Koti-Karjala
SUOMEN LIONSLIITTO
PIIRI 107 H
2011
Rauhanjulistekilpailun voittaja Elias Kekki:
”Työssä tuli mieleen ystävyys ja rauha”
Uudistuva lions-toiminta lähtee arvoista Uudistuva lions-toiminta lähtee liikkeelle Suomen Lions-liiton arvoista. Arvot antavat toiminnalle ideologian ja ajattelutavan, joilla toimitaan. Klubin omien ja suomalaisen lionstoiminnan arvojen tulee kohdata ja tukea toisiaan.
tyy jäsenkehityksen olla vähintään plus miinus nolla. Klubitoiminnan analysointi ja kehitystoiminnan suunnittelu sekä siitä tehdyt konkreettiset muutokset tuovat usein tullessaan positiivista jäsenkehitystä, mutta ennen kaikkea klubiviihtyvyyttä.
Isänmaa ja maailma, luotettavuus, palveluhalu, talkootyö ja ihmisläheisyys ovat tämänhetkiset Suomen Lionsliiton nimeämät arvot. Ne antavat pohjan klubin omille arvoille. Uudistuvaa lions-toimintaa kehitetään ”muutosvalmennus” -projektilla. Se tarkoittaa klubin omaa osallistumista muutokseen, mutta myös kouluttajien ja asiantuntijoiden neuvontaa ja ohjausta kehitystoiminnassa. Perustarkoitus valmennuksessa on klubien toimintaedellytysten turvaaminen. Jotta klubin toimintamahdollisuudet säilyisivät, täy-
Klubi on itsenäinen yhdistys, joka toimii Suomen Lionsliiton organisaation alla. Klubilla tulee olla myös organisaatio. Se toimii operatiivisesti johtaen klubin käytännön toimia. On sanottu, etteivät organisaatiot kuole siihen, että ne tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne tekevät aikanaan oikeita asioita liian pitkään. Uudistettaessa klubitoimintaa täytyy kaikkien kokea, että uutta tarvitaan ja sitä myös ryhdytään tekemään. Se, milloin uutta ja uudistumista tarvitaan, ei ole ponsi, vaan jatkuvan laadun paran-
Tehdään oikeita asioita
tamisen idea ja uuden toimintakulttuurin luominen. Ajattelutapa - pitäisi tehdä - voi olla tuhoon tuomittu. Jos jäämme odottamaan ja toivomaan uudistusta, emmekä tee, voi olla jo myöhäistä tehdä. Olkaamme siis eturintamassa kehittämässä tätä hienoa järjestöä ja sen toimintaa; emmehän halua olla ”perässähiihtäjiä”. Uudistuksen täytyy olla suunnitelmallista. Analysoinnin jälkeen luodaan klubille visio ja päämäärät, joihin pyritään. Visio antaa suunnan, mihin mennään. Se on selkeä ja innostava kuva klubin tulevaisuudesta. Visio voi olla unelma, mutta sen tulee olla saavutettavissa. Päämäärän tulee olla konkreettinen ja järkevä. Sen tulee olla määräaikaan mennessä toteutettavissa ja jotenkin mitattavissa.
miettimään klubitoimintansa käsikirjaa. Sen nimenä voi olla klubin strategia, pitkän tähtäimen kehityssuunnitelma tai joku muu oma nimi. Suunnitelman tarkoituksena on antaa klubille suuntaviitat tulevaan toimintaan. Sitä tulee tarkastella varsinkin alkuvaiheessa usein, mielellään jokaisessa klubiillassa. Strategiasta löytyvät perusarvot pitäisi jokaisen jäsenen osata jopa unissaan, siksi niitä pitäisi varsinkin alkuvaiheessa usein muistuttaa. Se, että toiminnan käsikirja on saatu aikaiseksi, ei takaa klubin kehittymistä täytyy ryhtyä tekemään. On otettava riskejä ja kestettävä epäonnistumiset. On myös taattava onnistumisia, se palkitsee ja mahdollistaa klubin todellisen kehittymisen.
Jokaisen sisäistettävä perusarvot
Päivitys vuosittain
Kun visio ja päämäärä ovat selkiytyneet, voi klubi lähteä
LC Savonlinna/Sääminki klubissa hyväksyttiin klubin strategia käyttöön syksyllä 2010. Tulevaisuus näyt-
tää, onko onnistuttu vai onko menty metsään. Klubin strategia ei ole kirja, joka homehtuu pöytälaatikon pohjalla. Sitä tulee tarkastella ja päivittää vuosittain. LC Savonlinna/ Sääminki klubissa on kehitystoimikunta, jonka tehtävä on vuosittain tarkastella mennyttä, verrata saavutettuja tavoitteita strategiaan ja ohjeistaa jatkotoimiin. H-piirin alueella on muutosvalmennusta toteutettu pilotoimalla halukkaita klubeja. Toiminta jatkuu ja tavoitteemme on mahdollisimman monen klubin auttaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen. Jäsenohjelma ja koulutustoimikunta
LC Tuupovaara käynnisti oman strategiatyönsä Tuupovaaran lionit osoittivat joulukuun klubi-illassaan konkreettisesti yhteistä tahtotilaa toiminnan kehittämiselle, kun pikaisessa ryhmä-
työssä löytyi melkein 30 ideaa/vastausta kysymykseen: ”Mitä kehitettävää olisi klubitoiminnassamme?”. Samalla päätettiin käynnistää strategiatyö nimeämällä kehittämistyöryhmä istuvasta presidentistä, ensimmäisestä varapresidentistä sekä kolmesta klubiveljestä. Tammikuun alussa työryhmä kokoontui varapresidentti Tarmo Jormanaisen kotona ja suunnitteli työn etenemistä. Tammikuun klubi-illassa keskusteltiin klubitoiminnan arvoista ja helmikuussa tehdään nykytilan analyysi, josta päästään päämäärä-/tavoitemäärittelyyn ja niiden toteutumiseksi tehtävien toimenpiteiden suunnitteluun. Työtä viedään eteenpäin pala palalta, kehittämistyöryhmän valmistellessa aina seuraavaa vaihetta klubi-illan käsittelyyn. Ryhmätyöt työskentelymallina on otettu hyvin vastaan ja odotukset klubitoiminnan uudistumisesta ovat korkealla.
Koti-Karjala
2
Arvoisa piirilehden lukija! Tulevaisuus
Kädessäsi on uusi, kerran vuodessa ilmestyvä piirin tiedotuslehti. Lukekaa sitä ajatuksella lävitse ja ottakaa vinkkejä siitä, miten voisitte kehittää ja vireyttää oman klubinne toimintaa. Käyttäkää tätä lehteä myös avoimesti rekrytoinnissa hyväksenne. Kuluva kausi on lionismin Suomeen tulon 60. juhlavuosi sekä Suomen Lions-liiton 50. juhlavuosi. Paljon on näinä vuosina tapahtunut. Kaikesta, mitä on tapahtunut 50 vuoden aikana, voit saada tietoa lukemalla Leijonan jalanjäljillä- kirjan. Siinä vasta on oiva teos kertomaan historiamme alkuvaiheista ja vuosikymmenistä, joihin monet meistä eivät ole päässeet tutustumaan. Tiedot siinä kirjassa eivät ole vanhenneet. Juhlavuosi aloitettiin kakkukahvilla kesäkuussa Hämeenlinnan vuosikokouksen yhteydessä. Elokuun lopulla järjestettiin yhteistyökumppaneille juhlaseminaari, jossa puhujina olivat mm. järjestömme kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III sekä tohtori Pentti Arajärvi. Tällä kaudella uutena aktiviteettimahdollisuutena klubeille tarjottiin mahdollisuus osallistua Ylen Hyvä-säätiön Nenäpäivään. Kampanjan avaus suoritettiin juhlavuoden tempauksessa Linnanmäellä elokuussa. Tilaisuuden yhtenä päähenkilönä oli kansainvälinen presidenttimme Sid L. Scruggs III. Tämän aktiviteetin tuloksena me saimme sekä julkista näkyvyyttä että kuuluvuutta positiivisessa mielessä. Me leijonat näytimme, mihin me pystymme nopealla aikataululla. Tulevalla kaudella tapahtuvaan Nenäpäivä -kampanjaan pystymme valmistautumaan paljon paremmin.
”We Serve” -henki on se perusta, johon kaikki toimintamme tulee pohjautua ja on pohjautunut koko järjestömme historian ajan, ympäri maailmaa.
Palvelu on voimavaramme Kuluvalla kaudella on keskitytty palvelun arvon nostamiseen sekä klubien sisäisen toiminnan ylläpitoon. Haaste on otettu vastaan hyvin ja samalla klubien tunnettuus on yleisön silmissä kasvanut. Piirissänne on mitä moninaisimpia tapahtumia ympäriinsä, osallistukaa niihin. Niissä tapaatte tuttujanne sekä solmitte uusia kontakteja ja ystävyyssuhteita. Aina jokaisesta tilaisuudesta jää jotain käteen, jota sitten voi hyödyntää tulevaisuudessa omassa toiminnassa niin yksityispuolella kuin harrastustoiminnassakin.
Suomi johtoon jatkuu Kun Lions-liiton vuosikokous päätti, että suomalainen lähtee tavoittelemaan koko Lionsjärjestön korkeimman johtajan tehtävää, se asetti kampanjan työnimeksi ”Suomi Johtoon 2010”. Ajatuksena oli, että tavoite toteutuisi suurin piirtein noihin aikoihin. Toki tiedettiin, että vuonna 2010 on ns. ”Amerikan vuoro”, joten tavoite oli aikaisintaan 2009, ja sen jälkeen jatkaen tarvittaessa parittomin vuosin. Kuten tiedetään, järjestöllä oli eurooppalainen presidentti vuonna 2009, joten vuosi oli liian aikainen. Ensimmäinen todellinen yritys tehtiin vuodelle 2011. Maailmasta löytyi kuitenkin yksi maa (itse asiassa manner - Australia), jolla ei
koskaan ollut ollut presidenttiä ja jonka jäsenmäärä ylitti Suomen jäsenmäärän. Jäsenmäärä oli myös selvässä kasvussa. Näin ollen suositelluksi ehdokkaaksi tuli australialainen Barry Palmer. Suomen Lions-johto päätti jatkaa kampanjaa tavoitteena Hampurin kansainvälinen vuosikokous vuonna 2013. Seuraavat 1,5 vuotta on intensiivistä kampanja-aikaa. Onnistuessamme olen vaalissa v. 2013 ja toivon silloin mahdollisimman monen suomalaisen osallistuvan tähän kokoukseen. Kysymyksessä on todellinen Suomen näyttö. Harri Ala-Kulju PID
Tämän kauden loppupuoliskolla käynnistyy Invalidiliiton kanssa palveluprojekti pilotein. Tässä aktiviteetissa ei käytetä rahaa lainkaan, vaan ainoastaan uhrataan vain aikaa ja tekeviä käsipareja. Mielestäni tällöin palaamme juurillemme ”We Serve” -hengessä. Palvelu on se perusta, johon kaikki toimintamme tulee pohjautua ja on pohjautunut koko järjestömme historian ajan. Tämä vain on jäänyt taka-alalle ja monen leijonan toiminnasta unohtunut. Toivottavasti leijonat suhtautuvat asiaan positiivisesti, jotta kykenemme näyttämään kykymme jälleen kerran, kun meitä apuun kutsutaan. Kuluvan kauden aikana
ovat leijonat ottaneet uusia harppauksia laajennukseen, perustaneet perinteisiä klubeja Lopelle ja Helsinkiin, liitännäisklubin Hämeenkyröön sekä Leo-klubin Tampereelle, nämä tämän kirjoituksen tekemiseen mennessä. Toivottavasti tämän jälkeenkin on jo uusia klubeja perustettu. Nämä kaikki edesauttavat tulevaisuutta silmällä pitäen palveluvoiman ylläpidossa. Tämä palveluvoiman ylläpito tulee muistaa jatkuvasti, ei vain yhden tai muutaman kauden ajan. Jokainen meistä ikääntyy vuosi vuodelta ja mahdollisuutemme pitää saavuttamamme palveluvoima paikkakunnan eteen tehtävässä
työssä vaatii aina enenevässä määrin isompia ponnistuksia, jotta selviämme aktiviteeteista. Hämeenlinnan vuosikokouksessa hyväksyttiin Suomen Lions-liiton toiminnalle arvot. Arvot ovat isänmaa ja maailma, luotettavuus, palveluhalu, talkootyö ja ihmisläheisyys. Nyt on aika klubien käydä keskustelua klubin omista arvoista, mitä ne ovat? Niiden avulla meidän on helpompi markkinoida jäsenyyttä jäsenkandidaateillemme. Niitä noudattaen on klubin helpompi toimia omalla paikkakunnallaan, yhteistyössä muiden leijonien ja järjestöjen kanssa.
Kausi on hurahtanut jo yli puolen välin. Nyt pitää tarkkailla, kuinka suunnitelmat ovat toteutuneet sekä tehdä toimenpiteitä loppukaudelle, mikäli niitä ei ole saavutettu. Samoin kohta on aika asettaa tulevan kauden virkailijat ehdolle. Kyselkää henkilöiltä, onko heillä mahdollisuus toimia aktiivisesti tulevassa toimessaan. Samoin tarkkailkaa jatkuvuutta; löytyykö tehtäviin henkilöitä, jotka eivät ole vielä olleet kyseisiä tehtäviä hoitaneet. Jos näin on, niin hyvä, silloin olette huolehtineet jäsenhuollosta jatkuvasti. Jos taas henkilöt ovat jo useasti toimineet samassa tehtävässä, niin miettikää, kuinka palvelevia käsipareja voitaisiin saada lisää toteuttamaan paikkakunnan palvelua myös tulevaisuudessa. Kauden alussa aloitettiin jäsenrekistereiden yhdistäminen. Työ on alkukankeuksista huolimatta edennyt suunnitelmallisesti eteenpäin ja viimeinen vaihe on aktiviteettiraportin luominen kotimaiseen rekisteriin, joka valmistuu tammikuun loppupuolella. Kiitoksia teille kaikille kärsivällisyydestä! Nyt sihteerien työtaakkaa on kevennetty jonkin verran byrokratian vähentämisellä. Nyt toivoisin kaikkien käyvän vielä kerran tarkistamassa klubin jäsenten tiedot ja päivittämässä tiedot ajan tasalle. Kiitokset kaikille paikkakuntienne eteen tekemästänne palvelutyöstä. Jatketaan samalla tavalla ja pidetään lippu korkealla liehumassa. Välittäkää viestiä siitä, kuinka toimintaa Suomessa voisi kehittää. Antakaa ruusuja ja risuja, niiden avulla voimme kehittää lionstoimintaa kotimaassamme. Lauri Vainio puheenjohtaja 2010-2011 Suomen Lions-liitto r.y.
Arne Ritari-säätiö tukee palvelutoimintaa Arne Ritari- säätiö on perustettu 25 vuotta sitten tukemaan ja edistämään Suomen lionsklubien palveluaktiviteetteja. Toimintaan säätiö kerää varoja myymällä adresseja sekä kasvattamalla ja ylläpitämällä Ritari-kiltaa. Arne Ritari-säätiö on Suomalaisten klubien oma säätiö. Adressimyynti on vakiintunut piireissä tasolle, jossa keskimäärin lähes joka toinen lion käyttää lionsadressin vuodessa. Piirissämme adressien käyttö on kaksinkertainen maamme keskimääräiseen käyttöön verrattuna. Piirimme on saanut vuosittain palkintoja hyvästä adressimyynnistä. Siitä kiitos klubeille. Lionsadressi on oiva tapa muistaa niin
onnitteluhetkellä kuin suruviestin saapuessa. Arne Ritari-killan jäsenyydestä, joka oikeuttaa käyttää Lions-Ritarin nimeä ja arvoa, on tullut arvostettu tunnustus klubin jäsenelle hyvin suoritetusta työstä klubin ja sen aktiviteettien hyväksi. Lions-Ritareita on yli 1 100. Piiriimme on saatu vuosittain uusia Ritareita lähes kymmenen, mikä on samaa tasoa kuin valtakunnassa keskimäärin. Säätiö on tukenut lukuisia piirimme klubien aktiviteetteja. Toivon kuitenkin, että piirimme klubit olisivat aktiivisempia hakemaan avustuksia säätiöltä palveluaktiviteetteihinsa. Kari Inkeroinen ARS-toimikunnan pj.
Koti-Karjala Tämän kauden piirin teemana on palvelua ja viihtymistä. Leijonajärjestö perustettiin aikanaan palvelua varten ja se on koko leijonatoiminnan peruslähtökohta. Kansainvälisen presidentin Sid Scruggsin teema, Toivon merkkituli, myös kehottaa leijonia suuntaamaan valokiilan palveluun. Hän haastoi klubit ottamaan tällä kaudella ohjelmaan yhden uuden palvelutehtävän. Ilokseni olen havainnut leijonien ottaneen tämän haasteen vastaan. Palvelun lisäksi klubeissa on jo pitempään panostettu viihtyvyyden lisäämiseen. Kokoontumiset ovat entistä leppoisimpia. Virallisiin kokousasioihin ei käytetä enää runsaasti aikaa, vaan annetaan klubin hallitukselle enemmän valtaa. Kokouksia pidetään myös enemmän muualla kuin vakiintuneissa kokoontumispaikoissa ja niitä rikastetaan omien jäsenten tai ulkopuolisten esitelmillä. Kaksi vuotta sitten olin ehdokkaana varapiirikuvernööriksi. Parikkalassa pidetyssä piirikokouksessa pidin esittelypuheen, jossa kerroin tavoitteistani tultuani mahdollisesti valituksi. Silloin tiivistin näkemykseni leijonatoiminnasta kolmeen asiaan: kunnioittaminen, kuunteleminen ja kehittäminen. Kunnioittaminen tarkoitti perinteiden, lions-arvojen ja erilaisuuden kunnioittamista. Kuunteleminen tarkoitti klubien ja leijonien kuulemista ja ajatusten huomioimista. Kehittäminen tarkoitti klubien palveluvoiman vahvistamista ja erityisesti viihtyvyyden lisäämistä. Jätän jokaisen piirimme leijonan arvioitavaksi, miten nämä näkemykset ovat omalla piirikuvernöörikaudella toteutuneet. Klubivierailuilla olen pannut merkille, että klubeissa on tavoitteena samat päämäärät. Piirissämme on 54 erilaista klubia. Koko leijonatoiminnan perusta on klubitoiminnassa. Jokainen klubi toimii omalla alueellaan hyväksi näkemällään tavalla. Samaan muottiin ei klubeja pidä määrätä.
3
Palvelua ja viihtymistä
Lisää näkyvyyttä
Skandinavian ilta Sydneyssä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Lauri Vainio, puoliso Kaisa sekä piirikuvernööripari.
Muutoksilla uutta potkua piirin toimintaan Piirimme toimikuntarakennetta muutettiin tällä toimintakaudella lisäämällä koulutustoimikuntaan kaksi jäsentä. Muutos käynnistettiin jo edellisellä kaudella IPDG Helli Sutisen aloitteesta. Piirissämme on nyt neljä alueellisesti kattavaa muutosvalmennuskouluttajaa. Tavoitteena on auttaa piirimme klubeja kehittämään ja uudistamaan toimintaansa. Prosessi on pitkä ja vaatii klubilta ja sen johtohenkilöiltä sitoutumista. Lopputuloksena tulee kuitenkin olemaan entistä vahvempi ja jäseniä kiinnostava klubi. Toivottavaa onkin, että mahdollisimman moni klubi lähtee mukaan tähän piirin tarjoamaan koulutukseen. Viime kauden aikana teh-
tiin klubien mallisääntöihin pieni muutos, jolla mahdollistettiin elokuun ottaminen toimintakuukaudeksi. Muutos ei vielä ole suuresti vaikuttanut klubitoimintaan, koska klubikäynneillä saamani palautteen mukaan vasta muutama klubi on lähtenyt muuttamaan käytäntöään. Kauden ensimmäinen varsinainen klubi-ilta on monella kuitenkin edelleen syyskuussa. Elokuun ohjelmassa voi olla retkiä, matkoja tai muuta viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta lisäävää toimintaa. Klubien hallitukset ovat perinteisesti pitäneet elokuussa kokoukset, joissa on tarkennettu keväällä päätetyt toimintakauden suunnitelmat ja suunniteltu syyskauden toimintaa. Viime toimintakaudella muutettiin perinteistä piirihallituksen kokoonpanoa jättä-
mällä alueen puheenjohtajat valitsematta. Kokemukset viime ja tällä kaudella osoittivat, että tämä ei aiheuttanut ongelmia. Piirihallituksessa on todettu, että edellinen, toimiva ja varapiirikuvernöörit pystyivät omilla alueillaan korvaamaan alueen puheenjohtajien panoksen.
Naisjäseniä mukaan Klubivierailuilla olen havainnut ilokseni, että lähes kaikilla klubeilla on aktiivista puolisotoimintaa. Se tukee arvokkaalla tavalla klubin varsinaista toimintaa. Monella puolisolla eli ladylla, kuten vielä monessa klubissa puolisoita nimitetään, on myös omia aktiviteetteja. Useilla paikkakunnilla on kuitenkin paljon naisia, jotka eivät ole leijonapuolisoita, mutta ovat kiinnostuneet lions-toiminnasta. Miten
nämä saadaan mukaan? Pienillä ja muuttotappiopaikkakunnilla on ollut jo pitkään vaikeuksia löytää uusia jäseniä. Monet perinteiset miesklubit ovat nähneet parhaaksi vaihtoehdoksi ottaa klubiin naisjäseniä. Kokemukset tästä ovat olleet pelkästään positiivisia. Uskon, että tämä suuntaus tulee piirissämme jatkumaan. Naisjäsenet ovat tuoneet klubin toimintaan uutta säpinää. Naisjäsenien toiminta on suuntautunut enemmän palveluaktiviteetteihin, kun miehet ovat panostaneet perinteisesti erilaisiin rahankeräysaktiviteetteihin. Paras tulos paikkakunnan palvelutyössä saavutetaan, kun yhdistetään miesklubin perinteet ja naisjäsenten uudet ideat. Leo-toiminta on viettänyt piirissämme muutaman vuoden hiljaiseloa. Piirillämme on kuitenkin pitkät ja ansiok-
Piirikuvernöörin matkassa puolisona Perheen ja puolison merkitys leijonien palvelutyössä on keskeinen. Puolisotoiminta on varsin vapaamuotoista toimintaa, jossa kaikki halukkaat palvelevat ja tukevat niillä lahjoilla ja ominaisuuksilla, mitä heillä itse kullakin on. Puolisotoiminnan tarkoituksena on lionsklubien sisäisen hengen lujittaminen ja kehittäminen sekä klubien ulkoisen toiminnan tukeminen ja sen kautta myös omakohtainen vaikuttaminen. Se on vapaa-ajan harrastus, työn vastapainoa, yhteinen ja iloinen asia. Itse olen ollut lions-toiminnassa mukana lähes 25 vuotta mm. ladytoiminnan vetäjänä useamman vuoden ja erilai-
kaat perinteet leotoiminnassa. Toimivia leoklubeja on ollut Heinävedellä, Joensuussa, Savonlinnassa, Lieksassa, Kerimäellä ja Kiteellä. Vielä muutama vuosi sitten Savonlinnassa ja Joensuussa oli toimiva leo-klubi. Nyt on aika herättää leotoiminta uudelleen henkiin piirissämme. Joensuussa toiminta on jo käynnistämässä. Muilla paikkakunnilla se edellyttää paikkakunnan leijonaklubien aktiivista panostusta toiminnan käynnistämiseen ja leojen tukemiseen.
sissa leijonatapahtumissa niin kotimassa kuin ulkomailla. Näiden tapaamisten yhteydessä olen monesti aistinut tunteen kuin olisimme ikivanhoja tuttavia. Tämä on sitä yhteenkuulumisen tunnetta, joka lions-toiminnassa on aina vahvasti mukana. Olen erittäin iloinen, että olen saanut kokea saman tunteen kulkiessani piirikuvernöörin matkassa kuluvana kautena. Helmikuun lopussa olemme vierailleet lähes kaikkien H-piirin 54 klubin kokoontumisissa ja tutustuneet klubien toimintaan. Puolisotoiminta vaihtelee klubeissa hyvin paljon. On klubeja, joissa puolisot eivät toimi lainkaan tai hyvin sa-
tunnaisesti ja klubeja, joissa puolisotoiminta on erittäin vilkasta ja jopa liitännäisklubitoimintaan rinnastettavaa. Tämä on ilmeisesti hyvin paljon klubien ja perinteistä ja luonteesta kiinni. Ns. seka- tai naisklubeissa puolisotoiminta ei ehkä ole niin vahvasti mukana kuin perinteisissä miesklubeissa. Tämä seikka tulisi ottaa huomioon puolisotoimintaa kehitettäessä. Miesklubeissa yksi toiminnan suurimmista ongelmista on jäsenten ja samalla puolisoiden ikääntyminen. Klubivierailuillani minulle on kerrottu hyvin monenlaisista yhteisistä aktiviteeteista leijonien kanssa sekä puolisoiden omista aktivitee-
teista. Monessa klubissa leijonat ovat avoimesti kiittäneet puolisoiden panosta aktiviteeteissaan ja todenneet, että niiden onnistuminen on ollut vahvasti puolisoiden panoksesta kiinni. Tämä juuri osoittaa sen, että toiminta on yhteinen iloinen asia. Yhteiset illanvietot ja retket leijonien kanssa ovat tärkeitä ja myös lujittavat klubin yhteenkuuluvuutta. Mitenkä puolisotoimintaa sitten voisi tehostaa? Lionsklubin hallituksen tulee tukea vetäjäpuolison toimintaa. Kevään viimeisessä tapaamisessa tulee varmistaa ja tarvittaessa valita seuraavan kauden puolisovetäjä. Joskus tulee eteen tilanne,
että tulevan presidentin puoliso ei välttämättä tahdo tai ehdi ottaa vetovastuuta toiminnasta, vaikka muuten olisikin mielellään mukana. Tällöin tulee pyrkiä löytämään joku toinen puoliso toiminnan vastuulliseksi vetäjäksi. Puolisotoimintaa on hyvä suunnitella yhdessä leijonien kanssa, jossa sovitaan miten tapahtumista ja toiminnasta tiedotetaan; käytetäänkö s-postia, soitetaanko vai otetaanko yhteyttä tekstiviestillä. Tehokas tiedottaminen tapaamisista on ehdottoman tärkeää. Säännöllisistä kokoontumisajoista on hyvä sopia toimintakauden alussa, kokoonnutaanko leijonien kanssa sa-
Viime kaudella kansainvälinen presidentti Eberhard Wirfs haastoi leijonat ulos nurkistaan ja karjumaan. Tammikuussa 2010 järjestettiin maailmanlaajuinen kampanjakin: Leijonia näkyvissä. Suomessakin järjestettiin muutamia tempauksia, mutta tammikuu pakkasineen piti huolen siitä, että mitään suuria tapahtumia ei järjestetty. Tällä kaudella leijonille avautui aivan uusi mahdollisuus näkyvyyden lisäämiseen, kun marraskuussa tuli mahdolliseksi päästä mukaan Nenäpäivän kampanjaan. Leijonat saivat olla näkyvissä rahankeräyslippaiden kanssa siellä missä ihmiset liikkuivat. Klubit ottivat haasteen vastaan kiitettävästi, vaikka kampanjan valmistautumisaika oli lyhyt ja se tuli ohi toimintasuunnitelmien. Saimme runsaasti positiivista julkisuutta. Piirin alueella olimme esillä niin maakuntaradioissa kuin paikallislehdissä. Leijonat ovat mukana nenäpäivä-kampanjassa myös tulevana syksynä, päätös asiasta on jo tehty. Toivon, että leijonat ovat silloin vähintään yhtä hyvin näkyvissä. Tämä toimintakausi alkaa jo kääntyä kohti loppuaan. Haluan puolisoni kanssa kiittää kaikkia piirimme klubeja, joissa olen tämän kauden aikana saanut vierailla. Olemme saaneet tutustua erilaisiin klubeihin sekä mielenkiintoisiin ja aktiivisiin leijoniin ja puolisoihin. Meillä on hieno ja arvostettu järjestö. Viedään sitä yhdessä palvellen eteenpäin. Reino Sihvola, piirikuvernööri
maan aikaan vai eri iltana. Kokouksiin kannattaa suunnitella vaihteleva ohjelma, jotta puolisot aktivoituisivat heti kauden alussa. Kokouspaikkojen ja -aikojen vaihtelu saattaa myös virkistää. Lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia siitä ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta, jota olemme saaneet yhdessä piirikuvernöörin kanssa osaksemme vierailujemme yhteydessä. Kaiken toimintamme ohjenuorana on järjestön tunnuslause ”Me palvelemme”. Tehkäämme tätä työtä sydämellä. Helena Sihvola, Piirikuvernöörin puoliso 107-H, kaudella 2010-2011
Koti-Karjala
4
Piirikuvernööriehdokas Alpo Kosunen LC Saari
1. varapiirikuvernööri Pekka K. Vatanen
Jokaisen luotava omanlaisensa vuosi
Haluan tuoda klubeihin uudistumishakuista tahtotilaa
Varapiirikuvernöörikauteni on päättymässä ja kuvernöörivastuu lähestyy. Edeltäjäni piirikuvernöörit ovat toimineet ansiokkaasti ja antaneet hyviä malleja eri tilanteissa, mutta jokaisen on luotava omanlaisensa vuosi. On muistettava, että en kulje yksin, vaan apua on saatavana suuresta ”leijonaperheestä”. Piirihallituksessa tulee olemaan erittäin kokenutta joukkoa, joten uskon kaiken tämän olevan perustuki. Olen syntynyt Rautjärvellä 1945 ja opiskellut Tampereen yliopistossa suorittaen kunnallistutkinnon ja työn ohessa Joensuun yliopistossa hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon. Lisäksi tilintarkastajana minulla on HTM- ja JHTT oikeudet. Takanani on 41 leijonavuotta kolmessa erilaisessa klubissa. Klubitasollahan se varsinainen työ tehdään ja piirikuvernööri saa nähdä yhtä monenlaista toimintaa kuin on klubeja. Olen ollut kaksi kertaa presidenttinä, vv. 1974-1975 Varpaisjärvellä ja vv. 2001-2002 Saarella sekä H-piirissä lohkon ja alueen puheenjohtajana. Arvokkaana huomionosoituksena pidän minulle luovutettua Melvin Jones jäsenyyttä. Elämäntyöni olen tehnyt kunnallisalalla: kunnansihteerinä Hirvensalmella ja Karstulassa, kunnanjohtajana Saarella ja Parikkalassa sekä kuntatarkastajana Suomen Kuntaliitossa. Eläkkeellä olen ollut kaksi vuotta Parikkalan kunnanjohtajan virasta. Loppu-
Olen toiminut kuluvalla toimintakaudella 107 H-piirin toisen varapiirikuvernöörin tehtävässä. Tuupovaaran Lions Club on esittänyt minua seuraavalle kaudelle ensimmäiseksi varapiirikuvernööriehdokkaaksi, johon olen antanut suostumukseni. Olen syntynyt Tuupovaarassa vuonna 1962. Perheessäni elelen kaksistaan aviopuolisoni Riikan kanssa, kun kaksi täysi-ikäistä poikaamme ovat jo muuttaneet pois kotoa. Valmistuin 1988 maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi. Opintojen jälkeen aloitin työt Kiteen kunnan maaseutuasiamiehenä, jossa tehtäväni oli maaseudun elinkeinojen ja kylätoiminnan kehittäminen. Elokuusta 1991 lähtien ollut töissä Pohjois-Karjalan aikuisopistolla Joensuussa, jossa nykyinen tehtävänimikkeeni on tiimikoordinaattori. Vastaan yhdessä tiimini 15 opettajan kanssa luonnonvara-alojen ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutuksesta maakunnassa. Asumme kotitilallani Tuupovaarassa, jossa vapaa-ajan käyttö painottuu peltoviljelyyn ja metsätalouteen. Toinen ”sivutyöni” on Tuupovaaran Energiaosuuskunta, jonka taloushallintoa ja hallituksen puheenjohtajuutta olen hoitanut osuuskunnan perustamisesta v. 1996. Liikunnallisina harrastuksina ovat lentopallo ja golf. Lions-työhön minut kutsuttiin LC Kitee/Pajariin vuonna 1989. Muuton myötä v.
huipentuma päättyneelle työuralle oli saamani kunnallisneuvoksen arvonimi, Pitkäaikainenkaan leijonatoiminta ei paljasta sitä, millainen leijona olen ollut. Olenko osaltani tehnyt riittävästi sitä palvelutehtävää, mihin olen sitoutunut. Tämä on sellainen itsetutkiskelun paikka. Mielestäni klubien ja jokaisen leijonan kohdaltaan olisi hyvä tehdä tietyin välein arvio toiminnasta. Tiedän, että monessa klubissa näin tehdäänkin. Klubeista eroamiset ja kokouksista poissaolot an-
tavat tähän erityisen aiheen. LC Savonlinnan Linnattarien laulussa tuodaan esille, millainen leijona oikein on ja mitä kaikkea hän voi tehdä. Siitä laulusta meille on hyvää oppia. ”Lions aatetta seuraten teemme paremman huomisen” (ote Linnattarien laulun kertosäkeestä) Hyvät leijonat: parempaa huomista me jokainen haluamme rakentaa. Majakkapatsaan merkkivalo antakoon valoa ja luokoon lämpöä arkiseen aherrukseen.
1991 siirryin LC Tuupovaaran jäseneksi. Olen toisen polven leijona. Tuupovaarassa olen hoitanut vuorollani keskeiset virkailijatehtävät. Lpj olin kaudella 2002-03 ja Apj 2007-08. Toimin puheenjohtajana 2008-09 107-H -piirin kehittämis- ja uudistamistoimikunnassa ja viime kaudella koulutus- ja jäsenohjelmatoimikunnassa. Parin viime kauden aikana olen mm. valmentanut klubien tulevia presidenttejä tuleviin tehtäviinsä ja haastanut ja rohkaissut heitä tekemään klubitoimintaan pienempiä tai suurempia uudistuksia, kunkin klubin lähtökohdat huomioiden.
2. VDG ensiesittelyssä
eskolalla on myös pitkä, noin kahdenkymmenen vuoden kokemus leijonatyöstä. Hän on LC Hyvinkää/Höffingan perustajajäsen. C-piirin piirihallituksen eri tehtäviä hän on hoitanut yhdeksän vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Lionsliiton nuorisoleiri- ja vaihtotyöryhmän puheenjohtajana (YCED). Nykyinen klubi on LC Savonlinna /Linnatar. Aikuistuneet lapset ja kaksi lastenlasta asuvat tahoillaan, tytär Englannissa ja poika Kuopiossa.
Juhani Kautonen, LC Kerimäki/Puruvesi Olen syntynyt Kerimäellä 1953. Maatilalla kasvaneena kaikenlainen työnteko tuli tutuksi jo pienestä pitäen. Keskikoulun jälkeen suoritin varusmiespalveluksen vapaaehtoisena Lappeenrannassa UudRakP:ssa. Armeijan jälkeen edessä olivat ammattiopinnot Mikkelissä ja heti niiden jälkeen siirryin Suur-Savon Sähkö Oy:n sähköasentajaksi. Vajaan vuoden sähkölaitostyön jälkeen hakeuduin Savonlinnaan Oy Wilh. Shauman AB:n palvelukseen sähköasentajaksi ja reilun puolen vuoden teollisuussähköasentajan työkokemuksen jälkeen palasin takaisin Kerimäelle Kerimäen Sähköhuoltoon, jossa vierähtikin lähes kolmekymmentäkaksi vuotta. Aluksi olin kymmenkunta vuotta sähköasentajana ja työteknikon sekä sähköasennusmestarin opinnot suoritettuani toimin yli 20 vuotta työnjohtajana. Vuonna 2001 aloitin työn ohella AMK-insinööriopinnot Espossa EVTEK:ssa, josta valmistuin kolmen vuoden tiiviin opiskelun jälkeen talotekniikan sähköinsinööriksi keväällä 2004.
Vuonna 2006 siirryin vanhemmaksi sähkösuunnittelijaksi Insinööritoimisto Rejlers Oy:n palvelukseen Savonlinnan toimistoon. Nykyisiin työtehtäviin kuuluu pääasiassa julkisten rakennusten sähkösuunnittelua, työmaiden valvontatehtäviä ja kuntotutkimuksia. Insinööriksi valmistuttuani käynnistin myös sivutoimisen sähkösuunnitteluyrityksen, jonka puitteissa olen tehnyt suunnittelutöitä tarpeen mukaan.
Leijonatyötä jo yli 30 vuotta Leijonatyöhön sain kutsun LC Kerimäki/Puruveden jäseneksi keväällä 1980. Yli kolmekymmentä vuotta on siten vierähtänyt tämän harrastuksen parissa. Oman klubini presidenttinä olin kaudella 89-90. Kaikki muut klubivirkailijan tehtävät on tullut hoidettua, mutta tail twisteriksi ei ole veljien mielestä huumorini riittänyt. Vuonna 1995 sain klubiltani myös arvokkaan huomionosoituksen, kun minut kutsuttiin Melvin Jones -jäseneksi. H-piirin piirihallituksessa
hoidin IV alueen 1. lohkon puheenjohtajan tehtäviä kaudella 92-93 ja IV alueen puheenjohtajan tehtäviä kaudella 97-98. H-piirin nuorisovaihtojohtajan tehtävät aloitin kaudella 05-06 ja siihen liitettiin muutamia vuosia sitten vielä LEO- johtajan tehtävät. Nuorisovaihtotyö on antanut paljon. Tutustuminen lähetettäviin ja tänne tuleviin nuoriin on avartanut maailmankuvaa monin eri tavoin. H-piirin nuorisovaihtotyö on ollut aktiivista. Kansainvälisten nuorisoleirien suunnittelutyö Kiteellä ja Parikkalassa on antanut hyvä kokemuksen klubien välisestä yhteistyöstä. Myös yhteydenpito eri puolella maailmaa oleviin muiden maiden nuorisovaihtojohtajin on ollut antoisaa ja samalla toimintamme kansainvälinen luonne on tullut tutuksi. Olen päässyt mukaan myös Lions- liikkeen kansainväliseen kokoustunnelmaan; neljä kertaa olen osallistunut Eurooppa Foorumiin ja kerran Conventioniin. Ne ovat antaneet laajan kuvan koko lionstoiminnasta ympäri maailmaa. Aikuisopiskelun ja har-
Onkin ollut ilo havaita, että suurin osa on toteuttanut jotakin, joka on tuonut uutta vipinää klubiin. Erityisesti kehittämiskohteena ovat olleet kuukausitapaamiset, jotka ovat selkeästi muuttuneet kokouksista vapaamuotoisemmiksi ja sisällöltään mielenkiintoisimmiksi klubi-illoiksi. Myös palvelu- ja varainhankinta-aktiviteettejä on uudistettu. Koko työurani on kytkeytynyt tavalla tai toisella kehittämistoimintaan ja niinpä eräänlaista uudistumishakuista tahtotilaa haluan osaltani tuoda ja lisätä piirimme klubien lions-työhön.
Painopiste omalle paikkakunnalle
rastuksen myötä kommunikointi onnistuu hyvin myös englanniksi.
Muitakin harrastuksia on Leijonatyön lisäksi harrastuksiini on kuulunut reserviläistoiminta, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja kotikylässä Kerimäellä metsästysseuratoiminta. Toimiminen toistakymmentä vuotta metsästysseuran ja hirviporukan johtajana oli mielenkiintoista ja
kasvattavaa aikaa. Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa olen toiminut kouluttajana ja vapaaehtoisten johtajana monissa tehtävissä poliisiviranomaisen apuna. Maapuolustustyö ja kouluttajatehtävät useissa sotilaallisissa harjoituksissa ovat antaneet kokemusta monenlaisesta asioiden johtamisesta. Lukuisten kertausharjoitusten ja tehtävien kasvamisen myötä sotilasarvo on reservin sotilasmestari. Puolisollani Tuula Ranta-
Lions klubien palvelutoiminnan painopiste tulisi olla omalla paikkakunnalla. Kuuluminen leijonien kansainväliseen yhteisöön antaa lisäarvoa ja vahvistaa toimintaa ja yhteishenkeä laajemminkin. Jokaisen klubin jäsenen toiminnan periaatteena on hyvä olla halu auttaa avun tarpeessa olevia ja toimia paikkakuntansa parhaaksi niin nuorten kuin vanhustenkin parissa. Klubien yhteistyötä kannattaa suosia. Jokaisella klubilla on omat erityispiirteensä, jotka rikastuttavat toimintaa monella tavalla. Yhdessä oleminen ja viihtyminen ovat tärkeimpiä asioita klubitoiminnassa. Rento ja mukavaa ilmapiiri klubitoiminnassa auttaa tulokselliseen toimintaan niin rahan hankkimis- kuin työntekoaktiviteeteissa.
Koti-Karjala
5
Uusi aktiviteetti juhlavuoden kunniaksi Nenäpäivä on tullut viime vuosina tutuksi tempauksena, joka näkyy ja kuuluu tiedotusvälineissä. Tämä hauska kampanja järjestetään vuosittain loka-marraskuussa ja sillä kerätään varoja maailman köyhimmissä oloissa asuvien lasten auttamiseksi. Viime syksynä neljättä kertaa järjestetyssä keräyksessä olivat mukana myös leijonat. Nenäpäivän järjestäjä on Ylen Hyvä Säätiö. Sen toiminnassa on mukana yhdeksän tehokkaasti avun perille toimittavaa kehitysyhteistyöjärjestöä: Suomen Punainen Risti, Kirkon ulkomaanapu, Suomen Unicef, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Suomen Lähetysseura, Fida International, Solidaarisuus ja SASK (Suomen Ammattiliittojen solidaarisuuskeskus). Yleisradio tukee Nenäpäivää näyttävästi ohjelmatoiminnallaan. Paikallisradiot pitävät asiaa voimallisesti esillä omissa lähetyksissään ja keräys huipentuu YLE TV2:n Nenäpäivä-show lähetykseen marraskuun alkupuolella. Leijonien ja Ylen Hyvä Säätiön yhteistyö julistettiin alkaneeksi 25.8.2010 SLL:n 60-vuotisjuhlassa Helsingissä. Aikataulu keräyksen järjestämiseksi oli erittäin tiukka, mutta klubit ottivat haasteen vastaan ja selvisivät aktiviteetista erinomaisesti. Suomen klubeista mukaan lähti 31 % ja keräystulos oli reilusti yli kahdeksankymmentätuhatta (80 000) euroa, kun tavoite oli viisikymmentätuhatta (50 000).
kappaletta (10 euroa/kappale) painattamiaan oman paikkakuntansa perinnekalentereita jaettavaksi Iso Myyssä lipaskeräykseen osallistuville kansalaisille. Tämä houkuttelikin ihmisiä lahjoittamaan avokätisemmin, kun saivat leijonilta myös vastalahjan ja samalla leijonalogot tulevat tätä kautta näkymään ainakin kuluvan vuoden ajan sadan kodin seinällä. Paikallisradiossa olimme esillä kampanjapäällikön haastattelujen kautta sekä Iso Myyn keräyksen yhteydessä tapahtuneessa suorassa lähetyksessä. Ravintolassa nenätanssiaisten haastatteluosiossa oli piirikuvernöörimme Reinon vuoro kertoa toiminnastamme tässä kampanjassa ja leijonatoiminnasta yleensäkin. Lisäksi leijonat olivat nenäpäiväkerääjinä esillä useissa paikallislehdissä, niin ilmoittelijoina kuin jutun aiheinakin.
Ensi vuonna uudestaan H-piirin kampanjapäällikkö Juhani Patrikainen, DG Reino Sihvola ja ZC Martti Turtiainen lippaineen Joensuun Iso Myyssä.
H-piiristä liki 6 000 euroa H-piirin klubeista 19 eli 35 % osallistui keräykseen. Näistä kolmetoista klubia toteutti keräyksen lipaskeräyksinä ja/tai palvelukampanjoina, joiden tuotoksi tuli 5 883,23 euroa. Rahalahjoituksen teki kuusi klubia, joista kertyi yhteensä 800 euroa. Piirimme keräystulos oli siten 6 683,25 euroa, mikä on erinomainen piirien välisessä vertailussakin. Aikaa keräyksen toteuttamiseen käytettiin 224 tuntia.
Rahaa kertyi myös PohjoisKarjalan Radiossa lähetetyn haastekampanjan kautta. 5. marraskuuta pidettyyn Iso Myyn nenäpäivätapahtumaan ja illalla ohjelmallisiin nenätansseihin Ravintola Kareliassa Joensuussa kanssamme osallistuivat myös em. yhdeksän muuta avustusjärjestöä. Nämä tuotot menivät Joensuussa eri järjestöjen ja paikallisradion kanssa toteutetun tapahtuman yhteiseksi keräystuotoksi, eivätkä siis näy piirimme keräystuloksessa.
”Rippilaulu” kolmella eurolla Muulla tavoin osallistumisestamme esimerkkinä voin kertoa mm. toimimisemme paikallisradion nenäpäivähaastekampanjan puhelujen vastaanottajina. Yksi leijonista lauloi Iso Myyssä ”rippilauluja” toivelistalta kolmen euron kappalehintaan. Yhdellä paikkakunnalla lipaskeräyksen lisäksi leijonat kampanjoivat mm. vaihtamalla autoihin talvirenkaita
ja avustivat autoilijoita kiinni jäätyneitten ovien, tankinkorkkien ja konepeltien kanssa. Punaisia neniä ja peruukkeja leijonat ostivat suoraan myyjiltä, joka tämäkin lisäsi tulostamme, joka ei näy piirimme saldossa. Leijonien keräämät varat menivät täysimääräisenä keräykseen. Julkisuutta me leijonat saimme värikkäiden kerääjiemme lisäksi mm. seuraavasti: Yksi klubi lahjoitti 100
Nenäpäivä aktiviteettia jatketaan taas tulevan kauden syksyllä. Seuraava kampanjapäivä on 4.11.2011, joten klubien kannattaa huomioida tämä huhtikuussa, kun laativat toimintasuunnitelmiaan. Nenäpäiväkeräykseen tarvitaan klubilaisilta vain muutama tunti aikaa ja reilusti huumorimieltä. KIITOKSET KERÄYKSEEN 2010 OSALLISTUNEILLE LEIJONILLE JA KLUBEILLE! H-piirin kampanjapäällikkö Juhani Patrikainen
PDG Martti Tynkkysestä Lions-ritari LC Kerimäen yksi perinteisistä tapahtumista on tammikuun puolivälissä yhdessä puolisoiden kanssa vietettävä Nuuttijuhla. Kuluvan vuoden tammikuun 14. päivänä vietetyn juhlan kohokohdaksi muodostui PDG Martti Tynkkysen lyöminen juhlavasti klubin toiseksi Lions-ritariksi; numero 1117. Ritariksi lyömisen suoritti Lions-liiton entinen puheenjohtaja Harri Forss Savonlinnasta. Lion Martti Tynkkynen kutsuttiin LC Kerimäen jäseneksi vuonna 1975, jonka jälkeen hän on toiminut ansiokkaasti lukuisissa klubin ja piirin tehtävissä. Piirikuvernöörinä lion Martti toimi kaudella 2005-2006. Piirikuvernöörikauden hän kokee kaikkein antoisimpana 45 lionpalveluvuotensa ajalta. – Tehtävä avasi minulle suunnattomasti Lions-järjestön kotimaista ja myös kansainvälistä toimintaa. Vierailut yhdessä puolisoni Maijan kanssa kaikissa H-piirin klubeissa mahdollistivat noin 1 500 lionin tapaamisen ja tutustumisen jokaisen klubin toimintaan. – Samoin valtakunnalliset tapahtumat toivat kymmenittäin uusia lion-ystäviä. Mieleenpainuvia olivat myös ne
Onnittelulaulun uudelle Lions-ritarille antaumuksella esittivät lionit Eino Kokkonen, vasemmalla, ja Lauri Lehikoinen.
LC Kerimäen Nuuttijuhlassa entinen Lions-liiton puheenjohtaja Harri Forss löi PDG Martti Tynkkysen Lions-ritariksi. Taustalla lyöntiä todistavat DG Reino Sihvola, vasemmalla, klubin presidentti Esa Makkonen ja ritarin puoliso Maija Tynkkynen.
syksyiset ajomatkat pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa, kun ruskan väriloisto oli parhaimmillaan. Esimerkkinä todellisesta leijonasta ”Masa” on hoitanut klubissa kahdesti niin presidentin, sihteerin kuin rahas-
tonhoitajankin tehtävät. Hän on klubin luottomies, joka on tuntee lions-asiat klubitasolta aina kansainvälistä toimintaa myöten. Hän on mukana pyyteettömästi klubin nimissä tehtävässä palvelu- ja auttamistyössä. Ku-
luvalla kaudella hän on toiminut klubin aktiviteetti- ja palvelutoimikunnan puheenjohtajana. Kiitospuheessaan Martti kertoi virtaa riittävän edelleen lions-työhön ja sen uusiin haasteisiin. Tuore Lions-
ritari kiitteli myös puolisonsa Maijan tukea lions-palvelutyössä. Maija on aktiivinen toimija klubin moninaisessa puolisotoiminnassa. Ideoita toiminnan kehittämiseksi ”Masalta” syntyy edelleen. Yhtenä kansallisen lions-toiminnan kehittämishaasteena hän näkee toiminnan byrokratian purkamisen jatkamisen. – Hyvä päätös oli mielestäni lopettaa piirin aluepuheenjohtajien tehtävät. Kansainvälisessä toiminnassa tuore Lions-ritari toivoisi järjestön kansainvälisen presidentin kierron muuttamista niin, ettei presidenttiä valittaisi sovitusti aina joka toinen vuosi USA:sta.
– Lions-toimintaa on yli 200 maassa. Näiden joukossa on paljon aktiivisia maita, mm. Suomi, joista ei ole valittu vielä kertaakaan kansainvälistä presidenttiä. Oman klubin osalta hyvää kehitystä ”Masan” mielestä on tiettyjen tehtävien yhdistämisen niin, että hallituksen jäsenten määrä on kahdeksan. Oikea päätös oli myös pidentää klubin sihteerin toimikausi kaksivuotiseksi. Lions-toiminnan lisäksi Martti harrastaa metsästystä, kalastusta ja laulua (mm. Kerimäen Mieslaulajat, 2. basso). Kuvat ja teksti: Timo Lehtinen
Koti-Karjala
6
KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY www.kesalahdenmaansiirto.fi
Tuupovaaran Sähkö T:mi Esko Tolvanen 050 384 5201
AUTOELEKTRONIIKKA
KÖNÖNEN KY Aspitie 15 80100 Joensuu puh. 013 - 897 908 Savonlinnan Seurahuoneen monipuoliset ravintolat palvelevat Sinua kauppatorin ja matkustajasataman vieressä!
Purokunnostuksella jokisokeutta vastaan teolla LC Juuka/Elli palkittiin pieni ympäristöteko -palkinnolla.
Purokunnostuksella jokisokeutta vastaan Piatta
Bar Vendace & Lookout Terrace
www.savonlinnanseurahuone.fi
30. Valtimon
KESÄPÄIVÄT 8.–10.7.2011
LC Juuka/Ellin leijonat pääsivät toteuttamaan ympäristötekonsa vesielementissä. Työstä saatiin mielleyhtymä SightFirst -kampanjaan. SightFirstissä taistellaan mm. likaisen veden aiheuttamaa jokisokeutta vastaan. Juuassa tavoitteena oli ennallistaa puroluontoa. Työstä saaduilla varoilla on voitu antaa apua SightFirstiin. Ennallistamistyötä tehtiin purolaaksossa, jossa puron luonnontilaisuus oli menetetty aikoinaan tehdyn metsä-
ojituksen myötä. Ojituksessa hyvin mutkaisen puron vedet oli ohjattu kulkemaan valtaojamaiseen väylään. Ennallistamisessa rakennettiin ojaan patoja, joilla puron vedet ohjattiin vanhaan purouomaan. Kunnostustöitä tehtiin parin vuoden aikana. Työt oli tarkoituksenmukaista tehdä pääosin miestyönä. Siihen leijonien talkootyö sopi mainiosti. Puron kunnostukseen liittyvät työt suunnitteli Metsäkeskuksen metsäneuvojana
toimiva Hannu Lehtoranta. Leijonalauma taas oli sopiva joukkio toteuttamaan patojen rakennustyöt. Purolaakso on yksityisessä omistuksessa ja purokunnostukseen liittyen alueelle on metsäkeskus solminut maanomistajan kanssa ympäristötukisopimuksen. Sopimuksella korvataan maanomistajalle aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Ennallistamistöistä ei aiheudu maanomistajalle kuluja. Ennallistamisella saatiin
aikaiseksi lähes kilometrin verran upeaa puroluontoa. Patojen ohjaamana vesi kulkee nyt vanhassa mutkaisessa uomassa, jossa on liekopuita. Rannoilla on muutenkin lahopuustoa. Korpi on alkanut vettyä entiselleen, mikä myös oli hankkeen tavoitteena. Purojen ja niihin liittyvien korpien lajistoon kuuluu runsaasti uhanalaista metsälajistoa.
LC Enonkosken Melvinit yhdessä LC-Valtimo
www.kuljetussallinen.fi
Enonkosken klubi kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen jouluisen juhlavissa merkeissä. Kokouksessa todettiin mielihyvällä joulukuusi- ja joulukorttikaupan sekä palveluaktiviteettina toteutetun veteraanien ja heidän puolisoiden itsenäisyyspäivän juhlan kyydityksen onnistuneen erinomaisesti. Itsenäisyyden ja veteraanipäivän juhlan kyydityksen järjestäminen veteraaneille ja heidän puolisoille ja leskille on pitkäaikainen perinne ja palvelutehtävä klubilla. Juhlavuutta joulukuun kokouksessa lisäsi kaikkien klubin Melvin-jäsenten mukana olo. Kaikkiaan LC Enonkosken klubilla on seitsemän Melvin tunnuksen saanutta jäsentä. Heistä kaksi perustajajäsentä on jo siirtynyt puo-
Enonkosken Melvin -jäsenet yhdessä: Erkki Partanen, vasemmalla, Jyri Ojasalo, Aki Rautiainen, Heimo Asikainen ja äärimmäisenä oikealla ensimmäinen Melvin Pekka Pesonen.
lehen ylhäisen maan. Lion Pekka Pesonen on klubin ensimmäinen Melvin -jäsen jo vuodelta 1994. Hän on myös klubin perustajia ja nykyään mukana etuoikeuttuna jäsenenä.
Lion Erkki Partanen on myös klubin perustajäsen ja toiminnassa mukana edelleen aktiivisesti. Lionit Jyri Ojasalo, Aki Rautiainen ja Heimo Asikainen ovat olleet klubissa pari vuosikymmentä ja tultu
tuntemaan klubissa aktiivisina jäseninä ja ahkerina talkoolaisina. Pienen paikkakunnan klubiksi LC Enonkoski on aktiivisesti mukana järjestön kampanjoissa ja aktiviteeteissa, mikä on osaltaan mahdollistanut näin monen jäsenen palkitsemisen järjestön korkeimmalla tunnustuksella. Kuva ja teksti: Helena Haverinen
Koti-Karjala
P
yssysalolla, Korpelan tilalle rakensi Kaarle (Kalle) Weckman vuosina 1937-38 riihen. Sitä rakentamassa oli poikansa Veikon lisäksi naapurit, kirvesmiehet Kalle Lievonen, Jaakko Hakkarainen ja Veikko Silvennoinen. Riihi palveli viiden peltohehtaarin tilaa parikymmentä vuotta. Viimeisen ahoksen pui naapuri Pekka ja Annikki Hirvonen 1960. Veikko Weckman laittoi riiheen peltikaton 1982. Se varmisti riihen säilymisen hyväkuntoisena. Jo pitemmän aikaa olin metsästys- ym. reissuilla ihastellut riihtä: onpa hyvin säilynyt ja alkuperäisessä kunnossaan oleva rakennus. Heinäkuussa 2002 etsin puhelinnumeron ja soitin Seppo Weckmannille (Veikon poika): Oisko riihi siirrettävissä Paksuunniemeen museokäyttöön. Aikaa kului, kunnes maaliskuussa 2004 Seppo Weckman soitti ja lupasi puolet riihestä Rääkkylä-Seuralle. Aili Weckman (Veikko W:n sisar) oli luvannut oman puolikkaansa jo vähän aiemmin. Kesällä 2004 Pohjois-Karjalan Museon Ulla Vartiainen ja Erkki Matikainen kävivät tutustumassa riiheen. Mukana oli myös Rääkkylä-Seuran silloinen sihteeri AnnMarie Sandström ja tuolloin kunnanjohtajana ollut Markku Lappalainen. Kaikki olivat yhtä mieltä, että riihi on erinomainen kohde siirrettäväksi ja säilytettäväksi tuleville sukupolville. Taas kului aikaa. Kunta laittoi koko Paksunniemen alueen myyntiin. Pitäjäseuralaiset uskalsivat tehdä oman tarjouksensa mylly-meijeri rakennuksesta. Perinteen tallennus ja kotiseutuhenki voittivat rahan: kunnan päättäjät päättivät lah-
7
Rääkkylän leijonat
riihitalkoissa
Viimeiseksi pystyyn jäi riihen uuni, jotka tarkastelee Kyösti Hirvonen.
joittaa rakennuksen Rääkkylä-Seuralle. Hatunnosto ja kumarrus päättäjille. Se oli kulttuuriteko. Aika se vaan kului. Elosyyskuun vaihteessa puheenjohtaja Helena Paakkinen ja rahastonhoitaja Väinö Vaskonen sekä peltiseppä Juha Paajaste olivat mylly-meijerillä sopimassa katon korjauksesta. Miekii olin pyyvettynä mukana sivusta seurailemassa. Jossain vaiheessa puheen-
johtaja melkeinpä anovasti minuunpäin katsoen totesi: ”Riihikii pitäis siirtää”. Sillä silmäyksellä tulin pestatuksi rojektiin. Olin kuullut, jotta Urho Tapanen oli tasoitellut riihen tulevan olinpaikan. Sanoin Helenalle, jotta miepä kyselen, jos sais talakooväkee. Eikä aikookaa, kun rojekti läks käyntiin. Edellisenä syksynä, Rääkkylä-Seuran syyskokouksessa oli kunnallisneu-
Hirret nousevat komeasti traktorin kouralla.
Riihen uunia purkivat Lauri Kaartinen, vasemmalla, Juhani Leskinen ja Kyösti Hirvonen.
vos, leijonaveli Osmo Hirvonen todennut: ”Riihi on siirrettävä, maksoi mitä maksoi”. Kannanot-
to perinnetyön puolesta vailla vertaa. Osmon sanat mielessä päätin, jotta riihihän siirretään,
”maksoi mitä maksoi”. Pohjakassaan LC Rääkkylä oli lahjoittanut 1 000 euroa sekä ”rajattomasti talkooapua”. Syyskuun alussa rupesin värväilemään talakoolaisia, muutaman miehen ryhmiä kerrallaan, sorkkarautoineen ja koneineen. Merkattiin hirret pystytyksen helepottamiseks. Salonkävijät, jahtiveljiä, poistivat katon ja purkivat hirret, jotka siirrettiin traktoreilla tulevalle olinpaikalleen. Kauko Pykäläinen ja Hannu Tolvanen asettelivat sokkelikivet, joidenka päälle LC Rääkkylän veljet kasasivat riihen korsuineen. Hirsiveisto Laasosen Jukka, Harri ja Sami laittoivat katon. Lopuksi muurari Lauri Kaartinen kokosi uunin vanhoista tarpeista 18. lokakuuta 2010. Viimeistely, kivijalan rappaus, tehdään kevätauringon paisteessa 2011. Yhteenveto: Miestyötä noin 206 h, konetyötä noin 50 h, LC piti lupauksensa: noin 80 % urakasta+tonni. Riihi tuli siirrettyä. ”Maksoi mitä maksoi ” = yksi suursäkki laastia ja talkooväen ruokinta. Leijonien tonnista vielä jäikin, jotenka viimeistelykin saahaan tehtyä ruuan kanssa. Urakka onnistui kaikin puolin hyvin, vaikka mukana olleiden leijonien keskiikä oli päälle 65 vuotta. Veikko Sallinen
Kunnanjohtaja Yrjö Eronen kävi katsastamassa pystytystyömaan, jota hänelle esitteli Kyösti Hirvonen.
Riihi seisoo nyt koko komeudessaan Paksunniemen museoalueella.
Koti-Karjala
8 Hotelli Ravintola
Poikolantie 2A 83900 JUUKA
Piirin 107-H
GOLF-mestaruuskilpailut järjestetään 19.6.2011 klo 10.00 alkaen Pielis-Golfin kauniilla kentällä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut niilo.kunnasranta@oyk.fi Järjestäjinä LC-Nurmes/Pielinen ja LC-Nurmes
Kidex Oy Suomen Lions-liiton
KARAOKEMESTARUUSKILPAILU lauantaina 2.4.2011 Savonlinnassa Paikka: Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Aikataulu: klo 12.00 Karaokekilpailuun ilmoittautuminen alkaa klo 13.00 Karaokekilpailun alkukarsinta Alkukarsinnassa ratkaistaan 107 H-piirinmestaruudet klo 17.00 Suomen Lions-liiton Karaoken loppukilpailu klo 19.00 Palkintojen jako klo 19.30 – 01.00 Leijonaillallinen ja karaoketanssit Sarjat: Naiset, miehet, duot ja pennut (sarjoihin voi osallistua puolisot ja perheenjäsenet) Osallistumismaksut: 20 €/henkilö, 20 €/duo. Osallistumismaksut maksettava 20.03.2011 mennessä tilille: Savonlinnan Osuuspankki 565004-438448. Ilmoittautuminen: 20.03.2011 mennessä osoitteeseen all.kinds.of.music@hotmail.com Ilmoita samalla erityisruokavaliosi. Pyydä ilmoittautumisestasi vastaanottokuittaus. Jälkiilmoittautuminen 02.04.2011 klo 12.00 mennessä (kaksinkertainen osallistumismaksu).
Liperistä pönttöjä ja hieno lintutorni Linnunpöntöillä alkoi Lions Club Liperin viime toimintakausi, ja lintutornin rakentamiseen se päättyi. Viimeisetkin pöntöt myytiin veteraanitapahtumassa Paloaukean museolla maaliskuussa, mutta Mattisenlahteen Pyhäselän rantaan talkoovoimin ja klubin omin varoin noussut torni on ja pysyy - bongaajien käytössä. Linnunpönttöjä valmistui lähes sata parissa eri verstaassa. Malli oli kaikissa sama, tyyppihyväksytty klubin kokouksessa. Tekijät vain talkoissa vaihtuivat ja kiireisimmät veljet kantoivat kortensa kekoon omat pönttönsä lunastamalla. Lintutornien kunnostamiseen ja laavujen rakentamiseen erikoistunut klubi oli ottanut kauden teemakseen luontoaiheet, ja niistä se sai myös ympäristöteko -palkinnon piirikokouksessa. Tämä muistaminen kuivasi ne monet hikipisarat, jotka pahimman helteen aikaan viime kesänä lintutornin pystytyksessä vuodatettiin. Mattisenlahden torni koottiin yhden kerran hankkeen vetäjän ja suunnittelijan Lauri Pietarisen savusaunan kupeessa, pantiin sen jälkeen palasiksi ja kuljetettiin lopulliselle paikalleen. Kostealle metsäpolulle piti rakentaa uusi silta, jotta painavien parrujen siirto onnistui. Virallisesti elokuussa järjestetyssä käyttöönottotilaisuudessa oli paikalla rakentajien vieraana sekä luvan myöntäjiä että tornin tulevia käyttäjiä. Erityisesti käyttäjiksi toivotaan Ylämyllylle asettuneita lapsiperheitä. Aluetta viimeistellään vielä havainnollistamalla tauluin
Luontoa kosketeltiin jo kauden alussa, kun lion Hannu Virolainen osoitti tuleville asukkaille oikeaa sisäänkäyntiä rakentamaansa linnunpönttöön. LC Liperin laatan kiinnittäminen Pyhäselän rannalle pystytetyn lintutornin tasanteelle viimeisteli ison urakan. Kuvassa vasemmalta hankkeen vetäjä Lauri Pietarinen, klubin nykyinen presidentti Vesa Sorsa ja past presidentti Rauno Pelkonen.
laajassa kaislikossa asustavia ja siellä muuttomatkallaan pysähtyviä lintulajeja.
Oikeuden kuittaus Yksi vuoden kohokohdista
LC Liperillä tietysti oli klubin kannalta helpottava ja eurot palauttava Korkeimman hallinto-oikeuden päätös klubin julkaiseman palvelukartan tuottojen verovapaudesta. Noin viisi vuotta kestänyt
sitkeä kädenvääntö toi oikeudenmukaiseen ratkaisuun, jolla voi olla merkitystä muidenkin klubien varainhankinnassa. Klubi vastasi myös ensimmäistä kertaa järjestettyyn ”leijonahuutoon” kauppaamalla huutonetissä mm. leijonapinssejä ja kaksirivisen haitarin. Tarmo Nenonen
LC-Parikkala/Siikalahti juhlatunnelmissa
Majoittuminen: Majoitusmahdollisuudet löytyvät Savonlinnan Matkailu Oy:n kotisivuilta os. http://www.savonlinna.travel/fi/alueinfo/savonlinnan-matkailu-oy Tuomarointi: Tuomaristo koostuu kolmesta karaokelaulun ammattilaisesta. Karaokekilpailun alkukarsinnassa kukin kilpailija laulaa yhden (1) kappaleen. Tuomaristo valitsee loppukilpailuun neljä parasta, jotka esittävät yhden kappaleen. H-piirin mestaruudet ratkaistaan alkukarsintakierroksen esityksen perusteella. Järjestäjä valitsee kilpailuun noin 300 suomalaista ja noin 250 ulkomaista kappaletta. Kilpailupaikalla on tarjolla virvokkeita, kahvia, keittolounas ja leijonaillallinen. Kilpailusta on nähtävissä lisätietoja Lions Club Savonlinna/Sääminki kotisivulla osoitteessa: http://www.lions.fi/district107-h/SavonlinnaSaaminki/index.php Musiikista vastaa:
JOKERIN KARAOKE All kinds of music Musiikkipalvelu Hallikainen T:mi Puh. 0500 960 749
Tervetuloa leijonaperheiden iloiseen karkeloon! LC Savonlinna/Sääminki
LC Parikkala/Siikalahti juhli 30-vuotista toimintaansa marraskuussa 2010. Kuvassa kolmekymmentä vuotta toimineet veljet puolisoineen ja ansiomerkkejä jakaneet piirikuvernööri Reino Sihvola ja klubin presidentti Juha Härkönen puolisoineen.
Koti-Karjala
Kanavasoutu LC Heinäveden kesäinen aktiviteetti
Kanavat ja Heinäveden reitti herättivät ihailua Heinäveden Kanavasoutu soudettiin ja melottiin viime kesänä heinäkuun puolivälissä noin sadan osallistujan voimin. LC Heinäveden järjestämä Kanavasoutu on uusi retkisoutu- ja melontatapahtuma, jossa voi kokea kauniin Heinäveden reitin kanavineen kirkkoveneellä, soutuveneellä, kanootilla tai kajakilla. Ensimmäisen kesän kokemusten perusteella Kanavasoutu sopii mainiosti kaikentasoisille harrastajille, vastaalkajista aktiiviharrastajiin. Tapahtuma keräsi väkeä mukavasti ympäri Suomea. Upea kesäinen sää kruunasi tapahtuman ja iloisia ilmeitä nähtiin osallistujien kasvoilla. Suurin osa osallistujista oli mukana koko reitin ajan, mahdollista oli osallistua myös päivä- ja osapäiväosuuksille. Historiasta kiinnostuneille oli tarjolla opastettu melontaretki reitin kansanperinnekohteisiin, mm. tutustuminen Hentulansaaren lapinraunioille, Vierunvuoren kalliomaalaukseen ja Ryöskän luolaan. Melontaopetusta järjestettiin Valamon rannassa. Liikkeelle lähdettiin perjantaina 16. heinäkuuta Papinniemen vierassatamasta Valamon luostarin johtajan arkkimandriitta Sergein toimittaman matkaan siunauksen jälkeen Konevitsan mieskvartetin laulun säestyksellä. Varistaipaleessa taukoa vietettiin paikallisen kyläyhdistyksen ja Seurantalon grillimakkaroista ja muurinpohjaletuista nauttien. Päivän aikana soutujoukko eteni Taivallahden, Varistaipaleen ja Karvion kanavien kautta Karvion Lomakeskukseen, jossa ohjelmassa oli mm. seikkailija-kirjailija Timo Polarin yleisöluento, kesäteatteria ja karaokea. Lauantaina jatkettiin Viitalahden Lomakylän ja Heinäveden laivarannan taukopisteiden kautta Kermaan.
RAKENNUSKEMIA OY RAKENTAMISEN JA REMONTOINNIN RATKAISUT
www.rakennuskemia.fi
TERÄSTUKKU KAROTEK OY PUH. 09-2764770 JOKELA www.karotek.fi
AKEN OPTIIKKA Kiteentie 10, 82500 Kitee puh. (013) 415 010 Soudun turvapäällikkö Tapio Luostarinen johtoveneen ohjaimissa.
LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN.
www.fennooptiikka.fi
Sunnuntaina edettiin Vihovuonteen, Vääräkosken avokanavan, Wirran Wietävän ja Pilpan kanavan kautta Säynämön leirikeskukseen, jonne noin 80 kilometrin reitti päättyi. Arvontapalkintojen lisäksi osallistujille luovutettiin Kermansaven osallistujapalkinto, keraaminen lautanen Kanavasoutulogolla. Hyvän vastaanoton saaneen tapahtuman järjesti Jaana ja Markku Prättälä nauttivat kirkkovenesoudusta KanavasoudusLC Heinävesi yh- sa. teistyössä paikallisten yritysten, järjestöjen ja yhteistyökumppaSeuraava Kanavasoutu jär- mään vesille! neiden kanssa. Tapahtuman jestetään 15.-17.7.2011. LC Lisätietoja osoitteesta tuotot ohjautuvat paikalliseen Heinävesi toivottaa kaikki www.kanavasoutu.fi. hyväntekeväisyyteen. tervetulleiksi mukaan viihty-
LC Joensuu Pielisjoki yritysvierailulla maitotilalla LC Pielisjoen leijonat puolisoineen osallistuivat runsaslukuisesti maitotilalle suunnattuun yritysvierailuun 1. marraskuuta. Kohteena oli Jari ja Piia Leskisen nykyaikainen, neljä vuotta käytössä ollut 60 lehmän pihattonavetta Joensuun Iiksenniityllä. ”Juustonpakkaajia” ihmetytti valoisa, tilava ja hygieeninen vapaasti liikkuvien eläinten elinympäristö. Isäntäväki oli varannut vieraille mukaan maistiaiset tuoreesta täysmaidosta ja ternimaidosta, jota saadaan vastapoikineesta lehmästä. Ternimaito on huikea ravintopommi ja herkku nautittuna uunijuustona tai räiskäleinä.
9
Koti-Karjala
12
Lähetimme menneenä kautena jälleen nuoria eri puolelle maailmaa. Parin nuoren matkakertomukset löytyvät tästä lehdestä. Vastavuoroisesti me järjestimme isäntäperheitä muutamalle pelkästään perheeseen sijoitetulle italialaisnuorelle. Hyvä kokemus oli sijoittaa nuori vaihtoajaksi kahteen perheeseen. Italialainen Alice Torriani oli alkuosan vaihtoajasta LC Kerimäki/Puruveden lionin Jukka Suomalaisen perheessä ja loppuosan Matti Turtiaisen perheessä. Turtiaisella oli ennestään kokemusta nuorisovaihdosta, kun heidän oma tyttärensä oli pari vuotta sitten vaihdossa Irlannissa. Tarvitsemme jälleen ensi kesänä isäntäperheitä tänne tuleville nuorille. Suurin osa on perheisiin kolmeksi vii-
koksi sijoitettavia italialaisnuoria. Osa nuorista on naapuripiirien leireille meneviä. He ovat isäntäperheissä kaksi viikkoa ennen leiriä. Suurin tarve isäntäperheistä on heinäkuussa. H-piirissä on nuorisoleiri 2012 Outokummussa ja paikalliset klubit hoitavat leirijärjestelyt. Silloin tarvitsemme isäntäperheitä enemmän. Tavoitteena on, että löydämme suurimmalle osalle kolmestakymmenestä leiriläisestä isäntäperheen oman piirimme alueelta. Tulevana kesänä H-piiristä lähtee yhdeksän nuorta vaihtoon. Yksi Michiganiin, yksi Etelä-Afrikkaan ja loput eri Euroopan maihin. Juhani Kautonen YCEC-H
Weyerin vaihto-oppilaat isäntäperheineen. Kirjoitttaja kuvassa toisessa rivissä toinen oikealla.
There is no kangaroos in Austria! (suom. Itävallassa ei ole kenguruita!)
Lion Jukka Suomalainen ja Alice Torriani heinäkuun helteessä Kerimäellä.
Kun sain kuulla määränpääni olevan Slovakia, olin hieman harmistunut, sillä en ollut hakenut sinne. En kuitenkaan antanut ajatuksen pilata matkaani. Kun sitten lähtöaamu 24.7. koitti, olin innoissani, olinhan tuota päivää odottanut niin kauan. Menin lentokentälle hyvissä ajoin aamulla, ettei vain mitään yllättävää tapahtuisi ja kerkeäisin hyvin oikeaan koneeseen, ensin Prahaan ja sitten Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan. Matka meni nopeasti, olihan samassa koneessa myös kaksi muuta suomalaista menossa Lionsvaihtoon. Perille päästyämme minä ja Heta, toinen muista suomalaisista, emme saaneet laukkujamme ja jouduimme kentälle selvittelemään asiaa. Väsymyksen takia noinkin pieni asia harmitti. Kun lentokenttävirkailija ei puhunut edes englantia, tuotti maa minulle alkuun pettymyksen. Soitettuani isäntäperheelleni he kuitenkin hoitivat kaiken ja saimme Hetan kanssa laukkumme jo seuraavana iltapäivänä. Matka lentokentältä isäntäperheeni asuinpaikkaan kesti reilut 3 tuntia. Se meni nopeasti tutustuessani isäntäperheeseeni, johon kuului säh-
Wienin lentokentälle saapuessani ensimmäinen ajatus oli se, että saksan opiskeluun olisi kannattanut panostaa. Jatkolentoni maan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Linziin oli vaihtanut porttia, mutta lentokenttähenkilökunta opasti ystävällisesti minut oikeaan paikkaan. Lähtöaulan penkillä nökötti tuttu näky: Pohjoismaisten Lions Club vaihto-oppilaiden reppu, jota koristi punainen teksti: Denmark. Jatkolentoni sujui jouhevasti tutustuessani tämän repun omistajaan, tanskalaiseen Astridiin, joka asuisi viikon kanssani samassa isäntäperheessä. Astuessani ulos lentokoneesta ensimmäisenä mielessäni pyöri vaatteiden vaihto. Suomessa tarvitut farkut ja pitkähihainen paita olivat aivan liikaa +37 asteen läm-
pöön! Laukkujen noukkimisen ja vaatteidenvaihtorupeaman jälkeen istahdimme vastassa olleen isäntäperheen autoon ja lähdimme kohti Weyeria. Samaisessa kylässä asusti minun ja Astridin lisäksi kolme muuta vaihto-oppilasta, Israelista, Italiasta ja Turkista, jotka kaikki olivat tulossa vielä samalle musiikkipainotteiselle Sound of Music - leirille. Meille oli suunniteltu paljon yhteistä tekemistä, kuten kylän historiaan tutustumista, julkisella uima-altaalla löhöilyä, peli-iltoja sekä grillijuhlija. Isäntäperheajallani sain kokea ripauksen aitoa itävaltalaista elämäntyyliä. Kaupat sulkivat arkenakin ovensa jo kuuden aikaan, kyläilemään tultiin ilman monen viikon
etukäteisvarauksia ja päivän aikana syötiin yksi lämmin ateria. Isäntäperheeni äiti jaksoikin panostaa siihen ja valmisti meille perinteisiä ruokia Knödelseistä lähtien. Isäntäperheviikon jälkeen alkoi Sound of Music leirimme Linzissä, joka siirtyi toiseksi viikoksi St. Florian pikkukylään. Meitä oli 26 nuorta muusikkoa 14 eri maasta. Kahden viikon aikana valmistelimme ja järjestimme kaksi suurta konserttia. Päivät täyttyivät aamuisista kuoroharjoituksista ja iltapäivän aktiviteeteista, kuten urheilusta ja muusta yhdessä olosta. Teimme myös muutamia kokopäivän retkiä esimerkiksi Wieniin, suolakaivokselle ja Blaa Almille, jossa juhlistimme iltaa perinteiseen itävaltaiseen tapaan heidän kansallispukuihinsa
Unohtumattomat kolme viikkoa Slovakiassa
Tässä ollaan kiipeilemässä Banska Bystricassa olleiden nuorten kanssa.
köinsinööri-isä, lääkäri-äiti ja kaksi tytärtä, jotka olivat iältään 18 ja 21. Olin turhaan jännittänyt perhettäni, sillä tulin heidän kanssaan toimeen erinomaisesti. Viikon aikana perheeni esitteli minulle Slovakiaa ja sen kulttuuria. Slovakia on
tunnettu vanhoista linnoistaan ja kylpylöistään ja ensimmäisen viikon sateiden vuoksi tutustuimme moniin näistä. Kulttuurillisten nähtävyyksien lisäksi kävimme useamman kerran esim. elokuvissa, ratsastamassa ja kiipeilemässä. Parasta kuitenkin olivat
kaikki ihmiset, joita tapasin isäntäperhejakson aikana sekä kauniit vuoristomaisemat. Kun ensimmäinen viikko oli ohi, perheeni vei minut Piestanyyn, Slovakian tunnettuun kylpyläkaupunkiin leiriä varten. Toisaalta oli surullista vaihtaa paikkaa niin
mukavan viikon jälkeen, mutta olin odottanut myös leiriä, jolla oli yhteensä 30 leiriläistä 16 eri maasta ja sen lisäksi ohjaajamme. Majoittuminen tapahtui yhdistetyssä koulu-hostellissa ja jaoin huoneen ruotsalaisen Nathalien kanssa. Alkuaika meni tutustuessa muihin ihmisiin, mutta onneksi ohjaajien järjestämien pelien avulla se oli helpompaa. He olivat järjestäneet myös tutustumisia kulttuurikohteisiin, minkä lisäksi pelasimme paljon pallopelejä ja meillä oli vapaa-aikaa kierrellä kaupungilla. Leirin aikana teimme myös kolmen päivän retken High-Tatra -vuorille, mistä oli todella kauniit näkymät. Parhaita kokemuksia leiriltä vuorikiipeilyn ja kaikkien ihmisten lisäksi olivat kanoottiretki, vesihiihto, yhdessä pelatut pelit ja kauniit maisemat. Ruoka oli aika tavallista, mutta söimme kerran myös Slovakian kansallisruokaa: piimää, erikoista pastaa ras-
pukeutuneena. Vaihtoaika oli kokonaisuudessaan loistava kokemus. Paljon kerkesi lyhyessä ajassa nähdä, maailma avartui ja pieneni kertaheitolla ja sai uusia läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Iso kiitos siis Lions Clubille, että pääsin vaihtoon! Matkasta jäi muistoksi reilu pari tuhatta kuvaa ja 4 dvd:n boksi leiristämme. Ja kuten urheiluohjaajamme sanoi: ”Koska matkustan niin paljon, en ikinä sano hyvästi, sanon - Nähdään!” Näin mekin teimme, ja uudet lentoliput Itävaltaan on jo ostettu. Niin, vielä otsikosta. Itävallassa ei todellakaan ole kenguruita! Maiju Matikainen
vassa paistetun lihanmakuisen jutun kanssa. Matalan hintatason takia, matkalaukut täyttyivät yllättävän paljon ja tullessa olikin ongelmia, että painorajat saatiin pidettyä. Esimerkiksi yksi jäätelöpallo Slovakiassa maksoi 30 centtiä, minkä takia kävimme kaupungissa jäätelöllä melkein joka ilta leiriläisten kanssa. Kolme viikkoa kului huimaa vauhtia, ja se kaikki mitä oli niin pitkään odottanut, loppui yllättävän nopeasti. Lähtötunnelmat leirissä olivat haikeat, osa palasi kotimaahansa ja osa jatkoi isäntäperheeseen. Läksiäisjuhlien takia nukuin viimeisenä yönä vain kaksi tuntia ja univelkaa koko kolmen viikon ajalta oli paljon. Kotiin tultuani elin vielä useamman päivän aivan Slovakiassa, yritin nukkua univelkojani pois ja mietin usein ihmisiä leiriltä ja perheestä. Onneksi koulu alkoi seuraavana päivän kotiin palattuani, joten ikävöimiselle ei jäänyt niin paljoa aikaa. Toivon, että pystymme pitämään yhteyttä vielä pitkään muiden leiriläisten ja isäntäperheeni kanssa ja kiitos vielä lionseille hyvästä matkasta. Enni Aspelund
Koti-Karjala
13
Australialainen Natalie Terlich tutustui Savonrannalla muun muassa saunomiseen ja avannossa pulikoimiseen. Natalien isäntänä toimi lion Seppo Sorri, vasemmalla, ja saunanlämmittäjänä lion Tarmo Heikkilä.
Australialainen Natalie Terlich tutustui avantoon
Savonrantalaisten Seppo ja Pirkko Sorrin kotona 20.12.2010-8.1.2011 nuorisovaihdossa ollut australialainen 18-vuotias Natalie Terlich ei pelännyt pulahtaa avantoon. Natalie tykkäsi saunasta ja avannossa pulikoimisesta niin paljon, että olisi mielellään saunonut vaikka joka päivä.
– Tämähän on nyt paljon kylmempää kuin ensimmäisellä kerralla, Natalie kauhisteli avannosta noustessaan. Todellisuudessa vesi ei ollut sen kylmempää kuin ensimmäisellä kerralla, mutta se tuntui kylmemmältä, koska pakkanen oli lauhtunut lyhyessä ajassa kahdestakymmenestä asteesta nollan tietämiin. Natalie Terlich on vuonna 1977 perustetun LC Hentyn lähettämä vaihdokki. LC Hentyssä on viisi jäsentä, jotka kaikki toimivat aktiivisesti. Klubin lyhyessä historiassa sen tämänhetkisistä aktiviteeteista mainitaan mm. grillitapahtumien järjestäminen, joulukakkujen ja leijonakaramellien myyminen sekä kirjallisuus- ja runoiltojen järjes-
Karjalan Tekstiilipalvelu Oy Satamatie 2 80220 Joensuu
Savonlinna 11/2010 Konepetien vaijerisahaus
TIMANTTITYÖT poraukset sahaukset vaijerisahaukset purkutyöt
Natalie Terlichin hymy ei hyytynyt edes avannossa, vaikka pakkasta oli 20 astetta.
Timanttitöitä vuodesta 1985.
Palvelua yli 30-vuotta! www.rakennuskonevuokraamo.com
täminen. Nuorisovaihtoon osallistuminen toi Natalien ensimmäistä kertaa elämässään Skandinavian maihin. Ennen Savonrannalle tuloaan hän oli kolme viikkoa Norjassa. – Olen nähnyt kesäisiä kuvia Savonrannasta, mutta pi-
dän enemmän talvesta. Täällä on niin puhdasta ja valkoista lunta on paljon, Natalie kiitteli. Natalie kokeili myös talvisia ulkoilulajeja, kuten hiihtämistä ja luistelua. Molemmat sujuivat yllättävän hyvin, vaikka kerta oli ensimmäinen.
Savonlinnassa hän kävi seuraamassa SaPKo:n jääkiekko-ottelua. Joensuun kaupunkiin Natalie tutustui yhden päivän ajan. Hän vietti myös päivän Lekotin laskettelukeskuksessa yhdessä savonrantalaisten nuorten kanssa. Seppo Sorri vastaa LC Savonrannan nuorisovaihdosta. Aktiviteetti on vienyt Sorrien sydämen, sillä Natalie on 11. vaihdokki heidän kotonaan vuoden 2005 jälkeen. Yhteensä Savonrannalla on ollut kuusitoista vaihdokkia tutustumassa paikalliseen elämänmenoon. Raija Heikkilä Natalie tutustui Savonrannalla paikallisiin nuoriin. Kuvassa oikealta lukien Alma Reinikainen, Aino Korhonen, Kati Ilomäki, Natalie Terlich sekä emäntänä toiminut Pirkko Sorri.
Louhenkatu 10, 57200 SAVONLINNA (015) 520 044
Fax. (015) 520 046
Maansiirto ja Auraus Mikko Laamanen • siirtokuljetukset ja trukkityöt • teiden hoito, roskalavat • kuorma-auto ja traktorityöt Puh. 0500 762 603 Savonranta
Koti-Karjala
14
Karaoke kajahtaa LC Savonlinna/Säämingissä Mikäpäs sen rentouttavampaa kuin työpäivän jälkeen tarttua mikrofoniin ja laulaa muutama karaokebiisi. Se on oiva keino torjua väsymystä ja vapauttaa ajatukset työasioista. Laulaminen on myös hyvä tapa saada ihmisiä yhteen mukavan harrastuksen pariin. Illat kuluvat kuin siivillä tuttuja lauluja laulettaessa ja uusia kappaleita opeteltaessa. LC Savonlinna/Sääminki tunnetaan Savonlinnan seudulla laulavana klubina. Erityisesti karaoke on saanut suuren suosion veljien ja ladyjen keskuudessa. Klubin järjestämien tilaisuuksien yhteydessä laulaminen on merkittävä osa ohjelmistoa. Pikkujoulut, vaihtokokoukset ym. juhlat ovat laulamisen sävyttämiä. Karaoken lisäksi klubi on järjestänyt vuosittain useita
Kontiolahden kilpailun voittajat yhteisessä kuvassa. Vasemmalta Timo Hakkarainen, Seija Hakkarainen, Leena ja Esa Ruuskanen, Helena ja Jouko Hallikainen, Tuula Malinen, Aulis Keronen, Kari Krohns ja Aimo Kotilainen. Kuva Martti Turtiainen.
perinteisiä lauluiltoja, jotka ovat keränneet kymmenittäin jäseniä viettämään mukavaa iltaa yhdessä. LC Savonlinna/Sääminki on ollut tarmokkaasti mukana viemässä karaokeharrastusta eteenpäin H-piirin alueella mm. järjestämällä piirin karaokemestaruuskilpailut vuonna 2009 sekä osallistumalla huomattavalla joukolla Joensuussa Kontiolahdella 17.4.2010 järjestettyyn karaokekisaan. Osa klubilaisista on myös leijonatoiminnan ulkopuolella osallistunut erilaisiin karaokekisoihin. Mieluisana haasteena ovat tämän vuoden huhtikuussa Savonlinnassa järjestettävät Lions Liiton Karaoken SM-kilpailut. Tällöin Savonlinnaan odotetaan runsaasti karaokesta innostunutta leijonaväkeä. Luvassa on mukavaa ohjelmaa, hyvää ruokaa, laite-esittelyä sekä leppoisaa yhdessäoloa itäsuomalaiseen tyyliin. Palkintoina on jotakin, mitä ei muualta Suomesta saa. Jouko ja Helena Hallikainen LC Savonlinna/Sääminki
Rehtori Seppo Laaninen otti vastaan LC Nurmeksen lahjoituksen klubin presidentiltä Jussi Säämäseltä.
LC Nurmes kannustaa nuoria opiskeluun
LC Outokumpu/Kupari muisti ansioituneita veljiä
LC Nurmeksen presidentti Jussi Säämänen luovutti maaliskuussa 1 000 euron lahjasekin Ammattiopisto Nurmeksen rehtori Seppo Laaniselle jaettavaksi stipendeinä opiskelijoille. Stipendit luovutettiin kevätjuhlassa neljälle eri opintolinjan opiskelijalle. Valintaperusteena olivat oppilaan hyvä opintomenestys sekä esimerkillisyys opiskelijana. Lahjoituksellaan LC Nurmes haluaa kannustaa Ammattiopisto Nurmeksen oppilaita tuloksekkaaseen opiskeluun. Talousalueen yritykset tarvitsevat ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa. Klubi haluaa jatkossakin ylläpitää ja kehittää hyvää yhteistyötä Ammattiopisto Nurmeksen kanssa.
Lions Club Outokumpu/Kuparin viime kauden päättäjäis- ja samalla klubin 30-vuotisjuhlassa 28.5.2010 muistettiin ansioituneita leijonaveljiä. Arne Ritari-säätiön hallituksen myöntämän Arne Ritari Killan jäsenyyden ja Lions-ritari -arvonimen saivat Raimo Ratilainen, vasemmalla, Erkki Buska ja Auvo Ratilainen. Ritariksi lyönnin suoritti VCC Harri Forss, oikealla. Samaan kuvaan saatiin myös aikaisemmat ritarit: Tuomo Räsänen, Ari Torssonen, Jouko Hirvonen, Veijo Tanskanen, Eino Kojo ja Vesa Kiiskinen. Kuvasta puuttuu Veikko Maksimainen. Toimikauden aikana LCIFsäätiö myönsi Melvin Jones -jäsenyyden ja arvon lion Pertti Karttuselle. Hän on toisessa kuvassa yhdessä presidentti AriPekka Räsäsen kanssa.
Autoalan tutkinnon suorittanut Ville Pulli oli yksi stipendin saajista.
Koti-Karjala
16 16
Torstai 17.2.2011
Suomen Lions-liitto r.y. 107-H piiri toimintakertomus 1.7.2009 - 30.6.2010 Lions Clubs International ja kansainvälisyys Järjestömme 92. vuosikongressi pidettiin 6.-10.7.2009 Minneapolisissa Minnesotassa USA:ssa. Kuvernöörien kurssipaikkana oli Millennium Hotel Minneapolis ja asiantuntevana kouluttajana PID Harri Ala-Kulju. Varsinainen vuosikongressi pidettiin Minneapolis Convention Centerissä, jonka läheisyydessä sijaitsivat niin koulutustilat kuin hotellitkin. Kansainväliseksi presidentiksi valittiin Eberhard J. Wirfs Saksasta, 1. varapresidentiksi Sid. L. Scruggs Pohjois-Carolinasta USA:sta ja 2. varapresidentiksi Dr PID Wing-Kun Tam Hongkongista Kiinasta. Teemat Järjestömme tunnuslause on ”Me palvelemme”. Kansainvälisen presidentin teema 2009 - 2010 oli ”Move to grow” –”Liikkeellä kasvuun”. Kotimainen teema oli ”Yhdessä nuorten kanssa”. Liittomme puheenjohtaja Christer Löfström puhui ”Kasvun siemenestä”. Piirikuvernöörin teema oli ”Yhdessä palvellen parempaan”. Liiton vuosikokous Suomen Lions-liiton 57. vuosikokous pidettiin 12. – 13.6.2010 Hämeenlinnassa kesäisen koleassa säässä. Liiton puheenjohtajaksi valittiin VCC Lauri Vainio LC Tervakoski ja varapuheenjohtajaksi PDG Heimo Potinkara LC Lahti/Laune. Vuosikokoukseen ja sen yhteydessä pidettyyn marssiin osallistui runsaasti virallisia kokousedustajia puolisoineen myös H-piirin alueelta säästä riippumatta.
Eurooppa Forum Helli ja Annukka
Europa Forum Tampereella toteutettiin 55. Eurooppa Forum 17.– 19.9.2009 suomalaisten leijonien voimin. Juhlapuhujina ja vieraina olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari, kansainvälinen presidentti Eberhard J. Wirfs ja 1. varapresidentti Sid. L. Scruggs. Tilaisuuteen osallistui yli 1100 leijonaa eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa, yhteensä 40 maasta. Suomalaisia oli mukana 460 kaikista maamme 14 piiristä. H-piiristä tilaisuudessa olivat piirikuvernööri Helli Sutinen ja piirisihteeri Anna-Mari Hakulinen, varapiirikuvernööri Reino Sihvola puolisonsa lion Helenan kanssa, kaikkiaan lähes parikymmentä lionia. Ensimmäinen kuvernöörineuvoston kokous, joskin epävirallinen, pidettiin heinäkuussa Minneapolisissa USA:ssa, toinen syyskuussa Tampereella Eurooppa Forumin yhteydessä, kolmas marraskuussa Suomussalmella, neljäs helmikuussa Imatralla ja viides Liiton vuosikokouksen yhteydessä Hämeenlinnassa. Piirin vuosikokous H-piirin vuosikokous pidettiin Polvijärvellä Huhmarissa 24.4.2010. Kokoukseen osallistui 92 virallista kokousedustajaa 40 klubista. Piirikuvernööriksi kaudelle 2010–2011 valittiin VDG Reino Sihvola LC Joensuu/jokelaiset, 1. varapiirikuvernööriksi Alpo Kosunen LC Saari ja 2. varapiirikuvernööriksi Pekka K. Vatanen LC Tuupovaara. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen toimikauden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tulevan toimikauden talousarvio ja toimintasuunnitelma. 107-H piirin klubit ja jäsenmäärät Toimikauden aikana piirissä oli hyvin vilkasta ja aktiivista toimintaa. Uusia klubeja ei perustettu. Kauden lopussa kansainvälisen jäsenrekisterin mukaan lionien jäsenmäärä 55 klubissa oli 1572 jäsentä, jossa lisäystä 30 jäsentä. Kuitenkin kesäkuun lopussa LC Pyhäselkä/Reijola päätti toimintansa ja osa klubin jäsenistä on siirtynyt muihin klubeihin. Tästä huolimatta jäsenmäärän lisäys oli maamme 14 piiristä H-piirissä merkittävä. Piirihallitus 2009 – 2010 Piirihallitus kokoontui toimikauden aikana neljä kertaa seuraavasti: 30.8.2009 Outokumpu Vanha Kaivos, 14.11.2009
Punkaharju Lusto, 13.2.2010 Tohmajärvi Marinka, 26.4.2010 Polvijärvi Huhmari. Piirikuvernööri Helli Sutinen LC Savonlinna/Linnatar 1. varapiirikuvernööri Reino Sihvola LC Joensuu/jokelaiset 2. varapiirikuvernööri Alpo Kosunen LC Saari Piirisihteeri/rahastonhoitaja Anna-Mari Hakulinen LC Savonlinna/Linnatar Alueiden puheenjohtajia ei toimikaudella nimitetty. Lohkojen puheenjohtajat I/1 Jorma Korhonen LC Nurmes/Pielinen I/2 Vesa Kiiskinen LC Lieksa I/3 Markku Kareinen LC Kiihtelysvaara II/1 Raimo Ratilainen LC Outokumpu/Kupari II/2 Teuvo Silvennoinen LC Joensuu/jokelaiset II/3 Olavi Piiparinen LC Joensuu/Puukello III/1 Matti Partanen LC Tohmajärvi III/2 Eino Uimonen LC Parikkala IV/1 Pekka Hanikka LC Kerimäki/Puruvesi IV/2 Pauli Kärkkäinen LC Rantasalmi Toimikuntien puheenjohtajat Kongressi- PDG- ja puolisotoimikunta pj. Pentti Juntunen LC Juuka Internet-toimikunta pj. Jorma Ahoranta LC Parikkala Tiedotus, PR Marko Torni LC Kitee/Pajari Koulutus- ja jäsenohjelmatoimikunta pj. Pekka K. Vatanen LC Tuupovaara Pentti Päivinen LC Joensuu, jäsenohjelma Nuorisotyötoimikunta pj. Juhani Kautonen LC Kerimäki/ Puruvesi, nuorisovaihto, Leot Lions Quest, PVT, kummilapsi, opaslion pj Erkki Lääperi LC Joensuu/Pielisjoki, Aktiviteetti- ja ympäristötoimikunta pj. Juhani Patrikainen LC Ilomantsi, kortit, ympäristö, projektit Suomi johtoon Harri Forss LC Savonlinna/Eerikki, LCIF- ja IR-toimikunta pj. Mikko Karinen LC Savonlinna/Tott AR-Säätiö -toimikunta pj. Jouko Hirvonen LC Outokumpu/Kupari Kongressi- PDG- ja puolisotoimikunta Toimikunnan puheenjohtaja on vastannut siitä, että edellisen toimikauden vuosikertomus on valmistunut piirihallituksen ja vuosikokouksen käsittelyyn ja sekä Vilkku-lehteen kuvaaineistoineen. Toimikunnan puheenjohtajalla on ollut päävastuu piirin vuosijuhlan, vuosikokouksen ja iltajuhlan suunnitteluista ja toteutuksen johtamisesta. Polvijärven Huhmarissa järjestetyn tapahtuman toteutumiseen osallistui kauden piirisihteerin lisäksi LC Juuan, LC Polvijärven ja LC Outokumpu/Kuparin Lionseja talkoomiehinä. Vuosijuhlan juhlapuheen piti CC Christer Löfström. Kirkkoherra Erkki Jaskari piti hartaushetken. Juhlassa tervehdykset esittivät Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja eversti Jari Kytölä sekä kunnanjohtaja Pauli Vaittinen. Piirin vuosikokouksessa oli 92 virallista kokousedustajaa 40 klubista ja iltajuhlassa 62 lionia ja puolisoa. Piirin PDG:t voivat osallistua piirihallituksen kokouksiin. PDG-info järjestettiin Huhmarissa vuosikokoustapahtumien yhtenä osana. Piirikuvernöörin tiedotteet ovat menneet kaikille PDG:ille, osa sähköpostina ja osa kirjepostina. Piirikokouksen yhteydessä järjestettiin myös lohkon puheenjohtajien koulutus. Puolisotoiminta Piirihallituksen kokousten ja vuosikokouksen yhteydessä on puolisoille järjestetty mielenkiintoista ohjelmaa, jonka järjestäjinä toimivat paikkakunnan aktiiviset puolisot. Puolisot ovat osallistuneetkin tilaisuuksiin kiitettävästi. Lähes kaikilla lionsklubeilla piirin alueella on vilkasta puolisotoimintaa ja valtaosa klubeista on nimennyt vuosittain puolisotoiminnan vetäjän. Piirikuvernööri Helli Sutisen puoliso Jyrki osallistui kauden aikana 54 klubivierailuun kuunnellen ja keskustellen puolisotoiminnasta. Hän käytti puheenvuoroissaan liiton puheenjohtajan puolison, Marita Löfströmin ansiokasta puolisotoiminnan ohjetta, jonka antoi myös kirjallisena puolisotoiminnan vetäjälle. Internet, tiedotus ja PR Piirin kotisivut sijaitsevat Lions-liiton palvelimella osoitteessa www.lions.fi/disrict107-h/ Sivuilla on pyritty tuomaan esille kaikki ajankohtaiset lionsasiat, piirikuvernöörin tiedotteet, piirikuvernöörin vierailukalenteri, piirin ja lohkojen kokousajat, pöytäkirjat ja muistiot, piirin sisäiset ilmoitukset, linkit Lions Clubs Internationalin ja Lions-liiton sivuille sekä AR-säätiön sivuille. Nuorisovaihto ja nuorisoleirit, klubien tiedotteet, tapahtumat ja kuvat toimikaudelta. ARS- ja Vilkku-sivuilta ARS-ritarit. Kotisivut ovat piirin 55 klubista löytyivät 32, mutta päivittämistä tarvitaan. Klubien hallitukset ja toimihenkilöt sekä kuvat kertovat toiminnasta. Kotisivut puuttuvat vielä 23 klubilta. Kaudella on jokaiselle klubille varattu 50 MB tilaa ja ensi kaudella 100 MB. Webmaster Jorma on päivittänyt piirin kotisivuja, klubien kotisivuja sekä auttanut piirisihteeriä tiedotteiden postittami-
sessa ja piirihallituksen kokouksissa raporttien esittelyssä. Uusi webmaster Timo Hakkarainen LC Kontiolahti-/ Höytiäinen on ollut maaliskuussa koulutuksessa Jyväskylässä. Toimikunta on kokoontunut ja pitänyt tiivistä yhteyttä kesän aikana, jotta uuden kauden alusta alkaen oltaisiin valmiita opastamaan klubeja kotisivujen tekemisessä. Tiedotus ja PR Piirin tiedotuslehti Vilkku ilmestyi perinteellisesti helmikuussa. Lehti käsitti 20 sivua ja oli monipuolisesti ja mielenkiintoisesti toimitettu. Lehti jaettiin toimialueella lionsklubien jäsenperheille sekä kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Klubit toimittivat lehteen kiitettävästi uutismateriaalia ja ilmoituksia. Vilkulla on merkittävä panos piirin taloudenhoidossa piirin omatoimisena varainhankintana. Vilkun tuomat taloudelliset tunnusluvut löytyvät piirin tilinpäätöksestä. Koulutus- ja jäsenohjelmatoimikunta Jäsenohjelma Uusien lionien perehdytystilaisuuksia pidettiin 4 kpl (Nurmes, Joensuu, Kesälahti, Savonlinna) marraskuussa 2009. Yhteensä osallistujia tilaisuuksissa oli 43 henkilöä 20:sta eri klubista. Toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettiin yhteistyössä Lions-liiton kanssa jäsenohjelman piirikohtainen koulutus- ja infotilaisuus Joensuussa 16.1.2010. Koulutustilaisuuden vetäjänä toimi GMT-kouluttaja Susanna Saranlinna. Tilaisuuden kohderyhmänä olivat klubien presidentit, jäsentoimikuntien pj:t, lohkojen pj:t sekä piirihallituksen jäsenet. Tilaisuuteen osallistui 21 henkilöä 14 eri klubista. Naisklubin perustamista Lieksaan ei viety eteenpäin, koska LC Lieksa aloitti naisjäsenten mukaanoton toimintaansa. Pekka K. Vatanen ja Pentti Päivinen osallistuivat liiton järjestämään JOT/MERL-seminaariin Seinäjoella 30.1.2010 ja toimikuntapuheenjohtajien koulutukseen 21.3.2010 Jyväskylässä.
Koulutuspalaveri Kiteellä
Koulutus Kauden 2010–2011 presidenttien valmennustilaisuuksia järjestettiin helmikuussa 2010 4:llä paikkakunnalla (Lieksa, Joensuu, Kitee, Savonlinna). Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 35 henkilöä 33 eri klubista. Kauden 2010–2011 uusien klubivirkailijoiden (sihteerit ja rahastonhoitajat) koulutuksia järjestettiin huhtikuussa 2010 4:llä paikkakunnalla (Juuka, Joensuu, Kitee, Savonlinna). Osallistujia yhteensä n. 35. Kauden 2010–2011 lohkon puheenjohtajien koulutus järjestettiin piirin vuosikokouksen yhteydessä lauantaina 24.4.2010 Huhmarissa. Lions-liiton järjestämän Muutosvalmentaja (MUVA)-kurssin suoritti107-H -piiristä kolme henkilöä: Pentti Päivinen, Esa Ruuskanen ja Ari Lybeck. Kaudella 2010–2011 toteutettavien koulutusten suunnittelua varten kokoontuivat Helli Sutinen, Reino Sihvola, Alpo Kosunen, Pentti Päivinen, Esa Ruuskanen, Ari Lybeck ja Pekka K. Vatanen 13.4.2010 Kiteelle. Palaverissa laadittiin jäsen- ja koulutustoimikunnan toimintasuunnitelma seuraavalle kaudelle. Nuorisotyötoimikunta Piirin klubeille ja niille nuorisovaihtajille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa on lähetetty viisi tiedotetta nuorisovaihtoasioista. YCEC on koordinoinut Suomesta lähtevien nuorten vaihtoa Kyproksen, Kreikan, Israelin, Makedonian, USA/Alaskan, USA/Michiganin koordinaattoreiden kanssa. Näihin maihin Suomesta lähti yhteensä 14 nuorta. YCEC osallistui Conventioon Sydnissä esittelemällä Pohjoismaiden nuorisovaihtoa yhdessä YCED ja tanskalaisten kollegoiden kanssa. Isäntäperheitä tarvittiin pelkästään perheisiin tuleville nuorille heinäkuussa. H-piiriin tuli yhteensä viisi nuorta Italiasta kolmeksi viikoksi. Isäntäperheet nuorille löytyivät Parikkalasta, Polvijärveltä ja Kerimäeltä. Lähtevien nuorten määrä oli 8. Yksi USA:aan valittu nuori perui matkansa huhtikuun alkupuolella. Infotilaisuus lähteville nuorille pidettiin Polvijärven Huhmarissa 8.5.2010. Nuorten matkakohteet olivat Australia, Makedonia, USA/Michigan, USA/Texas, Czech+Slovakia, Itävalta ja Hollanti. Seuraavan kerran H-piirissä järjestetään kansainvälinen nuorisoleiri kesällä 2012. Outokummun klubit ovat aloittaneet leirin suunnittelun. Lions-Quest Koulutuksia järjestettiin toimikauden aikana piirissämme kol-
Torstai 17.2.2011 me. Koulutukset jakautuivat siten, että kaksi AK/YK-koulutusta järjestettiin Joensuussa ja 2.asteen koulutus, joka myös pidettiin Joensuussa. Ensimmäinen AK/YK-koulutus pidettiin 5.–6.10.2009 hotelli Juliessa. Koulutukseen osallistui 17 opettajaa piirimme alueelta. 2. asteen koulutus järjestettiin Pohjois-Karjalan Ammattiopiston tiloissa 1.–2.2.2010. Kaikki 21 koulutukseen osallistunutta opettajaa olivat ko. Ammattiopistosta. Koulutuksen maksoi Humanitas-seura ja oppilaitos tarjosi kaikille osallistujille ruoan ja kahvit molempina kurssipäivinä sekä ilmaiset kokoustilat. Viimeisin AK/YK järjestettiin myös Joensuussa 29.– 30.3.2010 ja paikkana oli uusi Ortodoksinen Kulttuurikeskus. Koulutukseen osallistui 13 opettajaa, jotka jakautuivat aina eskarista yläkoulutasoon. Kaikissa koulutuksissa kouluttajana toimi lion Maarita Manneliin. Hän sai erittäin hyvää palautetta kurssilaisilta niin koulutuksen järjestämisestä kuin itse opetuksestakin. Piirimme klubit ovat maksaneet kaikkien AK/YK-koulutukseen osallistuneiden opettajien kurssimaksut. Hienoa Leijonat! PVT -toiminta Päihteiden vastaisen työn toimintaan tällä kaudella on vaikuttanut se, ettei opasvihkoja ollut jaettavaksi kouluille. Toiminta oli siten klubien aktiivisuudesta ja paikkakunnan päihteidenvastaistatyötätekevien järjestöjen sekä viranomaisten yhteistyöstä riippuvaista. Kummilapsitoiminta Kummilapsitoimintaa oli H-piirissä ainakin seuravilla klubeilla ja puolisoilla: Klubit: LC Valtimo, LV Joensuu/Kanteletar ja LC Rantasalmi Puolisot: LC Juuka, LC Lieksa/Brahea, LC Lieksa/KorpiJaakko, LC Joensuu/Pielisjoki, LC Joensuu/jokelaiset, LC Polvijärvi, LC Kontiolahti, LC Kitee, LC Tohmajärvi; LC Liperi, LC Kesälahti, LC Parikkala, LC Parikkala/Siikalahti, LC Punkaharju, LC Kerimäki/Puruvesi ja LC Rantasalmi Tätä toimintaa toivoisi kaikille piirimme klubeille ja puolisoille, koska siinä voidaan hyvin konkreettisesti auttaa lapsia ja nuoria pääsemään parempaan elämään.
Koti-Karjala Piirin tasolla golfin piirinmestaruuskisat 5.9.2009 LC Outokumpu, Sökö 21.11.2009 LC Rääkkylä sekä karaokekisat 17.4.2010 LC Kontiolahti/Höytiäinen. Piirin pilkkikisoja ei voitu järjestää huonon jäätilanteen vuoksi. Jättiputkiprojektissa oli tällä kaudella katkos, mutta sitä jatketaan yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa, kun torjunta saadaan taas käynnistettyä. Klubit ovat toimineet ympäristömme hyväksi kiitettävästi koko piirimme alueella. Pieni ympäristöteko-kilpailussa, puron raivaus, palkittiin LC Juuka/Elli vesurin varrella ja LC Liperi, lintutorni, leijona-merkillä lintutorniin. Suomi johtoon Kampanjan tavoitteena on saada suomalainen lion kansainväliseksi presidentiksi. Piirihallituksen kokouksissa on tiedotettu kampanjan edistymisestä. Kampanjassa vaikutetaan kaikin keinoin siihen, että valintavuosi olisi 2013, jolloin mahdollisesti on seuraava Euroopan vuoro. PID Harri Ala-Kuljulla on vankka kannatus Euroopassa. LCIF- ja IR- toimikunta Avustustoiminta H-piirin klubit osallistuivat kansainväliseen avustustoimintaan tukemalla Lions Clubs International Foundationia (LCIF) erillisillä vapaaehtoisilla tukilahjoituksilla. Varojen käytön mahdollistama palkitsemisjärjestelmä on toiminut hyvin useissa klubeissa. Kaudella 2009–2010 piiriimme tuli useita Melvin Jones-jäseniä. Klubien kannustamiseksi on olemassa LCIF:n palkintoohjelma, joka on jaettu kaikille klubeille. Ystävyystoiminta H-piirin omana projektina aloittamamme ”Yhteydenottoystävyystoiminta” on jatkunut klubeissa. Klubit ovat toimineet yhteistyössä ja vuosien varrella on kertynyt suuri joukko erilaisia yhteistyömuotoja. Melvin Jones- jäsenten yhteiskokoontuminen Yhteiskokoontuminen pidettiin Joensuussa 26.2.2010. Tilaisuus oli yhteinen Lions Ritarien kanssa. Paikalla oli yli 70 lionia puolisoineen. Tilaisuudessa esiteltiin LCIF:n varojen käyttöä kansainvälisissä projekteissa. Yhteydet muihin toimijoihin Klubeilla on ollut yhteydet muihin paikkakunnalla toimiviin avustusyhteisöihin ja lahjoitukset on voitu suunnata harkiten siten, että mahdollisimman monet saavat tukea. PDG Mikko Karinen on esitellyt LCIF-kansainvälistä toimintaa myös PNAT-kokouksissa. Klubit osallistuivat Haiti-operaatioon ja lahjoittivat 5472,30 €.
Victor Ruotsista esittelee 6,2 kg haukea
Kansainvälinen nuorisoleiri Parikkalassa järjestettiin 26.7. –2.8.2009 Suomen Lions-liiton kansainväliseen nuorisovaihtoon kuuluva 107 H-piirin nuorisoleiri (International lions´ youth ex-change camp 2009). Leirin toteutumisesta vastasivat yhdessä kaikki kolme Parikkalan Lions-klubia: LC Parikkala, LC Parikkala/Siikalahti ja LC Saari. Leiritoimikuntaan oli valittu leijonia kaikista kolmesta klubista ja leirin johtajaksi valittiin koulunjohtaja Vuokko Ahoranta. Leirin teema oli ”Ylitämme rajoja veden hengessä”. Leirin pitopaikka oli Kansan Raamattuseuran omistama Oronmyllyn leirikeskus, jonne oli kokoontunut 29 kansainvälistä nuorta ja 6 isäntänuorta. Suurin osa isäntäperheistä, 26 isäntäperhettä, oli H-piiristä. Nuorten arviot leiristä: ”Tosi hyvä leiri ja sauna oli paras asia”.
ARS-toimikunta Adressien käyttö sekä apurahojen anominen aktiviteettien tueksi oli kiitettävää. Viime kauden mukaan voitimme piirien välisen adressien myyntikilpailun tuloksella 5,55 €/jäsen myynnillä, eli kokonaistulos oli 8550 € (30.6.2010). Palkinnoksi saimme 750 euron avustuksen. Adresseja tilasi 34 klubia piirimme 55 klubista. Ritari-killan jäseniä kaudella 2009–2010 tuli kuusi. Heidät lyötiin juhlallisissa seremonioissa. Reijo O. Toivonen LC Savonlinna/Tott, Teijo Pakarinen LC Joensuu/Carelian, Reijo Makkonen LC Punkaharju, Auvo Ratilainen LC Outokumpu/ Kupari, Erkki Buska Outokumpu/Kupari ja Raimo Ratilainen Outokumpu/Kupari. Apurahoja kauden aikana sai kolme klubia kolmeen hyvään aktiviteettinsa yhteensä 1500 €. Kauden aikana ei Arne Ritari Säätiön hallituksessa ollut piirin edustusta. Toimikunnan puheenjohtaja edisti toiminnallaan aktiivisesti adressien myyntiä ja osallistui tulevan toimikunta-puheenjohtajan tukena ARS -seminaariin ja Liiton koulutukseen. Auditointiprojekti Liiton valtakunnalliseen auditointiprojektiin osallistui H-piiristä 7 klubia. piirin auditointivastaavana toimi PDG Olavi Laukkanen.
Opaslion-toiminta Viimeisimmän naisklubin LC Liperi/Leonillan, perustettu 26.4.2009, hienosti alkanutta toimintaa ovat opas-lion PDG Erkki Lääperi ja PDG Rauno Pelkonen tyytyväisinä seuranneet. Uusia klubeja on toiveissa jo ensi kaudella.
Melvin Jones syntymäpäivää juhlittiin Noin 80 Melvin Jones- jäsentä ja Lions-ritaria puolisoineen kokoontui 26.2.2010 Joensuun Opetusravintola Kiesassa yhteiseen juhlaan. LCIF -piirikoordinaattori Mikko Karinen toivotti kaikki sydämellisesti tervetulleiksi, kiitti tilaisuuden järjestäjiä ja kertoi illan ohjelmasta. Hän piti myös videoesityksen LCIF -kansainvälisestä avustustoiminnasta. Piirikuvernööri piti esityksen Arne Ritarista ja lionismin tulosta Suomeen. Tilaisuudessa Eveliina Pietarinen viihdytti kauniilla lauluilla säestäen itseään kitaralla. Iltaa vietettiin hyvän ruoan ja vilkkaan seurustelun merkeissä. Pitkien etäisyyksien johdosta heräsi ajatus Melvin Jones ja Lions-ritari lounaasta tulevaisuudessa. Juhlan onnistumisesta edellisten lisäksi vastasivat Jouko Hirvonen, Erkki Lääperi ja varapiirikuvernööri Reino Sihvola puolisonsa Helenan kanssa. Kiitos.
Palvelu-, aktiviteetti- ja ympäristötoimikunta Piirin aktiviteeteista jatkuivat joulu- ja ystävänpäiväkorttien myynti. Myös Neseta-auditointiprojekti jatkui. Piirin kampanjapäällikkönä toimi PDG Olavi Laukkanen. Suomen Lions-liiton kilpailuja järjestettiin seuraavasti. Haulikkoammunta 25. –26.7.2009 LC Ilomantsi ja Sökö 30.1.2010 LC Liperi.
Skeba - Nuorten bändiskaba Suomen Lions-liitto r.y.:n H-piirin bändiskaban karsintakilpailu järjestettiin Raimo Paltakarin ja Erkki Lääperin täsmällisessä ohjauksessa Joensuussa Tulliportin koululla 7.2.2010. Kilpailuun oli ilmoittautunut piirin alueelta 6 bändiä, 12–17 vuotiaita soittajia ja laulajia. Mukana olivat Black Ice ja Brainwörm Joensuusta, KJB
17 17 Kiteeltä, Manhattan Fall Kontiolahdelta, Soul System Rantasalmelta, Plug Savonlinnasta. Voiton vei Manhattan Fall, toiseksi tuli Kitee Jazz Band ja kolmanneksi Plug. Tyytyväistä yleisöäkin oli mukavasti paikalla. Hämeenlinnassa Liiton vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä loppukilpailussa Manhattan Fall oli ehdoton yleisön suosikki, joskin voittoa ei tullut. H-piiri palkitsi Manhattan Fall´in stipendillä ja klubit avustivat karsintakilpailuun osallistuneita bändejä matkakuluissa. Karaoke-kilpailu Hotelli Juliessa Kontiolahdella 17.4.2010 pidetyn karaokekilpailun organisoinnista vastasi lion Timo Hakkarainen. Tilaisuudessa oli läsnä 35 henkeä. Illallisen jälkeen alkoi kisa, jonka emäntänä toimi Monkey Music Oy:n Sari Auvinen Polvijärveltä. Presidentti Martti Turtiainen LC Kontiolahti/Höytiäinen toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi illan ohjelmasta sekä esitteli arvovaltaisen ja asiantuntevan tuomariston. Kilpailussa jokainen esitti ohjelmansa vähintään kaksi kertaa. Kilpailijoita oli 7 klubista ja sarjoja kolme; Duot, Ladyt ja Lionsit. Duot 1. Helena ja Jouko Hallikainen, Ladyt: 1. Helena Hallikainen ja Lionit: 1. Aimo Kotilainen. Esityksissä arvioitiin esiintyminen, laulutaito ja esityksen tarkkuus. Seuraava kilpailu aiotaan järjestää ensi kaudella Savonlinnassa. Karjalan Apu - liinavaatekeräys Lakanoita, tyynyliinoja ja pyyhkeitä toimittivat Karjalan Apu ry:n kautta ainakin LC Savonlinna/Linnatar, LC Savonlinna/ Säämingin puolisot yhteensä 100 kg sekä LC Liperin puolisot yli sata kiloa. Leijonia näkyvissä Tammikuussa ja kevään aikana oli leijonia näkyvissä eri tavoin; aktiviteetein ja tempauksin. Kansainväliset merkit näkyivät mm. autoissa, lippiksissä, jopa hiekkasangoissa ulkoiluystäville. Oli liikenteen ohjausta koululaisille ym. Lion-lehtiä ja esitteitä vietiin yleisiin tiloihin; kirjastoihin, terveyskeskuksiin, myymälöihin. Piirin parhaat Piirin paras klubi oli LC Kontiolahti/Ursulat I alue LC Juuka/Elli II LC Kontiolahti/Ursulat III LC Kesälahti IV LC Savonlinna/Sääminki Pieni ympäristöteko LC Juuka/Elli ja LC Liperi Piirin rauhanjulistekilpailu Perttu Hanhisalo Savonlinna Nojanmaan koulu. Skeba- nuorten bändiskaba Manhattan Fall Kontiolahti Jäsenhankintakilpailu + 5 jäsentä LC Liperi/Kiessit ja LC Outokumpu/Kupari, +4 jäsentä LC Joensuu/jokelaiset, LC Kontiolahti/Höytiäinen ja LC Kontiolahti/Ursulat.
Piirikuvernööri kiinnittää merkkiä Erkki Lääperille.
Ansiomerkit ja palkitsemiset Kansainvälisen presidentin palkinto PDG Erkki Lääperi LC Joensuu/Pielisjoki, PDG Rauno Pelkonen LC Liperi Melvin Jones - jäsenyys IPDG Pentti Juntunen LC Juuka puoliso Tarja Juntunen LC Juuka CC:n ansiomerkki PCC Harri Forss LC Savonlinna/Eerikki CC-puolison ansiomerkki Raija Forss LC Savonlinna/ Eerikki Suomen Lions-liiton III ruusukkeen ansiomerkki PCC Harri Forss LC Savonlinna/Eerikki Arne Ritari- säätiön III ruusukkeen ansiomerkki PCC Harri Forss LC Savonlinna/Eerikki Medal of Merit Tarmo Nenonen LC Liperi, Vesa Kiiskinen LC Lieksa Suomen Lions-liiton ansiotähti Vuokko Ahoranta LC Parikkala Suomen Lions-liiton I ruusukkeen ansiomerkki Sirkku Kilpeläinen LC Kontiolahti/Ursulat, Ritva Korhonen LC Kontiolahti/Ursulat, Pentti Päivinen LC Joensuu, Raimo Ratilainen LC Outokumpu/Kupari, Anna-Mari Hakulinen LC Savonlinna/Linnatar, Satu Sallinen LC Savonlinna/Linnatar, Esa Ruuskanen LC Savonlinna/Sääminki, Kaarina Suovansalo LC Savonranta, Markus Kontiainen LC Tohmajärvi
18 Suomen Lions-liiton puolisomerkki Pertti Korhonen LC Kontiolahti/Ursulat, Eija Päivinen LC Joensuu/Kanteletar, Kaija Kiiskinen LC Lieksa, Ilkka Sallinen LC Savonlinna/ Sääminki, Leena Ruuskanen LC Savonlinna/Sääminki, Pekka Suovansalo LC Savonranta, Anneli Kunnas LC Tohmajärvi DG:n ansiomerkki kauden merkinnällä Helli Sutinen LC Savonlinna/Linnatar DG-puolison ansiomerkki kauden merkinnällä Jyrki Sutinen LC Savonlinna/Sääminki Arne Ritari-säätiön I ruusukkeen ansiomerkki Pentti Juntunen LC Juuka, Jouko Hirvonen LC Outokumpu/Kupari, Helli Sutinen LC Savonlinna/Linnatar Arne Ritari-säätiön kunniataulu Jorma Ahoranta LC Parikkala LC Savonranta Piirikuvernöörin tunnustuspalkinto Kirsti Heikkinen LC Enonkoski, Esa Haaranen LC Ilomantsi, Kauko Hiltunen LC Ilomantsi/Brihat, Olli Tervonen LC Kerimäki/Puruvesi, Rauno Suomalainen LC Kesälahti, Pirjo Mononen LC Liperi, Seppo Korppi LC Kerimäki, Pekka Hanikka LC Kerimäki/Puruvesi, Timo Hakkarainen LC Kontiolahti/Höytiäinen, Kirsi Halonen LC Kontiolahti/Ursulat, Jarkko Kallinen LC Pyhäselkä/Reijola, Niilo Käyhkö LC Savonlinna/Sääminki Piirikuvernöörin ansiotähti Ari Lybeck LC Savonlinna/ Sääminki, Ilkka Kosonen LC Parikkala, Jouni Pulkkinen LC Parikkala, Juha Härkönen LC Parikkala Siikalahti, Veli Jääskeläinen LC Parikkala/Siikalahti Leijonakellot Juhani Patrikainen LC Ilomantsi, Erkki Lääperi LC Joensuu/Pielisjoki, Raimo Paltakari LC Joensuu/Pielisjoki Pitkään toimineiden perustajajäsenten ansiomerkki: 40 v. 3 kpl, 30 v 11 kpl Pitkään toimineiden jäsenten ansiomerkki: 40 v 1 kpl, 30 v. 2 kpl
Koti-Karjala Pitkään toimineiden perustajajäsenten puolisoiden ansiomerkki: 30 v. 2 kpl Pitkään toimineiden jäsenten puolisoiden ansiomerkki 40 v. 3 kpl Merkit hallituksen työskentelystä VDG:ille ja toimikuntien puheenjohtajille ja jäsenille 12 kpl, lohkonpuheenjohtajille 10 kpl ja piirisihteeri/rahastonhoitajalle. Erinomaisen klubipresidentin palkinto 6 kpl, kotimainen 100 % presidentin ansiomerkki kaudelta 2008–2009 19 kpl. 107 H-piirin viiri: Outokummun kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen, LC Pyhäselkä/Reijola, CC Christer Löfström ja DG Reino Sihvola. Klubien merkkipäivät, jotka piirikuvernööri Helli Sutinen puolisonsa Jyrkin kanssa on huomioinut: 22.10.2009 LC Polvijärvi 45 v., 28.10.2009 LC Savonlinna/Sääminki 45 v., 20.2.2010 LC Savonlinna/Tott 40 v., 8.10.2009 LC Kerimäki/Puruvesi 30 v., 23.10.2009 LC Lieksa/Korpi-Jaakko 30 v., 11.1.2010 LC Outokumpu/Kupari 30 v., 10.1.2010 LC Joensuu/Kalevaiset 25 v. Piirikuvernöörin toiminta Piirikuvernööri vieraili kauden aikana vähintään kerran kaikissa 55 klubissa. yhteiskokousten lisäksi vielä yksittäisissäkin klubeissa. Yhteiskokouksia pidettiin Päämajan suosituksen mukaisesti LC Eno ja Lieksan kolme klubia, Savonlinna viisi klubia, LC Joensuu/jokelaiset ja LC Joensuu/Kanteletar, Liperin kolme klubia, Kontiolahden kolme klubia, Ilomantsin kaksi klubia ja LC Kiihtelysvaara sekä osa LC Tuupovaarasta, Kiteen kolme klubia, Outokumpu kaksi klubia. Yhteiskokouksista oli enimmäkseen positiivista palautetta, vaikka monelle jäsenelle asia oli uusi. Yhteiskokouksissa tutustuttiin toisiimme ja toistemme toimintaan. Piirikuvernöörin ensimmäinen tilaisuus puolisonsa Jyrkin kanssa oli heinäkuussa Ilomantsissa Liiton haulikkoammuntakilpailut. Samalla tutustuttiin Ilomantsin kuntaan Juhani Patrikaisen ja puolisonsa Annelin sekä kunnanjohtaja PDG Markku Lappalaisen ja puolisonsa Senjan asiantuntevalla opastuksella. LC Liperi/Leonillojen Charter Night oli arvokas ja ihan huokui lämmintä naisenergiaa. Piirikuvernööri vieraili puolisonsa Jyrkin kanssa myös LC Kontiolahti/Ursulat lipunnaulaustilaisuudessa. Sirkku Kilpeläinen oli käsin ommellut klubilleen kauniin lipun, jolle Ritva ja Pertti Korhonen lahjoittivat arvoisensa tangon. Eri klubien vuosijuhlat olivat myös unohtumattomia ja kaikissa muistettiin ansioituneita jäseniä. Piirikuvernööri osallistui kauden aikana PNAT kokouksiin, kaikkiin KVN:n kokouksiin, johti ja valmisteli neljä piirihallituksen kokousta ja piirin vuosikokouksen. Piirikuvernööri osallistui Suomen Lions-liiton vuosikokoukseen Hämeenlinnassa sekä kansainvälisen järjestömme vuosikokoukseen Minneapolisissa USA:ssa. Piirikuvernööri lähetti klubeille 12 kuvernööritiedotetta, jotka toimitettiin myös muille piireille, Liittoon ja kansainväliseen Päämajaan. Piirikuvernööri Helli Sutinen kuului kauden aikana Liiton koulutustyöryhmään ja oli kaikissa työryhmän kokouksissa.
piiriä ja piirikuvernööriä kahdeksassa eri tilaisuudessa ja tapahtumassa. Hän osallistui kolmeen kuvernöörineuvoston kokoukseen ja niiden yhteydessä järjestettyyn koulutustilaisuuteen sekä DG -valmennukseen Jyväskylässä 15. – 16.5.2010. Lions-liiton jäsenohjelma- ja toimikuntapuheenjohtajien seminaareihin hän osallistui Tampereella ja Jyväskylässä ja GMT -koulutukseen Kontiolahdella. Hän osallistui piirihallituksen neljään kokoukseen ja piirin vuosikokoukseen Huhmarissa sekä Lions-liiton vuosikokoukseen Hämeenlinnassa. Hän osallistui seitsemään II-alueen PNAT:n kokoukseen. Puoliso Helena on ollut mukana kuvernöörineuvoston ja piirihallituksen kokouksissa sekä osallistunut Lions-liiton puolisovalmennukseen. 2.varapiirikuvernöörin toiminta Piirien organisaatioon tuli kaudella 2009–2010 2. varapiirikuvernöörin tehtävä, jonka tarkoituksena oli seurata oman alueen työskentelyä ja olla yhteistyössä piirikuvernöörin ja 1.varapiirikuver-nöörin kanssa. 2. varapiirikuvernöörin vieraili tapahtui LC Parikkalan kokouksessa, jossa myös piirikuvernööri puolisonsa kanssa oli. 2. varapiirikuvernööri on perehtynyt lions -toimintaan vuosikirjan ja netin kautta sekä saanut haluamaansa aineistoa piirikuvernööriltä. Koulutustoiminnan suunnittelussa 2. varapiirikuvernööri oli Kiteellä 13.4.2010. Tärkeintä on oman piirin toiminnoissa mukana olo ja auttaminen jo 2. varapiirikuvernöörinä. Yhteenveto Piirikuvernööri on ottanut teemakseen ”Yhdessä palvellen parempaa”. Tämä teema on jatkumoa Päämajan kehotukselle yhteiskokouksista. Paikkakunnan klubien yhteinen klubi-ilta on ollut virkistävä uusi kokemus niin piirikuvernöörille kuin jäsenillekin. On tutustuttu ja saatu uusia virikkeitä ja ideoita yhteistyöhön ja aktiviteetteihin. Yhteiskokoukset ovat ”poikineet” vierailuja klubien kesken ja ystäväklubitoimintaa. On tarkennettu myös klubien sisäistä yhteistoimintaa jäsenten kesken yhteistyötä kehittämällä. On valitettavaa, että LC Pyhäselkä/Reijolan toiminta loppui 30.6.2010. Toivotaan, että klubin jäsenet löytävät uudet klubit ja jatkavat vilkasta toimintaansa hyvin omaperäisin aktiviteetein. Kaikesta huolimatta jäsenkasvu on piirimme alueella ollut merkittävä valtakunnallisesti. Kansainvälinen presidentti Eberhard J. Wirfs on myös korostanut naisten osuutta edelleen palveluvoimana. Lausumme tyytyväisenä lämpimät kiitoksemme hyvästä yhteistyöstä ja tuloksellisesta toiminnasta koko piirin alueella kaikille toimijoille, piirihallituksen ja toimikuntien jäsenille, klubeille ja puolisoille sekä omasta ja puolisoni Jyrkin sekä piirisihteeri Anna-Marin puolesta. Toivotamme menestystä edelleen, sillä ”Me kaikki palvelemme”. 107 H-piirin kauden 2009–2010 Piirikuvernööri Helli Sutinen Piirisihteeri Anna-Mari Hakulinen
1.varapiirikuvernöörin toiminta Varapiirikuvernööri Reino Sihvola edusti kauden aikana
Nuoret savuttomiksi!
LC Savonlinnan Esko Markkanen ja Mika Härkönen luovuttivat Savonlinnan Savuttomalle Verkostolle 200 euroa jo viidennen kerran Terveysmessuilla Savonlinnassa 10.10.2010. Teemana ”nuoret savuttomaksi”. Lahjoituksen vastaanotti Terveys ry:n aluepäällikkö Mirja Pekkanen.
Koti-Karjala
19
LC Valtimon leijonat monessa mukana
PDG Jouko Soukka, klubin kummit PDG Erkki Lääperi ja lion Ahti Kinnunen sekä alkuvuosien presidentit Ulla Virsunen, Ritva Korhonen ja Sirkku Kilpeläinen saivat juhlassa klubin käsinkirjaillun viirin. Luovuttajana toimivat presidentti Eira VänttinenLiinakari, vasemmalla, ja lion Helena Pääkkönen, oikealla.
LC Kontiolahti Ursulat juhlavasti viiden vuoden ikään Kesäkuussa 2005 perustettu LC Kontiolahti Ursulat juhli 5-vuotista taivaltaan lokakuun 24. päivänä 2010 Kontiolahden kunnan valtuustosalissa. Lion Elsa Soikkelin kauniisti koristelemaan saliin toi erityistä juhlavuutta klubin edellisenä vuonna valmistunut oma lippu. Lion Sirkku Kilpeläisen tervehdyssanojen jälkeen piirikuvernööri Reino Sihvola onnitteli juhlivaa klubia todeten klubin olevan tunnettu kädentaidoistaan ja asioiden tunnollisesta ja täsmällisestä hoidosta. Tästä kertoo myös se, että klubi valittiin 107 H-
piirin parhaaksi klubiksi toimintakaudella 2009-2010. Karjalaiseen juhlaan arvokkaan lisän toi Rauha Vilkon esittämä kaunis kanteleensoitto. Historiikissa lion Ulla Virsunen kertasi vuosien aikana tapahtuneita aktiviteetteja ja klubin avustustoimintaa. Juhlavuoden lahjoituksella rahoitetaan Kontiolahden yläkoulun ja lukion oppilaiden taidekerho Myrskyn koululle suunnittelemaa ja valmistamaa taideteosta. Lahjoituksen vastaanottivat yläkoulun rehtori Anna Käyhkö yhdessä oppilaskun-
nan edustajien Arttu Vipuveräjän ja Johannes Lasaroffin kanssa. Juhlassa yhden ruusukkeen ansiomerkit jaettiin pitkäaikaiselle rahastonhoitajalle Eila Arvelille sekä sihteeri Helka Nuutiselle. Kotimaisen sadan prosentin presidentin merkin sai edellisen kauden presidentti Kirsi Halonen. Klubin käsinkirjaillullla viirillä muistettiin klubin toimintaan merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä. Viirin saivat PDG Jouko Soukka, PDG, kummi Erkki Lääperi, kummi lion Ahti Kinnunen sekä alkuvuosien presidentit Ulla
Virsunen, Ritva Korhonen ja Sirkku Kilpeläinen. Klubin presidentti Eira Vänttinen-Liinakari kiitti puheessaan lukuisista klubin saamista tervehdyksistä ja onnitteluista, jonka jälkeen vuorossa oli lion Sirkku Kilpeläisen tiimeineen valmistama maittava lounas. Onnistuneen juhlan jälkeen klubi jatkaa aktiivista toimintaansa kohti uusia haasteita, joita varmaan riittää. Ulla Virsunen
Pohjois-Karjalan pohjoisimman kunnan, Valtimon ”leijonamiehistö” tekee työtä oman alueen yhteisen hyvinvoinnin eteen monin eri tavoin. Resurssit eivät suuruuttaan pullistele, mutta oikeaa leijonahenkeä ja palveluasennetta riittää jaettavaksi omaksi ja kanssakulkijoiden iloksi ja avuksi. LC Valtimolla on pääorganisoijan rooli mm. pitäjän tärkeimmän tapahtuman, Valtimon kesäpäivien toteutuksessa. Tulevana kesänä entiset ja nykyiset valtimolaiset kokoontuvat viettämään neljäpäiväisiä kotiseutujuhliaan jo 30. kerran. Kesätapahtuma tarjoaa nautittavaa kaikille aisteille. Yksi kohokohdista on lauantainen toripäivä, jonne lionsveljet ja puolisot kuljettavat läheisen vanhainkodin asukkaita pyörätuoleilla virkistäytymään sekä nauttimaan kahvista ja makkarasta klubiteltalla. Vuoden vaihteen molemmin puolin Valtimolla tarvittiin mittavia liikenteenohjausjärjestelyjä. Ennen joulua uusi kuntalaisten monitoimitila, Valtimotalo, pullisteli väkeä Joulumieltä jokaiselle -konsertin huikean suosion ansiosta. Lähes tuhat konserttivierasta ja esiintyjää kulkupeleineen pysyivät järjestyksessä lionsveljien ohjauksessa. Loppiaisena Valtimolla suksittiin Pohjois-Karjalan maakuntaviesti, jonka sujumisen liikenteen ja monien muiden talkootehtävi-
en osalta hoitivat klubin jäsenet. Kilpaladulla Valtimo menestyi hienosti. Se otti Asarjassa pronssia ja B-sarjassa tuloksena oli viides sija. Hikeä ladulla oman pitäjän puolesta vuodatti neljä veljeä ja yksi puoliso. Yhteistyö seurakunnan kanssa jatkuu saumattomana. Isoimmissa kirkollisissa tapahtumissa, kuten Kauneimmissa joululauluissa sekä Valtimon kesäpäivien juhlamessussa, lionsveljet auttavat kolehdinkannossa. Eräs arvokkaimmista tehtävistä, millä lionsveljet palvelevat viimeiselle matkalle lähtijää ja hänen omaisiaan, on hautaankantopalvelu. Yksinäisyys on nykyelämän ikävä ilmiö - joskus seurakunnan työntekijöiden rinnalla ovat saattoväkenä vain lionsveljet. Kuten kaikki lionsklubit, myös LC Valtimo saa vuosittain lukuisia avustusanomuksia. Vakaasti harkiten hallituksen kokouksessa kukkaronnyörejä avataan hyviin kohteisiin. Pienimuotoista, mutta sitäkin tärkeämpää tukea on vuosien mittaan annettu muun muassa MLL:n Valtimon osastolle, Valtimon tyttökuorolle sekä koulujen uimaopetukseen ja liikuntaan. Vanhustenviikkoa vietettäessä ikäihmiset kahvitetaan perinteen mukaisesti ja tulevanakin keväänä muistetaan stipendein hyvin menestyneitä lukion ja ammattiopiston oppilaita.
Päivähoitolapset saivat television Savonrannalla Ryhmäperhepäiväkoti Helinän lapset lauloivat Oravanpesän ja Metsämökin ikkunan kiitokseksi LC Savonrannan edustajille, jotka kävivät luovuttamassa päiväkotiin klubin lahjoittaman tuliterän taulutelevision. Uutta televisiota lapset ja henkilökunta olivat odottaneet jo kauan. Vuosi sitten lahjoituksena saatu käytetty televisio osoittautui liian suureksi ja epäkäytännölliseksi
pieniin tiloihin. – Vanha televisio vetelee viimeisiään. Molemmin puoli kuvaruutua on mustaa aluetta ja äänen pitää olla täysillä, että jotain kuuluu. Aamulla lapset katsovat mielellään Pikkukakkosta ja Muumeja, joiden avulla heräilevät kunnolla päivän touhuun, hoitaja Heli Mikkonen kertoi. Television lahjoittaminen päiväkotiin on Marko Airaan idea. Airas on Savonrannan
klubin nuorin jäsen. – Vuosi sitten päiväkodissa käydessäni läksi puheeksi, että uusi televisio olisi tarpeen. Joku avulias ehti kuitenkin lahjoittaa television, joka osoittautui tiloihin ja ympäristöön sopimattomaksi. Otin asian uudestaan esille klubikokouksessa. Nyt televisio on toiveiden mukainen, Marko Airas tuumasi. Raija Heikkilä
LC Lieksa/Brahea ahkeroi monella saralla Ryhmäperhepäiväkoti Helinän hoitajat Heli Mikkonen ja Tuula Pesonen sekä hoitolapset Emma, Oskari, Aku, Aino, Laura ja Elias ottivat kiitollisina vastaan Savonrannan leijonien lahjoittaman television, jota olivat luovuttamassa Marko Airas, vasemmalla, Seppo Sorri ja Erkki Sairanen.
LC Lieksa/Brahea on kerännyt aktiviteettitoiminnallaan kerännyt varoja, joista osansa ovat saaneet etenkin nuoret, koululaiset ja opiskelijat. Varat on jaettu avustuksina , lahjoituksina ja stipendeinä. Myös Lieksan seurakunnan
diakoniatyölle osoitettu avustus joulupaketteihin on ilahduttanut monia perheitä. Luonnonläheisin aktiviteetti, ”tienvarsien vesakkotalkoot”, oli syksyllä onnistunut tempaus. Kuvamme on klubin merkittävimmästä ak-
tiviteetista, venearpajaisista. Tällä kertaa pääpalkintona olleen soutuveneen oheistarvikkeineen nappasi lieksalainen Markku Kortelainen, jota presidentti Heikki Koistinen onnittelee.
Koti-Karjala
20
LC Juuan juhlatilaisuuksissa on aina muistettu huomioida puolisotyön tärkeä merkitys palvelujärjestön toiminnassa
LC Juuka aloitti yhdessä puolisoiden kanssa vuonna 2010 uuden aktiviteetin, kun se jatkaa lähes 30 vuotta paikkakunnalla järjestettyjen joulumyyjäisten, kotiseutuhenkisesti nimettyjen Ellin Taitomessujen järjestämistä. Uutena Ellin Taitomessujen järjestäjänä LC Juuka ja sen puolisotoiminta otettiin hyvin vastaan, samoin kuin sunnuntaiksi muuttunut tapahtuma-aika. Toteutettujen Ellin taitomessujen tulos vastasi kaikilta osiltaan hyvin asetettuja tavoitteita ja asenne sekä toimeliaisuus yhteisen tapah-
tuman tekemissä oli todella mahtavaa. Palautekysely, johon vastasi noin 70 % myyjistä, kertoo yksiselitteisesti järjestäjän onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin. Samaa todisti myös itse tapahtumassa yleisöltä tullut runsas suora palaute. Hymy, iloinen asenne ja joustava palvelu toivat järjestäjille runsaasti kiitosta. Saaduissa kehittämisideoissa ja toiveissa on muutama helposti toteutettava asia, jotka kannattaa ottaa käyttöön seuraavilla kerroilla. Ellin taitomessusta saadulla tuotolla hankittiin palvelu-
keskus Kotikallioon ja Juuan terveyskeskuksen vuodeosastolle ulkoilutushuppuja käytettäväksi pyörätuolissa istuville henkilöille. Se on jatkoa klubin edellisenä syksynä palvelukeskukseen tekemälle pyörätuolilahjoitukselle. Pyörätuoli hankittiin joulukonsertin ja hirvenlihahuutokaupan tuotolla. Mukaan lahjoitukseen lähti myös LC Juuka/Elli, joten ulkoilutushuppuja luovutettiin samalla kertaa yhteensä kuusi settiä, minkä lisäksi lady Taimi Halonen lahjoitti itse ompelemansa ulkoilutusviitan.
Mualismourut vuoden kohokohta
LC Juuan puolisotoiminnalla pitkät perinteet LC Juuan puolisot ovat jo 25 vuoden ajan järjestäneet paikallisessa ravintolassa maalis-huhtikuussa vaihtuvin teemoin naamiaiskarnevaalin Mualismourut. Vuosi toisensa jälkeen tapahtuma on suosittu ja odotettu kevään ilottelujuhla, johon vieraita tulee myös paikkakunnan ulkopuolelta. Etenkin viime vuosina on ilahduttanut nuorten into osallistua ja pukeutua erilaisiin rooliasuihin. On ilo katsoa, miten uskomattoman suurta vaivaa on asujen eteen nähty ja kuinka mielikuvitus on uskallettu päästää valloilleen.
Mualismouruissa ovat seikkailleet elokuva- ja sarjakuvasankarit, on juhlittu 1960-lukua ja 25-vuotisjuhlagaalaa, on oltu sadun lumoissa, vanhan veräjän luona, julkkiksina, sambatunnelmissa...markkinoilla. Tunnelma on joka kerran ollut ainutlaatuinen. Naamiaisista saatu tuotto jaetaan yleensä paikallisesti. Lahjoituksina on jaettu joulupaketteja yksinäisille mielenterveyskuntoutujille, avustettu kehitysvammaisten Lapin retkeä ja tehty monen monta muuta lähimmäisille iloa tuottavaa lahjoitusta. 4-H järjestön kautta on
hankittu ulkoilutuspalvelua vanhuksille, nuorisotalolle on ostettu biljardipöytä, hankittu leluja lelulainaamoon ja pyöräilykypäriä koululaisille. Vuoden 2010 Mualismourujen tuotosta puolet lahjoitettiin Syöpäyhdistyksen keräykseen saattohoidon kehittämistä varten ja toinen puoli luovutettiin joulun alla diakoniatyön kautta jaettavaksi vähävaraisille lapsiperheille. Mualismourut järjestetään taas maaliskuussa ravintola Petrassa uudella teemalla varustettuna.
Taimi Halonen esittelee ompelemaansa viittaa, taustalla seuraamassa Ritva Kähkölä ja Sinikka Puoskari. Lahjoitusta olivat vastaanottamassa sairaanhoitaja Seija Halmetoja ja toimistotyöntekijä Raisa Eemola.
Koti-Karjala
10
Vuonna 1973 ehdotti veli Pentti Luikko, että LC Rantasalmen aktiviteetteihin otettaisiin riihiruisaktiviteetti, jossa ruis korjattaisiin ennen koneaikaa vallinneella tavalla. Ensimmäisenä aktiviteetin vetäjänä oli Lauri Pulkkinen. Rukiit leikattiin sirpeillä Pentti ja Maila Taskisen pellolta Hiltulasta. Ne sidottiin lyhteiksi ja lyhteet koottiin kuhilaiksi pellolla tapahtuvaa alkukuivatusta varten. Jyvät ovat tässä vaiheessa tähkissä ja jatkavat vielä tuleentumistaan. Kun lyhteet ovat kuivuneet ne viedään riihelle ahtamista varten. Ahtaminen tarkoittaa lyhteitten asettelemista riihessä olevien orsien päälle pystyasentoon. Se onnistuu orsi kerrallaan peräseinästä lähtien. Lyhteen tyvi on orren päällä ja latva nojaa seinään. Seuraavan orren lyhteitten latvat nojaavat ensimmäisen orren lyhteisiin. Näin jatketaan orsi kerrallaan kunnes riihi on täynnä ja lyhteet loppuneet. Ensimmäinen puinti tapahtui Eino Erosen riihessä Hiltulassa. Ahtamisessa olivat mukana kirkkoherra Sakari Levonen, Lauri Pulkkinen ja Reino Pärnänen, joka opetti Laurille ahtamisen. Riihen etuosassa oven vieressä on kiuas, jolla riihtä ruvetaan lämmittämään. Riihi on sisäänlämpiävä ja savu täyttää riihen. Se pääsee ulos peräseinällä olevasta räppänästä.
Rukiin leikkuuta Kauko Hukkasen pellolla Kinnulanmäellä.
Riihiruis-aktiviteetti 1973-2009
Riihiruis rukiin matka pellolta leiväksi Sauna paikallaan puinnin jälkeen Riihen lämmitys on tehtävä hyvin varovaisesti, puita kiukaan alle lisätään vähän kerrallaan ja vetoa säädellään, jotta liekit eivät tule esille kiukaasta. Jos tuli pääsee karkaamaan kuivuneisiin lyhteisiin, niin ”kaik mänt eikä piisantka, ja enemmänkin ois mänt, jos ois olt, vaan mistäs mänt, kun ei olt”. Riihen lämmittäjän toimi on hyvin vastuullinen. Palovakuutusta riihelle ei saa. Ensimmäisen kerran riihen lämmittäjänä toimi Antti Puusti-
nen Hiltulasta. Puitaessa parin kolmen orren lyhteet tiputetaan alas. Kuivasta lyhteestä rapisevat jyvät helposti irti, jo lyhteen latvaa seinään lyötäessä. Lyhteet järjestetään lattialle paririviin tähkäpäät vastakkain, siteet katkotaan ja lyhteitä hakataan varstoilla, jotta loputkin jyvät saadaan irti. Oljet viedään ulos ja uusi erä lyhteitä tiputetaan alas. Puiminen lämpimässä riihessä on hikistä, pölyistä ja varstojen käytön aikana vaarallistakin työtä. Jos ei pysy vastapäätä olevan kave-
Rukiin puinti. Lauri Räikkönen lyhde kainalossa, taustalla Raimo Rintala ja Pentti Ketola.
rin kanssa tahdissa, saa kyllä näpeilleen. Pölyn takia on vaatetuksen oltava työhön sopiva. Se jolla ei ole riihirimputtimia, sillä ei ole kirkkokimputtimia. Riihikamppeista ei pesullakaan tahdo saada enää pitovaatetta. Hyvän hengityssuojan käyttö on suositeltavaa. Puinnin jälkeen on sauna paikallaan. Ensimmäisellä kerralla puinnin jälkeen saunottiin Lauri Pulkkisen pihasaunassa. Puhtaille veljille lady Silja tarjosi kahvit. Alkuvuosina riihirituaaliin kuului saunominen ja ruispuuron syönti
sekä kahvin juonti eri veljien luona. Ensimmäisellä kerralla jyvät jauhatettiin ja niistä tehdyt leivät paistettiin Jokilahden talossa Asemalla. Leipiä tuli noin 100, ja ne myytiin kirkonkylällä torilla noin kuudessa minuutissa.
Oma riihi vuonna 1982 Jatkossa ruista on leikattu vuosittain eri maanviljelijöitten pelloilta. Vuosittaisen 100-120 leivän erän ovat leiponeet eri maatalojen emän-
nät. Viime aikoina leipojana on ollut Rantasalmen Leipä/ Esko Ronkainen. Jyvät on jauhettu mm. Rapion Myllyssä, Kolkonjoen Myllyssä ja Pekka Pesosen tilalla Asikkalassa. Ennen oman riihen valmistumista puinti tehtiin eri riihissä, muun muassa Aini Mehtosen riihessä Hiltulassa ja Toivo Huupposen riihessä Osikonmäessä. Vuonna 1982 hankittiin oma riihi. Se ostettiin Edvin Tilaeukselta Osinkonmäestä. Riihen hirret numeroitiin riihtä purettaessa ja ne siirrettiin
Viskuukoneen käyttö. Kampea pyörittämässä Raimo Lehtinen. Jyviä syöttämässä Risto Nyyssönen.
Torstai 17.2.2011 Harjupirtin läheisyyteen. Riihi pystytettiin talkoilla Jussi Ruuskasen maalle. Veli Jussi oli pystytysaktiviteetin vetäjä. Kaksi hirsikertaa kahdella seinällä jouduttiin uusimaan kokonaan, samoin kattorakenteet. Riihessä oli ostettaessa lahonnut pärekatto ja ruumennos. Nyt siinä on peltikatto ja ruumennos on jätetty pois. Erityiset kiitokset pystytysaherruksesta on annettava Jussi ja Osmo Ruuskaselle, jotka pitivät miltei joka ilta omia talkoita riihen rakennuksella. Lattian valussa työtä ohjasi ja lattian liippasi ammattimies Juhani Nousiainen veli Laurin firmasta ja sieltä ne betonitkin tulivat. Samana vuonna puitiin ensimmäinen ahos omassa riihessä, jyvät puhdistettiin omalla viskuukoneella ja osa niistä jauhettiin käsikivillä puurojauhoksi, josta ladyt keittivät ruispuuron riihen montussa. Puuro syötiin samointein voisilmän ja punamaidon kanssa. Se oli tosi hyvää. Riihiruis-aktiviteetti on vuosittain suoritettu vetäjiä vaihdellen 5-6 veljen kanssa. Aktiviteetti on jäänyt väliin kahtena vuotena. Ensimmäisellä kerralla oli rukiissa punahometta, toisella kerralla oli niin surkea sadekesä, että ruista leikattiin sateella lätäköissä loiskuttaen. Lyhteet eivät kuhilaissa kuivuneet vaan homehtuivat.
Koti-Karjala
11 11
Pogostan Hiihto järjestetään Ilomantsissa 35. kerran 12.-13.3.2011 » lauantaina 51 km perinteinen » sunnuntaina 58 km vapaa » la ja su retkihiihto 30 km ILMOITTAUDU NYT OSOITTEESSA WWW.POGOSTANHIIHTO.FI
Riihi nykyisessä asussaan.
Kanavasoutu jälleen 15.–17.7.2011
Energiaa harjuluonnosta Ulkopuolelta avattava räppänä riihen seinässä.
Vuosiluku riihen seinässä.
Mausta sen riihiruisleivän tuntee Parina vuotena yläasteen oppilaat kävivät tutustumassa perinteeseen. Vierailijoita on aktiviteetissa käynyt leikkuuja puintivaiheissa eri lionsklubeista sekä rotary-veljistä. Riihiruis-aktiviteetti muistuttaa meille konkreettisesti, miten työlästä leivän hankkiminen on ollut. Riihitettyä ruista voidaan tehokkaassa nykymenetelmässä matkia syöttämällä kuivurin ilman joukkoon savua, jolloin leivottuun leipään saadaan savuinen häivähdys ja se voidaan myydä riihileipänä tai muulla nimikkeellä, jossa riihi esiintyy. Kuitenkin LC Rantasalmen vanhalla menetelmällä tehty riihiruisleipä on gourmettuote ja mausta sen huomaa. Lauri Pulkkinen ja Rantasalmen Sanomien toimitus
Vuosiluku MCMLXXXII portaassa.
Kruunupuiston kuntoutuskeskus Punkaharjulla on toiminut kuntoutuksen ja hyvinvoinnin saralla jo yli neljä vuosikymmentä tarjoten palvelujaan asiakkaille ympäri Suomen. Uusimpana kuntoutusmuotona on käynnistynyt aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito v. 2010 alusta. Lisäksi erilaiset vapaa-ajan aktiviteetit ja lomapaketit ovat nousseet entistä suurempaan rooliin. Kruunupuistossa voidaan kuntouttaa vuosittain 250 reumaatikkoa Kansaneläkelaitoksen maksamana. Kuntoutukseen ovat oikeutettuja 1974 -vuotiaat tulehduksellista reumasairautta sairastavat aikuiset, joilla työ- ja toimintakyky ovat vakavasti uhattuna sairauden vuoksi. – Hoitojakso voi kestää maksimissaan 17 vuorokautta, mikä voidaan jakaa esim. kahteen lyhyempään jaksoon (12+5 vrk). Kuntoutusjaksot sisältävät monipuolista ohjelmaa, mm. reumatologin tarkastukset sekä fysioterapeutin, sairaanhoitajan, toimintaterapeutin ja sosiaalityöntekijän tapaamiset. – Päivittäin ohjelmassa on
yksilöllistä terapiaa sekä monipuolisia ryhmäohjelmia ja terveysneuvontaa. Tärkeää on myös jatkosuunnitelmien tekeminen ja työ- ja toimintakyvyn tarkastelu kokonaisvaltaisesti, kertoo kuntoutuspäällikkö Tiina Riikonen. Kruunupuisto tunnetaan laajasti monipuolisista kuntoutuspalveluistaan. – Palveluja tarjotaan niin ikäihmisille kuin työikäisillekin ja myös vaikeavammaiset asiakkaat ovat tärkeä asiakasryhmä meille, sanoo kuntoutuspäällikkö Riikonen. – Työikäisten kuntoutus on meillä kasvussa. ASLAK- ja tuki- ja liikuntaelinsairaille tarkoitettuja TULES- kursseja toteutetaan vuosittain yhteensä n. 50 kurssin verran. – Kuntoremonttikursseja ym. työhyvinvointipalveluja räätälöidään yritysten tarpeisiin tavoitteena tukea ja kannustaa työntekijöitä jaksamaan työssään mahdollisimman pitkään ja hyväkuntoisena. Myös monipuoliset kokous-, virkistys- ja majoituspalvelut ovat tärkeä osa toimintaamme tänä päivänä ja niiden osuus on kasvussa koko ajan, Riikonen jatkaa.
Koti-Karjala
15
Tervetuloa Kontiolahdelle SF-FILMIKYLÄ ESITTÄÄ MIIKKULAN KESÄTEATTERISSA
ONNENMAA kts lisää: www.suomenfilmikyla.fi Kiteen Harjulan palvelutaloilla odottaa huvimaja keväisiä avajaisiaan. Tilaa majassa on vaikka parillekymmenelle pyörätuolille.
KONTIOLAHDEN KANAVATEATTERISSA
LC Kitee Pajari rakensi huvimajan
KIVENPYÖRITTÄJÄN KYLÄ
LC Kitee Pajari on onnistunut lähes salaa rakentamaan Harjulan pihapiiriin huvimajan ikäihmisten rentoutumisja kokoontumispaikaksi talkootyönä tietenkin. LC Kitee Pajarille kantautui tieto, ettei Harjulan ikäihmisten palvelutaloilla ole minkäänlaista katettua kokoontumistilaa piha-alueella. – Palvelutaloilta esitettiin, että ottaisiko joku omakseen asiantilan korjaamisen, pajarilainen Raimo Timoskainen kertoo. – Toin asian esiin ensin Pajarin hallituksessa, sitten klubikokouksessa ja päätös tehtiinkin, että Pajari lähtee mukaan hommaan, jos se saa avustusta Arne Ritari -säätiöltä. Avustusta tulikin 1 500 euroa, joka oli puolet arvioiduista kustannuksista. Alkuperäinen 3 000 euron arvioitu summa nousi hieman rakentamisen myötä, mutta kaikki onnistuttiin kattamaan klubin omista varoista.
LC Joensuu/Adam&Evalla oli kuluvan vuoden alkajaisiksi aihetta juhlaan. 15. tammikuuta tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta klubin perustamisesta. Merkkipäiväänsä klubi juhli niin kuin kaksikymppisen pitääkin, sopivan riehakkaasti. Varsinkin klubin oma ”Ladyt lavalla” riehaannutti ja lämmitti mukavasti juhlaväkeä. Ryhmä on luvannut pistää jatkossakin itsensä likoon hyvän asian puolesta. Se on valmis palvelemaan muitakin klubeja, kun nämä tarvitsevat kevyttä ohjelmanumeroa juhliinsa. Juhlassa esiintyi myös Motoran lapsitanssiryhmä Ripakat ja nuorten Dumelang -ryhmä. Läsnäolollaan juhlaa kunnioittivat piirikuvernööri Reino Sihvola ja kummi Erkki Lääperi puolisoineen. Klubissa on nykyään 28 jäsentä, joista kolme on perustajajäseniä. Juhlassa vastaanotettiin kaksi uutta jäsentä. ”Ladyt lavalla” riehaannutti ja lämmitti mukavasti juhlaväkeä.
kts lisää: www.kontiolahdenkanavateatteri.fi KONTIOLAHDEN KUNTA
www.kontiolahti.fi
Toimikunnasta toimeen Pajarilaiset valitsivat keskuudestaan huvimajatoimikunnan, johon loppujen lopuksi valikoitui kolme henkilöä: Matti Rahunen, Olli Lötjönen ja Raimo Timoskainen. Toimikunta kokoontui ensimmäisen kerran 25.8.2009. Kesällä alkanut rakennusoperaatio sitoi 16 miestä, joista 7-8 oli joka kerta mukana niin suunnittelemassa kuin nostattamassa rakennusta. – Veljet ottivat kohteen tekemisen omakseen, Raimo Timoskainen kehuu rakennuskavereitaan. – Olemme laskeneet, että talkoisiin on tullut käytettyä aikaa 380 miestyötuntia. Töitä on tehty arki-iltaisin ja viikonloppuisin. – Saimme jonkun verran myös tavaraa lahjoituksena. Jouko Murtonen esimerkiksi lahjoitti seinälaudat ja runkotavaran, jotka klubilaiset purkivat talkoilla hänen ostamastaan vanhasta ladosta, Timoskainen muistelee. Ikkunoiden kierrätetty la-
Dj Team Entertainment Patsonlammentie 56 b 82110 HEINÄVAARA 044 547 7573
Raimo Timoskainen voi ylpeänä esitellä LC Kitee Pajarin kättenjälkeä.
sitavara saatiin kerrostaloremontin purkutavarana Helsingin Pihlajamäestä.
Viittä vaille valmis Tammikuun lopulla huvimaja oli viimeisiä silauksia vaille valmis; mm. ulko-ovesta puuttui heloja ja sisäpuolen kalustuksesta työtasot, mutta keväällä pidettävissä avajaisissa ei sitten puutu mitään. Makkaranpaistoa varten on luvassa vielä sähkögrillikin. Huvimajan lattiapinta-ala on 28 neliötä. Suunnittelus-
sa on otettu huomioon vammaisten tarpeet, mm. ovi on metrin levyinen, joka riittää pyörätuolille hyvin. Pyörätuoleja mahtuu tilaan ainakin parikymmentä. – Esikuvana huvimajalle oli LC Kiteen terveyskeskuksen kupeeseen rakentama Leijonanpesä-kota, Timoskainen myöntää. Klubilaiset eivät ole ulkopuolista apua paljoakaan tarvinneet, sillä omasta takaa oli käytössä niin rakennusmestari kuin sähkömieskin.
Ladyt lavalla Adam & Evan 20-vuotissynttäreillä
Main
io
PENTTILÄN MUSEOT
Käyntiosoite: Koulukuja 1 Liperin kk www.liperi-seura.fi liperi-seura@liperi-seura.fi Puheenjohtaja 040 516 4927
KOMPERON KOTISEUTUMUSEO
Siikakoski, Viinijärvi Antti Mutanen Puh. 040 567 7683 antti.mutanen@kompero fi http://komperonmuseo.nettisivu.org
MYLLYN VANHAT AUTOT
Ylämyllyntie 87 b, Ylämylly www.automuseo.info www.autovari.fi
PALOAUKEAN MUSEO
Laavupolku 15, Ylämylly www.paloaukeanmuseo.com/
sp. autovari.hirvonen@kolumbus.fi
sp. ktr1@pp.inet.fi
VANHOJEN AUTOJEN MUSEO
Automuseonpolku, Ylämylly www.susirajanmobilistit.fi sp. jari.turunen@xpjoensuu.fi
Tukijana: Lions Club Liperi
Kaiken kansan vaatekauppa Lieksan keskustassa Asusteet vauvasta vaariin
HALITEX OY KESKI-KARJALAN SEUDULLA
ON HYVÄ MATKAILLA
Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Keski-Karjalan Verkkokassi -hanke Titta Redsven, 040 487 0210 Anna Jetsu, 0400 606 946 titta.redsven@keti.fi keski-karjala@visitkarelia.fi