Issuu

LeijonaVilkku

Suomen Lionsliitto Piiri 107-H 2013

Leirielämyksiä maanuumenista kansallismaisemaan

Sää suosi risteilyämme Höytiäisellä. Kuvat: Jari Matikainen

”Lissää löyllyy!!!” kajahtaa Outokummun Kolmikannan leirikeskuksen rantasaunasta. Murteesta päätellen sauna kätkee sisäänsä joukon paikallisia nuoria, mutta totuus on toinen. Innokas huutojoukko koostuu kolmestakymmenestä nuorisovaihtolaisesta! Reilun viikon mittainen nuorisovaihtoleiri Camping and Mining järjestettiin Outokummussa heinäkuun lopussa. Leirimme oli erittäin kansainvälinen, sillä leiriläiset olivat kotoisin neljästä eri maanosasta; suurin osa oli kotoisin Euroopasta, mutta kaukaisimmat leiriläiset tulivat Aasiasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Leiriohjelma perustui pitkälti leirin nimeen. Vierailimme Outokummun vanhassa kaivoksessa, kaivosmu-

seossa ja tutustuimme Kivikerhon toimintaan tekemällä itse pienen matkamuiston paikallisista kivistä. Leirimme lähimaastoon tutustuimme niin vesiteitse kanooteilla meloen kuin jalankin metsäpolkuja vaeltaen. Ohjelmaamme kuului myös maakuntamatkailua; vierailimme Juuan Kivikeskuksessa, kiipesimme ihailemaan Kolin kansallismaisemaa ja käväisimme Joensuun keskustassa. Yksi päivä vierähti myös Polvijärvellä: en-

”YES, we made it!” - takaisin kotirannassa melontaretken jälkeen.

sin vierailtiin luomumaatilalla tutustuen sen toimintaan sekä eläimiin. Tämän jälkeen nousimme lähisatamasta laivaan ja risteilimme iltapäivän Höytiäisellä. Viikon aikana koettiin myös vauhdin huumaa hurjassa mäkiautokisassa, jonka tuoksinnassa ei edes pieneltä vahingolta vältytty. Kertaalleen iltaa käytiin viettämässä tanssilava Tulenliekissä. Opettelimme päivällä lavatansseja, jotta illasta saatiin mahdollisimman pal-

jon irti. Lopputulos oli mitä mainioin, sillä saimme aikaan paljon hymyileviä kasvoja tanssikansan keskuuteen tanssimalla letkajenkkaa! Muutoin iltamme kuluivat alun esimerkin mukaisesti saunoen ja uiden. Illan pimetessä leppoisa yhdessäolo jatkui leirinuotiolla, jossa paistoimme makkaraa sekä lettuja. Muita vapaa-ajan harrastuksia olivat musisointi leirialueen entisessä saunamökissä, joka oli muuntautunut studioksi, sekä rantalentopallon pelaaminen. Leiriä suunnitellessa mietimme pitkään, millainen ohjelma olisi sopivan kiinnostavaa leiriläisille tai mitä ruokaa tarjoaisimme, jotta makuelämykset eivät olisi liian eksoottisia. Yksi mieleenpainuvimmista ruokaelämyksistä olivat karjalanpiirakat, joita ensin tehtiin itse ja syötiin sitten yhdessä juhlakansan kanssa leirin päätösjuhlassa. Leirin aikana huomasin, että itsellä taisi olla enemmän ennakkoluuloja kuin nuorilla. Reilussa viikossa tuli opittua aimo annos niin oman kuin toistenkin kulttuurien arvostamista ja kuin-

Mäkiautokisassa menestyneitä muistettiin pokaaleilla leirin päätösjuhlassa. Nopeimmin radan ajoi Christophe Ranskasta (kuvassa ylhäällä keskellä).

ka erilaisuuksista huolimatta olemme loppujen lopuksi melko samanlaisia - vaikka ketsuppi makaronilaatikon kanssa oli liki pyhäinhäväistys italialaisten mielestä… Jo leirin ensimmäisinä päivinä saimme luotua loistavan yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Kun leirin alussa itkettiin sitä, että jouduttiin jättämään hyvästit isäntäperheille, niin itkettiin sitä leirin lopussakin, kun jouduttiin sanomaan näkemiin toisillemme. Mutta mikä parasta – yhteen paluuta on jo suunniteltu seuraavalle kesälle! Leirimme oli erittäin onnistunut ja iso kiitos sii-

tä kuuluu kollegoinani toimineille isäntänuorille sekä hurjan työpanostuksen erinomaisella lopputuloksella antaneelle leirinjohtajallemme Tommi Parkkiselle. Suuret kiitokset kuuluvat myös lions-hengessä monessa mukana olleille Jari ja Leena Matikaiselle, itävaltalaiselle ohjaajalle David Drobeschille, sekä tietenkin paikallisille Lions Clubeille. Leirin päiväkirja kuvineen löytyy osoitteesta: www.opaasi.fi/lcoutokumpu/YE2012 Maiju Matikainen, Camping and Mining –leirin isäntänuori

LeijonaVilkku

Kohti kauden tavoitteita Kuluvalle kaudelle 2012-13 jokainen lionsklubi on laatinut oman toimintasuunnitelmansa ja kirjannut eri tavoin tavoitteita toiminnalleen. Uudistetaan klubi-iltoja, pyritään pitämään jäsenmäärä vähintään ennallaan tai lisätään 1-2:lla, tavoitellaan varainhankinnalla x-määrä euroja tulevaa lahjoitusta varten jne. Joissakin klubeissa on pantu tuulemaan heti kauden alussa ja tavoitteet on jo ylitettykin. Joissakin vastaavasti tavoitteen täyttyminen siintää vielä edessä. Vaikka toimintakautta on monta kuukautta jäljellä, ei aikaa ole hukattavaksi! Ilman työtä ja panostusta eivät asiat etene, mutta yhdessä tehden, yhteisellä leijonahengellä pystymme vaikka minkälaisiin suorituksiin, joista kauden päätyttyä voimme tyytyväisinä iloita. Piiri tukena klubeille Ohjesääntönsä mukaisesti piirin tarkoituksena on tukea ja ohjata alueensa lionsklubien toimintaa ja palvelutyötä. Piirin tehtävänä on myös toimia läheisessä yhteistyössä Lions Clubs Internationalin ja Suomen Lions-liiton kanssa. Piirin omassa toimintasuunnitelmassa todetaan, että piirin eri toimikunnat tukevat omalla työllään klubien toimintaa ja sen kehittämistä. Mm. suunnitelmallista koulutus- ja valmennustoimintaa on kehitetty edelleen. Uutena valmennuksena aloitettiin syksyllä klubien jäsenjohtajien valmennus ja keväällä uudet jäsenjohtajat saavat opastuksensa muiden virkailijakoulutusten yhteydessä. Koulutuksia tukee piirin nettisivuille avattu ”Koulutusaineistot”-sivu, josta löytyvät eri koulutuksissa käytetyt aineistot. Klubitoiminnan kehittämiseen on järjestetty valmennustilaisuuksia ja apua on tarjottu piirin kouluttajien taholta. Eriasteista kehittämistyötä on kyllä tehty klubissa kuin klubissa, mutta tavoite kehittämisvalmennukseen osallistuvista klubeista (10 kpl) ei ole vielä toteutunut. Piakkoin ollaan klubeissa käynnistämässä tulevan kauden toiminnan suunnittelua ja nyt esim. kehittämistarpeiden kartoitus palvelisi tätä työtä erinomaisesti. Hyödyntäkää tässä piirin kouluttajia. Piirin jäsenmäärän nettolisäystavoite +30 on asetettu haastavaksi ja taustalla on halu katkaista jäsenmäärän kehityksen laskusuunta ja kuitata piirin parin viime vuoden jäsenkato. Lisäystavoite ei yksioikoisesti ajateltuna tarkoita kuin puolikkaan jäsenen nettolisäystä per klubi. Eihän kuulosta kohtuuttomalta. Käytännössä tavoitteen toteutuminen onnistuu, jos klubit pitävät jäsenmääränsä vähintään ennallaan tai hivenen plussalla ja piiriin perustetaan yksi uusi klubi. Monet klubit ovat saaneet tällä kaudella jo useita uusia jäseniä ja saavutuksen taustalla on sitkeä uurastus ja halu panostaa asiaan. Klubi-illassa yhdessä ringissä asi-

aa ihmetellen ei todennäköisesti pitkälle pötkitä, vaan eri ote asian hoitamiseen on otettava. Uskon kuitenkin, että kaikilla klubipresidenteillä on minimitavoitteena jättää klubi seuraajalleen yhtä vahvana kuin sen itse kauden alussa sai. Uuden klubin perustaminen on temppu sinänsä. Kannanottoja kuuluu, että klubimäärä piirissä hipoo asukasmäärän suhteen jo sietorajoilla. Uuden miesklubin perustaminen onkin varmasti tiukassa. Mutta valtakunnan pienimmän naisjäsenten osuuden piirissämme on takuulla potentiaalia uusien naisklubien perustamiselle. Enkä tässä vähättele millään lailla ansiokasta klubien puolisotoimintaa. Sopivia leijonien palvelutyöhön innostuneita naisia on kyllä kartoiteltu, vaan helppoa ei ole. Uuden naisklubin perustamistavoitteessa kuitenkin pysytään. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että eräillä paikkakunnilla miesklubit ovat suunnittelemassa naisjäsenten mukaanottoa, koska katsovat, että naisten osaaminen, kokemukset, kontaktit ja yhteistyöverkostot toisivat uudenlaisia avauksia paikkakunnan palvelutyölle ja yleensäkin positiivista uutta virettä klubitoimintaan. Tällaiselle asenteelle nostan hattua! Jos miesklubi miettii jäsenkadon takia viimeisenä keinona naisten jäseneksi ottamista ettei klubi kuole, on toimivan yhteishengen luominen varmasti koetuksella. Klubivierailujen aikana olen saanut puolisoni Riikan kanssa moneen kertaan todeta, miten erinomaista ja vaikuttavaa palvelutyötä klubit paikkakunnallaan tekevät. Olen pyrkinyt kannustamaan klubeja siihen, että ne tekisivät hyvää palvelutyötään eri tavoin näkyväksi myös ns. suurelle yleisölle. Näin lisäisimme varmasti positiivista suhtautumista leijoniin, edesauttaisimme varainkeruuta ja yhteistyömahdollisuuksia muiden toimijoiden kanssa ja saattaisimmepa saada joukkoomme uusia palvelutyöstämme kiinnostuneita jäseniä. Juttuja onkin saatu läpi paikkakunnan ja jopa valtakunnan medioissa. Klubien nettisivut ovat kehittyneet kauden aikana myös, eikä ilman sivuja olevia klubeja ole kuin puolenkymmentä. Nämäkin ovat luvanneet saada sivut auki kauden aikana. Monenlaisista aktiviteeteista ja hyvistä käytänteistä on syytä kertoa myös toisillemme. Piirilehtemme Leijona Vilkku on yksi väline, jolla halutaan esitellä jäsenille eri puolilla piiriämme klubeissa tehtyä toimintaa. Eikä vain jäsenille, sillä lehteä on painettu ylimääräiset 1000 kpl klubien jaettavaksi paikkakunnan kirjastoihin, palvelupisteisiin ym. julkisiin tiloihin. Toivonkin hyviä lukuhetkiä kaikille! Parhaat kiitokset teille kaikille kuluvan kauden toiminnastanne ja menestystä tuleville kausille! Uudistuen tulevaan! Pekka K. Vatanen piirikuvernööri LC Tuupovaara

Päätoimittajan puheenvuoro Kevätaurinko on kurkistellut kirkkaasti aikaisemmin kuin muina vuosina, vai kuvittelenko vain? Samalla tavalla minulle on kirkastunut lions työn todellinen arvo lukiessani tässä lehdessä olevia juttuja jo ennakkoon. On rakennettu, remontoitu, ulkoilutettu, ruokittu hengen ja ruumiin ravinnolla, ja ties mitä, mitä lahjoitetuilla rahoilla on saatu aikaan! Lukuisa leijonajoukko on laittanut itsensä likoon monen työn ja tehtävän suorittajana. Samalla minulle on kirkastunut myös se vaatimattomuus, jolla hyväntekeväisyystyötä tehdään. Tällä tarkoitan oman työn arvostusta siellä klubien sisällä. Oikeaan aikaan leijonan hännän nostaminen ja kiitokset itselle ja klubin tekemälle työlle ovat myös paikallaan. Vanha sanonta ”Jos et usko itse tekemääsi työtä arvokkaaksi, eivät muutkaan usko” pätee paikkansa kun pyydämme lupaa kurkistaa toisten kukkaroon. Ja sinnehän meidän on päästävä kurkistamaan, myös melko usein, jotta saisimme työpanoksemme lisäksi jaettavaa. Yksi ”rohkeutta” vaativa tapa varanhankintaan meillä on tämä Vilkku-lehti. Ilmoitusmyynnillä saamme klu-

bin kassaan kilahtavaa ihan vaihtokauppana. Me tarjoamme ilmoitustilaa, mukaan lähteviä yrityksiä leijonat suosittelevat ja suosivat – tätä maksullista ilmoitusta vastaan. Uskoisin, että monella meistä on yritysyhteyksiä. Sitten ei tarvitakaan muuta kuin ilmoitussopimus ja normaalit puheenlahjat! Ja hivenen sitä ”rohkeutta….” Lions työstä kertovaan viestin jakamiseen on kehitteillä uusia apuvälineitä. Kevään aikana valmistuu viestintäsuunnitelma, joka on lähinnä käytännön työkalu. Suunnitelma sisältää mm. ohjeen mediatiedotteeseen sekä ohjeen tapahtumajärjestämiseen, aikataulutus, markkinointi ja mitä pitää ottaa huomioon. Kotisivurintamalla olemme suunnitelleet webmasterin kanssa koulutusta, jonka avulla kaikki klubit saisivat ajanmukaiset ja helppokäyttöiset kotisivut. Siunatuksi lopuksi toivoisin kevätauringon herättelevän myös ne klubilaiset, jotka lukevat vasta tästä lehdestä mitä omassa klubissa on touhuttu. Tulkaa jälleen mukaan aktiivitoimintaan, siihenhän olette aikoinanne lupautuneet. Helmikuisin terveisin, Helinä Kalaja, päätoimittaja Leijona Vilkku-lehti, viestintätoimikunnan pj., LC Joensuun Adam@Evan jäsen

Lehden kustantaja Suomen Lions-liiton piiri 107 H Päätoimittaja Helinä Kalaja p. 040 147 8502 Toimituskunta piirikuvernööri Pekka K. Vatanen, varapiirikuvernööri Jouko Hirvonen, pj. Helinä Kalaja, piirisihteeri Juhani Alakangas Laskutus piirin rahastonhoitaja Olavi Laukkanen p. 050 341 2066 Layout Helinä Kalaja Taitto Riitta Parkkinen LiperLaser Oy Painos 3000 kpl Paino Lehtisepät Oy Pieksämäki

LeijonaVilkku

LC Savonlinna/Linnatar

– H-piirin ensimmäinen naisklubi Naisleijonat ovat toimineet Suomessa 25 vuotta. Itä-Suomessa Lion Matti Gynther sai tehtäväksi piirikuvernööri Rauno Pelkoselta naisklubin perustamisen Savonlinnaan 17 vuotta sitten, aluepuheenjohtajakaudellaan 1994-1995. Jäsenehdokkaita löytyi yli 30, joukossa myös muutama leijonan puoliso. LC Savonlinna/Sääminki lupautui kummiklubiksi ja Matti Gynther kummiksi. Perustamiskokous pidettiin 22.11.1995 ja Charter Night 10.2.1996. Toiminnan kohderyhmiksi muodostuivat heti lapset, nuoret ja vanhukset. Varoja on kerätty erilaisin kampanjoin; on siivottu, pesty ikkunoita ja järjestetty tilaisuuksia. Tärkein varainhankintaaktiviteetti on Savonlinnakalenteri, jota on toimitettu vuodesta 1997 alkaen. Lisäksi on tehty joulukortteja askarrellen. Lion Linnattaret ovat myyneet myös kalentereita, kortteja sekä erilaisia käsitöitä messuilla ja myyjäisissä sekä jäseniltä suoraan. Edelleen on kaupattu Suomen Lions-liiton joulukortteja sekä Arne Ritari Säätiön adresseja. Näistä tulleista tuotois-

ta osalla on tuettu lasten ja nuorten erilaisia harrastuksia ja nuorisovaihtoon lähtijöitä, lisäksi opiskelijat ovat saaneet stipendejä. Nuorisovaihtoon tulleita nuoria on sijoitettu jäsenten koteihin. Klubin jäsenet ovat olleet päivystämässä perjantai-iltaisin nuorison kokoontumistiloissa eri paikoissa ja nuorille on tarjottu iltapalaa. Vanhusten virkistystoimintaan vuosittain varattu raha on käytetty eri tapahtumissa. Klubin jäsenillä on myös henkilökohtaisia kummivanhuksia, joita käydään tervehtimässä ja auttamassa. Kummivanhainkodissa vieraillaan ja järjestetään ohjelmaa ja toimintaa. Yhteistyössä Punaisen Ristin ystäväpalvelun kanssa vanhuksille tarjotaan kuljetuksia erilaisiin tapahtumiin. Yhteistyöstä paikallisten klubien kanssa mainittakoon Punainen Sulka ja Nenäpäivä -keräykset, joiden tuotolla on hankittu yhdessä 35 turvapuhelinta vanhuksille. ”Istuta puu”-tapahtumassa istutettiin yhdessä 3000 kuusen tainta. Vastuu on minun - vihkosta hankittiin ja jaettiin yhdessä kaikkien lohkon klubien kanssa. Yhteistyön toivotaan jatkuvan ja kehittyvän edelleen. Rauhanjulis-

Linnattaret ovat myyneet Savonlinna-kalentereita, kortteja sekä erilaisia käsitöitä messuilla ja myyjäisissä.

tekilpailuun LC Savonlinna/ Linnatar osallistuu joka vuosi. LC Savonlinna /Linnatar on toimintansa aikana saanut Arne Ritari Säätiön apurahaa pyörätuolien ostoon vanhainkotiin, nuorisotilojen sisustukseen ja laitteisiin ja nyt viimeksi Nuorisotalo Possen ”Leijonaluolaan”, johon kaikki Savonlinnan klubit tulevat mukaan ja joka hanke on vielä kesken. Lisäksi Linnattaret ovat lupautu-

neet päivystää myös nuorisotalossa perjantai-iltaisin tarvittaessa. Omien jäsenten virkistyksestä on huolehdittu kulttuuri- ja liikuntatapahtumilla ja klubivierailuilla. Vieraita on käynyt ja vierailulla on käyty yli piirirajojen. Vuorovaikutus lisää aina leijonahenkeä ja ajatustenvaihto kehittää toimintamalleja. Suomen Lions-liiton kokouksissa on aina ollut edustus kuten myös piirin kokouksis-

sa. Klubin jäsenet ovat toimineet piirissä lohkonpuheenjohtajana ja aluepuheenjohtajana sekä PVT- ja Quest -vastaavana. Ansu Malisen kaudella 2003-2004 klubin aktiivinen toiminta palkittiin H-piirin parhaana klubina. Klubissa on jäsenenä Suomen Lions-liiton nuorisovaihtojohtaja Tuula Rantaeskola ja perustajäsen Helli Sutinen, joka on piirin ensimmäinen naispiirikuvernööri. Tällä kaudella on toivot-

tu jäsenmäärän lisäystä varsinkin naisleijonien kohdalla ja siinä myös Savonlinna/ Linnatar haluaa olla mukana. Jäsenhankintaa pidetään yllä koko ajan positiivisin tuloksin. Yhdessä sovitut klubin arvot; auttavaisuus, vastuullisuus ja ihmisläheisyys kannustakoot edelleen tulevaisuudessa jäsenkasvuun ja aktiiviseen toimintaan. Presidentti PDG Helli Sutinen

LC Joensuu/Kantelettarille

10-vuotisjuhlan kunniaksi oma klubilippu LC Joensuu Kanteletar vietti 10-vuotisjuhlaansa 6.10.2012. Samalla toteutui pitkäaikainen haave omasta klubilipusta, joka vihittiin lämminhenkisessä juhlassa käyttöön. LC Joensuu Kanteletar on ensimmäinen naisklubi, joka aloitti toimintansa Joensuun alueella ja PohjoisKarjalassa. Klubin perustamispäivää vietettiin 28.1.2002 ja perustajajäseniä oli 23. Ensimmäisenä presidenttinä aloitti Aila Kähkönen. Tämän kauden presidenttinä toimii Maarit Räsänen. Jäseniä tällä hetkellä on 22, aktiivisesti toiminnassa on mukana 9 perustajajäsentä. Klubin standaari esiteltiin 5-vuotisjuhlassa, tämän standaarin pohjalta lähdettiin liikkeelle oman klubilipun suunnittelussakin. Lipun suunnittelijaksi Kanteletar kutsui Jenni Liukkosen, Jennin kätten jälkeä on myös standaari. Tervehdyksessään klubille ja lipun syntysanoissa Jenni mainitsee mm. -Lipun tarkoituksena on ennen kaikkea lujittaa jäsenten yhteenkuuluvuuden tun-

Kantelettaret ja vasta vihitty klubilippu.

netta ja toivonkin, että otatte uuden LC Kantelettaren lipun omaksenne, sanoo Jenni Liukkonen saatesanoiksi. Tarkka heraldinen ohjeistus pakottaa suunnittelijan todella miettimään yhtä tai kahta kohdettaan parhaiten kuvaavaa asiaa ja yksinkertaistamaan ne selkeiksi kuvaaiheiksi.

Lipun tarkoitus on viestiä kantajansa taustoista, aatteista ja arvoista. LC Kantelettaren nimi antoi lähtökohdaksi helposti tunnistettavan kuva-aiheen, kanteleen, joka kertoo klubin karjalaisista juurista. Kanteleen lisäksi lipussa on toinen selkeä kuva-aihe, vesi, joka kuvaa kotipaikkakuntaanne Jo-

ensuuta halkovaa Pielisjokea. Aallot symboloivat pysyvyyttä ja vahvuutta pysyä mukana maailman tuulessa ja tuiverruksessa. Lipun värimaailma, punainen, musta ja hopea, ovat taas tuttuja Joensuun vaakunasta ja tyypillisiä karjalaisia värejä. -Te Kantelettaret olette vahvoja karjalaisia naisia, joi-

den sävel raikaa niin tyrskyissä kuin tyvenessä, ja tällaisen mielikuvan pohjalta suunnittelin lippunne – toivottavasti olette kanssani samaa mieltä, toteaa Jenni Liukkonen. Lipun naulaukseen osallistuivat klubin perustamisvuonna piirikuvernöörinä toiminut Harri Forss, piirikuvernööri Pekka K. Vata-

nen, kummiklubin opas-lion Pentti Martikainen, lippua sponsoroinut Pekka Riihelä sekä perustajajäsenet. Naulaamisen jälkeen naulaajat kirjoittivat nimen lippukirjaan, jonka jälkeen lipun vihki klubin jäsen, pastori Iris Leppänen. - Saamme iloita eräästä yhteisen työmme tuloksesta, kun tänään vihimme oman klubimme lipun käyttöön, sanoi Iris Leppänen. -Lipussa on sama tunnuskuva kuin klubimme standaarissakin, nimemme mukaisesti, Kannel, Karjalan värein koristeltuna. Juhlapäivinä ja –hetkinä nostattakoon ja rohkaiskoon se mieliämme. Lippu yhdistää, kutsuu ja kannustaa niitä, jotka kuuluvat saman lipun alle. Vahvistakoon tämä lippu myös klubimme sisäistä ystävyyttä, toveruutta ja keskinäistä yhteisymmärrystä. Palvelkoon se klubimme näkyvänä ja kokoavana tunnusmerkkinä aina siellä missä toimitaan ihmisen hyväksi ja parhaaksi, Iris jatkaa. Juhlapuheen piti Harri Forss ja piirin tervehdyksen juhlaan toi piirikuvernööri Pekka K. Vatanen. Taina Vatanen

LeijonaVilkku

Lähdetään joukolla vuosikokoukseen Suomen Lions-liiton 60. vuosikokous järjestetään kesäkuussa Heinolassa. Varsinaiset vuosikokouspäivät ovat lauantai 8.6.2013 ja sunnuntai 9.6.2013, mutta runsas ja mielenkiintoinen oheisohjelma sekä Vierumäen muut mahdollisuudet houkuttelevat viihtymään Heinolassa koko viikonlopun.

Heinolan vuosikokous on järjestyksessään 60. Suomen Lions-liiton vuosikokous. Vuosikokoustapahtuma on tarkoitettu kaikille lioneille, ei vain virallisille vuosikokousedustajille. Nyt onkin oiva tilaisuus lähteä H-piiristä joukolla Heinolaan kokemaan vuosikokoustapahtuman ainutlaatuinen tunnelma. Tuskin koskaan aiemmin

vuosikokouspaikka on tarjonnut yhtä paljon mahdollisuuksia kuin Heinola ja Vierumäki.

Monipuolinen ohjelma Perjantain ja lauantain oheisohjelmissa on mahdollisuus tutustua ohjatusti pihapeleihin ja lähteä riemuk-

kaalle Lemmenharjun Ellin vetämälle Leijonapolulle Vierumäen luontoon. Perjantaina ja lauantaina lämpiävät myös Vierumäen rantasaunat. Perjantaina ohjelmassa on uutena tapahtumana liiton varapuheenjohtaehdokkaiden paneeli, jossa voit tutustua ehdokkaisiin tarkemmin ennen äänestyksiä. Perjantai-ilta huipentuu Vierumäen rentoihin kyläiltamiin ja tanssijatkoihin. Perinteinen juhlamarssi on korvattu lippujen juhlallisella sisääntulolla avajaisjuhlan aluksi. Muista siis ottaa klubin lippu mukaan. Lauantaiiltana kokoonnutaan iltajuhlaan, jossa saamme nauttia laadukkaasta viihteestä ja lähiruokateemalla toteutetusta juhlaillallisesta. Iltaa voi jatkaa Scandicin iltaravintola Teatrossa tanssin ja musiikin merkeissä huippuartistin tahdittamana. Tutustu vuosikokousviikonlopun ohjelmaan tarkemmin verkkosivuilla www. lionsvuosikokous2013.fi.

Ilmoittaudu ajoissa Vuosikokoukseen ilmoittaudutaan vuosikokouksen verkkosivujen www.lionsvuosikokous2013.fi kaut-

ta. Verkkosivuilla on tarkat ohjeet ilmoittautumisesta ja siihen liittyvistä asioista. Vuosikokoukseen kannattaa ilmoittautua ajoissa koska näin varmistat itsellesi haluamasi majoituksen ja muut palvelut. Myös majoitusvarauksen voit tehdä vuosikokouksen verkkosivujen kautta.

Uutta ja vanhaa Vuosikokoukseen rekisteröidytään piirikohtaisissa ilmoittautumispisteissä Scandic hotellin tiloissa. Ilmoittautumisen yhteydessä saat vuosikokouskansion sekä tilaamasi vuosikokouspassin. Klubista ensimmäisenä ilmoittautuva virallinen kokousedustaja (= äänestyskelpoinen) luovuttaa piirikohtaiseen ilmoittautumispisteeseen klubin virallisen, alkuperäisen valtakirjan. Vain klubin valtakirjaan kirjatuille virallisille vuosikokousedustajille luovutetaan äänestysmateriaali. Virallisen vuosikokousedustajan henkilöllisyys tarkistetaan ilmoittautumispisteessä, joten varaudu siihen. Virallisen vuosikokousedustajan kokouspassiin liitetään tunniste äänestyksiä varten. Ilmoittautumispisteet ovat

avoinna perjantaina 7.6.2013 klo 09.00 – 20.00 ja lauantaina 8.6.2013 klo 08.00 – 13.30. Huomioi, että 8.6.2012 klo 13.30 jälkeen et voi ilmoittautua enää viralliseksi vuosikokousedustajaksi etkä saada äänestysmateriaalia. Suomen Lions-liiton sääntöjen mukaan virkansa tai asemansa puolesta äänioikeutettujen on myös ilmoittauduttava klubinsa mukaisessa piirin ilmoittautumispisteessä. Myös heidät on kirjattava oman klubin viralliseen valtakirjaan. Varsinainen äänestäminen tapahtuu vuosikokouksen yhteydessä Vierumäki Areenalla. Äänestyksessä ei ole piirikohtaisia äänestyspisteitä. Voit äänestää missä tahansa äänestyspisteessä. Vaalivirkailijat tarkistavat äänestysoikeutesi ja valvovat äänestystapahtumaa. Uudistuksen tavoitteena on sujuvampi ja nopeampi äänestys. Toivotamme kaikki lionit tervetulleeksi Heinolaan kokemaan ainutlaatuinen Lions-viikonloppu ja historiallinen 60. vuosikokous – Luonnollisesti! PDG Jukka Hietanen VK2013 päätoimikunnan puheenjohtaja

LC Parikkala 50 vuotta

Klubin merkkipäivää juhlittiin 3.12.2012 konsertin merkeissä Parikkalan kirkossa. Siellä esiintyjäksi tilattu viihdetaiteilija-laulaja Joel Hallikainen juhlisti joulukonsertillaan ”Joulun kosketus”. Koskettava ja hieno kokemus konsertti olikin! Monisatapäinen yleisö sai kuulla Joelin tulkitsevan vanhoja tunnettuja joululauluja ja vähän uudempiakin mahtui mukaan. Klubilaiset ladyineen siirtyivät joulupuurolle todella tyytyväisinä kuulemaansa. 50-vuotisen taipaleen juhlinta jatkui 16.2.2013 Hotelli-ravintola Lohikontissa. Toiminnan punainen lanka ei unohtunut juhlan tuoksinassakaan - konsertin ohjelmalehtisen myynnistä saaduilla tuloilla lahjoitettiin 500 euroa seurakunnan diakoniatyölle käytettäväksi apua tarvitseville. teksti Matti Haukka kuva Jorma Ahoranta

Tilaisuuden lopuksi presidentti Matti kiitti Joelia ja Parikkalan Pikkupiika Reetta kukitti artistin.

Kanavasoutu LC Heinäveden kesäinen aktiviteetti

Kanavat ja Heinäveden reitti vetovoimana Heinäveden reitti on yksi maamme valtakunnallisesti suojelluista kulttuuriympäristöistä. Kapeat mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat tekevät tästä yli satavuotiaasta reitistä ainutlaatuisen. Monien mielestä se on maailman kaunein vesireitti.

Kanavasoudun veneitä ja kajakkeja sulassa sovussa Taivallahden kanavassa soudun ensimmäisessä sulutuksessa.

Heinäveden Kanavasoutu soudettiin ja melottiin viime kesänä heinäkuun puolivälissä jo kolmannen kerran. LC Heinäveden järjestämä Kanavasoutu Valamosta Kolovedelle on retkisoutuja melontatapahtuma, jossa voi kokea kauniin Heinäveden reitin kanavineen kirkkoveneellä, soutuveneellä, kanootilla tai kajakilla. Kanavasoudun reitti kulkee nimensä mukaisesti kaikkien Heinäveden seitsemän kanavan (Taivallahti, Varistai-

pale, Karvio, Kerma, Vihovuonne, Vääräkoski ja Pilppa) kautta. Suurin osa osallistujista on mukana koko reitin ajan, mahdollista on osallistua myös päivä- ja osapäiväosuuksille. Helpoin tapa osallistua on tulla mukaan kokeilemaan kirkkovenesoutua yksin tai kavereiden kanssa. Me järjestämme soutupaikan kirkkoveneeseen, jossa on ammattitaitoinen kippari perämiehenä.

Historian liplatusta Historiasta kiinnostuneille on tarjolla opastettu melontaretki reitin kansanperinnekohteisiin. Melontaopetusta järjestetään tilauksesta Valamon rannassa. Soudun osallistumismaksuun olemme sisällyttäneet myös mahdollisuuden osallistua Valamon luostarin opastettuun kier-

rokseen. Varistaipaleen kanavamuseossa on mahdollista tutustua kanavien mielenkiintoiseen historiaan. Vieruvuoren tuhansia vuosia vanhat kalliomaalaukset sattuvat myös reitin varrelle.

Aitoja asioita Kanavasoutu on saanut hyvää palautetta osanottajilta aitoudestaan – todellinen retkisoutu, moni on todennut. Aitoa retkisoututunnelmaa ja kuuluisan kaunista Heinäveden reittiä kanavineen pidämmekin tapahtuman suurimpina vetovoimatekijöinä unohtamatta Lions-henkistä palvelualttiutta huoltopuolella. Aidosta savolaisesta vieraanvaraisuudesta on mahdollisuus nauttia myös A-oikeuksin varustetuissa yöpymispaikoissamme Valamon luostarissa, Karvion Lomakeskuksessa ja

Kermankeitaalla. Viime kesänä oli mahdollisuus osallistua Karvion kanavalla Isän varjo –kesäteatteriesityksen yönäytökseen, joka kertoi Valamon luostarin historiasta Valamo-trilogian ensimmäisessä osassa. Viime kesänä saimme tapahtumaamme myös ensimmäiset kansainväliset osallistujamme Englannista ja Unkarista. Hyvän vastaanoton saaneen tapahtuman järjestää LC Heinävesi yhteistyössä paikallisten yritysten, järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtuman tuotot ohjautuvat paikalliseen hyväntekeväisyyteen. Seuraava Kanavasoutu järjestetään 19.-21.7.2013. LC Heinävesi toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan viihtymään vesille - tule sinäkin! Lisätietoja osoitteesta www. kanavasoutu.fi.

LeijonaVilkku

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

Olemme siellä missä asiakkaatkin.

Suur-Savon Osuuspankin soutujoukke valmistautumassa haastesoudun neljän kilometrin matkalle soutustadionin rannassa kesällä 2012.

Soututapahtuman kruunaa palkintojen jako ja iltajuhla Sulkavan Suursoutujen ohjelmaan kuuluva haastesoutu on monien yritysten ja yhdistyksien kohokohta kesästä toiseen. Niinpä LC Sulkava kutsuu ja haastaa jälleen kerran entiset ja uudet yritykset ja yhteisöt kirkkovenein soudettavaan haastesoutuun heinäkuun 12. päivä alkaen klo 17. LC Sulkava haastaa myös leijonaklubit ympäri Suomea haastesoutuun. Onhan järjestäjillä myös oma joukkue mukana. Haastesoutuun voi toki koota myös oman kaveriporukan. Mukavan soututapahtuman kruunaa palkintojen jako ja illanvietto. Iltajuhlassa on tarjolla hyvää ruokaa ja virvokkeita, Suursoutujen järjestämää ohjelmaa sekä tanssit orkesterin tahdittamana. Soutujoukkueeseen kuuluu 14 soutajaa ja veneen perämies. Joukkueen voi muodostaa naiset, miehet tai sekajoukkueena. Kaikki saavat muistoksi tapahtumaan osallistumisesta kunniakirjat. Kiertopalkintoa pääsee tuulettamaan nopein venekunta. Lähtö ja maali ovat soutustadionilla ja varttitunnin kestävä soutureitti sen edustalla Alanteella, joten soutukilpailun voi kokonaisuudessaan seurata stadionilta.

Suomen kaunein nautti haastesoudusta Soutamisella Sulkavalla on pitkät perinteet. Suursoudut järjestetään ensi kesänä jo 46. kerran. Pitkä on perinne myös haastesoudulla ja se jatkuu. Parhaaseen kesäaikaan, kun Saimaan vedet ovat lämpimät, kannattaa tulla soutamaan Sulkavalle ja samalla kokemaan Suomen suurin soututapahtuma monipuolisine ohjelmineen. Siitä jää mukavat muistot. Viime kesänä heinäkuun toisena viikonloppuna myös Miss Suomi Sara Chafak nautiskeli kirkkoveneen kyydistä Sulkavan Lions Clubin järjestämässä haastesoudussa, kuten monet toisetkin venekuntien soutajat. 650 euron osallistumismaksuun sisältyy kirkkoveneen käyttö sekä 17 illalliskorttia iltajuhlaan. Osallistumismaksusta saa 150 euron palautuksen, jos joukkue haastaa ja saa uuden joukkueen kilpailuun mukaan, joka on ottanut haasteen vastaan. Kuva: Heikki Huiskonen Teksti: Aki Kurki

HAASTESOUTUUN SULKAVALLE! Soutukilpailu kirkkoveneillä 12.7.2013 klo 17.00. Lähtö ja maali Sulkavan soutustadion rannassa. Matka 4 kilometriä. Osallistumismaksu 650 euroa joukkue. Sisältää veneen käytön ja iltajuhlan. Ilmoittautumiset 15.6.2013 mennessä. Haastesoututoimikunnan pj. Heikki Joskitt, puh: 0400 428646 haastesoutu@gmail; heikki.joskitt@gmail.com Lisätietoja: www.lions.fi/district107-H-/Sulkava/haastesoutu.php . www.suursoudut.fi/majoitus/ Osallistumismaksu tulee maksaa viimeistään 15.6.2013 LC-Sulkava tilille 543704-213429 Maksettaessa mainittava: 1. Joukkueen nimi, 2.Yhdyshenkilö 3. Haastamanne joukkue (jos on), 4. Teidät haastanut joukkue (jos on).

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

www.elstec.fi SÄHKÖURAKOINTIA Reijo Käyhkö 040 501 9842 ASENNUSPALVELUISTAMME KOTITALOUSVÄHENNYS!

Pietari Kylliäinen Kodikas ja viihtyisä ravintola pääkadun varrella Aamiainen 6 € Lounas alk 7 € Maukkaita à la carte aterioita Aukioloajat: ti-pe 7-23, la ja ma 8-23 ja su klo 8-21 Oopperailtoina ravintolamme palvelee klo 0.30 saakka. Tervetuloa!

Hotelli Pietari Kylliäinen Olavinkatu 15 57130 Savonlinna

- SÄHKÖISTÄ PALVELUA -

Palomäenrinne 17 57100 SAVONLINNA

puh. (015) 518 30 fax. (015) 534 873 myynti@pietarikylliainen.fi www.pietarikylliainen.fi

LeijonaVilkku

LC Juuka /Elli ulkoiluttaa liikuntarajoitteisia ja vuodepotilaita

Leijonilta mittava pyörätuolilahjoitus vanhustenhuollolle Juuan vanhustenhuollon yksiköt saivat kerralla merkittävän kohennuksen asukkaidensa kuljetusmahdollisuuksiin, kun LC Juuka, Arne Ritari – säätiö ja Juuan kunta hankkivat yhteisvoimin 15 pyörätuolia turvavöineen ja kaatumisesteineen. Pyörätuoleista kaksi on erityisesti vuodepotilaille tehtyjä kuljetuspyörätuoleja, joissa on niskatuet. Yhdistämällä voimavarat toisen paikkakunnalla toimivan LC Juuka/Elli klubin kanssa saavutettiin yhteistyö ja palveluvoima, jonka merkitys heijastuu vielä kauaksi tuleviin vuosiin. LC-Juuka Elli klubi on sitoutunut ulkoiluttamaan terveyskeskuksen ja Kotikallion10 osastoa, sekä Martta -kodin kaikki ulkoilemaan halukkaat potilaat vähintään kerran viikossa ympäri vuoden. Kesän mittaan käyttöön otetut pyörätuolit luovutettiin virallisesti 6. syyskuuta. – Pyörätuolihankkeen alullepanija ja päätoimija oli LC

Juuka, mutta hanke ei olisi onnistunut ilman LC Juuka/ Ellin työpanosta ja Arne Ritari -säätiön avustusta, lahjoituksen luovuttanut LC Juuan presidentti Pirjo Halonen korosti. Hän toivoi pyörätuoleille paljon käyttöä ja uskoi niiden tarjoavan juukalaisille vanhuksille entistä paremmat ulkoilumahdollisuudet. LC Juuan edellisen toimintakauden presidentti Seppo Kettunen toisti vanhan viisauden, että pienistä puroista tulee suuri virta. Alkuun viidentoista pyörätuolin hintalappu, noin 13 000 euroa, tuntui mahdottomalta. Ajatusta lähdettiin kuitenkin kehittelemään ja onnistuttiin saamaan aikaan lumipalloefekti. Klubin omien keräysvarojen lisäksi Arne Ritari säätiö myönsi avustuksen ja pyörätuolit toimittanut yritys tuli hinnassa vastaan, kaikki loksahti lopulta kohdalleen. Pyörätuoleihin saatiin jopa lisävarusteita. Juuan kunta toimi aktiivisena tukena hankinnan toteuttamisessa.

Pyörätuoliajatuksen isä oli Pentti Juntunen, jonka mukaan pää oli tavallaan auki, kun LC Juuka oli jo aikaisemmin lahjoittanut yhden pyörätuolin Kotikallioon. Kun LC Juuka/Elli aloitti syksyllä 2010 vanhusten ulkoiluttamispalvelun, kuului voimakas viesti, että tarvitaan lisää pyörätuoleja. Ulkoiluttamispalvelua LC Juuka/Ellin puolelta järjestellyt Jouko Soukka jatkoi, että klubi lupasi hankkeelle takuusummana 350 tuntia ulkoilua á 10 euroa. Määrä tuli lopulta täyteen kaksinkertaisesti. Arne Ritari -säätiön edustajana Kari Inkeroinen kertoi säätiön periaatteesta tuplata kokoon saatu lahjoitussumma. Kaikki säätiön avustukset kohdennetaan Suomeen. Pyörätuolilahjoituksen vastaanottivat vs. johtava hoitaja Sari Karhinen, vs. osastonhoitaja Sirpa Räsänen vuodeosastolta, vastaava sairaanhoitaja Kirsi Rissanen Kotikalliosta ja fysioterapeutti Outi Ruotsalainen fysioterapiasta.

Murahduksia ja karjahduksia Olen lähdössä verkoille, tavoitteena on nostaa Simpelejärvestä hyvä määrä noin 2 kiloisia kuhia, siellä niitä uiskentelee… Kun siitä veistää fileen ja panee pannulle runsaassa voissa kieriteltynä, hyvän perunamuussin kera, ihmisen passaa eleä. Parahin H-piirin leijona. Jos satut lukemaan tätä, kohenna ryhtiäsi ja vedä ilmaa keuhkoihisi. Äläkä hyökkää jääkaapille, lopeta kaukosäätimen räplääminen, keskity ajattelemaan. Sillä juuri Sinä olet hyvin merkittävä persoona tässä kosmoksessa. Sinunlaisiasi on H-piirissä 1500, Suomessa reilut 25 000 ja koko maailmassa 1.3 miljoonaa. Mikä siis tekee juuri Sinusta niin ihmeellisen ja myöskin harvinaisen? Vastaus on: kuulut maailman suurimpaan

palvelujärjestöön.

Lion aktiviteetti aloitettiin tutustumalla terveyskeskuksen eri osastoihin ja ulkoiluttamalla potilaita vanhusten liikuntapäivänä lokakuussa 2010. Mahdollisuudet tulivat tutuiksi varsin nopeasti eri osastoilla ja syksyllä 2011 aloitettiin ulkoiluttaa myös entisessä vanhainkodissa Kotikalliossa ja läheisessä Martta –kodissa. Martta-koti sijaitsee 2. kerroksessa ja liikuntarajoitteisten ulospääsy on vaikeampaa useamman oven ja portaitten takia. LC Juuka /Elli on sitoutunut ulkoiluttamaan terveyskeskuksen ja Kotikallion yhteensä 10 osastoa sekä Martta –kodin kaikki ulkoilemaan halukkaat potilaat vähintään kerran viikossa ympäri vuoden. Jotta tämä olisi säitten suhteen mahdollista LC Juuka /Elli on hankkinut yhdessä LC Juuan kanssa tusinan verran lämpimiä talviulkoiluun sopivia

makuupusseja. Lisäksi on lahjoitettu terveyskeskuksen potilaskäyttöön lämpimiä pipoja, lapasia, hansikkaita ja kaulaliinoja. Yhteistyössä LC Juuan, ja ARS:n tuella on hankittu yhteensä 15 pyörätuolia asianmukaisine pyörätuoliturvavöineen. Kaksi pyörätuoleista on varusteltu korkeilla niskatuilla erityisesti kuljetukseen. Vertaisryhmissä kokoontuminen kiinnostaa Juuassa paitsi leijonia niin myös potilaita. Tämän vuoksi onkin järjestetty myös muuta potilaskokoontumisen aihetta, kuten elokuva- ja diaesityksiä, laskiaispäivän hevosajelua, makkaranpaistoa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Toki Juuan markkinoilla on myös vierailtava. Ulkoiluttajaporukkaan kuuluu kymmenen leijonaa ja puolisoa, klubin ulkopuolelta mukana on kymmenen henkilöä. Näkyvyyttä ja lion toiminnan tunnet-

tuutta ovat huomattavasti lisänneet leijonalogolla ja klubin nimellä varustetut huomioliivit Juuan katukuvassa vähintäänkin kerran viikossa. Henkilötyötunneissa tämä näkyminen tekee lähes 3000 htt! - Kiitokseksi olemme saaneet iloisen ja hyvän mielen itsellemme ja potilaille sekä hoitohenkilökunnalle ja lähiomaisille. Näin jaettuna ilo saattaa olla jopa kolminkertainen, toteavat PDG Jouko Soukka ja puoliso Kaija Siilin myös kaikkien LC Juuan Elliläisten puolesta. - Olemme lupautuneet tulemaan klubeihin ja kertomaan palveluaktiviteettimme liikkeellelähdöstä ja ennen kaikkea kokemuksista kahden vuoden ajalta. Toivomme yhteydenottoja sähköpostitse tai soittaen: jouko.soukka@pp.inet. fi 050-3282094, Kaija 0503756047

HK:n sinisen lenkin ja pursottaa päälle väkevää sinappia, se on tosimiehen evästä. Nyt tärkeä kysymys; Tarkastele itseäsi, mitkä ovat juuri Sinun vahvuutesi arkielämässä, mieti rauhassa, mitä niistä voisi hyödyntää oman klubisi ja laajemminkin järjestön palvelutoiminnassa, minkä verran ajastasi olisit edelleen valmis käyttämään palvelutyöhömme. Älä arkaile tarjota ideoitasi ja aikaasi yhteisen asiamme hyväksi.

Tästä se lähtee, meidän jokaisen jäsenen pohdiskelusta ja palveluhalusta, meillä on virtaa, annetaan sen virraNo mitä sitten? Pysähdy hetkeksi miettimään, mitä olet ta. Maailma on täynnä epätasa-arvoisuutta, me jokainen viimeksi tehnyt järjestömme ja sen tarkoitusperien hyväk- voimme hiukkasen omilla toimillamme vähentää sitä. si? Meillä on eri klubeissa hyvin monenlaisia aktiviteettejä, joihin osallistumme kykyjemme ja aikataulujemme Ps: Tulin juuri järveltä, siellä oli 15 senttiä vettä jään päälmukaan. Tuntuuko Sinusta, että oletko tehnyt tarpeeksi/ lä, verkoissa ei ollut ainuttakaan kuhaa, eikä muutakaan sopivasti/liian vähän? Tällä kysymyksellä en halua syyllis- kalaa, nenä vuotaa ja housunpersaukset ovat märät, se tää ketään, mutta tuntemukseni on, että me jokainen ky- vähän syö miestä, mutta meillä leijonillahan riittää uskoa kenemme antamaan vielä nykyistä enemmän. parempaan. Hyväksi lopuksi, avasin sillipurkin ja levitin ruisleivälle, maistui hyvälle. Jos olet lukenut näin pitkälle, vedä uudelleen ilmaa keuhkoihisi, nyt saat myös käydä jääkaapilla ja vaihtaa kanaOlavi Laukkanen vaa… Mikäli Sinulla ei ole kuhafileitä, voit panna uuniin PDG

LeijonaVilkku

Koivumetsikkö lahjaksi Enonkosken kunnalle

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

Metsällä on kautta aikain ollut iso taloudellinen merkitys Enonkosken kunnalle ja kuntalaisille. Kunnan täyttäessä 130 vuotta oli luontevaa, että LC Enonkoski toteutti Lions Club Internationalin maailman laajuisen ”Istuta miljoona puuta”- kampanjan lahjoittamalla juhlametsikön kunnalle. Jo edellisenä syksynä klubi teki esityksen juhlametsikön perustamisesta kunnan maalle. Kunnassa asiaan suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Näin oli riittävästi aikaa paneutua sopivaan metsikön paikkaan. Lahjoitukseen sisältyi taimien hankinta, istutus ja klubin taholta kenties haasteellisimpana sitoutuminen hoitamaan taimikko ensimmäiset kymmenen vuotta. Tarkoitus onkin tehdä taimikon hoidosta kesäinen yhteinen talkookohde. Haasteellisuutta lisää, että metsikkö sijaitsee näkyvällä paikalla, mikä oli klubin toivomuskin. Mainittakoon, että juhlametsikkö sijoittuu yli kymmenen kilometriä pitkän yksityistien varteen, jossa on kesäisin paljon liikennettä taajan vapaa-ajan asutuksen ansiosta. Metsikön välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Enonkosken luterilainen Luostariyhteisö. Toivottavasti tulevaisuudessa koivumetsä onkin Luostariyhteisön asukkaille ja kävijöille mieleinen hiljentymis- ja kävelykohde. Siksikin koivu valoisana puuna puolustaa paikkaansa metsikön puulajin valinnaksi. Niin kuin klubin presidentti Ossi Ihalainen luonnehti koivun ominaisuudet. Neljätoista reipasta klubilaista urakoi istuttamisen toukokuun perjantaisena iltapäivänä. Nuorin talkoolainen oli ukkinsa Tapion opastuksella metsätöihin tottunut 16-vuotias Eetu Rautiainen. Hänellä oli päivän raivaussahaurakka on jo tehty. Työ edistyi vaikeasta maastosta huolimatta ripeästi iloisessa hengessä. Metsänhoitoyhdistys Apu oli metsäneuvojan ominaisuudessa mukana talkoissamme. Talkookahveilla todettiin, että klubimme näyttää esimerk-

Puhdasta Puruvettä, hiekkarantaa, reilusti maistuvaa ruokaa, ohjelmailtoja ja mukavia ihmisiä...

Presidentti Ossi Ihalainen tyytyväisenä työn touhussa.

kiä kohdistamalla talkookohteita myös kunnan kaukaisimpiin osiin. Sijaitseehan lahjoitusmetsikkö kaukana taajamasta, kunnan pohjoiskolkassa saaristo-osassa. Helena Haverinen

Ruokkeentie 58, 59800 Kesälahti I puhelin (013) 371 312 faksi (013) 371 512 I info@ruokkeenlomakyla.fi www.ruokkeenlomakyla.fi

Kiteellä Toyotat Myy ja Huoltaa www.auto-konetalowaschko.fi

Hilux 2.5 4WD, 51 tkm ................ -08 Avensis 1.8 Wagon, 88 tkm ......-10 Avensis 1.8 Wagon, 152 tkm......-03 Avensis 1.8 LB, 230 tkm ............-01 Avensis 1.6 Sedan, 59 tkm ........-07 Corolla 1.6, 41 tkm ..................... -09 Corolla 1.6 Verso, 146 tkm ........-03 Corolla 1.6 Sedan, 158 tkm ..... -00 Corolla 1.6 Sedan, 186 tkm ...... -00

AUTO-KONETALO

WASCHKO KY

KITEE, PUH. 050 330 0350, 045 131 3002

Talkoiden nuorin 16-vuotias Eetu Rautiainen on innostunut erilaisista metsän hoitotöistä. Taimien istutus käy häneltä tottuneesti.

Löytöjä kirpputorilta Nurmeksessa LC Nurmes/Pielisen ladyt pyörittävät kirpputoria KMarket Evästorin talossa. Kirpputori on avoinna kahtena päivänä viikossa, tiistaisin 10 – 13 ja perjantaisin 13 – 16. Kauppiaspariskunta Pasi ja Mira Korhonen on luovuttanut entiset baarin tilat ladyjen kirpputorille. Koska myytävät tavarat saadaan lahjoituksina, tilasta ei tarvitse maksaa ja myynti tehdään talkoilla, tavaraa saa todella edullisesti. Koko tuotto jää lahjoitettavaksi eri kohteisiin. Tällä kaudella ladyt antoivat mm. 1000 euroa kaupungin sosiaalitoimiston kautta vähävaraisille jouluruokaan. Myytävänä on tavaraa laidasta laitaan - leluista kirjoi-

hin ja kengistä vaatteisiin. Varsinkin lastentarvikkeet ja – vaatteet jäävät usein hyväkuntoisina tarpeettomaksi lapsen kasvettua niistä ulos ja ihmiset lahjoittavat ne kirpputorille myyntiin. Lauantaina 9.15. kirpputorilla oli joulumyyjäiset, jossa myytävänä oli suussa sulavia herkkuja ja lahja- ja koristeesineitä. Työelämässä olevat puolisot eivät juuri ehdi kirpputorille, joten sen pyörittäminen jää harvojen harteille. Tiukan paikan tullen koiraskin poikii, niinpä kerrotaan, että pari veljeäkin on nähty kirpputorimyyjinä.

29.800 m 24.900 m 12.900 m 7.900 m 17.300 m 18.900 m 9.600 m 5.900 m 5.900 m 59

LeijonaVilkku

LC Savonlinna/Sääminki kokeili uutta aktiviteettiä rohkeasti

Saunaklapin etälämmitys koukuttaa

Saunaklapia nakkaamassa Savonlinnan oopperajuhlien kansainvälisessä laulukilpailussa finaaliin päässyt basso Matti Turunen.

ETSINTÄKUULUTUS !!! Arvoisat Vilkkulehden lukijat Läskikomu on kateissa ???? Läskikomu joka on laitettu kiertämään Klubien kanssakäymisen lisäämiseksi ja yhteistoiminnan virittäjäksi. Ei ole tehnyt tehtäväänsä. On ikävää jos klubit ovat asennoituneet niin välinpitämättömästi, mukana oleviin sääntöihin, että eivät noudata niitä. LC - Kitee/Pajari jolle komun kulusta kuuluu ilmoittaa, haluaisi päästä laskuttamaan sääntöjen mukaiset sakkomaksut sääntöjen rikkomuksista. Samalla LC – Pajari toivoo, että Läskikomu lähtisi vilkkaaseen kiertoon sääntöjen mukaisesti. Liitteeksi julkaistaan Läskikomun säännöt nyt myös Vilkkulehdessä. Terveisin Raimo Timoskainen

LÄSKIKOMU KIERTÄMÄÄN ! Läskikomu, josta myöhemmin käytetään nimitystä KOMU, tarkoittaa erittäin rikasta eli runsaasti metalleja sisältävää malmilohkaretta. LC Outokumpu ideoi Komun toimintakaudella 1978-79. Komun tarkoitus oli ja on edelleenkin aktivoida tekemään klubivierailuja. Alkuaan Komu oli noudettava vähintään viiden veljen voimin ja klubi, joka oli sen noutanut kolmesti, sai lunastaa sen omakseen maksamalla LC Outokummulle tietyn summan. LC Kitee/Pajari oli ensimmäinen noutaja ja melko pian lunasti Komun itselleen. Komu lähetettiin uudelleen kiertämään. Välillä Komu on ollut kadoksissa, mutta kyselyjen jälkeen aina löytynyt.

LC Savonlinna/Sääminki järjesti kesällä 2012 saunaklapin nakkauskilpailun Savonlinnan satamapuistossa. Tapahtumalla haettiin ennen kaikkea varoja alueen nuorisotoimintaan, mutta myös näkyvyyttä. Kilpailu sai alkunsa lion Jouko Hallikaisen ideasta. Ensimmäinen kilpailu on järjestetty vuonna 2011 saunahullulle Suomen kansalle Toukolan Wanhan ajan ohjelmallisissa iltamissa Kangaslammilla. Jo ensimmäinen kilpailukerta osoitti, että peli sopii hyvin hauskaksi ajanvietteeksi. Noin sata heittokierrosta parin tunnin aikana kuvastaa, että kyseessä on koukuttava urheilulaji. Ajatuksena oli saada kansalle

humoristinen kilpailu kesäiltojen iloksi. Suomen niemet ovat täynnä loppuun kylvettyjä saunankiukaita, joten harjoitteluvälineitä kyllä riittää. Klapeja tehdään kuivista koivuhaloista. Lion Jouko on kehittänyt säännöt, joilla peliä pelataan. Pelissä pyritään heittämään saunaklapeja saunanluukusta sisään. Neljä metriä heittomatkana on todettu hyväksi. Kilpailussa on lyhyempiä ja pitempiä klapeja, joista saa eri määrän pisteitä. Lopuksi nakataan tulitikku perään, jonka osumasta saa vähän reilummin pisteitä. Ensin on saatava klapeja saunauuniin, ennen kuin ne voidaan ”sytyttää” perässä heitettävällä tulitikulla.

Parhaan pistemäärän saavuttanut voittaa ja hänet voidaan nimittää ”saunaklapin etälämmittäjäksi”. Savonlinnan Satamapuiston tapahtumaan osallistui paikalla lomailevia suomalaisia ja ulkomaalaisia turisteja sekä paikkakuntalaisia. Tapahtuma todettiin kokeilemisen ja kehittämisen arvoiseksi, joka jatkossa saattaa kiinnostaa suuriakin yleisöjoukkoja. Pelistä on kehitteillä myös kevytversio, joten raskaiden kiukaiden kuljettaminen jää piakkoin historiaan. Virallisia pelivälineitä illan viettoihin voi kysellä Jouko Hallikaiselta puh. 0500 960749. Teksti: Ari Lybeck LC Savonlinna/Sääminki Kuvat: Pekka Matilainen

Saunaklapin nakkauskilpailussa pääpalkintona oli kiuas, ei kuitenkaan puulla vaan sähköllä lämmitettävä. Kilpailun voittajat vasemmalta, lion Matti Gynther (2.-sija) Savonlinnasta, voittaja Jukka Nyrhinen Turusta ja Reijo Salo Turusta (3. sija). Voittaja sai lisäksi muistoksi ”saunaklapin etälämmittäjän” kunniakirjan.

LC Kitee/Pajari laati säännöt 1995 jotka on vuonna 2010 päivitetty ja korjattu. ANTOISIA JA VIRKISTÄVIÄ VIERAILUJA!

KOMUN SÄÄNNÖT: 1. Komu, säännöt ja kieromuistio on vietävä vähintään kolmen (3) klubijäsenen saattelemana jonkin toisella paikkakunnalla toimivan 107-H-piirin lionsklubin haltuun vierailemalla ko. Klubin kuukausikokouksessa. 2. Vastaanottava klubi kuittaa oheiseen kiertomuistioon saaneensa Komun haltuunsa. 3. Viejä klubi ilmoittaa LC Kitee/Pajarin sihteerille kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla mihin ja milloin on vienyt Komun. Pajari kirjaa tiedot omaan muistioonsa ja voi siten seurata Komun vaellusta ja laskuttaa viivästymiset. 4. Komu on toimitettava seuraavaan klubiin viimeistään seuraavan kuukauden aikana lukuun ottamatta kesä-, heinä- ja elokuuta. 5. Jos Komu viipyy klubin hallussa yli kohdassa 4 mainitun ajan, lähettää LC Kitee/Pajari ko. klubille sakkolapun 20,00 €/ kuukausi. 6. Klubi jonka hallusta Komu tai säännöt katoaa, on velvollinen korvaamaan LC Kitee/Pajarille säännöistä 50 € ja Komusta 300 €. 7. Komu on tarkoitettu jatkuvasti kiertäväksi 107-H-piirin alueella. 8. Komun säännöt on luettava julki kokouksessa Komua luovutettaessa. Kiteellä 11. päivänä maaliskuuta 2010 LC Kitee/Pajari Ake ValtanenJani Ikonen

Kv. presidentti Dr.Wing-Kun Tam kiitti suomalaisia leijonia LCIF säätiön hallituksen puheenjohtaja, edellisen kauden kv. presidentti Dr. Wing-Kun Tam vieraili marraskuussa Suomessa tapaamassa piirien LCIF koordinaattoreita. Puheessaan hän korosti kv.säätiömme laajaa ja monipuolista avustustoimintaa, jonka järjestön jäsenkunnan tuki on mahdollistanut. Hän kiitti myös suomalaisia leijonia aktiivisesta osallistumisesta ja panoksestamme, jonka viimeisin suursaavutus on Sri-Lankan silmäsairaalan rakentaminen. Puheenjohtaja luovutti mm. H-piirin LCIF-koordinaattorille Olavi Laukkaselle säätiön standaarin ja piirikoordinaattorin sertifikaatin.

LeijonaVilkku

Harvinaista herkkua isänpäivän hyväntekeväisyyskonsertissa

9 LEIJONAT SUOSITTELEVAT

Laulaja Esa Luukkainen, laulava pianisti Samuli Moilanen ja laulava harmonikkataiteilija Arto Tarkkonen lupasivat, ja myös pitivät lupauksensa elämysrikkaasta konsertista Joensuun konservatoriossa isänpäivänä. LC/Joensuu Adam & Evan järjestämän hyväntekeväisyyskonsertin tuotto lahjoitettiin lyhentämättömänä Joensuun Perheentalon toiminnan kehittämiseen. 25 vuotta ammatikseen lavatyötä tehnyt laulaja tenori Esa Luukkainen toteaa, että työ itsessään ei houkuta enää esiintymään, vaan siinä pitää olla mukana myös yhteiskunnallinen näkökanta. - Joensuun Perheentalon toiminnan kehittäminen on sellainen merkittävä asia, johon läksin mielelläni mukaan. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tulevaisuuden panostaminen on paitsi ajankohtaista, myös erittäin tärkeää yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.

MYÖS TOIVEKONSERTTI Suurin osa konserttioh-

Presidentti Halonen ei tarjonnut soittajille soppaa, vaan kahvikupposet tauolla. Anja Halosen kera Arto Tarkkonen (vas.), Samuli Moilanen ja Esa A. Lukkainen (oik.).

jelmasta toteutettiin yleisön toiveiden mukaan, asia, johon pystyvät vain huippuammattilaiset. Yleisöä varten oli varattu ennen konserttia ”toivelaatikko” ja taiteilijat ottivat vastaan myös musiikkitoiveita konsertin lomassa. Niinpä tunnelma aaltoilikin maasta toiseen, Italia, Ranska ja Venäjä herättivät erityisesti musiikkimuistoja

kuulijatoiveina. Yleisöä hellittiin myös konserttipaikalla myydyn, uunituoreen ”Lauluni” –levyn maistiaisilla. Levyn taustalta löytyvät Esa A. Luukkainen, Samuli Moilanen, Jari Salokangas, Arto Tarkkonen, Pekka Mustaniemi, Anna-Liisa Alanko ja Maria Sarkkinen. Taiteilijat lahjoittavat levyn myynnin

tuotosta merkittävän osan Joensuun Perheentalon toiminnan kehittämiseen. LC/Joensuu Adam & Eva kiittää taiteilijoita, kiitoksen saavat myös konsertin tukijat Joen Onni Oy, SKV Kiinteistövälitys, POP Pankki, Keskustan kunnallisjärjestö, ja Osmo Kokko / perussuomalaiset.

Perheentalo tutuksi tammikuun klubi-illassa Joensuuhun Taitokortteliin on avattu yhteisötalo lapsille ja lapsiperheille, varsinaista avajaisviikkoa juhlitaan viikolla 12. Ensimmäisenä toimintansa aloitti Joensuun ev.lut. seurakunnan äiti & lapsi kerho tammikuun alussa, helmikuussa taloon toivat elämää tuetut tapaamiset, Liekku ry:n miesten eroryhmä ja yökylä -toiminta Joensuun sosiaalitoimen kanssa. Maaliskuun puolella Liekku ry laajentaa toimintojaan, suunteollisuusvaate.fi nitteilla on myös päivystävän papin kamari, perhevalmennus, Nalle neuvola, jne.

Martat ovat mukana merkittävänä toimijana arjen hallinnassa. Kumppaneina toiminnassa on muitakin alueen järjestöjä, oppilaitoksia, Joensuun kaupunki, Taitokortteli ja yrittäjiä. Talon hallinnoinnista vastaa Pelastakaa Lapset. LC Joensuun Adam&Eva klubi on luovuttanut perheentalon toimintaa hyväntekeväisyyskonsertin tuottona 1500 euroa. Lisää hankitaan myymällä Lauluni – levyä, jonka tuotosta taiteilijat lahjoittavat puolet perheentalon toiminnan tukemiseen.

Suomen Teollisuusvaate Oy

Perheentalo toimii eri toimintojen sateenvarjona ja kohtauspaikkana. Kuvassa LC Joensuun Adam&Eva klubilaiset tutustuvat uudelta tuoksuvalle ja näyttävälle Parviaisen taloon Joensuun Rantakadulla. Etuoikealla presidentti Anja Halonen, vas. rahastonhoitaja Irma Ahokas-Kukkonen.

Puh 0207 30 3003 Fax 0207 30 3007

LEIJONAT SUOSITTELEVAT Kimmo Tolvanen Edustaja idg-tools.co m

0400 120 585

Suomen

TEOLLISUUSTYÖKALUT OY

Puh 0207 30 3000 Fax 0207 30 3009

teollisuusvaate.fi

Suomen Teollisuusvaate Oy Puh 0207 30 3003 Fax 0207 30 3007

Kimmo Tolvanen Edustaja

Vakuuttavaa pankkipalvelua op.fi/Kiihtelysvaara (013) 737 3511, (013) 741749

LeijonaVilkku

Aimo Kontturi ja Sulo Romppanen mittaavat kiukaasta savupiipun sijaintia hormiin yhdistämistä varten.

Tiina katselee uutta saunan kiuasta, Tiinan takaa näkyy uusittua saunan seinäpanelointia.

Tiina 90 v. asuu omassa talossaan Matarassa, ja haluaa jatkaa asumistaan tutussa paikassa omassa kodissaan mahdollisimman kauan.

lisilta osilta tukirakenteita ja myös tinapaperin. Naulasimme lattiapontit liesoihin kiinni, seinän vieruspellit sekä seinäpaneelit paikoilleen. Seuraavaksi palosuojauspelti kiukaan alle ja uusi kiuas paikoilleen, vielä savutorvella hormiin. Seinän palosuojaus oli yhdeltä seinällä riittävä, toisella kiukaan kupeella tarvittiin suurempaa suojauslevyä aikaisempaan

Saunan kunnostus Matarassa Vanhuksen sauna on kuitenkin huonossa kunnossa ja Kontiolahden seurakunnan puolelta tuli kysely olisiko LC-Kontiolahdella mahdollisuutta saunan kunnostami-

seen. Ensimmäisiksi toimenpiteiksi päätettiin tutkia sauna ja mietittiin mistä tekijät remonttiin. Presidentti Ari Markkanen ja sihteeri Aimo Kettunen suorittivat tiedustelumatkan Tiinan saunalle, matkalla tavattiin saunan omistaja. Tiina kertoi että kyseessä on ulkosauna, jossa on mukavampi kylpeä kesäisin ja jopa talvella,

kun on kylpijöitä useampia. Kunnostustarpeiden selvittyä hankittiin rakennustarvikkeet. Remontti alkoi purkutyöllä; lattia, liesat, alaosan seinäpaneelit ja kiuas saivat kyydin ulos. Lattian tukirakenteet kaipasivat uusimista, tarkkaan mitatut lattian kaadot seinistä poispäin, kiilat kaatoja varten ja kiinni naulaus. Seiniin laitoimme tarpeel-

verrattuna, oli hankittava suurempi palonsuojalevy. Tässä välissä talon väki oli lämmittänyt saunan ja kylpivät, puheiden mukaan hyväksi totesivat. Palosuojauslevyä kiinnitettäessä tuli pulmia ruuvien kantamalleista, mutta apu löytyi talonväeltä. Saunan katsastus tehtiin ja talon väki totesi, että kyllä kelpaa kylpeä ja ovat tyytyväisiä tekemisiimme. Tämän

jälkeen joimme harjakaiskahvit oikeilla karjalanpiirakoilla ja muilla herkuilla. Saunaprojektiin kului aikaa 25-30 tuntia neljältä talkoolaiselta. Lisäksi suoritettiin yksi renkaan vaihto remonttireissulla vesisateessa ja pimeässä. Ja onnistui muuten kuin formula kisoissa! Aimo Kettunen

LC Joensuu/Pielisjoki Virossa

Võrussa otettu isoja harppauksia EU:n tuella LC Joensuu/Pielisjoki teki syyskuussa 2012 nelipäiväisen retken (6.9.-9.9) Viroon. Matkan tärkein kohde oli Võrussa sijaitseva hoitokoti. Klubi on tukenut hoitokotia aiemminkin, vuosina 2003 ja 2007. Sinne on viety erilaista materiaalia, kuten vaatteita, lakanoita, kirjoja ja niin edelleen. Koko ”Võru-projektin” luoja on klubimme pitkäaikaisimpiin jäseniin kuuluva Risto Ruskomaa. Hänen kontaktiensa kautta saimme aikoinaan yhteyden hoitolaitokseen ja siten avustustoiminta pääsi alkamaan. Viron valtio on kehittynyt todella nopeasti. Sen klu-

bilaiset huomasivat myös Võrussa. Vielä kymmenen vuotta sitten hoitokoti oli todella avun tarpeessa. Rakennukset olivat huonossa kunnossa ja oikeastaan kaikesta oli pulaa. Nykyisin hoitokoti on saanut avustusta muun muassa Euroopan Unionil-

ta. Rakennus on remontoitu niin sisältä kuin ulkoa. Lisäksi laitoksen televisiot ja tietokoneet olivat todella moderneja. Silti henkilökunta ja potilaat ottivat klubin tuomat tavarat mielihyvin vastaan. Etenkin kahvi on tärkeä tuliainen. Muutoinkin jälleennäkeminen oli iloinen tapahtuma puheineen kaikkineen. Yhteistyön vakuutettiin jatkuvan tulevaisuudessakin. Seuraavan vierailun voi arvioida tapahtuvan kolmen - neljän vuoden sisällä.

Tartto tukikohtana Klubilaisten ”tukikohtana” toimi Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto ja siellä hotelli Dorpat. Sieltä käsin oli helppo käydä muun muassa Võrussa. Tartto oli klubilaisille jo tuttu paikka. Tällä kertaa kiertoajelu suuntautui keskustan lisäksi Tarton esikaupunkialueille. Oli mielenkiintoista nähdä muun muassa vanha neuvostoaikainen lentokenttä. Tarttohan oli Neuvosto-Vi-

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

ron aikana tärkeä sotilastukikohta. Aiemmalla vierailumme vuonna 2007 poikkesimme myös Tarton suomalaisessa koulussa ja lahjoitimme sinne seinäkellon. Nyt aikataulumme ei valitettavasti antanut mahdollisuutta käydä siellä, mutta koulu toimii edelleen vireästi. Se on yksityiskoulu, jossa on noin 1520 Tartossa asuvaa suomalaisoppilasta. Tartossa kävimme myös kirkkokonsertissa ja klubilaiset tutustuivat omatoimi-

sestikin kaupunkiin. Tartossa on paljon nähtävää. Osa ryhmästä vieraili Tarton lähellä olevassa lentokonemuseossa. Siellä oli siviilikoneiden lisäksi nähtävillä useita neuvostoaikaisia hävittäjä- ja pommikoneita. Hotelli Dorpatissa pidimme matkan viimeisenä iltana myös erittäin hyödyllisen keskustelu- ja palautelutilaisuuden. Siinä käytiin lävitse matkan vaiheet ja pohdittiin myös laajemmin klubin avustustoimintaa.

LeijonaVilkku

Suomen mestaruus Lions-Sökössä ratkotaan Kiihtelysvaarassa Leijonien Sökön Suomen mestaruudesta kilpaillaan 23.2.2013 Kiihtelysvaaran Heinävaarassa. Turnaus on

”Mister Sökö” Tarmo Nenonen kertaamassa turnauksen kulkua ja ohjeistusta.

mainio yhteishengen luoja eri klubien kesken. -Osanottajia turnaukseen odotamme noin 70-80 henkeä, kertoo LC Kiihtelysvaaran sihteeri ja sökövastaava Pasi Leppänen. Turnauksessa pelataan joukkue- ja henkilökohtaisesta mestaruudesta iloisessa ja leikkimielisessä hengessä. Parhaat pelaajat seulotaan kahdeksan pelaajan finaalissa, jonne osallistujat seulotaan alku-, väli- ja keräilyerien kautta. Joukkuekisan parhaat ratkotaan jo alkuerien perusteella. -Kyseessä ei ole missään tapauksessa uhkapeli, koska maksimilyönti on yksi euro, joten päivän saldona on enemmän hyvä mieli kuin

isot voitot ja tappiot. Turnauksen tuoton, joka koostuu ilmoittautumismaksuista ja pottirahoista, LC Kiihtelysvaara lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Turnauksesta siis hyötyy eniten (rahallisesti) hyväntekeväisyys ja toiseksi pelaajat/ toimitsijat (yhteinen tapaaminen). Henkilökohtaisen mestaruuden voittajaklubi saa seuraavan SM-kisan järjestysoikeuden, kertoo Pasi Leppänen, ja täten hyvän mielen ja tavan kerätä varoja hyväntekeväisyyteen. -Otapa rohkeasti yhteyttä minuun, niin kerron lisää turnauksesta, lupaa Pasi Leppänen. Puhelin 0400 572098 tai pasi.leppanen@ op.fi.

Mestari on vaihtunut! LC Tuupovaaran sökömestaruuskisan edellinen voittaja Jarno Meriläinen (vas.) luovuttaa kiertopalkinnon uudelle mestarille Raimo Kilpiälle.

Enää ei tarvitse laittaa kumikenkiä jalkaan tai kiertää kumpareen kautta Honkalammen lenkkeilypolulla, sanoo klubin suo-osuudelle rakentamia pitkospuita testanneen talkooryhmän vetäjä, klubin presidentti Esko Siitonen.

LC Liperi vetristyy luonnossa Yhtenä vuotena ikäihmiset, toisena nuoret ja kolmantena lapset; siinä teemoja LC Liperin viime vuosien toiminnalle ja tukemiselle. Taustalla on lisäksi vahva tartunta maaseudun luontoon ja sen mahdollisuuksiin. Kirves- ja vasaratalkoot ovat kohdistuneet milloin upean laavun, milloin lähivedet avaavan lintutornin rakentamiseen. Yksi viime kauden urakoista oli tiheään asutun Honkalammen ympäri kiertävän lenkkeilypolun viimeistely. Parin sadan metrin mittaiselle kostealle osuudelle rakennettiin pitkospuut. Enää ei lenkille tarvitse lähteä kumikengät jalassa. Tämän kauden tiedot ja taidot kohdistetaan pari vuotta kypsytellyn fresbeegolf -radan rakentamiseen. Se sijoittuu Liperin kirkonkylälle koulukeskuksen vä-

littömään läheisyyteen ja tarjoaa oppilaille uudenlaisen oppimis- ja viihtymiskohteen. Paikkakunnan ensimmäinen rata houkuttelee varmasti käyttäjikseen muitakin uteliaita. Aktiviteetti on sen verran suuri, että sitä varten on kumarrettu myös AR-säätiön puoleen. Tavoitteena on, että rata valmistuu tulevaksi kesäksi. Kuntalaisia ja kesämökkiläisiä luontoon houkutellakseen on LC Liperi rakentanut useita lintutorneja, viimeisimmän Pyhäselän laajan ruovikon reunaan Ylämyllylle. Se on saanut varsin hyvän vastaanoton bongareiden keskuudessa. Retkeilijöitä palvelee mm. yksi laavu kirkonkylän kupeessa, toinen sijoittuu Roukalahdelle erityisesti partiotoimintaa tukevaksi ja kolmas valmistui puolenkymmentä vuotta sitten Heinä-

lammen rannalle Pärnävaaran taakse. Sinne voi mennä vaikkapa kapulalossilla. Metsästä haetaan myös toimintaeuroja, ei pelkästään sijoiteta niitä yhteiseksi hyödyksi sinne. Joulukuusiaktiviteetti vetristää pari,kolme veljeä joka vuosi, ja kauppa käy. Klubi on useana kesänä työllistänyt paikallisia nuoria. Tältäkin osin kohteet ovat liittyneet enimmäkseen luontoon, mm. yhteisen ympäristön siistimiseen ja erilaisiin askareisiin museoilla. Puolisot ovat osaltaan mahdollistaneet hankkeita aktiivisella varainhankinnalla. Tästä kassasta ovat päässeet vuosittain osallisiksi mm. koululaiset ja opiskelijat stipendien jakoaikaan sekä paikkakunnan vähävaraiset joulun kynnyksellä. Tarmo Nenonen

Virkistystä Kontiolahden palvelukeskuksen asukkaille Kesän alussa 9.6.2012 LC Kontiolahti/Ursulat järjesti Kontiolahdella Varparannan palvelukeskuksen asukkaille kesäisen tapahtuman. Talon henkilökunnan ja Ursuloiden avustamana tuotiin asukkaat ulos parhaimman kesäsään suosiessa. Pöydät oli koristeltu läheisen niityn kukkasin, jotka Elsa Soikkeli oli poiminut. Presidentti Marja-Liisa Puhakka ja Anna Liisa Peuhkurinen toimivat emäntinä paistaen lettu-

ja, jotka maistuivat tosi hyvin leppoisana kesäpäivänä. Lettukestien lomassa soi haitarimusiikki kun isä Pertti Karjalainen ja poikansa Joonas musisoivat yhdessä hanureillaan. Sitten lauloimme yhteislauluja Marja-Liisa Puhakan johdolla. Kultainen nuoruus ja Säkkijärven polkka muistuivat mieleen kun Ritva Korhonen soitti vanhalla vuosimallia 1900 olevalla His Masters Voice -gramofonilla vanhoja savi-

Sää suosi virkistyspäivää Varparannan palvelukeskuksessa.

kiekkolevyjä. Pian kului kesäinen iltapäivä ja oli aika palata normaaliin päiväjärjestykseen. Ehkä joku hyräili sisälle mennessään mieleen jäänyttä laulun sävelmää. Elsa Soikkeli ja Kirsi Halonen auttoivat asukkaat henkilökunnan kanssa tapahtuman päätteeksi asuntoihinsa. Päivä oli antoisa niin talonväelle kuin Ursuloillekin. Ritva Korhonen

LC Ilomantsin presidentti Pekka Kontkanen tarjoili virvokkeita Leijonalounaalla.

Leijonalounas kokosi veteraanit yhteen Ilomantsin Lions- klubit LC Ilomantsi ja LC Ilomantsi/Brihat tarjosivat ohjelmallisen lounaan sotiemme veteraaneille Ilomantsin ev.lut. seurakuntatalolla sunnuntaina 14.1. Klubit järjestivät tapahtuman osana maailmanlaajuista Lionsviikkoa. Lounaalla esiintyi Ilomantsin mieslaulajien vahvistettu kvartetti, lisäksi kuultiin runonlausuntaa veli Arvi Koivuniemen suorittamana. Tapahtuman järjes-

telyihin osallistuivat tietysti myös ihanat ladyt sekä Ilomantsin ev.lut. seurakunta. Ilomantsin kirkkoherra Mikko Tolonen lausui tilaisuudessa muutaman sanan seurakunnan tervehdyksenä. LC Ilomantsin kuluvan kauden teema on ”Kunniavelka isänmaan puolesta taistelleille”. Tätä teemaa toteutetaan Leijonalounaan lisäksi mm. myöntämällä veteraaneille tukea kotona asumiseen taloudellisen avustuksen muodossa.

Avustusta voivat hakea kaikki rintamasotilas- ja rintamapalvelutunnuksen omaavat veteraanit. Avustusta myönnetään mm. kuntoutukseen, apuvälinehankintoihin, kodinhoitoon yms. toimintoihin, joilla voidaan tukea veteraanien kotona asumista. Avustukseen on myöntänyt tukea Arne Ritari säätiö. Säätiöltä saadun tuen lisäksi LC Ilomantsi on varannut yhdistyksen varoja avustuksen myöntämiseen. Aleksi Salo

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

LeijonaVilkku

Kokemuksia ja muistoja is Viime kesän kesäloma oli erilainen aikaisempiin vuosiin verrattuna, koska olimme lupautuneet toimimaan Outokummun kansainväliselle nuorisoleirille saapuvalle nuorelle isäntäperheenä.

LÄÄKEHUOLLON ASIANTUNTIJA

OUTOKUMMUN APTEEKKI Koulukatu 2, 83500 Outokumpu Puh. 013-555 723, fax 013-561 357 email: outokummun.apteekki@opaasi.fi

Majoitu mukavasti meillä! Tilavat huoneet majoittaa Majoitu vaikka koko perheen!

mukavasti meillä! Ravintolamme tarjoaa Tilavat huoneet ruuat majoittaa herkulliset vaikka koko perheen! ja Al´a Carte annokset!

Ravintolamme tarjoaa Katsoherkulliset tämän kesän esiintyjät ruuat www.hotellimalmikumpu.com ja Al´a Carte annokset! Asemakatu 1, 83500 Outokumpu

Katso tämän esiintyjät Puh. (013) 554kesän 514, info@hotellimalmikumpu.com www.hotellimalmikumpu.com www.hotellimalmikumpu.com

Jo se, että olimme valmiit vastaanottamaan nuoren kahdeksi viikoksi perheeseemme, vaati hiukan kypsyttelyä. Monta asiaa oli mietittävä: Olisiko nuori tyttö/ poika, Pohjoismaista/Euroopasta/muualta maailmasta, yhteinen kieli, perheessä oloaika; ennen vai jälkeen leirin? Lisäksi olisi aina eduksi, jos perheessä olisi samanikäisiä nuoria. Omat lapsemme ovat jo aikuisia eivätkä asu enää kotona, joten hän joutuisi viettämään suuren osan täällä oloajastaan seurassamme, pystymmekö tarjoamaan hänelle uusia kokemuksia? Kontaktit suomalaisiin nuoriin jäisivät mahdollisesti vähäisiksi, mutta lapsemme lupasivat kuitenkin auttaa mahdollisuuksiensa mukaan. Leirille oli tulossa 30 nuorta 20:stä eri maasta ympäri maailmaa. Kun nuoret oli valittu leirille ja klubimme sekä itse olimme jättäneet isäntäperhesuostumuksen leirikoordinaattorille, pääsimme tutustumaan tulleisiin hakemuksiin. Halusimme vaihtonuoreksi tytön tai kaksi, koska heistä olisi jo seuraa toisilleen. Tutustuttuamme nuorten taustatietoihin, päädyimme hollantilaiseen 18-vuotiaaseen Jeanineen. Yhteisenä kielenä tulisi olemaan englanti, jota hän puhui erinomaisesti. Ennen hänen tu-

Asemakatu 1, 83500 Outokumpu Puh. (013) 554 514, info@hotellimalmikumpu.com www.hotellimalmikumpu.com

Jos olet kiinnostunut

GOLFISTA

Ota yhteyttä 0500-613 015 aimo.laasonen@opaasi.fi

”Eipä haittaisi, jos olisi pienemmät vakuutuslaskut” Laske oma tilanteesi bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/ bonuslaskuri. Laitamme pankki- ja vakuutusasiat kerralla kuntoon. Varaa aika konttoriimme puh. 010 257 8802.

loaan vaihdoimme sekä sähköpostiviestejä että kuvia, puolin ja toisin. Näin pääsimme tutustumaan toisiimme lähemmin jo etukäteen. H-hetken lähestyessä päätimme yhdistää sukulaisvierailut ja käydä hakemassa hänet Helsinki-Vantaan lentokentältä. Lento saapui lauantai-iltana ja jatkoyhteydet viikonloppuna Outokumpuun vaikuttivat vähintäänkin hitailta.

Kotimatka Hämeen kautta Karjalaan Hetki oli jännittävä, kun odotimme saapuvien lentojen portilla uutta ”tytärtämme” ja yritimme bongata hänet ihmisvilinästä. Sieltä hän saapuu! Hello, Hello! Welcome to Finland -toivotusten ja halausten jälkeen lähdimme ajamaan kohti Tamperetta, jossa yövyimme. Seuraavana päivänä menimme kävellen tutustumaan lähellä sijaitsevaan Haiharan kartanomiljööseen ja Wanha Haihara -tapahtumaan, keskiaikapäivään, jossa esiteltiin mm. paljon erilaisia keskiaikaisia käsitöitä, pelejä ja ammatteja. Jeaninekin pääsi sorvaamaan poljettavalla jalkasorvilla puukapulaa. Vielä ennen poislähtöä kävimme tutustumassa sekä vanhaan että uuteen Tampereeseen. Tampereelta matka jatkui Keski-Suomeen Keiteleelle, jossa vietimme ikimuistoisen illan saunoen savusaunassa vastan kanssa, uiden ja grillaten. Rankkasateessa matkasimme Kuopioon, jossa kävimme moikkaamassa tytärtämme ja asiaan kuului pikainen tutustuminen Kuopion nähtävyyksiin Puijon torneineen. Tämän jälkeen oli aika palata kotiin Outokumpuun. Emme olleet suunnitelleet etukäteen tarkkaa päivä- ja viikko-ohjelmaa, kartoitimme vain, mitä Jeanine haluaisi nähdä ja kokea. Teimme pieniä retkiä, kiertelimme ympäri Pohjois-Karjalaa ja esittelimme paikallisia nähtävyyksiä Valamosta EU:n itäiseen pisteeseen. Tyttäriemme seurassa hän pääsi käymään Ilosaarirockissakin. Emme vierailleet sellaisissa kohteissa, jotka sisältyivät leiriohjelmaan, kuten Outokummun Vanha Kaivos ja Koli.

Jeanine luovutti Hollannin nuorisovaihtoviirin Joukolle.

Ensikokemusta mansikoista, itikoista ja saunasta Tutustuimme ja vertailimme sekä hollantilaista että suomalaista ruokakulttuuria ja totesimme, että hernekeitto löytyy molemmista maista. Mummolassa Jeanine opetteli tekemään karjalanpiirakoita, jotka maistuivat aivan erinomaisilta ja erinomaisesti. Kävimme läheisellä marjatilalla keräämässä

Manner-EU:n itäisimmällä pisteellä.

LeijonaVilkku

säntäperheenä olemisesta

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

OUTOKUMPUHALLI

Puh. 0500-613 015 Tapahtumat löydät osoitteesta: www.opaasi.fi/outokumpuhalli

email: outokumpuhalli@opaasi.fi

Vanhan Kaivoksen kesä 2013!

O U T O K U M P U

Karjalanpiirakat valmistuvat.

mansikoita, joita hän maisteli ensimmäistä kertaa elämässään! Kesän ensimmäiset mustikat eivät olleet mieleen. Viime kesän sateettomina, tyyninä iltoina oli ulkona itikoita riittävästi. Jeanine ei ollut osannut varautua sellaiseen, joten yhdistettynä tummiin, ohuisiin vaatteisiin, itikkahyökkäys oli varsin epämiellyttävä kokemus. Karkottimista huolimatta jalat olivat täynnä kutiavia itikanpuremia, joihin kävimme hakemassa apteekista lääkkeitä. Eipä lohduttanut yhtään,

että moskiittoja oli epätavallisen paljon tänä kesänä. Meille niin tavalliset asiat, kuten metsät, järvet, keskiyön aurinko ja puhdas luonto olivat yleinen ihastuksen aihe. Saimme myös nähdä vierailun aikana yhden kesän upeimmista auringonlaskuista, joka tallentui kokonaisuudessaan Jeaninen kameraan. Se, että hanavettä voi juoda ja on hiljaista, olivat eksotiikkaa suurkaupungin tytölle. Melominen, soutelu ja onkiminen olivat mukavia, mutta erityisesti Jeanine ihastui uintiin ja suomalaiseen saunaan. Joka ilta sauna lämpeni ja saunomisen välillä käytiin pulahtamassa järvessä. Hän sanoikin, että jos hänellä on joskus oma talo, niin siihen rakennetaan ehdottomasti sauna.

Ystävyyssiteet solmittu Kaksi viikkoa vierähti no-

peasti. Tuntui haikealta, kun oli aika saattaa tyttäremme leirille, jossa hän pääsisi tutustumaan muihin leiriläisiin ja monipuoliseen leiriohjelmaan. Leirin aikana tapasimme hänet vielä kolmesti erilaisissa tilaisuuksissa. Ja niinhän siinä kävi! Viimeisenä leiripäivänä erotessamme äiti itki, tyttö itki eikä isälläkään kyynel ollut kaukana. Olemme pitäneet yhteyttä toisiimme myös leirin jälkeen mm. facebookin kautta. Jeaninen haaveena on tulla meille uudelleen talvisaikaan ja mekin haluamme tutustua hänen kotimaahansa tarkemmin.

Suosittelemme! Yhteenvetona toteamme kokemuksen olleen antoisa. Kahden viikon aikana saimme melkoisen tietomäärän toisesta maasta sekä kulttuurista kuvin ja sanoin. Kielikynnys ei tullut koskaan ongelmaksi kommunikoides-

samme. Unohtuneet englannin kielen sanat palautuivat mieliimme, jos ei muuten, niin sanakirjan kautta. Lisäksi vaihtonuoren kanssa tuli tutustuttua ja käytyä paikoissa, joissa ilman häntä olisi varmaankin käymättä edelleen. Voimme suositella isäntäperheeksi ryhtymistä kaikille leijonille. Se oli hieno kokemus ja antoi uutta näkökulmaa siihen, kuinka tärkeästä aktiviteetista todella on kyse. Lopuksi haluamme vielä kiittää LC Outokumpua, LC Outokumpu/Kuparia ja LC Polvijärveä rohkeasta valinnasta lupautuessanne leirin järjestäjiksi ja erityisesti klubien leirivastuuhenkilöitä tekemästänne työstä leirin onnistumiseksi. Jokainen Teistä voinee todeta kuten me. MAHTAVA KOKEMUS!

Vanha Kaivos avoinna 20.5.-31.8.2013 klo 10-18. Opastetut kierrokset päivittäin. Kaivosmuseossa suomalaisen kaivosteollisuuden historiaa, museotunnelissa mainarin arkea ja kaivosjuna liikenteessä. Varaukset ja tiedustelut: p. 044 7559 223, matkailu@outokummunkaupunki.fi

www.aarrekaupunki.fi

TÄYDELLINEN VALIKOIMA KOTELOINTIRATKAISUJA SÄHKÖNJAKELUUN.

WWW.FINELCOMP.FI

Kaija Sirviö ja Jouko Hirvonen 2. varapiirikuvernööripari

Piirinmestaruuskisat Keretin kentällä LC-Outokumpu järjesti 107 H-piirin golfin piirinmestaruuskisat Keretin golfkentällä 9.9.2012. Tuloksia: Lyöntipeli Hcp 0-18: 1. Ari Markkanen Lc Kontiolahti 75 2. Päiviö Rauhansalo Lc Kerimäki 76 3. Niilo Kunnasranta Lc Nurmes/Pielinen 76 Pistebogey Hcp 18,1-36: 1. Martti Ruha Lc Liperi 30 pistettä 2. Urpo Honka-Hallila Lc Joensuu/Jokelaiset 28 pistettä 3. Heikki Kuokkanen Lc Joensuu/Carelian 27 pistettä Ladyt: 1. Sirpa Tervo Lc Outokumpu 37 pistettä 2. Ulla Eskelinen Lc Savonlinna/Eerikki 26 pistettä 3. Maija Lintumäki Lc Helsinki/Malmittaret Kilpailuun osallistui kaikkiaan 23 golffaria. Piirikuvernööri Pekka K. Vatanen pääsi piirinmestaruusgolfissa Outokummussa pelimiesten seuraan. Oikealla pistebogeykisan ykkönen Martti Ruha LC-Liperi ja keskellä kisan toinen Urpo Honka-Hallila (74 v.!) LC-Joensuu/Jokelaiset. Syksyn 2013 kisat pidetään Kontiolahdella.

räätälöidysti isolle tai pienelle ryhmälle 120 paikkaisessa tilausravintolassa tai asiakkaan toiveiden mukaisesti sisällä tai ulkona. Käytämme paikallisia puhtaita raakaaineita. Kysy myös kokous- ja siivouspalvelujamme!

Avoinna ma-pe 10-14, muuna aikana tilauksesta

LeijonaVilkku

Auttamisesta äärettömän hyvä mieli Liperin LC Leonillojen yhtenä palveluaktiviteettina on vanhusten ulkoiluttaminen Konttilanhovin palvelukeskuksessa Liperin kirkonkylällä sekä Viinijärvellä palvelutalo Neliapilassa. Ulkoilutuksia on noin kerran kuussa lauantai aamupäivisin. Vapaaehtoisia ulkoiluttajia on kerrallaan vuorossa noin 5-6 henkilöä, joskus Leonillat Pirjo Pasanen ja Annu Alava sekä Konttilanhovin asukkaat Eila Niemeläinen, Taimi Karhu ja Sirkka Pakarinen punaposkisina ulkoilun päättyessä.

täydennyksenä on miesklubien jäseniä. Ulkoilu on piristysruiske sekä vanhusten että vapaaehtoistyöntekijöiden arkeen. Uudet tuttavuudet, vaiherikkaat elämäntarinat ja mahtavat kertomukset raittiissa ulkoilmassa antavat punaisten poskien lisäksi hyvää mieltä. Tässäkin vapaaehtoistyössä on haasteensa: joskus vanhuksia ei kiinnosta rupattelu saatikka ulkoilu raikkaassa ulkoilmassa. Heillä saattaa olla muuta puuhaa. Hankaluutena voi olla myös puut-

teelliset ulkoiluvaatteet, rikkinäinen talvitakin vetoketju tai pieneksi käyneet toppahousut. Ja voi olla, että jalkavaivat vaatisivat jo leveämpilestiset toppakengät. Tästä syystä Konttilanhovin henkilökunta ja LC Leonillat ottavatkin mielellään vastaan vaatelahjoituksia: ehjiä, puhtaita ja helposti puettavia ulkoiluvaatteita syksyn ja talven viimoihin! Lisätiedustelut ja lahjoitukset presidentti Maarit Määttä, maarithmaatta@ gmail.com. Sirpa Utriainen

Veteraanien Jouluateria Kontiolahden seurakuntatalolla vietettiin 17.12 2012 joulujuhlaa jouluaterian kera. Joulujuhlaan osallistui veteraanien, veteraanien puolisoiden lisäksi Kontiolahden ev.lut. seurakunnan edustajina lääninrovasti Jukka Reinikainen ja Jaakko Muhonen, maanpuolustusalueen päällikkö eversti Jouni Mattila puolisoineen, reserviläisiä ja veteraanien tulihenkilöitä. Kontiolahden sotaveteraanien puheenjohtaja Olavi Lösönen toivotti juhlavieraat tervetulleiksijouluaterialle. Lääninrovasti piti hartaushetken ja siunasi makoisan jouluaterian. Juhla jatkui musiikkiesityksellä. Osmo Turunen lauloi ja muistot veivät luovutetulle Karjalan alueelle Antreaan ja

Säkkijärvelle - ei kuitenkaan polkan tahdissa. Jaakko Muhonen kertoi katkelmia joulusta Kollaalla, kerronta perustui Marjo Heiskasen kirjaan Kollaan kenttäpapin tarina. Kirjan Marjo Heiskanen on kirjoittanut kirjan isoisänsä muistiinpanojen pohjalta kun tämä kiersi kenttäpappina Kollaan korsuja. Siellä pastori näki, kuinka sotilaat kaipasivat läheisiään ja omaisiaan. Eivät mielessä olleet lahjat ja rihkamat vaan oli ikävä kotiin, pelko ja huoli omasta elämästä sekä omaisten toimeen tulosta. Siirtyessään korsusta toiseen hän kuuli, kuinka erään korsun miehet olivat tulleet ulos pakkaseen ja lauloivat rinteen suojassa jouluvirttä kovalla äänellä niin että virsi kuului vihollisen ase-

miin. Sieltä vastattiin konekiväärisarjoin laulajain päiden yli sekä vielä ampuen kranaatinheittimin. Miehet lauloivat kaikesta huolimatta virren loppuun. Luutnantti Jorma Heiskanen katosi jatkosodassa partiomatkalla Ensossa. Nyt vertaillessamme joulua sotien ja sodan jälkeiseen jälleen rakennuksen aikaisiin jouluihin miettikäämme millaisia jouluja isämme, äitimme ja isovanhempamme ovat joutuneet kokemaan. Eversti Jouni Mattila kertoi Pohjois-Karjalan Prikaatin loppuvaiheista ja prikaatin jälkeisistä maanpuolustus järjestelyistä. Jouluaterialla vallinneesta lämminhenkisestä ilmapiiristä oli osanottajien mieluisaa siirtyä odottamaan Joulua. Aimo Kettunen

Lc-Kontiolahti luovuttaa lahjashekkiä 500 € Kontiolahden sotaveteraaneille käytettäväksi jouluateriaan. Vasemmalla klubin presidentti Ari Markkanen, keskellä Kontiolahden sotaveteraanien puheenjohtaja Olavi Lösönen, oikealla rahastonhoitaja Reino Kurki.

Lions-viikon tapahtumia:

LC-Joensuu/Puukello kunnioitti sankarivainajia Joensuulaisten klubien perinteinen tapahtuma on ollut kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarivainajien patsaalle. Tänä vuonna oli järjestelyvuorossa LC Puukello, jonka presidentti Heimo Tiittanen oli suunnitellut. Hän myös johti tilaisuuden kulun lauantaina 12.1.2013. Kun valtakunnan lippu ja klubien lippulinna oli järjestäytynyt sankarivainajien patsaalle, laulettiin virrestä 580 kaksi ensimmäistä säkeistöä. Lion Olavi Piiparinen LC Puukellosta puhui sankarivainajien uhrin merkityksestä todeten, että ihmisellä ei ole arvokkaampaa annettavaa kuin henkensä isänmaan, itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Joensuulaiset klubit kiittävät marmorilaattojen hil-

jaisia asukkaita sytyttämällä kynttilät lämpimin ajatuksin jouluaattoina jokaiselle sankarihaudalle. Puhuja otti esille mm. sotaleskien ja muiden omaisten menetykset, mutta myös sotaleskien ihailtavan elämänuskon surun keskellä, joka ilmeni vastuun ottamisena jokapäiväisistä asioista ja lasten kasvattamisena yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Esille tuli myös sotaveteraanipolven panos rauhan tultua: osa terveinä, osa vammautuneina he aloittivat Suomen jälleenrakentamisen kaiken puutteen keskellä ja kehittivät yhteiskuntaamme eteenpäin koko jäljellä olevan työhistoriansa ajan. Meidän jälkipolvien velvollisuus on hoitaa hyvin sankarivainajien ja sotaveteraanipolven perintöä ja huo-

lehtia siitä, että vertauskuvalliset kiitoskynttilät syttyvät marmorilaatoille jouluaattoina ja lions-viikolla toteutuu kunnianosoitus sankaripatsaalla. Kauniin kuusenhavuseppeleen laskivat patsaalle Puukellon lionveljet PDG Erkki Huopio ja Juha Saastamoinen. Tilaisuuden päätöslauluna laulettiin virren 577 kolme ensimmäistä säkeistöä. Pres. Heimo johdatti joukon lähellä sijaitsevan Ortodoksisen KulttuurikeskuksenRavintola Eliakseen, jossa Puukello tarjosi osallistujille kahvit. Kylmästä säästä huolimatta tilaisuus oli kokonaisuudessaan lämminhenkinen. Siitä jäi hyvä mieli. Teksti Olavi Piiparinen Kuvat Pipsa Parviainen ja Heimo Tiittanen

LeijonaVilkku

LC Saari rakensi näköalamäelle kodan

Parikkalan Tarnalan Kuposenmäelle nousi kesän aikana avoikkunainen kota, joka sopii lintubongailijoille ja muillekin luontoystäville. Mäeltä näkee pitkälti Pien-Rautjärvelle. Taustalla avautuvat metsämaisemat. Samalla mäellä, muutaman askeleen päässä toisistaan, seisovat nyt vanha ja uusi kota. Ikäeroa niillä on 12 vuotta. Vanhempaan ei tuuli puhaltele, ja sen suojissa voi retkeilijä paistaa makkaraa ja kiehauttaa nokipannukahvit. Uuden kodan rakennusurakasta vastasi Saaren Lions Club. Hankkeen puuhamies Kari Heikkinen laskee, että miehet kokoontuivat mäelle rakennustöihin kymmenkunta kertaa. Lisäksi urakka vaati valmistelua ja tarvikkeiden kuljetusta. Leijonien talkoissa vierähti 441 tuntia. Arne Ritari –säätiö tuki kotahanketta 2 000 eurolla . Paikallinen leijonaklubi maksoi 2 200 euroa. LC Saari luovutti avokodan Tarnalan kyläyhdistykselle, joka nyt vastaa kunnossapidosta. Molemmat rakennukset ovat yleisessä käytössä. Kuka tahansa voi käydä maisemamäellä lepuuttamassa silmää ja jalkaa. Vanhalle kodalle onkin moni jo löytänyt tiensä. LC Saari toimii entisten Saaren ja Uukuniemen kuntien alueella. Vuonna 2005 nämä kunnat liittyivät Parikkalaan. Kodan vahdinvaihdossa luovuttajana toimi klubin sihteeri Veikko Kokkonen ja vastaanottajan kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Rhea Törnwall. Helinä Leminen

Parikkalan Tarnalan Kuposenmäeltä avautuu upeat maisemat. Leijonat luovuttivat hyvän katselusuojan kyläyhdistyksen hoiviin.

Lions Quest – yhdessä kasvamisen ohjelma Lions Quest on maailman laajin lasten ja nuorten turvallisuutta ja terveyttä edistävä toiminnallinen ohjelma, joka tukee 5 - 25 -vuotiaille suunnattujen valtakunnallisten opetussuunnitelmien toteuttamista. Ohjelma sopii opetusmenetelmien monipuolistamiseen, arvo-, terveys- ja yrittäjyyskasvatuksen, eri kulttuuristen ryhmien yhteen hiomiseen ja ennen kaikkea ELÄMISEN TAITOJA antamaan. Kaikkiin Quest-ohjelmiin perehdytään 2-päiväisen koulutuksen aikana. Tällöin kasvattajat saavat mittavan ja toiminnallisen työkalupaketin oppaineen sekä kokemuksia ryhmäprosessin hyödyntämisestä. Vuosittain noin 1000

suomalaista kasvattajaa osallistuu Lions Quest -peruskoulutukseen. Kaikissa Questin peruskursseissa on samat aihealueet, jotka on kuitenkin muokattu ikäluokkaan ja taitoihin sopivaksi. Materiaaleissa käydään läpi turvallisen ryhmän edistämistä, itseluottamusta ja päätöksentekotaitoja, vuorovaikutustaitoja, tunteita sekä terveen kasvun tukemista.

Lions Quest Vesokoulutus Parikkalassa Parikkalan kurssille osallistunut Leena Kosonen kertoi osallistuneensa muutaman kerran Lions Quest koulutukseen. Kokemukset ovat olleet hänelle hyvin myönteisiä.

Leenan mukaan Questkoulutus ei ole pelkkä kokoelma valmiita malleja, joiden mukaan toimimalla asiat etenevät. Koulutus auttaa tuntemaan sekä opettajaa yksilönä, kouluyhteisöä sekä luokkaa elävänä toimimisympäristönä sekä kokemaan päivittäistä työtä jatkuvana yhteisön kehittymismahdollisuutena. Koulutuksessa opitaan kaikkien osapuolien itsetuntemusta, sekä käyttämään omia vahvuuksia työn sujuvoittamiseksi ja edistämiseksi. Leena totesi, että koulutus voi aluksi tuntua hankalalta niille, jotka eivät ole tottuneet laittamaan itseään likoon toisten edessä. Tilanne oppilaiden kohdalla voi koulussa olla kuitenkin vielä tiukempi, koska oppilailla ei ole vielä aikuisen elämän-

kokemusta ja perspektiiviä. Koulutus antaa omakohtaisen kokemuksen miten ryhmä voi kasvaa yhdessä. Vaikka Leena kokee itsensä ujoksi ihmiseksi, olivat harjoitukset hänestä hyvin turvallisia ja toimivia. Palautteessa kurssilaiset näkivät positiivisena toiminnalliset harjoitukset ja sen että asioita voi purkaa ja käsitellä uudella tavalla. Koulutuksen rutiinia katkaisivat mukavat vuorovaikutteiset leikit/tehtävät, joita voi käyttää oppilaidenkin kanssa. Koulutus tarjosi sopivasti teoriaa ja käytäntöä ja auttoi ymmärtämään työyhteisön tietoisuuden ja osallistumisen lisäämisen tärkeyttä.

Questistä on moneksi Questissä on omat kurs-

sit esikoulusta toiselle asteelle. Lisäksi teemme erilaisia räätälöityjä koulutuksia esim. vanhempainiltoihin, Veso-koulutuksiin ja täydennyskoulutuksiin. Parikkalan lukiolle ja Kirjolan koululle haluttiin Vesopäiväksi Lions Quest täydennyskoulutus. Osoittautui kuitenkin, että Vesopäivään oli osallistumassa opettajia, joista suurin osa ei ollut käynyt Lions Quest kurssia, jolloin täydennyskoulutus ei ollut mahdollinen. Niinpä kouluttaja Maarita Mannelin räätälöi heille Veso-koulutuksen, jossa perehdyttiin Lions Questin keskeisiin toimintatapoihin ja teorioihin. Päivä toimi myös ryhmäytymispäivänä kahdelle yhdistyneelle koululle. Lions Quest on leijonien oma ohjelma ja Leijonat vas-

Kuuset ja muistolaatta luovutettiin syksyisen illan hämärässä Kerimäen Lions-klubit LC Kerimäki ja LC Kerimäki/Puruvesi istuttivat juhlavuoden kuusia muistoksi Kerimäen kunnan ja Kerimäen seurakunnan 370-vuotisen taipaleen kunniaksi. Kuuset ovat muistona tuleville sukupolville, että Lions-työ jatkuu voimakkaana Kerimäellä, vaikka kunnan ja seurakunnan itsenäinen taival päättyikin kun ne liitettiin 1.1.2013 Savonlinnaan. Juhlakuuset vastaanotti Kerimäen kunnanjohtaja Kari Rannanpiha ja kirkkoherra Toivo Loikkanen. Luovuttajina olivat klubien presidentit Lauri Lehikoinen ja Ilkka Anttonen. Kuva Jari Silvennoinen/Puruvesi-lehti

Pertti Räty LC Parikkala/Siikalahdesta kertoi kurssilaisille Leijonien toiminnasta.

taavat myös Questin markkinoinnista. Olisikin hyvä pohtia koulutuksen kohderyhmää laajemmin. Suurin osa koulutuksen käyneistä on opettajia, mutta kurssi sopii kaikille lasten ja nuorten kanssa työtä tekeville. Löytyisikö alueeltasi esim. urheiluseuraa, partiota, seurakunnan ryhmää, lastenkotia tmv. jonka vetäjille koulutus olisi tarpeen? Tekemällä työtä Lions Questin hyväksi edistät oman alueesi tai piirisi lasten ja nuorten hyvinvointia. Seuraava Lions Quest kurssi on Joensuussa 15.16.4.2013. Muistattehan markkinoida tätä! Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä maarita.mannelin@ lions.fi, puh. 050 350 4927.

LeijonaVilkku

Vunukassa jorattiin… Po po po potkuhousut…

Potkuhousu viihdytti lapsia Vesa ”Potkuhousu” Tuovinen soitti ja lauloin reilun puolen tunnin mittaisen lasten konsertin Vunukan päiväkodissa Ilomantsissa. Konsertin lapsille tarjosi joululahjana Lions Club Ilomantsi/Brihat ja Lions Club Ilomantsi. Konsertin ohjelmisto koos-

tui tutuista lastenlauluista ja Potkuhousun omista uusista lauluista. Maasotakoulussa päivätyötään tekevä Tuovinen, kiersi tänä syksynä myös Etelä-Karjalassa laulamassa lapsille kahdeksan keikan verran. Aiemmin Sotilasmuusikkona toi-

minut Vesa pitää lastenkonsertteja mukavana vastapainona ammatilleen. Lapset olivat silminnähden iloisia konsertin annista. Lapset lähtivät mukaan Potkuhousun kehotusten mukaan milloin hyppien, taputtaen, irvistellen tai tanssien. Väliin

arvuuteltiin eläimien ääniä ja tutkittiin minkä väristä kukin on pukenut aamulla päälleen. Päiväkodin jumppasaliin tuoleista koottu katsomo osoittautui virheeksi, sillä tuolien välissä lasten oli hiukan hankala pomppia ja tanssia musiikin mukana. Konsertin lop-

pupuolella koottiin Ilomantsin oma sambarytmiryhmä ja näin osa lapsista pääsi soittamaan rytmisoittimia. Konsertin lopuksi Potkuhousu jakoi joka lapselle kortin muistoksi konsertista. Vesa Tuovinen piti mainiona ajatuksena sitä että paikal-

liset leijonat tarjosivat lapsille tämä konsertin, sillä ikävä kyllä päiväkodeilla ei välttämättä aina ole budjetoitu vuosittain kovinkaan moneen vierailevaan konserttiin. Potkuhousuun voi tutustua sivuilla www.potkuhousut.com

Kummilapsia Sri Lankasta Suomen ja Sri Lankan Lionsien kummilapsiohjelma alkoi vuonna 1986. Vuosien aikana noin 2000 srilankalaista lasta on saanut oman kumminsa Suomesta. Tällä hetkellä ohjelmassa on 25 srilankalaista Lions-klubia. Kummilapsia on 26 toimintavuoden aikana ollut yhteensä 2000 ja avustusta saavia lapsia on tällä hetkellä noin 1100. Ohjelmasta on poistunut opiskelunsa päättäneinä muiden muassa lääkäreitä, insinöörejä ja opettajia. Kummeina on Lions-klubeja, yksittäisiä lioneja, perheitä ja työporukoita. Uusia lapsia

on jatkuvasti vailla kummeja. Kummilapsiksi valitaan koulunsa aloittavia, usein toisesta vanhemmastaan orpoja, köyhien perheiden lapsia. Perheen tulot kuukaudessa saattavat olla vain 10-20 euroa.

Kaksi tyttöä kummilapsiksi LC-Valtimon puolisoiden aktiviteettina on toukokuusta 2008 saakka ollut kaksi kummilasta Sri Lankasta. Päätimme hakea uusia kummilapsia, kun Plan –järjestön kautta ollut kummipoikamme Rudolf tuli täysi-ikäiseksi ja jäi avustusohjelmasta pois.

Hämärän kaupan ilta Lieksassa LC Lieksan myyntipisteessä hankittiin varoja arpajaismyynnillä nuorisotoiminnan hyväksi. Henkilöt vasemmalta alkaen: lion Kalevi Kalkas, pääpalkinnon, seinäkellon voittaja, Tuomo Kiiskinen,2. voittaja ex-maajoukkuehiihtäjä Risto Kiiskinen, lionit Aulis Korpelainen ja tiedotussihteeri Lauri Partanen. Kuva: Vesa Kiiskinen

Sri Lankasta halusimme mieluiten juuri tyttöjä kummilapsiksi. Saimmekin kaksi ihanaa tyttöä: tuolloin 11 – vuotiaan Ramsikan ja 9-vuotiaan Varshan. Molemmat tytöt ovat sikäläisen Lionsklubin, LC-Horana-Metron kummilapsiohjelmassa mukana.

Kuinka avustaminen tapahtuu? Kummityttömme ovat vielä peruskoulun oppilaita, joiden avustussumma on 130 euroa/vuosi/tyttö. Jos he jatkavat lukioon, summa on tällöin 180 euroa vuodessa ja yliopistossa 360 euroa vuodessa. Rahaa he saavat 10 euroa kuukaudessa. Avustuksella hankitaan muun muassa pakollinen koulupuku, koulutarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä. Kummilapsitoiminnan hallinto tehdään vapaaehtoisena Lions-työnä ja maksut kulkevat Suomen Lions-liiton kautta mukana oleville srilankalaisille Lions-klubeille. Kevyen organisaation vuoksi kummien maksama avustussumma siirretään lyhentämättömänä kummilapsille.

Toimiiko kontrolli? Vuotuisella tarkastusmatkallaan suomalaiset yhteyshenkilöt avustajineen tarkastavat klubien kummilapsitilit ja toiminnot. Lapset kutsutaan klubeittain juhlaan, johon he ovat valmistaneet ohjelmaa. Lapset saavat koulutarvikepaketin, heidät haastatellaan ja valokuvataan. Vuosiraportti, valokuvat ja mak-

sukuitti postitetaan kummeille tarkastusmatkan päätyttyä Suomesta. Tarkastusmatkoille ovat tervetulleita kaikki kummit ja lapset odottavat kovasti näkevänsä juuri oman kumminsa.

Tullin ohjeiden mukaan Valtimolla kaikki Lionspuolisot ovat osallistuneet kiitettävästi avustamiseen. Avustussumma on tällä hetkellä 25 euroa/puoliso/vuosi. Kertyneillä rahoilla katetaan avustusmaksut sekä syntymäpäivä- ja joulumuistamiset. Olemme muistaneet tyttöjämme monenlaisin pienin lahjoin. Posti on vienyt Sri Lankaan kevyitä kesä-

vaatteita, hammasharjoja ja -tahnaa, piirustustarvikkeita, Suomi –palapelit, englanninkielisiä Suomesta kertovia kirjoja ja valokuva-albumit, joissa on tietenkin kuvia Suomesta ja Valtimolta. Mitä tahansa Sri Lankaan ei voi lähettää: tulli on erittäin tarkka ja vaatii paketteihin virallisen tulliluettelon. Silti lähetykset voidaan avata. Ilokseni voin todeta, että kaikki lähettämämme paketit ovat menneet perille. Tytöt kiittävät niistä kirjeissään ja valokuvissa tyttöjen yllä on usein tuttuja asuja.

Avustuksen merkitys Kummityttöjen

kirjeistä

päätellen avustuksella on heidän perheilleen erittäin suuri merkitys. Perheiden elintaso on kohentunut, on voinut käydä lääkärissä, ostaa lääkkeitä ja taloustavaroita. Koulumenestys on parantunut, onhan heillä ollut avustuksen turvin mahdollisuus yksityistunteihin, joita ilman eivät lukion ja myöhemmin yliopiston ovet aukene. Meidän Lions-puolisoiden ajatuksena on ollut, että auttamalla tytöt parempaan elämään koulutuksen kautta, sillä tavoin heidän perhe, kyläyhteisö ja koko maa voi tulla autetuksi parhaiten. Suosittelemmekin lämpimästi klubien aktiviteetiksi kummilapsia Sri Lankasta. Satu Tanskanen

LeijonaVilkku

LC Nurmes ja LC Nurmes/Pielinen

Turvallisen netin käytön puolesta Pikkujouluriemua viidenvuosikymmenen takaa…

LC Ilomantsi

50 v. pikkujouluperinnettä LC Ilomantsi vietti perhepikkujouluaan kuukausikokouksen jälkeen Ilomantsin ev.lut seurakuntatalolla. Juhla on jo perinteikäs ja vanha. Vieraina tapahtumassa oli piirikuvernööri Pekka K. Vatanen ja lady Riikka, sekä veljesklubilaiset LC Ilomantsi/ Brihat. Iltaa vietettiin laulun ja leikin merkeissä. Juhlassa syötiin maukkaat puurot kahvin ja joulutortun kera. Perinteiseen tapaan joulupukkikin vieraili leijonanpentujen riemuksi jakaen pakettejaan. Pukki osallistui laulantaan ja leikkiin juhlaväen mukana. Illan seremoniamestarina hääri lion Tarmo Kortelainen. Kitaroineen juhlassa esiintyi lion Marko Tuovinen säestäen laulavaa tyttöduoa. Juhla oli taas lämminhenkinen ja saa jatkoa ensivuonnakin. Jorma Maksimainen

Osana valtakunnallista teemaa Lions-klubit jakoivat peruskoulun 4. luokan perheille VASTUU ON MINUN -opaskirjaa. Nurmeksen kouluille LC Nurmes ja LC Nurmes/Pielinen lahjoittivat oppaat yhdessä. Oppaat luovutti Kirkkokadun koulun vs. rehtori Jukka Ikoselle (kuvassa oikealla) LC Nurmes/Pielisen presidentti Matti Härkönen. Koulu jakoi oppaat 4. luokkalaisille, joita Nurmeksessa syksyllä 2012 oli 73. Oppaista saa tietoa tietokoneen ja internetin turvallisesta käytöstä ja se auttaa ongelmien välttämisessä ja niistä selviämisessä. Tarkoitus on, että vanhemmat käyvät oppaan läpi yhdessä lapsen kanssa. Opas auttaa vanhempia keskustelussa tietokoneen ja netin käyttöön liittyvissä asioissa, sillä siinä oleva sanasto helpottaa niiden käyttöön liittyvien termien ymmärtämistä.

Nyt hetki kuunnelkaa, kertoo kellot tarinaa…

Osansa leikittämisestä saivat myös vieraat Pekka ja Riikka klubipresidentti Pekka Kontkasen pyydettyä heidät mukaan. Kuvat klubilaiset

Pekka K. Vatanen ja Juhani Leminen avaamassa konserttia.

Näillä laulun sanoilla on moni Joulumieltä Jokaiselle konsertti avattu, niin myös Polvijärvellä. Jo kolmannen kerran Lions Club Polvijärvi pääsi järjestämään joulukonsertin paikkakunnalle, keräten salin täyteen joulumusiikin ystäviä. Konserttiyleisö oli hiljentynyt paikoilleen, lavalle saapuu orkesteri, kuoro ottaa oman paikkansa ja kapellimestari Markku Könttä istui pianonsa ääreen. Köntän mukana konserttikiertueelle seurasivat orkesteri Blue Notes, Womena kuoro ja lukuisia solisteja. Tänä vuonna oli mukana solisteina mm. Jukka Kuoppamäki, Anna Hanski, Erkki Räsänen, Jukka Hakkarainen, Salla Rautiainen, Elisa Timonen, Kai Heikki, Ara Hayrabedian, Riikka Timonen, Anne Kokkonen, Jonna Pirinen ja Niina Toivanen. Konsertin avasi piirinkuvernööri Pekka K Vatanen, tuoden tervehdyksen H-piiristä. LC- Polvijärven Juhani Leminen toivotti tervetulleeksi konserttiyleisön, samalla kertoen paikallisen klubin kohteista mihin olemme avustuksia jakaneet. Yksi tärkeimmistä kohteista on ollut koulujen stipendit sekä nuorisovaihto. Konsertti pidettiin vapaaaika-talossa johon rakennettiin oikea konserttiympäristö aina sadan neliön esiin-

Jukka Kuoppamäki on säveltänyt monet joululaulut meidän iloksemme.

tymislavalla. Mukana yhteistyössä olivat POU:n jääkiekko edusjoukkueen pelaajat. Yhteispelillä tehtävät saatiin hoidettua ja meille kaikille jouluinen mieli. Väliajalla Sotkuman koulun vanhempaintiimi järjesti glögiä ja pipareita konserttiväen maisteltavaksi. ”Maa on niin kaunis ” joululaulu päätti konsertin, toivottaen meille kaikille Joulumieltä Jokaiselle. Päivä 12.12.2012 oli meille kaikille ikimuistoinen hetki. Jari Matikainen, LC Polvijärvi

LeijonaVilkku

Veteraanijuhla Bomballa

Lions Club Nurmes ja Nurmeksen kaupunki kutsuivat sotaveteraanit puolisoineen päivälliselle ravintola Bomballe. Tästä klubimme aloitteesta alkaneesta kunnianosoituksesta sotaveteraaneillemme on tullut jo perinne. Klubilaiset osallistuivat nytkin innokkaasti tapahtuman järjestelyyn huolehtien mm. tarvittavista kuljetuksista. Tänä vuonna päivälliselle osallistui noin 60 vierasta. Vuosien varrella rivit ovat luonnollisesti harvenneet, kunto on heikentynyt, mutta suoraselkäisenä veteraanimme edelleenkin kuuntelivat presidenttimme Jussi Säämäsen ja kaupunginjohtaja Esko Saatsin koskettavia puheita.. Nurmeksen mieskuoron kanssa lopuksi laulettu Veteraanimarssi nosti kyyneleet poskipäille niin vieraille kuin isännillekin.

Kansalaisyhteiskunta

Viime heinäkuun 10. päivänä kuuntelin Englannin yleisradiota BBC:tä. Ohjelma oli Reith - luennot, BBC:ssä jo kymmeniä vuosia esitetty neljän luennon sarja, jossa joka vuosi joku merkittävä henkilö käsittelee valitsemiaan aiheita. Tämän vuoden Reith –luennot piti Harvardin yliopiston historian professori Niall Ferguson ja kuuntelemani viimeinen luento käsitteli kansalaisyhteiskuntaa. Heti alussa alkoi kiinnostukseni herätä ja kuunneltuani esitelmän ajattelin, että tämä saattaisi kiinnostaa muitakin leijonia, joten käännän tähän alkuosan luennosta. Esitelmä pidettiin Skotlannissa The Royal Society of Edinburghin tiloissa.

Niall Ferguson: Vaikka olemme nyt synnyinmaassani Skotlannissa, aloitan tämän kertomuksen Walesista. Ajattelen Walesia pikku Skotlantina, joen kertomus saattaisi yhtä hyvin

olla skotlantilainen. Melkein kymmenen vuotta sitten ostin talon Etelä-Walesin rannikolta. Sen karu, tuulenpieksämä Atlantin rannikko, sen sateenmärät golf-kentät, sen teollisen suuruuden muistomerkit ja sen tihkusateen läpi juuri ja juuri näkyvät vihreät kukkulat muistuttivat minua paljon siitä, missä minä kasvoin, Ayrshiressä. Se oli vain hieman lämpimämpi, lähempänä Heathrown lentokenttää ja siellä oli rugby joukkue, joka pystyi paremmin voittamaan Englannin. Ostin talon pääasiassa siksi, että halusin olla meren äärellä, mutta siellä oli eräs aikamoinen haitta. Viehättävä osa talon edessä olevasta rannasta oli täpötäynnä roskia. Tuhannet muovipullot likasivat hietikot ja kalliot. Muovipussit liehuivat tuulessa kiinni ruusupensaitten okaissa. Vihaisena kysyin paikallisilta asukkailta, kenellä on vastuu rannan puhtaanapidosta. No, kunnanhan se pi-

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

täisi hoitaa, mutta eivät ne sitä näy tekevän. Raivostuneena aloin kuljettaa mukanani ja täyttää jätesäkkejä aina, kun lähdin kävelylle Mutta tehtävä oli aivan liian mittava yhden ihmisen tehtäväksi. Ja sitten tapahtui jotakin: pyysin vapaa-ehtoisia. No, ensimmäisen yrityksen tulokset rannan puhdistamiseksi olivat vaatimattomat. Toinen onnistui jo vähän paremmin – aurinko paistoi, kuten se joskus tekee. Vasta kun paikallinen Lions Klubi tarttui asiaan, tapahtui läpimurto. En ollut koskaan kuullut Lions Klubeista. Sain tietää, että se oli alun perin amerikkalainen järjestö, vähän samanlainen kuin Rotary Klubi. Molemmat perustettiin Chigacolaisten liikemiesten toimesta noin sata vuotta sitten ja molemmat ovat verkostoja, joiden jäsenet käyttävät aikaansa erilaisten hyvien asioitten hyväksi. Leijonat toivat rannan puhdistustehtävään organisaation ja motivaation, jo-

ka täysin ylitti minun aikaisemmat improvisoidut yritykseni. Ranta puhdistui täysin. Muovipullot pantiin jätepusseihin ja vietiin pois. Ruusupensaat vapautettiin repeilleistä polyeteenikääreistään. Yhdessä, spontaanisti, ilman minkään julkisen vallan osallistumista, ilman mitään hyötytarkoitusta, ilman mitään laillista pakkoa tai valtuutusta me olimme muuttaneet masennuttavat jätekasat kauniiksi maisemaksi. Nyt kysyn itseltäni. Kuinka monta muuta ongelmaa voitaisiin ratkaista tällä yksinkertaisella ja kuitenkin tyydyttävällä tavalla? Näissä luennoissa olen yrittänyt avata joitakin kauan suljettuina olleita mustia laatikoita: yhden nimilapussa oli demokratia, toisen kapitalismi, kolmannen oikeusvaltio ja nyt haluan avata laatikon, jonka nimilapussa on kansalaisyhteiskunta Jouko Tanskanen. PDG LC Joensuu/jokelaiset

ukset m i t a a v ia en energ äästöt! s i m o u H s isuuden a v e l u t –

Sotaveteraanit Martti Timonen ja Nestori Pyykkö juhlapäivällisellä. Martti Timonen on 92 vuoden ikäinen teräskunnossa oleva veteraani. Hän lähti vapaaehtoisena rintamalle saatuaan sitä ennen koulutusta Nurmeksen Vanhankylän varuskunnassa. Taisteluihin Timonen osallistui Porajärven suunnalla. Lähtemättömästi hänen mieleensä on jäänyt mm. vankien kiinniottaminen. Myös musiikki joka eräänä päivänä alkoi kaikua noin 300 metrin päästä naapurin puolelta merkkinä rauhan solmimisesta. Nestori Pyykkö on 86 vuoden ikäinen hyväkuntoinen veteraani. Hän suoritti asepalveluksensa ilmatorjuntayksikössä.. Hänen ikäluokkansa säästyi varsinaisista taisteluista. Sodan aikana Pyykkö teki kotirintamalla suuriarvoista työtä paikaten rintamalla olevien miesten jättämää aukkoa ja sodan jälkeen ahkeroi ikäluokkansa tapaan jälleenrakennustöissä.

Lysti Perjantai Eino Leinon päivänä LC Kontiolahti/Ursulat järjesti yhdessä Kontiolahden kulttuuritoimen kanssa ohjelmallisen kesätoritapahtuman pe 6.7.2012 Kontiolahdella torilla. Ohjelmassa oli mm. runonlausuntaa, musiikkiesityksiä, piirileikkiä, tanssia, karjan kotiinkutsukilpailu ja koirien Match Show. Ursuloiden kahvibuffetissa oli saatavilla kotitekoisia herkkuja. Ritva Korhonen

Senioritanssijat esiintyvät.

Lysti Perjantain yleisöä; etualalla tilaisuuden juontaja presidentti Marja-Leena Pihlatie.

Yksilöllinen

Mukana kotisi rakentamisessa:

korjaamme ja huollamme: antennityöt TV:t ja videot

Ilmalämpöpumput kodin piensähkölaitteet

Koskijaakonkatu 77, 81700 LIEKSA oksahkolaitehuolto@gmail.com

Puh. 0400 352 331 http://www.oksahkolaitehuolto.fi

Ari Kilpeläinen Ukkolantie 20, 80130 Joensuu puh. 050 027 9533 ari.kilpelainen@sami-talo.com

Lapsille oli tarjolla kynsikoruja Tiina Nuutisen laittamina.

LeijonaVilkku

Isänmaallisuus kuuluu lionismiin LC Savonlinna/ Sääminki järjesti yhteistyökumppaneineen isänmaallisen joulukonsertin itsenäisyyspäivän aattona Savonlinnan Tuomiokirkossa. Isänmaallisuus ja joulu yhdistettynä sopivaan ajankohtaan toivat paikalle valtaisan joukon savonlinnalaisia. Konsertin tuotolla autetaan paikkakunnan vanhuksia ja tuetaan nuoria. Taiteilijat mezzosopraano Maria Turunen ja basso Matti Turunen virittivät isänmaallista tunnelmaa muun muassa Yrjö Kilpisen, Oskar Merikannon ja Toivo Kuulan säestyksillä. Konsertin loppupuolella siirryttiin jouluisempiin tunnelmiin, jossa saimme kuulla muun muassa Z. Topeliuksen ”Sylvian joululaulun” ja Viljo Kojon ”Taas

kaikki kauniit muistot”. Maria Turusta säesti nuori pianisti, vasta 17 –vuotias Armaan Madar, joka nuoruudestaan huolimatta oli jo taituri alallaan. Pianon soiton opiskelun hän on aloittanut jo 11 –vuotiaana Pukinmäen Taidetalolla Pekka Mattilan johdolla. Joensuulainen muusikko ja laulaja, lauluääneltään ”jämerä” basso Matti Turunen oli Savonlinnalaisille jo tuttu viime kesältä, kun hän pääsi finaaliin Savonlinnan oopperajuhlien kansainvälisessä laulukilpailussa. Laulu ”Taas kaikki kauniit muistot” sai kuulijansa pysähtymään ja hiljentymään jouluisiin tuntoihin. Pianisti Jenna Ristilä säesti Matti Turusta. Lions Club Savonlinna/

Sääminki klubin lahjoitusten ja auttamisen painopistealueina ovat olleet paikkakunnan nuoret ja vanhukset. Esimerkiksi vanhuksille tarjotaan ihmisarvoisempaa elämää ystäväpalvelulla. Lion Matti Gynther organisoi tätä toimintaa ja kalenterissa on jatkuvasti ohjelmaa. Nuorille kohdistetaan stipendejä ja apurahoja erilaisiin harrastustoimintoihin ja esimerkiksi opiskelijavaihtoon. Tapahtuman yhteistyökumppaneina olivat Savonlinna-Säämingin seurakunta, Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy, FSP, SOL, Konecranes, Tecalemit Environment ja Neste Oil Savonlinna Hernemäki. Kiitokset yhteistyöstä. Ari Lybeck

Joulukonsertin taiteilijat vasemmalta Matti Turunen, Armaan Madar, Jenni Ristilä, Maria Turunen. Lion presidentti Seppo Laakko esitteli esiintyjät. Kuvat Pekka Matilainen.

Puoli vuosikymmentä takana, joko maali häämöttää? 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla me suomalaiset aloitimme kaikkien aikojen vaativimman kampanjamme. Tavoitteena on saada suomalainen koko Lions-järjestön johtoon. Kysymyksessä on vaikein kampanja, mihin ikinä olemme ryhtyneet. Tehtävää tavoitellaan Lions-maissa ympäri maailmaa eikä sitä tulla meille tarjoamaan, vaan sen saamisesta on kamppailtava tosissaan. Meillä on kilpailijoita muun muassa Euroopassa, Itä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Vuoroja tulee kaikille vaalipiireille ja vaikkakin USA:n kiintiö on edelleen puolet. Voiko pieni Suomi tässä pärjätä? Kyllä voi, jos päätöksenteon kriteerit ovat vähänkään objektiiviset. Me suomalaiset olemme käyneet kampanjaa 2. varapresidentin tehtävän saamiseksi nyt 6 vuotta. Ajanjakso on ollut vaiherikas. Olemme suosiolla antaneet Euroopan suurimman Lionsmaan, Saksan ottaa tehtävän ennen meitä. Viime vaiheessa edellemme työntyi vielä yli 100 000 jäsenen Japani, joka on järjestön suurin rahoittaja. Meidän osalta ratkaisun paikka on seuraava USA:n ulkopuolinen vuoro, joko

2014 tai 2015. Vuoden kuluessa ratkeaa, miten meidän käy. Jos päätöksenteon perusteena on Suomen asema suurimpana vielä järjestön johtotehtävää vailla olevana Euroopan maana, joka on suhteessaan kansainväliseen järjestöön aina ollut mallioppilas, päätös on selvä. Saamme johtoon suomalaisen. Pieni maa Suomi on suuri Lions-maa. Olemme nähneet kampanjamme kansallisena projektina, jota suomalaiset leijonat ovat suurenmoisesti tukeneet.

Suomen leijonilla on voimaa Olemme perustaneet kampanjamme Suomen leijonien voimaan ja aikaansaannoksiin. Tahtoamme tukee Euroopan valintahistoria. 62-vuotisesta historiastamme huolimatta olemme ylivoimaisesti suurin Euroopan maa, jolla vielä ei ole ollut järjestön korkeimman johtajan tehtävää. Koko maailmassa vain Taiwan, presidenttiä vielä vailla olevana maana, on suurempi kuin Suomi. Muut eivät yllä edes puoleen Suomen jäsenmäärästä. Valintahistoriassa maan koolla on merkitystä. Tästä

viimeisimpänä osoituksena on australialainen varapresidentti. Australia 28 000 jäsenellään oli Suomea suurempi. Suomen syrjäyttäminen Euroopan seuraavasta vuorosta koettaisiin varmasti vääryydeksi. Suuri joukko Euroopan maita on kirjallisesti ilmaissut tukensa meille. Suomalaiset leijonat ovat yli 60 vuoden ajan hyödyttäneet kotimaataan palvelemalla omilla kotipaikkakunnillaan. Sen lisäksi Punainen Sulka-kampanjamme ovat koonneet kymmeniä miljoonia euroja oman yhteiskuntamme apua tarvitsevien hyväksi. Olemme olleet voimalla mukana kaikissa kansainvälisen järjestömme hankkeissa, Sight First-kampanjoissa, Lions Quest -ohjelmassa, katastrofiavussa tai vaikka puiden istutuksessa. Olemme myös hyviä lahjoittajia LCIF:lle. Muut vapaaehtoisjärjestöt ovat halunneet suomalaisen johtoonsa. Zonta-järjestö valitsi suomalaisen presidentin jo 40 vuotta sitten. Rotary International teki samoin jo 30 vuotta sitten. 15 vuotta sitten Nuorkauppakamarijärjestöä johti suomalainen. Mikään näistä järjestöistä ei Suomessa yllä edes puoleen

leijonien jäsenmäärästä. Ne ovat kuitenkin tunnustaneet suomalaisten ansiot.

Päätöstä valmistelee korkeimmat johtajat Suomalaiset ovat nyt tilanteessa, jossa kaikki tosiasiat puhuvat puolestamme. Paras keino varmistaa, etteivät mitkään epäoleelliset seikat uhkaa tavoitettamme, on toimia edelleen mallioppilaana, parantaa jäsentilannetta ja olla vahvasti esillä Hampurissa. Päätöksen tekee suppea neljän hengen piiri, presidentin ja varapresidenttien muodostama johtoryhmä, jotka luonnollisesti seuraavat myös Suomen lions-toiminnan kehittymistä koko ajan. Vuoden kuluessa tiedämme, miten käy. Jos emme onnistu, syy ei ole meidän suomalaisten tuen puute, tuskin edes ehdokas, vaan syyt ovat sitten muut. Jos onnistumme, kiitos kuuluu ennen kaikkea suomalaisille leijonille. Heillä on voimaa ja he tukevat.

Mitä vielä voimme tehdä? Kuluvalla kaudella toivoisin

suomalaisten leijonien vielä pinnistävän kahdessa asiassa. 1. Jäsenasia Kilpailijamme ovat heittäneet edellisen kauden jäsenkatomme, -419 märkänä rättinä kasvoillemme. Tiedämme, että suhteellisesti jäsenlasku on monessa muussa maassa paljon suurempaa. Mutta kilpailtaessa järjestön johtajan tehtävästä prosenttilaskua ei harjoiteta. Vetoan jokaiseen klubiin, että nuo viime kauden menetykset palautettaisiin. Se vie vastustajiemme käsistä tärkeän argumentin. 2. Osallistuminen Hampurissa ei valita suomalaista varapresidenttiä, vaan japanilainen Jitsuhiro Yamada. Silti on tärkeä, että paikalla on ennätysmäärä suomalaisia. Kansainvälinen vuosikokous ei ole koskaan ollut näin lähellä meitä. Tilaisuus kokea joka puolelta maapalloa tulevien lionien yhteinen tapaaminen on ainutlaatuinen. Paikalle odotetaan jopa 20 000 osallistujaa. Meillä on paras tilaisuutemme näyttää Suomen lions-toiminnan voima.

Kiitokset Ajatellessani käymäämme kampanjaa ensimmäinen

mieleen tuleva sana on KIITOS, ja suuri sellainen. Suomalaiset leijonat ovat jo usean vuoden ajan seisseet kampanjan takana ja tukeneet sitä. Saman ovat tehneet kampanjan työntekijät. Ilmaista työtä on tehty tuhansien eurojen arvosta ja monet heistä ovat uhranneet omaa rahaansa osallistuessaan kampanjatapahtumiin. Sen edessä ei voi olla kuin nöyrä ja kiitollinen. Harri Ala-Kulju Ehdokas 2. kansainväliseksi varapresidentiksi

LC Savonlinna/Sääminki ja LC Parikkala/Siikalahti klubit kokoontuivat yhteiseen klubi-iltaan 18 tammikuuta ravintola Kruunupuistossa Punkaharjulla. Tilaisuuden avasivat LC Parikkala/Siikalahden presidentti Pertti Räty, vasemmalla ja LC Savonlinna/Säämingin presidentti Seppo Laakko, oik. Tilaisuuteen osallistui yli 50 leijonaa ja puolisoa. Seurustelun ja tutustumisen lisäksi nautittiin molempien klubien esittämästä tasokkaasta ohjelmasta. Molempien klubien puolesta tapaamiselle toivottiin jatkoa myös tulevalla kaudella.

LeijonaVilkku

Kuvernööriehdokkaat

Piirikuvernööriehdokas Juhani Kautonen:

Meillä H-piirissä on hyviä esimerkkejä toiminnasta, jolla on saatu näkyvyyttä ja autettu oman paikkakunnan apua tarvitsevia. Jokaisella ihmisellä on luontainen tarve kuulua johonkin ja toimia yhteiseksi hyväksi. Leijonat voivat kanavoida tätä tarvetta kutsumalla aktiivisia henkilöitä jäsenekseen ja saada näin vireyttä sekä oman toimintaansa, että paikkakunnan elämään. Monilla klubeilla on hyviä ideoita erilaisiksi aktiviteeteiksi. Näitä ideoita kannattaa jakaa kaikkien klubien tietoon ja näin eri tavoin soveltaen klubien aktiviteetit saadaan vireämmiksi. H-piirin koulutustoiminta on erittäin hyvässä kunnossa ja tätä kannattaa jatkaa samaan malliin. Haasteena koulutustoiminnassa on saada koulutusta tarvitsevat klubien jäsenet osallistumaan koulutukseen. Jäsenmäärän pysyttäminen ennallaan tarjoaa suuren haasteen koko Suomen leijonille. Nyt ikääntyvässä leijonajoukossa tämä näyttää melko vaikealta, mutta kehittämällä klubien toimintaa nuorekkaammaksi ja vanhat periaatteet unohtaen, perustamalla naisklubeja jo joissakin tapauksissa ottamalla aktii-

visia naisjäseniä koko järjestön jäsenmäärä saadaan pysymään ainakin nykyisellä tasolla. Järjestömme kansainvälisyys antaa toimintaamme suuren rikkauden. Nuorisovaihto tutustuttaa nuoria ja isäntäperheitä toisiinsa, lisää yhteisymmärrystä erilaisista kulttuureista ja ympäristöistä tulevien ihmisten välillä. Nuorisovaihtoaktiviteettien järjestäminen lisää klubien yhteistyötä ja saa aikaan paljon hyviä asioita klubeissa ja koko paikkakunnalla. Lions Quest ja ympäristöaktiviteettitoiminnassa kannattaa jatkaa nykyistä naapuripiireillekin esimerkiksi kelpaavaa toimintaa. Tavoitteenani on edistää klubien yhteistyötä ja toimintaa rennossa palveluhengessä. Jäykät kokousrutiinit kannattaa jättää vähemmälle ja muodostaa klubi-illoista hauskoja ja mielenkiintoisia tapahtumia, joissa jokainen klubin jäsen haluaa olla mukana vaativan päivätyön lomassa ja virkistyä yhteisessä seurassa. Näin vaativatkin aktiviteetit hoituvat kuin itsestään ja voimme kukin omalla panoksellaan toimia klubimme ja paikkakuntamme parhaaksi.

Sain kutsun LC Outokumpu/Kuparin jäseneksi helmikuus-

kaikki keskeiset klubitehtävät ovat tulleet tutuiksi. Klubipresidenttinä toimin kauden 1999-2000, jolloin klubimme valittiin piirin parhaaksi klubiksi. Lohkon puheenjohtajana olin kauden 2002-2003. Piirimme ARS-toimikunnan puheenjohtajana toimin vuodesta 2006 lähtien neljä kautta ja kuluvalla kaudella 2. varapiirikuvernöörinä, joten piirihallitustyöskentely on tullut jo tutuksi kuuden kauden ajalta. Lionsritarin arvo myönnettiin keväällä 2004 sekä Melvin Jones -jäsenyys keväällä 2012. Puoliso Kaija on tukenut lionstyötäni ja ollut mukana klubin puolisotoiminnassa. Aktiivisesta toiminnasta klubimme on anonut hänelle Melvin Jones -jäsenyyden 2008. Arne Ritari -Säätiön toimintaa arvostan suuresti. Toimikunnan puheenjohtajakausien aikana huomasin konkreettisesti, kuinka säätiö voi auttaa klubeja toteuttamaan merkittäviä aktiviteetteja avustuksillaan. Ilman avustuksia osa aktiviteeteista olisi voinut jäädä todennäköisesti kokonaan toteutumatta. Toivon klubeilta rohkeutta ja sisua suunnitella uusia aktiviteetteja ja hakea niihin avustuksia säätiöltä. Arvostuksen kohteenani on myös kansainvälinen nuorisovaihto. Viime kesäinen nuorisoleiri Outokummussa sekä isäntäperheenä oleminen avasivat silmäni tähän mahtavaan lio-

nien aktiviteettiin. Aikaisemmin nuorisovaihto on ollut etäisempi, mutta konkreettisesti nähtynä huomasin, miten suuri, tärkeä ja kokemusta antava lionsaktiviteetti se on ympäri maailmaa tuleville nuorille, vaihtoon lähteville nuorille sekä lioneille itselleen. Seuraava kansainvälinen nuorisoleiri järjestetään piirissämme kesällä 2015, joten kannustan rohkeasti klubeja hakemaan järjestelyvastuuta sekä lioneita hakeutumaan isäntäperheeksi. Isäntäperheitä tarvitaan jo kesällä 2013, kun Suomessa järjestetään nuorisovaihtoleirit piireissä A, E, G, N ja O. Suhtaudun positiivisesti myös liiton ja klubien järjestämiin eri aktiviteetteihin. Niissä korostuu valtava vapaaehtoistyön määrä, jota me kaikki lionit teemme. Näinä talouden epävarmoina aikoina suosittelisin, että klubit tekisivät enemmän talkoo- ja palveluaktiviteetteja sekä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ”rahankeruun” sijaan yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta. LC Juuka/Ellin vanhusten ulkoiluttaminen on palvelutyöstä oiva esimerkki. Monilla muillakin klubeilla on jo hyviä palveluaktiviteetteja. Positiivisella asenteella ja uusilla aktiviteeteilla saamme jäsenemme pysymään klubeissamme. Emme saa unohtaa uusien jäsenten hankintaa, sillä Suomen Lions-liiton jäsenmäärä tulisi saada pysymään yli 25 000 jäsenen, jotta suomen kieli säilyisi virallisten lions-kielten listalla.

Lions toimintaan minut kutsuttiin Kotkassa vuonna 1980. Muutettuamme Punkaharjulle v. 1982 olen toiminut LCPunkaharjun jäsenenä eri tehtävissä mm. sihteerinä kaudella 1986-87, presidenttinä 1989-90 ja tällä hetkellä 2. varapresidenttinä. Lisäsi olen ollut lohkon puheenjohtajana kaudella 1998-99 ja alueen puheenjohtajana kaudella 2002-03. Lions toiminta on ollut perheen yhteistä toimintaa. Paula on koko Punkaharjulla olo aikamme ollut mukana ladyjen toiminnassa. Itse olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman aktiivinen jäsen, joskin työni on asettanut erityiset rajoitukset. Papin työhän tapahtuu kaikkina viikon päivinä ja paljolti myös iltaisin. Niinpä, kun edellisen kerran keskusteltiin mahdollisesta varapiirikuvernööriehdokkuudestani, totesin, että se on osaltani mahdollista vasta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Leijonatoiminnan lisäksi perheemme tärkein yhteinen harrastus on ollut matkailu. Niinpä maita, joissa olemme vierailleet, on kertynyt jo 70. Matkailun ohella omaan harrastuspiiriini kuuluu musiikki, erityisesti kuorolaulu. Olen toiminut aikanaan 16 vuotta Cantores Minores –kuorossa sekä laulajana että kouluttajana ja muissa tehtävissä. Lisäksi olen laulanut Radion nuorisokuorossa sekä työssä ollessa Kotkan Kantaattikuorossa ja Punkaharjulla Tuomas-kvartetissa sekä kirkkokuorossa. Mielestäni Lions-toiminta on erittäin merkittävää sekä itse palveluasian vuoksi että ihmissuhteiden luomisen kannalta. Verkostojen avulla voi vaikuttaa myönteisellä tavalla kaikenikäisten lähimmäisten auttamiseen. Taloudellinen tukemi-

nen on tärkeää ja arvokasta. Siihen meillä leijonilla on kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet. Siksi myös erilainen ”talkooapu” ja ihmisten asioissa mukana oleminen ovat merkittäviä avun antamisen muotoja. Vaikka kotimaassa tapahtuva tukeminen on tärkeää, ei sovi myöskään unohtaa kansainvälistä avustamista. Perheen kanssa eri puolella maailmaa matkustaessa olemme nähneet hyvin konkreettisella tavalla köyhyyden ja hädän mittasuhteet. Olemme myös oivaltaneet, että ihmisten auttaminen omassa elinympäristössään on usein järkevämpää ja paljon taloudellisempaa kuin heidän siirtämisensä vieraaseen kulttuuriin ja maahan, jossa on korkea elintaso ja samalla suuret kustannukset. Erilaisten vainojen vuoksi pakolaisiksi joutuneet ovat toki luku sinänsä. Leijonatoiminnan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat edelleen jäsenmäärän säilyttäminen vähintään nykyisellään, nuorien innostaminen ja saaminen mukaan leijonatoimintaan sekä uusien toimintatapojen etsiminen. Nämä ovat eräänlaisia ikuisuuskysymyksiä, joihin täytyy jatkuvasti etsiä yhdessä rohkeita uusia ideoita ja ratkaisuja. Monet klubit ovat perin ”sisäänlämpiäviä”, niinpä vierailut ja toisilta uusien ideoiden saaminen piristäisivät toimintaa, koska jokainen klubi on erilainen ja ainutlaatuinen. Tärkeää on luoda toiminta sellaiseksi, että kokoontumisia ja tapahtumia suorastaan odotetaan ja niihin osallistutaan mielellään. Tämä epäilemättä sitouttaa meitä entistä paremmin aktiivisiksi leijoniksi.

2. varapiirikuvernööriehdokas Kyösti Suomalainen: ti ovat hanskassa. Opiskelujen jälkeen olen toiminut MTT:llä,

toimintoja on tehty, ja halutaan tehtävän. Tämä on varmaan luonnollinen olotila, koska mukavuusalueelta ei haluta lähteä kokeilemaan hieman tuntemattomia ja riskiä tuovia toimia. Nykyään jokaisen klubin suurimpana huolena on negatiivinen jäsenmäärän kehitys. Sen kehityksen pysäyttämiseksi ei yksi ihminen pysty paljoakaan vaikuttamaan, mutta ideoita siitä, miten huoleen pitäisi reagoida, kuitenkin löytyy. Piirin henkisenä johtajana piirikuvernöörin on uskallettava tuoda esille hyvinkin visionäärisiä ajatuksia – niitä ei välttämättä ole itsellä tarpeeksi, jolloin ne on osattava hakea muilta. Minulle on kertynyt erittäin paljon erilaisten sidosryhmien ja henkilöiden tuomaa näkemystä ja ideoita siitä, miten asioita voidaan hoitaa. Rohkeutta ja näkemystä tarvitaan myöskin ideoiden eteenpäin viemisessä. Piirikuvernöörineuvosto on se foorumi, jossa asiat konkretisoituvat ja siellä tarvitaan henkilöä, jolla on kokemusta, taitoa, uskallusta ja halua kehittää Lions-toimintaa. Minusta löytyvät kaikki nämä ominaisuudet ja tiedän, että valitessanne minut, kantaisin ylpeästi korteni kekoon toimintamme, ja yhteisöllisen hyvän, puolesta – ensiksi toisena varapiirikuvernöörinä ja sitten aikanaan piirikuvernöörinä.

Haasteet jatkuvat leijonatoiminnassa Vapaaehtoisten järjestöjen palvelutyö ns. kolmannella sektorilla koetaan yhä tärkeämmäksi. Kuntien yhdistyessä ja samalla tapahtuva viranomaisten sijoituspaikkojen ja monien palvelujen keskittäminen johtaa siihen, että syrjäisten seutujen palvelujen saatavuus heikentyy. Tämä voidaan kokea vapaaehtoisten järjestöjen parissa mahdollisuutena lisätä yhteisöllisyyttä ja tehostaa toimintaa tarvitsevien kanssaihmisten hyväksi. Lähes kaikilla paikkakunnilla toimiville Lions klubeille tämä tilanne tarjoaa haasteen saada uusia aktiivisia jäseniä ja kehittää toimintaa myös uusien aktiviteettien löytämisessä.

1. varapiirikuvernööriehdokas Jouko Hirvonen: sa 1995. Siitä lähtien olen ollut 100% lion. Vuosien mittaan

Positiivisuudella eteenpäin lionsissa

Lions Club Outokumpu/Kupari on esittänyt minua 1. varapiirikuvernööriehdokkaaksi, johon olen antanut suostumukseni. Olen syntynyt Outokummussa 1960. Valmistuin Seinäjoelta puuteknikoksi 1984, jonka jälkeen olin Kuopiossa työnjohtotehtävissä ja Outokummussa puusepänliikkeen toimitusjohtajana. Yrityksen myynnin jälkeen toimin työnjohtotehtävissä sekä Kiteellä opetustehtävissä ja nykyisin itsenäisenä ammatinharjoittajana. Perheeseen kuuluu puoliso Kaija ja kolme kotoa jo poismuuttanutta aikuista tytärtä. Harrastan lionstoiminnan lisäksi numismatiikkaa, ksirofiliaa, Arabian lastenastioiden, postikorttien ym joutavan romppeen keräilyä sekä mökkeilyä, kalastusta ja sienestystä.

2. varapiirikuvernööriehdokas Jorma Silander:

Palveluasiat ja ihmissuhteet tärkeitä

Olen syntynyt Helsingissä 2.3.1948, tullut ylioppilaaksi Helsingin lyseosta eli Ressusta vuonna 1967. Opiskeltuani Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa valmistuin teologian maisteriksi ja minut vihittiin papiksi Mikkelin hiippakunnassa vuonna 1977. Olen toiminut pappina Kotkassa sekä seurakunnassa että oman viran ohella myös Kotkan Rannikkopatteriston sotilaspappina vuosina 1977-1982. Sen jälkeen olen ollut Punkaharjun seurakunnan kirkkoherrana 30 vuotta sekä Savonlinnan rovastikunnan lääninrovastina 18 vuotta, mistä molemmista tehtävistä jäin eläkkeelle 1.5.2012. Perheeseeni kuuluu Savitaipaleella 28.6.1947 syntynyt puolisoni Paula, joka on koulutukseltaan proviisori. Hän toimi proviisorina ensin Kotkassa ja sittemmin sekä Punkaharjun Kuntoutussairaalassa että apteekissa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 2010. Poikamme Juha syntyi Kotkassa vuonna 1979 ja asuu sekä on työssä nykyisin Vaasassa, missä hän myös opiskeli kauppatieteiden maisteriksi.

Visionäärisiä ajatuksia lisää

Synnyin kirkonkirjojen mukaan Kesälahdella vuonna 1953. Olen jakanut elämäni kahteen eri aikakauteen – menneeseen ja nykyiseen. Ensimmäinen ajanjakso sisälsi työelämää eripuolilla Suomea ja naapurimaassa Ruotsissa. Joku kaipuu oli tulla takaisin ja syykin selvisi, eräässä laulussa sanotaan, että ”Karjalasta Heilin minä löysin” – vuodesta 1975 saakka, ja yhä edelleen, vaimoni Asta Helena on suurin voimavarani. Tältä ajanjaksolta, vuonna 1982, minulle ja Asta Helenalle syntyi Susanna, meidän todellinen ylpeyden aihe. Nykyinen aikakausi alkoi kahdeksankymmentäluvun lopulla, jolloin jouduin ammattitaudin takia jättämään silloiset työt ja keskittymään opiskeluun. Nyt olen agrologi ja MKT, joten luonnonvara-ala sekä strateginen markkinoin-

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksella ja vuodesta 1999 alkaen vakuutusmyyjänä sekä vuodesta 2002 lähtien Karjalan Vakuutustyö Ky:n omistajayrittäjänä. Elettiin vuotta 2001 ja luokseni saapui klubimme perustajajäsen veli Kalle Pölönen. Hänen pitkän ja erittäin tyhjentävän ”myyntipuheen” jälkeen olin valmis suostumaan leijonaksi, jos klubiveljet niin haluaisivat. Minut valittiin LC Kitee Ilmarisen jäseneksi helmikuun juhlakokouksessa 2002. Klubissamme olen ollut sataprosenttinen jäsen ja toiminut hallituksessa yhtä kautta lukuun ottamatta. Toimenkuvina ovat olleet kaikki hallituksen virat – huipentumana klubipresidenttinä toimiminen kaudella 2008–09. Lohkon puheenjohtajana toimin kauden 2011–12. Presidenttikaudelta jäi muistoksi piirin parhaan presidentin palkinto ja erittäin toimelias kausi. Klubimme on ollut aina aktiivinen ja uskallan väittää, että erittäin Lions-henkinen. Tästä on osoituksena valinta piirin parhaaksi klubiksi kaksi kertaa – viimeisin palkinto tuli kaudelta 2011–12. Ansioituneesta toiminnasta huolimatta, aina on varaa, ja syytä, kehittää toimintaa. Klubissamme tehdyn SWOT-analyysin perusteella huomattiin kuinka perinteisiä, ja jopa kaavamaisia,

LeijonaVilkku

Tiivistelmä Piirin 107-H toiminnasta kaudella 2011–2012 Kauden teemat

Järjestömme kansainvälisen presidentin Wing-Kun Tamin teema kaudella 2011 – 2012 oli ”I believe (Luotan siihen)”. Kansainvälinen presidentti antoi leijonille haasteen miljoonan puun istuttamisesta ja tavoite ylittyikin yli kymmenkertaisesti. H-piiri vastasi haasteeseen 47 klubin voimin kiitettävällä tuloksella, yhteensä yli 83.000 istutettua puuta. Kotimaisena teemana oli edellisen kauden teema ”Vastuu on minun”. Piirikuvernöörin ja H-piirin teemana oli ”Yhteistyö ja sen kehittäminen paikkakuntalaisten kanssa”.

Lions-liiton toiminnasta Liiton 59. vuosikokous pidettiin 8 – 9.6.2012 Jyväskylän Paviljongissa. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Seppo Söderholm (LC Lappeenranta/Raja) ja varapuheenjohtajaksi Asko Merilä (LC Utajärvi). Suomen Lions-Liiton toimistossa tapahtui kauden aikana merkittävä henkilövaihdos, kun pääsihteeri Markus Flaaming jäi eläkkeelle ja uudeksi pääsihteeriksi valittiin Maarit Kuikka.

Piirin hallinto H-piirin vuosikokous pidettiin Outokummussa 21.4.2012. Kokoukseen osallistui 101 virallista edustajaa 43 klubista. Vuosijuhlassa juhlapuhujana oli IPCC Lauri Vainio.

Piirin palkitsemiset vuosikokouksessa Piirin paras klubi: LC Kitee/Ilmarinen. Alueiden parhaat: I–alue LC Lieksa/Brahea, II–alue LC Joensuu/Puukello, III– alue LC Kitee/Ilmarinen, IV–alue LC Savonlinna/Sääminki. Piirin rauhanjulistekilpailun paras oli Jasmira Vartiainen Tuupovaaran koulusta. Pieni ympäristöteko –palkinnon sai LC Tuupovaara. Piirikuvernöörin tunnustuspalkinto jaettiin 7:lle henkilölle ja piirikuvernöörin ansiotähti 9:lle henkilölle. Piirihallitus kokoontui toimikauden aikana neljä kertaa: Kesälahdella, Juuassa, Kerimäellä ja Outokummussa. Piirihallituksen muodostivat DG Alpo Kosunen, IPDG Reino Sihvola, 1. VDG Pekka K. Vatanen, 2. VDG Juhani Kautonen, piirisihteeri Olavi Laukkanen, rahastonhoitaja Eino Paajanen sekä seuraavat lohkojen puheenjohtajat: Leo Ryynänen (LC Juuka), Hannu Koivula (LC Lieksa/Korpi-Jaakko), Sakari Penttinen (LC Ilomantsi), Matti Hämäläinen (LC Liperi/ Kiessit), Jarkko Kemppi (LC Joensuu/Pielisjoki), Pekka Makkonen (LC Joensuu/Carelian), Kyösti Suomalainen (LC Kitee/Ilmarinen), Pekka Nousiainen (LC Punkaharju), Jari Torpakko (LC Enonkoski), Markku Keto-Tokoi (LC Savonlinna/ Eerikki). Alueiden puheenjohtajia ei toimikaudelle nimitetty. Toimikuntien/työryhmien puheenjohtajina olivat: Kongressi-, PDG- ja kunniatoimikunta: IPDG Reino Sihvola (LC Joensuu/jokelaiset); Internet ja webmaster: Timo Hakkarainen (LC Kontiolahti/Höytiäinen) maaliskuuhun 2012 saakka, jonka jälkeen Juhani Alakangas (LC Kontiolahti); Tiedotus ja PR: Marko Torni (LC Kitee/Pajari); Jäsenohjelma (GMT): Pentti Päivinen (LC Joensuu); Koulutus (GLT): Esa Ruuskanen (LC Savonlinna/Sääminki), jäsen Ari Lybeck (LC Savonlinna/Sääminki), jäsen Seppo Sirainen (LC Kontiolahti); Nuorisotyötoimikunta, nuorisovaihto ja leot: Juhani Kautonen (LC Kerimäki/Puruvesi); Lions Quest, PVT, kummilapsi, opaslion: Helli Sutinen (LC Savonlinna/Linnatar); Palvelu- ja Aktiviteettitoimikunta, kortit, ympäristö ja projektit: Juhani Patrikainen (LC Ilomantsi), Suomi johtoon: Harri Forss (LC Savonlinna/Eerikki); LCIF- ja IR-toimikunta: Mikko Karinen (LC Savonlinna/Tott); AR-Säätiö -toimikunta: Kari Inkeroinen (LC Nurmes/Pielinen).

Toimikuntien toiminnasta Kongressi-, PDG- ja kunniatoimikunta Puheenjohtaja on vastannut toimikautensa vuosikertomuksen valmistumisesta piirihallituksen ja vuosikokouksen käsittelyyn. Hän on myös vastannut kauden piirin vuosijuhlan, vuosikokouksen ja iltajuhlan suunnitteluista ja toteutuksesta. Outokummussa pidettyjen tilaisuuksien järjestelyihin osallistui myös LC Outokummun ja LC Outokumpu/Kuparin lioneja.

Internet, tiedotus ja PR Piirin nettisivut uudistettiin kauden alussa ja ylläpidetään Blogger-palvelussa. Piirin sivuilla on pyritty tuomaan esille ajankohtaisia asioita: piirikuvernöörin tiedotteet ja vierailukalenteri, kokousajat, pöytäkirjat ja muistiot, sisäiset ilmoitukset, linkit päämajan ja Lions-liiton sivuille sekä AR-säätiön sivuille. Sivuilta on löytynyt tiedot nuorisovaihdosta, klubien tiedotteet, tapahtumat ja kuvia toimikaudelta. Piirin webmas-

terina toimi Timo Hakkarainen kuolemaansa maaliskuuhun 2012 saakka, jonka jälkeen tehtävää hoiti Juhani Alakangas. Piirin tiedotuslehti Leijona Vilkku ilmestyi perinteellisesti helmikuussa, painos 2 000 kpl. Lehti jaettiin toimialueella lionsklubien jäsenille sekä kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Vilkulla on merkittävä osuus piirin taloudenhoidossa piirin omatoimisena varainhankintana.

Jäsenohjelma- ja koulutustoimikunta Lionien perehdytystilaisuuksia pidettiin Nurmeksessa sekä Savonlinnassa ja osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 36 lionia. Piirin jäsenmäärän kehitys oli toimintakaudella negatiivinen, vähennystä 20 jäsentä. Uuden klubin perustaminen piirin alueelle ei yrityksistä huolimatta onnistunut vieläkään. Kauden lopussa jäsenmäärä 54 klubissa oli 1506. Piirin järjestämä koulutustoiminta oli kaudella varsin mittavaa. Koulutustilaisuuksia järjestettiin eri puolilla piiriä tuleville presidenteille, sihteereille ja rahastonhoitajille. Lohkon puheenjohtajat saivat valmennuksen Joensuussa. Klubitoiminnan kehittämisseminaarit järjestettiin Joensuussa ja Savonlinnassa, muutosvalmennustilaisuus Rantasalmella ja arvokeskustelukoulutuksia 4:llä paikkakunnalla. Koulutustilaisuuksia oli suunniteltu 24 ja toteutui 21. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä n. 240 lionia.

Nuorisotyötoimikunta Kesällä 2012 piiristämme lähti nuorisovaihtoon 6 nuorta, joista yksi USA:han ja toiset Euroopan maihin. Kauden aikana valmisteltiin H-piirin järjestämää kansainvälistä nuorisoleiriä, joka pidettiin 21.–29.7.2012 Outokummussa Kolmikannan leirialueella. Leirille osallistui yhteensä 30 nuorta 22:sta eri maasta. LEO-klubi Joensuu on kokoontunut säännöllisesti kauden aikana. Klubin presidenttinä toimi Ville Savilampi ja opasleijonana Seppo Muikku LC Joensuusta.

Lions-Quest Joensuussa pidettiin Quest-koulutuksen peruskurssi 16– 17.1.2012, johon osallistui 24 opettajaa. Savonlinnan kurssi peruuntui osanottajapulan vuoksi. Jokaisen klubin toivotaan varaavan vuosittain talousarvioonsa ainakin yhden opettajan kurssimaksun sekä nimeävän Questvastaavan, jonka tiedot tulevat vuosikirjaan.

Palvelu- ja aktiviteettitoimikunta Nenäpäiväkeräykseen piiristämme osallistui 27 Lionsklubia ja yksi Leo klubi. Joulukorttien myyntiä toteutti 34 klubia ja kortteja ostettiin melkein 10.000 kpl. Piirinmestaruuskilpailuja järjestettiin seuraavasti: Lions-sökö 26.11.2011 (LC Liperi), pilkkikisat 31.3.2012 (LC Kesälahti) ja karaokekisat 28.4.2012 (LC Savonlinna/ Sääminki). Suomi johtoon -kampanjan tavoitteena on, että PID Harri Ala-Kulju valitaan viimeistään vuonna 2015 toiseksi kansainväliseksi varapresidentiksi. Kampanjan tukikeräys meni piirimme osalta kohtuullisesti, tuotto noin 3.500 euroa.

LCIF- JA IR- toimikunta H-piirin klubit osallistuivat kansainväliseen avustustoimintaan Lions Clubs International Foundation:n (LCIF) kautta erillisillä tukilahjoituksilla. Piiri ja klubit ovat kauden aikana tukeneet erityisesti Pakistania, Haitia ja Japania. Varojen käytön mahdollistama palkitsemisjärjestelmä on toiminut hyvin useissa klubeissa. Kaudella 2011- 2012 piiriimme saatiin useita Melvin Jones-jäseniä. Melvin Jones- jäsenten yhteiskokoontuminen pidettiin lounastilaisuutena Savonlinnassa 17.3.2012 yhdessä Lions Ritarien kanssa. Juhlapuhujana oli PCC Jouko Ruissalo.

ARS-toimikunta Klubit ovat hankkineet Arne Ritari -säätiön adresseja kiitettävästi, sillä myynti oli kaudella yhteensä 715 kpl. Uusia ritarin arvoja maksettiin 12 kpl. Piiri sai toiminnastaan säätiöltä 400 euron kannusterahan. Apurahojen anominen tulisi olla aktiivisempaa. H-piiriin avustuspäätöksiä tuli kolme: Kerimäki sai kipupumpun syöpäpotilaille, Kitee pyörätuoleja palvelutaloon ja Saari avustusta grilli- ja ruokailukatokseen näköalapaikalle. Piiristämme on säätiön hallituksen varapuheenjohtajana IPDG Reino Sihvola.

Piirikuvernöörien toiminta Piirikuvernööri vieraili 49 klubin kokouksessa/juhlassa. Yh-

teiskokouksia järjestivät Lieksan kolme klubia mukana Enon klubi, Liperin kolme klubia sekä Kiteen kaksi klubia Kitee ja Kitee /Pajari. Piirikuvernööri tapasi myös puolisoja klubivierailujen yhteydessä. Piirikuvernööri johti ja valmisteli neljä piirihallituksen kokousta ja piirin vuosikokouksen. Piirikuvernööri osallistui kaikkiin kuvernöörineuvoston kokouksiin, Suomen Lions-liiton vuosikokoukseen Jyväskylässä sekä kansainvälisen järjestömme vuosikokoukseen Seattlessa Amerikassa. Piirikuvernööri lähetti klubeille 11 kuvernööritiedotetta, jotka toimitettiin myös muille piireille, Liittoon ja kansainväliseen Päämajaan. Piirikuvernööri kuului kauden aikana Liiton toiminnan ja talouden suunnittelutoimikuntaan, joka kokoontui laajassa kokoonpanossaan kaksi kertaa.

YHTEENVETO Piirikuvernöörin ja piirin teema: ”Yhteistyö ja sen kehittäminen paikkakuntalaisten kanssa” toteutui klubeissa tekemisten kautta. Klubeilla on yhteistyöhankkeita alueensa eri järjestöjen kanssa ja näin voidaan toteuttaa isojakin projekteja yhdessä. Tärkeää on klubin näkyvyys alueellaan. Meidän on rohkeasti kerrottava hankkeistamme ja pidettävä tunnuksemme näkyvissä. Olen nimittänyt toimintakautta 2011 – 2012 arvokeskustelun toimikaudeksi. Suomen Lions-liitolla oli erityisesti kaksi asiaa, joihin klubien odotettiin osallistuvan: arvokeskustelu ja Suomi Johtoon - kampanja. Nämä molemmat otettiin klubeissa vastaan ja ryhdyttiin työstämään. Arvokeskusteluun suhtauduttiin aluksi joissakin klubeissa hiukan arvellen sen merkitystä, mutta ryhdyttäessä työhön innostus lisääntyi. Piirimme alueella saavutettiin hyvä tulos jo viime kaudella arvojen laatimisesta klubitoimintaan. Uskon, että yhteisöllisyys vahvistui ja myös uusia ideoita syntyi. Meidän tulee muistaa, että hyväksyttyjä arvojen seurantaa ja itsearviointia toteutetaan jatkuvasti. Kansainvälinen järjestömme on suositellut klubien yhteiskokousten järjestämistä. Kaudella pidettiin muutama yhteiskokous, joissa piirikuvernööri vieraili. Yksittäisen klubin toimintaan perehtyminen yhteiskokouksessa ei ole niin syvällistä kuin vierailulla varsinaisessa klubikokouksessa, mutta siihenkin tulee kehittää oma toimintamalli ja että kaikki mukana olevat klubit pääsevät esille. Yhteiskokouksia voidaan kuitenkin pitää muulloin kuin piirikuvernöörin vierailun yhteydessä, koska se antaa uusia virikkeitä toimintaan. Kauden aikana eri yhteyksissä korostin puolisotoiminnan merkitystä klubeissa. Se antaa oman sisältönsä ja uusiakin näkökohtia ja lisää yhteenkuuluvuutta. Tavoitteenamme oli, että piirimme jäsenmäärä pysyy vähintään edellisen kauden tasolla, mieluummin lisääntyy. Piirissämme on varsin kattava klubiverkosto, joten uusien klubien saaminen ei ole helppoa. Mutta meidän ei pidä antaa periksi, vaan yrittää löytää paikkakuntaa, jossa tälle olisi tarvetta. Jäsenmäärämme väheni 20 jäsentä eli noin yhden klubin verran. On muistettava, että pidämme huolta olevista klubeista ja niiden kasvumahdollisuudesta. Minulla on sellainen käsitys, että piirimme koulutustoiminta on yksi liittomme parhaimmista. Meillä on hyvät kouluttajat ja he pitävät itsensä ajan tasalla ja ovat valmiit käyttämään laajasti aikaansa koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Klubeihin tulee saada kouluttautumishenkeä, että tämä vahvuus saadaan hyödynnettyä. Piirin ja piirihallituksen yksi tärkeä tehtävä on tukea klubien toimintaa ja olla valmiina vastaamaan esiin tuleviin tarpeisiin kaikilla toimialoillamme. Piirin toimikuntien työ on ollut kiitettävää ja piirihallituksen kokoukset ovat olleet asiamäärältään laaja-alaisia, mutta toiminta on ollut joustavaa. Lausun parhaat kiitokset kaikesta tuesta, jota piirikuvernöörinä sain ja kiitokseni yhteistyöstä ja ansiokkaasta toiminnasta kaikille piirimme alueen lionstyössä mukana olleille: piirihallituksen jäsenille, klubeille, leijonille, leoille ja puolisoille. Hyvä leijonaperhe: olemme saaneet olla hyvän tahdon ja toiminnan lähettiläitä. We Believe! 107- H piirin kauden 2011–2012 Piirikuvernööri Alpo Kosunen Piirisihteeri Olavi Laukkanen Piirin toimintakertomus 2011-2012 on luettavissa kokonaisuudessaan menemällä piirin nettisivulle (www.lions.fi/h) ja siellä kohtaan Toimintakertomus 2011-2012.

LeijonaVilkku

LC LIEKSA / BRAHEA:n venearpajaisaktiviteetti Onni potkaisi oikein kunnolla lieksalaista Aimo Honkasta venearpajaisten päävoitolla ja ilmeestä päätellen potku ei tainnut tehdä kipeää. Kuvassa Aimo Honkanen (kesk.) pokkaa reilusti yli 2000 euroa maksavan soutuveneen airoineen. Aimoa onnittelevat 1. varapresidentti Jorma Kärki (oik.), sekä perämiehen roolissa sihteeri Seppo Räty. Tyytyväinen voittaja sai veneenveistäjä Onni Heikkisen Lieksan Kolilla tekemän laatutuotteen. Heikkinen on ammattimies, onhan veneentekotaitoa kehittynyt jo kolmen sukupolven ajan. Klubillemme kyseinen venemestari on tehnyt jo puolenkymmentä venettä, kiitos siitä hänelle.

LEIJONAT SUOSITTELEVAT

Leo Club Joensuu esittäytyy Heipä hei kaikki Leijonat ja Leijonattaret! Moni ei varmaankaan teistä ole kuullut siitä, että I-piirissä on ollut toiminnassa nyt parisen vuotta taas Leo Club. Aikaisemminhan toimintaa kyllä on ollut, mutta klubi vietti hiljaiseloa parin vuoden ajan jäsenkadon vuoksi. Nyt aion tässä kertoa teille hieman itsestäni sekä esitellä, mitä olemme klubin kanssa puuhanneet ja kertoa yleisesti Suomen Leojen kuulumisista.

Kuka minä olen? Nimeni on Ville Savilampi, alunperin kotoisin Limingasta, Oulun eteläpuolelta. Tulin Joensuuhun avopuolisoni kanssa vuonna 2010, molemmat opiskelemaan. Opiskelen Karelian ammattikorkeakoulussa tietotekniikan linjalla, ja valmistuminen on noin puolentoista vuoden päästä. Olen 23-vuotias ja harrastuksiini kuuluvat Leo Clubin lisäksi geokätköily sekä erilai-

set urheilut. Leona olen toiminut vuodesta 2005: aloitin toiminnan Leo Club Liminka/Lumijoessa ja nyt muuttaessani Joensuuhun elvytimme avopuolisoni kanssa tämän hiljaa maanneen klubin.

Leo Club Joensuu Leo Club Joensuu elvytettiin tosiaan vuonna 2010 kaikkiaan kuuden hengen voimin. Tästä joukosta kolme on pudonnut pois, mutta tilalle kyllä saatiin henkilöitä saman verran, eli tällä hetkellä jäsenrekisterimäärä on kuusi. Olemme kaikki olleet kiireisiä töiden ja koulun vuoksi, joten mitään kuukausittaista emme ole tehneet. Sen sijaan mitä olemme tehneet on kuukausikokousten ohella tehneet on nenäpäiväkeräys Joensuun Areenalla sekä koulutuspäivät. Koulutuspäivistä pystyi lukemaan vuoden viimeisen LIONS-lehden loppusivuilta, leolehden osastolta, mutta kerron tässä

lyhyesti hieman tästä tapahtumasta. Leoilla on lähes joka vuosi pidetty kansalliset koulutuspäivät. Ollessani Suomen Leojen Hallituksen jäsenenä ilmoitin Leo Club Joensuun pitämään koulutuspäivät syksyllä 2012. Aika kului, ja syyskuu saapui. Paikalle saapui yhteensä 18 henkilöä klubivirkailijakoulutuksiin. Paikalle olisi odotettu hieman enemmän, mutta pitkät välimatkat Joensuuhun ja muut kiireet söivät porukkaa pois. Virkailijakoulutukset hoiti Suomen Leojen Hallitus ja majapaikat ja ruoat Leo Club Joensuu. Viikonloppu meni kaikinpuolin hyvin ja lauantai-iltana pidimme vielä kirpputori-look kilpailun, missä palkittiin aikaisemmin päivällä kirpputorilta ostamat muotivaatteet. Muotishow’hun sisältyi musiikkia, naurua ja huikeita esityksiä. Kuvasta voi nähdä, millaisia huikeita muotituotoksia voikaan saada viiden euron budjetilla!

Suomen Leot Suomessa on leoja nyt noin 250. Suurin osa klubeista sijoittuu eteläiseen Suomeen. Suomen Leoilla on tänä vuonna järjestettävänä yksi suurimmista kansallisista tapahtumista: Leo Europa Forum 2013. LEF, kuten tätä tapahtumaa lyhyemmin sanotaan, kokoaa yhteen Euroopan leot yhdeksi viikoksi viettämään yhteistä aikaa ja tekemään palveluaktiviteetteja sekä kuulemaan muun maan Leoilta aktiviteetti-ideoita. LEF orgatiimi on järjestellyt tapahtumaa jo reilu kaksi vuotta, ja tapahtuma järjestetään Elokuussa 10.17. päivä Himoksella, johon on odotettavissa huikea määrä osallistujia. Tapahtumasta voi lukea lisää osoitteesta www.lef2013.org. Muita Suomessa järjestettäviä tapahtumia kansallisella tasolla vuosikokouksen lisäksi on Lämpöä Karjalan Lapsille, sekä musiikkikilpailu SKEBA.

kutsu Arvoisa Melvin Jones – jäsen / Arvoisa Lions-ritari Toivotamme Sinut ja puolisosi tervetulleiksi MJF-jäsenten ja Lions-ritareiden yhteiseen lounastapaamiseen, joka järjestetään Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa 16.3.2013 alkaen klo 12:00. Ilmoittautuminen 7.3.2013 mennessä: sirkkukilp@hotmail.com tai puh.050 5618500 Osallistumismaksu 30 e/hlö 7.3. mennessä tilille: FI14 8000 2627 2362 00/”Ritarilounas” ja henkilöiden nimet. Ohjelmassa mm. pääsihteeri Maarit Kuikan puhe, piirikuvernöörin tervehdys, musiikkia sekä juhlava Buffetlounas Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi yhteiseen tapaamiseen! Olavi Laukkanen LCIF-koordinaattori

Kari Inkeroinen ARS-toimikunnan pj.

Rauhanjulistekilpailun H-piirin voiton vei Jenna Ronkainen, Koveron koulu (LC Tuupovaara). Oppilaan lausunto rauhasta: ”Suojelusenkelistä loistaa rauhaa ympäri maailmaa suojaamaan ihmisiä ja erityisesti lapsia.”

LeijonaVilkku Reino Sihvola PDG

Joensuu hakee Suomen Lionsliiton vuosikokousta 2017 Edellisen kerran Suomen Lions-liiton vuosikokous pidettiin Joensuussa vuonna 2001. Kokousjärjestelyt saivat silloin osallistujilta erityiskiitokset, vaikka kokouskäytössä olivat jäähalli ja viimeisiä vetelevä vapaa-aikatalo. Nyt käytössä on nykyaikainen Joensuu Areena, joka tarjoaa vuosikokoukselle mainiot puitteet. Seuraavan kerran on haettavissa vuoden 2017 vuosikokouksen järjestelypaikkakunta. Joensuun kaupungin alueella toimivat Lions-klubit ovat nyt päättäneet hakea vuosikokousta silloin Joensuuhun. Joensuussa toimii 12 klubia, joista 8 kantakaupungissa ja 4 liitoskunnissa. Vuoden 2017 vuosikokouksen järjestelyoikeudet päättää Heinolassa 8.9.6.2013 pidettävä Suomen Lions-liiton vuosikokous ja sen viralliset kokousedustajat. Me joensuulaiset leijonat olemme taas valmiit järjestämään karjalaisella vieraanvaraisuudella ikimuistoisen kokouksen, jossa kaikki toimii. Tehtävänämme on saada myös muut vakuuttumaan tästä. Viekäämme tätä sanomaa eteenpäin muualla Suomessa asuville leijonatuttavillemme. Joensuulaisten leijonien on toivottavaa näkyä suurella joukolla Heinolan vuosikokouksessa.

Vielä ehdit!

Lähde mukaan kansainväliseen vuosikokoukseen Hampuriin

Hampurissa 5. - 9.7.2013 järjestettävään Lions-järjestön vuosikokoukseen on jo nyt ilmoittautunut yli 250 suomalaista. Tutustu tapahtuman monipuoliseen ohjelmaan www.lionsclubs.org (sivusto on myös suomen kielellä) -> Uutiset ja tapahtumat -> Kansainvälinen vuosikokous -> Tietoja vuosikokouksesta. Ohjelma Hampurissa – tunnelmaa ja hauskaa yhdessä oloa 4.7. Nordic Get-together -ilta (oma tapahtuma Pohjoismaiden edustajille, hinta n. 25 €/hlö) 5.7. Näyttelyhalli on avoinna koko päivän ja aikaa jää kaupungin nähtävyyksiin tutustumiseen 6.7. Paraati, johon osallistuu yli 20 000 leijonaa ja puolisoa - illalla aikaa tutustua kaupunkiin 7.7. Avaustäysistunto, lippuseremoniat, kansainvälisen presidentin puhe ja show Iltaohjelmassa mm. Nordic Hospitality Room -iltatilaisuus (hinta noin 25 €/hlö) 8.7. Toinen täysistunto, ehdokkaiden nimeäminen 2. varapresidentiksi ja kv. johtajiksi 9.7. Äänestys, päätösistunto ja presidentin, kv. johtajien ja piirikuvernöörien virkaan asettaminen Iltatilaisuus, jonka järjestävät päämajan LCI:n virkailijat Katso yksityiskohtainen ohjelma www.lionsclubs.org -sivuilta. Vielä ehdit ilmoittautua Tapahtumaan rekisteröityminen on tehtävä Lions-järjestön Online Registration -verkkopalvelun kautta. Rekisteröintimaksu on 130 US$/hlö (n. 97 €) 31.3. saakka. 150 US$/hlö (n. 112 €) 1.4. alkaen. Vakiintuneen käytännön mukaan, vain rekisteröityneillä on oikeus osallistua kongressin tapahtumiin. Samalla kun rekisteröidyt osallistujaksi, voit varata majoituksen Lions-järjestön varaamista hotelleista. Kaikista virallisista tapahtuman hotelleista on maksuton kuljetus kokouspaikalle. Varaa matka nyt Lions-liitto on tehnyt ennakkovarauksia matkatoimistojen kautta. Finnairin lentojen osalta ennakkovaraukset ovat voimassa 25.2. saakka. Mikäli matkoja on vielä silloin myymättä, tulee liitto vapauttamaan osan ennakkovarauksista, joten nyt kannattaa toimia nopeasti ja varata oma matka mahdollisimman pian. Varaukset on tehtävä suoraan liiton käyttämien matkatoimistojen kautta. Joko Matkatoimisto Hogg Robinson Group Finland, Helsinki (HRG) tai Uudenmaan Seuramatka Oy. Varaukset: Uudenmaan Seuramatkat, Elisa Jääskeläinen, elisa.jaaskelainen@uudenmaanseuramatkat.fi Matkatoimistot pidättävät oikeuden hinta- ja aikataulumuutoksiin, jotka johtuvat heistä riippumattomista syistä. Hintoihin ei sisälly matka- tai peruutusvakuutuksia ja siksi suositellaan, että matkustajalla on oma matkavakuutus. Lisätietoja Lions-liiton matkoista, rekisteröitymisestä ja majoituksista saat liiton matkakoordinaattori Tuomo Holopaiselta, puh. 0400-677 293 tai tuomo.holopainen@lions.fi Ota yhteyttä!

TUTUSTU H-PIIRIN NETTISIVUIHIN OSOITTEESSA

www.lions.fi/h

Sivuilta löydät ajankohtaisia tiedotteita ja kutsuja, linkkejä mm. toisten klubien sivuille, Suomen Lions-liittoon, kv. päämajaan sekä Arne Ritari –säätiöön. Aineistot –sivun kautta löytyy leijonia ja klubeja hyödyttäviä koulutusaineistoja, hyviä käytänteitä jne. Piirin tapahtumakalenteri kertoo mm. eri koulutustilaisuuksien, lohkon kokousten ja kilpailujen ajankohdat.

AR-Säätiö tukee klubien palvelutyötä Vuonna 1986 perustettu Arne Ritari -säätiö tukee suomalaisten lions-klubien palveluaktiviteetteja. Se vaalii myös maamme lionstoiminnan perustajan Arne Ritarin elämäntyötä. Säätiö myöntää apurahoja klubien tuloa tuottamattomiin hankkeisiin. Apurahaa voi hakea yksittäinen klubi tai useampi klubi yhdessä. Näin on varsinkin syytä menetellä taloudellisesti merkittävimmissä hankkeissa, joissa yhden klubin omarahoitusosuus kasvaisi liian suureksi. Säätiön sääntöjen mukaiseen hankkeeseen on mahdollista saada avustusta enintään puolet hankkeen rahallisista kustannuksista. Kuntien, kaupunkien ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen omistamiin kohteisiin apurahaa voidaan myöntää enintään 25 % hankkeen rahallisista kustannuksista. Kuluis-

ta tulee esittää kuitit. Apurahan saaminen edellyttää, että hankkeen toteuttamiseen liittyy klubin jäsenten palvelutyötä. Klubin jäsenten talkootyötä ei voi hinnoitella avustettavaksi kuluksi. Apuraha-anomus on tehtävä ennen hankkeen aloittamista eikä aloittaa ennen anomuksen käsittelyä säätiön hallituksessa. Kannattaa ottaa yhteyttä jo suunnitteluvaiheessa piirimme ARSasiamieheen Kari Inkeroiseen ja selvittää täyttääkö suunniteltu hanke avustusehdot. Näin saadaan myös opastusta hakemuksen täyttämiseen ja säästytään mahdolliselta turhalta paperityöltä. Lisätietoja löytyy Arne Ritari -säätiön nettisivuilta, joihin pääsee Suomen Lions-liiton avaussivun vasemmassa reunassa olevasta linkistä. Kohdasta apurahat löytyvät hakemuslomake ja täyt-

töohjeet. Siinä on myös luettelo edellisten vuosien myönnetyistä apurahoista. Näistä klubit voivat saada ideoita omiin hankkeisiinsa. Toivottavaa olisi, että piirimme klubit olisivat aktiivia apurahan hakijoita. Arne Ritari -säätiö saa jakamiinsa apurahoihin tarvittavat varat jäsenten hankkimien AR -säätiön adressien myyntituotosta ja klubien jäsenilleen hankkimista Lions-ritarin arvonimistä. Lions-ritarin arvo on korkein huomionosoitus, minkä klubi voi käytännössä itse päättää ja hankkia ansioituneelle jäsenelleen. Kaudella 2011 – 2012 lyötiin H-piirissä Lions-ritariksi 12 lionia. Toivottavasti tällä ja seuraavilla kausilla päästään vähintään yhtä suureen määrään. Reino Sihvola, PDG Arne Ritari -säätiön hallituksen vpj.

LeijonaVilkku

Äidit, leidit, rouvat ja neidit Katri Helenan konserttiin! Tohmajärvellä syntynyt ja kasvanut Katri Helena on laulanut iloksemme jo 50 vuotta. Lähes viisisataa laulua levyttänyt Katri Helena ponnahti kansan tietoisuuteen kappaleellaan Puhelinlangat laulaa. Hitit ovat seuranneet toisiaan, tuttuja kappaleita suomalaisille ovat mm. Kuuden ikäinen, Anna mulle tähtitaivas, Lintu ja lapsi ja monet muut Syysunelmasta Palman mai-ninkeihin. Kotiseutu on säilynyt Katrille tärkeänä läpi elämän, kuten laulussa Maailman pihamaat hän laulaa: ” Maailman pihamaat, suuret ja loistokkaat, ei voita kotipihaa milloinkaan.” Katri Helena aloittaakin

juhlakiertueensa lähes kotipihasta, syntymäpitäjän naapurista. Äitienpäivän kynnyksellä, helatorstaina Kiteen jäähallissa kuullaan läpileikkaus Katrin monipuolisesta tuotannosta vuosien varrelta. Vuosikymmenten kokemus näkyy Katri Helenassa valona, lämpönä ja ammattitaitona. Äskettäin laulaja nähtiin ja kuultiin televisiossa esitetyssä Vain elämää- sarjassa, jossa tunnetut suomalaiset artistit lauloivat toistensa kappaleita. Taiteilijan suosion salaisuus lieneekin, ainakin osittain, uskaltaminen heittäytyä uusiin haasteisiin ilolla ja rohkeudella. Katri Helenalta taipuvat niin Chee-

kin kuin Erininkin kappaleet mainiosti.

Pääjärjestäjänä Kiteen Jäähalliyhtiö - Juhlakiertueen aloituksen saaminen Kiteelle on kunnia-asia, sanoo toimitusjohtaja Seppo Hakulinen. - Löysimme muutamia yhteistyökumppaneita, joten uskalsimme tarttua tähän mahdollisuuteen. - Katrin konsertti ajoittuu sopivasti Lions toiminnan Äitienpäiväviikolle. Jokainen 107H-piirin klubi voi miettiä tykönään, kuinka haluaa olla mukana tekemässä aktiviteettia. Onko se kyytien järjestelyä vai mitä, nyt on oiva tilaisuus tuoda leijona työtä näkyville, Hakulinen miettii. - Tapahtuma on kaikille avoin ja muistutankin varaamaan liput ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja konsertista antavat Kyösti Suomalainen (LC Kitee Ilmarinen) p. 0503536225 ja Jouko Hirvonen, toinen varapiirikuvernööri p. 050-555 5969 ja www.kiteenhutsinkaari.com. Lippuvaraukset ja tiedustelut: Sari Helin p. 044 777 0177 tai Seppo Hakulinen p. 0400 214 858. Varaukset kätevimmin meileitse: messut@ kiteenhutsinkaari.com

Tohmajärven leijonat 55 vuotta

Vanhaa perinteistä ja sekaan vähän uutta Tohmajärven lions-klubi täytti viime vuonna 55 vuotta. Kauden ensimmäisessä kokouksessa todettiin, että välivuosia ei juhlita, mutta pidetään juhlakokous ja pikkujoulu samalla kertalla 14.12.2012. Juhlakokouksen aluksi klubin pitkäaikainen, 100 % jäsen, veli Urho Sorvi palkittiin Melvin Jones jäsenyydellä. Veli Urho on edustanut Tohmajärven klubia 1970-luvulta lähtien valtakunnan kokouksissa yhdessä lady Pirkon kanssa. Ohjelmapuolella kuultiin historiallinen ensiesiintyminen yhtyeeltä ”Fiftyfive” joka koostui klubin neljästä veljestä ja yhdestä ladystä. Bändi heittikin kerralla tunnin setin mukaansa tempaavaa tanssimusiikkia. Tohmajärven klubin historiasta ja toiminnasta on tarkemmin kerrottu 50 -vuotisjuhlan aikoihin julkaistussa ”Leijona isäntänä”kirjassa, mutta mitä kuuluu klubiin tänään? Tohmajärvi jatkaa perin-

teistä leijonalinjaa. Leijonamarssi kajahtaa kokousillan aluksi milloin kokemuksen syvällä rintaäänellä, milloin vähän flunssaisemmalla saundilla mutta aina se lauletaan. Ja pukuetiketistä pidetään kiinni, tosin kravattipakkoa ei enää ole. Läsnäoloprosentti pyörii lähes sadassa. Illan isäntä joutuukin tarjoamaan ruuan lähes poikkeuksetta täydelle salille. Illan isännän esitelmät ovat olleet mielenkiintoisia ja mm. veli Kyösti Jaatinen julkaisi esitelmänsä ”Autoilun huumaa Tohmajärvellä 1930-luvulla” vihkosena myyntiin asti. Esitelmiin panostuksesta kertokoon se, että veli Kyösti valmisteli esitystä noin vuoden päivät. Vuosittaiset aktiviteetit alkavat syksyllä näkymäalueiden raivauksella ja jatkuvat viehkojen tekemisellä ja pystytyksellä. Lokakuussa rentoudutaan omalla porukalla syysuistelun merkeissä. Marras-joulukuun vaihteessa käydään puolisoiden

kanssa teatterissa tai vastaavassa yhteisessä tilaisuudessa. Joulukuussa jahdataan hirveä, jonka lihat lahjoitetaan Tohmajärven koululaisille ruuaksi. Toki myydään joulukuusia ja jouluaattona puhdistetaan sankarihaudat ja sytytetään niille kynttilät Tohmajärven Kirkkoniemessä ja Tikkalassa. Tammikuussa on vuorossa ”Jopin jahti” eli veli Jorma Tiilikaisen muistoa kunnioittava jänisjahtipäivä. Maaliskuussa pilkitään omat, lohkon ja SM-kisat. Huhtikuulla leikataan perinteisesti muutamat kuusiaidat ja toukokuun lopussa muistetaan ansioituneita oppilaita stipendien muodossa. Väliin mahtuvat vielä extempore aktiviteetit ja lahjoitukset. Kesäkuun alussa kaadetaan vanha hallitus ja ennen seuraavaa kautta kokoonnutaan kesäuisteluun heinäkuussa. Siis: Vanhaa perinteistä ja sekaan vähän uutta. Siinä Tohmajärven leijonien vuosi.

Lc Tohmajärven presidentti Teuvo Vepsäläinen ja sihteeri Paavo Saastamoinen luovuttamassa Melvin Jones-jäsenyyden Urho ja Pirkko Sorville.