan työnantajan ja toi mihenkilön välillä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer kiksi:

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita,

• liukuvan työajan kertymää,

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia,

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

• vapaaksi vaihdettua lomapalkan korotusta.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keski määräistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitus vapaata, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoit tumisjärjestelmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otettaessa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkupe räisen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työ aikalain mukaiset vanhentumisajat.

Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishet ken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilo makertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käy tetyistä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikerty mää erityisesti työsuojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin, mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitäsäästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa,

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin,

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi,

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja,

• menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana,

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan,

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

3.8 TYÖAJAN PIDENTÄMINEN

Työnantaja voi pidentää kunkin työntekijän työaikaa 15 h/v edellyttäen, että pidennys käytetään työn suo rittamisen kannalta tarpeelliseen koulutukseen tai kehittämiseen, jolta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.

3.9 VARALLAOLO

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aika na työntekijän on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaoloai kaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskel tava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymispe rusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työnteki jän tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen mää rässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(Varallaoloa koskeva työaikalain 4 §:n määräys ei ole työehtosopimuksen osa. Määräystä noudatetaan sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa työ aikalaissa.)

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkausjärjestelmä

4.2 Vähimmäispalkat ja palkkojen korotukset

4.3 Palkanmaksu

4.4 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

4.5 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista

JA PALKANMAKSU

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Tehtävien vaativuuden perusluokitus

Kustannustuotteiden toimituksellinen työ on kustan nustuotteen toimituksellista ja/tai visuaalista suun nittelua ja toteutusta sekä yhteistyötä tekijöiden, tek nisen valmistuksen ja markkinoinnin kanssa.

Kustannustoimittajan tehtävät edellyttävät syvällistä perehtyneisyyttä aihealueeseen ja/tai laajojen koko naisuuksien hallintaa, vuorovaikutusta sekä oman aihealueen kehityksen seurantaa. Tehtävien edellyt tämät valmiudet hankitaan tyypillisesti korkeakoulu tasoisella koulutuksella ja käytännön kokemuksella.

Harjoittelijat

Tasolle sijoitetaan kustannustoimittajan tehtäväs sä aloittava, vähäisen alan käytännön kokemuksen omaava henkilö, tehtävässä vaadittavan harjaantu misen ajaksi. Tehtävälle on tyypillistä ohjauksessa toteutettavat rajatut työt. Harjoitteluaika voi olla enin tään vuosi.

Yliopiston, korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun harjoittelijajärjestelmään liittyvässä harjoittelussa työehtosopimuksen mukaisista harjoittelupalkoista voidaan poiketa työsopimuksella siltä osin, kun opis kelija voi sisällyttää ko. työharjoittelujakson tutkin toonsa. Tällöinkin palkan on oltava vähintään 1.503 €/kk. Tällaisessa tapauksessa tulee työnantajan toi mittaa sopimuksesta kopio luottamushenkilölle.

Asiantuntijatehtävät 1

Tasolla tehtävänä on kustannustuotteiden toimituk sellisen sisällön ja/tai visuaalisen ulkoasun suun nittelu ja toteutus. Tehtävään kuuluu osallistuminen kustannustuotteiden ideointiin ja suunnitteluun sekä kustannustuotteen valmistukseen liittyvä koordinoin ti, valvonta ja kustannusseuranta.

Tasolla on tyypillistä, että työ on menettelytavoiltaan itseohjautuvaa.

Asiantuntijatehtävät 2

Tasolle kuuluvat edellistä tasoa vaativampien tuo tekokonaisuuksien tai laajojen hankkeiden ideointi, suunnittelu, toteutus, valvonta ja kustannusseuran ta. Tason tehtäville on tyypillistä osallistuminen kus tannustuotteita koskevan päätöksenteon valmiste luun ja tekijöiden (kirjoittajat, kääntäjät, kuvittajat yms.) valintaan.

Tasolla työtä ohjaavat lähinnä yleisluontoiset ohjeet. Ongelmanratkaisussa ei ole valmiita malleja.

Asiantuntijatehtävät 3

Tasolle kuuluvat edellistä tasoa vaativammat tehtä vät. Tyypillistä tämän tason tehtäville on vastuulli nen projektikokonaisuuksien hallinta ja osallistu minen kustannusohjelmaan liittyvään päätöksen tekoon. Tehtävä edellyttää kustannustalon profiilin tuntemusta.

Tasolle sijoitetaan myös tehtävät, joihin sisältyy työn johdollinen vastuu ja toimituksellisen työn organi sointia.

Työtä ohjaavat yleiset toimintasuunnitelmat ja talous arviot.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korote taan 48 eurolla kutakin.

Vähimmäispalkat 1.12.2022

Harjoittelijat 2.197 € AT 1 2.481 € AT 2 2.738 € AT 3 3.023 €

4.3 PALKANMAKSU

Toimihenkilölle maksetaan palkka kerran kuukaudes sa, ellei toisin sovita. Toimihenkilö ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.

4.4 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

Kun kustannustoimittaja on ollut yrityksessä viisi vuotta saman vaativuustason tehtävässä, hänen henkilökohtaisen palkkansa on oltava vähintään vii si prosenttia yli kyseessä olevan palkkaryhmän vä himmäispalkan.

Tämä määräys tulee voimaan 1.5.2021.

4.5 LIITTOJEN VÄLINEN SUOSITUS HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN JA TYÖSUORITUKSEN ARVIONNISTA

Miksi pätevyyden ja työsuorituksen järjestelmällinen arviointi on tarpeellista?

Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaa tivasta tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituk sesta, pitää sisällään myös sen, että paremmas ta työsuorituksesta maksetaan parempaa palkkaa. Käyttämällä järjestelmällistä henkilön pätevyyden ja työnsuorituksen arviointimenetelmää vältetään pe rusteettomien subjektiivisten mielipiteiden vaikutus. Näin palkkojen erot saman vaativuustason tehtävis sä perustuvat hyväksyttäviin tekijöihin.

Kun työsuorituksen arviointi tehdään hyvin ja arvioi tavat tekijät valitaan oikein, voidaan henkilö saada kehittämään itseään työtehtävän kannalta keskeisis sä asioissa.

Vaikkakin henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuori tuksen palkitseminen on yrityksen päätettävissä ole va asia ja asiaa koskevat keskustelut esimiehen ja

henkilön kahdenkeskisiä, tulee henkilöstöllä olla tie to palkitsemisen perusteista.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottaminen

Arviointikriteerit riippuvat suuresti työn luonteesta ja työyhteisön omista arvoista ja arvostuksista. Siksi niitä ei voida määritellä ulkopuolisten toimesta, vaan ne on valittava yrityksessä.

Arvioinnissa käytetään pätevyystekijöitä, jotka liitty vät tehtävään ja olisivat laadullisesti tai määrällisesti mitattavissa. Arvioitavien tekijöiden tulisi olla sellai sia, joissa henkilö voi kehittää toimintaansa. Liitot suosittelevat, että yritys valitsee arvioitavat pätevyys tekijät jäljempänä olevasta luettelosta. On mahdol lista ja myös perusteltua käsitellä arviointikriteerit yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Arvioinnin tekee esimies/esimiehet. Arvioinnin teki jän tulee tuntea hyvin tehtävän sisältö ja henkilö, koska vertailu tehdään niihin vaatimuksiin, jotka teh tävä asettaa henkilölle. Arviointi tulee tehdä objektii visesti ja siinä tulee pitäytyä vain arvioinnin kohteena oleviin tekijöihin ja sulkea pois mahdolliset henkilö kohtaiset mieltymykset.

Pätevyys ja työsuoritus eivät riipu tehtävän vaativuu desta, kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia suorituksia.

Arviointijärjestelmästä ja -kriteereistä on syytä tiedot taa henkilöstölle riittävän laajasti. Arvioinneista hen kilöstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

• mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään,

• kuka arvioinnin tekee ja milloin,

• miten palaute annetaan,

• miten suoritusten parantamista tuetaan,

• mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit.

Pätevyystekijät

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työnarviointijärjestel mien seurantaryhmän raportin mukaan henkilökoh taista pätevyyttä arvioitaessa työnantajat ovat arvos taneet ainakin seuraavia ominaisuuksia:

• työtulosta ja aikaansaannoksia, jos niitä voidaan konkreettisesti mitata,

• kykyä kehittyä työssä, halukkuutta oppia työskentelemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla sekä vastaanottamaan uutta tietoa,

• monitaitoisuutta, henkilön käyttöarvoa useassa tehtävässä, hänen monipuolisuuttaan,

• erityisosaamista, henkilön poikkeuksellista arvoa jossakin erityistehtävässä. Arvo voi vaihdella yrityksen historiallisen tilanteen mukaan; se voi olla esimerkiksi yritykselle tärkeän ja harvinaisen kielen taito tai erityinen tietotekniikan taitotieto,

• joustavuutta, kykyä säilyttää tehokkuus odottamattomissa tai vaihtelevissa tilanteissa. Kykyä joustaa tilapäisesti stressaavissa olosuhteissa tai hetkittäisen paineen alaisena,

• ihmissuhdetaitoja, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työympäristössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisällä,

• kykyä viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näkemyksiään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilanteessa tai raporttien ja selvitysten kautta.

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjen tävä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäi nen painotus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen vaikutus palkkaukseen

Arviointijärjestelmällä, joka sisältää edellä mainittuja tai muita yritykselle sopivia kriteerejä, voidaan yrityk sessä löytää objektiiviset perusteet henkilökohtaisen työsuorituksen palkitsemiselle. Yritys voi niinikään rakentaa palkkausjärjestelmäänsä henkilökohtaiset palkanosat.

5 LUKU LOMAT

Vuosiloma

Lomaraha

Talviloma

5 LUKU LOMAT

5.1 VUOSILOMA

Työntekijä ansaitsee kaksi päivää vuosilomaa jokai selta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä loman määräytymiskuukaudelta. Mikäli työsuhde on kes tänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhden vuoden, työntekijä ansaitsee 2,5 päivää vuo silomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau delta.

Liitot suosittelevat, että kustannustoimittajan vaih taessa työpaikkaa vuosilomaoikeus määräytyisi 2,5 päivän lomanansaintaoikeuden perusteella, mikäli kustannustoimittajalla on yli vuoden työkokemus toi mituksellisissa tehtävissä kirjankustannustoimitta jana, lehdistössä, radiossa ja televisiossa, päätoi misena freelance-journalistina lehtialalla vähintään kolmen kuukauden jaksoina tai opetustehtävissä.

Loma annetaan toukokuun 2. ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana.

Loman ajalta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka loman ajalta. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

Paikallisesti voidaan sopia vuosiloman sijoittamises ta myös lomakauden ulkopuolelle sekä vuosilomalain lomien jakamista ja säästövapaata koskevista mää räyksistä. Sopiminen tapahtuu työnantajan ja toimi henkilön välillä.

Vuosilomapalkka voidaan sopia maksettavaksi yri tyksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Sopiminen tapahtuu työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5.2 LOMARAHA

Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Lomaraha makse taan myös työsuhteen päättyessä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan

• maksamisajankohtien siirtämisestä,

• maksamisen tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle,

• vaihtamisesta vapaaseen.

Lisäksi voidaan paikallisesti sopia, ettei lomarahaa tai osaa siitä makseta. Tämä koskee tilanteita, jois sa työnantajalla on irtisanomissuojasopimuksen mu kainen taloudellinen ja tuotannollinen peruste työvoi man vähentämiselle.

5.3 TALVILOMA

Talviloma annetaan vuosiloman lisäksi. Talviloman pituus on 5 työpäivää (viikko). Talviloma annetaan vuosilomakauden ulkopuolella.

Kustannustoimittajat, jotka säännöllisesti tekevät sellaisia työvuoroja, joissa vähintään joka neljäs työajan tasoittumisjärjestelmän vuoroista on yötyö tä (kello 21-06), ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus on 10 työajan tasoittumis järjestelmän tarkoittamaa työpäivää, kuitenkin vähin tään kaksi viikkoa.

Talvilomiin ja niiden ansaitsemiseen nähden nouda tetaan soveltuvin osin vuosilomalain määräyksiä. Poikkeuksena on se, että talviloman ansaitsemis kausi ja antamiskausi menevät osittain päällekkäin.

Ansaitsemiskausi on lomanmääräytymisvuosi (1.4.31.3.). Antamiskausi alkaa samana kalenterivuonna 1.10. lukien.

Talviloman ajalta kustannustoimittajalla on oikeus saada palkkansa yrityksen normaaleina palkanmak supäivinä. Talvilomaan ei liity lomarahaa.

Päiväpalkkaa talviloman korvausta varten lasketta essa on kuukausipalkan jakaja 21,25.

Talvilomakorvaus työsuhteen jatkuessa on 2 % yhden viikon talvilomaoikeuden osalta ja 4 % kahden talvi lomaviikon osalta.

Paikallisesti sopien talviloma voidaan antaa muuna kin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, ja kaa osiin tai vaihtaa rahaksi.

Talvilomasta siirtyy ensimmäiset viisi yhdenjaksoise na annettua päivää, jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön.

6 LUKU SAIRAUSAIKA JA

PERHEVAPAAT

6.1 Sairausajan palkka

6.2 Lääkärissäkäynti

6.3 Äitiysvapaa

6.4 Vanhempainvapaa

6.5 Isyysvapaa

6.6 Sairasvakuutuskorvaukset

6.7 Sairaan lapsen hoitaminen

6.8 Lyhyt tilapäinen vapaa

LUKU SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajal ta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seu raavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluksessa seuraavat ajat:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Täysi palkka

1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 40 päivän ajanjaksolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 75 päivän ajanjaksolta

5 vuotta tai kauemmin 105 päivän ajanjaksolta

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työnteki jällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sai rastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hä nen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päi värahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yh deksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuu tuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartunta tautilain (583/86) säännösten perusteella saapu masta työhön.

6.2 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

Kustannustoimittajiin noudatetaan sairaudesta ilmoi tettaessa, lääkärissäkäynnin ja työpaikkaterveyden huollon ja ansionmenetyksen korvaamisen osalta yri tyksessä noudatettavia menettelyjä.

6.3 ÄITIYSVAPAA

Perhevapaauudistuksesta johtuvat välttämättömät tekniset/terminologiset muutokset tehdään alla oleviin määräyksiin. Seuraa liittojen tiedotusta.

1. Äitiysvapaan alkaminen määräytyy sairausvakuu tuslain mukaan. Työntekijän tulee ilmoittaa äitiysva paan alkamisesta työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmel ta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä/toimihenkilö noudattaa sairaus vakuutuslain äitiysrahan nostamista koskevia sään nöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkan maksupäivinä.

3. Toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuukaut ta. Oikeus on sidottu toimihenkilön päivärahaoikeu teen.

6.4 VANHEMPAINVAPAA

1. Äitiys- ja vanhempainvapaan pituus määräytyy lain mukaan. Vanhempainvapaa on palkatonta.

Työnantajalle on ilmoitettava vanhempainvapaan käyttämisestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jak sottamisesta viimeistään kaksi kuukautta ennen va paan alkamista.

2. Hoitovapaa määräytyy lain mukaan.

6.5 ISYYSVAPAA

Isyysvapaa määräytyy lain mukaan. Isyysvapaan pitä misestä ilmoitetaan työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen jakson alkamista.

Kuuden päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle mak setaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äi tiysvapaan palkan maksamisessa.

6.6 SAIRASVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysva paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taik ka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itsel leen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden pe rusteella korvausta ansion menetyksestä tapatur mavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi to teuttaa myös maksamalla sairausvakuutuslain mu kaan maksetun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palkkaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksetta va palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaaajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiys rahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä mak seta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hä nellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.7 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vaki tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvam maisen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston asetus 1335/2004 1:4§) sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjes tämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkal lista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerral laan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole hen kilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon jär jestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osal ta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairaus ajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoi tus poissaolosta ja selvitys lapsen sairaudesta teh dään kuten omasta sairaudesta.

6.8 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa ly hyttä tilapäistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päi vän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimihen kilön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, avioliittoon vihkimispäivä ja asevelvollisuuskutsunta.

7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät

7.3 Kertausharjoitukset ja täydennyspalvelus

7.4 Kokoontuminen työpaikalla

7.5 Ryhmähenkivakuutus

7.6 Järjestötehtävät

7.7 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa

7.8 Työsuhteen päättyminen

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmak sun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuu tuksen. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuo den tai työsuhteen päättyessä verotusta varten to distuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

3. Työnantaja hoitaa perinnän ja tilityksen ammat tiliiton toimittaman jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston mukaisesti. Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös henkilöstöryh män pääluottamushenkilölle.

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELU SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä pal velukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata aikai sempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tar koitettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemus vuosia kerryttävää aikaa.

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET JA TÄYDENNYSPALVELUS

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuh delisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäi värahaa.

7.4 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta

on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuul lisessa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulko puolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokousti lan asianmukaisesta käytöstä vastaavat luottamus henkilöt, joiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkan saajajärjestön, sen alayhdistyksen tai keskusjärjes tön edustajia.

7.5 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain kes kusjärjestöjen välillä on sovittu.

7.6 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Osallistuminen SJL:n valtuuston ja hallituksen tai näiden asettamien pysyvien valmisteluelimien koko uksiin tai liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvot teluihin ei vähennä palkkaa eikä vuorolisiä. Osallis tumisesta on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vähin tään viikkoa ennen kokousta.

2. Työntekijä voi osallistua SJL:n nimeämänä kan sainvälisiin edustustilaisuuksiin. Poissaolon ajalta ei makseta palkkaa eikä ansaita vuosilomaa. Osallis tumisesta on ilmoitettava vähintään kolme viikkoa ennen poissaoloa.

7.7 PALKATON OPISKELUTAI OPETUSVAPAA

1. Toimihenkilöllä, joka on saanut apurahan opiske lua ja opintomatkaa varten, on oikeus palkattomaan vapaaseen. Apurahalla tarkoitetaan valtiovallan, yleishyödyllisten rahastojen tai alan liittojen myöntä miä apurahoja. Palkaton loma luetaan vuosilomaoi keutta kerryttäväksi alallaoloksi.

2. Määräaikaista alan opetustehtävää varten annet tu palkaton vapaa luetaan alallaoloksi eikä vapaa vähennä vuosiloman pituutta. Toimihenkilön opetus tehtävästä saama vuosilomakorvaus on oikeus vä hentää vuosilomapalkasta.

Liittojen suositus: Liitot pitävät tärkeänä, että jour nalistikoulutuksen opetustehtävissä toimii myös van kan käytännön kokemuksen omaavia henkilöitä. Tä män vuoksi liitot suosittavat toimihenkilöiden irrot tamista opetustehtäviin lähinnä yliopistoihin ja kor keakouluihin silloin, kun se yrityksen työjärjestelyiden kannalta on mahdollista.

7.8 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

• enintään vuoden 14 pv

• yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta 1 kk

• yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta 2 kk

• yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta 4 kk

• yli 12 vuotta 6 kk

2. Toimihenkilön on puolestaan irtisanoessaan työ sopimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomis aikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta 14 pv

• yli 5 vuotta 1 kk

3. Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan kir jallisesti sopia toisin.

4. Muuten noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojaa koskevan sopimuk sen ja lain määräyksiä työsuhdetta lopetettaessa.

8 LUKU NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET

JA TYÖRAUHA

8.1 Paikallinen sopiminen

8.2 Neuvottelujärjestys

8.3 Erimielisyyksien selvittely ja sopimuksen noudattaminen

8.4 Välimiehet

8.5 Valvontavelvollisuus

8.6 Työrauha

8.7 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen val tuutukseen perustuvaa sopimista. Liitot suosittele vat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

• sopimuksen tarkoitus,

• sopimuksen osapuolet,

• sopimuksen kohteena oleva asia,

• sopimuksen täsmälliset ehdot,

• voimassaolo ja irtisanominen,

• päiväys ja allekirjoitukset.

Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää kos kevassa asiassa kuitenkin silloin, kun jompikumpi osapuolista sitä vaatii tai työehtosopimus niin edel lyttää.

Työntekijällä on oikeus käyttää luottamushenkilöä apunaan neuvotteluissa.

2. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa so vittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja luotta mushenkilön välillä seuraavista asioista:

• työajasta niin, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa (TES 3.1 §),

• työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa (TES 3.1 §),

• vuorokausilevosta (TES 3.3 §),

• lomapalkan maksamisesta yrityksen nor maaleina palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §),

• lomarahan tai osan siitä maksamatta jättämisestä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle (TES 5.2 §),

• lomarahan maksamisajankohtien siirtämisestä ja tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle (TES 5.2 §).

3. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa so vittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja työnteki jän välillä seuraavista asioista:

• työajasta siten, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa 3 kuukauden tasoitusjaksolla (TES 3.1 §),

• lomapalkan maksamisesta yrityksen nor maaleina palkanmaksupäivinä (TES 3.3 §),

• vuosiloman antamisesta muunakin kuin vuosilomakautena, jakamisesta osiin sekä antamisesta vuosilomalain mukaisena säästövapaana (TES 5.1 §),

• lomarahan vaihtamisesta vapaaseen (TES 5.2 §),

• talviloman antamisesta muunakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna ajankohtana ja jakamisesta osiin (TES 5.3 §),

• talviloman vaihtamisesta rahaksi (TES 5.3 §).

4. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määrä aikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisano misesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Ellei uutta so pimusta irtisanomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuksen voimassaolon päätyttyä työehtosopi muksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädän nön mukaisesti.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neu vottelujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voidaan liittojen jäädessä erimielisiksi saattaa ratkaistavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin liitto nimeää yhden edustajan ja nämä yhdessä pu heenjohtajan. Jos puheenjohtajan valinnasta ei pääs tä yksimielisyyteen, menetellään välimiesmenettelys tä annetun lain mukaisesti. Osapuolten nimeämien välimiesten ei kuitenkaan edellytetä olevan lain tar koittamalla tavalla jäävittömiä.

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyk sissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi esimie hensä puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston luottamushenki lön ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asi aa näin saada selvitetyksi, voi osaston luottamus henkilö siirtää sen pääluottamushenkilölle.

3. Erimielisyyden ilmaantuessa työpaikalla on neu vottelut aloitettava ensi tilassa sen jälkeen, kun neu votteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpee tonta viivytystä välttäen.

4. Jos erimielisyys alistetaan liittojen selvitettäväk si, on riidanalaisesta asiasta laadittava työnantajan ja pääluottamushenkilön yhteisesti allekirjoittama muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia ja osapuolten kannat perusteluineen.

8.3 ERIMIELISYYKSIEN SELVITTELY JA SOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Kaikki tämän työehtosopimuksen tulkitsemises ta ja soveltamisesta johtuvat erimielisyydet, joita il maantuu toisaalta työnantajaliiton tai sen jäsenten ja toisaalta toimihenkilöliiton tai sen jäsenten välillä, on käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin tässä sopi muksessa määrätään.

2. Ellei työnantajan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamushenkilön välistä erimielisyyttä saada työ paikalla selvitetyksi, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi.

3. Ellei erimielisyyttä saada liittojen toimin selvitetyk si, voi osallinen saattaa erimielisyyden työtuomiois tuimen ratkaistavaksi, ellei asian ratkaisemista ole liittojen välisissä neuvotteluissa sovittu jätettäväksi työtuomioistuimen asemesta välimiehille.

4. Osallinen voi muutenkin saattaa tämän työehtoso pimuksen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuo mioistuimen ratkaistavaksi.

5. Mikäli irtisanomisia, työrauhaa tai liittojen valvon tavelvollisuutta koskevia erimielisyyksiä ei saada sel vitetyksi kulloinkin voimassaolevan työehtosopimuk sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työpaikalla tai liittojen välillä, ratkaisee asian välimiesoikeus. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saa

tettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja ylei seltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomio istuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisil le, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

8.4 VÄLIMIEHET

1. Välimiehiä valitsevat Medialiitto ja Suomen Jour nalistiliitto aina sopimuskaudeksi kerrallaan kumpi kin kaksi ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka välimies menettelystä annetun lain mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

2. Välimiehet valitsevat sopimuskaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puolu eeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohta jasta, määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä työriitojen valtakunnansovittelija.

3. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Medialii ton ja Suomen Journalistiliiton kesken, elleivät väli miehet toisin määrää.

4. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä anne tun lain säännöksiä.

8.5 VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työeh-tosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tie toon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Tässä momentissa todettu järjestely koskee asioita, joista varsinainen työehto sopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai josta on yhteiset soveltamisohjeet.

3. Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikal lisesti ole menetelty työehtosopimuksen neuvotte lujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoittaa toisel le liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan valvontavelvollisen liiton laiminlyöneen vel vollisuutensa.

TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa ei panna toi meen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikot tia tai työnkieltoa.

8.7 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen tur vaamiseksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edustajien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuk sissa

Kun luottamushenkilön, tai mikäli sellaista ei ole va littu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti tode taan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin talou dellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käy tön vähentämiseen tai uhkaisivat yrityksen olemas saoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

• lomapalkan korotuksen vaihtamisesta vapaaksi

• lomapalkan korotuksesta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ ohjeluvun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden ta loudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeutta mistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen ko ko henkilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomioon otetaan kon serni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnuslu vut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yh teistoimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

LUKU YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• aito vuorovaikutus,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähin tään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittele vat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudate taan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoropuhelun toteuttaminen

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yrityksissä työnantajan on käytävä yhteistoiminta lain 2 luvun mukaisesti säännönmukaista vuoropu helua henkilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien välisessä kokouksessa. Jos vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee yhtä useampaa henki löstöryhmää, yhteistoimintalaki edellyttää, että asia tulee käsitellä kokouksessa kaikkien niiden henki löstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee.

Vuoropuhelua voidaan käydä esimerkiksi neuvottelu kunnan kokouksissa.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia neuvottelu kunnassa ovat työehtosopimuksen perusteella vali tut luottamushenkilöt sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jä sen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimi tusosaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuu destaan.

Mikäli työpaikalle valitaan neuvottelukunta ja mikä li henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen pe rusteella valittua edustajaa, tällöin kukin henkilös töryhmä valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien suu ruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityk sessä edustettuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksi köiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katso taan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksel la edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityk sissä.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkin nasta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteis toimintamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteis toimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

10 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehit täminen perustuu työnantaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamushenkilöjär jestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turva ta osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudat taminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja no pea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöi den välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työ rauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimus järjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 § Luottamushenkilö

1. Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuk sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamushenkilöä ja osaston luottamushenkilöä.

2. Luottamushenkilön tulee olla työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen.

Ellei ketään yhden vuoden ajan yrityksen palvelukses sa ollutta henkilöä ole, voidaan luottamushenkilöksi valita lyhyemmänkin ajan palveluksessa ollut ehdot muuten täyttävä henkilö.

3 § Luottamushenkilön valitseminen

1. Kirjankustannusyrityksen työehtosopimuksen tar koittamat henkilöt valitsevat pääluottamushenkilön, hänen varahenkilönsä ja osaston luottamushenkilön.

2. Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luot tamushenkilö. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, toimi henkilöiden lukumäärään ja siihen, onko käytännön tarvetta osaston luottamushenkilön valitsemiseen.

3. Luottamushenkilö valitaan kahdeksi kalenterivuo deksi kerrallaan.

4. Työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdis tys ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valituista luot tamushenkilöistä. Pääluottamushenkilö ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti, milloin varapääluottamus henkilö toimii pääluottamushenkilön sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamushenkilön kanssa.

4 §

Luottamushenkilön työsuhde

1. Pääluottamushenkilö ja osaston luottamushenkilö on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamushen kilö on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita jär jestysmääräyksiä.

2. Luottamushenkilönä toimivaa henkilöä ei tätä teh tävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem pipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus henkilöksi valituksi tullessaan. Luottamushenkilöteh tävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällais ta toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamushenki löön, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamushenki lölle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään nöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamus henkilöä tai osaston luottamushenkilöä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joi ta hän edustaa.

Luottamushenkilön tai osaston luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työ sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti se kä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitetta.

Luottamushenkilön tai osaston luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luotta mushenkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää luottamushenkilöehdokkaaseen, jonka asettamises ta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokas suoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamushenkilön toi mikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pää luottamushenkilöksi valituksi tulleen osalta Suomen Journalistiliiton todettua vaalituloksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää luottamushenkilönä toimineeseen työntekijään kuu si kuukautta hänen pääluottamushenkilötehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tä män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suori tettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työ sopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvaus ta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen pa lauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen pai navana syynä huomioon korvauksen suuruutta mää rättäessä.

Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamushenkilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamushenkilön sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamushenkilön asemaa, kat sotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varapääluottamushenkilön toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

5 §

Luottamushenkilön tehtävät

Pääluottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen tarkoittamia toimihenkilöitä työnantajan kanssa käy tävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopi muksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön sovel tamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

6 §

Pääluottamushenkilölle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimi henkilön palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvis tä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen liittyvät tiedot.

2. Pääluottamushenkilöllä on oikeus säännöllisin vä liajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, saada tiedot kirjankustannusyrityksen työvoimasta, sen jakautumisesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa-aikaiseen ja tarvittaessa työhön tulevaan henki lökuntaan sekä toimitushenkilökunnan ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä kirjallisesti.

3. Pääluottamushenkilölle annetaan kerran vuodes sa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pääperiaatteista.

4. Pääluottamushenkilöllä on oikeus kerran vuodes sa saada työnantajalta työehtosopimuksen sovelta misen piiriin kuuluvista työntekijöistä seuraavat tie dot:

• Toimihenkilön etu- ja sukunimet

• Organisatorinen osasto

• Nimike

• Palkkaryhmä

• Työsuhteen sovittu kesto

• Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

SOVELTAMISOHJE:

Luottamushenkilön tulee luovutuksensaajana luovutettu jen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä täyttää rekiste rinpitäjälle asetetut henkilötietolain mukaiset velvoitteet. Työnantajan on huolehdittava siitä, että luottamushenki löllä on lukittava kaappi tai muilla keinoin mahdollisuus säilyttää saamansa tiedot salassa. Työnantajalta saatuja tietoja ei saa luovuttaa kolmannelle.

Luottamushenkilötehtävien hoitaminen

1. Pääluottamushenkilölle järjestetään hänen tehtä viensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa palkallista vapautusta työs tä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työaikana tai luottamushenkilön toiminta muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana estää luottamushenkilön säännöllisen työn suoritta mista, ei tämän johdosta luottamushenkilön ansio säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos pääluottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai sesta lisäkorvauksesta.

8 § Lisäkorvaus

Pääluottamushenkilölle maksetaan luottamushenki lötehtävän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidot tu työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevien toimihenkilöiden lukumäärään. Korvaus lasketaan pääluottamushenkilön henkilökohtaisesta kuukausi palkasta seuraavasti:

Toimihenkilöiden lukumäärä Lisäkorvaus

jan aloitteesta. Mahdolliset muutokset otetaan huo mioon seuraavan kalenterikuukauden 1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamushenkilön henki lökohtaisesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly la kiin tai työehtosopimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä mak settavia korotuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai lomapalkan korotusta laskettaessa.

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamushenkilölle vuo siloman ja sairauden ajalta, mikäli hän hoitaa pää luottamustehtävät tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että pääluottamushenkilölle valittu varahenkilö toimii tämän sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikol ta, jonka sijaisuus kestää.

9 §

Luottamushenkilön koulutus Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen vä lillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Pää luottamushenkilön on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on asemansa vuoksi osallistuttava Suomen Journalis tiliiton, siihen kuuluvan yhdistyksen tai osaston jär jestämään tilaisuuteen, siten kuin liittojen välisessä koulutustoimintaa koskevassa sopimuspöytäkirjassa tarkemmin on määrätty.

10 § Toimitilat

Luottamushenkilökorvausta määriteltäessä otetaan toimihenkilöiden lukumäärässä huomioon kaikki tä män työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevat va kinaiset toimihenkilöt sekä vähintään vuoden pitui sissa määräaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on toimihen kilöiden lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkorvauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voi daan tarkistaa joko luottamushenkilön tai työnanta

Työnantaja järjestää pääluottamushenkilölle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamushenkilötehtäviä var ten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käy dä luottamushenkilötehtävien hoitamista varten vält tämättömät keskustelut.

LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista koske vien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tä män sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 § Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voi massa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädet tyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestäessä lomautusperustetta ja lomautusilmoitus ta koskevien säännösten tai määräysten estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 § Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoimin talakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukai

nen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, al kamisajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on va rattava työntekijälle tai luottamushenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkosel vitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakko selvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 § Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vä hintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoitus aika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työnte kijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian omaisen luottamushenkilön kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainit tua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kes to tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa vel vollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen

ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uu siin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttami sen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siir tää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautus ilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jon ka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lo mautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee pe rustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimuk selle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvol linen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työn tekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työnteki jälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toi sen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusil moitusaikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällai sen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sa mojen periaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman ir tisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuk sen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päi vää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisano misajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmak supäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitty vänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoittei den vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sel laisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedel lytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työn tekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn

asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet ko konaisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamushenkilöä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toi mitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mah dollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai säh köisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vas taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivä nä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisel la vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, kat sotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoituk seen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuk si aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

11 §

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika enintään vuoden 14 päivää yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi västä.

4. Työntekijä ja työnantaja voivat kirjallisesti sopia irtisanomisajasta.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomis aikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomis aikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle ker takaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou dattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa vaksi.

§

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päätty mispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat ir tisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työn tekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnös tä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muu ta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän ras kaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työn antaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteel la vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Tätä määräystä noudatetaan osana työehtosopimus ta sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa työsopimuslain 7 luvun 9 §:ssä.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työnteki jän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii doissa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamushenkilölle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtu vasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamises ta ilmoitetaan luottamushenkilölle.

17 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijäl leen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukau den kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla pai kalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työn tekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviranomaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedus telun perusteella, onko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvolli suus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkato distus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työ ehtosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

18 §

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritet tu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijäs tä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa noa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työ sopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoit taa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisanonut työsopimuksen tämän sopimuksen vas taisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyk sittä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työnte kijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusil moituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään mikäli mahdollista irti sanomisajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai sesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa rii dassa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimie lisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitelty, tarvittaessa myös liittojen välisessä väli miesoikeudessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomio istuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet py ritään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mi käli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenet telystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §

Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä män sopimuksen 8 §:ssä määriteltyjen irtisanomis perusteiden vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mu kaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvi tyssakkoa tämän sopimuksen menettelytapamää räysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo mioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi sesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltä essä.

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jat ko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opintovapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhtei sesti järjestettyä koulutusta työpaikalla.

2 § Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa var ten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

• tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

• viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

• työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

• koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkaisemisen edistäminen

• koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 § Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Koulutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteis suunnittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-menettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutustoimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin kou lutustilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa kou lutuksen aiheuttamina suoranaisina kustannuksi na matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuulu vat kulut. Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuh delisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korva taan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja mak setaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintame nettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asi anomaista henkilöstöryhmää edustavan luottamus henkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen tarpeet voi daan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestä mille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseil le annetaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saa vat pääluottamushenkilö, varapääluottamushenkilö, luottamushenkilö, varaluottamushenkilö ja ammat tiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vä hentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelu asiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal

listua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähen tämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tun tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työnantajan on ilmoitettava pääluottamushenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntu vaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoi nen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus ten korvauksena liittojen välillä vuosittain sovittavan ateriakorvauksen.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukau den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli sesti työnantajan ja pääluottamushenkilön kesken.

7 § Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuis koulutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyy det alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän kä siteltäviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laaditta va muistio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

LUKU

SOPIMUS KUSTANNUSTOIMITTAJIEN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kehittää ja yl läpitää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa siten, että se vastaa yrityksen julkaisutoiminnan ke hitystarpeita.

Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityk sen taloudellisesta tilanteesta, kehityssuunnitelmis ta ja yrityksessä työskentelevien koulutustarpeista. Tuloksellinen yrityksen ja yksilön yhteiset edut toteut tava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutustarpeen hyväksymiseen ja siihen sitoutu miseen. Koulutustarvetta seurataan aktiivisesti ja säännöllisesti ja pyritään huolehtimaan koulutuksen kohdentumisesta tasapuolisesti.

Liitot kartoittavat alaan liittyvää koulutustarjontaa ja pyrkivät vaikuttamaan sen määrään ja laatuun siten kuin yrityksissä ilmenevät henkilöstön kehittämistar peet edellyttävät. Liitoissa kehitetään koulutuksen tietopankkia ja aineistoa koulutussuunnitteluun liit tyvien kehityskeskustelujen tueksi.

1. Koulutussuunnitelma

Yrityksessä tehdään vuosittain toimituksellisen hen kilöstön koulutussuunnitelma yhteistyössä henkilös tön kanssa. Henkilöstön vaikutusmuodoista sovitaan paikallisesti. Jos yrityksessä on koulutustoimikunta, se käsittelee koulutusasiat. Koulutussuunnitelma si sältää tarpeiden määrittelyn ja vuosittaisen toteutta misohjelman, josta laaditaan budjetti. Koulutuksen suunnittelussa käytetään apuna esimerkiksi kehitys keskusteluja ja henkilöstön omia aloitteita.

Koulutussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa sekä yksilöinä että ryhminä niin, että se vastaa jul kaisun muutos- ja kehitystarpeita. Oikeus koulutuk seen tulee toteuttaa tasapuolisesti ottaen huomioon toimihenkilön osaaminen ja työn kehittämistarpeet.

2. Oikeus koulutukseen

Toimihenkilöllä on oikeus keskimäärin kahden päivän koulutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Oikeus voidaan siitä paikallisesti sopien toteuttaa myös ennen oikeuden täysimääräistä karttumista edellä todettu tasapuolisuus huomioon ottaen. Kou lutusaika käytetään tarkoituksenmukaisina jaksoina

yhteisesti sovittavalla tavalla viiden vuoden kulues sa. Koulutuksen toteutumista on seurattava siten, että ilman erityisiä perusteita tai sopimusta koulu tukseen osallistumiseen ei muodostu yli viiden vuo den katkosta.

Koulutus voi käsittää ammatillista perus-, täyden nys- tai uudelleenkoulutusta. Se voidaan toteuttaa yrityskohtaisena tai ulkopuolisena koulutuksena tai tarvittaessa itsenäisenä opiskeluna.

Työnantaja maksaa koulutusajalta säännöllisen työ ajan palkan. Työnantaja korvaa koulutuksesta aiheu tuvat kustannukset. Koulutukseen osallistuminen ei vähennä alallaoloaikaa palvelusvuosilisiä ja vuosilo mia laskettaessa. Koulutusajalta ansaitaan vuosilo maa.

Muusta jatko- ja täydennyskoulutuksesta on erikseen sovittava osapuolten kesken.

Tämä sopimus tuli voimaan 1.2.2003.

TYÖSUOJELUSOPIMUS – Yleinen osa

1 § Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työpaikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupääl likön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuo jeluvaltuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 § Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpai kan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työ suojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamushenki lö/yhdysmies osallistua edustamansa henkilöstöryh män osalta työsuojelua koskevien asioiden käsitte lyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihin kään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmen tä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhteisen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutet tujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilö asemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskentele viä työntekijöitä.

3 § Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti si ten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmu

kaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotanto laitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryhmät ovat edustettuina ottaen huomioon esiintulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:ien mukaisesti sopia yhteistoiminnan jär jestämisestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamus henkilön tehtävien yhdistämisestä voivat henkilöstö ryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksi kön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistu essa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhtei siin vaikuttavat kysymykset, kuten työtilojen muutok set tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuoje lullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitel lä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

2. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukai suuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtu vaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee käsitellä, ellei pai kallisesti muuta sovita, seuraavat asiat:

• vuosittain toimintasuunnitelma

• työolosuhteiden tilaa, työsuojelututkimusten ja tarkastusten tarvetta

• työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä

• työolosuhteisiin vaikuttavia muutosja uudistussuunnitelmia, ennakoiden mahdolliset ongelmat

• työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämistä

• työterveyshuollon toteutusta ja kehittämistä

• toimenpiteitä havaittujen epäkohtien poistamiseksi

• työsuojeluun liittyvän tarpeellisen aineiston han-kintaa

• sisäisen työsuojelutarkastuksen toimeenpanoa

• lausuntojen antamisen tarvetta

• työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamista yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa

• tiedonkulun toteutusta työsuojeluasioissa

• työsuojelun yleistä kehittymistä.

7 § Säädöskokoelmat

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnanta jan toimesta säädöskokoelma, joka käsittää työtur vallisuus- ja työsuojelulainsäädännön.

LUKU TYÖSUOJELUSOPIMUS – Erityinen osa

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoiminnal le myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työn antajien ja toimihenkilöiden yhteistyön edistäminen.

2. Yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tulee olla hyvin perehtyneitä toimihenkilöiden työsuojelukysy myksiin.

3. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja muu toksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka ei vät ole tämän sopimuksen osia.

2 §

Ajankäyttö ja lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutettu suorittaa tehtävänsä työ ajalla. Ajankäyttö sovitaan työnantajan kanssa. Poik keuksellisesti, tehtäväänsä liittyvän tapahtuman vuoksi, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työ aikaansa tehtävän hoitamiseen myös muuna kuin so vittuna työaikana.

Työajan ulkopuolisista tehtävistä työsuojeluvaltuute tun tulee sopia työnantajan kanssa etukäteen, mikäli se on mahdollista.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työn antajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen määräyksestä tai sattunees ta tapaturmasta.

3. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluval tuutetun tehtävän hoitamisesta lisäkorvaus, joka määräytyy työsuojeluvaltuutetun edustaman henkilö määrän mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimihenkilöiden Kuukausikorvaus kokonaismäärä euroissa 1.6.2020

10–24 51 € 53 € 25–50 64 € 66 € 51–100 77 € 80 € 101–200 89 € 92 € yli 200 102 € 105 €

Muutoin lisäkorvaukseen noudatetaan, mitä luotta mushenkilölle maksettavasta lisäkorvauksesta on työehtosopimuksen 10 luvussa määrätty.

3 § Toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoi tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tar vikkeiden säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten vält tämättömät keskustelut.

4 § Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomau tetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluval tuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskey tetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuute tulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään nöstä kuitenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimus lain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimihenki löiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää räyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla tois tuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnal le tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työ suojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtä vänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vä hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Kor vaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimin tayksikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöi den yhteismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojelu asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

5 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkais tuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laadit tava yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoon ohjaussopimusmallin pohjalta.

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päih teiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaa linen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoi toon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista siten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai mui ta yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamispe rusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokai selle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoito paikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohja uksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnte kijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuh teeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteys henkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Sa malla selvitetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjär jestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitos hoitoon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mu kaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamises ta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huolehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suos tumuksensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanva raus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus kes kustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mah dollisuuksista ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenki löllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitoso pimuksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoi toonohjattavan nimenomaista lupaa saa muille il maista tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seik koja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toimenpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäy tön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaik kiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikalli sista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilauta kunta, A-Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoi tokoti, huoltoala, AA-Ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvot telutoimikunnassa.

LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalu een ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraa va 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työpai kalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tar vittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta mat kustamisesta maksetaan ansionmenetyksen korva us.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käyte tyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enin tään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäi vänä.

4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan kor vausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyttä en kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tun tipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lue ta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymis tä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huo mioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtun tijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan enim

mäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työaikatilastoinnissa lue ta varsinaisiksi työtunneiksi.

8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavassa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtä viensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo rittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyl tä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeel liset kustannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh dan 7. mukainen valtion matkustussääntöön perus tuva kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor keampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamises ta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtu vasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liik kumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes tänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäivära ha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnan taja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Ko kopäivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ate riaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivä rahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulku väline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäes sä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokau si ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaan päiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työnte kijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai ho tellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan (täysihoito).

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavas sa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa mak suttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounasse telillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työnan taja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustannuk set korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustus säännöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäis määriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikä li paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotelli korvausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijas ta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. www.vero.fi).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan luottamushenkilön kanssa sopia toisin edel lyttäen, että yhteisesti todetaan etujen kokonaisuute na ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehto sopimuksen luvussa on määrätty.

MEDIALIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

Aika 30.8.2022

Paikka Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Journalistiliitto Hanne Aho, pj. Jonna Ahti Maaria Pätsi Aino Rajala Tiina Talvitie Eveliina Tuominen

Medialiitto Elina Nissi Inkeri Huotari Kaisu Kiiskilä Minna Elo, siht.

Sovittiin, että liittojen välillä 31.8.2022 asti voimas sa oleva Medialiiton ja Suomen Journalistiliiton väli nen kustannustoimittajien työehtosopimus uudiste taan seuraavin lisäyksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.9.2022–31.3.2024.

2. Palkankorotukset

Palkkoja korotetaan seuraavasti:

1.12.2022

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 48 euron suu ruisella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korote taan 48 eurolla kutakin.

Vuosi 2023

Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan 28.2.2023 mennessä palkankorotuksista ajalle 1.5.2023–31.3.2024. Mikäli neuvottelutulosta ei saavuteta 28.2.2023 mennessä, työehtosopimuksen voimas saolo päättyy 30.4.2023, ellei toisin sovita.

Osapuolet sitoutuvat siihen, että palkankorotus ajalle 1.5.2023–31.3.2024 sisältää yrityskohtaisen erän.

3. Sopimuksen soveltamisala

Lisätään ensimmäiseen kappaleeseen tarkennus, et tä työehtosopimuksen piiriin kuuluu kustannustoimit tamiseen liittyvä toimituksellinen työ, joka sisältää kustannusaineiston toimituksellista toteuttamista, sisältömuokkausta ja tarkistusta ”julkaisumuodosta riippumatta”.

Uusi teksti:

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu sellainen Medialiiton jäsenyrityksissä tehtävä kustan nustoimittamiseen liittyvä toimituksellinen työ, joka sisältää

kustannusaineiston toimituksellista toteutta mista, sisältömuokkausta ja tarkistusta julkai sumuodosta riippumatta, kuva- ja äänitesuunnittelua, tuotteiden visuaalista ulkoasun suunnittelua ja materiaalin valmistusta.

Tehtäviin voi kuulua myös mm.:

yhteydenpito kirjailijoihin, tekijäryhmiin, avusta jiin, muihin sisällöntuottajiin ja teknisiin toteut tajiin sekä heidän toimintansa ohjausta ja aika taulullista koordinointia,

osallistumista kustannustuotteiden ja tekijöiden valintaan

osallistumista kustannustuotteiden markkinoin nin suunnitteluun ja toteutukseen.

Soveltamisalan piiriin eivät kuulu sellaiset henkilöt, joihin sovelletaan ylempien toimihenkilöiden työeh toja.

4. Työaikamääräykset

Liukuva työaika

Muutetaan liukuvaa työaikaa koskevan 3.1.9 kohdan ensimmäinen kappale vastaamaan työaikalain 12.1 §:ää.

Uusi teksti:

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvasta työ ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. So vittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja liukumaajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enim mäiskertymästä.

(TAL 12.1§)

Tätä määräystä noudatetaan osana työehtosopimus ta sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa työaikalain 12.1 §:ssä.

Varallaolo

Lisätään työehtosopimuksen 3. lukuun kohta varal laolosta:

Uusi kohta:

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aika

na työntekijän on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaoloai kaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskel tava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymispe rusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työnteki jän tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen mää rässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(Varallaoloa koskeva työaikalain 4 §:n määräys ei ole työehtosopimuksen osa. Määräystä noudatetaan sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa työ aikalaissa.)

5. Lomat

Talviloma

Lisätään työehtosopimuksen 5.3 kohtaan uusi koh ta koskien talviloman siirtymistä työkyvyttömyyden vuoksi:

Uusi kohta:

Talvilomasta siirtyy ensimmäiset viisi yhdenjaksoise na annettua päivää, jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön.

6. Sairausaika ja perhevapaat

Sovittiin, että tehdään perhevapaauudistuksesta johtuvat välttämättömät tekniset ja terminologiset muutokset työehtosopimuksen perhevapaita koske viin määräyksiin.

7. Yhteistoimintasopimus

Muutetaan yhteistoimintasopimuksen kohta 3 ja poistetaan sopimuksen lopusta liittojen nimet.

Uusi kohta 3:

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoro puhelun toteuttaminen

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yrityksissä työnantajan on käytävä yhteistoiminta lain 2 luvun mukaisesti säännönmukaista vuoropu helua henkilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien välisessä kokouksessa. Jos vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee yhtä useampaa henki löstöryhmää, yhteistoimintalaki edellyttää, että asia

tulee käsitellä kokouksessa kaikkien niiden henki löstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee.

Vuoropuhelua voidaan käydä esimerkiksi neuvottelu kunnan kokouksissa.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia neuvottelu kunnassa ovat työehtosopimuksen perusteella vali tut luottamushenkilöt sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jä sen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimi tusosaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuu destaan.

Mikäli työpaikalle valitaan neuvottelukunta ja mikä li henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen pe rusteella valittua edustajaa, tällöin kukin henkilös töryhmä valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien suu ruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityk sessä edustettuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksi köiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katso taan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksikköön oma neuvottelukunta.

8. Luottamusmiessopimus

Sovittiin, että luottamusmies-nimike korvataan luot tamushenkilö-nimikkeellä.

9. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Muutetaan 11 luvun 14 § kuulumaan seuraavasti: 14 § Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan ai kana (TSL 7:9)

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työn tekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnös tä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muu ta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen,

katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän ras kaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työn antaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteel la vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Tätä määräystä noudatetaan osana työehtosopimus ta sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa työsopimuslain 7 luvun 9 §:ssä.

10. Koulutussopimus

Muutetaan ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutuk sen ajalta maksettavaa ateriakorvausta koskevaa 5 §:n 3. kohtaa siten, että ateriakorvauksen suuruus sovitaan vuosittain kuten nytkin mutta euromäärää ei enää kirjata työehtosopimukseen. Ateriakorvauksen suuruus vuonna 2022 on 26,21 euroa.

Uusi teksti:

Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oi keutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus ten korvauksena liittojen välillä vuosittain sovittavan ateriakorvauksen.

11. Editio

Työehtosopimuksen kohdasta 3.4.3 poistetaan siir tymäkautta koskevat kappaleet (vanhan työaikalain mukainen ylityökiintiö). Kohdasta 8.1.2 poistetaan ylityön enimmäismäärän ja tarkastelujakson nosta minen paikallisesti sopien.

Muutetaan työehtosopimuksen 1.1 kohdassa ”Vies tintäalan Keskusliitto” Medialiitoksi.

Vakuudeksi

Minna Elo sihteeri

MEDIALIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

ASIAHAKEMISTO

A

Adoptio 6.3

Alallaolo 5.1, 7.7, 13

Alkoholi 16

Allekirjoituspöytäkirja 18

Ammatillinen kehittämisohjelma (KAKO) 13

Ammatillinen koulutus 12, 13

Ansiomenetyksen korvaaminen6.2, 6.8, 10.7, 15.2

Apuraha 7.7

Arkipyhä 3.2, 3.5

Aseeton palvelu 7.2

Asevelvollisuus 7.2, 7.3

Asiantuntijatehtävät 4.1

Ateriakorvaus 12, 17.4

Avioliittoon vihmikispäivä 6.8

Ay-koulutus 12.5

E

Ennakonpidätys 7.1

Erimielisyyksien selvittely 8.1, 8.2, 8.3, 8.4

F

Freelance-toimittajat 5.1, 10

H

Harjoittelijat 4.1, 4.2

Hautajaiset 6.8

Helatorstai 3.2

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa 4.4

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi 4.5

Henkilöstön edustaja 9

Hoitoonohjaus 16

Hoitovapaa 6.4

Hotellikorvaus 17.5, 17.6

Hyvä neuvottelutapa s. 5

Hälytysluonteinen työ 3.6

Hälytysraha 3.6

I

Irtisanominen 7.8, 8.2, 11

Irtisanomisajan laiminlyönti 11

Irtisanomisajat 7.8, 11

Irtisanomisen peruste 11

Irtisanomisilmoitus 11

Isyysvapaa 6.5

Itsenäisyyspäivä 3.2

J

Jouluaatto 3.2

1. joulupäivä 3.2

Juhannusaatto 3.2

Järjestötehtävät 7.6

Jäsenmaksujen perintä 7.1

Jäsenmaksut 7.1

K KAKO 13

Kertausharjoitukset 7.3

Kilometrikorvaus 17.3, 17.6 Koeaika 2.1

Kokoontuminen työpaikalla 7.4

Koulutus 12, 13 Koulutussuunnitelma 13.1

Koulutustoimikunta 12.3 Kuolema 6.8

Kuukausipalkan jakaja 3.4, 5.1

L

Lapsen sairaus 6.7

Lepoajat 3.3

Liikkeen luovutus 11

Liukuva työaika 3.1

Loman ansainta 5.1

Loman antaminen 5.1

Lomapalkka 5.1

Lomaraha 5.2

Lomautus 11

Lomautusilmoitus 11

Lomautusilmoitusajan laiminlyönti 11

Loppiainen 3.2

Luottamushenkilön lisäkorvaus 10.8

Luottamushenkilön työsuhdeturva 10.4

Luottamushenkilö 3.1, 10

Luottamushenkilövaalit 10.3

Luottamushenkilövapaa 10.7

Lyhyt tilapäinen vapaa 6.8

Lääkärissäkäynti 6.2

M

Majoituskustannukset 17.5

Matka-ajan korvaus 17.3

Matkajärjestelyt 17.1

Matkakustannukset 17.3

Matkavuorokausi 17.1, 17.3

Matkustamisaika 17.2

Merkkipäivä 6.8

Muutokset työtehtävissä 2.2

Määräaikaiset työsopimukset 2.1

N

Neuvotteluesitys 8.2, 9, 11 Neuvottelujärjestys 8.2 Neuvotteluvelvollisuus 11

O

Opetustehtävät 7.7

Opintoihin liittyvä harjoittelu 4.1

Opintomatka 7.7 Opintovapaa 7.7, 12

P

Paikallinen sopiminen 8.1, 11, 14 Paikalliset sopimukset 3.1, 3.3, 3.4, 3.5, 3.7, 5.1, 5.2, 5.3, 8.1 Palkanmaksu 4.3

Palkaton vapaa 7.7 Palkkaus 4

Perheenlisäys 6.7

Perhevapaat 6

Perusluokitus 4.1

Purku 10, 11

Päivystys 3.7 Päivärahat 17.3, 17.6

Pääluottamushenkilö 10 2. pääsiäispäivä 3.2

R

Raskaus 6.3, 11

Rauhanturvaamistehtävät 7.2

Ruokailutauko 3.3

Ryhmähenkivakuutus 7.5

S

Sairaus 6.1, 6.6, 6.7

Sairausajan palkka 6.1

Sairauspäiväraha 6

Sairausvakuutuskorvaukset 6.6

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 8.6

Siirtyminen toisiin tehtäviin 2.2

Siviilipalvelus 7.2

Sopimuksen soveltamisala 1.1

Sopimuksen voimassaolo 1.2

Sunnuntai 3.3, 3.5

Sunnuntaityö 3.5

Sunnuntaityökorotus 3.5

Syntymäpäivä 6.8

Säännöllinen työaika 3.1

Säästövapaa 5.1

T

Takaisinottaminen 11

Talviloma 5.3

Talvilomakorvaus 5.3

Talvilomapalkka 5.3

Tapaninpäivä 3.2

Tapaturma 6.1

Tehtävien vaativuus 4.1

Tietojen antaminen luottamushenkilölle 10.6

Toimitusosasto 10

Tuntipalkka 3.4, 3.6

Työaika 3

Työaikapankki 3.7

Työajan pidentäminen 3.8

Työkyvyttömyys 6.1

Työpaikkaterveydenhuolto 6.2

Työrauha 8.2, 8.5 Työsopimus 2.1, 2.2

Työsuhteen ehtojen muuttaminen 2.2

Työsuojelu 14, 15 Työsuojeluasiamies 14.3, 15.4 Työsuojelukoulutus 12.5 Työsuojelupäällikkö 14.1

Työsuojeluvaltuutettu 14.1, 14.2, 15 Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus 15.2

Työtuntijärjestelmä 3.1

Työvoiman vähentämisjärjestys 11 Työvuorojärjestelmä 3.1

U

Ulkomaan päiväraha 17.3, 17.6

Uudelleen sijoittaminen 11 Uudenvuodenaatto 3.2 Uudenvuodenpäivä 3.2

V

Valvontavelvollisuus 8.4 Vanhempainvapaa 6.4 Vapaapäivä 3.2

Vapunpäivä 3.2 Varallaolo 3.9 Viikkolepo 3.3 Viikkoylityö 3.2, 3.4 Voimassaolo 1.2 Vuorokausilepo 3.3 Vuorotyö 5.3 Vuosiloma 5.1, 7.6, 7.7 Vuosiloman siirtäminen 5.1 Vuosilomapalkka 5.1 Vähimmäispalkka 4.2 Välimiehet 8.1, 8.2, 8.3

Y

Yhteistoiminta 9, 14.4, 14.5 Yhteistoimintamenettely 9 Yksi ylityökäsite 3.4 Ylityö 3.4 Ylityökorvaus 3.5 Yrityskohtainen erä 4.2 Yt-laki 9 Yöpymisraha 17.5, 17.6 Yötyö 5.3

Ä

Äitiysvapaa 3, 6.3, 6.4, 11 Äitiysvapaan palkka 6.3 Äitiyspäiväraha 6.3, 6.4, 6.6 Äitiysraha 6.3, 6.6