Viriävää juhlatunnelmaa H-piirin yhteinen juhlinta aloitettiin 5.helmikuuta Carelia-salissa Joensuussa. Vuosikokouksen järjestäjäklubien organisoima ja markkinoima Sininen ja valkoinen - 100 vuotisjuhlakonsertti kokosi Carelia-saliin noin 600 leijonaa ja leijonahenkistä koko piirin alueelta ja jopa pääkaupungista saakka. Kahvitarjoilut ja narikat hoidettiin omin voimin, mutta lavalla esiintyi suosittu Blue Notes orkesteri & Markku Könttä solisteineen, Womena kuoro, tangokuningas Erkki Räsänen ja Suomen sinivalkoinen miesääni Jukka Kuoppamäki. Yhdentoista solistin musiikkitarjonta polveili eri vuosikymmenillä klassikoista iskelmiin, kupletista jopa Nightwishiin ja Eppuun. Juontaja Jenni Myller kokosi eri tyylin musiikkilajit oivasti yhteen ja näin konsertista tuli loistava kokonaisuus, jossa yleisö eli täysillä mukana. Myös Joensuun vuosikokouksessa viihdyttävä Blue Notes orkesteri on muodostunut käsitteeksi Pohjois-Karjalassa ja laajemmaltikin. Orkesterin lähtökohtana on musiikin tuottaminen suurella sydämellä tilaisuuden ja esitettävän musiikin mukaan. Helinä Kalaja, kuvat Raimo Kilpiä
2
Quo vadis lionstoiminta? Piirikuvernöörin paikalla olen päässyt tutustumaan lionstoiminnan syvimpiin syövereihin, jotka ovat yllättäneet minut niin syvällisyydellään kuin hengellisyydelläänkin. Monesti toiminta keskittyy vain talouteen ja jäsenmäärän kehitykseen ja siinä sivussa järjestömme varsinainen tarkoitus, palveleminen, painuu taka-alalle. Parhaan kuvan toimintamme todellisesta luonteesta saa seuraamalla LCIF:n nettisivuja ja siellä raportoituja avustustapahtumia. On mieltä ylentävää päästä seuraamaan lionveljiä ja -sisaria työskentelemässä katastrofialueilla milloin kaivamassa maanjäristysten uhreja, milloin jakamassa elintarvikkeita tai edistämässä näkökyvyn säilymistä kehitysmaissa. Viimeisen puolen vuoden sisällä luonto on näyttänyt käsittämättömän voimansa ensin Italian maanjäristyksessä ja Joulun aikaan Filippiinien taifuunissa. Molemmissa tapauksissa LCIF oli ensimmäisten joukossa jakamassa apua. Me suomalaiset leijonat pääsemme mukaan tähän avustamiseen osallistumalla säätiön varainkeruuseen joko henkilökohtaisella tasolla tai osana klubin toimintaa. Paras tapa lahjoittamiseen on hankkia Melvin Jones Fellowship-jäsenyyksiä klubien jäsenille. Kansainvälisesti arvostetun jäsenyyden on jo saanut yli 360 000 jäsentä ja meillä H-piirissäkin heitä on n. 400 henkilöä. Säätiön varainkeruusta kertyy n. 75 % jäsenyyksien kautta. Mietittäessä toimintamme tulevaisuuden linjoja, pitää muistaa koko ajan myös muu maailma oman maamme ulkopuolella. Yhdeksi syyksi vaatimattomaan jäsenkehitykseemme, on esitetty sitä, että elämme liian turvallisissa oloissa. Kansainvälisessä tilastoinnissa elämme tosiaankin maailman turvallisimmassa massa, mutta eihän se oikeuta meitä kääntämään selkää apua tarvitseville, sillä näin tehdessämme olisimme enemmän kuin huono esimerkki ihmisyydestä. Johan meidän lions-periaatteet kehottavat meitä käyttäytymään lähimmäisiämme kohtaa niin kuin toivoisimme heidän käyttäytyvän meitä koh-
taan. Joskus tuntuu siltä, että olemme järjestönä taistelussa maailman loputonta pahuutta vastaan. Luonnonoikut olisivat ihan tarpeeksi, mutta sen lisäksi saamme kohdata vielä ihmisten pahuuden, joka ilmenee monina terroristitekoina, väkivaltana ja jopa maiden välisenä uhitteluna. Kenties fyysisen auttamisen lisäksi meidän pitäisi keskittyä entistä enemmän ihmisten tunne-elämän ja elämisen taitojen kehittämiseen, mihin paras työvälineemme on Quest-koulutus. Tämän ohjelman puolesta ei osata koskaan puhua liikaa, sillä katson sen olevan paras koskaan keksityistä menetelmistä kun puhutaan syrjäytymisen estämisestä. Kun vastustetaan pahaa, siihen auttaa vain teot ja usko hyvän tekemiseen. Tunnen uusien tuulien alkavan puhaltaa Suomen lionstoiminnan yllä. Se saattaa merkitä hyvinkin suuria muutoksia niin jäsenmäärään kuin toimintatapoihinkin. Järjestön tarve yhteiskunnassa kasvaa joka ikinen päivä ja sen käytänteet palvelemiseen ja hyväntekemiseen ovat juurtuneet syvälle suomalaiseen kulttuuriin. Näkyvissä ei ole mitään suurta muutosta, joka vähentäisi arvoamme. Aatteellisen toiminnan tärkein lähtökohta on sitoutuminen. Niin kauan kun lähtökohtamme on intohimoinen suhde lionismiin, on tulevaisuutemme vakaalla kalliolla. Silloin kun harrastus muuttuu lähes elämänmuodoksi, ei harrastukseen käytetty aika ja resurssit enää tunnu taakalta, vaan se muuttuu mieluisaksi tekemiseksi, jossa kaiken takana on tunne hyvän tekemisestä ja pahan vastustamisesta. Kautemme päättyy komeasti kesäkuussa liiton vuosikokoukseen Joensuussa, jossa saamme juhlia sekä sata vuotiasta kotimaatamme että kansainvälistä järjestöämme. Tilaisuudessa voimme kohdata leijonia ympäri maailmaa ja luoda suhteita, jotka kestävät pitkälle tulevaan. Toivottavasti mukana olevat saavat tuntea olevansa osana suurta yhteisöllistä tapahtumaa ja pystyvät näin tuntemaan kuinka yhdessä kuljettu matka puolittuu ja yhdessä tehty tuplaantuu. Leo Ryynänen Piirikuvernööri
Panthera leon juhlavuosi Tänä vuonna juhlimme leijonaa, uskollisuuden ja rohkeuden vertauskuvaa. Vaakunaeläimenä leijona symboloi voimaa, niinpä Suomen, ja naapureistamme Ruotsin, Norjan ja Viron vaakunoissa esiintyy leijona. Autonomisella Suomen suuriruhtinaskunnalla oli 1800-luvulla leijonavaakuna ja 1917 siitä tuli itsenäisen Suomen tunnus. Leijonien järjestäytymistapaamisessa 7. heinäkuuta 1917 Chicagossa pohdittiin mm. järjestön nimeä. Koolle kutsuja, Melvin Jones tuki ajatusta kutsua uutta järjestöä nimellä Lions. Hän oli vakuuttunut, että leijona edusti voimaa, urheutta, lojaaliutta ja elinvoimaista toimintaa. ”Neljä erinomaista piirrettä, urheus, voima, aktiivisuus ja lojaalius, liittyivät tiiviisti nimen omaksumiseen” tulkitsee valittua nimeä 1931 LION-lehti. Kuinka näiden kahden juhlivan 100 vuotiaan, Suomen leijonavaakunan sekä lionstoiminnan leijonan symbolia tulkitaan luonnossa? Leijona on ainoa iso kissaeläin, joka elää laumoissa ja on kissaeläimistä sosiaalisin. Laumaan kuuluu yleensä 4-12 naarasta pentuineen ja 1-6 urosta. Naaraat ovat usein keskenään serkuksia, urokset veljiä tai velipuolia. Naaraat hoitavat tavallisesti saalistuksen laumassa ilman urosta. Urosleijonan vankka ja jykevä pää tekee sen nopean liik-
kumisen vaikeaksi ja raskaaksi, tosin on todettu, että pakon edessä uroskin saalistaa riittävän hyvin. Uroksen tehtävä laumassa on puolustaa naaraita ja pentuja muilta urosleijonilta. Näin isot kissaeläimet. Kuinka me ihmiset ajattelemme lionstoiminnassa nais- ja miesjäsenistä? Olemmeko roolittaneet palvelukenttämme niin, että vain jommallakummalla sukupuolella on oikeus kutsua itseään leijonaksi? Eikö ole niin, että joukkomme kaikilla jäsenillä kuuluisi olla oikeus olla lion, niin halutessaan, ja kuulua sosiaaliseen ja lojaaliseen järjestöön, jossa ei murahdella kenellekään. Meidän leijonien lauma harvenee kuten symbolimme esikuvalla luonnossa. Me, toisin kuin savannien Panthera leo, voimme itse vaikuttaa mikä on tulevaisuutemme. Kasvammeko ja vahvistumme olemalla suvaitsevaisia yhteisklubeissa jos paikkakunnalla on siihen halukkuutta ja tarvetta sekä oikeasti edistämällä ja tukemalla Leo-toimintaa? Tai antamalla näkyvää arvostusta heille, joille puolisotoiminta on se mieluisin, he varmasti tekevät yhtä suurta palvelutyötä. Milloin viimeisinkin lion oppii, että 100 vuotta sitten yhteiskunnan rakenne oli toisenlainen urosleijonien ollessa se näkyvin osa lionsaatetta? Silloin vasta voimme vastata Melvin Jonesin 1917 esittämään yksinkertaisen, maailmaa muuttavan kysymykseen: ”Mitä jos ihmiset käyttäisivät lahjojaan paikkakuntiensa parantamiseen?” Kyllä. Helinä Kalaja, päätoimittaja piirilehti Vilkku
Lehden kustantaja Suomen Lions-liiton piiri 107 H Päätoimittaja Helinä Kalaja p. 040 147 8502 Laskutus piirin rahastonhoitaja Pentti Juntunen puh. 050 540 4709 Taitto Riitta Parkkinen LiperLaser Oy Painos 6 000 kpl Paino PunaMusta Oy Joensuu
3
Arvoisat piirimme lionit, puolisot ja tämän lehden lukijat
Istumassa piirikuvernööri Leo Ryynänen ja VDG Pentti Päivinen, oikealla leotoiminnan pj. PDG Jouko Hirvonen, keskellä takana leoneuvoja Seppo Muikku, vieressään (tässäkin asiassa) superpuurtaja Heimo Tiittanen ja edessä Helinä Kalaja Leo-toiminnasta kiinnostuneiden ympäröiminä.
Missä Leo, siellä pidetään hauskaa Joensuussa elvytetään leotoimintaa puhaltamalla vanhaan hiileen. Alkuperäinen klubi perustettiin 2002, mutta toiminta on hiipunut mm. aktiivijäsenten muutettua muille paikkakunnille työn perässä. LC Joensuu on kuitenkin uskonut tulevaan ja maksanut vuosittaiset maksut, joten nyt kapula on nyt nuorten käsissä. Näitä nuoria, leoikäsiä, on peräänkuulutettu leijonaperheistä sähköposteilla (ei yhtään yhteydenottoa), esitteillä eri oppilaitoksista sekä maksullisilla ilmoituksillakin, joka tuotti eniten tulosta. Ravintola Kerubin kabinetin pitkä pöytä oli täynnä kiinnostuneita ja niinhän siinä kävi, että joensuulaisen leoklubin
toiminnan todettiin olevan jälleen käynnissä. Tärkein viestintuoja uusille leoille oli G-K-H-piirin presidentti Kati Jaatinen Jyväskylästä. -Tarkoitus ei ole kokoustaminen, niitä pidetään kaksi vuodessa. Leojen tapaamiset ovat rentoja, ei byrokratiaa, intoillankin, ja pidetään hauskaa, Kati painottaa. -Leona ja klubina saatte tukea, apua, avustuksia ja korvauksia. Kansainvälisyys on iso osa toimintaamme ja paikallinen leo voi auttaa sinua esim. matkoillasi. Toiminnan alkaessa Katin lisäksi neuvoja on luvannut antaa myös edellinen leopresidentti, Ville Saavanainen.
Uusi, vastavalittu presidentti Juho Kettunen (juho.kettunen@opettaja.fi) peitti yllätyksensä äkkiä tulleeseen pestiin jämerästi, kun kaikki lupasivat olla yhdessä tukemassa ”vallankahvassa”. Helinä Kalaja, kuva: Juha Penttinen
Uusi, vastavalittu presidentti Juho Kettunen.
vammaisia ja vanhuksia. Toiminnan painopiste ei ole varojen keräämisessä, vaan päinvastoin leot viettävät aikaa ja ystävystyvät niiden ihmisten kanssa, joita he auttavat ja palvelevat.
Ottaessani vastaan H-piirin LEO-tmk:n puheenjohtajan tehtävän, toiveenani on vireyttää piirin LEO-toimintaa. Asetin tavoitteeksi kolmevuotisjaksolle ainakin kaksi toimivaa LEO-klubia piiriimme. Haluan tässä valaista teille tiivistetysti tätä tärkeää asiaa.
Leoissa voi kehittää itseään Leo-klubien toiminta tarjoaa mahdollisuuden harjoitella monia tulevaisuudessa työpaikallakin vaadittavia taitoja. Klubissa on virkailijoita, jotka ovat vastuussa klubin kokouksista ja rahallisesta puolesta. Leoissa on lupa harjoitella uusia taitoja. Vuosittain järjestetään jäsenille myös avoimet koulutuspäivät. Koulutuspäivillä tarjotaan hyödyllistä koulutusta niin virkoihin kuin esimerkiksi esiintymiseen tai viestintään. Leoissa tapaa paljon erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista, mikä tuo toimintaan mukaan paljon hyvää monipuolisuutta ja kansainvälisyyttä.
Mitä leot ovat? Leoklubi on lionsklubin oma nuorisoaktiviteetti, jolla oman paikkakunnan nuoret saadaan hauskalla ja kehittävällä tavalla mukaan palvelutoimintaan. Leoklubien jäsenet ovat 12–30-vuotiaita nuoria, jotka haluavat vaikuttaa omassa yhteisössään. Klubien toimintaan sisältyy paljon yhdessäoloa, kansainvälisyyttä ja itsensä kehittämistä. Klubit päättävät toiminnastaan itsenäisesti, suunnittelevat ja toteuttavat paikkakunnillaan omia projektejaan sekä osallistuvat kansallisiin ja kansainvälisiin hyväntekeväisyysprojekteihin ja leotapahtumiin.
Leot auttavat
Leoissa saa uusia ystäviä
Suurin osa leoklubeista toimii lasten ja nuorten parissa sekä auttaa
Leot on yhteisö, josta löytää helposti samanhenkisiä ihmisiä ja uusia kave-
reita sekä mahdollisuuden luoda pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ja kontakteja ympäri maailmaa kansainvälisissä tapahtumissa. Leot viettävät aikaa yhdessä myös vapaammissa merkeissä, pitämällä peli-iltoja, katselemalla elokuvia, laskettelemalla tai keilaamalla tarkoituksenaan hauskanpito, klubilaisiin tutustuminen ja uusien ystävien löytäminen! Uskon ja toivon, että sinullakin heräsi mielenkiinto keskustella tästä monipuolisesta ja kehittävästä harrastuksesta lastesi ja/tai lastenlastesi kanssa. Annetaan heille tietoa ja mahdollisuus tulla mukaan kehittämään itseään. Piirissämme Joensuun leoklubia käynnistetään juuri uudelleen ja toivottavasti mielenkiinto herää, jotta voidaan perustaa myös muita uusia klubeja piirin alueelle. Lisää tietoa toiminnasta ja linkkejä: Suomen Leot: www.leoklubit.fi
Yhteistyöterveisin ja yhteydenottoa toivoen PDG Jouko Hirvonen 107-H LEO tmk:n pj
Hyvän tekemisen 100 mennyttä ja tulevaa vuotta ”Hyvyys on tutkimustenkin mukaan onnellisuuden perusta. Jos haluaa elää onnellisen elämän, ja jättää itsestään hyvän muiston, kannattaa tehdä hyviä tekoja, olla avarasydäminen ja antelias. Niin yksinkertaista ja samalla vaikeaa se on.” (Tabermann Tommy, 2007, Sormenjälki -kolumni, s. 23, Me.) Edesmenneen runoilijan ajatukset hyvän tekemisestä ovat edelleenkin ajankohtaisia ja kuvaavat mielestäni hyvin Lions-tavoitteita, sekä lionien ja puolisoiden palvelutyön tarkoitusta ja motiivia. Olemme piirikuvernöörin kanssa vierailleet monissa piirimme klubeissa ja saaneet kuulla klubien ja puolisoiden monenlaisesta palvelutyöstä paikkakuntien hyväksi, Punainen Sulka-kampanjaan ja kansainväliseen auttamiseen. Kiitos kaikille tapaamillemme lioneille ja puolisoille lämpöisestä vastaanotosta ja vieraanvaaraisuudesta, sekä kiitos Teille kaikille lioneille ja puolisoille tekemästänne arvokkaasta palvelutyöstä. Klubit ovat kuluneen kauden aikana hyvin muistaneet ansioituneita lioneja. Haluaisin myös kannustaa klubeja muistamaan ansioituneita puolisoita. Suomen Lions-liitolla on ansiomerkkejä myös puolisoiden palkitsemiseen ja klubien vuosijuhlat ovat hyviä tilaisuuksia huomioida myös puolisoiden tekemä palvelutyö. Tulevana kesänä 9.-11.6.2017 järjestetään Suomen Lionsliiton vuosikokous Joensuussa. Kansainvälisen Lions-järjes-
tön sekä Suomen valtion 100-vuotisjuhlavuosi näkyy vuosikokouksen teemoissa ja tapahtumissa. Perjantaina 9.6. avataan joensuulaisten lionsklubien ja Joensuun kaupungin yhteistyön tuloksena syntynyt Leijona Ruusupuisto Joensuun Penttilän kaupunginosassa. Alueella on yli 130 eri ruusulajia ja yli tuhat ruusua. Suosittelen teitä vierailemaan upeassa ruusupuistossa! Vuosikokouksen puoliso-ohjelma on myös monipuolista, joten nyt on piirimme lioneilla ja puolisoilla helppo osallistua oman piirimme alueella järjestettävään vuosikokoukseen. Lions-järjestön tämän kauden kansainvälinen presidentti Bob Corlew on myös lupautunut tulemaan Joensuun vuosikokoukseen. Bob Corlewin puoliso Dianne Corlew kehotti Japanissa kansainvälisessä vuosikokouksessa meitä puolisoita etsimään uusia tapoja palvella erityisesti nyt tänä 100-vuotisjuhlavuotena. Kansainvälisen presidentin teemana onkin New Mountains To Climb – Valloitamme uusia vuoria. Jokainen palvelun tarpeen kohde tai alue tarkoittaa uutta valloitettavaa vuorta. Jokainen uusi valloitettava vuori on haaste. Palvelutyö voi olla helppoa tai haastavaa. Palvelukohteita, valloitettavia vuoria ja niitä hyvän tekemisen mahdollisuuksia ja tapoja on lähellämme, kun vain näemme ne ja tartumme yhdessä toimeen. Yhdessä tekemällä haaste pienenee ja yhdessä tekeminen on mielekästä
ja mukavaa. Lions-työn pitäisi olla myös mukavaa yhdessäoloa klubin jäsenten ja puolisoiden kesken. Hyvä yhteishenki luo perustan mielekkäälle yhdessä tekemiselle, sekä klubissa viihtymiselle. Dianne Corlew sanoi, että yhden uuden lionin mukanaan tuoma palvelutyö vaikuttaa 50 ihmiseen. Käänteisesti yhdenkin eroavan lionin palvelutyön vaikutus vähenee 50 ihmiseltä. Klubien haasteena on jäsenmäärien väheneminen, mutta myös jäsenten keski-iän nousu. Nuorten saaminen mukaan lionstyöhön on haaste, johon ei minullakaan ole ratkaisua. Yhdessäoleminen ja tekeminen pitäisi saada nuoria kiinnostavaksi ja klubikokousten ajankohdat ja -paikat tulisi olla sellaisia, että myös lapsiperheiden äidit ja isät lioneina voisivat niihin osallistua. Lionstyön seuraavalle satavuotiskaudelle luodaan pohjaa nyt ja palvelutyöhön omistautuneita jatkajia tarvitaan. Kuitenkin kaikista tärkein on oma halu palvella, olla avarasydäminen ja antelias, niin oman aikansa kuin resurssienkin suhteen. Nämä taidot ovat meillä kaikilla, olimmepa nuoria tai vanhempia. On ollut ilo tavata Teitä lioneita ja puolisoita. Toivon tapaavani Teitä vielä kevään aikana lisää. Arvostan suuresti omistautumistanne lionstyöhön ja toivon Teille kaikille edelleen Uskoa Hyvän Tekemiseen! Merja Ryynänen piirikuvernöörin puoliso
4
Joensuun Senioripihan ulkoiluttajat Kanteletar ja Justiina.
Juustoja pakkaamassa kummiklubilaisten kanssa.
LADYSTA LEIJONAKSI – LC Joensuu/Kanteletar 15 vuotta LC Joensuu/Kantelettaren historia alkaa Joensuun edellisestä vuosikokouksesta 2001. Silloinen kansainvälinen presidentti oli ehdottanut naisklubin perustamista Joensuuhun ja niin alkoikin vähitellen naisklubin valmistelu: presidentti, jäsenten hankinta jne. Piiri ja kummiklubi Jokelaiset olivat tässä korvaamattomana apuna. Perustamiskokous pidettiin 28.1.2002 Karjalantalolla Joensuussa 26 jäsenen voimin. Toiminta alkoi hyvän yhteishengen saattelemana monenlaisissa aktiviteeteissa ja kulttuurin parissa sekä tiiviissä yhteistyössä kummiklubin kanssa. –Alussa oli paljonkin työtä tehtävänä naisklubin edustajana perinteisten miesklubien joukossa. Joskus oli jopa selitettävä, että edustaa naisklubia tasa-arvoisena leijonana ja osallistuu presidenttinä kokoukseen, eikä ole menossa ladyjen tilai-
suuteen, kertoo Kantelettaren ensimmäinen presidentti Aila Kähkönen. Vieläkin 15 vuotta myöhemmin olemme harvakseltaan törmänneet samaan asiaan ”hyvät veljet ja ladyt”! Jäsenistöstä on kumminkin n. 20 % naisia. Tervehdimmekin ilolla Turun vuosikokouksen 2016 LC Vaasa/Familyn ehdotusta tasa-arvoisen lionpuhuttelun käytöstä. Ehkä piakkoin! Entä nyt, 2017? Klubissamme on tällä hetkellä 24 jäsentä, joista edelleen 7 perustajajäsentä. Olemme monipuolinen kattaus yhteiskunnan eri osa-alueilta ja runsas enemmistö meistä on työelämässä. Klubissamme vallitsee edelleen iloinen yhteistyöhenki ja parhaimmillaan olemme erilaisissa talkootöissä. LC Internationalin julkisuuskuvatutkimuksessa 2013 ja Lions liiton jäsentutkimuksessa 2013 tuli esiin meillekin hyvin
tuttuja asioita, joista otamme esiin muutamia. Kokousten pitkästyttävyydestä ja kankeudesta on päästy esimerkiksi luopumalla nimenhuudosta ja hoitamalla asia nimikirjoituksilla omaan leijonakirjaan. Samoin keskustelu pulppuaa melko vapaamuotoisesti, mutta toisia kuunnellen. Saamme samalla hyviäkin innovaatiota tulevaan toimintaan ja aktiviteetteihin. Taustalla on toisten arvostus ja ymmärrys siitä, että jäsenet elävät eri elämäntilanteissa. Jos välillä on hiljaisempaa, on taas hyvin tervetullut mukaan, kun asiat muuttuvat. Tiedotus hoidetaan tehokkaasti sähköpostilla ja klubin kotisivut ovat ajan tasalla. Lisää mielenkiintoa on tuotu klubi-iltoihin perinteisten lisäksi käyttämällä jäsenten asiantuntijuutta asiaan jos toiseen. Tunnettuisuutta on lisätty käyttämällä ak-
tiviteeteissä leijonahuomioliivejä. Ehkä tärkeimmäksi nousee kuitenkin meidän aktiivinen osallistuminen talkootyöhön joko toisten klubien kanssa tai itseksemme. Meillä on hauskaa. Samalla suoritamme palvelutehtävää ja herätämme positiivista mielenkiintoa leijonatoimintaan. Aktiviteeteistä mainittakoon esim. juustonpakkaus Jokelaisten kanssa, Joensuun senioripihan asukkaiden ulkoilutukset, ruusupuiston talkoot ja Lykynlammen ulkoilutapahtuma, sankarihaudoilla käynti sekä Punainen Sulka lipaskeräyksineen ja myyjäisineen. Haasteita riittää tulevaisuudessakin mm. jäsenhankinnassa ja jäsenten sitoutumisessa, mutta olemme mielestämme oivaltaneet jotain olennaista: me palvelemme ja meillä on hauskaa. Kantelettaret Liisa, Aila, Taina ja Maarit
KUTSU Nurmekseen 22.4.2017 LIONSPIIRI 107 -H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Hyvärilän Nuoriso- ja matkailukeskukseen, Lomatie 12, 75500 Nurmes
Ilmoittautumiset viimeistään 2.4.2017 piirin sivuilla (http://lions107h. blogspot.fi) olevalle lomakkeella.
Aamukahvi 9.30 10.00–12.00 Piirihallituksen kokous – puolisot ovat mukana avauksessa, minkä jälkeen omaa ohjelmaa 10.30–13.00 Ilmoittautuminen,valta- kirjojen tarkastus sekä äänestys- ja ruokalippujen jakaminen 11.30–13.00 Lounas 12.30–13.00 PDG-info 13.00–14.30 Vuosijuhla 14.30–15.00 Päiväkahvi 15.00–17.30 Piirin vuosikokous ja vaalit 15.00–16.45 Puoliso-ohjelmaa 18.30- 23.00 Iltajuhla
Kokous- ja ruokailumaksut maksettava 2.4.2017 mennessä tilille FI93 5770 0520 2489 38. Merkitkää viestinosaan maksavan klubin nimi, sekä henkilöiden nimet ja mihin maksu kohdistuu. Hinnat ilmoitetaan myöhemmin tulevassa tiedotteessa. Klubi voi lähettää virallisia edustajia piirin ohjesäännön mukaan yhden jokaista kymmentä jäsentä kohden ja mikäli klubin jäsenmäärä ylittää vähintään viidellä täyden kymmenluvun, vielä yhden edustajan. PDG-jäsenelle on klubin myönnettävä valtuutus osallistua virallisena edustajana piirin vuosikokoukseen. Hän edustaa
klubiaan, mutta häntä ei lasketa klubin virallisten edustajien kokonaismäärään. PDG-jäsenet tulee mainita klubin ilmoittautumisen yhteydesssä ja he maksavat myös kokousmaksun. Kaikki piirin lionit puolisoineen ovat tervetulleita ja oikeutettuja osallistumaan vuosijuhlaan, vuosikokoukseen ja iltajuhlaan. Iltajuhlassa tumma puku tai smokki ja Lions-ansiomerkit. Paikalla on mahdollisuus vaatteiden vaihtoon kokouksen ja iltajuhlan välillä. Majoitusvaraukset suoraan hyvarila@nurmes.fi puh: 040 104 5960 Tervetuloa Nurmekseen! Leo Ryynänen piirikuvernööri
5
Vanhan leijonan murahtelua
Kuvassa touhuamme museoalueen tuulimyllyn siipien korjaustöissä, samalla koko museoalue viritetään Jukolan viestin vieraita varten.
LC Eno 60 vuotta LC Eno vietti 60 vuotisjuhliaan tammikuussa 2017. Puvut ja arvomerkit jätettiin kotiin ja päälle rennompi asuste, mutta silti juhlien tasosta ei tingitty. Usein avustustyössäkin unohtuu oma hyvinvointi ja aktiivisuuden taso tuntuu jopa toiselta työltä. Klubin jäsenmäärä on tippunut huomaamatta, mutta LC Enon lionit pinnistelevät uutterasti pitääkseen perinteikkään yhdistyksen voimissaan. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, siksi suuret kiitokset entisille veljille ja ny-
kyisille lioneille pyyteettömästä työstä 60 vuoden ajalta.
Vetreä kuuskymppinen monessa mukana Passiivisuudesta ei klubia ainakaan voi syyttää. Lionit ovat kaudella 20162017 muun muassa toimineet seuraavasti. Jouluna syttyivät kynttilät perinteisesti sankarihaudoille. Vuosipäivän kunniaksi klubi luovuttaa 3000 euron arvosta tukiseteleitä paikkakunnalla toimivil-
le eri järjestöille ja kouluille. Klubi järjestää sotiemme veteraaneille ilmaisen teatteri-iltaman paikallisessa kyläteatterissa. Sotiemme veteraaneja olemme auttaneet pikkuaskareissa jo monta vuotta. Klubilaiset ovat käyneet tapaamassa ja ulkoilemassa sairaalan potilaiden ja vanhainkodin asukkaiden kanssa joka lauantai. Tämä aktiviteetti on huomattu kylillä ja se onkin poikinut yhteistyökumppanin. Paikallinen entinen salibandy seura järjesti jouluna hyväntekeväisyysottelun. Ot-
telun tuoton pelaajat luovuttivat vanhustyöhön ja vähäosaisten perheiden tukemiseen paikkakunnalla. Pelaajat valitsivat LC Enon toimimaan lahjoituksien jakajana. Pääsääntöisesti klubi on tukenut erilaisia avustushakemuksia koulujen kansainvälisistä projekteista yksityisen henkilöiden avustuspyyntöihin asti. Kesällä odottaa vielä pieni Jukolan viesti ja liiton vuosijuhla Joensuussa talkoolaisia, mutta ne hoidetaan vasta kun on juhlittu 60 vuotisjuhlat.
Puolisot lahjoittivat television Enonkoskella LC Enonkosken puolisot lahjoittivat television Koskenhelmen palvelutalon Kaisla osastolle. Kaisla on vastavalmistunut osasto ja tarkoitettu muistisairaille pitkäaikaishoidossa oleville asukkaille. Television uskotaan tuovan paljon iloa ja ohjelmien antavan virikkeitä asukkaiden jokapäiväiseen elämään. Luovutustilaisuus oli lämminhenkinen tapaaminen Kaislan asukkaiden, henkilökunnan ja LC Enonkosken puolisoiden kanssa. Joidenkin laulujen sanat olivat hyvin mielessä, kun asukkaat ja lahjoittajat lauloivat muutaman tutun laulun. Palvelutalon esimies Irina Snellman kertoi vaiheista ja toiminnasta, jonka vuoksi pää-
Lahjoittajat LC Enonkosken puolisoiden edustajat vas. Heli Pesonen ja Marja-Leena Muhonen. Oikealla lahjoituksen vastaanottajat palvelutalon esimies Irina Snellman ja lähihoitaja Marja Hämäläinen.
dyttiin oman Kaisla-yksikön perustamiseen. Mainittakoon, että LC Enonkoski on muutenkin pitänyt Enonkosken vanhusten palveluyksiköt hyvässä
televisiokannassa. Klubin perustamisen alussa vuosikymmeniä sitten ensimmäinen lahjoitus oli televisio sen aikaiseen vanhainkotiin. Vuosien varrella te-
levisioita on lahjoitettu aina, kun on toive kuultu. Edellisen kerran klubi lahjoitti television vuosi sitten joulun edellä saman talon saattohoitohuoneeseen.
Yksi yhteiskunnan vahvuuden mitta on se, että miten se huolehtii heikoimmistaan. Me suomalaiset olemme tottuneet paistattelemaan parrasvaloissa silloin kun erilaisilla tutkimustuloksilla on esitelty maamme elintasoa eri maiden välisessä vertailussa. Suurin osa noista tutkimuksista ja niiden tuloksista ei ole tullut meille yllätyksenä, sillä kyllähän me itse tiedämme kuinka hyvässä maassa elämme. Perusedellytykset Suomen hyvin olosuhteisiin olemme saaneet maamme erikoisesta sijainnista ja rikkaasta luonnosta. Kun vertaamme olosuhteita maapallon lämpimien alueiden olosuhteisiin, on helppo ymmärtää, että jo yksin meidän arktiset talvet asettavat alueen ihmisille paljon lisähaastetta selviytyä hengissä seuraavaan kesään. Tämän kaiken runsauden ja hyvinvoinnin keskellä saattaa olla vaikea ymmärtää sitä, että meidänkin keskuudessa on apua tarvitsevia lähimmäisiä. Tilastojen mukaan pelkästään asunnottomia on Suomessa yli 7000 kansalaista ja työttömiäkin yli 210 000. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin jos halutaan hakemalla hakea kohteita, joissa joku voisi tarvita juuri sinun apua. Liian moni meistä hyvin voivista sulkee silmänsä ja korvansa ja ajattelee, että ei kuulu minulle. Vanhaa sanontaa on helppo siteerata ja sanoa, että jokainen on oman onnensa seppä. Joskus tuo onni ja sen saavuttaminen on kuitenkin henkilön oman tahdon ulkopuolella ja siihen voi olla monia eri syitä. Työttömyyden ja asunnottomuuden lisäksi esteenä voi olla sairaus, päihdeongelmat tai yksinäisyys. On helppoa ajatella, että tämmöiset ongelmat kuuluvat yhteiskunnalle ja että on parempi pysytellä vain omissa oloissaan. Kokemuksesta voidaan kuitenkin sanoa, että kaikki eivät kohtaa virallista apua, vaan ovat tavalla tai toisella väliinputoajia. Tässä vaiheessa pitäisi jokaisella ihmisellä herätä kysymys, että mitä tämä elämä oikein on. Mikä on ihmisen tarkoitus ja päämäärä lyhyellä elämänpolulla? Onko se vain oman edun ja kunnian tavoittelua? Vai voisiko siihen sisältyä jotain jaloa ja epäitsekästä, joka antaisi tekijälleen lisäarvoa ja ymmärrystä oman minän ulkopuolelta. Joskus tällainen filosofinen pohdiskelu voi johtaa ihmisen sellaiseen tilanteeseen, että hän todella alkaa ajatella muutakin kuin itseään maailman napana. Silloin pinnalle voi nousta oman perheen lisäksi myös täysin tuntematon apua tarvitseva lähimmäinen ja hänen tarpeensa. Meillä jokaisella on sisällämme pieni järjen ääni, joka tietää mikä on oikein ja miten minun pitäisi toimia. Valitettavasti myös itsekkyyden äänekäs torvi toitottaa yli järjen äänen ja yrittää pitää meidät omissa mukavissa oloissamme. Tässä vaiheessa ihminen saattaa alkaa etsiskellä itselleen sopivaa tapaa, jolla voisi auttaa omalta osaltaan. Toivottavasti hänen lähipiirissään on edes yksi aktiivileijona, joka kertoo mahdollisuudesta liittyä paikalliseen lionsklubiin ja ohjaa siihen yhteisöön, joka tuntee kollektiivista vastuuta omasta lähiympäristöstään. Kun kaksi hyvää kohtaa toisensa, siinä syntyy elinikäinen suhde, joka tuottaa paljon hyvää ympäristöönsä. Arvoisa lukijani. Tunnistatko tuosta itsesi? Etkös sinä itse olekin siinä? Huomaatko, kuinka alkuharhailujen jälkeen löysit oman klubisi ja ryhdyit innolla toimeen? Sait vuosien varrella useita erilaisia tehtäviä klubissasi, etenit myös lionurallasi ja sait edustaa omaa yhteisöäsi ylpeänä ja rinta rottingilla. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on ollut se, että olet saanut olla mukana epäitsekkäässä toiminnassa palvelemassa ja toteuttamassa sitä sisäistä kutsua, jota aikoinaan tunsit. Lukematon on se uusien ystävien määrä, joita olet oppinut tuntemaan matkan varrella. Olet saanut elää sitä elämää, jota sinut alun perin tarkoitettiin elämään. Kun elämä kallistuu iltaan, silloin et tarvitse katua yhtään tekoa, jonka olet saanut tehdä lähimmäisesi hyväksi, vaan saat nauttia niistä ajan kultaamista muistoista, joita kukaan ei voi sinulta viedä. Leo Ryynänen, piirikuvernööri
6 sä. Klubin vilkas toiminta alkoi pian perustamisen jälkeen varsin suurella projektilla. Niinivaaralle suunniteltiin sotaveteraaneille kuntoutuskeskusta ja siihen tarvittiin rahoitusta, Niinpä jokelaiset päättivät rakentaa omakotitalon, joka sitten myytäisiin. Jokelaisten aktiviteetit ovat hyvin monipuolisia. Jo lähes alusta alkaen jokelaiset ovat valmistaneet ja nykyisin valmistuttavat vanhan pietarilaisen reseptin mukaan tehtyä erinomaista joulusinappia, jota voi suositella muillekin leijonaveljille. Ennen joulua on myös juustonpakkaus Valion Joensuun tehtaalla. Veli Pentti Martikainen tekee muutaman muun veljen kans-
sa kelopölleistä veljenkynttilöitä. Veli Kalevi Lohiranto huolehtii siitä, että vainajat kannetaan hautaan, vaikka omaisia ei olisikaan riittävästi tähän tehtävään. Vaikka klubillamme on runsaasti aktiviteetteja, veljet ovat myös olleet aktiivisia ja kaikkiin tehtäviin on saatu riittävästi tekijöitä. Tämä osoittaa, että jokelaiset on hyvin toimintakykyinen klubi. Näin on saatu varoja monien hyvien asioitten rahoittamiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Lähdemme viemään lionsaatetta seuraaville vuosikymmenille luottavaisina klubimme erinomaiseen toimintakykyyn. Jouko Tanskanen PDG
LC Joensuu/jokelaiset teki 40-vuotisjuhlan yhteydessä merkittävän lahjoituksen Parafest -tapahtuman tukemiseksi. Jokelaiset ovat olleet joka vuosi talkoila pystyttämässä tapahtuman päätelttaa. Kuvassa talkoolaiset pystyttämässä vuoden 2016 tapahtuman päätelttaa, jonka syöksyvirtaus sitten tuhosi.
LC Joensuu/jokelaiset 40 vuotta Syksyllä 1976 joukko joensuulaisia miehiä kokoontui mielessään uusi lionsklubi Joensuuhun. Kummiklubina toimi LC Joensuu/Pielisjoki ja kummeina toimivat Esko Raasio ja Ensio Soiminen. Piirikuvernöörille lähetettiin valmis lista uuden klubin veljistä ja 26. lokakuuta kokoonnuttiin perustamaan klubia Hotelli Juliaan. Charter-presidentiksi valittiin rakennusmestari Esko Kuikka. Piirikuvernöörille esitettiin valmis lista klubiin liittyvistä veljistä, joten perustaminen sujui nopeasti. Klubin nimeen sisältyy historian havinaa. Joensuu oli ja on vieläkin merkittävä satamakaupunki. Nykyään kuitenkin
matkustajaliikenne on supistunut lähivesien muutaman tunnin risteilyihin. Entisaikoina laivat palvelivat tärkeinä liikennevälineinä ja laivoja saapui päivittäin Joensuun satamaan. Laivan saapuminen oli merkittävä tapahtuma kolmen tuhannen asukkaan kaupungissa ja ihmiset tulivat vastaanottamaan laivaa. Niinpä laivojen matkustajat sanoivat laivan saapuessa satamaan: ”Jokelaiset tuloo” Tästä tuli sitten klubin nimi, joka on siis yleisnimi ja aloitetaan pienellä kirjaimella. Charter-night pidettiin 21. päivänä tammikuuta 1977. Sangen monet perustajajäsenet toimivat rakennusalan piirissä ja tämä on vieläkin nähtävissä klubin nykyisessä jäsenistös-
Naisleijonia 30 vuotta Tänä vuonna on aihetta juhlaan. Suomi sekä Lions-järjestö, molemmat täyttävät 100 vuotta, ja naiset on hyväksytty ensimmäistä kertaa jäseniksi 30 vuotta sitten. Suomessa oltiin edistyksellisiä - ensimmäiset naisklubit perustettiin jo syksyllä 1988, LC Helsinki/Viapori ja LC Seinäjoki/Aalto. Ensimmäinen yhteisklubi LC Helsinki/ Malminkartano perustettiin myös samana vuonna. H-piirin ensimmäinen yhteisklubi LC Joensuu/ Adam & Eva perustettiin 16.1.1991. Piirin ensimmäinen naisklubi LC Savonlinna/Linnatar perustettiin 22.11.1995.
More Women in Lions Kolmas kausi More Women in Lions -projektis-
sa on yli puolessa välissä. Heinäkuun alussa 2014 H-piirissä oli 153 naisjäsentä, tammikuun alussa tänä vuonna 172. Lisää Leijonanaisia sopii mukaan! Kaikilla ei ole leijonapuolisoa, jonka kautta pääsisi mukaan toimintaamme. Sama koskee sekä naisia että miehiä. Mitä, jos antaisimme kaikille halukkaille mahdollisuuden tulla tekemään tärkeää auttamistyötä! Meidän kaikkien on oltava rohkeita kutsumaan uusia jäseniä. Mistä löytyy se innostus – tekee mieli sanoa ‘sisäinen palo’, joka laittaa meidät liikkeelle? Mikähän naisklubi muuten ensimmäisenä kutsuu miehiä jäsenikseen! Ilahduttavasti naiset ovat lähteneet mukaan piirihallintoon. Helli Sutinen on toistaiseksi piirin ainoa nainen, joka on ollut pii-
rikuvernöörinä. Jokaisella pitäisikin olla tasavertainen mahdollisuus kaikkiin piirin virkoihin, samoin kuin kuvernööreiksi, silloin kun niihin on kiinnostusta ja valmiutta. Kun paikkakunnalle perustetaan uutta klubia, kannattaa miettiä, millainen klubi on sopivin, naismies- vai yhteisklubi. Liitännäisklubia unohtamatta. Kaikkia tarvitaan – ja kaiken ikäisiä. Kaikki teemme samaa Lions-työtä, vaikka vähän eri tavalla ja ehkä eri aktiviteetteja. Täydennämme ja autamme toisiamme. Tarvitsemme kaikkialla lisää auttavia käsiä.
Hallittu sukupolvenvaihdos Jotta lionsklubilla on tulevaisuutta, siihen pitää hakea myös nuorempia jäseniä. Tarvitaan hallittua su-
Neljäs Lions-ritari LC Joensuu/ Carelian -klubiin LC Joensuu/Carelianin klubi-illassa 4.1.2017 vietettiin juhlallinen hetki kun PCC Harri Forss LC Savonlinna/ Eerikistä vihki 118:n Lions-ritarinsa. Ansioitunut lion Pentti Pietarinen sai Lions-ritarin jäsenyyden n:o 1807. Todistajina toimivat presidentti Juha-Pekka Vatanen (vasemmalla) ja sihteeri, Lions-ritari Jorma Partio.
kupolvenvaihdosta. Nuorempi sukupolvi toimii todennäköisesti toisin kuin 30 vuotta sitten. Yhteiset toimintatavat kaipaavat joka tapauksessa päivitystä. Vanhemman ja nuoremman sukupolven taidot yhdistämällä tulos saattaakin olla enemmän kuin yksi plus yksi! Reak-
tionopeutta asioihin ja ilmiöihin kannattaa varmasti kasvattaa, jotta olemme oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olemme siellä, missä apua kipeimmin tarvitaan. Millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa? Teemmekö tänään sellaisia tekoja, että tulevaisuus on
sellainen, millaiseksi sen haluamme? Toivotan H-piiriin menestyksellistä kevätkautta ja hyvää juhlavuoden vuosikokousta!
PDG Pirkko Vihavainen LC Juva/Luonteri More Women in Lions -Suomen koordinaattori
Annukka Kaukion kirjoitti kuvasta: Linnattaret ( jos tarpeen nimet:presidentti Jaana Jalvanti-Hannikainen,Annukka Kaukio ja Helli Sutinen, minä laittaisin ilman nimiä) luovuttamassa SKS:n rintasyöpäpotilaille tekemiään “olkalaukkuja” ja kainalotyynyjä 15.12.2016. Osastonhoitaja Ulla Karhu tyyny kainalossa demonstroi dreenipussin laittoa piiloon hoitaja Johanna Laukkasen laukkuun. Näin potilas voi liikkua vapaammin ja vähemmän huomiota herättämättä. Joululahja otettiin kiitollisena vastaan ja todettiin, että niillä voisi pärjätä puoli vuotta; eli laitamme jatkossakin ompelukoneet ja näppärät näpit työhön!
7
LEIJONAT SUOSITTELEVAT TEKEE MÖNKIJÄSTÄSI METSÄKONEEN
IHAN UUS OY 80910 KULHO Tel. 0400 542650 www.ihan-uus.net
LC Nurmes/Pielinen 40 vuotta 40-vuotispäivää juhlittiin Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen Talliravintolassa 16.12.2016 tavallista juhlavammilla pikkujouluilla. Lämminhenkisen juhlan juonsi Kari Inkeroinen. Läsnä olleet DG Leo Ryynänen ja PCC Harri Forss puolisoineen kiittivät puheissaan klubin yhteishenkeä, aktiivisuutta ja toimintaa paikkakunnan nuorison ja vanhusten hyväksi. Nurmeksen musiikkiyhdistyksen mieskuoron vahvistettu kvartetti, jossa lauloi neljä klubin jäsentä, esiintyi. Klubin toiminnassa yhä aktiivisesti mukana olevat kolme perustajajäsentä Lasse Haikonen, Heikki Parviainen ja Jaakko Pyykönen sekä Aimo Kotilainen muistelivat klubin alkuvuosia, mm. Umpihanki-hiihdon hauskoja tapahtumia.
Juhlassa jaettiin huomionosoituksia ansioituneille lioneille ja puolisoille. Kohokohtana Harri Forss löi Jaakko Pyykösen klubin kolmanneksi ritariksi. Hän oli Harrin 117. lyömä ritari. Se lähentelee maail-
manennätystä. Puolisot pitivät arpajaiset ja lopuksi pantiin jalalla koreasti karaoken tahtiin. Teksti ja kuvat: Jorma Mahanen
Hyvä ruoka, parempi mieli Yhteisklubi LC Adam&Evan vuosi alkoi leijonamielen sekä yhteistyön vahvistamisella Pohjois-Karjalan Marttojen järjestämällä espanjalaisella illalla. Yli 100 –vuotiaan Martta-järjestön monipuolisuus yllätti monet, perinteisten kodinhoi-
don ja puutarhan lisäksi on luentoja, kansainvälistä toimintaa, hankkeita jne. Ravitsemusterapeutti Jarkko Tenhunen tutustutti leijonalauman espanjalaisen ruoan monipuolisuuteen. Vatkattiin, viipaloitiin, flam-
beerattiin, karamellisoitiin, paistettiin, leivottiin… ja tuloksena tapaksia, paellaa, vanukkaita ja mantelikakku sekä tyytyväinen ruokailijajoukko. Helinä Kalaja
8
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
LC Valtimon jäsenten toimintasuunnitelmassa oli 6-tien varressa, näkyvällä paikalla olleen maitokopin korjaus. Talkootyöt sujuivat ripeästi huhtikuisen auringon paisteessa. Kuva: Satu Tanskanen
Maitokopin elinkaari sai jatkoaikaa Outotec Turula Oy Kuvernöörinkatu 2, PL22 83500 Outokumpu www.outotec.com/turula
Valtimon Nuolikoskella, 6-tien varressa lähes viisikymmentä vuotta seissyt maitokoppi korjattiin LC Valtimon jäsenten toimesta arvoiseensa kuntoon huhtikuussa 2016. Näkyvällä paikalla sijaitsevan maitokopin korjaus ei näyttänyt kiinnostavan ketään ja omistajistakin oli vain arvailuja. - Osa omistajista on jo edesmennyt, mutta arvelimme, jotta kukaan ei pahoittane korjaamisesta mieltään. Yhden omistajista tavoitimme, ja hän oli asiasta hyvin mielissään, LC Valtimon silloinen presidentti Erkki Tuovinen kertoo. Korjausurakan myötä maitokopin elinkaari jatkui kymmeniä vuosia: huopakatto uusittiin, alapohjaa korjattiin ja koppiin tehtiin uu-
det pariovet. Lopuksi koppi maalattiin punamullalla ja pariovien eteen pultattiin kolme maitotonkkaa koristeeksi. Tosin yksi tonkista sai jalat alleen jo viikon kuluttua yön hämärissä liikkuneen varkaan toimesta. Valtimon leijonaveljien tekemä korjaustyö on merkittävä kulttuuriteko, ovathan maitokopit olennainen osa maaseudun historiaa. Nykyisin maitokopit ovat jälleen nousseet arvoonsa ja niitä kunnostetaan teiden varsille postilaatikkotelineiksi ja koristeiksi. - Maitotonkkien keräilypaikkojen lisäksi maitokopit ovat olleet maaseudulla kohtaamispaikkoja ja linjaautojen odotuspaikkoja, Erkki Tuovinen toteaa ja kertoo itsekin nuoruudessaan ”notkuneensa” koti-
mökkinsä maitokopissa. Toisena talkookohteena marraskuisessa räntäsateessa leijonaveljet korjasivat Rumon kylällä, Kokkoharjulla sijaitsevan UKK-vaellusreitin kaatuneen opastekyltin. Lieksan Kolilta Savukoskelle ulottuva UKKvaellusreitti on huollon puutteessa rapistunut varsin huonoon kuntoon, mutta kulkijoita riittää kuitenkin sen verran, että opasteet ovat tarpeen. Kainuun ja Valtimon vaaramaisemissa järjestetään syksyisin muun muassa suosittu polkujuoksutapahtuma Vuokatti Trail Challenge, jonka polkujuoksureitit kulkevat pääosin UKK-reittiä pitkin Valtimolta Vuokattiin.
Havut palveluaktiviteettina Enonkoskella OUTOKUMPUHALLI
LC Enonkosken klubille on muodostunut jo perinne havujen toimittamisesta hautojen syysistutuksia varten. Mennyt syksy oli jo kahdeksas kerta, kun klubi vara-
si havuja Enonkoskella molempien hautausmaiden porteille ja Savonlinnassa Ahvensalmen hautausmaalle. Havut olivat vapaasti kaikkien hautoja laittavien käytössä syys-
Puh. 0500-613 015 Tapahtumat löydät osoitteesta: www.opaasi.fi/outokumpuhalli
email: outokumpuhalli@opaasi.fi
Havutalkoiden kahvitauolla (vas.) LC Enonkosken presidentti Keijo Kemppinen, istumassa peräkärrin laidalla lion Jouko Mälkiä ja hänen vierellään lion Timo Loikkanen sekä nuori Ville Laurio ja äärimmäisenä oikealla klubin sihteeri Minna Laurio.
kuun viimeiseltä viikolta Pyhäinmiesten päivään asti. Palvelusta on tullut paljon kiitosta varsinkin niiltä, joilla ei ole mahdollisuutta tuoda omia havuja haudoille. LC Enonkosken jäsenet pitivät havutalkoot syyskuisena lauantaina kirkonkylän läheisyydessä olevalla hakkuuaukealla. Kaksitoista talkoolaista leikkasi useita peräkärryllisiä havun oksia ja kasasivat ne kauniisti jokaiselle hautausmaan portille. Koko havukampanjan ajan täydennettiin havuvarastoja, niin että niitä riitti jokaiselle tarvitsevalle. Lokakuisena sunnuntaina oli koskettavan kaunis näky, kun lähes jokainen hautakumpu oli saanut kanervien lisäksi havut täydentämään läheisten viimeistä leposijaa. LC Enonkosken jäsenet pitävätkin havuaktiviteettia palveluna, josta voi sanoa: On monta tapaa tehdä hyvää. Klubimme suosittelee palvelua otettavaksi laajemminkin käyttöön koko lions-järjestössämme. Teksti ja kuva Helena Auvinen
9
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Yli neljännesvuosisata arvuutettu uudenvuodenyön lämpötilaa Ilmasto lämpenee?
LC Kitee/Ilmarisen nykymuotoinen sääveikkaus alkoi 26 vuotta sitten arvaamalla asteen kymmenesosan tarkkuudella lämpötila Kiteen torilla 1.1.1992 klo 00:00. Jo 1980-luvulla oli joitakin kertoja arvuutettu itsenäisyyspäivän lämpötilaa paikallisen Osuuspankin lämpömittarista, mutta uudenvuodenyön sääveikkauksesta tuli perinne. Ensimmäisinä vuosina arvauksia myytiin 1000 kpl 10 markan hintaan. Kun markoista siirryttiin euroihin vuonna 2002, tuli arvauksen hinnaksi 2 euroa ja arpojen määrä vaihteli 1000:sta 1500:aan, kulloisenkin vetäjän innokkuuden mukaan. Vuonna 2007 määrää pudotettiin 1500:sta 1000:een, mutta arvan hintaa nostettiin 3 euroon. Sääveikkauksia on edelleen helppo tarjota: ”Saat kympillä kolme - ja vielä yhden euron takaisin!” Sääveikkauksen 26 vuoden aikana sääveikkausarpoja on myyty yhteensä 27 777 kappaletta. Useimmiten kaikki arvauslistat ovat täyttyneet ja tehokkaimmat myyntitykit olisivat saaneet useammankin arpa-
listan täyteen. Aivan kaikkia palkintoja ei ole saatu lahjoituksina ja poliisikin perii lupamaksun ja arvontamaksun. Avustuksina olemme voineet jakaa keskimäärin noin 80 % myyntitulosta, vuoden 2016 rahassa yhteensä noin 60 000 euroa. Avustuskohteina on ollut yleensä puoliksi kiteeläiset sotaveteraanit puolisoineen sekä kiteeläiset nuoret. Vuoden 2017 tuotto jaetaan kiteeläiseen sosiaaliseen nuorisotyöhön. Myös useat kiteeläiset nuorten urheilujoukkueet ovat saaneet lioneilta avustusta tätä kautta.
Onko Kiteen ilmasto lämpenemässä? Sääveikkauksen 26 vuoden mittausten perusteella ilmaston lämpeneminen näyttää todelliselta. Ensimmäiset 14 vuotta, vuodet 1992 - 2005 oltiin Kiteen torilla vuoden vaihtuessa aina pakkasella. Mutta sen jälkeen vuosina 2006–2017 on 7 kertaa oltu plussalla ja vain 5 kertaa pakkasella. Ensimmäisten 14 vuoden keskiarvo oli –9,6 astetta,
mutta viimeisten 12 vuoden keskiarvo on vain –2,4 astetta, yli 7 astetta alkuvuosia korkeampi. Viiden vuoden liukuva keskiarvo näyttää vielä dramaattisemmalta: Alkuvuosien 6 – 9 pakkasasteesta on viimeisin viiden vuoden keskiarvo nyt melkein nollassa eli -0,2 astetta. Aikajakso on kuitenkin niin lyhyt, että tämän perusteella ei varmuutta ilmaston monen asteen lämpenemisestä voida saada. Saattaa olla, että Kiteen torin uudenvuodenyön lämpötilat aaltoilevat lähivuosina jälleen reilummin pakkasen puolelle. Tänä talvena uudenvuodenyön +0,9 asteen lämpötila kylmeni muutamassa päivässä 6. tammikuuta olleeseen -25 asteen pakkaseen. Kylmintä vuodenvaihteessa on ollut 1.1.2003, jolloin mittari näytti -30,9 astetta. Tätä lukemaa ei kukaan osannut arvata oikein. Ohi meni myös 1.1.2014 saavutettu lämpöennätys +2,9 astetta. Yleensä asteen kymmenyksen tarkkuudella oikeita arvauksia on muutamia.
Kioskilla tavataan
www.lionsvuosikokous2017.fi
Pitkäaikainen lion, Melvin Jones –jäsen Paula Ronkainen toimii yrittäjänä Joensuun Karsikossa. Pauliinan kioski on tullut monelle tutuksi hyvästä ja runsaasta kotilounasruuastaan ja joustavista palveluistaan. Muutamat klubit ovatkin löytäneet ”oman” kokoontumispaikkansa Pauliinan kioskilta, kuten tässä LC Adam&Evan hallitus. ”Meille leijonille tämä on kotoinen ja hyvää ruokaa tarjoava kokouspaikka”, toteaa presidentti Laura Jormanainen (oik.).
MAANRAKENNUS HINAUKSET HUOLTO- JA KORJAUSPALVELUT www.arskankoneoy.fi
Tmi Niilo Käyhkö
10
LC:n SM-pilkki 2016
Puruvesi kutsui 130 leijonaa tunnetusti kirkkaalle järvelle Suomen Lions –liiton viime vuotisessa SM-pilkissä Kiteen Kesälahdella ei jääty ilman hyviä tuloksia. Siitä piti huolen LC-Parikkala-Siikalahti jäsen Raimo Silvennoinen, joka pokkasi yli 60-vuotiaiden mestaruuden ja avusti samalla klubinsa koko kisan mestaruuteen miesten joukkuekisassa. Samassa yhteydessä 107H -piirin piirinmestaruuskisa. LC-Kesälahden järjestämässä kilpailussa pilkki Puruvedellä liki 130 kilpailijaa. Ruokkeen Lomakylän rannasta tapahtunutta lähtöä ja paluuta suosi plus-merkkinen sää. SMpilkin avauksessa oli mukana kansallista arvovaltaa, kun kansanedustaja Kari Kulmala toivotti valtakunnalliset veljet ja ladyt tervetulleiksi. Positiivisia kommentteja tuli myös kilpailijoiden osalta niin kilpailun järjestelyistä, huollosta kuin itse kisa-alueestakin. Kari Kulmalan, joka itse pilkki LC-Rääkkylän leirissä, mukaan Puruvesi on yksi kaikkein kirkasvetisimmistä vesistöistä koko Suomessa. – Puruvettä sanotaan Saimaan kirkkaimmaksi helmeksi, eikä syyttä. Saattaa olla niin, että pilkkivapasi siima ei tavoita tämän järven pohjaa, koska pohja on varsin syvällä, parhaimmillaan yli 62 metrissä. Puruvesi on tullut tutuksi myös Suomen suurimmasta ja samalla vanhimmasta Lohisoutu-uistelukisasta. – Talvella Puruvesi on pilkkikilpailupaikkana haastava. Monesti kalansyönti on hyvin reikäkohtaista. Kalaa tulee yhdeltä reiältä, muttei sen ympäriltä, innokas kalastuksen ystävä Kulmala korosti avaussanoissaan ja toivotti kanssakilpailijoilleen; pidetään leijonamieli sydämessä ja erityisesti tänään siimat kireällä.
Kaikkia ei olisi jaksanut kantaa Kun itse kilpailun suvereeninen voittaja Raimo Silvennoinen avasi kalareppunsa, alkoivat katseet kääntyä muista asioista oikeasti repun suuntaan. Suurin ahven painoi 1,125 kiloa ja saalis yhteensä 8,695 kiloa.
– Kaikki nämä suurimmat ahvenet tulivat kahdesta reiästä. Niitä olisi tullut enemmänkin, mutta en uskaltanut nostaa kuin nämä. Miten minä olisin saanut raahattua ne rantaan, virnisti kokenut pilkkimies. Silvennoinen on ollut liontoiminnassa mukana 11 vuotta ja osallistui tänä vuonna jo toisiin SM-kisoihin Pohjois-Karjalassa.
Todella korkeatasoinen lomakohde LC-Viitasaari Porhan klubista kilpailussa oli mukana seitsemän hengen ryhmä joka on kiertänyt pitkään pilkinnän SM-kisoissa. – Olemme olleet mukana 25 kisassa. Nyt tuli viisi ahventa, mutta ei sillä niin väliä ole. Kisatunnelma ja täällä Ruokkeella erikoisesti tämä paikka on todella viehättävä. – Kalan kanssa olemme mekin paljon tekemisissä, mutta jollakin salaisella reseptillä ovat karjalaiset saaneet kaloihin sellainen elämysmaun, jota emme ole saaneet selville mitenkään. Ilmeisesti raaka-aine pitää olla kirkkaasta ja puhtaasta vedestä. Muuta perustetta emme ole keksineet. – Ja nämä maisemat ja ennen kaikkea loma-asunnot. Mitään ei puutu, kehuivat viitasaarelaiset yhdessä.
Aikataulu piti hyvin Kilpailun johtaja Kalervo Jaatinen oli tyytyväinen tapahtuman onnistumisesta. – Osanottajia oli mukavasti lähes 130. Onnettomuuksia ei sattunut ja kilpailu eteni hyvin aikataulussa. Kiitokset tästä kuuluu kaikille järjestelyissä mukana olleille Leijonaveljille ja ladyille, jotka hoitivat makkaran- ja arpojen myynnin ja osa ehti vielä kilpailemaan SM-kisan ulkopuolella.
Tuloksia: SM-sarja, MY60: 1) Raimo Silventoinen LC Parikkala/Siikalahti 8,695, (kiloa), 2) Jukka Linnilä LC
Kiuruvesi 6,905, 3) Vesa Mononen LC Rääkkylä 5,560. SM-sarja, MA60: 1) Arvo Soikkeli LC Parikkala/Siikalahti 3,165, (kiloa) 2) Jouni Neuvonen LC Hartola 3,050, 3) Tero Harinen LC Rääkkylä 2,755 SM-sarja, NA60: 1) Riitta Pekkinen LC Kerimäki/Puruvesi 1,920. 2) Ulla Julkunen LC Tervo 1,115, 3) Terttu Nuutinen LC Tervo 0,855. SM-sarja, NY60: 1) Seija Soikkeli LC Parikkala/Siikalahti 1,705, 2) Marjaana Ylönen LC Tervo 1,310, 3) Tarja Tiihonen LC Rantasalmi 0,620. SM-joukkue, Miehet: 1) LC Parikkala/Siikalahti 1, 13,280, 2) LC Kiuruvesi 9,275, 3) LC Rääkkylä yksi 9,130 SM-joukkue, Naiset: 1) LC Tervo 3,280, 2) LC Parikkala/Siikalahti 2,160, 3) LC Rääkkylä 1,140. Piirikisa, MY60: 1) Raimo Silventoinen LC Parikkala/Siikalahti 8,695, 2) Vesa Mononen LC Rääkkylä 5,560, 3) Risto Soikkeli LC Parikkala/Siikalahti 2,940. Piirikisa, MA60: 1) Arvo Soikkeli LC Parikkala/Siikalahti 3,165, 2) Tero Harinen LC Rääkkylä 2,755, 3) Valto Kettunen LC Parikkala 1,185. Piirikisa, NA60: 1) Riitta Pekkinen LC Kerimäki 1,920, 2) MarjaRiitta Söder LC Parikkala/Siikalahti 0,455, 3) Heli Haverinen LC Kesälahti 0,225. Piirikisa, NY60: 1) Seija Soikkeli LC Parikkala/Siikalahti, 2) Anja Jaatinen LC Kesälahti 1,020, 3) Tarja Tiihonen LC Rantasalmi 0,620. Piirijoukkue miehet: 1) LC Parikkala/Siikalahti 13,280, 2) LC Rääkkylä 1 9,130, 3) LC Parikkala 4,390. Piirijoukkue naiset: 1) LC Parikkala/Siikalahti 2,160, 2) LC Kesälahti 1,470, 3) LC Rääkkylä 1,140. Leot ja nuoret: 1) Roni Ivanoff LC Kesälahti 0,185. 107 H-Piirikisa naiset: 1) Anja Jaatinen LC Kesälahti 1,02, 2) Heli Haverinen LC Kesälahti 0,225, 3) Mirja Uutela LC Kesälahti 0,220.
Kilpailun ylivoimainen voittaja oli Raimo Silvennoinen.
Raimo Silvennoisen komeat voittokalat painoivat yhteensä 8,696 kiloa.
Järjestävän seuran naisjoukkueen muodostivat Anja Jaatinen, vasemmalla, Heli Haverinen ja Mirja Uutela. He kilpailivat piirisarjassa,
Komean palkintopöydän antimista lähes kolmasosa matkasi Parikkalaan.
11
Baritoni Joonas Asikainen tulkitsi jouluisia sävellyksiä myös yhdessä Savonlinnan Mieskuoron kanssa. Tulkinta oli niin vaikuttavaa, jotta karskimmankin silmäkulma pyrki kastumaan.
Kuopiolaisille Anja ja Jouko Tirkkoselle isänmaallisuus merkitsee itsenäisyyttä.
Perinteet ja isänmaallisuus tuovat hyvää mieltä Isänmaalisuus merkitsee monelle ihmiselle hyvin paljon. Tuntuu hyvältä asua itsenäisessä Suomessa. Täällä on ylipäätään kaikki hyvin moniin muihin maihin verrattuna. Voi yrittää vapaasti, voi harrastaa, voi liikkua luonnossa, sienestää ja kalastaa. Näitä mahdollisuuksia ei monessakaan maassa kaikkien käytettävissä ole. Savonlinnan Tuomikirkossa jo periteiseksi tullut Isänmaallinen joulukonsertti kokosi hienosti väkeä kuulemaan perinteisiä isänmaallisia ja jouluisia sävellyksiä. Pääesiintyjänä konsertissa oli Rantasalmelta kotoisin oleva Joonas Asikainen. Nuorena taiteilijana hän on päässyt urallaan hienosti eteenpäin. Asikainen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta keväällä 2016. Hän suoritti keväällä 2015 laulun A-tutkintonsa erinomaisin arvosanoin. Asikaista säesti pianolla Savonlinnasta lähtöisin oleva Jenna Ristilä. Konsertin keskivaiheilla esiintyi Savonlinnan Mieslaulajat. Konserttiin oli saapunut Savonlinnassa asuvat Merja ja Kyösti Poutanen. Kyösti on lähtöisin luovutetun rajan takaa ja kertoikin isänmaallisuuden merkitsevän heille hyvin paljon, melkein kaikkea. Jo siirtolaisuus velvoittaa isänmaalisuuteen, isät ovat taistelleet tämän maan itsenäiseksi. Nyt täällä on hyvä asua. - Rantasalmelaissyntyinen Joonas Asikainen toi heidät konserttiin. Haluttiin kuulla nuoren kehittyvän tai-
telijan tulkintaa isänmaallisuudesta ja joulusta. Se antaa hyvän mielen, kun konsertin tuotto ohjataan paikkakunnan apua tarvitseville kertoili Kyösti Poutanen. Myös kauempaa haluttiin tulla mukaan. Kuopiolaiset Anja ja Jouko Tirkkonen saapuivat kulttuurikaupunki Savonlinnaan sukuloimaan ja samalla konserttiin. - Heidän mielestään isänmaallisuus tarkoittaa itsenäisyyttä. Leijonatoiminta sisällytettynä itsenäisyyteen ja jouluun tuovat mukanaan auttamisen halun, josta jo aikaisemmalla kokemuksella kertoi perheen vaimo Anja. Auttamisesta on erittäin hyviä kokemuksia. Hän kertoi saadusta avusta oman äidin osalle. Silloin kun ei itse enää jaksa tai ei pääse itse, on apu hyvä olla lähellä. On hyvä, että tällaisilla konserteilla kerätään varoja vähäosaisten auttamiseen ja esimerkiksi vanhusten virkistystoimintaan. Itsenäinen Suomi 100 vuotta ja Lions-järjestö 100 vuotta juhlinnan merkeissä Savonlinna /Sääminki –klubi otti varaslähdön ja järjesti Savonlinnan Tuomikirkossa joulukuun 5. päivä 2016 Isänmaallisen joulukonsertin. Konsertin alkuosa koostui isänmaallisista kappaleista ja loppuosa perinteisistä jouluisista sävellyksistä, joilla hyvän joulumielen sai tuliaisiksi kotiin. Lions -järjestön toiminta ja myös Savonlinna/Sääminki klubin toiminta perustuu vapaehtoiseen työhön ja autta-
Savonlinnalaiset Mirja ja Kyösti Poutanen olivat saapuneet konserttiin siksi, että konsertin tuotto kohdistetaan paikkakunnalle täysimääräisenä, huonompiosaisten ja apua tarvitsevien auttamiseen.
misen haluun. Niinpä klubin lahjoitusten ja auttamisen painopistealueina ovat olleet paikkakunnan nuoret ja vanhukset. Tälläkin kertaa konsertin tuotto ohjattiin kokonaisuudessaan paikkakunnan vanhus- ja nuorisotyöhön. Teksti ja kuvat: Ari Lybeck Lions Club Savonlinna/Sääminki
Baritoni Joonas Asikainen.
LEIJONAT SUOSITTELEVAT Kyläparin Myllyteatterissa
Otsasi hiessä Kirjoittaja Eero Schroderus Ohjaaja Tarja Jänis
Pogostan Hiihto 18.-19.3.2017 www.pogostanhiihto.fi p. 0400 211 200
• Ensi-ilta ke 28.6. klo 19.00 • Su 2.7. klo 18.00 • Ti 4.7. klo 19.00 • Ke 5.7. klo 19.00 – TAUKO – • Ke 19.7. klo 19.00
• Su 23.7. klo 18.00 • Ti 25.7. klo 19.00 • Ke 26.7. klo 19.00 • Su 30.7. klo 18.00 • Ti 1.8. klo 19.00 • Ke 2.8. klo 19.00 • La 5.8. klo 16.00
Potoskavaarantie 47 Kitee Tiedustelut: maija.kaalimaa@gmail.com
12
LEIJONAT SUOSITTELEVAT Ideaa kylpyhuoneeseen... Laattoja, mosaiikkeja, verhoilukiviä, hanoja, kalusteita, wc-istuimia, suihkuseiniä ja paljon muuta. Tervetuloa tutustumaan näyttelyymme!
Lady Raija Hintsasen runonlausun- LC Sulkavan Jouluun hiljentymisen tunnelmallista musiikkia. taa.
SISUSTAMISEN ERIKOISLIIKE Teollisuuskatu 19, 80100 Joensuu Puh. (013) 129 521 Fax (013) 127 513 myynti@tupatarvike.fi W W W.TUPATARVIKE.FI
TEKNIIKAN AMMATTILAISELTA Sähkömoottorit ja tehonsiirtotuotteet heti varastosta! Myös taajuusmuuttajat.
LC Sulkavan Jouluun hiljentyminen jo pitkä perinne Joulunpyhiä edeltävänä sunnuntaina kokoontui LC Sulkavan veljiä perhekuntineen Sulkavan kirkkoon hiljentymään jouluun. Tavan käynnisti 90-luvun alussa presidenttivuorollaan veli Taisto Salmenkivi, joka toimi Sulkavan seurakunnan kirkkoherrana. Tapaa on jatkettu myös veli Taiston menehdyttyä tapaturmaisesti inhimillisesti katsoen
liian varhain. Tapahtuman ohjelma on koko ajan suoritettu klubin ”omin voimin”. Presidentin tervehdyksen lisäksi useimmin ohjelmassa on ollut lady Raija Hintsasen runonlausuntaa ja veli Heikki Kolehmaisen oboe- ja lauluesityksiä. Tilaisuuden säestyksestä uruilla on vastannut veli Taiston poika pianonsoiton
lehtori Hannu Salmenkivi. Tilaisuuden päätteeksi on väki siirtynyt hautausmaalle, jossa on sytytetty kynttilät poisnukkuneiden veljien haudoille. Monien mielestä tästä Jouluun hiljentymisestä joulunaika varsinaisesti alkaa. LC Sulkava /teksti Lasse Partanen, kuvat Kristian Liljeström
Juha Jormanainen
Kuurnankatu 37, 80130 Joensuu • Puh. (013) 224 964 Palvelemme ma –pe 8 –16 • www.valveensahkokone.fi
Lukkojen aatelinen tarjosi illan Kuurnankatu 45, 80130 JOENSUU Automyynti ark. 9-17, la 10-14 VAIHDE puh. 010 5228 300
www.okauto.fi • www.toyota.fi
V
Stay on map
Syyskuussa Abloyn turvaporttien eteen oli kokoontunut monta Eevaa ja Aatamia sekä mukaan kutsumiamme leijonia Kiihtelysvaarasta. Auditoriossa saimme jämäkän tietopaketin Abloyn yli satavuotisesta toiminnasta ja siitä, mitä lukkojen aatelinen on tänä päivänä. Lion Juhan alaisuudessa koneistusosastolla on viitisenkymmentä henkilöä ja kyllä koko tehtaan esittelykin luontui isännän elkein. Abloylla on hyvä maine työnantajana ja kuulimmekin lukuisia perusteluja miksi näin on. Etuisuuksia yrityskumppaneilta, reilusti etuseteleitä mm. kuntoiluun, päivittäinen terveyden-
hoitoarsenaali paikalla, ukkivapaita, jne….. Tuoteryhmät vaihtelevat kulunhallintaohjelmistoista design-painikkeisiin ja käyttökohteet kodeista ja kesämökeistä korkean turvallisuustason kohteisiin kuten pankkeihin ja vesilaitoksiin. Tehdaskierroksen jälkeen palattiin auditorioon kahvittelemaan. Abloy tarjosi arvokkaat palkinnot arpajaisiin ja tuottoa kertyi 205 euroa. Raha korvamerkittiin heti lahjoitettavaksi Nuorkauppakamarin Joulupuukeräykseen jossa klubimme on mukana. Tuotto menee lapsiperheille sosiaalisin perustein.
Jo perinteiseen joulujuhlaan Joensuun Perheentalolla kuuluu tietysti joulupukki ja muori ilahduttamaan lahjoineen lapsia. Lystiä riitti myös kynttilöitä väsätessä, joihin tarvikkeet toi LC Adam&Eva mukanaan (ja taisipa pukki sekä muorikin tulla samaa matkaa).
13
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Veteraanien rosvopaistitilaisuus oli Kontiolahden liikuntahallilla elokuussa 2016.
Rosvopaistia veteraaneille Kontiolahdella Alkuvuodesta 2016 sain puhelinsoiton; minulle soitti henkilö, joka esittäytyi olevansa lentävä leijona Kalevi Rönnqvist. Hän kertoi, että hänellä ja lentävillä leijonilla olisi tarkoitus järjestää Kontiolahdella sotiemme veteraaneille viihteellinen rosvopaistitapahtuma ja pyysi, että LC Kontiolahti/Ursulat olisivat siinä mukana. Asia oli minulle ihan vieras, mutta puhelun aikana kiinnostuin asiasta kovasti ja lupasin viedä pyynnön seuraavaan klubikokoukseemme. Idea veteraanien rosvopaistista syntyi Hyvinkäällä 25 vuotta sitten näyttelijä Leo Lastumäen ja Kalevi Rönnqvistin yhteisestä ajatuksesta muistaa omalta osaltaan sotiemme veteraaneja. Ympäri maata kiertävien tapahtumien pääsponsori oli vuonna 2013 Finnair. Nyt tilaisuuksien järjestäjinä ovat Finnairin liikennelentäjät, matkustamohenkilökunta sekä suomalaiset lennonjohtajat sekä eri sponsorit. Tilaisuuksia on pidetty 9-16 joka vuosi eri puolilla maata. Selvisi myös se, että vuonna 2017 tilaisuudet järjestetään viimeisen kerran. Kontiolahden tapahtuman järjestäjät ovat finnairilaisten lisäksi Kainuun prikaati, Pohjois-Karjalan aluetoimis-
to, Kontiolahden kunta, Kontiolahden sotilaskotiyhdistys ja LC Kontiolahti/Ursulat. Mielenkiintoista ja kiehtovaa. Päätimme ilomielin lähteä mukaan. Vihdoin koitti odotettu päivä, keskiviikko 17.8.2016, jolloin menimme valmistelemaan seuraavan päivän juhlaa. Yllätyimme iloisesti, kun Kainuun prikaatin pojat olivat jo laittaneet upeasti Kontiolahden liikuntahallin juhlakuntoon. Kello neljän aikaan seuraavana aamuna oli 230 kg lammasta laitettu kypsymään entisen Kontiorannan varuskunnan alueelle. Puolenpäivän aikaan sitten sotaveteraaneja ja heidän puolisoitaan
Itä-Suomesta ja PohjoisPohjanmaalta kokoontui Kontiolahden liikuntahalliin. Kutsuvieraina oli mm. Kontiolahden kunnan edustajia; kaikkiaan osallistujien määrä oli lähes 700. Me Ursulat olimme kuuden naisen voimalla mukana yhdessä Finnairin henkilökunnan ja Kontiolahden sotilaskotiyhdistyksen kanssa toivottamassa vieraita tervetulleiksi, ohjaamassa heitä pöytiin, tarjoilemassa ruokaa ja kahvia sekä seurustelemassa. Veteraanit pääsivät myös pyörähtelemään liikuntahallin lattialla lentoemäntien kanssa. Päivä oli ikimuistoinen. Oli vähän puheita, pal-
jon musiikkia. Rakuunasoittokunta ja Eino Grön muun muassa viihdyttivät vieraita. Juhla huipentui yhteislauluun, jossa Rakuunasoittokunnan säestyksellä veteraanit ja me kaikki saimme yhdessä laulaa Sillanpään Marssilaulun ja Veteraanin iltahuudon. Tuskinpa kenenkään silmät jäivät kuiviksi, sillä niin syvältä koskettava tämä hetki oli. Olemme kiitollisia, että saimme kokea tämän ja omalta osaltamme saimme edes pienen hetken osoittaa kiitollisuuttamme niille henkilöille, joiden ansiosta saamme asua vapaassa Suomessa. Inkeri Haapalainen, LC Kontiolahti/Ursulat, presidentti 2015-2016
FYSIOTERAPIAA AMMATTITAIDOLLA JA KOKEMUKSELLA Ajanvaraukset 050 559 1222
info@fysiovoimala.com • www.fysiovoimala.com
KOITERE® PLATINIUM
100% KÄSITYÖTÄ Pohjois-Karjalasta
KOTIMAINEN KOITERE® -MALLISTO SILVER | DIAMOND | PLATINIUM
TEHTAANMYYMÄLÄ Avoinna: ti-pe 9–17, la 10–14, su-ma suljettu Kuurnankatu 3, 80100 Joensuu. (Laattapisteen talo) Puh. 050 312 9378
Ursulat-klubista apuna olivat Inkeri Haapalainen, Marja-Liisa Puhakka, Pirjo Korhonen, Ritva Korhonen ja Eila Arveli. Kuvasta puuttuu kuudes mukana ollut Elsa Soikkeli.
www.unikeidas.fi
14
”Viihdemusiikkia Suomen 100-vuotistaipaleelta” Hyvän mielen konsertti Kiteesalissa LC Kitee Keisarinna on tuore naisten lionsklubi KeskiKarjalan alueella. Klubin toiminnan tavoitteena on lisätä hymyjä toteuttamalla monipuolista hyväntekeväisyystoimintaa. Tavoite kirkkaana mielessä klubi järjesti hyväntekeväisyyskonsertin 4.11.2016 Kiteesalissa yhdessä Kiteen kulttuuritoimen ja Kipakan kanssa.
Paikalliset tähdet loistivat konsertin yleisölle täyteen myydyssä salissa. Kuvat Niina Nyrhinen
Konsertin teemana oli esittää viihdemusiikkia eri vuosikymmeniltä ja samalla juhlistaa jo etukäteen ensi vuonna 100 vuotta täyttävää Suomea ja saman merkkipaalun saavuttavaa lionstoimintaa. Konsertin ohjelmistossa oli tarjolla vanhempaa ja tuoreempaa viihdemusiikkia, niin soolo- kuin kuoroesityksinäkin. Esityksiä kuunnellessa kävi selväksi, että taitavia esiintyjiä Keski-Karjalasta löytyy ja heiltä runsaasti hyväntekeväisyyshenkeä. Kiteesali oli viimeistä lisäpaikkaakin myöten täynnä yleisöä. Musiikin taitajien esitysten ohella konserttiyleisölle haluttiin tarjota myös tilaisuus nähdä musiikin tulkintaa, kun lavatanssin taitajat pyörähtelivät lavalla eri vuosikymmenten tanssimusiikin tahdissa. Konsertin toteutuminen oli monitahoisen yhteistyön hieno ja onnistunut tulos. Konsertin esiintyjien ohella hyväntekeväisyysajatuksella mukaan lähtivät useat yhteistyökumppanit ja ennen kaikkea erittäin runsaslukuinen yleisö. Konsertti tuotti 4305€, joka lupauksen mukaisesti lyhentämättömänä käytettiin Keski-Karjalan alueen lapsiperheiden hyväksi. Keisarinnojen lisäämän lahjoituksen jälkeen lahjakortteihin oli kokonaisuudes-
LC Kitee Keisarinnan presidentti Sirkka-Liisa Hannukaisen iloinen tehtävä oli viedä konsertin tuotolla hankitut lahjakortit edelleen jaettaviksi Keski-Karjalan alueen lapsiperheille. Kiteen ja Rääkkylän neuvoloissa kortit otettiin mielihyvin vastaan. Kuvat Minna Heinonen
saan käytettävissä 4550€. Rahalla hankittiin paikallisiin liikkeisiin 65 kappaletta 70€:n arvoisia lahjakortteja, jotka jaettiin perheille Kiteen, Kesälahden, Tohmajärven ja Rääkky-
län neuvoloiden ja kouluterveydenhoidon kautta. Tarkemmin konsertin yhteistyötahoihin ja ohjelmistoon voi tutustua LC Kitee Keisarinnan kotisivulla lckeisarinna.blogspot.fi
Vuoden vaihteessa 2016 alkanutta palvelukodin toimintaa esitteli suurella sydämellä toimitusjohtaja Tuula Romppanen (vas. punainen pusero) kertoen myös Havukodin klubitoiminnasta. -Joka viikko erilaista, mielenkiintoista ohjelmaa, Samalla reissulla kun LC Adam&Eva tutustui palvelutaloon, tutustuttiin myös Outokummun Rotary klu- päivätoiminta tarjoaa monipuolista kuntouttavaa ja sosiaalista toimintaa. biin. Viimeistään kahvi irrotti kielenkannat viereisessä Kuusikkolassa ja leikkisessä sanailussa ei selvinnyt, kumpi hyväntekeväisyysmuoto onkaan parempi…
Vierailu yhteisölliseen Virkkulankylään LC Adam&Evan leijonat suuntasivat keväällä 2016 Outokummun Kuusjärvelle, luonnon helmaan nousseeseen Havukotiin. Täällä Virkkulankylässä asukkaat voivat asua yhteisöllisesti omassa kodissa joko palvelukodin puolella tai ensi kesällä nousevassa rivitalossa, jonne tarjotaan asiakkaan kanssa yhteisesti sovitut koti-
apu- tai hoitopalvelut. Virkkulankylät ovat perinteistä kyläyhteisöä muistuttavia, täysin uudenlaisia, viihtyisiä ja yhteisöllistä asumismuotoa tarjoavia kyliä senioreille. Virkkulankylään voi muuttaa jo työiässä, asunnot mukautuvat iän noustessa tarpeiden myötä.
Outokummun Virkkulankylä on ensimmäinen, samasta konseptista on mustaa valkoisella ja eri työvaiheissa 12 kappaletta eri puolelle Suomea. Lukuisia neuvotteluja on myös käynnissä. Idean isän, yrittäjä Leo Tolosen lisäksi mallia ovat olleet suunnittelemassa mm. professorit Alf Rehn, Sirkka-Liisa Kive-
lä ja Markku Hedman, tohtori Markku Kauppinen ja vanhustyön asiantuntija Anna Pylkkänen. Konseptin kehitystyössä myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Tampereen teknillinen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto ja muut hoiva-alan ja rakentamisen asiantuntijat.
15
Lapsiperheiden virkistyspäivä
mamme ja päätimme järjestää perheille virkistyspäivän syysloman loppuun. Suuren panoksen päivän onnistumiseen on tehnyt lion Tapani Parkkonen. Parkkonen hankki aktiivisesti myös muita tukijoita. Yhteistyökumppanit viimeisessä tapahtumassa edellä esiteltyjen lisäksi olivat Outokummun kaupungin nuorisovaltuusto, Outokummun Energia ja Okun Putkityö Oy sekä Palttina. Tapahtuman budjetti oli n. 700-800 euroa. Lapsi- ja nuorisotyö on ollut yksi tärkeä osa Kuparin toimintaa. Siitä kertoo myös nuorisotyöryhmä ja tiivis yhteistyö lapsi- ja nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Olemme olleet leireillä aikuisina, järjestäneet ohjelmaa sekä koululle että leireille. Olemme osallistuneet pienluokan luisteluiltojen tarjoiluun leipomalla ja olemalla töissä luisteluiltana tarjoiluhommissa. Miehet ovat paistaneet tapahtumissamme makkaraa. Luisteluiltojen tuoton on koulu käyttänyt kevätretkiin, joissa olemme olleet mukana aikuisina lasten ja opettajien tukena. Olemme toimineet pienluokkien kummeina kymmenen vuotta. Viimeksi olimme mukana koulun 1-4 luokkien joulupajatoiminnassa leipomalla lasten kanssa pipareita. Tapahtumaan osallistui 160 koululaista opettajineen Panoksemme on huomattu. LC Kupari sai lapsi- ja nuorisotyöstään Outokummun kaupungin 500 euron stipendin vuonna 2011. Lapsi ja nuorisotyö jatkuu edelleen LC Kuparin toiminnassa. Yhteistyökumppaneiden ja LC Kuparin yhteistyön toivotaan jatkuvan ja mahdollistavan vuosittaisen perheiden virkistyspäivän. Teksti Helka Ratilainen, Timo Riistaniemi
LC Kupari järjesti lokakuussa 2016 lapsiperheiden virkistyspäivän. Muokkasimme hieman entistä mallia ja käytimme hyväksi varsin harvinaista pikkukaupungin palvelua, omaa elokuvateatteria. Ensimmäisellä kerralla olimme kuusi vuotta sitten Outokummun torilla LC Outokummun kanssa, ja silloin pidimme huutokaupan, jonka tuotto ohjattiin lapsiperheiden elokuvapäivän hyväksi. Tuolloin osallistujia oli 560. Kino Maritan tilat soveltuivat hyvin virkistyspäivän tarkoitukseen, Maritassa näytettiin koko perheen elokuvia, ja käytössä oli myös Kino Maritan piha-alue makkaran paistoa varten. Galleria Maritassa tarjoiltiin kahvit ja munkit. Siellä oli myös askartelua, piirtämistä sekä Nerfammuntaa. Ilmapallot ovat lapsitapahtumien rekvisiittaa parhaasta päästä. Viereisessä Pub Helmessä oli myös kahvi- ja munkkitarjoilua. Nyt tapahtumaan osallistui noin 700 ihmistä. Kaikki elokuvista monipuolisiin tarjoiluihin oli osallis-
Puolisot Ritva Tanskanen ja Raija Karttunen tarjoilupuuhassa.
Seurakunnan nnuorisotyöntekijä Mira Saarnio ohjaa piirustusaskareissa Galleria Maritassa.
tujille maksutonta. Tavoitteena oli tuottaa hyvää mieltä ja virkistystä myös niille perheille, joilla ei ole varaa tai halua käydä elokuvissa. Oman värinsä tapahtumaan toi kaksi aiemmin syksyllä Outokumpuun muuttanutta syyrialaisperhettä. Tämä oli luonteva tapa tutustumiselle puolin ja toisin. Tavoitteessa onnistuttiin.
Hieman historiaa Tällä kerralla idea lähti liikkeelle nuorisotyöryhmän kokouksesta. Kuparilla on nuorisotyöryhmä johon kuuluu klubin edustajien lisäksi evankelisluterilaisen seurakunnan edustajat, kaupungin nuorisotoimen edustaja, koulutoimen edustaja, Perheiden paikan (entinen Pohjois-Karjalan ensikoti) edustaja sekä Mäkkärit ry:n edustaja. Yhdessä sovimme mihin toimintaan klubin jäsenet osallistuvat. Nyt Mäkkärit ry kysyi mihin voisimme käyttää heidän huutokaupalla hankkimansa 400 euroa. Yhdistimme voi-
LEIJONAT SUOSITTELEVAT Lahjoitus syöpälapsiperheiden tukemiseen LC Joensuu/Carelian lahjoitti 4.1.2017 2.100 euroa Pohjois-Karjalan Syöpälapset Sykkyrä ry:lle heidän toimintansa tukemiseen. Presidentti Juha-Pekka Vatanen luovutti lahjoituksen yhdistyksen hallituksen jäsenelle Kati Jormanaiselle, mukana myös hänen tyttärensä Iiris 9 v. Varat on kerätty vuodenvaihteen lämpötila-arvausten myynnillä.
Puhdasta Puruvettä, hiekkarantaa, reilusti maistuvaa ruokaa, ohjelmailtoja ja mukavia ihmisiä... Ruokkeentie 58, 59800 Kesälahti I puhelin (013) 371 312 faksi (013) 371 512 I info@ruokkeenlomakyla.fi www.ruokkeenlomakyla.fi
16
60 ja voimissaan
Näin lukee klubijulkaisumme ”Laidunherrojen viesti” otsikossa. 50-vuotis taipaleemme juhlimme aikoinaan isosti. Oli arvovaltaisia vieraita ja kävimme läpi koko liturgian... Mutta klubimme ”suuret juhlat” näyttävät olevan juhlittuja, eikä ollut yllätys, että veljet eivät lämmenneet isompaan tapahtumaan. Juhlittaisiin vain keskenään. Samassa yhteydessä kuulimme myös ehdotuksen, josta emme voineet olla varmoja, oliko heittoa vai varteen otettavaa? Lausuttiin nimittäin maaginen sana ”risteily”. Kun aika sitten koitti, käytti veli Hannu-Heikki Hakulinen kontaktinsa ja kokemuksensa Eestin maasta hyväk-
si ja kokosi mukavan matkapaketin. Ekerön laivalinja oli lisäksi jättänyt tarjouksen, josta ei oikein voitu kieltäytyä. Niinpä pääsi veli Esa Pesari kirjoittamaan klubin presidentin Seppo Timosen kehotuksesta matkakertomuksensa... Samalla pantiin juhlavuoden yleisötapahtumaksi kuvasuunnistuskilpailua alulle, jonka sitten veli Markku Hyvönen yhdessä paikallisen seuran KeKaRa:n kanssa toteutti. Wolfgang Wiesiolek Kuvat: Maarit Kyrö, Merja Pesari ja Heikki Pirinen2
LC Kitee risteili Tallinnassa
sitä oli riittävästi. Totesimme onneksemme paluumatkan olevan enimmäkseen alamäkeä, joten pyöriminen takaisin hotellille oli helppoa. Seuraavana aamuna ennustettu lumisade vihdoin saapui, mutta ei ehkä Pekkaa lukuun ottamatta juurikaan haitannut meitä. Külliki kertoili ajon aikana ikkunoista näkyvistä nähtävyyksistä sekä niiden taustoja. Saimme monipuolisen tietoiskun moniin asioihin, joita lehdistä ei voi lukea. Saavuimme ensin Palmse –kartanoon, jossa vastassa oli kartano-oppaamme Peter. Hänellä oli runsaasti tietoa ja vastaus kysymykseen kuin kysymykseen tuli välittömästi. Erityisesti oppaamme pääsi vauhtiin, kun saavuimme Sagad –kartanoon ja siellä olevaan metsämuseoon. Varsinkin itikoista saimme mielenkiintoista tietoa. Päivän ruokailuun ajoimme Vihulan kartanoon, jossa nautimme maittavan lounaan ylellisessä ympäristössä. Paluumatkan jälkeen hotellilla oli halukkaille tarjolla tutustuminen ylimmässä kerroksessa olevaan KGB –mu-
Matkalle lähdettiin tiistaiaamuna klo 7:00 Pekan ohjaamalla tilavalla bussilla. Mukaan lähtivät Hakuliset, Hurskaiset, Markku, Hämäläiset, Kyröt, Mustoset, Ossi, Pesarit, Piriset, Iivari ja Aino, Timoset sekä Tolvaset. Hannu-Heikki kertasi alussa pääpiirtein matkan tulevat vaiheet ja matkan edetessä saatiin kuulla Heikin kattava esitys Viron kartanoperinteestä. Kouvolan Veturissa pysähdyttiin noukkimaan Maarit mukaan ja samalla pidettiin elpymis- ja jaloittelutauko. Satamaan saavuttiin hyvissä ajoin ja ennen laivan siirtymistä Hannu-Heikki laulatti meitä toiveiden mukaisilla lauluilla. Laivalla meitä odotti omassa kokoustilassa ”pientä purtavaa”, joka osoittautui monipuoliseksi ja runsaaksi buffetiksi viineineen ja muine juomineen. Markku piti meille tietokilpailun, jonka voittivat tasatuloksella Piristen ja Hakulisten joukkueet. Arvonnan perusteella palkinnon eli ilmaisen juhla-aterian voitti Hakulisten joukkue. Viru -hotelliin majoittumisen jälkeen jäi hetki aikaa valmistautua juhlaillalliseen Maikrahv -ravintolassa vanhassa kaupungissa. Vaikka sääennusteet lupailivat lumimyräkkää, saimme kuitenkin kävellä muutaman satametrisen hyvässä talvikelissä.
60 v. juhlaillallinen Presidentti toivotti kaikki tervetulleiksi klubin 60-vuotisjuhlailtaan. Seuraamme liittyi myös seuraavan päivän oppaamme Külliki Pikk, joka välittömällä olemuksellaan ihastutti meidät kaikki. Ravintolassa meitä odottivat katetut pöydät ja erittäin ystävällinen palvelu. Vaikka toinen tarjoilija ei ilmeisesti kielimuurin takia koko ajan aivan kartalla ollutkaan, oli kokemus miellyttävä ja ruoka oli monipuolista ja hyvää ja
seoon. Aikataulun tiukkuudesta johtuen vain muutama meistä ilmoittautui kierrokselle, mutta valitettavasti se peruuntui, koska museon avaimen haltija ei jostain syystä saapunutkaan paikalle. Lähdimme sitten lyhyen valmistautumisen jälkeen illan musikaaliesitykseen Estonia –teatteriin. Katsomo oli muutamaa aitiopaikkaa lukuun ottamatta aivan täynnä ja ennakkotietojen mukaisesti esitys nautti paikallisten keskuudessa suurta suosiota. Meitä hieman yllätti ainakin ensimmäisen puoliajan suuri puheosuuksien määrä. Kun tekstitys oli englanniksi ja sitä tuli nopeaan tahtiin, saattoi jokunen nyanssi esityksestä mennä meillä suomenkielisillä ohi. Toisella puoliajalla oli onneksi musiikkiosuus vallalla ja kielipää sai levätä. Seuraavana aamuna jälleen runsaan aamupalan nautittuamme varustauduimme paluumatkaan. Tietenkin kävimme suorittamassa pikaiset ostotoimet Super Alkossa ja Kaubamajassa. Laivaan yritimme ensin bussin mukana, mutta tämän torppasi tomera liikennevahti, ja ukäännöksen jälkeen kävelimme perinteistä reittiä putkea pitkin laivaan. Tuulesta johtuen keinutusta oli enemmän kuin tullessa ja osalle tämä aiheutti pientä epämukavuutta. Tosin muutamat keinuttivat itseään vielä lisääkin tanssilattialla. LC Kitee oli siellä hyvin edustettuna, josta kunnia etenkin Paulalle ja Veikolle. Paluumatka hämärtyvässä illassa sujui rattoisasti ja välillä Aino piti meille verenkiertoa vilkastuttavan istumajumpan. Esa Pesari
JUHLIEN JOENSUU KUTSUU H-PIIRILÄISIÄ VUOSIKOKOUKSEEN Lionstoiminnan 100-vuotisjuhlavuonna Suomen Lions-liiton 64. vuosikokous järjestetään 9.-11.6. 2017 Joensuussa. Vuosikokous on suomalaiselle leijonaväelle juhlavuoden pääjuhlapaikka ja tämä Euroopan suurin vuotuinen lionstapahtuma tuo Joensuuhun noin 2000 vierasta. Vuosikokoukseen saadaan itse kansainvälisen Lions-järjestön presidentti Robert E. Corlew puolisonsa Diannen kanssa ja valtiovallan tervehdystä on pyydetty korkeimmalta mahdolliselta taholta. Tapahtumapaikkana on vuonna 2004 valmistunut Suomen suurin puurakenteinen rakennus Joensuun Areena, joka tarjoaa ihanteelliset puitteet vuosikokoukselle ja iltajuhlille. Sadatta vuottaan juhliva lionstoiminta ja 100 -vuotias itsenäinen Suomi näkyvät kaikissa järjestelyissä, onhan kysymys ainutlaatuisesta juhlasta. Vuosikokouksen teema ”Juhlien Joensuu - 100 Vuotta – Yhdessä” toteutetaan leijonaväelle erinomaisesti onnistuvana ja elämyksellisenä tapahtumakokonaisuutena. Iloista palvelumieltä ja karjalaista vieraanvaraisuutta tarjoavat järjestäjinä toimivat Joensuun alueen 13 lionsklubia. Hyvänä taustavaikuttajana on koko H-piiri. Tapahtumakokonaisuudessa perjantain ilme painottuu suomalaiseen lionstoimintaan ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen ja lauantaina hehkutetaan kansainvälisen järjestömme ja lionstoiminnan 100-vuotistaivalta. Juhlinta alkaa perjantaina jo aamupäivällä keskustan esiintymislavalla yleisötapahtumalla, joka jatkuu Punainen Sulan viimeisellä kampanjahuipentumalla. Iltapäivällä ovat kansallisesti merkittävän perintökohteen Lions-Ruusupuiston avajaiset Penttilänrannassa. Joensuun kaupungin ja lionsklubien yhteistyönä aikaansaadun puiston avaa kv. presidentti Corlew. Tilaisuudessa on musiikkia ja mahdollisuus tutustua yli 130 ruusulajikkeesta koostuvaan liki tuhannen ruusun puistoon. Loppuiltapäivä käynnistetään Joensuu Areenalla johtajaehdokkaiden haastatteluilla ja illalla ovat vuosikokouksen avajaiset. Suomi 100 v. –leijonailtamissa lavalle nousee esiintymään mm. Karjalainen Rahvas sekä Motora. Iltamatansseja tahdittaa orkesteri Timo Hacklin, solistina Satu Suhonen. Lauantaina on Areenalla varsinaisen vuosikokouksen vuoro ja väliajoilla voi tutustua lionstoiminnan juhlanäyttelyyn, liiton eri toimialojen ja projektien esittelypisteisiin sekä kaupallisiin myyntipisteisiin. Puolisoille on tarjolla omaa ohjelmaa neljästä eri vaihtoehdosta.
Illan juhlagaalaa vietetään juhlavin lionstunnelmin ja juhlaväkeä tanssittaa suosittu Blue Notes –orkesteri solistina mm. tangokuningas Erkki Räsänen. Ensi kertaa leijonaväellä on mahdollisuus myös osallistua pelkästään juhlagaalaan, jos ei ole klubinsa edustajana vuosikokouksessa. Sunnuntaina, aamiaisen jälkeen, kotimatkalaiset voivat suunnata vielä kuuluun Karjalaisen kansan messuun ev.lut.kirkkoon tai Ortodoksiseen liturgiapalvelukseen ort.kirkkoon. Maistuva ruoka on kokousviihtyvyyden ja juhlatunnelman tärkeä osa. Joensuun vuosikokouksen hyvistä ja runsaista pitopöydistä löytyy aitoja raaka-aineita, tarjottavissa suositaan luomua ja lähiruokaa. Joensuussa ruoka maistuu ruualta, koska hyvää ruokaa parempaa ei olekaan! Nyt on H-piirin klubeilla ainutlaatuinen mahdollisuus lähettää edustajansa lähellä olevaan vuosikokoukseen ja tokihan juhlatapahtumaan voi osallistua klubilaisia runsaamminkin haluamillaan osallistumispasseilla/-ohjelmilla. Klubit voisivatkin (omien resurssiensa puitteissa) tukea vaikka pienemmilläkin summilla kokoustapahtumaan osallistuvia klubilaisia. Ilmoittautuminen, ohjelmat ja ohjeet vuosikokoussivuilla. Vuosikokouksen kotisivuilla
(www.lionsvuosikokous2017.fi) löytyy paljon tietoa tapahtumasta, kuten ohjelmista, aikatauluista, osallistumispasseista ja majoituksista. Juhlavieraitten kannattaa tehdäkin majoitusvaraukset heti, iloinen Joensuu on suosittu kesäkaupunki ja kiinnostus Lions 100 -juhlia kohtaan on ollut jo nyt suurta. Vuosikokoukseen ilmoittautuminen ja osallistumispassin varaaminen tehdään myös kotisivujen kautta. Järjestäjien harras toive on, että ohjeet ilmoittautumisesta luetaan huolella, jotta kokouspaikalla halutut palvelut saadaan vieraille sujuvasti. Joensuuhun on hyvät liikenneyhteydet ja omilla autoilla saapuville löytyy runsaasti paikoitustilaa aivan Areenan välittömässä läheisyydessä. Leirintäalue on kokouspaikan vieressä ja keskustan hotelleista on Areenalle ja takaisin non-stop kuljetukset. 100-vuotisjuhlia ei ole monesti tarjolla H-piirissä, joten tervetuloa juhlatunnelmaan Joensuuhun! Päätoimikunta
Pääyhteistyökumppanit:
VK2017 Joensuu
NÄYTÖN PAIKKA Suomen Lions-liiton vuosikokouksen järjestäminen ei ole jokavuotista herkkua H-piirille, sillä edellisen kerran se toteutettiin 16 vuotta sitten Joensuussa v. 2001. Sitä makeampi onkin tilanne nyt, kun saamme isännöidä vuosikokoustapahtumaa tuplasatasten juhlavuonna, kun kv. lionstoiminta ja itsenäinen Suomemme täyttää pyöreät sata vuotta. Joensuun vuosikokous on kotimaiselle leijonaperheelle juhlavuoden pääjuhlapaikka ja odotammekin kokousvieraita saapuvan parikolmesataa edellisvuosia enemmän eli liki 2000. Tavoitteemme on järjestää erinomaisesti onnistuva ja elämyksellinen vuosikokoustapahtuma vieraillemme. Vuosikokouksemme ei ole tänä vuonna Joensuussa järjestettävien massatapahtuminen (Jukolan viesti, Ilosaarirock, Silva-metsänäyttely) rinnalla iso, mutta omat järjestelynsä toteutus vaatii ja on vaatinut jo kotvan aikaa. Jo ennen vuosikokouspaikan valintaa Heinolassa 2013 oli kaupungin majoitukset ja Areena varattu käyttöömme. Keväällä 2014 kaikkien 13 järjestäjäklubin yhteiskokouksessa nimetty Päätoimikunta on valinnastaan lähtien vastannut tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta. Päätoimikunnan apuna on kuusi alatoimikuntaa, jotka vastuullisten vetäjiensä Reinon, Sepon, Jarkon, Helinän, Pentin ja Arvon johdolla ovat tehneet joukkojensa kanssa mallikasta työtä. Se on vapaaehtoispohjalta vaatinut erinäisiä määriä iltarupeamia, kun monenkirjavaa tehtäväkenttää on työstetty. Liiton puolelta on myös seurattu toimikuntien työtä ja tyytyväisiä valmisteluihin on oltu.
Kun juhlavuodesta on kyse, pitää sitä tietysti iloisin mielin vuosikokousviikonlopussa viettää. Perjantai-illan leijonailtamat ovat Suomi 100v.teemalla ja lauantain illallisgaala juhlistaa taas kv. lionstoiminnan taivalta. Hyvä ruoka ja tasokkaat viihdyttäjät tulevat osaltaan nostamaan juhlamieltä. Eikä ns. suurta yleisöäkään ole unohdettu, sillä perjantaina järjestämme yleisötapahtuman kaupungin keskustassa, joka jatkuu valtakunnallisen Punainen Sulkakampanjamme loppuhuipennuksena. Ruusupuiston avajaiset Penttilänrannassa kokoaa varmasti myös paljon yleisöä. Vaikka historiakertausta tulee päivien aikana, ei vuosikokous ole pelkkää peräpeiliin katsomista. Varsinainen liiton vuosikokous tekee päätöksiä tulevaisuuteen mm. johtajiensa, toiminnan suuntaviivojen ja kentältä tulevien klubialoitteiden osalta ja siinä päätöksenteossa tulisi kaikkien omankin piirimme klubien edustajien olla mukana. Haasteellisinta järjestelyissä on talouden turvaaminen. Rahaa jos olisi reppukaupalla tai ei kuluja ollenkaan, niin mikäs olisi porskutellessa. Kokousbudjetti on pitkälti yli 250.000 euroa (majoitukset eivät kulje ollenkaan järjestäjien kautta) ja liitolta tuleva tuki on n. 34.000 euroa. Kiinteät kulut ilman ensimmäistäkään vierasta ovat yli 100.000 €. Pääperiaatteena on, että kulut katetaan liiton tuen lisäksi vuosikokousosallistujilta perittäviltä osallistumismaksuilla. Joensuuhun saapuvien vieraiden määrä onkin ratkaiseva taloustuloksen kannalta.
Yksi keskeinen resurssi on järjestäjäklubeista tulevat talkoolaiset, joiden avulla voidaan pienentää ostopalvelujen tarvetta. Talkoolaisten tarve määrällisesti on varsin suuri, mutta todella hienosti klubilaisia puolisoineen on apuun tulossa. Myös muista piirin klubeista on tarjottu auttavaa kättä. Tälle talkootyölle pyritään saamaan korvausta järjestäjän omatoimisen varainhankinnan kautta. Taloustoimikunta on onnistunut tässä työssä hyvin, sillä yrityksiltä on saatu merkittävä määrä yhteistyösopimuksia, mitkä mahdollistaisivat ylijäämäisen tilinpäätöksen syntyessä euroja klubien lionstyöhön. Päätoimikunnan johdolla kaikki Joensuu Areenalla 9.-10.6.2017 ahertavat tekevät varmasti parhaansa karjalaisella iloisella palvelumielellä ja vieraanvaraisuudella, jotta kotimaiset ja kansainväliset vieraamme viihtyisivät Joensuussa ja H-piirissämme.
Pekka K. Vatanen Päätoimikunnan pj. VK2017 Joensuu
Vuosikokousohjelma (muutokset mahdollisia) Perjantai 9.6.2017 10.00 Liiton hallituksen kokous (Kimmel) 10.00 Arne Ritari -säätiön hallituksen kokous (Kimmel) 11.00 - 11.30 Yleisötapahtuma torilla 12.00 Lounas hallitukselle, kansainvälisille vieraille ym. (Kimmel) 13.00 - 14.00 Ruusupuiston avajaiset (Penttilänranta) ja tiedotustilaisuus 15.00 - 17.30 VCC- ja VID-ehdokasesittely, seminaari (Areena) 19.00 - 20.00 Vuosikokouksen avajaisjuhla (Areena) 20.00 - 24.00 Leijonailtamat - Suomi 100v. (Areena) Lauantai 10.6.2017 – vuosikokouspäivä 08.45 - 09.45 PCC tapaaminen (Areena) 10.00 - 10.45 Vuosikokouksen avaus (Areena) 11.00 - 12.00 Vuosikokous liiton virallisen esityslistan mukaan (Areena) 12.00 - 13.30 Lounas (Areena) 12.00 - 13.30 Arne Ritari -lounas (Areena) 13.00 - 17.00 Vuosikokous jatkuu (Areena) 13.45 - 16.30 Puoliso-ohjelmat 18.30 - 19.30 Melvin Jones -tilaisuus (Areena) 20.00 - 00.30 Gaalaillallinen - Kv. Lionstoiminta 100 v. (Areena) Sunnuntai 11.6.2017 10.00 Kuvernöörineuvoston järjestäytymiskokous (Kimmel) Huom! 10.00 Karjalaisen kansan messu, Joensuun ev.lut.kirkko Huom! 10.00 Ortodoksinen liturgiapalvelus, Ort.kirkko Avajaisjuhla, pe 9.6.2017 klo 19-20 Ohjelma Kansallislippujen sisääntulo, kansallislaulut ja Leijonahenki Pohjois-Karjalan Maanpuolustussoittokunta ja mieskuoro Päätoimikunnan pj:n tervetulotoivotus Pekka K. Vatanen Lions-liiton pj:n tervetulotoivotus Heikki Hemmilä Musiikkiesitys, pohjoiskarjalaista osaamista Noora ja Anna Arola, kannel ja laulu Joensuun kaupungin tervehdys LCI:n tervehdys KV presidentti Corlew Musiikkia Noora ja Anna Arola Palkitsemiset KV presidentti Corlew, ID, GS Leojen tervehdys Leo-presidentti Karjalaisten laulu yleisö, soittokunta ja kuoro Kokouksen avaus, la 10.6.2017 klo 10.00-10.45 Joensuun Areena 9.15 - 9.45 Kokousväelle sisääntulomusiikkia Linda ja Eemil Ullgren 10.00 Lippujen sisääntulo Seppelepartion lähetys Tasavallan presidentin tervehdys
KV presidentin esittely ja puhe Markus Flaaming ja Bob Corlew Puoliso-ohjelmiin voi osallistua lauantaina 10.6.2017 lounaan jälkeen. Bussikuljetukset lähtevät Areenan edestä 13.45. Paluu busseilla n. klo. 16.30. Muista pitää passi mukana tarkastusta varten!
Puoliso-ohjelmat Puoliso-ohjelmavaihtoehdot 1. Ortodoksinen Kulttuurikeskus Ryhmästä huolehtii lion Riikka Vatanen (LC Joensuu/ Justiinat) Tutustutaan Ortodoksiseen Kulttuurikeskukseen, joka sijaitsee Suomen ainoan alkuperältään ortodoksisen maakunnan, Pohjois-Karjalan, keskuksessa Joensuussa välittömänä naapurinaan Ortodoksinen seminaari ja sen kirkko. Ohjelmaan kuuluu tutustuminen Ortodoksiseen kulttuurikeskukseen ja sen näyttelyihin sekä ortodoksisen seminaarin kirkkoon. Välillä kahvitellaan kulttuurikeskuksen ravintolassa Eliassa. Saamme nauttia myös ortodoksisesta musiikista vierailun lomassa. 2. Pohjois-Karjalan museo Hilma Ryhmästä huolehtii lion Jaana Oravainen ( LC Joensuu/Justiinat) Pohjois-Karjalan museo Hilma sijaitsee aivan Joensuun keskustassa, Kulttuuri- ja matkailukeskus Carelicumissa. Museon pysyvät näyttelyt kertovat Pohjois-Karjalan ja osittain myös Laatokan Karjalan alueiden historiasta. Carelicumin ensimmäisessä kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa järjestetään vuosittain 3-5 teemanäyttelyä. Välillä nautimme kahvit ja kuuntelemme musiikkia kanteleella soitettuna. 3. Taitokortteli Ryhmästä vastaa lion Taina Vatanen (LC Joensuu/ Kanteletar) Taitokortteli on Joensuun keskustassa toimiva matkailu-, käsityö- ja kulttuurikortteli. Vuosien varrella Taitokorttelista on muodostunut matkailijoiden, kaupunkilaisten, käsityön ammattilaisten ja harrastajien keskus. Monipuolinen tarjonta koostuu kahvilan, myymälöiden ja taitokeskuksen palveluista. Alueella järjestetään korkeatasoisia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. Viihtyisä ympäristö ja vanhan puutalokorttelin tunnelma kutsuvat viettämään aikaa ympäri vuoden ainutlaatuisessa miljöössä keskellä kaupunkia. Taitokorttelilla nautimme kahvit, musiikkia ja ohjelmassa on mahdollisuus toteuttaa erilaisia kädentaitoja. 4. Kaupunkikiertoajelu Joensuun kaupungin keskustan keskeiset nähtävyydet, myös vierailu Ruusupuistossa.
Kokouspäivien iltaohjelmat ja menut Leijonailtamat pe 9.6.2017 klo 20-24 Joensuu Areenalla Musiikkiesitys iltaman alkuun Karjalainen Rahvas Illallinen Tanssiesitys ruokailun jälkeen Motora Tanssimusiikkia ruokailun ja kahvin jälkeen orkesteri Timo Hacklin, solistina Satu Suhonen Gaalaillallinen la 10.6.2017 klo 20-00.30 Joensuu Areena Musiikkia Lions-liiton tervetulotoivotus ja valittujen johtajien kiitospuheet pj. Heikki Hemmilä CC, VCC, KV-johtaja. Illallinen Illallisen välissä musiikkia ja lionstoiminnan historiakuvia screenillä esitettynä. Tanssimusiikkia Illan musiikista vastaa Blue Notes - orkesteri, solistina mm. tangokuningas Erkki Räsänen Perjantai 9.6.2017 illallinen Kylmäsavuhauki-varhaisperunasalaattia ja suolaheinää (M,G) Mummon tillikurkut (M,G) Marinoituja kesävihanneksia (M,G) Lehtisalaattivalikoima ja villiyrttikastiketta (M,G) Paahdettuja siemeniä (M,G Leipävalikoima (M) ja nokkoslevitettä (M,G) Porsaanposkea ja Honkavuoren olutkastiketta (L) Kerubin lammasmakkaraa Sirolan tilalta (M,G) Kermamuhennettua savoijinkaalia (L,G) Kasvisvaihtoehtona: Lupiini-tempeä, voikukalla maustettuja kasviksia ja kermamuhennettua savoijinkaalia (L,G) Tuorejuustovanukasta ja raparperia (L,G) Kahvi ja tee
Lauantai 10.6.2017 lounas Kaalisalaatti (M,G) Saksankirvelillä marinoitua porkkanaa (M,G) Tomaattia, basilikaa ja oliiveja (M,G) Lehtisalaattivalikoima (M,G) Paahdettuja siemeniä (M,G) Leipävalikoima (M), voita (L,G) ja levitettä (M,G) Kyyttöpyörykät ja maustepippurikastiketta (L) Perunamuusi (L,G) Kasvisvaihtoehtona: Kasvispihvit, nokkoskastiketta ja perunamuusi (L,G) Kaikille kokousvieraille: Lions-liiton tarjoama100-vuotisjuhlakakku Kahvi ja tee Lauantai 10.6.2017 gaalaillallinen Fenkolilohta ja sitruunaa (M,G) Savumuikkuja, tilliä ja sipulia (M,G) Palvikaritsaa ja mustaherukkaa (M,G) Salaatti hiillostetusta siiasta (M,G) Kyytönjuustosalaatti ja pähkinöitä (G) Villivihannessalaatti (M,G) Luomuhunajavinaigrette (M,G) Karjalanpiirakat (saa gluteenittomana ja maidottomana) ja munavoi (L,G) Luomuruisleipää (M) ja kirnuvoita (G) Ylikypsää luomunautaa ja tummaa korvasienikastiketta (M,G) Paahdetut varhaisperunat ja juurekset (M,G) Kasvisvaihtoehtona: hampunsiemen-tofua, korvasienikastiketta ja paahdetut varhaisperunat & juurekset (L,G) Kotimaisia juustoja: Peltolan blue Siilinjärveltä (L,G), Lipan kotijuustoa Polvijärveltä (G) ja karviaishilloke (M,G) Puolukkaraakakakku ja karpaloliköörisiirappia (M,G) Kahvi ja tee
Punaiseen Sulkaan kirivaihde Punaisen Sulan tuntemusta on lisäksi levitetty paikallislehtien sivuilla. Aktiivisille klubeille tulevat toimikunnalta suuret kiitokset omatoimisesta työstä tässäkin suhteessa. H-piirissä vuoden loppuun mennessä tavoitteen ovat saavuttaneet LC Joensuu, LC Kesälahti ja LC Lieksa, joista kaksi viime mainittua ovat jo päässeet Lion-lehden menestystarinoihin mukaan. Kiitos kaikille hyvästä työstä Suomen nuorten hyväksi. Uskon että tavoitteensa saavuttaneiden klubien määrä kasvaa sitä suuremmaksi mitä lähemmäksi kesää pääsemme. Joensuun vuosikokouksen aikoihin on viimeinen kampanjahuippu ja piirikoordinaattori Kari Inkeroisella esikuntineen on mahdollisuus rysäyttää Punainen Sulka lopullisesti kansalaisten tietoisuuteen. Menestystä Punaisen Lions verkkokaupassa on myyn- Sulan loppurytistykseen!
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Asianajotoimisto Ismo Nurmela Oy Teollisuuskatu 11 80100 Joensuu Puh. 013 - 2566 700 Fax. 013 - 2566 711 e-mail: asianajaja@ismonurmela.com Palvelemme ma - pe 9.00 - 16.00
nissä sympaattinen Sulka Jellona.
Vain yksi voi olla tällainen PAINOTUOTTEET | SUURKUVATULOSTUS | SÄHKÖISET JULKAISUT
p. 010 230 8400 www.punamusta.com
Lionsviikon kunniaksi Kontiolahden lionsklubit laskivat seppeleen sankarivainajien ja vapaussodan muistomerkeille. Tilaisuutta kunnioittivat lisäksi Onttolan salskeat alokkaat. Alla: LC Kontiolahti järjesti yhdessä Kontiolahden seurakunnan kanssa elokuussa paikkakunnan omaishoitajille virkistäytymispäivän. Tällä haluttiin tukea heidän vastuullista ja tärkeää työtään, jota ei aina osata arvostaa. Päivän aikana kuultiin viranomaismietteitä, musiikkiesityksiä ja seurakunnan pastorin puheenvuoro. Lisäksi osanottajat vaihtoivat vilkkaasti ajatuksia arjen ongelmista ja –iloista.
Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.
Seitsemännen Punaisen Sulka –keräyksen viimeiset kuukaudet ovat käsillä. Porin vuosikokouksessa 2014 asetettuun tavoitteeseen 5 miljoonaa euroa on vielä matkaa, mutta klubien aktiivisella toiminnalla tavoite tulee täyttymään – näin uskon. Tätä kirjoitettaessa helmikuun ensimmäinen päivä ollaan lähellä kahta miljoonaa euroa. Syyskaudella televisiossa on PuSu näkynyt kahdella kanavalla viikon aikana esitettyjen tietoiskujen ansiosta. Mainoksilla oli huomattavan suuri merkitys kansalaisten keskuudessa. Lipaskerääjiltä saatujen palautteiden perusteella tietämys Punaisesta Sulasta oli aivan eri luokkaa kuin maaliskuussa avajaisten yhteydessä keräyksissä kuultujen kommenttien anti antoi ymmärtää. Turun vuosikokouksessa jaettu ja myöhemmin poissaoleville klubeille toimitettu PuSu-muistitikku on ollut oivallinen lisäys tiedon levityksessä. L-piirissä hyödynnettiin loistavalla tavalla tikun sisältö – paikalliset tekivät pelkästään tikun pohjalta lehden, johon he hankkivat tukun mainoksia keräten sievoisen potin PuSulle. Tätä ideaa ehtii vielä soveltaa kaikissa muissakin piireissä ympäri Suomen maan.
21
22
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Ilomantsin Auto Oy Tilausajoa 28-, 49- ja 52-paikkaisilla linja-autoilla
Kysy 050 3067 780
p. 0400-264 100
LC Punkaharjun leijonat ja ladyt kuntokoulussa Kruunupuisto Punkaharjulla tarjoaa kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja yksityisille ihmisille ja erilaisille yhteisöille. Viime syksynä joukko LC Punkaharjun Leijonia päätti tehdä hyvää myös itselleen ja ilmoittautui Kruunupuiston organisoimaan Leijonien kuntokouluun. Kuntokoulu koostuu kaikkiaan 16 yhteistapaamisesta 2 viikon välein. Tapaamisen kestot vaihtelevat yhdestä puoleentoista tuntiin ja teemat käsittelevät eri liikuntamuotoja, terveyttä ja hyvää oloa. Kaikissa tapaamisissa on ohjaajana Kruunupuiston nimeämä fysioterapeutti Esa Makkonen. Tapaamisten jälkeen osallistujilla on mahdollisuus käyttää Kruunupuiston peseytymis-, sauna- ja uima-allastiloja virkistäytymiseen omaan tahtiin. Tapaamiset aloitettiin yksilöllisellä kehon koostumus-mittauksella Inbody-laitteella ja polkupyöräergometritestillä. Testien tulokset käytiin henkilökohtaisesti läpi ja määriteltiin mm. terveysliikuntaan sopivat henkilökohtaiset sykerajat. Tavoitteena pidettiin joko kunnon paranemista tai ainakin ennallaan pysymistä kuntokoulujakson aikana. Maastoharjoituskerroilla keskityttiin syyspuolella sauvakävelyyn, frisbeegolfiin ja pyöräilyyn. Välineet eri liikuntamuotoihin järjestyivät Kruunupuistosta. Harjoituskertojen tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat yksinkertaisiin ja sosiaalisiin helposti arjessa toteutettaviin lajeihin, joissa mieli ja keho virkistyvät lähes itsestään ja liikunta tulee ”sivutuotteena”. Kuntosalin käyttöön opastettiin jokaista henkilökohtaisesti. Koska kahta täsmälleen samankuntoista ihmistä ei ole, haettiin kuntosalilaitteiden asetukset ja kuormitusmäärät jokaiselle yksilöllisesti. Liikuntavammojen ennaltaehkäisemiseksi korostettiin lihasten lämmittelyn ja venyttelyn merkitystä sekä hallittua suoritustekniikkaa. Liikuntasalin kuntopiirissä tutustuimme perinteisiin liikuntasalin laitteisiin, esimerkiksi penkkiin, kuminauhaan, puolapuihin, nyrkkeilypalloon ja sählymailoihin. Tavoitteena oli tehdä kehon kuntoa parantavia yksinkertaisia liikkeitä ihan kotoa löytyviä apuvälineitä käyttäen. Rentoutumisen ja levon merkitystä harjoittelimme käytännössä nauttimalla raikkaasta mäntymetsikön pakkasilmasta Kruunupuiston mai-
23
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Pogostan Sanomat Kauppatie 29, 82900 ILOMANTSI www.pogostansanomat.fi
Kalevalantie 23, 82900 Ilomantsi www.pogostankaluste.fi, info@pogostankaluste.fi
Kone ja autotarvike
30 Tanskanen Oy EU:N ITÄISIN FIXUS-LIIKE
neikkailla ulkoterasseilla lämpimiin untuvapusseihin pakkautuneina. Tässä ”hallimakuussa” oli historian siipien havinaa, sillä se oli keskeinen hoitomuoto myös Kruunupuistoon varhaiseen historiaan liittyneeltä tuberkuloosiparantolan ajalta, toki nykyajan tarpeisiin sovellettuna. Kevätpuolen tapaamisissa on luvassa liikuntasalin sählypelien lisäksi lumikenkäliikuntaa ja retkiluistelua Punkaharjun kauniissa maisemissa.
Kuntokoulu päätetään samoihin testeihin, mitä alussa tehtiin sekä henkilökohtaiseen palautteeseen ja yhteiseen toteamukseen oman hyvinvoinnin huolehtimisen merkityksellisyydestä ja tarpeellisuudesta elämän laadun parantamisessa. Kuntokoulu tarjoaa osallistujille hyödyllisiä tietoja henkilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpidossa, yhdessä tekemisen riemua ja vinkkejä liikunnallisempaan elämäntapaan.
Läskikomu kiertämään! Arvoisat Vilkkulehden lukijat läskikomu on rikas malmipitoinen kivilohkare. Alun komun kierrolle antoi LC Outokumpu kaudella 1978-1979 se oli käytävä hakemassa viiden henkilön voimin klubilta jolla se tiedettiin olevan ja klubi joka oli hakenut sen kolmesti sai oikeuden lunastaa sen omakseen. LC Kitee Pajari käytti tämän oikeuden, laati uudet säännöt ja laittoi komun kiertämään. Läskikomu on laitettu kiertämään klubivierailujen lisäämiseksi ja yhteistoiminnan virittäjäksi. Tämä tarkoitus ei ole täysin toteutunut, läskikomu on ollut välillä kateissa, eikä sitä ole kierrätetty sääntöjen edellyttä-
KOMUN SÄÄNNÖT: 1. Komu, säännöt ja kieromuistio on vietävä vähintään kolmen (3) klubijäsenen saattelemana jonkin toisella paikkakunnalla toimivan 107-Hpiirin lionsklubin haltuun vierailemalla ko. klubin kuukausikokouksessa. 2. Vastaanottava klubi kuittaa oheiseen kiertomuistioon saaneensa Komun haltuunsa. 3. Viejä klubi ilmoittaa LC Kitee/Pajarin sihteerille kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla mihin ja milloin on vienyt Komun. Pajari kirjaa tiedot omaan muistioonsa ja voi siten seurata Komun vaellusta ja laskuttaa viivästymiset. 4. Komu on toimitettava seuraavaan klubiin vii-
mällä tavalla. On ikävää jos klubit ovat asennoituneet niin välinpitämättömästi mukana oleviin sääntöihin, eivätkä noudata niitä. LC Kitee Pajari, jolle läskikomun kulusta kuuluu ilmoittaa, haluaisi päästä laskuttamaan sääntöjen mukaiset sakkomaksut sääntöjen rikkomuksista. Samalla LC Kitee Pajari toivoo, että läskikomu lähtisi vilkkaaseen kiertoon sääntöjen mukaisesti. Ja klubien välinen kanssakäyminen, että yhteistyö vilkastuisi. Liitteeksi julkaistaan läskikomun säännöt nyt myös Vilkkulehdessä. Terveisin Raimo Timoskainen LC Kitee Pajarin sihteeri
meistään seuraavan kuukauden aikana lukuun ottamatta kesä-, heinä- ja elokuuta.
Asematie 6, Ilomantsi p. 0400-793 973, 0400-878 410/korjaamo
JA HAUTAUSPALVELU Ruskosillantie 8, Ilomantsi p. 013-881 055 salakan.puutarha@pp.inet.fi, www.salakanpuutarha.fi Tervetuloa nau,maan pohjoiskarjalaisesta vieraan- varaisuudesta! Ryhmille järjestämme räätälöityjä majoituspake;eja. P. 040-1964496 hotelli@hotellipogostanhovi.fi www.hotellipogostanhovi.fi
PALVELUT RAKENTAMISEEN SAMAN KATON ALTA
RAKENNUSMARKET Kaikki sähkötyöt (S2 / alle 1000 V) Sähkötarvikkeet Aurinkosähköjärjestelmät alkaen 340 € Hälytinlaitteet kotiin ja mökille Kodinkoneiden huolto ja varaosat LED valaistus
Tutustu palveluihimme: www.sahkoasennusvirtanen.fi P. 045 134 4264 janne@sahkoasennusvirtanen.fi
Rakentaminen kokonaisurakkana tai laskutyönä Suunnittelu- ja kustannusarviopalvelu Rakennuslupahakemukset piirustuksineen ja asiakirjoineen Tutustu palveluihimme: Jätevesisuunnitelmat www.karjalanrakentajat.fi Energiatodistukset P. 0400 174 981 Yksilölliset saunaratkaisut veli.jeskanen@karjalanrakentajat.fi
Kalevalantie 22, ILOMANTSI
5. Jos Komu viipyy klubin hallussa yli kohdassa 4 mainitun ajan, lähettää LC Kitee/Pajari ko. klubille sakkolapun 20,00 €/ kuukausi. 6. Klubi jonka hallusta Komu tai säännöt katoaa, on velvollinen korvaamaan LC Kitee/Pajarille säännöistä 50 € ja Komusta 300 €. 7. Komu on tarkoitettu jatkuvasti kiertäväksi 107-H-piirin alueella. Komun säännöt on luettava julki kokouksessa Komua luovutettaessa. Kiteellä 11. päivänä maaliskuuta 2010
Kalevalantie 13, Ilomantsi Sulo Räty Joni Räty
0400 271 540 0500 238 816
24
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Olen henkilö ”X 12345” Hyvä lukijani, vien sinut vuoden 2016 matkalle tutustumaan siihen, mitä on olla, kun olet saapunut Suomeen alaikäisenä ilman omia vanhempia ja olet turvapaikanhakijana hakenut kansainvälistä suojelua. Vuoden 2016 alussa sain yllättäen puhelinsoiton ja minua tiedusteltiin alaikäisen ilman vanhempia maahan saapuneen nuoren edunvalvojaksi. Hetken siinä mietin ja vastasin suostuvani. Olenhan aina tehnyt työtä nuorten kanssa ja siksi uskalsin tehdä rohkean päätöksen. En osannut aavistaa millaisiin asioihin joutuisin ja mitä oppisin.
Lapsella on oikeus tietää ikänsä ja viranomaisilla intressi selvittää se
KULJETUSLIIKE Osmo ja Jarkko Kokko Ky
0400 375 472 Siellä missä tapahtuu.
Alaikäiseltä turvapaikanhakijalta puuttuu usein, syystä tai toisesta, luotettavat dokumentit henkilöllisyydestään. Joskus henkilöpaperit ovat kadonneet matkalla tai ne on otettu pois tai tuhottu salakuljettajien toimesta. Monella lapsella ei ehkä koskaan ole ollutkaan luotettavaa asiakirjaa syntyperästään. Voi olla, että on ollut käytössä ns. perheenkirja, johon lapset vanhempineen on merkitty. Perhe ilmoittaa lapsen valtiolliseen rekisteriin ja näin rekisteröimispäivä merkitään lapsen syntymäpäiväksi. Tarkan syntymäajan käsite on turvapaikanhakijalle yksi hämmennyksen aiheuttaja meidän järjestäytyneessä yhteiskunnassamme. Unicefin lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja velvoittaa, että epäselvissä tapauksissa ikä selvitetään, jolloin lapsi saa ikänsä mukaista palvelua. Näin lapselta ei voida evätä yhtä helposti oikeutta jäädä maahan. Nuoren ikää ei voida päätellä ulkoisista merkeistä, kuten parrankasvusta, vaan on turvauduttava lääketieteeseen. Luusto- ja hammastutkimukset ovat Suomessa käytössä. Menetelmä perustuu siihen, että röntgenkuvista päätellään luuston luutumisastetta tiettyjen vasemman käden luiden perusteella ja tiettyjen hampaiden, etenkin viisaudenhampaiden kehittymisestä. Haastatellaan myös tutkittavan perhetausta ja tutkitaan mahdollinen vajaaravitsemus. Tutkimus on kuitenkin vapaaehtoinen (uskonnolliset esteet) ja kaikilta osapuolilta tarvittiin siihen kirjallinen suostumus. Oikeuslääketieteen ylihammaslääkärin tekemissä tutkimuksissa kuvattiin hampaisto ja vasen käsi. Jos käsi olisi ollut jotenkin vioittunut, tätä tutkimusta ei olisi voitu tehdä. Oli odotettava piinaavan pitkä aika. Kuukauden kuluttua saimme iloisen uutisen, että aiemmin ilmoitettua ikää ei ollut muutettu ja nuori vahvistettiin alaikäiseksi.
Isoja ilon ja onnen hetkiä Kun olin iänselvitysasiassa asioimassa maahanmuuttovirastossa, Migrissä, siellä oli monenlaisia ihmisiä. Tunnelma oli jännittynyt ja katselin, olisiko joku jonka kanssa voisin jutella jotain. Huomasin sivukäytävällä pienen perheen, äiti, isä ja kaksi lasta. Isä istui toisella puolen käytävää ja katseli vain kengänkärkiään. Äiti yritti viihdyttää viisivuotiasta pikkupoikaa ja yksitoistavuotista sievää tähtisilmäistä tyttöä. Yritin saada tyttöön jonkinlaista katsekontaktia ja onneksi se syntyikin pienen hymyn avulla. Pian tyttö sanoi isälle jotain ja käveli yllättäen luokseni. Tiedustelin puhuuko hän suomea. Vastaus oli:” Kyllä minä puhun hyvin suomea. Olen ollut Suomessa 13 kuukautta ja käyn koulua. Autan vanhempianikin kielellisissä asioissa.” Samassa perhe kutsuttiin ”sisään”. Minutkin kutsuttiin ”sisään” omassa asiassa. Onneksemme tapasimme kuitenkin käytävällä jälleen. Nyt tuo tyttönen käveli taas luokseni, otti kädestäni kiinni ja kertoi ilouutisen, että he saivat oleskeluluvan. Siitäkös meille alkoi yhteinen ilonpito. Kaikki itkimme onnesta toisiamme halaten ja mikä parasta, isäkin löysi nyt tavan purkaa ja näyttää tunteitaan. Tämän perheen pitkä epävarmuus ja odotus olivat päättyneet ja uusi tulevaisuus oli alkanut. Hetken vielä siinä keskustelimme heidän asioistaan. Katselin pitkään ikkunasta heidän jälkeensä, kun he lähtivät hiljalleen kävelemään kohti juna-asemaa. Se oli häkellyttävän vaikuttava ja tunteikas hetki varmasti kaikille meille. Minäkin täysin vieraana
sain olla jakamassa perheen iloa ja haluan uskoa, että jaettu ilo on aina kaksinkertaista!
Meidän ilonhetkemme Sain heti ensimmäisenä joulun jälkeisenä päivänä tiedon, että edustamani nuoren kansainvälistä suojelua koskeva päätös on tehty. Päätökset toimitetaan virallisina kirjeinä, mutta kun siihen kuluu yleensä viikko, niin lähdin pikaisesti hakemaan sitä Migristä. Sähköpostissa ei tällaisia asioita hoideta eikä vastausta saa puhelimitsekaan. Meidän asialla oli todellinen kiire, koska perheen yhdistäminen oli laitettu vireille ja odotimme kuumeisesti tätä päätöstä. Sovin tapaamisen illaksi edustamani nuoren kotiin. Soitin pihalta, tulisitko minua vastaan? Siinä tapasimme Pohjolan tähtitaivaan alla ja kerroin myönteisen turvapaikan päätöksen. Kuumat kyyneleet valuivat pitkin olkapäitäni ja halauksistamme ei ollut tulla loppua. Kuivailimme toistemme poskia. Se hetki oli meille molemmille niin merkityksellinen, että ”sanat eivät riitä kertomaan”. Siitä jäi meihin pysyvät muistijäljet. Iänmääritys oli tehty sekä ne pitkät puhuttelut olivat takanpäin. Puhutteluissa oli kerrottu kaikki perheestä, aiemmasta elämästä, koulusta matkasta Suomeen sekä syistä miksi hakea kansainvälistä suojelua. Nämä kaikki ”asiat tulivat niin iholle”, että en nukkunut niitä seuraavina öinä silmällistäkään, vaikka luulin olevani aikuinen kestämään tämän kaiken. Nuoren oma perhe oli kokonaisuudessaan paennut kotimaastaan naapurimaahan. Vanhemmat sekä nuoremmat lapset olivat jääneet sinne odottamaan mahdollista perheen yhdistämistä. Edustettavani oli saapunut Suomeen vanhemman veljen perheen kanssa. Pohdin edelleen, miten lapsi voi unohtaa maailman kauheuden, kun minulle kerrottunakin ja kuvailtuna ne ovat kuin ylivoimaisia. Nyt oli ilon aihetta kertoa veljen perheelle, että nuorikin on saanut oleskeluluvan neljäksi vuodeksi ja hänellä on nyt pakolaisasema Suomessa. Siihen sisältyy rajaton työnteko-oikeus sekä haluttaessa erillisestä hakemuksesta pakolaisen matkustusasiakirja. Tätä kaikkea juhlistimme yhteisellä ruokailulla. Ei ollut monia huonekaluja ja ruokailu tapahtui sujuvasti lattialle levitetyn puhtaan ison kankaan päällä. Olimme kuin kaikki yhtä perhettä. Meitä yhdisti yhteinen ilo. Ei ollut mitään kulttuurisia rajoitteita. Ei ollut monia ruokalajeja, mutta ruokaa oli riittävästi koko perheelle. Ruoka oli yksinkertaista ja hyvin maustettua sekä maittavaa. Se oli juhlapäivällinen ja tavallaan uuden elämän alku. Veljen perhe oli saanut luvat vähän aiemmin ja he olivat jo vuokranneet itselleen asunnon.
Oppia ikä kaikki Sinä lukijani, olet voinut saada aavistuksen tavoin vain välähdyksiä joistakin tapahtumista. Jokaisen ihmisen pitää itse sisällään tehdä ne ratkaisut, jotka esim. ohjaavat häntä kohtaamaan sekä hyväksymään täysin uusia ja erilaisia asioita, kulkemaan toisen ihmisen rinnalla sekä olemaan hänelle lähimmäinen. Ystäväni, haluan olla sinuakin rohkaisemassa ”ottamaan uusia askeleita” palveluun ja lähimmäisen kohtaamiseen uudella tavalla. Monet pakolaisstatuksen saaneet haluaisivat olla läheisessä yhteistyössä meidän suomalaisten kanssa. He ilahtuvat aidosti keskusteluista sekä vierailuista. He kaipaavat saada ystäviä paikallisista ihmisistä tai myös ystäväperheitä. Näin heidän kotoutumisensa tapahtuu luontevasti ja he oppivat kieltä sekä suomalaista kulttuuria. Hyöty on molemminpuolista. Hyvien tekojen ja ihmisen onnellisuuden välillä on yhteys. Välittömän hyvän olon tunteen lisäksi muiden auttamisella voi lujittaa ystävyyttä. ”Ystävyyttä? - Kyllä kiitos!” Charles Dickens Kiitos ystäväni, että kuljit kanssani tämän kerronnan matkan ja jaoit kokemukseni. Tehkäämme yhdessä edelleen iloisin mielin palvelevaa Lions-työtä! Savonlinna 8.1.2017 LC Savonlinna/Linnatar Tuula Rasimus
25
Raksystems palvelee paikallisesti sekä kautta maan! Asiantuntijapalvelut taloyhtiöille • Kuntoarviot ja -tutkimukset • Kosteuskartoitukset • Rakennesuunnittelu
• Valvonta • Energiapalvelut • Sisäilmatutkimukset
Luotettavuutta asuntokauppaan • Kuntotarkastukset • Raksystems Kauppaturva • Kosteuskartoitukset
• Kuntotutkimukset • Pinta-alamittaukset
Tutustu ja tilaa meidät avuksesi!
p. 030 670 5500
Raksystems Insinööritoimisto Oy asiakaspalvelu@raksystems.fi | www.raksystems.fi Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min (alv. 24 %).
www.raksystems.fi | Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa | Y-tunnus 0905045-0
26
Fukuokan matka Kansainvälisen lionskokouksen isännyyden oli saanut Japani, joka oli valinnut pitopaikaksi Kyushun saarella sijaitsevan Fukuokan kaupungin. Matkavalmistelut teimme pienen jännityksen vallassa, koska käyntimme tulisi olemaan ensimmäinen nousevan auringon maassa. Ennakkotietomme maasta perustuivat pitkälle tiedotusvälineistä saatuun kuvaan, joka muuttui melkoisesti maassa oleskelun aikana. Kurssimme oli jakautunut useaksi eri ryhmäksi menomatkan aikataulujen suhteen. Suurin osa lensi Finnairin suoralla lennolla Helsingistä Fukuokaan, mutta meidän matka suuntasi ensin Helsingistä Lontooseen ja sieltä yhdellä lennolla Tokioon, josta jatkoimme vielä vajaan kahden tunnin lennolla Fukuokaan. Perillä kohtasimme meille suomalaisille käsittämättömän japanilaisen kohteliaisuuden, jota saimme kokea kaikkialla minne menimme. Välillä se tuntui kiusalliselta ja monta
Kuvernöörin pöydässä.
Marssin jälkeen ryhmäkuvassa.
kertaa teki mieli sanoa, että en minä ansaitse tällaista kohtelua. Kahden viikon oleskelun aikana huomasimme kuitenkin, että käytös alkoi tarttua myös jäyhään suomalaiseen ja loppuaikoina se tuntui jo ihan mukavalta ja sujui itseltäkin kohtalaisesti. Seura teki kaltaisekseen. Japanilaisen kulttuurin yksi ominaispiirre on äärimmäinen siisteys. Tuo ominaisuus on varmasti yksi ehto kansan selviytymiseen niin ahtaissa oloissa. Japanihan on pintaalaltaan vain hiukan suurempi kuin Suomi ja lisäksi sen pinta-alasta yli 75 % on asutukseen sopimatonta vuoristoa. Kun tuohon kaavaan sijoitetaan lähes 130 miljoonaa ihmistä, on ymmärrettävää, että selviytyminen edellyttää tiukkaa kurinalaisuutta. Asukastiheys onkin maailman suurin. Pelkästään Tokiossa ja sen ympäristössä asuu yli 30 miljoonaa asukasta. Fukuokassa majoitumme kaupungin keskustaan neljän tähden Nikko hotelliin, jonka henkilökun-
ta otti meidät ystävällisesti vastaan. Alkuinfoon kuului mm. kuinka toimia jos alueelle iskee maanjäristys. Oleellista oli tietää ja löytää huoneessa oleva taskulamppu, koska ensimmäisenä järistyksen alkaessa katkeaa sähköt. Pari ensimmäistä päivää meni aikaerosta totutteluun, minkä lisäksi piti tottua lähes kolmenkymmen asteen lämpöön ja ilmankosteuteen, joka lähenteli 90 %. Sadekausi oli näet alkanut pari viikkoa ennen meidän saapumista saarelle ja vettä tulikin tasaisesti lähes joka päivä. Kun ryhmämme oli kokonaan kasassa, kysyimme hotellista sellaista tilaa, jossa voisimme harjoitella yhteislaulua, jonka olimme jo kotimaassa päättäneet esittää yhteisessä skandinaavisessa illassa. Yllättäen meille tarjottiin hotellin yhteydessä olevaa kirkkoa, joka sijaitsi kadun vastapuolella. Lauluharjoituksemme jälkeen saimme kokea ehkä matkan suurimman yllätyksen kun kirkon suntio
pyysi meitä vielä istumaan hetkeksi ja kertoi kanttorin haluavan soittaa meille yhden musiikkiesityksen. Kun urkuparvelta alkoi soida Sibeliuksen Finlandia hymni, ei kirkkosalissa ollut yhtään kuivaa silmää. Saimme seurata urkurin esitystä kirkon etuosassa olevalta suurelta tvruudulta. Esityksen kruunasi se, että urkuri lauloi kappaleen suomen kielellä! Kokouksen koulutusosio käsitti usean päivän tiiviin opiskelun luokkatilassa, jossa kurssimme piti olla aamuisin klo. 8. Kokouspaikkana oli Fukuoka Convention Center, joka sijaitsi meren rannalla noin kahden kilometrin päässä hotellistamme. Varsinainen suuri tapahtumanäyttämö, jossa suuret tilaisuudet tapahtuivat, oli Fukuoka Dome baseballstadion. Kaupungin ylpeys on heidän oma joukkue, Fukuoka SoftBank Hawks, jonka pelipaikalle kerrottiin mahtuvan yli 50 000 katsojaa. Yksi hallin erikoisuuksista on sen avattava katto, joka avataan lähinnä silloin kun kotijoukkue voittaa pelin. Syntyneestä aukosta ammutaan ulos ilotulitteita voiton kunniaksi. Tilaisuuksien ajaksi areenan tekonurmi oli peitetty pressuilla ja sille oli tuotu kymmeniä tuhansia tuoleja, joille kaikki yli 30 000 kutsuvierasta istutettiin. Tuolla areenalla saimme kokea kaikki suuret spektaakkelit, kuten kansainvälisen shown, kansainvälisten johtajien nimitykset, lippuseremonian ja lopuk-
VDG hyvässä seurassa.
si kansainvälisen presidentin nimityksen ja myöskin uusien piirikuvernöörien nimityksen. Yksi matkamme mieluisimmista muistoista on kansainvälinen paraatimarssi halki Fukuokan. Sääennuste marssin ajaksi oli pelottava, sillä se lupasi tihkusadetta. Ennuste ei kuitenkaan toteutunut, vaan saimme kävellä kuivana koko matkan. Arvosteluraati antoi arvosanan kullekin marssiryhmälle ja me skandinaavit voitimme jaetun ensimmäisen palkinnon indonesialaisten kanssa. Varsinaisen kokouksen jälkeen olimme varanneet neljä päivää vapaata, jona aikana tutustuimme Tokioon. Tuolle retkelle osallistui ryhmästämme myös muutamia muita piirikuvernööripareja. Matkustustavaksi valitsimme luotijunan, jonka hirmuinen nopeus tuntui ja näkyi vain kännykän gps-laitteessa. Parhaimmillaan juna porhalsi 302 km/h. Siitä huolimatta matka Fukuokasta Tokioon kesti lähes viisi tuntia, jona aikana saimme ihailla ohi kiitäviä kyliä riisipeltoineen ja puutarhoineen. Tokiossa ohjelmamme oli hyvin vapaata ja tutustuimme kaupunkiin turisteille tarkoitetuilla näköalabusseilla. Oppaana meillä oli K-piirin PDG Pirjon poika, joka oli asunut Japanissa jo useita vuosia ja jonka vaimokin on
japanilainen. Lyhyen aikataulun vuoksi paikallisen oppaan saaminen kierroksille oli välttämätöntä, koska omatoimisesti harhailemalla miljoonakaupungissa parhaat paikat jäisi näkemättä. Tokion reissulla pääsimme vasta oikeasti tutustumaan japanilaisen keittiön herkkuihin, joihin kuului tiuetenkin pakollinen sushiateria. Myös ns. grillipöytä oli kokemuksen arvoinen, sillä siinä jokainen sai grillata omat syötävät juuri sellaisiksi kuin itse halusi. Kotiinpaluu sujui ilman kommelluksia samaa tietä, eli Lontoon kautta. Yli yhdentoista tunnin lento koettelee muutakin kuin istumalihaksia. Uutiset kertoi jonkun hässäkän olleen juuri siihen aikaa Heathrow’n kentällä, mutta ei se missään näkynyt. Hiukan kummalliselta kyllä tuntui se kun kentällä poliisipartiot partioi sarjatuliaseet kädessä sormi liipasimella koko ajan. Kansainvälisen kokouksen anti oli runsas. Nimityksen lisäksi siitä jäi hyviä muistoja ja uusia ystäviä. Matkakohteena Japani on ehdottomasti tulevissa suunnitelmissa, sillä se kulttuuri koukuttaa siisteydellään ja järjestyksellään. Jokohan Tokion olympialaisiin 2020?
Piirikuvernööripari Leo ja Merja Ryynänen LC Juuka
Merja opaalla.
27
Dramassa rakkaus lukitaan B
ukarestin Europa Forumissa nuorisovaihtajien kokouksessa v. 2007 tapasin ensimmäisen kerran kreikkalaisen Vaflamouriksen pariskunnan Angelan ja Vassiliksen. Juhani oli pariskunnan tavannut jo vuotta aiemmin Bournemouthissa samoissa merkeissä. Bukarestin jälkeen tiemme ovat usein kohdanneet milloin Europa Forumissa milloin kansainvälisessä vuosikokouksessa. Viimeksi näin tapahtui Honolulussa 2015. Vierailukutsu heidän luokseen Dramaan, heidän kotikaupunkiinsa, on ollut voimassa koko ajan.
V
iime vuoden huhtikuussa pääsimme vihdoin matkaan kohti Ateenaa, josta vuokrasimme auton ja ajelimme Marathonin kylään tukikohtaamme Golden Coastille. Tuohon n. 40 kilometrin matkaan kului monta tuntia. Paikka oli vaikeasti löydettävissä navigaattorista huolimatta! Parin päivän lomailun jälkeen suuntasimme takaisin Ateenan lentokentälle, jonne pääsy olikin helpommin sanottu kuin tehty. Moottoritie oli suljettu kolarin vuoksi ja liikenne ohjattiin pikkuteille. Nipin napin selvisimme lennolle Thessalonikiin, josta ajelimme määränpäähämme Dramaan lähelle Bulgarian rajaa ystäviemme luokse. He asuvat kauniissa, isossa talossa keskustan ulkopuolella. Pihapiirissä on mm. kasvihuone ja runsaasti viiniköynnöksiä, joiden antimista pankkiiritoimesta eläkkeelle jäänyt Vassilis valmistaa satoja pulloja punaviiniä ja tsipouroa (viinin jätteistä tislattu väkevä, ouzon makuinen juoma) omaan ja ystävien käyttöön. Koti on täynnä matkamuistoja ja kupari- ja puutöitä, jotka taitava isäntä on itse valmistanut.
D
ramassa on lähes 60 000 asukasta. Ahtaassa keskustassa ei pysäköintikielloista näytetty välitettävän. Jokaiseen vapaaseen koloon oli auto tukittu eikä virhemaksuja kukaan kirjoittanut! Vieraanvaraisten ystäviemme kanssa saimme tutustua lähiseudun nähtävyyksiin. Kaupungin keskustan kaunis puisto, kirkko, tippukiviluola, muinaisen kaupungin rauniot ja lähikaupungit tulivat tutuiksi. Noin 20 kilometrin päässä keskustasta oleva muinainen kaupunki Filippi on lisätty Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2016. Aggitisin jokiluola tippukivineen mykisti. Valittavasti siellä ei saanut ottaa kuvia. Yllätykseksemme lähimaaseudulla oli useita viinitiloja, joista yhteen pääsimme tutustumaan omistajaperheen Ranskassa viininviljelyä opiskelleen pojan opastuksella. Oikeaoppiset viininmaistajaiset kruunasivat vierailun.
Y
ksi ilta oli varattu vietettäväksi paikallisen klubin jäsenten kanssa. On aina yhtä ihanaa huomata se tuttuus ja yhteenkuuluvaisuus kohdattaessa leijonia, olivatpa he mistä maailman kolkasta tahansa. Niinpä istuimme iltaa muutaman pariskunnan kanssa ravintolassa, jossa pidetään keväällä 2017 Kreikan leijonien kansallinen vuosikokous. Järjestelyt olivat jo hyvässä vauhdissa. Yksi paikallisista leijonista on eläkkeellä oleva polii-
si. Hän oli nuorena miehenä Rhodoksella virassa ollessa ”tutustunut” suomalaisiin nuoriin miehiin ja oppinut yhden lauseen suomea. ”Ei tippa tapa”!
J
utellessa kreikkalaisten leijonien kanssa tuli taas esille sama ihmettely. Miten Suomessa voi olla niin paljon leijonia väkilukuun suhteutettuna? Kreikassa Kypros mukaan lukien on n. 12 miljoonaa asukasta. Moninkertaispiirissä on kaksi piiriä, joissa on yhteensä 88 klubia, Kreikassa 62 ja Kyproksella 26. Yhteensä leijonia on tällä hetkellä n. 2100. Edistyksellisesti naisia on heistä 56 %.
tävät pääsiäistä eri aikaan, Rakkaus lukitaan. joten me saimme viettää pitkäperjantain toiseen kertaan. Pääsiäinen on tärkein kirkollinen juhla Kreikassa. Silloin päättyy paaston aika ja lihaa voi syödä. Eksyimme kiirastorstaina pakollisen Akropoliin tutustumisen jälkeen kauppahalliin Ateenassa. Hallissa oli satoja metrejä käytäviä, joiden varrella riippui varmasti tuhansia lampaiden ruhoja ja pöydät olivat täynnä sisäelimiä. Uskomaton näky! Hiipi mieleen, että saavatkohan kauppiaat kaikki myytyä.
P
itkäperjantai 28.4. oli viimeinen kokonainen lomapäivämme kuljeskella rauhaisen Marathonin maisemissa. Piipahdimme kirkossa, joka oli luonnollisesti aivan täynnä. Marathonin juoksumuseo oli todella mielenkiintoinen paikka. Tärkeänä kirkollisena juhlaDraman iloiset leijonat. päivänä olimme ainoat Turisteja riitti Akropoliille. vierailijat japanilaisen vanhan herran kanssa. Siinä Viinitilan opaste. jutustella hän ohjasi meidät vitriinin luokse, jossa oli valokuvia ja esineitä Ateenan vuoden 2004 olympialaisista. Ja kas kummaa keskellä vitriiniä olevassa kuvassa poseerasi japanilaisemme. Hän oli siis ollut tärkeässä roolissa olympialaisten järjestelyisC Drama on sekaklubi, joka on perustettu 1961. sä. Museon pihalla on olympialisiin osallistuvien maiden Jäseniä on tällä hetkellä 23. Monet heistä ovat pa- liput rivissä. Suomen lippu oli tietysti rivissä mukana. riskuntia. Klubi toimii todella aktiivisesti. Tuntui, että Museossa oli myös kartta Helsingin olympialaisten maystävämmekin olivat koko ajan jotakin apua antamassa. ratonin reitistä samoin kuin jokaisesta muustakin olymKuten tiedämme, Kreikka kamppailee vaikean pakolais- piamaratonista ja kuvat voittajista. Kaikista olympialaitulvan kanssa. Kaupungin laidalla sijaitseva pakolaisten sista oli oma vitriininsä, jossa oli olympiasoihtu, muistovastaanottokeskus on heidän sydäntään lähellä. Varsinkin esineistä, mitaleita, valokuvia jne. Museossa oli muidenlapsiperheitä autetaan kaikin mahdollisin tavoin. Klubin kin maratonien voittajien kuvia, palkintoja, piikkareita ja useimmat aktiviteetit kohdistuvatkin lapsiin ja nuoriin. kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää. Saimme tutustua vierailun aikana niistä moniin. He ovat mm. rakentaneet lastentarhan, kustantaneet apuvälineitä uluneen sanonnan mukaan kaikki hyvä päättyy vammaisille lapsille, ostaneet kolme näköseulontalaitetaikanaan. Niin tämäkin reissu. Vappuaattona lenta, joilla on tutkittu 1450 2-5-vuotiaan lapsen näkö las- simme Helsinkiin ja ajelimme illaksi kotiin sopivasti vaptentarhassa. Kaupungin kirjastossa klubilla on myös oma pua vastaanottamaan. kirjakaappi, johon he keräävät kirjoja, joita kaupunkilaiTätä kirjoittaessani seuraava pitempi reissu on lähelset voivat vapaasti ottaa itselleen. Nuorisovaihtoon klu- lä. Matkan tarkoitus on mennä tapaamaan rakasta, pienbi osallistu säännöllisesti. Monta suomalaista nuorta on tä pojanpoikaani Tampaan Floridaan. Eiköhän jälleen joollut Vassiliksen ja Angelan kodissa kesävaihdossa. Jou- honkin paikalliseen lionsklubiinkin päästä tutustumaan. lukuussa yhteisesti kaupungin kanssa järjestetään ”Unel- Kovasti on aikatauluun sopivaa klubikokousta etsitty! mamaa” kaupungin keskuspuistossa. Leijonilla on siellä En osaa sanoa, kuinka monesta maasta olemme leijoerilaisia myyntikojuja ja he myyvät lukkoja rakkaussydä- nia matkoillamme tavanneet. Ovatpa he olleet idästä, miin, jotka he ovat itse valmistaneet. Kaupunki on an- lännestä, etelästä tai pohjoisesta, aina he ovat tuntuneet tanut paikan ja luvan sydänten pystyttämiseen keskustan läheisiltä ystäviltä suuristakin kulttuurieroista huolimatpuistoon. Myyntituloilla ostetaan mm. ruokaa vähävarai- ta. Toivon, että teistä mahdollisimman monelle olisi haselle kaupunkilaiselle. Meidänkin rakkaus on sinne lukit- lua ja uskallusta lähteä Europa Forumeihin, kansainvälitu ja avain heitetty veteen toiveiden kera! siin vuosikokouksiin ja muihin leijonatapaamisiin omien resurssien puitteissa. Maailmakuva avartuu kummasti! aikein mielin muutaman päivän vierailun jälkeen Antoisia leijonakohtaamisia ja kaikkea hyvää teille juhjätimme jäähyväiset ja suuntasimme auton keu- lavuodelle 2017! lan kohti Thessalonikia, josta lensimme takaisin AteenaDC Tuula Rantaeskola ja PDG Juhani Kautonen an ja lomapaikkaamme Marathonille. Kreikkalaiset viet-
L
K
H
28
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Kiteesali
Sivistys- ja kul uurikeskus Ilmarinen Koulutie 3, Kitee Kiteesali on 277-paikkainen monitoimisali joka sopii konsertteihin, teatteriesityksiin, juhliin ja kokouksiin. Tiedustelut ja varaukset: +35840 105 1162 seppo.savolainen@kitee.fi www.kitee.fi/kulttuuripalvelut
Vastuu on meidän vihkosia luovutettiin Rantakylän koulun kolmasluokkalaisille. Kuvan aikuiset oikealta: Terho Kettunen, Kauko Rajasuo, Päivi Mustonen, Maria Westman, Petteri Arminen.
Aktiviteettimme Lions Quest Lasten ja nuorten ongelmat, tämän päivän yhteiskunnassa tunnetaan ja niistä keskustellaan monissa yhteyksissä. Yhteiskunnassamme on paljon eriarvoisuutta, joka valitettavasti aiheuttaa heikompiosaisten pahaa oloa ja syrjäytymistä. Tiedämme, miten ikäviä seurauksiin ne johtavat. Toivottavasti, monet viimeaikaiset järkyttävät uutiset pysäyttävät meidät ajattelemaan, mitä itse kukin voisimme asian korjaamiseksi tehdä. Kodin merkitys korostuu entisestään, kun tiedämme, että tämän päivän vanhemmilla on kasvava vastuu, lasten ja nuorten ohjaamisessa, terveelliselle kasvupohjalle. Vanhemmat ja opettajat ovat vaikean
tehtävän edessä ja siksi juuri he tarvitsevat meidän kaikkien tukea. Me lionit haluamme osallistua omalta osaltamme kasvatustalkoisiin. Siihen meillä on olemassa hyvä apuohjelma LIONS QUEST. Se on koulutus- ja kasvatusohjelma, jonka tehtävänä on auttaa lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan ja opettajiaan. Netin käyttöön opastava ohjema VASTUU ON MEIDÄN, ohjaa lapsia, opettajien ja vanhempien avulla turvalliseen nettimaailmaan. LC Joensuu/Pielisjoki, on jakanut vihkosta useana vuotena 3. luokkalaisille. Tänä vuonna klubin presidentti, Terho Kettunen kävi yhdessä lionsquestvastaavan Kauko Rajasuon
kanssa, viemässä 70 opetusvihkosta Rantakylän koulun 3.luokkalaisille ja heidän opettajilleen. Tilaisuus oli hieno hetki meille kaikille. Samassa yhteydessä mainostimme opettajille tarkoitettua LIONS QUEST -koulutusohjelmaa. Klubimme oli varannut koulutusmäärärahan kahdelle opettajalle. Meille ilmoittautuikin vielä yksi opettaja lisää, niin päätimme kustantaa hänellekin tämän hienon kasvatus - ja opetusohjelman. Näin klubimme panostaa voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. On tosi hienoa olla tässä työssä mukana. Lions Quest - vastaava, Kauko Rajasuo
Teemoilla mielenkiintoa klubi-iltoihin
Vaara-Karjala
Polttopuun valmistus ja myynti Seppo Kettunen Mäkeläntie 3, 83940 Nunnanlahti p. 044 262 7889
www.pilketys.fi
LC Tuupovaaran 53. toimintakausi on saanut mukavaa lisäväriä, kun klubipresidentti Jari Horttanaisen johdolla on kauden klubi-iltoihin panostettu jollakin erikoisteemalla. Jo kauden avaus osoittautui erittäin onnistuneeksi, sillä ilta tarjosi entisellä Koveron koululla paitsi maistuvaa sienikeittoa kukkosineen mutta erityisesti illan isännän, sotakamreeri Rauno Suhosen lennokkaan tarinoinnin koulun ja Koveron kylän historiasta, erityisesti sota-aikojen vaiheista. Sitten lähdettiin autoilla Hömmönkankaalle, jossa kuultiin ja nähtiin lisää sotahistoriaa. Illan huipentumana päästiin vierailemaan Lankilan talolla, jonka hienoa historiaa ja esineistöä omistaja Rauno Suhonen värikkäästi esitteli. Lokakuun vuosikokouksen yhteydessä klubin oma lion Jouko Ahti kertoi ensimmäisen kirjansa ”Sudentappajan synty” kirjoitusvaiheita ja olipa mukana näytekappaleet juuri kauppoihin ilmestyneestä toisesta kirjasta Rajasusi. Marraskuussa klubilaisia koeteltiin lion Taisto Kitusen kiperällä visailulla ja lisää on tiedossa kauden kuluessa. Pikkujoulujen yhteydessä syvennettiin olut-
tietoutta tastingin muodossa asiantuntijan johdolla. Joulukuun klubi-illan teemana oli valokuvaus, jota kirjaimellisesti ”valotti” klubin varapresidentti Raimo Kilpiä, jonka taustana on mm. valokuvausliikkeen pitäminen puolisonsa Mikin kanssa. Kevätkauden käynnisti klubin oma liossökömestaruuskisa, jossa past presidentti Jarno Meriläinen korjasi potin ja tammikuun klubi-illassa lion Antti Ryynänen kertoi postimerkeistä ja esitteli omaa kokoelmaansa. LC Tuupovaaran aktiviteettirinta-
malla on ehditty myös monenlaista touhuta. Ohjelmassa on ollut mm. koululaisista varoittavien kylttien pystytys elokuussa, maantienvarsien viehkoitukset, itsenäisyyspäivän palveluaktiviteetti, joulumyyjäiset, nuorisoarvat, joulukortit sekä luonnollisesti Punainen Sulka, johon kauden varainhankintatulot pääasiassa ohjataan. Lisäviritystä tekemiseen on tullut liiton vuosikokouksen valmistelujen myötä, jossa klubi on yhtenä järjestäjäklubina. Pekka K. Vatanen, PDG tiedotussihteeri
Presidentti Jari Horttanainen (oik) kiittelemässä Lankilan talon isäntää, sotakamreeri Rauno Suhosta huippukiinnostavasta esittelystä.
29
Kuvassa vasemmalla edessä P-K:n Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Jorma Mikkonen vierellään Erkki Hartikainen.
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Joensuu/Carelianin lahjoitus sotiemme veteraaneille Kuva ylhäällä oikealla: Presidentti Juha-Pekka Vatanen (vasemmalla edessä) ja sihteeri Jorma Partio (vasemmalla takana) kävivät 5.12.2016 luovuttamassa 1.200 euroa Joensuun Sotaveteraaniyhdistykselle käytettäväksi sotiemme veteraanien, puolisoiden ja leskien kuntoutukseen. Luovutus tapahtui juhlallisesti Marskin kuvan edessä itsenäisyyspäivän aattona. Oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Paavo Saviaro ja tuleva puheenjohtaja Pentti Martikainen.
HaTTu projektilla PuSu –varoja nuorille Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry (NuTu ry) on valmistellut lasten ja nuorten harrastetoiminnan tukemiseen suunnattua HaTTu – toimintaa. Savonlinnan seudun klubit lähtivät mukaan projektiin marraskuussa 2015, kun alueen klubien jäsenistä koottu porukka alkoi miettiä miten Punaisen Sulan keräystä voitaisiin hyödyntää parhaiten paikkakunnan nuorisotoiminnan tukemiseen. Mukana tässä vaiheessa olivat klubit Savonlinna, Savonlinna/Eerikki, Savonlinna/ Linnatar ja Savonlinna/Sääminki. Projektiin saatiin yhteinen tavoite ja yhteisiä keräystapahtumia, joilla Punaisen Sulan ja leijonien yhteistyötä voitiin tiivistää, kertoili projektia vetävä lion Jyrki Koikkalainen LC Savonlinna/Eerikistä. Harrastukset maksavat tänä päivänä paljon. HaTTu- toiminnan tarkoituksena on tukea vähävaraisten perheiden 7-17 vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa taloudellisesti, toiminnallisesti ja välineellisesti. Monesti lapsi tai nuori ei voi aloittaa harrastusta tai joutuu lopettamaan sen perheen vähävaraisuuden takia. Projektin varoin on tarkoitus tukea lapsia ja nuoria esimerkiksi harrasteseteleillä, jolla harrastuksen aloittaminen tai jatkaminen on mahdollista. Toiminnan kautta on mahdollisuus lainata välineistöä mm. musiikkiin ja liikuntaan. Tukitoimintaan liittyy myös harrastusvälineiden kierrätyspiste, josta voi vaihtaa harrastusvälineitä tai tehdä edullisia ostoksia. Toimintaa on tarkoitus myös tukea osallistumalla tapahtumiin ja kampanjoihin, jotka tukevat harrastuksen aloittamista. Sopimuksen mukaan alueen klubit ovat lupautuneet osoittamaan Punaisen Sulan keräysvarat tähän tarkoitukseen. Talven ja kevään kuluessa nähdään miten tässä onnistumme. Rahaa kerätään myös testamenttiosoituksin tai lahjoituksin sekä käytetty-
jen harrastevälineiden myynnillä. Verkossa projektista löytyy tietoa osoitteesta www.nutu.fi/hattu Ari Lybeck Lions Club Savonlinna/Sääminki
Se aito ja alkuperäinen...
...LOMMOLUURI.FI
30
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Enontie 20, 81200 Eno puh. 040 709 2300 www.vinni.fi
Suomustettu ja fileoitu ahven pyöräytettynä ruiskorppujauhoissa tekee kalapäivällisestä juhlavan. Kuva: Leila Lybeck
Leijonamielellä kalassa ja metsällä Liityin leijoniin kymmenen vuotta sitten. Sitä asiaa en ole katunut hetkeäkään. Tosin rahaa on palanut ja kilometrejä tullut. Koen kuitenkin olevani hieman aktiivisempi leijona, kun monet keskimäärin. Tuo aktiivisuus on hieman haitannut jopa ansiotyöni tekoa. Kuitenkin opetus- ja kasvatustehtäväni Itä-Savon koulutuskuntayhtymässä olen hoitanut moitteitta. Hyvä niin, mutta olen voinut antaa korteni kekoon myös yhteisen hyvän puolesta. Ainakin tunne on sellainen ja silloinhan hyväntekeväisyysprojektini on onnistunut. Olen saanut hyvän mielen, uusia ystäviä ja tuttavia sekä erittäin mukavaa ja antoisaa sisältöä elämääni. Oikealle työlle, myös leijonatyölle vastapainoa antavat muut harrastukseni. Olen aina tykännyt liikkua ja kuntoilla, joskus vähän jopa kilpailumielessäkin. Vielä nytkin se tauti välillä iskee. Kun lenkkeilyssä pääsee hyvään alkuun, siitä on vaikea irtaantua. Vanhemmiten vain on valittava kuntoilulaji sen mukaan mitä ”raajat kestää”. Hiihto, sauvakävely, pyöräily tai jopa ”sauvojen ulkoiluttaminen” vaimon kanssa ovat nykyisin hyviä vaihtoehtoja. Kunnon kohennuksen ohella pitää harrastaa muutakin. Voi vapauttaa aivot vaikkapa kalastuksen tai metsästyksen pariin. Siellä ei kiire ole koskaan. Kun onkeen pujottaa elävän madon ja laskee pilkin järveen, rasittuu lähinnä oikea ranne. Sen liike tosin on oltava tarkka ja oikein. Silloin iskee iso kala. Samalla voi miettiä miten saisin onkeeni tarttumaan uuden leijonan. Uusi jäsen varmasti tarttuisi onkeeni, jos se tietäisi miten mukavaa tämä homma on. Viimeaikoina tässä mielessä syönti on ollut heikohkoa. Joskus tulee mieleeni millä verkoilla tai uistimilla kalastas, jotta näin mukavan harrastuksen pariin saisin kunnon joukon ihmisiä. Ainakin verkkojen pitäisi olla hyvin ohutlankaisia ja sopivan silmäkoon omaavia. Ehkä ”viisvitonen olis” paras, jolla hyviä siikasaaliitakin aina joskus tullee. No virvelillä voi vieheen heittää juuri sopivaan poukamaan. Vaihtaa vain uistinta kelin mukaan ja katsoa minkä näköinen ranta tai karikko on. Pidän haukirannoilla tosin useimmiten takuuvarmoja räsäsiä. Leijonakalastuksessa saaliita tulee ehkä paremmin pienillä uistimilla, jos ylipäätään tulee. Kannattaa kertoa ettei tämä niin vakavaa ole, eikä tästä kannata haukata kerralla liian suurta uistinta kurkkuunsa. Aika sitten näyttää, jos harrastus tuntuu mukavalta, uusi käsipari on löytynyt avustusjärjestöön. Olen aina tykännyt olla luonnossa, useimmiten mökillämme Kerimäen Suurijärvellä. Puhtaat kalavedet, hyvät kala-, marja- ja sienisaaliit, mukava maisema ja kaupungin häly pois mielestä. ”Mitäs sitä sen enempee
tämän ikäne mies ennee kaipookaa”. Sitä olen miettinyt, ”miten sais nää näin hyvät ja puhtaat veet siirrettyy tuleville poloville”. Kyllähän ne saadaan, ainakin täytyy yrittää. Sen eteen täytyy vaan puuhata kaikenmoista. Niitetään vaikkapa rehevöityneitä rantoja, teho kalastetaan roskakalaa ja istutetaan sopivaa arvokalaa tilalle.
Mökkijärveemme on istutettu siikaa, sen pitäisi olla lähes kilon painoinen viiden vuoden päästä istutuksesta. Sellainen kalahan on parhaimmillaan graavikalaksi, ainakin minun mielestäni. Heti tuoreeltaan fileeksi, suolaan ja seuraavana päivänä punasipulin ja tillin kanssa purkkiin. No purkkiin tarvitaan rypsiöljy, jotta kala ei hapetu ja vanhene. Voin taata, että siika on tuoreen makuista vielä parin kolmen viikon päästäkin. Suomessa haukea pidetään vähän arvottomana kalana. Parin kilon hauki fileeksi, vuorokausi pakkasessa, sitten suolaan ja samoin purkkiin kun siikakin. Nam, nam, sitäkin laittelee leivän päälle ennen kun halpaa makkaraa. Kyllä toki hauesta saa maittavan haukilaatikonkin. Laitetaan sipuliperuna –patjan päälle filee, maistetaan sopivasti, siihen hieman ruokakermaa ja uuniin niin jo maistuu. Tärkeitä kalankäsittelyssä on tuoreus, siis fileointi heti tuoreeltaan. Jos kalan pakastaa, ensin päälle folio uv-säteilyn estämiseksi, sitten umpiopakettiin tai suoraan pakkaseen. Kala säilyy näin säilöttynä ihan syöntikelpoisena useita kuukausia. Tosin säilykkeiksi laitettuna eli purkitettuna umpioksi vielä pitempään. Nyt kun tässä kiireimmät touhut on tehty ja eläke taitaa alkaa elokuun ensimmäinen päivä, on mukava tehdä harkittuja vapaa-ajan liikkeitä. Tärkeitä on että pitää mielen virkeänä, ystävät tärkeinä ja omasta itsestään hyvää huolta. Silloin kaikki kanssaeläjätkin voivat paremmin. On nimittäin niin, jos itsellä menee huonosti, tuntuu se menevän kavereillakin. Jos taas itsellä menee mukavasti, yleensä muillakin menee mukavasti. Ari Lybeck LC Savonlinna/Sääminki klubin tiedottaja
31
LC Lieksa 60 v ja LC Lieksa/ Brahea 50 v
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
OUTOKUMPU 50- ja 60-vuotisjuhlapäivänä muistettiin sekä sankarivainajia että jo poisnukkuneita lioneja. Lieksan sankarihaudoille lähdössä vas. lionit Tapani Huovinen (LC Lieksa), Aulis Korpelainen (LC Lieksa), IPCC Tuomo Holopainen, Ilkka Pajamo (LC Lieksa/ Brahea), Vesa Kiiskinen (LC Lieksa) ja sinibarettilionit Esko Heikkinen (LC Lieksa) ja Simo Hämäläinen (LC Lieksa/Brahea).
PALVELEVA RAUTAKAUPPA PUU-, RAKENNUS- JA MAATALOUSTARVIKKEET
Kuvat: Jorma Kärki ja Sini Hollström.
LAAJENTUNUT VALIKOIMA Tuotevalikoimasta löydät nyt kaikki materiaalit ja tarvikkeet rakentamiseen ja remontointiin. Kaikki maataloustarvikkeet, rehuista paalaustarvikkeisiin.
Molemmat juhlivat klubit saivat uuden ritarin. PCC Harri Forss lyö ritariksi LC Lieksan pitkäaikaisen jäsenen Esko Lapin, taustalla lady Riitta Lappi. Oikealla vuoroaan odottaa LC Lieksa/ Brahean Matti Hokkanen.
Avoinna ma–pe 8–17 la klo 9–13 Puh. 010 820 1340 Kuopiontie 97 B, 83500 Outokumpu (puhelunhinta 8,21 snt/ puh + kiinteästä verkosta 5,90 snt/ min tai matkaviestinverkosta 16,90 snt/ min)
Ylempi kuva: Molemmat juhlivat klubit saivat uuden ritarin. PCC Harri Forss lyö ritariksi LC Lieksan pitkäaikaisen jäsenen Esko Lapin, taustalla lady Riitta Lappi. Oikealla vuoroaan odottaa LC Lieksa/ Brahean Matti Hokkanen. Alempi: ARS Ritari Matti Hokkanen, LC Lieksa/Brahea. Vasemmalla LC Lieksan 60-vuotishistoriikin koonnut Aulis Korpelainen, ARS Ritari jo vuodesta 2008.
Arpavoittajat Fukuokassa LC-Valtimo lahjoitti klubimme pikkujoulussa joulukuussa 2015 jokaiselle puolisolle yhden arvan. Vaimoni Marjatta oli viimeisenä arvannostovuorossa ja kuinka ollakaan raaputusarvasta paljastui päävoitto, kahden hengen matka Lionsien
Lion Juha Kanervo ja Marjatta Klemetti-Kanervo Fukuokassa.
99. kansainväliseen vuosikokoukseen Japanin Fukuokaan kesäkuussa. Matkaan kuuluivat lennot ja majoitus kymmeneksi päiväksi Dormy Inn hotellissa Hakatassa. Tutustuminen japanilaiseen kulttuuriin oli avartava kokemus. Fukuoka on Kuyshun saaren hallinnollinen keskus, jossa on n. 1,5 miljoonaa asukasta. Kaupunki on rakentunut kahden keskustan, Tenjinin ja Hakatan ympärille. Noin viikon kestänyt kokous näkyi jonkin verran katukuvassa, mutta kuitenkin n. 32 tuhatta ympäri maailmaa paikalle saapunutta leijonaa eivät lisänneet suurkaupungin vilinää merkittävästi. Otimme palkintomatkan enemmän lomailun ja omatoimisen matkailun merkeissä. Vuosikokoustapahtumista otimme osaa Pohjoismaiseen iltaan, seurasimme paraatia ja kävimme kansainvälisessä showssa, joka järjestet-
tiin valtavassa Yahuko Dome areenassa. Samaisella areenalla kävimme myös baseball-ottelussa, jossa kannustimme kotijoukke Fukuoka Soft Bank Hawksit kotivoittoon noin 50 000 fanaattisen katsojan seurassa. Hulppealla areenalla on mm. 5 maailman suurinta videoscreeniä helpottamassa pelin seuraamista, jos pallo ei erotu takalehteriltä. Vietimme aikaa kiertelemällä kaupunkia jalkaisin ja metrolla, matkustelemalla Kyushun saarella luotijunalla, uimalla Japaninmeressä ja lauttamatkalla Nokonoshiman trooppisella saarella ja tietysti lenkkeilemällä ahkerasti. Päällimäisenä Japanista jäi mieleen lähes epätodellinen siisteys kaupungissa, ihmisten ystävällisyys, ahkeruus ja palvelualttius, julkisen liikenteen täsmällisyys sekuntiaikatauluineen ja japanilaisen keittiön herkulliset ruoat. Juha Kanervo
LÄÄKEHUOLLON ASIANTUNTIJA
OUTOKUMMUN APTEEKKI Koulukatu 2, 83500 Outokumpu Puh. 013-555 723, fax 013-561 357 email: outokummun.apteekki@opaasi.fi
32
LEIJONAT SUOSITTELEVAT
Kuvernööriparin klubivierailulla LC Heinäveden klubikokoukseen luovutettiin Matti Kotilaiselle Monarch Chevron -merkki 50 vuoden ansiokkaasta jäsenyydestä. Klubin pitkäaikaisin jäsen 83-vuotias lion Matti Kotilainen liittyi LC Heinäveden jäseneksi vuonna 1966. Kuvassa kuvernööripari Leo ja Merja Ryynänen luovuttavat ansiomerkin Matti Kotilaiselle. (vas. Alpo Heiskanen). Kuvan on ottanut Tapio Luostarinen.
Ja sitten kengät ja laukut pois, tarkastaa veli Reino Mustonen.
Veli Raimo Turunen tarkkana.
Suomi100 Unelmat liikkeelle
Unelmien liikuntapäivä Outokummussa Lions Club Outokumpu järjesti ilmaisen pomppulinnan ja liukumäen outokumpulaisille lapsille ja nuorille. Voi sitä liikunnan riemua ja vauhtia, ikähaitari oli suuri, pienimmätkin pääsivät mukaan. Jalat edellä, pää edellä, sivuttain, kaikki toimi joustavasti. Ohjaajina toimineet leijonat purkivat joskus pahimpia ruuhkia. Iltapäivän sade yritti sotkea tapahtumaa, mutta lapset eivät siitä paljon huolestuneet. Sitkeimmät olivat lopulta
vesimärkiä, mutta riemuissaan. Seuraavana päivänä oli monessa lapsiperheessä varmaan pyykkipäivä. Käyttökertoja oli siinä jatkuvassa vilinässä mahdoton laskea, mutta jos 200 lasta kiersi paikat viisi kertaa päästään noin 1000 käyttökertaan. LC valvojistakin oli mukavaa nähdä lasten liikkuvan juoksujalkaa, hiki päässä ja äänivarat täydessä käytössä, ottaen kuitenkin toiset huomioon.
Vastoilla apua ja hyvää mieltä Leijonien saunavastat kävivät hyvin kaupaksi syksyllä Parikkalan Hämärän kaupan illassa. LC Parikkalan leijonaveljet olivat tehneet tapahtumaan taiten ja perinteiden mukaisesti kuin kokeeksi puolensataa vastaa, jotka suorastaan vietiin käsistä. – Enemmänkin olisi mennyt eikä kukaan ole jälkeenpäin tuotteesta valittanut, vastatalkoot ideoinut ja istutuskoivikkonsa tarkoitukseen tarjonnut Eino Uimonen toteaa. Myyntihintakin oli kysynnästä päätelleen kohdallaan, kun vitosella sai vastat molempiin käsiin. Tuotto kohdistettiin Punainen Sulka -keräykseen. Leijonavastat osoittautuivatkin kampanjatuotteita huomattavasti halutummiksi, saihan ostoksella auttamisesta hyvän mielen ja kaupan päälle hyvän olon kotisaunassa. Jos joku jäi ilman tai hyvää vastaa kaipaa, Eino kehottaa tulemaan tulevaan Hämärän kaupan iltaan Parikka-
laan syyskuun puolivälissä. Leijonavastoja on silloin luvassa lisää. Raine Hämäläinen
Vastatalkoiden piällysmiehenä oli idean isä Eino Uimonen. (Kuva: Leena Pajari-Kosonen)
LC Parikkalan presidentti Keijo Kosonen (vas.) ja Kari Lantta virittelivät tuotteita tarjolle. (Kuva: Raine Hämäläinen)
33
Paikkakunnan
parasta palvelua myös verkossa
Olemme lähellä ja läsnä Olemme läsnä arjessasi kaikissa pankkiasioissa ja haluamme tuoda palvelumme lähelle sinua. Suomen suurimpana säästöpankkina palvelemme 36 konttorissa ympäri Suomea. Asiakkaanamme asioit omassa pankissasi siten kuin sinulle parhaiten sopii: kellon ympäri verkossa, sijainnistasi riippumatta mobiilissa ja perinteisesti paikan päällä omassa konttorissasi. Haluamme tarjota paikkakunnan parasta palvelua, olla lähellä ja läsnä.
Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!
Lue lisää osoitteessa
omasp.fi
34
Suomen Lions-liitto/Piiri 107-H
Toimintakertomus 1.7.2015–30.6.2016
KAUDEN TEEMAT
Kansainvälisen presidentin Dr. Jitsuhiro Yamadan teema on Dignity, Harmony, Humanity (Arvokkuus, Sopusointu, Ihmisyys). Kotimainen teema Monta tapaa tehdä hyvää. Oma teemani Kerro – Katsele – Kuuntele – Auta
YHTEENVETO KAUDESTA 2015–2016
Kausi jakaantui selkeästi kolmeen pääpainoalueeseen. Ensimmäinen oli tiedonvälityksen parantamiseen, toinen merkittävä asia oli jäsenkehitys piirimme alueella ja kolmantena piirikuvernöörin klubivierailujen uudelleen organisointi. Erittäin akuutti asia on se, miten saamme liontoimintaamme esille. Siksi valitsin teemani KERRO – KATSELE – KUUNTELE – AUTA. Halusin että kaikki Lionit kertovat ympärillään oleville ei vielä lioneille mitä toimintamme on, mitä teemme ja miksi teemme auttamistyötä. Toimintamme on liiaksi sulkeutunutta. Emmekö uskalla näyttää kuuluvamme yhteen parhaista hyväntekeväisyys järjestöistä? Klubien sisäinen viestintä on myös erittäin suuri asia. Valitettavan monessa klubissa sisäinen viestintä ei toimi, se on iso ongelma. Toimintasuunnitelmassa oli ainakin yhden uuden naisklubin perustaminen piiriimme ja sen me myös teimme. Keski–Karjalaan Kiteelle perustettiin LC Kitee Keisarinna. Klubiin perustajajäseniä oli 24 ja nyt jäsenmäärä on 30. Tässä on hyvä esimerkki siitä mihin toiminnastamme kertominen johtaa. Suurin osa Keisarinnojen jäsenistä ei tiennyt aikaisemmin mitään lionstoiminnasta, mutta hyvä kertominen tehosi. Jäsenten poistuminen klubitoiminnasta oli hieman keskimääräistä pienempää, mutta samanaikaisesti olemassa oleviin klubeihin tuli hieman vähemmän jäseniä, joten jäsenmäärän lisääminen ajateltuun määrään ei onnistunut. Piirin alueellista jäsenmäärää tarkasteltuna Keski-Karjalan alue menestyi uuden klubin myötä parhaiten. Lohkoista III-alueen ja IV-alueen ensimmäiset lohkot olivat parhaat. Kaikesta huolimatta piirimme oli ainoa moninkertaispiiri MD-107:n piiri, joka pääsi jäsentilastossa plussalle (+ 4), kun kaikki muut piirit jäivät miinukselle. Kolmas suuri asia ja kenties eniten keskustelua aikuvernöörin klubivierailujen järki heuttanut oli piiri peräistäminen. Piirimme historiassa ensimmäistä kertaa kuver nöörikolmikko jakoi kohtuullisen tasapuolisesti klubivierailut. 1. VDG Leo Ryynäsellä ja 2. VDG Esa Ruuskasella oli noin 2/3 klubeista ja DG:llä loput lisättynä klubien merkkivuosijuhlilla. Klubien jäseniltä saatu palaute oli positiivinen ja uskoakseni toimintaa tultaneen näin jatkamaan.
Uskoin että klubien sisällä viestintä toimii ja toiminta on avointa, mutta tämän kaltainen toiminta on enemmän poikkeus kuin sääntö. Ällistyttävää miten omahyväisesti monien klubien hallinto pitää tiedot omanaan. Havainnollinen esimerkki tuli Nuorisoarvoista ja DG:n kirjeistä. Monessa klubissa ei kumpaakaan asiaa tuotu jäsenistön tietoisuuteen. Arvat oli palautettu ja tiedotteet todettu aiheettomiksi. Sitten ihmetellään mikä klubin toiminnassa on vialla, kun passiivisuus voittaa mielialaa ja jäsenet eroavat klubista. Kokonaisuudessaan kaudesta jäi erittäin positiivinen kuva. Olen edelleen näkemykseni kannalla, että 107-H -piiri on moninkertaispiiri MD 107:n yksi parhaista – ellei paras piiri. Meillä on puutteita, mut-
ta sitä toiminnan monimuotoisuutta ja aktiivisuutta kadehtivat muut. Minulla oli suuri kunnia saada sellainen piirihallitus ja toimikuntien puheenjohtajat sekä puolisot kauteni toimintaan jotka edesauttoivat menestykseemme. On ollut ilo edustaa kaikkia piirimme lioneita. Arvoisat Lionit ja Puolisot, toivotan menestystä tässä arvokkaassa liontyössä sekä elämässänne. Pidetään itsestämme huolta, että jaksamme pitää huolta toisistamme. KERROTAAN – KATSELLAAN – KUUNNELLAAN JA AUTETAAN! Kyösti Suomalainen, Piirikuvernööri DG 2015–2016
Kansainvälinen Lions nuorisoleiri ”FIND NORTH CARELIA” 1.–11.8.2015 Nurmeksen Hyvärilässä Nurmeksen Hyvärilässä järjestettiin H-piirin kansainvälinen lionsnuorisoleiri 1.-11.8.2015. Leiri nimi oli Find North Carelia. Leirin teemana oli tutustua elämään Pohjois-Karjalassa. Leiri sai hyvät arvosanat leiriläisiltä. Parhaimmat arvosanat saivat leirin yleisjärjestelyt, Hyvärilän henkilökunta ja Juukaan järjestetty retki. Leiriläiset arvostivat leirin maksuttomuutta, puhdasta luontoa ja viileää ilmastoa. Eniten kritiikkiä tuli leirin lyhyydestä. Tutoreista tykättiin ja heidän työpanoksensa oli tärkeää leirin onnistumisessa. Tutoreilla on tärkeä rooli ryhmäytymisessä ja monissa käytännön asioissa. Leirille osallistui 34 nuorta 18 eri maasta. Eniten nuoria oli Italiasta (8) ja toiseksi eniten Japanista (4). Leirin
dynamiikan ja ryhmäytymisen kannalta hieman pulmallista oli se, että samasta maasta (Italia) oli liikaa nuoria. Nuoret pyrittiin hajottamaan sekä sukupuolen että kansallisuuden suhteen eri tutor-ryhmiin, jotta klikkejä ei synny. Leiriohjelmaamme pidettiin hyvänä. Siinä onnistuttiin todella hyvin, ja leiriläisten mukaan Nurmeksen leiri oli erittäin hyvin organisoitu. Nuorten aamuheräämiset ovat vaikeita ja ohjelman aloitusaikojen pitää olla kymmenen paikkeilla. Noin puolet leiriajasta pitää olla vapaata. Leirin ohjelma ei olisi voinut olla yhtään ”vaativampi” eli mentiin aivan äärirajoilla. Erään isäntäperheen äiti sanoi, että ”nämä nuoret alkavat hengittää klo 12 päivällä ja alkavat nauraa klo 22 illalla”. Leirillä tehtiin monenlaista: painettiin nuorten itse suunnittelemat leiripaidat, tehtiin kolme retkeä, pidettiin maaesittelyt, pidettiin leiriolympialaiset, opeteltiin erätaitoja, leikittiin ulkopelejä, pidettiin bändi-ilta, pidettiin karaoke-ilta, Amazing Race -kilpailu ja pidettiin ruokailta. Leiriläiset saivat muistokassit leiriltä, jossa oli mm. painetut leiripyyhkeet, Nurmes-materiaalia ja LC Nurmeksen viirit kuhunkin maahan.
35
Kuvernööriehdokkaat
1. piirikuvernööriehdokas
peitä aikaansaannoksistamme jotka kantavat tulevaisuuteen! Klubivierailuiden aikana olen tuonut esille kummin ja jäsenjohtajan roolia ja tehtävän tärkeyttä klubeissa. Näiden virkailijoiden aktiivinen toiminta klubeissa on erittäin tärkeää ja sitä tulee korostaa, kannustaa ja palkita. Olemme maailman suurin palvelujärjestö, jonka tavoitteena on palvella seuraavan viiden vuoden aikana 200 miljoonaa ihmistä per vuosi. Tämä uskomaton urakka tarvitsee uusia jäseniä ja uusia klubeja, jotta tavoite saadaan toteutettua.
On todettu, että yksi lion vaikuttaa usean kymmenen ihmisen elämään ja heidän auttamiseen ja palvelemiseen. Klubi- ja lionstoiminnan kehittäminen mielenkiintoisemmaksi ja houkuttelevammaksi ovat asioita, joita haluan edelleen kehittää yhteistyössä teidän kanssanne ja toivon saavani teiltä tukea ja hyviä ehdotuksia toiminnan kehittämiseen. Suomi juhlii itsenäisyyden 100-vuotista olemassaoloaan ja Lions-järjestö juhlii perustamisen 100-vuotisjuhlaa ympäri maailmaa ja myös me juhlimme kesäkuussa Joensuussa tätä tapahtumaa yhdessä monien muiden lionien kanssa. Se on varmasti ikimuistoinen tilaisuus, jossa voimme vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia muiden osallistujien kanssa. Haluan puolisoni kanssa toivottaa teille kaikille oikein hyvää alkanutta ja antoisaa lionsvuotta 2017! We Serve ”Me Palvelemme” Esa Ruuskanen
Meillä on tänä vuonna kaksi erittäin hyvää syytä juhlia, iloita ja kunnioittaa edesmenneiden sukupolviemme tuloksellisia saavutuksia, niistä tärkein on Suomen 100-vuotinen itsenäisyys, sillä ilman itsenäisyyttämme tuskin voisimme nyt juhlistaa 100-vuotista lionstaivalta. Vuosien kuluessa lionsklubit ovat tassutelleet tai loikanneet omalla paikkakunnallaan eteensä tulleitten haasteiden yli kunniakkaasti, jakaen apuaan sitä tarvitseville henkilöille, vaalien ja kunnioittaen paikkakunnan perinteitä, säilyttäen näin muistoja myös tuleville sukupolville. Aiemmin meillä oli enemmän aikaa sopeutua ja valmistautua tuleviin muutoksiin, nykyään meiltä vaaditaan kykyä ennakoida mahdolliset muutokset sekä sopeuttaa ne omaan toimintaamme. Tätä ominaisuutta vaaditaan myös lionsklubeilta. Yhteiskuntamme avustustarpeet ja -kohteet eivät ole vähentyneet, niiden ilmenemismuoto on vain muuttunut. Klubien yhteistoiminta erilaisissa aktiviteeteissä tulee korostumaan, koska julkinen sektori tulee edelleenkin tarvitsemaan suuremmassa määrin
kolmannen sektorin auttavaa kättä. Olemme tähän saakka pystyneet vastaamaan meille asetettuihin haasteisiin ja palveluprojekteihin aktiivisien jäseniemme voimin, mutta entä jatkossa? Jäseniemme keski-ikä on huomattavan korkea samalla myös fyysiset voimavaramme ehtyvät, joten palvelevien käsiemme määrä vähenee. Monissa miesklubeissa on havaittu tuo ongelma, he ovat päätyneet muuttamaan klubin yhteisklubiksi, tällöin naisilla on mahdollisuus osallistua lionstoimintaan, samalla myös jäsenistön osallistuminen aktiviteetteihin on lisääntynyt uusien ajatusten ja toimintatapojen myötä. Jokaisella paikkakunnalla tulee olla myös naisilla mahdollisuus osallistua
lionina lionstoimintaan, tilausta varmaan onkin piirissämme uusille naisklubeille; pidetään silmät ja korvat auki. Nuorten mukaan saaminen lionstoimintaan on puhuttanut jo vuosia, useat mukaan lähteneet ovat olleet jäseninä 2-3 vuotta ja sen jälkeen eronneet. Olemmeko epäonnistuneet täyttämään uusien jäsentemme toiveet ja tavoitteet, olemmeko unohtaneet kertoa heille määrätyt lionsvelvoitteet? Annetaan jatkossa nuoremmille tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä lionsmaailmaan heidän omilla ehdoillaan, arvostetaan, tuetaan ja kannustetaan heitä kuten meitäkin on opastettu. Ainoastaan yhteistyöllä voimme saavuttaa tavoitteemme myös seuraavan sadan vuoden aikana. Klubien toimintaa on pyritty helpottamaan toteuttamalla jäsenrekisteri MyLCI, tällöin klubisihteerin tarvitsee vain kerran kuukaudessa käydä kirjaamassa/kuittaamassa jäsenosio sekä viedä kuukauden klubitapahtumat tiedostoon. Klubien virkailijoita valmennetaan rekisterin käyttöön virkailijavalmennustilaisuuksissa, näihin tapahtumiin kannattaa osallistua klubin oman toiminnan kehittämiseksi. Nyt on aika juhlistaa sadan vuoden tapahtumia, nautti yhdessä niistä saavutuksista joita lionsaatteemme on saanut aikaan kullakin paikkakunnalla. Juhlallisuuksien aikana voimme myös ideoida ja kehittää uusia tavoitteita tuleville lionspoluillemme.
2. varapiirikuvernööriehdokas
2. varapiirikuvernööriehdokas
LC Parikkala
LC Punkaharju
Olen syntynyt Parikkalassa vuonna 1966, jossa olen asunut pääosan aikuiselämästäni. Lappeenrannassa käydyn peruskoulun ja lukion jälkeen hakeuduin opiskelemaan Helsingin yliopiston Maa- ja metsätieteelliseen tiedekuntaan pääaineena maitotaloustiede. Perheeni perustin ennen kuin sain opintoni päätökseen. Perheeseeni kuuluu vaimo Leena, joka on paikallislehden toimittaja ja kolme poikaa, jotka opiskelevat peruskoulussa, ammattiopistossa ja yliopistossa. Työtehtäviini on kuulunut aina elintarvikkeiden jalostus ja valvontatehtävät. Asetuttuani Parikkalaan perustimme useiden henkilöiden kanssa kasvituotteiden jalostusyrityksen, joka jalosti luomutuotteita. Toiminnan päätyttyä hakeuduin päättämään keskeytyneet opinnot. Olen ammatiltani ympäristöinsinööri ja työnantajani on Imatran kaupunki. Tehtäviini kuuluu elintarvikehuoneistojen, talousvesilaitosten ja tupakan myynnin valvonta pääosin Parikkalan ja Rautjärven alueella. Leijonatyön lisäksi harrastuksiani ovat talvisin hiihto ja kesäisin pienet lenkit. Huonolla ilmalla voi kotona sisällä heilutella kahvakuulia. Hyötyliikuntana on polttopuiden teko. Orkideoiden hoito on jäänyt nyt vähälle. Leijonatoimintaan minut kutsuttiin LC Parikkalan jäseneksi vuonna 2004. Opiskelujeni takia leijonatyö keskeytyi muutamaksi vuodeksi. Olen toiminut klubissani keskeisissä tehtävissä mm. sihteerinä olen ollut kaksi kautta. Lionstehtävistä mieleenpainuvin kokemus on ollut kansainvälisen nuorisovaihto leirikoordinaattorina toimiminen H-piirin Parikkalan leirillä vuonna 2009. Leirillä vierailevista nuorista on osa vielä facebook kavereinani eli voin seurata heidän elämäänsä. Yhteydenpitoni heihin on lähinnä onnittelut syntymäpäivinä. Klubin presidenttinä olin kautena 2011 -2012 ja lohkonpuheenjohtajana 2014 -2015. Lohkonpuheenjohtajuus antoi valmiuksia ja koin tehtäväni haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Leijonatyön kehittäminen edelleen kiinnostaisi kovasti. Kysymys kuuluu kuinka saisimme myös nuoremmat kiinnostumaan leijonatyöstä – kuinka tekisimme leijonatyöstä myös nuoria kiinnostavaa – aikana, jolloin vapaaajan käytöstämme kilpailevat monenlaiset tahot. Klubien toiminnan tulisi olla vaihtelevaa ja mielenkiintoista, tehtävien sellaisia, jotka kiinnostavat monenikäisiä ihmisiä ja tarjoaisivat sopivasti haasteita ja olisivat hyvä syy käyttää vapaa-aikaa juuri leijonatoimintaan. Vaimoni Leena on ollut koko ajan mukana klubimme puolisotoiminnassa ja auttanut minua leijonatehtävissäni. Harrastus on siis yhteinen, olemme saaneet tutustua uusiin ihmisiin ja viettää leijonien kanssa monta mukavaa hetkeä.
Olen syntynyt Säämingissä 1952. Silloinen kotiseutuni liitettiin 1973 Punkaharjun kuntaan, joka taas puolestaan liitettiin 2013 nykyiseen Savonlinnan kaupunkiin eli kotipaikkani on muuttunut kolme kertaa, vaikka olen asunut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta koko ajan kotitilallani Punkaharjulla, nykyisessä Savonlinnassa. Perheeseeni kuuluu kolme tytärtä ja karjalankarhukoira Tuikka, tyttäristä kaksi on opiskelemassa ammattikorkeakoulussa, vanhin Mikkelissä ja nuorempi Lappeenrannassa. Nuorin tytär Kata käy vielä Punkaharjulla ylä-astetta, hänen harrastuksiinsa kuuluvat kilpa-uinti ja ratsastus. Minulla harrastuksina on ollut kesäisin, ajan salliessa, veneily Saimaalla sekä matkailu. Myös sukututkimus on tuonut väriä arjen askareisiin sekä valottanut esi-isiemme elämää vuosisatojen saatossa. Ammattiopintoni olen suorittanut Lappeenrannassa, suorittamalla maatalouden viljelijä linjan ammattitutkinnon, jonka on ollut tarpeellinen koti-
tilamme hoitamisessa. Myöhemmin olen täydentänyt koulutustani useilla ammattiin liittyvillä lyhyt kursseilla. Suomen liitettyä Euroopan unioniin 1995, hankin alkoholin valmistus luvat ja siitä lähtien olen päätyönäni tuottanut juomaksi soveltuvia alkoholi juomia Alkon myymäläketjulle aina 2016 marraskuun loppuun saakka eli jo yli 20 vuoden ajan. Viimeksi olleissa kunnallisvaaleissa asetuin kuntavaaliehdokkaaksi ja tulin valituksi Savonlinnan kaupunginvaltuustoon, josta kahden vuoden jäsenenä oloni jälkeen siirryin kaupunginhallituksen jäseneksi, tämä tehtävä kestää tämän vaalikauden loppuun eli 2017 kevääseen saakka. Valtuustotoiminnan lisäksi olen useiden vuosien ajan ollut Itä-Suomen yliopiston sekä Ammattikorkeakoulun eri kehitysprojektin ohjausryhmän jäsenenä Joensuussa, jossa toimin nytkin erään projektin puheenjohtajana. Lions-toimintaan Punkaharjulle sain kutsun tulla mukaan 2002, jonka jälkeen olen toiminut siellä mm. sihteerinä sekä kaudella 06-07 presidenttinä. Tällä kuluvalla kaudella tulin valituksi klubistani lohkon puheenjohtaja tehtävään. Piirihallituksen kokouksessa sain hoitaakseni myös alueeni puheenjohtajan tehtävät. Olen viimeisten 15 vuoden aikana Punkaharjun klubissa toimiessani huomannut kuinka tärkeää työtä leijonat puolisoineen tekevät mm. kotiseutunsa nuorten sekä vanhusten hyväksi. Tämä kuva on lohkon puheenjohtaja toimiessani vain vahvistunut. Piirikuvernöörimme johtavaa ajatusta lainaten ”Usko hyvän tekemiseen” sekä valtakunnallisen ”Tue nuorta itsenäisyyteen” teeman mukaan on sattuvasti sanottu ja vastaa täysin omaa käsitystäni lionstyöstä. Jos hyväksi katsotte, niin näillä ajatuksilla annan aikani sekä työpanokseni käytettäväksi 2 varapiirikuvernöörin vaativaan tehtävään kaudelle 2017-2018.
VDG Esa Ruuskanen,
LC Savonlinna / Sääminki
Arvoisa leijonaperhe, Lionstoiminnan peruskivi on klubi, jonka muodostavat jäsenet, tyytyväiset, innokkaat ja palveluhaluiset. Kun olen pohdiskellut jäsentilannettamme, niin mieleeni on tullut lukuisia pohdiskelevia kysymyksiä. Mikä on mennyt pieleen, vai onko? Miksi klubeista erotaan? Onko klubitoimintamme riittävän mielenkiintoista ja haastavaa, jotta jäsenet viihtyvät ja ovat innolla mukana? Olemmeko tehneet kaikkemme jäsenten viihtyvyyden eteen? Toimiiko klubeissa tiedotus? Minulla ei valitettavasti ole vastauksia näihin kysymyksiin, mutta uskon ja olen varma, että jos jokainen meistä yksin ja tiimeissä pohtii ja ideoi tätä asiaa, niin ratkaisuja löytyy. Vaatiihan se aikaa, mutta pitkäjänteinen ja ennakkoluuloton innovatiivinen työ palkitaan ja voimme olla yhdessä yl-
1. varapiirikuvernööriehdokas
VDG Pentti Päivinen
LC Joensuu
Ilkka Kosonen
Aate Laukkanen
2. varapiirikuvernööriehdokas
Raimo Timoskainen
LC Kitee Pajari
Olen Raimo Timoskainen LC Kitee Pajarin Lions-klubista. Olen ollut jäsenenä 16 vuotta, sinä aikana olen toiminut lähes kaikissa klubin tehtävissä, ollut myös lohkon puheenjohtajana sekä nuorisoleirin leirikoordinaattorina vuonna 2006, josta palkintona Melvin Jones Fellow jäsenyys. Työurani olen tehnyt sähköasentajana ja viimeiset 26 vuotta sähköurakoitsijana. Harrastuksiini on kuulunut kylätoiminta, kalastus ja erityisesti vetouistelu, matkailu ja tietenkin klubitoiminta. Perheeseen kuuluu
kumppanini Hilkka Pärepalo ja edesmenneen vaimoni kanssa syntyneet kolme lasta. Lapset ovat jo maailmalla ja heillä on yhteensä viisi lasta, kaikki prinsessoja. Annettuani lupauksen lähteä ehdokkaaksi 2.varapiirikuvernöörin tehtävään olen joutunut miettimään lionstoiminnan merkitystä uudelleen. Mitä lionstoiminta on? Mielestäni se on kanssaihmisten auttamista, ympäristöstä ja luonnosta huolehtimista, yhdessä tekemistä, tasa-arvoa ja toisten ihmisten kunnioittamista ja paljon muuta. Mitä Lions toiminta ei ole? Se ei ole itsekkyyttä, oman edun tavoittelua ja taloudellisen hyödyn hankkimista itselle. Klubitoiminnassa jokainen klubi toimii itsenäisesti ja tekee omat päätökset osallistumisestaan ja tekemisistään. Pääasia, että toiminta on mielekästä ja klubeissa viihdytään. On parempi toimia lähiympäristössä kuin ratkaista kaikki maailman ongelmat, vaikka se olisi kuinka kunniakasta. Toivottavasti klubit osallistuvat myös kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Yksi klubin tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia jäsenistön toimintakyvystä ja voinnista. Lupauksenani tulen tekemään voimieni mukaan työtä leijona aatteen hyväksi tunnuksella ”Me palvelemme”. Toivotan menestyksellistä alkanutta vuotta kaikille leijonille ja lukijoille.
36
Maakuntaneuvos lion Pentti Juntunen leijonien osaomistamien rivitalojen edustalla.
LC Juuka omistaa vuokra-asuntoja
Alla olevat vuokratontitkin ostettiin kunnalta Juuan vanhustentaloyhdistyksen synnyinsanat lausuttiin Lions Club Juuka ry:n vuosikokouksessa. Klubiveljet, johtaja Kari Tuhkanen ja kunnanjohtaja Olavi Tiittanen, toivat kokouksessa esiin tarpeen saada vuokra-asuntoja kyliltä keskustaan muuttaville vanhuksille. Klubin tehtyä asiasta päätöksen, ruvettiin yhdistystä puuhaamaan. Perustajajäseniksi tulivat myös viisi muuta toimijaa kukin 1/6-osuudella. Yhdistyksen jäseniä ovat Lionsien lisäksi edelleen Eläkeliiton Juuan yhdistys ry, Juuan Eläk-
keensaajat ry, Juuan evl. seurakunta, Juuan kunta ja Suomen Punaisen Ristin Juuan osasto. Vanhustentaloyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Pentti Juntunen pitää yhdistyksen perustamista rohkeana tekona: – Se osoittaa, että asiaan uskottiin, vaikka jouduttiinkin lähtemään riskipääomalla liikkeelle, hän sanoo. Vaikka vanhustentaloyhdistys on jo yli 40-vuotias, on Juntunen vasta sen neljäs puheenjohtaja. Aiempia olivat Kari Tuhkanen, Paavo Tuononen ja Olavi Tiittanen. Entinen kun-
nanjohtaja Tiittanen ryhtyi puheenjohtajaksi jäätyään eläkkeelle virastaan, ja toimi puheenjohtajana 28 vuotta.
Uudistuotantoa mietitään Juuan kunnanvaltuusto sinetöi joulukuussa maakaupan Juuan Vanhustentaloyhdistyksen kanssa. Kaupan jälkeen kolme taajamassa olevaa tonttia siirtyy yhdistyksen omistukseen. Tonteilla sijaitsevat yhdistyksen omistamat rivitalot, joissa on 104 vuokra-asuntoa. – Ajattelin, että ei voi olla totta, kuinka
paljon tonttivuokria on näiden vuosikymmenten aikana maksettu. Tonttien hinnat jo moneen kertaan, ihmettelee maakuntaneuvos lion Pentti Juntunen Vaikka yhdistyksen omistamien vuokra-asuntojen tekninen ikä ei vielä ole lähelläkään loppua niin Juntusen mukaan olisi aika myös miettiä uustuotantoa. – Nykysuunnittelulla talot ovat toimivampia, tehokkaampia ja taloudellisempia. Uustuotanto on asia, jota yhdistyksessä pitää miettiä. Aija Poikonen/ Vaarojen Sanomat
Lions-toimintaa sata vuotta 2017! Vuosi 2017 on meille leijonille ainutlaatuinen. Saamehan elää historiallista aikaa kahden meille tärkeän asian saavuttaessa 100 vuoden merkkipaalun. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Se on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi, jota vietetään Suomessa koko vuoden ajan. Myös Lionstoiminta täyttää 100 vuotta 2017. Järjestömme perustettiin Melvin Jonesin aloitteesta 7.6.1917. Mottomme on ”We Serve” ja LCI päätti, että juhlimme 100 vuotta pääosin palvelun kautta. Tavoitteeksi asetettiin palvella 100 miljoonaa ihmistä 1.7.2014 – 30.6.2018 välisenä aikana. Nyt on saavutettu jo 127 miljoonaa palveltua. Myöhemmin mukaan tuli jäsenhaastekampanja, sekä perintöprojektit. Kaikki tavoitteita on tähän mennessä hienolla tavalla toteu-
tettu niin Suomessa kuin maailmalla. Mutta muitakin asioita ja tapahtumia on suunniteltu ja toteutetaan vuoden 2017 aikana, niin liiton, piirin kuin klubien tasolla. Punainen Sulka keräys huipentuu kesäkuun loppuun mennessä. Keräyksen tulos on Leijonien lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisytyön hyväksi. 100-vuotishistorianäyttely on esillä kokouspäivien aikana Joensuussa. Näyttely sisältää Lions- toiminnan kansainvälisen sekä kotimaisen historian merkkipaaluja eri vuosikymmeniltä. Näyttely toteutetaan näyttävien tulosteiden ja esineiden muodossa. Näyttelyn materiaaleja voidaan kierrättää ja käyttää eri tilaisuuksissa. Lions juhlapostimerkki on myynnissä suomen Postissa vuoden 2017 ajan.
Hyvän päivän tapahtumaa vietämme Lions-viikolla 8.10.2017 Sibelius talossa Lahdessa. Tilaisuudessa jaetaan Punainen Sulka -kampanjan tuotto valituille järjestöille. Kannustan kaikkia piirejä ja klubeja pitämään omia 100-vuotisjuhlallisuuksia ja tapahtumia. Esimerkiksi aktiviteetit, perintöprojektit, klubien ja piirien vuosijuhlat ja muut tapahtumat antavat mahdollisuuden kertoa toiminnastamme myös suurelle yleisölle. Suomi 100 teemana on ”Yhdessä”. Teeman hengessä tehkäämme yhteistyötä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, päättäjien ja vaikuttajien kanssa. Otetaan tästä ainukertaisesta vuodesta kaikki irti. Näytetään suomalaisille Leijonien palveluvoima ja lähimmäisestä välittäminen. Lopuksi kiitän kaikkia
H-piirin Leijonia tekemästänne mahtavasta palvelutyöstä, sekä osallistumisesta järjestömme asettamiin kampanja tavoitteisiin. Suomen koordinaattorina olen tuntenut suurta ylpeyttä niistä erinomaisista tuloksista, joita olette järjestölle raportoineet. Hyvää ja menestyksellistä juhlavuotta 2017! Heimo Potinkara Suomen Lionstoiminnan 100-vuotisjuhlakoordinaattori
Juhlava tapa kiittää Hyvät klubipresidentit ! Jokaisessa klubissa on ansioituneita jäseniä, joita pitäisi kiittää tehdystä työstä palkitsemalla. Tänä vuonna on varsin sopiva aika palkita heitä Arne Ritari -killan jäsenyydellä, joka oikeuttaa käyttämään Lions-ritarin nimeä ja arvoa. Onhan tämä juhlavuosi. Itsenäinen Suomi ja Lions -järjestö täyttää 100 vuotta. Lions -ritariksi ”lyönti” on todella juhlavatilaisuus, jolla voit juhlistaa klubin vuosijuhlaa tai muita tilaisuuksia kuten esim. kaudenpäättäjäisiä. Klubin jäsenet arvostavat ja kunnioittavat lyöntitilaisuutta ja tuntevansa olevansa läsnä merkittävässä tapahtumassa. Jokainen Lions-ritari arvostaa ritariutta erittäin korkealle ja on siitä ylpeä. Allekirjoittaneen ko-
kemuksen perusteella uskon, että tämä juhlava ja arvostettu tapahtuma lisää merkittävästi sekä uuden Lions -ritarin että klubin kaikkien jäsenten motivaatiota tehdä humanitaarista palvelutyötä paikkakuntansa hyväksi. Arne Ritari -killan jäsenyysmaksu ja ARS -adressit maksetaan aktiviteettivaroista. Näillä kertyneillä varoilla säätiö avustaa suomalaisia Lions-klubeja niiden palveluaktiviteeteissa. H-piirin klubit haettehan säätiöltä avustusta palveluaktiviteetteihinne, joista saatte näin ollen vaikuttavammat ja näyttävämmät. Kevät on juhlien aikaa. Onhan klubinne adressivarasto täydennetty ! PCC Harri Forss ARS -toimikunnan pj.