Kokoomus kuntavaaleissa Raumalla

Rauman puolella Lakarin liittymä on toimiva esimerkki

Yritykset pitävät pyörät pyörimässä

Koulutuksessa kaikkea ei voi mitata rahalla

Raumalla säilytettävä riittävät terveyspalvelut

sivu 3

sivu 6

sivut 4–5

sivu 7

Panostetaan Rauman vahvuuksiin

Matias Marttinen Raumalainen kansanedustaja ja ehdolla kuntavaaleissa

Raumalla on vahva imago ihmisten mielissä. Meidät tunnetaan paitsi Vanhasta Raumasta ja rauman giälestä, mutta myös vahvasta elinkeinoelämästä ja korkeakoulutuksestamme. Kotikaupunkiamme tulee kehittää panostamalla vahvuuksiimme.

Meidän pitää saavuttaa paikka Suomen yritysystävällisimpänä kuntana.

Nykyinen hopeasija on täysin mahdollista muuttaa kultaiseksi. Se edellyttää vahvaa elinkeinopolitiikkaa, jolla varmistamme suotuisan toimintaympäristön yksinyrittäjästä suurteollisuuteen.

Tämä on myös paras keino työpaikkojen turvaamiseen.

Rauman on tavoiteltava myös koulutuksen ja tutkimuksen huippua omilla vahvuusalueillaan. Suomen ensimmäinen harjoittelupäiväkoti Pikkunorssi ja SAMKin merilogistiikan tutkimuskeskus ovat esimerkkejä aloista, joilla meidän on mahdollista olla jopa kansainvälisesti houkutteleva osaamiskeskittymä.

Koulutuksessa piilee valtava kasvupotentiaali.

Keskeinen ongelmamme on heikko saavutettavuus. Olemme lähellä merkittäviä kasvukeskuksia, mutta heikkojen yhteyksien vuoksi jäämme näiden kasvun ulkopuolelle. Henkilöjunayhteys Tampereelle ja sujuvaliikenteinen VT8

ovat kärkihankkeitamme, joiden toteuttaminen mahdollistaa paljon myös tulevaisuudessa.

Raumalle tärkeiden hankkeiden läpivienti edellyttää vahvaa edunvalvontaa ja monipuolista yhteistyötä. Kansanedustajana työtäni on toimia siltana kunnallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon välillä ja huolehtia siitä, että äänemme kuuluu eduskunnassa.

Rauman pitää panostaa omiin vahvuuksiinsa. Haluan olla mukana varmistamassa, että nämä vahvuudet tulevat huomioiduiksi.

Kuntavaaleissa juhlitaan demokratiaa Vaalit ovat demokratian juhlaa. Silloin keskustellaan tulevaisuuden suunnasta, arvovalinnoista, siitä miten asioiden pitäisi olla. Demokratiaan on sisäänrakennettu ainutlaatuinen ominaisuus; se kykenee korjaamaan omia virheitään väkivallattomasti. Siitä vaaleissa on kyse.

Demokratia on vaativa päätöksentekojärjestelmä, ja paljon laaja-alaisempi asia kuin helposti tulee ajateltua. Se ei ole vain oikeus vaikuttaa vaaleissa, vaan edellyttää myös meidän jokaisen sitoutumista yhteisiin periaatteisiin.

Demokratia takaa oikeuksia, mutta siihen liittyy myös velvollisuuksia. Muitakin kuin äänestäminen. Oikeudet antavat mahdollisuuksia, mutta velvollisuudet luovat merkityksellisyyttä.

Demokratia ei voi toteutua, jos meillä ei ole yhteistä tietopohjaa käsiteltävistä ja päätettävistä asioista. Näinä

informaatiotulvan ja myös väärän informaation aikoina on entistä tärkeämpää, että voimme luottaa ja olla samaa mieltä tietyistä perustavaa laatua olevista tosiasioista.

Väitän, että suomalainen kunnallinen päätöksenteko on kärkisijoilla maailmassa erilaisia päätöksentekomuotoja vertailtaessa. Kunnilla on Suomessa

LUOPUMISTA JA UUSIA ALKUJA Vuonna 1988 käytiin kunnallisvaaleja. Ne vaalit olivat ensimmäiset, joissa pystyin olemaan ehdolla. Kunnallispolitiikassa olin ollut mukana jo vuodesta 1984, kun tulin täysi-ikäiseksi. Vaaleissa kävi hyvä tuuri ja tulin valituksi. Tuolloin muuten Kokoomuksella oli kaikkien aikojen suurin valtuustoryhmä, ehdokkaita oli täysi lista.

Nuori valtuutettu oli kovassa opissa miesvaltaisessa valtuustossa ja päätöksenteko ei ollut aina kovin avointa.

Aamukoulu päätti suuret linjat ja valtuuston kokouksissa lämpiössä leijaili tupakansavua. Silloinkin istuttiin salissa äänijärjestyksessä ja eturivin herroja ja rouvia muistan kunnioittaneeni syvästi.

Nyt, vuonna 2021 voin todeta monen asian olevan paremmin. Niin kunnallispolitiikassa, nuorten kuuntelemisessa, avoimuudessa kuin valtuustotyön tavoissakin. Välillä olen kuitenkin hiljaa kaivannut valtuustourani alkuvuosia jolloin kokouksiin pukeuduttiin arvok-

kaasti ja valtuustosaliin saavuttiin suoraan omasta, talon kulmassa olevasta sisäänkäynnistä salkut kainalossa. Siinä oli ainakin minulle tiettyä hohtoa ja arvokkuutta.

Olen toiminut viimeiset kaksi valtuustokautta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Edeltäjäni kunnallisneuvos Vesa Heino toimi puheenjohtajana 3 kautta ja häneltä voin sanoa oppineeni hyvin paljon valtuuston johtamisesta.

Vesa opetti valmistautumisen tärkeyden, erilaisten tilaisuuksien arvostamisen ja yhteistyön merkityksen. Puheenjohtajan ja myös valtuutetun yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on hyvät yhteistyötaidot. Niitä ilman ei yleensä pärjää. Tai seurauksena on monenmoista sotkua, hässäkkää ja katastrofia jos yhteistyöhön ei kykene. Kuunteleminen, erilaisten mielipiteitten arvostaminen ja rehti suoraselkäisyys – niitä tarvitaan aina.

Vuosien varrella Rauma on ollut hyvin erilaisissa tilanteissa. Olemme

laajaa tosiasiallista päätösvaltaa. Kuntalaiset pääsevät oikeasti vaikuttamaan lähellä olevien merkityksellisten asioiden kehitykseen. Äänestäjän ja ehdolla olevien välillä on tiedon tasapaino; ehdokkaat tunnetaan, heidät kohdataan myös arjessa kaupassa, torilla ja iltakävelyllä. Käsiteltävät asiat ovat kaikkien havaittavissa, päätöksenteon tiedot avoimesti saatavissa ja paikallinen media kertoo tapahtumista journalistisia periaatteita kunnioittaen. Kun muutoksiin voidaan reagoida lähellä, paikalliset olot voidaan huomioida ja päätöksenteko on ketterää.

Luottamus on keskeinen kuntajärjestelmämme ominaisuus. Sen rakentuminen on vaatinut sukupolvien mittaisen työn. Sen tuhoaminen onnistuu kuitenkin yhtä nopeasti kuin talo palaa poroksi. Siksi demokratiaa kannattaa

voittaneet talouspalkintoja, kuntamarkkinoinnissa olemme olleet hyviä.

Välillä on päätöksenteon ilmapiiri ollut niin kireä ja tunkkainen, ettei ole ollut tilaa strategiselle ja keskustelevalle valtuustotyölle. Useimmiten taas kokouksia on odottanut innolla ja valtuutettujen tapaaminen on antanut hyvää mieltä.

Raumalla on puhuttu paljon Rauma-hengestä ja siitä miten se on vaikuttanut päätöksentekoon. Tuota henkeä on yleensä tiukoissa paikoissa riittänyt ja vaikeitakin päätöksiä on saatu nuijittua. Siitä olen aina ollut ylpeä ja toivon nyt valittavan valtuuston myös pystyvän tekemään päätöksiä. Ja myös pysyvän tehtyjen päätösten takana.

Tulevat kuntavaalit ovat hyvin mielenkiintoiset. Noudattaako Rauman vaalitulos valtakunnan tulosta? Muuttuvatko voimasuhteet? Millainen tulee äänestysprosentti olemaan? Vaikuttaako koronapandemia äänestyskäyttäytymiseen?

Toivottavasti mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan. Kokoomuksen listalla Raumalla on upea joukko hyviä

hyödyntää erilaisten mielipiteiden ja arvojen esiintuomisessa, mutta itse järjestelmää ei kannata rynkyttää rikki. Se on tehty myös heikommassa asemassa olevien turvaksi, kun yleiset pelisäännöt koskevat kaikkia. Jos demokratia menee rikki, heikoimmat ovat ensimmäisiä kärsijöitä.

Meillä on jotain, jonka arvoa emme ehkä ymmärrä. Itsestäänselvyyksillä on vaarana menettää merkityksensä. Siksi vaalien lähestyessä kannattaa juhlistaa sitä, mikä meillä on yhteisten asioiden hoidossa toimivinta. Niin kauan kuin eri tavalla ajattelevat ihmiset saadaan yhteisen päätöksenteon pöydän ääreen, meillä on asiat hyvin.

Olli-Pekka Heinonen Raumalainen kansanedustaja 1995–2002

ehdokkaita, joista valita. Kokoomuksella on tarjolla enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa oli. Toivottavasti se näkyy myös valtuustoryhmän kasvuna. Seuraavalla valtuustokaudella tulee päätettäväksi suuria asioita, joten vastuullista, kokoomuslaista ajattelua tarvitaan.

Hanna Marva Rauman kaupunginvaltuutettu 1988–2021 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2012–2021

Kokoomuksen kuntavaaliohjelma: YMPÄRISTÖ JA LIIKENNE

Teija Sirola (vas.), Sari Pettersson ja Simo Heino halusivat kuvattaviksi Lakarin eritasoliittymään.

Lakarin liittymä on toimiva esimerkki Sari Pettersson, Teija Sirola ja Simo Heino halusivat tulla kuvatuksi Lakarin eritasoliittymässä.

– Lakarin liittymä on hyvä esimerkki Rauman kaupunginvaltuustossa tehdyistä hyvistä päätöksistä. Valtuusto otti riskin ja nyt meillä on liittymä, joka palvelee isoa aluetta ja monia tahoja. Malli, missä kaupunki näyttää itse tiehallinnolle esimerkkiä on hyvä, mutta niitäkään ei saa olla liikaa, ensimmäistä kertaa valtuustoon pyrkivä Pettersson linjaa.

–Kasitien ylittävä eritasoliittymä on merkittävä sikälikin, että raskas liikenne Lakariin

pystytään nyt ohjaamaan sen kautta. Pahin vaihtoehto olisi ollut jatkuva rekkaralli asuinalueiden läpi, kaupungin teknisessä valiokunnassa istuva Sirola muistuttaa.

RAUMA ON LYHYIDEN ETÄISYYKSIEN KAUPUNKI Lakarin liittymässä seisoessaan Pettersson, Sirola ja Heino muistuttavat, että se palvelee myös kevyttä liikennettä.

–Rauma on ylipäätään hyvin ympäristöystävällinen kaupunki, sillä etäisyydet ovat lyhyitä, eikä omaa autoa tarvita välttä-

mättä ollenkaan, Heino miettii.

– Tässä yhteydessä on pakko sanoa, että julkinen liikenne voisi toimia paljon nykyistä paremminkin. Kaupunki voisi tarjota sen ilmaiseksi kaikille. Parempia yhteyksiä tarvittaisiin tietenkin myös kaupungin ulkopuolelle, muistuttaa Sirola.

– Ainakin kaupungin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kuljetuspalveluita tarjoavien yritysten kilpailutukseen. Kysymys on paitsi isoista rahoista myös paikallisia työllistävästä toiminnasta, painottaa Pettersson.

Rauman Satama Oy:n hallituksessa toimiva Simo Heino

kääntää seuraavaksi keskustelun sujuvasti merelliseen elementtiin.

– Sataman kehitys on asia, josta en kyllästy puhumaan koskaan. Toivottavasti ympäristömääräykset eivät muutu ainakaan nykyistä tiukemmiksi, sillä uusi tieyhteys Järviluotoon olisi pakko saada toteutettua mahdollisimman pian, Heino näkee.

– Satama on sijoittanut lähivuosina reilut miljoona euroa lähivesien kunnossapitoon ja varmaa on, ettei mitään tehtäisi jatkossakaan ilman ympäristöarvojen tarkkaa huomioimista. Järviluotoon pesiytyneet vieraslajikolonnat eivät minus-

ta suojeltaviin kohteisiin kuulu, hän jatkaa.

Heino puhuu myös Fåfangan alueesta, jolle pitäisi hänen mukaansa tehdä mahdollisimman pikaisesti kattava yhteissuunnittelu alueen nykyisten toimijoiden kanssa.

– Kaupungilta odotan viimeinkin rohkeutta sanoa irti kaikki vuokrasopimukset niiden kanssa, joilla ei ole halua alueen kehittämiseen, linjaa Heino.

Tutustu kuntavaaliohjelmaan: www.raumalainenkokoomus.fi

Kokoomuksen kuntavaaliohjelma: ELINVOIMA JA AHKERUUS

Rauman kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Samu Vahteristo sanoo kiertelemättä, että yritykset pitävät Raumankin pyörät pyörimässä. Vahteriston mukaan yritysten toimintaedellytykset on hoidettu kaupungissa vähintäänkin kohtuullisesti, mutta paikalleen ei ole varaa jäädä makaamaan.

– Rauman on tulevaisuudessakin pidettävä huolta siitä, että täällä on hyvä yrittää. Yritykset ovat avainasemassa, kun ajatellaan, miten kunta ja kuntalaiset voivat. Hyvinvoivat yritykset mahdollistavat myös sen, että voimme kerätä veroja erilaisten palvelujen järjestämiseen, Vahteristo tiivistää.

Vahteriston mukaan asioita, jotka parantavat Rauman kuvaa kaupungin ulkopuolella entisestään ovat muun muassa rakennettava Karin Kampus ja kanalinrantaan toivottavasti mahdollisimman pian nouseva uusi kauppakeskus.

– Itse näen tärkeänä myös sen, että matkailijat löytävät Rauman. Yksi hyvä esimerkki halusta kehittyä tällä sektorilla on Raumalle nyt määrätietoisesti rakennettava joulukaupunki-konsepti. Toteutuessaan se tuo meille niin valtakunnallista kuin kansainvälistäkin tunnettuutta. Toinen koko ajan kehitystä vaativa suunta on tietysti merellinen matkailu.

Yksi niistä edellytyksistä, jotka saavat Rauman pärjäämään niin yritysten kuin yksityistenkin ihmisten silmissä ovat tietysti myös toimivat liikenneyhteydet. Jatkoa ajatellen Kasitien, rautatieyhteyksien ja tietysti myös merenkulkuyhteyksien parantaminen on ensiarvoisen tärkeä asia.

– Yksi tämän hetken isoista murheista kaupungin kehitystä ajatellen on sataman laajentumisen estävä toimenpidekielto. Nyt odotellaan jostain ihmeellisestä syystä, että kaikkea muuta kuin harvinaiset vieraslajit väistyisivät kehityksen tieltä. Luontoar-

Yritykset pyörät py

vot pitää toki ottaa huomioon, mutta toisaalta järjenkäyttökään ei ole kielletty, hän linjaa.

Yritykset ja yksityiset työpaikat luovat verotuloja, joilla saadaan kaupungin hyvät palvelut järjestettyä

SAARELA KOROSTAA PÄÄSYÄ KASVUNELIÖÖN Rauman kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja, valtuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen Jere Saarela komppaa Samu Vahteristoa yrittäjäystävällisyyden merkityksestä myös yksittäisille kuntalaisille.

– Yritykset, ovat ne sitten isoja tai pieniä, luovat työpaikkoja ja sitä kautta Rauma pystyy vastakin tarjoamaan kuntalaisille parhaat mahdolliset palvelut.

– Raumalla on kaikki edellytykset lähestyä pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostamaa kasvukeskusneliötä.

Miksi emme tähtäisi siihen, että puhutaan kasvuneliöstä, josta vetovoimainen Rauman seutu menestyvine yrityksineen ja hyvine liikenneyhteyksineen muodostaisi yhden kulman. Perinteikäs Rauman kaupunki tarvitsee uutta suuntaa ja uutta profiloitumista, Saarela painottaa.

Jere Saarela muistuttaa, että liikenneyhteyksien on oltava kunnossa, jos haluaa kehittyä. Hän korostaa, että hyvien yhteyksien pitää tarkoittaa niin ihmisten kuin tavaroidenkin mahdollisimman joustavaa liikkumista.

Yrittäjänä Saarela sanoo toivovansa, että kaupungin hankintojen yritysvaikutukset nostettaisiin jatkossa entistä paremmin esiin. Hänen mukaansa kaupungin pitää pystyä auttamaan myös paikallisia yrityksiä.

– Henkilökohtaisesti olen pettynyt ely-keskuksen ja muiden vastaavien tahojen toimintaan, joka on monessa asiassa muodostunut selkeäksi hidasteeksi Rauman kehittymiselle. Ei ole oikein, että ulkopuoliset tahot asettuvat niin kaupunkimme elinvoiman kuin matkailunkin esteiksi, hän sanoo.

LAMPI: PIENYRITYKSET YHTÄ TÄRKEITÄ KUIN ISOTKIN Ensimmäistä kauttaan niin kaupunginvaltuustossa kuin -hallituksessakin päättävä yrittäjä

Iida Lampi muistuttaa, että Rauman pitäisi muistaa aina ja kaikessa päätöksenteossaan, että myös pienyritykset ovat kokonaisuutta ajatellen yhtä tärkeitä kuin isot globaalit toimijatkin.

– Me pienyrittäjät olemme yhdessä valtavan iso työnantaja,

sitä ei ole varaa väheksyä. Ihan yhtäläisesti olemme iso osa kaupungin kaduilla näkyvästä kuvasta ja viihtyvyydestä. Yritykset ovat todellakin muutakin kuin vain perinteisiä pitkiä piippuja, naulaa Lampi.

Lampi sanoo olevansa rauma-

t pitävät yörimässä

yritysten toimintaedellytyksiin kuin asuntorakentamiseenkin.

– Yksi oleellisimmista kysymyksistä on se, miten saada ihmiset kiinnostumaan Raumasta vieläkin enemmän. Se edellyttää työpaikkoja, mutta myös hyviä asuinmahdollisuuksia ja palveluita. Rauman on oltava paikka, missä ihmisen on hyvä olla. Vastakkainasettelu ei sitä tavoitetta vie ikävä kyllä eteenpäin.

KARACA: AHKERUUS PITÄÄ PALKITA Eurajoelta opiskelujen perässä Raumalle muuttanut nuoremman polven päättäjä Emin Karaca muistuttaa myös ahkeruuden merkityksestä. Hän painottaa, että työnteossa osoitettu ahkeruus ansaitsee myös palkitsemisen.

– Kaikki ihmiset eivät ole syntyneet lääkäreiksi tai mekaanikoiksi. Yhteiskunta toimii niin, että meitä kaikkia tarvitaan. Ahkeruuden palkitseminen on yksi edellytys sille, että kaikille töille riittää vastakin tekijöitä.

Jere Saarela, Iida Lampi, Samu Vahteristo ja Emin Karaca korostavat yritysten merkitystä kaupungin elinvoimaisuuden luomisessa.

laisena palvelualan yrittäjänä pettynyt siihen, ettei kaupungissa ole muita isojen tapahtumien järjestämiseen riittäviä paikkoja kuin jäähalli. Tämä on hänen mukaansa suurin syy siihen, että Raumalla ei järjestetä isoja konferensseja, juhlia tai vaikkapa puoluekokouksia.

– Kanalinvarteen suunnitellun kauppakeskuksen sijaan panostaisin enemmänkin kokonaisvaltaiseen matkailukeskukseen, jota niin turistit, kulttuuri kuin liikuntakin pystyisi hyödyntämään. Luonnollisesti keskus olisi myös kaupunkilaisten ko-

koontumispaikka, jossa kaupallisuuskin saisi oman sijansa.

kijöistä, mutta muitakin tarvitaan, näkee Lampi.

– Meillä raumalaisilla on jo valmiiksi positiivista mediaseksikkyyttä, mutta sitä pitää pystyä hyödyntämään vieläkin enemmän. Vanha Rauma on tietysti yksi tärkeimmistä vetovoimate-

Iida Lampi sanoo, että lähtisi rakentamaan Raumaa vielä nykyistäkin kokonaisvaltaisemmin eli isojen teollisuusyritysten lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää enemmän niin pienten

– Laajemmin ajatellen me kuntalaiset olemme avainasemassa siihen, miten pitkää päivätyötä tekevät pienyrittäjät saisivat oman palkintonsa. Yksi parhaista keinoista pitää Rauman pyörät pyörimässä on suosia paikallisten palvelujen tarjoajia, Karaca tietää.

– Pallo on tietysti myös kaupungilla ja meillä kuntapäättäjillä, kun puhutaan yrittämisen edellytyksistä. Kaupungin on tehtävä vastakin parhaansa, jotta jokainen Raumalle yrittäjäksi aikova tuntisi itsensä ja yrityksensä tervetulleeksi. Kaupungin on myös keskityttävä oleelliseen eli yrittäjille on annettava entistä paremman edellytykset edistää oman kaupunkinsa elinvoimaisuutta, hän jatkaa.

Tutustu kuntavaaliohjelmaan: www.raumalainenkokoomus.fi

Kokoomuksen kuntavaaliohjelma: SIVISTYS JA KULTTUURI

Anu Sallinen, Otso Huuska ja Karoliina Leino pohtivat Rauman koulutusmahdollisuuksia.

Koulutuksessa kaikkea ei voi mitata rahalla Rauman kokoomuksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu, lukio-opettaja Otso Huuska linjaa yhdeksi sivistyksen keskeisistä merkityksistä niin sanotussa isossa kuvassa sen, että sivistystä ja koulutusta arvostetaan myös päätöksenteossa.

– Koulutuksessa ei kaikkea voi mitata rahalla, se on muutakin kuin pelkkää kilpailukykyä. Jos Yhdysvaltojen kaltaisessa demokraattisessa maassa ihmiset rynnivät senaattiin, on se osoitus siitä, miten ohut demokratia oikeasti on. Samalla se on kuitenkin osoitus myös heikosta koulutus- ja sivistyspohjasta, Huuska avaa.

Olemme Otso Huuskan, kuudensiin kuntavaaleihinsa valmistautuvan Anu Sallisen ja ensimmäistä kertaa mukana olevan Karoliina Leinon kanssa ensin mainitun työpaikalla Rauman Lyseon tiloissa. Leino puolestaan kirjoitti samasta paikasta keväällä ylioppilaaksi.

Sallisen ominta osaamisaluetta

ovat vastaavasti ammattikoulutukseen liittyvät kysymykset.

Tapaamista sitoo yhteen kaksi sanaa eli sivistys ja kulttuuri.

WINNOVAN JA SAMKIN TILOJA KEHITETTÄVÄ – Oma motiivini jatkaa täysillä mukana kuntapolitiikassa on koulutuksen mahdollisuuksien parantaminen.

Viimeistään nyt on tehtävä yhteistuumin töitä sen eteen, että Raumalle saadaan WinNovan ja SAMK:in toimintoja yhdistävä Rauman kampus. Työ on jo aloitettu, mutta sitä riittää vielä pitkään, Sallinen selvittää.

– Investointina kampus on iso asia, mutta uskon niin päättäjien kuin virkamiestenkin ymmärtävän sen merkityksen.

Kattava mahdollisuus opiskella on myös osa kaupungin elinvoimaa, hän tiivistää.

Otso Huuska muistuttaa, että sote-uudistuksen mahdollisen

toteutumisen jälkeen kuntien tärkein tehtävä on nimenomaan sivistyksestä ja koulutuksesta huolehtiminen. Tulevaisuutta ajatellen kysymys on hyvinkin keskeisestä asiasta.

– Raumalla asiat ovat vähintäänkin kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta saavutetut asemat voidaan myös menettää, mikäli asiat hoidetaan huonosti, Huuska muistuttaa.

– Oleellista on, että myös opiskelijoiden ja opettajien näkökunnat otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rakennuksista on pidettävä hyvää huolta. Koulut ovat perinteisesti kyläyhteisöjen sydämiä, mutta asia voi kääntyä hyvinkin pian päälaelleen, jos seinät alkavat kaatua päälle. Karin Kampus on sinänsä hyvä asia, mutta sekään ei tee kouluverkosta valmista, miettii Sallinen.

– Sama koskee varhaiskasvatusta. Rauma tarvitsee silläkin sektorilla kattavan verkon sen sijaan, että toiminta keskittyisi

liiaksi vain kaupungin käsiin, Sallinen jatkaa.

LEINO: MITEN NUORET SAADAAN PALAAMAAN OPISKELUN JÄLKEEN Opiskelupaikan etsimisen edessä oleva Karoliina Leino muistuttaa tässä vaiheessa, että SAMK tarjoaa jo nyt Raumallakin paljon erilaisia mahdollisuuksia.

– Hyvältä tuntuva tilanne ei saa kuitenkaan tuudittaa meitä siihen, etteikö eri aloja ja aloituspaikkoja tarvittaisi enemmänkin. Yksi Rauman parhaista puolista toimivan ammattikoulutuksen lisäksi on myös oma yliopistokeskus. Siellä opiskelee runsaasti paikallisiakin ihmisiä, mutta ihan yhtäläisesti meidän pitää kantaa huolta siitä, miten muualle opintojen perässä lähtevät nuoret saisi palaamaan takaisin, Leino linjaa.

– Keskeinen asia paluumuut-

toa ajatellen on se, että Rauma tarjoaa myös töitä. Se edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa. Hyvä esimerkki onnistumisesta on esimerkiksi kesäteekkarikampanja, jonka myötä Raumalle on jäänyt paljon osaajia, Otso Huuska tietää.

Keskustelu siirtyy seuraavaksi sivistykseen laajemminkin.

Kolmikko on huolestunut aidosti siitä, miten tulevaisuudessa tulee käymään Rauman nyt kattavalle kirjastoverkostolle ja sitä myötä jopa lukutaidolle.

– Kirjastot ovat sivistyskeskuksia, joita ei saa unohtaa.

Kysymys on meidän kaikkien tulevaisuudesta. Jo minä olen ehtinyt huomata, että ei lukutaito ole mennyt ainakaan eteenpäin, Karoliina Leino tiivistää.

Tutustu kuntavaaliohjelmaan: www.raumalainenkokoomus.fi

Kokoomuksen kuntavaaliohjelma: TERVEYS JA HYVINVOINTI

Raumalla säilytettävä riittävät terveyspalvelut Pitkään kunnallista puolta palvellut lääkäri Marja-Leena Alho sanoo heti ensimmäisessä lauseessa Rauman terveyspalveluista sen, mikä ollut varmaan jokaisen raumalaisen huulilla jo pidempään: kaikkea ei saa päästää Poriin.

– On hyvin olennaista, että tämän kokoisessa kaupungissa on säilytettävä riittävät terveyspalvelut. Kunnan on pidettävä kiinni siitä, ettei kaikki ole jatkossa Porissa. Myös päivystykseen pitää päästä omassa kaupungissa. Julkisellakin puolella olisi tajuttava myös se, ettei pitkäaikaistapausten tarvitsi lähteä heti Poriin, Alho linjaa.

– Ikävä sanoa, mutta julkinen puoli toimii edelleen aika vanhakantaisesti. Minusta esimerkiksi osan leikkauksista voisi siirtää maakunnallisesti Rauman sairaalassa hoidettaviksi, hän ehdottaa.

Muutaman kuukauden ikäisen lapsensa isän hoitoon jättänyt Sanna-Kaisa Lehto komppaa Alhoa sanomalla, että myös äitiyspuolen toimintoja voisi keskittää Raumalle.

– Minusta on jotenkin absurdia, että äidit pakotetaan lähtemään vaikka meiltä Lapista Poriin asti kymmenen minuutin takia. Osan asioista voisi varmasti hoitaa nykyhetkeen sopivasti myös sähköisten yhteyksien kautta, Lehto ynnää.

– Lasten ja lapsiperheiden asemassa on muutenkin vielä runsaasti parannettavaa. Harmi kyllä niitäkin palvelua on jouduttu koronan takia leikkaamaan, sanoo Lehto.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA HUOLEHDITTAVA Toistaiseksi hiljaa pysynyt Janne Koivisto tarttuu keskusteluun, kun puhe siirtyy lapsiin.

Hän sanoo olevansa järkyttynyt siitä, että jopa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita on jouduttu poikkeusoloissa leikkaamaan.

– Minä puhun tulevaisuudesta, niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan tulevaisuudesta.

Mielen hyvinvointi ei tietenkään ole pelkästään kunnan tehtävä, vaan kysymys on koko yhteiskuntaa koskevasta asiasta. Pelkään pahoin, että koronan jälkiä saadaan korjata vielä pitkään, näkee Koivisto.

– Korona ei tietenkään ole ainoa syyllinen, mutta se on vienyt ongelman entistä syvemmälle.

Toinen poikkeusajan ikävä ilmiö on tietenkin se, että lapset ja nuoret ovat joutuneet pistämään harrastuksensa tauolle, Suomen Palloliiton seurakehityspäällikkönä työskentelevä, jatkaa Koivisto.

– Tällaisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että kunta tukee urheiluseuroja pitämällä olosuhteet kunnossa, hän painottaa.

Seuraavaksi keskustelu siirtyy valmisteilla olevaan sote-uudistukseen. Tästä kaikilla on omat vahvat näkemyksensä, mutta myös pelkonsa.

– Tavallisen kuntalaisen kannalta ei näytä kauhean positiiviselta, sillä resursseja ei ole tulossa yhtään nykyistä enempää.

Hallinto uudistuu, mutta siihen

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa eli lounaissuomalainen kevät on yleensä jotain muuta kuin pelkkää auringonpaistetta.

Sanna-Kaisa Lehto, Marja-Leena Alho ja Janne Koivisto nyplääjäpatsaalla.

se taitaa jäädä, aloittaa Alho.

– Ainakin minua arveluttaa, että nyt ollaan rakentamassa jälleen yhtä uutta henkilöhimmeliä, joka edelleen vain kaventaa kuntien omaa liikkumavaraa. Rohkenen epäillä, että se ei tuo nykyistä enempää dynaamisuutta, ketteryyttä kuin joustavuuttakaan, sanoo puolestaan Koivisto.

– Itse olen erityisen huolissani nuorten hyvinvoinnista, jos tai kun sote joskus toteutuu. Yhdyn täysin Jannen esittämään huoleen siitä, että asiat ovat jo nyt ihan liian heikolla mallilla, Lehto ilmoittaa.

Tutustu kuntavaaliohjelmaan: www.raumalainenkokoomus.fi

Mitä äiti edellä, sitä poika perässä Tämä on juttu politiikasta opiskelupaikkakunnallaan Raumalla kiinnostuneista Marjukka Karttusesta ja Touko Parpolasta, äidistä ja pojasta, mutta liikkeelle lähdetään kuitenkin urheilusta. Nimittäin Rauman Lukosta.

– Vaikka olen toiminut TPS:n vip-emäntänäkin, niin sydämeni on silti Lukon puolella, Marjukka naulaa Toukon nyökkäillessä hyväksyvästi vieressä.

Kahden kauden (1999–2007) ex-kansanedustaja Karttunen valmistui Raumalta kasvatustieteen maisteriksi ja hänen 23-vuotias esikoisensa puolestaan opiskelee opiskelee tuotantotaloutta ja -tekniikkaa

SAMK:ssa.

– Olen harvinaisen iloinen siitä, että Touko on lähdössä täällä ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin. Pakko tunnustaa, että jännittää enemmän kuin ikinä omalla urallani, Karttunen huokaa.

Annetaan puheenvuoro välillä äitinsä nostalgiaa täynnä olevaa muistojen tulvaa kuuntelevalle Touko Parpolalle. Miksi juuri Rauma?

– Mitä politiikkaan tulee, niin se ei pelota yhtään. Äiti ystävineen on ollut silläkin sektorilla hyvä esimerkki. Siinä maailmassa ovat niin Saulit kuin Paavotkin tulleet tutuiksi, hän paljastaa.

Kunnallispoliitikkona Touko Parpola sanoo haluavansa perehtyä erityisesti taloudenpitoon, investointien järkevyyteen ja sitä kautta kaupungin pysymiseen elinvoimaisena.

– Rauma on myös perinteinen opiskelukaupunki, jota muualta tulevat opiskelijat ovat perinteisesti elävöittäneet. Meidän on pidettävä yhdessä huoli siitä, että koulutuksesta ei leikata millään tasolla.

– Opiskelijoita ajatellen on myös henkilöliikenteen oltava kunnossa. Junayhteys pitäisi saada takaisin mahdollisimman pian, miettii Parpola lisäten listaansa vielä niin sanottujen ulkokuntosalien tarpeellisuuden.

Äiti ja poika eli Marjukka Karttunen ja Touko Parpola Rauman torilla.

rAUmAN pUOLELLA 60

EIjA AINASojA

61

mArjA-LEENA ALHo

KTM, palvelutuotannon johtaja

67

OTSo HUUSKA

FM, lukion lehtori

74

jANNE KUUSiSto

Isännöitsijä, työnantaja

81

mArIKA LEppäNEN

Toimialajohtaja

88

SArI pEtTErSSON

Palvelupäällikkö, yrittäjä

95

joUNi SUOmiNEN FT, KT

102

pENTtI vILo

Pankinjohtaja, eläkeläinen

Lääkäri

68

ELiNA jUNNiLA

62

rAULi ANtoLA

Insinööri, eläkeläinen

69

EmiN KArACA

Sairaanhoitaja, yrittäjä

75

mIKA KäHköNEN

Erikoisupseeri, järjestelmäinsinööri (sitoutumaton)

82

Ari LINTUNEN

Palvelupisteen päällikkö

89

mAtTi pUrSihEImo

Opiskelija

jErE tAmmELA Tiimiesimies

103

jUHA vUOrENmAA

Liikenneopettaja, yrittäjä

mIKAEL EkLÖF

DI, markkinointi- ja tapahtumajohtaja

70

jANNE KoiViSto

Kehityspäällikkö

76

77

Kasvatustieteen YO, opiskelija

TTM, toimipaikan päällikkö

SANTEri LAAkSoNEN

83

mErjA LoUTtI

Kirjanpitäjä, yrittäjä

90

jErE SAArELA

Opettaja, eläkeläinen

96

63

Yrittäjä

97

ASKo tANhUANpää Yrittäjä, toimittaja

104

toNI yLi-KArrO Yrittäjä

mArjA LAmpELA

84

mAtIAS mArTtINEN

VTM, Kansanedustaja

91

ANU SALLiNEN

YTK, vientisihteeri

98

pAULiINA tANTtU

Markkinointipäällikkö

64

SImo HEiNO

Toiminnanjohtaja

71

mILA KotILAiNEN Ensihoitaja AMK

78

iIDA LAmpi

65

LEEA HILTUNEN

tomI OjANEN

72

mIKA KUOkKANEN

Työturvallisuuspäällikkö

79

SANNA-KAiSA LEHTO

jArNO SArIN

Insinööri (YAMK)

99

jArI tAULUVUorI

Insinööri, yksikköpäällikkö

Yrittäjä

73

pASI KUSmiN

Hallitusammattilainen

80

KAroLIiNA LEiNO

VTM

86

toUkO pArpOLA

Toimitusjohtaja

92

OTto HoNkAhEImo

Johtava hoitaja, eläkeläinen

TJ, yrittäjä

85

66

Opiskelija

93

ANNE SIEViLäiNEN

Osastonhoitaja, eläkeläinen

100

mArcUS tEEriALhO

Opiskelija, työnjohtaja

SYDAN ON OIKEALLA.

Opiskelija

87

iISAK pErTOLA

Tradenomi, isännöitsijä

94

tEijA SIroLA

Opiskelija, erityispalveluneuvoja

101

SAmU vAHTEriSto YTK, yrittäjä