Issuu

2022

S u o m e n L i o ns-l i i t t o

Pi i ri 107- H

LEIJONA

Kuokkamies koskessa 107 H-piiri s. 10

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

We serve. Tekevä näkyvä Lion.

Lions-liiton hallituksen jäsen, piirikuvernööri Raimo Timoskainen ja Lions-liiton toimiston leijona.

Vain tekemällä voit auttaa. Yllä olevat ovat kansainvälisen Lions-liiton, Suomen-Lionsliiton ja Piirikuvernöörin teemat. Kaudella 2021–2022 Näihin teemoihin pohjautuu kauteni tekeminen. Vuoden 2021 lopussa kiihtynyt koronaviruksen omikronmuunnos on haitannut teemojen toteutumista. Kuvernöörikauteni alkoi virallisesti 29.6.2021 Jyväskylässä kun irrotimme elektinauhat ja vannoimme kuvernöörin valan. Tämä tapahtui nettiyhteyden kautta koska korona perui kansainvälisen konvention Kanadan Montrealissa. Samoin kaikki kuvernööri-

Alkukauden ensimmäisiä tehtäviä oli piirin rekisteröiminen, joka saatiin toteutettua 15.9.2021. Tämän jälkeen saatiin siirrettyä tilinkäyttöoikeudet rahastonhoitajalle ja kuvernöörille.

koulutukset toteutettiin netin välityksellä; ei ole varmuutta saatiinko sama pätevyys kuin lähiopetuksessa, mutta näillä on nyt mentävä. Piirin toiminta alkoi elokuun lopussa Savonlinnassa pidetyllä piirijuhlalla, piirihallituksen kokouksella ja piiriseminaarilla. Tilaisuudessa oli juhlapuhujana Lions-liiton puheenjohtaja CC Sanna Mustonen. Muistettiin edellisen kauden aikana poisnukkuneet, suoritettiin palkitsemiset IPCC Matti Reijosen johdolla. Iltajuhlaa vietimme Vanhalla Casinolla, erittäin viihtyisissä oloissa.

Piirin iltajuhlassa Lions-liiton jäsentoimialan pj Hannu Hertti sai myös piirikuvernöörin paistaman ruislimpun.

Lehden kustantaja Suomen Lions-liiton piiri 107 H Päätoimittaja Timo Riistaniemi Mainokset Olli Lötjönen, p. 040 553 1578, olli.lotjonen@olliinsinoori.com Kannen kuvat: Heino Hämäläinen

Kohdalleni suunnitellut klubivierailut ehdittiin pääosin suorittaa vuoden 2021 puolella, käymättä on muutamia klubeja. Olemme puolisoni Hilkan kanssa saaneet erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista kohtelua vierailuillamme ja huomanneet innokkuuden klubien toiminnassa. Tästä sydämellinen kiitoksemme kaikille klubeille. Vierailujen aikana ovat klubit suorittaneet ansioituneiden lei-

Laskutus ja reskontra Olli Lötjönen, puh. 040 553 1578, olli.lotjonen@olliinsinoori.com Taitto PunaMusta Oy Painos 3 000 Paino PunaMusta Oy

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

H-piirin piiriihallitus 2021-2022 ja puolisoita Savonlinnassa Paviljongin pihalla.

Onnea DG Ramille IPDG Tuulalta kauden ekassa piirihallituksen kokouksessa.

jonien palkitsemisia, samalla on luovutettu LCI:n myöntämät Chevronit pitkäaikaisille jäsenille.

ovat myös käyttökelpoista tavaraa. Vuoden 2021 päättyessä oli H-piiri ylivoimaisesti eniten ARS-adresseja käyttänyt piiri.

Kuuluessamme kansainväliseen järjestöön, toivon mahdollisimman monen klubin osallistuvan LCIF:n 100 -kampanjaan, joka jatkuu toimintakauden 2022 loppuun. Samalla se luo mahdollisuuden palkita aktiivisia klubijäseniä Melvin Jones -plakaatilla. Kotimainen ARSsäätiön adressit ja ritarinarvot

Nyt koronaepidemian kurittaessa on suunnitellut tapahtumat jouduttu siirtämään tulevaisuuteen: muun muassa SMsököturnaus, lastenklinikoiden kummien varainkeräyskonsertit ja klubivierailut. Ulkoilmatapahtumina Lasten leijonahiihdot ja piirin pilkkikil-

Takaisin normaaliin – vihdoinkin Kun kirjoitan tätä, näyttää siltä, että koronavirus on ainakin rikkaissa maissa selätetty ja paluu entiseen elämään voi alkaa. Kyllä tätä on odotettukin. Myös yhdistyselämässä on mahdollisuus palata normaaliin aikaan. On taas mahdollisuus järjestää tapahtumia, varainhankintatilaisuuksia ja -tempauksia - ja ihan vain tavallisia arkisia kokouksia. Toiminnan kruunaavia lahjoituksia voidaan Lions-klubeista jakaa myös yleisötilaisuuksissa. Kahtena viime vuonna tämä ei ole ollut mahdollista. Muistamme kevään 2020. Silloin ei ollut rokotteita, ja koronan sairaalahoitoa vasta opeteltiin. Maan hallitus komensi kaikki yli 70-vuotiaat ja muutkin riskiryhmäläiset pysymään kotonaan. Kun Suomen yhdistyselämässä on paljon yli 70-vuotiaita, oli heidän osallistumisensa mihinkään liki mahdotonta. Kahtena viime vuonna yhdistysaktiivit – myös Lions-järjestössä – ovat toimineet erityisen hankalissa poikkeusoloissa. He kaik-

pailut voitaneen järjestää, jos tilanne ei paljon heikenny. Toivottavasti klubit keksivät uusia aktiviteetteja, joita on mahdollista toteuttaa. Kevään aikana ainakin kulmat kuntoon sekä ympäristö ja luonto antavat mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan. Piirin jäsenkehityksessä näyttäisi rajuin lasku pysähtyneen. Tammikuun alussa oli Myclin mukaan -13 jäsentä, tilastosta puuttuu 2 uutta ja yksi poistunut jäsen, joita ei ole merkattu Mycliin. Onkin erittäin tärkeä, että ilmoitukset tulee tehdä ajantasaisesti. Jäsenkampanja, josta keskusteltiin Liperissä piirihallituksen kokouksessa, on saatava käyntiin, uusien toimivien jäsenten saamiseksi ja entis-

ten pitämiseksi klubeissa. Tämä antaa mahdollisuuden auttamiseen ja näkyvään toimintaan. Kuvernöörikurssini valinta Lionsliiton hallituksen jäseneksi osui kohdalleni. Tämä on avannut aitiopaikan kuinka monimuotoista ja laajaa klubitoiminta on Suomessa, ja kuinka paljon on heikompiosaisia avuntarvitsijoita. Me teemme todella tärkeää auttamistyötä. We serve. Puolisoni Hilkan kanssa kiitämme sydämellisesti kuluneesta alkukaudesta ja toivotamme menestyksellistä alkanutta toimintavuotta 2022 DG Raimo Timoskainen ja puoliso Hilkka Pärepalo Lions-liiton puheenjohtaja Sanna Mustonen antoi Raimo Timoskaiselle Lionsliiton yhden ruusukkeen ansiomerkin.

ki ansaitsevat meiltä muilta hatun noston ponnistuksistaan yhteiseksi hyväksi.

linna ja LC Outokumpu. LC Outokummun historiikki kelpaa esimerkiksi muille.

Ikä on minusta useimmiten vain luku. Monet yli 70-vuotiaat ovat verrattomasti paremmassa kunnossa kuin vastaavan ikäiset suomalaiset olivat edellisten sukupolvien aikana. Jokunen vuosi sitten sain valtakunnalliseen jakeluun uutisen, jonka otsikossa todettiin, että Suomessa on enemmän satavuotiaita kuin koskaan ennen. Monet heistä – kuten silloinen haastateltavani – ovat pirteässä kunnossa. Yksi mieluisa väylä nykyisille senioreille voisi olla hakeutuminen mukaan yhdistyselämään. Siellä tapaa paljon uusia, mielenkiintoisia ihmisiä.

Lionit ovat aina toimineet näköalapaikoilla, keskeisillä paikoilla omassa asuinyhteisössään - puolueettomassa järjestössä. Näkökulma kotiseutuun ja sen arkeen on useimmiten laveampi kuin pelkästään puoluepolitiikassa toimineilla aktiiveilla. Toki lionitkin ovat tehneet osansa myös kotipaikkakuntansa ja -seutunsa politiikassa sekä muissa aatteellisissa yhdistyksissä.

Ihmiskunnan onni taisi olla, että koronavirus ryhtyi ahneeksi. Itsekin pelkäsin, että se muuntuisi hirmuiseksi ja kehittäisi variantin, joka tappaisi viruksen saaneita massoittain. Virus valitsi toisin. Se päättikin mutatoitua sellaiseksi, että se aiheutti entistä useammille lievän tautimuodon. Vaarattomaksi omikroniakaan ei voi kukaan väittää. Olen mielessäni elätellyt ajatusta Leijona Vilkun uudesta sivutoimesta, toimesta paikallishistorian tallentajana. Kun yhdistys viettää vuosijuhliaan, olisi siinä oiva tilaisuus kirjata menneet vuosikymmenet muistiin. Tässä numerossa tätä historiaan katsomista edustavat vuosijuhliaan viettäneet LC Savon-

Tällä kertaa me Leijona Vilkun kokoon juoksijat yllätyimme. Juttuja ja kuvia tuli aiempaa paljon enemmän – koronasta huolimatta. Joskus on 32-sivuisen lehden kokoaminen vaatinut erikoistoimenpiteitä ja ylimääräistä ponnistelua. Olen mielessäni luvannut, etten lyhentele juttuja. Nyt teki tiukkaa lupauksen lunastamisessa. Ensimmäiseksi lensi lehdestä pois päätoimittajan kuva. Leijona Vilkun kaltainen järjestölehti on journalistinen julkaisu, mutta nytkään emme tee viikkolehteä. Vilkku on parhaimmillaan, kun se on tekijöidensä näköinen. Nöyrimmät kiitokset kirjoittajillemme, kuvaajillemme, ilmoitusmyyjillemme sekä ennen kaikkea ilmoittajillemme. Teitä kaikkia Leijona Vilkku tarvitsee jatkossakin. Timo Riistaniemi Päätoimittaja

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Nuohoukset sekä ilmanvaihdon puhdistukset, mittaukset ja säädöt

Piirikuvernööriehdokas 1 VDG Ristö Räty LC Joensuu/Carelian Melcotec Sähkötyöt

Leijonahenkeä jakaen

Puhurikuja 8 80140 Joensuu Työnjohtaja / työtilaukset 040 503 3239 Hallinto 0458 474 224 melcotec@melcotek.fi

Yli

VUOTTA

ihmisten hampaissa

Harri Hukka Erikoishammasteknikko Kirkkokatu 30 B Joensuu P. 013-311 575, 050 331 7575

Olen 1. varapiirikuvernööri Risto Räty, klubini on LC Joensuu/Carelian ja olen ehdokkaana piirikuvernöörin tehtäviin 107-H -piirissämme tulevalle kaudelle 2022–2023. Minun lions-urani alkoi vuonna 1998 nykyisessä kotiklubissani. Kuluneen yli 23 vuoden aikana olen toiminut klubin presidenttinä toimintakaudella 2001– 2002 ja sihteerinä sen jälkeen neljä toimintavuotta. Sen jälkeen olenkin päässyt piirikuvernööritiimiin, viime kaudella 2. varapiirikuvernööriksi ja kuluvalle kaudelle 1. varapiirikuvernööriksi. Nykyinen 1. varapiirikuvernöörikauteni on ollut monien klubitapaamisten myötä paljon tehokkaampi verrattuna edelliseen kauteen. Olen päässyt vierailemaan piirimme eri klubeissa. On ollut hienoa nähdä, kuinka klubitoiminta on ollut aktiivista ja yhteen kokoavaa. Klubitapaamissa huomasin, miten moti-

voituneita ja aktiivisia leijonat ovat osallistumaan eri aktiviteetteihin ja klubitapaamisiin. Tästä on hyvä jatkaa uudella toimintakaudella. Toiminta klubeissa on tällä kaudella ollut vilkasta, koronarajoitukset huomioiden, ja monen klubin kohdalla on tapahtunut myös periaatteellisia uudistuksia. Monessa ns. miesklubissa on säännöt uudistettu mallisääntöjen mukaisesti, ja otettu uusia naisleijonia täysivaltaisina jäseninä mukaan klubiin. Tällä tavalla on saatu uusia näkökulmia ja toimintaajatuksia klubin toimintaan. Kannustan kaikkia miesklubeja ottamaan mallia näistä yhteisklubeista ja keskustelemaan avoimesti, milloin omaan klubiin olisi mahdollista ottaa myös naisleijonia jäseneksi. Monessa miesklubissa on toki jo aiemminkin naiset olleet mukana monessa toiminnassa, mutta vain puolison roolissa.

Klubiemme keski-ikä on 67–71 vuoden välissä ja H-piirissämme on jo 14 klubia, joiden jäsenmäärä on alle 20 lionia. Mahdollisuus ottaa naisia klubin jäseneksi laajentaisi jäsenpohjaa merkittävästi, etenkin pienillä paikkakunnilla. Tämä olisi varmasti hyvä keino monelle klubille jatkaa virkeätä toimintaa, eikä tulisi lopun tunnetta klubitoiminnassa. Nyt ollessani siirtymässä lionstoiminnassa seuraavalle portaalle, haluan jakaa omalta osaltani sitä Leijonahenkeä, mitä aikanaan toivottavasti tulevassa piirikuvernöörin tehtävässä pitää jakaa. Olen aktiivinen ja hoidan minulle annetut tehtävät, sillä kunnioituksella ja luottamuksella kuin minulta vaaditaan. Risto Räty 1. varapiirikuvernööri (1. VDG) LC Joensuu/Carelian

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Te r ve t u l o a !

Raija Karhu Honkatie 1 C 5, Puh.Ylämylly 013-645 161 p. 013 161 Honkatie 1 C645 5, Ylämylly

1. varapiirikuvernööriehdokas VDG Marko Haverinen LC Kesälahti

OUTOKUMMUN UIMAHALLI ma - pe klo 14.30 - 19.30 la klo 11.00 -17.00 aamu-uinnit ti ja to klo 6-8

Uintiaika päättyy 15 min ennen sulkeutumista.

Tulevaisuuteen katsoen, lionstoimintaa kehittäen. Vuosi 2022 alkoi koronan kourissa Kirjoittaessani tätä Suomessa todettiin viikossa lähes 40 000 uutta koronavirustapausta. Koronan ilmaantuvuus on Suomessa nyt korkeampi kuin koskaan – epidemian huippu voi silti olla vasta tulossa. Taustalla tässä on erityisesti omikronmuunnoksen leviämisherkkyys. Koronavirustestejä tehdään edelleen paljon ja positiivisten koronatestien osuus on yli kaksinkertaistunut. Tärkein tapa hidastaa koronavirusepidemiaa on saada väestö suojattua koronarokotuksilla, toivon myös kaikkien meidän lionien ottavan rokotukset heti kun ne ovat saatavilla. Uskotaan, että tulevaisuus näyttää valoisammalta koronavirusepidemian osalta. Korona on asettanut monia haasteita lions toiminnalle, mutta sen myötä on löytynyt uusia toiminta mahdollisuuksia. Useat klubit ovat ottaneet uudet mallisäännöt käyttöön ja muun muassa kokoukset ja klubi-illat on pystytty ja pystytään järjestämään etäyhteyksien avulla. Lionit ovat voineet turvallisesti kotisohvaltakäsin osallistua klubi

toimintaan. Onneksemme välissä oli hieman parempi tilanne koronan suhteen, ja monet klubit pystyivät vastaanottamaan uusia jäseniä. Uusien sääntöjen myötä usea ”ukko klubi” on ottanut naisia jäsenikseen, mikä omalta osaltaan vaikuttaa klubien elinvoimaisuuteen. Vaikka aina on korostettu jäsenhankintaa, vielä tärkeämpää on pitää klubitoiminta virkeänä ja huolehtia jäsenien viihtyvyydestä. Näin uusia jäseniäkin on helpompi houkutella mielekkääseen toimintaan mukaan, sukupuolta ja ikää katsomatta. Olen kuluvan kauden aikana päässyt vierailemaan kahdeksassa klubissa, ja osaan vierailuista puolisoni Heli on päässyt mukaan. Valitettavasti osa vierailuista on peruuntunut tai siirtynyt myöhemmäksi koronasta johtuen. Olen ilolla huomannut, miten paljon erilaisia aktiviteettejä klubeissa on tälläkin kaudella tehty ja apua saatu jaettua. Kaikki toiminta lähtee klubeista ja sen jäsenistä, jotka tekevät aktiviteettejä resurssiensa mukaan. Piiri on tukemassa klubien toimintaa.

Tulevalla kaudella tulemme jakamaan klubivierailuja piirikuvernöörin ja varapiirikuvernöörien kesken. Olen viimeistä kautta piirin koulutusjohtajana ja kannustan klubeja osallistumaan keväällä järjestettäviin virkailija koulutuksiin. Jos haluat päästä helpommalla virkailija kaudestasi, koulutuksiin osallistumalla se onnistuu. Tuleva piirijakouudistus on liiton strategiatyöryhmän valmistelussa, ja esitys tulee 2023 vuosikokouksen päätettäväksi. Suhtaudun uudistukseen avoimin mielin ja toivon, että hyvällä valmistelulla saamme uuden jäsenmäärältään suuremman ja elinvoimaisemman piirin. Jos piirijakouudistus hyväksytään, lupaan ajaa Hpiirin etua uudistusta toteutettaessa. Toivotamme puolisoni Helin kanssa tapahtumarikasta ja menestyksellistä vuotta 2022! We Serve, Me Palvelemme! Marko Haverinen LC Kesälahti

Uimahallissa tarjolla aukioloaikojen ulkopuolella mm. vesijumppia ja vauvauintia!

Kuntosalin aukioloajat, hinnastot ja muut lisätiedot www.outokummunkaupunki.fi/liikunta puh. 050 383 4452/044 755 9373 Tervetuloa!

HIILINEUTRAALI BETONI Ympäristövastuullisuutta rakentamiseen ilman lisäkuluja.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Lions-historiaa kunnioittaen, muuttuvaan maailmaan sopeuttaen Olen Ari Ora ja toimin tällä hetkellä LC Punkaharjun presidenttinä ja samanaikaisesti myös III alueen 2. lohkon puheenjohtajana.

2. varapiirikuvernööriehdokas Lion Ari Ora LC Punkaharju

Lähes koko työelämäni toimin yrittäjänä tehden kauppaa elintarviketeollisuudessa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2008 myin yritykseni pois ja ostimme 15 m pitkän purjeveneen, 2-mastoisen teräsketsin. 30 vuotta olin haaveillut seilaamisesta valtamerillä ja nyt oli aika toteuttaa tuo haave. Pienenä hidasteena oli se, että en ollut koskaan aiemmin purjehtinut. Veneillyt olin toki kymmeniä vuosia moottoriveneellä sekä merellä että sisävesillä. Varusmiespalveluksen olin suorittanut merivoimissa ja sotilaspassissa oli sopivimmaksi tehtäväksi mainittu merenkulku-upseeri. Valtameripurjehdusaiheisia kirjoja oli ahminut vuosien aikana kymmenittäin, joten kaikki oli selvää… ainakin teoriassa.

Yhden kesän harjoittelimme Helsingin ja Baltian maiden eri satamien välillä ja sitten olimmekin vaimoni Annen kanssa valmiina suureen seikkailuun. Reissu kestikin useita vuosia ja ylitimme sen aikana mm. Atlantin, Tyynenmeren ja kymmenkunta muutakin merta. Veneily ja matkustelu ovat aina olleet meille merkittävässä roolissa. Saimaata olemme vuosien aikana kolunneet ristiin rastiin 40 vuoden ajan. Edellä mainittujen lisäksi olemme veneilleet maailman suurimmassa makeavesialtaassa Baikalilla ja maailman korkeimmalla sijaitsevalla Titicaca-järvellä. Yrittäjänä tekemäni työmatkat, lukuisat lomamatkat ja purjehdusreissu huomioon ottaen olen vieraillut reilusti yli 100 maassa. 2012 palasimme Suomeen ja muutimme Kehä III sisäpuolelta suoraan Punkaharjulle. Hyvin pian muutettuamme, minut kutsuttiin LC Punka-

harjun jäseneksi. En ole aiemmin ollut mukana lionstoiminnassa ja koimme sen heti alusta alkaen hyvin mielekkääksi. Lähdimme Annen kanssa kanssa innokkaina mukaan toimintaan. Olen ollut useissa lions-tehtävissä ja nyt jo kolmatta kautta presidenttinä. Olemme aina pyrkineet antamaan kaikkemme niissä tehtävissä, joita meille on osoitettu. Ensimmäisen presidenttikauteni jälkeen LC Punkaharju valittiin piirin parhaaksi klubiksi ja vaimoni Annen vetämä puolisotoiminta samoin piirin parhaaksi. Suureksi yllätyksekseni keväällä 2018 Harri Forss löi minut klubimme hakemuksesta Arne Ritari -killan Lionsritariksi. Mikäli minut valitaan 2. varapiirikuvernöörin tehtävään, lupaan omasta ja vaimoni puolesta, että hoidamme ja huolehdimme kaikista meille osoitetuista tehtävistä parhaan kykymme mukaan.

LC Kitee/Pajari sotaretki Ilomantsiin 28.5.2021 Sotaretken liikekannallepano alkoi kuljetuskomppanian päällikön Esa Karhun toimesta, saapumisella muonituksesta vastanneen piirikuvernööri elektin Raimo Timoskaisen ja avustaja Hilkka Pärepalon luokse Piimäjärventie 15:een. Kuljetukseen lastattiin retkelle tarvittavia ruokia ja juomia. Matka jatkui joukkojen kokoontumispaikoille, joista saatiin mukaan Pekka, Ahti, Matti, Taisto, Lea, Kari,

Olli ja kaksi pohjoisten joukkojen opasta Kittilästä, kun kaikki joukot oli saatu kuljetukseen. Alkoi sotaretki aamuhyökkäyksellä noin kello 8.10 presidentti Olli Lötjösen johdolla kohden Manner Euroopan itäisintä pistettä, jonne saavuttiin noin kello 10.00. Paikalla käynnistettiin strategianeuvottelut, jossa jouduttiin ottamaan muutamat neuvoa antavat ja esityslista kohta kahdeksan mukaiset

Piparkakkutalo ja ekumeeninen lapsikirkko Teuvo Kostamon taidonnäytteitä.

asiat. Kun havaintoja vihollisesta ei saatu, peräännyimme hyvässä järjestyksessä läheiselle luppokodalle keittämään kahvit ja nauttimaan karjalanpiirakoita ja korvapuusteja. Käsittelimme myös esityslistan kohtaa kahdeksan uudelleen. Tässä vaiheessa saimme sota-asiantuntija Kari Sutisen kertomaan talvi- ja jatkosodan sotahistoriasta. Tämän jälkeen jatkoimme perääntymistä, tutustuen sotasaaliiksi

saatuihin kranaatinheittimiin ja tykkeihin. Jatkoimme sitten matkaa tutustuen Talvi -ja jatkosodan muistomerkkeihin. Yksi kohteista oli Öykkösenvaaran taistelujen esittelykatos ja muistomerkki. Matkan varrella pysähdyimme Oinassalmen- ja Taivallammen muistomerkeillä. Saavuttuamme Parppeinpirtin kenttäkeittiölle, suoritimme henkilökohtaisen tankkauksen, käsitellen esityslistan

kohta kahdeksan uudelleen. Tarkoituksenamme oli tutustua rajakenraali Raappanan majaan, mutta se oli suljettu. Tästä pettyneenä päätimme suorittaa sivusta koukkauksen kohti Kiteetä. Valkeavaaran- ja Mustalammen muistomerkkien kautta. Piipahdimme myös Valkeavaarassa niin sanotun piparkakkutalon pihassa, jossa on myös Kostamon rakentama ekumeeninen lasten tsasouna, johon tutustuimme ja

LC Kitee/Pajari EUn itäisemmällä pisteellä.

kirjasimme käyntimme vieraskirjaan. Hieman väsyneet ja onnelliset soturit kotiutettiin lähelle kotikorsujaan, illalla noin kello 19.30. Kiittäen kaikkia mukana olleita hyvin onnistuneesta ja rauhaa rakentavasta sotaretkestä ja seuraavaa hyökkäystä odotellen. Raimo Timoskainen sihteeri LC Kitee/Pajari

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

LC Joensuu/Puukello Juustotalkoot 2021 Jo perinteeksi Puukellolle muodostuneet juustotalkoot tehtiin tänä vuonna 18. kerran Joensuun Valion Meijerin varastotiloissa +5 asteen lämpötilassa. Lämpimän pukeutumisen lisäksi tehtiin töitä koronan suojausetiketin mukaisesti. Maskit ja käsien desifiointi olivat siinä keskeisinä. Ensimmäiset talkoot on kirjanpitomme mukaan tehty jo vuonna 2004. Idean isänä oli silloinen LC Joensuu/Puukello jäsen Olavi Halonen, joka heitti koeluonteisena syötin talkoista Puukellolaisille. Hyvin onnistui, ja siitä saakka Puukellon väki on tarmokkaasti tarttunut tähän pääaktiviteettiinsä urakkaan joka vuosi ja hoitanut osuutensa kunnialla kuntoon.

Iso osa Puukellolaisista muistaa varmasti Paavo Saviaron jyhkeän olemuksen pakkauspöydän päässä lappamassa juustoja lavalle välillä otsaansa pyyhkien sekä Joutsi Tirrosen, jotka yhdessä vetivät talkoita pitkän aikaa. Joutsi muistetaan myös tarkkana miehenä, joka laski sentilleen jopa tuotot eri pakettien osalta! Talkoot hoidettiin kunnialla myöskin tänä vuonna. Iso kiitos vielä kaikille talkoisiin osallistuneille omille jäsenille sekä myös hyville ystävillemme, jotka kävivät meitä auttamassa. Heitä oli nyt peräti 9 henkilöä mukana! On jälleen hienoa todeta, että jaksamme vielä tehdä työtämme iloisin mielin ja

PUUSTELLI-REMONTTI Purkutyöt

jakaa siitä saamaamme hyötyä jatkossa apua tarvitseville. On myös mukava todeta, että Puukellon hieno talkoohenki on säilynyt. Monet totesivatkin urakan jälkeen, että sehän oli myös hauskaa yhdessäoloa ja rupattelua siinä työn lomassa. Vaikka kyllä se taisi välillä myös hieman ranteita

pakottaa, sillä vauhti oli välillä tosi kovaa. Työtunteja kertyi yhteensä 340,5 tuntia, joista ladyjen osuus oli peräti 117 tuntia eli noin 34,5 prosenttia. Miten me pärjäisimmekään ilman ladyjämme? Ari Nevalainen

Putki- ja sähkötyöt

VARAA MAKSUTON SUUNNITTELUAIKASI! Kuurnankatu 1, Joensuu, p. 010 277 7309 Puhelut: 8,4 snt/min

Osaavaa hammashoitoa ! Tervetuloa

Siltakatu 16, Joensuu Puh. (013) 227 470

LC Tuupovaaralla uudenlainen syyskauden päätös:

Joulun musiikilliset vastaanottajaiset Klubitoiminnassa kannattaa aina miettiä, voisiko jotain tehdä toisinkin. LC Tuupovaara päätti jättää klubin omat pikkujoulut ja joulukuun klubi-illan järjestämättä ja toteutti syyskauden päättäjäiset uudella tavalla. Vajaa viikko ennen joulua 19.12.2021 kokoonnuttiinkin ravintola Wirsuvaaraan joulun musiikillisiin vastaanottajaisiin. Tervetuloglögin nostanut klubipresidentti Antti Ronkainen totesi tervehdyksessään klubin toiminnan olleen syyskaudella vilkasta koronasta huolimatta. On mm. talkoiltu laavupaikan kunnostuksessa, hoidettu Itsenäisyyspäivän palvelutehtävät ja järjestetty Tuupovaaran koululla rauhanjulistekisa, jonka Elli Ronkaisen voittajapiirros valittiin H-piirin parhaaksi! Erilaisia varainhankinta-aktiviteetteja on tehty ja tietysti pelattu lionssököäkin. Klubin historiaakin on kirjoitettu uusiksi, kun klubiin saatiin ensimmäinen naisjäsen. Maukkaan joulupuuron ja joulutorttukahvien jälkeen käytiin yhdessä laulamaan perin-

teisiä joululauluja klubin omasta joulupuurolauluvihkosesta. Ja mikäs oli laulaessa, kun niitä säesti itse haitarivirtuoosi Arto Tarkkonen. Väliin luikautettiin onnittelulaulu synttäriään viettäneelle klubipresidentille. Varapiirikuvernööri Risto Räty teki sopivasti klubivierailunsa tilaisuuteemme ja hänen ääninäytteensä todettiin kerralla klubin standaarin arvoiseksi. Hän pääsi myös luovuttamaan klubin rahastonhoitajalle ja aktiiviselle leijonalle Jarno Meriläiselle yhden ruusukkeen ansiomerkin, joka oli jo pitkään odottanut sopivaa hetkeä luovutukselle. Lisäksi muistettiin uutta ravintoloitsijaa Maarit Myller-Lepolaa maistuvista antimista ja saipa tilaisuuden puuhamies Raimo Kilpiä jälkitoimituksella edellisviikolla pelatun kinkkusökön voittopalkintonsa. Jouluyö, juhlayö -lauluun oli hyvä päättää tilaisuutemme ja ottaa vielä muistoksi yhteispotrettikuva. PDG Pekka K. Vatanen

Remonttityöt

Kalusteasennus

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Lions viikon lauantaina 15.1. 2022 Joensuun Lions klubit suorittivat perinteisen kunnianosoituskäynnin ja seppeleenlaskun Joensuun sankarihaudoilla. Mukana olivat edustajat kaikista Joensuun kantakaupungin klubeista. Juhlavan puheen piti lion rovasti Iivo Suvanto ja tänä vuonna järjestelyistä vastasi LC Joensuu/Puukello.

Arne Ritari -säätiö

maviraoy@outlook.com www.mavira.fi 045 898 7067

Arne Ritari -säätiö on perustettu Kuvernöörineuvoston päätöksellä 1986 tukemaan ja edistämään Suomen lions-klubien hyväntekeväisyyteen johtavia aktiviteetteja. Säätiön tarkoituksena on myös vaalia Suomen lionstoiminnan kummin, Arne Ritarin, elämäntyötä maamme lionstoiminnan perustajana. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubien omille ja yhteisille piiri- tai liittotason aktiviteeteille. Tämän kauden aikana H-piirin klubeista ainoakaan ei ole vielä hakenut apurahoja mihinkään aktiviteettiin. Nykyinen koronatilanne on osaltaan vaikuttanut klubien aktiiviseen toimintaan. Säätiö rahoittaa toimintaansa vastaanottamalla lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muullakin tavoin. Säätiöllä on oma adressi, jota voi tilata piirin AR-toimikunnan puheenjohtajalta joko nettitilauksena, sähköpostilla tai puhelimitse. Adressi soveltuu niin suruvalitteluun kuin myös erilaisiin onnitteluihin. Adressi luovutetaan 10 euron lahjoitusta vastaan ja sitä klubit voivat markkinoida myös ulkopuolisille henkilöille. Piirikuvernööreillä on myös adresseja mukana klubivierailuilla, tällöin vältytään postituskuluilta.

Säätiön kautta klubeilla on mahdollisuus palkita ansioituneita jäseniään arvostetuilla Lions-Ritari- ja Pro Ritari -nimityksillä. Näitä nimityksiä klubien kannattaa hakea aina kun jäsenen huomioimiseen on aihetta, niillä voidaan juhlistaa myös klubin vuosijuhlia. Tällä kaudella kolmelle ansioituneelle leijonalle on myönnetty Lions-Ritarin arvo ja jokaisesta klubista varmasti löytyy leijona, joka on nimityksen ansainnut. Klubit voivat hakea myös AR – säätiön ansiomerkkejä tai standaaria ansioituneille jäsenilleen heidän toiminnastaan AR-säätiön hyväksi. H-piirin AR-toimikunnan muodostavat Pekka K. Vatanen LC Tuupovaara, Ari Lybeck LC Savonlinna/Sääminki, Marko Haverinen LC Kesälahti ja Pentti Päivinen LC Joensuu. Toimikunnan jäsenet tulevat mielellään kertomaan AR-säätiön toiminnasta klubien ja lohkojen kokouksiin koronatilanteen niin salliessa. H-piirin www-sivuilta löytyy lisää luettavaa AR-säätiön toiminnasta. PDG Pentti Päivinen LC Joensuu H-piirin AR-toimikunnan puheenjohtaja

Arne Ritari -säätiö Arne Ritari-stiftelsen Suomalaisen lionstyön tukena

Arne Ritari -säätiö Arne Ritari-stiftelsen Suomalaisen lionstyön tukena Stöder det finländska lionsarbetet Suomen Lions-liitto ry Arne Ritari -säätiö Finlands Lionsförbund rf Arne Ritari-stiftelsen www.lions.fi

H-piirissä kiertävän Läskikomun historiasta ja kiven koostumuksesta, ennen sen luovuttamista LC Joensuun haltuun kertoivat lion Eero Rauhamäki ja lion Aimo Laasonen.

Stöder det finländska lionsarbetet Suomen Lions-liitto ry Arne Ritari -säätiö Finlands Lionsförbund rf Arne Ritari-stiftelsen www.lions.fi

LC Outokummun lionit Eero Rauhamäki, Janne Mustonen ja Aimo Laasonen luovuttivat Läskikomun sääntöineen edelleen kierrätettäväksi LC Joensuun presidentti Heikki Piiroiselle. Presidentillä oli jo valmiina seuraava klubi, johon Läskikomu viedään.

Joensuun Hautaustoimisto Vatanen Yläsatamakatu 10, 80100 Joensuu (013) 223 633 | ma-pe 9-17, la sopimuksen mukaan www.joensuunhautaustoimisto.fi info@joensuunhautaustoimisto.fi

Tarjoamme lämminhenkistä ja asiantuntevaa käytännön apua kaikissa hautajaisiin liittyvissä järjestelyissä.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

•uudisrakennukset •korjausrakentaminen •suunnittelu •kustannusarviot •määrälaskenta •rakennuttaminen Tuupovaarantie 44 C 82730 Tuupovaara Puh:(013) 312 190, 0500195019 martti.pesonen@rakennuspesonen.fi, www.rakennuspesonen.fi

Harjoittelua juhlia varten.

Ruokajonossa.

LC Joensuu/Kanteletar auttaa maailmalla Lions-järjestö on maailmanlaajuinen avustajajärjestö. Siten myös Kantelettaren jäseniä on maailmalla auttamassa. Yksi heistä on Ritva Mertanen, joka tekee vapaaehtoista auttamistyötä Afrikassa. – Olen eläkkeelle jäänyt Karelia amk:n terveysalan lehtori. Työskentelin jo työaikana sekä palkallisessa, että vapaaehtoistyössä Afrikassa useassa eri maassa. Kun jäin töistä pois, halusin jatkaa vapaaehtoisena työskentelyäni Afrikassa. Ensimmäisenä vuonna covid 19 muutti kaikki suunnitelmani ja jouduin perumaan lähtöni. Viime vuoden lopulla onnistui paremmin ja lähdin matkaan lokakuun lopussa ensin Sambiaan. Työskentelin Lusakan lähellä olevassa Kasisin orpokodissa yli kuukauden. Siellä on lapsia yli 250, aivan pienistä vauvoista jo yli 20-vuotiaisiin. Paikan omistaa katolinen kirkko ja sitä johtaa puolalainen sisar. Kasisissa tehtäväni oli hoitaa aivan pieniä vauvoja. Jotkut lapset tuodaan sinne pian syntymän jälkeen, jos heidät on hylätty tai jos äiti on kuollut eikä ole muita sukulaisia heitä hoitamassa. Joskus lapset ovat siellä turvassa rikolliselta toi-

minnalta, esimerkiksi albiinolasten kohdalla. Perheet (isät) saattavat myydä lapsia käytettäväksi magian toimintoihin, jolloin käytetään lasten elimiä "parantavissa" tarkoituksissa. Eräs lapsi pääsi äidin avustuksella karkuun, mutta menetti kätensä kauppiaalle. Paikka oli hyvin varustettu, ja henkilökuntaa runsaasti hoitamassa lapsia. Minun lisäkseni oli vain yksi vapaaehtoinen muutaman viikon. Lapsia syötettiin, pestiin, nukutettiin ja väliajat leikittiin ja laulettiin heidän kanssaan. Isommat lapset kävivät koulua lähellä. Terveydenhoito pelasi ja kodilla oli oma sairaanhoitaja koko ajan paikalla. Lapsilla oli tietty rytmi ja he olivat tyytyväisen oloisia. Välillä matkustin tutustuen maahan muutenkin. Sieltä jatkoin matkaani Zimbabween. Molemmat maat olivat minulle tuttuja ennestään. Zimbabwessa samoin menin vapaaehtoiseksi orpokotiin, jonka ovat perustaneet suomalainen pariskunta. Tässä paikassa on enemmän lapsia, yli 400, mutta he eivät asu kodissa. He käyvät koulua ja asuvat jonkun sukulaisen luona. Joillakin saattaa olla toinen vanhemmista elos-

seen kuuluu aina myös kotikäynti sekä koululla vierailu. Vain yksi yliopisto on aloittanut opetuksensa joululoman jälkeen. Päivät ovat täysiä. Osa on yksilöohjausta ja osa ryhmäohjausta. Täällä olen samoin yli kuukauden ja välillä tutustun maahan muuten, muun muassa Viktorian putouksiin. Täältä jatkan vielä matkaani Botswanan kautta Namibiaan, jossa jatkan vapaaehtoistyötäni oletettavasti lasten kanssa päiväkodissa.

sa, useimmiten äiti. Perheellä on vaikeuksia maksaa kouluym. maksuja ja he ovat olleet onnekkaita päästessään orpokodin piiriin. Täällä he saavat lämpimän ruuan joka päivä ja heitä autetaan koulutehtävissä. Keskuksella on paljon aktiviteetteja, kuten musiikkia, tanssia, teatteria, muita taidelajeja, urheilua, retkiä, kerhoja, tietotekniikkaa ym. Heidän koulumaksunsa maksetaan, samoin tarvittavat koulupuvut ja muut kouluvälineet. Yliopisto-opiskelijat saavat käyttöönsä tietokoneet ja älypuhelimetkin. Nyt covidin aikaan koulut ovat olleet suljettuja ja oppilaat joutuvat tekemään tehtäviä itsekseen tietokoneella tai puhelimella. Toki kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Samoin monilla ei ole valmiuksia itseopiskeluun ja he ovat saaneet useista aineista hylättyjä numeroita. Minun tehtäväni on ollut opettaa ja ohjata eri ikäisiä koululaisia eri oppiaineissa. Yleisimmät vaikeudet ovat matematiikassa, englannin kielessä ja tiedeoppiaineissa (kemia, fysiikka, biologia, maantiede, historia). Näitä ohjatessani olen tutustunut Zimbabwen hallintoon, historiaan ja moneen uuteen asiaan. Ohjauk-

Parasta paikallista!

aina tuoreena verkossa www.outokummunseutu.fi

Ritva Mertanen LC Joensuu/Kanteletar

Täyden palvelun LVI-liike jo vuodesta 1979. Täyden palvelun LVI-liike jo vuodesta 1979.

LVI-TARVIKEMYYNTI HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT URAKOINTI

PALVELUVALIKOIMASTAMME MYÖS:

LVI-TARVIKEMYYNTI HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT URAKOINTI 8.00-16.30

KATSO TARKEMMAT PALVELUVALIKOIMASTAMME puh. 013MYÖS: 550 141 TIEDOT JA TUOTTEET -LÄMPÖPUMPUT Karjalankatu 3, Outokumpu

-LÄMPÖPUMPUT -HITSAUSKAASUT

MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE 8.00–16.30

Tule majoittumaan! MAJOITUKSEN TARJOUS

PÄIVÄHINNASTA

VOIMASSA

VUODEN

OLAVINKATU 57130

2022

SAVONLINNA

PUH:

015

51830

WWW.PIETARIKYLLIAINEN.FI

-10% LOPPUUN

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA TUOTTEET

www.okunputkityo.fi puh. 013 550 141 Karjalankatu 3, Outokumpu

PIELISHERKKU OMAN KYLÄN KAUPPA

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Kuvat: Heino Hämäläinen

Vaelluskalojen kutupesien rakentaminen Pielisjoen Utrankoskiin Vesileijonat lapion ja kuokan kanssa kutupesiä rakentamassa.

H-piiriin perustetun ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Janne Raassinan aloitteesta toteutettiin 18.9.2021 Joensuun Utrankoskella pitkään puhuttu ja suunniteltu vaelluskalojen kutupesien rakentaminen. Tavoitteena oli 8-10 kutusoraikon ja poikaskivikon toteutus taimenille ja harjuksille, ehkä jopa joelle eksyvälle järvilohellekin. Aiemmat yritykset olivat jääneet puheasteelle. Janne hoiti yhteydet Joensuun kaupunkiin, Joensuun kalastuskuntaan, Pohjois-Karjalan Sähköön sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELYkeskuksiin. Näin saimme tarvittavat luvat ja rahoituksen tarvikkeiden hankintaan ja

konekustannuksiin. Työkustannukset katettiin piirin leijonien talkootyöllä. Talkookutsuun vastasi myönteisesti peräti kahdeksan piirin klubia. Työt aloitettiin aamulla kello 9 ja heti alkuunsa sattui pieni vastoinkäyminen: Utran saarille menevien puusiltojen ensimmäisen sillan muutama lankku petti. Ne saatiin kuitenkin sukkelasti korjattua ja tunnissa silta kesti mönkijän ja kuorman painon. Vauhtiin päästyämme työt edistyivät ripeästi. Talkoilla saimme 18 tonnia kutusoraa siirrettyä mönkijällä virtauo maan ja lapiolla levitettyä sopiviin paikkoihin kahdeksaksi kutusoraikoksi.

Sora sidottiin pyörittelemällä suurempia kutukiviä niin, että virta ei vie soraa mukanaan. Kutukiviäkin meni kahdeksan tonnia. Lisäksi parista kohdasta pyöriteltiin kiviä alavirtaan päin, jotta saatiin virtausreittejä avattua. Välillä nautittiin LC Kontiolahden järjestämät nokipannukahvit ja pullat, syötiin grillimakkarat ja voileipiä, omenoitakin oli tarjolla. Hienoa, kun hommat luistivat. Hyvässä leijonahengessä tehdyissä talkoissa oli mukana tuplasti tavoiteltu osallistujamäärä, parikymmentä aktiivista ”vesileijonaa” kahdeksasta lionsklubista. Talkootunteja kertyi yhteensä noin 140 tuntia kun viimeiset lähtivät kello 17 maissa.

– Alkulämmittelyjen jälkeen työ sujui todella hyvin. Yleinen ilmapiiri oli positiivinen ja Utran saarilla kulkijoille mainostettiin tapahtumaa kertomalla, että leijonat on asialla. Vastaanotto oli poikkeuksetta positiivinen ja loi miellyttävää hyväksynnän ilmapiiriä. Saatiin hyvää palautetta, kertoi mukana ollut LC Joensuun presidentti Heikki Piiroinen. Nyt odotellaan kuinka vaelluskalat ottavat pesät käyttöönsä; on niillä ainakin mahdollisuus lisääntymiseen. Kiitos kaikille talkoissa mukana olleille! Raimo Timoskainen, H-piirin piirikuvernööri

TYÖ- JA KAVERIPORUKOIDEN RENTOUTTAVIIN ILLANVIETTOIHIN Vilpunrannan sauna, palju ja savusauna. Soita ja varaa 0503367137

KAHVIO

Outolamminkatu 1

ma, ke ja pe klo 8-19.30 ti ja to klo 7-19.30 la klo 11-17 Meiltä myös tilauksesta pitopalvelua ja kukkasidontaa

p. 013 552 182 Raisa 045 887 3000 www.raisatuuli.fi raisatuuli@telemail.fi Facebookista näet ajankohtaiset asiat!

Mukava katsella kun leijonilla homma käy.

Piirikuvernööri Raimo Timoskainenkin talkoissa mukana.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

"Tärkeintä on aito hyvän tekeminen hyvässä porukassa"

Sirkka-Liisa Hannukainen

Niilo Hirvonen

työtä niin Lions-klubien, kuin muidenkin järjestöjen kesken. – Jos haluamme saada aikaiseksi jotakin isoa, on se tehtävä yhteistyöllä. Viime lokakuussa järjestetty diabeteskävely oli loistava esimerkki järjestöjen välisestä yhteistyöstä, kun saimme tapahtumaamme Diabetesyhdistyksen kokemusasiantuntijoita kertomaan aiheesta.

Melvin Jones – jäsenyyden Sirkka-Liisa Hannukaiselle ojensivat Matti Reijonen ja Tuula Rantaeskola.

Kiteeläinen Sirkka-Liisa Hannukainen sai elokuussa kunnian ottaa vastaan kansainvälisen Lions-järjestön korkeimman huomionosoituksen, Melvin Jones -jäsenyyden. Ansiokkaasta Lions-toiminnasta myönnettävä Melvin Jones Fellowship myönnettiin Lissuna tunnetulle Sirkka-Liisalle suoraan Lions-liitosta. Samassa H-piirin vuosijuhlassa ja piirifoorumissa Lissulle ojennettiin yhden ruusukkeen ansiomerkki ansioituneesta toiminnasta piiritasolla palvelu- ja varainhankinta-asioista vastaavana palvelujohtajana. Lissu on viisivuotiaan LC Kitee Keisarinnan perustajajäsen ja yksi aktiivisimmista klubin toimijoista. Jo ennen Keisarinnaa Lissu oli tutustunut leijonatoimintaan vuonna 2008 menehtyneen Aku-puolisonsa kautta. – Aku oli aikoinaan LC Kitee/Pajarin perustajajäsen. Sitä kautta olin tutustunut järjestöön ja puolisotoimintaan, Lissu kertoo. Yhdistystoiminta kiinnosti, ja Lissua kyseltiinkin moneen järjestöön mukaan jo työvuosien aikana, mutta lapsiperhearki ja vaihtelevat työajat matkatoimistossa pitivät aikataulutetun harrastustoiminnan minimissä. – Matkapäiviä kertyi työssä aika paljon ja päivät venyivät välillä pitkiksi, mutta työ oli monipuolista ja antoisaa. Yli 33 matkatoimistotyövuoden jälkeen Lissu eläköityi vuonna 2015. Parahiksi ennen koronaa. – Olen monta kertaa miettinyt korona-aikana, että alalla on nyt vaikeat ajat, Lissu huokaa. Pian eläkkeelle jäämisen jälkeen Lissua alettiin houkutella mukaan perustamaan nais-

leijonaklubia Keski-Karjalaan. Aikansa mietittyään Lissu lähti mukaan, ja hänestä tuli marraskuussa 2015 perustetun LC Kitee/Keisarinnan ensimmäinen presidentti, ja koko klubin sykkivä sydän. – Kun jäin eläkkeelle, niin sanoin lapsille Anssille ja Jennille, että sitovat minut sängyn jalkaan kiinni, jos alan liian moneen yhdistykseen mukaan lähtemään. Toisaalta toivoin, että potkisivat sen verran liikkeelle, että en neljän seinän sisälle unohdu. Sen yhden kesän kerkisin olla vapaalla, Lissu naurahtaa. Naisklubia ei alkuun otettu vastaan avosylin, vaan toiminta herätti ihmetystä. Lissu kuvaa alkuaikoja ajoittain jopa haastavaksi, mutta sanoo tilanteen muuttuneen viime aikoina. Toiminta hyväntekeväisyysjärjestössä on ollut aktiivista, ja se on vienyt Lissun mukanaan hyvällä tavalla. Hänelle on ollut tärkeää keskittyä yhden järjestön toimintaan ja tehdä hommansa mahdollisimman hyvin. Auttamistyö ja hyvän tekeminen mukavassa porukassa antaa tekijälleen parhaan mahdollisen kiitoksen: hyvän mielen. Keisarinna on jakanut hyvää viiden vuoden aikana kaikenikäisille, yhteen asiaan kerralla keskittyen. – Tärkeintä on aito hyvän tekeminen hyvässä porukassa. Meidän klubissa toiminta on joustavaa ja hauskaa. Meillä on oma tapamme toimia. Jokainen osallistuu omien resurssiensa ja mahdollisuuksiensa puitteissa omilla vahvuuksillaan. – Toimintamme on auttamista, palvelemista, pieniä asioita, joilla tehdään hyvää ja saadaan lisää hymyjä KeskiKarjalaan, Lissu tiivistää. Piirissä näköalapaikalla toimivalle Lissulle elokuiset pal-

kitsemiset tulivat yllätyksenä. Hänelle leijonatoiminta on näyttäytynyt opettavaisena toimintana, jossa on saanut elämään uutta sisältöä ja ystäviä. – Palkintojen saaminen on iso kunnia, mutta ansiot ja kiitokset kuuluvat koko klubille. Teemme tätä työtä yhdessä, Lissu kiittää. Tulevaisuudelta Lissu toivoo entistä enemmän yhteis-

Leijonatoiminnan, pihahommien ja liikunnan lisäksi Lissun pitävät kiireisenä Jenni-tyttären perheen kolme vilkasta poikaa. Mummo on tärkeä arjen apu, ja Lissulle aika poikien kanssa on kultaakin kalliimpaa. – Olen iloinen, että Jennin perhe asuu lähellä. Ja onneksi nykyaikana on helppoa pitää yhteyttä Piikkiössä asuvan Anssin perheeseenkin. Hänen lapsensa ovat jo teini-ikäisiä. – Eläkepäivinä on käsitöitäkin tullut tehtyä, ja sukankuluttajiahan riittää, Lissu hymyilee. Mervi Venäläinen, julkaistu Koti-Karjalassa 21.1.2021.

Naisenergialla tehdään hyvää koronasta huolimatta LC Kitee Keisarinna toimii kolmen kunnan alueella Keski-Karjalassa. Jäsenmäärä kieppuu 30:n kieppeillä. Vaikka korona kurittaa, ei Keisarinnan vauhdissa näy hyytymisen merkkejä. Uusia hyvän tekemisen muotoja haetaan innovatiivisesti, mutta ikävä ihmisten pariin ja tapahtumien järjestämiseen toki on. Viime vuoden kevätpuolella Keisarinnan naiset toteuttivat Keski-Karjalassa useampia pienempiä Kulmat kuntoon -siivoustalkoita. Kaduilta ja tienvarsilta raivattiin roskia Kiteellä, Kesälahdella ja Tohmajärvellä. Kesäkuussa klubissa juhlittiin vuosikokouksen yhteydessä klubin 5-vuotissyntymäpäivää rennosti saunoen ja herkutellen Ruokkeen lomakylässä Kesälahdella. Loppukesästä klubin presidentti Heli Haverinen ja 107 H-piirin palvelujohtaja Sirkka-Liisa Hannukainen edustivat Keisarinnaa Savonlinnassa H-piirin vuosijuhlassa ja piirifoorumissa.

MAANSIIRTO E. HUTTUNEN OY Maansiirtoa Vuodesta 1964

w w w. m a a n s i i r t o h u t t u n e n . f i

Syksypuolella Keisarinna aktivoitui diabeteskävelyn muodossa. Tapahtumaa oli järjestämässä myös Keski-Karjalan Diabetesyhdistys. Yhteinen reippailu ja nuotiolla keskustelu kokemusasiantuntijoiden kanssa oli erittäin onnistunut ja antoisa tapahtuma. Yhteistyössä on voimaa! Marraskuun sinappitalkoiden satoa myytiin joulun alla, ja itsenäisyyspäivänä kunnioitettiin sankarivainajia sytyttämällä kynttilöitä Kiteen sankarihaudoille. Joulun alla vietiin vielä joulumieltä palvelutaloihin lahjoittamalla ulkoiluun tarkoitettuja lämpöpusseja vanhusten käyttöön yhdessä LC Ilmarisen puolisoiden kanssa. Lisäksi klubi on hoitanut muun muassa Kiteen kaupungin järjestämien konserttien kahvituksia pitkin vuotta, ja kokoontunut kuukausitapaamisiin näkemään ja oppimaan uutta ympäri toimialuettaan. LC Kitee Keisarinnan tehtävä hymyjen lisäämiseksi Keski-Karjalassa jatkuu myös tänä vuonna.

• Puiden • Puiden

kaato hoito

• Kannon jyrsintä • Metsätyöt

P. 040 733 5258

arto.soininen@gmail.com • arboristipohjoiskarjala.fi

S u o m e n L i o n s -l i i tto

LC Savonlinna Vuosina 2010–2021 ovat presidentteinä toimineet seuraavat veljet: 2010-2011 Pentti Pekonen 2011-2012 Heikki Nousiainen 2012-2013 Keijo Luostarinen 2013-2014 Juha Röyti 2014-2015 Heikki Mäkäläinen 2015-2016 Pekka Nousiainen 2016-2017 Kalevi Laamanen 2017-2018 Touko Sorjonen 2018-2019 Tapio Lahtinen 2019-2020 Kari Nousiainen 2020-2021 Timo Kraft 2021-2022 Kyösti Hakkarainen

Liperi–Rääkkylä paikallislehti kotiseutu-uutiset.fi Kotiseutu-uutiset kotiseutuuutiset

JUHOLAN BIISONI AREENA

-ja tiedät mitä tapahtuu www.heili.fi

Piir i 107- H

LIONS CLUB SAVONLINNA: 65 vuotta hyväntekeväisyyttä

Paikkakunnan vanhin ja perinteikkäin Lions Club Savonlinna vietti 65-vuotisjuhliaan 20.11.2021 ravintola Pietari Kylliäisessä. Klubi on perustettu 1.11.1955. Charter-night pidettiin 20.5.1956 Olavinlinnassa. Perustajajäseniä oli 20 miestä ja heidän keski-ikänsä oli 43 vuotta. Nykyään klubin jäsenten keski-ikä on kunnioitettavat 75 vuotta. Jäsenmäärä tällä hetkellä 30. Klubimme on toiseksi vanhin nykyisen 107-H piirin alueella. Presidentti Kyösti Hakkarainen piti juhlapuheen kannustavilla ja lions-henkeä nostattavilla sanoilla. Klubin sihteeri Jorma Marjokorpi kertoi klubin perustamisen historiasta vuonna 1955 sekä pienen tarinan jokaisesta perustajäsenestä. Veli Jorma oli ansiokkaasti perehtynyt klubiveljien taustoihin ja sen aikaiseen yhteiskunnalliseen asemaan. 65-vuotis juhlien yhteydessä myönnettiin Melvin Jones -jäsenyys pitkäaikaiselle talkoopäällikkö Heikki Nousiaiselle. Veli Heikki oli tosi yllättynyt valinnasta. Lady Pirkko tuumasi, että harvoin Heikki menee sanattomaksi, mutta nyt tapahtui hänen kuultuaan nimityksestä. Loppuillasta Heikin puhekyky palautui. Hän kertoi, millaista oli tehdä traktorikauppaa maaseudulla. Tärkeintä kaupanteossa oli aina olla samalla tasolla ostajan kanssa - tarvittaessa vaikka pöydän alla. Ennen juhla-ateriaa esiintyi Ikaalisten Hopeisen harmonikka kilpailun voittaja Anni Saksman soittaen uudella harmonikallaan. Etenkin Säkkijärven polkan tahdit saivat kuuntelijoiden suut iloiselle virneelle. Presidentti Kyösti luovutti samalla Annille klubin myöntämän stipendin musiikkiopintojen jatkamisen turvaksi. Kahvin ja kakun jälkeen päästettiin veli Tapio kitaroineen irti ja musiikkitietokilpailun jälkeen oli joululaulujen vuoro.

kodin hyväksi Tansaniaan Mofindin ystävät-säätiön kautta. Operaatio Joulun Lapsi keräys, jolla on tuettu Romanian vähävaraisia lapsia. Paketteihin on liitetty klubin perinteinen joulukortti talvisesta Olavinlinnan miljööstä. Veli George Sburatura on lisäksi kirjoittanut romanian-

kielisen joulutervehdyksen kortteihin. Veli George on Romanian kunniakonsuli Savonlinnassa. Myönnettiin stipendi harmonikkataiteilija Anni Saksmannille musiikkiopintoja varten. Anni on voittanut muutama vuosi sitten Ikaalisten Hopeinen harmonikka kilpailun.

Varainhankinta Klubilla on pullopanttien keräyslaatikoita viidessä kauppaliikkeessä Savonlinnassa. Keräysluvan mukaan saadut varat tulee käyttää lyhentämättömänä paikalliseen nuorisotyöhön stipendein, avustuksin ja apurahoin. Klubiveljet ovat olleet koripalloseura Basketin isännöimässä OTB-turnauksessa toimitsijoina. (OTB = Old Time Basket). Jokavuotinen aktiviteetti on metsänistutus kaupungin lähimetsissä. Vaikka veljien keski-ikä on korkea, innostusta on riittänyt eikä tapaturmia ole liiemmin sattunut.

Muu toiminta Presidentti Kyösti ja veli Heikki sekä Melvin Jones - pysti

Klubin toiminnan esittelyä: Avustukset ja stipendit Osallistuttiin kummilapsitoimintaan Mofindin lasten-

Keväisin on jaettu ekaluokkalaisten stipendit (14 kpl) sekä rehdin oppilaan stipendit ysiluokkalaisille. Oppilaat valitsevat stipendien saajat itse eli näin tuetaan koulukiusaamisen estämistä. Tuetaan Savonlinnan seurakunnan diakoniatyötä huomattavalla summalla pullopanteista saaduilla varoilla. Lahjoitetaan syksyisin Savonlinnan koulujen ekaluokkalaisille ns. läpsäytysheijastimet, jotta pimenevä koulutie tulisi turvallisemmaksi.

LC Savonlinna on järjestänyt perinteisen Savonlinnan klubien yhteisen Kauneimmat joululaulutilaisuuden Pääskylahden kirkossa joulukuussa useiden vuosien ajan. Joulupuurosta ja kolehdista saatu tuotto on lahjoitettu Suomen Lähetysseuralle kokonaisuudessaan. Lentopalloa veljet ovat pelanneet tiistai-iltaisin Kylpylä-Kasinolla 1970-luvulta lähtien. Kuntosalin käyttö ennen pelejä ja sauna uimaaltaineen pelien jälkeen on pitänyt veljet tosi notkeina ja nuorekkaina. Lisäksi on järjestetty vanhusten kirkkokuljetuksia juhlapyhinä tarpeen mukaan. Osa veljistä on tehnyt ystävätoimintaa esimerkiksi kauppa-avun merkeissä. LC Savonlinna Kalevi Laamanen Tiedottaja

Veli Tapio Lahtinen Tapsan tahtien merkeissä.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Kuvat Antero ja Seija Stenius LC Jääli

Puruveden rannalla reissuun lähdössä

Leijonamotoristit Punkaharjun

KANSALLISMAISEMASSA Lion Bikers -motoristit ovat ajelleet yhdessä jo 24 vuoden ajan. Ensimmäinen kokoontumisajo ja ryhmän perustaminen tapahtui Porissa vuonna 1997, jossa myös vietettiin 20 vuosijuhlaa elokuussa 2017. Mukana on edelleen kymmenkunta ryhmän perustajamotoristeja. Parhaimmillaan osallistujia on ollut viitisenkymmentä. Osallistujamäärä on kuitenkin viime aikoina pudonnut. Uusia jäseniä otetaan mieluusti joukkoon pyörän merkistä ja mallista riippumatta! Perjantaina 30.7.2021 Lion Bikers -kokoontumisajoon hotelli Varpuun Kerimäelle ajeli kolmisenkymmentä leijonaa eri puolilta Suomea. Yhdestätoista piiristä tuli porukkaa paikalle. Ilta kului rattoisasti kuulumisia vaihdellen ja valmistautuen ajeluun kauniissa Itä-Suomen järvimaisemassa. Lauantaiaamuna kokoonnuttiin Puruveden rantaan, josta pyöräletka lähti kohti Punkaharjua. Tulipa mukaan LC Kerimäki/Puruveden kahdeksankymppinen Pro Ritari Mattikin mönkijällä! Matka jatkui kaunista Punkaharjun harjutietä eteenpäin kohti Parikkalan patsaspuistoa. Harju-

Kauden 2020-2021 kuvernöörit valmistautuvat iloisissa merkeissä

Järjestäjät patsaspuistossa

Ajo-ohjeita kirkolla

tiellä pysähdyttiin Runebergin kummulle ihailemassa maisemaa, muistokiveä ja reliefiä. Patsaspuisto on todella tutustumisen arvoinen paikka, jossa ehdottomasti kannattaa pysähtyä seudulla liikkuessa. Puisto on syntynyt parikkalalaisen ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen (1944–2010) yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tuloksena. Puistossa on 560 moni-ilmeistä ja -aiheista betonipatsasta. Vaikuttava paikkaa. Aikamme tutkailtuamme mitä erikoisempia teoksia jatkoimme kohti Ruokkeen lomakylää. Siellä meitä odotti erityisen maittava lounas ja kaunis Puruveden järvimaisema. Ruokailun lomassa lomakylän historiasta tarinoi meil-

le lomakylän perustanut lion Pentti Laukkanen. Lounaan jälkeen ajelimme Puruveden rantaa seuraten takaisin Kerimäelle maailman suurimman puukirkon juurelle. Pysähdyttiinpä vielä matkalla Villalan huoltoasemalla tutkailemassa vanhoja moottoripyöriä, joita aina kesäisin on paikalla esillä. Tutustuminen kauniiseen kirkkoon oppaan johdolla oli retkemme viimeinen pysähdys ennen paluuta hotelli Varpuun. Sää suosi matkaamme. Ennustettu sadekuuro tuli vasta kun olimme jo onnellisesti hotellin suojassa. Miten ihanalta tuntuikaan päästä savusaunan leppeään löylyyn rentoutumaan ajelun päätteeksi. Uinti Puruveden kirkkaassa

Runebergin kukkulalla. Kansallisrunoilija J.L. Runebergin tiedetään varmuudella vierailleen Punkaharjun alueella kahdesti kesäkuussa 1838.

Kirkkoon menossa.

vedessä virkisti mieltä ja kehoa. Näin olimme valmiit reissun viimeiseen, yhteiseen tapahtumaan, joka oli luonnollisesti illallinen ja perinteinen tietokilpailu. Ruokailun lomassa päätettiin seuraavasta tapahtumasta, joka onkin 25 vuotisjuhlaralli Tampereen ympäristössä kesällä 2022. Toivottavasti suuri joukko leijonia pääsee paikalle. Meillä kaikilla oli niin mukavaa! Ja ainakin me järjestäjät olimme tyytyväisiä ja onnellisia kun kokoontumisajo sujui turvallisesti ja rennosti leppoisassa leijonahengessä. Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja tapaamisiin ensi kesänä! Juhani Kautonen LC Kerimäki/Puruvesi ja Tuula Rantaeskola LC Savonlinna/Linnatar

YRITTÄJÄ!

Sinä osaat

me kerromme sen. Yritysmaailma | yritma.fi

Suomen kattavin eri alojen yritysuutissivusto

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Vielä ei ole itkun aika Kun 25 vuotta lions-toiminnassa mukana ollut Petri ”Pete” Uosukainen jäi eläkkeelle rajaupseerin työstään vuonna 2011, oli hänellä ja Tiina-puolisolla selvät suunnitelmat. Imatralle rakennettu omakotitalo sai jäädä, ja pariskunta muutti Kiteelle kesämökille, jota seuraavien vuosien aikana remontoitiin ja laajennettiin ympärivuotiseen käyttöön. Elämä kulki mallillaan. Tiina työskenteli pankkivirkailijana, ja Peten päivät kuluivat aktiivisesti rakentaen ja liikkuen. Lomilla matkusteltiin ja ajettiin moottoripyörillä kuten ennenkin. Syksyllä 2017 Peten oikea käsi alkoi oireilemaan. Hän arveli vaivaa kiertäjäkalvosimen ongelmaksi, mutta lääkärissä ei syytä kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan oireet pahenivat pikku hiljaa entisestään. Jouluaattona 2018 Pete kirjoitti Googleen hakusanat ”lihasten rapistuminen”. Näytölle ilmestyneet kirjaimet pysäyttivät. ALS. Peten tietämättä Tiina oli tehnyt taustatyötä omalla tahollaan. Tavattuaan ALSia sairastavan henkilön, hänelle syntyi epäilykset, joille sai vahvistusta netistä. Helmikuussa 2019 varmistunut diagnoosi ei siis tullut kummallekaan täytenä yllätyksenä, mutta silti suurena järkytyksenä. Kun Pete oli lääkärissä Joensuussa, odotti Tiina töissä tuloksia tulisilla hiilillä. – Sanoin puhelimessa Tiinalle käyneeni vain verikokeessa, koska tiesin hänen hätääntyvän. Pihvi-illallisen jälkeen kerroin uutisen, Pete muistelee. Petelle diagnoosi oli kuin märkä rätti kasvoille. Tiinan mielen valtasi epäusko. Miten meille voi käydä näin? Itkua riitti pari kuukautta, kunnes eräänä keväisenä päivänä Tiina ilmoitti, että nyt saa itkeminen riittää. – Totesimme, että tilanne on mikä on, eikä sureminen sitä muuksi muuta. Päätimme, että itketään sitten, kun on sen aika. Siihen saakka eletään päivä kerrallaan. 14-vuotiaina seurustelun aloittaneet Pete ja Tiina ovat olleet naimisissa 37 vuotta. Toisen mielenliikkeet tunnistaa vähästä, eikä energiaa ole tarvinnut kuluttaa turhiin riitelyihin. Sairauden myötä parisuhde on entisestään vahvistunut, ja yhteiselle ajalle on tullut täysin uusi merkitys. Yhteiset vuodet ovat kerryttäneet elinikäisiä muistoja ja ystävyyssuhteita. Euroopan tiet ovat tulleet tutuksi yhteisen intohimon, moottoripyöräilyn kautta. Kesät ovat vierähtäneet pyörän selässä yli 40 vuoden ajan. Viime vuoden alussa Tiina jäi pois töistä toimiakseen Peten omaishoitajana täysipäiväisesti. Pariskunnan oli tarkoitus vierailla kuukausittain ystävien luona maailmalla, mutta korona sotki suunnitelmat. Haaveena on vielä yhteinen matka Keski-Eurooppaan. Diagnoosin saamisen jälkeen myytiin moottoripyörät. Pete kuvaa luopumista osana taudinkuvaa. – Tämä paholaisen taudiksikin kutsuttu sairaus vie pois palan kerrallaan. Kaikesta huolimatta katkeruus ei ole saanut valtaa. Muuttuneessa arjessa kantavat yhteiset muistot ja jaetut tunteet, joita sairaus ei voi viedä pois. – Emme ole koskaan eläneet ”sitku”, vaan rikasta elämää hetkessä. Vaikka joskus on ollut tiukkaakin, niin olemme päässeet kokemaan asioita, Tiina sanoo. – Olen onnellinen, että jäin eläkkeelle heti kun siihen oli mahdollisuus. Kiteelle muutto oli yhteinen haaveemme, ja olemme saaneet elää yhdessä täällä järven rannalla lähes kymmenen vuotta, Pete toteaa. Sairaus etenee vääjäämättä. Pete tarvitsee Tiinan apua peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Lyhyiden matkojen kävely onnistuu vielä, vaikka oireita alkaa olla jaloissakin. ALS on yksilöllisesti etenevä sairaus. Petellä ei vielä ole puheen tai nielemisen vaikeuksia. – Oikea käsi ei toimi lainkaan, vasemmassa on vielä vähän toimintakykyä jäljellä. Jalat ovat kuin betonia, ja keuhkojen kapasiteetti on pienentynyt 30 prosenttia. – Puheliaalle karjalaiselle olisi kamalaa, jos ensimmäisenä olisi mennyt puhe, pariskunta veistelee. Joskus haikeus valtaa mielen, ja radiosta kuuluva kaunis laulu avaa kyynelkanavat. Niissä hetkissä kantaa yhteinen huumori.

Pete ideoi rahalähteen ALS-tutkimukselle LC Kitee Ilmarisessa Petri Pete Uosukainen tunnetaan erittäin energisenä lionina. Energisyytensä hän on näyttänyt mahtavalla tavalla myös sairautensa aikana. Hyvänä esimerkkinä tästä on viime syksynä alulle pantu yhteistyö kiteeläisen Bellabit Oy:n ja ALS-tutkimuksen Tuki ry:n välillä. Peten idean pohjalta Bellabit Oy valmistaa kiteeläisen Otto Peltosen (Mainostamo Oy) suunnittelemalla ALS -logolla varustettuja t-paitoja, lippiksiä, pipoja sekä collegetakkeja ja -huppareita. Ne ovat myynnissä Bellabitin verkkokaupassa. Ydinjuttu yhteistyössä on siinä, että Bellabit tilittää jokaisen myymänsä tuotteen hinnasta 25 prosenttia ALStutkimukselle. Petelle ja Tiinalle jokainen yhteinen päivä on merkityksellinen.

Jaksamista helpottaa myös keskittyminen tähän hetkeen ja käytännön asioihin. – Ei sitä osaa ajatella, miten asiat sitten menevät, kun toinen ei enää ole rinnalla. Ei sitä kannata etukäteen surra, Tiina sanoo. – Olen pitänyt Tiinalle talonmieskoulua, että pärjää sitten, Pete hymyilee. Läheiset välit kahteen aikuiseen lapseen ovat tiivistyneet entisestään. Perhe tapaa toisiaan mahdollisuuksien mukaan, ja videopuheluiden avulla pidetään yhteyttä aktiivisesti myös 3- ja 6-vuotiaisiin lapsenlapsiin. Perheen lisäksi ystävien merkitys on kultaakin kalliimpi. – Tosiystävät ovat pysyneet rinnalla. Esimerkiksi LC Ilmarisen porukalta olemme saaneet korvaamatonta ja pyyteetöntä apua, Pete kiittää. Hän on ollut Ilmarisen jäsen Kiteelle muutosta lähtien.

– Sunnuntaisin kokoonnumme laavulle, jossa kerromme viikon kommelluksista. Meille kun aina sattuu ja tapahtuu, pariskunta nauraa. – Tärkeää on myös vertaistoiminta. Sairastuneelle ja omaishoitajalle on omat ryhmänsä, joissa voi keskustella luottamuksellisesti ja rehellisesti. Pete haluaa puhua kuolemaan johtavasta sairaudestaan avoimesti, ja tuoda tietoisuuteen sairautta, jonka aiheuttajaa ei edelleenkään tiedetä. Avoimuus auttaa myös tulevaisuuden suhteen. Petelle on tärkeää, että kaikki on selvää, kun koittaa aika, ettei hän itse kykene päätöksiä tekemään. Tutustumiskäynti Siilaisen palliatiivisen hoidon yksikköön, eli tulevaan saattohoito-osastoon, toi helpotuksen. Peten tahto on, että häntä ei kytketä hengityskoneeseen.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

15 Kuvat: Ari Lybeck

– Hoitotahto, testamentti ja edunvalvonta-asiakirjat ovat kunnossa, ja hautajaisetkin suunniteltu. On helpottavaa, kun kaikki on sovittu. Pete ja Tiina kiittelevät Siun sotea, jossa asiat ovat hoituneet helposti, ja vastaukset kysymyksiin on saatu nopeasti. Monessa muussa sairaanhoitopiirissä asiat ovat vertaiskokemusten perusteella huonommin. – Siilaisen kautta olemme saaneet kontakteja terapeuttiin ja kotiapuun. Erikoislääkärillekin olen aina päässyt nopeasti, Pete sanoo. Tulevaisuuteen on varauduttu, mutta jäljellä olevista hetkistä otetaan nyt kaikki irti. – Ihan tavallista elämää tässä eletään. Tieto toisen lähestyvästä kuolemasta on koko ajan läsnä, mutta siihen asti eletään joka päivä, Tiina toteaa. Mervi Venäläinen Juttu on julkaistu Koti-Karjalassa 17.3.2021.

Keittiön välitilaan valaistut kuvat yhteisiltä moottoripyöräreissuilta tuovat päivittäin mieleen monia muistoja.

ALS rappeuttaa liikehermosolut ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on etenevä motoneuronitauti, joka rappeuttaa lihasten toimintaa ohjaavia liikehermosoluja. Taudin aiheuttajaa ei tiedetä. Pete kuvaa taudin harvinaisuutta käänteiseksi lottovoitoksi. Siihen sairastuu Suomessa alle 150 henkilöä vuosittain. Tautiin sairastunut on yleisimmin 55 – 75-vuotias mies. ALS diagnosoidaan sähköisellä hermoratatutkimuksella (ENMG). Sairauden ilmeneminen on satunnaista, mutta on löydetty myös perinnöllinen muoto, FALS, jonka etenemisvauhti on yleensä ALSia hitaampi. Taudinkuva on yksilöllinen. Usein ensioireet ilmenevät lihasten heikkoutena, kramppeina tai nykäyksinä käsissä tai jaloissa. Neljänneksellä sairastuneista oireet alkavat nielun alueelta ja ilmenevät nielemisen vaikeutena tai puheen epäselvyytenä.

Musiikki on iso osa Arho Raunion perhettä Lions Club Savonlinna/Sääminki -klubin jo perinteiseksi tullut joulukonsertti pystyttiin taas yhden välivuoden jälkeen toteuttamaan onnistuneesti. Savonlinnalaisen Arho Raunion perhe tulkitsi isänmaallisia ja jouluisia lauluja Savonlinnan Tuomiokirkossa itsenäisyyspäivää edeltävänä perjantaina 3. joulukuuta. Raunion perheen elämäntapa on paljolti musiikkia. Perheen isä ja ukki Arho on pitkän linjan kuoromies. Hän on äänialaltaan tenori ja hän toiminut Savonlinnassa useissa kuoroissa, kuten Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa, monissa sekakuoroissa ja kirkkokuoroissa. Hän on ollut myös Savonlinnan Mieslaulajissa vuodesta 1978, toimien siinä eri kokoonpanoissa laulajana ja solistina, kuoron puheenjohtajana ja varajohtajana sekä vuodesta 2012 lähtien kuoron taiteellisena johtajana. Arhon tytär Tiia Jaatinen on esiintynyt monipuolisesti laulajana niin konserteissa, teatteriesityksissä kuin oopperaproduktioissakin. Hän on järjestänyt omia konsertteja sekä laulanut eri kuorojen solistina. Hän on toiminut sopraanosolistina useissa kirkkomusiikkiteoksissa kuten W.A. Mozartin Requiemissa, G. Pergolesin Stabat materissa sekä A. Vivaldin Gloriassa. Hänen lau-

lunopettajansa Savonlinnassa on diplomilaulaja Leena Astikainen. Tiia Jaatinen on suorittanut laulun B-kurssitutkinnon Helsingin konservatorioon ja jatkaa nyt musiikin ammattiopintojaan Joensuun konservatoriossa opettajanaan Anneli Hynninen. Tiian 14-vuotias poika Aaro Jaatinen aloitti lauluharrastuksen Iloisen Lapsikuoron laululeikkikuorossa ja jatkaa sitä nyt nuorisokuorolaisena. Kuoron lisäksi Aaro harjoittelee laulamista Leena Astikaisen laulutunneilla. Kuoro- ja lauluharrastus on vienyt Aaron myös Savonlinnan oopperajuhlien lavalle, jossa hän on esiintynyt sekä lapsisolistina (Verdin Macbeth ja Puccinin La Boheme) että kuorolaisena. Kesällä 2017 Aaro voitti Savonlinnan Mestarilaulajat -laulukilpailun poikien sarjan. Aaro on soittanut pianoa Savonlinnan musiikkiopistossa 5-vuotiaasta alkaen Anja Forsbergin oppilaana. Nykyinen pianonsoiton opettaja on Hannu Salmenkivi. Aaron nuorempi veli Eino Jaatinen, vasta 6-vuotias, esiintyi veljensä kanssa reippaasti ja jo vakuuttavasti. Hänkin on jo ehtinyt opetella laulamista ja esiintymistä esimerkiksi Iloisessa Lapsikuorossa. Konsertissa oli taas puhuttelevia ja koskettavia

Isänmaallisessa joulukonsertissa esiintyi Arho Raunion perhe säestäjänään Pertti Järvisalo. Vasemmalta 6-vuotias Eino Jaatinen, Tiia Jaatinen, Aaro Jaatinen, Arho Raunio ja Pertti Järvisalo.

laulusovituksia. Esimerkiksi isä Arho lauloi herkästi ja puhuttelevasti Sulho Rannan kappaleen ”Taas kaikki kauniit muistot”. Tiian hienoimpia vetoja oli Otto Kotilaisen ”Varpunen jouluaamuna”. Aaro on jo pitkään harrastanut laulua ja äänenmurroksen myötä ääni on muuttunut parin vuoden takaa miehekkääksi baritoniksi. Omien soololaulujensa lisäksi hän kutsui pienen velipoikansa Einon lavalle. Yhdessä pojat tulkitsivat erikoisen hienosti Petri Laaksosen ”Lumivalkeaa”- laulun. Kuoromiehen perhe laulaa myös äänissä. Siitä hyvänä esimerkkinä oli teokset Carola Häggkvistin kappale ”Taivas sylissäni ja Franz Gruberin

kappale ”Jouluyö, juhlayö”. Konsertin pianistina ja säestäjänä oli Pertti Järvisalo, joka oli myös yhdessä esiintyjien kanssa sovittanut kappaleet äänialoille sopiviksi. Väliajalla rovasti Jorma Siljander toi puheessaan tervehdyksen isänmaallisuudesta ja joulusta ja loppuosassa hän lausui sota-aikana rintamalla Yrjö Jylhän kirjoittaman runon Pyhä yö. Tilaisuus päättyi yhteislauluun ”Maa on niin kaunis”. Konsertin järjestäjän tuotto ohjataan kokonaisuudessaan paikkakunnan vanhus- ja nuorisotyöhön. Ari Lybeck Lions Club Savonlinna/Sääminki

Sairauden edetessä vajaalla puolella sairastuneista ilmenee kognitiivisten toimintojen ongelmia, kuten kielenkäytön sujuvuuden häiriöitä tai apatiaa. Joissakin tapauksissa myös persoonallisuuden muutoksia tai muistin heikkenemistä. Sairautta ei voida nykylääketieteen menetelmin parantaa. Eliniän odote diagnoosin jälkeen on keskimäärin 2 – 5 vuotta. Varhain aloitetulla kuntoutuksella ja terapialla sairastuneen ja hänen läheistensä elämää voidaan helpottaa, ja elämänlaatua parantaa. Lääkehoidolla sairauden etenemistä voidaan joidenkin sairastuneiden kohdalla hidastaa, mutta noin 15 prosentille lääkehoito ei sivuvaikutusten takia sovi. ALS-tutkimusta tehdään maailmalla. Toistaiseksi on pystytty eristämään taudille altistavia geenejä, ja lääkekokeiluja on käynnissä. – Uskon, että sairauden tunnetuksi tekeminen vie osaltaan myös tutkimustyötä eteenpäin. Sekin on osasyy siihen, miksi tulin sairauden kanssa kaapista ulos heti alussa, Pete sanoo. – Joskus tähänkin tautiin lääkkeet löytyvät. Jouko Väistö

Moniäänisesti saimme kuulla esimerkiksi Matti Turusen laulun ”Me käymme joulun viettohon”. Vas. Tiia Jaatinen, Aaro Jaatinen, Arho Raunio ja Pertti Järvisalo.

Jaatisen pojat lauloivat yhdessä Petri Laaksosen kappaleen ”Lumivalkeaa”. Vas. Eino Jaatinen, Aaro Jaatinen ja Pertti Järvisalo.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Juhlakuvat: Martti Ylinen

LC Outokummun presidentti Osmo Könönen, PDG Pentti Päivinen, Aimo Laasonen, DG Raimo Timoskainen ja PDG Jouko Hirvonen.

Melvin Jones jäsenyydellä palkittu Eero Rauhamäki.

LIONS CLUB OUTOKUMPU

60 vuotta

Outokummun Lions Club vietti 16.3.1961 perustetun klubinsa 60-vuotista taivalta Outokummussa Sänkivaaran kartanolla lauantaina 25.9.2021. Juhlimassa oli reilut 30 henkilöä. Mukana Lions 107-H -piirin kuvernööri Raimo Timoskainen puolisonsa kanssa sekä vieraita naapuriklubeista. Juhlan ohjelmassa oli piirikuvernöörin juhlapuhe, Outokummun Orkesteriyhdistyksen orkesterikoulun musiikkiesityksiä ja palkitsemisia sekä juhlaillallisen nauttiminen. Klubin historiikin esitti lion Aimo Laasonen. Avustuksia juhlan yhteydessä ohjattiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Outokummun yhdistykselle ja OudonKummun Sirkus ry:lle. Lion Eero Rauhamäki palkittiin Lionsklubien kansainvälisen säätiön korkeimmalla kunnianosoituksella: Melvin Jones -jäsenyydellä. Lion Aimo Laasonen lyötiin Arne Ritari -Killan Lionsritariksi Lion Eero Rauhamäki ja lion Into Heikkilä palkittiin 50 vuoden ansiomitalilla. Lisäksi useita lioneita ja ladyjä palkittiin erilaisilla ansiomerkeillä.

LC Outokumpu ansiomitalit 60-vuotisjuhlassa 25.9.2021 Rauhamäki Eero Rauhamäki Eero Heikkilä Into Laasonen Aimo Kastikainen Juha Kettunen Yrjö-Pekka Liimatainen Martti Parkkinen Tommi Räsänen Markku Savolainen Olavi Turunen Raimo Könönen Osmo Mustonen Janne

Melvin Jones jäsenyys 50 v jäsenen ansiomitali 50 v jäsenen ansiomitali 40 v jäsenen ansiomitali 30 v jäsenen ansiomitali 30 v jäsenen ansiomitali 30 v jäsenen ansiomitali 30 v jäsenen ansiomitali 30 v jäsenen ansiomitali 30 v jäsenen ansiomitali 30 v jäsenen ansiomitali I-ruusukkeen ansiomitali I-ruusukkeen ansiomitali

Aimasmäki Jouko Hiltunen Ilkka Kuiri Keijo Kyllönen Janne Lätti Jukka-Pekka Hyvönen Pekka Räsänen Jouko Kettunen Anitta Könönen Anneli Turunen Leena

Piirikuvervöörin tunnustuspalkinto Piirikuvervöörin tunnustuspalkinto Piirikuvervöörin tunnustuspalkinto Piirikuvervöörin tunnustuspalkinto Piirikuvervöörin tunnustuspalkinto Piirikuvernöörin ansiotähti Piirikuvernöörin ansiotähti Lady ansiomitali Lady ansiomitali Lady ansiomitali

Lionsritariksi lyöty Aimo Laasonen.

Vanhimmat klubit: LC Joensuu 30.01.1955 • LC Savonlinna 10.11.1955 • LC Lieksa 22.03.1956 • LC Kitee 10.10.1956 • LC Ilomantsi 19.10. 1956 • LC Liperi 25.03.1957 • LC Tohmajärvi 06. 11. 1957 • LC Juuka 21.05.1958 • LC Joensuu/Carelian 06.02.1958 • LC Outokumpu 16.03.1961.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

HISTORIIKKI 1961-2021 LIONS CLUB OUTOKUMPU

YHDEN KLUBIN arkea ja juhlaa

Outokummun Lions-klubi sai alkunsa, kun LC Joensuun jäseninä toimineet outokumpulaiset proviisori Pekka Taipale, FT Veikko Vähätalo ja Heikki Hämäläinen olivat kyllästyneitä huonoihin liikenneyhteyksiin Outokummun ja Joensuun välillä. Niinpä he päättivät perustaa Outokumpuun oman klubin. Saatuaan mukaan joukon aatteelle syttyneitä miehiä klubin perustaminen toteutui 16.3.1961. Klubin ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Veikko Vähätalo, sihteeriksi Pekka Taipale ja rahastonhoitajaksi pankinjohtaja Yrjö Kettunen. Perustajajäseniä oli yhteensä 15 henkeä. Perustajajäsenistä ei ole enää elossa ketään. Viimeisin perustajajäsen Kalle Virtanen nukkui pois vuonna 2019. LC Outokummun perustamisjuhlaa vietettiin 28.10.1961 Outokumpu Oy:n lääkärin Lauri Lapin virka-asunnossa Koivikossa. Kummiklubiksi tuli LC Joensuu. LC Outokummusta tuli järjestyksessään 161. klubi Suomessa. Klubiin liittyi 16 henkilöä. Koko Suomen 162:ssa klubissa Lions-liiton jäsenmäärä oli sillä hetkellä 3 973. Perustamisjuhlassa uudet lionsveljet olivat pukeutuneet frakkeihin ja ladyt juhlapukuihin. Lionsveljien lukumäärä nousi nopeasti. Ensimmäisen toimintakauden päättyessä vahvuus oli 25. Klubin viiri valmistui keväällä 1962. Klubin perustamisvuonna Outokummun, joka oli osa Kuusjärven kuntaa, asukasluku oli 6 110 asukasta. Se oli Suomen kolmanneksi suurin maaseututaajama. Klubin ensimmäinen kokoontumispaikka oli Seurojen talon kerhohuone. Sittemmin kokoontumispaikkoina ovat olleet hotelliravintola Malmikumpu ja Ravintola Säpäkkä (nykyisin Rieppi). Tällä kaudella on kokoonnuttu ravintola Metsähovissa. Kokouksiin osallistumisprosentti on laskenut 1960-luvun 90 prosentista 60-80 prosentin välille. Jäsenmäärä on sekin laskenut kauden 1979-1980 huippumäärästä, 43 jäsenestä, nykyiseen 23 veljeen. Jäsenmäärän asettuessa 1970-luvun loppupuolella 40 jäsenen tasolle päätettiin perustaa paikkakunnalle uusi klubi. Niinpä 11.4.1980 allekirjoitettiin uuden klubin perustamiskirja. Klubin nimeksi tuli Lions Club Outokumpu/Kupari ja näin ollen meidän klubistamme tuli uudelle klubille kummiklubi.

Klubimme perustamishetkellä perustajajäsenten keski-ikä oli 44,5 vuotta. Nyt kun jäsentemme keskiikä on 62,5 vuotta, niin voidaan varmaan klubistamme käyttää nimikettä ”ukkoklubi”. Tällä hetkellä nuorin on Jukka-Pekka Lätti (36) ja vanhin Into Heikkilä (84). Aikaisemmilta vuosikymmeniltä periytynyttä ruletin pyörittämistä kahden euron panoksin on jatkettu viime vuosiin asti. Ruletin voittona oli klubin maksama ruokailu. Ruletti on nyttemmin vaihtunut tietovisaksi, jossa voittajan palkintona on edelleen ruokapalkkio. Niin ikään aikaisemmilta vuosikymmeniltä periytynyttä klubiesitelmäperinnettä on jatkettu edelleen. Esitelmiä ovat pitäneet veljet nimikkeellä ”veljen vartti”, kertomalla oman alansa asioista. Vierailevia esitelmöitsijöitä on pyydetty yhteiskunnan eri sektoreilta kertomaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Esitelmöijinä ovat olleet muun muassa Outokumpu Oy:n ja KOP:n entinen pääjohtaja Pertti Voutilainen, Pohjois-Karjalan sotilaspiirin entinen päällikkö, eversti Raimo Savolahti, Infektioylilääkäri Jukka Lumio Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, Kylylahden kaivoksen johtaja Antti Pihko sekä kirjailija Esko-Pekka Tiitinen. Kunkin kauden klubivirkailijat, presidentit, sihteerit ja rahastonhoitajat ovat vuorollaan osallistuneet piirin järjestämiin koulutustilaisuuksiin, lohkon kokouksiin ja piirin vuosikokouksiin. Viime kevään piirin vuosikokous järjestettiin koronan aiheuttaman pandemian vuoksi poikkeuksellisesti etäkokouksena. Kokouksessa klubiamme edusti veli Janne Mustonen. Piirin vuosikokouksia Outokummussa on klubimme ollut yhteistyössä veljesklubi Kuparin kanssa järjestämässä vuosina 2012 ja 2015. Järjestelyissä suurena apuna ovat olleet klubimme ladyt. Lohkon kokouksia Outokummussa on pidetty vuosittain. Valtakunnankokouksiin osallistuminen on ollut vähäisempää. Viimeksi valtakunnankokouksiin ovat

Perustamisilta.

henkilökohtaisesti osallistuneet veli Eero Rauhamäki ladynsa Tuulan kanssa vuonna 2012 Jyväskylässä ja vuonna 2013 Heinolassa. Syynä vähäiseen osallistumiseen voitaneen pitää varsin mittavia kokouskustannuksia. Hallitusten vaihtokokouksia on pidetty veli Markku Räsäsen isännöimänä Usin Eräukkojen majalla Palorannassa ja viimeisinä vuosina veli Juha Kastikaisen Sänkivaaran kartanolla saunan, saunajuomien ja ruuan kera. Varsinkin aktiviteettien näkyvyyttä varten hankittiin vuonna 2014 heijastinliivejä 30 kappaletta. Myös vuonna 2001 hankittuja lionshaalareita on vieläkin käytössä. Yleisötapahtumia varten ovat klubimme veljet Jouko Aimasmäki ja Jouko Räsänen suorittaneet vuonna 2013 liikenteenohjauksen kurssin. Naapuriklubien merkkipäiviä on muistettu pienillä rahalahjoituksilla ja Aarne Ritari -säätiön adressein sekä osallistuttu henkilökohtaisesti mahdollisuuksien mukaan. Viimeksi veli Janne Mustonen vieraili LC Kuparin juhlassa 2020. Pyöreitä viettäneitä veljiämme olemme muistaneet onnittelukäynnein ja pienin lahjoin. Vuonna 2012 veli Eero Rauhamäki kehittämistoimikunnan vetäjänä laati klubillemme strategian, joka vahvistaa entisestään toiminta-ajatustamme. Strategiassa esitetään klubitoiminnan konseptin uudistamista ja aktiviteettien kehittämistä sekä tukeutumista entistä enemmän ladyjen aktiiviseen osallistumiseen. Klubimme sääntöjä on muutettu vuosina 1996 ja viimeksi vuonna 2015, jolloin jäsenrekisterimme siirrettiin sähköiseen MyLCI-järjestelmään. Luottamustehtäviin piiritasolla klubimme veljistä ovat osallistuneet: Piirihallituksen jäsenenä ja tiedotussihteerinä Martti Liimatainen, alueen puheenjohtajina Jouko Ahtiainen ja Aimo Laasonen, lohkon puheenjohtajina Veli Jeskanen, Jouko Ahtiainen, Aimo Laasonen, Martti Liimatainen, Eino Miettinen ja Markku Räsänen. Klubimme on saanut toiminnastaan vuosien varrella piirin tasolta huomion osoituksia. Klubimme on valittu kolme kertaa piirin II-alueen parhaaksi klubiksi ja kaksi kertaa piirin parhaaksi.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

LC Outokumpu presidentit 1961-2022 Toimintakausi Presidentti 1961-1962 1962-1963 1963-1964 1964-1965 1965-1966 1966-1967 1967-1968 1968-1969 1969-1970 1970-1971 1971-1972 1972-1973 1973-1974 1974-1975 1975-1976 1976-1977 1977-1978 1978-1979 1979-1980 1980-1981 1981-1982 1982-1983 1983-1984 1984-1985 1985-1986 1986-1987 1987-1988 1988-1989 1989-1990 1990-1991 1991-1992 1992-1993 1993-1994 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022

Veikko Vähätalo Lauri Lappi Yrjö Kettunen Heikki Hämäläinen Olavi Kahola Reino Linnala Kalervo Keijonen Esko Pihko Kalle Virtanen Viljo Kauppinen Jorma Porkka Eero Vuorialho Kauko Vartiainen Yrjö Lusma Jouko Ahtiainen Sulo Tiilikainen Sakari Penttilä Erkki Julku Matti Loponen Erkki Ikonen Risto Heiskanen/ Eero Pennanen Kyösti Huttunen Jorma Isokotamäki Aimo Laasonen Heino Alaniska Eero Rauhamäki Esko Malinen Reino Mustonen Into Heikkilä Veikko Palosaari Matti Karjalainen Timo Rekola Martti Liimatainen Martti Komulainen Olavi Savolainen Risto Heikkinen Tommi Parkkinen Jorma Kokkonen Aimo Halonen Matti Koistinen Arto Keromaa Kari Naakka Eino Miettinen Janne Mustonen Kai Määttä/Osmo Könönen Osmo Könönen Jouko Aimasmäki Yrjö-Pekka Kettunen Pekka Hyvönen Olavi Savolainen Markku Voutilainen Eero Rauhamäki Martti Komulainen Ilkka Hiltunen Aimo Laasonen Keijo Kuiri Janne Mustonen Jukka-Pekka Lätti Yrjö-Pekka Kettunen Janne Mustonen Osmo Könönen

Näin lähti läskikomu pyörimään piirissä 107 H Kitee-Pajarin veljien toimesta. Presidentti Erkki Julku luovutti kiertolaisen presidentti Pertti Könöselle saaden lahjaksi pullollisen kiteeläistä kotipolttoainetta. Tilannetta todisti runsas valtaajajoukko.

Myös päämaja on muistanut vuosien saatossa klubimme veljiä pitkäaikaisesta lionstyöstä Chevron-vuosipalkinnoilla.. Klubimme kunniajäseninä ovat olleet edesmenneet veljet Kalle Virtanen ja Jouko Ahtiainen. Etuoikeutetuksi jäseneksi klubi hyväksyi vuonna 2016 veli Into Heikkilän. Melvin Jones -jäsenyyksillä klubissamme on palkittu veljet Jouko Ahtiainen, Veli Jeskanen, Martti Liimatainen ja Aimo Laasonen. Nykyisistä veljistämme kaksi kertaa presidenttinä ovat olleet Olavi Savolainen, Yrjö-Pekka Kettunen, Osmo Könönen, Eero Rauhamäki ja Aimo Laasonen. Janne Mustosella on takana jo kolme presidenttikautta ja Osmo Könösellä kolmas kausi on hyvällä alulla. Varainhankinnassa historian alkuajoista alkanut tuottoisa verokalenteriaktiviteetti loppui vuonna 1981 ja ehkäpä vieläkin tuottoisampi, 1979 aloitettu, puhelinluetteloaktiviteetti vuonna 2001. 1993 alkanut aurausviitta-aktiviteetti kesti vuoteen 2010. Nykyisistä aktiviteeteista tuottoisimpia ovat olleet jo vuonna 1999 alkanut taimien pussitus veli Markku Räsäsen taimitarhalla, Ano-sinapin valmistus ja myynti, vuonna 2014 alkanut veli Markku Räsäsen taimitarhan joulukuusien myynti sekä vuonna 2012 alkanut mainosmyynti Leijona Vilkku -lehteen. Nämä aktiviteetin jatkuvat edelleenkin. Outokumpu-hallissa järjestettyihin messuihin olemme osallistuneet arvuuttamalla lohikalan painoa. Klubimme on itse järjestänyt Virkisty vapaa-ajasta -näyttelyjä 1960–70-luvuilla viitenä eri vuotena. Outokumpu-hallissa järjestettiin yhteistyössä naapuriklubi Kuparin, outokumpulaisten liikelaitosten ja Outokumpuhallin tuella kolme jääshow-tapahtumaa, joissa vauhdikkaita satunäytelmiä toteuttivat Joensuun Katajan taitoluistelijat. Näytöksissä luistelijoita oli jopa 50. Joulukorttien ja leijona-arpojen myynti on ollut jo vuosia ohjelmassa. Leijonien kansainvälisenä palvelupäivänä lokakuussa klubimme veljet ovat kuljettaneet vanhuksia eri kohteisiin maakunnassa. Kohteina ovat olleet muun muassa eri paikkakuntien kirkot, Valamon luostari, kasvitieteellinen puutarha, Koli sekä Huhmari. Merkittävimpänä palvelu- ja varainhankinta-aktiviteettinamme voitaneen pitää vuonna 1980 klubimme aloitteesta yhteistyössä veljesklubi Kuparin ja Outokumpu Oy:n myötävaikutuksella toteutettu Sirpale peruskalliota -aktiviteetti. Aktiviteetissa Outokumpu Oy lahjoitti ja louhi 20 000 malmikiveä sopivan kokoisiksi sirpaleiksi. Sirpaleisiin liimattiin Sotainvalidien Veljesliiton merkki, seppeleen päällä oleva katkaistu miekka. Sirpaleet pakattiin laatikkoihin ja lähetettiin muille klubeille myytäväksi sadan markan kappalehintaan. Aktiviteetti toteutettiin Sotainvalidiliiton 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Valtakunnallinen tuotto oli 1 346 000 markkaa. Klubimme tuotto oli noin 20 000 markkaa.

Raimo Turunen joulukuusia myymässä.

Vuosina 2001-2002 klubimme veljet osallistuivat Outokumpuhallin talkoisiin. Klubimme hankki myös halliyhtiön osakkeita 16 kappaletta. Vuosina 2009-2014 klubimme veljet ja ladyt ovat osallistuneet paikkakunnalla koko kansan jouluruokailun järjestelyihin Vanhalla kaivoksella.

2013 toteutettiin äitienpäiväviikon palveluaktiviteetti. Ikäihmisten virkistyspäivänä, yhdessä seurakunnan kanssa, ikäihmisiä kuljetettiin kirkkopyhään ja kukkatapahtumaan ja järjestettiin palvelutapahtuma vanhainkodilla. 2014 kustannettiin veteraaneille linja-autokuljetus palvelupäivään Rikkarantaan. 2015 järjestettiin Kummun koulun 4. luokan 12 tytön ohjelmapitoinen vierailu palvelukotiin Heikinhelmeen. Veljet lahjoittivat tilaisuudessa cd-levyjä ja askarteluvälineitä asukkaiden käyttöön. 2016 Vastuu on meidän -kampanjan tiimoilta veli Janne Mustonen yhdessä LC Kuparin veljen Jari Turpeisen kanssa opastivat Kyykerin koulun kolmasluokkalaisia turvallisen netin käytössä. Joulukuusen vienti vanhainkodille on kuulunut vuosittain ohjelmaamme. Kuuset veli Markku Räsänen on toimittanut taimitarhaltaan. Valtakunnallisia Punainen Sulka -keräyksiä on järjestetty kaikkiaan seitsemän kertaa. Ensimmäinen toteutettiin vuonna 1972. Toistaiseksi viimeinen Punainen Sulka -keräys oli vuonna 2017. Keräyksillä on kerätty varoja syöpäsairauksien ehkäisemiseen, sydän- ja verisuonitautien tutkimiseen, sotaveteraaneille, vammaisille, ikääntyvälle väestölle, lapsille ja nuorille ja nuorten hyväksi teemalla ”tue nuorta itsenäisyyteen”. Nenäpäiväkeräykset ovat kohdentuneet maailman lasten hyväksi. 2014 toteutettiin lipaskeräys Filippiineillä tapahtuneen taifuunin uhreille. Klubimme keräsi 600 euroa. Klubimme kustansi opettaja Hanne Partasen Lions Quest -koulutuksen vuonna 2015. Koulutuksen tarkoituksena on varhaiskasvattajien toimesta opettaa nuorille elämisen taitoja. Paikkakunnan ala-asteilla on käyty antamassa internet-opastusta ja jaettu internetin turvallisen käytön opastusvihkosia. Veli Janne Mustonen on vastannut opastuksesta. Vuonna 2005 edesmenneen lionsveli Veli Jeskasen aloitteesta perustettiin katastrofirahasto ohjesääntöineen. Rahaston vähimmäispääoma on 1 700 euroa. Rahaston käyttötarkoitus on Outokummun alueella tapahtuvien onnettomuuksien uhrien auttaminen. Vuosien varrella on tehty erilaisia avustuksia ja lahjoituksia. Pohjoisahon päiväkodille lahjoitettiin akvaario ja Kuusjärven kunnan valtuustosaliin vaaliuurna. On avustettu SOS-lapsikylää Vihannissa, lukion leirikoulua ja Olofströmin retkeä, hankittu potilaspuhelin terveyskeskukselle, avustettu vähävaraisia ja kehitysvammaisia, hankittu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Outokummun osastolle lasten turvaistuimia ja turvakaukaloita, Partiolaisten auttaminen on ollut aina veljien sydäntä lähellä. 1962 tehtiin partiolaisten Kalliolammen majalla takan perusparannusta ja avustettiin uuden kamiinan hankintaa. 2006 uusittiin majan koko hormi ja tehtiin uusi takka. Partiolaisia on muistettu monesti vuosien saatossa. Outokummun lukion opiskelijoiden tiederyhmän matkaa CERN-tutkimuskeskukseen Sveitsiin (2018) avustettiin. Vuosittain olemme lahjoittaneet noin 500 euron suuruiset stipendit paikkakunnan koululaisille. Kansainvälisiä nuorisoleirejä olemme tukeneet silloin, kun niitä on järjestetty piirimme alueella.

P i i r i 1 07- H

Nuorisovaihto on ollut tärkeässä roolissa jo alkuajoista lähtien. Klubi lähetti ensimmäiset kaksi nuorta nuorisovaihtoon jo vuonna 1964, seuraavat kaksi nuorta lähetettiin 1969, sitten 1978. Veli Aimo Laasosen perheessä oli vuonna 1989 viisi viikkoa vaihto-oppilas Ranskasta ja veli Kai Määtän perheessä vuonna 2006 kaksi viikkoa vaihto-oppilas Turkista. Klubimme merkittävin nuorisovaihtoon liittyvä aktiviteetti toteutettiin Outokummussa heinäkuussa vuonna 2013. Särkiselän leirikeskukseen saapui kolmekymmentä 22:sta eri maasta, iältään 16- 21 olevaa nuorta. Lisäksi leirille osallistui kuusi isäntänuorta, neljä Outokummusta ja kaksi Polvijärveltä. Leiri toteutettiin yhteistyössä naapuriklubi Kuparin ja Polvijärven Lions-klubin kanssa. Leirin johtajana toimi ansiokkaasti klubimme veli Tommi Parkkinen. Hänet palkittiin toiminnastaan Lions-liiton yhden ruusukkeen ansiomitalilla. Veli Martti Liimatainen teki merkittävän työn tallentaessaan leirin tapahtumat sanoin ja kuvin nettiin ja historian kirjoihin. Useat klubimme veljet toimivat yövartioinnissa ja tavaroiden kuljetustehtävissä. Klubimme alkutaipaleen yleisötapahtumista on mainittu lasten Juhlat, kirkkojuhla, kirkkokonsertti, ulkorieha Matovaaralla, talvirieha Matovaaran jääkiekkokaukalossa, huumepoliisi Hannu Joren luentotilaisuus, laskiaistapahtuma Vanhalla Kaivoksella, Musiikin helmiä -viihdekonsertti Kummun koululla, kylätapahtuma Kokonvaaran koululla sekä ulkoilupäivä kehitysvammaisille moottorikelkka-ajeluineen Pellinmäen leirikeskuksessa. Keväällä 2014 olimme mukana ladyjen ideoimassa koko perheen tapahtumassa Vanhalla Kaivoksella. Tapahtuma oli suuri menestys. Tapahtuman eri pisteissä vieraili päivän aikana noin tuhat henkilöä. Olimme mukana omalta osaltamme järjestämässä toritapahtumaa, osana Unelmien liikuntapäivää vuonna 2016. Tapahtumaan hankimme kaksi pomppulinnaa, jotka olivat kovassa käytössä koko päivän ajan. Veljemme olivat turvamiehinä ja järjestyksenpidossa. Tapahtumassa myimme myös Punainen Sulka -keräystuotteita. Useana vuonna olemme osallistuneet LC Kuparin järjestämän Lapsiperheiden virkistyspäivän kustannuksiin muutamalla sadalla eurolla. Yksi keskeisistä lionstavoitteista on yhteishengen luominen veljien keskuuteen niin, että kokoustapaamiset ovat aina tavoiteltuja. Lions-jäsenyys sinänsä jo antaa oivan tilaisuuden uusiin tuttavuuksiin paikkakunnalle muuttaneille. Kokousten ulkopuolella urheilu- ja harrastetoiminta on nivonut veljeskuntaa yhteen, samoin eri klubeja ja solminut yhteyksiä muihinkin yhteisöihin. Tätä periaatetta on toteutettu vuosittaisilla klubiretkillä ja yritysvierailuilla. Yhdessäoloa on toteutettu kokoontumalla ulkoilutapahtumaan lohen tavoitteluun Erä- ja luontokeskuksessa, ahventen narraukseen Usin Eräukkojen majalla ja jänisjahtiin Usinmäellä. Vuonna 2012 vietettiin yhteistä pikkujoulua ladyjen ja LC Tuusniemen kanssa Ravintola Karbidissa. Yhdessä olosta ladyjen kanssa mainittakoon muutama tapahtuma. 2013 vietettiin yhdessä ladyjen kanssa pikkujoulua Sänkivaaran kartanolla. Ohjelmassa perinteisen jouluaterian lisäksi Ilkka Vanninen viiniasiantuntijana esitteli ja maistatti eri viinejä. Lions-veli Olavi Savolainen oli hankkinut ruokaviineille sponsorin. 2014 osallistuttiin Teatteri Kiisussa Mielensäpahoittajan miniä -esitykseen. 2015 yhteensä 15 veljeä ja 12 ladya osallistui Sänkivaaran kartanolla järjestettyyn grillausiltaan, jossa grillattiin lihaa, kanaa ja

Suom en Lions- liit t o

kalaa ja jossa jokainen sai itse valmistaa oman menunsa. Pääkokkina hääri keittiömestari Tarmo Wasenius. 2016 järjestettiin teatteriretki Joensuuhun katsomaan Metsäjätti-näytelmää. Retkellä mukana oli 12 veljeä ja 11 ladya. Urheilutoiminta on kuulunut klubitoimintaan heti alusta alkaen. On pelattu jääkiekkoa ja pesäpalloa naapuriklubeja vastaan. On ammuttu kilpaa pistoolilla ja haulikolla. On haastettu naapuriklubit uintiotteluihin uimahallille. 1980-luvulla alkoi klubissamme myös pilkkiongintaharrastus. Veljet aloittivat kisailun Tuusniemen veljiä vastaan 1981. Vuonna 1994 osallistuttiin Lions-liiton SM-kisoihin. Vuonna 1998 klubimme veljet voittivat 107 H -piirin pilkkimestaruuden. Innostus lentopalloon alkoi vuonna 1980. Pelaaminen aloitettiin ensin pienessä Kalattoman urheilusalissa, sittemmin siirryttiin pelaamaan Pohjoisahon koulun saliin. 1986 alkanut Sakari Penttilän muistoturnaus jatkui aina vuoteen 2014 saakka. Turnauksessa pelattiin pääsääntöisesti veljesklubi Kuparia sekä Outokummun opettajia vastaan. Joskus myös rotaryklubi oli verkon toisella puolella. Klubimme joukkue on osallistunut useana vuotena piirin kisoihin ja Suomen Lions-liiton SM-kisoihin, joissa parhaimpana sijoituksena on 11. sija. Paikkakunnalla pelattavaan puulaakisarjaan osallistuttiin useana vuonna. Golfharrastuksesta innostui myös muutama veljemme, jopa kilpailumielessä. Vuonna 1994 Kontiolahdella pelatussa Lionsliiton SM-kisassa oli klubistamme osallistujia ensimmäisen kerran. Kilpailutoimintaan on siitä lähtien osallistuttu vuosittain. Menestystäkin on tullut. Piirin kisoissa ovat mitalisijoille päässeet Juha Kastikainen, Keijo Kuiri, Tommi Parkkinen, Aimo Laasonen ja lady Sirpa Tervo. SM-kisoissa mitalisijoille ovat yltäneet Juha Kastikainen ja lady Sirpa Tervo. Klubimme on myös järjestänyt piirin golfkisoja Outokummun Keretin golfkentällä, viimeksi vuonna 2018. Edesmenneen veljen Matti Loposen toimintakaudella 1978-79 lanseerattiin Läskikomu-aktiviteetti. Useamman kilon painoinen, runsaasti jalometallia sisältävä malmilohkare varustettiin riimuin ja leijonahenkisin koristein. Se oli tarkoitettu laitettavaksi kiertämään piirin klubeissa ja parantamaan klubien välistä kanssakäymistä. Komun ryöstämiseen tarvittiin viiden veljen joukkue. Jo vuoden 1979 aikana LC Kitee/Pajarin veljet ryöstivät komun ja laittoivat sen omalta osaltaan kiertoon. Komu on käväissyt muutaman kerran synnyinklubissaan. Ladyt ovat alusta alkaen olleet mukana toiminnassa veljien rinnalla. Istuvan presidentin lady on ottanut vastuun kauden ladytoiminnan pyörittämisestä. Ladyt ovat osallistuneet veljien kanssa yhteisiin tilaisuuksiin. He ovat myös järjestäneet omia aktiviteetteja ja etsineet omia avustuskohteita sekä avustaneet veljiä avustusten rahoituksessa. Vuodesta 1987 alkaen ladyt ovat vuosittain osallistuneet Naisten messuille Urheilutalolla herkkukoriarpajaisineen ja osallistuneet myös Ano-sinapin myyntiin. Ladyt ovat järjestäneet lukuisia arpajaisia, keräyksiä, myyjäisiä ja muotinäytöksiä. He ovat urakoineet yritysten järjestämien vuosijuhlien kahvituksissa ja olleet lipunmyyjinä jääshow-tapahtumissa ja avustaneet lahjakortein vähävarasten perheiden lasten harrastustoimintaa. Merkittävin tapahtuma ladyjen osallistumisesta on klubimme lippu, jonka he lahjoittivat meille klubimme 20-vuotispäivänä 14.3.1981. Ladyjen rooli klubimme toiminnassa on ensi arvoisen tärkeää. Yhdessä ladyjen kanssa olemme saaneet näkyvyyttä paikkakunnalla ja vieneet lionsien aatetta eteenpäin. Aimo Laasosen klubin historian pohjalta stilisoinut Timo Riistaniemi

Etsitkö paikallista klubia? Lions-klubin jäseneksi voi liittyä kuka tahansa mies tai nainen, kunhan on innostusta auttaa ja palvella. Myös 12−35–vuotiaat pääsevät leoksi eli nuorisojäseneksi. Kuulumme kansainväliseen, maailman suurimpaan ja luotetuimpaan hyväntekeväisyysjärjestöön. Jokainen klubi tekee monella tapaa hyvää omilla vahvuuksillaan. Kaiken tekemisemme pohjana on hyväntahtoisuus, ystävälliset teot ja luottamus. Suomalaista lionstoimintaa on toteutettu yli 70 vuotta ja Suomen Lions-liiton taival on jatkunut myös yli 60 vuotta. Suomi kuuluu edelleen maailman aktiivisimpiin lions-maihin. Suomi on maailman 13. ja Euroopan neljänneksi suurin jäsenmaa. Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja sekä solmia kontakteja sekä kotimaassa että ulkomailla. Lionsjärjestö valmentaa sinua toimimaan omassa klubissasi. Saat mielenkiintoisia tehtäviä ja osallistut palveluaktiviteetteihin sekä tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Lionsklubissa voit parantaa omia esitys- ja ryhmätyötaitojasi ja opit muilta jäseniltä uusia asioita asuinpaikkakunnastasi. Jos intoa riittää, voit edetä oman klubisi presidentiksi ja sen jälkeen piirihallitukseen ja jopa valtakunnan tai kansainvälisiin tehtäviin. Lionsjärjestössä sinulla on mahdollisuus auttaa heikompiosaisia ja tehdä arvokasta työtä hyvien asioiden puolesta! Kiinnostaako jäsenyys? Mikäli kiinnostuit lionien palvelutoiminnasta, ota yhteyttä paikkakuntasi ja alueesi lähimpään lions-klubiin sähköpostitse. Klubien verkkosivuilla on myös paljon tietoa klubien toiminnasta. Maailmassa yli 1,39 miljoonaa lion-jäsentä ja 49 789 lionsklubia. Lions-toiminnassa on yli 210 maata tai itsenäistä aluetta. Suomessa lionsklubeja on 817. Suomessa lioneja on 18 568.

Perustamisilta.

Suomen Lions-liitto

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Lions-pinssit keräilyn kohteena Lions-pinssien historiaa

Kokouspinssit

Teemapinssit

Ei ole tarkkaa tietoa, milloin ja missä ensimmäiset leijonapinssit valmistettiin. Tiedetään, että pinssien kaupankäynti alkoi jo 1960-luvun alussa, joten on turvallista olettaa, että ne tehtiin ennen sitä. Näitä pinssejä kutsuttiin "FRIENDSHIP PINS"iksi, ja niitä tuottivat tietyt moninkertaispiirit ja osavaltiot Yhdysvalloissa. Pinssit ja banneretit olivat yhtä tärkeitä tavattaessa ja tervehtiessä lionsperheen jäseniä. Lions International Trading Pin Club (LITPC) perustettiin kesäkuussa 1973 Miamissa, Floridassa Yhdysvalloissa 56. kansainvälisen vuosikongressin aikana. Sen tarkoituksena oli edistää ja kehittää keräily- ja kaupankäyntiharrastusta, vahvistaa kansainvälistä lionismia edelleen kansainvälisen ystävyyden kautta.

• Kansainväliset vuosikokoukset / Eurooppa forum • Eri maiden lions-vuosikokoukset • Eri maiden moninkertaispiirien ja piirien vuosikokoukset

• Pinssisarjat, jotka perustuvat johonkin teemaan (majakat, taistelulaivat, Kanadan kuninkaallinen ratsupoliisi, kuumailmapallot, katetut sillat, joulu...)

Alueelliset pinssit

Lions-pinssejä voi siis teettää kuka vain, mutta valmistajana voi olla vain yritys, jolla on lions-logon lisenssin käyttöoikeus. Logo on suojattu ja siinä on tarkasti määritelty muun muassa värit. Myös pinssin

• Eri maiden omat pinssit, osavaltioiden, moninkertaispiirien ja piirien pinssit • Klubit ja leoklubit

Aktiviteettipinssit • Erilaiset aktiviteettipinssit • Esimerkiksi. Suomessa Punainen Sulka, Campain Sight First, Lions Quest • Eri tapahtumapinssit – Kansainvälinen nuorisovaihto • Eri säätiöiden pinssit esimerkiksi Arne Ritari -säätiö • Aktiivisuuspinssit, muun muassa 100% jäsenyys

Tikapuut

valmistuksessa on määräyksiä, muun muassa kuinka lähellä pinssin muu aihe voi olla lion-logoa. Pinssien valmistajilla on min. suositus 300 kappaletta, jolloin pinssien valmistus- ja mallikulut ovat kohtuulliset valmiiseen tuotteeseen nähden. Pinssejä valmistetaan muun muassa alumiinista. Ne voivat olla kullattuja, messingistä, tietääkseni jopa tinasekoituksistakin.

Valmistushinta per/kappale riippuu tietysti määrästä, mutta myös valmistustavasta, koosta ja materiaalista. Halvimpia ovat pelkän kuvan laittaminen lakan tai muovipinnoitteen alle ja kalleimpia ovat kohopainetut ja emaloidut moniväriset pinssit. Pinssin kiinnityksessä käytetään joko yhtä tai useampaa metallitappia. Tappi voi olla kierteellinen (+kierteellinen vastakappale) tai pelkkä tappi, johon tulee joko metallinen klipsi tai muovinen vastakappale. Metalliklipsit ovat yleisimmät. Myös neula- ja mag-

neettikiinnitteisiä pinssejä on olemassa. Tietojeni mukaan pinssin valmistushinta asettunee noin 1,5 euron hintaan kappaleelta, jos kyseessä 500-1000 kappaleen erä. Uusia pinssejä saa eri kokouksista ostamalla ja hinta on noin viisi euroa kappale. Aikaisemmin ilmestyneitä pinssejä erissä ostamalla niitä voi saada hyvinkin edullisesti. Vaihtokauppaakin tehdään paljon. Kansainvälisissä vuosikokouksissa on myös paljon pinssien myyjiä. Toronton

”

Lions-pinssejä voi siis teettää kuka vain, mutta valmistajana voi olla vain yritys, jolla on lionslogon lisenssin käyttöoikeus.

Australian Lions Pin Traders Club (Australia, PapuaUusi-Guinea, Norfolk Island) perustettiin vuonna 1992 MD-kongressissa Newcastlessa. Se on Lions Internationalin Pin Trading Clubin (LITPC) jäsen. Britteinsaarten ja Irlannin Trading Pin Club (BI & ITPC) aloitti toimintansa tammikuussa 2000. Lions-järjestössä on kansainvälisesti ja kotimaisesti lukemattomia eri tahojen toimihenkilöitä, jotka ovat halunneet tehdä oman lionspinssin jakaakseen sen kampanja-, muistamis- tai tunnustustarkoituksessa. Tehtävät vaihtuvat vuosittain, joten pinssimäärä on laaja, mutta toisaalta pinssien kappalemäärät voivat olla hyvinkin pieniä.

Henkilökohtaisia pinssejä: • Kansainväliset presidentit ja varapresidentit • Kansainväliset johtajat • Eri maiden liittojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat • Piirikuvernöörit, varapiirikuvernöörit ja eri toimialajohtajat • Lionit • Leot

kokouksessa käydessäni siellä oli viitisenkymmentä pinssien myyjää hintahaitarin ollessa 50 sentistä noin 30 euroon. Suomessa pinssien keräily on melko maltillista, mutta Amerikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa sekä Iso-Britanniassa sillä on valtava suosio. Torontossa käydessäni intialaiset olivat koko ajan kyselemässä rinnassa olevaa piirini pinssiä joko ostaen tai vaihtaen. Kollegallani täällä Suomessa on noin 4 000 erilaista lionspinssiä ja hänen ulkomaalaisella kaverillaan yli 20 000 erilaista. Oma kokoelmani on siis varsin vaatimaton ollen yksi sivuharrastuksistani. Lisätietoja saat mm. http://www.litpc.org/ Olen edelleen kiinnostunut täydentämään kokoelmaani. Jos tiedät, niin vihjaise... PDG Jouko Hirvonen LC Outokumpu/Kupari

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Jutta Kurki

Leijona-frisbeegolfrata tuo iloa Parikkalassa Leijona frisbeegolf radan historia ajoittuu kaudelle 2017-2018 jolloin LC Parikkala/Siikalahti sai ARS- rahoituksen Parkour-rataan ja luovutti sen Parikkalan kunnalle elokuussa 2018. Silloin virisi ajatus seuraavasta hankkeesta paikkakunnan nuorison harrastustoiminnan tukemiseksi. Paikallisten frisbeegolfinharrastajien toiveita kysyttiin ja he olisivat halunneet täysimittaisen 18 korin radan, mutta heillä ei ollut ehdotuksia radan uudeksi paikaksi. Parikkalassa oli jo kaksi rataa, toinen Saaren Akonpohjassa ja lisäksi seurakunnan rata Argusjärven rannalla. Kaudella 2019-2020 klubin sihteeri Jari Venhovaara keksi radalle paikan aivan kunnan keskustasta Parikkalan aseman vastapäätä vanhan puretun koulun tontilta. Siihen saisi yhdeksän korisen radan ja korkeuserot antaisivat haastetta väylien lyhyydestä huolimatta. Tontti oli kaavoitettu asuinrakentamiseen, mutta kunta oli myötämielinen poikkeamisluvan hakemiseen. Elinkeino- ja ympäristö lautakunta myönsi käyttöoikeuden 22.06.2020 muutaman lähiasukkaan muistutuksesta huolimatta ja rakentamislautakunta rakentamisluvan 16.09.2020. Kunnan kanssa tehdyssä sopimuksessa oli ehtona korien siirtäminen toiseen kunnan osoittamaan paikkaan jos kunta tarvitsee tontin kaavoituksen tarkoittamaan käyttöön. Ensimmäiset raivaustalkoot pidettiin 14.11.2020, jolloin mukana oli 14 veljeä, kaksi lajin harrastajaa ja traktorikaivuri sekä mönkijä. Vaikka terveydellinen uhka oli silloin koronan muodossa olemassa, niin Parikkalan tilanne oli silloin helpottunut ja turvavälejä noudattaen saatoimme työt tehdä. Jari Venhovaara oli harrastajien Mitro Meinanderin ja Kaapo Kososen kanssa suunnitellut alustavat väylät kori- ja heittopaikkoineen. Raivauksen edetessä niitä vielä tarkennettiin frisbeetä heittäen. Risukasat jäivät odottamaan kevättä ja lisäraivauksia. Juhlatilat Louhelan Aira ja Jouko tarjosivat porukal-

Liikenneleikit alkoivat heti MLL:n päiväkodin pihalla Jyrissä, kun LC Liperi Leonillan lahjoitus oli annettu lapsille. Talkoolaiset vasemmalta: Janne Toikka, Pekka Saukkonen, Jari Tiainen, Olli Mattila. Edessä: Martti Tolvanen.

le kenttälounaan ja veljet saivat vatsansa täyteen urakan päätteeksi. Sihteeri Jari Venhovaara oli nähnyt paljon vaivaa tehdessään kunnalle anomuksen rakentamisluvasta sekä Aarne Ritari-säätiölle hankkeen tukemisesta. Sen lisäksi pyytänyt tarjoukset kaikilta urakoitsijoilta sekä tavarantoimittajilta. Klubikokouksessa 19.01.2021 saatoimme todeta ARStuen hyväksymisen ja voimme aloittaa hankkeen toteuttamisen. Lumien sulettua raivaustalkoita jatkettiin 22. huhtikuuta alkaen ajatuksena saada hanke valmiiksi äitienpäivään mennessä. Väyläkarttojen ja opastei-den rungot muutama veli teki kotonaan ja vapun jälkeen talkooporukka viimeisteli radan laittaen heittopaikat, korit ja väyläopasteet paikoilleen. Harrastajia oli paikalla ja heti korien laittamisen

jälkeen ja ensimmäiset kiekot olivat jo ilmassa kohti koreja. Paikallislehti Parikkalan-Rautjärven Sanomat oli paikalla tekemässä juttua lehteen, mikä olikin kuvien kera sekä digilehdessä että seuraavassa numerossa. Risukasojen poiskuljetukseen sekä murskeen ja kivituhkan levitykseen tarvittiin vielä ulkopuolisten traktoriurakoitsijoiden apua. Rata valmistui äitienpäiväksi ja sille oli ilmeinen tarve koska heti korien asennuksen jälkeen siellä on ollut heittäjiä aukioloaikojen puitteissa kello 8.00-21.00 välisenä aikana. Koska rata sijaitsee asutuksen lähistöllä, niin klubi valvoo käyttöaikoja, ettei se aiheuta häiriöitä lähiasukkaille. Rata luovutettiin valmistumisen jälkeen Parikkalan kunnalle. Klubi pitää itsellään hoitovastuun valvoen radan kuntoa ja siisteyttä. Koska rata sijaitsee osittain vanhan urheilukentän päällä, niin tasoitimme kivituhkalla alueen jossa voi antaa lajikoulutusta tai harrastaa kyykkää tai vaikka petankkia. Talveksi saimme rinteeseen pitkän pulkkamäen. Martti Tolvanen LC Parikkala/Siikalahti

Lasten leikkeihin liikennemerkkejä, joulumieltä tarvitseville LC Liperi Leonillan toiminnan painopisteitä ovat lapset ja vanhukset sekä vähävaraisten auttaminen erityisesti omalla lähialueella. Vanhuksille toimitettujen – ja neulominen jatkuu – hypistelymuhvien lisäksi on Liperin kunnan vanhuspalvelujen asumisyksiköihin joka vuosi toimitettu joulukortit tunnelmallisine värssyineen juhlaa toivottamaan. Liperin seurakunnan diakoniatyön kautta lahjoitimme nyt toista kertaa joulukasseja toimitettavaksi apua tarvitseviin koteihin. Kuten seurakunnasta kuulimme: kasseja ei koskaan tule liikaa, sillä esimerkiksi monilapsiselle perheelle yksi ruokakassi ei riitä, tarvitaan useampi. Lämpimin ajatuksin halusimme tuoda joulumieltä ja auttaa omalta osaltamme. Lasten ilo on niin jouluna kuin koko vuoden aidointa

tunnetta! Kummiluokkaamme Ylämyllyn koululla muistamme sekä keväällä jäätelöja retkiavustuksin että joulun alla herkkukorilla. Nyt joulukuussa lasten kanssa vietettiin myös yhteinen askartelu- ja satuhetki. Kesän alussa ilahdutimme MLL:n päiväkodin lapsia Jyrinkylässä liikennemerkkipaketilla. Päiväkodin viihtyisä piha raikui riemusta, kun merkkejä aseteltiin liikenneopetusta ja -leikkejä varten. Ja kuten arvata saattaa, suurinta mielenkiintoa herättivät oikeantuntuiset liikennevalot, joissa vihreä, keltainen ja punainen väri määrittelivät kulkuoikeutta. Miten siellä pihalla nyt sitten oikein liikuttiinkaan? Tietenkin tämän jälkeen oikeaoppisesti, kuten liikenteessä pitää. Sirpa Naumanen

Lasten riemu oli suuri, kun LC Liperi Leonillan presidentti Sirpa Naumanen (oikealla) ja past presidentti Kaarina Eskola (vieressä) toivat klubin lahjoituksen MLL:n päiväkotiin Jyrissä.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Piia Juntunen

LC Kiteen leijonia vesistön kunnostustalkoissa Päivi Hakulinen

Lions Club Juuan kevätretken kohokohta koitti Euroopan itäisimmällä pisteellä, kun PCC Harri Fors (vas.) löi Seppo Kettusen Lions-ritariksi. Hienoa hetkeä seurasi vierellä Kettusen puoliso Merja Kärkkäinen.

Seppo Kettuselle tunnustusta Lions-toiminnasta

Ritariksi maan laidalla Vasemmalta Markku Hakulinen, Ossi Pennanen, Esa Pesari, Hannu-Heikki Hakulinen, Erika Hakulinen ja Jorma Rahunen.

LC Kiteen leijonat tempaisivat vesistönkunnostustalkoiden merkeissä elokuussa Kiteellä. Heinoniemen osakaskunnan alueella Taanislahdella, suoritettiin vesikasvien niittoa ja raivausta kuuden päivän aikana, noin 20 hehtaarin alueella. LC Kiteen leijonia osallistui talkoisiin yhtenä päivänä. LC Kiteen presidentti Markku Hakulinen ja osakaskunnan puheenjohtaja Kari Tynkkynen kertoivat, että talkoot onnistuivat kaikin puolin hyvin. Vesikasveja niitettiin siihen tarkoitetulla koneella. Sitten ruohot harattiin moottoriveneen keulaan rakennetulla haralla ja vietiin pois traktoreilla. Vesikasvit kompostoidaan ja

käytetään myöhemmin viljelyspelloilla maanparannusaineena. Lopuksi rannat siistitiin ja haravoitiin, Hakulinen ja Tynkkynen totesivat. Niittoprojektin kokonaiskustannusarvio oli 12 000 euroa. Ely keskuksen rahoitusosuus siitä oli 6 000 euroa. LC Kiteen talkootyö tuotti omarahoitusosuuteen 600 euroa. Se oli hyvä potti mukavasta päivän työstä. Meitä klubilaisia oli mukana viisi jäsentä ja kaksi puolisoa. Saatiin juoda kahvit, paistaa makkarat sekä tutustua kunnostettavaan alueeseen moottorivene ajelulla. LC Kitee jatkaa vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen liittyvää aihetta järjestämällä tämän toimintakauden aikana luentotilaisuuden, johon on tulossa asiantuntijana professoritason luennoitsija. Osakaskunta ja leijonat ovat sopineet alustavasti jatkotoimista vesistöjen kunnostamiseksi.

Lions Club Juuka ry:n lauantainen kevätretki Ilomatsiin huipentui Euroopan itäisimmällä pisteellä juhlalliseen seremoniaan, jossa Suomen Lions-liitto ry:n entinen puheenjohtaja Harri Forss löi LC Juuan sihteerin ja rahastonhoitajan Seppo Kettusen Lions-ritariksi. – Olet niin kova toiminnan mies, että voidaan väittää, että ajoittain pyörität koko Juuan klubia, Forss totesi. LC Juuan presidentti Arja Nevalainen kertoi klubin hakeneen Arne Ritari -säätiöltä Kettuselle Arne Ritari -killan jäsenyyttä ja sen mukana tulevaa oikeutta käyttää Lions-ritarin arvonimeä tunnustuksesi tämän aktiivisesta toiminnasta hyväntekeväisyysyhdistyksessä. – Seppo tekee todella paljon töitä, auttaa muita ja toimii kokonaisvaltaisesti Juuan hyväksi hyvin erilaisissa kohteissa, Nevalainen perusteli. Vuodesta 2007 Lions-toiminnassa mukana ollut Kettunen on palkittu aiemmin

Melvin Jones -jäsenyydellä ja kultaisella leijonalla.

Nuorten asiat läheisiä Lukuisissa yhdistyksissä vaikuttavalla Seppo Kettusella ei ollut retkelle lähtiessään aavistustakaan perille suunnitellusta yllätyksestä, joskin epäilykset heräsivät Harri Forssin noustua miekkoineen linjaautoon. – Selän takana on puuhattu. Olen kiitollinen klubille ja otettu Arne Ritari -säätiön huomionosoituksesta, arvostan tätä hyvin paljon. Läpinäkyvää paikallista hyväntekeväisyyttä arvossa pitävä Kettunen kertoi nuorten tukemisen olevan erityisen lähellä hänen sydäntään. Nuorten asiaa hän pääsikin ajamaan yhdessä muiden klubilaisten kanssa jo pian yhdistykseen liityttyään. – Kun klubi täytti 50 vuotta vuonna 2008, tehtiin kunnan nuorisotiloihin laitelahjoitus, joka oli siihen aikaan mittava. Siihen saatiin Arne Ritari -säätiön kautta

hyvä avustus oman osuuden päälle. Toinen Kettusen toimiaikana toteutettu suurempi hyväntekeväisyyshanke käynnistyi 2011, jolloin Kettunen toimi klubin presidenttinä. – Silloin hankittiin säätiön ja kunnan avustuksella terveyskeskukseen ja hoivapaikkoihin yhteensä 15 pyörätuolia vanhusten ulkoilutuspalvelua varten, jota naapuriklubi Juuka Elli teki palveluaktiviteettina.

Takana hiljainen vuosi Kevätretken yhteydessä 15 vuoden palveluksestaan Chevron-palkinnon saanut Lions Club Juuan hallituksen jäsen Esko Nykänen kertoi klubin hyväntekeväisyystoimintaan kuuluvan paikallisella tasolla koululaisten stipendit, erilaiset lahjoitukset ja määräajoin toteutettavat suuremmat hankkeet. Lisäksi hyväntekeväisyyttä harjoitetaan kansainvälisesti esimerkiksi kummitoiminnan kautta.

Varoja kerätään näkyvimmin Ellin Taitomessujen ja klubin puolisotoiminnan järjestämän Mualismourut-tapahtuman avulla, mutta korona-aikana ihmisiä kokoavat toiminnot ovat saaneet jäädä hyllylle. – Meidän varsinainen leipähommamme on ollut palvelukartta, mutta jätettiin sekin väliin nyt, kun yrittäjillä on muutenkin tiukkaa. Klubin elinvoimaisuus ei ole sinänsä vaarantunut koronan vuoksi, mutta viime vuosina tasaisesti laskenut jäsenmäärä asettaa haasteita tulevaisuuteen. – Nykyäänhän meillä on yhteinen klubi naisten kanssa, ja se on pelastanut meidät. Nuorta väkeä kuitenkin kaivattaisiin. Ei tämä lopulta suurta sitoutumista vaadi, kun kerran kuussa vain kokoonnutaan. Piia Juntunen Juttu julkaistu paikallislehti Vaarojen Sanomissa 3.6.2021.

Jukka Ignatius Markku Hakulinen

LC Lieksa onnitteli

joulukuun kuukausi kokouksessaan 2.12.2021 past presidentti Vesa Kiiskistä merkkipäivän johdosta. Kuvan vasemmalta: Vesa Kiiskinen, presidentti Harri Kiiskinen, Kaija Kiiskinen, sihteeri Lauri Partanen. Vasemmalta Hannu-Heikki Hakulinen, Jorma Rahunen ja Esa Pesari.

Tapani Huovinen

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Juhlayleisöä.

Raimo Timoskainen vastaanottaa uuden jäsenen lupauksen.

Päivällispöydässä.

Vietimme LC Joensuun klubi-iltaa 9.11.2021 Kimmelissä Klubi-illassa oli paikalla 21 henkilöä, lioneja sekä heidän puolisoitaan. Vierailevana tähtenä oli kutsumme tiimoilta piirikuvernööri Raimo Timoskainen puolisoineen. Kimmelihän tarjoaa nykyisellään

hyvinkin mahtavat puitteet monenlaiselle lomanvietolle sekä kokouksille ja juhlille. Jopa autonäyttelyn siellä voi pitää. Tästä saimme esimakua meille järjestetyn esittelykierroksen puitteissa.

Vieraiden muistaminen. Pia, Hilkka, Heikki ja Raimo.

Kimmelin myyntiosasto lähestyi klubimme sihteeriä Jyrki Jaarasta tiedustelemalla josko meillä olisi kiinnostusta käyttää heidän palvelujaan ja viettää klubi-iltaa heidän tiloissaan. Asiaa käsiteltiin hallituksen kokouksissa, miettien erilaisia vaihtoehtoja ruokailusta ja muusta tarjoilusta sekä illan ohjelmasta ja ajankohdasta. Lopulta päädyttiin yhteiseen tulokseen, kiitos hallitukselle yhteistyöstä. Jyrki kontaktoi myyntihenkilöitä ja saatiin aika sovittua kalenteriin. Ruuaksi valikoitui broileripasta ja jälkiruuaksi lämmin suklaa kuppikakku. Vieraak-

Janne Pakarisen henkilöesittely

si kutsuttiin piirikuvernööri Raimo Timoskainen Hilkka puolisoineen. Ruokailun jälkeen Elisa Voitila Kimmelistä piti meille esittelykierroksen uudistetun hotellin tiloissa. Esittelykierroksen jälkeen jatkoimme klubi-iltaa. Piirikuvernööri Raimo Timoskainen piti puheenvuoron ja kertoi omasta elämästään ja matkasta Lion -toiminnan piiriin. Klubi-illassa saatiin myös uusi jäsen klubiimme. Pia Piiroinen otettiin vastaan LC Joensuun jäseneksi. Juhlallisen toimituksen hoiti tyylikkäästi piirikuvernööri, klubimme presidentti Heikki Piiroinen kummin

Henkilöhistoriasi Lionseissa? Liityin LC Joensuu / Carelian -klubiin ensimmäinen kerran 2004 paikkeilla, olin klubin presidenttinä vuonna 2006. Vuodet 2009–2019 asuin Helsingissä, enkä tänä aikana ollut klubin jäsen. Palattuani taas kotiseudulle Joensuuhun, liityin uudelleen klubiin vuonna 2020. Nyt kaudella 2021-2022 toimin klubin sihteerinä.

Koulutuksesi? Olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena taloustiede. Lisäksi olen kouluttautunut Cerfified Business Coach Masteriksi.

Ruokailu Kimmelissä.

ominaisuudessa kiinnitti Pialle lions-merkin. Lippuja oli vankasti pitämässä Paavo Kekäläinen ja Seppo Muikku. Kai Rantatupa piti klubilaisille tietokilpailun, joka tällä kertaa koski Joensuun kaupungin Mutalan kaupun-

Koulutuksesi antanee kelpo eväät hoitaa piirin nettiä? Virallinen koulutus ei niinkään, mutta toimin IT-alalla yrittäjänä yli 18 vuotta ja sitä kautta www-sivut tulivat hyvinkin tutuiksi.

Miltä tuntuu astua isoihin – Niilo Hirvosen – saappaisiin? Niilo on tehnyt poikkeuksellisen pitkään ja paljon niin lionsien kuin erityisesti ITasioiden eteen klubeissa ja alueella yleensä. Eli saappaat ovat isot. Olemme sopineet, että Niilo ei vielä hyppää hommista kokonaan sivuun vaan alan tehdä mukana hommia ja sitten jossain kohtaa otan päävastuuta aiheesta.

ginosaa. Myöskin perinteinen 013-arvonta pidettiin tilaisuuden lopuksi. Vietettiin oikein hauska ja mukava klubi-ilta. Kiitos kaikille. Heikki Piiroinen. LC Joensuun presidentti

Viestisi leijonille Leijona-aatetta tarvitaan nykymaailmassa jos mahdollista vielä enemmän kuin aiemmin. Haasteena on saada lisää jäseniä ja se meidän tulee kaikkien jäsenien ottaa asiaksemme muuttaa parempaan.

Viestisi kolmantena koronavuonna? Kohta tämä lähestyy maalia – ainakin jossain mielessä – ja voimme palata ainakin uuteen normaaliin. Tsemppiä! Timo Riistaniemi

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Alpo Nevalainen

LC Adam & Eeva istuttivat Arvo Puhakan johdolla juhlapuunaan kolme koristeomenapuuta. Vas. Olli Lihavainen.

LC Joensuu/Kanteletar ladyt istuttivat juhlapuikseen neljä erilaista pihlajan tainta. Taina Vatanen ryhmineen on ollut ahkerimpia talkoissa kävijöitä.

LC Kiihtelysvaaran juhlaistutus on mustamarjaorapihlaja. Tarja ja Juha Tuupanen sekä Irma ja Kari Hotulainen.

107 H-piirin pylväshaapaa tuetaan. Henkilöt vasemmalta alkaen: lion Jorma Mikkonen (LC Joensuu), PDG Pentti Päivinen (LC Joensuu), PDG Juhani Kautonen (LC Kerimäki/Puruvesi) ja DG Tuula Rantaeskola (LC Savonlinna/ Linnatar).

Viisi vuotta työtä talkoilla Leijona Ruusupuisto Joensuun Penttilänrannalla Joensuun kaupungin ja leijonien yhteistyönä rakennettu Leijona Ruusupuisto käsittää 1,4 ha alueen. Kansallisesti merkittävässä perintökohdeeessa on 131 eri ruusulajia, joista kertyy yli 900 yksilön kukkameri. Puistoa perustettaessa aktiivina toimi LC Joensuu/Pielisjoki. Kaupunki hoiti perustustyöt, emeritus puutarhuri Kai Ahvio hoiti ruusuryhmien suunnittelun ja tilaukset. LC Pielisjoki toteutti ryhmien myynnin klubeille, yksityisille, yhteisöille ja yrityksille, ja hankki näille nimikyltit. Sopimukseen kuului velvoite Joensuun seudun klubeille. Alueen hoito: istutuksien (20.5.2016), kitkeminen, leikkaaminen rönsyjen poistoineen ja talviaidan pystyttäminen syksyisin sekä purkaminen keväisin. Kaikkiaan 14 klubia sitoutui urakoimaan talkoissa. Koordinaattorina on toiminut Terho Kettunen LC Pielisjoesta. Kaupugin tehtävä on kastelu, kasojen poisto kit-

LC Pielisjoki istutti klubin 60-vuotis juhlapuunaan 3 kappaletta liuska visakoivuja.

LC Joensuun leijonat puuhaavat pylväspihlajan tukemista.

kennän jälkeen ja mahdollinen lannoittaminen. Avajaiset pidettiin juhlallisesti 9.6.2017 Lions liiton satavuotisjuhlakokouksen aikaan. Liiton kansainvälinen presidentti osallistui juhlaan. Alue on suunniteltu lajikevalinnalla siten, että kukintaa olisi ihailtavissa jatkuvasti, keväästä syksyyn, tässä kaupunkilaisten ja turistien olohuoneessa. Alueen näyttävänä ja siistinä pitämisessä on leijonilla ollut puuhaa joka kesä, useita kertoja. Talkoorupeamaan on mennyt aikaa kerrallaan osallistujien määrästä riippuen 1–2,5 tuntia. On ollut kirkkaita päiviä helteineen, joskus sadetta ja räntääkin on tullut. Yhdessä tekemisestä nauttien. Syksyn 21.9.21 talkoisiin osallistui ennätysmäärä leijonia. Arvo Puhakka oli järjestänyt väliajalle virvoittavaa tarjoilua. Grillin ja teltan oli hän tuonut H-piiriltä lainaksi. Keväällä 19.6.2021 monet klubit istuttivat puiston ympäristöön omia juhlapuitaan. Viisivuotisuurastuksen kunniaksi tapahtumasta on oheinen kuvakavalkadi. LC Tuupovaaran juhlapuu, pylväskoivu, oli istutettu jo aikaisemmin. Alpo Nevalainen, webmaster, LC Joensuu/Pielisjoki.

Leijonia virkistäytymässä tauolla. Arvo Puhakan telttabaarissa oli tarjolla grillimakkaraa, kahvia, virvokkeita ja linnunpönttöjä.

Kiitokset 21.9.2021 talkootapahtumasta leijonille! Ilolla katselin runsasta talkoolaisryhmää sekä henkilöitä, joita en ollut aiemmin nähnyt talkoissa. Saimme aikaan näyttävää jälkeä, osoituksena siitä, valtaisa rönsy- ja rikkaruohokasa kävelytien varressa. Jäin odottelemaan paria jäsentä. Ihmettelin, kun kahdella autolla tuli porukkaa, jotka alkoivat kitkemään. Olimme innostaneet myös YIT:n väkeä kitkemään heidän alueitaan. Työnjohtaja oli ajanut meidän kitkemisaikana puiston ohitse ja päättänyt tulla ryhmänsä kanssa kitkemään. Me leijonat toteutimme monta tapaa tehdä HYVÄÄ. Kaunis syksyinen päivä siivitti työntekoamme sekä puiston tuloaukiolle pystytetty teltta, jossa Arja ja Arvo jakoivat välipalaa. Tuon makkara- ja kahvitauon jälkeen, jaksoimme vielä tehdä toisen kitkemiskierroksen. Lämpimät kiitokset suurelle talkoolaisryhmälle sekä Arjalle ja Arvolle, jotka ansaitsevat erityiskiitoksen. Kerätään talviaikana voimia ja nähdään keväällä talkoissa. On se puisto sen arvoinen, se on Lions Ruusupuisto.

Puistoon saapuvaa tervehtii leijona-patsas. Toisen samanlaisen Ruokolahden kunta otti ja vei omakseen, kun sitä kohuttua "leijonaa" ei lopulta sieltä löytynytkään.

Talkoovastaavat, Kai Ahvio ja Terho Kettunen, olivat aina paikalla, tuuli tai tuiskusi.

Terho Kettunen, talkoovastaava LC Joensuu/Pielisjoki

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Kuvat: Vesa Kiiskinen

Jean Sibelius ja Aino Järnefelt viettivät kesähäitä 10.6.1892 Vaasan lähellä Maksamaan (ruots. Maxmo) Tottisalmen huvilassa (ruots. Tottesund), joka oli Järnefeltien perheen kesäpaikka. Sibelius oli saanut keväällä 1892 valmiiksi ensimmäisen suurimuotoisen sinfonisen teoksen, kalevalaiseen tarinaan pohjautuvan Kullervon, jonka ensiesityksen menestys vakuutti Aino Järnefeltin vanhemmat Sibeliuksen kyvyistä säveltäjänä, ja Sibelius sai luvan avioitua Ainon kanssa. Lapsuudesta saakka Jean Sibelius oli ollut kiinnostunut Kalevalasta. Sibeliuksen pääsyn Karjalaan teki mahdolliseksi hänen Helsingin yliopistolta anomansa 400 markan apuraha. Tähän retkeen Sibelius päätti yhdistää häämatkan, johon muuten ei olisi ollut varaa. Sibeliusten häämatkakesänä myös mm. Ainon veli taidemaalari Eero Järnefelt, kirjailija Juhani Aho ja Ahon puoliso, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt vaelsivat Kolin kautta Karjalaan. Sibeliukset matkasivat junalla Vaasasta Lappeenrantaan, josta edelleen Imatrankosken kuohuja katsomaan. Matka jatkui vesiteitse Joensuuhun, josta Sibelius sai lainaksi häämatkalleen taffelipianon sävellystöitänsä varten. Lieksan satamaan, joka sijaitsi kirkkorannassa Carl Ludwig Engelin kirkon ja kellotapulin kupeessa, Sibeliukset saapuivat sisävesilaiva Waliolla

”

Häämatkan henkinen kulttuuriperintö elää ja on edelleen kaikkien nautittavissa Monolassa syntyneessä musiikissa.

”

Neljäs sinfonia alkoi syntyä pian Koli-matkan jälkeen.

”

Jean Sibelius Pielisellä ja Monolassa

Henkilöt vasemmalta oikealle: Juhani Kautonen, DG Tuula Rantaeskola, Lege ja IPDG Ilkka Kosunen. Pietari Brahen patsas on taiteilija Eva Ryynäsen teos.

kesäkuun 18. päivänä kello 4 aamulla.

Kuherruskuukausi Lieksan Monolassa 18.6.– 17.7.1892 Majoituspaikkaan, Lieksan Monolan taloon seitsemän

kilometrin päähän kirkonkylästä, Sibeliukset osasi ohjata Lieksan Sarkkilan hovista kotoisin ollut, Lieksaan takaisin muuttanut Celina von Fieandt. Hänen edesmennyt aviomiehensä oli Sibeliuksen

Vasemmalta: Juhani Kautonen, Vesa Kiiskinen, DG Tuula Rantaeskola, Eero Ilvonen ja IPDG Ilkka Kosonen puolisonsa Lege.

isän hyviä ystäviä Hämeenlinnan ajoilta. Sibeliukset matkasivat Lieksan satamasta Pielistä pitkin Monolanniemeen kahdella yhteen sidotulla soutuveneellä, joiden päälle taffelipiano oli

nostettu. Monolan talon rannassa vieraat otti vastaan talon isäntä Olli Vartiainen. Sibeliukset majoittuivat Pielisen rannalla sijainneeseen Monolan talon hirsiaittaan, joka on säilynyt tähän päivään saakka

Vierailijat tutustumassa Monola-aitaan ulkoa päin 9.6.2021.

ja kunnostettu Leader-rahoituksella. Aino viihtyi hirsiaitassa, jota hän kuvaili kirjeissään sisaruksille ja ystäville. Häämatkan henkinen kulttuuriperintö elää ja on edelleen kaikkien nautittavissa Monolassa syntyneessä musiikissa. Sibelius sävelsi häämatkansa aikana mm. kolme laulua Runebergin runoihin, Kyssens hopp (Suudelman toive) op. 13 nro 2, Till Frigga (Friggalle) op. 13 nro 6 ja Under strandens granar (Rannan kuusien alla) op. 13/1. Lisäksi Sibelius sävelsi Monolassa orkesterille tarkoitettua sävelrunoa En saga (Satu) op. 9. Pielisen yli katselemilleen Kolin vaaroille Sibelius kiipesi vasta 17 vuotta myöhemmin. Neljäs sinfonia alkoi syntyä pian Kolimatkan jälkeen. Pielisjärveläistä kanteleensoittoa säveltäjä pääsi kuulemaan Mikko Tolvaselta, joka asui tuolloin loisena Monolassa. Sibelius sai parikymmentä melodiaa, joista piti muutamia hyvinä. Pielisen rannalla Monolassa vietetyn sateisen, mutta onnellisen kuherruskuukautensa jälkeen Jean ja Aino Sibelius matkustivat Lieksasta Joensuuhun 17. heinäkuuta samalla Waliolaivalla, jolla he olivat tulleetkin. Piano palautettiin Joensuuhun. Melko pian Karjalanmatkansa jälkeen Sibelius sävelsi Impromptun op. 5 nro 5 pianolle sekä Karelia-musiikin orkesterille. Impromptussa voi kuulla vaikutelmia Pieliseltä ja Karjalassa kuullusta kanteleen soitosta. Kyllikki Vänskä Lähteet ja lisätietoja www.monola.fi

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Palkitsemistilaisuudessa vasemmalta alkaen PCC Harri Forss, Ritari Eero Kiiskinen, Pentti Pietarinen ja klubin presidentti Vilho Pasanen.

LC Joensuu/Careliassa Eero Kiiskinen lyötiin Lions-ritariksi LC Joensuun/Careliassa vietettiin pikkujouluja 3.12.2021 ravintola Eliaksessa Joensuussa, ja samalla lyötiin klubin jäsen Eero Kiiskinen Lions-Ritariksi. Eero päätettiin palkita Arne Ritari-säätiön mukaisella Ritarinimityksellä erityisesti hänen mittavasta työstään klubin monivuotisen pääaktiviteetin tienvarsien siivouksen organisoijana. Tienvarsien siivouksessa klubin jäsenet Eeron johdolla ovat siivonneet Joensuusta itään, pohjoiseen ja länteen sijoittuvien pääteiden sekä länteen suuntautuvan ohikulkutien varret mittavilta matkoilta. Siivoustyöt on aloitettu heti lumien sulamisten jälkeen ja siivoustyöt

on saatu tehtyä toukokuun loppuun mennessä. Työtuntien määrä on vaihdellut vuosittain ollen enimmillään 200 tuntia. Kyseisen aktiviteetin tuotto on antanut mahdollisuuden tehdä toimintavuosittain lahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Vakioavustettavia ovat olleet Syöpälapset Sykkyrä ry ja Pohjois-Karjalan Sotaveteraanit. Palkitsemisen taustalla oli myös Eeron ahkera työskentely Lions-ruusupuiston ylläpidossa ja aktiivisuus Senioripihan vanhusten ulkoiluttamisessa. Eeron löi ritariksi PCC Harri Forss.

LC Punkaharjun perinteiset kuusitalkoot Aktiviteetti, johon ei tarvitse houkutella vapaaehtoisia. Kuusitalkoot on vakiinnuttanut paikkansa joulun odotukseen valmistautuvien punkaharjulaisten lionien mielissä. Tänäkin vuonna tuttu porukka kokoontui sahoin ja kirvein lion Eino Muhosen johdolla metsäkuusien kaatoon. Lion Eino on vuosia järjestänyt kuusitalkoot.

Kuusenhaun olosuhteet vaihtelevat vuosittain ja lumen määrä olemattomuudesta runsauteen. Lumi kuuluu suomalaiseen jouluun ja luo erityistä tunnelmaa talviseen metsään. Tänä vuonna kaikki oli metsässä kohdallaan. Läheltä kaadettu metsäkuusi on mitä ekologisin valinta. Puu sitoo hiiltä ja joulun jälkeen se voidaan

käyttää energiaksi. Klubilaisten kaatamat kuuset valitaan siten, että niiltä jää uutta kasvutilaa naapuripuille. Lyhyt matka metsästä myyntipaikalle minimoi joulukuusen hiilijalanjälkeä. Lisäksi metsäkuusi luo kotiin joulutunnelmaa tuoksullaan. Kuusitalkoiden kohokohta on nuotiotulet, missä paistetaan makkarat ja nautitaan klubin presidentin Pre-

sidentti-kahvista keittämät nokipannukahvit. Tällä kertaa päivänsankari Eino tarjosi ’fingerporilliset’ kahvin kera talkoopäivälle sattuneen merkkipäivänsä johdosta. Kuuset kuljetettiin vielä samana päivänä Punkaharjun keskustaan K-market Kruunun pihaan. Kauppiaat ja klubilaiset Tuukka ja Soile Tenhunen mahdollistivat kuusimyynnin parin viikon ajan ennen joulua. Klubin joulutapahtuma järjestettiin myös kaupan pihassa. Kuusimyynnin lupauksenamme oli kuljettaa joulupuu haluttuun osoitteeseen lähialueella. Anne Ora

Juha-Pekka Vatanen

Hypistelymuhveja hoivakodin asukkaille joululahjaksi

Alle kilometri Jukolanportilta!

MASTERINTIELLÄ www.aiho.fi

Lounas 10.00–13.30 Masterintie 3, 80710 Lehmo Avoinna ma–pe 8–14.30 info@aiho.fi

Liperiläinen lionsklubi LC Liperi/Leonilla lahjoitti jouluna 2021 kaikille Liperin Ylämyllyllä sijaitsevan Jyrin hoivakodin 60 asukkaalle leijonien itsensä neulomat hypistelymuhvit. Näin jokainen asukas sai pehmeän paketin. Jyrin hoivakodin asukkaat koostuvat ikäihmisistä ja pitkäaikaissairaista. Kyseessä on tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa on neljä pienkotia. Hypistelymuhvien neulominen aloitettiin jo kesähelteillä, koska yhden muhvin valmistuminen vie aikaa useita tunteja. Sinänsä neulomisella on rentouttava vaikutus, ja erilaisten lankojen yhdistely silmää ilahduttavaksi kokonaisuudeksi on osa tekemisen iloa. Ja tieto siitä, että kaikki hoiva-

kodin asukkaan saavat pehmeän paketin joulupukin perille toimittamana ilahdutti tekijöitä jo ennakkoon. Hypistelymuhvi on putkimainen vaatekappale. Sen ajatellaan helpottavan esimerkiksi muistisairaan keskittymistä, sillä se rauhoittaa ja antaa levottomille käsille tekemistä. Muhvit neulotaan villalangasta ja siinä ei saa olla osia, jotka voivat irrota pitkän hypistelyn jälkeen. Muhvin voi koristella virkatuilla kukilla ja perhosilla sekä lujalla langalla (karhunlanka) ommelluilla napeilla ja helmillä. Hypistelyä varten muhvien sisälle voi jättää langanpätkiä ja nappeja. Eeva Hiltunen

Lion Eeva Hiltunen (kuvassa vas.) ja presidentti Sirpa Naumanen luovuttivat jouluiset paketit hoivakodin johtaja Maarit Venäläiselle (kuvassa oik). Vasemmalla: Kuva neulotuista muhveista.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Kuva: Niilo Hirvonen

Järjestömme perustajajäsentä Melvin Jonesia muistettiin syntymäpäivänä Kuva: Ari Lybeck

Lionit Markku Lankinen, Riitta Sipinen sekä Pirjo ja Risto Falksdett laskemassa seppelettä.

Kuvakollaasi Hutsin rinteiltä pölli- ja risusavotasta sekä klapitalkoista.

Ulkoilmatalkoilla varoja LC Kitee/Ilmarisen lahjoituksiin Monen lionsklubin toiminta on ollut välillä kuukausiakin ”telakalla” koronapandemian aikana, sillä sisätiloissa tapahtuvaa toimintaa ei ole voinut järjestää. Onneksi ulkona ei paljoa tartuntavaaraa ole ollut, kun turvaväleistä on huolehdittu. Ulkoilmatalkoilla, perinteisellä uudenvuoden lämpötilaveikkauksella ja maskien kauppaamisella pystyimme viime keväänä jakamaan jopa yli 5 000 euron edestä avustuksia kiteeläisille nuorille ja lapsiperheille. LC Kitee/Ilmarinen oli saanut syksyllä 2020 Paasselän rannalta parin yksityisen rantatontin puuston raivauksen tehtäväkseen. Hyvän mielen sekä kunnon kohoamisen ja yli 100 tunnin talkoiden tuottaman 2 000 euron korvauksen lisäksi saimme raivatun puuston käyttöömme. Rankoja ja pölleja kertyikin useamman traktorikuorman verran ja pidimme klapitalkoita puiden pilkkomiseksi. Parhaimmillaan 16 lionia ja puolisoa oli viime talvena kuutena talkooiltana moot-

”

Kumppanisopimuksen mukaisia raivaustalkookertoja ahkeroitiin kesäkuussa kolmena ja elo-syyskuussa viitenä iltana.

”

torisahoilla pätkimässä puita ja kolmen klapikoneen ympärillä halkomassa pöllejä klapisäkkeihin. Klapeja kertyikin muutama kymmen yhden ja puolentoista kuutiometrin säkillistä. Kaikki klapisäkit saimme myytyä kesään mennessä ja totesimme, että tämähän on ihan mukava tapa kerätä varoja jaettavia avustuksiamme varten.

Kumppanisopimus Kiteen kaupungin kanssa Vuosi sitten olimme jo raivanneet kaupungille Kiteenjärven rantaryteikköä uutta Kiteen Rantapuistoa varten.

Niinpä edellisen kauden raivaus- ja klapitalkoot saivat jatkoa, kun ensimmäistä kertaa paikkakunnan lionsklubien historiassa teimme virallisen kumppanisopimuksen Kiteen kaupungin kanssa. Sopimus sisälsi Kiteen Hutsissa sijaitsevan frisbeegolf-radalta kaadettujen puiden ja risujen raivauksen maastosta. LC Kitee/Ilmarinen sai ottaa laajennusväyliltä kaadetut puut metsästä omaan käyttöönsä. Kiteen kaupungin strategian mukaista on palvelujen tuottaminen kumppanuuden avulla paikallisten toimijatahojen kanssa. Kumppanisopimuksen mukaisia raivaustalkookertoja ahkeroitiin kesäkuussa kolmena ja elo-syyskuussa viitenä iltana. Kesäkuun helteillä lämmintä oli jopa +30 astetta ja olosuhteet suorastaan trooppiset. Hiki virtasi, mutta hauskaa oli, vaikka naarmuilta ja mustelmiltakaan ei vältytty. Paksuimpia pöllejä varten käytössämme oli onneksi mönkijä perävaunuineen ja

Savonlinnalaiset LC Savonlinna/Linnatar ja LC Savonlinna/Sääminki -klubit laskivat sankarihaudalle seppeleen lionsjärjestön perustajan syntymäpäivänä 13.1. Lion Melvin Jones, yhdysvaltalainen liikemies, joka on tullut tunnetuksi kansainvälisen lionsklubipalvelujärjestön perustajana, syntyi Arizonassa 13. tammikuuta 1879. Melvin Jones -jäsenyys on säätiömme toiminnan perusta. Jäsenyys myönnetään henkilöille, jotka lahjoittavat 1 000 dollaria Lions Clubs International Foundationille (LCIF:lle). Lahjoittamalla LCIF:n katastrofirahastoon autat ihmisiä paikan päällä. Säätiön vuosituloista 75 prosenttia tulee Melvin Jones -jäsenyyksistä.

Paikalliset klubit tukevat pääosin paikallisia vanhuksia ja nuoria, mutta koska olemme kansainvälisen järjestön jäsenjärjestö, haluamme myös olla tukemassa ja auttamassa kansainvälisesti ihmisiä, jotka ovat hädässä ja avuntarpeessa. Tämä on hieno tapa tukea ihmiskuntaa ja samalla osoittaa kunnioitusta perustajaamme Melvin Jonesia kohtaan. LCIF -säätiön kampanja 100 jatkuu vielä tämän kauden. Tavoitteemme 300 miljoonaa dollaria vahvistaa palveluvoimaamme ja vie työtämme uusille alueille: diabetekseen ja lasten syöpään. Kampanja-aikaa jatkettiin vuodella koronaepidemian takia. Ari Lybeck Tiedottaja LC Savonlinna/Sääminki

Kuva: Pekka Markkanen

välillä traktorikin, jotka klubimme jäsenet toivat avuksemme. Viimeiset talkookerrat tasapainoiltiin jyrkillä, 1980-luvun hiihtomaan metsittyneillä kivikkorinteillä rankoja kasoihin raahaamalla. Myös näissä risutalkoissa oli leijonien lisäksi mukana joka kerran myös puolisoita ja välillä pari pentuakin. Talkootunteja kertyi toista sataa ja niiden suora tuotto oli kumppanisopimuksen laskutusperiaatteilla mukavat 2 097 euroa. Kerätyt rangat ja pöllit toimme traktorilla jo viime talvelta tutulle pilkkomispaikalle. Syksyn neljässä klapitalkooillassa oli jälleen 10-13 Ilmarisen leijonaa pätkimässä ja halkomassa puita ja puolisoita säkittämässä syntyneitä klapeja. Alun toista sataa klapitalkootuntia aherrettiin, ja jälleen keväällä on LC Ilmarisella klapeja myytävänä hyväntekeväisyyteen. Samalla kohosi yhteishenki ja fyysinen kuntokin.

Kuvassa uudet Lionit vasemmalta Kyösti Kinnunen, Eerik Soininen ja Timo Ruohio.

Niilo Hirvonen, LC Kitee/Ilmarinen

Pekka Markkanen LC Joensuu/Carelian

Kerralla kolme uutta Lionia Suomen Lions Clubeissa jäsen määrät tahtovat laskea luontaisen poistuman kautta. Nyt varsinkin Covid-19 pandemian aikana niin maailman laajuisesti kuin paikallisesti lähimmäisen tuen apu korostuu entisestään. Nyt jos koskaan tarvitsemme uusia jäseniä tähän tärkeään työhön. Tämä on todettu myös LC Joensuu/Careliassa. Clubimme pitkäaikaiset Lionit Kari Krohns ja Jorma Volotinen aktiivisella työllään saivat clubiimme hankittua uusia jäseniä. LC Joensuu/Carelian klubikokouksessa 3.11.2021 otettiin vastaan historiallisesti kerralla kolme uutta klubijäsentä.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Harri Kiiskinen

Kaija Kiiskinen

Henkilöt vasemmalta oikealle: Lauri Partanen, PCC Harri Forss, Todistajina: Pro Ritari Vesa Kiiskinen ja Ritari Aulis Korpelainen.

PCC Harri Forss löi ritariksi LC Lieksan sihteeri Lauri Partasen 9.6.2021 Vuonislahden Herraniemessä lieksaisklubien yhteisessä tilaisuudessa.

Kunnon Koronasuojaus

Saate sanoissaan Harri Forss toi esille vuodesta 2003 lähtien toimintaan liittyvät ansiot, joita olivat tiedotussihteerin, sihteerin, presidentin ja lohkon puheenjohtajan tehtävät. Muina ansioina oli moottoripyöräilijöiden kansainväliseen kokoontumiseen FIM-RALLYYN osallistuminen yli 40-vuoden ajalta sekä metsänhoidon ammatillinen toiminta.

LC Lieksan past. presidentti Vesa Kiiskisen esimerkillinen suojaus koronavirusta vastaan Lieksassa Viekijärven rannalla kesäasunnollaan.

Kantelettarien visailutehtävä Etsi kuvaan kuuluva teksti. Tekstejä on kuitenkin yksi enemmän kuin kuvia. Mikä ylimääräinen teksti on ja mistä? 1. Zimbabwessa sataa kunnolla silloin, kun sataa. Kuvanottohetkellä lämpötila oli 50 astetta lämpimämpää kuin kuvaajan kotikaupungissa Joensuussa. 2. Korona-aika on näkynyt kokousjärjestelyissä. 3. Rauha ja rakkaus kulkee käsikädessä. Ne ovat kaksi maailman tärkeintä asiaa. 4. Tyytyväisenä ja kylläisenä, ohjeet mielessä: avokado, pakasteherneet, suola, mustapippuri ja sitruunamehu soseutettua ja perunarieskan päälle! 5. Diabetes-kävelyllä ihailtiin auringonlaskua. 6. Katettu pöytä odottaa iltapalalle taidenäyttelystä. 7. Hallituksenvaihtokokouksen aikoihin oli tullut kesä. Lämmintä

19,4 astetta! 8. Kansainväliselle diabetes-kävelyviikolle 11.-17.10. startattiin Kosiosuden kainalosta. 9. Myymättä jääneitä joulukukkia pakattiin toimitettavaksi iloksi hoivakotien asukkaille. 10. Marttojen Virkee-kokkauskurssilla opittiin paljon terveellisestä ruuasta. 11. Talkoilua Ruusupuistossa. 12. Nyt saa samovaari kiertää! 13. Diabetes-kävelyviikolla 19.-25.4. 21 lähdettiin joukolla liikkeelle. 14. Kantelettarien 20-vuotisjuhlapuu Sorbus aucuparia Fastigata on istutettu. 15. Pielisjoki kauneimmillaan kaupungin sydämessä.

Visailutehtävän laatija: Liisa Parviainen LC Joensuu/Kanteletar

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Joulusinappia ja diabeteskävelyä Jokelaiset ovat valmistaneet Leijona joulusinappia nyt yli 30 vuotta. Resepti on perimätiedon mukaan salainen pietarilainen resepti. Keittämisen hoitavat ammattilaiset Karjalan keittiömiehet. Alussa purkkeja myytiin tuhansia, tämän vuoden erä on 800, jotka myydään eteenpäin ja annetaan itsekin lahjoiksi. Tänä jouluna toimitimme 40 ruokakassia puutteessa oleville Pielisensuun seurakunnan kautta. Myös joulukasseihin tuli mukaan perinteistä Leijonasinappia. Myös Diabeteskävelyyn osallistuimme, samalla tutustuen uusittuun Kuhasalon retkeilypolkuihin. Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liikunta on tehokkain apu, varsinkin kävely. Leijonat kannustavat jäseniään liikuntaan Facebookissa, ryhmässä Lions Diabeteskävely. Porukassa se on hauskempaa ja samalla voi tutustua uusiin liikuntapaikkoihin. Osallistujat Teuvo Silvennoinen, Jussi Makkonen, Eija ja Markku Kukkonen, Pertti Vainionpää ja Elina Pippuri, Harri Hentunen oli mukana etänä ja Arto Pippuri, joka laittoi vaimonsa sijaisekseen. Jussi Makkonen

Leijonasanastoa Löydät alla olevasta sokkelosta leijonasanastoa. Sanat kulkevat kaikkiin kahdeksaan suuntaan ja yksi kirjain voi olla osana useampaa sanaa. Sokkelosta löytyy myös lause ja nimiä erillisinä sanoina, samoin kuin lyhennyksiä. Vielä kun olet selvittänyt Suomen Lions-liiton ja kansainvälisen Lions-järjestön (LCI) vuosikokouspaikat, olet löytänyt kaikki 21 sanaa. Onnea! Ratkaisu sivulla 32. Leijonasanaston laatija: Liisa Parviainen LC Joensuu/Kanteletar

Ratkaisu sivulla 32.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Presidenttipariskunta vetää klubitoimintaa Savonlinnassa On melko harvinaista, että perheen puolisot ovat samanaikaisesti klubipresidentteinä. Näin kuitenkin on Pirjo ja Risto Falkstedtin perheessä. Risto johtaa tällä kaudella LC Savonlinna/Sääminki -klubia ja hänen vaimonsa Pirjo LC Savonlinna/Linnatar -klubia. Pariskunta jäi pari vuotta sitten eläkkeelle, ja muutto tänne vaimon synnyinseudulle Savonlinnaan kiehtoi jo kauemminkin. Perheen vaimon Pirjon synnyinkoti on Savonlinnassa ja niinpä työurien päätyttyä muutto tänne oli luonnollista. Täällä käytiin usein jo työaikana ja lomilla, koska kesäpaikkakin oli tehty tänne. Pariskunta on ollut jo aikaisemmin lions -toiminnassa LC Vihti/Hiidenvesi -klubissa, jossa Risto on ollut jäsenenä vuodesta 2004 lähtien. Risto liittyi klubiin kaverin houkuttelemana ja aktiivista toimintaa kertyi ennen Savonlinnaan muuttoa reilut viisitoista vuotta. Risto täytti jo Vihdissä leijonalupauksen tehtävät kiitettävästi, ollen klubipresidentti kaudella 2012–2013. Vaikka Risto teki työuransa kauppiaana virtaa ja tarmoa riitti, kun tekeminen tuntui mielekkäältä. LC Vihti/Hiidenvesi klubissa oli aktiivinen puolisotoiminta.

Siihen aikaan puhuttiin ladytoiminnasta. Klubeissa ladyt olivat aktiivisesti mukana eri aktiviteeteissä ja yhdessä tekeminen oli mukavaa. Niinpä Riston puoliso Pirjo oli monipuolisesti monissa tapahtumissa mukana tekemässä myös leijonatyötä. Vuonna 2011 myös Pirjo liittyi leijoniin. Hän toimi LC Vihti/ Nummela -klubissa. Risto on syntynyt ruuhkaSuomessa, läntisellä Uudellamaalla Karjalohjalla. Pariskunta muutti Vihtiin 1985 työurien myötä, jossa Risto teki työuran vähittäiskauppiaana ja myös Helsingissä tukkukaupassa. Pirjo on koulutukseltaan työfysioterapeutti ja työskennellyt niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa sekä yrittäjänä fysioterapiayrityksessä. Viimeiset 18 vuotta hän oli Bodomjärvellä Kaisakalliosäätiön omistamassa kuntoutuslaitoksessa eri tehtävissä. Työurakin oli lähinnä palvelua, jota harrastus leijonissa täydentää. Voi antaa hyvin kohdistuvaa apua uupuneille ja työssä väsyneille sekä nuorille että vanhuksille. Nyt muuton myötä klubitoimintaa ei hylätty, vaan tartuttiin heti toimeen. Onhan tämä leijonatouhu mukavaa tekemistä ja oppii

tuntemaan uusia ihmisiä, täydentää Risto tarinaansa. Klubivalintojen myötä tuli eteen kysymyksiä ja pohdintaa siitä, olisiko uudessa tilanteessa jotakin uutta annettavaa. Sitä on löytynyt. Alkukausi on mennyt hienosti, vaikka koronatilanne onkin vaikeuttanut aktiviteettien järjestämistä. Tulevaisuudessa on tarkoitus olla jatkossa aktiivisesti mukana ja saada jotain uutta. Sellaista toimintaa, joka on ajassa elävää. Esimerkiksi vanhusten ja nuorten auttaminen on lähellä sydäntä ja sitä voisi kehittää siten, että avunsaajat kohdentuisivat paremmin ja konkreettisemmin klubien avustuskohteiksi. Pariskunta käytti hyödykseen uuden klubin valinnassa klubien nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Klubin toiminta piti olla oman ajatusmaailman kanssa synkronissa. Aktiivinen puolisotoiminta oli myös valintaan ratkaiseva asia. On mukavaa tehdä yhdessä. Uudessa klubissa toiminnan piti olla sellaista, joka kiinnosti. Näillä perusteilla haluttiin mukaan ja Riston valinnaksi tuli LC Savonlinna/Sääminki -klubi ja Pirjon LC Savonlinna/Linnatar. Nyt molemmat vetävät klubipresidentin ominaisuudessa paikallista klubitoimintaa ja he ovat tuoneet uutta nä-

kemystä asioihin. Oikeastaan oli hyvä, että uudet tulokkaat eivät ehtineen urautua ja jyräytyä vanhoihin kaavoihin. Näin uutta pontta saatiin Savonlinnan seudun klubeihin.

Vanhustenviikon tapahtumasta vähävaraisten perheiden joulukasseihin Vaikka korona on aiheuttanut haasteita klubien toimintaan, naisklubimme LC Kontiolahti/Ursulat on syksyn 2021 aikana toiminut aktiivisesti. Kauniina lokakuisena syyspäivänä eläkeläisneuvosto järjesti Kontiolahdella 6.10.2021 vanhustenviikon päätapahtuman, jossa klubimme tehtävänä oli juhlalounaan järjestämi-

nen. Osa klubimme jäsenistä kokoontui jo edellisenä iltana kattamaan pöytiä ja tekemään voileipiä. Juhlapäivän aamuna paikalla Kontiolahden kotiseutukeskuksessa oli 9 aamuvirkkua klubilaista valmistamassa lounasta pääkokkeina toimineiden klubimme jäsenten Eila Arvelin ja Pirjo Korhosen opastuksella. Vä-

Sihteerimme Helka Nuutinen myymässä arpoja joulumyyjäisissä.

hän ennen kello 11.00 juhlaväkeä alkoi saapua paikalle. Juhlavieraat saivat istuutua valmiiksi katetuihin pöytiin, joihin tarjoilimme noin 120 henkilölle herkullista lohikeittoa. Lounaan kruunasi lopuksi tarjotut kahvit leivoksineen. Juhlaan osallistuneiden vanhusten iloinen puheensorina täytti juhlatilan. Vanhukset

Vanhustenviikon tapahtuman yleisöä.

Kuvat: Ari Lybeck

Pirjo ja Risto Falkstetd toimivat samanaikaisesti klubipresidentteinä.

olivat onnellisia, kun pääsivät tapaamaan toisiaan sekä nauttimaan hyvästä ruuasta ja ohjelmasta näinä poikkeuksellisina aikoina. Meiltä klubilaisilta tapahtuma vaati kokonaisen työpäivän. Kiitokseksi saimme itsellemme hyvän mielen ja samalla saimme kartutettua klubimme kassaa. Tämä tapahtuma toi varmasti valon-

Pariskunta on toiminut aktiivisesti ja kiertänyt esimerkiksi monissa Suomen Lions -liiton vuosikokouksissa. Näkemys erilaisista toimijoista ja kanssaihmisistä on kehittynyt

valtakunnallisesti. Käymisessä ja kulkemisessa on se etu, ettei pääse sammaloitumaan.

pilkahduksen monen yksinäisyyttäkin kokeneen vanhuksen päivään. Marraskuun lopulla klubimme järjesti arpajaiset Kontiolahden joulunavaustapahtumassa ja joulukuussa myimme yhdistyksemme arpoja myös Kontiolahden seurakunnan joulumyyjäisissä. Ennen joulua toimitimme 4 kappaletta 50 euron lahjakortteja jaettavaksi diakoniatyön kautta. Lisäksi lahjoitimme joululahjoja neljän vähävaraisen perheen lapsille. Lasten lahjatoiveet olivat tulleet meille pyyntönä sosiaalityön kautta. Toivotaan, että paketeista paljastuneet pienet muistamiset toivat iloa lasten jouluun. Joulukuussa muistimme kannustusstipendillä nuorta 16-vuotiasta ampamahiihtolupausta Inka Hämäläistä. Korona peruutti nuorten ampumahiihdon SMkisat, mutta nuorten SM-hiihdoissa Inka voitti kultaa 15 km vapaan hiihdossa (sarja alle 17 v) ja vapaan sprintissä (sarja alle 18 v). Lisäksi Inka osallis-

tui nuorten ampumahiihton MM-kisoihin Itävallassa ja sijoittui siellä sprintissä sijalle 34 alle 19-vuotiaiden sarjassa. Inkan sijoitus oli paras kaikista kisoihin osallistuneista suomalaisista nuorista ampumahiihtäjistä. Tapahtumarikas syksy on takana ja koronasta huolimatta olemme saaneet paljon hyvää tehtyä, tästä on hyvää jatkaa.

Ari Lybeck LC Savonlinna/Sääminki Tiedottaja

Helena Pääkkönen

Kannustusstipendillä muistettu Inka Hämäläinen.

P i i r i 1 07- H

Suom en Lions- liit t o

Kuvat: Ari Lybeck

Sanaristi

Tapahtumaan ystävät tuodaan omalla autolla tai invataksilla.

Kuljetuspalvelu on ystäväpalvelua LC Savonlinna/Sääminki jatkaa yhteistyötä alueen klubien, Sosterin ja Savonlinnan seurakunnan kanssa. Toiminta keskittyy ystäväpalveluun. Koronapandemia on vaikeuttanut ystäväpalvelua ja yhteydenotot ovat lähinnä olleet puhelinsoittoja. Toimintaa on pitänyt muuttaa rajoitusten ja ohjeiden mukaiseksi. Nyt parin vuoden tauon jälkeen voitiin myös konkreettisesti tehdä asioita vanhusten hyväksi. Perinteisesti vanhuksia on kuljetettu eri tapahtumiin Sosterin antamien yhteystietojen perusteella. Toiminta on ollut tuloksellista, sillä autettavia ystäviä on jonoksi asti. Kyytijärjestelyt tapahtumiin on hoitanut lion MJ Matti Gynther. Hänelle lionsaate on edelleen mieluisa velvoite, vaikka ikä jo painaakin. Aikaa tehtävän järjestelijältä menee lukuisia tunteja tapahtumaa kohti. Marraskuinen jouluodotustapahtuma, joululaulelot” Savonlinnan seurauntakeskuksessa on tullut perinteiseksi Sosterin ja SPR:n kanssa järjestetyksi tapahtumaksi. ”Joululauleloissa” seurakunta vastaa tarjoilusta ja joulutervehdyksestä. Paikallinen Sosterin kotihoito on selvittänyt osallistujat ja vastannut ohjelmasta. Tällä kertaa kuljetuspalveluun osallistui LC Savon-

linna/Sääminki -klubin ja LC Savonlinnan leijonia. Klubimme ja myös muiden Savonlinnan klubien leijonat kuljettivat halukkaat paikalle omilla autoillaan palveluna maksutta. Tapahtuman tärkeimpiä toiveita on ikätoverien tapaaminen. Liikuntarajoitteisimmat kuljetetaan tapahtumiin paikallisten invataksikuljetusten voimin. Ystäväpalvelu on myös ns. asiointipalvelua. Sen merkitys lisääntyi koronan myötä. Savonlinnan sosterin kotihoito antaa tapauskohtaisesti asiointitarpeista tiedon, vanhuksen nimen, päivämäärän, kellon ajan ja tehtävän. Suomen Punaisen Ristin, Savonlinnan seurakunnan ja leijonien joukko on lupautunut ennalta toimimaan ja ovat käytettävissä asiointipalvelussa. Tällä palveluringillä saadaan asiat toimimaan joustavasti. Sosteri pitää vapaaehtoisista kirjaa ja sitä kautta tulevat myös ohjeet asiointipalveluun. Ystäväpalvelu jatkuu LC Savonlinna/Sääminki –klubissa ja kehittyy edelleen. Klubin arvoissa on maininta vanhuksista ja heidän auttamisestaan, joten tämän tasoinen toiminta täyttää valittujen arvojen toteutumisen. Ari Lybeck LC Savonlinna/Sääminki Tiedottaja

Sanaristin laatija: Matti Siippainen

Nimi: Lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka: Puhelin numero: Lions Club:

Vastaukset 31.5.2022 kello 24.00 mennessä, vain postitse. Sanaristi on ratkaistava ilman muita vihjeitä kuin sanojen ensimmäiset ja viimeiset kaksi kirjainta. Täydennä ruudut niin, että jokaiselle riville tulee 8-kirjaiminen sana (nelikirjaimiset pysty- ja vaakarivit eivät ole sanoja). Vihje: aloita ratkaiseminen sanasta, jonka arvelet olevan harvinainen.

Kolme vastaajaa saa pienen Leijona-aiheisen palkinnon. Lähetä vastaukset postitse osoitteeseen: Timo Riistaniemi Karjalainen PL 99 80141 JOENSUU

Viime vuoden Sanaristi-kisassa voittivat Helena Tiihonen Panttilasta, Taina Vatanen Joensuusta / LC Kantelettaresta sekä Juhani Romakkaniemi Nurmeksesta ja LC Nurmes / Pielisestä Lions-heijastimen.

S u o m e n L i o n s -l i i tto

Piir i 107- H

Finaalin toinen Olli Lötjönen, LC Kitee/Pajari, voittaja Petri Rouvinen, LC Rääkkylä ja kolmas Jarmo Tuhkanen, LC Kiihtelysvaara.

Joukkuekisan toinen, LC Kiihtelysvaaran kakkosjoukkue, voittaja LC Kitee/Pajari ja kolmas LC Kiihtelysvaaran kolmosjoukkue.

H-piirin sökömestaruus LC Rääkkylään Petri Rouviselle H-piirin sökömestaruusturnaus pidettiin la 13.11.2021 Hotelli Kiteenhovissa, edellisen kauden henkilökohtaisen mestaruuden voittaneen Eero Jumppasen klubin LC Kitee/ Pajarin järjestämänä.

Alkuerissä ratkaistiin joukkuemestaruus Turnaukseen osallistui 42 korttihaita ja joukkuekisassa oli mukana yhteensä 14 joukkuetta. Joukkuekilpailussa laskettiin kolmehenkisten joukkueiden yhteistulokset alkuerien perusteella, sillä alkuerissä kaikki pelaajat olivat vielä mukana. Jokaisella pelaajalla oli 50 euron aloi-

tuskassa ja tulos määräytyi sen mukaan, kuinka paljon kassassa oli rahaa alkuerien päättyessä. Erien jälkeen jokaisesta voittamastaan potista kukin pelaaja maksoi 10 % hyväntekeväisyyskassaan. Esimerkiksi LC Kitee/Ilmarisen joukkueessa pelasivat Timo Päivinen (83,50), Seppo Hakulinen (11,00) ja Niilo Hirvonen (0,00). Joukkuetulos 94,50 oikeutti harmaan ”kansallisen lonkeropäivän” 13.11. mukaisesti sijaan 13. Onni täällä vaihtelee, sillä viime syksynä Niilo nappasi alkuerissä toiseksi parhaan tuloksen (113,00).

Leijonasanastoa ratkaisu:

ARNE KLUBI LOHKO RITARI

JOENSUU KOUVOLA MELVIN SERVE

JOKELAISET JONES LCIF LEO MONTREAL PIIRI WE

KANTELETAR LIITTO PUUKELLO

KITENET LIONS QUEST

Ylimääräinen teksti n:o 3 on kuvernöörineuvoston kokouksessa äänestyksellä valittu Suomen edustaja kansainväliseen rauhanjulistekilpailuun, jonka teemana oli tänä vuonna Olemme kaikki yhteydessä toisiimme. Suomen voittotyö on Nelli Savolaisen Asikkalan Aurinkovuoren koulusta (C-piiri) maalaama Rauha ja rakkaus kulkee käsikädessä. Ne ovat kaksi tärkeintä asiaa maailmassa. (Lion n:o 6/2021)

Joukkuemestaruuden vei järjestävä klubi LC Kitee/Pajari, toinen oli LC Kiihtelysvaaran ykkösjoukkue ja kolmas LC Kiihtelysvaaran kolmosjoukkue: I) LC Kitee/Pajari: Tulos 208,50: Olli Lötjönen (63,50), Eero Jumppanen (83,50), Raimo Timoskainen (61,50) II) LC Kiihtelysvaara 1: Tulos 201: Juha Volotinen (90), Markku Kummunmäki (20), Jorma Tuhkanen (81,50) III) LC Kiihtelysvaara 3: Tulos 192,50: Jouko Muikku (30), Markku Kareinen (70), Jari Myller (92,50).

Alkuerien jälkeen väli- ja keräilyerät Alkueristä pääsi jokaisen pöydän kaksi parasta välieriin. Kolmesta välieräpöydästä taas kunkin pöydän kaksi parasta etenivät finaaliin. Vaikka alkueristä ei olisi päässytkään välieriin, niin maksamalla viiden euron maksun, pääsi mukaan keräilyeriin. Keräilyerissä oli parikymmentä pelaajaa kolmessa pöydässä ja näistä kaikista vain kaksi parasta pääsi mukaan finaaliin. Tällä kertaa keräilyeristä nousikin finaaliin kaksi miestä samasta pöydästä, Petri Rouvinen LC Rääkkylästä ja Seppo Hakulinen LC Kitee/ Ilmarisesta. Alkukisan tuloksen jälkeen jo finaalipaikka oli heille loistava saavutus, sillä Petri sai alkukisan toiseksi heikoimman tuloksen (5,50) ja Seppo kolmanneksi heikoimman (11,00).

Finaalissa ratkaistiin henkilökohtainen mestaruus Lopulta Petri Rouvinen pesikin finaalissa kaikki muut voittaen koko kisan vain kolmen euron erolla toiseksi tulleeseen LC Kiihtelysvaaran Jorma Tuhkaseen. Petri osasi viimeisellä kierroksella takti-

Kuvassa finaalin kolmas, toinen, neljäs, viides jne. kahdeksas palkintojen jaossa”

koida hyvin jättäytyen jo kahden kortin jälkeen pois. Jos hän olisi jatkanut vielä yhden kortin jaon maksamalla pottiin kaksi euroa, Jorma olisi saanut lisää kaksi euroa ja kärkikaksikon järjestys olisi vaihtunut! Olli Lötjönen LC Kitee/ Pajarista oli finaalin kolmas johdettuaan sitä selvästi pitkään viidellä alkukierroksilla voittamallaan jaolla. Loistavasti Petrin kanssa keräilyeristä finaaliin edennyt Seppo onnistui uhmaamaan todennäköisyyksiä kuten klubikaverinsa Niilo alkuerissä. Seppo pystyi olemaan voittamatta yhtään jakoa finaalissa ennen kupin kaatamista ja siirtymistä laulukuoroon.

Erikoispalkintoja Sököturnauksen parhaan käden palkinnon sai Raimo Kilpiä, LC Tuupovaarasta. Raimolla oli kolme jätkää ja kolmospari. Kisan katkeran palkinnon pokkasi Niilo Hirvonen, LC Kitee/Ilmarinen. Niilo onnistui pelaamaan alkuerien 18 jakoa voittamatta niistä yhtään ja menettäen pelipottinsa ensimmäisenä viimeisessä jaossa. Pelkällä matemaattisella todennäköisyydellä 7 pelaajan pöydässä Niilo ei voita jakoa todennäköisyydellä 6/7. Kahdeksantoista kertaa peräkkäin Niilon jää ilman voittoa todennäköisyydellä (6/7) potenssiin 18. Laskettuna todennäköisyys on vain 6,2 %. Niilo otti pää pystyssä vastaan katkeran palkintonsa. Carillo oli aikaisemmin oikea urheilijan kesäjuoma: alkoholiprosentti 28,5 ennen EU-21-prosenttiseksi vesittämistä. Ja pullon kyljessä luki selevästi "Tarjoillaan sylilämpöisenä" eli samma på svenska "Serveras avkyld". Niilo Hirvonen

Niilo Hirvonen LC Kitee/Ilmarinen otti pystyssä päin vastaa katkeran palkintonsa.

Petri Rouviselle LC Rääkkylään H-piirin mestaruus.