Pollari 2/2018

R AU M A N S ATA M A N A S I A K A S L E H T I 2 /2 0 18

Rauman satama panostaa sujuvaan konttiliikenteeseen TÖISSÄ SATAMASSA:

Nosturinkuljettaja pelaa tetristä tonnien konteilla Merimieskirkko tarjoaa voimia ja villasukkia

2 POLLARI 2/2018

PÄÄKIRJOITUS

Katse horisonttiin - eteenpäin!

R

auman satama haluaa mennä eteenpäin, kehittyä ja kasvaa.

Vuoden 2018 investoinnit ovat osoittaneet, että vain rohkealla ja päämäärätietoisella kasvulla kehittyminen on mahdollista ja siksipä investoimme jatkossakin. Uusi konttiterminaali on avattu ja sen myötä kasvatettu sataman vetovoimaisuutta ja toimintamahdollisuuksia.

Seuraava suuri askeleemme on Järviluodon alue. Olemme lokakuussa 2018 aloittaneet alueen yleissuunnittelun ja samaan aikaan Rauman kaupungin asemakaavoitus alueelle on saanut alkunsa. Tavoitteena on ottaa alue käyttöön tarvittaessa vuoden 2025 jälkeen.

Suunnittelu on siis aloitettu hyvissä ajoin, edellisistä projekteista ja niiden harvinaisen pitkistä valitusajoista oppineena.

Järviluoto tuo Rauman talousalueelle kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa noin 100 hehtaaria uutta toimitilaa. Tällä hetkellä suunnittelun ja kaavoituksen piirissä on kyseisestä kokonaisuudesta 60 hehtaarin alue.

Tilaa tarvitaan, jotta satamatoimintoja voidaan kasvattaa tarpeen vaatiessa ja näin mahdollistaa myös omalta osaltamme Rauman alueen kasvua. Uuden alueen myötä juuri houkuttelevuus paranee ja siksi alueen yleissuunnitelman tuleekin olla yleispiirteinen; sen tulee taipua moneen. Nykyään Rauman satamassa on rakentamatonta tilaa vain noin kahden hehtaarin verran, eikä se riitä houkuttelemaan isoja toimijoita meille. Toki meillä on vielä mahdollisuus rakentaa kantasataman yhteyteen kenttätiloja Petäjäksen alueelle noin viiden hehtaarin verran.

R a u m a n s a t a m a ko ko n a i s u u dessaan on erittäin toimiva; kulkuyhteydet pelaa, osaamista löytyy ja kauppa käy. Rauman kautta on s a a v u t e t t a v i s s a ko ko m a a i l m a .

Me haluamme luoda osaamiselle arvoisensa puitteet ja näin kasvattaa paitsi alueen yritysten liiketoimintaa, myös niiden kapasiteettia työllistää.

Vuoden 2018 osalta haluamme kiittää yhteistyökumppaneitamme, henkilökuntaamme ja kaikkia sidosryhmiä. Meillä on ilo olla yksi Rauman suurimmista toimijoista ja ylpeästi lunastamme lupauksemme alueen kehittyvyydestä jatkossakin.

Kulunut vuosi on ollut onnistunut ja seuraavakin näyttää hyvältä.

Nostetaan siis katse ruorista ja suunnataan se kohti horisonttia, niin kuin alallamme on tapana sanoa.

Hannu Asumalahti hannu.asumalahti@portofrauma.com toimitusjohtaja Rauman Satama Oy

Luotsit lähtevät liikkeelle päivin öin ja ympäri vuoden. yöaikaan. Lisäksi päivystysvuorot ovat viikon mittaiset, Kauko toteaa.

–Pahimmissa olosuhteissa, kun laivoille siirtyminen tai väylällä pysyminen on mahdotonta, luotsaus voidaan kuitenkin keskeyttää.

Tällaisia tapauksia on vuosittain Raumalla 3–4, hän huomauttaa.

Rauma on Kaukon mukaan tyypillinen suomalainen satamaväylä, mutta sisältää myös uutta.

–Uusi keväällä vihitty syväväylä on hyvin merkitty ja väylänpitäjä on sijoittanut sille myös älyominaisuuksia. Pystymme muun muassa etäohjaamaan turvalaitteiden valoja, hän kertoo.

Luotsit varmistavat meriliikenteen sujumisen

F

innpilot on valtion omistama yhtiö, joka vastaa luotsauksesta Suomen satamissa.

Rauman luotsiasema on Selkämeren luotsausalueen pääpaikka, josta käsin hoidetaan vuosittain vajaa 1700 luotsitehtävää. Rauman aseman lisäksi alueeseen kuuluvat myös Kaskisten ja Porin luotsiasemat. Rauman ja koko luotsausalueen päällikkönä eli alueluotsivanhimpana toimii Klaus Kauko.

EI VAIN LAIVOJEN OHJAUSTA

Luotsit ovat perinteisesti ohjanneet alukset satamiin ja sieltä pois,

mutta Kaukon mukaan ihmisillä ei ole Finnpilotin toiminnasta kovin selkeää kuvaa.

–Satelliittiaikakaudella siirtyminen pisteestä A pisteeseen B ei ole enää mikään ongelma, vaan luotsin työhön liittyy paljon muutakin, hän kertoo.

–Jääolosuhteissa toimiminen, laituriin kiinnittyminen, mahdollisten avustavien hinaajien käyttö, sekä yhteistyö satamaoperaattoreiden kanssa. Luotsaukseen kuuluu monta osa-aluetta, joissa luotsi toimii merenkulun asiantuntijana, tur vallisen toiminnan rajojen asettajana ja yleisesti toiminnan

sujuvoittajana, Kauko kuvailee.

–Luotsi on osaltaan satamaan tulevan ja sieltä lähtevän laivaliikenteen järjestelijä, joka varmistaa että liikenne sujuu kitkatta ja turvallisesti kaikissa tilanteissa, hän tiivistää.

KOVAA TYÖTÄ VAATIVISSA OLOSUHTEISSA

Vaikka luotsin työ on muuttunut vuosikymmenten varrella, on työn luonne pohjimmiltaan entisellään.

–Luotsit lähtevät liikkeelle päivin öin ja ympäri vuoden, kovissakin olosuhteissa. Sataman aikataulujen vuoksi suuri osa työstä painottuu

NÄKYMÄTÖNTÄ, MUTTA TÄRKEÄÄ

Vaikka luotsit tekevät päivästä toiseen tärkeää työtä liikenteen sujuvuuden eteen, jää heidän panoksensa Kaukon mielestä hieman pimentoon.

–Meidän pitäisi pystyä kertomaan toiminnastamme laajemmin ja tehdä siitä näkyvämpää, hän pohtii.

–Kiinnostusta kuitenkin on, sillä sataman avointen ovien päivänä meidän aluksillamme on riittänyt yleisöä jonoksi saakka. Ehkä toimintamme on turhan arkista. Kun kaikki toimii, ei siitä synny otsikoitakaan, hän päättää.

POLLARI 2/2018 3

Osaava konttivarikko voi säästää asiakkaille selvää rahaa.

Depot Service Rauma Oy pitää konttiliikenteen pyörimässä

D

epot Service Rauma Oy:n toiminta Rauman satamassa on ulospäin melko näkymätöntä, mutta ensiarvoisen tärkeää.

DSR vastaa asiakkaidensa konttien kunnosta ja sitä kautta liikenteen häiriöttömästä sujumisesta. Sillä jokainen päivä, jonka kontti seisoo tyhjänä, tuottaa kontin omistavalle varustamolle kuluja.

KONTTI LIIKKUU SATAMAAN JA SIELTÄ ULOS VIIKOSSA

DSR tarkistaa, puhdistaa ja tarvittaessa kunnostaa kaikki asiakkaidensa kontit. Kontin kiertoaika Raumalla on noin viikko – korjauksineen. Kun kontteja saapuu satamaan päivittäin satoja on selvää, että prosessin pitää olla huippuunsa hiottu.

–Vaikka kontti näyttää ulospäin yksinkertaiselta metallilaatikolta, on siinä huima määrä komponentteja, jotka tarkastajan pitää käydä läpi ja raportoida asiakkaalle, kertoo DSR:n toimitusjohtaja Marc Mellin.

–Se vaatii kontintarkastajalta paljon ammattitaitoa ja pelisilmää, koska eri varustamot ja jopa kuljetettava rahti vaikuttavat kontille tehtäviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi kierrätysteräs, puutavara tai hienopaperi edellyttävät kontin

kunnolta ja puhtaudelta eri asioita, hän kuvailee.

Konttiraportit ja korjausarviot kuvineen ovat asiakkaan ruudulla heti, kun kontti on fyysisesti tarkastettu. Tässä on tapahtunut huimaa kehitystä verrattuna entisaikoihin, jolloin kuvat konttivaurioista ensin kehitettiin ja sitten postitettiin asiakkaille – jopa toiselle puolelle maapalloa.

–Olemme panostaneet paljon organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon, eli EDI-yhteyksiin, jotta yhteydenpito olisi mahdollisimman sujuvaa, Mellin kertoo.

OSAAVA KONTTIVARIKKO SÄÄSTÄÄ ASIAKKAAN RAHAA

Varustamoiden välinen kilpailu ja jatkuva säästöjen etsiminen heijastuu myös alihankkijoihin. Osaava konttivarikko voi kuitenkin säästää asiakkaille selvää rahaa.

–Yleinen tarkastusstandardi edellyttää konteilta mm. moitteetonta puhtautta lastista riippumatta. Jos jokainen kontti huollettaisiin orjallisesti sen mukaan, kasvaisivat asiakkaan kulut valtavasti, Mellin avaa.

–Koska tunnemme asiakkaan ja rahdin tarpeet, voimme mitoittaa konttien ylläpidon sopivalle tasolle,

emmekä käytä asiakkaidemme aikaa ja rahaa ylimääräisiin huoltoihin.

Asiansa osaavat tarkastajat ovat tässä avainasemassa, hän täsmentää.

KONTTI ON RAHDIN UUSI STANDARDI

Konttiliikenne on viime vuosikymmeninä kasvanut rajusti ja kontista onkin tullut uusi logistiikkastandardi, joka määrittää muun muassa tuotteiden ja pakkausten kokoa.

Myös Rauman sataman kautta kulkeva puutavara ja sellu ovat siirtyneet entistä enemmän kontteihin.

–Konttiliikenteen kasvu on tuonut myös ongelmia, kun satama on mitoitettu perinteisille lasteille varastoineen ja terminaaleineen.

Modernin konttisataman vaatimia kenttiä on ollut hankala löytää, mutta pikkuhiljaa olemme saaneet kasvatettua tilojamme. Lisäksi tilan niukkuus on pakottanut meidät tehokkaiksi, mistä on pitkällä tähtäimellä ollut hyötyä, Mellin puntaroi.

TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA

Vaikka tilat ovat ajan saatossa kasvaneet, joudutaan kontteja yhä pinoamaan jopa kahdeksaan kerrokseen.

Työ vaatiikin erityistä huolellisuutta

ja vankkaa ammattitaitoa.

–Kokeneet trukkikuskimme ovat ehdoton edellytys, että työ ahtaassa tilassa yli 20-metristen konttipinojen keskellä toimii ripeästi ja turvallisesti, Mellin kiittelee.

Myös kalustoon ja työolosuhteisiin on kiinnitetty huomiota.

–Trukkikalustomme on ympäristön ja kuljettajien ergonomian kannalta parasta, mitä markkinoilla on tarjolla. Lisäksi konttivarikon sisä- ja ulkovalaistus on päivitetty LED-tekniikkaan, Mellin listaa.

–Ympäristöystävällisen kaluston lisäksi konttikorjaamon jätteet kierrätetään ja kontinpesuvedet käsitellään. Nämä ovat tärkeitä asioita paitsi meille, myös asiakkaillemme, hän toteaa.

YHDESSÄ PAREMPI SATAMA

Rauman satamaa Mellin kiittää toiminnan ja tilojen kehittämisestä alueen yritysten tarpeisiin.

–Kenttäalueiden ja laitureiden kasvatus on ollut juuri se, mitä satama tarvitsee pystyäkseen kilpailemaan teollisuuden tavaravirroista myös tulevaisuudessa. Me haluamme olla jatkossakin tekemässä Raumasta parempaa satamaa osana pitempää toimintaketjua, Mellin päättää.

4 POLLARI 2/2018

LEHTINEN TIMO, EUROPORTS:

Uusi konttiterminaali toiminnan kasvun mahdollistajana

Konttiterminaalin laajennus

Petäjäs 2 & 3

Petäjäs 4

Konttilaiturin laajennus

P

ositiivinen ”pöhinä” on aistittavissa Europortsin Timo Lehtisen haastattelun yhteydessä. ”Kuuluu ihan hyvää” hän tokaisee iloisesti, ”uuden konttiterminaalin sekä muiden Rauman sataman investointien, kuten syvennetyn väylän ja uusien tilojen Petäjäs 2 ja 3 hankkeiden myötä, on moni asia mennyt meillä eteenpäin”.

Eteenpäin on todellakin menty.

Keväällä 2018 käyttöön vihitty uusi, laajennettu konttiterminaali yllätti myös Lehtisen. ”Terminaalin vaikutukset näkyivät yllättävän nopeasti, heti alkuvuodesta eräs suuri varustamo toi Raumalle

aluksen, jollaista täällä ei oltu ennen nähty” hän muistelee. ”Kyseiseen alukseen mahtui 3500 konttia” hän jatkaa. Laivakoko kasvoi siis välittömästi, kun toimintaedellytykset sille olivat otolliset.

Europortsin liiketoimintaan uuden konttiterminaalin valmistuminen on tarkoittanut toiminnan tehostumista. Kun ennen pystyttiin operoimaan vain yhden aluksen kanssa kerrallaan, voidaan tätä nykyä ottaa kolme alusta samaan aikaan laituriin. Tämä tietenkin auttaa myös Europortsin asiakkaita, kun satama-aika on huomattavasti lyhyempi. ”Satamakielessä puhu-

taan laivan ”kääntymisestä”, kun tarkoitetaan aikaa jonka se viettää satamassa” Lehtinen kertoo. ”Nykyään laivat kääntyvät merkittävästi nopeammin Raumalla” hän naurahtaa.

Konttiliikenne kokonaisuudessaan on Raumalle valtava liiketoiminto. Lähes 80% länsirannikon konttiliikenteestä kulkee Rauman kautta. Länsirannikolla tarkoitetaan aluetta Helsingistä Ouluun, Helsinki tietenkin pois lukien. Kilpailijoiden ratkaisut omissa liiketoiminnoissaan ovat myös parantaneet Rauman asemaa entisestään. Ja uudet investoinnit tuoneet odotuksia vastaavat

toimintamahdollisuudet.

Uusi konttiterminaali on vaikuttanut positiivisesti myös Europortsin henkilöstöön, tietenkin.

Työtur vallisuudestaan erittäin tarkka toimija on reagoinut myös kasvaneisiin toimintaympäristöihin. ”Nykyään esimerkiksi alueelle ei mennä omilla autoilla, vaan yrityksen kulkuneuvoilla, joissa on asiaankuuluvat vilkut ym. varusteet” Lehtinen kertoo. Henkilöstöä on myös voitu palkata lisää positiivisen kasvun myötä.

Investointien vaikutus ja rohkea ote mennä eteenpäin on havaittavissa Europortsin toiminnassa. Ja

POLLARI 2/2018 5

PETÄJÄS 2 JA 3 –HANKKEET LOPPUSUORALLA

Toimintamahdollisuuksia 12 hehtaarin mitalta

A Konttiterminaalin laajennus

Lähes 80% länsirannikon konttiliikenteestä kulkee Rauman kautta. myös he ovat investoineet kuluneen vuoden aikana hurjasti Raumalle. ”Vuosi 2018 tulee olemaan investointien osalta meille yksi suurimmista” Lehtinen kertoo.

”Esimerkiksi 7 miljoonan euron investointimme konttinosturiin viestinee tästä” hän jatkaa.

Katse on tässä vaiheessa vuotta jo tulevaan, johon usko on Lehtisellä kova. Hän uskoo, että konttiterminaalin jo tässä vaiheessa tuoma liiketoiminnan kasvu jatkuu jatkumistaan. Uudet investoinnit ja uusien toimintamahdollisuuksien rakentaminen tekevät monelle toimijalle Rauman satamasta ainutlaatuisen toimintaympäristön. Ja koska Rauman satama pyrkii kehittymään ja kasvamaan koko ajan, kuulunee myös jatkossakin Europortsille ”ihan hyvää”.

n t e ro M ä k i l ä a l o i t t i Rauman Sataman palveluksessa maaliskuussa 2018. Rauman kaupungin katutoimen tuolloinen työpäällikkö aisti sataman kehittymishalun vierailullaan satamassa. ” Katutoimen kanssa käytiin tutustumassa syksyllä 2017, jolloin meille esiteltiin silloisia hankkeita.”

Mäkilä muistelee. ”Aistittavissa oli, että Satamalla on tarkoitus jatkossakin kehittää satamaa ja satama-aluetta eli töitä on myös tuleviksi vuosiksi.” hän jatkaa.

Mäkilän mielikuvat ovat ajan myötä vain vahvistuneet – koko hartiavoimin tehdään töitä. ”Ollaan sitoutuneita, halutaan mennä eteenpäin ja pärjätä tässä kilpailussa.” hän kiteyttää. Mäkilä on tähän mennessä työskennellyt Petäjäs 2 ja 3 hankkeiden parissa. Jatkossa hän on mukana myös muissa alueen rakennushankkeissa.

Petäjäs 2 ja 3 ovat käytännössä louhintatyöstä koostuvia hankkeita, joiden avulla luodaan uusia toimintamahdollisuuksia alueella jo toimiville ja sinne tulevaisuudessa sijoittuville yrityksille. Hanke on tarkoitus saada va l m i i k s i s y y s k u u h u n 2 0 19 mennessä, jolloin ruoppaukset, täytöt sekä kenttärakenteet ovat valmiina. Valmistuessaan hankkeet tuovat yhteensä 12 hehtaaria uutta kenttäaluetta Rauman sataman käyttöön. Turhaan ei

Hanke on tarkoitus saada valmiiksi syyskuuhun 2019. tämäkään alue rakennu. ”Kaikki uuden alueen 12 hehtaaria on jo nyt varattu käyttöön” Mäkilä iloitsee.”

Hankkeen aikataulu näyttää hyvältä valmistumisen kannalta. ”Hankkeen kannalta perusasia eli pilaantuneiden maiden ruoppaus on kokonaan valmistunut” Mäkilä kertoo. ”Saven ruoppaaminen valmistuu marraskuun aikana ja sitä kautta päästään tekemään reunapenkereet ja louhetäyttöä.” hän jatkaa. Määrällisesti tähän mennessä noin kolmannes kalliosta on louhittu eli näiltä osin vaikuttaa että alue valmistuu aikataulussa.

Syyskuussa 2019 tullaan siis näkemään, millaista jälkeä saadaan aikaiseksi puolessatoista vuodessa ja miten uusien toimintamahdollisuuksien rakentaminen auttaa sataman toimintaa.

Varaustilanteen huomioon ottaen, kysyntää uusille alueille on ja kasvuhalut ovat kovat. Mäkilää lainaten; Rauman satamassa halutaan mennä eteenpäin ja pärjätä tässä kilpailussa.

6 POLLARI 2/2018

Rauman satamasta saamme laivattua kokonaisia koneita vientiin, kertoo Tapio Pirinen.

Mantsinen Group löysi Rauman satamasta sillanpään merelle

M

antsinen Group Ltd Oy on kotimainen perheyritys, joka tarjoaa Pohjois-Karjalan Ylämyllyltä käsin sekä logistiikkapalveluita että materiaalinkäsittelykoneita eri teollisuudenalojen tarpeisiin. Syyskuussa 2018 Mantsinen laajensi toimintaansa Raumalle, kun yhtiön kokoonpanoyksikkö aloitti Rauman satamassa.

sia ja tarpeeksi hyvin varusteltuja konepajakiinteistöjä on harvassa, kertoo materiaalinkäsittelykoneista vastaava liiketoimintajohtaja Tapio Pirinen Mantsiselta.

–Raumalta sopiva tila löytyi, joten tartuimme tilaisuuteen, hän lisää.

HARVOIN TARJOLLA

Syy uuden yksikön perustamiseen satama-alueelle on Pirisen mukaan looginen.

–Koneenrakennustoimintamme on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Sen lisäksi, että vientiin menevien laitteiden valmistusmäärät ovat kasvaneet, olemme pyrkineet toimittamaan koneet yhä useammin valmiiksi koottuina. Kokoonpanoyksikön sijainti satamassa mahdollistaa koneiden lastaamisen lähes suoraan kokoonpanohallista laivaan, hän avaa yhtiön strategiaa.

Raumalta on ehtinyt lähteä maailmalle syksyn aikana jo kaksi laivausta.

–Yksi suuri kone toimitettiin Belgiaan ja tässä kuussa lähetimme kuusi konetta Uruguayhyn, Pirinen

Mantsisen materiaalinkäsittelykoneet ovat tuttuja myös Rauman satamassa, jossa niitä käyttää Euroports. Uuden kokoonpanoyksikön perustaminen juuri Raumalle johtui monesta seikasta.

–Kartoitimme selvitysvaiheessa useita eri vaihtoehtoja, mutta satamia, joissa on riittävän kokoi-

Toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin ja keväälle on jo luvassa lisää toimituksia.

PAINOPISTE VALMIIDEN KONEIDEN VIENNISSÄ

luettelee.

–Toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin ja keväälle on jo luvassa lisää toimituksia, hän lisää.

RAUMALTA LÖYTYY KASVUNVARAA

Mantsisella onkin tavoitteena kasvattaa toimintaansa Raumalla nykyisestään. Tällä hetkellä käytössä on puolikas konepajahallista, mutta naapurina tällä hetkellä toi-

miva Rolls Royce luopuu tiloista vuodenvaihteessa, jolloin ne vapautuvat Mantsisen käyttöön.

– Olimme liikkeellä hyvään aikaan, kun löysimme nämä tilat juuri kun Rolls Royce oli pohtimassa niistä luopumista, Pirinen muistelee.

–Jatkossa pystymme kasvattamaan toimintaamme Raumalla entisestään, kun tilaa on enemmän, hän päättää.

KUVAT: Jyrki Saarni

POLLARI 2/2018 7

”Rauman Merimieskirkon myymälästä voi ostaa suklaan ja matkamuistojen lisäksi vaikka villasukat varpaita lämmittämään” kertoo satamakuraattori Eija Tuorila

RAUMAN MERIMIESKIRKKO TARJOAA VOIMIA JA VILLASUKKIA

Ihminen ihmiselle

K LOGISTIIKKAPALVELUITA JA MATERIAALINKÄSITTELYÄ 55 VUODEN KOKEMUKSELLA

Mantsinen Group on toiminut logistiikkapalveluiden parissa jo vuodesta 1963, jolloin veljekset Veli ja Juhani Mantsinen aloittivat yrittäjäuransa kuljettamalla polttopuuta ja tukkeja paikallisille metsäyhtiöille, lämmityslaitoksille ja meijerille.

Jatkossa yhtiö laajensi logistiikkapalveluitaan metsäteollisuudelle sekä että Venäjällä. Nykyään Mantsinen käsittelee noin 25 miljoonaa tonnia pyöreää puuta ja irtotavaraa vuodessa.

Koneenrakennustoiminta alkoi 1990-luvun lopussa, kun Mantsinen alkoi toimittaa hydraulisia materiaalinkäsittelykoneita. Modulaaristen koneiden koot vaihtelevat 70–400 tonnin välillä ja ne tehdään aina tilaustyönä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kokonaisten koneiden toimitus tehostaa toimitusketjuamme vientimarkkinoille, mitä silmällä pitäen myös Rauman kokoonpanoyksikkö perustettiin.

Syksyllä Mantsinen Groupissa toteutui sukupolvenvaihdos, kun toinenkin sen perustajista, Veli Mantsinen jättäytyi hallituksesta eläkkeelle. Samalla yhtiön pääomistajaksi tuli myös toimitusjohtajana toimiva Mia Mantsinen. Yhtiö siis pysyy juurillaan ja perheen johdossa myös jatkossa, vaikka toiminta suuntautuu yhä vahvemmin ulkomaille.

un Eija Tuorila opiskeluaikoinaan etsi työharjoittelupaikkaa monikulttuurisuuden harjoitteluun, ei hän uskonut sen löytyvän Kokkolasta. Näin kuitenkin tapahtui, kun Suomen merimieskirkon Kokkolan toimipisteestä harjoittelupaikka irtosi. Vanhoja harjoittelupäiväkirjoja lukiessaan Tuorilaa huvittaa ”Olin kirjoittanut ensimmäisenä harjoittelupäivänä, että tällaista työtä en kyllä halua koskaan tehdä, pitää olla illatkin töissä” hän naurahtaa. Viimeisen päivän harjoittelumuistiinpanoissa kuitenkin luki ”tämähän on todella hauskaa, taidan hakea tänne kesätöihin”. Ja siitä alkoi Tuorilan ura merimieskirkolla.

Tuorila toimii Rauman toimipisteessä satamakuraattorin tehtävissä. Kahta samanlaista päivää ei ole ja työn itsenäisyys sekä monipuolisuus kiehtookin häntä. ”Joskus hoidan ostoksia merimiesten puolesta, toisinaan juttelen heidän kanssaan niitä näitä messissä” Tuorila kertoo. Työssään hän kokee olevansa ”ihminen ihmiselle” eli henkilö, jolle voi puhua kaikesta taivaan ja maan väliltä. Sellaisistakin asioista, joita ei työkavereiden kanssa tahdo jakaa.

Isot korvat ja pieni suu – sitä on merimieskirkko. ”Suurimmaksi osaksi jutellaan koti-ikävästä, perheistä ja läheisistä” Tuorila kertoo.

Euroopan ulkopuolelta tulevissa aluksissa työskentelevät merimiehet voivat olla pois kotoaan yhdeksän kuukauden ajan kerrallaan. ”Jokainen voi kuvitella, millainen koti-ikävä siinä ehti tulemaan” Tuorila muistuttaa. Mutta esimerkiksi Filippiineiltä tulleilla merimiehillä työn tekeminen mahdollistaa las-

ten koulutuksen yksityiskouluissa ja sitä kautta turvaa heidän tulevaisuutensa. Eli motivaatio työn tekemiseen on todellinen.

Digitalisaation ansiosta yhteydenpito kotiin on tosin helpottunut.

Merimiehet soittavatkin monen monta videopuhelua ja ikäväkin pysyy näin hieman helpommin hallinnassa. ”Silloin 1990-luvulla kun ei ollut kännyköitä ja kirkolle lähetettin kirjeitä” Tuorila muistelee. ”Kännyköiden myötä kirjeiden tulo on kyllä loppunut” hän toteaa.

Merimieskirkolla on seitsemän toimipistettä Suomessa ja viisi ulkomailla. Suomen toimipisteiden tehtävänä on toimia monikulttuurisena tukijana ja siksi työ onkin erittäin kansainvälistä. Ulkomailla toimipisteiden tehtävänä on puolestaan olla pala kotimaata, Fazerin sinisineen ja salmiakkeineen.

Puolet toiminnan rahoituksesta tulee hyväntekeväisyydestä. Ja toinen puoli ansaitaan itse erilaisten myyjäisten ja markkinoiden avulla. ”Raumalla meillä on pieni

puoti, jonka tuotoilla toimintaamme rahoitetaan” Tuorila kertoo. Puodista saa suklaan ja matkamuistojen lisäksi vaikkapa villasukkia merelläoloa lämmittämään. ”Ja sinne saa tulla iltaisin myös istuskelemaan muuten vain” Tuorila kertoo.

Suurimmaksi osaksi jutellaan koti-ikävästä, perheistä ja läheisistä.

Muuttuvassa maailmassa työnkuvat niin laivoilla kuin merimieskirkon osalta tulevat muuttumaan varmasti, mutta yksi on ja pysyy; ihmisen tulee aina olla ihminen toiselle. Isoja korvia ja pientä suuta tullaan varmasti tarvitsemaan jatkossakin.

Eija Tuorila vierailee työssään paljon laivoilla; ”Jutellaan niitä näitä”

Rauman Sataman asiakaslehti 2/18 Pollari on laivan köyden kiinnitystolppa.

Päätoimittaja Tanja Angelova, hallintojohtaja, Rauman Satama Oy Toimittajat Tiina Hämäläinen ja Mikko Jaakkola, Jabadabaduu Kuvat Ari Ahlfors, Rauman Satama Oy, Jyrki Saarni ja Lentokuva Vallas Ulkoasu ja taitto Mikko Ollikainen, Jabadabaduu Paino Rauman Painopiste

Rauman Satama Oy Hakunintie 19 26100 Rauma Puh. +358 (0)2 83711 office@portofrauma.com www.portofrauma.com

TIESITKÖ?

Rauman satamatoimisto on yli 100 vuotta vanha rakennus ja toimi alkujaan lasitehtaan konttorina.

Rauman Sataman henkilöstölle ei ole sattunut työtapaturmia yli viiteen vuoteen.

TÖISSÄ SATAMASSA

Nosturinkuljettaja Toni Nurmi

H

arvalla on toimistostaan yhtä hyvät maisemat kuin Toni Nurmella. 34 metrin korkeudesta avartuu upea näkymä Rauman ylle, vaikkei nosturikuljettaja sitä ehdikään usein ihmettelemään. ”Korkeita paikkoja ei saa pelätä” toteaa Nurmi kysyttäessä ammatin vaatimuksia.” Ja työhön oppii tekemällä, ei missään koulussa” hän jatkaa. Rauman satamassa on 24 nosturinkuljettajaa ja töitä tehdään kahdeksan

Minäkin viihdyn täällä!

tunnin vuoroissa. Itse nosturin päällä ollaan tosin vain kaksi tuntia kerrallaan.

Nosturinkuljettajan työ on kuin jättikokoisen tetriksen pelaamista; silmän tulee tottua tekemiseen, vaikkakin uudessa nosturissa on enemmän tekniikkaa työtä helpottamaan. ”Painolle tulee kyllä hieman sokeaksi, kun nostelee tonnien painoisia kontteja päivittäin” Nurmi toteaa.

Rauman Sataman uudet nettisivut on avattu, tutustu www.portofrauma.com

Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan Rauman sataman toiminta on tuplasti parempaa edelliseen mittaukseen varrattuna.

”Rauman Satama on viime aikoina saanut paljon kovia investointipaketteja, mutta laivatkin ansaitsevat pienen muistamisen Jouluna”.

Arvaa, kuka Rauman Satama Oy:n työntekijä on parran takana. Lähetä arvauksesi osoitteella office@portofrauma.com 16.12.2018 mennessä.

Kaikkien osallistujien kesken arvomme tuotepalkintoja.

Mukavaan Joulunaikaa kaikille lukijoille!

P.S. toimituksen huomautus: Joulupukki on taruolento, eikä näin tarvitse turvavarusteita.