Issuu

2020

S u o m e n L i o ns-l i i t t o

Pi i ri 107- H

LEIJONA LC Punkaharju s. 22

Kuva: Anne Ora, LC Punkaharju

Kuva: Marko Tuovinen, LC Ilomantsi / Brihat

LC Ilomantsi / Brihat s. 20

Kuva: Helena Auvinen, LC Enonkoski

Kuva: Janne Raassina, LC Kontiolahti

LC Kontiolahti s. 10 â€“ 11

LC Enonkoski s. 26

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Monia tapoja tehdä hyvää

On todellakin monta tapaa tehdä hyvää ja ansaita siihen rahaa. Taimien istutus, metsän kulotus, messujen järjestäminen, laulaminen ja soittaminen, juustojen pakkaaminen, kalakukkobisnes, sähkölinjojen raivaus, hirvenmetsästys ja lihahuutokauppa, pullojenpalautus, kirpputorit, joulukuusikauppa, joululyhteet... Olemme viime syksyn ja kuluvan talven aikana kiertäneet laajan piirimme klubeissa kuuntelemassa ja ihailemassa teitä, hyvät leijonat ja puolisot. Sydämellinen kiitos myös vieraanvaraisuudestanne, on ol-

lut erityisen rattoisaa istua teidän kanssanne saman pöydän ja usein myös hyvän aterian ja kiinnostavien keskustelujen ääressä. Leijonatoiminta ei todellakaan ole toimintaa, joka millään tavalla polkisi paikallaan tai olisi urautunutta! Jokainen klubi on ainutlaatuinen, ihmiset erityisiä, aktiviteetit hyviksi koettuja ja usein vuosikausia jatkuneita. Ja useimmilla riittää myös intoa ja ideoita kaikkeen uuteenkin. Koskaan ei ole turhaa kiittää hyvät ihmiset teitä siitä, että käytätte vapaa-aikaanne toisten ihmisten hyväksi, usein lasten, nuorten, vanhusten ja vähäosaisten. Harvassa harras-

tuksessa ollaan tähän valmiita, sillä kuten usein on todettu, yhä useampi ihminen haluaa käyttää vapaa-aikansa ennen kaikkea itsensä hyväksi painumalla kuntosalille, lenkille, ehkä maalaamaan öljyväreillä. Mielekkäässä tekemisessä on myös leijonatoiminnan ydin ja sydän. Se sitouttaa ihmisiä ja luo pääsääntöisesti klubiin yhteishengen, jolla päästään aina pitkälle, pisimmälle usein silloin, kun leijonien kanssa toimivat puolisot. Kuten kuvernööri on joutunut usein toteamaan, jäsenmäärämme laskee ja jäsenistö ikääntyy. Se ei ole pelkästään leijonien ongelma, sama ongel-

Lehden kustantaja Suomen Lions-liiton piiri 107 H Päätoimittaja Timo Riistaniemi Laskutus Ari Lybeck, 0500 923 218, ari.lybeck@gmail.com

ma riivaa satoja muita yhdistyksiä, kuntia ja koko maata. Tässä toiminnassa sitoutuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin vaikka kesäteatteriharrastuksessa, ja ihmisen saa sitoutumaan ennen kaikkea toiminnan mielekkyys ja se, että jokainen jäsen tuntee itsensä tärkeäksi. Kukaan meistä ei välttämättä viihdy harrastuksessa, jonka keskiössä olisivat pelkät kokouksissa istumiset tai vuosi vuoden jälkeen toistuvat rutiinit. Erityisen iloisia olemme olleet siitä, Haku päällä -kampanjaa on toteutettu, ja jotkut klubit ovat saaneet myös selkeästi nuoria uusia jäseniä. Lisää heitä joukkoomme!

Ja miksei leijonatoimintaa voisi ajatella myös perheiden yhteisenä harrastuksena? Perheklubien perustamista kannattaisi ilman muuta harkita alueilla, joilla olisi potentiaalisia toiminnasta ja etenkin lapsia ja nuoria hyödyttävistä aktiviteeteistä kiinnostuneita nuoria perheitä. Leijonatoiminta kaipaa yhä enemmän näkyvyyttä, sillä edelleen joukossamme on ihmisiä, jotka eivät tiedä tästä maailmanlaajuisesta hienoudesta vielä mitään! Pitäkää siis edelleen ääntä toiminnastanne, mainostakaa leijonia naapurille, ystäville, toisen yhdistyksen ihmisille, medioille,

kenelle tahansa. Pukeutukaa ylpeästi LC-liiveihinne ja kerker tokaa avoimesti, millaisesta toiminnasta on kyse. Tämä ei ole salaseura. Kuvernööriparina olemme halunneet korostaa tiedottamisen ja esillä olemisen tärkeyttä ja siksi esimerkiksi pidämme Facebookissa julkisia sivuja, joiden sisältö on keskittynyt klubivierailuihin ja siihen, mitä klubeissa tehdään. Olemme saaneet sivusta mukavaa palautetta ja mikä mukavinta, sivujen seuraajissa on myös heitä, jotka eivät ole leijonia, vielä. Hyvää vuoden jatkoa ja näkemisiin! Lege ja Ilkka Kosonen

Reskontra Piirin rahastonhoitaja Olavi Laukkanen, 050 341 2066, olavi.laukkanen@gmail.com Taitto PunaMusta Oy Painos 3 000 Paino PunaMusta Oy

P i i r i 1 07- H

” Kertakaikkisen upeaa toimintaa

Suom en Lions- liit t o

Minulla olisi idea, jota toivon kehiteltäväksi eteenpäin. Kun klubi järjestää piirikokouksen, voisi klubi esitellä itsensä Leijona Vilkussa.

Tässäkin Leijona Vilkussa voidaan vain raapaista pintaa, sillä niin monipuolista lionstoiminta on. Kukin klubi on kehitellyt omannäköisensä toi-

mintamallin. Luulen, että pitkään toiminnassa mukana olleet tulevat hieman sokeiksi, kun omaa toimintaa katsotaan liian läheltä.

Minulla olisi idea, jota toivon kehiteltäväksi eteenpäin. Kun klubi järjestää piirikokouksen, voisi klubi esitellä itsensä Leijona Vilkussa.

Kymmenessä vuodessa kävisimme kentän kertaalleen läpi. Timo Riistaniemi Päätoimittaja

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

PUUSTELLI-REMONTTI Purkutyöt

Putki- ja sähkötyöt

Remonttityöt

Kalusteasennus

VARAA MAKSUTON SUUNNITTELUAIKASI! Kuurnankatu 1, Joensuu, p. 010 277 7309 Puhelut: 8,4 snt/min

Piirikuvernööriehdokas 1 VDG Tuula Rantaeskola LC Savonlinna / Linnatar

SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN...

LAINANEUVOTTELUT KOTISOHVALTA

OP Outokumpu

Intohimolla ja huumorilla perinteitä kunnioittain Alkanut vuosi 2020 on Suomen lionstoiminnan juhlavuosi. Elokuussa tulee täyteen 70 vuotta siitä, kun ensimmäinen lionsklubi LC Helsinki-Helsingfors perustettiin. Tänä aikana yhteiskunta on muuttunut rajusti, mutta miten oma toimintamme? Perusta on edelleen aivan sama. Me palvelemme ja avustamme apua tarvitsevia niin omalla paikkakunnallamme kuin maailmalla. Avuntarve ei ole vähentynyt, päinvastoin yhä enemmän on vähäosaisia, huonosti voivia nuoria ja yksin asuvia huonokuntoisia vanhuksia. Toiminnan alussa klubeja syntyi kiihtyvällä tahdilla ja jäsenet olivat nuoria verrattuna nykyisiin uusiin jäseniin. Jäsenmäärä kasvoi kohisten ja Suomesta tuli suuri leijonamaa väkilukuun suhteutettuna. Viime vuosina jäsenkehitys on kääntynyt laskuun ja klubilaisten keski-ikä on kohonnut reippaasti. Onko meillä enää mitään toivoa kehityssuunnan muutoksesta? Vastaus on yksiselitteinen – on ilman muuta.

Olen kuluvan kauden aikana vieraillut puolisoni Juhanin kanssa parissakymmenessä klubissa. Kaikilla klubeilla on hienoja aktiviteettejä, toisilla enemmän toisilla vähemmän klubien voimavarojen mukaan. Virkeä ja innostava toiminta vetää puoleensa nykyaikanakin toimivia, aktiivisia jäseniä. Meidän tulee olla tarpeeksi rohkeita kertomaan toiminnannastamme. Valitettavasti vieläkin monet asiaan vihkiytymättömät pitävät lionsklubeja ns. herrakerhoina, eikä toimintamme ole suurelle yleisölle auennut. Jokainen jäsen voi omalla toiminnallaan paikata tätä tietoaukkoa. Suomen 1. naisklubi LC Helsinki / Viapori perustettiin vasta 27.10.1988. Valitettavasti Itä-Suomen naisleijonien määrä on kasvanut varsin hitaasti verrattuna moniin muihin alueihin. Sillä saralla on hyvä kasvun mahdollisuus. Monet miesklubit ovat alkaneet ottaa jäsenikseen naisia,

niin puolisoita kuin ulkopuolisiakin ja myös pariskuntia. Tämä suuntaus tulee varmasti voimistumaan ja sillä saadaan moni klubi pysymään elinvoimaisena. Tietysti kaikki uudet toimivat jäsenet otetaan riemuiten vastaan ikää ja sukupuolta katsomatta. Tulevalla kaudella piirissämme jatkuvat tutut yhteiset toimintamuodot. Ympäristöasiat ovat tämän hetken kuumin puheenaihe. Niinpä tulevalla kaudella piirihallituksessa aloittaa uusi ympäristövastaava. Hänen ideoista saamme tietoa myöhemmin. Kukin klubi vastaa niin piirin, liiton kuin päämajankin haasteisiin omien voimavarojensa mukaan. Lionstoiminnan ydin on paikallinen klubi ja sen sydän on jäsen, jonka viihtyvyys klubissa on kaiken a ja o. Uskon ja toivon voivani edistää yhdessä piirihallituksen toimijoiden kanssa klubien yhteistyötä ja kaikinpuolista hyvinvointia. Porukalla tulemme

kannustamaan klubeja osallistumaan aluefoorumeihin, koulutuksiin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin. Näin tutustutaan ja saadaan mahdollisia uusia ideoita toimintaan. Virkailijakoulutus on meillä hyvällä tolalla. Toivon kaikkien tulevien klubivirkailijoiden niihin osallistuvan. On paljon helpompaa toimia, kun pelisäännöt ovat selvillä. Varsinkin raportoiminen MyLCI:iin ja MyLION:iin saattaa tuottaa tuskaa, jos koulutus on jäänyt väliin Joku viisas on sanonut, että ihminen on silloin vasta onnellinen, kun voi tehdä jotakin toisten hyväksi. Tämä ajatus on meitä kannattava voima! Lions -monta tapaa tehdä hyvää! Toivotan puolisoni kanssa kaikille oikein hyvää ja menestyksellistä vuotta 2020!

Tuula Rantaeskola LC Savonlinna / Linnatar

OUTOKUMMUN OUT OU T OKU OKUMM MMUN MM UN UIMA UI UIMAHALLI MAH MA H ALL Uudet aukioloajat 20.1.2020 alkaen ma - pe klo 14.30 - 19.30 la klo 11.00 -17.00

Uintiaika päättyy 15 min ennen sulkeutumista.

Se aito ja alkuperäinen... Uimahallissa tarjolla aukioloaikojen ulkopuolella mm. vesijumppia ja vauvauintia!

Kuntosalin aukioloajat, hinnastot ja muut lisätiedot www.outokummunkaupunki.fi/liikunta puh. 050 383 4452/044 755 9373 Tervetuloa!

...LOMMOLUURI.FI

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Kaikki hyvä on lähellä.

CITYKUMPU ja ALAVINKATU Alavinkatu 27, 83500 OUTOKUMPU

Kummunkatu 9 83500 OUTOKUMPU

Rakkaudella Tehdyt Leivonnaiset ja Ruuat o ss ns s koti nen o e l ko LOUNAS p n kello 11 15 ke e . p kk til . y ok l e k p keti . Lämpimästi Tervetuloa Tutustumaan!

1. varapiirikuvernööriehdokas Raimo Timoskainen LC Kitee / Pajari

Avoinna MA-LA 7.30-18, SU 9-16 p. 0400 642 475

Enonkoskentie 11 T 58175 Enonkoski www.enonkoskenlaiturila.fi FB@MaitolaituriKahvilaPuoti

Hyvät Leijonat, ystävät ja tämän lehden lukijat, tervehdykseni teille. Olen Raimo Timoskainen, ja olen syntynyt Liperin Kolehmalassa, josta muutettiin Ilomantsiin. Ilomantsissa kasvoin nuoruuteni ja kävin silloisen kansakoulun ja opetelin työntekoa, kuten pellonraivausta ja savottatöitä. Vuonna 1966 pääsin opiskelemaan silloiseen Oy Strömberg Ab:n konepajakouluun, joka kesti neljä vuotta. Sen jälkeen oli armeija Turun laivastoasemalla. Varsinaisen työurani olen tehnyt vuoden 1972 jälkeen Kiteellä, Karhun suksitehtaalla ja 1974 vuodesta sähköasennuksia eri asennusliikkeissä ja 1984 vuodesta toiminut sähköurakoitsijana. Olen toiminut myös yrittäjäjärjestön hallinnossa 20 vuotta. Minut on palkittu Kiteen vuoden yrittäjänä 2003. Perheeseen kuuluu kumppanini Hilkka Pärepalo ja pois nukkuneen puolisoni kanssa yhteiset kolme lasta ja viisi lastenlasta. Harrastuksiini kuuluvat kalastus, luonnon antimien ke-

rääminen, veneily, matkailu, kylätoiminta ja tietysti Lionstoiminta. Olen myös melko hyvä leipomaan ja laittamaan ruokaa. Vapaaehtoistyö on ollut näkyvässä osassa koko elämäni ajan, olen toiminut 21 vuotta nuorten jalkapallovalmentajana.

kunnilla, joissa on useampi klubi. Kuitenkin kun katastrofit ja luonnon ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja avun tarve kasvanut, tarvittaisiin yhä enemmän auttavia käsiä.

Lohkon puheenjohtajana olen ollut kaksi kautta ja 2006 olin nuorisoleirin leirikoordinaattorina, josta palkittiin Melvin Jones Fellow -jäsenyydellä. Lions-liiton vuosikokouksessa olen ollut mukana jo kolmetoista kertaa.

Tärkeintä kuitenkin toiminnassa on toiminnan mielekkyys ja viihtyminen, tämä on vapaaehtoistyötä, jossa jokaisen työpanos on yhtä tärkeä. Aina tulisi muistaa kiittää kaikesta tehdystä työstä ja palkita tarvittaessa. Kun klubien voimavarat ovat rajalliset, olisi hyvä etsiä yhteistyökumppaneita toisista samanhenkisistä toimijoista. Oma klubini on tehnyt yhteistyötä Kiteen toisten klubien ja kyläyhdistyksen kanssa. Nyt ajankohtaisiksi nousseet ilmastonmuutos- ja diabeteskampanjat ovat asioita, jotka toivoisin klubien ottavan toimintaohjelmaansa, unohtamatta jo olemassa olevia toimintoja.

Klubitoiminnassa huolestuttaa jäsenten ikääntyminen, nuorten saaminen toimintaan on osoittautunut suuritöiseksi, etenkin pienemmillä paikka-

On hyvä välillä kysyä mitä Lions toiminta on? Mielestäni se on muun muassa kanssaihmisten auttamista, ympäristöstä ja luonnosta

Lionstoimintaan minut kutsuttiin vuonna 1998 LC Kitee Pajarin jäseneksi. Klubin kaikki virat on tullut käydyksi läpi, osa useampaan kertaan, nyt olen jo kolmatta vuotta klubisihteerinä.

huolehtimista, yhdessä tekemistä, tasa-arvoa ja toisten ihmisten huomioimista ja kunnioittamista. Klubit tekevät kuitenkin omat päätöksensä itsenäisesti, muistaen sen mitkä ovat Lions-toiminnan periaatteet. Ja siten että klubeissa viihdytään. Lions-liiton ja piirin tehtävä on auttaa ja tukea klubeja ja jäseniä mahdollisissa ongelmatilanteissa.

TERVETULOA HOTELLI HOSPITZIIN! Hotelli Hospitz on perheomisteinen hotelli ja ravintola Savonlinnassa. Nauti pehmoisista sängyistämme, ravintolamme herkuista niin kesällä kuin talvella. Vietä juhlat tai pidä kokoukset upeissa puitteissa.

• • • • •

Majoitus Ravintola Puutarhabistro Kokoukset Juhlat ja tilaisuudet

Hotelli Hospitz | Savonlinna 015 515 661 | www.hospitz.com | @hotellihospitz

Matkatessani maailmalla olen huomannut miten Lions tunnuksen näkyminen auttaa kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa. Saatuani valtuutuksen LC Kitee Pajarilta ja annettuani suostumuksen 1. varapiirikuvernöörin tehtävään, olen valinnan osuessa kohdalleni valmis ottamaan tehtävän vastaan ja hoitamaan sen parhaan kykyni mukaan. - Toivottaen hyvää alkanutta vuotta 2020. Raimo Timoskainen LC Kitee / Pajari

• Puiden • Puiden

kaato hoito

• Kannon jyrsintä • Metsätyöt

P. 040 733 5258

arto.soininen@gmail.com • arboristipohjoiskarjala.fi

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Lohkon ulkoilupäivä:

käen kukuntaa ja luonnon ihmeitä –

Jo perinteeksi muodostunutta IV alueen 1. lohkon yhteistä kokoontumista vietettiin Erkin päivänä toukokuussa Enonkosken Luostariyhteisön miljöössä ja ympäristössä. Luterilainen Luostariyhteisö on toiminut jo yli kahden vuosikymmenen ajan lakkautetussa Ihamaniemen kansakoulussa. Kauniin ja lämpimän kevätpäivän aluksi lionit tutustuivat vastavalmistuneeseen Luostarin luontopolkuun kävelemällä noin kolmen kilometrin reitin. Polku on tehty Luostarissa vierailevien ja kaikkien kiinnostuneiden vaellusreitiksi, jossa voi nauttia luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. Monet lionit kuulivat polulla kevään ensimmäisen käen kukunnan. Matkan varrella nähtiin myös läpileikkaus kylän elämän menosta. Polun varrella on iso Härkinjoki, varsinaista asutusta ja muuta-

ma entinen mummonmökki, jotka ovat nykyään vapaaajan viettopaikkoina. Sankalla, vanhalla metsällä on rauhoittava vaikutus kiireisimpäänkin vaeltajaan. Uskosta maanviljelyyn elinkeinona tulevaisuudessakin kertoi työn alla oleva laaja uudisraivausalue polun läheisyydessä Polun varrella on varsinainen luonnon ihme, kaksi ikivanhaa pahkakuusta. Jos missä, niin niiden juurella ihminen tuntee oman pienuutensa. Suomen suurimmat pahkakuuset ovat Verkkoniemellä. Niitä on kaksi kappaletta, ympärysmitaltaan noin viisi metriä ja pituudeltaan noin 27 metriä. Kertomatiedon mukaan taimistossa oli esiintynyt pahkaisuutta ja kuuset saattavat olla mutantteja. Kuuset on merkitty Metsäntutkimuslaitoksen erityispuiden

luetteloon. Ympäristöministeriö on puoltanut Enonkosken rauhoitusanomusta ja kyseiset puut on merkitty maarekisteriin sekä rauhoitettu luonnonmuistomerkeiksi. Päätöstä on perusteltu pahkakuusien biologisella erikoisuudella 15.4.1986. Paikalle on viety taulu, joka kertoo, että puut ovat nyt Suomen valtion suojeluksessa. Perimätiedon mukaan jo 1930-luvulla silloinen metsätalousneuvoja Kallio ei antanut kuusia leimata eikä hakata. Hän puhui jo silloin kuusien rauhoittamisesta. Kuuset ovat nykyään vankkoja ja tuuheita. (Lähde: Perinnekirjasta Ihamaniemi, isiemme maata vuodelta 1990.) Mielenkiintoisen luontopolkukävelyn jälkeen lionit keskustelivat näkemästään luostarissa kahvikupposten ääressä todeten, että seudultamme löytyy ai-

na uusia nähtävyyksiä ja uudenlaista toimintaa. Luostariyhteisön vapaaehtoinen Ulla-Riitta Kautonen kertoi yhteisön toiminnasta ja esitteli luostarin tiloja, joissa vietetään mm. monia hiljaisuuden retriittejä vuosittain. Luostarin tilat tarjoavat hyvät puitteet myös kylän yhteisiin kokoontumisille ja tilaisuuksille. Mainittakoon, että Enonkosken klubi on vuosien varrella osallistunut luostarin toimintaan talkootyöllä ja antamalla lahjoituksia luostarin ajankohtaisiin tarpeisiin. Lionit tiedostavat, että talkoiden ja muun palvelutyön vastapainoksi tarvitaan myös yhteisiä kokoontumisia ja hengen ravintoa. Virkistävän ja mielenkiintoisen päivän jälkeen lionit hiljentyivät hartaushetkeen luostarin kappelissa. Tiedottaja Helena Auvinen, LC Enonkoski

MIUNPAIKKA HAMMASKLINIKKA Siltakatu 14 C 38, 80100 Joensuu Puh. 0103117474 www.miunpaikka.fi info@miunpaikka.fi

Joensuu: Kuurnankatu 2, puh. 013 510 5600 Palvelemme: ma–pe 8 – 18, la 9–15, yritysmyynti ark. 7 – 18

Osa lioneista kokoontuneena luostarin keittiön rappusille lähdössä patikoimaan luontopolulle. Edessä vas. IV alueen 1.lohkon puheenjohtaja Matti Wägar ja oikealla maastopuvussa LC Enonkosken sihteeri Keijo Kemppinen.

Tiedä, mitä ympärilläsi tapahtuu

RM-KORJAAMO OY Huoltaa ja korjaa autot sekä pienkoneet Hyypiänniementie 251, 58175 Enonkoski Avoinna ark. 8-17 p. 040 1797860/Reko Muhonen Tervetuloa!

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Kaikkea kaunista kivestä Joen Kivituote Oy Lylykoskentie 2 JOENSUU p. 0500 376 107

LC Rääkkylän Venearpajaiset Palkintoina soutuvene, kaksi moottorisahateosta ja kaksi ravintola Kielen lahjakorttia. Myyntiaika 15.3.-5.7.2020. Osta klubin jäseniltä!

LC Rääkkylä

Kuvassa toinen suurista pahkakuusista. Taustalla vas. lohkon puheenjohtaja Matti Wägar LC Savonrannan klubista ja selin oikealla LC Enonkosken klubin sihteeri Keijo Kemppinen.

Ideaa kylpyhuoneeseen... Laattoja, mosaiikkeja, verhoilukiviä, hanoja, kalusteita, wc-istuimia, suihkuseiniä ja paljon muuta. Tervetuloa tutustumaan näyttelyymme!

Sale Savonranta Kolmitähkäntie 2 b SISUSTAMISEN ERIKOISLIIKE

Katso aukioloaikamme suursavo.fi

Teollisuuskatu 19, 80100 Joensuu

Puh. (013) 129 521

W W W.TUPATARVIKE.FI

TILIPALVELU TUIJA PIRHONEN Rantakatu 9 a 80100 JOENSUU p. 013 569 012, 050 595 3813 e-mail: tuija.pirhonen@opaasi.fi

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Myymättä jääneet joulukukat pääsevät hyviin koteihin Arja ja Arvo Puhakka. Kuva: Timo Riistaniemi

Puutarhat: Kukka-alalla vain runsas valikoima myy. Hävikkiä syntyy siis luonnostaan Mitä tapahtuu myymättä jääneille joulukukille ja joulukukka-asetelmille? Asian voisi kysyä toisinkin: ostaako joku uudenvuoden alla joulutähden tai hyasintin?

Vastaus kysymyksiin on karu. Normaalisti myymättä jääneet joulukukat menevät heti joulun jälkeen kompostiin, mutta Joensuun Viherkeskuksen myymättä jääneet kukat ja

kukka-asetelmat jatkavat elämäänsä Joensuun seudun hoitokodeissa. Kyseessä on hyväntekeväisyys, jossa on mukana joensuulainen Lions Club Adam &

Eva. Leijonat pakkaavat kukat paketteihin ja jakavat ne eri hoitokoteihin. Palataanpa vuoteen 2017. Jaakko Huikuri ja Erkki Myller ovat Joensuun Viherkeskuksen yrittäjiä. – Asia lähti liikkeelle kahvipöydässä, istuin Joensuun Viherkeskuksen johtajien kanssa. Kysyin Jaakko Huikurilta, mitä näille myymättömille kukille tehdään? Hän kertoi niiden joutuvan kompostiin heti joulun jälkeen, koska niillä ei ole enää markkinoita, Arvo Puhakka LC Adam & Evasta muistelee. – Kauhistelin ja surkuttelin asiaa. Huikuri ehdotti, että jakakaa te kukat sinne, missä ne voivat tuottaa iloa. Ideasta otettiin koppi, ja seuraavana vuonna pakkasimme ja jaoimme kaikki kukat, mitä oli jäänyt myymättä, Puhakka jatkaa.

Kukkia vastaanottavia hoitokoteja on liki 30

Valtaosa on vanhusten hoitokoteja, mutta mukana on muutama kehitysvammaisten yksikkökin.

Kukkien määrä vaihtelee. ASUNNOT

VALMISTUVAT

PA LVE L EVA

KESÄ

Asuntomyymäläsi

– Siksi emme koskaan ilmoita ennakkoon, että olemme tulossa, kun ei voi varmaksi tietää kukkien määrää, Puhakka sanoo ja sompailee autoaan jakoreitin alkumetreillä. Takapenkki on täynnä kukkapaketteja, ja Länsikadulla, Tervon hoitokodissa, jouluisen kukkalähetin vastaanotto on lämmin. – Tervetuloa, ovella toivotetaan.

Arvo Puhakka kyselee, onko asukkailla allergiaa hyasinteille. Ne jäävät autoon.

Puutarha-alalla hävikki on väistämätön ilmiö – On oltava myytävää, sillä runsaus myy. Jos hyllyssä on pari kolme asetelmaa, ei niitä kukaan osta, yrittäjä Jaakko Huikuri kertoo. Samaa ajattelua on siinäkin, että hyllyn viimeinen joulukukka-asetelma ei tahdo mennä kaupaksi mitenkään, vaikka kyseessä olisi mykistävä taideteos. Kun jouluun virittynyt asiakas tulee puutarhalle, on odotusarvona kukkien ylitsevuotava paljous: asiakas haluaa valita ja vertailla, sillä onhan kukka tai kukka-asetelma tulossa kodin kunniapaikalle. – Toivomme tietenkin, että hävikkiä olisi mahdollisimman vähän, Huikuri jatkaa. Arvo Puhakka on huomannut saman ilmiön. – Myyntipsykologia toimii. Teemme myyntiin linnunpönttöjä, ja jos pönttömalleja on tarjolla vain yksi, on kaupankäynti nihkeää. Asiakas haluaa käyttää linnunpönttöä ostaessaankin valinnanvapauttaan.

Kukka-asetelma vertautuu taideteokseen – Kukat ovat pääasia. Astia on kehys, kukat pääsisältöjä ja oksat, kävyt ja muut koristeet lisäsäväyksen antajia. Saamme joka vuosi erinomaista palautetta asiakkailta, Joensuun Viherkeskuksen yrittäjä Erkki Myller kertoo.

”

Toivomme tietenkin, että hävikkiä olisi mahdollisimman vähän.

Viherkeskuksen joulukukka-asetelmat ovat kymmenen vuoden ajan olleet puutarhuri Marianne Kapasen käsialaa. – Kaikki ovat yksilöitä, kahta samanlaista asetelmaa ei ole, hän kertoo. Kapanen sanoo, että tänä jouluna perinteiset, punaiset joulukukat olivat halutuimpia. Hän arvelee, että ne pitävät pintansa ensi joulunakin ja perinteinen joulun punainen linja jatkuu. – Tässä oli pitkään kausi, jonka aikana joulukukan piti olla puhtaan valkoinen. Tänä syksynä huomasin, että kaikissa lehdissä liputettiin luonnonmateriaalien puolesta, ja trendi kääntyi perinteiseen punaiseen. Voisiko valkoisen suosiossa kyse olla siitä, että kotien sisustuksessa yleensä on ollut valkoinen väri tavattoman suosittu? – Kyllä, Kapanen myöntää. Tällä kertaa myymättä jääneitä kukkia on jaossa varovastikin arvioiden noin 1500 euron edestä. 17-jäseninen LC Adam & Eva jakaa joulumieltä ja saa sitä itsekin. – Hoitokodeista ja sairaaloista saamme ylitsevuotavaa kiitosta, Arvo Puhakka herkistyy. Timo Riistaniemi LC Kupari / Outokumpu

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Yli

VUOTTA

ihmisten hampaissa

Harri Hukka Erikoishammasteknikko Kirkkokatu 30 B Joensuu P. 013-311 575, 050 331 7575

RETKISOUTU JA MELONTA

Lehmoa saatiin siistimmäksi

Valamon luostarista Kolovedelle 70 km Heinäveden reitillä seitsemän kanavan kautta!

17.–19.7.2020

Jätetempaus: Tapahtumaa pidettiin hyvin tarpeellisena Lehmo siistiksi! -tapahtuma järjestettiin lauantaina toista kertaa, ensimmäinen kerta oli vuonna 2017. Tapahtuma oli menestys. – Jouduin tilaamaan toisen kuormalavan metallille, kun ensimmäinen tuli jo täyteen, Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama kommentoi, kun tapahtumaa on eletty reilu tunti. Kontiolahden omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Pentti Saarelainen kertoo, että ensimmäisen tunnin aikana oli noudettu läheltä asuvalta henkilöltä kaksi vanhaa pakastinta. Saarelainen purkaa Anneli Kurjen autosta lasia ja metallia. – Minulta jää kuvataiteilijana tällaista tavaraa kierrätykseen. On tuolla vanha metallinen kukkakaarikin. Mielelläni

tällaisessa tapahtumassa käy, jos vain sattuu olemaan kotona. Auttavat vielä, jos ei itse jaksa kantaa, Kurki, 83, kertoo. Kontiolahden kunta vastasi tapahtuman järjestelyistä yhdessä lehmolaisten yhdistysten kanssa. Yhdistyksistä olivat mukana Lehmon Pallo -77, Omakotiyhdistys, Lehmon Martat ja Lions Club Kontiolahti / Höytiäinen. Asunto-osakeyhtiöissä hallituksen jäsenet saavat kontolleen myös kantamista vaativat tehtävät. Asunto-osakeyhtiö Kontiolahden Suutelanpuiston hallituksen jäsen Teuvo Juvonen, 72, toi keräykseen taloyhtiön vanhat maalit. Hän on hieman närkästynyt ihmisten piittaamattomuudesta. – Lehmon radan varressa on metsätelevisio, ihan siinä

latupohjan vieressä. Jaamankankaalla on jonkun sinne jättämät jenkkavehkeet, autokaiuttimet. Kummallisinta on, että yhdessä paikassa on oikein kantamalla kannettu pakoputki autotieltä kauas metsään. Se ei ruostu siellä ikinä, Juvonen oudoksuu. Noin kymmenhenkisen partion paikalle tuonut Lions Club Kontiolahti / Höytiäinen siivosi maastoa Onkilammen ympäristössä. Maastosta löytyi käyttämättömiä ilotulitteita ja punaisen auton konepelti. – Emme olleet ensimmäisellä kerralla mukana, kun emme tienneet tilaisuuteen varautua, klubisihteeri Lauri Holopainen kertoo. Ympäristön siivoaminen on tuttua puuhaa. – LC Kontiolahti / Höytiäinen on lähes vuosittain viimeisen 15 vuoden aika-

www.kanavasoutu.fi

na siivonnut ympäristöä Lehmon alueella. Kyseessä on meidän ympäristöaktiviteetti. Viime vuonna teimme tievarsisiivousta K-supermarketin ja S-marketin välillä sekä kävimme läpi kauppojen ympäristöt. Kunnan kanssa ollaan yhteistyössä. – Vuosittain ollaan kysytty kunnan mielipidettä alueista, jotka olisi ensisijaisen tärkeitä siivota. Kunta on sitten järjestänyt jätepussit ja osoittanut jätteiden keruupaikat, joista kunta käy noutamassa kerätyt jätteet. Useampana vuonna siivottiin Jaamankankaan aluetta ja tien ympäristöä. Meillä oli kunnan järjestämä traktori mukana. Sen lavalle nosteltiin metsästä löytyneet jääkaapit ja sohvat. Timo Riistaniemi Julkaisu: Karjalainen 26.05.2019

Osaavaa hammashoitoa Olemme muuttaneet uusiin esteettömiin toimitiloihin Siltakatu 16:een. Myös uusissa tiloissa jatkaa entinen henkilökuntamme.

Siltakatu 16, Joensuu Puh. (013) 227 470 www.kkhammas.fi

! Tervetuloa

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Salmilammenpuro

- taimenen koti kuntoon talkoovoimin

Metals for modern life www.nuohousmikkokoukku.fi

044 327 3688 Kutusoran asennus

Nuohoukset

Piipunhatut sekä kattoturvatuotteet

Ilmanvaihdon nuohoukset, mittaukset ja säädöt

Onko leijona myös vesieläin? Kesän 2019 perustella ainakin Kontiolahdella näin on. Paljon on vettä virrannut Salmilammenpurossa sen uittoperkuun jäljiltä ennen kuin kesällä 2019 LC Kontiolahti päätti tehdä hyvän työn oman kuntansa vesien ja vesieliöiden eteen aloittamalla kunnianhimoisen ja mittavan koko puron ennallistamisurakan. Kesän ja syksyn aherruksen tuloksena virran ennallistajat odottavat konkreettisia tuloksia työlleen näkyvän jo tulevana kesänä. Salmilammenpuro on suuri puro Kontiolahden kunnan itäosissa, rajoittuen entisen Enon kunnan rajaan ja laskien vetensä Pielisjokeen Kuusojan kautta. Alue on hyvin harvaan asuttua ja alueen maankäyttö on ollut poikkeuksellisen kevyttä. Tämä yhdistettynä alueen runsaaseen pohjavesivaikutukseen on säilyttänyt Salmilammenpuron vedenlaadun poikkeuksellisen hyvänä ja toisaalta myös takaa talvikausiksikin hyvin tasaiset virtaamaolot. Salmilammenpurossa ja Kuusojassa on säilynyt Pohjois-Karjalaisittain harvinaisen hyvä alkuperäinen taimenkanta, huolimatta menneiden vuosikymmenien ihmisen aiheuttamista haasteista kaloille ja vesieliöille. Vaikka Salmilammenpuron virtaosuudet ja kosket onkin perattu jo lähes sata vuotta sitten kauttaaltaan, tiedettiin havainnoinnin ja pohjatiedon perusteella, että purolla on poikkeuksellisen hyvät ennallistamisedellytykset. Purolla tavattiin kaloista merkittävimpinä taimenta ja harjusta sekä muista eläinlajeista positiivisimpina merkkeinä jokirapua, koskikaroja ja saukko. Onpa alueella yksi kolmesta Suomen elinvoimaisimmis-

ta populaatioista hyvin uhanalaista rupimanteriakin. Myös puron rantametsät ja niiden varjostus ja hyönteisravinto puron pedoille ovat poikkeuksellisen hyvät. Tästä oli hyvä lähteä liikkeelle, kääriä hihat ja kastella hanskat, sekä useammat sukatkin. Työ aloitettiin aiemmin laaditun toimenpidesuunnitelman mukaisesti heinäkuun helteillä puron vedenpinnan laskettua lähelle minimiään. Työt aloitettiin virtaosuuksien perkuukivien palauttamisella ja puron virtausolojen moninaisuuden ja pohjanmuotojen palauttamisella. Ennallistettavia virtaosuuksia Salmilammenpurossa on yhteensä 1,5 kilometriä. Lapio- ja kankityövaihe kesti useita viikonloppuja, vaikka auttavia käsipareja saatiin niin Kontiolahden, Joensuun kuin Kiteenkin klubeista. Uoman ennallistamisen yhteydessä tehtiin valmisteluja loppukesän kutusoran asentamista varten. Salmilammenpuro on hyvin vuolas tulva-aikaan, joten virrassa kutusora ei kestä paikallaan, ellei sitä tueta järeämmällä materiaalilla, suisteilla ja virran ohjureilla. Loppukesän kuivuuksien jatkuessa vuorossa oli koko urakan fyysisesti raskain vaihe, kutusoran kuljetus ja asennus. Yksittäiset kutupedit ovat kooltaan keskimäärin parin neliömetrin kokoisia ja kutusoraa niissä on vähintään 20–30 senttimetrin paksuudelta. Kutusora lapioitiin tien varressa leijonavoimin sankkoihin, sankot lastattiin mönkijän tai pientraktorin kärriin ja kuljetettiin kohteille, jossa ketju vesileijonia siirsi kutusoran tarkoin paikalleen. Kutusoraa asennettiin noin 25 tonnia, jolla saatiin vuoden 2019 saldoksi noin 100 morsiussviittiä syyskutuisille tai-

menille ja kevään valossa lempiville harjuksille. Kesällä 2020 toteutettava sähkökoekalastus näyttää suuntamerkkiä töiden onnistumisesta, istutuksia purolle ei tehdä, vaan luottamus kalojen luontaiseen vaellukseen ilma esteitä on kova. Leijonien osalta työt jatkuvat kesällä 2020 Salmilammenpurolla vanhan nousuesteen ohituksella, jossa vettä palautetaan vanhan ja suojellun uittoranteen ohi luontaiseen uomaan siinä määrin että kalojen ja muiden vesieliöiden kulku mahdollistuu. Myös toinen kattaus kutusoraa ja käännettäviä kiviä riittää vielä aktiivisimmille talkoolaisille ensi kesäksi. Samalla leijonat kirittävät valtiota toteuttamaan Kuusojan nousuesteen poiston, jolloin Salmilammenpuron kaloilla olisi vapaa kulku Pielijokeen luontaiselle lihomisvaellukselle ja sieltä takaisin. Hankealueen maanomistajille, vesialueen omistajille ja viranomaisyhteistyölle kuuluu suuri kiitos positiivisesta suhteutumisesta hankkeeseen. Tarvittavan kutusoran hankkeelle kustansi PohjoisSavon ELY-keskus. Tämä sen takia, että Pohjois-Karjalassa ei enää ole omaa kalatalousviranomaista, vaan toiminnot on yhdistetty savolaisten kanssa. Soran asemointiin ja kuljetukseen tarvitut sankot on myös saatu lahjoituksena, samoin kuin mönkijä- ja traktorityökin. Leijonat yli klubirajojen puolestaan voivat röyhistää rintaansa ja pörröttää turkkiaan, noin 400 talkootyötunnin jälki näkyy jo luonnossa, todisteet saadaan kesän koekalastuksesta ja jatkoa seuraa. Janne Raassina LC Kontiolahti

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

0500 257 211

Esteetön Ford-taksi 12 koululais tai 8 Aikuispaikkaa ja/tai 1 pyörätuoli Sekä 4- asiakaspaikkainen henkilöauto

Autoilija Matti-Pekka Parkkinen Kuljettaja Juho Käyhkö

Mercedes Benz

H-piirin III alueen 2. lohkon

PILKKIKILPAILUT Parikkalassa su 8.3.2020 klo 9.00 Juhlatilat Louhela, Riihiniementie 37, 59210 Melkoniemi

Sarjat: miehet | naiset | nuoret alle 18 v. | joukkue (3 hlöä)

Ilmoittautumiset 3.3. mennessä

keskitetysti oman klubin kautta lc.parikkalasiikalahti@outlook.com

Osanottomaksut (sis. keittolounaan): • hlökohtaiset sarjat 20 € • joukkuekilpailu 15 € Jälki-ilmoittautuminen + 5 €.

Katso lisätietoja: lcparikkalasiikalahti.fi Järj. LC Parikkala/Siikalahti

Melcotek Sähkötyöt Puhurikuja 8 80140 Joensuu Työnjohtaja/työtilaukset: 040 503 3239 Hallinto 0458 474 224 melcotek@melcotek.fi

Kunnostusalue on merkitty karttaan pisteillä.

KOITERE® PLATINIUM

100% KÄSITYÖTÄ Pohjois-Karjalasta

KOTIMAINEN KOITERE® -MALLISTO SILVER | DIAMOND | PLATINIUM 100% suomalaista käsityötä • Aktiivipussijousisto • 90 päivän vaihtotakuu Saatavana myös luonnonmateriaalit • 25 vuoden takuu

TUTUSTU UUTEEN VERKKOKAUPPAAN WWW.JOENSUUNSANKYTEHDAS.FI/KAUPPA Verkkokaupan tuotteilla ilmainen toimitus Suomessa.

TEHTAANMYYMÄLÄ JOENSUU

Avoinna: ma-pe 10–18, la-su suljettu

Valmis kutusoraikko

Kuurnankatu 3, 80100 Joensuu (Laattapisteen talo). Puh. 050 312 9378

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Vaara-Karjalan Apteekki Tuupovaara - Kiihtelysvaara - Heinävaara

RAMIKA PARTURI-KAMPAAMO

Raija Karhu

Piir i 107- H

LC Juuka järjesti Eräkoiratapahtuman lapsille ja nuorille lokakuussa

Puh. 013-645 161 Honkatie 1 C 5 80400 Ylämylly

Pogostan Hiihto 21.3.2020 Ilomantsissa 51 km ja 30 km P/V 30 km myös ilman ajanottoa www.pogostanhiihto.fi

K U T SU 107 H Piir in, I I I A lueen 1. L ohkon ja K iteen klub ien Pilkkikilp ailut p id etä ä n 14.3.2020 alkaen klo 10.00 K iteen H einä jä r v ellä , K antosyr jä ntie 5 , K itee. Sar jat: N aiset, Miehet yli ja alle 5 0v . Joukkue 3 henk. Osanottomaksu: 15 €/henk. sis. kahv it ja r uokailun tilille F I 19 5 15 3 0420 035 8 5 3. I lmoittautumiset 8 .3.2020 mennessä p uh. 0400 227 8 76 tai s- p ostilla r aimo.timoskainen@ hotmail.c om Par haat p alkitaan, myös kier top alkinnot.

T E R V E T U L OA

K ukka- j a hautausp alv elu Suutar inkatu 9 p . 045 18 4 5 09 0

ma- p e klo 10 - 17

K ahv io j a kukkap uoti

muulloin sop imuksen mukaan

T ilauksesta leivo nnaisia ja p itop alve lu --------------------------------

O utolamminkatu 1 p . 013 5 5 2 18 2

ma, ke, p e klo 8 - 2 0

R aisa 045 8 8 7 3000 raisatuuli@telemail.fi www.raisatuuli.fi

ti j a to klo 6- 2 0 . la 9 - 17

f ace b ookista nä et ajankohtaiset p oikkeusaukiolot, tap ahtumat jne.

—

–

– –

Metsästyskulttuuri Juuan kunnassa on aina elänyt vahvana ja alueella toimiikin useita aktiivisia metsästysseuroja. Myös metsästyskoiria kunnan alueelta löytyy paljon, koiria kasvatetaan ja niillä metsästetään ja osallistutaan koetoimintaan. Toimintaan on saatu mukaan myös joitain nuoria ja naisten määrä on myöskin hieman lisääntynyt. Metsästäjien keski-iän kasvaminen on kuitenkin täälläkin tosiasia. Lasten ja nuorten kannustaminen mukaan metsästys- ja erätoimintaan on koettu tärkeäksi myös Juuassa. Tätä asiaa tukemaan päätettiin järjestää eräkoiratapahtuma (6.10.), jossa nuoret pääsisivät tutustumaan koiriin ja niiden käyttöön metsästyksessä. Tapahtuman järjestäjänä toimi Lions

Club Juuka ja sen ideoijana yhdistyksen presidentti Arja Nevalainen, ajokoiraharrastaja itsekin. Eräkoiratapahtuman tavoitteena oli myös tehdä yhdistyksen toimintaa tunnetuksi. Paikallinen Salonkylän Metsästysseura tarjosi metsästysmajansa tapahtuman pitopaikaksi. LC Juuan aktiiviset jäsenet, Salonkylän Metsästysseura ja koirien omistajat olivat mukana talkootyössä ja päivän ohjelma saatiinkin helposti kasaan. Tapahtumaan osallistui 9 lasta, iältään 4–12 vuotta. Pienimmät lapsista olivat tapahtumassa yhdessä vanhempansa kanssa. Kun kaikki järjestäjät, koirien omistajat ja osallistujat lasketaan, tapahtumaan osallistui noin 30 henkilöä. Tunnelma päivän aikana oli rento ja päivän ohjelma oli

suunniteltu niin että pienimmätkin jaksoivat osallistua väsymättä. Tapahtuma aloitettiin tervetulotoivotuksilla. Pirjo Halonen kertoi LC Juuan toiminnasta ja nuoriin suuntautuvasta avustustoiminnasta. LC Juuka järjestää vuosittain hirvenmetsästyksen, josta saatu hirvi myydään huutokaupalla ja saadut varat on suunnattu koululaisten stipendeihin. LC Juualla on myös kummilapsia Sri Lankassa. Heidän koulunkäyntiään avustetaan vuosittain. Salonkylän Metsästysseuran sihteeri Minna Puuronen kertoi metsästysseuran osallistuvan mielellään nuorten tapahtumiin kuten nyt antamalla metsästysmajan käyttöön. Metsästysseuran väki oli lämmittänyt majan ja huolehti

että takassa paloi kodikas valkea koko ajan. Seuraavana oli vuorossa labradorinnoutaja Oonan ja Sanna Turusen esittämää ohjelmalla. Oona valitsi saavista numeroidun tennispallon, ja jokainen lapsi kerrallaan sai käydä hakemassa taululta numeron osoittaman kuvan. Kuvissa oli eri metsästyskoirarotuja, koiraharrastuksia sekä koirien hoito- ja koulutusvälineitä. Lapset saivat miettiä yhdessä mitä kuvissa oli, ja vieraammat rodut ja esineet tuumailtiin aikuisten avustuksella. Sanna kertoi myös Oonan työstä, eli metsästysharrastuksen lisäksi Oona toimii Sannan työparina vanhusten hoitokodilla. He ovat suorittaneet Hyve-koulutuksen (Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten

P i i r i 1 07- H

avulla) jota hyödyntäen Oona piristää myös ikääntyneiden asukkaiden päiviä. Sanna kertoi, että metsästys on hyvä vastapaino Oonalle töiden jälkeen, koira saa siinä fyysistä aktiviteettia ja toteuttaa viettejään. Oonaa käytetään sorsa- ja kyyhkymetsällä. Seuraavaksi lapset pääsivät metsästysmajan pihalle, jossa otettiin esittelyyn muita metsästyskoirarotuja. Vuorollaan esittäytyivät suomenajokoira, venäjänajokoira, amerikankettukoira, suomenpystykorva, karjalankarhukoira, jämtlanninpystykorva ja itä-siperian laika. Koirien omistajat kertoivat koirista ja niiden luonteesta sekä mitä niillä metsästetään. Lapset pääsivät tutustumaan koiriin rapsutellen ja kysellen niistä lisää. Koirat oli valittu todella onnistuneesti, kaikki olivat sosiaalisia ja toistensa kanssa toimeen tulevia. Rähinöitä ja murinoita ei tässä päivässä kuultu, kuten ei lasten keskellä pidäkään. Ulkona viihdyttiin hyvin ja koiriin tutustumiselle varattiin lapsille reilusti aikaa. Samalla paisteltiin makkaraa ja tarjolla oli mehua ja kahvia. Vatsat täynnä siirryttiin sisätiloihin jatkamaan. Minna Väisäsen johdolla siirryttiin seuraavaksi tutustumaan koiran tutkapantaan. Lapset saivat katseltavakseen erilaisia tutkapantoja ja tietokoneen

Suom en Lions- liit t o

ruudulta katseltiin Trackerin jälkipeleistä, millaista viivaa ajokoiran ja hirvikoiran työskentelystä metsässä näytölle piirtyy. Katseltiin myös mitä tietoja tutkapanta kertoo, eli haukkujen määrää ja koiran kulkunopeutta. Osalle lapsista tutkapanta oli tutumpi, osa pääsi tutustumaan siihen ensimmäistä kertaa. Tietokoneelta katseltiin samalla myös muutama lyhyt video, toinen ajokoiran jänisajosta ja toinen hirvikoiran haukusta. Samalla lapsille kerrottiin kyseisistä metsästysmuodoista ja aikuisten kesken näistä heräsi keskusteluakin. Muita keskustelun aiheita olivat metsästyskoiran ruokinta ja koulutus. Tietoa jaettiin yksinkertaistetusti niin että lapset pystyivät asioita ymmärtämään ja jaksoivat kuunnella. Aikuisten kesken syntyi näistäkin monta keskustelua, jota lapset kuuntelivat kiinnostuneina. Vain muutamalla lapsella oli omia koiria, joten heille tuli varmastikin paljon uutta tietoa asioista. Koko tapahtuman ajan metsästysmajan piha-alueella oli neljän rastin pituinen rata, jonka lapset päivän pidetyillä tauoilla kiersivät. Rasteilla oli riistaeläinten tunnistustehtäviä ja kysymyksiä päivän aiheista. Päivän lopuksi kaikki lapset palkittiin pokaalein ja diplomein tapahtumaan osal-

”

Ulkona viihdyttiin hyvin ja koiriin tutustumiselle varattiin lapsille reilusti aikaa.

listumisesta. Tapahtuma kesti kaikkiaan neljä tuntia. Sää suosi meitä ollen syksyisen raikas mutta poutainen, joten lapset viihtyivät ulkona hyvin ja kaikki suunnitellut tehtävät saatiin käytyä läpi. Lapsilta kerätyn palautteen mukaan kaikkien osallistujien mielestä tapahtuma oli mukava. Päivän mukavimmiksi asioiksi suurin osa lapsista nimesi paikalla olleet koirat sekä tarjottavat ruuat ja herkut. Muutama lapsista piti päivän parhaana antina metsästyskoirista ja metsästyksestä saatua tietoa. Toivottavasti tällainen tapahtuma osaltaan kannustaa osallistuneita lapsia eräharrastuksen pariin jatkossakin. Kannustamme järjestämään vastaavia tapahtumia ympäri maata. Jaetaan meillä aikuisilla harrastajilla olevaa tietoa nuoremmillekin, ehkä tartutamme eränkäynnin ja metsästyskoirien kanssa harrastamisen kipinää muutamiin uusiinkin harrastajiin. Omasta puolestani kiitokset talkoissa mukana olleille, oli ilo osallistua tällaiseen tapahtumaan! Teksti: Arja Nevalainen, Minna Väisänen Kuvat: Sanna Turunen, Minna Väisänen

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Tiukka sökökisa Tuupovaarassa

VDG Tuula Rantaeskola ja varapresidentti Martti Kuutti palkitsivat puolisoita joulukuun klubi-illassa

Vilkas syyskausi puolisoiden kanssa Viime keväänä 55 vuotta täyttäneen LC Tuupovaaran alkukauden toiminta on ollut varsin vilkasta, osin perinteisiä kuvioita toteuttaen, mutta myös uusia aktiviteetteja on tehty. Suurituloisimman tienhiekoitusurakoinnin loputtua on varainhankintaa tehty ”pienemmistä puroista” ja palvelutoimintaa lisätty. Piirin sökömestaruuskisojen järjestäminen marraskuussa on ollut kauden suurin ponnistus, joka kokosi koko klubin leijonat puolisoineen yhteiseen tekemiseen. Näkyvä muutos klubi-illoissa on ollut paluu ”kantapaikkaan” ravintola Wirsuvaaran, kun se usean vuoden hiljaiselon jälkeen avautui uusien yrittäjien voimin. Erityisen ilahduttavaa on ollut puolisoiden aktiivinen toiminta joidenkin hiljaisempien vuosien jälkeen. Mm. ladyjen kiitosta saa-

nut ruokahuolto piirin sökömestaruuskisoissa oli keskeinen onnistuneen tapahtuman järjestelyissä. Puolisot olivat auttamassa itsenäisyyspäivän päiväjuhlan kahvitarjoiluissa Tuupovaaran seurakuntatalolla ja ladykuoro kävi ilahduttamassa joulun alla Palvelukeskus Hopearinteen ikäihmisiä. Puolisoilla on myös omia varoja ja he ovat lahjoittaneet v. 2019 Tuupovaarassa syntyneille lapsille (2) lahjakortit ja vanhemmille elokuvaliput, neljälle omaishoitajalle ja tämän hoidettavalle lahjakortit jalkojenhoitoon sekä tukeneet palvelukeskukselle järjestettyä konserttia. Puolisot ovat olleet muutenkin mukana useammassa klubi-illassa ja tietenkin yhteisessä pikkujoulussa. Kiitokseksi puolisoiden aktiivisesta toiminnasta veljet ostivat puolisoille rintakorut, joita VDG Tuula Rantaeskola pääsi luovuttamaan joulukuisen vierailunsa yhteydessä.

Syyskuussa saimme suruuutisen, kun klubin perustajajäsenen ja yli 55 vuotta LC Tuupovaarassa ansiokasta lionstyötä tehneen Kyösti Vatasen maallinen taival päättyi sairastelun heikentämänä rauhalliseen uneen 20.9.2019. Klubiveljet pääsivät tekemään hautajaisissa 19.10. viimeisen palveluksen, kun he kantoivat Kyöstin arkun Tuupovaaran kirkosta ulos. Omaiset ohjasivat yhteisadressin tuoton, 3 080 euroa, LC Tuupovaaralle, joka tulee käyttämään varat paikkakunnan lasten ja nuorten hyväksi. Kuluvan toimintakauden aikana olemme osallistuneet myös Hupsaus-kesätapahtumassa huutokaupan ja kyykkäkisan järjestämiseen, Lions-Ruusupuistotalkoisiin, koulujen alkaessa koululaisista varoittavien kylttien pystytykseen, kinkkuarpajaisten järjestämiseen, joulumuis-

tamiseen kahdelle vähävaraiselle perheelle ja itsenäisyyspäivänä kynttilöiden sytyttämiseen sankarihaudoille. Klubi osallistui Kiihtelysvaaran kirkkokeräyksen tukikonserttiin Tuupovaaran kirkossa järjestämällä pysäköintipaikoille ohjauksen. Nuorisoarvat, joulukortit ja rauhanjulistekisan toteuttaminen (ainoana piirissä!) on myös hoidettu. Ja Lionssököä on pelattu. Viime toimintakaudella luovutimme yli 3 000 euroa eri käyttötarkoituksiin, pääasiassa lapsiin ja nuoriin kohdentuen. Näitä olivat mm. avustukset Tuupovaaran Urheilijoille nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen ja koululaisten stipendeihin. Klubi tuki merkittävästi myös kv. avustustoimintaa järjestön säätiön LCIF:n kautta. PDG Pekka K. Vatanen LC Tuupovaara

Varapres. Martti Kuutti avasi H-piirin sökömestaruuskisat Tuupovaaran Koverossa

Lions Club Tuupovaara järjesti 23.11.2019 järjestyksessään 23:nnen H-piirin sökömestaruuskisan Tuupovaarassa. Koveron nuorisoseuran talolle kokoontuneet 41 osallistujaa pääsivät käynnistämään pitkän pelipäivän LC Tuupovaaran puolisoiden munavoipiirakkakahveilla. Tuupovaaran 1. varapresidentti Martti Kuutti toivotti kisailijat tervetulleeksi ja avasi tapahtuman. Kilpailun johtaja Pekka K. Vatanen ja mr. Sökö Tarmo Nenonen antoivat tarvittavat ohjeet päivän peleihin. Alkuerien jälkeen pelatuissa välierissä ja keräilyerissä ratkottiin finaaliin pääsijät. Äärimmäisen tiukan finaalin voitti LC Kitee / Pajarin Raimo Timoskainen, joka voitti LC Tuupovaaran Raimo Kilpiän vaivaisella mutta riittävällä 50 sentin erolla. Näin myös ensi vuoden kisojen jär-

jestämisoikeus meni Kiteelle. Kolmannen sijan vei Teuvo Martikainen LC Liperistä. Joukkuemestaruuden vei selvällä erolla LC Liperin Ijoukkue kokoonpanolla Tarmo Nenonen, Paavo Koponen ja Rauno Pelkonen. Isäntäklubi Tuupovaaran I-joukkue tuli toiseksi (Harri Airio, Jarno Meriläinen, Taisto Kitunen) ja kolmantena LC Kiihtelysvaara (Jouko Muikku, Pasi Leppänen, Juha Jormanainen). Pelaajien ravitseminen oli järjestävän klubin puolisojen hoteissa ja nälkäisenä ei todellakaan kenenkään tarvinnut lähteä kotimatkalle. Pelipäivä sujui kaiken kaikkiaan mukavasti ja järjestelyiltään onnistuneesti. Päivän tuotolla LC Tuupovaara tukee paikkakunnan nuoria. PDG Pekka K. Vatanen LC Tuupovaara

ANO-sinappi teki kauppansa

”

ANO-sinapin koostumus on salainen ja vain muutaman veljen tuntema.

LC Outokumpu Ladyt ja veljet osallistuivat paikallisille Naisten Messuille marraskuun 30 päivänä. Veljet myivät kuuluisaa ANO-sinappia. Sinappi on saanut nimensä aikoinaan kaivoksessa käytetystä räjähdysaineesta, tuttavallisesti ANOsta. ANO-räjähteen käyttö oli hyvin tunnettua, mutta ANO-

sinapin koostumus on salainen ja vain muutaman veljen tuntema. Outokummussa on monta perhettä, joissa kinkku vaatii ehdottomasti ANOsinappia. Ladyt möivät lahjakoriarpoja hyvällä menestyksellä. Arvonta suoritettiin paikan päällä, ja voittajat saivat runsaat joulukorit.

Perinteisten Leijona-joulukuusien myynti onnistui joulukuussa hyvin. Tuntuma oli, että muutaman kuusen olisi saanut myytyä vielä aattonakin. Molempien tapahtumien tuotot käytetään nuorison ja vanhusten hyväksi omalla paikkakunnalla. Aimo Laasonen LC Outokumpu

Myyntitiimi Naisten Messuilla: Oikealta: Presidentti Yrjö-Pekka Kettunen, Anitta Kettunen, Pirjo Liimatainen, Anneli Könönen, Osmo Könönen ja Aimo Laasonen. Kuvat ja kuvateksti: Martti Liimatainen

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

LC Kupari kävi Virossa Lions Club Outokumpu / Kuparin kauden 2019–2020 aloitusmatka suuntautui naapurimaahamme Viroon. Matka alkoi perjantaina 16.8.2019 kello 10 Outokummusta Hojo-matkojen bussilla. Mukaan matkalle lähti 18 klubilaista ja puolisoa vahvistettuna IPDG Pentti Päivisellä LC Joensuu -klubista sekä lion Eija Päivisellä LC Joensuu / Kantelettaresta. Matkan puuhanaisena toimi presidentti Eeva Hiltunen. Ensimmäisen yön vietimme laivalla nauttien ensin runsaan illallisen. Seuraavana päivänä (lauantai 17.8.) siirryimme Hojo-matkojen bussiin. Mukaan meille tuli LC Tallinn Cityn järjestämä opas, jonka opastuksella teimme mielenkiintoisen kolme tuntia kestäneen opastetun kiertoajelun erilaisiin kohteisiin Tallinnassa. Mieleen jäi erityisesti Maarjamäellä sijaitseva, käytävämäinen kommunismin uhrien muistomerkki, joka on omistettu kaikille neuvos-

tohallinnon ikeessä kärsineille virolaisille. Muistomerkki on kaksiosainen, eli ”Matka” on käytävä, jonka seinillä on kaikkien uhrien nimet. Lisäksi muistomerkkiin kuuluu ”Kotipiha”, joka on turvan vertauskuva. Viro menetti neuvostomiehittäjän terrorin seurauksena viidenneksen reilusta miljoonasta asukkaastaan, ja suuri osa uhreista on yhä nimettömissä haudoissa Viron ulkopuolella. Monumenttikokonaisuus muistaa uhreja sekä kehottaa pitämään mielessä vapauden ja ihmiselämän haurauden. Kiertoajelun jälkeen majoituimme Park Inn By Radisson Meriton Conference &Spa hotelliin ja pienen huokaisuhetken jälkeen bussi tuli hakemaan meitä vierailukohteeseemme LC Tallinn Cityn järjestämälle illalliselle Weisravintolaan. Illalliselle osallistui klubista presidentti Raul Johansson puolisoineen. Hän kertoi klubin toiminnasta, mm. Ha-

raka Kodu-kohteesta jossa LC Tallinn City on ollut mukana pitkän aikaa. Haraka Kodu -projektin ideana on ollut luoda nykyaikainen päivähoito ja mahdollisimman itsenäiset elinolosuhteet vammaisille lapsille ja nuorille. Haraka Kodu -säätiö perustettiin 6.1.2006. Perustajia ovat olleet vammaisten lasten keskusjärjestötoimisto Hope ja 13 ihmistä elämän eri aloilta. Kylän rakentaminen on aloitettu lokakuussa 2010. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa valmistui yksi perhetalo, kolme rivitaloa ja päärakennus. Kylän avajaiset pidettiin 28. toukokuuta 2012. Ensimmäiset nuoret asettuivat kylään elokuussa 2012. Kerroimme oman klubimme LC Outokumpu / Kuparin toiminnasta sekä ojensimme klubimme lahjat isännille. Tulomatka hotellille sujui reippaasti kävellen, tosin jokunen mutka muutaman kilometrin matkalle taisi tulla. Hyvin nukutun yön jälkeen

”

Mieleen jäi erityisesti Maarjamäellä sijaitseva, käytävämäinen kommunismin uhrien muistomerkki.

suuntasimme sunnuntaina aamupäivällä Hojo-matkojen bussilla kohti satamaa, josta paluumatka Helsinkiin ja edelleen Outokumpuun sujui Silja Euroopalla kokouksen, seurustelun sekä ostosten merkeissä. Presidentti Eeva Hiltunen LC Kupari

Lapset mukaan toimintaan

Kun sydän pysähtyy, on kiire auttaa Sydäniskuri-kampanja on lähtenyt käyntiin Lions Club Littoisten Suomen Lions-liitolle tekemästä aloitteesta, jonka tavoitteena on sydäniskureiden eli defibrillaattoreiden määrän lisääminen Suomessa. Aloite hyväksyttiin Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa Oulussa 2018. Vuosikokous hyväksyi ponnen, jonka mukaan klubit kartoittavat sydäniskureiden tarpeet omilla toimintaalueillaan. Suomessa sydäniskureita on noin 2000, kun vastaava luku Ruotsissa ja Norjassa on lähes 20 000. Sydäniskuri-kampanjan tavoitteena onkin saada lisää

Suomeen noin tuhat uutta sydäniskuria. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Suomen Sydänliiton kanssa ja sen suojelijana toimii ministeri Ilkka Kanerva. Lions Club Outokumpu/ Kupari on ottanut myös haasteen vastaan. Asia nousi esille syksyllä ennen Naisten Messuja, jolloin puolisot miettivät eri vaihtoehtoja messutuoton kohdistamiseksi johonkin tiettyyn, konkreettiseen kohteeseen. He päätyivät sydäniskuriin ja pyysivät myös meitä leijonia liittymään mukaan hankkeeseen ja mehän tietenkin mielihyvin suostuimme.

Aluksi suunniteltiin vain yhdestä sydäniskurin hankintaa, mutta Arne Ritari -säätiö halusi antaa oman panoksensa tähän hyvään kampanjaan. Käytimme hyväksemme mahdollisuuden hakea ARsäätiöltä apurahaa. Saimmekin avustusta 40 % laitteiden hinnasta, joten tämän AR-säätiöltä saamamme apurahan turvin päätimme hankkia kaksi sydäniskuria ja niille säilytystelineet, yhteisarvoltaan lähes 4000 €. Sijoituspaikoiksi Outokummussa nousivat esille Servo ja Kummun koulu. Servolla kokoontuvat monet eri yhdistykset ja eläkeläisjärjestöt.

Vasemmalta oikealle: puoliso Kaija Sirviö, presidentti Eeva Hiltunen, lion Jouko Hirvonen, puoliso Helka Ratilainen, Outokummun kaupungin edustajat hyvinvointijohtaja Jukka Orenius ja kehitysjohtaja Jukka-Pekka Lätti. Kuva: Pia Paananen

Kummun koululla järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia. Kummun koulun ollessa kiinni kesäaikaan, sydäniskurit voisi sijoittaa vaikka Vanhalle Kaivokselle. Hankitut laitteet ovat puoliautomaattisia ja helppokäyttöisiä, eli laite neuvoo käyttäjäänsä. Niitä voi käyttää kuka tahansa ja mahdollisesti näin pelastaa näin ihmishengen pelkällä napinpainalluksella. Lisäksi näiden molempien sydäniskureiden elektrodit sopivat myös lasten elvyttämiseen. Laitteet tullaan rekisteröimään osoitteessa www.defi.fi, joten tarvittaessa ne voidaan löytää nopeasti. Eeva Hiltunen

Helmikuinen Lasten tapahtuma on muodostunut LC Rääkkylän tavaramerkiksi. Maksuton tapahtuma kokoaa vuodesta toiseen Rääkkylästä ja naapurikunnista lähes sata lasta ja lisäksi heidän vanhempansa koulukeskukseen railakkaan iltapäivän viettoon. Keväällä 2019 ulkopuolisina esiintyjävetonauloina hääräsivät Mimmi ja Kuku (kuvassa). He saivat lapset liikkumaan ja innostumaan. Muuta toimintaa oli lapsille leijonien omasta toimesta järjestetty ilmanuoliammunta ja ladyjen palkintoonginta. Yhteistyökumppanit hoitivat ohjelmaan pomppulinnaa, onnenpyörää, kiipeilyä, kasvomaalausta, tietokonepelejä, ohukkaita ja paljon muuta.

Lasten tapahtuma järjestetään myös keväällä 2020 16. helmikuuta. Tilaisuus on klubillemme mitä oivallisin aktiviteetti siinäkin mielessä, että sen avulla kokoamme ison joukon paikallisia toimijoita yhteen ja teemme tunnetuksi lions-työtä, kertoo presidentti Hannu Helmi. Se auttaa jopa venearpajaisten myynnissä. Muutama henkilö on kiitellyt leijonia hyvästä lasten eteen tehdystä työstä ja sanoi siksi ostavansa arvan. Paras palkkio on tietysti se lasten riemu, jatkaa Hannu. Yhteistyökumppaneinamme olivat kunta, Rääkkylän Osuuspankki, kappeliseurakunta, 4-H, MLL, SPR, Rasivaaran nuorisoseura. Yrjö Eronen LC Rääkkylä

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Vuosi 2020 on suomalaisen lionspalvelun

70-vuotisjuhlavuosi Hyvät lionit, kausi alkoi Milanosta. Muistoina ovat paraati, yhteispohjoismainen Get Together -ilta sekä muista maista oleville vieraille järjestetty Scandinavian Hospitality Room. Täysistunnoissa muun muassa Afrikasta tuli oma perustuslaillinen alueensa. Lionsjärjestö palkitsi humanitäärisellä palkinnolla afrikkalaisen Nobelin rauhanpalkinnon saajan Denis Mukwegen. Ulkopuolisena pääesiintyjä oli Iso-Britanian entinen pääministeri Tony Blair. Kolmanneksi varapresidentiksi valittiin Dr. Patti Hill Kanadasta. Lionit ovat loistava esimerkki maailmalle siitä, mi-

ten paljon hyvää saadaan aikaan, kun toimimme yhdessä. Meidät tunnetaan vahvuudestamme ja kyvystämme auttaa muita – ja tämä saavutetaan ainoastaan moninaisuuden kautta. Kansainvälinen presidentti Dr. Jung-Yul Choi kertoo, että me lionit palvelemme monin eri tavoin. Tämän toimintavuoden maailmanlaajuiset prioriteetit ovat teemaklubit, kaikenikäiset jäsenet (klubeissa huomioidaan kaikkien taidot ja kokemukset ja kaikki jäsenet tuntevat olevansa tervetulleita), maailmanlaajuiset avustuskohteemme, palvelun matka (Opi, löydä, toimi, juhli. Nämä ovat palvelun

neljä vaihetta, jotka auttavat lioneja kasvattamaan heidän palvelunsa vaikutusta, kun he käyttävät maailmanlaajuisiin avustuskohteisiin liittyviä resursseja. Kun palvelemme, me kasvamme. Eikä meidän ole tarkoitus pysähtyä) sekä säätiömme tukeminen. Hyvän Päivä 12.10. sai Diabeteskävelijöitä liikkeelle ympäri Suomea, keväällä on vielä hyvää aikaa järjestää tämän teeman alla tapahtumia. Lions-liitto on avannut tämän kauden aikana uusia kumppanuussuhteita, Hiihtoliiton kanssa Lasten lumipäivät ja Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Suomen Lions-liitto, lionsklubit sekä Lastenklini-

koiden Kummit ryhtyvät yhteistyöhön lasten syöpätautien hoidon, hoitomenetelmien ja tutkimuksen kehittämiseksi Suomessa. Lionstoiminnan 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuoden 2020 alussa käynnistyvän huomattavan yhteistyön tavoitteena on kerätä tärkeään tarkoitukseen vähintään 70 000 euroa. Nyt keväällä järjestetään konsertteja yliopistosairaala paikkakunnilla. Yhdessä olemme enemmän, yhteistyöllä saamme enemmän aikaan. Suomen Lions-liitto on päättänyt käynnistää yhteistyön Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Ampumahiihtoliiton kanssa Lasten Lumipäivä -kiertueen

järjestämiseksi. Lasten Lumipäivät on valtakunnallinen lumilajitapahtumakiertue, joka tarjoaa lapsille ja perheille mahdollisuuden kokeilla innostavasti ja turvallisesti lumiliikuntaa. LCIF:n Kampanja 100 -keräys on jatkunut tällä kaudella. Nyt kun aloitimme kampanjan toisen vuoden, haluamme ylläpitää innostusta kannustamalla kaikkia lahjoittamaan heidän kykyjensä mukaan, Yhdessä me pystymme toteuttamaa pitkän aikavälin muutoksen ja tuomme pysyvää toivoa yhteisölle, jotka tarvitse meitä eniten. Mitä kaikkea hyvää tuon kampanjan kautta saadaankaan ai-

kaan ympäri maailman ilman keräyskuluja? Perustyö tapahtuu klubeissa, teidän kaikkien toimesta, jokainen omalla tavallaan klubeissa ovat olleet ahkeria. Olemme tavanneet vierailujemme yhteydessä henkilöitä, jotka ovat olleet pyyteettömästi valmiita tekemään vapaaehtoista palvelua toisten ihmisten hyväksi. Leijonat puhtaan veden puolesta -hanke: Yhteistyötä parhaimmillaan on ollut mm. Salmilammenpuron ennallistaminen kesällä 2019 kontiolahtelaisten ja joensuulaisten klubien toimesta. Yhteistyötahoina olivat alueen klubien lisäksi ELY -keskus, maanomistajat sekä osakaskunnat.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Savonrannan Leijonilla vilkas joulukuu Osallistuimme 6.12. perinteisesti itsenäisyyspäivän juhla tilaisuuteen lippuvartiolla ja seppeleen laskulla. Kaksi leijonaa oli lippuja kantamassa. Leijonien seppeleen laskivat presidentti Allan Ruotsalainen ja sihteeri Raija Heikkilä jäsenistön muodostaessa kunnia kujan. Lauantaina 7.12. Savonrannan Leijonien järjestämässä joulumyyjäisissä oli noin 16 myyjää. Myyjiä oli myös lähikunnista. Myytäviä tuotteita oli runsas valikoima. Leijonilla oli pika-arpajaiset sekä leijona kahvio. Kahviossa oli tarjolla joulupuuro lisäkkeineen sekä kahvia ja joulutorttuja. Klubin oma joulupukki viihtyi koko myyjäisten ajan jakamalla yleisölle hyvää joulumieltä sekä makeisia. Joulukuun 10. päivänä Savonrannan Leijonat lahjoitti Vanhainkoti Päivärinteelle, Savonrannalla asukkaiden iloksi ja viihtyisyyden lisäämiseksi 20 kappaletta päiväpeittoja sekä 1kappaleen pyörätuolipotilaan lämpösuojan. Lahjoituksen luovutus tapahtui Päivärinteellä Turina Tuvan jouluisen tapahtuman

yhteydessä. Lahjoituksen luovuttivat klubimme presidentti Allan Ruotsalainen ja jäsenjohtaja Matti Wägar. Lahjoituksen otti vastaan Vanhainkoti Päivärinteen palvelupäällikkö Jaana Sairanen. Savonrannan Leijonat viettivät klubi iltaa 10. joulukuuta, klubi illassa saimme kaksi uutta jäsentä I varapiirikuvernöörin vierailun yhteydessä. Vierailu oli merkittävä tapahtuma, sillä samalla palkittiin ansioituneita jäseniä. Klubimme sai myös kaksi uutta Melvin Jones -arvolla palkittua jäsentä sekä 100% klubipresidentin ansiomerkin kauden 2018–2019 presidentille. Samaisena iltana vietimme klubin pikkujoulua nauttien jouluaterian, joulutonttukin oli vieraillut klubilla jättäen jokaiselle pienen joulupaketin. Savonrannan Leijonat järjesti 13–15.12.2019 lasten liikunnallisen tonttuleirin savonrantalaisille 6–12 vuotiaille lapsille Itä-Karjalan Kansanopistolla Punkaharjulla. Tonttuleirille osallistui 18 lasta. Matti Wägar LC Savonranta / jäsenjohtaja

Terva tuoksui torilla Kirpputorit: 27 asteen helle toi myyntipaikoille kauppiaita mutta saattoi karkottaa ostajia.

Elämisentaitoja LQ liikuntaseurakoulutus tuli mahdolliseksi. ja tätä suosittelee myös leijonavalmentaja Jukka Jalonen. Tarkoituksena on saada kaikkialta Suomesta liikuntaseurojen valmentajia ja muita kasvattajia koulutukseen. Jo nyt koulujen välityksellä elämisentaidot ovat kymmenien tuhansien nuorten elämässä koulussa ja harrastusten parissa. Maaliskuussa 11.–12.3. 2020 peruskoulutusta on Savonlinnassa, ja maksutonta liikuntaseurakoulutusta Savonlinnassa 20.4. ja 28.4.2020. ”Leijonahenki, se meitä yhdistää!” LC Kerimäki / Puruvesi klubin 40-vuotisjuhlassa

muistutin, että lionstoiminta on siis lionsklubin muodostamassa yhteisössä tehtävää vapaaehtoistyötä omalla paikkakunnalla ja yhdessä muiden lionsklubien kanssa kotimaassa ja koko maailmassa. Esimerkiksi tällä alueella leijonahenki on yhdistänyt neljää lionsklubia, jotka yhteisessä projektissaan kunnostivat monilapsisen perheen omistama talon Savonlinnassa. Olemme olleet tilaisuuksissa, joissa on otettu uusia jäseniä klubiin. On perustettu myös yhtenäisklubi. Haluan kiittää kaikkia vastavalittuja uusia jäseniä siitä, että olette valinneet vapaa-ajan harrastukseksi paikkakuntan-

ne lionsklubissa toimimisen. Tuotte mukananne uusia taitoja ja lahjakkuutta, uusia ideoita ja intoa. Lionsjärjestön menestyksen ytimessä ovat asialleen omistautuneet klubin jäsenet, jotka uhraavat aikaansa ja huomiotaan paikkakunnalla toimimiseen. Olkaa siis aktiivisia ja toimikaa lionien moton mukaisesti: Me palvelemme. Ehdottomasti paras jäsenhankinta -menetelmä edelleen on henkilökohtainen kontakti ehdokkaaseen: “Onko kukaan pyytänyt sinua leijonaksi?” Toivotan niin H-piirin kuin piirikuvernööriparin puolesta kaikille klubeille reipasta toiminnallisuutta ja pal-

”

Lionit ovat loistava esimerkki maailmalle siitä, miten paljon hyvää saadaan aikaan, kun toimimme yhdessä.

velua paikkakunnan hyväksi vielä kauaksi tuleviksi vuosiksi. Vuosikymmen vaihtui ja vuosi 2020 on suomalaisen lionspalvelun 70-vuotisjuhlavuosi. Merkkipaalua tullaan juhlimaan näyttävästi seuraavalla kaudella. Piirikuvernööripariskunta Ilkka ja Lege Kosonen

Joensuun torikansa jakaantui sunnuntaina kahteen, sillä kesän ensimmäinen Virtatorikirppis pidettiin torilla. Samaan aikaan oli kirpputoritapahtuma myös Voimatien Prisman parkkipaikalla. – Kirpputoreja on torilla vielä kolmesti, seuraavan kerran 30. kesäkuuta, torikirppiksen järjestäjän, Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anne Vänskä kertoo. Torilla on nyt 195 myyntipaikkaa, joista oli myyjä noin joka kolmannessa. Vänskä on kaksoisroolissa. Sunnuntaina hän on ollut aamusta alkaen torilla töissä, ja torin nurkalla on myös oma peräkärry, jossa on myytävää tavaraa. – Ensimmäiset tulivat paikalle jo 8.30. Puolet paikoista on varattu ennakkoon ja puolet tuli ex tempore.

Arvattavasti hyvä sää sai monet lähtemään torille – toisaalta hellepäivä houkutteli ihmiset rannoille ja kesämökeille. Carelicumin lämpömittari näytti jumittuneen 27 asteeseen. Torin ehkä hyväntuoksuisin myyntipaikka oli Lions Club Enolla. Trailerissa oli arpajaisten pääpalkinto, tervattu suotuvene. Arpoja myivät Ossi Ryhänen, Pekka Piironen ja Mikko Varis. Arpoja on 1 500, ja yhden hinta on 2,50 euroa. Koko tuotto menee nuoriso-, vanhus- ja veteraanityöhön. – Arpojen myyntilupa on koko Itä-Suomen alueelle, joten voimme käydä Savonkin tapahtumissa, klubin varapresidentti Ossi Ryhänen toteaa. – 30 vuoden ajan on joka kesä pidetty arpajaiset, Pekka Piironen jatkaa. Timo Riistaniemi Julkaisu: Karjalainen 10.06.2019

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Yhteisesityksenä kuultiin O. Merikannon säveltämä Laatokka. Kuva: Ari Lybeck

Isänmaallinen joulukonsertti

aloittaa joulunodotuksen

Jo perinteeksi Savonlinna / Sääminki –klubille tullut Isänmaallinen joulukonsertti 5. joulukuuta 2019 Savonlinnan Tuomiokirkossa aloitti hienosti joulun odotuksen. Tällä kertaa konsertti toteutettiin paikallisten taiteilijoiden voimin. Pääsolistina oli taiteilija Jari Pylväinen ja häntä säesti Hannu Salmenkivi. Konsertin keskivaiheilla esiintyi myös paikallinen kuoro Savonlinnan Mieslaulajat. Paikallinen rovasti Risto Topi toi puheessaan tervehdyksen isänmaallisuudesta ja joulusta. Laulaja ja näyttelijä Jari Pylväinen on opiskellut laulua Espanjassa Salamancan konservatoriossa, sekä Lahden ammattikorkeakoulun musiikinlaitoksella, josta hän on valmistunut laulunopettajaksi. Jari Pylväinen on työskennellyt muun muassa Seinäjoen kaupunginteatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, Riihimäen teatterissa ja Teatteri Vanhassa Jukossa. Vuodesta 2005 hänellä on ollut näyttelijäkiinnitys Savonlinnan teatteriin. Näyttelijäntyön lisäksi Pylväinen on ohjannut vuodesta 2013 lähtien Rantasalmen nuorisoteatterissa. Hän on myös toiminut sovittajana, kapellimestarina, säveltäjänä ja äänisuunnittelijana Savonlinnan teatterin produktioissa, muun muassa Satumaa-musikaali, Agents-

musikaali Ansiosidonnainen ja Pojat -musiikkinäytelmä. Jari Pylväinen on laulanut Savonlinnan oopperajuhlakuorossa vuosina 2000-2002. Oopperarooleja hän on tehnyt mm. Ilmajoen musiikkijuhlien Ilkka Kuusiston säveltämässä Taipaleenjoki-oopperassa, jossa rooleina olivat Antinaho ja Jurkka. Salamancan konservatoriossa La Traviata -oopperassa Giorgio Germontin rooli. Lahden ammattikorkeakoulun musiikinlaitoksen oopperaproduktioissa Gianni Schicchi –oopperan nimirooli, sekä Taikahuilun Tamino. Pylväistä säesti Itä-Suomen Yliopistolla pianonsoiton lehtorina toimiva Hannu Salmenkivi. Salmenkivi on opiskellut pianonsoittoa Savonlinnan musiikkiopistossa Jaakko Untamalan ohjauksessa ja myöhemmin Sibelius-Akatemiassa Margit Rahkosen johdolla. Musiikin maisteriksi Salmenkivi valmistui vuonna 1996. Siitä lähtien hän on toiminut pianonsoiton lehtorina Itä-Suomen Yliopistossa Savonlinnan kampuksella. Kuluvana lukukautena Salmenkivi hoitaa säestäjän viransijaisuutta Savonlinnan musiikki- ja tanssiopistossa. Salmenkivi taittaa pianonsoiton ja niinpä kappaleet saivat arvoisensa ja virtuoosimaisen säestyksen. Pääsolistin tauolla esiintyi 75 juhlavuottaan viettävä Savonlinnan Mieslaulajat. Kuo-

ron ja Pylväisen yhteislauluna kuultiin jo aika harvoin esitettävä kappale O. Merikannon säveltämä Laatokka. Savonlinnan Mieslaulajat on vuonna 1944 perustettu perinteikäs mieskuoro. Kuoron ohjelmisto on koostunut perinteisestä ja kevyestä mieskuoromusiikista. Kuoro esiintyy monipuolisesti eri kokoonpanoilla juhlissa, tapahtumissa ja konserteissa vuoden kierron mukaan. Reilu vuosi sitten kuoro sai rekrytoitua Savonlinna / Sääminki –klubista useita laulajia, jonka seurauksena kuorolle syntyi lisäksi uusia kokoonpanoja, Assan pojat ja tuplaoktetti. Kokoonpano harjoittelee ja kokoontuu Savonlinnan vanhalla asemalla ja sai siitä myös nimen Assan pojat. Konsertissa oli taas puhuttelevia ja koskettavia laulusovituksia. Pylväinen osaa valita kappaleet. Varsinkin kappale ”Kesäyö kirkkomaalla” herkisti monet kuulijat. Jouluisessa osassa ”Konstan joululaulu” tuli oikeuksiinsa puhtaan ja pontevan äänen myötä Jari Pylväisen esittämänä. Tilaisuus päättyi yhteislauluun ”Maa on niin kaunis”. Konsertin järjestäjän tuotto ohjataan kokonaisuudessaan paikkakunnan vanhus- ja nuorisotyöhön. Ari Lybeck Lions Club Savonlinna / Sääminki

Konsertin solisti Jari Pylväinen (vas.) säestäjä Hannu Salmenkivi ja Savonlinnan Mieslaulajien taiteellinen johtaja Arho Raunio. Kuva: Ari Lybeck

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Ilomantsin leijonille vastuu perinnetyöstä ”

Toisena tärkeänä tehtävänä on veteraaniperinteen säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville yhteistyössä perinneyhdistysten, kiltojen ja reserviläisten kanssa kumppanuusperiaatteella.

Sotaveteraanilliitto yhdessä Rintamaveteraaniliiton kanssa on valmistellut valtakunnallisesti sotien 1939–1945 perinneaikaan siirtymistä. Useilla paikkakunnilla 2020-luvulle tultaessa paikalliset yhdistykset ja osastot päättävät toimintansa lakkauttamisesta ja tilalle työn jatkajaksi tulee perinnetoimikuntia. Ilomantsissa perinnetyö siirtyy paikallisille yhdistyksille ja siinä keskeisellä sijalla on LC Ilomantsi. Mukana ovat laajasti reserviläiset, rajakilta, seurakunnat, kunta ja Mantsin nuoret sekä Ilomantsin Sotainvalidit ry. Ilomantsin lionsklubi on vuosikymmenien ajan avustanut erilaisissa tehtävissä sotiemme veteraaneja ja heidän järjestöjään. Lisäksi viimeis-

ten vuosien aikana paikalliset klubit yhdessä ovat sytyttäneet jouluaaton kynttilät sankarivainajille ja olleet mukana järjestämässä kunniavartioita. Rintamaveteraanien ansioiden arvostaminen Ilomantsissa on kunnia-asia. Kunnan alueella on taisteltu sekä talviettä jatkosodan aikana ja merkittävimmille taistelupaikoille on pystytetty yhteensä yli 30 muistomerkkiä. Perinneaikaan siirryttäessä ylimpänä tasona on valtakunnallinen organisaatio, johon kuuluu mm. Pohjois-Karjalaan perustettava maakunnallinen perinneyhdistys. Ilomantsin perinnetoimikunta tulee kesäkuussa 2020 perustettavan maakunnallisen perinneyhdistyksen alaisuuteen.

Perinnetyö on yhteistoimintaa Valtakunnallisesti on suunniteltu noin 60 erillistä tehtävää perinnetoimikunnille. Tavoitteena onkin, että näitä tehtäviä sovitetaan paikkakunnan tarpeiden, resurssien ja olosuhteiden mukaisesti. Ilomantsin perinnetoimikunnan suunnitelmissa on jatkaa veteraanien, puolisoiden ja leskien eduista huolehtimisesta yhdessä kunnan ja Siun soten kanssa ”viimeiseen iltahuutoon saakka”. Toisena tärkeänä tehtävänä on veteraaniperinteen säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville yhteistyössä perinneyhdistysten, kiltojen ja reserviläisten kanssa kumppanuusperiaatteella. Ilomantsissa on sovittu, että kansallisen veteraanipäivän,

kaatuneiden muistopäivän ja itsenäisyyspäivän juhlista vastaa Ilomantsin kunta. Lisäksi sankarihautatoimikunta järjestää kaatuneiden muistopäivän ja itsenäisyyspäivän sekä joulunajan toiminnan sankarihautausmaalla. Perinnetoimikunta avustaa juhlien järjestämisessä.

Tapaamisia kuukausittain Ilomantsissa on ollut tapana järjestää veteraanien jouluateria ja kuukausittain veteraanikahvit, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tilaisuuksiin saadaan mukaan useimmiten myös kolme yli 100-vuotiasta rintamaveteraania. Jouluaterialle osallistui yli 80 veteraania ja heidän saattajiaan. Ilomantsin kunnantalolle saadaan perinnehuone, johon

Aivan kuin olisit apteekissa. Hoida kaikki apteekkiasiat helposti puhelimella - myös reseptilääkkeet. LATAA REMOMEDI-SOVELLUS.

Nouda maksetut tuotteet NoutoApteekista.

Linjatie 2, 80140 Joensuu, Pilkon K-citymarketissa

on tarkoitus koota perinnetyön kannalta tarpeellista aineistoa. Nuorten saamiseksi mukaan perinneajan toimintaan otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. Toimikunnan edustajat osallistuvat nuorten kokouksiin kutsuttuina tiedottamaan perinneajan tehtävistä ja yhdessä nuorten kanssa pyritään löytämään ideoita, jotka edesauttavat nuorten osallistumista aktiivisesti perinnetoimintaan. Nuoria kannustetaan myös osallistumaan vuosittaisiin muistopäiviin ja kunniakäynteihin järjestäjinä ja osallistumaan myös yleisönä. Tätä tehtävää koulut Ilomantsissa ovat jo tähänkin mennessä ansiokkaasti hoitaneet.

Leijonat kantavat vastuuta Sotien 1939–1945 perinnetoimikunnassa puhetta johtaa lion-PDG Markku Lappalainen, hänen lisäkseen johtoryhmään kuuluvat varapuheenjohtajana lion Tapio Ikonen ja sihteerinä lion Veli Hiltunen. Toimikunnassa perinnetyötä tekevät myös LC Ilomantsin lionit Jorma Maksimainen ja Pekka Kontkanen sekä lady Hilkka Hiltunen. Lisäksi klubin kaikki jäsenet osallistuvat järjestelytehtäviin tarvittaessa. Perinnetoimikunnalla ei ole omia varoja käytössä, toimikunnan tehtävien hoitaminen on leijonien palvelutehtävää. Markku Lappalainen KM, maakuntaneuvos, LC Ilomantsi

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Leijonat ovat auttajia Kulotuskin voi olla rahan lähde Lions Club -järjestö rantautui Amerikasta Suomeen 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä aloitettiin toiminta myös Ilomantsissa. – Vuonna 1956 perustettu klubi on järjestyksessä 75. klubi Suomessa, kertoo LC Ilomantsin presidentti Jorma Maksimainen. Ilomantsi kuuluu Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran ja Enon kanssa samaan lohkoon, ja sen puheenjohtajana toimii ilomantsilainen Veli Hiltunen. Presidentin kuten myös lohkon puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi, ja se on heinäkuun alusta kesäkuun loppuun. – Vuosi on hyvä ettei toiminta henkilöidy liikaa, pohtii Maksimainen, joka on ollut toiminnassa mukana kymmenisen vuotta. – Jokainen presidentti voi tuoda toimintaan uutta, jatkaa kolmekymmentä vuotta toiminnassa mukana ollut Hiltunen. Ilomantsissa toimii myös toinen klubi eli LC Ilomantsi / Brihat, ja oma naisten klubi eli LC Ilomantsi / Ladyt.

Tärkeä auttaminen Klubin toimintaan kuuluu auttaminen niin rahallisesti kuin toiminnallisesti. Kohteina ovat nuoret ja vanhukset. – Vanhuksia autetaan ilman korvausta, tehdään vaikka polttopuita, miehet kertovat. Varoja järjestö kerää esimerkiksi toimimalla tapahtumissa liikenteenohjaajina. – Toiminnalla kerätyt varat käytetään sataprosenttisesti avustuksiin. Metsäyhtiöiden kanssa yhteistyössä tehtävät kulotukset ovat päävarainhankintatapa. – Sitä on tehty parinkymmenen vuoden ajan, Miehet kertovat, että itsenäisyyspäivän ja joulun ajan kunniakäynnit ovat näkyvimpiä toimintoja. – Sankarihaudat puhdistetaan jouluaattona lumesta ja sytytetään sinne kynttilät, ja suoritetaan kunniavartio illalla. Nämä tehdään yhdessä brihojen kanssa, Veli Hiltunen kertoo ja jatkaa, että näihin tehtäviin on aina löytynyt hyvin tekijöitä.

– Tehdään myös hautaan saattopalvelua, jatkaa Jorma Maksimainen. Vuosittain järjestö muistaa stipendeillä peruskoulun ja lukion oppilaita sekä avustaa urheiluseuroja ja urheilussa menestyneitä nuoria. Myös Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran klubeissa toiminta on pitkälti samanlaista kuin Ilomantsissa. – Esimerkiksi koululaisille jaetaan stipendejä ja muita avustuksia. Varoja kerätään monella tapaa muun muassa aurausviehkojen pystyttämisellä. Viime keväänä tehtiin siivouksia loma-asunnoissa, kertoo LC Tuupovaaran varapresidentti Martti Kuutti. – Paikkakunnan nuoret ja vanhukset ovat avustuskohteemme. Olemme järjestäneet lasten tapahtumia ja nyt on tarkoitus järjestää tapahtuma vanhuksille, kertoo LC Kiihtelysvaaran presidentti Ari Vuojolainen.

LC Tuupovaarassa toimii myös nuoria jäseniä ja ladytoiminta on vireää. – Verrattuna muihin meillä on nuorekas klubi, jäseninä on kolmekymppisiäkin. Toki meilläkin halutaan uusia jäseniä ja niin sanotusti haku on koko ajan päällä, paljastaa Kuutti. Vuojolainen myöntää, että heidän klubinsa väki alkaa olla iäkästä. – On onneksi nuorempiakin, ja mukavasti on uusia jäseniä saatu viime vuosina. Kiihtelysvaaran klubilaiset keräävät varoja sökökisoilla. – Niillä on meillä pitkät perinteet, eri muodoissa kisoissa kerätään varoja.

Lisää toimijoita Monissa järjestöissä on tarve uusista jäsenistä, niin myös LC Ilomantsissa. – Jäsentarve on suuri, nuorennus olisi tarpeen, mutta nuorilla ei taida olla halukkuutta järjestötoimintaa. Tässä olisi hyvä kana-

”

Klubin toimintaan kuuluu auttaminen niin rahallisesti kuin toiminnallisesti. Kohteina ovat nuoret ja vanhukset.

va olla auttamassa erilaisissa tehtävissä, miehet vinkkaavat. Miehet kokevat, että he ovat tärkeitä kolmannen sektorin toimijoita alueella. – Me halutaan olla näkyvillä, toiminnassa on mukana letkeää porukkaa, Hiltunen vakuuttaa. Aiemmin järjestöön pääsi mukaan kutsuttuna, mutta nyt toimintaan voi hakeutua myös itse oma-aloitteisesti. – Aktiivinen jäsenhankinta on menossa koko ajan. Uuden jäsenen saanut henkilö toimii jäsenkummina, ja perehdyttää jäsenen toimintaan. Mervi Nevalainen Julkaisu: Pogostan Sanomat 3.1.2020

Järjestö: Lions LC Ilomantsi perustettu 1956, jäseniä 31, presidentti Jorma Maksimainen. LC Tuupovaara perustettu 1963, jäseniä 26, presidentti Jussi Nieminen. LC Kiihtelysvaara perustettu itsenäisyyspäivänä 1983, jäseniä 25, presidentti Ari Vuojolainen. Vuonna 2019 lionsjärjestössä oli 1 436 750 jäsentä yli 200 maassa. Lionsklubeja oli 48 440. Vuonna 2019 Suomessa oli lionsklubeja noin 900 ja niissä jäseniä noin 22 000. lions.fi/jarjesto Kuva: Marko Tuovinen, LC Ilomantsi / Brihat

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Turvallisia koteja pienille asukkaille LC Adamin & Evan ahkerat leijonat ovat rakennelleet helposti puhdistettavia ja kätevästi ripustettavia linnunpönttöjä kierrätysmateriaaleista. Pön-

tön hinta on 15 euroa ja tuotto käytetään hyvän tekemiseen. Ominaisuuksia: Linnunpöntöt on valmistettu rakennukselta saaduista jätepaloista,

Joensuun klubit ulkoiluttavat vanhuksia Joensuulaisten lions-klubien yhteisenä aktiviteettina on jo useita vuosia ollut Senioripihan asukkaiden ulkoilutus. Syksyllä 2019 hankimme viisi hupullista, Lions-logolla varustettua ulkoiluviittaa lohko 2:n toimesta. Laadukkaat vettä- ja tuultapitävät viitat

on hankittu Kolilla sijaitsevasta ompelimo Nokkosnutusta. Viitat ovat kaikkien ulkoiluttajien vapaassa käytössä ja ne löytyvät senioripihan ala-aulasta. Viittahankintaan osallistuivat LC Adamin ja Evan lisäksi LC Joensuu, LC Jokelaiset,

vesivanerikatto myös jätepaloista. Takana rimat, jotka pitävät taustan kuivana - tämä estää lahoamisen. Metallinen lentoaukkosuoja. Pöntön voi

”

avata puhdistusta varten ilman työkaluja. Pohjassa hengitysreiät pitää pesän kuivana. Sivuilla ruuvit puuhun kiinni-

tystä varten. LC-logo poltettu polttoraudalla Ennen ripustusta voi laittaa sahanpurua tai jotain pehmikettä noin 5 cm paksuudelta

pöntön pohjalle helpottamaan pesän rakentamista - ja luonto kiittää! Anja Halonen Adam & Eva

Viitat ovat kaikkien ulkoiluttajien vapaassa käytössä ja ne löytyvät senioripihan ala-aulasta.

LC Kanteletar, LC Pielisjoki ja 3-lohkosta lisäksi LC Puukello. Mukavia ja lämpimiä ulkoilutushetkiä! Yhteistyössä on voimaa! Anja Halonen Adam & Eva

Lohkon pj Arvo Puhakka luovutti viitat Senioripihan virikeohjaaja Hilkka Tanskaselle. Mukana myös leijonat Hannu, Olli, Anja Henry ja Arja sekä senioripihan asukkaita.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

LC Punkaharjun puolisot neuloivat kastesukkia

Kesän lopussa LC Punkaharjun puolisoiden korviin kantautui tieto paikallisen seurakunnan positiivisesta ongelmasta: kastesukat olivat loppumassa. Puolisot ottivat asiasta kopin ja ryhtyivät tuumasta toimeen. Neulepuikkoihin tarttui useampi puoliso. Puikot

kilisivät ahkerissa käsissä pitkin syksyä. Jokainen sai toteuttaa omaa luovuuttaan, vain valkoinen väri oli määritelty. Kaiken mallisia ihania sukkia syntyi. Varsinkin junasukan hellyttävä malli innoitti monia. Sukkamallin evakkojunaan sijoittuva alkutarina on todella liikuttava. Siitä on

tullut ehkä suosituin vauvasukan malli Suomessa. Se ei ole edes vaikeatekoinen. Todellisuudessa oikean ja nurjan silmukan osaaminen riittää. Valmiit kastesukat koottiin syksyn viimeiseen klubi-iltaan. Niitä kertyi peräti 30 paria. Jokaista pikkusukkaa on neulottu tunteella, vaikka sukkien

saaja on tuntematon. Sukat valmistuivat sopivasti ennen jouluaktiviteettien alkua. Seurakunnassamme pidettiin tammikuun toisena sunnuntaina kasteenpäivän messu, missä otettiin käyttöön kastepuu. Punkaharjun kastepuu on kierrätysmateriaaleista tehty tekstiilitaulu, joka ku-

vaa mäntyä. Mikä sopisikaan paremmin punkaharjulaiseksi puuksi. Jokaisen kuluvana vuonna kastetun lapsen merkiksi kiinnitetään hänen nimellään kirjailtu lintu. Puunoksilla on jo kaksi lintua. Puolisoiden edustajana Paula Silander luki messussa päivän toisen tekstin. Messun

jälkeen pystykahvien lomassa puolisoiden vetäjä Marja Riitta Termonen luovutti komean paketin neulomiamme kastesukkia. Alhaisen syntyvyyden aikakautena pienellä paikkakunnalla yhdenkin vauvan syntymä on arvokas lahja. Anne Ora, LC Punkaharju

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

LC Kerimäki / Puruvesi

Klubin sihteeri Jyrki Lehtinen yllätettiin Melvin Jones jäsenyydellä

vietti 40-vuotisjuhlaa paikallisin voimin LC Kerimäki / Puruveden 40 -vuotisjuhlat pidettiin 17.1. 2020 Kerimäellä hotelli Varpussa. Juhlaan osallistui oman klubin jäsenien lisäksi runsaasti lähialueiden klubien edustajia. Myös piirikuvernööri Ilkka Kosonen samoin kuin 1. varapiirikuvernööri Tuula Rantaeskola puolisoineen olivat juhlassa mukana. Juhlapuhujana oli naapuriklubi LC Savonrannan Matti-Pekka Parkkinen.

Juhlassa esiintyi pääasiassa kerimäkeläisistä lionsklubilaisista koottu Leijonakuoro ja juhlat juonsi oman klubin humoristi ja sanaseppo Jukka Suomalainen. Klubissa on edelleen kolme perustajajäsentä, jotka kaikki palkittiin juhlassa. Lisäksi ritari Matti Kaukoranta sai Pro ritarin arvon ja sen merkiksi miekan, käädyt ja kunniaplakaatin. Klubin sihteeri Jyr-

ki Lehtinen palkittiin Melvin Jones jäsenyydellä. Klubi on juhlavuotensa kunniaksi suunnannut avustuksia erityisesti lapsille ja nuorille. Kerimäen yhtenäiskoululle lahjoitettiin opetustarkoitukseen 3D-tulostin ja päiväkodeille ostettiin yhdessä LC Kerimäen kanssa heidän toivomiaan erilaisia opetus- ja leikkivälineitä. Ritari Matti Kaukoranta sai Pro ritarin arvon

LC Joensuu Carelian juustonpakkausaktiviteetti LC Puukello pyysi apua juustojen pakkaukseen Valiolla vuosina 2017–2018. LC Joensuu Carelian päätti osallistua pakkaustalkoisiin, joissa oli vuonna 2018 mukana 5 veljeä ja yhteistyötuntimäärä oli 90 tuntia.

Pakkausaktiviteetista saadut varat päätettiin lahjoittaa Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenosastolle tuhat euroa lasten tarvitsemiin leikki- ja askarteluvälineiden hankintaan. Juha-Pekka Vatanen LC Joensuun Carelian

Kahvitilaisuudessa vasemmalta osastonhoitaja Mira Tiainen, osastonlääkäri Meri Juuti ja osastonhoitaja Kati Yletyinen. Klubin lionit oikealta Erkki Sinkkonen, Pekka Makkonen, Pentti Pietarinen ja Heikki Leppänen

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Nuorisovaihdossa Yhdysvaltojen Arizonassa

Petra Saarelainen haki Leijonien nuorisovaihtoon ja tavoitteena oli päästä Yhdysvaltoihin. Niinpä Petra matkusti Kantelettaren myötävaikutuksella heinäkuussa Arizonan Phoenixiin, jossa hän vietti kuukauden. Isäntäperhe oli ollut kylttien kanssa vastassa jo lentoasemalla. Arizona on 6,9 miljoonan asukkaan osavaltio LounaisAmerikassa. Arizonan naapureita ovat Mexico, Utah, Kalifornia, New Mexico ja Nevada. Noin puolet osavaltiosta on puoliaavikkoa ja kolmannes aavikkoa, jota halkovat terävät vuorijonot. Loput ovat kosteaa aluetta ja suojaiset laaksot sopivat hyvin viljelyyn ja vihannesten tuottamiseen. Kuuluisin nähtävyys on satumainen Grand Canyon, joka on noin 445 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä syvä.

Osavaltiossa on useita kansallispuistoja. Arizona on valtava kuparintuottaja. Suurin kaupunki ja pääkaupunki on Phoenix 1,5 milj. asukasta. Viralliset kielet ovat englanti ja espanja sekä navajo. Väestö on valtaosin valkoista (yli 80 %) ja latinoja. Petra oli vieraana Kantelettaren klubi-illassa Kukkatalossa 21.11.2019 ja kertoi matkastaan. Myönteisten kokemusten innoittamana hän suosittelee muillekin nuorille vaihtoon hakeutumista. Leijonat tarjoavat hyvän mahdollisuuden tähän ja myös pienen taloudellisen avun. Petra kertoi matkallaan viihtyneen hyvin isäntäperheissä. Samoin hän oli tutustunut perheen ja naapuruston nuoriin, saanut uusia kavereita ja kokenut ikimuistoi-

sia hetkiä. Petra oli vieraillut paikallisissa Leo–klubeissa ja viettänyt viikonlopun USA / Canada Leo Leadership Forumissa, jossa oli harjoiteltu johtamistaitoja ja myös vierailtu näkövammaisten keskuksessa. Perheen mukana hän oli päässyt tutustumaan Nevadan Las Vegasiin ja jopa Mexicossa oli vierailtu. Samoin tutuksi oli tullut nähtävyydet. Oli vierailtu myös Sedonan kaupungissa, joka on kuuluisa tulipunaisista vuoristaan. Viidenkymmenen asteen lämpötilaan oli ollut totuttelemista! Aika oli kulunut nopeasti, kokemus oli ollut mahtava ja kielitaito kehittynyt. Tämän matkan innoittamana Petra kertoi liittyneensä Joensuun Leo-klubiin. Liisa Parviainen LC Kanteletar, Petra Saarelainen Petra Kantelettaren klubi-illassa Kukkatalossa

a ato Nev

Hoverd

amen p

n rajalla

rizona dan ja A

USA/Canada Leo Lea

dership Forum-leirilä

isiä

Sedonan kaupungin punaiset vuoret

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Nuorisovaihdossa 20 vuotta sitten ollut Serena perheensä kanssa vierailulla

Pitkäaikaista yhteyden” pitoa nuorisovaihdosta Leena ja Jari Horttanaisen vieraana oli vuodenvaihteessa noin viikon ajan Italian Veronasta Serena Marchi puolisonsa Patrizion ja 10-vuotiaan poikansa Ettoren kanssa. Serena osallistui lionsjärjestön kansainväliselle nuorisoleirille ke-

sällä 2000 ja LC Tuupovaara / Horttanaisten perhe toimi 5–6 viikkoa isäntäperheenä Serenalle. Monet klubin silloisista jäsenistä muistavatkin, kun Serena kävi pitämässä klubiesitelmän. Serena on näiden vuosien ajan pitänyt yhteyttä Jariin

ja Leenaan sosiaalisen median kautta ja suunnitteli tätä talvivierailua jo muutaman vuoden ajan. Leena kävi vuonna 2008 Serenan häissäkin Veronassa ja myös koko Horttanaisten perhe kävi siellä 2000-luvun alkupuolella.

Ystävyyttä

Nyt vierailun aikana he viettivät mm. runsaan vuorokauden Horttanaisten mökillä Tuupovaarassa Korpijärven rannalla, kävivät savusaunassa ja kokeilivat onnistuneesti ja monta kertaa avantouintia. Avanto oli tehty porukalla

nuorisovaihdon kautta Kesällä 2018 saimme toimia isäntäperheenä itävaltalaiselle Marlenalle ja italialaiselle Carlotalle. Tytöt asuivat meillä 12 päivää ja viihtyivät hyvin. He myös ystävystyivät Suomessa ollessaan ja ovat nyt parhaat kaverit, vierailevat toistensa luona usein ja ovat

lähes päivittäin yhteyksissä toisiinsa! Viime syksynä perheemme vieraili Carlotan perheen luona Milanon lähellä Novaran kaupungissa, jossa heillä on suuret riisi- ja maissiviljelmät. Perheen isä Stefano on itsekin lion, joten yhteys syntyi heti, kielimuurista huolimatta.

Hänelle ihmetystä aiheutti naispresidentti Anja, sillä heillä ilmeisesti vain miehet toimivat leijonina. Odottelemme heitä pian vastavierailulle luoksemme, ehkä jo ensi kesänä tapaamme uudet leijonaystävämme! Anja ja Jukka Halonen Adam & Eva

Oli kovin ihastunut Suomen nykyiseen nuorten naisten johtamaan hallitukseen. ja myös se oli heistä kovin hauskaa. Vieraat viihtyivät hyvin ja Serena pyysi välittämään leijonaperheille terveiset oheisen kuvan välityksellä. Serena on nykyään ammatiltaan tiedottaja yrityksen palveluksessa ja

myös kirjailija, julkaissut kolme kirjaa. Erityinen kiinnostuksen aihe on naisten asema Italiassa ja maailmalla. Oli kovin ihastunut Suomen nykyiseen nuorten naisten johtamaan hallitukseen. Jari Horttanainen LC Tuupovaara

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Eemeli Kapaselle

yritysideapalkinto LC Enonkoski järjesti toisen kerran yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa yritysidea-kilpailun koulun 8–9 luokkalaisille. Kilpailun voitti yhdeksäsluokkalainen Eemeli Kapanen ideallaan Metsä- ja pihatyöpalvelu. Kilpailun arvosteluraatiin kuului edustajat molemmista yhdistyksistä. Raati totesi arvioinnissaan idean hyvin perusteellisesti suunnitelluksi ja käytännössä toteuttamiskelpoiseksi. Hänen ideana on tuottaa metsänhoitotöitä, kuten taimikon raivausta ja istutusta. Toisena työkohteena ovat pihatyöt, esimerkik-

si ruohonleikkuu. Palvelun käyttäjien kohderyhmäksi hän on suunnitellut muun muassa eläkeläiset, vapaaajan asukkaat ja metsänomistajat. Nuoresta iästään huolimatta Eemeli ei ole ihan noviisi yritystoiminnassa. Aikaisemmin hänellä on ollut 4H-yrityksenä kuvauspalvelujen tuottaminen. Yritysten luonteet kertovat siitä, että teknisten laitteiden käyttö kevyestä elektroniikasta painavampaan kalustoon on hyvin hallinnassa. Kilpailun tulosten julkistaminen ja palkitseminen oli Enonkosken Joulukuhinoilla muutama päivä en-

nen joulua. Palkitsemisen kustansi LC Enonkoski ja Enonkosken Yrittäjäyhdistys yhdessä luovuttamalla hänelle rahapalkinnon. Kilpailua halutaan jatkaa tulevaisuudessakin joka toinen vuosi, joten siinä voivat olla mukana koulun 8–9 luokkalaiset. Näin sama oppilas voi osallistua vain kerran kilpailuun. Kilpailulla halutaan kannustaa koululaisia jo nuorena yrittäjyyteen. Samalla tulee hankituksi tarpeellisia käyttörahoja omalla työllä. Tiedottaja Helena Auvinen LC Enonkoski

Yriysideakilpailun voittaja Eemeli Kapanen palkittuna ruusujen kera. Taustalla palkitsemista seuraamassa Joulukuhinoiden runsaslukuista yleisöä. Kuva: Kirsti Eronen, LC Enonkoski/presidentti

Estä nuorison syrjäytymistä Nuorten syrjäytymisen estäminen on parhaimpia aktiviteetteja, joita klubi voi tehdä omalla toiminta-alueellaan. LC Savonlinna / Sääminki klubilla on kaksi pullokuit-

ti keräyspistettä, jolla nimenomaan pyritään estämään nuorison syrjäytymistä. Klubi toimii aktiivisesti ja pystyy vuosittain melko suuriin avustuksiin koh-

dentaen tuen talousalueen nuorisoon ja vanhuksiin. Klubi on luvannut aktiviteettejä järjestäessään, että järjestäjän tuotto ohjataan kokonaisuudessaan paikkakunnan vanhus- ja nuorisotyöhön ja näin myös klubi täyttää lupauksensa. Pullokuittikeräykseen tarvitaan rahankeräyslupa, jonka myöntää poliisiviranomainen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Asia tulee tietenkin ensin sopia paikallisen kauppiaan kanssa ja varsinkin Savonlinna / Sääminki klubi on saanut asian hyvin sovittua. Kauppiaat haluavat myös osaltaan auttaa nuorisoa. Klubi käyttää kaikki saadut varat lyhentämättömänä paikallisten nuorten harrastustoiminnan tukemiseen.

Klubi on luovuttanut tukirahaa toimintavuotensa aikana esimerkiksi Linnalan Setlementti ry:lle, Savonlinnan Musiikki- ja tanssiopistolle ja Savonlinnan Hattu ry:lle. Tuki on kohdennettu vähävaraisten nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Tuki anotaan välittävän järjestön kautta ja se voi olla esimerkiksi matkakuluja, harrastusvälineitä tai kurssimaksuja. Avustusta myönnetään tapauskohtaisesti ja sen kertaluontoinen suuruus on 50–200 euroa. Klubi haluaakin kiittää yhteistyökumppaneitaan Savonlinnan K-Citymarketin ja K-Supermarket Mertalan henkilöstöä saamastaan mahdollisuudesta. Tiedottaja Ari Lybeck LC Savonlinna / Sääminki

Keräykseen tarvitaan lupa, joka on tällä kertaa voimassa 5.11.2020. Keräyslupa on saatu Savonlinnan K-Citymarkettiin ja K-Supermarket Mertalaan. Kuva: Ari Lybeck

Lions Club Savonlinna / Sääminki klubin pullokeräys tuottaa vuosittain hyvän potin paikkakunnan nuorison syrjäytymisen estämiseksi. Kuva: Ari Lybeck

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Tavoitteeksi satatuhatta euroa syöpälapsille Lastenklinikoiden Kummit ja 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Lions-liitto ovat sopineet ensi vuoden alussa starttaavasta yhteistyöstä. Sen tavoitteena on kerätä 100 000 euroa syöpää sairastaville lapsille. Vuosi käynnistyy lionstoiminnan 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valtakunnallisella varainkeräyksellä, johon kutsutaan mukaan kaikki lionsklubit. Juhlavuoden tavoitteena on kerätä yhteensä 70 000 euroa, jonka Suomen Lions-liitto kohdentaa lasten syöpätautien tutkimukseen, hoitomenetelmien kehittämiseen ja lapsipotilaiden tukemiseen sairaaloissa. Keräys jatkuu vuonna 2021, jolloin aikomuksena on kerätä 30 000 euroa lisää. – Olemme kansainvälinen organisaatio, ja yksi kattojärjestömme LCI Forwardin tärkeimmistä tukikohteista ovat juuri lapsuusiän syövät, sanoo Suomen Lions-liiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka. Muut tukikohteet – ympäristö, nälän torjuminen, näönsuojelu ja diabetes – ovat olleet

Lions-liiton aiempien vuosien keräyskohteina. – Yhteistyö Kummien kanssa tuntui luontevalta, sillä meillä on samat arvot ja toimintatavat, sanoo puolestaan kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja.

Konsertteja ympäri Suomen alkuvuonna Huikean 70 000 euron tavoitteen keräystapa on jokaisen paikallisen lionsklubin itse päätettävissä. Juhlavuosi kuitenkin käynnistyy konserteilla, jotka järjestetään kevään aikana viidellä eri paikkakunnalla. Suunnitelmana on, että Suomi jaetaan yliopistollisten lastensairaaloiden ja -klinikoiden mukaisesti viiteen eri piiriin ja lähinnä klinikkakaupunkia olevat piirit antavat tukensa sitä lähimpänä sijaitsevan kaupungin klinikalle. Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli odottaa yhteistyötä ja keikkoja innoissaan. – Lionsit ovat tapahtumajärjestäjinä ihan huippuja. Yhdessä etsimme parhaan

mahdollisen tavan toteuttaa konsertit ja kerätä potti kasaan. Yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita vain konserttien järjestämistä tai varainkeruuta. – Lionsit eivät ole vain varainkerääjiä. Tarkoituksena on tehdä Kummien kanssa myös muunlaisia tempauksia, mahdollisesti sairaaloissa. Ideoita on paljon, Veikko Teerioja sanoo.

Tästä se lähtee: Kummien ja Suomen Lions-liiton yhteistyö. Kuvassa Lions-liiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka, Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli sekä Lions-liiton kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja.

Laura Koljonen Julkaistu Lions-lehdessä 4 / 2019.

Sotahistoriaa pirtin kertomana Vasta kolmas pystytyspaikka oli Rukapirtille lopullinen. Suomen sodista on kirjoitettu paljon. Jorma Ikonen ja Matti Kallio löysivät kirjaansa Rukapirtti – Rajakenraali Raappanan maja (Ilias 2010) tavallisesta hieman poikkeavan näkökulman. Rukapirtti rakennettiin jatkosodan aikana vuonna 1941 Rukajärven Tiiksan kylään, 14. divisioonan komentajalle, eversti Erkki J. Raappanalle työtilaksi ja majoituspaikaksi. Ilomantsilainen erityisopettaja Matti Kallio kävi Lions Club Joensuun kokouksessa pitämässä esitelmän aiheesta. Esitelmä kertoo siis yksittäisestä rakennuksesta, mutta ei rakennusta ilman miestä. Sotahistorian mukaan Erkki J. Raappana kehitteli suomalaiset talvisodassa pahoin yllättäneelle Neuvostoliiton panssariaseelle vastamyrkyn. – Raappanan kehotuksesta partiopojat valmistivat bensiinillä ja tervalla täytettyjä polttopulloja. Näitä ruvettiin myöhemmin kutsumaan Molotovin cocktaileiksi, Josif Stalinin lähimmän apulaisen, Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjoh-

tajan Vjatšeslav Molotovin mukaan, nettitietosanakirja tietää. Raappanan jatkosota alkoi Lieksan ympäristöön keskitetyn 14. divisioonan komentajana heinäkuussa 1941. Omelian motissa pääosa vihollisen 337. divisioonasta tuhottiin, ja Raappana sai Mannerheimristin numero 3. Raappanan 14. divisioona oli suoraan ylipäällikön alainen, ja parhaimmillaan se oli vain 70 kilometrin päässä Muurmannin radasta. Eteneminen pysäytettiin ylipäällikön käskystä 13.9. Raappana oli asunut teltassa koko sotaretken ajan. Tilanteen vakiinnuttua päätettiin komentajalle tehdä talo Tiiksaan. Kajaanilainen arkkitehti Eino Pitkänen piirsi karjalaistyylisen hirsimajan, jonka Pioneeripataljoona 24:n kirvesmiesryhmä rakensi. Maja valmistui syyskuun loppupuolella, mutta sen sanottiin vielä haisevan märältä. Hirsikehikko ja muuraukset kuivuivat vielä noin kuukauden verran. Lokakuun puolivälissä pirtti oli niin valmis,

että saksalaisia vieraita voitiin ottaa vastaan. Kesäkuun 2. päivä 1943 oli E.J. Raappanan 50-vuotispäivä, ja tällöin talon rakentaneet Raappanan alaiset lahjoittivat talon Raappanan omaksi metsästys- ja kalamajaksi. Syksyllä 1942 olivat Pioneeripataljoona 24:n kirvesmiehet rakentaneet 60 miehen voimin Raappanan käskystä Marskin majan Lieksajärven rannalle Repolaan. Maja lahjoitettiin C.G.E. Mannerheimille kesäkuussa 1942, kun marsalkka täytti 75 vuotta. Rukapirttiä laajennettiin kahteen otteeseen, viimeksi maaliskuussa 1944. Viimeisin laajennus tehtiin harjun jyrkkään rinteeseen. – Eri lattiatasojen korkeusero oli 160 senttimetriä, mikä oli haaste kun taloa siirrettiin Suomeen, Matti Kallio kertoo. Kesällä 1944 Neuvostoliitto heitti Suomen vastaan suuret voimat, ja Raappana lähti johtamaan Ilomantsin taisteluja. Nyt niin Marskin majasta kuin Rukapirtistä koitui poliittista päänvaivaa. Viholliselle ei haluttu antaa propa-

gandavoittoa Marskin majan valtaamisesta, ja sama koski myös Raappanan majaa. Marskin maja purettiin ja siirrettiin Lopelle. Rukapirtin maanpäälliset osat purettiin ja lähetettiin hirsinä Suomeen. Paikalle jäi suuri, useiden hirsikertojen suojaama korsu. Rauhan tultua Suomunniemen metsästysyhdistys piti perustavan kokouksensa huhtikuussa 1945, ja totesi tarvitsevansa metsästysmajaa. Raappanan majan hirret olivat radan varressa Kylälahdessa ja niistä Rukapirtti nousi uudelleen Pielisjärven kunnan Suomunniemelle, valtion maille. Kenraali lahjoitti hirret ja kaikki evakuoidut majan rakenteet ikkunoista kalustoon metsästysseuralle. Pirtti vihittiin marraskuussa, kun hirven metsästystä oli jäljellä viikko. Majan ulkoasu oli paljolti Eino Pitkäsen piirrosten mukainen, joskin rakennustarvikepula pakotti tekemään kompromisseja. Samaan pakotti se, että harjulle rakennettu talo piti nostattaa tasamaalle.

Kun kenraali nukkui pois vuonna 1962, nimettiin rakennus virallisesti nimellä Rukapirtti - Rajakenraali Raappanan maja. Raappana on haudattu Joensuuhun. Vuonna 1980 kävi ilmi, ettei majan alueen vuokrasopimusta voitu jatkaa, sillä 1.1.1982 perustettavalla Patvinsuon kansallispuiston alueella ei saanut olla yksityisen eikä yhdistyksen rakennuksia. Suomu-seura lahjoitti majan Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiölle, ja kirjasi lahjakirjaan toiveen sijoituspaikasta. Vuonna 1984 Rukapirtti muutti Ilomantsin Parppeinvaaralle. Seutu oli ollut Ilomantsin taistelujen lisäksi jo aiemmin tuttu E.J. Raappanalle. Hän oli johtanut Joensuun suojeluskuntapiiriä syyskuusta 1920 ja Joensuun rajavartiostoa vuoden 1921 elokuusta. Parppeinvaaralla järjestettiin suuria harjoituksia. Rajakenraalin maja vihittiin kesäkuussa 1985. 20 vuoden aikana majaan tutustui 150 000 kävijää. Rukapirtti on edelleen avoinna matkailijoille kesä-

kuukausina. Veteraanien sijasta vetovastuun ovat ottaneet reserviläisjärjestöjen talkoolaiset.

Taistelu Rukajärven tie 3. heinäkuuta 1941 E.J. Raappana sai käskyn hyökätä. Repola vallattiin viiden päivän kuluttua. Seuraava tavoite oli Omelia, jonka Raappana valtasi 23. heinäkuuta päättyneissä mottitaisteluissa. Pääosa vastassa olevasta divisioonasta tuhottiin. Raappana nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 3, 3. elokuuta 1941 henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja tuloksellisista sotatoimista erittäin vaikeissa olosuhteissa. Raappanan divisioona eteni taistellen Ontrosenvaaran kautta Rukajärvelle ja Ontajoelle, jonne divisioona pääsi 13. syyskuuta. Uudenvuoden aattona Raappana ylennettiin kenraalimajuriksi. Timo Riistaniemi Julkaisu: Karjalainen 28.09.2019

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

”Nämä ovat älyttömän tärkeitä asioita” LC Kitee Pajarilla oli keväällä KiPan avauspelin yleisömäärän arvauskilpailu. Aktiviteetin tuotto luvattiin Kiteeläiseen nuorityöhön. Oli siis viimeinkin aika lunastaa lupaus. Kiteenhovin kabinettiin kutsuttiin tällä kertaa kotikaupungin urheiluihmisiä. Edustettuna olivat KiU:n hiihto-, jalkapallo- ja lentopallojaosto, Kiteen Jääsudet sekä maajoukkuevoimistelija Vertti Viertola. Illan aluksi LC Pajarin presidentti Olli Lötjönen kertoi klubinsa toiminnasta. Se on harjoittanut hyväntekeväisyyttä jo 40 vuotta. Klubin erityisessä suojeluksessa ovat Harjulan iäkkäät asukkaat. Harjulan pihamaalle on syntynyt muun muassa oma kota, eikä siellä pidettyjä monia juhliakaan pidä unohtaa.

Myös kirkkomäen joulukuusen valaisu on ollut vuosikymmeniä LC Pajarin kontolla. Ensimmäisen rahakuoren vastaanotti KiU:n jalkapallojaoston Pauli Lyyluoma. – Meille on nuoria jälleen kertynyt, 30–35 tenavaa meillä pyörii siellä. Heistä 22 päätti lähteä pelailemaankin. – Ohjaajapula meillä on aika krooninen. Ajattelin jäädä jo eläkkeelle, mutta minut heitettiin vielä mukaan, ja olen sitoutunut taas viemään porukkaa eteenpäin, Pauli Lyyluoma kertoi. Jalkapalloilijat aikovat käyttää rahalahjoituksen uusien pallojen hankintaan. Riikka Vuorikari nouti puolestaan KiU:n hiihtojaostolle osoitetun avustuskuoren.

– Tästä on iso apu meille ja tulee hyvään saumaan, Riikka Vuorikari kiitteli. – Olemme aktiivisesti pitäneet hiihtokoulutoimintaa ja meillä on aktiivisesti kolmisenkymmentä lasta, 6–14-vuotiaita. Heistä kymmenen käy aktiivisesti myös valtakunnallisissa hiihtokisoissa. – Myös itse pidämme hiihtokisoja Hutsissa aktiivisesti, niin myös tänä talvena, Vuorikari vakuutti. – Tilanne on ihan hyvä hiihtokoulussa. Meillä on mukavasti ohjaajiakin tällä hetkellä. Avustusrahat on tarkoitus käyttää hiihtokoulun varustehankintoihin. Oman avustuksensa sai myös KiU:n lentopallojaosto. Kuoren pokkasi Tero Nenonen. – Tällä hetkellä junioreja löytyy F-ikäisistä A-ikäisiin eli

eskareista 19-vuotiaisiin poikiin, Nenonen sanoi. Junioriharrastajia hän kertoi olevan noin 80. Miesten lentopallo käy Nenosen mukaan hieman tyhjäkäynnillä, mutta naiset kisaavat menestyksellisesti III-sarjassa. Nenonen korosti leijonien ja muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen sekä aktiivisten kansalaisten tärkeyttä junioriurheilun tukijoina. – Nämä ovat älyttömän tärkeitä asioita. Tero Nenonen muistutti, että ei ole järkevää käyttää vetäjien arvokasta aikaa ja energiaa rahankeruuseen, kun samaan aikaan voisi olla yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Nyt saadut varat lentopalloilijat käyttävät valmentajien koulutukseen. Kiteen Jääsusien rahakuoren haki Salla Heinonen. Hän

”

Tilanne on ihan hyvä hiihtokoulussa. Meillä on mukavasti ohjaajiakin tällä hetkellä.

kertoi summan kuluvan kaikkein pienimpien joukkueiden maalivahdin varusteisiin. – Meillä on perustettuna nyt uusi G-ikäisten joukkue ja F:ssä on nyt 26 pelaajaa, Heinonen selvittää. – Nyt alkavat luistelu- ja kiekkokoulut pyörimään. Niissä on noin sata lasta. Salla Heinonen kiittelee Kiteen kaupunkia kumppanuussopimuksista, joilla on saatu muun muassa maksuttomia mailoja ja monia yleisöluisteluvuoroja käyttöön. Jääsudet on saanut kaupungilta myös valmentaja-avustusta. Vertti Viertola on lahjakas kiteeläinen, maajoukkueval-

mennettaviin kuuluva TeamGym-voimistelija. – Olen ollut mukana 8-vuotiaasta, nyt olen 15-vuotias, Vertti sanoi. Lähin lajiseura on joensuulainen JoenVoLi, joten harjoittelumatkat syövät lompakon sisältöä merkittävästi, puhumattakaan leirimatkoista Vierumäelle. – Harrastajia Joensuussa on JoenVoLissa 600 ja toisessa seurassa suurin piirtein saman verran, Vertti arvioi. Matka 2,5 tunnin harkkoihin 3 tai 4 kertaa viikossa sujuu isän autokyydillä. Vertti laskee kilometrimääräksi 20 000 vuodessa. Päälle tulevat maksettaviksi myös siis leirimaksut ja -matkat. LC Pajarin myöntämä avustus tulee Vertille varmasti tarpeeseen. Aladár Bayer Julkaisu: Koti-Karjala 9.10.2019

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Inka Hämäläiselle

stipendi

LC Kontiolahti Ursulat on muistanut vuosina 2018 ja 2019 kannustusstipendillä Kontiolahden urheilijoita edustavaa nuorta ampumahiihtäjä Inka Hämäläistä. Vuoden 2019 keväällä Inkasta tuli kahden lajin nuorten SM-kultamitalisti. Inka voitti ampumahiihdon SMkultaa N14-vuotiaiden yhteislähdössä. Inkalta sujuu myös maastohiihto, sillä toinen kultamitali tuli Hopeasommassa maastohiihdon SM-kisoissa vapaan 3 kilometrin matkalla.

Maastohiihdon kulta oli Inkan ensimmäinen, mutta ampumahiihdon puolella on alaasteikäisenä lajin aloittaneelle Inkalle tullut menestystä jo aikaisemminkin. Hyvä menestys on jatkunut myös paikallisissa ampumahiihto- ja hiihtokisoissa sekä kesän ampumajuoksukilpailuissa. Seuraamme jännityksellä Inkan tulevia kisoja ja toivotamme hänelle niihin onnea ja menestystä. Helka Nuutinen LC Kontiolahti / Ursulat

Lentopalloa vuodesta 1972 Hotel Spa Casinolla Klubin lentopalloharrastus alkoi Casinon uusituissa tiloissa vuonna 1972. Tuolloin meille osoitettiin kabinettitilat pukeutumiseen. Käytössä oli myös kuntosali, lentopallokenttä sekä saunatilat. Silloinen jäsen voimistelunopettaja Aarne Broms piti ohjatusti 10 minuutin veryttelytuokion

ennen lentopallopelin aloittamista. Ystävyysotteluja kävimme Imatra / Tainion leijonien kanssa. Niiltä ajoilta olemme saaneet kotiutettua kiertopalkinnon, joka luovutetaan vuosittain ansioituneelle veljelle lentopallotoiminnassa.

Olemme ikämiehiä 70 vuoden särmään ja lentopallopeliin hurahtaneita. Edustusasuiset Lion-veljet (keltapaidat) kokoontuvat jokaisena viikkona tiistaisin kello 17.00. Aloitamme tunnin kestävällä kuntosaliverryttelyllä. Sen jälkeen siirrymme lentopallosalille, jossa urheilutoi-

LC Savonlinna lentopalloilijat. Maskottina kentälle pallon perään juossut nuori harrastaja.

mikunnan puheenjohtaja Veli Heiskanen suorittaa joukkueiden jaon. Alkaa armoton taistelu voitosta. Pelin päätyttyä käymme pelitilanteita läpi. Keskustelemme ajankohtaisista asioista. Tietysti leijonatoiminta on myöskin jutustelun aiheena. Verkkovirheitä ei peliin sisälly, ellei juutu kiinni verk-

koon. Sivu- ja päätyrajoista ollaan tarkkoja. Joskus niissä on tulkintavaikeuksiakin, mutta niistä sovussa selvitään. Jos pallo joutuu katon kanssa kosketuksiin, niin sekin on virhe. Hipaisutkin huomioidaan. Joskus kuntoillassamme ovat käyneet myös vierailevat lions-veljet toisista klubeista.

Viimeisen silauksen antaa saunominen kuumassa saunassa tai miedommassa lämmössä turkkilaisessa höyrysaunassa. Näin päättyy kolmen tunnin liikuntailta. Väsyneinä poistumme odottamaan seuraavaa tiistaita. Mens sana in corpore sano. Kari Nousiainen LC Savonlinna

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Kampanja100: LCIF Palveluvoimaa

Historian havinaa piirikokouksessa Marraskuun piirikokous pidettiin Heinävedellä, ravintola Heinäkissassa. Kokousta isännöi LC Heinävesi. Isäntiä edustivat Petri Hiitola (vas.) ja toinen Tuomo Koponen, joka omistaa Heinäkissan kiinteistön ja

on mukana ravintolan toiminnassa. Kiinteistöstä huokuu historia. Se on entinen Postipankin konttori, joten keskellä kiinteistöä on pankkiholvi. Tuomo Koponen esitteli holvissa säilytettävää esi-

neistöä. Jalkaraudat ovat olleet ihan käytössä, muun muassa Tulilahden surmista (1959) epäilty Runar Holmström kantoi niitä käräjäsaliin. Timo Riistaniemi

Arne Ritari -säätiö Arne Ritari-stiftelsen Suomalaisen lionstyön tukena Stöder det finländska lionsarbetet Suomen Lions-liitto ry Arne Ritari -säätiö Finlands Lionsförbund rf Arne Ritari-stiftelsen www.lions.fi

Lionien oma säätiö, 50-vuotias Lions Clubs International Foundation, LCIF, käynnisti Las Vegasin viime kautena maailmankokouksessa kolmivuotisen keräyksen. Tavoitteemme, 300 miljoonaa dollaria, vahvistaa palveluvoimaamme sekä vie työtämme uusille alueille: diabetes ja lasten syöpä. Kuluva kausi on kampanjan toinen. Lahjoitus LCIF säätiölle menee lyhentämättömänä avun tarvitsijalle, koska lahjoitusvaroista ei vähennetä hallintokuluja. Keräyksen jäsenkohtainen tavoite on keskimäärin 250 Yhdysvaltain dollaria, kesäkuun 2021 loppuun mennessä. Lion tai klubi voi edistää sitä tiedottamalla kampanjasta, maksamalla klubin aktiviteettitililtä, tai lahjoittamalla itse. Erityisesti suositellaan kuukausilahjoituksia, joiden toivotaan jatkuvan kampanjan jälkeenkin. Myös ulkopuolisia lahjoittajia pyydetään mukaan.

Olemme koko Suomessa aika paljon jäljessä asetetusta tavoitteesta, mutta ei lannistuta, vaan kannustetaan kaikkia piirin klubeja osallistumaan kampanjaan. H-piirissä 17 klubia lahjoitti viime kaudella LCIF:lle. Tavoitteena on, että tulevana kautena ja koko Kampanja 100:n aikana kaikki H-piirin klubit tukevat mahdollisuuksiensa mukaan Leijonien kansainvälistä säätiötä (LCIF). Piirin vuosikokous on asettanut minimitavoitteeksi 10 euroa / jäsen/ vuosi. Nyt on aika näyttää, että olemme osa kansainvälistä hyväntekeväisyysjärjestöä, jonka apua tarvitaan tälläkin hetkellä monissa maailman katastrofeissa. Viime toimintakautena Hpiirin lahjoitukset olivat yhteensä 11 200 Yhdysvaltain dollaria. Kiitos kaikille lahjoittaneille klubeille, ja erityisesti LC Tuupovaaralle ja LC Ilomantsi / Brihoille, jotka hankkivat kumpikin kaksi MJF jäsenyyttä

Klubien lahjoitukset voi maksaa joko suoraan kansainväliselle LCIF -tilille tai H-piirin LCIF -tilille, josta ne siirretään kansainväliselle LCIF tilille. Kaikki lahjoitukset kerryttävät jäsenen tai klubin Melvin Jones Fellow –tiliä. Kannustan kaikkia H-piirin klubeja osallistumaan tähän kunniakkaaseen ja kunnianhimoiseen keräykseen. Klubissa tulee olla LCIF-koordinaattori, mieluiten past presidentti, tukenaan piirin ja liiton koordinaattori. Meille varsin pienellä summalla - 100 dollarilla - saa paljon aikaan kehittyvissä maissa. Näönsuojelu: kaksi kaihileikkausta, nuorisotoiminta: Lion Quest –toiminta koululuokalle vuodeksi, diabetes: diabetesseulonta 18:lle riskihenkilölle, humanitaarinen apu-: tuhkarokkorokotus sadalle lapselle. Nyt on näytön paikka. Häntä pystyyn, Leijonat! Juhani Kautonen, MJF, LCIF-piirikoordinaattori 2019-2020 LC Kerimäki/Puruvesi

Arne Ritari

–säätiö

Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Suomen lionsklubien hyväntekeväisyyteen johtavia aktiviteetteja sekä vaalia Suomen lionstoiminnan kummin, Arne Ritarin, elämäntyötä maamme lionstoiminnan perustamisessa. Säätiö toteuttaa toimintaansa jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto r.y:n jäsenklubien omille ja yhteisille piiri- tai liittotason aktivitee-

teille sekä tukemalla muuten- tien ja liontoiminnan kehittäkin suomalaista lionstoimin- mistä ovat ansainneet esimerkiksi edellä mainitun arvon. taa. Kunnioitetut Lionit, LaSäätiöllä on myös mahdollisuus palkita lioneita jot- dyt, Leot. Arvoisat lehteämme ka ovat tehneet merkittävää lukeneet, toivotan teille erittyötä lionstoiminnan eteen. täin hyvää vuotta 2020 sekä Arvostetuimmat huomion- alkanutta vuosikymmentä. osoituksista ovat Pro-Ritarin Ystävällisesti. ja Lions-Ritarin arvo. Klubit Ritari -säätiö palkitkaa jäseniänne! Henki- Arne PDG Kyösti Suomalainen löt jotka ovat toiminnallaan 107-H Piirin ARS-toimikunnan puheenjohtaja edesauttaneet klubiaktiviteet-

Arne Ritari-stiftelsen Suomalaisen

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Lionien Kansainvälisen Säätiön keräys etenee Lions Clubs International Foundation, eli LCIF aloitti jo yli vuosi sitten järjestyksessään kolmannen suurkeräyksen. Tavoite oli kunnianhimoinen, 300 miljoonaa dollaria kolmessa vuodessa, ja lahjoitusten jatkuminen korkeampana jatkossakin. Kun tulokseen lasketaan jo kaudella 2017–18 kerätyt dollarit, sekä klubien ja yksityisten antamat lahjoitussitoumukset, on maailmanlaajuinen tulos jo lähes 110 miljoonaa. Euroopan osuus 110 miljoonan keräystuloksesta oli vajaat 9 miljoonaa, huomattavasti alle jäsenmäärän edellyttämän, mistä säätiön puheenjohtaja Gudrun Yngvadottir jo esitti huolensa. Suomi oli 320 000 dollarin kokonaissummallaan Pohjoismaiden kolmas, mutta jäsenmäärään suhteutettuna heikoin, vain 14,6 dollaria per jäsen, kun pieni Islanti ylti jo 90 dollariin. LCIF:n tavoite on apurahoja jakamalla tukea Lionsklubien suurempia hankkeita ympäri maailmaa. Eniten apua ohjataan kehitysmaihin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Joskus kuulee moitittavan, että rahat mene-

LCIF jakaa myös omaa ”Nobelia” Milanossa sen pokkasi Dr Denis Mukwege, gynekologi Kongosta.

vät ”Amerikkaan”, mutta itse asiassa USA on selkeästi nettomaksaja. Suomeenkin on apurahoja saatu, Lapuan Pamauksen jälkihoidosta lähtien moniin hyviin hankkeisiin, kuten sotainvalidien sairaskoteihin, näkövammaisten laitoksiin, diabetes-leireihin, diabeetikoiden silmänpohjakuvauksiin ja Lions Questin tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen. Merkittäviin kansainvälisiin hankkeisiimme on saatu suuria avustuksia, mm. silmäsairaaloihimme Ecuadorissa ja Sri Lankassa sekä Aurinkokeitin-projektiimme Keniassa. LCIF:llä on myös omia hankkeita, kuten tuhkarokon hävittämiseen tähtäävä kampanja, jolla on rokotettu jo 110 miljoonaa lasta. Muuten he olisivat jääneet ilman suojaa tätä tappavaa ja vammauttavaa tautia vastaan. Loistauti jokisokeus on jo monesta maasta todettu hävitetyksi, samoin trakooma eli silmäpasko, joka oli ennen vanhaan Suomessakin tuttu silmätulehdusten ja sokeuden syy. Lions Quest ja Special Olympics ovat nimenomaan LCIF:n keskeisiä ohjelmia.

”

Klubi huomioidaan lippumerkillä sen saatua ensimmäisen Melvininsä.

Suomessa juhlittiin keväällä jääkiekon MM-kultaa. Ratkaisevana tekijänä voitossa oli, että Suomen joukkue pelasi yhdessä, eikä vain muutaman NHL-tähden varassa. Ja tähän juuri Lions Quest pyrkii – kaikkien ryhmän jäsenten huomioimiseen tasavertaisina. Oli sitten kyse päiväkotilapsista, koululuokasta tai jääkiekon maajoukkueesta. Päävalmentaja Lion Jukka Jalonenhan on ollut jopa Lions Questin mannekiinina pääkouluttajamme Ultsin kanssa. LCIF pyrkii tavoitteeseen tiedottamalla, mutta myös palkitsemalla lahjoittavia klubeja ja yksityisiä lioneita, sekä ulkopuolisia henkilöitä ja yrityksiä eri tavoin. Jo 50 dollarin maksusta lahjoittaja saa LION SHARE –pinssin ja 300 USD lahjoituksesta CAMPAIGN DONOR pinssin. Merkittävin muisto on Melvin Jones Fellow –nimitys, MJF, jonka tunnuksena on pikkuruinen pinssi ja nimellä varustettu

Suomen ensimmäinen Malliklubi estradilla

seinälaatta. MJF-nimityksen saadakseen tulee säätiölle lahjoittaa 1000 dollaria. Lahjoituksen voi tehdä Lion itse, kertamaksuna tai erinä 5v aikana, tai sen voi tehdä klubi. Hyvä ajatus on muuten huomioida jäsenten tai klubien tasavuosijuhlia nimetyllä lahjoituksella Kampanja100:an. Nämä kaikki maksetaan siis aktiviteettitililtä, koska niillä kustannetaan puhtaasti aktiviteetteja jossain päin maailmaa. Monella klubilla onkin LCIF:n ”tilillä” saldo jo lähellä Melvin-rajaa, jolloin pienellä lisäpanoksella voisi klubi juhlistaa vaikka vuosikokoustaan. Klubi huomioidaan lippumerkillä sen saatua ensimmäisen Melvininsä. Klubi tai muu lahjoittaja voi myös saada lahjoittajaplakaatin, jos se ei lahjoitusta vastaan halua huomioida ketään yksittäistä henkilöä. Kampanja 100 aikana klubi palkitaan Malliklubinimityksellä, jos se lahjoittaa, taikka sitoutuu lahjoittamaan, tuplasti vähimmäistavoitteen, eli 500 dollaria per jäsen. Milanon vuosikokouksessa olikin esillä jo 432 Malliklubia, näistä yksitoista oli Skandinaviasta ja Suomesta yksi, LC Ylivieska. Melvineitä Suomessa on

O-piirin silmänpohjakameran luovutus 1999

tätä nykyä reilut 6000. Näistä vielä 141 on progressiivisia, eli he ovat jatkaneet lahjoittamista perustason jälkeen. Tämän merkiksi Melvin-pinssiin saa timantteja, yhden aina 1 000 dollarilla. Viime kausi oli Kampanja100 osalta vaikea, koska klubit eivät olleet valmistautuneet siihen ennalta. Piirikuvernööritkin saivat tiedon vasta kansainvälisessä vuosikokouksessa. Nyt uudet kuvernöörit on valmennettu paremmin ja tietoa on levitetty niin LIONlehdessä kuin LION-viesteissä ja piirien nettisivuilla. Tavoite onkin, että viime kaudella mukaan tulleiden 333 klubin lisäksi loputkin 544 lahjoittaisivat – edes pienenkään summan. Lisäksi toivon näkeväni entistä useampia säännöllisiä lahjoittajia saamissani kuukausiraporteissa. Ja miksi emme lahjoittaisi? LCIF on meidän oma säätiömme. Se on rankattu maailman luotettavimmaksi hyväntekeväisyysjärjestöksi; sille lahjoitettu euro menee 100%:sti perille kohteeseen. Ja kehitysmaissa, kuten meille tutussa Sri Lankassa, samalla rahalla saa paljon enemmän

aikaan kuin meillä. 1000 dollarilla suojaa kokonaisen kylän tuhkarokolta, tai kustantaa 20 ihmiselle näkökyvyn palauttavan kaihileikkauksen. Kevään 2016 katastrofikeräyksellä saaduilla 17 500 eurolla plus saman suuruisella Malesian lionien lahjoituksella CC Duminda Munasinghe korjautti 72 tulvien ja mutavyöryjen vaurioittamaa kotia Sri Lankan vuoristoalueella. Maksuohjeet ja MJF-hakemukset löydät piirin ja Lionsliiton nettisivuilta tai piirin LCIF-koordinaattorilta. Ole rohkea – Ole Melvin PCC Heikki Hemmilä pMJF LCIF- ja Kampanja100 maakoordinaattori LC Ylivieska heikki.hemmila@lions.fi p. 0405035598

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Muutoksia Lions-toimistossa ja piirin neuvontapalvelut Tämän kauden alussa toteutetun Lions-toimiston organisaatiouudistuksen yhteydessä toimiston palveluissa on tapahtunut muutoksia Tarvikemyynti on siirtynyt kokonaisuudessaan Lions-verkkokauppaan (http://www. lionsverkkokauppa.fi). Tarvikemyynnistä vastaavat N- ja B-piirit, he lähettävät tilatut tarvikkeet klubeille. Näin ollen tarvikkeita ei voi enää ostaa suoraan Lions-toimistolta. Tarvikkeet kannattaa tilata hyvissä ajoin ennen tarvittavaa ajankohtaa. Tutustukaa uusiin verkkokauppaohjeisiin osoitteessa www.lionsverkkokauppa.fi .

Valikoimissa on vain osa päämajan tuotteista. Muita tuotteita voi tilata suoraan päämajan verkkokaupasta (http:// www2.lionsclubs.org/). Sieltä löytyy kattava kuvasto hintatietoineen (Digital Catalog), kuvaston voi myös tulostaa. Lions-liiton toimiston aukioloajat ovat muuttuneet. Toimisto on avoinna tiistaista torstaihin klo 09.00–15.45. Henkilökunta palvelee puhelimitse maanantaista perjantai-

hin klo 13.00–15.45. Yhteystiedot löytyvät LIONS-INFO 2019–2020 liitteestä sekä liiton ja piirin www-kotisivuilta. Palkitsemiset ovat myös muuttuneet, uudet liiton ansiomerkki- ja palkitsemisohjeet on päivitetty ja ne löytyvät liiton kotisivuilta www.lions.fi – Jäsenille – Lionstoiminnan ohjeita – Ansiomerkit. Piiri- ja klubitason palkitsemisia ei enää hoideta liiton toi-

mistossa, palkitsemistilaukset hoidetaan verkkokaupan kautta ja ne toimitetaan klubeille B- ja N-piirien toimesta samalla tavoin kuin muutkin tarviketilaukset. Puhelimitse ja/tai sähköpostitse tehtyjä tilauksia ei toimistolla oteta vastaan, kaikki toiminta tapahtuu verkkokaupan kautta. Piiritason palkitsemiset hyväksyy ja tilaa piirikuvernööri ja

Ilmoittautumiset 6.4.2020 mennessä piirin sivulla (http://lions107h.blogspot.fi) olevalla lomakkeella. Kokous- ja ruokamaksut maksettava 6.4.2020 mennessä piirin tilille: FI93 5770 0520 2489 38. Viestiosaan on merkittävä maksavan klubin nimi sekä henkilöiden nimet ja mihin maksu kohdistuu. Hinnat ilmoitetaan myöhemmin tulevassa tiedotteessa. Klubi voi lähettää virallisia edustajia piirin ohjesäännön mukaan yhden jokaista kymmentä jäsentä kohden ja mikäli klubin jäsenmäärä ylittää vähintään viidellä täyden kymmenluvun, vielä yhden edustajan lisää. PDG-jäsenelle on klubin myönnettävä valtuutus osallistua virallisena edustajana piirin vuosikokoukseen. Hän edustaa klubiaan, mutta häntä ei lasketa klubin virallisten edustajien kokonaismäärään. PDG-jäsenet tulee mainita klubin ilmoittautumisen yhteydessä ja he maksavat myös kokousmaksun. Kaikki piirin lionit puolisoineen ovat tervetulleita ja oikeutettuja osallistumaan vuosijuhlaan, vuosikokoukseen ja iltajuhlaan. Iltajuhlassa tumma puku tai smokki ja lions-ansiomerkit.

klubi tason palkitsemiset hyväksyy klubin presidentti ja ne tilataan presidentin tai sihteerin toimesta verkkokaupasta. Tilaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen palkitsemista. Muistakaa palkita ansioituneita klubinne leijonia aina silloin kun siihen on mahdollisuus. Klubien neuvonta on myös siirtynyt kauden alusta liiton toimistosta piireille. Piirien neuvontavastaavien yhteystie-

dot löytyvät LIONS-INFO 2019–2020 liitteestä. Aiemmin liiton toimistolle osoitetut lionstoimintaa koskevat tiedustelut tulee osoittaa nyt piirin neuvontavastaavalle tai piirin kyseisen toimialan puheenjohtajalle. Piirikuvernööri ja varapiirikuvernöörit vastaavat myös mielellään kysymyksiin. IPDG Pentti Päivinen H-piirin neuvontavastaava, LC Joensuu pentti.paivinen@lions.fi

2. varapiirikuvernööriehdokas lion Risto Räty LC Joensuu/Carelian

Leijonahenkeä jakaen Risto Räty, LC Joensuu/Carelian klubista, ja olen ehdokkaana 2. varapiirikuvernöörin tehtäviin 107-H – piirissäni tulevalle kaudelle 2020–2021. alkoi vuonna 1998 nykyisessä kotiklubissani. Kuluneiden yli 20 vuoden aikana olen toiminut klubin presidenttinä toimintakaudella 2001–2002 ja sihteerinä sen jälkeen neljä toimintavuotta. toimin kaudella 2017–2018. Klubini LC Joensuu Carelian anoi minulle Melvin Jones -

jäsenyyden, jonka sain kaudella 2015– 2016.

siirtymistä lionstoiminnan seuraavalle asteikolle, haluan jakaa omalta osaltani sitä Leijonahenkeä, mitä klubimme kantava jäsen ja tuossa aikanaan toivottavasti tulevassa hoitanut kaikki tehtäväni tehokkaasti piirikuvernöörin tehtävässä pitää jakaa. sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Toimintani on ollut laaja-alaista ylittäen ja hoidan minulle annevuosittain selvästi oman kulloisenkin tut tehtävät, sillä kunnioituksella ja luottehtävänimikkeeni rajat. tamuksella, kuin mitä minulta vaaditaan. klubiimme kolmen viime kauden aikana neljä uutta jäsentä, jotka edelleen ovat mukana klubissamme. Risto Räty Seuraava uusi lion, jonka sain mukaan toimintaamme, otetaan vastaan seuraa- LC Joensuu/Carelian vassa helmikuun klubi-illassamme.