UU
DI ST
UN
UT
3 . 2026
RIITTA LEINON KÖYNNÖSPUUTARHA
Viinirypäleitä koko suvulle SADONKORJUUN PARHAAT VINKIT
Varastoi ja säilytä oikein Nea Kuivanen, 17, sai apua Marttojen lapsiperhearkitoiminnan kotikäynneistä
”Neuvot ovat helpottaneet elämää”
Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg:
Tylsä arki on parasta
SIENISATO TALTEEN NÄIN ONNISTUT KUIVAAMISESSA Marttojen Arki sujuvaksi -kurssi toi Tapiolle uutta osaamista
”Haluan saada työkykyni takaisin” HUOVUTA TRENDIKÄS VANUTETTU RAITATOSSU
MAKUMATKA LAPSUUTEEN
8x
RETROHERKKUA SYKSYYN
!
Roosa Grönberg on ollut perustamassa Lappeenrannan opiskelijoiden marttayhdistystä Kuuttimarttoja sekä toiminut Etelä-Karjalan ja KaakkoisSuomen Marttojen piirihallituksissa.
24 | MARTTA 3 | 2026
Tylsä arki on parasta Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg rakastaa tavallista arkea ja kohtaamisia eri-ikäisten marttojen kanssa. – Yhteiskunta ei pyörisi, jos arki kodeissa olisi liian kuormittavaa.
H
öyryä pihahtaa vaatehöyrystimestä, kun Roosa Grönberg, 26, silittää henkariin ripustettua paitaa kodinhoitohuoneessa. Olemme Roosan ja hänen kihlattunsa omakotitalossa Riihimäellä. Puoliso on töissä,
SENNI LOIKALA • KUVAT KERTTU MALINEN
ja Roosa on valmistautunut haastattelua ja kuvauksia varten. Keittiön tasolla on valmiiksi täytetty kakkupohja. – Menemme naimisiin Riihimäen kirkossa joulukuussa 2027. Aion leipoa itse hääkakun hääjuhlaamme. Olen harjoitellut leipomalla monenmoista kakkua ja pohja onnistuu jo hyvin. Vielä
täytyy löytää parhaat makuyhdistelmät täytteisiin, Roosa kertoo. Jos kaikki menee odotetusti, vuodenvaihteessa Roosa ja puoliso saavat esikoisensa. Haastattelun aikaan Roosa on raskausviikolla 12. Hän levittää keittiönpöydälle ultraäänikuvia, vastasyntyneen bodyn ja vauvanmyssyn.
MARTTA 3 | 2026
| 25
Roosa harjoittelee ahkerasti kakkujen leipomista, sillä hän aikoo leipoa hääkakun omiin hääjuhliinsa.
– Olen aina haaveillut tulevani äidiksi. Nyt se tuntuu luonnolliselta, vaikka iso vastuu jännittää. Luotan tulevaan ja haluan osaltani osoittaa, että aina on oikea aika perheenlisäykselle. Roosa työskentelee kansanedustaja Jouni Ovaskan eduskunta-avustajana, ja työmatkat Helsinkiin taittuvat junalla. Matkoilla hän tekee myös Marttojen töitä. – En ole aikeissa pitää pidempiä taukoja puheenjohtajana, vaan aion jatkaa soveltaen uudessa elämäntilanteessa. Saatan tulla paikalle vaunujen kanssa ja siihen varmasti suhtaudutaan ymmärtävästi. Vauvat ja lapset saavat näkyä yhteiskunnassa ja myös marttailussa.
Haaveesta totta Tammikuussa Roosa sai viestin, jossa kysyttiin, lähtisikö hän ehdolle Marttaliiton puheenjohtajaksi. Hän oli viettä-
26 | MARTTA 3 | 2026
Roosa suunnittelee poimivansa itse marjat tulevaan hääkakkuunsa.
”Olen aina haaveillut tulevani äidiksi. Nyt se tuntuu luonnolliselta, vaikka iso vastuu jännittää.” mässä lauantai-iltaa ystäviensä kanssa. – Viesti tuli yllätyksenä. Olin aiemmin kertonut lähipiirilleni, että haluaisin edistää Marttojen teemoja yhteiskunnassa tällä paikalla. En voinut kuitenkaan kuvitella, että sen aika voisi olla vielä. 25. huhtikuuta Roosa Grönberg valittiin Marttaliiton vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi. Hän oli valmistautunut, ettei välttämättä saa eniten ääniä. Vuonna 2023 Roosa tuli toiseksi Keskustanuorten puheenjohtajavaaleissa.
Roosalle marttailu näkyy monipuolisena touhuamisena ja haluna oppia uutta.
Roosa kannustaa kaikkia marttoja rohkeasti kutsumaan ihmisiä mukaan marttailuun.
Nyt Roosasta tuntui uskomattoman hyvältä ja häntä herkisti, että sai mahdollisuuden tähän merkitykselliseen työhön. – Puoliso tuli hakemaan minua kokouksesta Sokos Hotel Vantaalta. Hän oli ostanut joululahjaksi liput Neljän Ruusun keikalle, joka oli sattumalta samana iltana. Keikka tuntui eräänlaiselta puheenjohtajuuteni juhlistukselta. Myöhemmin leivoin vadelmavalkosuklaakakun ja kokoonnuimme vielä lähisukulaisten kesken.
Ylisukupolviset Marttayhteisöt vahvuutena Marttoihin Roosa Grönberg liittyi opiskellessaan kauppatieteitä LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Elettiin vuotta 2020 ja Roosa ajatteli, että martoissa hän oppisi neulomaan kantapään villasukkaan.
”Toimiva arki luo turvaa, pystyvyyden tunnetta ja henkistä resilienssiä. Yhteiskunta ei pyörisi, jos arki kodeissa olisi liian kuormittavaa.”
– Enontekijöillä asuva ämmi, eli äidinäitini, oli yrittänyt opettaa kantapään neulomista, mutta opit eivät jääneet mieleeni. En osaa vieläkään neuloa sitä, Roosa nauraa. Martoissa Roosaa on aina kiehtonut ylisukupolvisuus. Hän arvostaa, että marttailu tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisiin kohtaamisiin ja oivalluksiin eri sukupolvien välillä. – Toivon, että ylisukupolvisuus Martta-yhteisöissä säilyy tulevaisuudessa. Kun olen itse joskus vanhemmasta päästä oleva martta, olisi hienoa oppia sen ajan nuorilta ja katsoa maailmaa myös heidän näkökulmastaan. Omassa arjessaan Roosa marttailee erityisesti keittiössä: hän leipoo pullia, valmistaa puuroja ja tekee vaikkapa ruskeakastikkeen ulkomuistista. Myös kodinhoito on hänelle mieluista.
MARTTA 3 | 2026
| 27
Marttojen perinteet luovat turvaa, mutta samalla järjestön tulee elää ajassa. –Ei haittaa, jos jonkun ruokapöydässä on perunasalaattia tvistillä.
”Martat eivät puutu siihen, mitä lautasellasi on, vaan jokainen saa päättää siitä itse. Kannustan, että sekasyöjät valitsisivat kotimaisia lihatuotteita. Tärkeintä kuitenkin on, että jokaisella on ruokaa pöydässä.”
28 | MARTTA 3 | 2026
– Marttailu näkyy monipuolisena touhuamisena ja haluna oppia uutta. En ole supermartta, enkä missään taidossa erityisen hyvä. Joululomalla yritin virkata isoäidin neliöpeittoa, mutta en saanut neliöitä asettumaan kohdikkain. Neliöt ovat yhä korissa työhuoneessani. Aion ottaa ne ensi kerralla mukaan ämmilään, sillä ämmi varmasti osaa auttaa. Roosa noudattaa kasvisruokavaliota, ja kalaa hän on alkanut syömään terveyssyistä. Häntä turhauttaa erilaisten ruokavalioiden tarpeeton vastakkainasettelu. Marttojen neuvonta perustuu myös jatkossa kansallisiin ravitsemussuosituksiin, hän muistuttaa. – Martat eivät puutu siihen, mitä lautasellasi on, vaan jokainen saa päättää siitä itse. Kannustan, että sekasyöjät valitsisivat kotimaisia lihatuotteita. Tärkeintä kuitenkin on, että jokaisella on ruokaa pöydässä.
Marttojen vetovoimaa vahvistamassa Roosa Grönberg haluaa turvata Marttojen kotitalousneuvonnan jatkuvuuden järjestöihin kohdistuvista leikkauksista huolimatta. Lisäksi marttailun on säilyttävä mielekkäänä harrastuksena yli 35 000 jäsenelle ympäri Suomen. – Marttojen on pidettävä kiinni nykyisistä jäsenistään. Samalla meidän tulee houkutella uusia marttoja mukaan toimintaan, Roosa sanoo. – Marttailu ajatellaan usein elämänmittaisena harrastuksena. Voimme pohtia, voisiko lyhytjänteisempikin osallistuminen Marttojen projekteihin olla vaihtoehto. Roosa näkee sosiaalisessa mediassa potentiaalia marttakipinän sytyttämiseen, sillä käsityö-, ruoanlaitto-, leivonta- ja kodinhoitoaiheet nousevat siellä usein trendeiksi. Hän kannustaa jokais-
”Lähipiiristä huolehtimista on sekin, että kutsuu läheiset syömään vaikka makaronilaatikkoa tiistaina.”
Arki saa olla tylsää ja se on ihanaa. Arkea piristää läheisten kutsuminen kylään. Roosalla ja puolisolla on jatkettava ruokapöytä, jonka ympärille mahtuu parhaimmillaan 12 henkeä. Silloin tällöin vieraiksi saapuu puolison sukulaisia, Roosan sukua Hattulasta ja ystäviä. – Toivoisin, että ihmiset kyläilisivät enemmän puolin ja toisin. Lähipiiristä huolehtimista on sekin, että kutsuu läheiset syömään vaikka makaronilaatikkoa tiistaina. Eikä haittaa, vaikka pyykit olisivat lojumassa. M
Marttojen misso siitä, että hyvä arki kuuluu kaikille, kiteyttää tehtävämme yhteiskunnassa, Roosa sanoo.
ta marttaa tekemään yhden asian: – Kysytään rohkeasti ihmisiä mukaan Marttoihin ja tuodaan marttailua esille. Olen huomannut, että monilla on eräänlaista patoutunutta marttakiinnostusta.
Arki saa olla tylsää Marttojen työn merkitys korostuu Roosa Grönbergin mukaan juuri nyt, kun monissa kodeissa eletään taloudellisesti haastavia aikoja esimerkiksi työttömyyden ja lapsiperheköyhyyden kasvaessa. – Marttojen missio siitä, että hyvä arki kuuluu kaikille, kiteyttää tehtävämme yhteiskunnassa. Toimiva arki luo turvaa, pystyvyyden tunnetta ja henkistä resilienssiä. Yhteiskunta ei pyörisi, jos arki
kodeissa olisi liian kuormittavaa. – Näen turvallisuusuhkana sen, jos arki ei toimi normaalioloissa. Silloin se ei toimisi myöskään kriisin koittaessa. Armeijan käynyt Roosa pysähtyi miettimään varautumista uudella tavalla, kun hän osallistui maaliskuussa kertausharjoituksiin Lappeenrannassa. – Vietimme viisi päivää metsässä, emmekä käyneet kertaakaan esimerkiksi suihkussa. Kokemus oli fyysisesti rankka, mutta henkinen puoli oli hankalin pala. Poikkeusolot ja ajatus sodan julmuudesta tulivat iholle. – Huomasin, ettei turvallisuusuhkien liiallinen miettiminen ole voimavara. Henkinen huoltovarmuus syntyy tule- Marttailu voi tarjota kodeille kaivattua vastapainoa ruutuajalle, Roosa uskoo. vaisuususkosta ja tavallisesta arjesta.
MARTTA 3 | 2026
| 29
K Ä SIT YÖT
Vinkki
Laita vuoren väliin vanu suojaamaan mukia.
Kahvinpussin Marttakankaalla on oma merkityksensä: se yhdistää tekijöitä ja tekee pussista tunnistettavan myös sivulliselle.
Puurtilan Martoissa syntyi ekoteko kahvipussista Puurtilan Martoissa on otettu käyttöön itse valmistetut kahvipussit, jotka vähentävät kertakäyttömukien käyttöä ja tuovat samalla arkeen yhteisöllisyyttä. Käytännöllinen idea on saanut alkunsa tilkkutöistä ja syntynyt tarpeesta tehdä marttailoista entistä kestävämpiä ja sujuvampia. SONJA IKONEN • KUVAT: PAULA OSENIUS JA KIRSI TENHUNEN / KAMERASEURA
44 | MARTTA 3 | 2026
Kahvipussi on suunniteltu helpottamaan arkea: siinä on oma paikka mukille sekä taskut esimerkiksi nimilapulle ja marttakynälle. – Meillä jokaisella on oma muki, ja monella myös lautanen ja lusikka mukana. Tämä on sekä ekologista että säästää euroja, kertoo Puurtilan Marttojen puheenjohtaja Hilkka Räsänen.
Yhteisöllisyyttä ja sujuvampaa tutustumista Kahvipussi tukee myös yhteisöllisyyttä.
Idea tilkkutöistä syntyi yhdessä tekemisestä Ajatus kahvipusseista sai alkunsa Marttaliiton tilkkutöistä, joista syntyi innostus kehittää jotain sekä käytännöllistä että yhteisöllisyyttä tukevaa. Käsityöpiirissä idea jalostui kahvipussiksi, ja vetäjä Sari Kuokkanen ehdotti, että pusseissa voisi käyttää marttakangasta. Kangasta tilattiin yhteisesti, ja jokainen sai ottaa siitä palasen omaan pussiinsa ja käyttää sitä haluamallaan tavalla – joku teki siitä sydämen, toinen sijoitti sen osaksi muuta kuviota. Marttakankaalla on oma merkityksensä: se yhdistää tekijöitä ja tekee pussista tunnistettavan myös sivulliselle. Pussit on valmistettu käsityönä, ja niiden suunnittelussa on alusta asti ko-
Puurtilan Marttojen kahvipussi on suunniteltu helpottamaan arkea ja samalla vähentämään kertakäyttömukein käyttöä.
yläreuna
Käytännöllinen ja monikäyttöinen pussi
Kasvavassa jäsenmäärässä nimilaput ja omat tarvikkeet helpottavat toisiin tutustumista ja arjen kohtaamisia. Räsänen on tehnyt kaikille jäsenille nimikyltit, ja uudet jäsenet saavat omansa heti liittyessään. – On tärkeää, että jokainen tulee kohdatuksi nimellä ja tuntee olonsa tervetulleeksi heti alusta lähtien. Meillä on todettu, että tutustuminen on haastavaa, koska olemme iso yhdistys. Nimikyltit auttavat tässä paljon, ja käytämme niitä myös esimerkiksi silloin, kun olemme kahvittamassa, Räsänen kuvaa.
Hilkka Räsänen toimii Puurtilan Marttojen puheenjohtajana.
rostunut arjen sujuvuus ja yhdessä tekemisen ilo. Erja Juutilainen teki pusseista mallin ja ohjeen, ja niitä ommeltiin yhdessä yhden illan aikana. Syksyllä on tarkoitus tehdä lisää. Samalla pusseista on tullut pieni, mutta merkityksellinen osa marttailtojen tunnelmaa ja toimintatapaa. – Otat pussin, kahvikupin ja eikun marttailemaan, Räsänen hymyilee. M
27cm n. 2 cm n. 2 cm nauhakuja
30cm
pohjasauma n. 12 cm tasku yläreuna
P
uurtilan Martat ovat kehittäneet kahvipussin, jossa oma muki kulkee kätevästi mukana marttailtoihin ja muihin tapaamisiin. Taustalla on halu vähentää kertakäyttömukien käyttöä, niitä saattoi kulua yhdessä marttaillassa jopa 50 kappaletta. Kun yhdistyksen jäsenmäärä alkoi kasvaa, paperikuppeja kului paljon. Silloinen rahastonhoitaja Ritva Kuosmanen ehdotti, että jokainen ottaisi oman kupin mukaan. Kyse ei ollut siitä, etteikö olisi varaa ostaa kuppeja, vaan siitä, että marttoina halutaan toimia vastuullisesti ja olla tuhlaamatta. Näin tehtiin, mutta muki kuitenkin unohtui monelta usein kotiin. Näin syntyi kahvipussi.
30cm
n. 2 cm nauhakuja n. 2 cm Vuori samankokoinen.
MARTTA 3 | 2026
| 45
– Nea Kuivanen on kokenut Marttojen kotikäynnit monin tavoin hyödyllisiksi.
”Neuvot ovat helpottaneet elämää. Olen huomannut, että yhteisen ruoan laittaminen on loppujen lopuksi aika helppoa, eikä monimutkaista.”
58 | MARTTA 3 | 2026
Marttojen kotikäynnit tuovat tukea lapsiperheiden arkeen
Yksinhuoltaja Nea Kuivanen, 17, on saanut Marttojen Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan kotikäynneiltä käytännön apua lapsiperheen ruokailuun ja arjen hallintaan. Yhdessä tehdyt ruoat, keskustelut ja arjen neuvot ovat helpottaneet stressiä ja vahvistaneet luottamusta omaan pärjäämiseen pienen lapsen kanssa.
K
TEKSTI JA KUVAT NINA JAATINEN
eittiössä kuuluu sauvasekoittimen surina, kun 17-vuotias Nea Kuivanen soseuttaa banaaneja. Uuni on lämpiämässä ja pellillä odottaa parisenkymmentä pikkuvuokaa. Työn alla ovat banaanimustikkamuffinsit. Kaakkois-Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija Enni Tuuliainen pitää Kuivasen vajaan vuoden ikäistä Leopoikaa sylissä ja ihmettelee, kun tämä ei ole surinasta moksiskaan. Tuuliainen on tullut Kuivasen kotiin nyt neljättä kertaa kotikäynnille. Tänään on ohjelmassa ruoanlaittoa. Muffinsien lisäksi tarkoituksena olisi tehdä lohikeittoa. Kotikäynneillä on keskitytty pääasiassa lapsiperheen ruokatalouteen. – Ensimmäisellä kerralla, kun Leo oli 4–5 kuukautta, teimme paljon erilaisia soseita, muistelee Tuuliainen.
– Nyt meiltä onkin soseet loppu. Leo on syönyt kaikki, mitä olen tehnyt, huikkaa Kuivanen olkansa yli, ja kaataa samalla valmista muffinsitaikinaa vuokiin.
Neuvot ovat helpottaneet elämää Kuivanen on yksinhuoltaja ja hän sai tietää Marttojen kotikäynneistä vauvaperheryhmä Pirpanan kautta, jota luotsaa Etelä-Karjalan perheiden tuki ry. Kuivasen mielestä kotikäynnit ovat olleet hänelle kuitenkin se parempi tukimuoto. – Tämä on toiminut meille tosi hyvin. Sen sijaan että pitäisi pukea päälle, juosta bussiin ja stressata, nyt riittää, että me olemme täällä kotona valmiina. Enni tulee tänne ja me teemme vapaamuotoisesti jotain yhdessä. Ruoanlaiton lisäksi Tuuliainen ja Kuivanen ovat käyneet keskusteluja
MARTTA 3 | 2026
| 59
muun muassa siitä, mitä ruokaa kaupasta kannattaa ostaa ja miten voi säästää rahaa tekemällä itse ruokaa. Ennen kotikäyntejä Kuivanen ajatteli, että ruoan tekeminen sekä itselle että lapselle on kamalan hankalaa ja kaupasta ostetut pilttiruoat olisivat se helpoin vaihtoehto. Kotikäyntien jälkeen ajattelu kuitenkin muuttui. – Neuvot ovat helpottaneet elämää. Olen huomannut, että yhteisen ruoan laittaminen on loppujen lopuksi aika helppoa, eikä monimutkaista. Myös Leo on oppinut uusia asioita. Avokado oli Leolle aiemmin ehdoton inhokki, mutta yhdellä kotikäynnillä päätettiinkin tehdä avokadososetta. – Silloin ymmärsin, että minun kannattaa antaa uusia makuja pikkuhiljaa Leolle. Nyt hän on oppinut syömään avokadoa ja lisäksi myös palsternakkaa, kertoo Kuivanen.
Kotikäynnit tuovat luottamusta pärjäämiseen Kuivanen kokee, että kotikäynneistä on ollut iso apu ja tuki hänen ja Leon arkielämään. Hän arvostaa myös sitä, että käyntien yhteydessä voi puhua mielen päällä olevista asioista. – Olen tykännyt todella paljon siitä, että olen voinut jutella ihan arkisetkin asiat tässä samalla. Kuivasen mielestä hän on saanut myös paljon uutta varmuutta tekemiseen ja lapsen kanssa olemiseen. – Kaiken kaikkiaan tämä on helpottanut stressiä siitä, että miten sitä pär-
– Enni Tuuliainen viihdyttää Leoa, kun Nea Kuivanen annostelee valmista muffinsitaikinaa pikkuvuokiin.
jää. Nyt kun on nämä arjen perustaidot, niin on olo, että kyllä minä pärjään. Syksyllä Kuivasta odottaa uudenlainen arki, sillä hän palaa opiskelemaan ja Leo lähtee päiväkotiin. Siihen kohtaan hän toivoisi vielä yhtä kotikäyntiä. – Silloin varmasti tulee vielä joitakin vaikeita asioita, joihin toivoisi tukea. M
”Olen tykännyt todella paljon siitä, että olen voinut jutella ihan arkisetkin asiat tässä samalla.” Kuivanen on oppinut, että rahaa voi säästää tekemällä ruoan itse.
60 | MARTTA 3 | 2026
Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta: Marttojen valtakunnallinen Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta on suunnattu perheille, joissa on alle 1,5-vuotias lapsi ja tarvetta arjen tuelle. Kurssien, luentojen ja neuvonnallisten kotikäyntien teemoja ovat pikkulapsiperheen ruoka ja ravitsemus, arkirytmi, kodinhoito, kestävät valinnat ja perheen raha-asiat. Keskeinen tavoite kaikissa toimintamuodoissa on vanhemman pystyvyyden ja osaamisen tunteen vahvistaminen. Ammatillista neuvontaa toteuttavat Marttojen koulutetut kotitalousasiantuntijat, ja toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. (STEA)
"Tavoitteena on, että perhe ajattelee: kyllä tämä arki tästä" Marttojen kotitalousasiantuntija Enni Tuuliaisen mukaan kotikäyntien vahvuus on henkilökohtainen ja käytännönläheinen ohjaus. Perheen arjessa annettu neuvonta auttaa löytämään juuri heidän tilanteeseensa sopivia ratkaisuja.
K
aakkois-Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija Enni Tuuliainen tekee osana lapsiperhetyötä kotikäyntejä. Tuuliainen kertoo, että pikkulapsiperheissä kotikäyntien hallitsevana teemana on arjen hallinta. – Se sisältää arkirytmin opettelua, ruoanvalmistusta, kodinhoitoa ja talouteen liittyvien asioiden läpikäyntiä käytännön tasolla. Koska toiminta on tarkoitettu alle 1,5-vuotiaiden lasten perheille, suurimmaksi yksittäiseksi asiaksi nousee monesti ruoan valmistus. – Kun vauva syntyy perheeseen, silloin syntyy usein myös kysymyksiä siitä, miten vauvoille tehdään soseita, mitä voi tehdä itse ja voiko kaikki syödä samaa ruokaa. Parin viime vuoden aikana uudeksi teemaksi on tullut myös varautuminen ja kotivara.
Perheet yhteistyökumppaneiden kautta Kaakkois-Suomessa Marttojen Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan pariin perheitä tulee hyvinvointialueen, lapsiperhetyöntekijöiden, järjestöjen sekä yhdistysten kautta. – Suurin yhteistyökumppanimme on Etelä-Karjalan perheiden tuki ry, joka on osa Ensi- ja turvakotien liittoa. Kotikäyntien tärkeimpinä tavoitteina on tarjota käytännön tietoja ja taitoja niin, että se vahvistaa pikkulapsiperheiden itseluottamusta ja tunnetta
Nea Kuivanen on saanut uutta varmuutta tekemiseen ja lapsen kanssa olemiseen.
pystyvyydestä. – Tavoitteena on saada heille sellaista itsevarmuutta, että kyllä tämä arki tästä. Kyllä me osaamme ja hallitsemme nämä jutut, summaa Tuuliainen. Kotikäyntejä tehdään tapauskohtaisesti yhdestä viiteen kertaan, kahdesta kolmeen tuntia kerrallaan.
myös muun muassa ruokakursseja, tapahtumia ja luentoja. – Esimerkiksi kuinka saada pienellä rahalla lapsiperheille ruokaa on ollut meillä hyvin kysytty luennon aihe, kertoo Tuuliainen. M
Ruokakursseja, tapahtumia ja luentoja Vaikka kotikäyntien kohteena on vain yksi perhe kerrallaan, Tuuliaisen mielestä niiden vaikuttavuus on kuitenkin suuri. – Kun ollaan perheen kotona, se neuvonta on silloin henkilökohtaista ja intensiivistä. Silloin se saattaa olla vaikuttavuuden kannalta tehokkaampaa, kuin vaikkapa kurssi. Kaakkois-Suomen alueella kotikäyntien asiakkaina on ollut vuosittain kymmenkunta perhettä. Kotikäyntien lisäksi alueella järjestetään
– Vajaan vuoden ikäinen Leo viihtyy Enni Tuuliaisen sylissä, sillä aikaa, kun Kuivanen mittaa jauhoja muffinsitaikinaan.
MARTTA 3 | 2026
| 61
Hei, Kiitos, että luet Martta-lehteä! Julkaisemme tässä muutamia näytesivuja lehden monipuolisesta sisällöstä. Koko lehden pääset lukemaan liittymällä Marttaliiton jäseneksi – lehti kuuluu jäsenetuihin, ja saat sen postissa kotiin kannettuna! Voit liittyä mihin tahansa oman alueesi marttayhdistykseen ja saat samalla käyttöösi kaikki Marttojen jäsenedut. Jos sopivaa yhdistystä ei ole vielä mielessä, voit liittyä myös kannatusjäseneksi ja valita yhdistyksen myöhemmin. Kannatusjäsenenä saat samat edut kuin varsinaisena jäsenenä. Liity Marttojen jäseneksi! Marttojen jäsenenä olet osa vahvaa ja lämminhenkistä yhteisöä, jossa tehdään ja opitaan yhdessä. Martat edistävät arjen taitoja, kestävää elämäntapaa ja hyvää elämää kaikenlaisissa kodeissa. Paikallisia marttayhdistyksiä on noin 1 000 ympäri Suomea, ja niiden toiminta vaihtelee ruoasta ja kädentaidoista kotipuutarhaan ja kulttuuriin. Mukaan voi tulla juuri sellaisena kuin on – mitään ei tarvitse osata etukäteen. Liity jäseneksi: martat.fi/martat/toimintamme/liity-marttojen-jaseneksi
66 | MARTAT 5 | 2018