Virtaa paikallisesti 02/2018

Virtaa paikallisesti 2

2018

Kokemäen Sähkö Oy:n asiakaslehti

LIITTEENÄ VUODEN 2019 SEINÄKALENTERI ››

Aurinko-

voimalaitos

Työssäoppiminen

FinnEPS yritysesittely

Virtaa 2 paikallisesti 2018 VIRTAA PAIKALLISESTI Kokemäen Sähkö Oy:n asiakaslehti 2 / 2018 JULKAISIJA Kokemäen Sähkö Oy Skaffarinkatu 14 32800 KOKEMÄKI puh. 02 838 6250

3 4 6 7 8 10 11

www.kokemaensahko.fi TOIMIKUNTA Pirjo Huida Virpi Haapaniemi Ysi-Kakkonen Oy Matti Välkkynen ULKOASU Mainos Mariini Mari Aarikka KANSIKUVA Ysi-Kakkonen Oy Matti Välkkynen PAINOPAIKKA Eura Print Oy

Pääkirjoitus Valosta Voimaa, Kokemäelle Satakunnan suurin maa-asennusaurinkovoimala Gallup Esittelyssä Minna Nybacka-Rukanen Finneps-harkkoja on käytetty jo yli 25 vuoden ajan Sähkömuseon kesäkahvila Työssäoppiminen – yrityksen ja koulun yhteistyö Koulutuspäällikkö Olli-Pekka Ojalainen: Hyvä yhteistyö yritysten kanssa on meille tärkeä asia

12

Työpäällikkö Erkki Pelkonen: Todellisia helmiäkin löytyy työssäoppimisjaksoilta

13

Tuomas Ekberg suoritti työssäoppimisharjoitukset Kokemäen Sähkö Oy:ssä

14

Sähköwempaimet Opintoretki Olkiluotoon

15 16 17 18 19 20

Aurinkosähköjärjestelmän hankkijan muistilista Ristikko Lasten gallup Lasten puuhanurkka Kesän tapahtumissa mukana Usein kysyttyä Katuvalo pimeänä Rauhallista Joulua!

Löydät meidät facebookista

4 OSOITTEENMUUTOKSET asiakaspalvelu@kokemaensahko.fi puh. 02 838 6250

2

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

Kokemäen Sähkön Suokkaalle rakennuttama maa-asenteinen aurinkovoimalaitos on Satakunnan suurin.

10 Sähkömuseossa vieraili kesän aikana runsaasti väkeä maistelemassa kahvilan herkkuja, tutustumassa näyttelyihin ja osallistumassa yhteislauluiltoihin.

Pääkirjoitus

Siis älä siitä huoli, näinhän täällä käy…

E

lämme vuoden pimeintä aikaa ja lumipeitteiden tuomaa valoa saamme ainakin ennusteiden mukaan odottaa vielä jonkun aikaa. Välillä tuppaa unohtamaan, että ”aurinkokin paistaa vaikkei sitä näy”, aivan kuten Eppu Normaali asian aikanaan laulussaan ilmaisi. Tänäänkin aurinko verhosi säteillään maan, osuen myös yhtiömme pihamaalle kesällä rakennetun aurinkovoimalamme paneeleiden pintaan. Vaikkei tuotto näin syysauringon aikaan vedäkään vertoja kesän paisteelle, niin sähköä tuotettiin tänäänkin. Voi siis todeta Eppujen osuneen laulussaan oikeaan.

YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisi syksyllä paljon huomiota (ansaitusti) saaneen huolestuttavan ilmastoraporttinsa. Raportin mukaan meidän on globaalisti ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Oma rooli voi joskus tuntua tässä globaalissa pyörityksessä turhankin pieneltä, mutta on muistettava että useista pienistä teoista syntyy laaja kokonaisuus.

Ympäristöarvoilla on ollut Kokemäen Sähkölle aina suuri merkitys. Käytännössä tämä on viime vuosina näkynyt esimerkiksi panostuksena sähköautoilun mahdollistamiseen. Olemme myös halunneet pysyä tekniikan kehityksessä mukana. Siinä missä aikanaan latauksen maksu tekstiviesteillä oli uusinta uutta, jyllää nyt mobiilisovellusten eli ”äppien” aika. Sama koskee myös lähiaikoina uusittavia latauspisteitämme, jotka edustavat viimeistä tekniikkaa pikalatausmahdollisuuksineen kaikkineen. Jotta saamme tulevaisuudessa yhä parempia kokemuksia sähköautoilusta, niin yhtiömme on hankkinut myös oman sähköauton, joka tulee näkymään vahvasti Kokemäen kaupunkikuvassa.

Kokemäen Sähkö on jo pitkään panostanut uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen sähköntuotantoon.

Viimeisimpänä osoituksena tästä on yhtiömme toimitalolle rakennettu runsaan 300 paneelin aurinkovoimala, joka toteutettiin lähes kokonaisuudessaan paikallisten yritysten yhteistyön ja oman osaavan henkilökuntamme voimalla. Olemme myös mukana useissa tuulivoimaprojekteissa sekä täysin hiilidioksidivapaan ydinvoiman tuotannon uusissa hankkeissa. Tuulivoima on herättänyt runsaasti keskustelua kansantaloudelle kalliiksi osoittautuneiden tukimekanismiensa vuoksi ja nyt seuraammekin mielenkiinnolla kuluvan vuoden lopulla käytävän uuden huutokauppaan perustuvan tukimallin toimivuutta. Ydinvoima jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta tosiasia on, että nykyisellään se on erittäin tarpeellinen ja tehokas tuotantomuoto hiilidioksidipäästöjä vastaan. Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä noin neljännes Suomessa käytettävästä sähköstä ja Olkiluoto kolmosen käynnistyttyä vielä noin kymmenen prosenttia enemmän. Julkisuudessa on osin haluttu rakentaa vastakkainasettelua ydinvoiman ja tuulivoiman välille, mutta näen että nykyisessä tilanteessa niille molemmille on paikkansa suomalaisessa energiakentässä ja -politiikassa.

Kokemäen Sähkö on asiakkaidensa kokoinen perinteitä kunnioittava yhtiö. Takanamme on pitkä matka sähköisellä tiellä ja haasteemme on tulevaisuudessa olla entistäkin energisempiä asiakkaitamme varten. Mahdollistaaksemme vastuullisen sähköyhtiön toiminnan myös jatkossa, satsaamme tulevaisuudessakin hiilidioksivapaaseen, uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen voimaan!

Rauhallista joulun odotusta, Kimmo Nurminen

Kokemäen Sähkön toimitusjohtaja

TEKSTI JA KUVAT Matti Välkkynen

Valosta Voimaa Kokemäelle Satakunnan suurin maa-asennusaurinkovoimala Haluamme olla edelläkävijöiden joukossa ympäristöystävällisen energian tuotannossa, myynnissä ja jakelussa, sanoi Kokemäen Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Nurminen Suokkaalle rakennetun aurinkovoimalan avajaistilaisuudessa 20.9.2018.

– Yhtiömme rakennuttama maaasenteinen infraluokan aurinkovoimalaitos on Satakunnan suurin.

– Kun aloitimme projektin, niin tämä oli Satakunnan toiseksi suurin aurinkovoimala, mutta nyt se on kolmanneksi suurin ja edelleen ainoa maa-asenteinen. Projektin valmistuminen viivästyi noin kuukaudella suunnitellusta ja joku on sanonut, että menetimme paljon tuotantoa, kun kulunut kesä oli varsin aurinkoinen.

– Luin jostain, että auringosta riittää valoa ja lämpöä vielä noin 6,5 miljardiksi vuodeksi, eli uskon että takuu ja tuotto loppuvat ennen sitä.

Paikallinen projekti Projektille, kuten Kokemäen Sähkön toiminnalle muutoinkin, on erittäin merkityksellistä sen paikallisuus. Kokemäkeläisten tekijöiden, yrittäjien ja yritysten ammattitaito on näytellyt pääroolia hankkeen rakentamisessa.

Aurinkovoimalan suunnittelussa oli mukana Arkkitehtuuritoimisto Jani Virtanen. Rakennuslupa haettiin luonnollisesti Kokemäen kaupungilta. Puut kaatoi

4

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

Mikäli Suomen pinta-alasta 1 % peitettäisiin aurinkokennoilla, riittäisi energiamäärä tyydyttämään koko Suomen ympärivuotisen energiatarpeen, sanoi toimitusjohtaja Kimmo Nurminen voimalan avajaistilaisuudessa.

Jari Ijäs. Maansiirtourakan, aidan ja aurinkopaneelien telineet rakensi K. Hemmilä Oy. Maa-ainekset hankittiin Soraliike Pelkoselta.

Aurinkovoimalan järjestelmän on toimittanut ulvilalainen Satmatic Oy, jonka alihankkijana betonipaalujen toimittajana oli Ristellä toimiva Kokemäen TBPaalu. Asennustarvikkeita hankittiin SatElectriciltä ja LVI-asennuspalvelu Marjaselta. Rakennussaneeraus Koivisto porasi läpivientireiän seinään. Invertterikopin toimitti Elkamo, johon kuvat on ottanut Kaija Marjanen Photography ja teippauksen toteutti Satagrafia Korkeaojalta.

Järjestelmän asennustyön suoritti sähköyhtiön henkilökunta.

Aurinkopaneelien viimeiset kytkentätyöt tehtiin syyskuun alussa ja voimala

kytkettiin ensimmäistä kertaa sähköverkkoon 5.9.2018.

Kokonaiskustannukset olivat 110.000 euroa Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 110.000 euroa ja hanke pääsi energiatuen piiriin.

Aurinkopuiston koko on 85 kW, joka käsittää 315 paneelia, yhteensä 35 moduulia, joissa kaikissa on yhdeksän paneelia noin 500 neliötä. Alue on 50 metriä x 40 metriä, yhteensä 2000 neliötä ja alue on aidattu.

Kokemäen Sähkö Oy on liittynyt maaliskuun 2018 alusta alkaen mukaan SUNaurinkosähköyhteistyöhön.

Käytännössä se tarkoittaa, että yhtiö tekee aurinkosähköasioissa yhteistyötä

Aurinkopuiston koko on 85 kW, joka käsittää 315 paneelia, yhteensä 35 moduulia, joissa kaikissa on yhdeksän paneelia noin 500 neliötä. Alue on 50 metriä x 40 metriä, yhteensä 2000 neliötä ja alue on aidattu.

lähialueen kahden muun sähköyhtiön eli Lammaisten Energian ja Paneliankosken Voiman sekä laitetoimittaja Satmaticin kanssa. Yhtiö edistää aurinkovoimalansa kautta omalta osaltaan uusiutuvan energian käyttöä sekä energiansäästöä ja vähentää energiantuotannon ja -käytön ympäristöhaittoja.

Satmatic on ollut mukana aurinkosähkötoiminnassa vajaat 10 vuotta Satmatic Oy:n toimitusjohtaja Rainer Nurkkala sanoi olevansa kiitollinen, kun Kokemäen Sähkö Oy valitsi Satmatic Oy:n laitetoimittajaksi Satakunnan suurimpaan maa-asennusaurinkovoimalaprojektiin.

– Aurinkosähköliiketoiminnassa Satmatic on ollut aktiivisesti mukana vuodesta 2010 alkaen ja toimitettujen laitteistojen yhteenlaskettu teho on yli 10 MW. – Kokemäellä on oltu todella ajan hermolla aurinkosähkön käytön edistämisessä.

Rainer Nurkkala sanoi, että vielä neljä vuotta sitten aurinkopaneelit maksoivat lähes kaksi kertaa enemmän kuin tänä päivänä.

– Nykyään aurinkosähköjärjestelmälle lasketaan 7-10 vuoden takaisinmaksuaika. Vastaavasti laitteiston käyttöikä on kuitenkin noin 40 vuotta, joten ilmaista sähköä saa yli 30 vuotta ja investoinnin elinkaarikustannus on erittäin pieni.

Aurinkosähköjärjestelmä on käytännössä myös huoltovapaa.

– Edullisesta elinkaarikustannuksesta ja hiilipäästöttömyydestä johtuen asenneilmasto aurinkosähköä kohtaan on erittäin myönteinen. Lisäksi aurinkopaneelien hinnat ovat vielä laskusuunnassa.

”Kokemäellä suuntaus ympäristöystävällisempään energiaan”

vestointeja, jonka Kokemäen Sähkö Oy on nyt toteuttanut.

– Kokemäellä on jo pitkään ollut suuntaus ympäristöystävällisempään, ilmastoa säästäviin tekoihin, niin kaupungilla kuin yrityksillä.

– Esimerkkeinä mm. Kokemäen Lämpö Oy:n toteuttama kiertotalous kaukolämmön toteuttamisessa, jossa jätepuulla tehdään energiaa teollisuuteen ja kotitalouksiin. Raskas ja kevyt polttoöljy ovat jääneet lähes kokonaan pois.

– Finnamyl investoi taannoin voimakkaasti solunesteen muuttamiseksi vedeksi ja proteiiniksi, jolloin hajuhaitat hävisivät.

– Sinituote Oy tekee siivousvälineitä jätemuovista ja on vastuullisesti vähentämässä turhan muovin kulutusta, luetteli Juhani Seppälä.

Kokemäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Seppälä sanoi kaupungin tervehtivän ilolla tämänlaisia in-

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

5

Gallup

TEKSTI JA KUVAT Matti Välkkynen

Esitimme gallupissa ajankohtaiset kysymykset:

Käytätkö jouluvaloja? Minkälaisista pidät tai et pidä, milloin laitat jouluvalot ”päälle”? Onko sinulla jouluna kuusi sisällä?

Heikki Soininen – Meillä on joka vuosi jouluvaloja, ja niitä löytyy monista puista ja pensaista sekä rakennuksen seinustalta … yhteensä kymmeniä eri valosarjoja.

– LED-valot ovat käyttökelpoisia, edullisia ja niistä saa mieleisiään kokonaisuuksia. Meillä käytetään vaaleita/ keltaisia valoja. Ne saavat olla paikoillaan ympäri vuoden. Marraskuun lopulla kytken valot päälle ja vähintään loppiaiseen saakka saavat palaa.

– Yksittäisiä valoja jätän sen jälkeen palamaan aina talven loppuun saakka. Valot tuovat mukavaa piristystä pimeyteen.

– Joulukuusta meillä ei ole ollut sisätiloissa enää vuosiin, mutta erilaisia jouluvaloja löytyy myös sisätiloista.

– Myös tavallisia kynttilöitä poltetaan niin sisä- kuin ulkotiloissa, mutta ne ovat sepän takomissa lyhdyissä, joissa niitä voi polttaa turvallisesti sisälläkin.

Marjatta Virvilä – Meidän jouluvalomme ovat ehdottomasti luonnonvalkoisia/keltaisia ja kirkkaita. Asennamme mieheni Veijon kanssa niitä piha-alueelle moneen eri paikkaan. Mitään vilkkuvaloja tai värisekamelskaa ei meiltä löydy. Yksi sinertävä valo pannaan joululyhtyyn ja lisäksi rakennetaan valopuu.

– Valot laitetaan ja sytytetään marraskuun lopulla ja ne otetaan pois tammi-

kuun päättyessä. Käytämme jouluvaloja piristämään pimeää aikaa ja luomaan tunnelmaa.

– Luonnonkuusta emme ole tuoneet sisätiloihin muutamaan vuoteen. Kaksi vuotta sitten päätimme hankkia valkoisen tekokuusen ja ihastuimme siihen sen verran paljon, että se koristellaan ja pistetään taas aattoviikolla sisätiloihin.

Viivi Ketola ja Sanna Kupi Sanna Kupi ja tyttärensä Viivi ovat hieman eri mieltä jouluvalokuvioista.

– Värikkäät, välkkyvät ja soivat valot, sellaisia minä haluan, mutta niitä ei meille tule, koska äiti ei tykkää niistä, sanoo ekaluokkaa käyvä Viivi.

Sanna haluaa perinteiset, lämminsävyiset ja yksiväriset jouluvalot, niin ulos pihalle kuin kotiin sisälle. Ne voivat olla myös muunkin värisiä kuin perinteisiä keltaisen sävyisiä.

– Marraskuun lopulla laitetaan valot ja niitä pidetään päällä tammikuun lopulle saakka virkistämään pimeää ajanjaksoa.

– Metsästä haettu kuusi on kuulunut aina myös perinteisiimme, ja varmaan niin tapahtuu tänäkin jouluna.

Tyttäret Viivi ja Eevi saavat koristella omalta osaltaan kuusta ja siihen operaatioon kuuluu kummankin kohdalla sen ikioman joulupallon asentaminen, jonka kumpikin on saanut heti syntymänsä jälkeen ensimmäisenä jouluna.

Sanna sanoo, että ”vanhoilla koristeilla” mennään niin kauan, kun ne kestävät – Kuinka paljon niitä laitetaan, siitä käydään joka joulun aikaan tiukka keskustelu.

Alli ja Voitto Aaltonen – Meillä pistetään jouluvaloja maltillisesti. Käytämme tavallisia ja pehmeän tunnelman luovia LED-valoja. Pyhäinpäiväksi niitä jo asetellaan ja joulua kohti edettäessä lisätään. Näin saamme kaivattua piristystä pimeään syksyyn.

– Joulukuun alussa lisätään valoja. Tänä vuonna on tarkoitus asentaa pihapiirissä olevaan tuijaan uusi valoköynnös, jossa on 120 LED-lamppua.

Alli ja Voitto sanovat, että loppiaisena jouluvalot sammutetaan ja jäljelle

6

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

jätetään aurinkokennovalot ja patterikynttilät.

– Parikymmentä vuotta sitten luovuimme sisälle tuotavasta luonnonkuusesta.

Muutaman kerran käytimme ostettua muovikuusta, mutta se ei viehättänyt riittävästi ja sisäkuusi on jätetty kokonaan pois.

– Palavia kynttilöitä emme sisällä myöskään polta kovin usein. Muutaman kerran jouluaikaan sytytämme tuikkuja, mutta niitäkin aika harvoin.

TEKSTI JA KUVAT Matti Välkkynen

Esittelyssä palveluneuvoja Minna Nybacka-Rukanen Minna Nybacka-Rukanen on ollut Kokemäen Sähkö Oy:n palveluksessa tämän vuoden tammikuusta alkaen, eli lähiaikoina hänelle tulee täyteen yksi vuosi palveluneuvojan tehtävissä.

Hänen työnkuvaansa kuuluvat asiakaspalvelu puhelimessa ja sähköyhtiön toimistolla, sähkölaskutus, sähkösopimusten teko, sähkön myynti ja kontaktointi.

Leena Kokko Leena Kokko kertoi, että heille LEDjouluvaloja asennetaan ulkotiloihin marraskuussa.

– Haluaisin, että niitä olisi esillä jo aiemminkin, ja erittäin runsaasti, mutta poikien mielestä vasta marraskuun loppu on sopiva aika. Ja siihen minä sitten tyydyn.

– Haluan värisävyjen olevan luonnollisia, entisajan värisiä, ei liian kirkkaita. Ja ehdottomasti ainoastaan vain yhtä väriä.

Yläkerran parvekkeen kaiteeseen kuuluu myös jouluköynnös ja siihen valot. Pojat saavat taiteilla sen halujensa ja mielensä mukaiseksi, siihen annan heille vapaat kädet.

Leena Kokko kertoo valojen merkitsevän hänelle paljon.

– Pimeydessä loistavat valot ovat minulle erittäin tärkeät, ne antavat hyvän mielen ja rauhaisan olon.

Myös sisäkuusi, nimenomaan luonnossa kasvanut, kuuluu myös Leenan mukaan jouluun.

– Sellainen hankitaan ehdottomasti, kun kaikki lapset perheineen saapuvat viettämään joulua kotiin.

– Jouluvalot pidetään ainakin loppiaiseen saakka, sen jälkeen aletaan niitä pikkuhiljaa sammutella, kun valoisuus luonnossa ottaa valtaa.

– Meillä poltetaan sisätiloissa myös kynttilöitä. Ei mitään isoja määriä kerralla, mutta kynttilöiden poltto on sekin minulle tärkeä asia.

Minna on kotoisin Sarkolasta; ”Sarkolan ahteesta” Nokialta. Hän asuu nykyisin Kauvatsalla – tietysti – kuten nainen asian ytimekkäästi ilmoittaa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista tytärtä. ”Kauppaopiston naisia” ollaan ja plakkarissa on myös puutarhurin tutkinto, toteaa Minna kysyttäessä opiskeluun liittyviä asioita.

Nykyiseen työpaikkaansa hän siirtyi pankin palveluksesta.

– Työssäni on mielenkiintoisinta se, että vielä ei ole tullut kahta samanlaista päivää … aina tulee yllätyksiä, mutta onneksi ne ovat lähes poikkeuksetta positiivisia.

– Olen aina pitänyt ihmisten kanssa asioimisesta – olisi melkoisen tylsää puurtaa yksin, toteaa Minna.

Miksi paikalliselta yhtiöltä kannattaa ostaa sähköenergia?

Kysyttäessä sähköenergian ostamisesta paikalliselta yhtiöltä, vastaa Minna topakkaan ja selkeään tyyliinsä: – Täällä on ammattitaitoista väkeä töissä; tunnemme asiakkaamme ja verkostopuoli tuntee toiminta-alueemme hyvin.

– Meiltä saa henkilökohtaista palvelua, toimisto on auki arkipäivisin kello 10-16 ja puhelinvaihde kello 9-16.

– Tärkeätä on myös se, että paikkakunnalla säilyisi palveluita jatkossakin.

– Kokemäen Sähkö käyttää paikallisia palveluita ja paikallisia urakoitsijoita, ja huolehtii näin omalta osaltaan paikkakunnan elinvoimaisuudesta.

Minna Nybacka-Rukanen on työskennellyt Kokemäen Sähkö Oy:n palveluneuvojana kohta vuoden ajan.

”Joku Keski-Euroopan joulutorikaupunki olisi mieluisa matkakohde” Minna toimii aktiivisesti Kauvatsan WPK:n ensivasteryhmässä, joka vie melkoisen osan hänen vapaa-ajastaan.

– Luen myös dekkareita, auttelen tilamme töissä taitojeni mukaan. Ja tietysti pihatyöt ovat erityisen mieluisia, koska viihdyn ulkotöissä.

– Pidän myös matkustelusta ja erityisesti lyhyistä kaupunkilomista ja jos vielä tämän vuoden puolella lähtisin, niin joku Keski-Euroopan joulutorikaupunki, jossa en ole vielä käynyt, olisi mieluisa kohde – Jouluihminen kun olen.

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

7

TEKSTI Matti Välkkynen

FinnEPS-harkkoja on käytetty jo yli 25 vuoden ajan FinnEPS Oy on perustettu vuonna 1989. Toiminta alkoi Suokkaalla alun perin leipomon tuotantoa varten rakennetuissa tiloissa, jotka Päivi ja Lasse Rannan perustama yritys osti.

Nykyisin omistajiin kuuluvat myös Päivin ja Lassen lapset Petri Ranta ja Piia Pöyhönen.

FinnEPS Oy:n tuotteet olivat monipuolisia ja -muotoisia solumuovisia pakkausmateriaaleja. Iso asiakas oli Nokia, jonka televisiot ja sittemmin monitorit saivat suojakseen kokemäkeläisyrityksen valmistamat suojapakkaukset.

Kun Nokia ilmoitti luopuvansa monitoreista vuosituhannen vaihteessa, tarkoitti se, että 95 prosenttia tuotannosta lähtee ja se taas merkitsi, että kovia ratkaisuja tulevaisuutta silmällä pitäen piti tehdä, muistelee Lasse Ranta.

– Meillä oli jo sopimus allekirjoitusta vaille valmiina. Olimme lähdössä valmistamaan samoja pakkaustarvikkeita Unkariin, mutta päätimme keksiä jotakin uutta ja jäimme Kokemäelle.

Yritys satsasi tuotekehitykseen. Lasse haki Ruotsista lisäoppia EPS-harkkoraken-

tamisesta. Omaan tuotteeseen, FinnEPSharkkoon uskottiin. Solumuovimuottia käytetään rakentamisessa seinissä ja sokkeleissa. Muotit raudoitetaan ja niihin valetaan betoni paikan päällä. Hengittävä EPS-muovi jää betonin ympärille valmiiksi eristeeksi.

Tuotekehitys on hidasta työtä –Käyttämällämme EPS-harkkorakenteella on lähes sama kosteudenläpäisevyys kuin betonilla. Valmis seinärakenne on yksinkertainen ja siinä kastepiste on aina lähellä ulkopintaa.

Innovaatio sai laajan hyväksynnän myös VTT:ltä ja EPS-harkkotekniikka alkoi käydä kaupaksi.

– Ensimmäiset harkkotoimitukset menivät Ruotsiin ja Suomen ensimmäinen EPS-harkkotekniikalla tehty talo löytyy Liedosta.

– Tuotekehitys on kuitenkin hidasta työtä, jota alkuvuosina rahoitettiin edelleen pakkaustuotteilla, joita tehtiin ja tehdään edelleen muun muassa eri teollisuuden aloille sekä puutarhoille.

– Kuuntelemme tarkalla korvalla myös kentältä tulevaa ammattilaisten antamaa

Kokemäkeläisen FinnEPS Oy:n tärkeimmät artikkelit ovat kustannustehokkaasti ja laadukkaasti valmistetut muotoon valetut EPS-tuotteet. Kuvassa yrityksen omistajat Petri Ranta (vas.), Piia Pöyhönen sekä Lasse ja Päivi Ranta.

8

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

palautetta. Teemme tuotteisiimme muutoksia sen mukaan.

– Osallistumme myös asuntomessuille, vaikka ne eivät olekaan taloudellisesti parasta bisnestä, mutta tulevaisuuteen suunnattua toimintaa, jolla tuomme yritystämme ja palveluitamme entistä enemmän asiakkaiden ja ammattilaisten tietoon.

Muutto uusiin tiloihin vuonna 2016 Kymmenen vuoden kova uurastus nosti rakennusharkot yrityksen päätuotteeksi.

Suokkaalle rakennettiin uusia tuotantolinjoja ja työntekijöitäkin tarvittiin.

Myös lapset Petri Ranta ja Piia Pöyhönen kasvoivat yrittäjiksi.

Pari vuotta sitten FinnEPS jatkojalosti uuden tuotteen. Seinien ja sokkeleiden lisäksi betonivaluharkoista kehitettiin elementtejä myös ylä-, väli- ja alapohjarakenteisiin.

– Yrityksen tilat alkoivat rajoittaa kasvua. Uusia tuotantotiloja etsittiin ja sellaiset löytyivät Kokemäen kaupungin omistamasta, tyhjillään olevasta Steran hallista, kertovat Päivi, Lasse ja Petri Ranta.

– Kaupat syntyivät joulukuussa vuonna 2016, jolloin FinnEPS myi Suokkaan kiinteistönsä Kokemäen Teollisuuskylä Oy:lle, joka myi 2.800 neliömetrin suuruisen hallin 600 neliön toimistotiloineen FinnEPSille.

Petri Ranta sanoo, että tavoitteena on kasvaa tasaisesti joka vuosi.

– Koulutamme itse tarvitsemamme työntekijät, joita on tällä hetkellä oman väen lisäksi seitsemän henkilöä.

– Tärkeimmät artikkelimme ovat kustannustehokkaasti ja laadukkaasti valmistetut muotoon valetut EPS-tuotteet.

– Palvelukokonaisuutemme sisältää tuotteen suunnittelun sarjatuotantokelpoiseksi, muottien suunnittelun ja valmistuksen omalla työkaluosastollamme, prototyypin ja koesarjan sekä sarjatuotannon.

Kuvassa asennetaan FinnEPS lattiaelementtiä omakotitalon alapohjaan.

Vuonna 2016 FinnEPS Oy osti tuotantotilat Peipohjasta, jolloin entinen Steran halli siirtyi Rannan perheyritykselle. Kuvassa vas. Petri, Lasse ja Päivi Ranta entisen Steran hallin asiakas- ja konttoritiloissa.

– Palveluihimme kuuluvat myös tuotteisiin liittyvät kokoonpano- ja pakkaustyöt. Lisäksi pidämme tarvittaessa asiakkaallemme puskurivarastoa tuotteiden nopean saatavuuden varmistamiseksi.

FINNEPS-tuotteilla rakennetaan entistä vaivattomammin Aito kivitalo perustetaan FinnEPS Anturalla ja FinnEPS Sokkeliharkolla, joihin FinnEPS Lattiaelementit yhdistämällä aikaansaadaan helposti yhdellä valukerralla tuulettuva alapohjarakenne. Seinät nousevat nopeasti huippuenergiatehokkailla FinnEPS Harkoilla. Monikerroksiset kohteet toteutetaan kustannustehokkaasti asentamalla välipohjaan FinnEPS Lattiaelementit.

Energiatehokas, tiivis ja puhtaalla sisäilmalla varustettu kivitalo viimeistellään vaivattomasti FinnEPS Kattoelementeillä.

FinnEPS on laajentanut ainoana pohjoismaisena toimijana tuotantoaan kokonaisvaltaisemmaksi kivitalomateriaalivalmistajaksi. FinnEPS rakennus- tuoteperheeseen kuuluvat viimeisimmän tuotekehitystyön myötä nyt myös FinnEPS Lattiaelementit ala- ja välipohjarakenteisiin, sekä FinnEPS Kattoelementit.

FinnEPS Elementeillä ja Harkoilla aikaansaadaan kustannustehokkaat sekä energiaa säästävät rakenteet kevyesti ja nopeasti. Tuotteiden edut ovat vertaansa vailla, kun rakenteilta halutaan kestävyyttä, energiatehokkuutta, asentamisen nopeutta ja helppoutta.

FinnEPS Elementti- ja Harkkotuotteet tarjoavat myös entistä laajemmat mahdollisuudet rakenteiden mitoittamiselle ja suunnittelulle.

FinnEPS Oy:n suurin yksittäinen asiakas on HEVI kivitalot. Yritykset tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä. Kuvan omakotitalo löytyy Espoosta.

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

9

TEKSTI JA KUVAT Matti Välkkynen

Sähkömuseon kesäkahvila – herkuttelua, kulttuuria ja yhteisiä lauluhetkiä Seuratalon rinteessä sijaitseva sähkömuseo ja kahvila saivat nauttia poikkeuksellisen kauniin ja lämpimän kesän mukanaan tuomasta väkimäärästä, jota vieraili paikalla runsaasti maistelemassa kahvilan herkkuja, tutustumassa näyttelyihin ja osallistumassa yhteislauluiltoihin.

Kahvilan vetäjä Hanna Hakala-Rosu on erittäin tyytyväinen väkimäärään, annettuun palautteeseen ja toivomuksiin kesäkahvilan jatkumisesta nykyisenlaisilla kuvioilla.

– Kesän kuviot menivät yli odotusten. Väkeä kävi ja asiakaspalautteet olivat myönteisiä. Oli tosi mukava kesä, jossa myös mahtavan sään merkitys oli suuressa roolissa.

Hannalle esitettiin myös toiveita kahvion pitämisestä auki vielä syyskuussakin.

– Ensi kesänä toiminta jatkuu. Näin olemme alustavasti sopineet sähköyhtiön kanssa.

– Kesän aikana sain tutustua moniin uusiin ihmisiin, niin Kokemäeltä kuin naapurikunnista ja varsin kaukaakin poikenneisiin kävijöihin. Mieleen jäi erityisesti porilainen pariskunta, joka vieraili kahviossa monia kertoja.

– Sähköyhtiö on hyvä yhteistyökumppani, jonka kanssa on hieno työskennellä. Sovitut asiat pitivät molemmin puolin, joka on näissä kuvioissa erittäin tärkeätä.

”Nypläyksiä vuosien varrelta” Leena Mäntysen näyttely 1.–30.6.

”Silmä ja mieli”: sastamalalaisen Antti Ahteen maalauksia 1.–31.7.

Ostettiin sitten tyyny ja alkutarvikkeet. Opetusta antoi myös opettaja Kyllikki Reikko.

Leena kertoi harrastavansa nypläystä edelleen säännöllisesti, tosin kesäaikaan vähemmän.

Nypläystöistä suuri osa löytyy rullattuna vaatehuoneen hyllyiltä kotoa.

– Sukulaisille ja muutamille muille olen antanut töitäni lahjaksi. Molemmat tyttäreni osaavat myös nypläyksen taidon ja vanhemman tyttären tytär on jo innostunut asiasta. Hänen ensimmäinen työnsä on vielä kesken, mutta valmistumassa, joten perinne jatkuu.

”Silmä ja mieli” Antti Ahteen maalauksia 1.–31.7.

Vammalan seudun Taideyhdistys ry:n jäsen Antti Ahteen näyttelyssä oli esillä nuoren miehen maalauksia, jotka syntyvät valokuvan pohjalta.

– Luonnostelen valokuvaa ja siitä rakentuu lopullinen maalaustyö. Olen harrastanut maalausta viisi vuotta ja teen pääasiassa öljyväritöitä.

– Tämä on toinen yksityinen näyttelyni, lisäksi olen ollut mukana useissa yhteisnäyttelyissä, kertoi Antti Ahtee.

Sähkömuseon kesän näyttelyt avasi 35 vuotta pitsinnypläystä harrastanut Leena Mäntynen. Esillä oli laaja kirjo hänen töitään.

– Kipinä nypläykseen lähti äidin harrastuksesta. Hän oli päättänyt, että opettaa nypläyksen taidot yhdelle tyttäristään.

”Tunnelmia ja tarinoita” Pauliina Jartun valokuvanäyttely 1.– 31.8.

”Nypläyksiä vuosien varrelta”: kokemäkeläisen Leena Mäntysen näyttely 1.– 30.6.

10

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

Elokuussa voitiin tutustua huittislaisen valokuvaaja Pauliina Jartun näyttelyyn.

Pauliina valmistui kuva-artesaaniksi toukokuussa 2017 ja on toiminut siitä lähtien valokuvaajan työssä.

– Olen kuvannut yksityisille ja yrityksille. Valokuvataide on lähellä sydäntäni ja se kulkee koko ajan mukana kaiken muun rinnalla.

”Tunnelmia ja tarinoita” -näyttely oli koonti kahdesta erilaisesta kuvakokonaisuudesta. Töitä yhdistivät vahvasti aiheet, jotka ovat Pauliinalle itselleen tärkeitä ja mieluisia.

– Naiseus on aihe, jota olen käsitellyt jo pitkään. Ainutlaatuisuus on kiehtovaa ja koen näkeväni naiseudessa ja luonnossa samoja yhdenmukaisuuksia: voimaa, kauneutta, rikkautta, haurautta ja haavoittuvuutta. Ihmiselämä ja luonnon kiertokulku ovat jatkuvassa tuulessa alttiina muutoksille, sanoi Pauliina Jarttu.

– Välillä kulku on kuin tiheää sumua, toisinaan taas kevyttä ja valoisaa. Ilman omaa polkua en olisi minä.

Olen pohtinut naiseuden eri puolia ja tulen varmasti jatkamaan aiheessa vielä tämän jälkeenkin, totesi Pauliina Jarttu.

Elokuinen lauluilta muuntamokahvilassa kokosi yhteen kolmisenkymmentä laulajaa ja kahvittelijaa. Tuula Koivunen oli esilaulajana ja säestäjänä toimi Jussi Neronen.

Yhteislauluillat kuuluvat myös vahvasti kahvilan kuvioihin Sähkömuseon kahvilassa järjestettiin kesän aikana myös yhteislauluiltoja, jotka kuuluvat varmasti jatkossakin kuvioihin, sillä tunnelmalliset tutut laulut idyllisessä maisemassa kuuluvat suomalaiseen elämänmenoon. Lauluiltoja järjestettiin kolme: kesä-, heinä- ja elokuussa.

Tuula Koivusen ja Juhani Nerosen vetämä lauluilta 15. elokuuta oli kaiketi kesän suosituin, väkeä oli kesäkahvilan piha-alueella mukava määrä ja yhteisesti lauletut ikivihreät innoittivat osallistujat mukaan yhteisiin tuttuihin sanoituksiin ja säveliin.

Kiitoksia tuli monella eri tavalla.

Kakkubuffet oli menestys, eikä ihme, kun katsoi buffet-tarjontaa.

TEKSTI JA KUVAT Matti Välkkynen

Työssäoppiminen – yrityksen ja koulun yhteistyö Koulutuspäällikkö Olli-Pekka Ojalainen:

Hyvä yhteistyö yritysten kanssa on meille tärkeä asia – Mielestäni työssäoppimisjaksot ovat elintärkeitä opiskelijoille, ja meille Sataedulle oppilaitoksena. Ne ovat aito ikkuna opiskelijoille, joille se saattaa olla ensimmäinen konkreettinen kosketus työelämään, sanoo koulutuspäällikkö Olli-Pekka Ojalainen.

– Työssäoppimisjaksojen aikana pyritään antamaan mahdollisimman suuri osa näytöistä, joita voidaan tarvittaessa täydentää oppilaitoksessa.

– Tiivis yhteistyö työelämän kanssa

on tärkeää laadukkaan koulutuksen antamiseen Sataedussa. Parhaassa tapauksessa opiskelija saa jalkaa oven väliin, tätä kautta kesätöitä, myöhemmin jopa vakituisen työpaikan.

Saavatko opiskelijat helposti työssäoppimispaikat, hakevatko itse, autetaanko oppilaitoksen puolelta asiassa?

– Sähköpuolen opiskelijat saavat työssäoppimispaikkoja hyvin, johtuen alan

työvoimatarpeesta ja hyvästä nosteesta.

Opiskelijat voivat itse lähteä hakemaan paikkoja, heitä kannustetaan siihen.

– Oppilaitoksella on tarjota työssäoppimispaikkoja sähköalan yrityksiin, luokan vastuuopettaja selvittää yhteistyöyritysten tarpeen ja ohjaa opiskelijoita niihin.

Kuinka paljon näitä jaksoja sisältyy esimerkiksi sähköalan opiskelijoille.

Kuinka pitkiä ne ovat kerrallaan?

– Nykyisellään ei ole määritelty maksimi- >> VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

11

>>

tai minimimäärää työssäoppimisjaksojen pituuksille tai määrälle. Jokaiselle opiskelijalle tehdään HOKS (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma), jossa suunnitellaan opiskelijan opiskelu ja sen eteneminen. Siinä voidaan miettiä opiskelijan kanssa yhdessä työssäoppimistarpeita, poikkeavatko ne ryhmälle suunnitelluista.

– Ryhmälle suunnitellaan 2. ja 3. luokalle 2,5 kk työssäoppimista. Myös kesätyöt luetaan mahdollisuuksien mukaan opintoihin.

Kärsiikö opiskelijan teoriaopetus, kun hän on työssäoppimisjaksolla, vai ovatko kaikki opiskelijat yhtä aikaa suorittamassa oppimisjaksoa?

– Ei kärsi, työssäoppimisjaksot ovat aikataulutetut teoriaopintojen kanssa eri ajalle. Mikäli työssäoppiminen venyy, niin teoriaopintoja voidaan suorittaa pajaopinnoissa, jotka voidaan aikatauluttaa joustavasti. * * * Koulutuspäällikkö Olli-Pekka Ojalainen painottaa, että Sataedussa on äärettömän tärkeää, että oppilaitoksella on hyvät ja toimivat suhteet työelämään.

– Kokemäen Sähkö Oy on hyvä esimerkki tästä. Meiltä on joka vuosi eri vuosiluokkien opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla.

– Hyvästä yhteistyöstä varmasti kertoo, sekin, että yrityksessä on meidän entisiä opiskelijoitamme työntekijöinä.

Työpäällikkö Erkki Pelkonen:

Todellisia helmiäkin löytyy työssäoppimisjaksoilta Työpäällikkö Erkki Pelkonen, miten Kokemäen Sähkö Oy:ssä suhtaudutaan työssäoppimisjaksoihin?

– Kokemäen Sähkö Oy:ssä suhtaudutaan myönteisesti työssäoppimisjaksoihin ja yhteistyö Sataedun kanssa on ollut luontevaa. Sitä kautta olemme saaneet hyviä vakituisia työntekijöitä.

Kuinka monta/usein teillä on vuositasolla opiskelijoita ja kuinka pitkiä jaksoja he ovat kerrallaan?

– Meillä on ollut yksi opiskelija kerrallaan.

– Keskimäärin kaksi jaksoa vuosittain, jaksot ovat yleensä kahden kuukauden mittaisia.

Nimetäänkö opiskelijalle henkilökohtainen ”vastuuopettaja”/ ”perässäkatsoja”, vai mennäänkö ”ryhmätyöllä”?

– Tässä on ollut vaihteleva käytäntö, toisinaan harjoittelija on ollut koko ajan saman henkilön/työryhmän mukana ja toisinaan on viikoittain vaihdettu työryhmää.

Kuinka usein käyt seuraamassa opiskelijan tekemisiä jakson aikana?

– Työmailla käyn tarvittaessa, mutta päivittäin saan informaatiota työryhmältä ja opiskelijalta.

Koulutuspäällikkö Olli-Pekka Ojalainen sanoo, että työssäoppimisjaksoilla opiskelijat saavat konkreettisen kosketuksen työelämän kuvioihin.

12

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

Minkälaisia töitä opiskelijoilla, teetetään/opetetaan, saavatko he osallistua kaikkiin alan töihin, vai jätetäänkö jotakin erikois-/vaarahommia pois heidän ulottuviltaan?

– Opiskelijat ovat työryhmän tai yksittäisen henkilön mukana ihan normaaleissa verkostotöissä ja osallistuvat näihin töihin, pois lukien pylvästyöskentely ja esimerkiksi jännitetyöt, joihin asentajillamme on lain vaatima koulutus.

– Myös vaitiolovelvollisuutta vaativat, mm. sähkönkatkaisut maksuhäiriöiden vuoksi, ovat sellaisia töitä joihin ei opiskelijoita oteta mukaan.

Kuinka aktivoituneita opiskelijat näissä työssäoppimisjaksoissa ovat. Löytyykö heistä joistakin kapasiteettia/aktiivisuutta, jota voisi käyttää yhtiössä ja palkata jonkun heti valmistumisen jälkeen töihin?

– Oppilaiden aktiivisuus vaihtelee suuresti, mukaan mahtuu myös ”todellisia helmiä”, joita työelämä tarvitsee.

Kuinka usein heistä tulee yhtiölle kesätyöntekijöitä?

– Joka vuosi ei ole saatu tätä kautta kesätyöntekijää, mutta useana vuonna kyllä.

Verkostoasentajat Pekka Sinivaara (vas.) ja Tomi Mäkinen olivat kumpikin opiskelunsa aikana työssäoppimisjaksoilla Kokemäen Sähkö Oy:ssä.

Tuomas Ekberg suoritti työssäoppimisharjoitukset Kokemäen Sähkö Oy:ssä – Tuomas Ekberg on 20-vuotias kokemäkeläinen nuorimies , joka valmistui Sataedun Kokemäen toimipisteestä keväällä sähkö- ja automaatioasentajaksi.

Hän suorittaa tällä hetkellä asepalvelusta Porin prikaatissa.

Kysyimme Tuomakselta opiskelusta, työssäoppimisharjoituksista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Mikä vei/kiinnosti opiskelemaan alaa?

– Olen ollut aina kiinnostunut elektroniikasta, ohjelmoinnista ja yleisesti kaikesta, mikä liittyy sähköön. Nykyään puhutaan paljon älykkäästä tulevaisuudesta ja siitä, kuinka tekoälyä tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa. Itselleni heräsi kiinnostus lähteä rakentamaan tätä tulevaisuutta ja tuomaan älyä arkipäivään.

– Sähköala tarjosi juuri oikeanlaista polkua unelmalleni ja myös monipuolisia työvaihtoehtoja, itse sähkön tuottamisesta, sekä sen siirtämiseen ja hyödyntämiseen kiinteistöissä ja teollisuudessa.

Kauanko opiskelu kesti ja mikä on ammatti johon valmistuit?

– Valitsin linjaksi automaatioasentajan perustutkinnon, joka kesti kolme vuotta.

Minulle tarjottiin lisäksi mahdollisuutta opiskella sähköasentajan perustutkinto, jonka suoritin oppisopimuksella kuudessa

kuukaudessa. Olen siis valmistunut sähköja automaatioasentajaksi.

Olit myös opiskeluusi liittyen työssäoppimisharjoituksessa, kuinka monta kertaa ja missä paikoissa?

– Olin opiskelujen aikana kaksi kertaa työharjoittelussa, jotka kestivät noin 3-4 kuukautta. Suoritin molemmat työssäoppimisharjoitukset Kokemäen Sähkö Oy:ssä ja sen lisäksi olin kesätöissä samassa paikassa.

Olivatko työssäoppimisharjoitukset tärkeitä opiskeluasi silmälläpitäen, mitä sellaisia asioita opit yrityksissä, joita asioita ei koulussa ollut mahdollista oppia?

– Työssäoppimisharjoitukset tarjosivat haasteita: käytännön läheisempää työskentelyä ja mahdollisuutta soveltaa koulussa opittuja perusteita. Yksikään työmaa/urakka ei ollut samanlainen, jonka ansiosta sain laajemman käsityksen, kuinka monella eri tavalla asiat voidaan hoitaa. Myös harjoitusajalla oppi paljon laajemmin vanhoja ja uusia asioita.

Saitko tehdä työssäoppimisharjoituksissa kaikkia alan töitä, vai suljettiinko jotkut tietyt työt pois harjoittelusta?

– Työssäoppimisharjoitusten aikana pääsin todella laajalti tekemään alan töitä,

Tuomas Ekberg suorittaa parhaillaan asevelvollisuutta Porin prikaatissa, jonka ajanjakson jälkeen työuran suunnitelmat saavat jatkoa.

niistä ei juurikaan tingitty. Tietysti jännitetöitä en päässyt tekemään, sillä minulla ei ollut koulutusta, eikä aiempaa kokemusta siitä.

Jatkatko vielä opiskelua tällä alalla, vai lähdetkö nyt armeijan jälkeen etsimää työpaikkaa, vai onko sinulla jo sellainen olemassa?

– Vielä ei ole työpaikkaa tiedossa, mutta tarkoituksena on jatkaa alan töitä asevelvollisuuspalveluksen jälkeen. Opiskelujen jatkaminen on ollut suunnitteilla ja kiinnostusta löytyy hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan sähköalaa ja erikoistumaan esimerkiksi automaatioasentajana tai robotiikan merkeissä. Mutta toistaiseksi on tarkoitus palautua arkeen ja lähteä hakemaan lisää työkokemusta alasta.

Työssäoppiminen ”pähkinänkuoressa” Työssäoppiminen on osa toisen asteen ammatillista perustutkintoa ja on laajuudeltaan vähintään 20 opintoviikkoa, joka voidaan suorittaa osissa.

Työssäoppimisjaksot toteutetaan oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyönä. Opetus tapahtuu työpaikalla, aidossa oppimisympäristössä.

Työssäoppimisen tarkoituksena on siirtää osa tutkintoon kuuluvista tavoitteista käytännön työtehtävien yhteydessä työpaikoilla opittaviksi.

Oppilaitos vastaa työssäoppimispaikkojen järjestämisestä.

Työssäoppimassa suoritetaan ammattiosaamisen näytöt.

Työssäoppimisessa korostuu kokonaan uuden opiskelu, työharjoittelussa jo opitun kertaaminen, soveltaminen ja harjaannuttaminen.

Työssäoppimiseen kuuluu oman työn päivittäinen raportointi ja työajan seuranta, vuorovaikutustaitojen ja muiden työelämävalmiuksien harjaannuttaminen.

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

13

TI ALLISESTI VI ISESTI VIRTAA PAIKALLISES PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK ALLISESTI VIRTAA PAIKALL A PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK AA AA VIRT VIRT TI TI ISES ISES ALL ALL PAIK PAIK AA LISESTI VIRTAA VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT V TI TI ISES ISES ALL ALL PAIK PAIK AA AA VIRT VIRT TI AA PAIKALLISESTI ISESTI VIRTAA PAIKALLISES RTAA PAIKALLISESTI VIRT ALLISESTI VIRTAA PAIKALL I ALLISESTI VIRTAA PAIKALL PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK AA PAIK AA VIRT TI VIRT TI ISES ALL ISES ALL PAIK PAIK LISESTI VIRTAA AA PAIKALLISESTI VIRTAA V VIRT TI TI ISES ISES ALL ALL PAIK PAIK AA AA VIRT TI PAIKALLISESTI VIRT ISESTI VIRTAA PAIKALLISES A PAIKALLISESTI VIRTAA ALLISESTI VIRTAA PAIKALL PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK AA AA VIRT VIRT TI TI ISES ISES ALL ALL PAIK PAIK LLISESTI VIRTAA ALLISESTI VIRTAA ALLISESTI V PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA AA PAIKALLISESTI VIRTAA RTAA PAIKALLISESTI VIRT VIRT TI ISES ALL PAIK AA AA PAIKALL VIRT TI VIRT TI ISES ALL ISES ALL TEKSTI JA KUVAT Merja Maansalo, MM-viestintä ISESTI VIRTAA PAIK PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK LLISESTI VIRTAA PAIKALL AA PAIKALLISESTI VIRTAA VIRT TI ISES ALLISESTI V ALL PAIK PAIK AA AA VIRT TI PAIKALLISESTI VIRT ISESTI VIRTAA PAIKALLISES A PAIKALLISESTI VIRTAA ALLISESTI VIRTAA PAIKALL PAIK AA AA PAIK VIRT VIRT TI TI ISES ISES ALL ALL PAIK ISESTI VIRTAA PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA LLISESTI VIRTAA PAIKALL VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT TI TI V ISES ISES ALL ALL PAIK PAIK AA AA VIRT VIRT ALLISESTI mökkisauna, Suomalaisia sanotaanAA saunakantalosauna, AA PAIKALLISESTI TI VIRTAA PAIK PAIKALLISEStynnyrisauna, RTAA PAIKALLISESTI VIRT ALLISESTI VIRT ALL PAIK AA PAIK AA VIRT TI VIRT TI ISES ALL ISES AA PAIKALL VIRT ISESTI VIRTAA PAIK höyrysauna infrapunasauna. saksi. Sauna ei siltiISES oleTIsuomalaiALLISESTI ja VIRTAA PAIK LLISESTI VIRTAA PAIKALL AA PAIKALL V VIRT TI TI ISES ISES ALL ALL PAIK PAIK AA AA VIRT ISESTI PAIKALLISESTI VIRT nen keksintö. TI Eri VIRT puolilla maailALLISESTI VIRTAA PAIKALL AA PAIK A PAIKALLISESTI VIRTAA ALLISES PAIK PAIK AA AA VIRT VIRT TI TI ISES ISES ALL ALL ISESTI VIRTAA PAIK maa on kautta aikojen ollut käy- AA Kiuasmalleja PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK LLISESTI VIRTAA PAIKALL VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT TI VIRTAA PAIKALLISESTI ISES ALL PAIK AA VIRT TI Suomen Saunaseuran mukaan maassamtössä jos jonkinlaisia hikoilu- ja IRTAA PAIKALLISES

SÄHKÖWEMPAIMET

peseytymiskammioita. Suomalainen sauna on toki perinteikäs. Ikää sillä on noin pari tuhatta vuotta.

Saunatyyppejä

Tässä juttusarjassa käsitellään tuttuakin tutumpien sähkölaitteiden sekä kodinkoneiden historiaa ja kehitystä. Tällä kertaa vuorossa on sähkökiuas.

Eri aikakausina saunoja on pykätty mitä eriskummallisimpiin paikkoihin. Ensimmäiset suomalaiset saunat olivat ilmeisesti kaivetuissa kuopissa toimineita maasaunoja.

Saunatyyppien luettelo on kuitenkin pitkä. Maasaunan lisäksi luettelosta löytyvät muun muassa: savusauna, metsäsauna, riihisauna,

me on nykyään reilusti yli 3 miljoonaa saunaa. Saunan ehdoton ykkösjuttu on kiuas. Perinteisten puukiukaiden rinnalla käytössä on sähköllä lämpiäviä kiukaita.

Markkinoilla on tarjolla myös pelletti- sekä öljy- ja kaasupoltinkiukaita, mutta ne ovat harvinaisempia. Toimintaperiaatteensa mukaan kiukaat jaetaan yleensä kerta- ja jatkuvalämmitteisiin. Sähkökiukaat ovat pääosin jatkuvalämmitteisiä, mutta myös peruslämmön varaavia malleja on markkinoilla. Monista kiukaista löytyy lattia- ja seinämalleja sekä saunarakenteisiin integroitavia malleja.

Opintoretki Olkiluotoon Kokemäen Yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset suuntasivat keskiviikkona 7. marraskuuta Olkiluodon ydinvoimalaan.

Matka alkoi kello 8:45, kun Kokemäen Sähkön sponsoroimat linja-autot saapuivat Kokemäen yhteiskoulun pihaan.

Saavuttuaan Olkiluodon ydinvoimalan vierailijakeskukseen, oppilaille jaet-

14

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

tiin vierailijakortit, jonka jälkeen he menivät auditorioon, jossa heille kerrottiin enemmän ydinvoimaloiden toiminnasta ja päivän suunnitelmista. Tämän jälkeen kahdeksasluokkalaiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä aloitti päivänsä syömällä ja tutustuen vierailukeskuksen näyttelytilaan, jossa oli myös

interaktiivisia toimintapisteitä ja tutustuivat niihin omaan tahtiin ja mielenkiinnon mukaan.

Samaan aikaan toinen ryhmä pääsi tutustumaan voimalaitosjätevarastoon noin kuudenkymmenen metrin syvyyteen. Siellä heidät johdatettiin säiliöön, jonka alapuolelle loppusijoitetaan ma-

TI TI ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ALLISESTI VIRTAA PAIKALL ALLISESTI VIRTAA PAIKALL ALLISESTI VIR PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK AA PAIK AA VIRT TI VIRT TI ISES ALL ISES ALL PAIK AA PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT VIRT TI ISES ALL PAIK AA VIRT TI VIRTAA PAI TI VIRTAA PAIKALLISESTI ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ALLISESTI VIRTAA PAIKALL PAIK AA VIRT TI ISES ALL PAIK PAIKALLISESTI AA PAIKALLISESTI VIRTAA AA PAIKALLISESTI VIRTAA VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT TI ISES ALL PAIK AA VIRT TI VIRTAA PAI ISESTI ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ALLISESTI VIRTAA PAIKALL ALLISESTI VIRTAA PAIKALL KALLISESTI VIRTAA PAIK PAIK AA VIRT TI ISES ALL ALLISESTI VIR PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT VIRT TI ISES ALL PAIK AA TI VIRTAA PA TI VIRT ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ALLISESTI VIRTAA PAIKALL LISESTI VIRTAA PAIKALL PAIK AA VIRT TI ISES ALL PAIK PAIKALLISESTI AA PAIKALLISESTI VIRTAA AA PAIKALLISESTI VIRTAA VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT TI ISES ALL PAIK AA VIRT TI VIRTAA PA ISESTI ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ALLISESTI VIRTAA PAIKALL ALLISESTI VIRTAA PAIKALL KALLISESTI VIRTAA PAIK PAIK AA VIRT TI ISES ALL ALLISESTI VI PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA PAIKALLISESTI VIRTAA PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT VIRT TI ISES ALL PAIK AA TI VIRTAA PA TI VIRT Lämpimiä henkäyksiä ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ISESTI VIRTAA PAIKALLISES ALLISESTI VIRTAA PAIKALL LISESTI VIRTAA PAIKALL PAIK AA VIRT TI ISES ALL PAIKALLISEST Maailman ensimmäinen tehdasvalALLISESTI VIRTAA PAIK AA PAIK AA PAIKALLISESTI VIRTAA VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT VIRTAA PAIKALLISESTI VIRT TI ISES ALL PAIK AA VIRT misteinen sähkökiuas valmistettiin TI VIRTAA PAIKALLISESTI ALLISES KALLISESTI VIRTAA PAIK

vuonna 1938 Suomessa. Kiukaan tekijäksi on nimetty Oy Metalliteos, joka toimii nykyään nimellä Metos Oy Ab. Perussähkökiukaassa kivet kuumenevat sähkövastusten avulla. Vastusten kuumenemista säätelee termostaatti.

Savuhormia ei siis tarvita. Nykypäivän älykiuasmallit ovat helppokäyttöisiä ja nopeita. Kiukaisiin voi liittää erillisen ohjauskeskuksen ja saunan lämmityksen voi halutessaan hoitaa vaikka etäohjauksella kännykästä.

Sähkökiukaita on pidetty varsinaisina energiasyöppöinä. Etenkin uusissa sähkökiukaissa kiinnitetään kuitenkin huomiota myös energiankulutukseen.

Lehtimainos 1950-luvulta. Nykyään Kastor-kiukaat löytyvät Helo Oy:n valikoimista. Helon juuret taas juontavat vuonna 1919 Viipurissa perustettuun Karjalan Sähkö Oy:öön Vuonna 1949 yritys valmisti ensimmäisen prototyypin sähkölämmitteisestä kiukaastaan.

Vuonna 2009 Kastor yhdistyi osaksi Helo Oy:tä. Tänä päivänä TylöHelo Group Ltd ilmoittaa olevansa maailman suurin sauna-alan yritys.

TEKSTI Seija Iivonen

tala- ja keskiaktiivisia jätteitä. Ryhmän poistuttua säiliöstä, heidän säteilynsä mitattiin ja säteilyn mittaamisen jälkeen he siirtyivät viereiseen tilaan tutustumaan ONKALO-näyttelyyn. Ryhmät kiidätettiin ylös hissillä.

Iltapäivällä ryhmät vaihtoivat keskenään toimintapisteensä ja viettivät loppupäivän niiden parissa, jonka jälkeen oli aika lähteä kotiin päin. Päivän aikana opittiin mm. että Olkiluoto 3:n seinät kestävät jopa lentokoneen törmäyksen, ydinjätettä täytyy säilyttää veden alla yli neljäkymmentä vuotta ennen loppusijoittamista maan alle ja tämän prosessin aikana vesi lämpenee noin kymmenen astetta.

Kokemäen yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset haluavat kiittää Kokemäen Sähköä sponsoroinnista, joka mahdollisti tämän opintoretken Olkiluotoon ja takasi oppilaille kivan ja opettavaisen päivän. Matka oli oikein onnistunut ja sujui loistavasti.

Aurinkosähköjärjestelmän hankkijan muistilista: Aurinkosähkön pientuotanto on lähtenyt nousuun mm. aurinkopaneelien hintojen laskemisen, pientuotannon kannattavuuden, ympäristötietoisuuden ja sähkönsiirtohintojen nousun vuoksi. Mitä kannattaa huomioida ennen aurinkopaneelien hankintaa?

• Minkä tehoinen järjestelmä tarvitaan?

• Miten paneelit on mahdollista asentaa?

• Pyydä tarjous muutamalta toimijalta • Ota yhteyttä verkkoyhtiöösi. (Kokemäen Sähkö Oy:ssä tekniseen asiakaspalveluun) • Ota yhteyttä Kokemäen kaupungin rakennusvalvontaan lupa-asioiden järjestämiseksi.

• Varmista ylijäämäsähkölle ostaja ja tee tarvittavat sopimukset.

Kokemäen Sähkö Oy ostaa ylijäämäsähkön yhtiön kokonaisasiakkailta • Varmista, että tuotantolaitoksen kytkee ammattitaitoinen sähköasentaja • Selvitä verotuksen kotitalousvähennyksen hyödyntäminen työn osuudesta • Asennuksen yhteydessä toimita pientuotannon yleistietolomake ja järjestelmän käyttöönottotarkastuspöytäkirja verkkoyhtiölle. Kokemäen

Sähkön toimiessa aurinkosähköjärjestelmän toimittajana, saamme tarvittavat lomakkeet asentajaltamme.

• Verkkoyhtiö vaihtaa tarvittaessa sähkömittarin ja antaa luvan tuotantolaitoksen käyttöön ottoon

Fanny Marjanen, Elsa Marjanen ja Pauliina Nurmo

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

15

Palauta 31.1.2019 mennessä osoitteella Kokemäen Sähkö Oy, Skaffarinkatu 14, 32800 KOKEMÄKI ja osallistu pikkupalkintojen arvontaan!

Nimi: Osoite: Puhelin:

Sähkönkäyttöpaikan osoite:

›› Viime arvonnassa onnetar suosi Jarna Mäkystä Tampereelta. Lämpimät onnittelumme voittajalle!

Lasten gallup Poikkesimme tällä kertaa Kauvatsalle, Lähteenmäen koululla toimivaan päiväkoti PÄIVÄNPESÄÄN. 5-vuotiailta lapsilta kysyimme: mikä sinua nauratti tänään, aivasteletko, mitä sänkysi alta löytyy, mikä on parasta ruokaa päiväkodissa, kumpi on mukavampi vuodenaika kesä vai talvi, odotatko joulua?

Miika Tuominen – Tänään nauratti, kun nostin peittoa ja se meni väärin päin.

– En ole aivastanut koskaan.

– Sänkyni alta löytyy pikkuautoja ja pehmoleluja.

– Makaroonilaatikko on parasta ruokaa päiväkodissa.

– Talvi on mukavampi. Silloin voi laskea pulkkamäkeä.

– Joulu on hieno, tulee pukki ja saan lahjoja.

16

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

TEKSTI JA KUVAT Matti Välkkynen

Vilma Soranummi

– Nauratti, kun puin vaatteita päälleni ja huomasin, että olin laittanut T-paidan, vaikka piti laittaa pitkähihainen paita hupparin alle.

– Kun juon limsaa, silloin aivastelen ja yskin.

– Minulta lähti hammas, laitoin sen sängyn alle ja hammaskeiju oli vienyt sen yöllä ja jättänyt tilalle karkkirahaa.

– Perunamuusi ja lihakastike ovat täällä hyvää, tykkään niistä.

– Kesä on mukavampi aika kuin talvi. En tykkää lasketella enkä lähteä Lappiin, kun siellä joutuu oleman tosi monta yötä.

– Joulua odotan tosi paljon. Silloin saan lahjoja. Olin joskus rohkea ja menin ekana mummulassa joulupukin syliin, kun muut eivät uskaltaneet tehdä sitä.

Lasten puuhanurkka

Veikko Riihimäki

Hilma Toroska

Alisa Routakangas

– Iskä kutitti minua tänään ja se nauratti paljon.

– Aivastelen silloin, kun minulla on nuha. Myös pujot pistävät aivastelemaan.

– Minun sänkyni alta löytyy paljon roinaa, erilaisia leluja.

– Lasagne on mieliruokani täällä.

– Kesä on mukavampi, koska silloin paistaa aurinko ja on lämmintä.

Pistän aurinkorasvaa iholle aina, kun ollaan uimarannalla.

– Joulu on hieno asia, saa lahjoja ja kyllä lumikin on hyvä juttu. Harrastan myös kutomista ja metsurin hommia. Sahaan puita käsisahalla.

– Nauratti, kun pikkuveli Luukas näytti meille tänään kieltään. Luukas on vielä yhden vanha.

– Aivastelen, jos nauran liikaa ja silloin tulee myös hikka.

– Sänkyni alla on petivaatteita, omia leluja ja ne on hujan hajan.

– Päiväkodin paras ruoka on nakkikastike ja perunat, myös riisi ja kana ovat hyvää.

– Talvi on mukava, silloin voi tehdä hauskoja juttuja ja laskea kelkalla mäkeä. Maasta ei saa syödä lunta, siinä voi olla hiirenkakkaa.

Taivaalta satavia lumihiutaleita voi kyllä syödä, ne ovat puhtaita.

– Joulussa on parasta kun silloin saa lahjoja.

– Tänään nauratti, kun Saga veti Vilman alta tyynyt.

– Kun minulle tulee nuha niin silloin aivastelen.

– Sänkyni alta löytyy laatikoita, joissa on leluja. Nukun yläsängyssä ja pikkuveli nukkuu alasängyssä.

– Perunamuusi ja kalapuikot ovat lempiruokani.

– Talvi on mukavampi, silloin voi leikkiä lumisotaa, tehdä lumiukkoja, lasketella ja luistella.

– Jouluna saan koristella iskän ja isoveli Akselin kanssa haetun kuusen. Lisäksi silloin saa myös lahjoja.

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

17

Mopokarnevaaleilla huutokaupattiin KSOY:n lahjoittama sähkögrilli -tuotto Teljän Partion Kauvatsan osastolle Mopokarnevaaleilla huutokaupattiin tänä vuonna sähkögrilli, josta korkeimman tarjouksen, 300 euroa, teki Virpi Jakonen. Hän sai ”kaupan päälle” lisäksi noin 20 kiloa grillimakkaraa.

Kuvassa ovat Virpi Jakonen (vas.), meklarina toiminut Kari Salmelainen, lahjoituksen saanut Teljän Partion Kauvatsan osaston edustaja Satu Vihervaara ja oikealla lahjashekin luovuttanut Kokemäen Sähkö Oy:n edustaja, palveluneuvoja Minna Nybacka-Rukanen.

Teljän Hölkän osallistujille lahjaämpäreitä Kokemäen Sähkö Oy lahjoitti 15. syyskuuta järjestetyn Teljän Hölkän osallistujille kolme lahjaämpäriä, jotka luovutettiin kriteerillä: iloiset ja positiiviset osanottajat. Lahjoitukset saivat Sanni Laukamo ja Inari Leppäniemi sekä Minna Pihlman ja Matti Teittinen. Kokemäen Sähkön Oy:n puolesta ämpärit luovutti Laura Mäkivirta.

Usein kysyttyä Mitä vanhoille kaapelikeloille tehdään?

Alue- ja hankintapäällikkö Pekka Mäkivirta vastaa: Suurin osa kaapelikeloista on pantillisia palautuskeloja, joista energiayhtiö maksaa pantin kelan saapuessa.

Palautettaessa saamme niistä kunnon mukaisen hyvityksen.

Osa kaapelikeloista on ns. kertakäyttökeloja, jotka puramme ja toimitamme lämpölaitokselle poltettavaksi, osa myydään nimelliseen hintaan asiakkaille heidän omiin tarpeisiin.

Voiko sähköliittymän siirtää toiseen paikkaan?

Työpäällikkö Erkki Pelkonen vastaa: Ainoastaan samalla tontilla voi siirtää. Sähköliittymä on kiinteistökohtainen.

18

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

Kokemäen Sähkö oli tänäkin vuonna tukemassa perinteeksi muodostunutta Kokemäki Cruising -tapahtumaa, 26.8. järjestetty tapahtuma keräsi jälleen runsaasti osallistujia ja katsojia. Kuvat: Kari Ketonen

Katuvalo pimeänä?

Kokemäen Sähkö tuki tänäkin vuonna Kokemäen raveja sponsoroimalla juhannuksen 23.6. loimilähtöä. Kuvassa Kokemäen Sähkön toimitusjohtaja Kimmo Nurminen loimittamassa lähdön voittajaa Hovin Turboa, jonka ohjastajana toimi Harri Koivunen.

Kuva: Taru Peltosaari

Kokemäen kaupunki vastaa katujen ja puistojen valaistuksesta.

Kaikki katuvalojen vikasoitot ottaa vastaan kaupungilla katu- ja puistomestari Ilkka Välke puh. 040 488 6195.

VIRTAA PAIKALLISESTI • 2/2018

19

Rauhallista Joulua ja energist채 vuotta 2019!

Lahjoitamme joulukorttivarat Raition Kyl채yhdistys ry:lle S채pil채n riippusillan remontoimiseen.