Yksi maapallo riittää

M a r t at 1

www.martat.fi Martat vinkkaa Marttailu Marttaliitto Martat-TV

M A RT TA L I I T T O 20 2 0 Teksti Salka Orivuori, Fikirte Shumet, Kaisa Kosonen ja Liisa Rohweder Valokuvat Tero Makkonen, ellei toisin mainita Piirrokset Shutterstock Taitto Katja Kuittinen Marttaliitto on 1899 perustettu kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä kaikenlaisissa kodeissa olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma.

2

Yksi maapallo riittää H

yvinvointimme on riippuvaista luonnosta, luonnonvaroista ja luonnon ekosysteemipalveluista. Ekologisen kestävyyden turvaaminen on ihmiskunnan ja yhteiskuntien elinehto. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat yhteiskuntien perustuksia.

Ihmisten kannalta on lopulta kyse siitä, säilyykö maapallo asuinkelpoisena, vai muuttuvatko maapallon olosuhteet ihmisyhteisöjen kannalta epäsuotuisiksi.

O N H Y VÄ P O H T I A , miksi kulutamme luonnonvaroja, ja lisääkö materiaalinen kulutus hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme.

TAVO I T T E E M M E O N K O H T U U L L I S U U S. Vaikutamme sen puolesta, että yksi maapallo riittää. Tässä oppaassa tuodaan esiin maapallon kantokyvyn kannalta keskeisiä ilmiöitä. Meillä on keinot muuttaa elämäntapamme ja yhteiskuntien toiminta sellaisiksi, että ne mahtuvat yhden maapallon rajoihin. Tämä edellyttää muutoksia yksilöiden valinnoissa, yhteiskuntien rakenteissa ja yritysten toiminnassa.

K E S TÄVÄ N K E H I T Y K S E N M U K A I S I A arjen tekoja kannattaa jokaisen tehdä jo oman hyvinvoinnin takia. Ympäristön kannalta kestävät valinnat ovat myös terveyden, hyvinvoinnin ja talouden kannalta järkeviä kuten lihan korvaaminen kasviksilla ja autoilun vaihtaminen kävelyyn ja pyöräilyyn.

IN F O Mitä tarkoittaa kestävä kehitys?

Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan.

3

Hyvinvointia maapallon rajoissa S

uomi on monissa kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin vertailuissa kärkisijoilla. Maamme on rikas hyvinvointivaltio, jossa on korkea koulutustaso ja elintaso. Ongelmana on se, että hyvinvointimme pohjaa luonnonvarojen ylikulutukseen. Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt ja luonnonvarojen kulutus ovat kansainvälisesti vertailtaessa hyvin suuret.

Yhä kasvava luonnonvarojen kulutus ja ylikulutukseen perustuva talouskasvu ei lisääkään enää hyvinvointiamme, vaan uhkaa erityisesti tulevaisuuden hyvinvointia.

Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän mahdollisuudet maapallolla myös tulevaisuudessa. Monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat sidoksissa toisiinsa. Ilmastonmuutos kiihdyttää monimuotoisuuden heikkenemistä, ja luonnon köyhtyminen puolestaan vähentää mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen.

Suomen kestävän kehityksen haasteet liittyvät ennen kaikkea kahteen osa-alueeseen: eriarvoisuuden lisään-

4

tymiseen ja laajaan ympäristöhaasteiden kirjoon, joka on yhteydessä luonnonvarojen kulutukseen.

Tavoitteemme on kohtuullisuus. Kohtuullisuus tarkoittaa sitä, että vähennämme ympäristölle haitallisten tavaroiden tai palvelujen käyttöä tasolle, joka varmistaa päästöjen ja luonnonvarojen pysymisen maapallon kantokyvyn rajoissa.

Kestävän kehityksen mukaisia arjen tekoja kannattaa tehdä paitsi maapallon myös oman hyvinvoinnin takia. Suuri osa yksilön ympäristöteoista parantaa terveyttä ja hyvinvointia.

Kestävästi toimiminen vahvistaa ihmisen kokemusta siitä, että jokainen pystyy teoillaan edistämään kestävää kehitystä. Se auttaa myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Kannattaa siis toimia ilmastonmuutoksen ja luontokriisin ratkaisemiseksi omassa arjessa, työssä, opinnoissa, luottamustehtävissä tai kansalaisvaikuttamisen parissa. Kaikki teot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ovat tärkei-

tä kriisien ratkaisemisen kannalta. Ne voivat olla hyväksi myös henkiselle hyvinvoinnillemme

INFO Hyvinvoinnilla tarkoitetaan terveyttä, materiaalista hyvinvointia sekä koettua hyvinvointia eli elämänlaatua. Yksilöllisen hyvinvoinnin tekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Yhteisön tasolla hyvinvointiin vaikuttavat elinolot, toimeentulo, työllisyys ja työolot.

5

T E H TÄVÄ

1

Pohdi, mitkä asiat tuovat sinulle hyvinvointia, onnea ja hyvää mieltä.

Mitkä niistä ovat aineettomia? Mitkä niistä perustuvat suureen luonnonvarojen tai energian kulutukseen?

T E H TÄVÄ

2

Välillä on hyvä pysähtyä omien valintojen äärelle. Kuluttajan näkökulmasta paras keino tutkia näitä valintoja on pitää kirjaa omasta rahankäytöstä. Sähköiseksi apuvälineeksi soveltuu esimerkiksi Penno.fi. Myös kuitteja keräämällä pääsee alkuun oman talouden tutkimisessa.

On helpompi luopua turhista asioista, kun laskee niihin kuluvan rahan ja pohtii, mitä muuta summalla voisi saada. Erittele omat menoeräsi välttämättömiin, tarpeellisiin ja turhiin.

6

T E H TÄVÄ

3

Mainonta ja sosiaalinen paine saavat meidät kuluttamaan yli varojemme ja yli maapallon kantokyvyn. Miten voimme vähentää painetta tarpeettomaan kuluttamiseen?

Haemmeko kuluttamisella sosiaalista hyväksyntää, virkistystä tai vaihtelua?

T E H TÄVÄ

4

Pelatkaa marttaillassa Välttämätön, tarpeellinen, tarpeeton -peliä. Keskustelkaa pelin herättämistä ajatuksista. Peli on osoitteessa bit.ly/vttpeli 7

Näin ilmastonmuutos näkyy etiopialaisten elämässä L

apsena tunnistin kuivat kaudet ja sadekaudet. Ne erottuivat toisistaan ja olivat ennakoitavissa.

Vuodenajat noudattivat rytmiä, jonka olimme koulussa oppineet. Nyt on toisenlaista. Etiopian ’talvi’ kesä–syyskuussa oli tänä vuonna pitempi ja sateisempi kuin koskaan elämässäni.

Myös keskellä kesää saadaan yllättäviä sateita, jotka pilaavat maataloustuotteita. Ylängöillä olemme tottuneet siihen, että aamuisin ja iltaisin on kylmää, mutta nyt on lämmintä.

Etiopian maataloudesta 85 % on riippuvaista sateista, joten tilanne on vaikea, kun luonnon ennakoitavuus vähentyy. Yllättävät sateet ja pitkittynyt sadekausi saattavat pilata esimerkiksi ison osan tomaattisadosta, minkä takia tomaattien hinta singahtaa ylös.

En voi esitellä omille lapsilleni kaikkia niitä hyönteisiä, joita omassa lapsuudessani lenteli ympäriinsä. Niitä ei enää ole.

T U LVAT E I VÄT O L E A I E M M I N olleet ongelma Etiopiassa, pikemminkin kuivat kaudet. Vuonna 2020 yli 300 000

8

ihmistä eri puolilta maata joutui lähtemään kotiseuduiltaan tulvien vuoksi.

Kuten tavallista, lapset, vanhukset ja vammaiset joutuivat kärsimään tästä eniten. Olemme nähneet sosiaalisessa mediassa kuvia, joissa ihmiset ovat jääneet veden saartamiksi. Karjaa on menehtynyt tulvissa, joten ihmisten elinkeinot ovat vaarassa. Valtio ei tarjoa turvaa tai jälkihoitoa tulvista johtuviin poikkeustiloihin, koska niistä ei ole aiempaa kokemusta.

Tulvista on seurannut ongelmaketjuja: Malaria lisääntyy. Tytöt ja naiset kohtaavat sukupuoleen perustuvaa ja seksuaalista väkivaltaa väliaikaisissa leireissä. Kaiken tämän lisäksi vaikuttaa covid-19.

E T I O P I A VA I K U T TA A ilmastonmuutokseen vähemmän kuin kehittyneet maat, koska meillä on vähemmän teollisuutta. Maatalousvaltaisena maana kärsimme seurauksista. Meillä on vähemmän mahdollisuuksia sopeutumiseen taloustilanteemme vuoksi.

Kehittyneiden maiden on vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä ja

tuettava vähiten kehittyneitä maita sopeutumaan ja varautumaan maapallon lämpenemiseen. Kehittyvien maiden täytyy pyrkiä säilyttämään ja elvyttämään ne luonnonvarat, joita kasvava väestö on kuluttamassa loppuun.

Kehittyvät maatkaan eivät voi vain syyttää muita valtioita ilmastonmuutoksesta, vaan jokaisella on oma roolinsa haasteen ratkaisemisessa.

Fikirte Shumet, projektikoordinaattori, Ethiopian Women with Disabilities National Association

SHUTTERSTOCK

9

T E H TÄVÄ

1

Katsokaa Ilmastonmuutos Etiopiassa -video, joka on tehty Martan matkalaukusta -hankkeessa Uudenmaan Martoissa. Video on osoitteessa bil.ly/matkalaukku tai www.martat.fi/uusimaa/ martan-matkalaukusta/

Keskustelkaa videon jälkeen seuraavista kysymyksistä Etiopian ja Suomen näkökulmasta: • Miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät?

• Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elinkeinoihin?

• Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin?

• Miten ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä vähennetään?

• Miten voidaan varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin?

T E H TÄVÄ

2

Nauttikaa etiopialaista kahvia tai valmistakaa etiopialainen hedelmäjuoma. Kerätkää illan kahviraha Marttojen kehitysyhteistyölle Etiopiaan.

HEDELMÄJUOMA 3 kypsää kiiviä 1 mango tai papaija 1 guava 1. Kuori hedelmät.

2. Hienonna yksi laji kerrallaan tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.

3. Annostele korkeisiin laseihin kerroksittain.

10

INFO Mikä 1,5 asteen tavoite?

Maapallon keskilämpötilan muutosta on ollut mahdollista arvioida mittausten perusteella 1800-luvun puolivälistä alkaen. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jolla pyritään hillitsemään ilmaston lämpenemisen nousu 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan eli 1800-luvun loppupuoleen. Tavoite edellyttää päästöjen kasvun nopeaa taittamista.

Lämpenemisen aiheuttamat riskit ja haitat ovat sitä suuremmat, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Esimerkiksi vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrä on arvioiden mukaan kaksinkertainen, jos ilmasto lämpenee 2 astetta verrattuna siihen, että ilmasto lämpenee 1,5 astetta.

Jos päästöt kasvavat nykyistä tahtia, maapallon keskilämpötila voi nousta tämän vuosisadan loppuun mennessä noin 2 asteesta 6 asteeseen. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei enää riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisessa. Hiilidioksidia on pystyttävä myös poistamaan ilmakehästä esimerkiksi lisäämällä hiilinieluja.

H U O M I O I tuontihedelmien satokaudet: kiivi joulu-huhtikuu, mango kevät ja papaija helmi-huhtikuu.

11

Ihmiskunnan ainutlaatuiset vuodet – käytetään ne hyvin I smo Alanko, yksi suosikkiartisteistani, täytti hiljattain 60 vuotta.

Hämmästyin: ei voi olla totta! Vastahan olin hänen 50-vuotiskeikallaan!

Kymmenen vuotta hujahtaa nopeasti. Kymmenessä vuodessa meidän pitäisi pystyä puolittamaan ilmastoa lämmittävien kaasujen päästäminen ilmakehään globaalisti, sanovat johtavat ilmastotutkijat. Siitä tie jatkuu kohti nollapäästöjä ja hiilen nappaamista takaisin ilmakehästä.

Tämä on valtava haaste. Mutta se on tehtävissä, jos ilmastokriisin selättäminen todella priorisoidaan juuri nyt; ratkaisuilla, jotka auttavat suojelemaan myös elonkirjoa.

R E M O N T T I I N M E N E E koko energiatalous. Rakennukset, liikennevälineet, teollisuus ja maatalous on saatava toimimaan ilman fossiilisia polttoaineita eli öljyä, hiiltä, fossiilikaasua ja turvetta. Maaperän ja metsien hiilivarastoja pitää suojella ja kasvattaa, mikä edellyttää muun muassa eläinproteiinin korvaamista ainakin osittain kasvisproteiineilla.

12

Neitseellisten luonnonvarojen käyttöä pitää samalla vähentää, jotta saamme yhden pallon riittämään kaikille: paitsi meille itsellemme, myös muille lajeille.

S U O M I O N pieni maa, mutta katseet kohdistuvat erityisesti meihin ja muihin pohjoismaihin. Olemmehan saavuttaneet paljon sellaista, mistä suurin osa vasta haaveilee - korkean hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja vaurauden. Jos me nyt pystymme näyttämään, miten tämän kaikki on mahdollista ilman fossiilisia polttoaineita ja luonnonvarojen riistämistä, luomme käytännön ratkaisuja, joita maailma niin kipeästi janoaa. Osoitamme kestävän hyvinvoinnin mahdolliseksi.

Lähtökohdat ovat hyvät. Suomella on nyt maailman vahvimpiin kuuluvat, tutkijoiden suosittamat ilmastotavoitteet. Kiitos kuuluu meille suomalaisille, jotka sitä vaadimme vaalien alla yli puoluerajojen. Nyt tavoitteet on vietävä maaliin.

Ilmastoratkaisut ovat poliittisia päätöksiä, kestävää sijoittamista ja

yritysten investointeja. Ne ovat taloyhtiöiden remontteja, työmatkapyöräilyjä ja korjattuja vaatteita.

TA RV I TA A N I S O JA ja pieniä tekoja. Yhteistyötä ja ymmärrystä.

Olennaista on, että luomme päivittäin uutta normaalia. Elämme todeksi sitä tulevaisuutta, jonka haluamme. Tässä Martat voivat näytellä isoa roolia siltojen rakentajana ja suomalaisten arkiperinteiden päivittäjänä.

Reilut sata vuotta sitten Suomi toteutti ensimmäisenä maailmassa naisten ja miesten äänioikeuden täysimittaisesti.

Nyt meistä voi tulla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, jos niin haluamme.

Käsillä ovat ratkaisevat vuodet. Käytetään ne hyvin.

Kaisa Kosonen, Greenpeace Suomi

13

Monimuotoinen luonto elinkeinojen ja ruokaturvan perustana E

tiopia on luonnoltaan yksi maailman monimuotoisimmista maista. Sen ekosysteemit vaihtelevat metsistä kosteikkoihin ja aavikoihin.

Etiopiassa on myös merkittävää geenimonimuotoisuutta alkuperäisviljakasveissa. Ylänköalueiden ainutlaatuisten olosuhteiden ansiosta alueella on useita kotoperäisiä lajeja.

Luonnon monimuotoisuudella on taloudellista, ekologista ja sosiaalista merkitystä Etiopiassa. Monimuotoisuus liittyy ruoantuotantoon, maatalouteen, lääketieteeseen, teollisuuteen ja vapaa-ajan viettoon sekä esteettisiin arvoihin.

Yli 80 % maan asukkaista saa toimeentulonsa maataloudesta, ja se tuottaa lähes puolet maan bruttokansantuotteesta. Vientituotteiden arvosta 90 % tulee maataloussektorilta. Pelkästään kahvi tuottaa 4–5 % bruttokansantuotteesta, 20 % valtion tuloista ja 60 % viennin arvosta. Karjanhoito muodostaa noin 25 % maan bruttokansantuotteesta.

Metsät takaavat elinkeinon ja ruokaturvaa miljoonille etiopialaisille. Metsien elonkirjo on yhteydessä ekosystee-

14

mipalvelujen turvaamiseen. Etiopian maa-alasta 14 % on suojeltua. Suojelualueet ovat tärkeitä monimuotoisuuden, virkistyksen, ekoturismin ja työllisyyden kannalta. Niillä on myös taloudellista merkitystä.

MIKSI LUONNON MONIMUO T O I S U U S O N TÄ R K E Ä Ä VA M M A I S I L L E NA I S I L L E ?

Yleensä köyhimmät ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen vaikutuksista eniten. Henkilöillä, jotka kohtaavat moniperustaista syrjintää sukupuolen tai sukupuoli-identiteetin, rodun, etnisyyden, taloudellisen tilanteen tai iän perusteella, on heikot edellytykset suojautua luonnon köyhtymisen tai ilmastonmuutoksen haitoilta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten tulvat, metsäpalot ja kuivuus, heikentävät erityisesti vammaisten naisten mahdollisuutta saada itselleen ja perheelleen toimeentuloa. Heidän toimeentulonsa ja hyvinvointinsa on usein riippuvaista toimivista ekosysteemeis-

tä, ja jos ne heikkenevät, eriarvoisuus lisääntyy. Jopa luonnonkatastrofeissa naiset – erityisesti vammaiset – jäävät asuinpaikalleen, koska heillä on miehiä heikompi asema ja hoitovastuuta.

Monipuoliset ruokavaliot edistävät terveyttä ja voivat suojata sairauksilta, jotka johtuvat erityisesti vitamiinien ja hivenaineiden puutoksista. Maatalouden yksipuolistuminen uhkaa siis sekä terveyttä, elinkeinoja että ruokaturvaa.

Fikirte Shumet, projektikoordinaattori, Ethiopian Women with Disabilities National Association

SHUTTERSTOCK

15

T E H TÄVÄ

1

Miettikää, missä ja millaisia ovat teille mieluisimmat paikat. Keskustelkaa niistä. Ovatko ne luonnossa vai kaupungissa?

Ovatko ne sisällä rakennuksessa vai ulkoilmassa? Mikä tekee näistä paikoista tärkeitä?

T E H TÄVÄ

2

Oletko keräilijä? Metsän antimet monipuolistavat ravitsemusta ja ovat edullista ruokaa. Keräätkö itse marjoja tai sieniä tai villiyrttejä? Haluaisitko oppia valmistamaan näistä terveellistä ruokaa?

L Ä H I L U O N N O N H Y V I N VO I N T I VA I K U T U K S I A Fyysinen hyvinvointi • Puut puhdistavat ilmaa, vaimentavat melua ja viilentävät hellejaksojen aikana. Yhteys kasvillisuuden ja eloperäisen maan monipuoliseen mikrobistoon voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää.

16

Mielen hyvinvointi • Luonnossa oleskelu virkistää, rauhoittaa ja palauttaa. Se parantaa keskittymiskykyä ja kuntouttaa.

• Lapsille luonto tarjoaa virikkeitä ja oppimiskokemuksia sekä tukee mielenterveyttä pitkälle aikuisuuteen.

• Luontokokemuksilla on merkitystä stressin hallinnassa ja muistisairauksien oireiden lievittäjänä.

I N F O Mikä biodiversiteetti?

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan maapallon lajien, lajien sisäisen geeniperimän ja eliöyhteisöjen kirjoa.

I N F O Mikä ekosysteemipalvelu?

Ekosysteemipalvelulla tarkoitetaan luonnosta saatavaa aineellista tai aineetonta hyötyä, kuten ravintoa, yhteyttämistä, ilman puhdistusta, lämpötilan säätelyä tai virkistystä.

SHUTTERSTOCK

GREG ARMFIELD WWF-UK

SHUTTERSTOCK

SHUTTERSTOCK

17

Suojelemalla luontoa suojelemme ihmisiä A loitetaan hyvillä uutisilla: Viime vuosikymmenien aikana moni kestävän kehityksen mittari on kääntynyt hyvään suuntaan. Minua ilahduttaa etenkin tieto siitä, että globaali köyhyys on vähentynyt. Mutta kestävä kehitys tarkoittaa nykyisten tarpeittemme tyydyttämistä ilman, että teemme myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Niinpä tulemme huonoihin uutisiin.

Luonnon hyvinvointi on keskeistä kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. YK:n tekemän asiantuntijaraportin mukaan tavoitteita ei saavuteta, ellei ympäristön ja muiden tavoitteiden välisiä kytköksiä oteta huomioon. Luonto on kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden kivijalka, eikä sillä mene hyvin.

LU O N N O N M O N I M U O T O I S U UD E L L A eli biodiversiteetilla tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Monimuotoisuuden tilanne on kriittinen, ja maapallon luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Käynnissä on maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. WWF julkaisi syyskuussa 2020 Living Planet -raportin, joka osoittaa selkärankaisten villieläinten populaatioiden pienentyneen keski-

18

määrin 68 prosenttia vuosina 1970– 2016. Suomessakin luonnon köyhtyminen jatkuu.

Suurimpia syitä luonnon köyhtymiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Maata raivataan muun muassa maa- ja metsätalouden ja rakentamisen tarpeisiin. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta.

L U O N N O N K ÖY H T YM I S E L L Ä on valtavia vaikutuksia ihmiskunnan tulevaisuuteen, sillä hyvinvointimme perustuu luonnolle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle. Jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa.

Suojelemalla monimuotoisuutta suojelemme asioita, jotka tekevät ihmisen elämän, terveyden ja hyvinvoinnin mahdolliseksi: esimerkiksi puhdasta vettä, hengityskelpoista ilmaa, ruokaa ja lääkeaineita mahdollistavia lajeja.

Koronapandemian kautta luonnon rooli ihmisten hyvinvoinnin perustana on noussut entistä selkeämmäksi.

Koronavirus on aiheuttanut kärsimystä ja kuolemaa ja johtanut valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä taloudelliseen ahdinkoon. Pandemian

seuraukset ovat dramaattisia ja jatkuvat vielä pitkään.

Vaikka koronaviruksen tarkkaa alkuperää ja leviämistapaa ihmisiin ei ole pystytty lopullisesti selvittämään, yksi asia on varma: ihmisten nykyinen tapa hyödyntää luontoa muodostaa suuren uhan terveydellemme.

Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien, eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämiseen. Koronavirus on osoittanut, että meidän täytyy muuttaa tapaa, jolla suhtaudumme luontoon. On käynnistettävä laaja yhteiskunnallinen muutos, jonka seurauksena luontoa ja luonnonvaroja ei enää tuhlata ja tuhota.

A I N OA VA I H T O E H T O on muuttaa kehityksen suunta nopeasti siten, että emme elä enää yli maapallon kantokyvyn. Avainasemassa ovat luonnonsuojelun lisääminen, luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen ja iso muutos asenteissa, sillä talouden ja politiikan lähtökohdaksi on asetettava luonnon turvaaminen. Samalla yksi-

T E H TÄVÄ

1

Jakakaa ruokahävikkiä vähentäviä tekoja keskenänne: miten toimia suunnitellusti, ettei hävikkiä syntyisi? Jakakaa parhaat ruokahävikkiä vähentävät reseptit. Mihin teillä piilotetaan parasta ennen -päiväyksen jälkeinen normaalilta tuoksuva maitotuote tai mustunut banaani?

löitä on kannustettava aktiivisempaan toimijuuteen arjessaan.

Ymmärrämme toimintamme vaikutuksen maapallon luontoon ja lajeihin.

Nyt meiltä kysytään selkärankaa! Yhdessä voimme luoda maapallon, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.

Ratkaisut ovat olemassa.

Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi

I N F O Maailmanlaajuisesti noin 30 % ruoasta menee hukkaan. Toisin sanoen tämän verran maatalouden pinta-alasta tuottaa ruokaa, jota ei koskaan syödä.

Jos tämä ruokahukka poistettaisiin, kyseinen ala voitaisiin käyttää esimerkiksi monimuotoisuuden lisäämiseen.

T E E A I NA K I N TÄ M Ä : Valitsemalla lautaselle pääasiassa kasviksia voi jättää enemmän tilaa villille luonnolle ja hillitä ilmastonmuutosta.

19

Kaikkea kohtuudella L

uonnonvarojen ylikulutus on merkittävimpiä syitä luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja ilmastonmuutoksen taustalla. Tällä hetkellä kulutamme luonnonvaroja yli maapallon kantokyvyn. Suomalaisen keskimääräinen materiaalinen ”jalanjälki” on noin 40 tonnia vuodessa henkeä kohti. Kestävä materiaalikäyttö olisi 6–8 tonnia vuodessa. Elämä yhden maapallon resursseilla edellyttää suomalaisilta luonnonvarojen käytön pienenemistä arviolta kolmannekseen tai jopa viidennekseen nykyisestä.

Kuten hiilijalanjäljessä myös materiaalijalanjäljessä on suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Muun muassa tulotasolla on merkitystä materiaalijalanjälkeen.

O SA Y L I K U LU T U K S E N merkeistä näkyy Suomessa, mutta suomalaisten kulutuksella on merkittäviä vaikutuksia myös muualla maailmassa. Monien kuluttamiemme tuotteiden raaka-aineet ovat peräisin ulkomailta, jolloin ylikulutuksemme seuraukset näkyvät muualla maailmassa esimerkiksi maailman köyhimpien ihmisten ympäristössä metsäkatona, kuivuutena, maaperän köyhtymisenä ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä.

Kun pyrimme kohtuullistamaan luonnonvarojen kulutusta, on yksilön

20

IN F O Mikä on ylikulutuspäivä?

Maailman ylikulutuspäivää vietetään vuosittain yleensä elokuussa. Tuona päivänä kaikkien ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylittää laskennallisesti maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Käytämme noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suomessa ylikulutuspäivää vietetään jo huhtikuussa, eli suomalaiset elävät suuren osan vuotta luonnonvarojen osalta velaksi.

kannalta tärkeää, että olemassa olevista tavaroista pidetään huolta ja uutta hankitaan vain harkiten. Kotitalouksissa luonnonvarojen kulutusta aiheuttavat erityisesti asuminen, liikenne ja ruoka. Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä merkittävästi myös näillä osa-alueilla.

INFO Mikä on ekologinen jalanjälki?

Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue teoreettisesti tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä jätteiden käsittelyyn. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman mittakaavassa suuri.

INFO Mitä on kiertotalous?

Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa ei tuoteta ja kuluteta jatkuvasti lisää tavaroita.

Materiaaleja ei tuhota tavaroiden käytön loputtua. Tuotteet ja niiden jatkokäyttö suunnitellaan siten, että materiaalit käytetään tehokkaasti uudelleen tuotteen elinkaaren lopussa. Keskeistä on kestävän tavarasuhteen luominen: jos tavaroista pidetään huolta ja niitä käytetään pitkään, tai jos ne saavat uusia käyttötarkoituksia, ne eivät päädy jätteeksi.

21

T E H TÄVÄ

2

Toisinaan kestotuotteiksi tarkoitetut tavarat ovatkin kuluttajille kertakäyttöisiä (esimerkiksi pikamuoti). Tunnistatteko tällaisia tuotteita? Mitä yhteistä niillä on? Mitkä ominaisuudet tekevät kestämään tarkoitetuista tuotteista kertakäyttöisiä? Pohtikaa ja keskustelkaa.

T E H TÄVÄ

1

Jokainen tuo marttailtaan jonkin itselleen rakkaan tai merkityksellisen tavaran (tai kuvan siitä), jota huolletaan, tuunataan ja korjataan vuodesta toiseen, jotta se säilyisi käyttökelpoisena pitkään.

Mitkä tavarat ovat sellaisia, joista haluaa pitää huolta ja jotka korjataan yhä uudelleen? Millaisia tavaroita ei tule korjattua?

Onko sellaisia tavaroita, joita ei enää tule käytettyä, vaikka ne olisivat ehjiä ja käyttökelpoisina? Pohtikaa ja keskustelkaa.

22

T E H TÄVÄ

4

P O H D I : Miten korvaat tai vähennät kertakäyttötuotteiden kulutusta? Ostatko kahvin tai lounassalaatin omaan kestokuppiin tai -rasiaan? Käytätkö kestokassia ja kestohedelmäpussia kauppareissulla?

Suositko tekstiilejä ja vaatteita, jotka on tehty kestämään?

T E H TÄVÄ

3

P O H D I : Kuinka usein ostat vain tarpeeseen? Kuinka usein ostat mainonnan takia tai mielihyvän, vaihtelun ja virkistyksen vuoksi?

23

Kestävästä valtavirtaa O

n tärkeää, että jokainen meistä muuttaa elämäntapaansa vähähiilisemmäksi ja kestävämmäksi. Yksilöiden teot eivät kuitenkaan riitä, vaan yhteiskunnan rakenteiden pitää olla sellaiset, että päästövähennykset ja kestävän kehityksen mukaiset valinnat ovat yrityksille ja kansalaisille saavutettavia, houkuttelevia ja kannattavia. Hiilineutraalisti ja kestävästi toimimisen tulee olla helpoin tapa toimia.

Kotitalouksien valinnat kytkeytyvät yhteiskunnan rakenteisiin ja infrastruktuuriin. Siksi suomalaisten hiili- ja materiaalijalanjälkien pienentäminen vaatii nopeita ja päättäväisiä yhteiskuntapoliittisia toimia. Tutkimukset osoittavat, että kestävän kehityksen toteutumiseen ei riitä se, että keskitymme pelkästään kulutustottumuksiin. On muokattava infrastruktuuria, tuotantoa ja julkisia palveluja.

Esimerkiksi julkisten hankintojen, kaupunkisuunnittelun, liikennejärjestelmien, energiatehokkuuden ja energiantuotannon on edistettävä kestävää kehitystä.

24

Jatkossa kaiken taloudellisen toiminnan pitää perustua kiertotalouteen.

Tuotteet ja niiden jatkokäyttö suunnitellaan siten, että materiaalit hyödynnetään tehokkaasti uudelleen tuotteen elinkaaren lopussa.

K A I K K I E N Y R I T YS T E N on toimittava vastuullisesti sekä läpinäkyvästi ja kerrottava toiminnastaan avoimesti.

Koska tuotantoketjut ovat usein pitkiä, yritykset voivat ohjata sekä omaa että yhteistyökumppaneidensa toimintaa kestävään suuntaan. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että keskimäärin puolet suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä syntyy ulkomailla.

Jokainen meistä on toimija, ei vain kuluttaja. Jokainen on vaikuttaja yksityishenkilöinä ja eri yhteisöissään, ja voi edistää kestävää kehitystä työyhteisössä ja harrastuksissa. Jokainen voi olla omassa viiteryhmässään ilmastojohtaja tai kestävän kehityksen agentti.

25

V I R K I S TÄV I Ä R E S E P T E JÄ ESIMERKIKSI M A RT TA I L L A N TA R J O I L U K S I :

Hyvän aamun juoma 3 dl maustamatonta jogurttia tai piimää, voit korvata esim. kaurajogurtilla 2 dl marjoja 1 dl omenamehua 1-2 tl hunajaa 2 rkl kauraleseitä 1. Mittaa kaikki aineet, paitsi kauraleseet, korkeareunaiseen kulhoon. Sekoita sauvasekoittimella sekaisin.

2. Lisää leseet ja annan juoman seistä jääkaapissa 10-15 minuuttia.

3. Sekoita juoma ja kaada laseihin.

Tarjoa kylmänä!

Sitruunanmakuinen kurkkujuoma 2 isoa kurkkua sitruunanmehua ripaus mustapippuria hiven sokeria 1. Pese ja paloittele kurkut. Linkoa palat mehuksi tuoremehulingolla.

Mausta sopivan kirpeäksi.

2. Jäähdytä ja tarjoile jääkuutioilla viilennettynä.

3. Kurkut voi myös soseuttaa sauvasekoittimella tai monitoimikoneella, mutta siinä tapauksessa kuori kurkut ennen soseutusta.

26

T E H TÄVÄ

1

Tutustukaa jonkin tutun yrityksen verkkosivuihin ja tutkikaa, mitä yritys kertoo seuraavista asioista toimintaansa koskien: • kasvihuonekaasupäästöt ja jätejalanjälki • toimet haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi (vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttö, haitallisten kemikaalien käyttökielto ja kieltojen seuranta, pakkausmateriaalit) • tuotteiden elinkaaren pidentäminen • kierrätyksen parantaminen • työelämä- ja ihmisoikeuksien parantaminen • eettinen ohjeistus ja sen toteutuminen • tuotannon valvonta • työntekijöiden palkan riittävyys elämiseen • alihankintaketjujen vastuullisuus.

T E H TÄVÄ

2

Tarkastelkaa omaa kuntaa tai lähiympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta.

• Miten helppoa siellä on elää vähähiilisesti?

• Ovatko peruspalvelut helposti saavutettavissa ilman yksityisautoilua?

• Onko kunnassa asetettu hiilineutraalisuustavoite tai muita kestävän kehityksen tavoitteita?

• Miten edistetään jätteiden lajittelua ja kierrätystä tai kestävää kulutusta?

• Tuotetaanko energiaa fossiilisilla vai uusiutuvilla energianlähteillä?

• Miten omassa kunnassa suojellaan luonnon monimuotoisuutta?

• Onko kunnassa esimerkiksi luonnonsuojelualueita?

• Onko lähellä puistoja ja metsiä virkistäytymiseen?

T E H TÄVÄ

3

Miettikää ja keskustelkaa, missä eri rooleissa voitte edistää kestävää kehitystä (esimerkiksi marttana, luottamushenkilönä, työntekijänä, järjestön jäsenenä, taloyhtiön asukkaana, perheenjäsenenä, kansalaisena, äänestäjänä).

27

Mitä tarkoittavat vähähiiliset elämäntavat?

K un lähtökohtana on 1,5 asteen tavoite, sen kanssa yhteensopiva henkilökohtainen päästötaso on noin 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2ekv) vuodessa.

Luku saadaan näin: Vuoden 2030 globaali päästötavoite jaetaan maailman odotetulla väkiluvulla. Siitä vähennetään se osuus päästöistä, joka ei ole kotitalouksien vaikutuspiirissä (esimerkiksi yhteiskunnan infrastruktuuri).

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on nyt noin 10,5 tonnia CO2ekv vuodessa. Päästöjen pitäisi vähentyä noin 70 % vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: Suomen ilmastopaneeli 4/2020

A S U M I S E S S A yli 80 % kotitalouksien päästöistä tulee lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta.

Asumisen päästöjä voi vähentää seuraavilla keinoilla: • pienempi asuintila • matalampi sisälämpötila • lämpimän veden kulutuksen vähentäminen • tilojen jakaminen • uusiutuvan energian ja lämpöpumppujen käyttö • energiatehokkuuden parantaminen.

28

L I I K E N T E E S S Ä noin 80 % kotitalouden päästöistä tulee yksityisautoilusta ja toiseksi eniten lentämisestä. Tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen ovat: • yksityisautoilun vähentäminen • siirtyminen yksityisautoilusta muihin liikkumismuotoihin (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) • lentämisen välttäminen

R U O K AVA L I O I S TA hiili-intensiivisin on runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio. Liha- ja maitotuotteet aiheuttavat yli puolet ravitsemuksen keskimääräisestä ilmastovaikutuksesta. Ruokavalion vähähiiliset vaihtoehdot ovat: • sekaruokavaliossa lihan merkittävä vähentäminen ja korvaaminen esim. herneellä, pavuilla ja linsseillä sekä kotimaisella villikalalla.

• monipuolinen vegaaninen ruokavalio • avomaalla viljeltyjen vihannesten suosiminen kasvihuoneissa kasvatettujen sijaan • ruokahävikin minimoiminen • riisin korvaaminen perunalla ja kotimaisilla juureksilla.

TAVA R O I S S A JA PA LV E L U I S S A suurimmat päästöt syntyvät sisustuksesta, huonekaluista, kodinkoneista, vaatetuksesta, AV- ja tietojenkäsittelylaitteista sekä vapaa-ajan harrastusvälineistä ja palveluista. Tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen ovat: • pitkäikäisten, käytettyjen tai vähähiilisiksi todennettujen tavaroiden ostaminen, jakaminen, korjaaminen ja kunnostaminen • vähähiilisten palvelujen ostaminen.

T E H TÄVÄ

1

Pohdi vähähiilisen elämäntavan keinoja.

Mitä niistä sinun olisi helppo toteuttaa? Mitä olet jo toteuttanut?

Hiilijalanjälki ja kohtuullinen kulutus Kun puhumme keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä, on syytä muistaa, että todellisuudessa eri ihmisten hiilijalanjäljet ovat hyvin eri kokoisia. Suurituloisen hiilijalanjälki on keskimäärin merkittävästi suurempi kuin pienempituloisen. Rahalla mitattuna kohtuullisesti kuluttava aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjen kannalta pienemmän hiilijalanjäljen kuin keskivertosuomalainen.

Kohtuullisen kulutuksen viitebudjetti kuvaa, millainen olisi riittävä minimikulutuksen taso erilaisissa elämäntilanteissa tai kotitalouksissa, jotta perhe tai henkilö tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnan toimintaan. Viitebudjettien perusteella on laskettu jokaisen budjetin aikaansaama hiilijalanjälki. Se osoittaa, että kohtuullisuus on tärkeä keino hiilijalanjäljen pitämiseksi maltillisena.

Hiilijalanjälki pienenee, kun eletään viitebudjetin mukaan, mutta silloinkin kulutuksen päästöt ylittävät 1,5 asteen mukaisen kulutustason. Tämä kuvastaa sitä, että kuluttajien tekemät muutokset eivät yksin riitä hiilijalanjäljen pienentämiseen. Lisäksi tarvitaan muutoksia yhteiskunnan rakenteissa sekä yritysten toiminnassa ja tuotannossa.

29

Pallo haltuun kotona

1

Tutki Martan kestävä arki -infograafia ja poimi sopivat vinkit omaan elämääsi. Kuva takasivulla

2

Tutki, mitä kasvilajeja pihalla tai lähiympäristössäsi kasvaa.

Nimeä kasvit, myös luonnonkasvit ja rikkakasvit.

Montako lajia löysit ja tunnistit?

4 5 6

Tutki omat kaapit ja varastot. Kierrätä ehjät mutta sinulle tarpeettomat tavarat.

Pohdi, kuinka montaa päivää viikossa, jolloin et valmista tai valitse liharuokaa?

3

Tutki pihan ötököitä.

Seuraa pihan elämää, tee havaintoja hyönteisistä ja muista eliöistä.

Kirjaa havainnot muistiin.

Tunnista näkemäsi lajit ja selvitä, mikä on kunkin tehtävä luonnossa.

30

Pohdi, syötkö viikossa vähintään kaksi kala-ateriaa? Valitsetko kestävästi kalastettua kotimaista villikalaa jos sitä on saatavilla? Oletko kokeillut kotimaisia kalasäilykkeitä?

Tunnistatko kestävän kalastuksen merkinnät pakkauksista?

LÄHTEET 1. Elämänmittainen lähivihreäpolku.

Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 2020 2. Polku. Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 23/2019 3. ilmasto-opas.fi 4. The sufficiency in perspective in climate policy. Suomen ilmastopaneeli 4/2020 5. Suomen ilmastopaneeli 4/2020.

Kohtuullisuusnäkökulma kotitalouksien kulutuksessa ja sen soveltaminen Suomen ilmastotoimissa 6. Elämisen hiilijalanjälki 2020.

Marttaliitto & Takuusäätiö, Rahat riittää -hanke 7. A sustainable level of material footprint – Benchmark for designing one-planet lifestyles. Lettenmeier, Michael 2018

1

Tutustukaa kestävän kehityksen sitoumukseen osoitteessa https:// sitoumus2050.fi/. Tehkää oman yhdistyksenne sitoumus.

2

Tutustukaa erilaisiin kestävään kehitykseen liittyviin teemaviikkoihin. Mikä näistä kiinnostaa teidän yhdistystänne: Vaatevallankumous-, Nuukuus-, Pyöräily- tai Energiansäästöviikko? Tai Kestävän kehityksen, Liikkujan, Reilun kaupan tai Euroopan jätteiden vähentämisen viikko?

Osallistukaa ja järjestäkää aiheeseen liittyvä tempaus, tapahtuma tai marttailta.

3

Valitkaa ilmastonmuutokseen liittyvä kirja, lukekaa se ja keskustelkaa. Vinkkejä kirjan valintaan osoitteessa ilmastolukupiiri.fi

4

Tutkikaa kestävää arkea omassa kunnassa tai alueella. Mitä pitäisi kehittää, jotta kestävä arki olisi asukkaille helpompaa?

Tarvitaanko esimerkiksi parempia pyöräteitä tai jalkakäytäviä, turvallisempia risteyksiä, lisää luontopolkuja tai esteettömyyden parempaa huomioimista? Pohtikaa, miten yhdistyksenne voi vaikuttaa asian edistämiseen.

Vinkkejä marttayhdistykselle 31

INEN

Suomalaisen hiilijalanjälki

M

KULU

ASU

S U T

RU

Luonnonvarojen kulutus

ä

25%

(L

10,3

)

8.

14 an s e lv i ty ksiä

. S itr

at

» Osta vain tarpeeseen. » Korjaa, lainaa, vaihda ja kierrätä. » Opi seuraamaan omaa talouttasi ja kohtuullista sitä. » Lajittele oikein – mahdollistat uutta.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen tulisi pienentyä noin kolmasosaan nykyisestä vuoteen 2030 hd mennessä. ä

» Hoida puutarhaa luonnonmukaisesti. » Vaali luonnon monimuotoisuutta. » Kierrätä ravinteet.

av

Kohtuullinen kulutus

Monimuotoinen puutarha

e:

nt

Martan kestävä arki

Luonnon monimuotoisuus

Sit

l ra 2 n e 0 1 9 . 1 , 5 a st e e

äm

33% Energiatehokkuus asumisessa

Ilmastonmuutos

» Seuraa kodin energiankulutusta. » Alenna huonelämpötilaa. » Lyhennä suihkuaikaa.

OK

tonnia CO₂e/ hlö/vuosi

A

20% Ilmastoruokaa

» Nauti värikkäistä satokausikasviksista, ainakin ½ kiloa päivässä. » Suosi kotimaista villikalaa. » Vältä hävikkiä.

LII K K U

MIN

EN

22%

Kodinhoito

» Siivoaminen on ekoteko. » Valitse ympäristöystävällinen tuote. » Pese vain likaisia vaatteita ja suosi 40 asteen lämpötilaa. » Annostele pesu- ja puhdistusaineet oikein.

Viisas liikkuminen

» Lomaile lähellä ja kestävästi. » Kävele ja pyöräile. » Suosi joukkoliikennettä.

Kemikalisoituminen

www.martat.fi/marttakoulu/kestava-arki/ Lähteet: Sitra. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki. Tilastokeskus, Motiva, Luonnonvarakeskus, Liikennevirasto, VTT, SYKE, ENVIMAT, maa- ja metsätalousministeriö, D-mat oy.