Issuu

Satoa kasvihuoneesta Iloa, taitoja & satoa

M a r t at

m a r ta n koti ja keittiö

SATOA KASVIHUONEESTA

Sisältö 3... Johdanto 4... Kasvihuone omiin tarpeisiin 6... Käytännön vinkkejä rakentamiseen 9... Vakaa ilmasto – hyvinvoivat kasvit 10... Kasvata maassa tai astioissa 10... Kasvit viihtyvät hyvässä mullassa 10... Varastolannoitus helpottaa lannoittamista 11... Kastelu on tärkeää 12... Torju ennakolta ja luonnonmukaisesti 14... Kerää satoa säännöllisesti 14... Kasvihuoneen syksy 18... Kasvihuoneen kasvit

www.martat.fi Martat vinkkaa Marttailu Marttaliitto Martat-TV Martat

Marttaliitto ry 2026 | Teksti Tiina Ikonen | Kuvitukset ja taitto Katja Kuittinen | Valokuvat Shutterstock ja Jeni Suhonen

Johdanto Kasvihuone tarjoaa hyvät olosuhteet monien ruokakasvien kasvatukseen kotipuutarhassa. Aratkin kasvilajit, kuten tomaatit, kurkut ja paprikat sekä munakoiso ja melonit, tuottavat satoa kasvihuoneessa luotettavammin ja pidem mälle syksyyn kuin avomaalla. Kasvukauden alku keväällä nopeutuu, kun taimet voidaan esikasvattaa lämpimässä ja valoisassa tilassa. Myöhäissyksyllä kasvihuone pidentää satoaikaa lehtivihanneksille ja yrteille. Oikein hyödynnet tynä kasvihuone toimii monikäyttöisenä viljely- ja oleskelutilana ympäri vuoden.

SATOA KASVIHUONEESTA

Kasvihuone omiin tarpeisiin Kasvihuoneen voi rakentaa itse tai ostaa valmii na. Suunnitteluun ja rakentamiseen kannattaa paneutua, sillä hyvä kasvihuone kestää käytössä kymmeniä vuosia. Kasvihuoneen valintaan vai kuttavat monet tekijät, kuten kasvihuoneen paik ka, koko, materiaalit ja käyttötarkoitus. Lisäksi on huomioitava myös budjetti, rakennusmääräykset sekä omat tarpeet ja toiveet.

TUTUSTU ERI VAIHTOEHTOIHIN

Lasikasvihuone

Kaunis, ja sisältä näkee ympäristöön. Painava ja herkästi rikkoutuva materiaali. Vaatii erittäin huolellisen perustuksen. Kestää hyvin UV-säteilyä, ei kellastu ja on helppo puhdistaa.

Kennolevykasvihuone

Valmistettu polykarbonaattilevyistä, levyjen vahvuudet vaihtelevat. Kevyt materiaali, eristää hyvin lämpöä ja kestää iskuja. Hajottaa valoa tasaisesti, eikä varjostusta välttämättä tarvita. Voi kellastua, ja puhdistus voi olla hankalaa. Valitse UV-suojattu kennolevy.

Muovikasvihuone

Edullinen, mutta edellisiä lyhytikäisempi katemateriaali.

Seinämallinen kasvihuone

Asennetaan rakennuksen seinää vasten. Säästää tilaa, hyödyntää rakennuksen lämpöä ja sopii hyvin pieniin pihoihin tai terasseille.

Minikasvihuoneet ja kasvihuonekaapit

Pienikokoisia ratkaisuja parvekkeelle tai terasseille. Sopivat hyvin yrteille, pikkuvihanneksille ja taimikasvatukseen.

Tunnelikasvihuone

Matala kaarimainen runko ja yleensä muovipeite. Kevyt ja edullinen, sopii kausiviljelyyn ja on helppo siirtää.

Suuri kasvihuone

Tarkoitettu sekä oleskeluun että viljelyyn. Usein varustettu turvalasilla ja tyylikkäällä rakenteella.

Kierrätysmateriaaleista rakennettu kasvihuone on ekologinen valinta, ja siinä voi hyödyntää esimerkiksi vanhoja ikkunoita karmeineen, kierrätettyä puumateriaalia ja laattoja. Materiaaleja voi myös yhdistää; kasvihuoneen katto voi olla kennolevyä ja seinät lasia.

SOPIVAN KOKOINEN Valitse heti alussa riittävän suuri kasvihuone. Vaikka pieni huone on edullisempi, siinä kasvuolosuhtei den, kuten lämpötilan ja kosteuden, hallinta on haastavaa. Kasvihuoneen hyvä minimikoko on 10 neliömetriä. Leveys olisi hyvä olla vähintään 2,5 metriä ja pituus 4 metriä. Pituutta on helppo lisätä myöhemminkin. Minimikorkeus si vuseinissä on 1,5 metriä ja harjakor keus 2,5 metriä, jotta sisällä mahtuu seisomaan ja hoitamaan kasveja vaivattomasti.

Pohdi ennen päätöstä: • Mitä kasveja haluat kasvattaa? • Kuinka suurta satoa tavoittelet? • Haluatko tilaa myös työskentelyyn ja oleskeluun? • Missä säilytät työkalut, tarvikkeet ja vesiastiat? • Kuinka paljon aikaa olet valmis käyttämään kasvihuoneen ylläpitoon?

Käytännön vinkkejä rakentamiseen • Perustus on tehtävä huolellisesti valmistajan ohjeiden mukaan, jotta kasvihuone pysyy vakaana ja kestää sääolosuhteet. • Tyypillisiä runkomateriaaleja ovat puu, alumiini tai teräs – valinta riippuu ulkonäöstä, budjetista ja huoltotarpeesta. • Puuosat kannattaa maalata valkoisiksi, koska valkoinen pinta heijastaa valoa kasveille enemmän kuin tumma. • Harjakatolta vesi ja lumi valuvat pois, kun kaltevuus on vähintään 30 astetta. Loivemman katon sisäpinnalle tiivistyy vettä, joka valuu kasvien päälle ja aiheuttaa tautiriskin. • Tuuletusluukkujen pinta-ala pitää olla jopa 25 % lattiapinta-alasta, jotta ilma vaihtuu kunnolla. • Automaattisesti toimivat kattoluukut harjakaton molemmin puolin tehostavat ilmanvaihtoa ja vähentävät manuaalista työtä. • Tutustu myös automaattisiin kastelu-, lannoitus-, varjostusja lämmitysratkaisuihin. • Liukuovi pysyy helposti auki tuuletuksen aikana eikä vie tilaa.

Syksy on hyvä aika pystyttää kasvihuone. Maa ei ole silloin roudassa, joten perustukset asettuvat hyvin, ja huone on valmiina käyt töön keväällä.

• 80 cm leveästä ovesta mahtuu kulkemaan kottikärryn kanssa. • Sopiva käytävän leveys on 50–70 cm. • Tukirakenteet tai kattopalkit mahdollistavat tukinarujen, amppelien ja kasvitukien kiinnittämisen. • Kasvihuoneen lattia voi olla maapohjainen tai osittain tai kokonaan päällystetty. Päällysteeksi sopivat esimerkiksi pihakivet ja -laatat, laudat, sora, hake tai olki. Päällystetty lattia tekee liikkumisesta turvallisempaa ja auttaa pitämään jalkineet puhtaina. Myös ruukut pysyvät hyvin pystyssä tasaisella pinnalla.

HYVÄ PAIKKA KASVIHUONEELLE

• Valoisa paikka, jossa kasvihuone saa mahdollisimman paljon auringonvaloa. • Lämmin paikka; etelään tai lounaaseen avautuvaa paikkaa aurinko lämmittää tehokkaimmin. • Hyvä tuulensuoja vähentää lämmönhukkaa ja suojaa kasvihuonetta myrskyiltä. • Tasainen, kuiva, routimaton maaperä takaa rakenteiden vakauden ja pitkän käyttöiän.

• Rakennussäädösten mukainen sijainti; varmista paikalliset määräykset ennen rakentamista. • Esteetön kulkureitti, joka mahdollistaa liikkumisen kasteluvälineiden ja kottikärryjen kanssa. • Kasteluvesi lähellä, jotta kastelu sujuu vaivattomasti. • Sähköliitäntämahdollisuus, mikäli haluat käyttää lämmitystä tai valaistusta tarvittaessa.

Ympäröivä kasvillisuus suojaa kasvihuonetta paahteelta ja tuulelta ja auttaa pitämään lämmön kasvihuoneen sisällä. Kasvihuonetta ei kuitenkaan kannata sijoittaa liian lähelle rakennuksia ja puita, koska ne varjostavat ja niiden päältä putoava lumi voi rikkoa kasvihuoneen rakenteita.

SATOA KASVIHUONEESTA

Vakaa ilmasto – hyvinvoivat kasvit Kasvit viihtyvät parhaiten, kun kasvihuoneen lämpötila ja ilmankosteus pysyvät mahdollisimman tasaisina. Aseta minimi-maksimilämpötila ja kosteusmittarit kasvuston keskelle ja seuraa myös kasvualustan lämpö tilaa maalämpömittarilla.

LÄMMITÄ Kasvihuoneessa on lämpi mämpää kuin ulkona, mutta siitä huolimatta keväällä ja syksyl lä on yleensä tarvetta lisälämmöl le. Lämpöpuhallin lämmittää ja poistaa samalla kosteutta, jota ker tyy huoneeseen etenkin kosteina syyspäivinä. Lämmittimien lisäk si myös kynttilöiden ja ulkotulien polttaminen nostavat huoneen lämpötilaa. Kasvihuoneen sisäl lä oleva täysi vesiastia kerää läm pöä päivällä ja luovuttaa sitä yöl lä kasveille.

VARJOSTA Runsas valo on eduksi kas vulle, mutta kesäpäivien paahteessa lämpötila nousee hel posti kasveille liian korkeaksi. Lämpötilaa alennetaan tuulet tamalla ja varjostamalla kasvi huonetta. Varjostuksen voi tehdä varjostuskankailla, hallaharsol la, vanhoilla verhoilla tai ruiskut tamalla kalkkivettä etelänpuolei selle lappeelle. Elokuun lopulla varjostus poistetaan ja kalkki pes tään pois, jotta syysaurinko pää see kypsyttämään satoa.

TUULETA Lämpiminä päivinä ilmankosteus voi laskea kasveille haitallisen alhaiseksi. Silloin kasvihuoneen käytäviä ja rakenteita voi kastella vedellä. Myös astioissa oleva vesi kostuttaa ilmaa. Ilmankosteus voi nousta myös liian korkeaksi, jolloin kasvitautien ja kasvuhäiriöiden esiintyminen voi lisääntyä. Vähennä kosteutta tuulet tamalla oven ja kattoluukkujen kautta, samalla lämpötila laskee. Auto maattisesti toimivat tuuletusluukut helpottavat tuuletusta. Syksyllä ilmankosteuden lisääntyessä myös yölämpötila laskee. Sil loin kasvit eivät pysty haihduttamaan normaalisti ja esimerkiksi to maatit halkeilevat ja kasvitaudit leviävät helposti. Tehokkaimmin kos teutta vähennetään tuulettamalla ja lämmittämällä kasvihuonetta samanaikaisesti. Lisäksi vähennetään kastelua.

Tässä minimi- maksimilampömittarissa on myös kosteusmittari. Mittarilla on helppo seurata kasvihuoneen olosuhteita. TAVOITEARVOJA KASVIHUONEESSA:

• Lämpötila 20–25 °C. Yli 30 °C on kasveille liikaa, ja alle 12 °C:ssa kasvu häiriintyy. • Ilmankosteus 60–80 %. • Mullan lämpötila ennen viljelyn aloittamista vähintään 10 °C. • Tomaatille ja kurkulle vähintään 15 °C. • Useimmat siemenet vaativat yli 20-asteisen mullan itääkseen.

Varjostukseen sopivat myös vanhat pitsiverhot.

SATOA KASVIHUONEESTA

Varastolannoitus helpottaa lannoittamista

Hyödynnä myös kasvihuoneen lämpimät ulkoseinustat kasvien kasvatuksessa.

Kasvata maassa tai astioissa Kasvit voi istuttaa kasvihuoneen maapohjaan, ruukkuihin, laatikoihin tai kasvusäkkeihin. Viljelyä voi olla myös useam massa kerroksessa hyllyillä, kouruissa ja amppeleissa. Maapohjalla hyvä kasvualustan syvyys on 30–40 cm, joka riittää myös tomaatin ja kurkun kasvatukseen. Muotoile kas vualusta penkeiksi, jotka ovat käytävää korkeammalla; näin multa ja kasteluvesi eivät valu kulkuväylälle. Kasvatusastioiden tulisi olla mahdollisimman suuria, mie lellään vähintään 20–30-litraisia. Umpinaisten astioiden poh jaan kannattaa tehdä reikä ylimääräisen veden poistamista varten. Altakasteluruukut helpottavat kastelua pitkän kastelu välin ansiosta. Kasvusäkit sisältävät valmiina kasvilajille sopivan mullan ja lannoitteet koko kasvukaudeksi. Niihin on saatavana myös al takasteluratkaisuja.

Kasvit viihtyvät hyvässä mullassa Tavallinen puutarhamulta sopii hyvin kasvihuoneviljelyyn. Maapohjalla kasvualustaa parannetaan vuosittain kuoh keammaksi, esimerkiksi kompostimullalla tai puutarhamul lalla. Muutaman vuoden välein lisätään puutarhakalkkia tai puuntuhkaa, jotta maan happamuus eli pH pysyy kasveille sopivana (noin 6,5). Biohiilen lisääminen parantaa maan ve den ja ravinteiden pidätyskykyä ja tukee pieneliötoimintaa. Ruukuissa ja astioissa voi käyttää puutarhamultaa tai eri koismultia. Mukaan voi sekoittaa myös omaa kompostimul taa. Multaa ei tarvitse vaihtaa vuosittain; riittää, että sitä parannetaan ennen uuden kasvukauden alkua. Pieniin ruuk kuihin multa vaihdetaan joka vuosi. Mikäli kasvitauteja tai tuholaisia esiintyy runsaasti, mullan vaihtaminen kokonaan on suositeltavaa. Vanhan mullan voi hyödyntää muualla puutarhassa tai laittaa kompostiin.

Kasvihuonekasvien lannoittamiseen sopivat erinomaisesti luonnonlannoitteet, kuten lan tarakeet. Lannoite voidaan lisätä keväällä koko alustaan tai sijoittaa kasvien lähelle tiettyihin kohtiin (varastolannoitus). Noudata lannoi tepakkauksen lajikohtaisia käyttömääriä. Ota huomioon myös uuden puutarhamullan ja kompostimullan sisältämät ravinteet. Seuraa kasvien kasvua ja yleisilmettä. Heik ko kasvu ja vaalea lehdistö kertovat ravin nepuutteesta, hyvin rehevä kasvu voi viitata liikalannoitukseen. Tarvittaessa voit lisätä lan noitetta joko antamalla uuden annoksen va rastolannoitetta samaan kohtaan tai käyttä mällä kastelulannoitteena viherkäytettä tai lantavettä. Elokuun puolivälin jälkeen lisälan noittamiselle ei yleensä ole enää tarvetta, kos ka kiihkeimmän kasvun aika on ohi.

Varasto- eli sijoituslannoituksessa lantarakeet laitetaan keväällä kasvin vierelle kuoppaan, kastellaan ja peittään mullalla. Juuret hakeutuvat lannoitteeseen ja ottavat siitä tarvitsemansa ravinteet. Muut juuret ottavat veden muualta kasvualustasta. Varastolannoite riittää usein koko kasvukaudeksi, eikä lisälannoitusta tarvita. Tarkista kasvilajikohtainen varastolannoitteen määrä pakkauksesta. Kivennäislannoitteet eivät sovi tähän käyttöön, sillä niiden ravinteet liukenevat liian nopeasti. Lantavesi tehdään sekoittamalla 10 litraa vettä ja 2,5 dl kananlantarakeita. Käytä kastelulannoitteena, kun rakeet ovat täysin liuenneet. VIHERKÄYTE

1. Kerää nokkosia, rikkakasveja tai muita vihreitä kasveja ämpärillinen. 2. Lisää vettä niin, että kasvit peittyvät kokonaan. 3. Anna seoksen käydä noin kahden viikon ajan. Liemi haisee pahalle – tämä on täysin normaalia. 4. Käyttöä varten laimenna sekoittamalla litraan tiivistettä 8–10 litraa kasteluvettä. Käytä miedompaa liuosta taimien kasteluun.

Kastelu on tärkeää Kasvihuoneessa kastelun tarve on suuri, ja säännöllinen kastelu on tärkeää kasvien hyvinvoinnille. Pa ras kasteluaika on aamulla tai aikai sin iltapäivällä, jotta kasvusto ehtii kuivua ennen iltaa. Kastele run saasti kerrallaan; näin juuristo kas vaa laajemmalle ja kasvi kestää pa remmin kuivuutta. Käytä sadevettä tai muuta puh dasta luonnonvettä kasteluun. Jos sitä ei ole riittävästi, käytä lisäk si astiassa lämmennyttä vesijohto vettä. Kastele kastelukannulla, let kulla tai kastelujärjestelmällä, kuten tihku tai tiputuskastelulla. Korkealle nostettu vesisäiliö helpottaa veden valuttamista suoraan letkun kautta.

SATOA KASVIHUONEESTA

Torju ennakolta ja luonnonmukaisesti Hyvät ja tasaiset olosuhteet, terveet taimet ja puhdas kasvualusta auttavat pitämään tuholaisia loitolla. Huolehdi tasaisesta kosteudesta, valosta ja ravinteiden saannista niin, että kasveista kehit tyy vahvoja ja ne kestävät paremmin pieniä vioituksia. Jos kasvusto pääsee kuivumaan, tuholaiset iskevät herkästi. Liika kosteus taas houkuttelee kasvitauteja. Tarkkaile kasveja säännöllisesti, esimeriksi kelta-ansojen ja luupin avulla. Ryhdy torjumaan vasta, kun tiedät varmasti, mikä tuho lainen on kyseessä. Poista kuolleet ja tuholaisten tai tautien pahoin saastuttamat kasvinosat ja kasvit kasvihuoneesta.

YLEISIMPIÄ TUHOOJIA JA VINKKEJÄ TORJUNTAAN

Kirvat ovat pieniä pehmeäihoisia hyönteisiä, jotka imevät nuoria lehtiä. Lehdet käpristyvät, ja kasvustoon ilmestyy mesikastetta. Kirvat levittävät myös kasvitauteja. Huuhtele kasvusto runsaalla vedellä tai käytä nokkosvettä ja toista käsittely tarpeen mukaan. Biologisia torjuntaeliöitä ovat loispistiäiset ja harsokorennot.

Vihannespunkit ovat hyvin pieniä (0,5 mm) punertavia tai kellertäviä hämähäkkieläimiä. Lehdet kellastuvat ja pinnalle muodostuu seittiä. Pidä ilmankosteus riittävänä, suihkuttele kasveja. Biologiset torjuntaeliöt, petopunkit, ovat tehokkaita torjujia. Runsaassa esiintymässä kasvualustan vaihto ja kasvihuoneen pesu auttavat.

Ansarijauhiaiset ovat valkoisia mini perhosia, jotka lentelevät lehden alapinnoilta. Ne imevät kasvinesteitä ja levittävät kasvitauteja. Jäävät kiinni kelta-ansoihin. Biologisia torjunta eliöitä ovat jauhiaiskiilukainen ja petopunkki.

Ripsiäiset ovat tummia tai ruskeita hyönteisiä, jotka aiheuttavat hopeanhohteisia laikkuja lehtiin ja mustia ulosteita. Kelta-ansat auttavat seurannassa. Petopunkit ja luteet ovat hyviä torjuntaeliöitä.

Harmaahome näkyy ensin ruskeina laikkuina, muuttuu harmaaksi pölyäväksi homeeksi ja aiheuttaa kasvin osien mätänemistä.

Härmäsieni aiheuttaa etenkin loppu kesästä valkoista jauhemaista kasvustoa lehdille. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta, vältä liian tiheää kasvustoa, kastele tasaisesti ja poista kasvijäte. BIOLOGISET TORJUNTAELIÖT ovat luonnon omia tuholaistorjujia! Ne voivat olla hyönteisiä, hämähäkkieläimiä tai sukkulamatoja, jotka syövät kasveja vaivaavia tuholaisia. Näitä hyötyeliöitä voi hankkia myös omaan käyttöön esimerkiksi pienkasvihuoneeseen, lasitetulle parvekkeelle tai sisä kasvien suojaksi.

NOKKOSVESI sopii kirvojen ja muiden pehmeäihoisten tuholaisten torjuntaan. Laita tuoreita nokkosia ämpäri lähes täyteen, kaada vettä päälle, niin että ne peittyvät. Anna seistä 1–2 vuorokautta. Siivilöi ja sumuta kasveja. Toista käsittely tarvittaessa.

SATOA KASVIHUONEESTA

Kerää satoa säännöllisesti Kerää sato tuoreena, jolloin se maistuu parhaimmalle. Herkuttele ja käytä ruoanvalmistuksessa, kui vaa, pakasta tai säilö loput talven varalle. Kerää pois myös ylikasva nut sato, kuten suuret kurkut ja ke säkurpitsat, koska säännöllinen sa donkorjuu edesauttaa uuden sadon kasvua.

• Erilaisiin säilöntätapoihin ja -ohjeisiin voit tutustua verkkosivulla: martat.fi/ sailonta. • Marttojen verkkosivuilta löydät myös parhaat kasvisreseptit: martat.fi/ reseptit/

Kasvihuoneen syksy Lämpimänä syksynä kasvihuoneesta saa satoa vielä syys myöhällä. Kerää loppusato huolellisesti talteen ja puhdista sen jälkeen kasvihuone ja laita se talvikuntoon.

• Poista kaikki kasvijätteet ja vie ne kompostiin. • Puhdista ja säilytä tukikepit ja tukinarut. • Tyhjennä ja pese vesiastiat, kasteluletkut ja kastelujärjestelmät. • Lakaise lattia ja kerää irtoroskat pois. • Huuhtele rakenteet puhtaaksi vedellä. • Tyhjennä keraamiset ruukut, jotta ne eivät halkea pakkasessa. • Tyhjennä kasvusäkkien ja ruukkujen mullat puutarhaan tai kompostiin, mikäli et käytä niitä uudelleen. • Peitä maapohja ja ruukkujen multa puiden lehdillä. • Pudota lumet säännöllisesti kasvihuoneen päältä ja sivuilta. Tukeva ja liukaspintainen peite kasvihuoneen päällä edesauttaa lumien valumista pois katolta. • Pese rakenteet keväällä sisältä ja ulkoa lämpimällä vedellä ja harjalla. Puhtaassa kasvihuoneessa kasvit saavat kaiken valon hyödykseen, ja tuhoojat saavat lähtöpassit. Tarkista samalla huoneen kunto ja puhdista räystäskourut.

Sisusta kasvihuone tunnelmalliseksi talvihuoneeksi, jossa voit nauttia kynttilänvalosta iltojen hämärtyessä tai viettää kevättalvella eväsretkihetken. Valaistu kasvihuone tuo loistetta pimeään pihaan.

SATOA KASVIHUONEESTA

Tässä kasvihuoneessa kasvaa monenlaista syötävää. Kurkku ja tomaatit vievät eniten tilaa, lisäksi kokeillaan myös sokerimelonin kasvatusta. Vihannespaprikat ovat omana ryhmänään ja kääpiösamettikukka kukkiin kasvien välis sä. Isompien kasvien edessä kasvatetaan runsaasti salaattia, basilikaa ja muita yrttejä. Laatoitettu käytävä ja työtaso helpottavat hoitotöitä.

1. Kasvihuone kurkku

2. Kääpiösametti kukka, yrtit

1 3

3. Salaatti 4. Sokerimelonit 2 kpl

2 7 5

4000 mm

5. Vihannespaprikat 5 kpl

6. Basilika, yrtit 7. Pensastomaatit 5–8 kpl 8. Runkotomaatit 2 kpl

Työtaso

2500 mm Liukuovi

Tomaatti

Tässä kasvihuoneessa tila on otettu kokonaan viljelykäyttöön. Kesän aikana kasvaa runsaasti erilaisia kurkkuja ja tomaatteja. Lisäksi penkkiin, käytävän reunoille on istutettu pieniä paprikoita ja pikkuvihanneksia.

1. Kasvihuonekurkut 3–4 kpl 1

2. Yrtit 3. Runkotomaatit 3 kpl

4. Salaatit

5. Basilika

4000 mm

6. Avomaankurkut tuettuna 4–6 kpl 7. Paprikat

7 8

8. Salaatti Retiisi Miniversot Yrtit

9. Pensastomaatit 4–6 kpl

2500 mm Liukuovi

N W Mangoldi

E S 17

SATOA KASVIHUONEESTA

Kasvihuoneen kasvit TAIMIKASVATUS Kasvien taimet voi kasvattaa it se tai ne voi ostaa valmiina. Harvi naisempien lajikkeiden taimet on varminta kasvattaa itse. Taimikas vatusohjeita löydät siemenpussis ta ja Marttojen verkkosivuilta: www. martat.fi/taimikasvatus/.

Taimien karaisu tarkoittaa, että taimet totutellaan vähitellen lopullisen kasvupaikan, kuten kasvihuoneen, olosuhteisiin. Herkät taimet voivat kärsiä nopeista lämpötilan tai valon vaihteluista. Taimet viedään ensin kasvihuoneeseen muutamaksi tunniksi päivisin ja noin viikon kuluttua ne jätetään myös yöksi, mikäli olosuhteet sen sallivat. Suojaa taimet kuljetuksen aikana esimerkiksi harson avulla, jos ulkona on kylmä.

KASVIHUONEKURKKU PALKITSEE RUNSAALLA SADOLLA! Rehevä kasvihuonekurkku vaatii runsaasti lämpöä, ravinteita ja kos teutta. Kun huolehdit myös puhtaasta kasvualustasta, viljelyssä on hy vät onnistumisen mahdollisuudet, ja palkinnoksi saat nauttia pitkiä, raikkaita ja mehukkaita kurkkuja. Valitse partenokarppinen lajike, joka tuottaa hedelmiä ilman pölytystä. Kokeile myös satoisien minikurkku jen ja partenokarppisten avomaankurkkulajikkeiden kasvatusta.

Mikäli kasvatat kurkkuja ruukuissa tai astioissa, valitse kurkulle suuri astia, noin 30-litrainen. Istuta yksi kasvi yhteen astiaan. Kasvatusruukkuihin multa kannattaa uusia joka vuosi. • Aloita esikasvatus toukokuussa; noin kohtaan kuin keväällä tai antamalla 3–4 viikon esikasvatusaika riittää kastelulannoitteena viherkäytettä tai hyvin. Kylvä yksi suuri siemen ruuklantavettä. kuunsa, 2–3 sentin syvyyteen. Kurkku • Tarkkaile lämpötilaa; sen tulisi pysyä taimettuu nopeasti noin 25-asteises+23–24 °C:n tuntumassa. Liian sa mullassa. Karaise taimet ennen korkea lämpötila vaatii tehokasta istutusta. tuuletusta ja varjostamista, jotta • Kurkku viihtyy hajavalossa, ei paahkasvi ei kärsi. teessa – sijoita se varjoisammalle • Kastele säännöllisesti lämpimällä puolelle kasvihuonetta ja varjosta tar- vedellä ja suuntaa vesi kasvin juurispeen mukaan. Käytä kasvualustana tolle. Matala juuristo kärsii kylmästä puhdasta, taudittomaksi varmistettua vedestä, ja kasvin tyvi voi mädäntyä multaa, jota voit parantaa biohiilellä. liiasta kosteudesta. Hiekkakerros • Istuta taimet entiseen kasvusyvyyvarren tyven ympärillä pitää sen teen, kun kasvualusta on lämmenkuivana. nyt vähintään +15 °C:seen. Taimien • Kurkut viihtyvät kosteassa ilmassa, istutusväli on 50–70 senttiä, eli noin mutta eivät liiallisessa kosteudessa. 2–3 tainta neliömetrille. Voit poistaa Liian kuiva ilma lisää vihannespunkkukat kahdesta alimmasta lehtihankien esiintymistä. Sumuta kasvustoja gasta, mikä edistää juurtumista ja aamuisin ja tuuleta iltapäivisin, jota myöhempää sadontuottoa. kasvusto kuivaa yöksi. Vähennä suih• Lisää kasvualustaan luonnonmukaista kuttelua ja lisää tuuletusta loppukevarastolannoitetta. Seuraa kasvuston sää kohti, kun ilman lämpötila laskee. väriä ja kasvua: vaaleus viittaa ravin- • Kurkut kasvavat pitkinä köynnöksinä, teiden puutteeseen, rehevä tumma joten ohjaa ne tukinaruille. Kun kasvi kasvu ja heikko kukinta puolestaan saavuttaa katon, katkaise pääverso liikalannoitukseen. Voit lisätä ravinja jätä kaksi ylintä sivuversoa kasvateita kasvukaudella antamalla uuden maan. Näin kasvi tuottaa enemmän annoksen varastolannoitetta samaan satoa eikä leviä hallitsemattomasti.

• Harvenna ja poista kuolleet kasvinosat. Tiheässä kasvustossa viihtyvät taudit ja tuholaiset. Poista alimmat ja heikot sivuversot sekä kuihtuneet lehdet heti. Loppukesällä myös alimpia terveitä lehtiä voidaan poistaa. • Tarkkaile tuholaisten varalta ja ehkäise tauteja. Pidä silmällä kirvoja, ansarijauhiaisia ja vihannespunkkeja. Käytä kelta-ansoja ja tarkista lehdet säännöllisesti. Pese kirvat pois vedellä ja käytä biologisia torjuntaeliöitä. Mikäli tuholaisia on esiintynyt runsaasti, puhdista kasvihuone ennen uutta kautta ja vaihda myös kasvualusta. • Poimi kurkut nuorina ja vihreinä, noin 25 sentin pituisina, jolloin maku on parhaimmillaan. Ylisuuret kurkut ovat sileitä ja kellertäviä. Ne eivät maistu hyvältä ja ne kannattaa poistaa kasvustosta. Säännöllinen sadonkorjuu edistää uusien hedelmien muodostumista. • Säilytä kurkut 10–14 asteessa tai huoneenlämmössä; jääkaappi on niille liian kylmä.

PAPRIKAA ON HELPPO KASVATTAA! Paprika vaatii pitkän kasvuajan ja paljon valoa ja lämpöä. Kotikasvi huoneissa se tuottaa runsaan sadon maapohjalla, kasvusäkeissä tai ruu kuissa. Ruukkuihin soveltuvat eri koisesti pienihedelmäiset lajikkeet ja kirsikkapaprikat.

• Kylvöstä satoon kuluu aikaa noin neljä kuukautta. Aloita taimikasvatus maaliskuussa mahdollisimman valoissa paikassa. Olosuhteiden vaihtelu voi pysäyttää taimien kasvun ja kellastuttaa lehtiä. Pidä multa tasaisen kosteana ja lämpimänä, vältä liiallista lannoittamista ja rajuja olosuhteiden vaihteluita. • Taimet ovat valmiita istutettavaksi, kun ensimmäinen kukka on avautunut. Karaise taimet ennen istutusta. Latvo istutusvaiheessa, se edistää haaroittumista ja satoa. Poista ensimmäinen kukka, koska sen kehittyminen heikentää versojen ja pääsadon kehittymistä. Taimi- ja riviväli 30–50 cm, lajikkeen mukaan.

• Paprikalle sopii kasvualustaksi tavallinen lannoitettu ja kalkittu puutarhamulta. • Anna istutusvaiheessa varastolannoitus. Seuraa kasvua ja lisää tarpeen mukaan kesällä varastolannoitetta tai anna nokkostai lantavettä kastelulannoitteena. • Paras kasvulämpötila paprikalle on +21–30 °C, alle 15 °C:n lämpötiloissa paprika ei kasva ja se kärsii selvästi. • Tue korkeat lajikkeet kepeillä ja naruilla. Sivuversoista poistetaan

huonoimmat ja 3–4 vahvinta versoa jätetään kasvamaan. • Kastele tasaisesti koko kasvatuksen ajan. Kiiltävälehtiset paprikat pitävät suihkuttelusta. Suihkuttelu vähentää myös tuholaisten esiintymistä. • Kirvat, vihannespunkki ja ansarijauhiaiset ovat paprikan yleisiä tuholaisia. Tarkkaile niiden esiintymistä kelta-ansoilla ja pese pois havaitsemasi tuholaiset. Torjuntaan voi käyttää myös biologisia torjuntaeliöitä. • Paprikat ovat itsepölytteisiä, mutta voit edistää pölyttymistä täryttämällä kasvustoa. Yksi vihannespaprika kehittää 2–4 paprikaa, pienihedelmäiset chilipaprikat voivat kasvattaa kymmeniä hedelmiä. Korjaa sato veitsellä leikkaamalla, kun hedelmät ovat värittyneet. Viimeiset hedelmät voi korjata vihreinä, ne kypsyvät ja värittyvät huoneenlämmössä.

SATOA KASVIHUONEESTA

• Tomaatti vaatii runsaasti ravinteita. Istutusvaiheessa kasvualustaan lisätty luonnonmukainen varastolannoite saattaa riittää koko kasvukaudeksi.

ITSE KASVATETUT TOMAATIT OVAT MAAILMAN MAKEIMPIA!

Tomaatin pölytyksessä voi käyttää apuna pensseliä.

Valitse kasvihuoneeseen runko- tai pensastomaatti. Myös minitomaa tit, kirsikkatomaatit ja amppelito maatit ovat hyviä valintoja. Erilaisia lajikkeita on runsaasti saatavana. Älä kasvata tomaatteja kaupan ruo katomaattien siemenistä, koska nii den mukana voi levitä haitallisia kasvitauteja.

• Aloita taimikasvatus maalis-huhtikuussa sisällä. Kasvata taimia valoisassa paikassa noin 6–8 viikon ajan ennen kasvihuoneeseen istuttamista. Itämiseen tarvitaan +25 °C, mutta taimivaiheessa lämpö saa olla hieman matalampi, jotta taimet eivät veny liikaa. Taimi on istutuskunnossa, kun ensimmäinen kukkaterttu on kehittynyt.

• Istuta karaistut taimet kasvihuoneen valoisammalle eteläpuolelle, kun kasvualustan lämpötila on vähintään +15 °C ja yölämpötila pysyy yli +10 °C:ssa. Taimet istutetaan syvälle, ensimmäisiin lehtiin saakka, koska varsi kehittää helposti lisäjuuria mullan alle. Pitkää vartta voi myös taivuttaa vaakasuoraan mullan alle ja poistaa mullan alle jäävät lehdet. Istuta runkotomaatit n. 50–60 sentin välein. Tarkista lajikkeen vaatima kasvutila siemenpussista. • Tukeminen on välttämätöntä. Kiinnitä tukinaru kasvin tyveen ja yläpää kasvihuoneen runkoon tai tukitankoon. Narua kierretään varren ympärille kasvin kasvaessa. Pensastomaatit ovat matalampia ja monihaaraisia, ne voi tukea kepeillä tai naruilla.

Tomaatit tarvitsevat kukinnan ja hedelmien kehityksen aikana erityisesti kaliumia. Vanha kotipihojen perinnekasvi raunioyrtti sisältää runsaasti kaliumia ja siitä voi valmistaa lannoitetta tomaatille. Tee näin: Pilko raunioyrtin kasvustoa ämpäri täyteen ja lisää vettä niin, että kasvit peittyvät. Anna tekeytyä viikon ajan. Laimenna liuos vedellä (1:9) ja kastele sillä tomaatteja.

Ravinteiden puute näkyy heikkona, vaaleana kasvuna ja ohuena latvana. Liikalannoituksesta kielivät tummanvihreät, rullautuvat lehdet ja latvan sykeröityminen. Lisälannoitteena voit käyttää uutta annosta varastolannoitetta samaan kohtaan kuin keväällä tai kastelulannoitteena viherkäytettä tai lantavettä.

Latvamätä

Poista runko tomaatista varkaat.

• Tomaatille ihanteellinen lämpötila on 20–25 °C, eikä lämpötila saisi nousta yli 27 °C:n pitkäksi aikaa. Poutapäivinä lämpötila nousee helposti liian korkealle, ja silloin on varjostettava ja tuuletettava. • Kastele lämpimällä vedellä säännöllisesti niin, että kasvualusta pysyy tasaisen kosteana, mutta ei ole liian märkä. Veden tarve on suurinta, kun kasvit kasvavat voimakkaasti keskikesällä, ja vähenee sadontuottovaiheessa. • Kasvihuoneen ilma voi olla helposti liian kuivaa tai liian kosteaa tomaatille. Tuuleta päivisin, mutta vältä liikaa viilennystä. Tarvittaessa voit sumuttaa kasveja aamuisin. Vältä kosteuden kertymistä yön yli, se altistaa härmälle ja homeelle. • Tomaatin pölytys vaatii kasvihuoneessa ihmisen apua. Pölytä kasvia, eli tärisytä kasvia kevyesti rungosta tai tukinarusta päivittäin kukinnan aikaan. Voit käyttää myös pientä sivellintä siitepölyn siirtämiseen kukasta toiseen. Alle 15 ja yli 30 asteen lämpötilat ovat pölytyksen onnistumiselle haitallisia, ja tomaateista voi kehittyä epäsäännöllisen muotoisia. • Lehtihankoihin kasvavat sivuversot eli ”varkaat” vievät energiaa hedelmien kehittymiseltä. Poista runkotomaateista varkaat taittamalla ne mah-

dollisimman nuorina. Poista myös kukkaterttuihin kehittyvät versot. Pensastomaatteja ei yleensä tarvitse karsia, mutta tarvittaessa voit harventaa tiheää kasvustoa. • Kun runkotomaatin alimmat tertut ovat kehittyneet, voit poistaa alimpia lehtiä valon ja ilmankierron parantamiseksi. Rehevästä kasvustosta ja ylipäätään loppukesästä lehtiä voi poistaa myös ylempää. Poista lehtiä aina vähitellen, vain kaksi lehteä kerrallaan. Kun kasvi on saavuttanut halutun korkeuden tai 4–5 terttua on kehittynyt, katkaise latva. Se nopeuttaa sadon kypsymistä. • Tomaatin yleisiä tuholaisia ovat kirvat, ansarijauhiaiset, ripsiäiset ja vihannespunkit. Käytä kelta-ansoja ja tarkkaile lehtiä säännöllisesti. Jos tuholaisia ilmestyy, huuhdo tuholaiset pois ja kokeile biologista torjuntaa (petopunkit, loispistiäiset). Puhdista kasvihuone kauden jälkeen. Tomaatissa voi esiintyä myös esimerkiksi tomaattiruttoa ja latvamätää. • Tomaatin sato kypsyy noin kahden kuukauden kuluttua istutuksesta. Poimi tomaatit punaisina ja kypsinä – ne ovat parhaimmillaan heti poimittuina. Säilytä tomaatit +12–14 °C:ssa tai huoneenlämmössä, älä jääkaapissa. Liian matala säilytyslämpötila heikentää makua ja rakennetta.

Latvamätä näkyy tomaatissa hedelmän kärkeen kehittyvänä ruskeana ja nahkeana laikkuna. Syynä on kalsiumin puute, joka voi johtua monesta syystä, kuten väärästä ravinnepitoisuudesta, juuristo-ongelmista tai liian vähäisestä kastelusta. Tuuleta ja vältä suuria yöja päivälämpötilojen vaihteluita kasvihuoneessa. Lannoita tasapainoisesti ja kastele lämpimällä vedellä. Tomaattirutto aiheuttaa hedelmien mustumista ja laikkuisuutta sekä lehtiin ruskeita laikkuja. Tauti kulkeutuu lähellä kasvavasta perunasta itiöinä. Perunan ja tomaatin kasvattamista lähekkäin kannattaa välttää.

Tomaattirutto

SATOA KASVIHUONEESTA

MUNAKOISO YLLÄTTÄÄ! Munakoisoa kasvatetaan kasvi huoneessa tomaatin tapaan. Lajik keiden muodot ja väritykset vaih televat pyöreästä pitkulaiseen ja tumman violetista lähes valkoiseen – on myös raidallisia lajikkeita. Kas vin korkeus vaihtelee lajikkeen mu kaan 50 cm:n ja 100 cm:n välillä.

• Parhaiten munakoiso kasvaa lämpimässä mullassa, ruukussa, laatikossa tai kasvusäkissä. Isommat lajikkeet tarvitsevat tuentaa ja sopivat istutettaviksi kasvihuoneeseen maapohjalle.

• Aloita esikasvatus helmi-maaliskuussa, koska taimikasvatusaika on pitkä, 10–12 viikkoa. Anna taimille lisävaloa. Itämisen aikana lämpötila tulisi olla 25–30 °C, kasvatuksen aikana riittää 20 °C. Tarpeen mukaan taimet istutetaan suurempiin ruukkuihin, aina samaan kasvusyvyyteen. Latvo taimet vain, jos ne ovat reheviä eivätkä luonnostaan haaroitu. • Munakoiso on hyvin arka kylmälle eikä pidä nopeista olosuhteiden vaihteluista. Karaise taimet vähitellen ennen kasvihuoneeseen istuttamista ja istuta vasta kun on riittävän lämmintä.

• Lehtevä kasvi vaatii paljon vettä ja ravinteita. Kastele reilusti kerrallaan ja anna kastelujen välillä hieman kuivahtaa. Alkukesästä typpi on tärkeä ravinne, ja hedelmien muodostumisvaiheessa kaliumin tarve korostuu. • Kasvit tuetaan kepeillä ja naruilla. Poista alimpia lehtiä ja koisoja varjostavia lehtiä sekä kaikki kuihtuneet kasvinosat. Jätä 5–6 kehittyvää hedelmää ja poista muut kukat. • Hedelmien kypsyminen kestää lähes kolme kuukautta, mutta sadon määrä voi yllättää. Kypsät munakoisot ovat parhaimmillaan, kun niiden pinta on kiiltävä ja kimmoisa. Kerää sato terävän veitsen avulla. Hedelmä säilyy 2–3 päivää huoneenlämmössä, ihanteellinen säilytyslämpötila on viileässä, 8–13 °C:ssa.

KOKEILE MELONIN KASVATUSTA! Vesi- ja sokerimelonia kasvate taan kasvihuoneessa lähes samal la tavalla kuin kurkkua. Vesimeloni erottaa sokerimeloneista ulkonäöl tään. Lisäksi sokerimelonin sieme net ovat hedelmän keskellä siististi, kun taas vesimelonilla ne ovat sikin sokin hedelmälihassa. Sokerimelo neita ovat mm. verkkomeloni, hu najameloni ja cantaloupemeloni.

• Meloni vaatii enemmän lämpöä kuin kurkku. Lämpötila saa kohota päivällä 30 °C:seen ja yölläkin saa olla lämmintä. Myös vettä ja ravinteita kuluu runsaasti. Melonin kasvuaika on noin 110–120 vuorokautta. • Aloita esikasvatus huhti-toukokuussa kylvämällä isot siemenet suoraan ruukkuun. • Kunnosta kasvihuoneen kasvualusta kuohkeaksi ja lisää joukkoon hyvää kompostimultaa. Kasvatus onnistuu myös kasvusäkeissä.

• Istuta taimet kasvihuoneeseen, kun kasvualustan lämpötila on kohonnut vähintään 16 °C:seen. Ilman lämpötila ei saa laskea alle 10 °C:n. • Istuta taimet 50–100 cm:n välein. Taimiväliin vaikuttaa kasvatettava lajike ja se, tuetaanko taimet kasvamaan ylöspäin vai kasvavatko ne maata pitkin. Lisää istutuksen jälkeen taimien väliin varastolannoitus. • Tue pienihedelmäiset lajikkeet kasvamaan ylös tukinarujen avulla. Hedelmän voi tukea tukirakenteisiin kiinnitettyjen verkkopussien avulla. Maakosketuksessa olevien hedelmien alle laitetaan suoja, esim. taiteltu sanomalehti tai pala käsittelemätöntä pahvia, jotta ne pysyvät kuivina eivätkä pilaantuisi. • Varmista pölytys käsin aamupäivisin. Kerää kasvustosta hoikkia hedekukkia ja pölytä niillä samaan aikaan avoinna olevia, pulleatyvisiä emikukkia. Voit käyttää apuna sivellintä. • Katkaise pääverso kolmannen lehden yläpuolelta. Jokaisen lehden hangasta kasvaa uusi sivuverso. Kukat ja hedelmät kehittyvät sivuversoihin.

ANANASKIRSIKKA VIIHTYY RUUKUSSA Ananaskirsikka eli karviaiskoiso tekee maukkaita pieniä oranssinkeltai sia hedelmiä. Paperimaiset suojuslehdet/ verholehdet suojaavat hieman kirpei tä ananaksen ja karviaisen makuisia he delmiä.

• Kasvi tuottaa hyvin satoa kasvihuoneen lämmössä tai lämpimällä terassilla. Se vaatii 10–12 viikon taimikasvatuksen, ja taimet voit istuttaa isoon ruukkuun, kasvulaatikkoon tai kasvusäkkiin. Ananaskirsikka voi kasvaa jopa 3 metriä korkeaksi. Tue versot narulla ja karsi osa tiheässä kasvavavia versoja. Lisää istutusvaiheessa varastolannoitus ja kastele tasaisesti. Liikaa typpilannoitus kasvattaa versoja ja sato jää vähäiseksi. • Sato on valmis korjattavaksi, kun verholehdet oat muuttuneet kellertäviksi ja kuiviksi ja hedelmä irtoaa kasvin varresta. Nauti hedelmät tuoreena tai tee hilloa tai pakasta. Hedelmät säilyvät jääkaapissa pari viikkoa.

Versot katkaistaan pölyttyneen kukan ja sitä seuraavien kahden lehden jälkeen, jotta kasvi keskittyy hedelmien tuottamiseen. Yksi meloni tekee kotikasvihuoneessa yleensä 2–4 hedelmää. • Kastele lämpimällä vedellä ja seuraa lisälannoittamisen tarvetta. Lisälannoitteeksi voit lisätä varastolannoitetta samaan paikkaan kuin keväällä tai antaa kastelulannoitteena nokkostai lantavettä. • Melonit ovat korjuuvalmiita, kun ne tuoksuvat ja kannan ympärys on hieman pehmeä, hedelmä irtoaa varresta helposti ja koputellessa kuulostaa ontolta. Raakojen melonien kypsyttämistä voi jatkaa huoneenlämmössä.

SALAATTIA JA PIKKUVIHANNEKSIA

• Pikkuvihannekset, kuten retiisit, baby-porkkanat ja napostelupaprikat kasvattavat hyvää alkukesän satoa. Myös pinaatti ja mangoldi sopivat hyvin alkukevään viljelyyn. • Tammenlehtisalaatti, rucola ja lehtisalaatti kasvavat nopeasti ja niitä voi kylvää keväästä syksyyn. Myös miniversoja voi kasvattaa useista lajeista läpi kesän. • Mausteyrteistä esimerkiksi basilika, timjami, persilja, korianteri ja tilli menestyvät hyvin kasvihuoneessa. Basilika rakastaa lämpöä ja viihtyy hyvin tomaatin seurassa. Kestävimmät yrtit tuot• Kasvihuoneessa kannattaa koko tavat satoa syysmyöhälle saakka. kasvukauden ajan kasvattaa moni• Retiisi ja fenkoli kasvavat hyvin puolisesti eri kasvilajeja ja käyttää syksyllä viileässä. Myös sokerikoko tila hyödyksi. Erityisesti kevääl- herneitä voi kasvattaa keväällä ja lä ja syksyllä, kun ulkona kasvuolosyyskaudella. suhteet ovat heikot, kasvihuoneessa kasvaa monenlaista syötävää. 23