Issuu

LeijonaVilkku

Suomen Lionsliitto Piiri 107-H 2015

Harri Forss lyö sadannen ritarin lion Ari Lybeck’in. Toimitusta taustalla seuraa puoliso Leila Lybeck sekä Lions -ritari Veikko Valjakka puolisonsa Seijan kanssa. Kuva: Pekka Matilainen.

Harri Forss – yli sata ritaria lyönyt lion H-piirissä on lion, joka on päässyt jakamaan lionstyössä ansioituneille tunnustusta Lions-ritarin lyöjänä jo yli sata kertaa. Entinen Suomen Lionsliiton puheenjohtaja Harri Forss on kysytty mies, kun klubit suunnittelevat yleensä tasapyöreiden vuosien juhliin ritari-arvolla palkitsemisia. Sanavalmis savolainen osaa hoitaa juhlavan ja palkittavalle unohtumattoman hetken tilaisuuden vaatimalla arvokkuudella, pientä kevennystäkään unohtamatta. ”Kutsumuksensa” tähän ritariksilyöntiin Harri Forss kertoo pohjautuvan siihen, että hänestä Arne Ritari Säätiö tekee erittäin merkittävää työtä suomalaisten lionsklubien ja niiden palvelutyön hyväksi. Forss on itse toiminut säätiön hallituksessa ja puheenjohtajanakin. Hän pitää tärkeänä, että pitkään lionstyössä ahertaneita myös palkitaan ja Lions-

ritarin arvo ja Arne Ritari -killan jäsenyys on hieno ja arvokas tunnustus, jota klubien kannattaa käyttää. Itse ritariksilyönti tilaisuutena on ainutlaatuinen ja sykähdyttävä tapahtuma, joka yleensä palkittavalle onnistutaan pitämään salassa. Yllätyksenä tullut klubin tunnustus saa monelta leijonalta liikutuksesta tipan linssiin. Siksi Forss pitää tärkeänä suorittaa luottamustehtävä hyvin ja ottaa ennakkoon selvää palkittavan toiminnasta lionstyössä ja siviilielämässä. Oman piirin alueella suoritettujen ritariksilyöntien lisäksi matka on vienyt yli 30 kertaa eri puolille Suomea, jonne häntä on pyydetty. Tätä kunniatehtävää hän on tehnyt ns. ruokapalkalla, sillä hän itse on halunnut hoitaa matkaja mahdolliset majoituskulunsa. Forss kertoo, että palkittavien kiitokset seremoniamestarille ovat tuoneet itselle iloa ja lämmintä mieltä, mikä kannustaa jatkamaan kutsumustyötä edelleen. Forss itse on palkittu ritariarvolla nro 500 kau-

della 2003-2004. Ensimmäisen ritariksilyönnin Forss muistelee tapahtuneen omalla piirikuvernöörikaudella 2001-2002, jolloin LC Savonlinna/Eerikki, jonka perustajajäsen Harri Forss on, palkitsi PDG Eino Heinosen ritariarvolla. Sadas ritariksilyönti lokakuussa 2014 oli myös mieluinen, koska palkitseminen tapahtui LC Savonlinna/Sääminki –klubissa, joka on 50-vuoden ikäisenä edelleen piirin elinvoimaisimpia ja aktiivisimpia klubeja. Kohta 70-vuotiaalla, elämäntyönsä Kovil Oy:n perustajana ja yli 30-vuotta toimitusjohtajana toimineella, talousneuvos Forssilla riittää menoja vielä talouselämän järjestötoiminnassa ja lukuisten yhtiöiden hallituksessa, mutta aikaa on edelleen matkata puoliso Raijan kanssa ritariksilyöntitilaisuuksiin, jos kutsu käy. Kun sadan lyönnin raja ylittyi, on seuraava ”tavoite” asetettu 125:en ritariksilyöntiin. PDG Pekka K. Vatanen

LeijonaVilkku

Yhdessä toimien – toisiamme arvostaen Kädessäsi on kauden 2014-2015 piirimme Leijona VILKKU-lehti. Tämä lehti on vaatinut aktiivisuutta monilta tahoilta. Juttujen kirjoittaminen klubitapahtumista on vaatinut klubien tiedotusvastaavilta oma-aloitteisuutta ja jäseniltä jalkautumista yrityksiin ilmoitushankinnan johdosta. Suurimman vapaaehtoistyön lehtemme eteen on kuitenkin tehnyt päätoimittaja Helinä Kalaja. Kaikkien kirjoitusten ja ilmoitusten kokoaminen yksiin kansiin on ollut valtava urakka tehtäväksi. Nöyrimmät kiitokset Helinälle tehdystä työstä. Ilman aherrustasi emme saisi lukea tätä lehteä. Leijona VILKUN lisäksi tällä kaudella on ympäri piiriä tehty lionstunteja ja moninaisia palveluaktiviteetteja valtavasti. Tätä kirjoittaessa lionstuntien määrä on lähes 10000 ja palvelusta hyötyneiden ihmisten määrä 8000 henkilöä. Myös varoja kerättiin vuoden loppuun mennessä yli 30000 USD. Syyskaudella klubit ovat olleet mukana Nenäpäiväkeräyksessä, joulukortteja on tilattu ja Nuorisosarpoja raaputettu. Erityisesti joulun alusaika oli kiireistä aikaa klubeissa. Tämä jos mikä on arvostuksen ja kiitoksen paikka. Kevätkaudellakaan tekemiset eivät lopu. Toivon, että Kiitos veteraanit! -aktiviteetin eteen tehdään edelleen monipuolisesti palvelutyötä ja keväämmälle kohdistuva, nuorisolle suunnattu Turvassa tiellä -aktiviteetti otettaisiin klubeissa vastaan yhtä hyvin kuin Kiitos Veteraanit! Nurmeksen ja lähiympäristön klubit ovat valmistelleet tulevan kesän kansainvälistä nuorisoleiriä. Hyvärilän leirikeskukseen odotetaan elokuun alussa 30 nuorta ympäri maailmaa. Leirille tuleville nuorille on jo hankittu, mutta vielä tarvitaan lisää isäntäperheitä. Moni klubi tukee nuorisovaihtoon lähteviäkin nuoria. Myös tulevien kausien Punainen Sulka -aktiviteetin valmistelut ovat käynnistyneet koulutuksilla ja vastuuhenkilöiden nimeämisillä. Nämä luetellut aktiviteetit ovat vain murto-osa siitä, mitä piirimme klubeissa on saatu aikaiseksi tai tullaan tekemään. Huomaamme, kuinka yhdessä toimien on monta tapaa tehdä hyvää. Piirimme, Suomen Lions-liiton, kuten kansainvälisen presidentin Joe Prestonin tavoitteena on vahvemmat klubit. Jäsenmäärän säilyttäminen on kuitenkin suuri haaste piirissämme usealla paikkakunnalla muuttotappion ja ikärakenteen vuoksi. Myös nuorten saaminen toimintaan ja ennen kaikkea sitouttaminen pitkäjänteiseen palvelutyöhön on haasteellista. Olen iloinen, että monet klubit ovat saaneet uusia jäseniä. Kiitän kaikkia lioneita, jotka ovat pyytäneet uusia jäseniä klubiinsa sekä uusia lioneita kutsun vastaanottamisesta ja toivotan monia, monia antoisia lionsvuosia mielenkiintoisen harrastuksen parissa.

Vielä on tälle kaudelle muutama kuukausi aikaa hankkia uusia jäseniä ja saamme heitä vain kysymällä! Ask1 – Kysy yhtä! Harvoin kukaan pyytää päästä mukaan lionstoimintaan jollei joku kysy! Kieltävästä vastauksesta ei kannata lannistua vaan henkilöä voi kysyä myöhemmin uudelleen, sillä elämän tilanteet muuttuvat. Pitkään toimineiden jäsenten hyvinvointiin voimme kiinnittää huomiota mielekkäällä ja mielenkiintoisella toiminnalla. Keep All – Pidä Kaikki. Tämän kauden yhtenä tavoitteena on naisklubin perustaminen piirin alueelle. Se on kuitenkin vielä ns. pitkässä juoksussa. Piirimme lioneista vain 10,5 % on naisia, kun taas Etelä-Suomessa naislionien määrä lähentelee jo 25 %:a. Ilokseni olen lukenut toiminta-ilmoituksista, että muutamat miesklubit ovat kutsuneet rohkeasti naisia mukaan. Tekevät kädet ovat aina tarpeen sekä palvelu- että klubitehtävissä sukupuoleen, ammattiin tai ikään katsomatta. Tarvitaan pitkäntähtäyksen suunnittelua, jotta klubit ja klubien palveluvoima säilyisi tulevaisuudessakin. Uskon, että yhdessä me pystymme siihen. Kausi on ollut työn täyteinen, mutta antoisa. Tammikuun puoleen väliin mennessä olemme puolisoni kanssa tehneet 38 klubivierailua. Jokaisessa klubissa meidät on otettu vastaan hienosti ja klubitapaamiset ovat olleet mieleenpainuvia. Kiitos kaikille vieraanvaraisuudesta! Jokainen klubi on itsenäinen ja toimii omalla tavallaan, mutta yhteistä kaikille on yhteenkuuluvuuden tunne sekä palveluhenki erityisesti oman paikkakunnan apua tarvitsevien auttamiseksi. Olemme klubi-illasta kotiin palatessamme keskustelleet illan tapahtumista. Klubeissa on hyvän me-hengen lisäksi hurttia huumoria, joka lämmittää mieltä vielä kotonakin. Useissa klubeissa on jo siirrytty virallisista kokouksista rennonpiin klubi-iltoihin mm. tekemällä vierailuja tai kokoontumalla muuten viettämään yhteistä aikaa. Rutiiniasioista päättää hallitus, mutta tärkeimmistä asioista keskustellaan yhdessä tapaamisen yhteydessä. Klubitapaamisten lisäksi myös klubien vuosijuhlat ovat olleet ikimuistoisia tapahtumia. Onnittelut tällä kaudella juhtavuottaan viettäville klubeille; 60-vuotiaalle LC Joensuulle, 50-vuotiaille LC Kesälahdelle, LC Polvijärvelle, LC Savonlinna/Säämingille ja LC Valtimolle, 40-vuotiaalle LC Enonkoskelle, 35-vuotiaille LC Kerimäki/Puruvedelle ja LC Outokumpu/Kuparille, 30-vuotiaalle LC Joensuu/Kalevaisille sekä 10-vuotista toimintavuotta viettävälle LC Kontiolahti/Ursuloille. Kiitän juhlivien klubien lioneita ja puolisoita kaikista toimintavuosista ja toivotamme onnea ja menestystä tuleville palveluvuosille. Lämmin kiitos piirimme kaikille lioneille ja puolisoille sekä piirihallituksen jäsenille ja toimikuntien puheenjohtajille tekemästänne työstä alkukaudelta. Toivotan Teille voimia loppukauden tehtäviin, jatketaan samaan malliin yhdessä palvellen – toisiamme arvostaen. Jouko Hirvonen piirikuvernööri 2014-2015

Minä lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon

Kuinka monta valaa olet vannonut elämäsi aikana? Ovatko jotkut niistä olleet tärkeämpiä kuin toiset? Ajatteletko, että vala on riitti, jossa sitoudut joihinkin tiettyihin velvoitteisiin vai sanotko helposti ”vannon, etten ikinä…”, tai ”vannon että tulevana vuotena teen….” Valan vannominen ja sen pitäminen on arvo, jota kunnioitetaan. Teemmekö niin vai olemmeko valapattoja? Valapattoutta on monissa kulttuureissa pidetty yhtenä alhaisimmista teoista, mihin ihminen voi syyllistyä. Lionstoiminnassa emme vanno valoja, annamme lupauksen. Taitaapa ohje tulla Isosta Kirjasta saakka, jo Jeesus kielsi vannomasta valoja: ”Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi.” No, Jeesus ei tuolloin lausuessaan ajatellut kosmetiikkateollisuuden kehittymistä, mutta vertauskuva pitää, älä lupaa sellaista mitä et voi pitää.

”Otan vastaan jäsenyyden, sitoudun osallistumaan koko klubin toimintaan, koetan noudattaa lionsperiaatteita, tulla kokouksiin säännöllisesti, ottaa vastaan minulle osoitetut tehtävät…” Tuntuvatko nämä lupauk-

set tutuilta? Vai ovatko nämä sanat niitä, joiden lausumisen yrität hiljaa unohtaa? Ehkä sinulla on painava syy siihen, mutta oletko pohtinut voisiko asiaan tehdä muutosta? ”Auttaa häntä tuntemaan itsensä tervetulleeksi, valvoa, että virkailijat antavat hänelle tehtäviä, kehottaa keskustelemaan mahdollisista pulmista ja etsiä yhdessä niihin ratkaisuja….” lupaa puolestaan kummi. Jos olet päässyt kummin arvokkaaseen asemaan, oletko huolestunut, jos klubiin tuomasi uusi jäsen ei viihdy? Aikuisiahan me ollaan, mutta ehkäpä yksi puhelinsoitto puoleltasi voisi olla merkittävä askel uuteen alkuun. Kauden Ask One, Keep All -teema tulisi ottaa jokaisessa klubissa tosissaan. Ei taulukoiden ja tilastojen vuoksi, vaan ensisijaisesti meidän jokaisen lionsin tähden. Otetaan yhteyttä kummitettaviin, katsellaan silmät avoinna klubikokouksessa toisiamme ja avataan suumme sekä korvamme oikeasti puhuaksemme ja kuullaksemme. En todellakaan usko, etteikö klubitoiminnasta saataisi niin viihdyttävää, että sinne olisi mukava tulla! Lentokoneessa neuvotaan laittamaan happinaamari ensin omille kasvoille ja auttamaan sitten muita. Tämä neuvo voisi olla hyvä myös klubien aktiivisten jäsenten määrän säilyttämisessä ja kasvattamisessa. Hyvässä hapessa jaksaa kiinnostua kanssaihmisistään ja osallistua klubitoimintaan. Helinä Kalaja, päätoimittaja

Lehden kustantaja Suomen Lions-liiton piiri 107 H Päätoimittaja Helinä Kalaja p. 040 147 8502 Toimituskunta: Pekka K. Vatanen, Juhani Kautonen, Juhani Alakangas, Helinä Kalaja pj. Laskutus piirin rahastonhoitaja Pertti Karttunen puh. 044 282 5813 Layout Helinä Kalaja Taitto Riitta Parkkinen LiperLaser Oy Painos 4 000 kpl Paino PunaMusta Oy Joensuu

LeijonaVilkku Piirakkatalkoot Sihvolassa.

Valamossa.

Helmikotilaisia ulkoiluttamassa.

LC Joensuu/Kanteletar

Kuulumisia klubimme palveluaktiviteeteista Vanhuksille virkistystä ja ulkoilua Joensuun Helmikodissa Hoitokoti Helmi sijaitsee Joensuun Rantakylässä ja tarjoaa kodikkaassa ympäristössä hoito- ja asumispalvelua ikäihmisille ja muille päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitseville. Se tarjoaa myös lyhytaikaista hoitoa ja asumista ihmisille, jotka sairaalahoidosta kotiuduttuaan tarvitsevat tilapäistä apua toipumisessaan. Kantelettarien palveluaktiviteetti Helmikodissa käynnistyi jo syksyllä 2013 silloisen past. presidentti Aino Mannerkosken aloitteesta. Elokuun klubi-illassa meillä oli vieraana Hoitokoti Helmen työntekijä Tuula Laukkanen opastamassa tulevaan aktiviteettiin. Käytiin läpi myös mm. vaitiolo- ja salassapitoasioita. Sovittiin, että viikoittainen palveluaktiviteetti sisältää pääasiassa vanhusten ulkoiluttamista, seurustelua, lukemista ja myös lauluhetkiä. Aktiviteetti pyrittiin toteuttamaan lauan-

taisin klo 14-15.30. Tällä toimintakaudella aktiviteetti jatkuu, vaikka viikoittaisesta ohjelmasta on siirrytty vapaamuotoisempaan. Tiedostamme, miten tärkeää vanhuksille on vaihtaa ajatuksia, ulkoilla ja osallistua vaikkapa yhteiseen lauluhetkeen. Aktiviteettiin on osallistunut myös puolisoita ja perheenjäseniä.

Piirakoilla Moka-teatteriin Varainhankinta-aktiviteettinä LC-Kanteletar on järjestänyt jo toistamiseen joulumyyjäiset ja arpajaiset Joensuun Metropolissa. Piirakkatalkoolaisten leipomat piirakat menivät kuin kuumille kiville, samoin kuin muutkin tuotteet. Varat käytetään palveluaktiviteetteihin, kuten esim. omaishoitajille perinteisesti järjestettävään virkistyspäivään. Viime keväänä järjestimme teatteriretken kuljetuksineen Mokateatterin Hilmanpäivät-esitykseen. Se sai suuren suosion, 46 omaishoitajaa oli

nauttimassa esityksestä sekä klubimme tarjoamista kahvista maukkaitten leivonnaisten kera.

Klubimme ilahdutti Sortavalan lastenkodin lapsia Syyskuussa teimme jo perinteeksi tulleen aktiviteettivierailun Sortavalan lastenkotiin. Matkalla oli kuusi kanteletarta ja kaksi puolisoa. Lastenkodin lapsia ilahdutimme monella kassillisella vaatteita, kenkiä, ulkoilu- ja urheiluvälineitä, askartelutarvikkeita jne. Ilahduttavaa oli myös nähdä viime syksynä viemämme vaatteet yhden pojan yllä. Samalla reissulla toteutui vierailu Valamon luostarissa. Luostarissa vierailu edellytti kuvan mukaista pukeutumista. Matka oli jälleen hyvin onnistunut, vahvisti yhteishenkeä ja palvelumieltä. LC-Kantelettaren yhteistoiminnan edistäjänä tällaiset aktiviteetit, talkoot ja retket ovat olleet erinomainen tapa. Tutustuminen

muihin leijoniin klubi-illoissa ei ole läheskään niin helppoa ja hauskaa kuin yhdessä piirakoita rypyttäessä tai myyntitiskillä kassaa las-

kiessa. Vaikka tuotto tällaisista pienimuotoisista myyjäisistä ei varsinaisesti päätä huimaa, se on kuitenkin yhteinen projekti syyskau-

den päätteeksi antaen myös energiaa ja onnistumisen tunteita kevään toimintaa varten. Helena Sihvola

Kalevaiset Vanamoina ja Kolmosina LC Joensuu/Kalevaisten veljet ovat jo useamman kauden aikana, vapaa-ajan aktiviteettina opetelleet kokkaamaan. Pari kertaa kaudessa on kokoonnuttu Marttojen tiloissa Koskikadulla Joensuussa. ”Päämartan” ohjeiden, neuvojen ja opastuksen avulla loihditut ateriat, kaikilla herkuilla, on sitten nautittu yhdessä ja Lions-hengessä. Ruoka on ollut hyvää ja sitä on ollut riittävästi. Kuvassa veljet Juha, Antti ja Jyrki näyttävät maustamisen mallia.

Kuvernöörskän mietteitä Piirikuvernöörin ja -nöörskän vuosi on tammikuussa jo yli puolenvälin. Olen ollut piirikuvernöörin mukana yhtä lukuunottamatta kaikilla 38:lla klubivierailulla ja tarkoitukseni on olla mukana lopuillakin vierailuilla, jos se vain suinkin klubille sopii. Vuosi on ollut hyvin avartava. Ennen kaikkea mieltäni on ilahduttanut ystävällisyys ja lämmin vastaanotto kaikkialla. Klubivierailut eivät ole olleet pakkopullaa. On ollut mukava lähteä tutustumaan klubitoimintaan, uusiin lioneihin ja puolisoihin. Vierailujen jälkeen päällimmäisenä tunteena on ollut aina ilo ja voimaantuminen tapaamisista. Sydämellinen kiitos kaikille klubeille, mutta ennen kaikkea puolisoille! On ollut ilo tavata Teitä! Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikissa piirin klubeissa tehdään puolisotyötä. Puolisot toteuttavat paikkakunnillaan omia palveluja varainhankinta-aktiviteetteja, joiden kirjo on hyvin laaja ja vain mielikuvitus on rajana. Varoja hankitaan myyjäisillä, messuilla ja erilaisilla kesä- ja talvitapahtumilla. Palvelutoimintaa toteutetaan kaikkien apua tarvitsevien hyväksi, lasten, nuorten ja vanhusten ollessa etusijalla. Tänä kautena Kiitos veteraanit! -aktiviteettiin ovat myös puolisot osallistuneet innolla. On monta ta-

paa tehdä hyvää! Erityisen ilahtunut olen siitä, että monilla paikkakunnilla puolisot tekevät tiivistä yhteistyötä klubin lionien kanssa. Yhteistyö luo klubiin hyvää yhteishenkeä ja se on klubin suurin voimavara. Toiminta on vilkkaampaa ja vireämpää. Auttavia käsipareja ei ole koskaan liikaa. Puolisoilla on ideoita, energiaa ja monipuolisia taitoja tehdä palvelutyötä, jonka painopiste on erilainen kuin lioneilla. Palvelutyön lomassa yhteiset juhlat, retket ja muu mukava yhdessäolo piristää ja lujittaa yhteishenkeä. Klubikäynneillä olen tavannut uusia lioneita, mutta vähän uusien jäsenten puolisoita. Kieltämättä puolisolta tarvitaan rutkasti rohkeutta tulla uutena mukaan tiiviiseen yhteisöön, jossa kaikki tuntevat jo toisensa. Kummin puolison ja kaikkien meidän ”vanhojen” puolisoiden tulisi huolehtia siitä, että uusi puoliso tuntee itsensä tervetulleksi ja tarpeelliseksi. Hänelle tulee antaa riittävästi aikaa tutustua klubin toimintaan, sen jäseniin ja puolisoihin sekä myös tietoa itse lions-aatteesta ja sen sanastosta. Mikä on piiri, lohko, liitto ja LCI? VDG, DG, PDG, AR-säätiö, MJF ja monet muut lyhenteet, joita rutinoituneet, pitkään toimineet jäsenet

käyttävät, hämmentävät taatusti alussa sekä uutta lionia että puolisoa. Sen jälkeen kun toiminta, ihmiset ja asiat tulevat tutuiksi, niin on paljon helpompi olla mukana toiminnassa. Olette kaikki puolisot lämpimästi tervetulleita piirin puolisopäivään, jota vietetään lauantaina 28.3. Joensuussa teatterin merkeissä. Olen varannut lippuja Orkesteri-esityksen klo 13 alkavaan näytökseen. Ennen teatteria ohjelmassa on opastettu kierros taidemuseolla sekä myös muuta ohjelmaa. Teatterin jälkeen on yhteinen ruokailu. Hyvät puolisot! Tekemämme palvelutyö yhdessä lionien kanssa on erittäin arvokasta. Olkaamme siitä oikeutetusti ylpeitä. Yhdessä palvellen - toisiamme arvostaen myös puolisotoiminnassa! Kaija Sirviö

LeijonaVilkku

LC Kerimäki ja puolisot tukevat ja kannustavat paikkakunnan nuoria

Frisbeegolfrata Heinävedelle FLasten ja nuorten vapaaajan virikkeet olivat Heinäveden klubien, LC Heinävesi-Kerman ja LC Heinäveden, huolenaiheena syksyllä 2013. Niitä kun ei liikaa pienellä pitäjällä ole. Ajatuksena oli saada lisättyä liikunnallista vapaaajan toimintaa keskustan alueella. Idea frisbeegolfradasta tuli esille jossain vaiheessa pohdintoja, ja asiasta ja lajista päätettiin ottaa selvää. Laji vaikutti erittäin mielenkiintoiselta, ja suosionsa suhteen oikealta valinnalta tarkoitukseemme. Sopivaksi alueeksi valikoitui kirkonkylän urheilukentän ja sen läheisyydessä sijaitsevan pururadan ympäristö, ja yhteistyökuvioita ryhdyttiin neuvottelemaan kunnan liikuntatoimen kanssa. Idea ja klubien tarjoama apu otettiin liikuntatoimessa ilolla vastaan, ja hanke pyörähti käyntiin keväällä 2014. Projektin kustannusarvio oli noin 7500€ 9-väyläisenä ratana, ja taloudellinen toteutus asetti klu-

beille haastetta. Molemmat olivat varautuneet talkootyön lisäksi 2000€ sijoitukseen, joka pohjasi alkuperäisiin kustannusarvioihin radan kokonaiskustannuksista. Tässä vaiheessa klubit päättivät haastaa paikalliset yrittäjät mukaan hankkeeseen. Väylille ryhdyttiin etsimään sponsoreiksi paikallisia yrityksiä, ja jokainen väylä nimikoitiin sitä tukeneen yrityksen nimiin Radan toimittajaksi valikoituneen Innova Disc Golfin kanssa pidettiin ratasuunnittelupäivä ammattilaisen toimesta huhtikuussa, ja kesällä talkoot alkoivat väylien raivauksella ja

siistimisellä. Talkootunteja kertyi kymmenittäin, ja lisäksi ratojen tekoon saimme apua myös paikallisilta nuorilta. Tämän on todettu näin jälkeenpäin edesauttaneen siihen, että väylät ovat säilyneet hyvässä kunnossa ilman ilkivallantekoja. Ensimmäisen toimintakauden perusteella voi todeta, että sijoitus todella kannatti. Uuden lajin on löytänyt niin nuoret kuin varttuneemmatkin. Iso kiitos työpanoksesta veljille ja yhteistyökumppaneille! Markus Lindroos LC Heinävesi- Kerma pastpresidentti

LC Kerimäen keskeistä toimintaa on ollut koko 50-vuotisen toiminnan ajan paikallisten nuorten tukeminen ja kannustaminen. Muutaman kauden ohjelmassa on ollut esimerkillisen kerimäkeläisen nuoren palkitseminen. Palkinto voidaan myöntää myös, ja on myönnettykin, esimerkillisesti nuorten voimin toimivalle järjestölle. Stipendin myöntämisperusteena on pidetty mm. omalla ahkeruudella menestymistä, Kerimäen tunnetuksi tekemistä, ja esimerkillistä käyttäytymistä. Toimintakauden 2013 – 2014 päätteeksi palkittuun Kerimäen Judonokoa edustavaan maajoukkuetason judokaan Marianne Kososeen palkitsemisperusteet osuivat hyvin. Mariannella on judosta SM-mitaleja jo niin nuorten kuin aikuisten sarjoista. Palkittu stipendisti aloitti viime syksynä lääketieteen opinnot Kuopion yliopistossa. Näin urheilu-ura kehittyy opiskelun ohessa. -Unelmani on menestyä urheilussa ja työelämässä sekä pysyä terveenä ja työkykyisenä. Elämän peruspilarien on hyvä olla kunnossa, näin kertoili Marianne tulevaisuuden tavoitteistaan palkitsemisen yhteydessä. Siinäpä on esimerkilliset tavoitteet kenelle tahansa nuorelle ja vähän vanhemmallekin. Myös LC Kerimäen puo-

lisoiden aktiivisessa toiminnassa paikallisten lasten ja nuorten tukeminen on keskeistä vanhuksiakaan unohtamatta. Vuosittain joulukuun alussa puolisot ahkeroivat sinappitalkoissa. Sinapit myydään paikallisilla joulumessuilla. Tämän työn hedelmistä hyötyivät viime toimintakauden päätteeksi päiväkoti Vekkulan lapset. Puolisot toimittivat Vekku-

laan uuden television. Ohjelmia ja videotallenteita enemmän televisiosta katsotaan Vekkulan väen itse ottamia kuvia ja tietokoneella tehtyjä tuotoksia. Niin lionit kuin puolisot muistavat vuosittain stipendein myös opinnoissaan menestyneitä paikallisia lapsia ja nuoria. Teksti ja kuva: Timo Lehtinen

Toimintakauden 2014 – 2015 päätteeksi LC Kerimäen presidentti Esko Ijäs luovutti stipendin judoka Marianne Kososelle maailman suurimman puukirkon äärellä. Klubi jakaa palkinnon vuosittain kerimäkeläiselle nuorelle, joka on menestynyt ahkeruudellaan ja on myös käytökseltään esimerkillinen.

Iloisia nuorisovaihdokkeja Ameriikan mantereella

Matkakertomuksen jälkeen yleensä pääsee klubipresidentti poseeraamaan iloisten vaihdokkien kanssa. Vasemmalla Iiris Könönen, keskellä Elina Lehto ja oikealla klubipresidentti Jouko Hallikainen LC Savonlinna/Säämingistä. Kadehdittavaa, vai mitä? Kuvaaja: Ari Lybeck

Nuorisovaihdokkien matkakertomukset ovat mieluisa piristys klubiesitelmiin. Niin mielenkiintoiselta matka tuntuu, että mukaan haluaisi vielä itsekin, ikä vain on jo ajanut ohi. Iiris ja Elina, Lions Club Savonlinna/ Säämingin lähettämät nuorisovaihdokit, suuntasivat matkansa kesällä 2014 valtameren taakse Yhdysvaltain osavaltioihin. Elinan matka Ohioon toteutui kesän alussa 25.5.5.8.2014. Iiris puolestaan matkusti vähän myöhemmin, heinäkuun alusta eli 1.7.-3.8.2014 Wisconsiin. Ohio on noin New Yorkin leveyspiirillä sisämaassa sijaitseva osavaltio ja Wisconsin Ohiota hieman pohjoisempana.

Klubi-illassa lionit ja ladyt hiljentyvät heti kertomusten alkaessa. On hillitön jano saada kuulla unohtumattomista kokemuksista. Se nostattaa jopa ajatuksia siitä, että miksihän minä en ole tällaista saanut kokea. Monelle vaihdokille matka saattaa olla ensimmäinen ulkomaan matka ja se sinänsä on jo jännittämisen paikka. Ensinnäkin se vaatii rohkeutta ja myös vähäsen seikkailunhalua, että ylipäätään rohkenee lähteä. Reissulla asutaan isäntäperheissä ja nähdään paikallisen perheen asumista, tehdään retkiä, tutustutaan isäntäperheen tuttaviin ja paikallisen klubin jäseniin. Saadaan kokemuksia

erikulttuuriympäristössä jos jonkinmoisissa muodoissa. - Menin näkemään ja kokemaan asioita, kertoi Elina. - Päivät olivat hyvin tapahtumarikkaita ja tekemistä oli aina ainakin riittävästi, joskus jopa liikaakin. Nautin todella paljon kaikesta mitä pääsin tekemään ja kokemaan, täsmenteli Elina esitelmässään. Matkalla saa upeita muistoja, itsenäisyyttä, rohkeutta, uusia ystäviä ja kielitaitoja täydenteli Inkeri omassa osuudessaan. Kun reissu on tehty ”monta asiaa rikkaampana” ja pääsee kertomaan matkastaan, voi olla vakuuttunut siitä, että kyllä kannatti lähteä. Ari Lybeck

LeijonaVilkku

LC Tuupovaaran juhlakausi ennätysvilkas

Lauantain iskuryhmä Karhu-hallin katolla Hirvosen Niken kameran automaattilaukaisulla napatussa kuvassa.

LC Kitee/Ilmarinen Karhu-hallin katolla Edellisen kerran lunta oli Kiteen katoilla pudotettavaksi asti kaksi vuotta sitten tammikuussa 2013. Ilmarisen talkoolaisia oli joulukinkkujen sulatuksessa kahtena arki-iltana ja yhtenä lauantain aamupäivänä keskimäärin 6 - 8 miestä kerrallaan. Perjantai-illan aikana kävi reilut 10 miestä rehkimässä lumikoliensa kanssa. Katolla lumikolan varressa mielipiteet vaihtelivat siitä, onko uudenvuoden lämpötilaveikkausten myynti vai lumenpudotus helpompi tapa hankkia klubille rahaa avustuksia varten. Yksimielisyyteen pääsimme ainakin lumenpudotuksen enemmän kuntoa kohottavasta vaikutuksesta. Lunta Karhu-hallin katolla oli jo noin 30 senttiä, paloseinän lähettyvillä kinostuneena puolisen metriä. Kun pinta-alaakin oli liki 2000 neliömetriä, sai kolan kanssa kipittää kerran jos toisenkin. Hallin katon lumikuorma väheni käsipelillä noin 600 kuutiometrin verran. Klubin aktiviteettitoimi-

Ilmarisen leijonahyppy Karhu-hallin katolta.

kunnan pj:n Vaittisen Santun arviointi urakan laajuudesta vielä kahden illan jälkeen meni hieman alakanttiin, sillä tekstiviestissä lauantaiaamua ajatellen luki vaatimattomasti: ’Huomiseksi olisi vielä pieni viimeistelyurakka edessä’. Tosiasiassa lauantaiaamus-

ta klo 8:30 alkaen katolla ahkeroi kahdeksan miestä vielä kolme tuntia. Sen jälkeen kolat heitettiin alas ja Hiltusen Riston johdolla tulimme alas nopeinta reittiä lumikasaan hypäten. Eikä kukaan esittänyt volttia eteenpäin niskat taittaen vielä tälläkään kertaa.

Lions Club Tuupovaara juhli 50-vuotismerkkipäiväänsä 5.4.2014 ja kaudesta muodostuikin klubin historian vilkkain. Kevätkauden loppukiriin mahtui puunpilkonta-aktiviteetin, perinteisen Vapunpäivän lämpötilaveikkauksen ja Tuupovaara-viirin lisäerän myynnin lisäksi talkooapua toukokuussa Kaatiolammen sotahistoriallisen alueen polkuverkoston kunnostukseen Möhkön Öykkösenvaarassa. Taloudellisesti suurin aktiviteetti oli toukokuussa toteutettu klubin ensimmäinen Arne Ritari –säätiön tukema apurahahanke, jossa klubi järjesti paikkakuntalaiselle ikäihmiselle hänen asuntoonsa sisä-WC:n, jota ei ollut laisinkaan. Samassa yhteydessä korjattiin ulkorappuset ja uusittiin ulko-ovi. Kokonaiskustannuksiltaan 3.000 euron hankkeeseen saatiin ARS-apurahaa 50%. Vielä kauden päätteeksi kesäkuun lopussa oli klubilaisilla ja puolisoilla intoa osallistua ja olla näkyvillä Tunnelmoimaan Tuupovaaraan –tapahtumassa, jossa klubin esittelypisteellä myytävänä oli mm. edellispäivänä talkoiltuja saunavastoja. Lisäksi rahastettiin vieraita saunaklapien tarkkuusheittokilpailulla, LC Savonlinna/Säämingiltä saadun idean pohjalta.

della mm. seuraavia aktiviteetteja: koululaisista varoittavien kylttien pystytys koulujen alkaessa, aurausviehkojen teko ja pystytys, rauhanjulistekisan järjestäminen, joulukorttien ja nuorisoarpojen myynti, Nenäpäivä-keräykseen osallistuminen, lasten pomppulinnanpäivän järjestämiseen osallistuminen. Itsenäisyyspäivänä sytytettiin kynttilät sankarihaudoille sekä autettiin juhlatilaisuuden kahvitarjoilussa. Joulun alla puolisot olivat järjestämässä joulumyyjäisiä ja uutena varainhankintana järjestetyt kinkkuarpajaiset tuottivat riittävästi päiväkotilasten turvaliivien hankintaan. Klubitoiminnan puolella syyskausi käynnistyi erinomaisen kiinnostavasti, kun klubi-illassa Joensuun Ilmasillan puheenjohtaja Rauno Suhonen kertoi lennokkain sanakääntein Tuupovaaran alueella

tapahtuneista sotatoimista ja kahakoista, alueella liikkuneista joukoista ja joukkojen johtajista. Marraskuun klubi-iltaa vietettiin yhdessä kummitettavien eli LC Joensuu/Justiina-klubilaisten kanssa viinitastingin merkeissä. Justiinoiden lion Tuija Kainulainen opasti mielenkiintoisesti viininmaistatuksen saloihin. Joulukuun klubi-iltana suunta otettiin Öllölään Paimentytön tuvalle, jossa yrittäjä Liisa Hämäläinen oli laittanut ruokapöydän notkumaan ja täyttynein vatsoin kuulosteltiin hänen yli 20-vuotista taivalta yrittäjänä. Kevätkaudelle on niin aktiviteettien kuin klubi-iltojen osalta suunnitelmissa entisten kujeiden lisäksi tehdä hieman uusiakin juttuja, jotta klubilaisilla riittäisi edelleenkin mielenkiintoa ja halua tehdä monenlaista hyvää yhdessä. Pekka K. Vatanen, PDG

Tarmokas meno jatkuu myös kuluvalla kaudella Klubipresidentti Jussi Lindemanin kauden teeman ”yhdessä hyvää” pohjalta on klubi touhunnut syyskau-

Hyvin näkyy uusi ulko-ovi asettuvan, tuumii pres. 2013-14 Raimo Kilpiä (oik.) lion Markulle ja Jussille klubin ARS-kohteella.

Leijonat Liperissä veteraanien tukena Pakkanen paukkui ja tuuli tuiversi järven suunnasta. Tunnelma tammikuun sunnuntaina sankarihaudoilla oli kuin talvisotarintamalta. Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistomerkillä liehuivat veteraanien ja leijonien liput rinnakkain. Leijonat osallistuivat Liperissä ensimmäistä kertaa veteraanien kirkkopyhään ja olivat mukana tapahtuman järjestelyissä. Mukana olivat LC Liperi, LC Liperi Kiessit, LC Liperi Leonilla sekä LC Outokumpu Kupari

naapurikaupungista. Vanhimman Liperin klubin jäsenet lukivat kirkossa päivän tekstin, rukouksen ja keräsivät kolehdin. Seurakunnalta tuli palautteena toivomus jokavuotisesta tapahtumasta. - Ilman teitä, eivät Suomen ja Lionsien liput liehuisi tässä, emme veisaisi virttä suomeksi, emmekä voisi kunnioittaa sankareitamme, sanoi LC Liperin Rauno Pelkonen seppeleenlaskutilaisuudessa. Tarmo Nenonen

Veteraanien ja leijonien liput liehuivat rinnakkain Liperin sankarihaudoilla veteraanipäivän tapahtumassa. Seppeleen laskivat Leonillan Saara Isorinne ja LC Liperin Esko Siitonen.

LeijonaVilkku

Leijonaluola, perustuksista se alkaa.

Jokelaiset luovuttavat Leijonaluolan käyttäjille.

Jokelaiset rakensivat Leijonaluolan Palvelukoti Menninkäinen toimii Kontiolahden Lehmossa. LC Joensuu/Jokelaiset saivat sieltä pyynnön, että voisivatko he saada omalle pihalleen pienen majan, jonne palvelukodin asukkaat voisivat tehdä ”pienen retken”, pois omasta huoneestaan ja vieläpä yöpyä siellä. Jokelaiset harkitsivat mahdollisuutensa ja totesivat, että maja voidaan rakentaa. Toukokuussa ryhdyttiin toimeen, ostettiin koottava maja, rakennettiin pihalle perustus ja muualla koottu maja kuljetettiin kuorma-auton lavalla paikalle. Sen jälkeen

maja maalattiin ja viimeisteltiin. Veljet tekivät noin yhdeksänkymmentä tuntia talkootöitä ja muutamassa viikossa maja oli valmis. Majan rakentamiseen osallistui myös lukuisia veljien yhteistyökumppaneita antamalla tarvikkeita tai työsuorituksia. Presidentti Jouni Tikkanen luovutti Leijonaluolan Menninkäisten käyttöön. Menninkäisten puolesta majan vastaanotti Merja Laamanen. Luovutustilaisuudessa oli mukana myös majan tulevia käyttäjiä. Jo ennen luovutusta Leijonaluolaa oli kokeiltu ja hyväksi havaittu.

Menninkäisen maja, Leijonaluola, ei ole Jokelaisten ensimmäinen rakennusprojekti. Kun Niinivaaralla sijaitsevaa sotaveteraanien kuntoutuslaitosta Kuntohovia ryhdyttiin rakentamaan, Jokelaiset toteuttivat suururakan. Silloiset nuoren klubin veljistä monet olivat rakennusalan yrittäjiä ja ammattilaisia, jotka hallitsivat rakentamisen koko alueen. Niinpä he rakensivat omakotitalon, joka sitten myytiin ja varat lahjoitettiin Kuntohovin rakentamista varten. Tämä talo sijaitsee Joensuussa Tiaisenkadun ja Martankadun kulmassa. Tähän työhön lie-

nee osallistunut myös Joensuun muiden klubien jäseniä, mutta tätä taloa voidaan hyvällä syyllä pitää Jokelaisten suuraktiviteettina, sillä klubimme osuus oli ratkaisevan suuri. Toinenkin, sotaveteraanin taloon kohdistunut suuri rakennustyö tehtiin klubin alkuvuosina. Niinivaaralla Notkokatu viidessä sijaitsevassa talossa asuivat sotaveteraani Vilho Härkönen ja hänen vaimonsa Kerttu. Tässä talossa suoritettiin lämpöeristyssaneeraus, jossa talon seiniin laitettiin eristysvillat ja suoritettiin ulkovuoraus ja maalaus. Jouko Tanskanen

Leijonaluola Menninkäisten käyttöön.

Kunnostettu sotaveteraanitalo.

LC Lieksa Brahean kesätempaus 2014, ”Tanssiinkutsu” Idea lavatanssien järjestämisestä kypsyi klubin ohjelmatoimikunnan ja lähinnä ”Vuonislahden suunnan ideariihessä ”. Hieman taustatietoa ideasta: Kuten toisaalla tässä lehdessä LC LIEKSAn tarinasta käy ilmi, keväällä 2014 kaikki Lieksan kolme klubia päättivät hankkia yhteistuumin pyörätuoleja vanhusten hoitokoteihin. Päätös toteutettiin ja pyörätuolit hankittiin. ARS-avustuksen saannin ehtona oli, että klu-

bilaiset huolehtivat vanhuksien ulkoilutuksesta. LC Lieksa Braheassa tilanne ulkoilutusvelvollisuudesta koettiin aika rajalliseksi usean klubilaisen ajanpuutteen vuoksi, siispä päätettiin ”ideariihessä lyödä viisaat päät yhteen”. Siinä yhtenä ajatuksena monien joukossa oli , miten saada nuoret avustamaan klubia vanhusten ulkoilutuksessa. Kohtaaminen, vaikkapa vain ulkoilutuksen merkeissä olisi varmasti aika avartava kokemus nuoril-

le ja vanhuksillekin. Ideariihessä klubin lion Erkki Jokitalo sai ajatuksen: Järjestetään tanssit!!! ”Vuonislahdessa on idyllinen ja perinteinen tanssilava, järjestetään kesätanssit ja siitä saatu tuotto ohjataan nuorten luokkaretkirahastoihin. Vastavuoroisesti nuoret käyvät tarvittavan ulkoilutuskoulutuksen ja ottavat osavastuun vanhusten ulkoilutuksesta klubilaisten rinnalla.” Tanssit päätettiin järjestää ja koko klubin väki oli in-

Pertti Palm orkestereineen laittoi tanssikenkiin vipinää Vuonislahdessa.

nolla mukana. Tosin epäilijöitäkin oli. H-hetki 12.7. oli lauantai-ilta ja kesäilloista mitä parhain. Tanssiporukkaa tungeksi lavalle, kun Pertti Palm orkestereineen aloitteli soittimiensa virittelyt. Harmonikkavirtuoosi Timo Sormunen avasi tapahtuman Kesäillan valssilla, se sai epäilevimmänkin toteamaan; kyllä tämä on sitä oikeaa tanssilavameininkiä. Tyyni Pielisen pinta siivitti musiikin ulapalle. Ja puffetissa palvelu pelasi hienosti.

Tanssijoita oli tullut ainekin niin Helsingistä kuin Kuusamostakin saakka. Ilta eteni hienosti ja porukka näytti viihtyvän. Kiitokset tempauksemme onnistumisesta tukijoillemme. Tanssiaisten teemana oli ”Tanssiinkutsu”. Illan kuluessa saimme tienattua sievoisen ”pesämunan” jaettavaksi nuorille, joiden koulutus vanhuksien parhaaksi on nyt keväällä käynnissä. Hyvä lukija: kun taas tulevana kesänä näet tekstin ja siihen liittyvän ku-

Tauolla oli tarjolla puffet-palveluja sekä kaunista kesäiltaa.

van, ”Tanssiinkutsu”, muista Vuonislahdessa svengaa... 1.7.2015, lauantai-iltana, Vuonislahden tanssilavalla, siinä Rekiniemen caravan-alueen vieressä, Pertti Palm orkestereineen = takuuvarmaa tanssimusiikkia, ”Olavi Virran hengessä” - tervetuloa viihtymään. Ja muistathan, illan tuotto menee vanhusten ja nuorten hyväksi ! LC Lieksa Brahean tiedotustoimikunta

LeijonaVilkku

LEIJONAT SUOSITTELEVAT TERVETULOA TÄYDEN PALVELUN AUTOTALOON

Lieksa Puheluhinnat: matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 6 snt/min. (alv 24 %).

Veljekset Laakkonen Oy Pielisentie 82, Lieksa Vaihde 010 309 7500

Yli

VUOTTA

Patikoinnin jälkeen oli tankkauksen aika.

ihmisten hampaissa

Kausi käynnistyi maastossa tassutellen

Harri Hukka Erikoishammasteknikko Kirkkokatu 30 B Joensuu P. 013-311 575, 050 331 7575

Kaikki talotekniikasta samasta talosta LVI-ISIP OY myy ja asentaa lämmitys-, käyttövesi- ja jätevesijärjestelmät, ilmalämpöpumput ja ilmastoinnin. Ritsoilla ampuminen vaatii Sinikalta tarkkaa keskittymistä.

ti presidenttiä lukuun ottamatta. Sitten vielä heitettiin rengasta, eikä sekään ollut helppo laji. Kaikilla oli hyvä mieli sopivan pituisesta ul-

koiluretkestä ja tulomatkalla vielä ihailimme PohjoisKarjalan jylhää ja puhdasta luontoa. Teppo Roivio

Lions-klubit oman paikkakuntansa kehittäjinä

Lions-klubit kautta maan seuraavat oman paikkakuntansa aikaa ja kehittämistoiveita. Klubeilla onkin vuosien saatossa ollut tärkeä merkitys oman paikkakunnan aloitteiden tekijöinä. Lions-klubit ovatkin oivallisia ympäristöjä uusien asioiden ideointiin, koska klubeissa on edustettuna eri ammattikuntien, eri ikäluokkien ja jopa eri sukupuolien edustajia. Useinhan luovuuden ydin piilee erilaisuudessa ja asioiden yhdistelyssä uudella tavalla. Näin ristipölytys toimii. Hyvin usein nämä lionsklubien aloitteet liittyvät julkiseen rakentamiseen kuten leikkikenttien, lasten liikennepuistojen tai erilaisten muistomerkkien rakentamiseen. Klubit ovat olleet aloitteellisia mm. teatteritilojen, senioripuistojen, urheilutalojen, asuntojen, ta-

pahtumien ja seinäkalenterien suhteen. Monesti klubien pohjimmaisena tarkoituksena on ollut herätellä oman paikkakunnan päättäjiä huomaamaan vallitsevat puutteet tai epäkohdat. Useasti myös jonkun muun idea kanavoituu aloitteeksi juuri oman paikkakunnan lions-klubin kautta. Tämäkin on siis yksi leijonatyön arvo, jota emme itse ehkä helposti huomaa. Myös Itä-Suomessa klubit ovat olleet ahkeria aloitteentekijöitä. Esimerkiksi Iisalmessa LC Iisalmi esitti aikanaan uimahallin rakentamista kaupunkiin. LC Nurmes on puolestaan tehnyt aloitteita mm. lasten leikkikentän rakentamisesta, Jurttivaaran laskettelurinteen avaamisesta ja Pielisen haukikannan elvyttämiseksi. Tässä hauki-asiassa klubimme meni niin pitkälle, että

Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi.

perusti hauen mädin idättämön Nurmekseen. Hankkeesta tosin sitten myöhemmin luovuttiin vähin äänin. Mitkä voisivat sitten olla oman aikamme uusia kehittämisideoita? Ajankohtaisia asioita ovat ikäihmisten yksinäisyys ja kasvavat palvelutarpeet sekä paikallisidentiteetin säilyminen kuntara-

kenteen muuttuessa. Klubien pitää olla hereillä jatkossakin. Maailma ei ole vielä valmis, ja siten lions-klubit voivat tehdä palvelutehtäväänsä esittämällä aloitteita, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia. Lion presidentti, kaupunginjohtaja Asko Saatsi, LC Nurmes

Myymälästämme löytyy hanat, wc-laitteet, vesipumput ym. lvi-tarvikkeet.

an um

Raatekankaantie 22 A ark. 7-17, la 9-13 info@ilmastointipalvelu.fi 020 7790 710

Kahvipannu ku

nu jo odotteli pöhniä sekaan. Makkarat ja saaristolaisleipä maistuivat luonnon helmassa. Kuukausikokous pidettiin lyhyenä ja kovaäänisenä, kun samanaikaisesti oli ohjelmassa puolisoiden kesken kova kisailu. Ammuttiin ritsoilla puussa roikkuvaan peltipurkkiin ja se oli jännää hommaa. Klubimme jäsenistä valtaosa on miehiä ja niinpä uroot sitten läksivät näyttämään miten niillä ritsoilla oikein ammutaan. Taisivat tulla pikkupoika-ajat mieleen. Niinhän siinä sitten kävi, että naispuolinen henkilö pesi koko porukan, tietys-

a joka päivä !

LC Lieksa Korpi-Jaakon leijonaveljet puolisoineen starttasivat uuteen kauteen reippailun merkeissä. Muutaman kilometrin patikointi Pieni Ritojärvi –nimisen järven harjuisissa maisemissa sai koko porukan hyvälle mielelle ja pienoisen hien selkäpuolelle. Sää oli mitä suosiollisin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Puolivälissä reittiä on järven rannalla hyvin varustettu laavu nuotiopaikkoineen ja valmiine polttopuineen. Valmistelujoukot olivat tehneet hyvin työnsä ja niinpä makkarahiillokset olivat odottamassa ja viiden litran nokipan-

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

Osaavaa hammashoitoa Kirkkokatu 22 B (sisäpiha), Joensuu Puh. (013) 227 470

www.kkhammas.fi

Tervetuloa!

mista a n i a p ia Modern isuun a k l u j ä Sähkö kuvia Suuria ä Kysy lis

ä!

LeijonaVilkku

Osta oma nimikkoruusu Lions-ruusupuistoon Joensuuhun on suunnitteilla kansallisestikin merkittävä ruusulajipuisto, jonka aloitteentekijänä ovat joensuulaiset lionsklubit. Joensuussa 2017 pidettävään Lions-liiton vuosikokoukseen liittyen nousi järjestävien klubien keskuudessa esille ajatus (alunperin LC Joensuu/Pielisjoki –klubin ideoimana) Leijonapuisto –nimisen alueen perustamisesta Joensuuhun, joka toteutuessaan voitaisiin juhlallisesti ja näyttävästi avata vuosikokouksen yhteydessä kesäkuussa 2017. Joensuun kaupungin kanssa keväällä 2014 käytyjen alustavien keskustelujen pohjalta puistoalue (kooltaan 1,4 ha) sijoittuisi Joensuun kaupungin omistamalle, Penttilän kaupunginosaan suunnitellulle virkistysalueelle. Paikka on sijainniltaan erinomainen. Jokimaiseman takia kasvillisuuden toivotaan olevan matalampaa, joten puistoidea on jalostunut siten, että puistosta tulee ruusupuisto. Leijonapuisto-nimikin on täsmentynyt Lions-ruusupuistoksi. Kaupungin edustajat ovat suhtautuneet hankkeeseen erittäin myönteisesti ja ovat kiitelleet aikataulun osalta aikaista liikkeellelähtöä. Joensuun kaupungin kaupunkirakennelautakunta hy-

väksyikin puistoehdotuksen kokouksessaan elokuussa 2014. Hanketta pidetään hyvänä esimerkkinä uudentyyppisestä kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyöstä. Eläkkeellä oleva kaupunginpuutarhuri Kai Ahmio on laatinut ruusupuistosta suunnitelman, jonka mukaan puistoon istutetaan pensasruusuja 131 eri ruusulajia/-lajiketta (n. 900 kpl). Lisäksi alueelle istutetaan muita matalia kukkivia puita ja pensaita. Puistoon on suunniteltu myös paikat ja kasvit tulevaisuudessa tehtäville esim. klubien tasapyöreiden vuosien juhlaistutuksille. Suunnitelman mukaan Joensuun kaupunki vastaisi puistoalueen perusrakenteen rakentamisesta käytävineen, nurmikkoineen ja kasvualustoineen. Kaupunki hankkii ja istuttaa muut puiston kasvit paitsi ruusuistutukset, jotka hankkii ja istuttaa hankkeessa mukana olevat lionsklubit. Puiston ylläpidosta tehdään klubien ja kaupungin välinen sopimus.

Haluatko nimikkoruusun? Kustannuksiltaan yhteensä noin 14.000 euron hank-

keelle on saatu Arne Ritari Säätiön apuraha 3.450 €. Loppuosan maksavat osallistuvat klubit ja varoja pyritään kartuttamaan yksityisiltä lahjoittajilta ja liike-elämältä. Yksittäiset leijonat ja puolisot voivatkin tukea hanketta ostamalla ja lahjoittamalla yhden ruusulajiryhmän (5 ruusupensasta) hintaan 50 euroa. Yrityksille/yhteisöille myydään 100 euron ruusulajiryhmiä (7-9 ruusupensasta). Puistossa kunkin ruusulajiryhmän kasvinimikylttiin laitetaan lahjoittajan nimi (tämän näin halutessa). Omaksi ”nimikkoruusuksi” haluttu ruusulaji ostetaan maksamalla summa (50/100 euroa) hanketta hallinnoivan LC Joensuu/

Pielisjoki –klubin aktiviteettitilille FI78 2016 1800 0369 78. Viestikenttään ostajan/lahjoittajan nimi, yhteystietona sähköpostiosoite tai puhelinnumero sekä ruusulajin/-lajikkeen nimi. Luettelo ruusulajeista/-lajikkeista ja niiden varaustilanteesta on nähtävillä Pielisjoen omilla nettisivuilla osoitteessa http://lcjoensuupielisjoki.blogspot.fi/. Nopeus on valttia tässäkin lajissa, ensin maksanut saa etuoikeuden haluttuun ruusulajiin. Eikö olisikin hienoa käydä katsomassa omaa nimikkoruusuaan (tai useampaakin) , kun ainutlaatuinen puisto avataan juhlallisesti kesäkuussa 2017 Lions-liiton vuosikokouksen yhteydessä. Pekka K. Vatanen

JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES

p. 010 230 8400 | www.punamusta.com | www.lukusali.fi

LIEKSAN RENGAS OY

0400 519 044 • (013) 523 222, Timitrantie 1, 81720 Lieksa

Saaren palvelutalon asukkaat Petteri Kokkonen (oik.) ja Aarne Nokelainen ulkoilevat Sirkka Pitkäsen ja hänen puolisonsa Teuvo Pitkäsen avustuksella.

LC Saari ulkoiluttaa vanhuksia LC Saaren leidit ovat ulkoiluttaneet paikallisten vanhustentalojen asukkaita useiden vuosien ajan. Toiminnassa on omat haasteensa, mutta klubin leidit suosittelevat sitä muillekin paikkakunnille. Yleinen ilmiö lienee, että hoitajat ehtivät viemään laitosten asukkaita

ulos hyvin harvoin. Ulkoilutus sai alkunsa kymmenkunta vuotta sitten, jolloin leidit alkoivat käyttää Saaren palvelutalon asukkaita raitista ilmaa haukkaamassa keskimäärin kerran kuukaudessa. Erityispäiviin on kuulunut Saaren markkinapäivä toukokuussa, jolloin

lähes poikkeuksetta on ollut hyvä kesäinen sää. Vanhuksilla on ollut näin mahdollisuus piipahtaa markkinoilla tapaamassa tuttuja ja myös tekemässä pieniä ostoksiaan. Ulkoilutus ulottui muutamana vuonna myös Uukuniemen palvelutalolle. Terveyspiiri sulki talon viime

vuonna, joten tämä vapaaehtoistyö jatkuu nyt vain Saarella. Leidit saavat välillä apuvoimikseen leijonapuolisoitaan. Saari ja Uukuniemi olivat itsenäisiä kuntia vuoteen 2005 saakka, jolloin ne liittyivät Parikkalaan. Juttu ja kuva: Helinä Leminen

LeijonaVilkku

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

Paavo Saastamoinen (seisomassa) LC Tohmajärvi kertoo LC Joensuu Adam & Eva leijonille klubin hyvistä käytänteistä ja historiasta. Pöydän päässä Sirolan tilan isäntä Jari Sirola.

LC Adam&Evan opintomatka lammastalouteen ja erinomaiseen veljeshenkeen Vierailu lammastilalle ja siihen vielä leijona isäntänä piristää kummasti klubiarkea, totesivat LC Joensuu Adam & Evan leijonat. Reissu Outi ja Jari Sirolan maatilayritykseen Tohmajärvelle tehtiin viime vuoden maaliskuussa. Sirolan tila (www.sirolantila.com) Sinisentien varressa on tuttu näky ohi kulkevalle liikenteelle. Satapäiset Oxford Down lammaslaumat laiduntavat kesäisin molemmin puolin tietä. Klubivierailun aikaan ei ollut vielä laiduntamisaika, vaan saimme ihailla uuhien ohella eri-ikäisiä karitsoita, karitsointiaika oli tuolloin noin puolessa välissä. - Tilalla on 220 emon kiintiö ja määrä on lähes täysi, kertovat Outi ja Jari Sirola. - Karitsoinnin jälkeen pääluku on noin 450 karitsoineen ja pässeineen, joita on kymmenkunta tällä hetkellä. Sirolan tila ja siihen kiinnittynyt yrityksen jalostuspuoli, Raja-Karjalan Oxford Down, vietti viime kesänä 20-vuotisjuhlaansa, ensimmäiset jalostuslampaat tulivat tilalle 1994. Outi Sirola pyöritti yritystoimintaa viitisentoista vuotta virallisesti yksin, kunnes everstiluutnantti puoliso Jari jätti Suomen turvaamisen hitusen nuoremmille ja siirtyi täyspäiväiseksi yrittäjäksi Outin rinnalle. Suurin osa tilan liikevaihdosta tulee jalostuslampaista, joita on myyty aina Latviaa myöten. Ne karitsat, jotka eivät pääty jalostukseen myydään lihana ja erilaisina lihatuotteina. Keritty villa menee kehräämölle Mikkeliin ja se palautuu

Sirolan tilalla on jalostustuotteiden myymälä. Sieltä löytyy villaa ja villatuotteita eri muodoissaan ja sesongin mukaan lihaa sekä lihatuotteita, suurin osa pakasteina. Tuotteita esittelemässä leijona-vieraille harmaassa villapaidassa yrittäjä Outi Sirola.

Emät ovat siirtyneet ”synnytysosastolta” jälkikasvunsa kanssa pihattoon alle kymmenen uuhen ryhmissä, kertoo yrittäjä Jari Sirola. Oxford Down uuhien paino on 80-100 kg ja karitsat painavat syntyessään 6-7 kg.

takaisin jalostuneessa muodosta. - Meillä on suurimpina asiakkaina muutama ravintola ja niihin menisi huomattavasti enemmän lihaa, kuin mitä pystymme tuottamaan, kertoo Outi.

Leijona isäntänä Jari Sirola kuuluu LC Tohmajärveen, siihen klubiin johon on tunkua jäsenistä ja jonka klubi-iltoihin mennään vaikka paareilla – kun siellä on niin hauskaa… Miten tähän on tultu ja mitä LC Tohmajärvessä touhutaan, siitä Jari Sirola oli pyytänyt kaverikseen kertomaan myös veli Paavo Saastamoisen. - Vuonna 6.11.1957 perustetun klubin henkilö-

määrän olemme pitäneet maksimissaan 40 veljessä ja klubiin pääseminen on meillä melkoisen tarkka prosessi, kertoo Paavo Saastamoinen. - Muutoinkin olemme konservatiivisia ja aloitamme klubikokouksen aina vanhalla Leijonamarssilla, jatkaa Paavo pilke silmäkulmassa. - Kokoukset ovat kuitenkin tunnelmaltaan leppoisia ja vailla tärkeilyä. Jokainen veli toimii vuorollaan omalla kustannuksellaan kuukausikokouksen isäntänä, mistä on ollut seurauksena erinomainen veljeshenki ja vuosikymmenten mittainen 90-100 prosentin läsnäolo, toteaa Paavo veli Kyösti Jaatista mukaillen. Kuukauden isännälle on vakiintunut ta-

vaksi myös esitelmän pito. - Esitelmien aihepiirit ovat olleet vuosien saatossa laidasta laitaan ja halutessaan illan isäntä on voinut pyytää myös ulkopuolisen puhujan. Koska LC Tohmajärven leijonat koostuvat veljistä, klubin yhteiset harrastuksetkin ovat miehisiä. On mm. pilkkikisoja, uistelua, metsästystä ja kesäkuun alkupuolella tapahtuva hallituksen kaataminen. Ladyt osallistuvat oman toimintansa ohella mm. erilaisiin retkiin ja toukokuun kuukausikokoukseen. - Meitä pidetään kuin kukkaa kämmenellä näissä tapaamisissa, vakuuttaa lady Outi. Helinä Kalaja

www.kontiopuu.fi

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

LeijonaVilkku

Yhteiskuvassa klubin uudet Melvin Jones jäsenet leideineen.

Lions Club Rääkkylä juhli 50-vuotista taivalta 15.3.2014

Jukolankatu 19, 80100 Joensuu p. 010 548 5200 www.rantakylanvaraosa.fi

Juhlallisuudet aloitettiin jo 14.3.2014 klo 18.00 Osuuspankin kerhohuoneella yhteislahjoitustilaisuudella ja kakkukahveilla, johon oli kutsuttu lahjoitusten saajat. Hoivakoti Pihlajakodille ja Palvelukoti Viherpolulle lahjoitettiin molemmille kaksi kappaletta pyörätuoleja. 4H-yhdistys, Kihaus Folk ja Riäkkyteatteri saivat

kukin rahalahjoituksen toimintansa kehittämiseen. Juhlapäivä aloitettiin viemällä muistamiset sankarihaudan muistomerkille, sekä poisnukkuneiden leijonaveljien haudoille. Pääjuhla pidettiin koulukeskuksen auditoriossa ja sen jälkeen nautittiin juhlaillallinen Osuuspankin kerhohuoneella.

Lionit Reino Harinen ja Hannu Helmi muistamassa poisnukkuneita veljiä.

Juhlan tervehdyssanat presidentti Hannu Helmi.

Vihreä hoiva

Piirikuvernööri Juhani Kautonen ja lady Tuula Rantaeskola.

LeijonaVilkku

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

MAA

T Ö Y T S U N NRAKEN

0400 271 727 Jouko Aimasmäki T:mi OUTOKUMPU jouko.aimasmaki@gmail.com

Cantelina ry:n kuorot esittivät lasten joululauluja. Kuva: Esa Ruuskanen.

Jouluisia sävellyksiä sotiemme veteraaneille Savonlinnassa Petri Laaksonen tulkitsi omia isänmaallisia ja jouluisia sävellyksiään sotiemme veteraaneille ja myös kirkon täydeltä olevalle muulle yleisölle. Jo perinteiseksi tullut Isänmaallinen joulukonsertti järjestettiin Savonlinnan Tuomiokirkossa itsenäisyyspäivän aattona. Kirkko tuli lähes täyteen isänmaallisuuden ja joulun tunnelman etsijöitä. Pääesiintyjä laulaja – säveltäjä Petri Laaksonen, jonka artistiprofiili on monella tapaa ainutlaatuinen, ei jättänyt kylmäksi ketään. Laaksosen esitykset koostuivat pääosin omaa tuotantoa olevista isänmallisista kappaleista. Vahva sielukas tulkinta ja persoonallinen ääni sopivat hyvin Laaksoselle, joka on omiaan nostamaan tunnelmaa. Laaksonen tulkitsi isänmaallisessa osassa säveltämiään tunnettujen tekstin tekijöiden sanoituksia, kuten Pohjanpään, Lei-

non, Kaskisen, Malinin ja Bäckmanin runoja, joista kuuluisimpana Turkka Malin Täällä pohjantähden alla. Muita hienoja tulkintoja olivat esimerkiksi Lapsuuden maa, Väsyneet kädet ja Hyvää matkaa. Ehkä koskettavimpana ja veteraaneille kohdistettuna kappaleena Laaksonen esitti Kullervo Hämäläisen sanoittaman ja säveltämän Veteraanin iltahuudon. Konsertin loppuosa johdatteli kuulijat joulun tunnelmiin, jossa Laaksonen tulkitsi omia sävellyksiään Pekka Laaksosen, Anna-Mari Kaskisen, Turkka Malin ja Teppo Nuoran sanoin. Jouluinen osa konsertista päättyi Teppo Nuoran sanoittamaan ja Laaksosen säveltämään kappaleeseen Talvi-illan hiljaisuus. Petri Laaksonen säesti omat kappaleensa pianolla. Muusta säestyksestä vastasi Mari Kätkä harmonikalla ja Make Perttilä akustisella kitaral-

Petri Laaksonen lauloi Isänmaallisessa joulukonsertissa pääosin omia sävellyksiään. Kuva: Laaksosen oma kuvapankki.

la. Konsertin keskivaiheilla esiintyi Savonlinnalaiset Cantelina ry:n kuorot, joista paikalla olivat Laululeikkikuoro, Iloinen Lapsikuoro, Poikakuoro Juventus ja Nuorisokuoro Linnanneidot. Kuoroja johti Leena Astikainen, jonka taidokkaassa ohjauksessa kuoron esitykset olivat nautittavaa kuunnel-

tavaa. Lapsikuorolaisia oli yhteensä noin 70, joista nuorimmat olivat vasta kolmen vuoden ikäisiä. Kuoroja säesti Ilkka Vesioja uruilla ja pianolla, sekä Mariorvokki Marangi viululla. Savonlinnan alueen paikalliset klubit olivat mukana veteraanitalkoissa kustantamalla ohjelman ja kuljettamalla alueen veteraaneja konserttiin. Konserttiin osallistui reilut 60 sotaveteraania puolisoineen. Vaikka leijonat saivat tempauksellaan suoraan hyvää mieltä sotiemme veteraaneille, konsertin järjestäjän tuotto ohjataan kokonaisuudessaan paikkakunnan vanhus- ja nuorisotoimintaan. Osa tuotosta on jo kohdennettu Savonlinnan kirjaston nuoriso-osastolle, jolla hankitaan kirjastoon lapsille ja nuorille kohdistettuja kirjoja.

LÄÄKEHUOLLON ASIANTUNTIJA

OUTOKUMMUN APTEEKKI Koulukatu 2, 83500 Outokumpu Puh. 013-555 723, fax 013-561 357 email: outokummun.apteekki@opaasi.fi

OUTOKUMPUHALLI

Ari Lybeck LC Savonlinna/Sääminki

Puh. 0500-613 015 Tapahtumat löydät osoitteesta: www.opaasi.fi/outokumpuhalli

email: outokumpuhalli@opaasi.fi

Petri Laaksonen ja Cantelina ry:n kuorot tulkitsivat isänmaallisia ja jouluisia säveliä sotiemme veteraaneille ja myös kirkon täydeltä olevalle yleisölle. Kuva: Tuomo Kautonen.

LeijonaVilkku

Leijonat matkustavat - leijonat kohtaavat Tämä Tuulan juttu Tuulan ja Juhanin matkasta Etiopiaan aloittaa uuden juttusarjan Leijona-Vilkussa: Leijonat matkustavat ja kohtaavat”. Eli kun joku piirimme leijonista matkustaa johonkin kohteeseen ja siihen liittyy klubitapaaminen, juttu reissusta julkaistaan Vilkussa. Matkailu avartaa! Lehdestä luettunakin…

Etiopia – kurkistus menneisyyteen Muutama päivä ennen joulua suuntasimme joulun viettoon kohti Etiopiaan, yhteen maailman köyhimmistä maista. Etiopia on myös yksi vanhimmista kulttuureista. Syy, joka sai meidät matkaamaan eksoottiseen Etiopiaan, oli poikani ja miniän elinoloihin tutustuminen ja luonnollisesti joulun vietto heidän kanssaan. Molemmat toimivat Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyötöissä. Poika Atte toimii metsään ja mm. hunajan tuotantoon liittyvissä projekteissa ja miniä Laura maataloudessa. Addis Abeban lentokentällä tuli viimeaikojen puhuttu terveystilanne esille, kun käytävällä valkotakkiset virkailijat jakoivat Ebola-esitteitä ja valokuvasivat kaikki. Sitten seisottiinkin jonossa viisumin saamiseksi. Toiminta ei ollut kovin nopeaa, kun virkailija yritti saada selvää vieraista nimistä ja kirjoitti kaikki käsin. Lysti maksoi 50 dollaria/henkilö. Hallinto tarvitsee rahaa kun hinta oli kallistunut melkein puolella muutamassa viikossa. Toisen kerran kaikki kuvattiin passintarkastuksessa, joten varmasti jokainen turisti oli merkitty. Jatkoimme matkaa yövyttyämme Addis Abebassa määränpäähämme Bahir Dariin. Lentoasemalla jälleen olivat valkotakkiset asialla mitaten kuumeen jokaiselta matkustajalta. Ebolaa ei virallisen tiedon mukaan vielä ole Etiopiassa. Heti lentokentältä lähdettyä tuli tunne, että olemme aikamatkalla menneisyyteen. Aaseja lastit selässä, miehet taluttamassa niitä paimensauvoineen, naisia kantamukset pään päällä. Matka lentokentältä nuorten kotitaloon sujui turvallisesti firman autolla. Kuljettaja kätteli meitä ystävällisesti heti ensimmäisek-

si. Kättely olikin maan tapa. Jokaista tuttua ja tuntematontakin käteltiin alin omaan. Kädestä kiinni ja olkapäät yhteen! Vähitellen meillekin meni oppi perille. Jopa talon vartioita ja taloudenhoitajaa käteltiin mennen tullen ja palatessa! Vaikka Etiopia on näennäisesti rauhallinen maa, pinnan alla kytee. Miniä Laura oli hämmentynyt ja järkyttynyt useista nuorista, jotka oli ammuttu rauhallisessa mielenosoituksessa hänen työpaikkansa edessä juuri ennen tuloamme. Tapahtumasta ei tietenkään mitään tietoa julkisuudessa! Jouluaattona englantilainen turisti kuoli vahingonlaukaukseen (?) kirkon edessä Bahir Darin keskustassa. Siitä sentään oli tietoa BBC:ssä.

Tyypill Kahvimarjat talteen!

Dr Samuel, s

Kahvi ja muita puutarhan antimia Kahvin keksimisestä kerrotaan tarinaa, jossa etiopialainen vuohipaimen nimeltä Kaldi havaitsi vuohiensa valvovan öitä, kun ne olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Luostarissa marjoista ryhdyttiin tekemään juomaa, jonka maine kiiri hitaasti Arabiaan. Kahvi on tärkein yksittäinen maataloustuote, mutta halpojen hintojen vuoksi monet maanviljelijät ovat siirtyneet kasvattamaan mietona huumeena tunnettua khatia. Heti taloudenhoitajan laittaman maukkaan lounaan jälkeen Juhani pääsikin poimimaan kypsiä kahvinmarjoja, jotka sitten laitettiin aurinkoon kuivumaan pariksi päiväksi. Kuivattamisen jälkeen marjat hienonnettiin morttelissa papujen irrottamiseksi. Jokaisessa marjassa on kaksi papua. Juhanin kolmen tunnin työ tuotti noin litran papuja. Hidasta hommaa! Sitten olikin paahdon aika. Paahdetut pavut odottavat nyt jauha-

Kaislave

Mercato.

Tytöt kantamuksineen.

Kahvipaahtimos

Virtahepoja Tana-järvellä.

Joululounaalla.

Muuleja ohjastajineen Bahir Darin torilla.

LeijonaVilkku

linen paikallinen kahvila.

mista. Pian voimme maistaa omin käsin valmistettua kahvia! Ihmeissämme katselimme muita puutarhan kasveja mm. avokadoa, mangoa, tomaattia, rucolaa, kurkkua, salaattia, lehtikaalia, granaattiomenaa, papaijaa, oreganoa, basilikaa, inkivääriä, korianteria, chiliä, banaania ja guavaa. Kaikkea ei muistakaan! Kasvaapa siellä khatipensaskin. No lehtiä ei tullut pureskeltua! Muutamia kymmeniä lintulajeja asusteli samaisessa puutarhassa. Oudon näköisiä! No papukaija ja suurikokoinen lepakko, ei tosin lintu, olivat tunnistettavissa. Pelikaanit asustelivat Tanajärven lahden poukamassa suurena parvena.

Matka putouksille matka ajanlaskun alkuun

sihteeri mr Mulal, Tuula, rahastonhoitaja mr Assefa ja Juhani.

ene Tana-järvellä.

ssa.

Mercatossa autot lastataan täyteen.

Blue Nile putoukset sijaitsevat noin 30 kilometrin päässä Bahir Darista Sinisen Niilin yläjuoksulla. Ne ovat yksi suurimmista putouksista Afrikassa. Tuo 30 kilometriä kuoppaista pölyävää tietä ja kiipeäminen polttavassa auringonpaisteessa putouksille oli kokemus, jota saa sulatella pitkään. Tuntui kuin olisi ollut jossakin vanhan testamentin kertomuksessa. Tienvarsilla oli lammaslaumoja, joita paimenet vartioivat sauvoineen kaavut päällä. Ihmiset elävät samoin kuin ovat eläneet satoja vuosia. Asumukset ovat ikkunattomia hökkeleitä! Koska oli sunnuntai, väkeä oli paljon liikkeellä kirkkoon menossa. Useita hautajaissaattueita näkyi myös. Valkoisiin kaapuihin puetut hautajaisvieraat täyttivät välillä tien kokonaan. Putouksille kiivettäessä yksi äiti tyttärineen jäi erityisesti mieleen. Tytöillä oli isot ja painavat risukasat selässä. Silti he jaksoivat iloisesti tervehtiä ja hymyillä. Äiti levähti valtava kantamus kiveä vasten. Niin painava oli kuorma, että häntä piti auttaa jatkamaan matkaa. Miten eri maailmassa lapset meillä elävätkään. Suurin huoli täällä monella on saada uusinta mallia oleva älypuhelin! Itse putous oli tähän aikaan vuodesta aika vaatimaton kun vettä kuivana aikana ei ole paljon. Riippusilta rotkon yli oli korkeanpaikankammoinen koettelemus! Ei auttanut alaspäin katsella!

Ruokaostoksilla Päivittäiset ruokatarpeet haetaan luonnollisesti torilta. Niinpä nuorten ollessa töissä hurautimme apulaisen kanssa tuctucilla torille ostamaan tarpeita joulua varten. Ja siellähän sitä olikin tavaraa! Oli vaikea hengittää, kun ilmassa on niin paljon pippuria ja kaikenlaista pölyä. Onhan Bahir Dar lähes 2 000 metrin korkeudessa, joten korkeanpaikan leirillä olemme koko ajan. Ihmettelin jo Addis Abeban lentokentällä, että miksi tuntuu niin kummalliselta hengittää. Addis Abeba on yksi maailman korkeimmilla paikoilla olevista pääkaupungeista. Vaikka Bahir Dar on noin Tampereen kokoinen kaupunki, ei siellä mitään isoja marketteja ole, pieniä kioskityyppisiä myymälöitä vain. Maito oli lujassa. Vasta kolmannessa kaupassa onnistuttiin sitä saamaan. Kermaa ja juustoa ei kaupungista saa vaikka lehmiä on. Meijeritoimintaan ei ole va-

raa. Voita Atte oli onnistunut saamaan vähän jouluruokien valmistamiseen. Kalat haettiin kalatorilta, jossa kauppiaat maassa kyyköttäen fileoivat ostetut kalat. Kaikki juuri pyydettyjä ja siis tuoreita. Kylmäketju ei katkea, kun se ei pääse alkamaankaan! Lihakauppa (kioski) on oma lukunsa. Ruho roikkuu seinällä ja lihakauppias leikkaa siitä toivotun palan.

Leijonia tapaamassa Bahir Darissa suurin osa kaupungin asukkaista elää hyvin vaatimattomissa asunnoissa. Löytyy kaupungista toisin muutama hieno hotellikin. Miniä Laura oli ottanut yhteyttä paikallisiin leijoniin ja sopinut tapaamisen paikallisten leijonien kanssa kaupungin hienoimpaan hotelliin. Tohtori Samuel (näin häntä kutsuttiin), Bahir Dar Blue Nile -klubin jäsen, on työskennellyt Ruotsissa vuosikausia. Hänellä on siis hyvä käsitys pohjoismaisesta leijonatyöstä. Hän oli saanut mukaan ruotsalaisen leijonapariskunnan ja yhden paikallisen leijonan. Rattoisa ilta uskomattoman runsaan buffetpöydän antimia nautiskellen. Sovimme tapaavamme seuraavana päivänä lisää klubin edustajia. Niinpä Dr Samuel tuli meitä hakemaan autollansa ja vei meidät uuteen upeaan järvenrantaravintolaan. Paikalla oli myös klubin sihteeri Mr. Mulal ja rahastonhoitaja Mr Assefa. Annoimme heille Lions-liiton esitteitä, H-piirin pinssit, Savonlinna/Linnatar-klubin viirin, nuorisovaihtoviirin ja muitakin pinssejä. Meidän leijonamäärämme oli tietysti heidän mielestään aivan käsittämätön. Etiopiassa leijonatoiminta on vielä suhteellisen pientä. Noin 90 miljoonan asukkaan maassa on 15 klubia, joista Bahir Darissa kaksi. Ei heillä ole vielä omaa piiriäkään, vaan ovat osa 411 A piiriä, johon kuuluu lisäksi Kenia ja Seychellit. Piirikuvernöörikin on tällä hetkellä Keniasta. Avun tarve on tosin valtava. LCIF on auttanut trakooman ja malarian vastaisessa taistelussa. Paikallisen klubinkin pääaktiviteetti on trakooman vastainen työ. Leijonat avustavat myös käymälöiden rakentamisessa. Maallahan on paljon vain maakuoppia käymälöinä. Vuonna 2008 LCIF:n silloinen puheenjohtaja oli vieraillut juuri tuolla Anharan alueella trakooman ja malarian vastaisen kampanjan aikana. Päämäärä on ollut saada trakooma hävitettyä vuoteen 2012 mennessä. Ei liene kokonaan onnistuttu, koska taistelu jatkuu. Kuten viime joulun aikaan Intiassa, samoin nytkin näkee miten erilaisissa olosuhteissa leijonatyötä tehdään. LCIF:lle menevät lahjoitukset menevät todella tarpeeseen! Toisenkin kerran pääsimme kaupungin parhaaseen ravintolaan, kun meidät oli kutsuttu joululounaalle Aten ja Lauran ystävien kanssa. Kansainvälisessä seurueessa oli edustettuna seitsemää eri kansallisuutta. Mukana oli mm. paikallisen yliopiston rehtori. Hän on asunut ja opiskellut Sodankylän sääsatelliittiasemalla ja tehnyt väitöskirjankin Suomessa. Maailma on pieni. Aina sen huomaa matkoilla! Italialainen kokki oli pannut parastaan ja loihtinut meille kuuden ruokalalajin menun tarkasti valittuine viineineen.

13 Tana-järvi Bahir Darin kaupunki sijaitsee Tanajärven rannalla. Sininen Niili (Blue Nile) alkaa ko. järvestä ja yhtyy Sudanin pääkaupungissa Khartumissa Valkoisen Niilin kanssa Niiliksi, joka sitten laskee Välimereen Egyptissä. Veneajelulla järvellä näimme mm. virtahepoja ja pelikaaneja. Matalikot kasvavat papyrusta. Tavaroita mantereelta saarelle ja päinvastoin kuljetetaan papyruskaislaveneillä. Vene kestää noin kolme kuukautta ja sitten on tehtävä uusi. Poikkesimme saarelle, jossa sijaitsee vanha, erikoinen luostari Ura Kidane Mihret Monastery. Luostari on vaatimattoman näköinen, pyöreä rakennus, jossa seinät ovat lattiasta kattoon täynnä kuvia raamatun kertomuksista. Vanha ja uusi testamentti upeina kuvina! Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Ortodoksinen uskonto antaa oman leimansa. Viikoittain keskiviikko ja perjantai ovat paastopäiviä, jolloin pidättäydytään eläinperäisestä ruoasta. Toiseksi suurin ryhmä ovat muslimit.

Addis Abeba Viimeinen matkapäivä meni pääkaupungin vilinässä. Avulias, tuttavien suosittama taksikuski kuljetti meitä paikasta toiseen välillä vaivalloisesti. Liikenne oli todella kaoottista! En huomannut, että minkäänlaisia liikennesääntöjä noudatettiin. Röyhkein aina ensin! Visiitti Afrikan suurimpaan toriin Mercatoon oli luku sinänsä. Vaikea kuvata sitä väkimäärää ja tungosta. Meitä oli kehotettu jättämään kaikki mahdolliset varastettavat esineet hotellille varkaiden varalta. Onneksi meillä oli oppaana paikallinen tuttava, joka luotsasi meitä ja hätisti ”iholle” tunkeutuvat kauppiaat! Poikkesimme monissa paikallisissa käsityöliikkeessä ja kahvipaahtimossa. Pääsimme paahtimoon sisälle tutkailemaan valmistusta. Ostamanne kahvi oli taatusti tuoretta. Se pussitettiin nautiskellessamme maistiaisia. Lounaan nautimme Addis Abeban vanhimmassa ravintolassa. Monet kuuluiset ovat kuulemma paikassa käyneet. Illallinen libanonilaisessa ravintolassa päätti reissun ja oli jäähyväisten aika.

Sulattelemista Meidän pohjoismaalaisten on vaikea suhtautua kaduilla ja toreilla kerjääviin lapsiin ja vanhuksiin. Todella sydäntä särkee katsoa ihmisvilinässä konttaavia kädettömiä tai jalattomia ihmisiä. Toisaalta tässä köyhässä maassa on luksushotelleja röttelöiden läheisyydessä. Etiopialaiset ihmiset olivat hyvin ystävällä ja auttavaisia. Lapset olivat onnellisen näköisiä. Katselivat meitä ihmeissään. Ei kovinkaan monta valkoihoista nähty kaupungissa. Mieleen jäi monta asiaa, jota joutuu pitkään sulattelemaan. Meidän itsestään selvyydet kuten puhdas vesi, kunnolliset saniteettitilat ovat vielä monin paikoin todella kaukana. Matkailu avartaa! Lisätietoa kehitysyhteistyöstä Etiopiassa löytyy blogeista: http://selamselam.me/ ja http://www.unionguy.fi/ . Teksti Tuula Rantaeskola Kuvat Juhani Kautonen

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

LeijonaVilkku

Vasemmalla veteraani Antti Saarinen ja LC Kitee pres Iivari Silvennoinen.

Kiteen lionsklubien presidentit veteraanien apuna

LVI-Asennus Räsänen Oy Kupariperä 3 83500 Outokumpu Puhelin 0400-881 964

lvi.rasanen@saunalahti.fi

Suomen parasta pankkipalvelua!

POP Hammaslahti / POP Reijola / POP Joensuuu / POP Liperi P. 013 684 6700 www.poppankki.fi/pyhaselka Lähellä ihmistä.

Kiteen Koivikon kievarin omistaja Markku Väkeväinen julkaisi Koti-Karjala lehdessä Kiteen veteraaneille kutsun joulupäivälliselle 15.12.2014. Näin hienon eleen luettuani aloimme kaikki 4 klubin presidenttiä järjestelemään veteraaneille kyydityksiä joulupäivälliselle. Yhdessä veteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Arvo Kinnarin kanssa saimme sovituksi ketkä veteraanit kukin noutaa kyytiin. Tilaisuus oli mieliinpainuvan koskettava ja lämminhenkinen. Paikalle saatiin n 20 veteraania ja aluksi Koivikon kievarin henkilökunta toivotti meidät tervetulleiksi. Henkilökunta lupasi auttaa meidän lionien lisäksi ruokien tuomisessa veteraaneille noutopöydästä. Me leijonat jakauduttiin jokaiseen pöytään veteraanien seuraksi ja avuksi. Keskustelut eri pöydissä soljuivat iloisissa merkeissä ja jutut hyppivät eri vuosikymmenillä. Yleisenä piirteenä mieleeni tuli kaikkien veteraanien nöyryys ja vaatimattomuus. Heidän asenne, ystävällisyys ja suhtautuminen nykyaikaan olisi hyväk-

si opiksi nykynuorille. Toivonkin, että mahdollisimman moni nuori voisi tämän veteraanivuoden aikana kohdata jonkun veteraanin ja saada keskustella heidän kanssaan. Vanhin osallistunut veteraani täyttää tänä vuonna 97 vuotta. Hän on Eero Kankkunen, Kiteen Kesälahden kaupunginosasta. Tilaisuuden lopuksi kiitin Markku Väkeväistä henkilökuntineen kaikkien osallistuneiden veteraanien ja meidän leijonien puolesta erinomaisesta ruoasta, sekä mieleenpainuvasta tapahtuman järjestämisestä. Markku vastasi kiitoksiin vielä isolla yllätyksellä kaikille osallistuneille. Hän lupasi tästä tulevan perinteen ja jopa mahdollisesti kutsuvansa veteraaneja johonkin tilaisuuteen tulevan kesänkin aikana ennen uuden joulun tuloa! Veteraanit vastailivat hymyssä suin kiitollisena kutsuun ja lupasivat ehdottomasti tulla paikalle, jos leijonat heitä avustavat! Osallistuneiden leijonien puolesta LC Kitee/Ilmarinen Presidentti Petri Uosukainen

Veteraaneja odottamassa jouluruokaa.

LC Kitee/Ilmarinen presidentti Petri Uosukainen ja veteraanit Eero Kankkunen (97v), Esko Korhonen (91v) selin.

Huomattavia avustuksia H-piirin klubeille Arne Ritari -säätiöltä Arne Ritari -säätiö on perustettu tukemaan suomalaisia lionsklubeja niiden palveluaktiviteeteissa, myöntämällä apurahoja. Tällä kaudella säätiön hallitus on myöntänyt piiriimme mm seuraavat apurahat: - Joensuun lionsklubeille Leijonapuiston rakentamisaktiviteettiin 3450 euroa - LC Outokummulle ja

LC Outokumpu/Kuparille ns. katastrofi apurahaa tapaturmaisesti isän menettäneen perheen tukemiseksi 2500 euroa - LC Ilomantsille ”Kiitos veteraanit” aktiviteettiin veteraanien elinolojen ja viihtyvyyden parantamiseksi 1000 euroa Apurahat ovat merkittäviä ja todella tarpeelliset ko.

aktiviteettien toteuttamiseksi. Myönnetyt apurahat ovat hyvänä esimerkkinä siitä työstä mitä AR -säätiö tekee. Säätiö rahoittaa toimintaansa adresseista ja lions-ritariarvoista saatavilla tuloilla. Säätiön adressi on monipuolinen joka soveltuu onnitteluihin kuin muistamiseen surussa. On todella ar-

vokas ja ikimuistoinen tapa palkita klubin ansioituneita jäseniä Lions -ritarinimityksellä. Piirimme klubit ovat osallistuneet kiitettävästi adressien myyntiin ja Lions -ritarinimityksien hakemiseen, josta olen todella ylpeä. ARS -toimikunnan pj. PCC Harri Forss

LeijonaVilkku

LC-Tohmajärveltä muistolaatta Suomen pelastajalle LC Tohmajärvi toteutti monivuotisen haaveensa, kun se hankki muistolaatan kenraaliluutnantti, Mannerheimristin ritari Karl Lennart Oeschin lapsuudenkodin seinään. K.L. Oesch oli syntynyt Vpl. Pyhäjärvellä 8.8.1892. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Sveitsistä Suomeen 1880-luvun alkupuolella. Tohmajärvelle he muuttivat v. 1894. Seuraavana vuonna valmistui kunnan keskustaajamaan Kemieen talo, johon perhe muutti asumaan. Se oli tulevan kenraalin kotina vuoteen 1911. Kun asiaa pohdiskeltiin, ajateltiin hankaluutta tuottavan sen, että talo on yksityisomistuksessa. Kun asiaa tiedusteltiin omistajilta Maarit ja Arto Karppiselta, oli heidän suhtautumisensa välittömästi myönteinen. Tämän jälkeen klubi asetti hanketta toteuttamaan toimikunnan, johon kuuluivat Kyösti Jaatinen, Matti K Majoinen ja Paavo Saastamoinen. Myös Maarit ja Arto Karppinen osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun ja onpa laatan ulkoinen olemus Arto Karppisen ”käsialaa”. Muistolaatta paljastettiin Tohmajärven kesätapahtuman Potsi-päivien yhteydes-

sä 27.6.2014 noin 50 hengen läsnäollessa. Tilaisuuden avasi klubin presidentti Jussi Tikka, joka kiitti ensin talon omistajia ja pyysi sen jälkeen airueena toimineita klubin jäseniä Jari Sirolaa ja Arvi Pulkkista poistamaan laattaa peittävän kankaan. Juhlapuheen tilaisuudessa piti LC Tohmajärven klubivuosiltaan vanhin jäsen Kyösti Jaatinen, joka lyhyesti kertoi K.L. Oeschin henkilöhistoriasta lapsuudesta kuolemaan saakka. Puhe painottui luonnollisesti sota-ajan tapahtumiin ja Kyösti Jaatinen korosti erityisesti K.L. Oeschin johdolla kesällä 1944 tapahtunutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen pysäyttämistä Karjalan kannaksella. Oeschilla oli tuolloin käytettävissään 2/3 Suomen armeijan maavoimista.

Hänet nimitettiin 26.6.1944 Mannerheim-ristin ritariksi numero 131. Oeschin sukuseuran tervehdyksen esitti seuran puheenjohtaja Anna-Riitta Vuorikoski. Hän kiitti lämpimin sanoin klubia tästä kulttuuriteosta ja tilaisuuden hienoista järjestelyistä. Tohmajärven kunnan tervehdyksen esitti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antero Nenonen. Tilaisuutta juhlisti ”Trio Oeschiksi” nimetty, tapahtumaa varten koottu orkesteri. Triossa soittivat trumpettia Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen ja musiikinopettaja Tomi Elokivi, rumpalina toimi Rakuunaorkesterin lyömäsoittimien äänenjohtaja Tuomo Makkonen.

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

Passat Sedan svh. alk: autoveroton hinta 21.720 e, arvioitu autovero* 5.260,26 e, kokonaishinta 27.580,26 e. Passat Variant svh. alk: autoveroton hinta 23.650 e, arvioitu autovero** 5.803,77 e, kokonaishinta 30.053,77 e. Huolenpitosopimus alk. 31 e/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi) *CO2-päästöllä 123 g/km. **CO2-päästöllä 124 g/km. Yhdistelmäkulutus 4,0-5,4l/100 km. CO2-päästöt 10-140 g/km. Kuvan autot erikoisvarustein. Kokonaishinta sisältää toimituskulut 600 e. Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, PL 136, 00521 Helsinki.

Autotalo Laakkonen Oy Voimatie 16, Joensuu Volkswagen-myynti 010 309 2439 Aukioloajat ma-pe 9-17, la 10-14 Puheluhinnat 010-numeroon: Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min (alv. 24 %).

”Eipä haittaisi, jos olisi pienemmät vakuutuslaskut” Laske oma tilanteesi bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/ bonuslaskuri. Laitamme pankki- ja vakuutusasiat kerralla kuntoon. Varaa aika konttoriimme puh. 010 257 8802.

Kuva: Mika Susi Teksti: Paavo Saastamoinen

ENONKOSKI Enonkoskelta löytyy; • Ainutlaatuinen luonto: Saimaan vesistö, Kolovesi

• Hyvä sijainti: vain 30 km Savonlinnasta ja 18 km lentokentältä • Tasokas koulu ja päivähoito lapsille Saara ja Kari Isorinne sekä Helena Kuivalainen. Kuva: Kotiseutu-uutiset/Hanna-Leena Kunttu

LC Liperi Leonilla viisi vuotta LC Liperi Leonillan toiminta on keskittynyt palveluaktiviteetteihin viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ensimmäinen klubin oma palveluaktiviteetti oli vanhusten ulkoiluttaminen. - Lisäksi olemme vieneet vanhuksia ja vammaisia parin joulun alla kirkkoon Kauneimpiin joululauluihin. Tänä jouluna lauloimme palvelutalon asukkaiden kanssa joululauluja, kertoo Helena Kuivalainen. - Joulukuun klubi-illassa askartelimme 22 lahjapakettia yksinäisille vanhuksille. Leonillan kummiluokkana on Ylämyllyn koulussa toimiva pienluokka. Leonilla tukee heidän toimintaansa lahjoituksin sekä vierailuin.

Varoja toimitetaan, ja eteenpäin lahjoitettavaksi on kerätty myymällä arpoja, makkaraa, munkkeja, simaa, lyhteitä, pellavakimppuja, joulukortteja ja adresseja. Leonillat ovat myös siivonneet, tehneet inventaariota sekä olleet narikkavastaavina. - Monia antoisia ja rentouttavia klubikokouksia on vietetty asian ja leppoisan yhdessäolon merkeissä. Lisäksi olemme tehneet klubivierailuja sekä tutustuneet paikallisiin yrityksiin, jatkaa Helena Liperiläiset naisleijonat lahjoittivat lokakuussa 2014 neljä kookasta viherkasvia Liperin kirkonkylällä sijaitsevan vanhainkoti Iltarus-

kon asukkaiden iloksi. Iltaruskossa vihreät kasvit otettiin ilolla vastaan. Kasvien luovutus on osa vanhusten hyväksi tehtävää työtä ja osa Kiitos Veteraanit –palveluaktiviteettia. Tämän kauden yksi tavoite on saada nuorisovaihto käyntiin yhdessä LC Liperin ja LC Liperi /Kiessien kanssa.

Leonillan arvot ovat: L uottamus I hmisläheisyys P alveluhalu E mpaattisuus R ehtiys I loisuus LIPERI on meille tärkeä asia! painottaa Helena.

ENONKOSKI

• Hyvät liikuntapalvelut kaikille • Kulttuuripalvelu • Vapaita, rakentamattomia rantatontteja • Toimitiloja yrittäjille tarpeiden mukaan.

Tervetuloa asumaan Enonkoskelle ! Yhteydenotot Enonkosken kunta puh. 015 527 5500 tai www.enonkoski.fi Piirin paras: • klubi 2013-2014 LC Rantasalmi • presidentti 2013-2014 Salo, LC Ilomantsi/Brihat • klubisihteeri 2013-2014 Turunen, LC Joensuu/Justiina

Jukolankatu 19, 80100 Joensuu

Täyden palvelun Puh./fax kaihdinja verhota (013) 225 751

Jukolankatu 19, 80100 Joensuu Puh./fax (013) 225 751 myynti@karjalankaihdin.fi www.karjalankaihdin.fi

Täyden palvelun kaihdinja verhotalo

LeijonaVilkku

Yhteenveto H-piirin toiminnasta kaudella 2013-2014

Iloisesti yhteiseksi hyväksi Piirikuvernöörin kauden teemaksi oli valittu ” Iloisesti yhteiseksi hyväksi”. Teeman mukaan kannustettiin klubeja vapaamuotoisiin ja viihdyttäviin klubi-iltoihin ja samalla saamaan innostusta laadukkaiden ja tuotavien aktiviteettien tekemiseen. Suuri osa piirimme klubeista toimiikin näin ja sain puolisoni kanssa klubeissa vieraillessamme todeta iloista tekemisen meininkiä ja viihtymistä. Vastuunkantajien koulutus on piirissämme ollut pitkäjänteistä ja tuloksia tuottavaa. Edellisellä kaudella luotu strategia antaa eväitä monelle klubille. Toimintasuunnitelmassa määritetyt tavoitteet saavutettiin monella osa-alueella. Toimikuntien puheenjohtajat toimivat tarmokkaasti ja toimikuntien työ tuki klubien toimintaa suunnitellulla tavalla. Aktiviteettitoimikunta organisoi nenäpäiväkeräyksen ja korkealle asetettu tavoite saavutettiin melkein. Piirin alueella järjestettiin kahdet Lions-liiton mestaruuskilpailut. Pilkkikilpailut pidettiin Rantasalmella ja karaokekilpailut Savonlinnassa. Piirilehti Leijona Vilkku ilmestyi värikkäänä ja täynnä piirin klubien omia juttuja. Vilkkua jaettiin viimevuotiseen tapaan myös suurelle yleisölle monenlaisissa paikoissa. Strategian mukaista näkyvyyden lisäämistä saatiin näin toteutettua. Monet klubit juhlivat kauden aikana 50 vuoden taivaltaan palvelutyössä ja tiedottivat positiivisesti paikkakuntiensa medioissa. Piirin jäsenmäärän kasvutavoitteeksi oli 25 jäsentä. Tavoitteesta jäätiin melko paljon ja suurimpana vaikutuksena jäsenmäärän laskuun oli yhden Savonlinnan sinänsä aktiivisen klubin lopettaminen. Osa lopettaneen klubin jäsenistä siirtynee kuitenkin toimivien klubien jäsenkuntaan. Uusia jäseniä otettiin suureen osaan klubeista, mutta eronneiden jäsenten määrä on huolestuttava. Luonnollisen poistuman lisäksi klubeista erosi yhteensä useita kymmeniä jäseniä. Mittava tutkimus klubien jäsenviihtyvyydestä toteutettiin kauden aikana ja kyselyn tulokset ovat piirin nettisivuilla kaikkien hyödynnettävissä. Kansainvälistä nuorisovaihtoa tehtiin lähettämällä nuoria maailmalle muutamia edellisvuosia enemmän,

Skootteritytöt ”Turvassa tiellä”.

yhteensä 14 ja myös isäntäperheitä tänne tuleville nuorille järjestettiin kymmenkunta. Seuraavan kansainvälisen nuorisoleirin järjestelyt aloitettiin Nurmeksessa. Arne Ritari säätiön toiminnassa piirimme oli kärkipäässä, ritaritilastosta ja adressimyynnistä kootuissa tuotoissa. Piiriimme tuli yhteensä 11 uutta Lions-ritaria, jotka kaikki saivat nimityksensä arvokkain menoin.

Kuivalaisen talon urakointia Ilomantsissa.

Puolisotoiminta oli vilkasta suurimmassa osassa klubeja. Puolisoille järjestettiin edellisvuotiseen tapaan virkistyspäivä, tällä kertaa huhtikuussa Savonlinnassa. Joukko puolisoita sai ajankohtaista tietoa niin ravitsemuksesta kuin ihonhoidostakin.

Nuorisovaihto.

Risto Kinnunen ja Juhani Kautonen Heinäveden juhlissa.

H-piirin vuosikokous pidettiin Kerimäellä huhtikuun puolivälissä. Kokouksessa oli mukana 101 edustajaa 49 klubista. Juhlapuhujana oli Suomen Lionsliiton puheenjohtaja Asko Merilä. H-piirin parhaana klubina palkittiin LC Rantasalmi. Lions liiton vuosikokousjärjestelyt 2017 Joensuussa jatkettiin ja Joensuun ja lähiympäristön klubit suunnittelevat mittavaa tapahtumaa, jossa samalla juhlitaan 100 -vuotista Lions toimintaa Suomessa. Piiriin nimitettiin myös koordinoija tulevia 100 v. juhlallisuuksia varten. Lions työ piirissämme jatkuu jäsenmäärään kohdistuvista haasteista huolimatta.

Lieksan hämärää.

Parhaimmat kiitokset kaikille leijonille ja puolisoille iloisesta ja tehokkaasta toimintakaudesta. Onnea ja menestystä leijonatyössä tulevina kausina. Iloisesti yhteiseksi hyväksi! Juhani Kautonen Piirikuvernööri 2013–2014

Ladyt osaa juhlia.

Piirin toimintakertomus on luettavissa kokonaisuudessaan piirin internetsivuilta osoitteessa: www.lions. fi/h

LeijonaVilkku

Ajattele positiivisesti – uskalla toimia! Toimintakaudesta on jäljellä useita kuukausia, joten ennätämme vielä tehdä paljon hyvää. Aktiviteettivalikoima mahdollistaa monien, jo tuotteistettujen palvelukonseptien helpon soveltamisen paikkakunnalle sopivalla tavalla. Yhdessä tekeminen ja viihtyminen sekä apua tarvitsevien auttaminen antavat meille jokaiselle hyvän mielen ja motivaation osallistua Lions-toimintaan. Näistä ja monista muista asioista olen alustanut H-piirissäkin, mm. keväällä 2014 Lieksassa klubien yhteisessä kokouksessa ja LC Savonlinna / Säämingin 50 v. juhlissa syksyllä 2014. Alkuvuodesta 2015 on ilo vierailla peräti kaksi kertaa Joensuussa klubien vuosijuhlissa.Nuoruuteni asuinmaakunta Poh-

jois-Karjala on aina lähellä sydäntäni. Vietin lapsuutta ja nuoruutta Lieksassa ja Joensuussa. On suuri ilo palata kotimaisemiin vuodesta toiseen.

Uusia mahdollisuuksia Kukapa osasi arvioida vuosi sitten millaisessa ympäristössä toimimme keväällä 2015. Suomea koettelevat taloustaantuma, rakennemuutokset, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja työttömyys. Taantuma on käynyt H-piirinkin alueella, mutta sinnikkyys ja positiivisuus ovat kääntäneet menetykset voitoiksi, tosin yksilön kannalta ei aina. Nämä kaikki muutokset merkitsevät suuria haasteita lionstoimintaan, mutta muutokset tuovat tulles-

saan myös uusia mahdollisuuksia.Kuten tiedämme, ei uusia klubeja synny ilman hyvää suunnittelua, eikä nykyisten klubien yhteisöllisyys kehity itsestään. Ennakoiva strateginen kehittämistyö on toimintamme elinvoimaisuuden ja menestymisen varmistamista pidemmällä aikavälillä. Rohkaisen klubeja päivittämään omat sääntönsä Lionsklubien mallisääntöjen mukaisiksi. Kokemukset ovat osoittaneet, että uudet säännöt avaavat klubeille uusia mahdollisuuksia kehittää yhteisöllisyyttä ja kasvua sekä palveluja varainhankinta-aktiviteetteja. Kaikilla sektoreilla hallintokulttuuri joutuu uudistamaan toimintansa asiakaslähtöisemmäksi ja joustavammaksi. Tämä koskee myös Lionstoimintaa. Sisäisen toiminnan näkökulmasta jäsen = asiakas.

Kehittämisessä ratkaisee tahto ja yhteinen unelma

Puheenjohtaja Tuomo Holopainen (vasemmalla) ja piirikuvernööri Jouko Hirvonen Kaija-ladyineen.

KUTSU KUTSU KUTSU KUTSU

Muutosvalmentajat toteavat, että haluttuja muutoksia organisaatioiden toiminnassa ei tapahdu, mikäli yhteistä halu- ja tahtotilaa ei ole. Kun kaikilla on tunne, että olemme samassa veneessä, voi toimintamme olla vieläkin tuloksellisempaa. Mielessä on syytä pitää pari tärkeää asiaa; arvostamme toisiamme, ja toimimme Lions-periaatteiden mukaisesti. Perinteitämme kunnioittaen on ylläpidettävä kehittymistä, intoa ja si-

Arvoisa Melvin Jones -jäsen, Arvoisa Lions-ritari! Meillä onArvoisa ilo kutsua Sinut ja Puolisosi H-piirin Lions-ritari! Melvin Jones- jäsenille ja Lions Melvin Jones -jäsen, Arvoisa ritareille järjestettävään yhteiseen lounastilaisuuteen, joka pidetään: Meillä onArvoisa ilo kutsua Sinut ja Puolisosi H-piirin Lions-ritari! Melvin Jones- jäsenille ja Lions Melvin Jones -jäsen, Arvoisa Joensuussa, Ravintola Kiesassa, Niskakatu 17, lauantaina 14.pidetään: maaliskuuta ritareille järjestettävään yhteiseen lounastilaisuuteen, joka Arvoisa Melvin Jones -jäsen, H-piirin Arvoisa Melvin Lions-ritari! Meillä on ilo kutsua Sinut ja Puolisosi Jonesjäsenille ja Lions 2015 alkaen klo 12.00 Joensuussa, Ravintola Kiesassa, Niskakatu 17, lauantaina 14.pidetään: maaliskuuta ritareille järjestettävään yhteiseen lounastilaisuuteen, joka Meillä on ilo kutsua Sinut ja Puolisosi H-piirin Melvin Jones- jäsenille ja Lions Ilmoittautuminen osallistumismaksu 5.3.2015 mennessä: puh. 050 341 2066 tai sp. 2015 alkaen kloja12.00 ritareille järjestettävään yhteiseen lounastilaisuuteen, joka Joensuussa, Ravintola Kiesassa, Niskakatu 17, lauantaina 14.pidetään: maaliskuuta olavi.laukkanen@lions.fi Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 5.3.2015 mennessä: puh. 050 341 2066 tai sp. 2015 alkaen klo 12.00 Joensuussa, Ravintola Niskakatu lauantaina 14. maaliskuuta Osallistumismaksu on 30,00Kiesassa, € /hlö, maksu H-piirin 17, tilille: FI93 5770 0520 2489 38 olavi.laukkanen@lions.fi 2015 alkaen kloja12.00 Ilmoittautuminen osallistumismaksu 5.3.2015 mennessä: puh. 050 341 2066 tai sp. Osallistumismaksu on 30,00 € /hlö, maksu H-piirin tilille: FI93 5770 0520 2489 38 olavi.laukkanen@lions.fi Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 5.3.2015 mennessä: puh. 050 341 2066 tai sp. Lounastilaisuuden ohjelmassa: Osallistumismaksu on 30,00 € /hlö, maksu H-piirin tilille: FI93 5770 0520 2489 38 olavi.laukkanen@lions.fi

Piirikuvernöörin PIDmaksu Harri H-piirin Ala-Kuljun, Osallistumismaksutervehdys, onohjelmassa: 30,00 € /hlö, tilille:diakoni FI93 5770Saila 0520Musakan 2489 38 ja Lounastilaisuuden PDG Erkki Huopion puheenvuorot. Keskustelua/seurustelua, musiikkia, Piirikuvernöörin tervehdys, PID Harri Ala-Kuljun, diakoni Saila Musakan ja Lounastilaisuuden ohjelmassa: buffetlounas. PDG Erkki Huopion puheenvuorot. Keskustelua/seurustelua, musiikkia, Lounastilaisuuden ohjelmassa: Piirikuvernöörin tervehdys, PID Harri Ala-Kuljun, diakoni Saila Musakan ja buffetlounas. PDG Erkki Huopion puheenvuorot. Keskustelua/seurustelua, musiikkia, Piirikuvernöörin tervehdys, PID Harri Ala-Kuljun,yhteiseen diakoni Saila Musakan ja Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi tilaisuuteen! buffetlounas. PDG Erkki Huopion puheenvuorot. Keskustelua/seurustelua, musiikkia, Toivotamme buffetlounas.Teidät sydämellisesti tervetulleiksi yhteiseen tilaisuuteen! Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi yhteiseen tilaisuuteen! Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi yhteiseen tilaisuuteen! Olavi Laukkanen

Harri Forss

LCIF-koordinaattori Olavi Laukkanen

ARS-toimikunnan pj. Harri Forss

toutumista, ei väkisin, vaan rennolla ja innostuneella otteella. Olen puhunut tiimityön puolesta, sillä kukaan ei pärjää yksin, mutta tiiminä voimme saada aikaan paljon hyvää. Hyvät H-piirin lionit, puolisot, seuralaiset ja leot Kevään viimeiset klubikokoukset ovat hyviä hetkiä kiittää ja palkita aktiivisia lioneita sekä muistaa heitä Lions-liiton ansiomerkeillä, Melvin Jones -jäsenyydellä tai Arne Ritari -killan Lionsritari arvolla. Tiedot ansiomerkeistä löytyvät Lionsvuosikirjasta tai www.lions. fi sivuilta.Toivotan teille hyvää menestystä lionstyössänne. Apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä on paljon, joten lionien apua tarvitaan. Yhdessä tekemällä saamme paljon hyvää aikaan. Vahvempina yhdessä! Tuomo Holopainen Puheenjohtaja

LEIJONAT SUOSITTELEVAT Hyvän unen

Joensuun Sänkytehtaalla käsityönä valmistetusta Koitere® -sänkymallistosta löytyy jokaiselle nukkujalle yksilöllinen vaihtoehto.

www.unikeidas.fi

JOENSUU, JYVÄSKYLÄ, KOUVOLA, VANTAA

Karjalan vaakunaviiristä

Avoinna: Ark. 10–18, la 10–15 Tehtaanmyymälä: Pilkontie 4, 80130 Joensuu Puh. 050 312 9378

Jo 1900-luvun alkupuolelta on ollut epätietoisuutta siitä, mitkä ovat Karjalaan viittaavat värit. Kun tarkastelemme asiaa heraldiikan eli vaakunatieteen mukaisesti, ovat punainen, kulta ja hopea oikeat Karjalan värit. Jäljempänä korvataan lippuheraldiikassa kulta keltaisella ja hopea valkoisella. Punainen ja musta olivat aikanaan Savokarjalaisen ylioppilasosakunnan tunnusväreinä. Värit otettiin Savon ja Karjalan maakuntavaakunoiden kilvistä. Kun sitten päätettiin Savokarjalaisen osakunnan lakkauttamisesta 3.5.1904, jakaantui se Savolaiseen ja Karjalaiseen osakuntaan. Uudet osakunnat valitsivat nauhojensa värit siten, että savolaiset ottivat mustakeltaisen ja karjalaiset punamustan. Mitään virallista päätöstä nauhojen väreistä ei ole tehty, vaan 1906 järjestetyssä vuosijuhlassa päätti juhlatoimikunta käyttää airutnauhoissaan lakkautetun Savokarjalaisen osakunnan värejä punaista ja mustaa. Tämä päätös vakiinnutti nämä värit Karjalaisen ylioppilasosakunnan väreiksi. Ajan myötä alettiin punaista ja mustaa pitää heraldisesti virheellisesti myös Karjalan väreinä. Aarno Liitsalo, LC Joensuu Suomen Heraldisen Seuran jäsen Teksti perustuu heraldikko Juhani Heinemaan artikkeliin Karjala-lehdessä vuonna 1995.

MUISTA PIIRIN SIVUT: http://lions107h.blogspot.fi/

LeijonaVilkku

LC Lieksan lionit PP Tapani Huovinen (oikealla) ja Heikki Pyörätuolit luovutettiin käyttäjille toukokuussa. Äärimmäisenä vasemmalla aloitteen tekijä lion Jouko Laine. Keskellä presidentit Vänskä asettelevat lyhteitä kuivumaan, presidentti Pentti Iko- Osmo Kärkkäinen LC Lieksa/Korpi-Jaakko (takana) ja Jorma Kärki LC Lieksa/Brahea. Toinen oikealta Pentti Ikonen LC Lieksa. nen valvoo ovella.

LC Lieksa:

Pyörätuolit yhdessä ja kaurapellolla yksin

Kuusi pyörätuolia vanhusten ulkoiluttamiseen oli lieksalaisklubien merkittävin ja näkyvin yhteistoimi toimikaudella 2013 - 2014. Aikamme oli suunniteltu ja yksi klubi toteuttanutkin palvelukodeissa asuvien ikäihmisten ulkoiluttamista, kun LC Lieksa Brahea teki lion Jouko Laineen aloitteesta vuoden 2014 alussa päätöksen hankkia ainakin yksi tuoli hoivakotiin, jossa ei ollut yhtään sopivaa tuolia. Sitä oli edeltänyt kysely tarpeesta kaikille Lieksassa toimiville yksityisille hoivakodeille. Kun kolme viidestä hoi-

vakodista oli kertonut tuolien tarpeellisuuden, presidentti Jorma Kärki esitti meille muille klubeille kysymyksen: ”Oletteko mukana?” Myönteiset päätökset syntyivät ja parin yhteispalaverin jälkeen päätettiin hankkia yhteensä kuusi ulkoiluun sopivaa tuolia jaettavaksi eri hoivakoteihin. Tuolit hankittiin ARS-avustuksen ja kaupungin fysioterapeutin asiantuntemuksen turvin. Toukokuussa tuolit luovutettiin hoivakoiteihin ja annettiin kaupungin hallintaan, jotta mm. huolto hoituu. ARS-avustuksen edellytyksenä oli myös si-

LC Joensuu/Pielisjoki: LC Joensuu/Pielisjoki on ottanut yhdeksi aktiviteetiksi LIONS QUEST -toiminnan tukemisen. Viimekeväiseen koulutustilaisuuteen saimme innostumaan jopa 8 opettajaa, joista itse kustansimme kolmen opettajan koulutuksen ja lopuillekin saimme tukea muilta Joensuun klubeilta. Näin kukaan ei jäänyt ilman koulutusta. Näin suuren joukon saaminen ja innostaminen QUEST -koulutukseen, vaatii ehdottomasti henkilökohtaista käyntiä kouluilla ja valtavan hienon koulutusmuodon mainontaa, varsinkin sen antaman lisän juuri kasvatuspuolellisiin seikkoihin. Nuorten syrjäytyminen ehkäistään nimenomaan jo ruohonjuuritasolla alkavalla oikeanlaatuisella kasvatustyöllä. Juuri tästä on kyse LIONS QUEST

toutuminen ulkoiluttamiseen. LC Lieksan lionit ovat menneitten vuosien tapaan järjestäneet stipendirahas-

ton kartuttamiseksi arpajaisia mm. ystävänpäivänä ja kesätorin avajaisissa ja käyneet ”hämärää kauppaa” syyskuussa. Samoin puolisot

Kahvihetki elonleikkuun lomassa.

hankkivat Mafingan orpokodin tukemiseen lisärahaa kesätoriarpajaisillaan. Varsinkin kauniit kesätiistai-illat vetävät Lieksan torille paljon väkeä. Uusi aktiviteettimme oli hauska elonleikkuu, kun leikkasimme vanhaan malliin sirpillä kauraa lyhteiksi Ville ja Kirsi Vänskän meille osoittamalla pellolla. Kukaan meistä ei ollut leikannut aiemmin, mutta taito syntyi muutamassa minuutissa, kun sirpit oli teroitettu. Kuhilaitten sijasta lyhteet kuivattiin katon alla, talon tekeillä olleessa, ilmavassa aitassa. Nelisen tuntia kahvi-

tuokioineen ja lähes kaksisataa lyhdettä roikkui kuivumassa. Kuivat lyhteet siistittiin, sidottiin ja pussitettiin lokakuun lopun talkoissa tuulelta suojassa, Vänskän vanhassa tallissa. Tarkoitus oli myydä niitä vielä joulumyynnissäkin, mutta sitä varten niitä olisi pitänyt olla enemmän! Ensi syksynä leikkaamme taas, kun joku ystävällinen maanviljelijä osoittaa meille paikan. Kiitokset viime syksyn lahjoittajille ja kaikille talkoissa mukana olleille lioneille ja puolisoille. Teksti: PEL Kuvat: Pirjo Eskelinen

LIONS QUEST vahvasti esillä toiminnassa

koulutus- ja kasvatusohjelmalla. Kaksi koulutuksen saanutta opettajaa kävi kokouksessamme esittelemässä koulutuksen antia ja saimme kaikki hyvän käsityksen ohjelman tarpeellisuudesta. Siksipä päätimme jatkaa avustustoimintaa ja seuraavaan koulutustilaisuuteen olemme saaneet taas uuden koulutettavan.

Vastuu on meidän – opastusta netin käyttöön Toinen palveluaktiviteettimme on ollut turvalliseen netin käyttöön opastava VASTUU ON MEIDÄN -ohjelma, joka on suunnattu kolmasluokkalaisille. Kahtena vuonna olemme jakaneet Rantakylän ala-asteen kolmasluokkalaisille ja heidän opettajilleen oh-

jelmavihkoset ja opettajien materiaalia. Saimme hyvää palautetta tästäkin quest-ohjelmasta. Totesimme, että näinkin pienellä uhrauksella on kauaskantoiset seuraukset. Vanhemmatkin saavat tarpeellista apua ohjatessaan lapsiaan turvallisen netin käyttöön. Kävimme viime joulukuun alussa lionveli Terho Kettusen kanssa Rantakylän ala-asteella luovuttamassa VASTUU ON MEIDÄN -vihkoset ja kertoilimme yli 50:lle kolmasluokkalaiselle vähän Lions -työstä yleensäkin ja keskustelimme netin käyttöön liittyvistä asioista. Hieno hetki ja kuuliainen yleisö. Toivon mukaan voimme jatkaa tätä aktiviteettia jatkossakin. LC Joensuu/Pielisjoki

VASTUU ON MEIDÄN- kasvatusohjelman jakotilaisuus Rantakylän ala-asteen 3. luokkalaisille. Kuvassa takaa vas. op. Elias Tanni, quest-vastaava Kauko Rajasuo, op. Tuula Hämäläinen ja op. Lari Kaltiola. Eturivi vas. 3.luokkalaiset: Pasi Nuutinen, Miko Naumanen, Aleksi Heikkinen ja Venla Heikkinen.

LeijonaVilkku

Leijonia Öykkösenvaaran taistelupaikalla

Sillanrakentajat.

LC Ilomantsin ja LC Tuupovaaran talkoolaisia.

21.Prikaati pysäytti Neuvostoliiton Maaselän kannakselta alkaneen suurhyökkäyksen Ilomantsin Öykkösenvaarassa 29. heinäkuuta 1944. Öykkösenvaaran sotahistoriallisen alueen entisöintityöt alkoivat jo 1990-luvulla, paikalla taistelleiden veteraanien aloitteesta. Rauhanajan suurin ponnistus taistelupaikalla alkoi vuonna 2013, kun Ilomantsin kunta päätti rakentaa Leader-rahoituksella arkkitehti Vilho Suonmaan suunnitteleman informaatio- ja yleisötilan betonisen rungon. Työn valmistuttua rakentamista jatkettiin keväällä 2014, jolloin aloitettiin rakennuksen ulkoseinien luonnonkivimuuraus. Kaikkiaan muurattavaa seinäpintaa oli noin 80 neliömetriä. Samaan aikaan

jatkettiin alueen polkuverkon rakentamista, uutta kivituhkapäällysteistä polkua tehtiin valmiiksi noin 200 metriä ja vanha 50 metriä pitkä, osittain lahovikainen lankkupolku uusittiin paremmin sään vaikutukset kestävällä materiaalilla. Veteraanien kertomuksiin ja valokuviin perustuvia opastauluja lisättiin polkujen varteen, kaikkiaan mobiiliopastettuja kohteita tauluineen on alueella nyt 17. Vuoden 2014 työt tehtiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Rakennusmateriaalit kustansivat Ilomantsin kunta, Museoviraston rahoituksella Ilomantsi-Seura ry, 21.Prikaatin Perinneyhdistys ry sekä yksityiset lahjoittajat. Kevään ja kesän jatkuneet työt valmistuivat Ilomantsin taisteluiden päättymisen 70-vuotisjuhliin

Ritari Tuula.

mennessä 9. elokuuta 2014 ja kaikkiaan vapaaehtoistöihin osallistui yhteensä 21 yhdistystä tai yhteisöä. Lions-piiri 107 H:n I alueen 3. lohko oli rakennustöissä mukana suurella panoksella. Esimerkiksi 2425. toukokuuta oli Öykkösenvaarassa kolme klubia ”takomassa kuumaa rautaa” kuin Suomen leijona heinä-elokuussa 1944. LC Ilomantsi vastasi vanhan lankkupolun uusimisesta ja LC Tuupovaara ja LC Ilomantsi Brihat uurastivat uuden polun rakennustöissä. Ilomantsin kunnan hallinnoiman ”Sotahistorian tuotteistaminen ja taltiointi” -hankkeen myötä on Öykkösenvaaran sotahistorialliselle alueelle valmistunut mobiiliopastus, jonka avulla kohteisiin voi tutustua itsenäisesti. Veteraanien

kertomuksia, sodan ajan valokuvia sekä radionauhoitteita sisältävä opastus on käännetty viidelle eri kielelle ja se kannattaa ladata älypuhelimeen jo ennen kohteelle saapumista osoitteesta www.citynomadi.com hakusanalla Ilomantsi. Työt Öykkösenvaaran sotahistoriallisella alueella jatkuvat. Kesällä 2015 rakennetaan mm. yleisötilan lattialaatoitus ja istuimet tulipaikan ympärille. Seinälle asennetaan taulu, johon kirjataan kaikkien vapaaehtoistöihin osallistuneiden yhdistysten nimet. Työt jatkuvat kuten tähänkin saakka, pääasiassa talkootyönä ja materiaalilahjoituksin. Toivottavasti leijonat ”sivaltavat” Öykkösenvaarassa tulevanakin kesänä.

Nina Leppänen, ahkerin laitteiden käyttäjä ja Annukka Kaukio.

Öykkösenvaaran sotahistoriallisen alueen yleisötila ja uusi silta.

LC Brihat raivaushommissa.

Kesätapahtumassa kaunistutaan.

LC Savonlinna Linnattarien toimintakausi tapahtumarikas Kauden aikana järjestimme mm. Kuvernöörineuvoston kokouksen ohjelmineen ja tarjoiluineen. Mäntykotiin hankimme soutulaitteen ja kuntopyörän kun siellä asuvien kehitysvammaisten omaiset ilmaisivat

huolestuneisuutensa asukkaiden vähäisestä liikunnasta ja sen mukanaan tuomasta liikapainosta. Yhteistyökumppaniksi saimme Linnala Setlementin liikunnan ohjaajat ja näin saimme ohjaustoiminnasta jatkuvaa.

Olimme myös aktiivisesti mukana klubien yhteistoiminnan kehittämisessä. Osallistuimme Kasinonsaaren perhe- ja ystävänpäivään huhtikuussa ja LC Savonlinna /Sääminki klubilaisten kanssa vietettiin yhteis-

tä kesätapahtumaa hankkimalla rahaa Palvelukoti Rosinan asukkaiden virkistysrahastoon. Piirin vuosikokouksessa klubimme jäsen Tuula Rantaeskola lyötiin ritariksi ja Anna-Mari Hakulinen pal-

kittiin Medal of Merit ansiomerkillä ja Tuula Rasimus Yhden Ruusukkeen ansiomerkillä sekä Ansu Malinen sai piirikuvernöörin tähden erinomaisesta työstään lohkon puheenjohtajana. Liiton vuosikokouksessa uusi

ritarimme sai vielä Nuorisovaihdon Top Ten palkinnon. Paljon yhteisiä mukavia hetkiä on kauden aikana vietetty ja osallistuttu moniin kansallisiin ja kansainvälisiin avustustapahtumiin. Presidentti Annukka Kaukio

20 Piirikuvernööriehdokas Kyösti Suomalainen

LeijonaVilkku

Kuvernööriehdokkaat

Lions-piirimme tulevaisuus Kunnioitetut 107-H piirin lionit ja puolisot Olen vuosien saatossa saanut kokea paljon kauneutta ympärilläni mutta nyt tätä kirjoittaessani tajusin lopulta kuinka yksinkertaisetkin asiat voivat luoda ääretöntä kauneutta. Katsoessani ulos ikkunasta näen sellaista, joka on ollut siellä aiemminkin – luonnon muokkaaman taideteoksen. Teos on pakkasen, lumen ja valaistuksen yhteistyön tulos. Tällaisia luonnon omia taideteoksia on ympärillämme vaikka kuinka paljon jos vain osaamme katsoa ja havainnoida ympäröivää maailmaa. Halusin lähteä lähestymään Lions-toimintaamme edellä kuvatulla tavalla. Toimintamme on sellaista, jota itse näemme ja koemme joka päivä mutta osaammeko hyödyntää sitä oikealla tavalla vai olemmeko rutinoituneet tai jopa kyynistyneet liiaksi? Aivan kuin kokemani ahaa-elämys tuosta luonnon kauneudesta, samankaltaisia motivoivia ja inspiroivia ajatuksia pitäisi tulla myös rutiineiden paikalle tässä hienossa vapaaehtoistyöjärjestössämme. Piirimme jäsentilanne on suhteellisen hyvä ottaen huomi-

oon muuttotappiomme ja väestön ikäjakauman. Mielenkiintoiseksi asia kuitenkin muuttuu, kun sitä tarkastelee hieman laajemmasta näkökulmasta. Ensimmäinen huomio on se, että vakiintunut jäsenistömme on erittäin aktiivista iästä tai sukupuolesta riippumatta. Toinen merkittävä asia on uusien jäsenten rekrytoinnissa – uusia lioneja saadaan kohtalaisesti mukaan mutta enemmän lähtee. Miksi lähtevien osuus on suurempi kuin tulevien onkin sitten jo sen suuruusluokan kysymys, johon ei ole vielä ratkaisua löytynyt. Erityiseksi tämän asian tekee se, että suurin osa lähtijöistä on ollut toiminnassamme mukana alle kolme vuotta. Tässä asiassa tarvitaan sitä ahaa-elämystä. Onko se ahaa-elämys sitä, että kerromme jo rekrytointivaiheessa nykyistä kattavammin mitä tämä Lions-toiminta kokonaisuudessaan pitää sisällään, ja myös millaisia vastuita ja velvollisuuksia siihen vapaaehtoisuudestaan huolimatta liittyy? Perusasioiden lisäksi tulisi kertoa mitä kaikkea toimintaa klubeissa harrastetaan mutta näiden lisäksi olen sitä mieltä, että jäsenehdokkaan pitää tietää myös lionstoiminnan hallinnosta ja sen rakenteesta sekä siitä mikä hallinnollisten tehtävien merkitys on koko toiminnan kannalta. Tämä on todella merkittävä asia, sillä klubit ja piiri tarvitsevat toimivan hallinnon ja siihen sitoutuneet lionsjäsenet. Kaikesta positiivisuudesta huolimatta jäsenmäärän suhteen piirissämme on kuitenkin myös vielä kehitettävää. 1500 jäsentä tai enemmän – sellaisen jäsenmäärän pitäminen meillä on oltava tavoitteena. Piirimme on todella loistava useassa muussa toiminnassa mutta valitettavasti olemme jääneet hieman jälkeen muista piireistä sekaklubien ja naisklubien suhteen. En usko olevani väärässä, jos totean, että perinteiset miesklu-

bit saavat uutta energiaa toimintaansa ottaessaan naisia jäsenikseen. Mitä tulee puhtaasti naisklubeihin, niiden perustamisen piirimme alueelle ei pitäisi olla mahdottomuus, ei edes kahden klubin perustaminen. Olemmeko koskaan todella miettineet kuinka paljon alueellamme on tähän potentiaalia? Minun suuri unelmani on, että kaudella 2015–2016 piirimme lähtee rakentamaan toimintaa perinteitä kunnioittaen mutta myös avarakatseisesti ja ennakkoluulottomasti, johon kuuluu myös uusien klubien perustaminen sekä entisten monipuolistaminen. Turussa 2016 pääsemme sitten katsomaan ja arvioimaan kuinka paljon ja millaisia uusia visioita olemme saaneet kerättyä, ja miten laajasti niitä on toteutettu klubeissamme ja piirissämme. Toimintakauden ensimmäinen suuri haaste on Nurmeksessa järjestettävä nuorisoleiri. Järjestelyt ovat erinomaisella mallilla ja leiristä on tulossa todella hyvä ja mieliinpainuva siihen osallistuville. Mikä nuorisoleireihin liittyvä ongelma piirissämme kuitenkin on? Ongelma on isäntäperheiden saaminen kursseille osallistuville nuorille – mutta miksi, emmehän me ole huonompia kuin muut nuorisoleirejä järjestävät alueet, emmehän? Olette varmasti kaikki samaa mieltä kanssani, että H-piiri on erittäin hyvä jo nyt mutta aina on parannettavaa. Olen itse aikoinaan lupautunut laittamaan kaikki henkiset ja fyysiset voimavarani peliin lähtiessäni tavoittelemaan piirimme johtajuutta ja näin tulee tapahtumaan. Samoin minun tukeni ja turvani, Lady Asta on täysillä mukana. Arvoisat H-piirin lionit ja puolisot, minä ja Lady Asta toivotamme teille erinomaista vuotta 2015 sekä yhteistä menestymistä kaudelle 2015–2016.

1. varapiirikuvernööriehdokas Leo Ryynänen, LC Juuka

Arvoisat 107-H piirin lionit Kukapa olisin vuosi sitten arvannut niitä olosuhteita, joissa tänään maailmassa elämme? Vuodessa olemme ajautuneet syvään taantumaan, olemme saaneet aikaan uusia sotia ja kaiken kukkuraksi luontoäitikin on näyttänyt suuret voimansa tulvissa ja maanjäristyksissä. Terrorismi on nostanut päätään uhmakkaasti jo Euroopan lintukodossammekin. Vastakkainasettelu on saanut uudet

mittasuhteet niin uskonnon, politiikan kuin taloudenkin alalla. Tämän kaiken sekamelskan keskellä kukaan ei voi jäädä sivustakatsojaksi, koska se on koskettanut meidän jokaisen arkipäiväistä elämää. Tämän kaiken keskellä me suomalaiset lionit saatamme oikeutetusti kysellä omia mahdollisuuksiamme tasapainon ja sovun luomisessa. Palvelujärjestönä sijoitumme kolmannen sektorin laajan ryhmään, jonka vastuunkantoa on jatkuvasti lisätty ja lisää huudellaan koko ajan. Tähän asti olemme pystyneet vastaamaan haasteeseen kohtuullisesti, mutta pitkällä aikavälillä on näköpiirissä tummia pilviä. Jäsenistömme keski-

2. varapiirikuvernööriehdokas Antti Erämaa LC Savonranta

2. varapiirikuvernööriehdokas Esa Ruuskanen LC Savonlinna/Sääminki

Olen syntynyt Kuopiossa, mutta opiskelun ja työn takia asunut monella eri paikkakunnalla Suomessa, kuitenkin viimeiset 25 vuotta olen ollut tiiviisti Savonrannalla, joka on nykyisin osa Savonlinnan kaupunkia. Puolisoni on Sirkka, meillä on kaksi aikuista lasta sekä kolme lasten lasta. Viime vuonna jäin eläkkeelle Savonlinnan kaupungin kansliapäällikön virasta. Sitä ennen olin töissä Savonrannan kunnassa, kunnansihteerinä ja kunnanjohtajana yhteensä lähes 20 vuotta. Liityin LC-Savonrantaan vuonna 1990. Olen ollut kaksi kertaa klubin presidentti ja vuosien mittaan hoitanut lähes jokaista klubin tehtävää ja joitakin montakin kertaa. Olen toiminut lohkon puheenjohtajana kaudella 2006-2007. Toiminta on ollut erittäin mielenkiintoista sekä antoisaa. Haluan jatkossakin osallistua leijonien toimintaan sekä olla mukana kehittämässä toimintaa.Vuosien mittaan olen nähnyt leijonien harjoittaman palvelutoiminnan erittäin tarpeelliseksi ja tulokselliseksi. Vaikka maailma on muuttunut, ei leijonien palvelutoiminnan tarve ole vähentynyt vaan pikemminkin päinvastoin. Leijonien tulevaisuus sekä palveluvoima ovat nuorten varassa ja tämä täytyy ottaa huomioon toiminnassa, sillä monen klubin jäsenten keski-ikä on jo varsin korkea. Tämä edellyttää mm. toimintatapojen kehittämistä ja paikallisuuden entistä vahvempaa huomiointia. Nyt kun minulla on eläkkeelle siirtymisen jälkeen entistä enemmän aikaan osallistua leijonien toimintaan, olen päättänyt asettua ehdolle II varapiirikuvernööriksi kaudelle 2015 2016. Toivotan leijonille hyvää alkanutta toimintavuotta.

Olen syntynyt Rantasalmella vuonna 1952. Asuinpaikkakuntani on Savonlinna, jossa olen asunut perheeni kanssa yli 30 vuotta. Perheeseeni kuuluu puoliso Leena ja aikuinen tytär, joka opiskelun jälkeen siirtyi työelämään Etelä-Suomeen. Teknillistä alaa opiskelin Lappeenrannan Teknillisessä Oppilaitoksessa, josta valmistuin koneteknikoksi ja Mikkelin Ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin koneautomaatioinsinööriksi. Koko työurani olen työskennellyt konepajateollisuuden parissa, jossa työskentelen edelleen. Vastuualueenani ovat kehitys- ja työturvallisuusasiat, investoinnit, koneiden ja laitteiden kunnossapito ja kiinteistöjen huolto- ja kunnossapito. Olen toiminut myös yhtiömme konepajakoulussa tuntiopettajana 80-luvulla. Harrastuksiini kuuluu lionstoiminnan lisäksi hiihto, lentopallo, rullaluistelu, kickbike-pyöräily, marjastus, sienestys, kalastus ja metsänhoito. Lisäksi musiikki on mieluisa harrastus, erityisesti kitaransoitto ja karaoke. Urheilu ja liikunta ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Nuorena harrastin kilpaurheilua, joista leipälajejani olivat korkeushyppy, kymmenottelu, lentopallo, pesäpallo ja hiihto. Urheiluseuran puheenjohtajana toimin 80-luvun alkupuoliskolla muutaman vuoden. Lions-toimintaan minut kutsuttiin LC Savonlinna / Sääminki klubin jäseneksi vuonna 2005 ja siitä lähtien olen ollut 100 %:n jäsen. Klubissani olen ollut kaksi kautta presidenttinä,

ikä alkaa nimittäin olla niin kunnioitettava, että suuremmat voimia vaativat aktiviteetin jäävät vähemmälle. Yksi kansainvälisen presidenttimme Joe Prestonin tavoitteista on se, että jokainen lion kysyy vähintään yhtä tuntemaansa henkilöä liittymään mukaan Lions-toimintaan. Jos noudatamme tätä kehotusta, uskon sen pystyvän kääntämään jäsenmäärän kasvuun ja myös laskemaan jäsenistön keski-ikää. Vastuu tästä on meillä jokaisella jäsenellä, vain yhdessä pidämme vanhaan perinteen voimissaan. Näin jokainen voi tuntea vieneensä aatetta oman mittansa eteenpäin.

sihteerinä ja rahastonhoitajana, sekä yhden kauden juhla- ja ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. Piirin muutosvalmentajan tehtävät otin vastaan vuonna 2009. Koulutusjohtajan tehtävissä aloitin vuonna 2011 ja tällä hetkellä olen toista 3-vuotiskautta ko. tehtävissä. Jäsen- ja koulutustoimikuntamme toimesta olemme kouluttaneet satoja lioneja ja virkailijoita tehtäviinsä. Tämä työ on ollut haastavaa, mutta samalla erittäin mielenkiintoista ja se on antanut meille kouluttajille uusia näkökulmia ja vihjeitä koulutustoiminnan ja klubitoiminnan kehittämiseen. Piirihallituksen jäsenenä olen ollut vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä toimin IV Alueen 2. lohkon puheenjohtajana. Puolisoni on ollut tukemassa ja kannustamassa minua kaikissa tehtävissäni. Lions-toiminnan kautta olemme puolisoni kanssa saaneet paljon uusia samanhenkisiä ystäviä, joka on ollut erittäin miellyttävä kokemus. Klubi- ja lionstoiminnan kehittäminen mielenkiintoisemmaksi ja houkuttelevammaksi sekä koulutustoiminnan kehittäminen ovat asioita, joihin haluan edelleen voimakkaasti panostaa. Tätä haluan toteuttaa yhteistyössä Lions-liiton, piirikuvernöörien, jäsen- ja koulutustoimikunnan sekä kaikkien piirimme lionien kanssa. Tavoitteena on jäsenten viihtyminen ja pysyminen klubeissa, sekä uusien innokkaiden jäsenten saaminen palvelutyötä tekemään tähän upeaan järjestöömme. Piirin toimesta minulle on myönnetty Melvin Jones jäsenyys vuonna 2011.

MUISTA PIIRIN SIVUT: http://lions107h.blogspot.fi/

LeijonaVilkku

Alkumuodollisuuksia maihinnousun jälkeen.

Matkalla kotisatamaan.

Kontiolahden omaishoitajien virkistyspäivä LC Kontiolahti järjesti jo toisen kerran paikkakunnan omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen virkistyspäivän. Edellisen kerran sama aktiviteetti toteutettiin kolme vuotta sitten. Klubin mielestä omaishoitajat tekevät hoitotyötä, jota ei arvosteta riittävästi yhteiskunnan puolelta. Tällä kertaa toteuttamiseen saatiin myös Arne Ritari-säätiön myöntämä apuraha. Heinäkuisen virkistyspäivän suunnittelu aloitettiin jo edellisenä syksynä yhdessä yhteistyökumppanimme Kontiolahden seurakunnan kanssa. Ilman seurakunnan diakoniatyön asiantuntemusta emme olisi saaneet yhteyttä paikkakunnan omaishoitajiin. Myös omaishoitajien edustaja oli myös mukana suunnittelutyössä. Virkistyspäivään osallistujat kokoontuivat aurinkoisena kesä-aamuna Kontiolahden satamaan odottelemaan laivaa. Lähdössä oli omaishoitajia ja hei-

dän hoidettaviaan yhteensä 34 henkilöä. Lisäksi oli auttamassa 7 klubiveljeä, 3 ladya ja seurakunnan edustaja. Jouduimme kuitenkin yhteensattumien vuoksi siirtymään linja-auto- ja invataksikuljetuksilla Huhmarin satamaan. Tämä ei kuitenkaan lannistanut osallistujien hyvää tunnelmaa, saatiinhan vielä bussiretkikin samalla kertaa. Huhmarissa oli laivuri Hinkkanen vastassa Tuula-laivallaan, valmiina viedäkseen retkeläiset luonnonkauniiseen Hiekkasaareen. Klubiveljet joutuivat nyt tositoimiin siirtäessä kuusi pyörätuolissa olevaa retkeläistä laivan takakannelle. Laivan edetessä kesäaamun auringon saattelemana kohti Hiekkasaarta, oli aistittavissa retkeläisten nauttivan ohi lipuvasta luonnosta. Pian saavuttiin Hiekkasaareen, joka nimensä mukaan on maaperältään hienoa hiekkaa. Rantautuminen onnistui hyvin hyvän laiturin ansiosta ja taas pääsivät klubiveljet töi-

hin. Pyörätuolien liikutteleminen hiekkamaastossa olikin yllättävän haasteellista. Mukana oli myös musikantti Ilmari Suvinen, joka kitaroineen viihdytty retkeläisiä soitollaan ja lauluillaan. Vaihdettiin kuulumisia ja ihailtiin kaunista saaren luontoa pienillä retkillä saaren sisäosiin, kenellä sitten olivat kantavat jalat siihen puuhaan. Sitten olikin jo ruokailun aika, joka oli monelle yllätys. Laivuri oli aamuntunteina valmistellut nuotion alle oikean rosvopaistin, joka osoittautuikin lisukkeineen erittäin maukkaaksi. Kokemuksena ateria oli monelle ainutkertainen. Ruoka maistui luonnon helmassa kaikille erinomaisesti ja kaiken kruunasi jälkiruuaksi nokipannussa keitetty kahvi. Kahvin jälkeen yhteislaulutkin sujuivat taas reippaasti. Iltapäivän koettaessa oli kuitenkin kotimatkan aika kohti Kontiolahden satamaa. Matkalla ohitettiin

Rosvopaisti maistuu.

useita Höytiäisen saaria, joista laivuri kertoi värikkäästi matkan aikana. Erityisesti tutustuttiin Jouhtenisen saareen, joka on saanut nimensä joutsenta muistuttavasta muodostaan. Jouhtenisen maisema muuttui voimakkaasti vuonna 2004 kun saaren yli pyyhkäisyt trombi kaatoi runsain määrin metsää. Myrskytuhot on jätetty suojelullisista syistä korjaamatta ja siksi saaren luonto on ainutlaatuinen nähtävyys. Parin tunnin laivamatka sujui hienossa säässä mukavasti ja kotisataman lähestyessä oli virkeä mieli päivän kokemuksista.

Loikkamatto nuorille urheilijoille

Iloa Enonkosken päiväkodin lapsille

LC Parikkala/Siikalahti lahjoitti Parikkalan Urheilijoiden lasten ja nuorten harjoitteluun loikkamaton, jolla tehdään hyppy ym. harjoitteita. Lahjoittajat oikealta klubin sihteeri Olavi Laukkanen ja presidentti Arvo Soikkeli, joka kiitteli vastaanottajaa, yu-jaoston vetäjää Mervi Tuomistoa seuran tekemästä laajasta ja monipuolisesta nuorisotyöstä.

Enonkosken Lions Clubin puolisot kävivät Enonkosken päiväkodissa luovuttamassa lahjashekin joululahjaksi. Shekillä on tarkoitus hankkia iloksi lapsille erilaisia tuotteita. Puolisoiden edustajina olivat vas. Mari Muhonen, vastaanottajana päiväkodinjohtaja Seija Pesonen, puolisoiden edustajina Tuula Ihalainen ja Leena Mälkiä. Kuva ja teksti: Tiedotussihteeri Jouko Mälkiä, Enonkosken Lions Club.

Presidentti Heikki Riikkinen luovutti arpajaisveneen Iiro Laineelle.

Venearpajaisten päävoitto Iiro Laineelle Voittaja Iiro Laine pelaa jääkiekkoa Lieksan Hurtat B-junioreiden kokoonpanossa. Soutelulle jää kuitenkin aikaa, Iiron uusi vene lipuu ensi kesänä lähivesillä kuten Pielisellä. Lions Club Lieksa/Brahea ry:n järjestämät ”Venearpajaiset” on klubille jo perinteikäs aktiviteetti, joka sai taas ansaitsemaansa suosiota. Olihan pääpalkintona jälleen kerran Kolilaisen Onni Heikkisen valmistama puinen soutuvene, jonka kaarevat muodot tuntuivat hivelevän itsensä tekijänkin silmää. Ja helmihän vene olikin, venemestarin työtä parhaimmillaan. 2500 kpl arpoja tuntuu aika paljolta, mutta ai-

ka ajoin niiden myynti oli suorastaan vauhdikasta. Jokainen arvanostaja saattoi hyvillä mielin tehdä sijoituksensa ja tuntea itsensä voittajaksi, sillä eihän raha turhuuteen mennyt vaan paikalliseen hyväntekeväisyyteen. Kiitokset kaikille arvan ostaneille. Tulossa uusi kesä ja uusi vene. Tavataan Lieksassa. Arvonta suoritettiin Lieksan poliisiasemalla 23.9.2014, virallisena valvojana toimi toimistosihteeri Kaisu Eränen ja arvonnan suoritti toimistosihteeri Marja-Leena Reijonen. Mukana arvonnassa olivat myös presidentti Heikki Riikkinen ja sihteeri Heikki Turunen. Kuva ja teksti LC Lieksa/Brahean

LeijonaVilkku

Joensuun vuosikokouksen 2017 valmistelut etenevät Joensuussa järjestetään Suomen Lions-liiton 64. vuosikokous kesäkuussa 2017. Kansainvälisen Lions-järjestön sekä Suomen valtion 100-vuotisjuhlavuonna suomalaiset leijonat puolisoineen suuntaavat kokoustamaan Joensuuhun. Tapahtumapaikkana on erinomaiset tilat tarjoava Joensuun Areena. Kokousjärjestelyistä vastaavat kaikki Joensuun alu-

een 13 lionsklubia. Järjestäjäklubit valitsivat 24.3.2014 kokouksessaan vuosikokouksen päätoimikunnan, joka vastaa tapahtuman ennakkosuunnittelusta ja toteutuksesta. Päätoimikunnan puheenjohtajana toimii PDG Pekka K. Vatanen (LC Tuupovaara) ja sihteerinä Sari Turunen (LC Joensuu/Justiina). Päätoimikuntaan kuuluvat kuuden alatoimikunnan puheenjohtajat, jotka

ovat: kansliatmk pj. Jarkko Kemppi (LC Joensuu/Pielisjoki), ohjelmatmk pj. PDG Reino Sihvola (LC Joensuu/ jokelaiset), viestintätmk pj. Helinä Kalaja (LC Joensuu/ Adam&Eva), majoitus- ja ravintolatmk pj. Seppo Turunen (LC Joensuu/Pielisjoki), järjestelytmk pj. Pentti Päivinen (LC Joensuu), taloustmk pj. Pekka K. Vatanen. Päätoimikunnan varapuheenjohtajana toimii

Reino Sihvola. Lions-liiton edustajana päätoimikunnan kokouksiin osallistuu tarvittaessa liiton pääsihteeri. Päätoimikunta on kokoontunut neljä kertaa ja kokoontumistahti tiivistyy koko ajan. Alatoimikuntien puheenjohtajat ovat rekrytoineet omiin toimikuntiinsa 4-6 henkilöä eri toimintojen vetäjiksi. Toimikunnat ovat kokoontuneet ja käyneet omien vastuualueidensa

suunnittelutyöhön. Jäsenet ovat tutustuneet liiton seikkaperäiseen ohjeeseen vuosikokouksen käytännön järjestelyistä ja kokemuksia on kuulosteltu aiemmilta vuosikokousjärjestäjiltä (Heinola 2013 ja Pori 2014). Suurimmat haasteet liittyvät ilmoittautumiseen, aikataulujen pitämiseen ja ruokailujärjestelyihin. Vuokatissa tutustutaan 12.-13.6.2015 vuosikokouksen järjestelyihin.

Joensuun vuosikokouksen markkinointi painottuu Turun vuosikokouksesta 2016 lähtien kevääseen 2017. Joensuun tapahtumassa korostuu järjestön 100-vuotisjuhlavuosi ja se näkyy yhdessä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kanssa vuosikokouksen ilmeessä, ohjelmassa, ruuissa jne. Vuosikokouksen teema on Juhlien Joensuu - 100 Vuotta - Yhdessä.

Heinäkuussa järjestimme kulttuuritorin yhteistyössä Lähimmäisen parhaaksi -yhdistyksen kanssa. Ohjelmassa oli muun muassa kasvomaalausta lapsille.

Ursuloiden toimintaa vuoden varrelta Päiväkoti Päivänpaisteen lasten iloksi luovutettiin aurinkokeinu tammikuussa 2014.

Helteisellä kesätorilla oli tarjolla myös kahvia sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Syyskuussa Kontiolahden kotiseutukeskuksella askarreltiin ääpylehmiä. Työntouhussa ystävyysklubimme LC-Varkaus/Justiina.

DC Kari Inkeroinen johtaa Punaista Sulkaa H-piirissä LC Nurmes/Pielisen DC Kari Inkeroinen on nimetty keväällä 2014 H-piirin piirikoordinaattoriksi. Kaikkiin piireihin saatiin viime vuoden puolella Punaisen Sulan vastaavat ja heille pidettiin koulutus marraskuun lopulla Suomen Lions-liiton uusissa koulutustiloissa Malmilla. DC Inkeroinen otti luonnollisesti osaa liiton järjestämään koulutukseen. Piirikoordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä on jokaiseen klubiin nimetyn Sulkaleijonan kouluttaminen. Punainen Sulka toteutetaan

kauden 2016-2017 aikana. H-piirissä Sulkaleijonien koulutus tapahtuu Inkeroisen johdolla vielä kevään aikana. Marraskuussa pidetyssä kuvernöörineuvoston kokouksessa päätettiin varojen jaosta, joka oli esillä jo viime vuoden puolella ilmestyneessä Lion –lehdessä. Huomattavaa näissä jakoperusteissa on klubien saaman palautteen suuruus eli 25 % bruttotuotosta. Tämä on erittäin suuri klubeja motivoiva seikka. Kun klubit hakevat tätä osuutta Punaisen Sulan toimikunnalta, niin haku-

kohteen tulee täyttää Heinolan vuoden 2013 vuosikokouksen päätös eli avustuksen tulee kohdistua nuorisoon. Erotuksena AR-säätiöltä haettaviin avustuksiin on se että PuSu-avustuksiin ei tarvita klubilta omaa osuutta. Kaudella 2016-2017 ei järjestetä muuta isoa valtakunnallista Lions-aktiviteettia kuin Punainen Sulka. Tästä ovat klubit tehneet vuosikokouspäätöksen. Näin kyseinen toimintakausi voidaan pyhittää kokonaisuudessaan Punaiselle Sulalle. Keräystavoitteen 5 miljoonaa euroa saaminen ka-

saan ei tule olemaan helppoa. Kaikilta klubeilta toivotaan sitoutumista ja lähtemistä mukaan – onhan PuSu klubien yhteisesti päättämä. - Tavoitteen saavut-

taminenkin on helpompaa, kun kaikki ovat mukana, DC Kari Inkeroinen painottaa. Klubit voivat lahjoittaa jo nyt meneillään olevan kauden aikana korvamerkittyjä varoja liiton PuSu-tilille. Mutta varsinainen keräys alkaa kuitenkin vuonna 2016. On herätetty ajatus keräyksen aloittamisesta jo 1.6.16 alkaen ja asia tulee harkintaan PuSu-toimikunnassa lähiaikoina. Näin taattaisiin klubeille mahdollisuus toimia jo kesäisten aktiviteettien muodossa PuSu mielessä.

Kun klubit toteuttavat omia aktiviteettejaan – mitä ne sitten ovatkaan – tulevat kunnissa Lions-logot, PuSulogot ja – roll upit näkyviin kuntalaisille kaikissa mahdollisissa paikoissa. Mielikuvituksella on vain taivas rajana ja mielikuvitusta Leijonilla taatusti on. Kuten muissakin julkisissa varainkeräyksissä kuten vaikkapa Nenäpäiväkeräyksessä, kerääjillä on hauskaa ja iloisia ilmeitä näkee pilvin pimein. Samaa on odotettavissa PuSunkin aikana. Matti Tieksola PuSu-vastaava

LeijonaVilkku

Piirin rauhanjulistekilpailu

Hanna-Leena Savolainen, Johannes Hakulinen ja Lauri Savolainen soittavat Havolan salissa runsaslukuisen yleisön kuunnellessa.

LC Kitee tukee kulttuuria LC Kiteen perustamisesta on jo lähes kuusikymmentä vuotta, eikä perustajajäseniä keskuudessamme enää ole. Allekirjoittanut oli kuitenkin pienenä poikana mukana perustamisjuhlallisuuksiin liittyvässä tilaisuudessa, olin esittämässä yksinlaulua säestäen itseäni kanteleella. Muistan tämän hyvin, sillä sain sieltä elämäni ensimmäisen esiintymispalkkion, summan, jolla saattoi muutaman kerran koulumatkalla ostaa munkkipossun Saurikosken leipomosta. Tämä olkoon pienenä johdantona sille, miten musiikki ja oma perheeni liittyvät nykyisin osaltaan LC Kiteen toiminnan piiriin. Tehtyäni monikymmenvuotisen uran musiikin parissa Etelä-Suomessa palasin takaisin synnyinseudulleni Kiteelle tammikuussa 2011 viettämään eläkepäiviä. Tiesinhän toki, että joitakin tehtäviä tullaan ennen pitkää tarjoamaan, ja pian löysin itseni milloin kirkon urkuparvelta, mieskuoron edestä tai laulusolistina eri tilaisuuksissa. Kun vielä lapsenikin ovat ammattimuusikoita, tyttäreni pianisti, poikani viulisti ja vä-

vyni alttoviulisti, niin olemme esiintyneet usein perhekvartettina. Liityin melko pian myös LC Kiteen jäseneksi, sillä klubiin kuului ystäviä nuoruuden ajoilta. Kuinka ollakaan, tapasin myös erään Erika Havolan, jonka muistin naapurina ja koulukaverini pikkusiskona usein lapsena nähneeni, ja joka myös oli palannut takaisin synnyinseudulle lapsuuskotinsa haltijaksi. Ei siinä pitkiä aikoja mennyt, kun kaksi vapaata ihmistä huomasivat viihtyvänsä niin hyvin yhdessä, että solmittiin avioliitto. Erika on LC Kiteen perustajajäsenen, nimismies Ilmari Havolan tytär, ja koti on n. 100-vuotias hirsihuvila luonnonkauniilla paikalla. Totesimme, että paikka on mitä sopivin kotikonserttien järjestämiseen, ja aloitimme pitämällä kaksi konserttia oman perheen voimin. Hakulisen perheen oma konsertti sooloineen ja yhteisnumeroineen on aina ollut odotettu ja toivottu tapahtuma. Konserteista on tullut jo monille kiteeläisille ja ulkopaikkakuntalaisillekin

vakiintunut kesäperinne, ja usein konsertin jälkeen kahvikupin ääreltä on kuulunut kommentti, että konserttien ja niiden odotuksen voimalla jaksaa taas paremmin koko pitkän talven. Järjestäjinä olemme kiitollisia siitä, että konsertteihin tiensä ovat löytäneet monet kuulijat, jotka ovat olleet ihastuneita ohjelmaan ja siihen ainutlaatuiseen tunnelmaan, joka syntyy näihin tilaisuuksiin täydellisesti sopivan talon sisällä. Kuvankauniiden maisemien keskellä olevaan tunnelmalliseen huvilaan mahtuu istumapaikat jopa sadalle ihmiselle, ja tuolit ovatkin täyttyneet niin kiitettävästi, että muutaman kerran paikat ovat olleet lähellä loppua kesken. Vaikka näitä tilaisuuksia järjestetään enemmän rakkaudella kuin rahalla, niin luonnollisesti olemme halunneet korvata taiteilijoille heidän matka- ym. kulujaan. Tämän on osaltaan tehnyt mahdolliseksi LC Kiteen myöntämä rahallinen avustus sekä klubiveljien talkootyö paikoitus- ja järjestelytehtävissä. Hannu-Heikki Hakulinen

Kansainvälinen nuorisoleiri Nurmeksessa Nurmeksessa järjestetään kansainvälinen H-piirin lions-nuorisovaihtoleiri tulevana kesänä. Leirin teemana on ” FIND NORTH CARELIA”, ja leiri pidetään 1.-11.8.2015. Leirin tavoitteena on esitellä nuorille pohjoiskarjalaista elämäntapaa ja kulttuuria ennen ja nyt. Leirin pitopaikkana on Hyvärilän nuorisokeskus. Hyvärilä on yksi Suomen kymmenestä nuorisokeskuksesta. Hyvärilä tarjoaa leirille hyvät puitteet sekä olosuhteiden että kansainvälisen osaamisen kautta. Hyvärilässä on paljon kansainvälistä leiritoimintaa vuosittain. Leirille saapuu 30 nuorta

ympäri maailmaa. Nuoret ovat ennen leiriä isäntäperheissä, niin että Euroopasta saapuvat nuoret ovat isäntäperheissä 19.–31.7. välisen ajan ja Euroopan ulkopuolelta saapuvat nuoret 12.–31.7. välisen ajan. Nyt on leijonaperheillä oiva tilaisuus saada kansainvälistä kokemusta ja ottaa leirille tuleva nuori kotiinsa. Tällä hetkellä noin puolelle nuorista on jo löytynyt isäntäperhe h-piirin alueelta. Leirille haetaan myös vielä kahta poikatutoria. Nuorisoleiristä ja sen ohjelmasta saa lisätietoja nettisivujen ja facebookin kautta. Leirin ohjelma on monipuolinen ja Pohjois-Karjalan luontoon nojaava. Se si-

sältää mm. kolme retkipäivää eri puolille Pielisen Karjalaa eli Lieksaan, Valtimolle ja Juukaan. Nuoria ohjaa kuusi tutoria (4 tyttöä ja 2 poikaa), leirikoordinaattori Tuija Hurri Hyvärilän nuorisokeskuksesta ja leirin johtaja Asko Saatsi (presidentti, LC Nurmes). Leirin Host Youth eli päätutor on Emmi Korkalainen Nurmeksesta. Leirivalmistelut ovat mittava urakka kaikilta h-piirin klubeilta. Leirin kokonaisbudjetti on 16 400 euroa. Leirin suunnittelun tiimoilta on pidetty jo 9 suunnittelukokousta klubien ja Hyvärilän väen kesken. Asko Saatsi, LC Nurmes, presidentti

Tämän vuotisen Lions Clubs Internationalin 27. rauhanjulistekilpailun teemana oli ”Rauhaa, rakkautta ja yhteisymmärrystä”. Piirimme kilpailuun osallistui kahdeksan työtä viideltä klubilta, joista yksi toimitti neljä rauhanjulistekilpailutyötä. Kilpailutyöt olivat esillä anonyymisti piirihallituksen kokouksessa Joensuussa 29.11.2014. Lippuäänestyksessä Maarit Pasasen työ ”Love is eternal” sai yli puolet annetuista äänistä. Maarit on Kummun 5-9 koulun kuudennen lk:n oppilas Outokummusta. Sponsoriklubina oli LC Outokumpu. Piiri kuten LC Outokumpukin ovat käyneet palkitsemassa voittajan. Valitettavasti Maaritin työ ei päässyt jatkoon kansainväliseen kilpailuun vaan neljäntoista piirin välisessä kilpailussa voittajaksi valittiin Jonna Määtän työ ”Yhdessä voimme luoda rauhallisen tulevaisuuden”. Jonna

Maarit Pasanen ja ”Love is eternal”.

on Tenetin koulusta Sotkamosta 107 I-piiristä. Hänen työnsä edustaa Suomea kansainvälisessä rauhanjulistekilpailussa ensi keväänä. Kolme parasta voittajatyötä on nähtävillä Suomen Lions-liiton sivuilla. H-piirin kaikki kilpailuun osallistuneet työt ovat nähtä-

villä piirin vuosikokouksen yhteydessä Outokummussa 18.4.2015. Kiitos kaikille piirtäjille ja klubeille osallistumisesta aktivitettiin. Tulevan kauden 20152016 teemana on ”Jaa rauha” ja rauhanjulistekilpailupaketit ovat jo tilattavissa kouluille.

LC Punkaharju kokoontuu historiallisessa ympäristössä Joka toimintakuukauden ensimmäisenä maanantaina kokoontuu LC Punkaharju Kruunupuiston ravintolassa, joka sijaitsee maailmankuulussa harjumaisemassa Punkaharjulla. Ravintolan korkeatasoinen keittiö, erinomainen palvelu ja ajanmukaiset kokoustilat välineistöineen tarjoavat oikeanlaisen ympäristön sekä klubihallitukselle että viihtyisän klubi-illan viettoon. Ei siis ihme, että läsnäoloprosentit keikkuvat 80 prosentin paremmalla puolella ja huippuna mainittakoon tammikuun 2015 klubi-ilta, jossa lukema oli 96,9. Kun Adolf Ehrnrooth sai rintamalla vihollisen konepistoolisuihkun vartaloonsa 1.7.1941, hänet toimitettiin pikaisen ensiavun jälkeen Takaharjun sotilassairaalaan (nykyinen Kruunupuisto) Punkaharjulle. Monet pitivät siirtoa muodollisuutena, sillä hänen eloonjääntimahdollisuudet katsottiin olemattomiksi. Itse sotamarsalkka Mannerheimikin halusi käydä Punkaharjulla tapaamassa ja kannustamassa majuri Ehrnroothia, joka jo tuolloin oli saavuttanut legendaarisen maineen sotilaana ja taistelijana. Lopullisen todisteen taistelijan luonteestaan Adolf Ehrnrooth antoi selviämällä hengissä kuoleman porteilta ja ilmoittautumalla toipilaana takaisin palvelukseen vain puoli vuotta lähes fataalin haavoittumi-

Kruunupuiston myyntipäällikkö Nina Rinkinen (vas) ja markkinointijohtaja Birgitta Ojasalo uskovat terveysmatkailun kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa.

sensa jälkeen. Tämä kertomus on vain yksi pieni osa Kruunupuiston värikkäästä historiasta. Alun perin nykyinen Kruunupuisto rakennettiin keuhkotautiparantolaksi yli sata vuotta sitten. Raittiin ilman, puhtaan luonnon ja rauhallisen ympäristön terveysvaikutukset olivat tuttuja jo tuohon aikaan. Talvipakkasilla keuhkopotilaita makuutettiin filtteihin käärittyinä ulkoparvekkeilla, joista avautui henkeäsalpaava maiseman Pihlajavedelle. Siinä lepäsi ja kuntoutui samalla kertaa sekä sielu että keho. Myöhemmin Kruunupuiston tärkeimmäksi toiminta-alaksi muovautui kuntoutus eri muodoissa. Kuntoutustoimintaa on Kruunupuistos-

sa harjoitettu jo yli 40 vuoden ajan. Juttutuokio markkinointijohtaja Birgitta Ojasalon ja myyntipäällikkö Nina Rinkisen kanssa paljastaa, että Kruunupuistossa seurataan ajan vaatimuksia herkällä korvalla. Tänä päivänä Kruunupuisto työllistää noin 100 vakinaista työntekijää, joista suurin osa on kuntoutuksen huippuosaajia. Yhdessä ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa Kruunupuisto työllistää vuosittain noin 150 henkilötyövuotta. Lisäksi mittava investointiohjelma on työllistänyt viime vuosien aikana merkittävän määrän rakennusalan ammattilaisia. Ari Ora, LC Punkaharju

LeijonaVilkku

LC Sulkavalla tapahtumarikas 50v-juhlavuosi Vinttiprojekti

Sulkavan nuorisotila, etelävintti, kunnostettiin uuteen uskoon LC Sulkavan toimesta. Projektin vetäjänä toimi Veli-Pekka Alusniemi ja talkoisiin osallistui noin 10 leijonaveljeä sekä paikallisia nuoria. Mukana oli eri alojen ammattilaisia rakennussuunnittelijasta peltiseppään. Veli-Pekka, Miten projekti sai alkunsa ja mistä idea nuorisotilojen kunnostukseen? – Projekti sai alkunsa aivoriihessä, jossa pohdittiin sopivaa hyväntekeväisyyskohdetta 50 v juhlavuoden kunniaksi. Yhteinen näkemys oli nuorisoon panostaminen. Muutamista vaihtoehdoista nuorisotilojen kunnostus valikoitui kohteeksi. Nuorisotilan lattiat saivat uuden laminaattipinnan, välikatto ja seinät maalattiin. Maalaamiseen osallistui leijonien lisäksi joukko paikallisia nuoria. Ikkunat uusittiin koko yläkertaan. Lisäksi lahjoitettiin tiloihin uutta irtaimistoa mm. biljardipöytä, karaokelaitteisto sekä irtokaappeja tavaroiden säilytykseen. Samassa tilassa

tarpeettomana ollut, vajaa 20m2 suuruinen toimistotila saatiin leijonien aloitteesta nuorison käyttöön. Projektin vetäjän toimesta lahjoitettiin kunnostettu minikeittiö sisältäen tiskialtaan ja säilytyskaapin. Samassa yhteydessä asennettiin keittiökaapit, jotka rahoitti Sulkavan kunta. Vinttiprojekti piti sisällään myös varsinaisen rakennuksen ulkopuolelle asennetun hirsisen oleskelukatoksen. Kokonaisuudessaan vinttiprojekti oli iso satsaus leijonilta paikallisten nuorten hyväksi. Mukana projektin rahoituksessa olivat myös Arne ritari -säätiö sekä Rajupusu-Leader. Projektin kokonaiskustannukset olivat 13 047 €. Uusittujen tilojen avajaiset pidettiin 14.2.2014. – Aina ei tarvitse olla mitään ihmeellistä tekemistä. Joskus vain katselemme telkkaria ja juttelemme. Nuorisotalo on muuttunut remontissa paljon kodikkaammaksi kuin mitä se oli ennen kuin klubilaiset alkoivat kunnostaa sitä. Tänne on nyt mukava tulla, Sulkavan nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Aleksander Merko sanoo. (Lainaus Itä-Savon verkkolehdes-

tä 12.02.2014 ”Etelävintti ehostui LC-Sulkavan käsittelyssä” Risto Leppänen)

50-vuotisjuhla LC-Sulkava perustettiin 28. päivä helmikuuta vuonna 1964 ja mukaan toimintaan lähti tuolloin 17 jäsentä. Tällä hetkellä 50 vuotta vanhaan klubiin kuuluu 38 jäsentä. Mukana on myös muutamia alkuperäisjäseniä. 50-vuotisjuhlat järjestettiin 15.2.2014 Tiittalan kartanossa. Juhlaan osallistui yhteensä n. 50 leijonaveljeä ja leidiä. Juhlapuhujana toimi piirukuvernööri Juhani Kautonen. Veli Jaakko Teerimäen huumorilla sävytetty Sulkavan leijonien historiikki sai kiitosta juhlissa mukana olleilta. Ratkiriemukas tapahtuma jatkui aina pikkutunneille saakka.

Piirikuvernööri Juhani Kautonen ja kuluneen kauden presidentti Heikki Joskitt juhlatunnelmissa. Kuva: Juha Reponen.

Pankkiprojekti Vinttiprojektin ja 50-v juhlallisuuksien kulujen kattamiseksi päätettiin ottaa vastaan varainkeruuhankkeeksi paikallisen osuuspankin tilojen purkutyöt. Vinkkiä tarjolla olevasta hankkeesta antoi Sulkavan leijonien silloinen sihteeri Lasse Partanen. Aktiiviset talkoisiin osallistujat olivat vähissä, mutta projekti saatiin vietyä kunnialla läpi. Projektin vetäjänä toimi jo vinttiprojektissa kyvykkyytensä osoittanut Veli-Pekka Alusniemi. Talkootunteja kertyi yhteensä ~200 h. Purkutyöt saatiin tehtyä aikataulun mukaisesti ja tiloja saneerataan parasta aikaa.

Sulkavan nuoret saivat uuden biljardipöydän etelävintille. Kuva: Juha Reponen.

Vastapainoksi virkistystä

Arne Ritari -säätiö Arne Ritari –stiftelsen Suomalaisen lionstyön tukena Stöder det finländska lionsarbetet Suomen Lions-liitto ry Arne Ritari -säätiö Finlands Lionsförbund rf Arne Ritari -stiftelsen www.lions.fi

Kuluneen kauden presidentti Heikki Joskitt kommentoi, että toiminnallinen vuosi vaatii vastapainoksi virkistystä ja mukavaa yhdessäoloa. Tällaisesta tapahtumasta hyvä esimerkki on kesällä pidetyt hallituksen vaihtajaiset sisävesiristeilyn muodossa höyrylaiva Wennolla.

Pankkiprojektin aktiivit: Juha Reponen, Heikki Joskitt, Timo Noponen, Tapio Hintsanen, VeliPekka Alusniemi, Ahti Päykkönen, Hannu Huiskonen. Kuva Kristian Liljeström.

LC Sulkava on yksi piirimme jäsenmääriltään suurimmista leijonaklubeista ja so-

pivalla tasapainotuksella hyväntekeväisyyshankkeiden ja muun toiminnan välillä us-

komme sen olevan sitä myös tulevaisuudessa. Asko Toropainen/ LC Sulkava

Tule tutuksi, käy sivuilla! Lions-piiri 107-H http://lions107h.blogspot.fi/        

KLUBIEN KOTISIVUT ALUEET JA LOHKOT – PIIRIHALLITUS – TOIMIKUNNAT – PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTTEET KLUBIT JA LOHKOT TIEDOTTAVAT – PIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA LCIF JA MJF LEIJONA VILKKU -PIIRILEHTI OHJEITA ARNE RITARI SÄÄTIÖ KOULUTUSAINEISTOT – NUORISOVAIHTO/ YOUTH EXCHANGE LIONS QUEST -OHJELMA – PUOLISOTOIMINTA – SRI LANKAN LIONS-YSTÄVÄT – PIIRIN KOULUTUSKALENTERI – PIIRIN TAPAHTUMAKALENTERI – VUOSIKOKOUS