Vilkku2012lehti

Koti-Karjala

SUOMEN LIONSLIITTO

PIIRI 107

2012

Keski-Karjalan nuoria soittajia hellitään

Kiteeläiset klubit tekivät yli 1 500 tunnin Monttu-urakan Kiteen lions-klubit luovuttivat jouluviikolla syksyn mittaan tekemänsä runsaan 1 500 tunnin urakan, studio- ja bändisoittotila Montun keskikarjalaisten nuorten musiikinharrastajien käyttöön. Monen evakkovuoden jälkeen nuorten musiikkipaja Monttu palasi koulukeskukseen, Ilmarisen väestösuojaan. Kiteen Monttu ei ole mikä tahansa monttu. Sieltä on tiensä maailman huipulle aloittanut mm. huippusuosittu Nightwish. Klubilaiset käyttivät uuden Montun sisustamistyöhön melkein yhden kokonaisen miestyövuoden. Tunteihin ei vielä edes laskettu kotona tehtyjä suunnittelutöitä. Varsinaiset äänentoistoon ja -tallennukseen liittyvät rakentamiset, asentamiset ja kytkennät monttulaiset tekivät itse opettaja Kari Laurosen johdolla. Bänditilaoperaatio on yksi suurimpia palveluaktiviteetteja lionshistoriassa. – Minulla on kaksi tuntia sitten saatua tietoa: töitä tehtiin 1 515,5 tuntia, LC Ilmarisen presidentti Paavo Varis kertoi tilojen luovutustilaisuudessa. – Kaikki nämä tunnit ovat siis tekemistunteja täällä Montulla. – Osa porukoista on tehnyt suunnittelutyötä kotioloissa, jotkut jopa yöllä heränneet

saanut kulloinkin toteuttaa. – Vetäjät ovat olleet upeita, he ovat olleet vähään tyytyväisiä. – Monenlaisten vaiheiden jälkeen emme olisi tässä ilman kolmea aktiivista talkooporukkaa, sivistysjohtaja Huhtilainen kehui.

Olisi jäänyt tekemättä

Janne Salminen ja Kari Lauronen pääsevät leijonien ansiosta tekemään nuorisomusiikkia uusissa tiloissa.

ongelmia ratkomaan, ja sitten aamulla jatkaneet, Varis jatkoi. Nuorilla on nyt käytössä lähes kaiuttomat sekä äänieristetyt äänitysstudio- ja bändisoittotilat.

– Meillä on nyt melkein ammattitason tilat, enkä oikeastaan ole vielä keksinyt, mikä tämän oikeasta ammattilaisstudiosta erottaisi, nuorisomuusikko ja Montun monitoimimies Janne Salminen

hymysuin iloitsi.

Pitkäaikainen haave Kaupungin nuorisotoimen kiitokset lausui sivistysjohtaja Ulla Huhtilainen.

Ojanpohjia myöten puhdas palveluaktiviteetti Ensimmäisen kauden uusi leijonaveli Eero Kiiskinen esitteli viime kauden helmikuun klubikokouksessa klubillemme kovan haasteen. Olisimmeko valmiit teidenvarsien puhdistustalkoisiin toukokuussa? Kaiken kaikkiaan puhdistettavia tienvarsia olisi Iiksenvaaran tienristeyksestä aina Ylämyllyn Shellile asti! Lisäksi mm. kuutostien alkupää Raatekankaan risteykseen asti sekä muita tieosuuksia kuului urakkaan. Ensi kuulemalta koitok-

sesta aiheutuva työmäärä veti veljet lähes hiljaisiksi ja mietteliäiksi kokouksessa. Kun alustavassa tiedusteluäänestyksessä riittävästi veljiä ilmoitti sitoutuvansa projektiin, se päätettiin yksimielisesti toteuttaa. Lisäksi jatkolaskelmat osoittivat, että mikäli jokainen veli sitoutuisi keskimäärin kolmen illan tai viikonlopun urakkaan, ei yksittäiselle kerääjälle tuleva osuus lopulta olisi ollenkaan mahdoton. Lopulta kävi niin, että lähestulkoon kaikki klubimme veljet osallistuivat projektiin, joka samalla toimi ennalta määräämättömänä omana si-

säisenä varainkeruuhankkeena, jonka lopulliset kohteet päätettäisiin myöhemmin. Keräykset osuivat lähinnä arki-iltoihin sekä lauantai-aamupäiviin. Useampi veli kokoontui aina kerrallaan sovittuun lähtöpaikkaan ja muodosti keräysryhmiä. Ryhmillä oli varusteinaan keräimiä ja jätesäkkejä sekä, mikä tärkeintä turvallisuuden kannalta, kirkkaat heijastimin varustetut keltaiset liivit. Kerääminen oli konkreettista ja väliin myös raskasta työtä, mistä kukaan ei kuitenkaan ääneen valittanut. Päinvastoin. Aivan kuten esimerkiksi niin monelle vähän nuo-

remmalle miehelle asepalvelus on merkittävä yhteishenkeä kohottava kokemus, voidaan sanoa, että tämä aktiviteetti oli omiaan kohottamaan klubimme yhteishenkeä.

Konkreettiset kokemukset sitovat yhteen Jaetut konkreettiset kokemukset sitovat yhteen ja mikä onkaan parempi tapa oppia tuntemaan omia klubiveljiään syvällisemmin kuin kerätä yhdessä teiden varsilta muiden sinne heittämiä roskia. Hyvät lukijat, juuri tämä on sitä aitoa Leijonahenkeä,

– Kiitän teitä upeita, uljaita talkoolaisia, jotka olette tehneet todeksi sen, mistä Kiteellä on pitkään haaveiltu. – Meidän nuortenmusiikki on voinut hyvin ja elänyt aina niissä tiloissa, missä sitä on

eli toimimista yhteisen hyvän eteen. Ja juuri tästä nimenomaisesta asiasta, Leijonahengestä, kesällä edesmennyt Leijonaveljemme, PDG Aatto Jääskeläinen, veljille oman keräysosuutensa jälkeisissä tunnelmissa lähettämässään sähköpostiviestissä muistutti. Uskon, että omalta osaltaan talkooprojektimme arvoa nostaa se, että myös veli Aatto oli loppuun asti mukana. Puhdas ympäristö ei ole itsestään selvyys ja kun on konkreettisesti ollut keräämässä teiden varsille heitettyjä roskia sekä muita mitä ihmeellisimpiä sinne kuulumattomia tavaroita, ei sympatiapisteitä oikein voi antaa kenellekään, joka ei jaksa kantaa edes pientä roskaa lähimpään jäteastiaan. Teiden varsia tuntuu moni pitävän kaatopaikkanaan, sen sai jokainen kerääjä huomata.

Kaupungin osuudeksi kustannuksista tuli hieman yli 70 000 euroa ja klubien osuudeksi on laskettu yli 50 000 euroa, eli lähes sama määrä, jonka Ely-keskus Kiteen kaupungilta eväsi. – Tämä on euroissakin mitattuna merkittävä hanke, joka olisi varmasti jäänyt tekemättä tässä taloudellisessa tilanteessa, kaupungin teknisenä johtajana toiminut Risto Asikainen vakuutti. Aivan erityiseen arvoon nousivat ihmisten puheissa kaksi herraa: kaupungin puolelta opettaja Kari Lauronen, joka suunnitteli millintarkasti sisustuksen akustisen puolen ja johti Montun äänilaitepuolen asennusta sekä klubilainen, eläkeläisrakennusmestari Kauko Väistö, joka toimi työmaan ylimmäisenä mestarina ja koordinoijana. Keskikarjalaista nuorisomusiikkia tehdään ja tallennetaan Montulla osin samoilla välineillä kuin Nightwishkin aikoinaan. Aladár Bayer

Kaiken kaikkiaan tienvarsien roskienkeräysprojekti oli hieno kokemus. Työn jälki oli myös omaa luokkaansa. Näyttikin vahvasti siltä, että keräsimme myös ylivuotisia roskia, jotka olivat jääneet edellisiltä kerääjiltä huomaamatta. Oli myös erittäin palkitsevaa ajaa autolla myöhemmin samoja reittejä, joita oma klubin Leijonaveljet sekä itse oli ollut keräämässä aina ojanpohjia myöten. Kiitos kaikille LC Joensuu/ Carelianin veljille hyvästä talkoo- sekä Leijonahengestä! Ehkä tapaamme ensi keväänä uudestaan samoissa merkeissä. LC Joensuu/Carelianin puolesta veli Eero Kiiskinen ja past pres. Kim Wrange

Teksti: Kim Wrange

Koti-Karjala

2

Arvokeskustelun toimintakausi ”Leijonahenki, jonka saimme sydämeen, se vahvana on siellä edelleen. Ja että me yhteistyöllä voimme rakentaa, nyt maailmasta vielä parempaa”. Toimintakaudellamme on piirissämme 107-H ollut vahva leijonahenki. Sen osoittavat ne hankkeet ja toiminta, joita eri puolella piiriä on tehty. Yhteistyö antaa voimaa kaiken sen aikaansaamiseen. Me olemme laatineet toimintasuunnitelman piirille ja klubeilla on omat suunnitelmat. Lisäksi kauden aikana tulee esille lukuisia hyviä asioita kansainväliseltä sekä liiton taholta, joihin toivotaan osallistuvan. Suomen Lions-liitolla on erityisesti kaksi asiaa, joihin klubien odotetaan osallistuvan: arvokeskustelu ja Suomi Johtoon -kampanja. Nämä molemmat on klubeissa otettu vastaan ja ryhdytty niitä työstämään. Annoin kirjoitukselleni otsikon ”Arvokeskustelun toimintakausi”, sillä klubit kukin omalla tavallaan ovat käymässä arvokeskustelua ja näin klubikokouksiin on tullut kauden pysyvä käsiteltävä aihe. On hyvä, että ei ole valmista mallia, jota kopioitaisiin. Tarkastelen tässä piirimme toimintakauden 2011-2012 toimintasuunnitelmaa ja siitä muutamia ajatuksia: 1) Jäsenmäärä Tavoitteenamme oli, että jäsenmäärä pysyy vähintään edellisen kauden tasolla, mieluummin lisääntyy. Piirissämme on varsin kattava klubiverkosto, joten uusien klubien saaminen ei ole helppoa. Emme kuitenkaan saa antautua siihen, että se olisi mahdoton. Tämän hetken tilastot osoittavat, että jäsenmäärä on vähentynyt edellisestä kaudesta. 2) Koulutus Koulutus on meidän piirimme vahvuus. Koulutuskalenterin mukaan meillä on hyvä ja monipuolinen koulutustarjonta. Kouluttajia on useita ja he ovat ammattitaitoisia. Tätä etua tulee käyttää hyväksi. 3) Klubitoiminnan kiinnostavuus Eikö tämä ole se kohta, johon arvokeskustelustakin pitäisi löytyä vastauksia. Mielestäni tämä keskustelu tulisi ottaa tosissaan ja että kaikki klubin jäsenet osallistuvat siihen. Meidän tulee muistaa, että hyväksyttyjen arvojen seurantaa ja itsearviointia suoritetaan jatkuvasti. 4) Yhteistyö ja sen kehittäminen paikka-

kuntalaisten kanssa Tämä oli myös piirikuvernöörin teema. Uskon sen toteutuvan tekemistemme kautta. Mutta pitäisin hyvänä esimerkiksi keskustelua paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa. 5) Suomi Johtoon Piirihallituksen kokouksessa lisättiin toimintasuunnitelmaan Suomi Johtoon -kampanja. Sitä olen pyrkinyt tuomaan esille tiedotteissani. Paitsi, että hankkeeseen tarvitaan rahaa, siinä tarvitaan tukea toimijoille ja ikään kuin pitää vireillä hengen kohotusta. Yksi tärkeä kohta on maamme jäsenmäärä. Meidän tulee osoittaa, ettei Suomi ole mikään pieni lion maa. Silläkin kohtaa voimme olla tukemassa hanketta. Hyvä piirimme leijonaperhe! Parhaat kiitokset teille kaikille toiminnastanne. Olemme saaneet olla hyvän tahdon ja toiminnan lähettiläitä. Meitä tarvitaan. We Believe Alpo Kosunen piirikuvernööri 2011-2012

Piirikuvernööriehdokas Pekka K.Vatanen LC Tuupovaara

Tahtotila uudistumiseen ratkaisee Varapiirikuvernöörikaudet ovat kohta ohi ja varsinaisen kuvernöörikauden haasteet ja toisaalta mielenkiintoinen tehtävä siintävät edessä. Edellisten kuvernöörien luoman pohjan turvin on turvallista käynnistää uutta toimintakautta, mutta lupaan tuoda myös oman ”kädenjälkeni” näkyville piirimme 107-H 48. piirikuvernöörinä. Olen syntynyt Tuupovaarassa vuonna 1962. Perheessäni elelen kaksistaan aviopuolisoni Riikan kanssa, kun kaksi täysi-ikäistä poikaamme ovat opiskelemassa omissa talouksissaan. Valmistuin 1988 maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi. Opintojen jälkeen toimin Kiteen kunnan maaseutuasiamiehenä maaseudun elinkeinojen ja kylätoiminnan kehittäjänä. Elokuusta 1991 lähtien ollut töissä Pohjois-Karjalan aikuisopistolla Joensuussa, jossa nykyinen tehtävänimikkeeni on tiimikoordinaattori. Vastaan yhdessä tiimini 12 opettajan kanssa luonnonvara-alojen ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutuksesta maakunnassa. Asumme kotitilallani Tuupovaarassa, jossa vapaa-ajan käyttö painottuu metsätalouteen. Toinen ”sivutyöni” on Tuupovaaran Energiaosuuskunta, jonka taloushallintoa ja hallituksen puheenjohtajuutta olen hoitanut osuuskunnan perustamisesta v. 1996. Liikunnallisina harrastuksina ovat lentopallo ja golf. Lions-työhön minut kutsuttiin LC Kitee/ Pajariin vuonna 1989. Muuton myötä v. 1991 siirryin LC Tuupovaaran jäseneksi. Olen toisen polven leijona. Tuupovaarassa olen hoitanut vuorollani keskeiset virkailijatehtävät. Lpj kaudella 2002-03 ja Apj 2007-08. Toimin 2008-09 piirin kehittämis- ja uudistamistoimikunnassa ja kahtena viime kautena jäsenohjelma- ja koulutustoimikunnassa. Parin viime kauden aikana olen valmentanut klubien tulevia presidenttejä tehtäviinsä ja haastanut ja rohkaissut heitä tekemään klubitoimintaan pienempiä tai suurempia uudistuk-

sia, kunkin klubin lähtökohdat huomioiden. Keskeistä työn käynnistämiselle on kehittämistarpeiden tunnistaminen ja yhteisen uudistamisen tahtotilan luominen. Kun ”me teemme sen” -henki on saatu päälle, ei klubia pidättele enää mikään. Olen todella iloinnut nähdessäni valtaosan piirimme klubeista tuoneen uutta vipinää toimintaansa. Erityisesti kehittämiskohteena ovat olleet kuukausitapaamiset, jotka ovat selkeästi muuttuneet kokouksista vapaamuotoisemmiksi ja sisällöltään mielenkiintoisimmiksi klubiilloiksi. Myös palvelu- ja varainhankinta-aktiviteettejä on uudistettu. Koko työurani on kytkeytynyt tavalla tai toisella kehittämistoimintaan ja niinpä haluan osaltani tuoda ja lisätä uudistumishakuista tahtotilaa piirimme klubien lions-työhön.

VDG 1 Juhani Kautonen:

Nuorisossa on tulevaisuus myös leijonatoiminnassa Olen 58-vuotias, Kerimäellä syntynyt sähköinsinööri. Toimin Rejlers Oy:n Savonlinnan toimistossa vanhempana sähkösuunnittelijana. Työtehtäviin kuuluu pääasiassa julkisten rakennusten sähkösuunnittelua, työmaiden valvontatehtäviä ja kuntotutkimuksia. Jonkin verran aikaa kuluu omassa sivutoimisessa sähkösuunnitteluyrityksessä, jossa teen lähinnä omakotitalojen sähkösuunnitelmia. Leijonatyöhön sain kutsun LC Kerimäki/Puruveden jäseneksi keväällä 1980. Oman klubini presidenttinä olin kaudella 89-90. H-piirin piirihallituksessa hoidin IV alueen 1. lohkon puheenjohtajan tehtäviä kaudella 92-93 ja IV alueen puheenjohtajan tehtäviä kaudella 97-98. H-piirin nuorisovaihtojohtajan pesti alkoi kaudella 05-

06 ja siihen liitettiin muutamia vuosia sitten vielä LEOjohtajan tehtävät. Kuluvana kautena lisänä on ollut 2. varapiirikuvernöörin tehtävä. Vaimoni Tuula Rantaeskola on myös pitkän linjan leijona. Hän toimii tällä hetkellä liiton nuoriso-vaihtojohtajana, ja aikaisemmin hän on ollut mm. yhdeksän vuotta C-piirin piirihallituksessa eri tehtävissä. Nykyinen klubi on LC Savonlinna/Linnatar. Aikuistuneet lapset ja kaksi lastenlasta asuvat tahoillaan, tytär Englannissa ja poika Kuopiossa. Mahdollisuus osallistua Lions-liikkeen kansainvälisiin kokouksiin on antanut laajan kuvan kansainvälisestä lions-toiminnasta. Tähän mennessä olen osallistunut viisi kertaa Eurooppa Foorumiin, kaksi kertaa Conventioniin ja samoin kaksi kertaa

NSR:ään. Kaikki leijonat ovat kuin yhtä perhettä, olipa kyseessä kansainvälinen johtaja tai ns. rivileijona mistä maailman kolkasta hyvänsä. Tämän kauden kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam osallistui nuorisovaihtokokoukseen Eurooppa Forumissa Maastrichtissa. Siellä pitämässään puheenvuorossa hän korosti nuorisovaihtotyön tärkeyttä ystävyyden ja ymmärryksen lisäämisessä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien nuorten välillä. Nuorisossa on tulevaisuus ja siksi heidän hyväkseen tehty työ palkitsee vastaisuudessa. On ollut mielenkiintoista huomata, miten paljon suomalaista leijonatyötä ja suomalaisia leijonia arvostetaan eri puolilla maailmaa. Kotimaisissa ja kansainvälisissä tapaamisissa solmitut

tuttavuussuhteet eri tasoilla toimivien leijonien kanssa ovat antaneet hyvää pohjaa tulevaan 1. varapiirikuvernöörin tehtävään. Lohkojen kokouksissa klubien toimintojen esittely kertoo paljon piirimme klubien aktiivisesta otteesta paikkakuntiensa hyväksi toimimisessa. Uskon tämän aktiivisuuden edelleen jatkuvan ja voimistuvan tulevilla kausilla. Edelleen kannattaa korostaa rennon hengen ja viihtymisen merkitystä klubien kokoontumisissa, jotta nuorempiakin saataisiin kiinnostumaan leijonatoiminnasta. Kaavamainen kokouskäytäntö ei houkuttele kiireisessä työelämässä olevia ihmisiä liittymään leijoniin. Kansainvälinen toiminta antaa väriä toimintaan, mutta lions-klubien palvelutoi-

minnan painopiste tulisi olla omalla paikkakunnalla. Yhteistoiminta paikkakunnan eri klubien välillä on tarpeellista ja hyödyllistä. Voimia yhdistämällä voimme saada parempia tuloksia aikaan.

Leijonatoiminnan pitäminen kiinnostavana ja houkuttelevana uusille, nuorille jäsenille nykyajan kiireisessä ympäristössä tarjoaa meille kaikille haasteita.

Koti-Karjala

4

Suomen lionien unelma elää! Suomalainen lionstoiminta on maailmanluokassa varsin mittavaa. Reilun viiden miljoonan suomalaisen joukossa lähes 26 000 haluaa palvella lionina. Niinpä meillä on oikeus odottaa, että me voimme asettaa edustajamme johtamaan kansainvälistä järjestöä presidenttinä. Meidän ehdokkaamme on Harri Ala-Kulju, entinen kansainvälinen johtaja. Hänen takanaan olevalle Suomi johtoon -kampanjalle vuodet 2013 - 2015 ovat ratkaisevia. Tällä hetkellä käymme kampanjaa Busaniin vuosikokoukseen osallistumisen ja kampanjan taloudellisen tukemisen puolesta. Myös jäsenasioihin kiinnitetään klubeissa ja piireissä entistä enemmän huomiota. Taloudelliset edellytykset ja kotikenttä halutaan pitää kunnossa. Olemme hankkineet Suomen ehdokkaalle laajan tuen Euroopasta. Iloksemme pohjoismaiset naapurimme Ruotsi, Norja ja Islanti sekä itä- ja etelänaapurimme Venäjä ja Viro ovat meitä tukevien 14 maan joukossa. Suomen tavoitteet tiedetään, ja ehdokkaamme tuntee maailman lionsvaikuttajat ja korkeimman lionsjohdon.

Miksi haluamme Suomesta kansainvälisen presidentin? Kun saamme Harrista kansainvälisen presidentin, se hyödyttää kaikkia lionsklubejamme. Saamme positiivista julkisuutta medioissa, ja tunnettuutemme ja imagomme paranee. Silloin klubien on helpompi saada riveihinsä uusia jäseniä sekä yhteistyökumppaneita ja palvelu- ja varainkeräysaktiviteettien hoitaminen tulee helpommaksi. – Meillä suomalaisilla on kansainväliselle lionsjärjestölle paljon annettavaa muun muassa osaamisessamme ja tavassamme toimia. Ja kun esimerkiksi Kanada, Ruotsi, Ranska ja 11 muuta maata ovat saaneet oman ehdokkaansa kansainväliseksi pre-

Tukimaksuja palautetaan klubeille

Harri Ala-Kulju esittelemässä ja myymässä Suomi johtoon -kampanjan paitoja ja pinssejä Vaasan vuosikokouksen yhteydessä. Kuva: Antti Tuomikoski.

sidentiksi, on niiden vaikutusvalta järjestössä kasvanut pysyvästi. – Lionsjärjestön kansainvälisen presidentin tehtävä on mille tahansa maalle kunniaasia. Asiasta hyötyy välillisesti koko kansakunta, mutta eniten luonnollisesti lionsyhteisö: jokainen klubi ja kaikki jäsenet, toteaa kampanjapäällikkö Jouko Ruissalo. Valintaprosessi vaatii pitkäjänteistä vaikuttamista ja esiintymisiä eri puolilla maailmaa – Valintaprosessia voi verrata minkä tahansa kansainvälisen organisaation johtajan rekrytointiin. Kaikkia ehdokkaita haastatellaan useita kertoja, ja jokaisen toimintaa tarkkaillaan, arvioidaan ja seurataan useita vuosia. – Lionsjärjestön johtoon valittavan halutaan onnistuvan tehtävässään ja siksi varmistetaan ehdokkaiden kyvykkyys ja sopivuus, arvioi Harri Ala-Kulju. Hän onkin tavannut kansainväliset johtajat jo moneen kertaan ja käynyt virallisissa ja vähemmän virallisissa haastatteluissa lukuisia kertoja.

näköisesti vuosien 2013, 2014 tai 2015 vuosikokouksessa. Kilpailu on kovaa ja kaikki maanosat kilpailevat niistä vuosista, jolloin ei ole USA:n vuoro. Busanin vuosikokouksessa 2. varapresidentiksi valittaneen Joe Preston Arizonasta, USA:sta. Jouko Ruissalon mukaan kilpailutilanne Euroopan osalta elää koko ajan. Tällä hetkellä Euroopasta on ehdolla kaksi muutakin ehdokasta. Englantilainen Phil Nathan ja belgialainen Philippe Gerondal, ja hekin pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin. Harri Ala-Kulju on kuitenkin vahvoilla, sillä hänellä on jo nyt suurin osa Euroopan merkittävimpien lionsmaiden antamista kannatustodistuksista. Vuoden 2013 valintavuorosta Suomi kilpailee Japanin kanssa. Maan todennäköinen ehdokas Jitsuhiro Yamada on hyvin vahva, onhan Japani lionjärjestön mahtimaita. Euroopan vuoro olisi sitten vuonna 2014 tai 2015, ja kampanjamme tähtää juuri noiden vuosien valintoihin.

Euroopan ja Suomen vuoro on tulossa

Vapaaehtoinen tukikeräys onnistuu, kiitos klubien

Euroopan vuoro saada edustajansa kansainväliseen presidenttiputkeen toteutuu toden-

Kampanjan rahoitukseen päätettiin vuosikokouksessa 2011

Kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam Harri ja Sirkku AlaKuljun seurassa.

kerätä varoja järjestämällä arpajaiset. Kun luvan saanti tähän tarkoitukseen osoittautui mahdottomaksi, päätimme järjestää vapaaehtoisen tukimaksukeräyksen, joka on ollut käynnissä joulukuusta 2011. Lionien suhtautuminen keräykseen on ollut varsin myönteistä. Tavoitteena on kampanjatuen ohella saada mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuus osallistua lionsjärjestön kansainväli-

seen vuosikokoukseen. Siellä klubeilla on mahdollisuus osallistua äänestyksiin, saada tietoa ja koulutusta, ja ennen kaikkea tavata toisia lioneita eri puolilta maailmaa. Mihin kampanja käyttää rahat? Suomi johtoon -kampanja edellyttää matkustamista ja kansainvälisten johtajien tapaamisia eri puolilla maailmaa järjestävissä forumeissa ja kokouksissa. Kampanjan vakuuttavuus perustuu siihen, että esittäytymisiä ja keskus-

distavat asian. Piirimme leijonista yli puolet, eli 850 leijonaa ja puolisoa oli tekemässä mitä moninaisimpia palvelu- ja varain-

hankinta-aktiviteetteja. Oli vanhusten ulkoilutusta, saattopalvelua, kunniavartioita ja kynttilöiden sytytyksiä haudoille, järjestettiin joulujuhlia ja konsertteja, tehtiin joulusiivousta invalideille ja jaettiin paketteja lapsiperheille. Ammuttiin kaksi hirvenvasaa, pelattiin perhesählyä, kirvespeliä ja sököä, myytiin joulukuusia, vastoja ja lyhteitä, sinappia ja riihiruisleipiä, oli pukkipalvelua ja liikenteenohjausta. Pakattiin juustoja ja luovutettiin verta. Aika pitkä lista, ja joitakin voi jäädä poiskin. Tähän kaikkeen käytettiin 2 400 tuntia jäsenten ja puolisoiden usein kiireistäkin aikaa. Edellisen puuhan lisäksi piirimme klubit lahjoittivat joulukuussa erilaisiin kohteisiin 8 000 euroa. Ei ihan vähäpätöinen summa. Useat joulukuun aktivitee-

Monenlaista puuhaa… Jokaisella menestyvällä yrityksellä on oma sihteeri. Sihteeri huolehtii, että johtajalla ja johtoryhmällä on saatavilla jatkuvasti tuoretta kahvia ja munkkeja, ja monista muistakin ns. juoksevista asioista hän vastaa. Myös jokaisella itseään kunnioittavalla yhdistyksellä on oma sihteeri, kuten esimerkiksi paikallisella lionsklubilla. Klubin sihteeri ei yleensä osaa keittää kahvia, eikä paistaa munkkeja, mutta muutoin hän on paikallaan korvaamaton. Yrityksen ja yhdistyksen sihteerin statuksella on vissi ero. Siinä missä yrityksen sihteeri nostaa vakaata palkkaa joka kuukauden 15. päivänä, yhdistyksen sihteeri sadattelee suuria puhelinlaskujaan.

teluja ei käy ehdokas yksin, vaan mukana on aina toinen henkilö Suomesta. Näin myös tapaamisissa saatavat viestit ja vastaukset saavat todistajan. Kampanjan kuluista enin osa menee matka- ja majoituskuluihin. Matkoilla mahdollisesti mukana olevat muut henkilöt, esimerkiksi puolisot, maksavat matkansa itse. Kampanja tarvitsee varoja myös erilaisen markkinointija pr-aineiston tuottamiseen. Kaikki kampanjan asiantuntijat ja suomalaiset vaikuttajat toimivat luonnollisesti talkoohengessä ilman palkkioita.

Yhtä kaikki, kumpaisenkin tavoitteena on edistää yhteisönsä menestystä. Klubien sihteerit tekevät pyyteetöntä työtä, joka on näkymätöntä silloin, kun asiat ovat kunnossa, mutta huomataan heti, kun jokin asia on jäänyt hoitamatta. Yleensä klubin sihteeriksi ei ole suurta tunkua, normaalisti sihteeri saadaan nimettyä käyttämällä lahjontaa, kiristystä ja uhkailua. H-piirin sihteerinä olen tavallaan näköalapaikalla piirissä. Piirikuvernöörin oikeana kätenä yhteydenpito klubeihin on päivittäistä. Klubeista tulee runsaasti raportteja ja muita yhteydenottoja, joten tuntuma piirin elämään on hyvin ajantasainen. Klubien sihteerien toimit-

tamia raportteja katsellessa ihmettelen jatkuvasti, miten monimuotoista ja aktiivista puuhaa piirimme klubeissa tapahtuu. Tällä hetkellä H-piirissä on noin 1 500 leijonaa. Piirimme ongelmana on jo useamman vuoden jatkunut jäsenmäärän hupeneminen. Siihen on tietysti luonnollisia selityksiä olemassa, mutta voi myös kysyä klubeilta, oletteko tehneet parhaanne palveluvoiman säilyttämiseksi? Miten on huolehdittu nykyisten jäsenten viihtymisestä ja onko uusien jäsenten rekrytointi jatkuva aktiviteetti. Piirimme 54 klubia ja niiden jäsenistö ovat varsin merkittävä kolmannen sektorin toimija alueellamme. Joulukuun 2011 klubiraportit to-

Kaikki klubeilta kerättävät tukimaksut eivät mene kampanjan kuluihin, vaan merkittävä osa varoista palautetaan lionsjärjestön kansainvälisen vuosikokouksen osallistumismaksuina. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta suomalaista mukaan Etelä-Korean Busaniin 22.26.6.2012. – Suomalaisen lionstoiminnan kansainvälinen näkyvyys on äärettömän tärkeätä kampanjamme uskottavuuden kannalta. Menemme tulevina vuosina kansainvälisiin vuosikokoukseen normaalia paljon suuremmalla joukolla. Siten me osoitamme oman vahvuutemme”, vakuuttaa Jouko Ruissalo. – Kampanja on kestänyt jo monta vuotta. Olen todella iloinen ja ylpeä suomalaisten lionien minua kohtaan osoittamasta luottamuksesta. Uskon vankasti, että projektimme onnistuu. Kiitos kaikille taustavoimille, iloitsee Harri. Lisätietoja kampanjan etenemisestä antavat piirien kampanjavastaavat sekä Suomi johtoon kampanjan työryhmien puheenjohtajat. Kaikki kontaktitiedot löytyvät www.lionharri.fi sivuilta sekä piirien kampanjavastaavilta. Tuomo Holopainen Suomi johtoon -kampanjan viestintätyöryhmän pj. Lue lisätietoja Harrista, www.lionharri.fi PID Harri Ala-Kulju LC Espoo/Keskus Puhelin 050 646 84 harri.ala-kulju@lions.fi tit ovat klubeille perinteisiä ja toistuneet vuosia. Ne tuovat myös leijonille näkyvyyttä omilla paikkakunnillaan ja antavat hyvää mieltä tekijöille ja avun saajille. Yhteenvetona voi todeta, että paljon on puuhattu ja työllemme on edelleen kysyntää. Tämän kaiken ovat kirjanneet klubien tunnolliset ja kunnolliset sihteerit. Lopuksi tärkein asia, parhaat kiitokset piirin 54 klubisihteerille, huomatkaa, että teidän kätenne jälkiä arvostetaan vähintään 50 vuoden päästä, kun klubinne historiikkia taas kerran kirjoitetaan. Tämän päivän todellisuus on huomisen historiaa. Eikä se puhelinlaskukaan vaimon laskuun verrattuna ole paljon mitään. Olavi Laukkanen H-piirin piirisihteeri

Koti-Karjala

5

Kesävaihtomatka Yhdysvaltoihin Vietin kesällä koko heinäkuun Juuan lionsclubien sponsoroimalla nuorisovaihtomatkalla Michiganissa, Yhdysvalloissa. Amerikkalaisittain pieni, 40 000 asukkaan kaupunki Muskegon, sijaitsee Michigan järven rannalla länsiMichiganissa. Ennen matkaani olin kauhuissani suurista lentokentistä ja lentojen vaihdoista. Onnekseni minun ei tarvinnut matkustaa yksin, kun kaikki Michiganiin matkaavat lionsvaihdokit oli laitettu samalle lennolle. Ilokseni sain huomata, että kaksi muuta suomalaispoikaa, Waltteri Juvalta ja Aleksi Ylöjärveltä, olivat tulossa samaan kaupunkiin asumaan kanssani. Heinäkuun aikana vietimmekin paljon aikaa yhdessä, koska isäntäperheemme olivat tuttuja keskenään. Isäntäperheeseeni kuuluivat valokuvaaja Dennis ja hänen vaimonsa Audrey. Asuin heidän kanssaan viihtyisällä omakotitaloalueella hieman kaupungin ulkopuolella. Heillä on oma valokuvastudio ja sen yhteydessä antiikkikauppa, jossa Audrey työskentelee päivittäin. Dennis toimii valokuvaajana ja tekee töitä keikkaluontoisesti, milloin asiakkaita sattuu olemaan. Matkani aikana tapasin myös heidän lapsiaan, lapsenlapsiaan ja ystäviään. Aikaerosta ei ollut aikaa toipua, sillä tekemistä riitti heti alusta asti. Olin itsekin niin innoissani, että en varmaan olisi edes kyennyt nukkumaan yhtään pidempään. Ensimmäinen viikonloppu meni meloen ja maailman suurimassa joulukaupassa vieraillen.

Itsenäisyyspäivän viettoa amerikkalaisittain Heti heinäkuun alussa pääsin tutustumaan aitoon amerikkalaiseen elämään, kun Yhdysvaltain itsenäisyyspäivä, 4. heinäkuuta, koitti. Kadut ja pihamaat oli koristeltu lipuin ja niitä pidettiin pitkälle heinäkuuhun. Itsenäisyyspäivää vietimmekin suurella joukolla grillaten ja ilotulitteita katsellen. Joillekin aiheutti ihmetystä se, etteivät suomalaiset juhli heinäkuun neljättä. Heinäkuun aikana osal-

lixin puolukkahilloa, jota tarjosimme ruoan kanssa. Heinäkuu oli todella kuuma, lähes joka päivä lämpömittarin lukemat hipoivat 35 astetta. Veneily ja rannalla oleminen olivat siis hyvää ajanvietettä! Mutta helle vaati myös veronsa; öisin valtavat ukkosmyrskyt pauhasivat ja sade hakkasi maata. Onneksi aamuksi sää aina selkeni, eikä takkia tarvittu! Kengät jalassa sisällä tepastelu ei ollut mitään verrattuna kokolattiamattoon kylpyhuoneessa tai päältä ajettaviin elektronisiin kauppakärryihin suurissa marketeissa.

Huoletonta omaisuuden hoitoa

Minä ja host-äitini Audrey menossa Mackinac-saarelle.

listuin kahteen lions-clubien tapaamiseen. Ensimmäisessä tapaamisessa tarjosimme poikien kanssa Fazerin suklaata ja salmiakkia sekä esitimme suomalaisia lauluja. Osallistuin myös lionsien muuhun toimintaan. Kahtena sunnuntaina olimme paistamassa amerikkalaisia pannukakkuja pannariaamiaisella. Clubilla oli oma pannarivaunu, jota oli kätevä kuljettaa ympäriinsä. Tällä tavalla he keräsivät rahaa toiminnalleen. Osallistuimme myös ruoan jakamiseen vähempivaraisille. Keräännyimme erään kirkon pihalle, jonne paikallisten liikkeiden lahjoittamat ruoat tulivat suuren rekan kyydissä. Asettelimme ruoat pöydille ja autoimme niiden jakelussa. Yllätyksekseni ruoka ei kuitenkaan ollut mitään peruselintarvikkeita, vaan mansikoita, herkkusieniä, donitseja ym. Oli mukana toki myös joitain säilykkeitä ja mehua, mutta muuten tuotteet olivat aivan erilaisia kuin mitä esimerkiksi Suomessa jaetaan.

Melkoinen moottoripyörätapahtuma Heinäkuun puolessa välissä kaupungissa järjestettiin jokavuotinen moottoripyörätapahtuma, johon kerääntyy noin 50 000 moottoripyörää vuosittain. Kaupungin keskusta oli täynnä erilaisia ruoka- ja vaatekojuja. Siellä järjestet-

tiin myös konsertteja tapahtuman aikana. Me olimme erään konsertin portilla tarkastamassa henkilöllisyyspapereita sisääntulijoilta. Tätä varten kävimme Punaisen Ristin järjestämän pikakurssin alkoholin haitoista ja henkilöllisyyspapereiden tunnistamisesta oikeiksi. Vapaaehtoistyöskentely oli mielenkiintoista ja oli mukavaa osallistua host-perheen arkeen ja harrastuksiin. Dennis ja Audrey olivat erittäin mukavia ja he veivät minua erilaisiin paikkoihin. Pääsin vierailemaan ihan Michiganin pohjoisosissa. Vietimme muutaman yön pohjoisessa ja kävimme Mackinac-saarella. Saari on siitä erikoinen, että siellä liikutaan vain jalan, hevosella ja polkupyörällä. Ainoat moottoriajoneuvot saarella ovat palo- ja pelastusajoneuvot sekä poliisiauto.

Jäähyväisillallinen karjalaiseen tapaan Isäntäperheemme veivät minut ja pojat päiväksi Chicagoon, Illinoisin osavaltioon. Vierailimme Sears-towerissa, joka on Chicagon korkein rakennus. Näkymät olivat aivan mahtavat ja selkeällä säällä tornista näkee 50 mailin eli 80,47 kilometrin päähän. Vietimme myös yhden päivän huvi&vesipuistossa Denniksen, Audreyn sekä poikien ja heidän isäntäperheensä kanssa. Emme myöskään unohtaneet shoppailla ja kier-

Host-isäni Dennis ja minä Chicagossa, Sears-towerissa.

rellä erilaisissa museoissa. Välillä vain istuimme kotona ja katsoimme televisiota, mutta sekin oli mukavaa; amerikkalaisia tv-sarjoja ei voita mikään! Matkani loppuvaiheessa saimme kokea pienen takaiskun; Dennis sairastui ja joutui viettämään viimeisen amerikkalaisen viikonloppuni sairaalassa. Tästä huolimatta minä, Waltteri ja Aleksi järjestimme uusille amerikkalaisille ystävillemme jäähyväisillallisen. Valmistimme karjalanpaistia ja perunoita, salaattia sekä pannaria ja jäätelöä. Löysimme kaupasta jopa Fe-

Rantasalmen leijonilla juhlapuinti LC Rantasalmi täyttää kuluvana toimintavuonna kunnioitettavat 50 vuotta. Juhlat pidetään keväällä 2012. Klubi toimii edelleen aktiivisesti. Kaksi perinteistä aktiviteettia ovat jo edellisessä Vilkku-lehdessä kerrottu riihiruis sekä Lipposmarkkinat. Menneenäkin syksynä ruista leikattiin jälleen sirpeillä ja sidottiin lyhteiksi maanviljelijä Panu Hynnisen pellolla Tuusmäen kylässä. Lyhteet ahdettiin riiheen kuivumaan.

Riihen ”50-vuotisjuhlapuinti” aloitettiin juhlavasti kuohumaljojen nostolla oman riihen ovella ja homma jatkui riihen kiukaalla yön yli kypsytetyn ”gurmee” aterian nauttimisella nuotiopaikalla. Tämän voimaannuttamisen jälkeen alkoi ”hirveä ryske varstojen!” Irronneet jyvät eroteltiin akanoista oman viskurin läpi. Jyvät jauhettiin Kolkonjoen vesivoimamyllyssä ja rantasalmelainen Ykkösleipä leipoi niistä mainioita riihiruisleipiä. Riihiruisleivät ja -jauhot myytiin perinteisesti Rantasalmen torilla. Kauppa kävi

hyvin, kaikki oli viety käsistä vajaassa kymmenessä minuutissa. Myyntitapahtumassa tarjoiltiin lisäksi soppatykillinen Korholan Lomapesän maittavaa hernerokkaa ilmaiseksi ”rakkaille rantasalamelaisille” klubin juhlavuoden merkeissä.

Lippos-markkinat täytti kylänraitin Lippos-markkinat pidetään yleensä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tänäkin vuonna Rantasalmen kylänraitti täyttyi myyjistä ja os-

tajista. Leijona -teltalla on markkinoilla vakiopaikka. Myyntiartikkeleina veljillä ovat grillimakkarat, vanhat kirjat, vitsikirjat, palvelukalenterit ja härkimet. Viime syksynä oli lisäksi myynnissä ”Jarkko Immonen” -turvaliivejä. LC Rantasalmi lahjoitti kaikille Rantasalmen ekaluokkalaisille jääkiekon MM-kultamitalisti ja maalintekijä Jarkko Immosen omakätisellä nimikirjoituksella varustetut turvaliivit. Ylimääräisiä liivejä myytiin torilla hyvällä menestyksellä, jopa suureen naapuri-

Kummastelun aiheen minulle antoi myös isäntäperheeni huoleton suhtautuminen omaisuuteensa; ovea ei lukittu, ei edes silloin, kun lähdimme pois kaupungista muutamaksi päiväksi. Rento elämäntapa kävi ilmi myös pankkiautomaateista ja apteekeista, joissa asioidessaan ei tarvinnut edes nousta autosta! Reissuni aikana sain kehitettyä englanninkielen taitoani. Iltaisin oli mukava istua Denniksen ja Audreyn kanssa kotona ja keskustella koulusta, kulttuurieroista ja milloin mistäkin. Oli mukavaa huomata miten hyvin pärjäsin omalla kielitaidollani. Milloin en jotain ymmärtänyt, niin he selittivät asian mielellään uudestaan. Isäntäperheeni kehui englannintaitojani ja kaupoissa ja ravintoloissa tuntemattomat ihmiset tulivat juttelemaan kuultuaan erilaisen aksenttini. Sain matkaltani paljon hyviä kokemuksia ja olisin valmis matkustamaan takaisin milloin vaan. Lähtiessäni takaisin kotiin minulle sanottiin, että olen tervetullut kylään aina kun haluan. Oli mukavaa olla aivan uudessa ympäristössä, mutta kotiinpaluu oli vielä mukavampaa! Matkani Pohjois-Amerikkaan oli mahtava ja unohtumaton, mutta nyt joudun kuitenkin päättämään kirjoitukseni surumielin sillä Dennis kuoli 18. marraskuuta saamaansa sydänkohtaukseen. Hyvät muistot säilyvät aina ja olen onnellinen, että sain tavata tämän hienon ihmisen. Hanna Eskelinen

maahan. Viime syksynä Leijona -teltan taakse rakennettiin lisäksi Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujille ampumateltta. Teltassa sai ampua laseraseella. LC Rantasalmi lahjoitti Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujien nuorille kilpa-ampujille 2 000 euroa hyvän ilmakiväärin hankintaan hallinnoimastaan Teuvo Jauhasen Ikärirahastosta. Kiväärissä on myös lasermahdollisuus. Saamillaan tuloilla ampujat puolestaan kartuttivat vastavuoroisesti Ikärirahastoa. Ladyt pitävät teltassa torikahvilaa, joka on saanut joka vuosi markkinarahvaan jakamattoman suosion.

Nuorisovaihto H-piirissä Lähetimme menneenä kautena kymmenkunta nuorta eri puolelle maailmaa. Mm. oheinen Michiganissa olleen nuoren matkakertomus kertoo tästä toiminnasta. Vastavuoroisesti järjestimme isäntäperheitä muutamalle pelkästään perheeseen sijoitetulle nuorelle. Yksi michiganilaistyttö oli muutaman viikon Kerimäellä ja yksi italialaistyttö Savonlinnassa. Ensi kesän suuri ponnistus on jälleen kansainvälisen nuorisoleirin järjestäminen H-piirin alueella. Outokummun ja Polvijärven klubit ovat suunnitelleet ja toteuttavat leirin käytännön järjestelyt. Suunnitelmat ja varaukset ovat valmiina ja kaikesta päätellen kolmekymmentä eri puolilta maailmaa tulevaa nuorta saavat unohtumattomia kokemuksia pohjoiskarjalaisessa maisemassa. Muiden piirin klubien osuus leirin järjestämisessä on pieni taloudellinen tukeminen ja ennen kaikkea isäntäperheiden löytäminen leiriläisille kaksi viikkoa ennen leiriä, joka pidetään 21.-29. heinäkuuta 2012 Outokummussa. Tavoitteena on, että löydämme suurimmalle osalle kolmestakymmenestä leiriläisestä isäntäperheen oman piirimme alueelta. Tulevana kesänä H-piiristä lähtee kuusi nuorta vaihtoon eri puolille maailmaa Juhani Kautonen YCEC-H

Paikallislehti äänilehdeksi LC Punkaharju aloitti jo v. 1995 Puruvesi-lehden lukemisen äänilehdeksi näkövammaisia varten. Viidentoista vuoden jälkeen heräsi klubissa ajatus, että olisiko mahdollista saada Puruvesilehden levikkialueen kaikki klubit vuorollaan jatkamaan aloitettua työtä. Viime vuonna LC Kerimäki Puruvesi otti tehtävän vuodeksi. Kerimäen kunnan Kumpurannan koululaiset lukivat uutisia kouluavustaja Juha Saunilan valvonnassa ja klubi vastavuoroisesti avusti koulun kevätretkeä. Täksi vuodeksi vastuu tuli LC Kerimäelle ja saman koulun oppilaat jatkavat lukemista palkkiota vastaan. Palaute lasten lukemisesta on ollut myönteistä. Lehti ilmestyy kerran viikossa ja elokuusta toukokuuhun on tarkoitus lehdet lukea, siis kymmenen kuukauden ajan. Uutiset luetaan tietokoneelle, missä ne muunnetaan mp3-tiedostoiksi ja lähetetään sähköisesti Etelä-Savon Näkövammaiset ry:n toimistoon Mikkeliin, missä niistä työstetään ja kopioidaan cd-levyt. Koosteelta löytyy viikottain kymmenkunta eteläsavolaista päivä- ja paikallislehteä. Lehtilevyt postitetaan tilaajille keskusliiton kautta. Vuosikerran hinta tilaajalle on kymmenen euroa. Savonrannan, Enonkosken ja Kesälahden klubit ottanevat vastuun seuraavista vuosista.

Koti-Karjala

6

Onkohan autovakuutuksesi juuri sinulle sopiva?

Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy.

Ethän yli- tai alivakuuta autoasi? Kattavimman turvan takaa Pohjolan Superkasko, yli 6 vuoden ikäiselle autolle voimme suositella Kevytkaskoa. Tule Osuuspankkiin, niin saat ratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja. Lisätietoa saat myös osoitteesta pohjola.fi tai soittamalla 0303 0303. Tiesithän, että Pohjolan verkkopalvelussa näet ajan tasalla olevat vakuutustietosi, voit hakea korvausta ja katsella ilmoittamiesi vahinkojen tietoja. Juuri silloin kun sinulle sopii.

Savonlinnan Seurahuoneen monipuoliset ravintolat palvelevat Sinua kauppatorin ja matkustajasataman vieressä!

Piatta

Bar Vendace & Lookout Terrace

www.savonlinnanseurahuone.fi

www.lappli.fi

KE R MA KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

Kermantie 1, 79700 Heinävesi Puh. 017-561 235

Palvelemme:

ma-la 7–21, su 10–21

Leijonavaihdossa Sveitsissä kesällä 2011

Suklaata, juustoa ja ihania kokemuksia Olin kesällä 2011 LC Savonlinna Linnattarien vaihdokkina kuukauden Sveitsissä ja kokemus oli enemmän kuin antoisa! Vietin kaksi viikkoa isäntäperheessä Baselin esikaupunkialueella ja toiset kaksi viikkoa kansainvälisellä leirillä muiden nuorten kanssa. Isäntäperheessä kanssani asui virolainen tyttö, jonka kanssa pidämme edelleen tiiviisti yhteyttä. Olimme syksyllä yhdessä Budapestissa tapaamassa unkarilaista tyttöä, johon tutustuimme vaihdon aikana. Isäntäperheemme oli todella menevä ja vieraanvarainen ja ohjelmaa oli suunniteltu jokaiselle päivälle. He pitivät huolen siitä, että näimme ja koimme varmasti mahdollisimman paljon Sveitsiä. Kahden viikon jälkeen lähdimme sitten kaikkien vaihdossa olleiden nuorten yhteiselle lionsien leirille hivenen haikeissa tunnelmissa, sillä isäntäperheestä tuli todella läheinen. Haikeus onneksi muuttui taas iloksi muutamassa päivässä, kun mahtava porukkamme tutustui paremmin toisiinsa ja leirin henkilökuntaan. Meitä oli n.35 nuorta aina Brasiliasta Intiaan ja Japaniin. Oli mahtavaa huomata, kuinka avoimesti kaikki suhtautuivat toisiinsa, eikä ketään jätetty yksin. Mikä olisikaan parempi tapa oppia eri kulttuurien tavoista kuin olemalla henkilökohtaisesti ihmisten kanssa ja kyselemällä ja vertailemalla oman ja muiden maiden perinteitä! Sain lukuisia uusia, läheisiä ystä-

viä joka puolelta maailmaa ja he kaikki tulevat olemaan sydämessäni aina. Leiri oli todella hyvin organisoitu. Joka päivä eri pikkukaupungin lions club oli suunnitellut meille ohjelmaa aamusta iltaan. Voisi sanoa, että koko Sveitsi tuli kierrettyä! Vierailimme muun muassa ydinvoimalassa, suklaaja juustotehtaissa sekä tietysti Sveitsin ollessa kyseessä,

Alpeilla. Leirin johtajat ja liiderit olivat koko ajan mukana ja aina sai kysyä, kun jokin askarrutti mieltä. Vapaa-aikana pelasimme muun muassa jalkapalloa, erilaisia korttipelejä tai vain oleskelimme yhdessä sujuvasti englanniksi jutellen. Tämä matka oli yksi elämäni upeimmista kokemuksista ja voin suositella Lionsin

nuorisovaihtoa kaikille, jotka haluavat nähdä maailmaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Itse tulin kotiin monta mahtavaa kokemusta ja uutta ystävää rikkaampana, enkä vaihtaisi tuota kuukautta mihinkään! Parhain terveisin Ida Pihl LC Savonlinna Linnattarien vaihdokki

LC Savonlinnalla kuudes lahjoitus Savuttomalle verkostolle

Savonlinna, Olavinkatu 46, puh. 015-514 883

6000

NYT JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN (HÄÄT, SYNTTÄRIT … ) VUOKRATTAVANA HENKILÖAUTOLLA SIIRETTÄVÄ ESIINTYMISLAVA HENKILÖAUTOLLA SIIRRETTÄVÄ ESIINTYMISLAVA MITAT: PITUUS 6 M,LEVEYS 2,3 M+ ETUOSA 4,5 x 1,0 M MITAT: PITUUS 6 m, LEVEYS 2,3 m + ETUOSA 4,5 x 1,0 m

Solisevantie 3, 81220 JAKOKOSKI puh. 013-732 702, fax 013-732 752 sontikka@sontikka.fi, www.sontikka.fi

LC-Savonlinnan edustajat Juha Röyti ja Ossi Kosonen luovuttivat 200 euron lahjoituksen Savuttomalle verkostolle Savonlinnan terveysmessuilla 8.10.2011. Klubi teki lahjoituksen jo kuudennen kerran ja sen vastaanotti Terveys ry:n aluepäällikkö Mirja Pekkanen.

Koti-Karjala

7

www.punamusta.com

Katunäkymä New Delhin slummista.

Opetusharjoittelua Intiassa lionsien tuella Erityisopettajiksi opiskelevat Maija Nuutinen ja Virpi Kinnunen halusivat laajentaa näkökulmaansa erityisopetusasioihin. Niinpä he päätyivät New Delhiin Intiaan kolmeksi viikoksi toukokesäkuussa 2011 suorittamaan opintoihinsa kuuluvaa harjoittelujaksoa. He ahkeroivat vapaaehtoistyössä slummialueen erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten päiväkeskuksessa, jonka on organisoinut Project Why -niminen voittoa tavoittelematon järjestö. Päiväkeskuksessa kävijöiden ikähaitari on laaja, 5-35 vuotta. Köyhille ja vammaisille ei yhteiskunta Intiassa tarjoa paljoakaan, ja keskuksen tärkein tavoite onkin tukea lapsia ja nuoria itsenäisiksi selviytyjiksi niin, että he pystyisivät parhaalla mahdollisella tavalla osallistumaan perheensä arkeen ja yhteisön toimintaan. Ennen kaikkea keskus kuitenkin haluaa tarjota lasten ja

Tällaiselta näyttää Päiväkeskuksen opetusluokka.

nuorten elämään mukavia asioita kovan elämän keskellä. Päiväkeskuksen arki kului pääpiirteittäin suunnitellun lukujärjestyksen mukaan. Aamun jumppatuokion jälkeen oppilaat tekivät omiin vihkoihinsa englannin ja matematiikan tehtäviä, joita Virpi, Maija ja muut aikuiset laativat jokaiselle yksilöllisesti. Paikallinen henkilökunta laati oppilaille myös hindin

tehtäviä. Opiskelu ei päiväkeskuksessa ole yhtä tavoitteellista kuin koulussa. Lounaan jälkeen oli vuorossa pelejä, piirtämistä, maalaamista ja askartelua. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään (henkilökohtainen hygienia, kylpeminen, kynsien leikkaaminen) ja esim. asioimaan kaupassa. Leikkiminen ja erityisesti tanssi ovat tärkeitä itsensä

ilmaisun muotoja. Jokainen oppilas tekee ryhmän mukana asioita omien edellytystensä mukaisesti, mutta osa aktiviteeteista oli sellaisia, joihin esimerkiksi kuurouden tai liikuntarajoitteen takia ei voinut osallistua. Virpin ja Maijan mielestä arvokkaimpia kokemuksia olivat kokonaan uuden kulttuurin ja sieltä tulevien erityislasten kohtaaminen. He oppivat uudenlaisia toimintatapoja ja työn organisoimista hyvin sekalaisessa ryhmässä. Vapaaehtoistyö tuntui hyödylliseltä ja kielitaito sai hyvää harjoitusta. Slummialueen olot panivat opiskelijat myös miettimään sitä, että me suomalaiset valitamme usein turhista asioista, vaikka meillä on hyvät olosuhteet. Lions-klubit LC Joensuu, LC Joensuu/Adam&Eva, LC Joensuu/Pielisjoki sekä LC Kontiolahti, LC Kontiolahti/ Höytiäinen ja LC Kuhmo tukivat Maijan ja Virpin matkavalmisteluja, mistä energiset opiskelijat esittävät lämpimät kiitoksensa.

Tapio Rautiaisesta Enonkosken kahdeksas Melvin Jones -jäsen

Kuvassa kauden 10-11 presidentti Pertti Muhonen ja tiedotussihteeri Helena Haverinen luovuttivat Melvin tunnustuksen lion Tapiolle.

JOENSUU PILKKO

Tervetuloa Kontiolahdelle seuraamaan ampumahiihdon kilpailuja tai muuten viihtymään seudullamme!

www.kontiolahti.fi

Koti-Karjala

8

HAASTESOUTUUN

Kutsu Sulkavalle

LC Sulkava haastaa yritykset ja yhteisĂśt kirkkoveneiden haastesoutuun Sulkavan soutustadionille 6.7.2012 klo 17.00. s 3OUTUMATKA NELJĂŠ KILOMETRIĂŠ s +ILPAILUN JĂŠLKEEN PALKINTOJEN JAKO RUOKAILU JA ILTAJUHLA SOUTUSTADIONILLA 3OUDUN OSALLISTUMISMAKSU EUROA JOUKKUE JOHON SISĂŠLTYY KIRKKOVENEEN KĂŠYTTĂš SEKĂŠ ILLALLISKORTTIA ILTAJUHLAAN ,ISĂŠKORTIT EUROA )LMOITTAUTUMISET MENNESSĂŠ Veli-Pekka Alusniemi, puh. 044 5550401 tai haastesoutu@gmail.com ,ISĂŠTIETOJA http:lions.ďŹ /district107-H/Sulkava/ haastesoutu.php. /SALLISTUMISMAKSUT ,# 3ULKAVA TILILLE )

RAVINTOLA MAJAKKA Satamakatu 11, Savonlinna puh. 015 206 2825 www.ravintolamajakka.fi

Pogostan Hiihto

Kirjan kansikin kertoo, minkä klubin historiikista on kysymys.

LC Joensuu

Ž‘�ƒ�–•‹••ƒ ͚͗Ǥ �‡””ƒ�

Í•Í›Ç¤ÇŚÍ•ÍœÇ¤Í—Ç¤Í–Í”Í•Í–

Pielisjoen 50 vuotta

kansien väliin

Ǥ

Ǥ 31. Valtimon

KESÄPÄIVÄT ja Pielsi- messut 13.–15.7.2012 LC-Valtimo

Helmikuun 10. päivänä 1962 vietettiin LC Joensuu/ Pielisjoen Charter night -tilaisuutta. Klubi päätti joitakin vuosia sitten tehdä 50 -vuotisjuhlan kunniaksi historiikin. TyÜn tekijäksi valittiin Jarkko Kemppi ja prosessia ohjasi sitä varten nimetty toimikunta. Historiikin tekemistä helpotti runsas aineisto. Se koostui lähinnä kokouspÜytäkirjoista. Klubin arkisto on vuosikausia ollut Mauri Pykäläisen varastossa. Lisäksi etenkin vanhempien jäsenten haastattelut tukivat tyÜtä. Kirjassa on myÜs 50 valokuvaa alkuvuosista tähän päivään. Kirjassa pyritään kuvaamaan klubin toimintaa mahdollisimman kattavasti. Lisäksi puolisotoiminnasta muodostaa oma lukunsa. 50 vuoteen mahtuu paljon tapahtumia ja tässä artikkelissa käsitellään niistä muutamia. Esimerkiksi aktiviteetteja on niiden runsauden vuoksi jokseenkin mahdotonta käsitellä tässä yhteydessä.

Ensimmäiset vuodet

Satamatie 2, 80230 JOENSUU www.karteks.ďŹ

Klubin ensimmäinen kausi sujui lähes täysin toiminnan käynnistämisessä ja rutiinien luomisessa. Jo Charter night -juhlassa klubilaiset saivat monien juhlapuheiden kautta hyviä ohjeita tulevaa toimintaa varten. Yksi lyhyt, mutta tärkeä neuvo erityisesti klubipresidenteille tuli lohkopuheenjohtajalta: �älä tärkeile!� Varsinaisiin aktiviteetteihin ei aluksi yksinkertaisesti ollut aikaa. Lisäksi jäsenistÜlle koko aktiviteettitoiminnan idea oli vielä hieman epäselvä. Seuraavana kautena päästiin kuitenkin vauhtiin ja klubin aktiviteettityÜ suuntautui lasten ja nuorten auttamiseen. Klubin tietynlainen itsevar-

muus nousi jo muutaman vuoden toiminnan jälkeen. Sen voi päätellä siitä, miten klubi vastasi piirin taholta tulleeseen ehdotukseen, jossa kehotettiin vaihtamaan klubikokouksen ajankohtaa. Klubin päätÜs oli: �kokoukset pidetään entiseen aikaan ja annetaan toisten klubien muutella kokousaikojaan, jos katsovat sen asialliseksi�. Historiikissa sivutaan väistämättä myÜs piirin asioita. Aivan klubin toiminnan alkuvaiheessa lähetettiin piirin johdosta häkellyttävä kirje kaikille klubeille. Se liittyi helmikuun 1962 eduskuntavaaleihin. Viestin mukaan leijonien oli tehtävä kaikkensa, jotta ihmiset saataisiin äänestämään. Muutoin seurauksena olisi Suomen Kansan Dramaattinen Loppu. Tätä kirjettä voidaan pitää yllättävänä ottaen huomioon lions -toiminnan epäpoliittisuus.

Vuoden 1969 vuosikokous Klubin historian merkittävimpiä tapahtumia on ollut vuoden 1969 Lions-liiton vuosikokouksen järjestäminen. Tuolloin vuosikokouksesta käytettiin nimitystä valtakunnankokous. LC Joensuu/ Pielisjoki vastasi järjestelyistä yksin. Oli selvää, että tapahtuman organisoiminen vei vuosia. Järjestelytoimikunta asetettiin tehtäväänsä vuonna 1967. Kokous sujui järjestelyjen osalta hyvin. Klubin keskuuteen

jäikin elämään silloisen presidentin toteamus �me teimme sen!� Vuosikokouksen jälkeen kului muutama vuosi ennen kuin klubilaiset jaksoivat innostua suuremmista aktiviteeteista.

JäsenistÜ Mielestäni yksi mielenkiintoisimpia seikkoja klubin historiassa ovat olleet jäsenistÜÜn liittyvät kysymykset. Etenkin läsnäolon �vahtiminen� on muuttunut radikaalisti. Aiempina vuosina klubiin pääseminenkin oli huomattavasti vaikeampaa kuin nykyisin. Jäsenyyteenhän vaaditaan nykyisin lähinnä muodollinen äänestys. Aiempina vuosikymmeniä tilanne oli toisin. Esimerkiksi lokakuussa 1963 klubissa äänestettiin kuudesta jäsenehdokkaasta. Jokaisesta ehdokkaasta äänestettiin erikseen. Jäsenvaalissa kaksi ehdokasta sai ei-ääniä, joten heitä ei tietenkään valittu. Jostain syystä kolme ehdokasta kieltäytyi, joten valituksi tuli loppujen lopuksi vain yksi henkilÜ. Vuonna 1968 oli jäsenäänestys, joka koski kahta ehdokasta. Ensimmäinen valittiin yksimielisesti, mutta toinen henkilÜ sai peräti neljä ei-ääntä, joten häntä ei valittu. Klubin jäsenmäärä on vuosien mittaan vaihdellut paljon. Korkeimmillaan jäseniä on ollut lähes 40, matalimmillaan hieman yli 20.

Urheilutoiminta LC Joensuu/Pielisjoella urheilu on aina ollut merkittävällä sijalla, tosin alkuvuosina urheiluaktiviteetit olivat satunnaisia. Vuonna 1962 lei-

jonaviikon aikana järjestettiin eri tapahtumia, joista yksi oli �Yhtyneiden Leijonien�- jääkiekkojoukkue. Se pelasi paikallisia rotareita vastaan. Urheilutoiminnan osalta lentopallo oli erityisesti 1970- ja 1980-luvulla pääosassa. Monesti uudelta jäsenehdokkaalta kysyttiin ensimmäiseksi, pelaako hän lentopalloa. Menestys oli vaihtelevaa, mutta hyvin monena vuotena klubi voitti lohkon lentopallomestaruuden. Ensimmäinen lohkomestaruus saavutettiin vuonna 1977. Voitto ei jäänyt viimeiseksi, vaan niitä kertyi vuosien mittaan useita. Lentopalloharrastus osoitti klubilaisten keskuudessa hiipumisen merkkejä 1990-luvun lopulla, vaikka klubi voitti lentopalloturnauksen vielä vuonna 1997. Konkreettisena mielenkiinnon sammumisen osoituksena voi pitää klubikokouksen päätÜstä tammikuussa 2001. Kyseessä oli kutsu H-piirin lentopalloturnaukseen. PäätÜs oli lyhyt ja selkeä: �emme osallistu�. Lentopallon sijaan keilailu on saanut vahvan aseman klubissa. Klubijoukkue on menestynyt erinomaisesti eri keilakilpailuissa.

Historiikkia on myytävänä! LC Joensuu/Pielisjoen historiikista otettiin 300 kappaleen painos, josta osa on tarkoitus myydä 20 euron kappalehintaan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä LC Joensuu/Pielisjoen rahastonhoitaja Terho Kettuseen (terho.kettunen@ pp.inet.ďŹ ). Jarkko Kemppi

Koti-Karjala

LC Outokumpu juhli Melvin Jones -ritareiden ja läskikomun kera LC Outokumpu juhli miehen ikään tuloaan maaliskuussa ravintola Karbidissa. Mukana oli viitisenkymmentä veljeä, ladya ja juhlavierasta. Melvin Jones jäsenyyden juhlassa saivat Veli Jeskanen ja Martti Liimatainen, mutta illan eksoottisin vieras oli läskikomu, joka on painava pala Outokummun maailmankuulua malmia. Läskikomu laitettiin liikkeelle vuonna 1978, ja sen tarkoitus oli parantaa H-piirin klubien välistä kanssakäymistä, sillä läskikomun sai itselleen ”ryöstämällä” sen viiden veljen voimin. Komu oli välillä kateissa, mutta se palasi 50-vuotisjuhliin Kiteeltä uusittuine sääntöineen. Säännöissä on pykälä muun muassa sakkorahasta, jos komua ei panna lähes heti kiertoon. Kateissa ollutta komua ei näillä eväillä alettu hautoa Outokummussa, vaan se vietiin kiertoon naapurikunnan klubiin, LC Polvijärvelle jo huhtikuussa. Presidentti Olavi Savolainen jakoi ennen juhlaa 4 000 euroa paikallisille yhdistyksille juhlavuoden kunniaksi. Toimintatukea saivat MLL:n Outokummun osasto, Syöpälasten yhdistys ja Outokum-

Rakennusmestari Kuntotarkastaja (AKK) Rakennusterveysasiantuntija HTT-tavarantarkastaja

Lomatila Lahtela

Ruunavuorentie 403, 57600 SAVONLINNA puh. 0400 556 435

Kaivosravintola Karbidi juhla-asussa.

Kodikas hotelli ja viihtyisä ravintola Savonlinnan keskustassa pääkadun varrella.

mun kehitysvammaisten tuki. Piirikuvernööri Reino Sihvola muistutti jäsenten aktiivisuudesta ja pohti sitä, kuinka mukaan saataisiin myös ne passiiviset jäsenet, jotka maksavat jäsenmaksunsa, mutta joita ei tahdo näkyä kuukausikokouksissa ja aktiviteeteissa. Nämä jäsenet pitäisi Sihvolan mukaan saada takaisin toiminnan kehittämisellä ja mahdollisilla uusilla aktiviteeteilla. Ääritapauksissa klubien pitää miettiä tällaisten henkilöiden korvaamista uusilla jäsenillä. LC Outokummun historii-

Veli Jeskanen ja Martti Liimatainen saivat Melvin Jones jäsenyyden.

Hotellin alakerrassa 5-ratainen keilahalli. Ravintola palvelee: ma–la 11–23, su 11–21 Tutustu palveluihimme ja tarjouksiin nettisivuillamme.

Olavinkatu 15, Savonlinna, puh. (015) 518 30 www.pietarikylliainen.fi

kin esittelivät Eero Rauhamäki ja Martti Liimatainen. Ensin mainittu selvitti ajan kulumista värikkäin esimerkein ja jälkimmäinen latasi valkokankaalle kuvakavalkadin. Juhlissa jaettiin hyvien juhlien tapaan tukku ansiomerkkejä. Melvin Jones jäsenyyden saivat Veli Jeskanen ja Martti Liimatainen. Perustajajäsenen ansiomerkki meni Kalle Virtaselle. Neljänkymmenen vuoden ansiomerkin saivat Jouko Ahtiainen, Veli Jeskanen, Into Heikkilä, Eino Miettinen ja Eero Rauhamäki. Kolmenkymmenen vuoden ansiomerkin hakivat Aimo Laasonen ja Reino Mustonen. Markku

Räsänen puolestaan sai piirikuvernöörin tunnustuspalkinnon. Piirikuvernöörin ansiotähden saivat rinnuksiinsa Juha Kastikainen, Yrjö-Pekka Kettunen, Jorma Kokkonen, Martti Komulainen, Olavi Savolainen, Raimo Turunen ja Tommi Parkkinen. Pirjo Liimataiselle annettiin Ladymerkki. Historiikki ja 50 kuvaa 50 vuotisjuhlasta nähtävänä: http://www.opaasi.fi/ lcoutokumpu/50vhistoria/ Teksti: Jari Partanen Kuvat: Martti Ylinen/ SuperKuva

LC Outokumpu/Kupari viihdetalkoissa

Lippujen myynnin edistäminen omassa ja muutamissa naapurikunnissa oli ensimmäinen tehtävä. Tämä tapahtui suunnittelemalla ennakkomyyntipisteet sekä myymällä lippuja suoraan eri yrityksille ja yhdistyksille henkilöstön virkistäytymiseen. Ennakkomyynnin lisäksi lipunmyynti hoidettiin myös

Hassinen Kari

RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY Koulukatu 19 B 38, 80110 JOENSUU 0207 495 688, vaihde 0207 495 500 kari.hassinen@racx.fi, www.raksystems-anticimex.fi

Tässä se kuuluisa LÄSKIKOMU.

LC Outokumpu/Kupari kartutti aktiviteettitiliään osallistumalla Jaakko Tepon kansanmusikaalikiertueen ennakkonäytöksen järjestelyihin.

9

itse tilaisuudessa puolisoiden voimin. Klubi on aikanaan kouluttanut jäseniä ja puolisoita järjestyksenvalvojiksi niin runsaasti, että suurehkotkin tilaisuudet voidaan hoitaa tarvitsematta palkata ulkopuolisia. Nytkään ei ollut vaikeuksia saada riittävästi henkilökuntaa töihin, saihan siinä samalla myös nauraa ohjelmistoa seuratessaan illan aikana yllin kyllin. Järjestyksenvalvontaa on myyty myös messu-, kulttuuri- ja muihin tapahtumiin sekä annettu korvauksetta klubi-

hengen mukaisiin ilmaistilaisuuksiin. Omasta takaa ovat myös liikenteen ohjaajat autojen paikoitukseen. Musikaaliponnistuksessa puolisoilla oli tärkeä osuus myös esiintyjien ravitsemuksessa monituntisen ”urakan” aikana. Musikaalin lopuksi kukitettiin vielä esiintyjät henkilökohtaisin ruusuin. Musikaalista saatuun provisioon kuului lisäksi roudareiden hommia. Rakenteiden purkamiseen osallistuttiin lavastajien ja sähkömiesten apuna. Laitteiston pakkaaminen kuorma-autoon kesti myöhäiseen yöhön saakka ja

kiertueen matka jatkui pikkutunneilla kohti seuraavaa etappia. Tyytyväisinä yhdessä kiertueen pääjärjestäjän kanssa voidaan todeta, että musikaali saavutti yleisömenestyksen keräten Outokummun urheilutalon ääriään myöten täyteen. Kuukausiraporttiin saatiin 221,5 talkootuntia, joista puolisoiden osuus oli 47,5 h. Ajettuja matkoja kertyi 1 200 km. Tuomo Räsänen Tiedotussihteeri

TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUSITTUUN SOKOS HOTEL BOMBAAN Kysy majoitustarjousta puh. 020 1234 908 sales.bomba@sokoshotels.fi www.sokoshotels.fi/hotellit/nurmes Puheluiden hinnat 020-numeroihin: lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17 snt/min.

Kyrölässä aukesi lukot ja teljet Kyrölässä aukesi lukot ja teljet, kun appuun tuli leijonaveljet. Ei ilimassa ollunna surun häevvee, kun juhlittiin itsenäisyyspäevvee. Kaekki suatto sen myöntee, jotta kärrijä jaksettiin työntee. Kyllä illautti Lyytiä, kun leijona anto kyytiä. Huomenna isänmualla syntymäpäevä oes, myö juhlittiin se jo uattona poes. Suahhaan sittä ihan rauhassa kahtoo, ku herrat juhlii linnassa. Juhlassa kuultiin hieno konsertti, Armas säesti ja laulo Pertti.

Lopuksi yhessä seisaltaan, muammelaulu laulettiin. Sittäpä asukkaat takasi vietiin osastoelleen, vaen ee vielä pettiin. Oli tiijossa päevän tärkein ossuus: Elyséetä ja kahvitilassuus. Vaekka pätkii muisti ja nivelet naksuu, ee tuohesta oo vanahankaa suu. Ee tehny mummolle yhtää huonoo, ku lupi tarjosi kuohujuommoo. Ja ku kahvikupin iäressä istuttii, enne ku toesistaa erottii, kaekki esitti toeveennaa, jotta ens vuonna nähtäs uuvestaa.

Koti-Karjala

10

Kanavasoutu LC Heinäveden kesäinen aktiviteetti

Kanavat ja Heinäveden reitti vetovoimatekijänä Heinäveden II Kanavasoutu soudettiin ja melottiin viime kesänä heinäkuun puolivälissä yli sadan osallistujan voimin. LC Heinäveden järjestämä Kanavasoutu Valamosta Kolovedelle on uusi retkisoutuja melontatapahtuma, jossa voi kokea kauniin Heinäveden reitin kanavineen kirkkoveneellä, soutuveneellä, kanootilla tai kajakilla. Toista kertaa järjestetty Kanavasoutu on saanut hyvää palautetta osanottajilta. Sen suosio on kasvanut, ja ensi kesäksi odotetaan jälleen uusia tulijoita mukaan vesille. Suurin osa osallistujista oli

mukana koko reitin ajan, mahdollista oli osallistua myÜs päivä- ja osapäiväosuuksille. Historiasta kiinnostuneille oli tarjolla opastettu melontaretki reitin kansanperinnekohteisiin. Melontaopetusta järjestettiin Valamon rannassa. Perjantaina 15. heinäkuuta lähdettiin liikkeelle Papinniemen vierassatamasta Valamon luostarin johtajan arkkimandriitta Sergein toimittaman matkaan siunauksen jälkeen. Varistaipaleessa taukoa vietettiin paikallisen kyläyhdistyksen grillimakkaroista ja muurinpohjaletuista nauttien. Päivän aikana soutujoukko eteni Taivallahden, Varistaipaleen ja Karvion kanavien kautta Karvion Lomakes-

kukseen, jossa ohjelmassa oli mm. melontayrittäjä Anne Hyvärisen luento Heinäveden reitin kansanperinnekohteista. Lauantaina jatkettiin Viitalahden Lomakylän ja Heinäveden laivarannan taukopisteiden kautta Kermaan, jossa jaettiin arvontapalkintoja ja tanssittiin Kermankeitaalla. Sunnuntaina edettiin Vihovuonteen, Vääräkosken avokanavan ja Pilpan kanavan kautta SäynämÜn leirikeskukseen, jonne noin 80 kilometrin reitti päättyi. Matkan varrella nähtiin myÜs berliiniläisen soutuklubin venekunnat, joiden kyseenalaisesta leiriytymisestä leppävirtalaisessa mÜkkirannassa kirjoitettiin pitkään leh-

dissä ja mediassa viime kesänä. Saksalaiset soutivat samaa matkaa Kanavasoudun kanssa Pilpasta SäynämÜÜn ja heidät toivotettiinkin tervetulleiksi tapahtumaamme jatkossa. Hyvän vastaanoton saaneen tapahtuman järjesti LC Heinävesi yhteistyĂśssä paikallisten yritysten, järjestĂśjen ja yhteistyĂśkumppaneiden kanssa. Tapahtuman tuotot ohjautuvat paikalliseen hyväntekeväisyyteen. Seuraava Kanavasoutu järjestetään 13.-15.7.2012. LC Heinävesi toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan viihtymään vesille! Lisätietoja osoitteesta www.kanavasoutu.ďŹ .

5 VMF BT JBL L BBL T J SF JMVNQBBO QBOL L JJO 4 BBUL P OZ L Z JT F T T ĂŠ QBOL JT T BT J SJJUUĂŠW ĂŠT UJ F UVKB "KBUUF MF F L P T F T JOVO QBSBT UBT J 7 BJI EB 5 BQJP MB 1 BOL L JJO T BBU SF JMVB L P SL P B L ĂŠZ UUĂšUJMJMMF o KB NZ ĂšT NBL T VUUP NBU W F SL L P QBMW F MVU L VO P MF U L F T L JUUĂŠOZ U W BL VVUVL T JBT J 5 BQJP MBBO B , P L P OBJT T ĂŠĂŠT UĂšT J W P J I F MQP T UJ P MMB T BUP KB F VSP KB W VP EF T T 5 VUVT UV P T P JUUF F T T B UBQJP MB m UBJ L ĂŠZ MĂŠI JNNĂŠT T ĂŠ UP JNJT UP T T BNNF 5 BSL BU UJF EP U UJMJF I EP JT UB KB F EVJT UB UBQJP MB m KB 5 BQJP MBO UP JNJT UP U

+ P F OT VV 3 BOU BL BU V Q

, JUF F , JU F F OU JF Q

+ P F OT VV 1 SJT NB 7P JNBU JF Q

Jaana ja Markku Prättälä, vasemmalla, LC Heinäveden veneessä Vihovuonteen kanavassa.

! Kärkimerkit Oy vuoden 2011 CitroÍn jälleenmyyjä!

Netin käytÜn oppaita nurmekselaiskoteihin LC Nurmes/Pielinen lahjoitti 150 Vastuu on minun -opasta Porokylän koulun 4-6 luokan perheille. Porokylän koulun puolesta oppaat vastaanottanut rehtori Katja Tolvanen totesi tällaisen oppaan tulevan tarpeeseen. Hän oli haeskellut kustantajien luetteloista tämäntyyppistä opasta, mutta ei ollut lÜytänyt. Sitten hän oli saanut sähkÜpostiinsa tiedon tästä oppaasta ja kehotuksen kääntyä paikallisen lions-klubin puoleen. Niinpä hän otti yhteyttä LC Nurmes/Pieliseen. Oppaat luovuttanut klubin presidentti Esa Eskelinen kertoi klubin tehneen päätÜksen kohdistaa tämän kauden avustustoiminta lähinnä nuoriin, joten koulun yhteydenotto sopi mainiosti klubin palveluaktiviteetiksi.

Koti-Karjala

11

Main

io

museokierros Liperissä

PENTTILÄN MUSEOT

Käyntiosoite: Koulukuja 1 Liperin kk www.liperi-seura.fi liperi-seura@liperi-seura.fi

KOMPERON KOTISEUTUMUSEO

Siikakoski, Viinijärvi Antti Mutanen Puh. 040 567 7683 antti.mutanen@kompero fi http://komperonmuseo.nettisivu.org

MYLLYN VANHAT AUTOT

Ylämyllyntie 87 b, Ylämylly www.automuseo.info www.autovari.fi

PALOAUKEAN MUSEO

Laavupolku 15, Ylämylly www.paloaukeanmuseo.com/

sp. autovari.hirvonen@kolumbus.fi

sp. ktr1@pp.inet.fi

VANHOJEN AUTOJEN MUSEO

Automuseonpolku, Ylämylly Avoinna Susirajan Rompepäivien yhteydessä 19.–20.5.2012

Tukijana: Lions Club Liperi

Osa lioneista ehti yhteiskuvaan.

Kyrölän Elysée Perinteinen itsenäisyyspäivän juhla järjestettiin tänä vuonna 5. joulukuuta Kyrölän palvelukeskuksessa 26. kerran. LC Nurmes/Pielinen tarjosi kuohuviiniä ensimmäisen kerran jo vuonna 1986. Alkuvuosina juhla oli nimenomaan itsenäisyyspäivänä, mutta myöhemmin se siirrettiin aattopäiväksi. Juhla on saanut alkunsa erään miespuolisen asukkaan harmittelusta, ettei hän koskaan voi käyttää kunniamerkkejään.

Niinpä Kyrölässä päätettiin järjestää itsenäisyyspäivän juhla. Juhlaan on alusta saakka kuulunut mm. musiikkiesityksiä, runonlausuntaa ja isänmaallinen puhe. Tänä vuonna juhlassa oli konsertti, jossa Pertti Palm lauloi tuttuja joululauluja serkkunsa Armas Palmin säestämänä. Juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää. Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

Soutu yhtä juhlaa

LC Sulkava käyttää suositun haastesoudun tuoton sulkavalaisten nuorten, vanhusten ja vähävaraisten hyväksi.

Lionit auttoivat liikuntakyvyttömiä vanhuksia pyörätuolilla juhlasaliin ja juhlan jälkeen takaisin osastoilleen. Vuosien varrella kahvitilaisuus, jossa veljet tarjoilevat myös kuohujuomaa ja pitävät maljapuheen, on siirtynyt yläsalista osastojen kahvioihin. Vanhukset olivat päivään tyytyväisiä ja toivoivat, että ensi vuonna tavataan samoissa merkeissä. Henkilökunta on kiitollinen leijonien avusta. Ilman sitä lii-

kuntakyvyttömien vanhusten saaminen juhlaan olisi lähes ylivoimaista. Tavoitteena tänä vuonna oli kaksi lionia/osasto, yhteensä 14. Mukaan ehti 11 lionia ja kaksi ladya. Kyrölän vanhainkoti on vuosien aikana laajentunut ja sen profiili muuttunut vanhainkodista palvelukeskukseksi. Siinä on nykyään seitsemän osastoa, joiden keskimäärin 110 asukkaan hyvinvoinnista vastaa 58 käsiparia.

AR-säätiö tukee klubeja Arne Ritari -säätiö on perustettu vuonna 1986 tukemaan suomalaisten lions-klubien palveluaktiviteetteja sekä vaalimaan maamme lionstoiminnan perustajan Arne Ritarin elämäntyötä. Säätiö myöntää klubeille apurahoja tuloa tuottamattomiin hankkeisiin. Apurahaa voi hakea yksittäinen klubi tai useampi klubi yhdessä. Näin on syytä menetellä varsinkin taloudellisesti merkittävimmissä hankkeissa, joissa yhden klubin omarahoitusosuus kasvaisi liian suureksi. Säätiö on tukenut myös vähäisessä määrin piirien tai liiton merkittäviä hankkeita. Säätiön apurahaa kannattaa aina hakea, kun klubilla on ajatus uudesta palveluhankkeesta ja klubilla ei ole käytettävissä riittävästi omia varoja aktiviteettitilillä. Säätiön sääntöjen mukaiseen hankkeeseen on mahdollista saada avustusta enintään 50 % hankkeen rahallisista kustannuksista. Apurahan saaminen edellyttää, että hankkeen toteuttamiseen liittyy klubin jäsenten palvelutyötä. Kuntien, kaupunkien ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen omistamiin kohteisiin apurahaa voidaan myöntää enintään 25 % hankkeen rahallisista kustannuksista. Lisätietoja löytyy Arne Ritari -säätiön nettisivuilta, joihin

pääsee Suomen Lions-liiton avaussivun vasemmassa reunassa olevasta linkistä. Kohdasta apurahat löytyvät hakemuslomake ja täyttöohjeet. Siinä on myös luettelo jo myönnetyistä apurahoista, josta klubit voivat saada ideoita omiin hankkeisiinsa. Apua antaa myös piirimme AR -toimikunnan puheenjohtaja Kari Inkeroinen, jonka yhteystiedot löytyvät vuosikirjasta. Arne Ritari saa jakamiinsa apurahoihin tarvittavat varat jäsenten hankkimien AR -säätiön adressien myyntituotosta ja klubien jäsenilleen hankkimista Lions-ritarin arvonimistä. Lions-ritarin arvo on korkein huomionosoitus, minkä klubi voi käytännössä itse päättää ja hankkia ansioituneelle jäsenelleen. Toimikaudella 2010 - 2011 lyötiin H-piirissä Lions-ritariksi viisi lionia ja apuraha myönnettiin Savonlinnaan nuorisotilan kunnostamiseen. Apurahojen hakemisessa olisi toivottavaa, että useampi piirimme klubi miettisi sopivia hankkeita, joko yksin tai yhdessä paikkakunnan tai lohkon muiden klubien kanssa. Reino Sihvola, IPDG Arne Ritari -säätiön hallituksen jäsen

3. Kanavasoutu soudetaan 13.–15.7.2012

PILKKIMESTARUUSKILPAILUT KESÄLAHDELLA 107-H-PIIRI

KARJALAN KIEVARILLA

31.3.2012 klo 10–14 Ennen kilpailua ja kilpailun jälkeen siirtymäaika 30 min.

SARJAT: NAISET, MIEHET, NUORET, JOUKKUE (3 henkilöä) OSALLISTUMISMAKSU: 20 euroa/henkilö, 25 euroa/joukkue ja nuoret (alle 16 v. ilmaiseksi). Osallistumismaksuun sisältyy kahvi ja kahvileipä. Osallistumismaksu maksetaan tilille: 513903-415760

ILMOITTAUTUMISET 26.3.2012 mennessä sähköpostitse lions.kesalahti@gmail.com Kalervo Jaatinen, puh. 0400 153230 ja Arto Pöllänen puh. 0400 103504 Karjalan Kievari Kesälahdentie 18, KESÄLAHTI, puh. 013-371 421

Koti-Karjala

12

12

Torstai 16.2.2012

Piirin 107-H vuosikertomus

Piirihallitus päätti, että tämän kauden toimintakertomusta ei paineta Vilkku -lehteen kokonaisuudessaan, vaan siitä julkaistaan tiivistelmä. Vuosikertomus kokonaisuudessaan on lähetetty klubeihin piirin vuosikokouskutsun liitteenä. Vuosikertomus on lisäksi luettavissa kokonaisuudessaan piirin nettisivuilla. Seuraavassa on vuosikertomuksen tiivistelmä

Kauden teemat Järjestömme tunnuslause on ”Me palvelemme”. Kansainvälisen presidentin teema kaudella 2010 - 2011 oli ”Toivon merkkituli”. Kotimaisena teemana oli ensimmäistä kertaa ”Vastuu on minun”. Piirikuvernöörin ja H-piirin teemana oli ”Palvelua ja viihtymistä”. Kokoukset Kansainvälisen järjestön 93. vuosikongressi pidettiin 28.6.-2.7.2010 Sydneyssä Australiassa. Kokouksessa valittiin kansainväliseksi presidentiksi Sid L. Scruggs Pohjois-Carolinasta USA:sta, 1. varapresidentiksi Dr PID Wing-Kun Tam Hongkongista, Kiinasta ja 2. varapresidentiksi Wayne A. Madden Indianan Auburnista, USA:sta. Suomen Lions-liiton 58. vuosikokous pidettiin 10.12.6.2011 Vaasassa. Kokouspaikkana oli Botniahalli Mustasaaren kunnan puolella. Kokouksessa liiton puheenjohtajaksi valittiin VCC Heimo Potinkara LC Lahti/ Laune ja varapuheenjohtajaksi PDG Seppo Söderholm LC Lappeenranta/Raja. Vuoden 2015 kokouspaikaksi valittiin Sotkamo. H-piirin vuosikokous pidettiin Savonlinnassa 16.4.2011. Kokoukseen osallistui 78 virallista edustajaa 41 klubista. Juhlapuhujana vuosijuhlassa oli PCC Heidi Rantala. Kirkkoherra Jorma Marjokorpi piti hartaushetken. Savonlinnan kaupungin tervehdyksen esitti kansliapäällikkö Antti Erämaa. Piirikokouksessa valittiin piirikuvernööriksi kaudelle 2011-2012 1. VDG Alpo Kosunen, LC Saari, 1. varapiirikuvernööriksi Pekka K. Vatanen LC Tuupovaara ja 2. varapiirikuvernööriksi Juhani Kautonen, LC Kerimäki/ Puruvesi. Kokouksessa hyväksyttiin lisäksi edellisen toimikauden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tulevan toimikauden talousarvio ja toimintasuunnitelma. Piirikokouksen yhteydessä järjestettiin PDG-info sekä kahden tunnin mittainen lohkon puheenjohtajien koulutus. 107-H piirin klubit ja jäsenmäärät Toimikauden aikana piirin klubeissa oli hyvin vilkasta ja aktiivista toimintaa. Uusia klubeja ei yrityksistä huolimatta saatu perustettua, mutta yhtään klubia ei lopettanut toimintaansa. Piirin jäsenmäärän kehitys oli toimintakaudella negatiivinen, vähennystä oli 46 jäsentä. Kauden lopussa kansainvälisen jäsenrekisterin

kaudelta 2010-2011 mukaan piirin jäsenmäärä 54 klubissa oli 1 526. Piirihallitus ja toimikunnat 2010-2011 Piirikuvernööri: Reino Sihvola, LC Joensuu/jokelaiset; 1.varapiirikuvernööri: Alpo Kosunen, LC Saari; 2.varapiirikuvernööri: Pekka K. Vatanen, LC Tuupovaara; piirisihteeri: Erkki Asikainen, LC Joensuu/jokelaiset; rahastonhoitaja: Harri Hentunen, LC Joensuu/jokelaiset. Alueiden puheenjohtajia ei toimikaudella nimitetty. Lohkojen puheenjohtajat kaudella 2010-2011 Markku Kulmala, LC Valtimo; Matti Lyytinen, LC Lieksa; Heimo Lyhykäinen, LC Tuupovaara; Kari Kuhanen, LC Heinävesi/Kerma; Olli Lihavainen, LC Joensuu/Adam & Eva; Martti Turtiainen, LC Kontiolahti/Höytiäinen; Esa Pesari, LC Kitee; Olavi Laukkanen, LC Parikkala/Siikalahti; Tarmo Heikkilä, LC Savonranta; Harri Mäkelä, LC Sulkava. Toimikuntien puheenjohtajat Kongressi- PDG- ja puolisotoimikunta: pj. Helli Sutinen, LC Savonlinna/Linnatar; Internet-toimikunta: pj. Jorma Ahoranta, LC Parikkala; Tiedotus ja PR: Marko Torni, LC Kitee/Pajari; Webmaster: Timo Hakkarainen, LC Kontiolahti/Höytiäinen; Jäsenohjelma- ja koulutustoimikunta: pj. Pentti Päivinen, LC Joensuu; Koulutus: Pekka K. Vatanen, LC Tuupovaara, Ari Lybeck, LC Savonlinna/Sääminki, Esa Ruuskanen, LC Savonlinna/ Sääminki; Nuorisotyötoimikunta: pj. Juhani Kautonen, LC Kerimäki/Puruvesi; Nuorisovaihto ja Leot; Lions Quest, PVT, kummilapsi, opaslion: pj Erkki Lääperi, LC Joensuu/Pielisjoki; Aktiviteetti- ja ympäristötoimikunta: pj. Juhani Patrikainen, LC Ilomantsi; Kortit, ympäristö, projektit; Suomi johtoon: Harri Forss, LC Savonlinna/Eerikki; LCIFja IR-toimikunta: pj. Mikko Karinen, LC Savonlinna/ Tott; AR-Säätiö -toimikunta: pj. Kari Inkeroinen, LC Nurmes/Pielinen. Kongressi-, PDGja puolisotoimikunta Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut perinteisesti edellinen piirikuvernööri. Hän on vastannut siitä, että edellisen toimikauden vuosikertomus on valmistunut piirihallituksen ja vuosikokouksen käsittelyyn. Toimikunnan puheenjohtaja on vastannut myös kauden piirin vuosijuhlan, vuosikokouksen ja iltajuhlan suunnitteluista ja toteutuksesta. Paviljonki Ravintolakoululla Savonlinnassa pidettyjen tilaisuuksien järjestelyihin osallistui myös edellisen kauden piirisihteerin lisäksi LC Savonlinna/Linnattaren ja LC Savonlinna/Säämingin lioneja. Piirikuvernööri Reino Sihvolan puoliso, lion Helena osallistui kauden aikana liiton vuosikokoukseen, kaikkiin KVN:n ja piirihallituksen kokouksiin sekä vuosijuhlaan. H-piirissä lähes kaikil-

LC Kontiolahti Ursulat viettivät klubin 5-vuotisjuhlaa 24.10.2010.

la lionsklubeilla oli vilkasta puolisotoimintaa ja valtaosa klubeista oli nimennyt vuosittain puolisotoiminnan vetäjän. Puolisoiden kanssa keskusteltiin puolisotoiminnan kehittämisestä. Helena päivitti myös piirin puolisotoiminnan oppaan, jota käsiteltiin ja jaettiin kokouksissa. Internet, tiedotus ja PR Piirin kotisivut sijaitsivat kaudella Lions-liiton palvelimella. Klubien kotisivujen ei kuitenkaan tarvitse olla enää liiton palvelimella. Kauden aikana LCI ryhtyi tarjoamaan klubeille maailmanlaajuista maksutonta kotisivupalvelua osoitteessa e-clubhouse.org. Piirin sivuilla on pyritty tuomaan esille ajankohtaisia piirin ja liiton lions-asioita. Kaudella oli omat kotisivut 38 klubilla, mutta kaikki eivät olleet aivan ajan tasalla. Kotisivut puuttuvat vielä 16 klubilta. Piirin webmasterina aloitti toimikaudella Timo Hakkarainen. Internet-toimikunnan puheenjohtaja Jorma Ahoranta vastasi kaudella piirin kotisivuista ja hoiti piirihallituksen kokouksissa raporttien esittelyt. Webmaster opasti klubeja kotisivujen tekemisessä puhelimitse, sähköpostilla ja klubien kotipaikkakunnilla. Piirin tiedotuslehti Vilkku ilmestyi perinteisesti helmikuussa. Lehti käsitti 20 sivua ja oli monipuolisesti ja mielenkiintoisesti toimitettu. Lehti jaettiin toimialueella lionsklubien jäsenille sekä kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Klubit toimittivat lehteen kiitettävästi uutismateriaalia ja ilmoituksia. Jäsenohjelma- ja koulutustoimikunta Yhteistyössä Lions-liiton kanssa toteutettiin jäsenohjelman piirikohtainen koulutustilaisuus Savonlinnassa 11.9.2010 ja Kontiolahdella 5.2.2011. Koulutustilaisuuden vetäjänä toimi GMT-kouluttaja Susanna Saranlinna. Tilaisuuksiin osallistui 43 henkilöä. Lionien perehdytystilaisuuksia pidettiin helmi-maaliskuun aikana Juuassa, Lieksassa, Joensuussa, Parikkalassa ja Savonlinnassa. Tilaisuuksissa oli yhteensä 47 osallistujaa. Jäsen- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet osallistuivat aktiivisesti Lions-liiton järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Kauden 2011-2012 presidenttien valmennustilaisuuksia järjestettiin helmikuussa neljällä paikkakunnalla (Juuka, Joensuu, Kitee, Savonlinna). Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 40 henkilöä 34

klubista. Kauden 2011-2012 uusien klubivirkailijoiden (sihteerit ja rahastonhoitajat) koulutuksia järjestettiin keväällä 2011 Nurmeksessa, Joensuussa, Kiteellä ja Savonlinnassa sekä paikkokoulutukset Joensuussa ja Savonlinnassa syksyllä 2010. Kauden 2011-2012 lohkon puheenjohtajien koulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa kahden tunnin mittaisena Savonlinnassa pidetyn piirin vuosikokouksen yhteydessä 16.4.2011. Muutosvalmennukseen osallistui kauden aikana viisi klubia: LC Tuupovaara, LC Joensuu, LC Savonlinna/Sääminki, LC Savonlinna/Linnatar ja LC Sulkava. Valmennuksesta kerrottiin lohkon kokouksissa Kallislahdessa, Kesälahdella, Rääkkylässä ja Joensuussa. Kauden aikana järjestettiin maailmanlaajuisesti koulutus ja jäsenohjelma uudelleen. Piiriin nimettiin GMT ja GLT vastuuhenkilöt. GMT (Global Membership Team = jäsenohjelma) vastuuhenkilö on Pentti Päivinen ja GLT (Global Leadership Team = koulutusohjelma) vastuuhenkilö on Esa Ruuskanen. Nuorisotyötoimikunta Kauden aikana klubeille lähetettiin kuusi tiedotetta nuorisovaihtoasioista. YCEC Juhani Kautonen koordinoi Suomesta lähtevien nuorten vaihtoa Kyproksen, Kreikan, Israelin, Makedonian, USA/Michiganin, USA/Ohion koordinaattoreiden kanssa. Näihin maihin Suomesta lähti 10 nuorta. Hän osallistui Seattlen LCI:n vuosikongressiin, jossa esitteli Pohjoismaiden nuorisovaihtoa yhdessä liiton YCED:n Tuula Rantaeskolan kanssa. H-piirissä järjestettiin kesällä 2010 viidelle nuorelle isäntäperheet. Näiden hankintaan osallistui kolme klubia. Kesällä 2011 piiristämme lähti vaihtoon 10 nuorta. Infotilaisuus lähteville nuorille pidettiin Savonlinnassa 9.5.2011. Kauden aikana valmisteltiin kesällä 2012 pidettävää Outokummun Kolmikannan nuorisoleiriä. Leo Club Joensuu käynnisti kauden aikana toimintansa uudelleen. Klubin presidenttinä aloitti Ville Savilampi ja opasleijonana Seppo Muikku LC Joensuusta. Lions-Quest Toimikauden aikana piirissämme järjestettiin kaksi kouJuhani Patrikainen, Reino Sihvola ja Martti Turtiainen tekemässä Nenäpäivä-kampanjaa Joensuussa.

lutustilaisuutta. Savonlinnassa pidettiin (AK/YK) koulutus 28.2.- 1.3.2011, johon osallistui 17 opettajaa ja Lieksassa pidettiin 2. asteen koulutustilaisuus 18.-19.4.2011 johon osallistui 28 opettajaa. Koulutukset saivat erittäin hyvää palautetta kurssilaisilta niin koulutuksen järjestämisestä kuin itse opetuksestakin. Piirimme klubit maksoivat Savonlinnan koulutukseen osallistuneiden opettajien kurssimaksut ja Lieksan koulutuksen rahoitus tuli klubien ulkopuolelta. PVT -toiminta Päihteiden vastainen toiminta perustui kaudella klubien aktiivisuuteen ja yhteistyöhön paikkakunnan päihteidenvastaista työtä tekevien järjestöjen kanssa. Kummilapsitoiminta Kummilapsitoimintaa jatkettiin siihen osallistuneiden klubien ja puolisoiden osalta entiseen tapaan. Kauden aikana ei tietoon tullut uusia toimijoita. Kummilapsitoimintaan läheisesti liittyen on liittomme yhteyteen perustettu Sri Lankan Lions-ystävien seura, jonka tarkoituksena on tukea Ratnapuran silmäklinikan rakentamista ja toimintaa. Opaslion -toiminta Koulutettujen opasleijonien toiminta keskittyi viimeksi perustettujen naisklubien toiminnan tukemiseen ja opastamiseen. Palvelu- ja aktiviteettitoimikunta Kauden 2010-2011 aikana

Karaoke SM-kilpailussa Savonlinnassa valittiin Elvis ja Vuoden Lady.

piirin alueella järjestettiin runsaasti erilaisia tapahtumia. Lions-liiton SM-kilpailuja olivat: Sökö 26.2.2011, järjestäjä LC Kiihtelysvaara; hiihto 12.-13.3.2011, järjestäjä LC Heinävesi; pilkki 27.3.2011, järjestäjä LC Parikkala/Siikalahti ja karaoke 2.4.2011, järjestäjä LC Savonlinna/Sääminki. Piiritason kilpailut pidet-

tiin SM-kilpailujen yhteydessä hiihdossa, pilkissä ja karaokessa. Omat erilliset piiritason kilpailut pidettiin sökössä, järjestäjä LC Kontiolahti ja golfissa, järjestäjä LC Savonlinna/Eerikki. Uutena palveluaktiviteettina piiri ja monet klubit osallistuivat valtakunnalliseen Nenäpäivä-keräykseen. Piirimme klubeista 18 osallistui eri tavoin kampanjaan, josta suurin osa oli lipaskeräystä. Keräystuotto oli piirissämme hyvä eli lähes 6 000 €. Jättiputkien torjuntaprojektia ei kaudella jatkettu ympäristökeskusten tuen puuttuessa. Monella klubilla oli kuitenkin omia erilaisia ympäristöön ja luontoon liittyviä aktiviteetteja. Joulukortteja tilasi piirissä 39 klubia, yhteensä 12 184 kpl. Suomen Lions-liitto ry:n järjestämään Skeba-bändiskabaan ilmoittautui tällä kaudella H-piiristä vain yksi bändi, Joensuun Pyhäselästä kotoisin oleva Grains. Karsintakilpailu järjestettiin 13.2.2011 G-, H- ja Kpiirin yhteisenä Jyväskylässä. Grains ei päässyt tällä kertaa jatkoon ja loppukilpailuun, joka pidettiin Vaasassa 10.6.2011. Suomi johtoon -kampanjan tavoitteena on, että Harri Ala-Kulju valitaan toiseksi varapresidentiksi Korean Busanissa pidettävässä kansainvälisessä vuosikokouksessa kesäkuussa 2012. Piirin kampanjavastaava Harri Forss on aktiivisesti tiedottanut asioiden edistymisestä piirihallituksen kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. LCIF- ja IR-toimikunta H-piirin klubit osallistuivat kansainväliseen avustustoimintaan tukemalla Lions Clubs International Foundationia (LCIF) erillisillä vapaaehtoisilla tukilahjoituksilla. LCIF:n kautta piiri ja klubit ovat kauden aikana tukeneet erityisesti Pakistanin tulvan ja Haitin maanjäristyksen uhreja. Kaudella 2010 - 2011 piiriimme saatiin useita uusia Melvin Jones-jäseniä. Melvin Jones- jäsenten yhteiskokoontuminen pidettiin lounastilaisuutena Joensuussa 12.2.2011. Tilaisuus oli yhteinen Lions Ritarien kanssa. Paikalla oli yli 40 lionia puolisoineen. Tilaisuudessa kuultiin piirikuvernöörin tervehdys ja esiteltiin LCIF:n varojen käyttöä kansainvälisissä projekteissa. ARS-toimikunta Klubit ovat hankkineet ja käyttäneet säätiön adresseja kiitettävästi. Piirien välisessä adressimyynnissä sijoitumme kaudella 2010-2011 kolmanneksi tuloksella 4,06 €/jäsen. Palkinnoksi piiri sai 250 euron kannusterahan. Apuraho-

Koti-Karjala

Torstai 16.2.2012 jen anominen tulisi sen sijaan olla aktiivisempaa. Kaudella 2010-2011 Lionsritariksi lyötiin juhlallisissa seremonioissa viisi lionia: Martti Tynkkynen LC Kerimäki, Paavo Harakka LC Valtimo, Teuvo Huotilainen LC Parikkala, Harri Wahl LC Savonlinna/Sääminki ja Rauno Pelkonen LC Liperi. AR-Säätiön 3 000 euron apurahan kauden aikana sai LC Savonlinna/Linnatar nuorisotilan varustamiseen. Arne Ritari Säätiön hallitukseen kaudelle 2011-2014 nimitettiin PDG Reino Sihvola. Palkitsemiset kaudella 2010-2011 Piirin paras klubi: LC Savonlinna/Sääminki Alueiden parhaat: I -alue: LC Nurmes/Pielinen II -alue: LC Joensuu III -alue: LC Parikkala/Siikalahti IV -alue: LC Savonlinna/ Sääminki Paras puolisotoiminta: LC Outokumpu/Kupari Piirin rauhanjulistekilpailu: Elias Kekki, Savonlinna, Pihlajaniemen koulu. Melvin Jones -jäsenyys: Jyrki Sutinen, LC Savonlinna/Sääminki Medal of Merit: Jorma Ahoranta LC Parikkala, Jyrki Sutinen, LC Savonlinna/ Sääminki Suomen Lions-liiton I ruusukkeen ansiomerkki: Helka Nuutinen LC Kontiolahti/Ursulat, Eila Arveli LC Kontiolahti/Ursulat, Arto Tiainen LC Parikkala/Siikalahti, Olavi Laukkanen LC Parikkala/ Siikalahti, Jorma Kokkonen LC Outokumpu, Helli Sutinen LC Savonlinna/Linnatar, Harri Hentunen LC Joensuu/ jokelaiset, Olli Lihavainen LC Joensuu/Adam & Eva, Ari Lybeck LC Savonlinna/ Sääminki Lady-ansiomerkki: Anneli Paajanen LC Savonlinna/Eerikki, Pirjo Liimatainen LC Outokumpu, Raija Savolainen LC Outokumpu Arne Ritari-säätiön I ruusukkeen ansiomerkki: Veik-

H-piirien joukko valmiina juhlamarssiin Vaasan vuosikokouksessa.

ko Valjakka LC Savonlinna/ Sääminki Arne Ritari-säätiön pöytäviiri: n:o 155 LC Valtimo, n:o 156 LC Juuka, n:o 157 LC Parikkala Piirikuvernöörin erityispalkinnot: Vuoden työmyyrä: Juhani Patrikainen LC Ilomantsi Vuoden presidentti: Matti Falck LC Kerimäki/Puruvesi Vuoden leijona: Jari Matikainen LC Polvijärvi Tämän lisäksi myönnettiin piirikuvernöörin tunnustuspalkinto G 171 neljälle henkilölle ja piirikuvernöörin ansiotähti G 22 12 henkilölle. Pitkään toimineiden perustajajäsenten ansiomerkki myönnettiin viidelle lionille ja neljälle puolisolle. Pitkään toimineiden jäsenten ansiomerkit myönnettiin viidelletoista lionille ja yhdelle puolisolle. Merkit hallituksen työskentelystä jaettiin piirisihteerille, rahastonhoitajalle sekä lohkon ja toimikuntien puheenjohtajille. Kotimainen 100 % presidentin ansiomerkin kaudelta 2009-2010 sai 16 klubipresidenttiä. Piirikuvernöörin toiminta Piirikuvernööri vieraili kauden aikana vähintään kerran kaikissa piirimme 54 klubissa. Hän osallistui kau-

den aikana PNAT kokouksiin, kaikkiin KVN:n kokouksiin, johti ja valmisteli neljä piirihallituksen kokousta ja piirin vuosikokouksen. Piirikuvernööri osallistui lisäksi Suomen Lions-liiton 50- ja lionstoiminnan Suomeen tulon 60-vuotisjuhlaan Helsingissä, Suomen Lionsliiton vuosikokoukseen Vaasassa, NSR:n kokoukseen Hyvinkäällä sekä kansainvälisen järjestömme vuosikokoukseen Sydneyssä Australiassa. Australiassa piirikuvernööri osallistui myös LC Tewantin Noosa:n klubikokoukseen. Piirikuvernööri lähetti klubeille 11 kuvernööritiedotetta, jotka toimitettiin myös muille piireille, Liittoon ja kansainväliseen Päämajaan. Lohkon puheenjohtajille lähetettiin 4 kirjettä, joissa annettiin lisätietoa tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. 1. varapiirikuvernööri Alpo Kosunen osallistui kolmeen kuvernöörineuvoston kokoukseen ja niiden yhteydessä järjestettyihin koulutustilaisuusiin sekä DG -elektien seminaariin Jyväskylässä 14.16.5.2011. Hän osallistui Lions-liiton avainhenkilö-seminaariin Jyväskylässä 27.3.2011 sekä piirin jäsenohjelmakoulutukseen Savonlinnassa 11.9.2010. Edelleen hän osallistui neljään piirihallituksen ko-

koukseen ja piirin vuosikokoukseen Savonlinnassa sekä Lions-liiton vuosikokoukseen Vaasassa 11.-12.6.2011. Hän edusti piiriä ja piirikuvernööriä LC Savonlinna/ Linnattaren 15-vuotisjuhlassa 15.1.2011. 2. varapiirikuvernööri Pekka K. Vatanen toimi kaudella myös jäsenohjelma- ja koulutustoimikunnassa vastaten koulutuksesta. Kansainvälisen ohjesäännön mukaan 2. varapiirikuvernööri vastaa piirissä jäsenten säilyttämisestä. Jäseniä kouluttamalla hän on hoitanut osaltaan 2. varapiirikuvernöörin tehtävää. Hän osallistui neljään piirihallituksen kokoukseen, piirikokoukseen sekä Lions-liiton vuosikokoukseen Vaasassa. Palvelua ja viihtymistä Kauden palveluteema kannusti klubeja toimimaan järjestön perusperiaatteen mukaisesti eli työhön oman paikkakuntansa hyväksi. Teeman toinen osa kehotti klubeja kehittämään toimintaansa niin, että jäsenet viihtyvät ja haluavat olla mukana klubissa. Tavoitteena oli myös helpottaa uusien jäsenten hankkimista tekemällä klubien toiminnasta entistä houkuttelevampaa. Toiminnallisesti kausi onnistui hyvin. Klubeilla oli niin perinteisiä kuin uusia aktiviteettejä. Piirin tunnuslausetta noudattaen viihtyvyyttä klubeissa on lisätty. Useissa klubeissa on siirrytty kokouksista klubi-iltoihin. Hallituksen on annettu hoitaa juoksevat asiat ja klubi-illoissa on keskitetty yhteishenkeä kohottaviin asioihin. Klubiesitelmiä, vierailuja ja muuta toimintaa on lisätty. Kauden aikana piirikuvernööritiimi teki merkittävät päätökset piirin toimikuntarakenteen kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Päätettiin, että seuraavalla kaudella 2011-2012 edellinen piirikuvernööri (IPDG) toimii kongressi-, PDG- ja kunniatoimikunnan puheenjohtaja-

13

13 na ja kaudella 2012-2013 ja siitä eteenpäin vain PDG- ja kunniatoimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi päätettiin, että piirin ja LCIF-tilit pidetään jatkossa samassa pankissa kuin ne olivat kaudella 2010-2011. Muutosten tarkoitus on selkeyttää vastuukysymyksiä ja helpottaa tilinkäyttöoikeuksien siirtoa seuraaville vastuuhenkilöille. Istuva piirikuvernööri järjestää jatkossa kaudellaan piirikokouksen ja piirijuhlan. Käytäntö on silloin sama kuin muissa piireissä. Kauden aikana piirihallituksessa keskusteltiin piirilehti Vilkun kehittämisestä ja uudistamisesta. Lehden nykyistä tabloidimuotoa on pidetty vanhahtavana verrattuna muiden piirien lehtiin. Sisältöön on toivottu enemmän artikkeleita klubien toiminnasta. Toimintakertomuksen jättämistä lehdestä pois on myös keskusteltu. Kehittämistyö ja tarvittavat päätökset jätettiin seuraavan piirihallituksen tehtäväksi. Kansainvälinen järjestö LCI on suositellut yhteiskokousten järjestämistä. Kaudella pidettiin muutama yhteiskokous, joissa piirikuvernööri vieraili. Piirikuvernöörin kannalta vierailut yhteiskokouksissa olivat hieman ongelmalliset. Yksittäisen klubin toimintaan perehtyminen yhteiskokouksessa ei ollut niin syvällistä kuin vierailulla varsinaisessa klubikokouksessa. Yhteiskokouksia kannattaa kuitenkin lisätä muulloin kuin piirikuvernöörin vierailun yhteydessä, koska se antaa uusia virikkeitä toimintaan. Piirin jäsenmäärä ei kaudella kehittynyt odotusten mukaisesti. Kohtuullisista tavoitteista huolimatta jäsenmäärä väheni, LC Pyhäselkä/Reijolaa huomioimatta, 35 henkilöllä. Piirimme 54 klubiin otettiin kuitenkin 81 jäsentä, mutta eri syistä erosi 116 jäsentä. 15 klubia lisäsi jäsenmääräänsä, 15 klubilla säilyi entisellä-

än ja 24:llä väheni. Tilastot ja kokemukset omasta ja muista piireistä osoittavat, että klubiin tulisi ottaa kauden aikana vähintään kaksi uutta jäsentä, mikäli jäsenmäärä halutaan pitää entisellään tai lisätä. Uuden naisklubin perustamisesta Kiteelle käytiin kauden aikana neuvotteluja, mutta ne eivät johtaneet myönteiseen lopputulokseen. Outokummussa neuvoteltiin mahdollisuudesta liitännäisklubin perustamiseen, mutta asiasta ei saatu päätöstä. Perinteiset miesklubit ovat kuitenkin rohkeasti keskustelleet naisten ottamisesta klubin jäseniksi. Näin paikkakunnilla, joissa uusien miesjäsenten mukaan saaminen on ollut vaikeaa. Toimintakauden aikana LC Nurmes otti klubiin ensimmäiset naiset. Piiri ja piirihallitus ovat pyrkineet tukemaan klubien toimintaa panostamalla voimavaroja koulutukseen. Edellisellä kaudella lisättiin koulutustoimikuntaan kaksi henkilöä. Kuluneella kaudella tehtiin päätös vielä yhden henkilön lisäyksestä. Klubeille on tarjottu muutosvalmennusta ja klubien toimihenkilöille koulutusta. Lohkon puheenjohtajille annettiin perinteisen yhteiskoulutuksen lisäksi opastusta kirjekurssin muodossa. Piirin toimikunnat ovat toimineet kiitettävästi ja piirihallituksen kokoukset ovat sujuneet kitkatta. Lausumme lämpimät kiitoksemme hyvästä yhteistyöstä ja tuloksellisesta toiminnasta kaikille piirin alueella lionstyössä toimijoille: piirihallituksen jäsenille, klubeille, leijonille, leoille ja puolisoille. Leijonahengessä edelleen viihtyen ja palvellen. 107 H-piirin kauden 2010 - 2011 Piirikuvernööri Reino Sihvola Piirisihteeri Erkki Asikainen

Kontiolahden Ursulat virkeinä kesälläkin LC Kontiolahti/Ursuloilla oli viime kesänä iso rooli Kontiolahti -päivien järjestelyissä. Työt alkoivat jo keskikesällä, kun Ursulat olivat mukana keskiviikkoiltojen kulttuuritapahtumissa hoitamassa kahvitusta ja arpajaisia. Varsinaiset Kontiolahti -päivät pidettiin 12.-14. elokuuta. Niiden järjestämisvastuussa olivat Kontiolahden kunta, LC-Kontiolahti/Ursulat ja Kontiolahti-Seura. Perjantaipäivän ohjelmasta huolehti LC Kontiolahti/Ursulat. Kanteleensoiton, Match Shown ja imitoinnin sävyttämän ohjelman juonsivat Eira Vänttinen-Liinakari ja MarjaLiisa Puhakka. Lisäksi Ursulat vastasivat illalla pidettyjen toritanssien puffetista, ja samaan aikaan järjestettiin myös uusien jäsenten rekrytointitilaisuus yhteistyössä tilaisuuteen kutsuttujen naapuriklubien kanssa. Ursuloiden elintarvikehuolto toimi koko viikonlopun, sillä lauantaina he huolehtivat Tohtori Kiminkisen

Kontiolahti -päivien tarjoilut hoidettiin uusissa Sirkku Kilpeläisen valmistamissa Ursula-liiveissä. Mannekiineina Helka Nuutinen, Marja-Liisa Puhakka ja Ritva Korhonen.

luennon ja Opri-näytelmän väliaikatarjoilusta sekä sunnuntaina ruokailusta ja kahvituksesta seurakuntatalolla jumalanpalveluksen jälkeen. Lauantain kahvit tarjottiin Sirkku Kilpeläisen valmistamien Kontiolahti -leivosten kera. Eila Arveli puolestaan edusti Ursuloita Opri-näytelmässä. Viikonlopun vieraina nähtiin mm. LC Varkaus/Justiinoiden edustajat.

Ursulat pitivät huolen myös kansainvälisen presidentin metsänistutustavoitteen toteutumisesta istuttamalla presidentti Marja-Liisa Puhakan johdolla kaksi omenapuuta Paiholan päiväkodin pihaan. Tällä tavalla päiväkodin lapsille saadaan iloa ja hyötyä pitkäksi aikaa. Myös perinteinen syystapahtuma kilpailuineen ja ruokailuineen toteutui Kon-

Ursulat pitivät huolen kansainvälisen presidentin metsänistutustavoitteen toteutumisesta istuttamalla kaksi omenapuuta Paiholan päiväkodin pihaan. Paikalla oli myös päiväkodin väkeä.

tiolahden ampumahiihtokeskuksella syyskuussa Ursuloiden järjestämänä. Tällä kertaa kilpailuun osallistui järjestäjien lisäksi H-piirihallitus, LC Kontiolahti/Höytiäinen sekä Kontiolahden taksien ja Kon-

tiolahden Nuohoojien joukkueet. Kilpailulajeina olivat pienoiskivääriammunta, kasvien tunnistus ja tulitikun heitto. Koko kilpailun parhaan tuloksen sai LC Kontiolahti/Höy-

tiäinen. Yleisön viihdyttämisestä huolehti kitaransoitolla Tommi Parviainen. Terveisin Ritva Korhonen LC-Kontiolahti/Ursulat

Koti-Karjala

14

LC Ilomantsi/ Brihoilla 40-vuotisjuhla LC Ilomantsi/Brihat juhli 40-vuotista taivaltaan 10. syyskuuta. Juhlan anti oli monipuolinen. Tervetulotoivotuksen ja historiikin juhlaväelle esitti presidentti Otso Nygren. Juhlassa kuultiin myös mielenkiintoinen musiikkikavalkadi. Sen esittivät ansiokkaasti Marko Tuovinen ja Joonas Nuutinen.

Perustajajäsen Kalevi Hämäläinen puolestaan kertoili tekemisiä ja juttuja vuosien varrelta ja yksi huomionosoituskin jaettiin: lion Pasi Kuusisto sai 30-vuotismerkin. Piirin tervehdyksen juhlaväelle toi piirikuvernööri Alpo Kosunen. Juhalassa oli mukana myös perustajakummi Kalle Partanen, kuvassa oikealla.

Finaalipöydästä löytyi sekä jännitystä että hersyvää huumoria. Mestari Juhani Alakangas myhäilee oikealla jo ennakkoon tulevaa menestystään.

LC Enonkoskella harvinainen talkookohde Monet lions-klubit eri puolella Suomea palvelevat tarjoamalla kantaja-apua viimeiselle matkalle, kun omaisten voimat eivät riitä tai vainaja on eläissään jäänyt yksinäiseksi, vaille läheisiä. LC Enonkoski päätti muistaa poisnukkuneita lahjoittamalla omalle kotiseurakunnalle käyttöön hautalaudat. Hautalautoja käytetään haudan reunoilla arkkua hautaan laskettaessa. Hautalaudat tehtiin käsistään kätevien klubilaisten tal-

kootyönä. Materiaalina käytettiin paikallisen yrityksen sahaamaa lankkua, joka päällystettiin karhealla pellillä. Talkoissa ja talkookahveilla ajatukset väistämättä liikkuivat elämän perimmäisten kysymysten äärellä, luonnollisesti työn kohteesta johtuen. Joskus on elämässä tarpeen olla myös pieni hetki hiljaisuutta. Teksti ja kuva: Helena Haverinen

Juhani Alakangas piirin sökömestariksi LC Kontiolahti putsasi upean palkintopöydän kirkkaimmat mitalit ratkottaessa lions-sökön piirinmestaruuksia marraskuun lopulla Liperissä. Nokitusympäristö poikkesi tavanomaisesta, sillä paremmuutta ratkottiin Paloaukean museon perinnetiloissa Ylämyllyn Laavupolulla. Kontiolahtelaiset voittivat joukkuemestaruuden ja finaalipöydän taitavimmaksi pelimieheksi osoittautui Juhani Alakangas. – Tapasin Juhanin muutamaa päivää ennen turnausta, ja sanoin: ota sinä se mestaruus, kun minä en pääse tällä kertaa mukaan, tuumi lionssökön hengenrakentaja Pasi Leppänen. Kahdeksan miehen finaa-

li oli poikkeuksellisen tasainen. Vasta kolikoiden laskun jälkeen selvisi, että Alakangas oli toteuttanut yllyttäjänsä toiveen… Muut mitalistit olivat LC Pyhäselkä/Reijolan Eino Piipponen ja LC Kiihtelysvaaran Markku Kuitunen. Mestarit seuloutuivat alkuja välierien kautta piirin kisoille ennätyksellisen 49 pelimiehen joukosta. Tämänkertaisen turnauksen ilonaiheita olivat mm. LC Tuupovaara, jonka ensiesiintyminen tapahtui kahden joukkueen voimin. Paikallisista LC Liperi Kiessit peittosi tällä kertaa järjestelyistä vastanneen kummiklubinsa joukkuekilpailun kolmannella sijallaan. Henkilökohtaiseen finaaliin selviytyneille jaettiin yllätyspalkintoina pokaalien ja esinepalkintojen lisäksi lahjoituksina saadut Junkersmitalit, jotka on tehty Lipe-

riin sodan aikana pudonneen pommikoneen metallista. Paloaukean museon kuvaan sopi huutokaupassa tarjolla ollut ”kolmen sodan kivääri”. 1890-luvulta peräisin oleva, de-aktivoitu kivääri komistaa nyt Heikki Piirosen kokoelmaa. LC Liperille jäi onnistuneen pelitapahtuman valmisteluista ja järjestämisestä paitsi hyvä mieli, myös vaivan palkkaa. Ilmoittautumismaksuista, pottirahoista, huutokaupasta ja arvonnasta kertynyt tuotto käytetään helmikuussa järjestettävän lastenjuhlan ohjelmakuluihin. Tuloksia, finaali: 1) Juhani Alakangas LC Kontiolahti 127,00, 2) Eino Piipponen LC Pyhäselkä/Reijola 114,00, 3) Markku Kuitunen LC Kiihtelysvaara 108,00, 4) Paavo Saviaro LC Joensuu Puukello 88,00, 5) Markku Kareinen LC Kiihtelysvaara 65,20, 6) Martti Flinkman LC Liperi

Kiessit 65,00, 7) Heikki Piironen LC Kiihtelysvaara 53,50, 8) Aulis Kinnunen LC Pyhäselkä/Reijola 23,50. Joukkuekilpailu: 1) LC Kontiolahti (Juhani Alakangas, Marko Puustinen, Aimo Kontturi) 220,50, 2) LC Joensuu/Carelian (Teijo Pakarinen, Voitto Kukkonen, Teemu Okkonen) 205,70, 3) LC Liperi/Kiessit (Esko Mustonen, Martti Flinkman, Hannu Kröger) 193,10, 4) LC Kiihtelysvaara I (Arto >Korhonen, Heikki Piironen, Matti Kanninen) 172,60, 5) LC Liperi II (Mauri Vänttinen, Tarmo Nenonen, Rauno Pelkonen) 171,90, 6) LC Tuupovaara I (Harri Jankola, Raimo Kilpiä, Martti Kuutti) 170,90, 7) LC Kiihtelysvaara II 165,30, 8) LC Kiihtelysvaara III 156,40, 9) LC Liperi III 135,40, 10) LC Pyhäselkä/Reijola 121,10, 11) LC Liperi I 116,80, 12) LC Tuupovaara II 115,10, 13) LC Kiihtelysvaara IV 111,20, 14) LC Joensuu Puukello I 109,00, 15) LC Rääkkylä II 92,50, 16) LC Rääkkylä I 67,70, 17) LC Joensuu Puukello II 39,40. Tarmo Nenonen

LC Kerimäki palkitsi nuoret keihäänheittäjät

Talkoolaiset vakavan tyytyväisinä hautausmaan huoltorakennuksessa vierellään valmiit hautalankut. Kuvassa vasemmalta Erkki Partanen, Pertti Muhonen, Johannes Partanen ja Pekka Pesonen. Veljet Erkki, Johannes ja Pekka ovat LC Enonkosken perustajäseniä vuodelta 1975 ja edelleen mukana aktiivisesti toiminnassa.

LC Kerimäen avustusten pääpaino on paikallisessa nuorisossa. Keväisin klubi myöntää lukio- tai ammattiopinnoissaan menestyneille kerimäkeläisille nuorille stipendejä ja nuorisovaihtoa klubi on tukenut vuosittain yhden tai kahden kerimäkeläisen osalta. Kahtena viime vuotena klubi on lisäksi palkinnut paikallisia nuoria, jotka ovat menestyneet opintojensa lisäksi myös omissa harrastuksissaan ja olleet muutoinkin esimerkillisiä. Molemmilla kerroilla stipendit ovat menneet urheilua harrastaville. Viime kesäkuussa LC Kerimäki palkitsi Kerimäen Urheilijoita edustavat keihään-

heittäjälupaukset Paavo Hirvosen ja Joel Karjalaisen 250 euron suuruisilla stipendeillä. Stipendit luovuttivat kauden 2010 - 2011 presidentti Esa Makkonen ja sihteeri Jarmo Kaivonurmi. Molemmat nuorukaiset heittivät M19-sarjassa ja menestys oli kaudella 2010 komeaa. Joel Karjalainen edusti Suomea nuorten MM-kisoissa Kanadassa. Lisäksi hän voitti samalla kaudella sarjansa nuorten pohjoismaiden mestaruuden. M19-vuotiaiden SM-kisoissa Karjalainen sai kultaa ja Paavo Hirvonen pronssia. Teksti ja kuva: Timo Lehtinen

LC Kerimäen kauden 2010-2011 presidentti Esa Makkonen ja sihteeri Jarmo Kaivonurmi (oikealla) luovuttivat stipendin Paavo Hirvoselle. Joel Karjalainen ei päässyt luovutustilaisuuteen.

Koti-Karjala

15

KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Outokummussa 21.4.2012

Paikka: Kummun koulu, Kummunkatu 15, OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30–10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00–12.00 Piirihallituksen kokous auditoriossa Puolisot: Kokouksen avaus ja sen jälkeen omaa ohjelmaa 10.30–13.00 Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastus, äänestys- ja ruokailulippujen jakaminen 12.00–12.30 PDG-info auditoriossa 12.00–13.00 Lounas 13.15–14.45 Vuosijuhla auditoriossa 14.45–15.15 Päiväkahvi 15.15–17.45 Piirin vuosikokous ja vaalit auditoriossa 15.15–16.45 Puoliso-ohjelmaa 18.30–23.00 Iltajuhla Ravintola Malmikummussa

Piirikuvernööri käynnisti puunistutuskampanjan Piirikuvernööri Alpo Kosunen käynnisti H-piirin puunistutuskampanjan istuttamalla elokuussa Kesälahden Leijonapuistoon mustakuusen taimen. Syksyn 2011 aikana piirissä istutettiin 27 400 puuntainta, joten kuvernöörin asettama tuhannen taimen tavoite ylitettiin 27-kertaisesti. Istutuskampanja jatkuu kuluvan vuoden kesäkuun loppuun.

Kontiolahdella tapahtuu

LC Kontiolahti purjehti vireästi uuteen kauteen LC Kontiolahti on laittanut kauden 2011-2012 vireästi käyntiin monien aktiviteettien siivittämänä. Heti heinäkuussa klubi toteutti yhteistyössä Kontiolahden seurakunnan kanssa omaishoitajien risteilyn Kontiolahden satamasta Ms/Aallottarella Huhmarin lomakeskukseen. Sää suosi matkaa, lämmintä oli 30 astetta ja matkustajat sekä aurinko ”hymyilivät” koko laivamatkan ajan. Perillä Huhmarissa klubi tarjosi omaishoitajille ruuan. Tämän jälkeen presidentti Aimo Kontturi kertoi lionismista ja LC Kontiolahden toiminnasta. Retken ohjelmassa oli myös yhteislaulua ja ennen kotimatkalle lähtöä juotiin vielä makoisat kahvit. Matka oli onnistunut ja laivalastillinen omaishoitajia, noin 40 henkeä, poistui iloisin ja virkistynein mielin laivasta Kontiolahden satamassa. Myös elokuussa oltiin laivaristeilyllä, tällä kertaa kau-

den avajaisten ja klubin perustajajäsen, veli PDG Pentti Kolehmaisen 85-vuotisjuhlan merkeissä. Risteily tehtiin Jouhtenisen saareen. Saaressa nautittiin veli Antero Mutasen keittämä lohikeitto. Mukana oli parikymmentä klubiveljeä puolisoineen. Aurinkoinen sää suosi tätäkin matkaa. Syyskuussa klubiveljet olivat mukana sotainvalidikeräyksessä. Veljet hoitivat keräystä suorittavien varusmiesten kuljetukset Kontiolahden alueella. Tämä aktiviteetti on ollut perinteenä jo usean vuoden ajan. Jo perinteeksi muodostunut kynttiläaktiviteetti toteutettiin jouluaattona. Kontiolahden sankarihaudoille sytytettiin lähes 170 kynttilää. Kynttilälahjoitus saatiin Tokmanni Oy:ltä jo toisena vuotena peräkkäin. Itsenäisyyspäivän aattona LC Kontiolahti järjesti Linnunniemen osaamiskartanossa Joensuun Linnunlahdella ”presidentin itsenäisyyspäi-

vän vastaanoton”. Samalla vietettiin klubin pikkujoulua. Ohjelmassa oli presidentin tervetuliaispuhe, jonka jälkeen nautittiin runsaasta ja maukkaasta jouluateriasta ja sen jälkeen oli vielä mahdollista pyörähdellä tanssin tahtiin parketilla. Tapahtumassa oli noin 30 leijonaa puolisoineen. Mukaan oli kutsuttu leijonia myös muista klubeista. Tilaisuus oli onnistunut, ruoka oli hyvää ja tapahtumasta ollaan tekemässä vuosittaista perinnettä. Tammikuussa Lions-viikolla Kontiolahden klubit ovat yhteistyössä Kontiolahden seurakunnan kanssa järjestäneet seppeleen laskun Kontiolahden sankarihaudoille. Jokainen klubi vuorollaan on vastannut järjestelyistä. Samalla on vietetty kirkkopyhää, jossa leijonat ovat olleet näkyvästi mukana mm. kolehdin kerääjän tehtävissä.

Iloinen Kontiolahden omaishoitajien porukka palaamassa LC Kontiolahden ja seurakunnan järjestämältä Höytiäisen risteilyltä.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 31.3.2012 mennessä: erkki.asikainen@elisanet.fi, puh. 050 436 2760 Ilmoittautumisen voi tehdä myös piirin wwwsivuilla! Maksut 30.3.2012 mennessä piirin tilille FI93 5770 0520 2489 38. Tilisiirtoon on ehdottomasti merkittävä mitä klubia ja keitä sekä mitä maksu koskee. Kokousmaksu ..........19,50 m/hlö (vain viralliselta edustajalta) Aamukahvi ............... 4,50 m/hlö Lounas .....................16,00 m/hlö Päiväkahvi ................ 4,50 m/hlö Iltajuhla .................... 35,00m/hlö

Ruoka-aine allergioista on ilmoitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Majoitus: Hotelli Malmikumpu, Asemakatu 1, OUTOKUMPU, puh. (013) 554 514 info@hotellimalmikumpu.com. Hinnat: 1 hh. 50 m, 2 hh. 70 m. Veljekset Kuokkanen/Sänkivaara, Sänkivaarantie 1, OUTOKUMPU, puh. 050 555 5795. Huonekiintiöt ovat voimassa 30.3.2012 asti. Klubi voi lähettää virallisia edustajia piirin ohjesäännön mukaan yhden jokaista kymmentä jäsentä kohden ja mikäli klubin jäsenmäärä ylittää vähintään viidellä täyden kymmenluvun, vielä yhden edustajan. PDG-jäsenelle on klubin myönnettävä valtuutus osallistua virallisena edustajana piirin vuosikokoukseen. Hän edustaa klubiaan, mutta häntä ei lasketa klubin virallisten edustajien kokonaismäärään. Heidät tulee mainita klubin ilmoittautumisen yhteydessä ja he maksavat myös kokousmaksun 19,50 m. Kaikki piirin Lionsit puolisoineen ovat tervetulleita ja oikeutettuja osallistumaan vuosijuhlaan, vuosikokoukseen ja iltajuhlaan. Smokki tai tumma puku ja Lions-ansiomerkit. Kokouspaikalla on järjestetty tilat vaatteiden vaihtoon kokouksen ja iltajuhlan väliseksi ajaksi. Toivomme runsasta osallistumista kokoukseen ja juhliin! Tervetuloa lionit ja puolisot Outokumpuun! Järjestelytoimikunta DG Alpo Kosunen

Palveluaktiviteetti näkyy hyvin katukuvassa. Vanhusten liikuntapäivänä lokakuussa 2011 olivat vanhuksia ulkoiluttamassa LC Juuka/Ellin leijonat Jouko Soukka (vas.), Sulo Naakka ja Tapani Alanko.

LC Juuka/Ellin palveluaktiviteettina vuodepotilaiden ulkoiluttaminen LC Juuka/Elli aloitti vuodepotilaiden ulkoiluttamisaktiviteetin tutustumalla terveyskeskuksen osastoihin ja ulkoiluttamalla potilaita vanhusten liikuntapäivänä lokakuussa 2010. Tapahtuman organisoijana toimi tuolloin klubin presidentti Matti Tuominen. Klubin mahdollisuudet tulivat nopeasti tutuiksi eri osastoilla ja viime syksynä palveluaktiviteetin piiriin otettiin myös entinen vanhainkoti Kotikalliossa, josta jo viime vuonna oli pari ulkoilutettavaa. Nyt voidaan todeta, että lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011 henkilötyötunteja on kertynyt jo 333 ( htt = kertaa/potilas). Toimikaudella 2011-2012 marraskuun loppuun mennessä ulkoiluttamiseen oli käytetty yhteensä

247 htt, siis keskimäärin 49,4 tuntia/kk. Ja aktiviteetti jatkuu. Klubi on lupautunut ulkoiluttamaan terveyskeskuksen ja Kotikallion (yht.10 osastoa) kaikki potilaat kerran viikossa ympäri vuoden. Lisäksi LC Juuka/Elli on yhdessä LC Juuan kanssa hankkinut tusinan verran lämpimiä talviulkoiluun sopivia (makuu)pusseja. Edelleen terveyskeskukselle on lahjoitettu potilaskäyttöön lämpimiä pipoja, lapasia, hansikkaita ja kaulaliinoja. Vertaisryhmässä kokoontuminen kiinnostaa sekä leijonia että potilaita, minkä vuoksi leijonat ovat järjestäneet myös muuta potilaskokoontumisia, joissa on ollut mm. diaesityksiä. Palveluaktiviteetti on tuo-

nut näkyvyyttä ja lisännyt lctoiminnan tunnettuutta, ovathan leijonalogolla ja klubin nimellä varustetut huomioliivit näkyvillä Juuan katukuvassa joka torstaina klo 12 alkaen. Aktiviteetin toteutuksessa on mukana 8 leijonaa ja 3 puolisoa. Lisäksi yhdeksän henkilöä klubin ulkopuolelta on tullut kysymään, saavatko he liittyä ulkoiluttajien joukkoon ja siihen on lupa annettu! Kiitoksena auttamisesta on saatu hyvä ja iloinen mieli itselle ja potilaille sekä hoitohenkilökunnalle ja lähiomaisille. Jaettu ilo saattaa siis olla jopa kolminkertainen! Yhteyksien pitäjät ja ’järkkärit’ PDG Jouko Soukka ja puoliso Kaija

Koti-Karjala

16

Jouni Neuvonen pilkki leijonien mestariksi LC Parikkala/Siikalahti järjesti viime vuoden maaliskuussa Suomen Lions-liiton Sm-pilkkikisat. Osallistujia oli 150 leijonaa ja puolisoa. Sää suosi kisoja ja Simpelejärvestä nousi yli 95 kg kyr-

myniskaisia ahvenia. Suurimman saaliin nosti alle 60-vuotiaiden miesten sarjan voittaja Jouni Neuvonen LC Hartolasta. Hän siimasi 5 764 gramman ahvensaaliin.

Alakoulun oppilaat seuraavat tarkkaavaisina konstaapeli Pekka Lötjösen liikenneopetusta ala-asteen salin lattialta käsin.

LC Enonkoski opasti turvallisille teille LC Enonkoski on kantanut huolta monin tavoin lasten ja nuorten turvallisesta tulevaisuudesta koko klubin toiminnan ajan. Samalla on voitu tehdä lionstoimintaa tunnetuksi oppilaille ja koulujen henkilöstölle. Lokakuussa järjestettiin liikenneturvallisuuspäivä yhdessä ”liikenne- ja koulupoliisiksi” erikoistuneen konstaapeli Pekka Lötjösen kanssa. Koska ikäjakauma on laaja eskarilaisista ”mopopoikiin” asti, ovat liikenneturvallisuudessa korostuvat aiheetkin erilaisia. Pienemmille opetus painottui suojatien ylittämiseen ja käyttämiseen turvallisesti sekä polkupyöräilyyn ja erityisesti kypärän käytön tärkeyteen. 7-9 luokille valistus kohdistui erityisesti mopoiluun liittyviin asioihin. Myös alaikäisten päihteiden käytön seuraamuksista kuultiin varoittavia ja opettavia sanoja. Oppilaat seurasivat korvat ja silmät tarkkana konstaapeli Pekan erittäin mielenkiintoista esitystä. Suur-Savon OP oli mukana liikenneturvallisuuspäivässä lahjoittamalla koululaisille heijastimet. Klubin presidentti Ossi Ihalainen ja sihteeri Helena Haverinen korostivat heijastimia luovuttaessaan niiden käytön tärkeyttä hämärässä ja pimeällä liikutta-

LC Adam&Evan pukit jouluilon tuojina Joensuulaisen LC Adam&Evan pukit Jukka ja Oiva ovat kahtena jouluaattona tuoneet jouluiloa Kotilahden sairaalan 80 pitkäaikaispotilaalle, heidän omaisilleen ja henkilökunnalle. Muutama hyväntekeväisyyteen käytetty tunti on antanut joulumielen myös pukeille vanhuksen lämpimän hymyn ja kiitollisen katseen kautta! Tämä on hyväntekeväisyyttä, johon haluamme haastaa muutkin klubit mukaan!

essa kaikilla jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä.

Turvallisuutta netin käyttöön Toisen vierailun yhteydessä alakoululle luovutettiin turvalliseen netin käyttöön opastavat ”Vastuu on minun” vihkoset. Koulun aamun avauksessa varapresidentti Raija Eronen ja sihteeri Helena Haverinen luovuttivat vihkoset rehtori Tommi Tikalle jaettavaksi 4-5 luokkalaisille. Luovuttaessaan sihteeri muisteli omaa kouluaikaansa, jolloin sähköt ja autotiet eivät ulottuneet vielä joka kylään. Tuolloin elettiin aapisten ja liitutaulujen aikaa. – Aika on muuttunut ja kehitys mennyt huimaa vauhtia eteenpäin. Nyt ollaan huolissaan, etteivät lapset joutuisi väärille tiedon valtateille. Myös lasten huoltajille oppaan lukeminen olisi tärkeää.

Onnittelut 150-vuotiaalle koululaitokselle Koululaitoksella on ollut merkittävä vaikutus Enonkosken kehityksessä ja kansan valistajana lapsista aikuisiin kaut-

ta aikain. Koko senaikaisen Mikkelin läänin ensimmäinen kansakoulu on perustettu Enonkoskelle v. 1861 Tehtaankoulun nimellä. Sen ajan mittapuulla kunnassa oli merkittävä työllistäjä sahalaitos. Historian kirjat kertovat, miten tehtaanomistaja piti tärkeänä lukutaitoa ja muuta opillista sivistystä. Ensimmäisenä sitä saivat Enonkoskella tehtaalaiset ja heidän lapsensa. Ne ajat ovat luoneet hyvän pohjan sille opetuksen tasolle ja mahdollisuuksille, missä nyt toimitaan. Kuvaavaa tälle ajalle on oppilasmäärän väheneminen, kun 150 vuotta sitten kaikki eivät mahtuneet kouluun! Koulutyön pitkää 150 vuoden aikaa juhlittiin marraskuussa näyttävästi. Juhlaviikon yhteyteen koottu näyttely oli vaikuttava ja taidolla koottu lähes koko puolentoista sadan vuoden varrelta. LC Enonkoski kävi onnittelemassa koululaitosta lahjoittamalla pienen summan stipendirahastoon ja toivottaen menestystä opetustyölle ja uskoen hyvän yhteistyön koulun kanssa jatkuvan eri muodoissa. Lapsissa on yhteiskuntamme tulevaisuus.

Koti-Karjala

3

2. varapiirikuvernööriehdokkaat esittelyssä Pentti Päivinen, LC Joensuu Olen syntynyt Liperissä vuonna 1956. Asuinpaikkakuntani on Viinijärvi, missä olen viihtynyt koko elämäni ajan, nauttien luonnon läheisyydestä puolisoni Eijan kanssa. Perheeseemme kuuluu puolisoni Eijan lisäksi tytär ja poika, jotka molemmat ovat jo täysi-ikäisiä ja ovat tahoillaan opiskelemassa tuleviin ammatteihinsa. Harrastuksina meillä on liikunta, mökkeily ja matkailu, joista molemmat nautimme äärettömästi. Jo nuoruudestani lähtien minua on kiinnostanut muiden apua tarvitsevien auttaminen silloin, kun he ovat avun tarpeessa. Ammattihaaveina oli joko poliisi tai palomies; päädyin pelastustoimen ja julkishallinnon palvelukseen. Pohjois-Karjalan Patteristossa suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen vuorossa oli pelastusalan tutkintojen suorittaminen Valtion Paloopistossa Espoossa. Vuodesta 1976 alkaen olin Liperin kunnan palveluksessa pelastustoimen päällystötehtävissä ja vuonna 1989

siirryin Joensuun kaupungin pelastuslaitoksen päällystötehtäviin. Toimin nykyään PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen palomestarina vastaten maakunnan viranomaisverkko VIRVEn hallinnoinnista ja sen kehittämisestä, yhteistyössä muiden järjestelmän käyttäjäviranomaisten kanssa. Lionstyöhön minut kutsut-

tiin LC Joensuun jäseneksi vuonna 1995 ja siitä lähtien olen ollut 100 %:n leijona. Klubissani olen toiminut vuorollani kaikissa keskeisissä virkailijatehtävissä, tosin rahastonhoitajan putki on jäänyt päälle useamman vuoden ajaksi. Presidenttinä olin 2001-2002. Tuolloin perustettiin klubimme toimesta Joensuuhun LEO -klubi, jonka LEO -neuvojana toimin useamman vuoden ajan. Lohkon puheenjohtajana toimin kaudella 2008-2009. H-piirin jäsen- ja koulutustoimikunnassa olen toiminut vuodesta 2009 alkaen jäsenjohtajana, puheenjohtajan mandaatilla, olen vastannut osaltani myös piirimme koulutustarjonnasta. Uusien klubivirkailijoiden kouluttamiseen olen osallistunut useamman vuoden ajan. Puolisoni Eija on myös lion, hän on LC Joensuu/Kantelettaren perustajajäsen. Sitä ennen hän oli aktiivisesti mukana klubimme puolisotoiminnassa. Hänelle on myönnetty Melvin Jones jäsenyys vuonna 2011.

Ritva Korhonen, LC Kontiolahti/Ursulat Olen syntynyt Kontiolahden Ristisaaressa vuonna 1942. Lapsuuteni vietin Pohjoismaiden suurimman erottelutyömaan läheisyydessä. Kansakoulun jälkeen suoritin opintoni Pohjois-Karjalan keskusammattikoulussa parturi-kampaaja linjalla v. 1959–1961. Aluksi hankin lisää työkokemusta joensuulaisessa alan liikkeessä kahdeksan vuoden ajan. Syksyllä vuonna 1968 tuli ajankohtaiseksi perustaa oma yritys Kontiorantaan aivan Prikaatin vastapäätä tien toiselle puolen, missä kotimme nyt sijaitsee. Ammattitaitoani pidin yllä suorittamalla parturin sekä kampaajan kisällikirjat v. 1980. Parturimestarin nimen ja ammattiarvon sain vuonna 1981. Yrittäjänä ollessani kuuluin Karelian hiustaitajien klubiin, sekä erilaisten alan koulutusten kautta pidin itseni ajan tasalla eteenpäin kehittyvällä alalla. Toimin myöskin Suomen Kähertäjäliitto r.y. Joensuun yhdistyksen hallituksessa. Oltuani parturi-kampaamoalalla kaikkiaan 50 vuotta, josta 40 yrittäjä-ammatinharjoittajana siirryin yrittäjäeläkkeelle vuoden 2010 lopussa. Tässä vaiheessa katsoin minulla olevan aikaa ja se sattui sopivasti kun minut kutsuttiin perustamaan LC/Kontiolahti/Ursulat Lions klubia

v. 2005. Klubissa olen toiminut hallitusvastuussa sekä erilaisissa tehtävissä. Toisena Klubin toimintakautena olin jo klubin presidentti. Tänä vuotena aloitettiin perinteinen klubien yhteinen ”syystapahtuma” erilaisine kilpailuineen yhdistämään klubien yhteishenkeä. Myöskin syyskaudella oli Punainen Sulka -keräys ja keväällä Sight First II kampanja. Heti presidenttikauteni jälkeen minut valittiin H-piirin kakkosalueen 3-lohkon puheenjohtajan haastavaan virkaan.

Tämän jälkeen olen toiminut oman klubini mukana erilaisissa tehtävissä ja ollut edustamassa H-piirin kokouksissa ja Haminan vuosikokouksessa. Tunnustuksena työstäni sain Melvin Jones jäsenyyden vuonna 2008. Uuden nuoren klubin jäsenenä olen saanut olla toteuttamassa rohkeaa ja eteenpäin suuntautuvaa Leijonatoimintaa, joka yhteistyöllä ja luottamuksella kehittyy ennakkoluulottomasti kohti tulevia vuosia. Muista harrastuksista voisin mainita vapaaajan asunnolla Liperissä puuhastelun ja oleskelun puolisoni Pertin kanssa. Puolisoni on tukenut toimintaani erittäin myönteisesti ollen mukana ja tukena myötäeläen kaikissa tehtävissäni klubitoimintani aikana. Toiminnan painopiste tulevaisuudessa mielestäni tulisi kohdistaa nuorten ja vammaisten ohella yksinäisiin vanhuksiin ja suuriin ikäluokkiin, jotka tulevaisuudessa ikääntyessään antavat haastetta Leijona-työhön omalta osaltaan. Yhteistyöllä ja toisiamme tukien jokainen Leijona voi tehdä työtä kotiseutunsa hyväksi, sekä osallistua laajempiin kansainvälisiin projekteihin toteuttaessaan askeleen kohti parempaa tulevaisuutta.

Jouko Hirvonen, LC Outokumpu/Kupari Lions Club Outokumpu/Kupari on esittänyt minua 2. varapiirikuvernööriehdokkaaksi, johon olen antanut suostumukseni. Aiemmin olen ollut ehdokkaana 1. varapiirikuvernööriksi 2009. Olen syntynyt Outokummussa 1960. Oppikoulun päätyttyä muutin Joensuuhun, josta Seinäjoelle valmistuen sieltä puuteknikoksi 1984. Seinäjoelta siirryin Kuopioon työnjohtotehtäviin, kunnes 1989 muutimme yrityskauppojen myötä takaisin Outokumpuun, ja työt jatkuivat puusepänliikkeen toimitusjohtajana. Yrityksen myynnin jälkeen olen ollut työnjohdollisissa ja opetustehtävissä sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana. Työrikkauksiini kuuluu mm. upseerinsaappaiden kengänlestien ja norjalaisen loistoristeilijä Royal Princess’n kalusteiden valmistusta sekä metallitöitä ja kuljettimien asennuksia Pyhäsalmen kaivoksella 1 405 metrin syvyydessä maan alla. Perheeseeni kuuluu puoliso Kaija ja kolme kotoa jo poismuuttanutta aikuista tytärtä. Harrastuksiini kuuluu lionstoiminnan lisäksi numismatiikka, ksirofilia, Arabian lastenastioiden, postikorttien ym. joutavan romppeen keräily sekä mökkeily, kalastus ja sienestys. Sain kutsun LC Outokum-

pu/Kuparin jäseneksi helmikuussa1995 ja olen ollut siitä lähtien 100 % jäsen. Klubipresidenttinä toimin kauden 1999-2000, jolloin klubimme valittiin piirin parhaaksi klubiksi. Itselleni myönnettiin silloin piirikuvernöörin toimesta kiitospalkinto peräänantamattomuudesta sekä ”reissupressan” arvo, koska kävin kauden aikana työmatkoillani vierailulla useissa klubeissa. Vuosien mittaan kaikki keskeiset klubitehtävät ovat tulleet tutuiksi, tosin sihteerin tehtäviä en kerralla enkä toisellakaan oppinut, vaan opettelen niitä nyt kolmannen kerran. Lohkon puheenjohtajana toimin kauden 2002-2003. Lionsritarin arvo myönnettiin keväällä 2004. Piirimme ARS-toimikunnan puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2006 lähtien neljä kautta, jo-

ten piirihallitustyöskentely on tullut tutuksi viiden kauden ajalta. Näiden vuosien kokemuksella katson Arne Ritari -Säätiön toimintaa suurella ylpeydellä. Kausieni aikana huomasin konkreettisesti, kuinka säätiö voi auttaa klubien aktiviteetteja merkittävilläkin avustuksilla. Ilman avustusta aktiviteetit olisivat jääneet todennäköisesti toteutumatta. Koko lionstoimintani ajan puolisoni on ollut tukenani ja mukana puolisotoiminnassa. Aktiivisesta toiminnasta klubimme on anonut hänelle Melvin Jones -jäsenyyden 2008. Lionstoiminta on antanut meille klubi- ja piiritasolla monen monta mieleen jäävää hetkeä. Olemme tutustuneet samanhenkisiin ihmisiin, saaneet perheystäviä ja lapsemmekin ovat saaneet uuden ”mummin ja ukin”. Koemme, että tässä eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme kaikenlaisen vapaaehtoistyön, siis myös lionstyön merkitys kasvaa entisestään. Vapaaehtoistyön avulla meillä on mahdollisuus auttaa niitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua elämässään. Voimme käydä vaikka juttuseurana yksinäisille vanhuksille. Jatkossakin viemme lions-aatetta eteenpäin sekä puolisotoimintaa. Me palvelemme, We serve!

Seppo Pieviläinen, LC Joensuu/Kalevaiset Synnyin 65 vuotta sitten Enossa, josta siirryin Joensuuhun opiskelujen perässä. Valmistuin ensin maalariksi, mutta ala ei tuntunut omalta ja niinpä opiskelin parturikampaajaksi. Valmistumiseni jälkeen perustin välittömästi oman liikkeen Joensuuhun, ensin isän nimissä, koska alle 21-vuotiaat eivät saaneet tarvittavia lupia. Ala tuntui omalta ja niinpä jatko-opiskelin ja valmistuin 25-vuotiaana parturimestariksi, alan nuorimpana Suomessa. Joensuussa minulla on edelleen parturi-kampaamoalan yritys. Normaalin päivätyöni ohessa olen toiminut hiusalan ammattiopettajana ammattikoulussa ja ammattikurssikeskuksella sekä vetänyt vapaaopiston kursseja. Oman alani kilpailuihin olen osallistunut aktiivisesti 25 vuotta kilpailijana, mutta nykyisin olen ollut tuomarina valtakunnallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Huipentumana omalle uralleni oli valinta 12-jäseniseen Von Wright-ritaristoon, joka on alan korkein kunnianosoitus Suomessa. Yhteiskunnalliseen vai-

kuttamiseen olen osallistunut luottamustoimissa; oppilaslautakunnassa, palo- ja pelastuslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa sekä jätelautakunnassa. Olin perustamassa Joensuun Yrittäjäyhdistystä, ollen alkuvaiheessa yhdistyksen varapuheenjohtajana. Lions toimintaan olen osallistunut aktiivisesti liittymisestäni lähtien. Olen perustajajäsen LC Joensuu Kalevaisissa. Omassa klubissani olen toiminut presidenttinä kausilla 95-96 ja 2011-2012, lohkon puheenjohtajana 97-98

ja alueen puheenjohtajana 00-01. Lionsurani aikana olen osallistunut useimpiin valtakunnallisiin kokouksiin sekä suorittanut yksityisiä klubivierailuja pääosin Euroopassa, mutta myös Aasiassa ja USAssa. Melvin Jones jäsenyyden sain 2005. Yksi lionsurani ja myös siviiliurani mieleenpainuvimpia kokemuksia on oleskeluni Floridassa noin 5 vuotta 1990-luvun taitteessa. Lionstoimintaan osallistuin siellä paikallisessa Coral Springin klubissa, jossa toimin yhden kauden varapresidenttinä. Siellä ollessani osallistuin Miamin maailmankokoukseen. Perheeseeni kuuluu avopuolisoni Maija Lintumäki, hän on LC Malmitar Helsingin perustajajäsen ja myös Melvin Jones jäsen. Lisäksi minulla on 3 aikuista poikaa ja 3 lastenlasta. Lionstoiminnassa painopistealueeni ovat: Klubien tasaarvon kehittäminen, perusarvojen kunnioittaminen, ajan ja toimintaympäristön muutoksen huomioiminen, klubivierailujen aktivoiminen sekä ladytoiminnan elvyttäminen.