Martat lehti 5/2020

NAUTI ANNOS AFRIKKAA

KEKRI ANTAA AIHEEN JUHLAAN PIDÄ PÄÄ KYLMÄNÄ HINTAHULINOISSA

HEDELMÄPUUT TARVITSEVAT TALVISUOJA A

M a r t at

W W W. M A R TAT. F I

5 2020

Martat

MIRVA MALMGREN

EVA PERSSON

Sadоkorjuun jälk n

8

24

Pitäisikö ajastaa tiskikone käynnistymään yöllä?

Kulutusjousto tuo säästöä sähkölaskuun.

SISÄLTÖ

5/2020 KRISTIINA KONTONIEMI

LAURA RIIHELÄ

Syksyllä on taas aikaa puuhailla sisällä ja tarttua vaikka sukankutimeen. Vanha suomalainen kekriperinne puhuttelee tänäänkin.

46

Mediamartta Maire Korhonen auttaa yhdistyksiä siirtymään digiaikaan.

36

Kotigalleria syntyy, kun sudit vanhoihin kehyksiin uuden pakkelin ja pistät rakkaat muistot tai kauniit kankaanpalat raameihin.

4 5 6 8 14 22 24 28 32 34 36 40 44 46 50 52 56 58 60 62 64 66

Lukijalta Pääkirjoitus Marttakartta Neulomisen punainen lanka 8 maan kierros Mangopuun alta kylään ja takaisin Sähkön kulutusjousto tuo säästöä Hedelmäpuut kaipaavat suojaa Kun metsä kutsuu Kekrihevonen on pehmeä ja pörröinen Kehysten ilme kirkastuu Tarjolla vain tänään Polta kuivaa puuta Digineuvontaa kädestä pitäen Kurssille mennään mielellään Missä mennään?

Näytä, että osaat Elämänmeno Martan lakitieto: Hoitotahto Monessa mukana Marttaristikko VieKas: Espanjansiruetana

KANNEN KUVA TERESA MOORHOUSE

LUKIJALTA

» Lehtenne sienijutussa oli ilokseni uusinta tietoa sienistä, mm. keltavalmuskasta, jota onnekseni en ikinä oppinut tuntemaan ja nyt en enää yritäkään oppia. Kerään vain varmasti tuntemia sieniä ja tallaan mm. valkoiset kärpässienet ja kavalat kärpässienet.

Taitto murehdutti minua: siellä oli vaaralliset myrkkysienet ilman myrkyn merkkiä ja välissä syötäviä sieniä, mm. kehnäsieni ja koivun punikkitatti keltavahverosta puhumattakaan. Minua ihan kylmäsi, kun ajattelin, että lukijoissa saattaa olla nopsasti lukevia ihmisiä, jotka eivät niin tarkkaan lue palstoja. Ja sivun 20 seitikki olisi tarvinnut oikein pääkallon marginaaliin! » Miksi sienisivuilla oli vain myrkkysieniä? Jokainen joka sienestää niin tietää että ei ota sellaisia sieniä mitä ei tunnista. Olisi parempi ollut laittaa tuttujen sienien kuvia mitä saa VARMASTI poimia sellainenkin sienestäjä joka ähtee metsään ekakertaa.

Kanttarelli, karvarousku, haaparousku, suppilovahvero.

Niitä voi poimia turvallisesti.

Sienisyksyä! » Martat-lehdessä oli paljon hyvä tietoa sienistä. Sivut 13– 28 kertoivat hauskalla tavalla, mitä kaikkea liittyy sieniin.

Yksittäistä juttua muista erotettuna ei voi nimetä, koska kantta myöten sienitietous oli niin loistavasti toteutettu. Hyvää myötätuulta toimitukselle! » Luin uuden martta lehden.

Missä ovat käsityö ohjeet.

Kortteja osaa tehdä ilman neuvojakin » Ainoa mitä itse kaipaisin lehteen on, että olisi enempi eri Marttayhdistysten toi-

4 | MARTAT 5 | 2020

Martat

W W W. M A R TAT. F I

MARTAT 4/2020

4 2020

On kiva lukea lehteä joka on täynnä asiaa.

Tämä numero on aivan ihana.

HERKKU VAI MYRKKY? - TUNNE SIENET KORTTITALKOOT JA KUKKASORMUS

M a r t at

EI LOTR ATA VET TÄ!

mintaan liittyviä juttuja ja näin tulisi eri puolilta Suomea yhdistykset tutuiksi. Toiminta varmaan on osin samanlaista jokaisessa yhdistyksessä, vaan paikallisia erojakin on, joten olisi mielenkiintoista nähdä toimintaa eri puolelta Suomea. » Koska koronan takia on tullut lomautuksia ja työttömyyttä, monet perheet ovat ahdingossa. Toivon ohjeita: 1) säästöruoka 2) vaatteiden uusiokäyttö. » Kiitokset tärkeästä vedenkulutusta koskevasta jutusta Eipä lotrata! Ilman vesijohtoa ja viemäriä olevassa kodissa kasvaneena 50-luvun tyttönä jäin kuitenkin kovasti ihmettelemään väitettä, että käsin tiskaamiseen kuluisi 50–150 litraa vettä kerralla. Olikohan kysymyksessä pilkkuvirhe vai pesukonevalmistajien perusteeton myyntipuhe? Kuka olisi jaksanut kantaa sangolla noin valtavat määrät vettä sisälle ja ulos jokaisen tiskaamiskerran yhteydessä?

Käytän asianpesukonetta pari-kolme kertaa viikossa.

Kuitenkin pesen esim. puiset lastat ja kapustat, herkät kirpparijuomalasit, isävainaan palkintolusikat, lahjaksi saadut

käsinmaalatut mukit, paistinpannut ym. käsin. Lähes joka päivä kertyy jotakin konetiskiin soveltumatonta. Käytän tiskiallasta tai pesuvatia, enkä huuhtele juoksevalla vedellä. Loppuvedellä huuhtaisen kierrätykseen menevät muovi- ja lasipurnukat. Millään ilveellä en saa kulumaan vettä enempää kuin 10-15 litraa, harvoin sitäkään. Puhtaan huuhteluveden kaadan näin kesäaikana kastelukannuun ulkokukkia varten.

Nimimerkki Lotrailenko? » Vastaus: Kiitos hyvästä kommentista. Se, että käsin tiskaamisen on todettu kuluttavan reilusti enemmän vettä konetiskiin verrattuna hämmentää ihmisiä laajemminkin. Kyse on tutkimusmenetelmästä. Astianpesukoneen pesutulosta sekä veden- ja energiankulutusta mitataan standardin mukaisella, yleensä 12 hengen astiastolla ja pesten täysiä koneellisia.

Käytetty tiskimäärä täyttää

koko koneen ja astiat on liattu standardin mukaisesti erilaisilla tyypillisesti tiskeissä esiintyvillä ruoka-aineilla. Lisäksi testissä lika kuivatetaan astioihin lämpökaapissa. Tämä mallintaa tilannetta, jossa astioita ei pestä heti käytön jälkeen.

Tämä sama astiamäärä on siis tiskattava myös käsin. Koska tiskiä on paljon ja se on varsin likaista, on tiskauksen aikana vaihdettava vettä useampaan kertaan ja astioita voi joutua myös liottamaan tai esihuuhtelemaan. Näin ollen vettä kuluu reilummin kuin aluksi voisi kuvitella. Suurin veden kulutus on saatu tilanteessa, jossa käsin tiskatessa pesu ja huuhtelu tehdään juoksevalla vedellä.

Arkikokemuksen mukaan käsin tiskatessa vettä kuluu varsin maltillisesti. On kuitenkin huomattava, että yleensä käsin tiskataan pienempiä astiamääriä ja tiskaaminen tapahtuu usein heti ruokailun jälkeen.

Jaakko Ketomäki, johtava asiantuntija, Motiva Oy

KIITOS PALAUTEESTA Martat-lehden 3/2020 suosituin juttu oli Suomen puolustaja tuki Marttoja. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 leikkuulautaa. Sen saivat Vuokko Isopoussu Hyvinkäältä, Pirjo Lipponen Juankoskelta, Heidi Peltonen Launosesta, Virpi Raitanen Helsingistä ja Maire Timoskainen Järvenpäästä.

MARTAT 5 / 2020 118. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2020.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen (opintovapaalla) Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

PÄ Ä K I R J O I T U S 5 .1 0 . 2020

Viisas varautuu ODOTTELEN ENSIMMÄISEN syysmyrskyn saapumista kaupunkiin. Mietin, mitä teen, jos sähköt menevät poikki. Onko puhelin ladattuna, pääsenkö kauppaan, miten käy sovittujen työpalaverien? Miten läheisten arki sujuu?

KOTIVARA ALKAA olla tuttu termi suomalaisille, mutta varautuminen on laajempi kokonaisuus. Luonnonilmiöt tai sairastuminen voivat sekoittaa arjen rutiinit.

Poikkeustilanteissa oman hyvinvoinnin varmistaminen ei riitä. Tarvitaan myös huolenpitoa lähimmäisestä, välittämistä, naapuriapua.

Levikki 38 259 (LT 2019) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099 jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

TUOREIMMAN YHDISTYSKYSELYN mukaan 18 prosenttia marttayhdistyksistä toteut-

ti varautumiseen tai kotivaraan liittyvän marttaillan viime vuonna. Toivottavasti tämä ajankohtainen aihe löytää jatkossa tiensä jokaisen yhdistyksen tapahtumakalenteriin. Varautuminen on nyt yksi Marttojen keskeisistä teemoista. Olemme mukana rakentamassa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja laadimme uuden varautumisstrategiamme vuoteen 2023 mennessä. Siihen kuuluu viisi kokonaisuutta: 1. Kestävä ja omaehtoinen varautuminen. Lähtökohtana ovat ympäristön, talouden ja terveyden kannalta kestävät valinnat.

2. Kotivara. Ruokaa, juomaa ja välttämättömiä tarvikkeita kotiin ainakin kolmeksi vuorokaudeksi.

3. Luonnontuotekeruu, koti- ja omatarveviljely, resurssiviisas ruokajärjestelmä.

Pidempiaikaiseen varautumiseen liittyy marjojen, sienten ja yrttien kerääminen, säilöntä ja muonitus sekä ruokaturvaa ja huoltovarmuutta vahvistava osaaminen kaupunki- ja kotitarveviljelyssä.

4. Tietojen ja taitojen jakaminen. Martat voivat osallistua 72h-koulutuksiin, NASTA-harjoituksiin, Pelastusalan keskusliiton ja muiden toimijoiden koulutuksiin ja jakaa osaamistaan seuraaville sukupolville.

5. Varautumisvalmiuksien taitojen lisääminen. Jokainen voi omalta osaltaan vahvistaa turvallisuuden kokemusta. Huolehditaan lähimmäisestä, autetaan naapuria, soitetaan iäkkäälle sukulaiselle: Mitä kuuluu, miten voit?

Turvallista syksyä!

Marianne Heikkilä

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja jäseniä 43 000.

P.S. Muistaminen on välittämistä. Hautakiveen kiinnitettävä reliefi on arvokas tapa kunnioittaa marttojen elämäntyötä ja edesmenneitten muistoa. Katso tämän lehden sivu 49 tai www.martat.fi/martat/yhdistyskanava/jarjestoasut-ja-tunnukset/ marttamerkit/martan-muistolle/

Marianne Heikkilä Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

Martat 6 /2020 ilmestyy 23.11.

Niksit muistiin Montako silmukkaa menikään sukanvarteen? Kirjoita Neulepäiväkirjaan tiedot käsitöistäsi: aloitus- ja valmistumispäivämäärät, mallin nimi, lanka, puikot, mitat, neuletiheys, pesuohjeet...

Otava 2020.

PÄIVÄN KUVA

Salon Marttayhdistyksen hallituksen kokoukseen osallistui äitinsä kanssa yhdistyksen nuorin jäsen, 10 kuukauden ikäinen pikku-martta.

Olipa marjak ä!

Mainion marjavuoden päätteeksi myös puolukasta on saatu hyvä sato, vaikka sen pölytys ei mennyt ihan nappiin.

– Normaalisti puolukan pölytys onnistuu mustikkaa paremmin, tänä vuonna kävi päinvastoin. Onneksi puolukan kukkia oli runsaasti, joten heikohkosta pölytystuloksesta huolimatta puolukkasato on melko hyvä, toteaa erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Punaista marjaa on metsässä edelleen kerättäväksi asti ja toreilla tarjolla. Sienestäjä ottaakin metsäreissulle myös marja-astian mukaan.

Lisätietoja: marjahavainnot.fi

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 10 Lokakuu 1920

Koeta olla iloinen Älä luule, että elämä on niin tyhjä, synkkä ja iloton kuin miltä se joskus näyttää. Elämässä on paljon ilonlähteitä, jos vain vaivaudut niitä etsimään.

Minkätähden on olemassa niin paljon tyytymättömiä, juroja ja nyrpeitä ihmisiä? Sentähden, että moni luulottelee elämän olevan toisenlaisen kuin mitä se todellisuudessa on.

Taito olla iloinen ja tyytyväinen on aarre, joka jokaisen pitäisi koettaa omistaa itselleen.

Sillä iloisella ihmisellä on luova voima, jota surumielinen ja synkkä ei omaa – taito levittää sisäistä iloisuuttaan ympäristöönsä. Iloinen ja tyytyväinen ihminen löytää aina jokaisessa asiassa valoisan puolen, hän vaikuttaa virkistävästi kaikkiin, joitten kanssa hän tulee kosketuksiin, jota vastoin raskasmielinen ihminen vaikuttaa painostavasti ympäristöönsä.

Iloinen ihminen on aina tervetullut, mutta juroja ei kukaan kaipaa.

Maailmassa on niin paljon surua ja murhetta, onnettomuutta ja kurjuutta, että tarvitaan ihmisiä, jotka vaikuttavat kehoittavasti ja ilahduttavasti toisiin sen sijaan että tekevät heidät toivottomaksi.

6 | MARTAT 5 | 2020

JÄRJEST YSMIES

Opettele Parasta ennen- ja Viimeinen käyttöpäivä merkintöjen ero.

KEITTIÖSSÄ TUOKSUU Tämä kirja herättää leipomisen himon!

Arja Elina Laine – Anni-Sofia Savela: Leipä. Readme.fi 2020.

Apuasi tarvitaan OSALLISTU MARTTOJEN KOTIMAAN KERÄYKSEEN Keräysvarat käytetään syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja kotitalousneuvontaan Suomessa.

KERÄYSTILI FI49 1243 3000 0854 63 NDEAFIHH, viite 2053 LISÄTIEDOT

Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, p. 050 342 0585

KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2020/857. Lupa on voimassa 1.8.2020 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

MARTAT 5 | 2019

| 7

HENKILÖ

– Neulojia yhdistää tarve tehdä jotain konkreettista käsin, sanoo Anna Rauhala.

8 | MARTAT 5 | 2020

NEULOMISEN PUNAINEN LANKA MERJA FORSMAN // KUVAT EVA PERSSON

Neulominen rentouttaa, tuo ihmisiä yhteen ja lämmittää mieltä – ja varpaita. Lapsuuden harrastus viittoi Anna Rauhalan villaiselle tielle ja lopulta aiheen tutkijaksi.

P

uikot kilahtelevat, karhea lanka kulkee iholla. Sormien alla tuntuu pehmeä pinta.

Pysähdyt hetkeen. Neulomisen meditatiivinen rytmi, toistuva liike ja materiaalien pehmeys ja tuoksu saavat keskittymään. Unohdat arjen murheet.

Neulomisella on todistetusti lukemattomia kohentavia vaikutuksia ihmisen henkiseen hyvinvointiin.

– Se rauhoittaa ja tuo iloa ja vastapainoa monille näyttöpäätetyön tekijöille.

Siinä näkee kädenjäljen konkreettisesti, Helsingin yliopiston tutkijatohtori, kansatieteilijä Anna Rauhala kertoo.

Neulominen voi myös auttaa selviytymään vaikeista elämäntilanteista.

– Neulominen on terapeuttista. Toiset saavat nautintoa yksinkertaisista ja me-

kaanisista töistä, toiset haastavammista kuvioista, uuden opettelemisesta ja taitojen karttumisesta, Rauhala sanoo.

– Eräs masennuksesta kärsinyt nainen kertoi, että monimutkaisen pitsineuleen neulominen auttoi keskittämään ajatukset työhön ja päässä pyörineet ikävät asiat unohtuivat. Neulominen etäännytti surusta ja toimi siltana positiivisempaan olotilaan.

Oma merkityksensä on neulomisen yhteisöllisyydellä. Ei ole sattumaa, että Marttojen kokouksissa ja kässäkahviloissa puikkoja kilistellään yhdessä.

– Monille on tärkeää jakaa neulomisen ilo muiden samanhenkisten kanssa. Verkonkin välityksellä on avautunut uusia yhteyksiä, myös yli maa- ja sukupolvirajojen.

Rauhala kuitenkin muistuttaa, että nykypäivän iloa tuottavassa käsityössä on kyse eri ilmiöstä kuin maaseutuvaltaisen yhteiskunnan vaihtoehdottomassa neulonnassa.

LANKOJEN TAIKAA Viime vuonna tohtoriksi väitellyt Rauhala tutki väitöskirjassaan neulonnan taitoa Suomessa 1800-luvun lopulta nykyaikaan.

– Minua kiinnosti se, miksi neulonnan arvostus on ollut niin vähäistä siitä huolimatta, millainen sen merkitys on ollut yksilölle ja yhteiskunnalle, Rauhala kertoo.

Hänen oma intonsa käsitöihin syttyi jo 5-vuotiaana.

– Kotonani tehtiin paljon käsitöitä, joten kasvoin siihen. Neulomisessa oli tai-

»

MARTAT 5 | 2020

| 9

- Käsityöt ovat tuottaneet iloa ja olleet henkireikä koronan keskellä, sanoo Anna Rauhala.

kaa: eri värisistä langoista pystyi loihtimaan tekstiilipintaa. Materiaalien tuntu, aistinvaraisuus ja lankojen käsittely – se oli ihanaa! Olin 5-vuotias, kun pyysin äitiäni opettamaan neulomista minulle.

Ensimmäisinä töinään Rauhala neuloi lapaset ja nukelle mekon. Vuosien varrella hän opetteli myös pitsinnypläystä ja virkkaamista.

Lukion jälkeen Rauhala opiskeli neulealan artenomiksi Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, josta tie jatkui Helsingin yliopistoon opiskele-

10 | MARTAT 5 | 2020

maan kansatiedettä.

– Halusin perehtyä tarkemmin tekstiilien historialliseen ulottuvuuteen, Rauhala kertoo.

RAKAS, RASKAS NEULONTA Kuten sanot-

tu, neulominen ei ole aina ollut pelkästään mukava harrastus, vaan myös pakon sanelemaa totista työtä.

Pohjoisen kylmissä olosuhteissa on ollut kova tarve lämpimille vaatteille.

– Jo 1200-luvulla neulominen oli joka naisen pakollinen taito, joka opittiin

5-vuotiaana suvun naisilta, Rauhala kertoo.

Neulominen ei ollut naisten yksinoikeus. Perinteisen työnjaon mukaan fyysiset ulkotyöt kuuluivat miehille ja kevyemmät sisätyöt naisille, mutta myös miehet tekivät kotitarveneulontaa. Neulovia miehiä oli varsinkin poikavaltaisissa perheissä.

– Miesten neulomiseen liittyi kyllä häpeää, ja sitä tehtiin piilossa muiden katseilta. Se vahvisti käsitystä siitä, etteivät miehet neulo, Rauhala selittää.

Neulominen oli kuitenkin sallittu harrastus meri- ja savottamiehille sekä opettajille. Sitä tarjottiin myös ajanvietteeksi ja terapiaksi loukkaantuneille sotilaille, jotka olivat vuodepotilaina sairaalassa.

Suomessa neulottiin vuosisatojen ajan heittämällä neulomisen tekniikalla, jolla saatiin tiivistä neuletta. Tekniikka vaati sormilta tiukkuutta ja silmiltä tarkkuutta. Kodeissa valaistus oli hämärä.

– Neulominen ei varmastikaan ollut aina kovin mukavaa! Rauhala parahtaa.

– Sain hyvän käsityksen siitä, millainen entisajan neulontakokemus oli, kun tein toisintoja Kansallismuseon kokoelmien neuleista. Sormet kipeytyivät ja minusta tuntui välillä, ettei työ valmistu ikinä! Tein myös erikoisen huomion: itselle esteettisesti epämieluisan neuleen valmistaminen oli vastentahtoista.

Toisaalta museoneuleiden neulominen opetti armollisuutta.

– Näissä museoon tallennetuissa töissä oli virheitä. Sukat ja lapaset eivät olleet identtisiä eikä virheitä purettu. Oli tärkeämpää tehdä valmista kuin täydellistä. Se oli vapauttavaa.

SOTIL AIDEN L Ä MMIKKEEKSI

Sota-aikana naisia kannustettiin neulomaan liipaisinsormikkaita, sukkia, kypäränalusmyssyjä ja polvenlämmittäjiä rintamalla taisteleville miehille.

– Läheisille neulottiin rakkaudella.

Kun miehet saivat paketin ruokaa, tupakkaa ja neuleita, kahta ensimmäistä jaettiin kavereille, mutta neule pidettiin visusti itsellä.

Pian huomattiin, että monet sotilaat jäivät neuleita vaille. Varusteita ei ollut

HÄN ON

INFO

Anna Rauhala Ť Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ť Kansatieteilijä Ť Artenomi (HAMK) PIENI M ARTTATESTI

Parasta elämässä on se, ettei ihmisenä tule koskaan valmiiksi.

Aina löytyy uusia ihmettelyn aiheita ja opittavaa.

Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, palauttaisin ihmisen ja maapallon tasapainon kohdilleen.

Tästä en luovu: Pienimuotoinen viljely. Tykkään erityisesti kokeilla lajeja, joita ei saa kaupoista. Kaupunkipalstalla ja mökkipuutarhassa kasvatan tutumpien vadelmien, pensasmustikoiden, papujen ja kurpitsojen lisäksi muun muassa pohjoisia valkosipulilajeja, erilaisia perunoita, karhunvatukkaa ja kirsikkaa.

riittävästi, ja naisia kannustettiin muistamaan myös tuntematonta sotilasta.

Monet neuloivat itsensä uuvuksiin.

– Se tuntui monesti pieneltä siihen verrattuna, että sotilaat palelivat rintamalla. Talvisodan aikana lehdessä oli jopa ohjeita, miten rasitusvammoilta voi säästyä. Ei siinä ensisijaisesti naista ajateltu, vaan enemmänkin tehokkuutta, Rauhala selittää.

KORONA K ÄYNNISTI UUDEN BUUMIN

Vaikka neulominen on aina ollut osa kulttuuriperintöämme, vasta 2000-luvulla siitä tuli harrastusbuumi.

– Neulojat astuivat kaapista ulos. Nuoret löysivät neulomisen riemun, neulojat siirtyivät kahviloihin ja puistoihin, martat neuloivat graffiteja puihin ja aitoihin.

Käsitöiden arvostus nousi, Rauhala kertoo.

Jos neulominen koki uuden tulemisen 2000-luvun alussa, keväällä 2020 suosio 5 räjähti – koronan takia.

Karanteeni sai ihmiset kotoilemaan: leipomaan, hoitamaan pihaa ja viherkasveja sekä neulomaan.

Rauhalalle syntyi idea tutkimushankkeesta, joka toteutettaisiin yhteistyönä kässämarttojen kanssa.

– Käsityöt ovat tuottaneet iloa ja olleet

Anna Rauhala puhui aiheesta Rakas ja raskas neulonta Marttojen valtakunnallisena kässäkahvilapäivänä, virtuaalisessa kässäkahvilassa.

Hän on kehittänyt neulemalleja suomalaisen kekriperinteen pohjalta. Pipon ja keppihevosen ohjeet tämän lehden sivuilla 32 –35.

"VASTUULLISEEN NEULOMISEEN SA A VINKKEJÄ PULA-AJAN KIKOISTA ."

henkireikä koronan keskellä. Tutkimukseni aiheena on, millaisia hyviä käytäntöjä korona-aika on tuonut käsillä tekemiseen ja miten opittua voisi soveltaa.

Ajan trendin mukaisesti korona-aikana ovat korostuneet kestävät valinnat. Monet ovat käyttäneet materiaalina sitä, mitä kotoa löytyy.

Myös lankakaupoilla on pohdittu yhä enemmän kestäviä valintoja.

– Ihmiset ovat nykyään ihanan materiaalitietoisia, Rauhala sanoo ja lisää napakasti: – Soisin silti, että ihmiset löytäisivät suomenlampaan villan, jota joutuu ihan turhaan poltettavaksi.

Rauhalan mukaan kotimaisella suomenlampaan villalla on upeat ominaisuudet: Sitä on helppo värjätä. Se on hengittävää, lämmintä ja vettä eristävää. Kampavilla on yhtä hienoa kuin merinovilla.

Suomenlampaan villa liittyy myös pe6 ja Rauhala toivoo, että morinteisiimme, nessa muussakin neulontaan liittyvässä asiassa hakisimme inspiraatiota kurkistamalla menneeseen.

– Vastuulliseen neulomiseen saisi vinkkejä pula-ajan kikoista. Uusia lankoja voi ja pitää hankkia, mutta vanhaakin kannattaa uusia.

– Käytetyn villapaidan voi huovuttaa ja huovasta ommella vaikka rukkaset. Vanhan villaneuleen voi purkaa ja langan pestä suoraksi. Vain mielikuvitus on rajana!

M ARTTOJEN TÄRKEÄ TEHTÄVÄ

Yksi asia ei ole muuttunut vuosisatojen aikana: neulojat haluavat yhä valmistaa hyödyllisiä, tarpeellisia käsitöitä.

– On tärkeää, että valmiilla työllä on käyttötarkoitus. Jos läheiset eivät halua enää yhtään villasukkaa tai lapasta, ne kannattaa antaa hyväntekeväisyyteen, Rauhala kannustaa.

Marttojen hyväntekeväisyysneulonta tuo hyvää mieltä molemmille osapuolille: neulojille ja vastaanottajille.

Rauhala katsoo, että martoilla voisi olla paljon annettavaa myös kestävän kehityksen saralla ja perinteiden kannattajana.

– Martoilla on mahdollisuus tuoda hyväksi koettuja vanhoja perinteitä osaksi nykyajan arkea, jossa kaivataan kestäviä, eettisiä ja ekologisia ratkaisuja.

Aloittaa voi vaikkapa kaivamalla puikot esiin ja luomalla silmukoita suomenlampaan villasta.

» MARTAT 5 | 2020

| 11

HENKILÖ

JUHL AN AIHE SYKSY YN

Olisiko aika elvyttää kekriperinne? Satovuoden päätös sopii suomalaiseen sielunmaisemaan tänäänkin.

Muinaissuomalaisten elämä rytmittyi voimakkaasti vuodenkierron ja kasvukauden mukaan. Syksy täyttyi sadonkorjuusta, ja kun sato oli kerätty talteen, elämä rauhoittui.

Kekri eli sadonkorjuujuhla päätti satovuoden. Se oli samalla työvuoden loppu ja uuden vuoden alku. Juhla ajoittui mikkelinpäivän ja pyhäinmiestenpäivän väliin ja määrittyi kunkin vuoden syystoimien mukaan.

Talonpoikaiskulttuurisäätiössä kekrilähettiläänä toimivan Anna Rauhalan mukaan kekriperinteillä olisi annettavaa nykysuomalaisillekin.

– Omien juurien tunteminen antaa merkitystä elämälle. On hyvä tietää, millaisesta kulttuurista ponnistamme, Rauhala sanoo.

– Halloween tuli Suomeen 1980-luvulla lähinnä kaupallisesta lähtökohdasta. Kekri on omaa kulttuuriamme ja antaisi juhlan aihetta syksyyn, joka on muuten juhlaton kausi.

Rauhalan mukaan kekrissä on monia puolia, jotka sopivat tähän aikaan.

12 | MARTAT 5 | 2020

– Tänä päivänä ihmiset etsivät mystiikkaa ja merkityksiä usein muista kulttuureista. Haluan nostaa esille sitä mystiikkaa, joka liittyy meidän perinteisiimme.

Monet kekriperinteet ovat vuosisatojen saatossa sulautuneet yhteen kristinuskon tapojen kanssa. Talosta taloon kiertäneistä kekripukeista tuli joulupukkeja, kekreissä nautituista juureksista joululaatikoita ja syksyn kunniaksi teurastetusta siasta joulukinkku.

Osa perinteistä sulautui pyhäinmiestenpäivään.

– Aikoinaan uskottiin, että ylisen ja alisen maailman, näkyvän ja näkymättömän, raja oli kekrien aikaan ohuimmillaan. Siksi vainajat olivat liikkeellä, Rauhala sanoo.

Vainajien vierailuun ja myös karkottamiseen valmistauduttiin polttamalla soihtuja ja tulia. Juuri tämä perinne näkyy pyhäinmiesten päivänä hautausmaiden kynttilämerinä.

– Perinteet ovat eläviä ja muokkautuvia, eivät koskaan staattisia. Kun tunnemme menneisyytemme, voimme tietoisesti luoda uusia perinteitä, jotka ovat sidoksissa tähän aikaan, Rauhala sanoo.

MERJA FORSMAN

MAIJA SOLJANLAHTI // KUVA LAURA RIIHELÄ

Haudutuslaatikkopuuro ISONKIN puuroannoksen voi hauduttaa energiatehokkaasti ihanan pehmeäksi styroksilaatikossa. Kylmälaukku, joka toimii kesäisin viilentäjänä, palvelee nyt lämmönsäilyttäjänä.

PUURO (4:lle) 1 l vettä tai maitoa 4 dl puurohiutaleita 1 tl suolaa Välineet: Kannellinen kattila, puuhaarukka, styroksilaatikko (tai muu eristävä laatikko) KIEHAUTA vesi tai maito kattilassa liedellä ja lisää hiutaleet. Sekoita ja lisää suola. Anna pulpahtaa muutaman kerran ja peitä kattila kannella. Siirrä kattila styroksilaatikkoon ja sulje laatikon kansi. Anna puuron hautua kypsäksi; useita tunteja tai yön yli. Tarjoa marjojen kanssa.

JOS laitat puuron hautumaan illalla, se on aamulla valmista. Lämmitä annoksesi pikaisesti mikrossa. Muut perheenjäsenet voivat lämmittää omat annoksensa omien aikataulujensa mukaan.

Hu aa

Kokeile suolan vähentämistä: Laita puuroon ensimmäisellä viikolla 1 tl suolaa, seuraavalla 0,75 tl ja kahden viikon kuluttua 0,5 tl.

Makuaisti tottuu vähäsuolaiseen ruokaan muutamassa viikossa.

Hauduttaminen on vanha menetelmä. Ennen syroksin aikaa käytettiin heinälaatikkoa. Marttojen opas Heinälaatikko ja sen käyttäminen keittäessä ja paistaessa on vuodelta 1914.

MARTAT 5 | 2020

| 13

RUOK A

Banaaniletut

14 | MARTAT 5 | 2020

8 maan

KIERROS Afrikka tarjoaa trendikkäitä makuja, rakkaudella valmistettua ruokaa ja yhdessä tekemisen iloa.

MARJAHELENA SALONEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

» Ylhäällä vasemmalla mangochutneytä, oikealla kurpitsanlehtikastiketta.

Keskellä injera-lettuja, joiden päällä linssipataa, alichaa ja ajib-juustoa.

»

MARTAT 5 | 2020

| 15

RUOK A

Mangopiirakka

N

yt pääset Marttojen mukana makumatkalle pitkin laajaa Afrikan mannerta, kaikkiin niihin maihin, joissa olemme tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuoden aikana. Ruokaretki on sekoitus mielenkiintoisia makuja, mausteita ja raaka-aineita.

Afrikka on maanosana viisi kertaa Euroopan kokoinen. Kun ruokaa kokataan 54 eri maassa, ei ole olemassa yhtä yhtenäistä afrikkalaista keittiötä. Jokaisella niistä on oma makumaailmansa ja ruokaperinteensä, joihin ovat vaikuttaneet historia ja luonnonolosuhteet, uskonnot, kaupankäynti ja siirtomaa-aika.

Maantieteellisesti Afrikka jakautuu viiteen osaan: Pohjois-, Itä-, Länsi-, Keski- ja Etelä-Afrikkaan. Eri ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeillä hyödynnetään erilaisia paikallisia raaka-aineita.

16 | MARTAT 5 | 2020

Afrikkalaiseen keittiöön kuuluu vahvasti yhteisöllisyys. Ruoka valmistetaan ja syödään porukalla. Jokaiselle riittää tehtävää; pilkottavaa, kuorittavaa tai hämmennettävää.

Arkiruoat ovat mukavan helppotekoisia, tosin vihannesten pienentämiseen ja kypsentämiseen on varattava aikaa. Perinteinen ruoka ei ole vartissa valmista. Se on slow foodia, joka maaseudulla ja kylissä valmistetaan vielä perinteisesti avotulella. Ruoanvalmistustaidot siirtyvät äidiltä tyttärelle. Resepteistä ja ohjeista pidetään tiukasti kiinni.

Arkiruoka tehdään usein viljatuotteista, vihanneksista ja palkokasveista. Vesistöjen äärellä käytetään kalaa ja muita meren antimia. Välipalat ja jälkiruoat valmistetaan satokauden hedelmistä.

Lihaa käytetään enimmäkseen juhlissa.

Perinteiset juhlaruoat tehdään huolella

ja aikaa säästämättä. Ruoan valmistus ja pataruoan hauduttaminen voivat kestää useita tunteja, jopa pari päivää.

Länsimainen ruokakulttuuri on tuonut vaikutteita varsinkin kaupunkeihin. Lähi- ja paikallisruoka on kuitenkin ravitsevampaa ja edullisempaa, jos se koostetaan monipuolisesti.

Monissa maissa ruokailu tapahtuu käsin. Ruoan peruselementti onkin lisuke, jonka avulla kastike tai pataruoka syödään: Keniassa maissipuuro eli ugali, Kamerunissa jauhomunkki ja Etiopiassa injera-lettu. Hieman uskallusta, uteliaisuutta ja harjoitusta – ja se onnistuu sinultakin!

Savukalakastike

Friteeratut pikkukalat

KENIA

SAMBIA

MANGOPIIRAKKA

FRITEERATUT PIKKUKALAT

2 munaa 1 dl sokeria 1 dl kermaa 0,5 dl voisulaa 2 dl vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta

1 kg pieniä perattuja muikkuja 1 rkl merisuolaa mustapippuria myllystä

Pinnalle: 3 dl mangopaloja 0,5 dl voisulaa 0,5 dl sokeria 1,5 dl kookoshiutaleita »Sekoita munat ja sokeri. Lisää joukkoon kerma ja voisula. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää seokseen.

Sekoita kevyesti ja vain sen verran, että ainekset tasoittuvat. Levitä taikina matalaan, voideltuun piirasvuokaan. Asettele mangopalat taikinan päälle. Sekoita sokeri ja kookoshiutaleet voisulan joukkoon. Ripottele seos mangokuutioiden päälle.

Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 20–25 minuuttia.

Friteeraustaikina: 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 0,5 tl suolaa 1 dl korppujauhoja 3 kananmunan keltuaista 3 dl vettä 1 dl maitoa ripaus chili-, cayenne- ja cajunmaustetta Kypsentämiseen: 0,5 l öljyä »Huuhtele muikut kylmällä vedellä ja ripottele niiden päälle suolaa ja pippuria. Anna maustua noin puoli tuntia.

Sekoita taikina ja anna sen tekeytyä vähintään 10 minuuttia. Kuumenna öljy kattilassa.

Kasta muutama muikku kerrallaan taikinassa, nosta kattilaan ja kypsennä öljyssä 5–7 minuuttia. Valuta ja tarjoile.

Ti itkö?

Sambiassa tarjotaan kapenta-kalaa, joka muistuttaa sardiinia tai meidän neulamuikkuamme. Yleensä kala kuivataan, ja siitä tehdään paistosta tomaatin ja sipulin kanssa.

Friteerattu kala on Sambiassa juhlaruokaa.

ZIMBABWE KURPITSANLEHTIKASTIKE (kuva s. 15)

noin 1 kg kurpitsan tai lehtikaalin lehtiä 0,5 dl jauhettua maapähkinää 1 rkl öljyä 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 1,5 tl currya 3 tomaattia 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria »Pese, kuivaa ja suikaloi kurpitsan tai lehtikaalin lehdet.

Kuumenna paistinpannu ja lisää maapähkinäjauhe pannulle. Paahda sekoitellen muu-

taman minuutin ajan, kunnes pähkinä on vaaleanruskeaa.

Ota pähkinäjauhe pois pannulta. Kuori ja kuutioi sipulit. Kuumenna öljy pannulla.

Lisää sipulit ja kuullota niitä noin 5 minuuttia. Lisää curry ja anna hautua pari minuuttia. Lisää kurpitsan tai lehtikaalin lehdet pannulle ja kypsennä muutaman minuutin ajan, kunnes lehdet alkavat mennä kasaan. Lisää pilkotut tomaatit ja sekoita. Vähennä lämpöä ja hauduta 5–8 minuuttia. Lisää maapähkinäseos ja keitä pari minuuttia.

Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarjoa lämpimänä.

Ti itkö?

Zimbawessa kurpitsakasveista käytetään kaikki osat ravinnoksi. Tuoreista ja kuivatuista kurpitsanlehdistä saa maukkaan kastikkeen maissipuuron kanssa. Suomalaiseen makuun kastike sopii hyvin vaikkapa pastan kanssa.

»

MARTAT 5 | 2020

| 17

Mangokana (ohje s. 21)

18 | MARTAT 5 | 2020

ARKIRUOAT OVAT MUK AVAN HELPPOTEKOISIA , TOSIN VIHANNESTEN PILKKOMISEEN JA KYPSENTÄMISEEN ON VARATTAVA AIK A A .

»

MARTAT 5 | 2020

| 19

RUOK A

BURKINA FASO BANAANILETUT (kuva s. 14) 2 banaania 2 kananmunaa 0,5 tl vaniljasokeria 0,5 tl kardemummaa Paistamiseen: 2–3 rkl kookosrasvaa tai voita

Mangochutney

Ti itkö?

Eswatini on saanut vaikutteita ruokakulttuuriinsa Ison-Britannian siirtomaa-ajalta. Iltapäiväteelle valmistetut kasvis- ja hedelmäpikkelssit ja -chutneyt maistuvat myös muiden ruokien lisukkeina.

20 | MARTAT 5 | 2020

ESWATINI (entinen SWAZIMAA) MANGOCHUTNEY

4 raakaa, kovaa mangoa 1 pieni sipuli 1 rkl suolaa 0,25 dl sitruunamehua 100 g sokeria 2 punaista chiliä

»Kuori ja soseuta banaanit.

Riko kananmunat banaanisoseen joukkoon. Lisää vaniljasokeri ja kardemumma. Sekoita tasaiseksi. Kuumenna paistinpannu keskilämmölle ja lisää rasva pannulle. Kaada pienellä kauhalla taikinaa pannulle. Paista letut molemmin puolin kauniin värisiksi. Tarjoa hedelmien, esimerkiksi mangon, papaijan ja ananaksen, kanssa.

»Kuori mangot. Viipaloi hedelmäliha ohuiksi siivuiksi ja hienonna sipuli. Asettele mangoviipaleet ja sipuli kerroksittain astiaan. Ripottele päälle suolaa ja anna seistä noin tunnin ajan. Poista ylimääräinen suola. Halkaise chilit, poista siemenet ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen, kunnes seos sakenee. Kaada kuuma chutney lasipurkkeihin ja sulje kannet tiiviisti.

KAMERUN

ETIOPIA

SAVUKALAKASTIKE

INJERA

1 rkl öljyä 1 sipuli 3 tomaattia 1,5–2 dl vettä 2 kalaliemikuutiota 1 pkt pinaattia 500 g savukalaa (esim. savusilakoita tai muuta vaalealihaista savukalaa) 1 tl yrttimaustetta 1 rkl maapähkinätahnaa 0,5 tl suolaa

200 g teff-jauhoja 1,4 l vettä (1 tl kuivahiivaa; ei välttämätön)

»Kuumenna öljy paistinpannulla. Silppua sipuli ja kuullota öljyssä. Lisää pilkotut tomaatit joukkoon. Lisää vesi, kalaliemikuutiot, pinaatti, ruodittu savukala ja yrttimauste.

Anna kiehua noin 5 minuuttia. Lisää lopuksi maapähkinätahna ja suola. Anna kiehua vielä noin 5 min. Tarjoile riisin tai maissipuuron kanssa.

2. päivä »Kaada tai kaavi taikinan pinnalle kertynyt hera pois.

Ota pari kauhallista taikinaa pieneen kattilaan, lisää tilkka vettä ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä, kunnes seos on puuromaista. Lisää seos takaisin muun taikinan joukkoon, sekoita hyvin ja anna taikinan tekeytyä vielä tunti.

Jos taikina tuntuu liian pak-

1. päivä » Mittaa jauhot kulhoon. Lisää viileä vesi (ja kuivahiiva) vähitellen joukkoon koko ajan sekoittaen. Peitä kulho ja jätä taikina tekeytymään huoneenlämpöön vähintään päiväksi.

sulta, lisää hieman vettä, niin että saat sakeahkon, lettutaikinaa muistuttavan taikinan.

Kuumenna muurinpohjapannu tai suuri paistinpannu. Sivele pannun pinta kevyesti öljyllä tai voilla. Paista taikinasta ohuita, suuria lettuja.

LINSSIPATA

6 sipulia 1 dl öljyä 0,5 dl berbere-mausteseosta 0,5 kg linssejä huuhdottuna 0,5 tl suolaa 4 dl vettä 1 kasvisliemikuutio Koristeluun: tuoreita yrttejä »Hienonna sipulit. Kuumenna öljy kattilassa. Kuullota sipuleita hetki ja lisää berbere-mauste. Anna seoksen kypsyä noin 10 minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon linssit ja suola, kypsennä hetki. Lisää joukkoon vesi ja kasvisliemikuutio. Keitä, kunnes linssit ovat kypsiä.

Koristele tuoreilla yrteillä.

ALICHA

3 isoa punasipulia 2 valkosipulinkynttä 5 porkkanaa 1,5 dl öljyä 1 pieni kaali 6 perunaa suolaa 1 tl muskottipähkinää 1 tl currya 2 tl silputtua persiljaa 2 rkl silputtua basilikaa Koristeluun: 6 vihreää chilipaprikaa, yrttisilppua »Suikaloi sipulit ja hienonna valkosipuli. Pese ja kuori porkkanat, pilko paksuiksi tikuiksi. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuleita hetki. Lisää joukkoon porkkanalohkot ja jatka kypsen-

tämistä. Suikaloi kaali ja lisää pataan, kun porkkanat ovat pehmenneet. Pese ja kuori perunat, lohko veneiksi ja lisää kattilaan, kun kaali on pehmennyt. Jatka paistamista, kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää suola ja mausteet kypsennyksen loppuvaiheessa. Koristele vihreällä chilillä ja yrttisilpulla.

AJIB-JUUSTO

3 l piimää »Lämmitä iso kattila (ei teflon-) kuumaksi liedellä. Kaada piimä kattilaan. Kun hera on kuplinut seoksen pinnalle kunnolla, laske lämpöä. Anna kuplia vielä pari minuuttia.

Pane kattila kylmään veteen lavuaariin noin puoleksitoista tunniksi. Nostele hera siivilään ja painele massaa, jotta neste valuu pois. Siirrä heramassa astiaan ja laita jääkaappiin. Tarjoa seuraavana päivänä. Valmis juusto on koostumukseltaan kuin hienojakoista raejuustoa.

Hu aa!

Injeran paistaminen vaatii opettelua. Teff-jauhojen lisäksi voi taikinaan käyttää ohrajauhoja. Taikina kannattaa tehdä edellisenä päivänä ja sen tulee olla hieman paksumpaa kuin lettutaikinan.

Injera paistetaan vain yhdeltä puolelta.

MALAWI WAMANGO NKHUKU, MANGOKANA

0,5 kg kanan paistileikkeitä tai reisipaloja 1 kanaliemikuutio vettä Marinadi: 0,5 dl ananasmehua 0,25 dl soijakastiketta 1 rkl omenaviinietikkaa 1 rkl raastettua inkivääriä 2 rkl jauhoa 1 rkl sokeria Pannulle: 1 rkl öljyä 2 vihreää paprikaa 1 mango 0,5 dl paahdettuja maapähkinöitä murskattuna »Laita kanan paistileikkeet tai reisipalat kattilaan. Liuota kanaliemikuutio tilkkaan kuumaa vettä ja kaada lihojen päälle. Lisää vettä sen verran, että lihat peittyvät. Keitä kanat kypsiksi, noin 20 minuuttia palojen koon mukaan.

Nosta kattila liedeltä jäähtymään. Tee marinadi: sekoita ananasmehu, soijakastike, omenaviinietikka, inkivääri, jauhot ja sokeri. Kun liha on jäähtynyt, poista luut ja paloittele lihat. Laita palat kulhoon ja kaada marinadi päälle. Laita peitettynä jääkaappiin maustumaan vähintään tunniksi. Kuumenna sitten iso paistinpannu. Laita pannulle öljyä, lisää paprikaviipaleet ja paista muutama minuutti.

Lisää kanat ja marinadi. Kypsennä noin 5 minuuttia koko ajan sekoittaen. Kuori ja kuutioi mango. Lisää mango ja maapähkinät pannulle ja kypsennä vielä pari minuuttia.

Tarjoa riisin kanssa.

INFO Annos Afrikkaa -reseptivihko sisältää yli 40 ohjetta 8 maasta. Vihkosta käytetään marttapiirien ruokakursseilla. Jos yhdistyksesi haluaa järjestää afrikkalaisen ruokaseikkailun, hae vihkoja omasta piiristäsi tai tulosta reseptit martat.fi -nettisivuilta.

Afrikkalaisen ruoan teko onnistuu hyvin Suomessa. Monet sikäläiset raaka-aineet ovat meille tuttuja: kahvi, kaakao, tee ja lukuisat hedelmät tuodaan Afrikasta. Kauppojen valikoimissa on esimerkiksi keittobanaaneja, teff-jauhoja ja berbere-maustetta. Joitakin aineksia voi korvata kotimaisilla valmisteilla. Marttojen Annos Afrikkaa -resepteissä annetaan raaka-aineesta suomalainen versio aina kun mahdollista.

MARTAT 5 | 2020

| 21

KEHITYSYHTEIST YÖ

MANGOPUUN ALTA KYLÄÄN JA TAKAISIN HELENA KOKKONEN

Martat ovat tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuotta. Kymmeniä vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitä on käynyt Afrikassa tutustumassa työhömme.

Kiitos teille kaikille!

Auto jätetään odottamaan ja loppumatka kylään taitetaan jalan. Leena-Sisko Vanhatalo johtaa joukkoa. Kuvat ovat Burkina Fasosta vuodelta 2009.

Leena-Sisko Vanhatalo toimi 2000-luvun alussa Marttaliiton hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Hän oli Burkina Fason hankkeen seuraaja 2004–2011 ja vieraili maassa vuosittain tarkistamassa, kuinka hanke etenee. Tässä Leena-Siskon muistiinpanot eräältä matkapäivältä: KATJA VIS/ABILIS

”

ISTUMME MANGOPUUN ALLA , odotamme emäntiemme tuloa ja rupattelem-

me paikallisten kanssa. Mangopuun alla ei tarvitse pelätä käärmeitä, vaan voi nauttia kauniin aamun muuttumisesta lämpimäksi päiväksi. Kiire on jo aikapäiviä sitten jätetty taakse, mutta sitten kun lähdemme, kaikki toimii tehokkaasti ja ehdimme päivän myötä nähdä monenlaista.

22 | MARTAT 5 | 2020

Kotivierailulla Terhi Lindqvist (vas.), Anne Lempinen ja Leena-Sisko Vanhatalo.

Mitä kuuluu hyvään ravintoon? Neuvoja esittelee erilaisia raaka-aineita: suojaavia, korvaavia ja rakentavia.

Pag-La-Yiri-järjestön auto tulee paikalle. Tänään menemme läheiseen kylään seuraamaan Marguerite-neuvojan ja hänen apulaisneuvojiensa työtä. En väsy katsomasta kaikkea mahdollista matkan varrella: mopoja, mopoja, pyöriä, jalankulkijoita, eläimiä. Punaista, pöllyävää hiekkaa.

KYLÄSSÄ MEIDÄT otetaan vastaan laulaen ja tanssien. Suoma-

lainen Nanson mekko kalpenee moniväristen upeiden asujen rinnalla, mutta tanssiminen yhdistää meitä.

Istumme penkeille katoksen alle, suojaan auringolta. Väkeä on paljon: kyläpäällikön edustaja, koulun opettaja ja muutama muu ”tärkeä” henkilö, sekä paljon äitejä ja pieniä lapsia, isoäitejäkin. Uteliaimmat lapset kurkkivat selkämme takaa ja me kurkimme takaisin, uskaltaisiko kukaan tulla syliin.

Päivän esityksen aiheena on lasten ravitsemus. Apulaisneuvojilla on tarjottimella erilaisia raaka-aineita: suojaavia, korvaavia ja rakentavia. Opetus etenee bissan kielellä. Puhutaan ravinteikkaan vellin raaka-aineista: mukana on hirssiä, maapähkinäjauhetta, kalajauhetta, karitevoita.

JOTTA KAIKKI oppisivat, siirrytään teoriasta käytäntöön.

Aluksi pestään kädet saippuaa unohtamatta. Tuli padan alle, vesi kiehumaan, aineksien tarkka mittaus. Hankkeen rahoituksella on ostettu keittopatoja, mittoja ja ruoanvalmistusvälineitä. Apulaisneuvojat ohjaavat, kunnes kaikissa padoissa on velli kypsymässä. Lapset hyörivät ympärillä, heitä häädetään välillä pois kuumien patojen läheltä. Äidit huolehtivat myös toinen toistensa lapsista, kuten Afrikassa on tapana.

Keitos tuoksuu kuivatulta kalalta. Sekoittelen patoja ja maistan velliä. Ei ehkä minun suosikkini, mutta nielen kaiken hymyillen.

Neuvojat tarkistavat, ovatko äitien tuomat astiat puhtaita.

Sitten vellit astioihin ja lusikat esille. Lasten ilmeiden ja eleiden kirjo ei pahemmin eroa suomalaisen vauvan ensitunnelmista kiinteän ruoan parissa. Velliä kuitenkin syödään, ja loput viedään kotiin.

SEURAA VIERAILUN VAIKEIN VAIHE: minä kotitalousalan

ihmisenä saan nyt kommentoida päivän kulkua. Kiitän kyläläisiä siitä, että olemme saaneet tulla paikalle. Kiitos kylän silmäätekeville, kiitos neuvojille, kiitos äideille. Kiitän Margueriteä, joka on ohjeistanut apulaisneuvojat päivän aiheeseen. Kiitän apulaisneuvojia, joilta riitti aikaa ja kärsivällisyyttä kaikille osallistujille. Tieto ja taidot lisääntyivät tämän kylän äitien keskuudessa. Toivotamme innokkaita neuvontahetkiä ja kaikkea hyvää läsnäolijoille. Lupaamme kertoa heistä Suomen martoille.

Lähtötanssi alkaa. Siirrymme meille järjestettyyn ruokailuun ja sitten paluumatkalle. Keinumme kyläpolulla kulkevassa autossa, ohitamme äitejä lapsineen, ja lukemattomia mopoja.

Illalla istumme mangopuun alla, odotamme päivän palautekeskustelua ja yhdessäoloa emäntiemme kanssa. Sininen Afrikan hämärä laskeutuu ympärillemme, taskulamput ovat vielä kassissa.

Afrikka ikuisesti mielessä.”

LEENA-SISKO VANHATALO

MARTAT 5 | 2020

| 23

KESTÄVÄ ARKI

SÄHKÖN KULUTUSJOUSTO TUO SÄÄSTÖÄ Perehdy kotisi sähkönkulutukseen: paljonko sitä kuluu vuodessa ja milloin käyttö on suurinta. Voit säästää muuttamalla laitteiden käyttöaikoja ja -tottumuksia.

SIRPA MUSTONEN // KUVITUS MIRVA MALMGREN

A

suminen, ajastus, automaatio. Nämä ovat avainsanoja, kun puhutaan sähkön kulutusjoustosta; siitä, että sähkönkäyttöä keskitetään kotona hetkiin, jolloin sähköä on paljon tarjolla tai jolloin kulutus muuten on vähäistä.

Kulutusjousto merkitys kasvaa sitä mukaa, kun siirrytään käyttämään tuuli- ja aurinkoenergialla tuotettua sähköä. Sää vaihtelee, ja joskus tarjolla on paljon energiaa ja joskus siitä voi olla pulaa.

Kuluttajat ja kotitaloudet ovat keskeisessä roolissa kulutusjouston hyödyntämisessä.

Sähkön hinta vaihtelee sen mukaan, mihin aikaan sitä käytetään. Taloudestaan tarkka ajoittaa esimerkiksi kodinkoneiden käytön sellaisiin hetkiin, kun energia on edullista.

– Kotitalouksien kulutusjousto on vielä monelle vieras, mutta yhä ajankohtaisempi asia. Sähkön oma pientuotanto lisääntyy, ja myös valtakunnan tasolla kasvaa tarve sähkönkäytön järkevälle ajoittamiselle. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulisähkön, tuotanto ei ole tasaista, ja siksi joustotarvetta syntyy, sanoo asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

– Suomalainen elämänrytmi näkyy valtakunnan tasolla sähkön kokonaiskulutuksessa. Monet kodin suuritehoisista laitteista kuormittavat sähköverkkoa samanaikaisesti, vaikka niiden käyttöaikoja voisi automaatiolla siirtää huoletta toiseen ajankohtaan. Kulutushuiput heijastuvat sähkön pörssihintaan, jonka pohjalta sinunkin sähkösi hinnoitellaan, Suur-Uski selittää.

24 | MARTAT 5 | 2020

MARTAT 5 | 2020

| 25

KESTÄVÄ ARKI

TASOITA KULUTUSHUIPUT Oman sähkönkäytön tunteminen on ensimmäinen askel kulutushuippujen tasaamiseen. Enää ei riitä, että tietää sähkölaskunsa euromäärän. Jokaisen on lisäksi hyvä tietää, paljonko kodissa kuluu sähköä vuositasolla ja mihin hetkiin kulutus merkittävimmin ajoittuu. Nämä tiedot saa oman sähköyhtiön online-palvelusta.

– Mitä suurempi kulutus on, sitä tärkeämpiä energiatehokkuus ja kulutusjousto ovat sekä ympäristövaikutusten pienentämisen että oman kukkaron vuoksi. Jokaisessa kodissa on mahdollista säästää 5–10 prosenttia sähkönkulutuksesta laitteiden käyttöaikoja ja -tottumuksia muuttamalla.

Sähkölämmitystä käyttävällä säästövaraa on usein enemmänkin, Suur-Uski sanoo.

Alkuun pääsee, kun ottaa käyttöön kotona jo valmiina olevaa, tuttua säätö- ja ajastustekniikkaa: esimerkiksi liiallista lämmitystä hillitsevät pattereiden termostaatit sekä lämmityksen, vesivaraajan, ilmanvaihdon ja valaistuksen aikaohjaukset.

Myös pesukoneissa on jo vakiona ajastustoiminto. Tiskikoneen voi säätää käynnistymään yöllä tai työpäivän aikana.

– Kannattaa pitää silmällä, millaisia energiatehokkuus- ja kulutusjoustopalveluja oma energiayhtiö kehittää ja tarjoaa.

Niiden avulla kulutuksen siirtäminen ja sitä myötä säästäminen on vaivatonta, vaikka kotona ei olisi kokonaisvaltaista automaatiojärjestelmää ohjaamassa eri järjestelmiä ja laitteita, Päivi Suur-Uski vinkkaa.

26 | MARTAT 5 | 2020

NEUVOJA JA AVUSTUKSIA Energiankäyttöön liittyvät investoinnit tulevat entistä kannattavammaksi jo lähitulevaisuudessa. Tämä koskee esimerkiksi taloautomaatiota, rakennusteknisiä parannuksia, sähköautoja ja omaa energiantuotantoa, kuten aurinkopaneeleja.

– Energiankäyttöä ja sen ilmastovaikutuksia voi vähentää monilla keinoilla, mutta on tärkeää hallita kokonaisuutta. Tämä koskee sekä pientalossa että taloyhtiössä asuvia, vaikka taloyhtiössä päätökset tietenkin tehdään yhdessä, ja kiinteistön ylläpidon ja remontoinnin mittakaavat ovat isompia, Päivi Suur-Uski toteaa.

Asiantuntijoiden avulla kuluttajat voivat laatia suunnitelman taloudellisesti järkevien energiaratkaisujen toteuttamiseen.

Energianeuvojat opastavat alkuun, jos erilaisten remonttien ja hankintojen järjestys askarruttaa.

– Nythän on myös mahdollista hakea avustusta energiatehokkuuden parantamiseen asuinkiinteistöissä. Aivan uutena on avustus öljylämmityksestä luopumiseen pientaloille. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumpun asennustyön osuuteen. Valtio tukee nyt viisaita ilmastotekoja, joten avustusmahdollisuudet kannattaa selvittää ja käyttää hyödyksi, kannustaa Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Motivassa.

INFO KULUTUSJOUSTO Sähkönkulutuksen jousto eli kulutusjousto on sähkönkulutuksen hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä sähkön tuotantotilanteen mukaisesti. Sähköä kannattaa käyttää silloin, kun sitä tuotetaan paljon, vähäpäästöisesti ja edullisesti.

HYÖDYNNÄ LAITTEIDEN AIKAOHJAUSTA »sähkölämmitys ja lämpöpatterit »kylpyhuoneen lattialämmitys »ilmanvaihtolaite ja jäähdytys »lämminvesivaraaja »auton esilämmitys »sähköauton lataus »kodinkoneiden ajastus ja valaistuksen ohjaus sekä käyttö tehohuippujen ulkopuolella.

MARTASTA WATTIMAISTERI Tänä vuonna Marttailuviikko ja Valtakunnallinen Energiansäästöviikko osuvat yksiin. Silloin otetaan haltuun energiansäästön perusasiat ja tutustutaan kodin ja työpaikan energiasyöppöihin.

Wattimaisteri-kampanja on valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan ja alueellisten energianeuvojien organisoima kampanja, joka rohkaisee tutkimaan kodin sähkönkulutustietoja oman energiayhtiön online-palvelussa. Kampanja on esillä Marttojen ja alueellisten energianeuvojien tapahtumissa lokakuussa.

Wattimaisteri-martta käyttää energiaa fiksusti, keventää asumisen ilmastovaikutuksia ja edistää sähkön käytön ja tuotannon ympäristötavoitteita.

Wattimaisterina opit selvittämään, millainen sähkökäyttäjä olet. Saat tietoa siitä, miten voit pienentää sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä esimerkiksi ostamalla alkuperätakuulla merkittyä,

uusiutuvalla tavalla tuotettua sähköä.

Wattimaisterina voit pohtia, pystyisitkö ohjaamaan omaa sähkönkäyttöäsi puhtaan energian tunneille.

MATKALLA MAISTERIKSI Selvitä, »mikä on kotitaloutesi sähkön siirtoyhtiö ja sähkön myyjä. »millaista sähköä ostat. Onko se uusiutuvaa? (Tämän tarkistat sähkösopimuksesta.) »mikä on kotisi sähkönkulutus. »mitkä kodin laitteet ovat suuritehoisia ja kuluttavat paljon sähköä. »mihin aikaan sähköä kuluu paljon.

Voisitko siirtää osan kulutuksesta toiseen hetkeen? »Kirjaa vastaukset muistiin. Näillä tiedoilla pääset hyvin alkuun Wattimaisterin uralla ja voit miettiä seuraavia siirtojasi.

VIETETÄÄN ENERGINEN MARTTAILUVIIKKO 5.–11.10. »Tapahtumavinkkejä ja -ohjeita on koottu osoitteeseen www.martat.fi/marttailuviikko. »Kannustamme kaikkia yhdistyksiä pitämään energia-aiheisen marttaillan joko Marttailuviikon aikana tai myöhemmin syksyllä. »Monet marttapiirit järjestävät viikon aikana energiansäästöviikon neuvontatilaisuuksia muun muassa kauppakeskuksissa ja kirjastoissa. Martat antavat neuvoja arjen energiansäästöön yhteistyössä alueellisten energianeuvojien kanssa. » Voit ilmoittaa marttayhdistyksesi, marttapiirisi tai oman työpaikkasi mukaan energiansäästöviikolle osoitteessa www.energiansäästöviikko.fi. Saat sähköpostiin ajankohtaiset vinkit viikon viettoon. »Marttailuviikolla(kin) saa olla rohkeasti martta! Pistä yllesi martta-t-paita tai muu martta-asu. Seuraa Marttoja somessa. Martta näkyy ja kuuluu!

TÄRPIT VERKOSSA »Energiansäästöviikon webinaari Martta-akatemiassa tiistaina 6.10. klo 17.30.

Mukana asiantuntijat Motivasta ja Marttaliitosta. »Energiansäästöviikon Facebook-live torstaina 8.10. klo 18. »Energiajärkeä-verkko-opinnot Marttaakatemiassa. www.martat.fi/marttailuviikko

MARTAT 5 | 2020

| 27

PUUTARHA

Hedelmäpuut

kaipaavat suojaa

TIINA IKONEN // KUVAT JORMA SILO, SHUTTERSTOCK KUVITUS VENLA PYSTYNEN

28 | MARTAT 5 | 2020

Kyllä keväällä harmittaa, jos rakas omenapuu on talvella kärsinyt vaurioita! Kannattaa suojata pihan aarteet, ennen kuin talvi tulee.

O

menapuut ovat monen kotipihan kruunu. Ne ovat kasvaneet hennoista taimista komeiksi yksilöiksi ja käyneet omistajilleen rakkaiksi. Monet muutkin hedelmäpuut, esimerkiksi luumut ja kirsikat, ilahduttavat kukilla ja hedelmillä.

Hedelmäpuut vaativat hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuoden, ja juuri nyt on ajankohtaista suojata puut myyriltä ja jäniksiltä. Ankarina talvina myös hirvet ja peurat saattavat aiheuttaa tuhoa. Erikoisesti kannattaa suojata nuoret puut, mutta myös iäkkäät yksilöt maistuvat jyrsijöille.

Myös sään vaihtelut voivat kurittaa puita ja vioittaa runkoja. Tähänkin on hyvä varautua syksyllä.

Tässä pihassa nuorien puiden ympärille on viritetty metalliverkko. Se pysyy paikoillaan tukikeppien avulla.

METALLIVERKKO PITÄÄ JÄNÖT POISSA » Ennen puiden suojaamista nurmikko leikataan lyhyeksi puiden alta ja lähiympäristöstä. »Puun ympärille asennetaan vähintään 120 cm korkea metalliverkko suojaamaan oksistoa jäniksiltä. Jos alueella on peuroja ja hirviä, laitetaan korkeampi verkko.

Talven aikana seurataan, etteivät eläimet pääse verkon yli oksien kimppuun. »Verkko asennetaan puun ympärille niin kauas rungosta, etteivät oksat tuulessakaan hankaa verkkoa. Verkko pysyy paikallaan tukikeppien avulla. Verkko kiinnitetään keppeihin nippusiteillä tai luonnonnarulla. »Ison hedelmätarhan voi aidata kokonaan verkolla tai aidalla. »Verkon lisäksi puu tarvitsee rungonsuojuksen myyrien varalta. »Mikäli kuitenkin metalliverkon silmäkoko on korkeintaan 7 mm, ei erillistä rungonsuojaa välttämättä tarvita. Tässä tapauksessa verkko upotetaan alareunastaan 20 cm maan sisään, etteivät myyrät kaivaudu verkon ali.

RUNGONSUOJA MY YRIEN ESTEEKSI »Myyräntuhoja estetään parhaiten rungonsuojalla. Puu suojataan noin puolen metrin korkeudelta. Suojana voi käyttää tiheäsilmäistä metalliverkkoa tai muovisia suojia.

Suojissa ei saa olla yli 7 mm:n kokoisia aukkoja, että pienimmätkään jyrsijät eivät pääse vioittamaan puuta. Suoja asetetaan huolellisesti rungon ympärille ja upotetaan alareunasta maahan muutaman sentin syvyyteen, niin etteivät juuret vioitu. »Metalliverkko asetellaan lieriöksi rungon ympärille ja sidotaan niin, ettei siihen jää isoja aukkoja. Rungon ja verkon väliin jätetään tilaa noin 5 cm. »Muovinen tiheä verkko rullautuu itsestään nuoren puun ympärille. Sekin on hyvä sitoa paikoilleen luonnonnarulla. »Rei’itetty muovispiraali pysyy paikoillaan ilman sidosta. »Puun kasvaessa muovispiraalin raot aukeavat. Muovin alle muodostuva kosteus saattaa vioittaa runkoa ja vauriokohdista puuhun pääsee sienitauteja. Muoviset suojat poistetaankin kesäksi. »Rungonsuojien kunto tarkastetaan säännöllisesti. Rikkinäiset, hankaavat tai kiristävät suojat korjataan tai vaihdetaan uusiin. »

MARTAT 5 | 2020

| 29

PUUTARHA

Lumi tampataan tiiviiksi puun tyveltä ja laajemmaltakin myyrien kiusaksi.

Ulompana oleva verkko pitää jänikset poissa, rungonsuoja myyrät.

TUOKSUJA , ÄÄNTÄ , PÖLLÖJÄ Hedelmäpuiden suojaamiseen on olemassa erilaisia karkotteita, joiden tarkoitus on pitää eläimet loitolla: »Tuoksupalloilla torjutaan hirviä ja jäniksiä. Pallot ripustetaan puuhun eläimen pään korkeudelle. »Ääntä ja tärinää aiheuttavat karkottimet tuottavat myyrien ääniä. Vähitellen myyrät väistyvät reviiriltä. Karkottimissa on paristokäyttöisiä ja aurinkokennoilla toimivia. Osa sopii myös talvikäyttöön. »Pöllöt pyydystävät myyriä ravinnokseen.

Puutarhan lähelle kannattaa rakentaa pöllönpönttöjä. Myös kissat ja koirat pitävät myyriä kurissa. »Kun lumi poljetaan tiiviiksi omenapuun tyveltä ja laajemminkin ympäriltä, myyrät eivät pääse kulkemaan maan rajassa. »Lumi poljetaan myös suojaverkon ympäriltä. Näin jänikset eivät pääse syömään verkon yli.

KOTIKONSTEJA Kekseliäät kotitarhurit ovat kokeilleet monia keinoja hedelmäpuiden suojaamiseksi. Pelkästään kotikonsteihin ei kannata luottaa; ne eivät korvaa verkkoa. »Perinteinen suoja puille on voimakkaasti tuoksuvien kasvien – tuomen, mustaherukan ja seljan – oksat. Ne pistetään rungon ympärille pystyyn, tyvet upotetaan maahan ja oksat sidotaan kiinni narulla. Tuoksuvia oksia voi asetella myös puun oksille. »Hedelmäpuiden alle on levitetty kahvin-

30 | MARTAT 5 | 2020

Perinnekeinojen harrastaja sitoo tuoksuvia oksia rungon ympärille.

poroja ja oksiin ripustettu verkkopusseissa ihmisen hiuksia. »Myyränkoloihin on laitettu valkosipulia ja kananlantarakeita tai ajettu pakokaasua.

VAHINGON JÄLKEEN »Jos eläin on nakertanut omenapuun kuorta koko rungon ympäri, on puuta vaikea pelastaa. Tilanteen voi saada korjattua sillastamalla: puun ohuista oksista tehdään uusi reitti vaurioituneen kohdan yli. Työ vaatii taitoa, mutta sitä kannattaa kokeilla.

»Pienet taimet on saatettu jopa syödä poikki. Jos syöntikohta on jalostuskohdan yläpuolella, rungon silmusta kasvava verso ohjataan uudeksi latvaksi. Latva tuetaan ja kilpalatvat poistetaan jatkossa. Perusrunkoon asti ulottuva vioitus on tuhonnut vartetun lajikkeen, ja perusrungosta kasvavat versot ovat toista lajiketta. »Jos vauriot ovat pieniä, puu yrittää korjata ne, ja haavat arpeutuvat. Haavoista pääsee puuhun kuitenkin sienitauteja. Arvet voivat jatkossa olla puun heikoin kohta ja altistaa kasvin esimerkiksi tuulen ja lumen tuhoille.

Vesimyyrä

TUNNISTA JYRSIJÄ »Peltomyyrä ja vesimyyrä tekevät pahimmat tuhot omenapuille. Myyräkanta vaihtelee vuosittain, huippuvuodet ajoittuvat yleensä 3–4 vuoden välein. Luonnonvarakeskus seuraa tilannetta ja tekee ennusteita myyrätilanteesta. »PELTOMYYRÄN tunnistaa lyhyestä hännästä ja heinäsilpusta, jota se jättää jälkeensä. Talvella sen herkkua on nuorten hedelmäpuiden kuori. Peltomyyrä kulkee lumen alla ja tuhot huomataan vasta keväällä. »Pohjois-Suomessa samanlaista tuhoa tekee LAPINMYYRÄ ja Lounais-Suomessa KENTTÄMYYRÄ. »Pitkähäntäinen VESIMYYRÄ viihtyy kesät vesistöjen äärellä. Syksyllä ja talvella se hakeutuu myös kuivalle maalle ja puutarhaan. Vesimyyrä pysyttele piilossa ja kulkee maan alla käytävissä, joita se kaivaa erityisesti multamaille. Se kuljettaa ja varastoi perunoita ja juureksia käytäviinsä ja syö puiden juuria ja kuorta. Kun juuristo vioittuu, puu ei saa vettä ja kituu ja kuolee. Pienet puut, joilla on vielä pieni juuristo, voivat kaatua. Joskus juuristo on syöty kokonaan. Vesimyyrän torjuminen maan alta on vaikeaa. Jos vesimyyriä esiintyy, on puiden suojaverkko hyvä upottaa 20– 30 sentin syvyyteen. Joskus voi olla tar-

Metsämyyrä

peen asettaa verkko koko juuristoalueen ympärille jo istutusvaiheessa. » METSÄMYYRIÄ tapaa harvemmin kotipuutarhoista, mutta joskus ne voivat vioittaa omenapuiden kuorta. Metsämyyrä kantaa myyräkuumetta aiheuttavaa virusta. »PÄÄSTÄINEN ja KONTIAINEN (eli maamyyrä) ovat rauhoitettuja. Ne syövät hyönteisiä ja matoja eivätkä varsinaisesti aiheuta tuhoa hedelmäpuille. Jos juuristoalue kuitenkin on täynnä käytäviä, heikentää se puiden menestymistä. »Maamyyrän tekemiä multakekoja näkyy joskus nurmikoilla. Maamyyrän ja vesimyyrän keot tunnistaa reiän paikasta: maamyyrä keossa reikä on päällä keskellä, vesimyyrän keossa sivulla.

PAKKASTA JA PAISTETTA »Kestävät, alueella menestyvät hedelmälajikkeet selviävät ilman pakkassuojaa. Jos tarhaan on istutettu arempia lajikkeita, kannattaa suojata puut pakkaselta ja sään vaihteluilta. Kaikkein arimpia ovat nuoret, alle 2 metrin mittaiset puut. »Puut suojataan hengittävällä pakkaspeitolla, kun lämpömittari laskee pakkasen puolelle. Peitto kiedotaan puun ympärille ja kiinnitetään löyhästi, mutta siten, että

Peltomyyrä

se pysyy hyvin paikallaan. Peitto jätetään auki ylä- ja alareunastaan. Näin ilma kiertää eikä runkoon tiivisty kosteutta. Talvella tarkkaillaan, ettei lumi paina peitettä alas. Suoja poistetaan keväällä, kun yli 10 asteen yöpakkaset ovat ohi. Keski-Suomessa tämä tapahtuu suunnilleen vapun aikoihin. »Talvisin yö- ja päivälämpötilojen vaihtelu sekä kevättalven auringonpaiste voivat aiheuttaa vioituksia isonkin puun runkoon.

Kun aurinko lämmittää, nestevirtaukset alkavat puun kuoressa, vaikka sää muuten olisi vielä pakkasen puolella. Auringon laskiessa ja kelin viilentyessä nesteet jäätyvät ja laajenevat, jolloin puun kuoreen tulee halkeamia. Puu pystyy paikkaamaan pieniä vaurioita, mutta vioituksista jää arpia. Nuoren puun sileä kuori on erityisen herkkä halkeilemaan. Kun puulle tulee ikää, kuori paksunee ja kestää paremmin lämpötilan vaihteluja. » Runkoa voi suojata pakkaspeitolla tai varjostuskankaalla. Perinteinen keino on maalata runko valkoiseksi noin 70 cm:n korkeudelta. Valkoinen väri heijastaa auringon säteilyä ja runko pysyy viileänä.

Maalina käytetään liitujauhon ja rasvattoman maidon seosta tai kaupan tuotteita.

MARTAT 5 | 2020

| 31

K ÄSIT YÖ

KEKRINEULEET LIITTY VÄT VANHA AN VUODENKIERRON PERINTEESEEN.

32 | MARTAT 5 | 2020

KUN METSÄ KUTSUU Hirviporukka varustautuu punaisilla pipoilla.

OHJE ANNA RAUHALA/TALONPOIKAISKULTTUURISÄÄTIÖ // KUVAT LAURA RIIHELÄ

SADON VALMISTUTTUA JÄI AIK A A K ÄSITÖILLE

P

ipo neulotaan pehmeästä suomenlampaan kampavillasta. Se on hengittävää ja lämmintä ja eristää vettä. Metsästäjän myssy on kirkkaan punainen, luonnontarkkailija valitsee ehkä ruskean, vihreän tai harmaan langan.

TARVIKKEET

Lanka: 100 g Pirtin kehräämön kampalankaa 110 tex x 4. Mallissa on käytetty väriä 305.

Puikot: sukkapuikot numero 3 Koko: Yksi koko. Neulo oman käsialan mukaan. Neulos saa olla napakkaa, koska pipo löystyy käytössä.

NEULOMINEN

Luo 42 silmukkaa jokaiselle puikolle, yhteensä 168 silmukkaa. Neulo 2 oikein 2 nurin -joustinneuletta suljettuna neuleena 18 cm.

Aloita kavennukset: »1. ja 3. puikko: Jatka joustinneuletta ja neulo 38 silmukkaa. Neulo seuraavat 2 silmukkaa nurin yhteen. Neulo puikon kaksi viimeistä silmukkaa oikein. »2. ja 4. puikko: Jatka joustinneuletta ja neulo 40 silmukkaa. Neulo puikon viimeiset 2 silmukkaa nurin yhteen. »Tee kavennukset yhteensä 18 kertaa jokaisella kerroksella 1. ja 3. puikon kohdalla aina ennen kahta viimeistä oikeaa

silmukkaa sekä 2. ja 4. puikon kohdalla aina puikon lopussa. Jatka kavennuksia, kunnes puikolla on 24 silmukkaa.

Jatka kavennuksia seuraavasti: »Neulo 1. ja 3. puikolla 10 silmukkaa joustinneuletta, neulo 2 silmukkaa nurin yhteen, neulo 8 silmukkaa joustinneuletta, neulo 2 silmukkaa nurin yhteen, neulo puikon viimeiset 2 silmukkaa oikein.

Neulo 2. ja 4. puikolla 12 silmukkaa joustinneuletta, neulo 2 silmukkaa nurin yhteen, jatka joustinneuletta ja neulo puikon kaksi viimeistä silmukkaa nurin yhteen. »Jatka kavennuksia samoilla kohdilla neulomalla 2 silmukkaa nurin yhteen, kunnes jokaisella puikolla on 8 silmukkaa jäljellä. (1. ja 3. puikolla neulotaan puikon alussa aina yksi silmukka vähemmän joustinneuletta kuin edellisellä kerroksella, sitten 2 silmukkaa nurin yhteen. Puikon toinen kavennus tehdään aina ennen puikon kahta viimeistä oikeaa silmukkaa. 2.

ja 4. puikolla neulotaan puikon alussa aina yksi silmukka vähemmän joustinneuletta kuin edellisellä kerroksella, sitten kaksi silmukkaa nurin yhteen. Toinen kavennus tehdään aina puikon lopussa neulomalla kaksi viimeistä silmukkaa nurin yhteen.)

Viimeiset kavennukset: »Jokaisella puikolla on jäljellä 8 silmukkaa. »Neulo 1. ja 3. puikolla 2 silmukkaa oikein, 2 x 2 silmukkaa nurin yhteen, 2 oikein. »Neulo 2. ja 4. puikon alussa 2 nurin yhteen, 2 oikein, 2 nurin yhteen, 2 oikein. »Neulo sitten: 1. ja 3. puikolla kaksi oikein yhteen, 2 nurin yhteen ja 2 oikein yhteen, ja 2. ja 4. puikolla 1 nurin, 2 oikein yhteen, 1 nurin ja 2 oikein yhteen. Siirrä 4. puikon viimeinen silmukka 1. puikon alkuun. Vedä kaikki loput jäljellä olevat silmukat tämän ensimmäisen silmukan yli.

Katkaise lanka ja vedä se viimeisen jäljellä olevan silmukan läpi. Päättele langat nurjalle puolelle.

»Kekrin juhlinnalla ei vanhastaan ollut kiinteää ajankohtaa, vaan se sijoittui syyskuun lopun ja marraskuun lopun välille. Työvuosi päättyi, uusi vuosi toivotettiin tervetulleeksi. Palkolliset saivat vapaaviikkonsa ja karja siirrettiin laitumilta sisätiloihin. »Kekrijuhlissa mässäiltiin ruoalla ja juomalla. Vanhaan perinteeseen kuului myös pässin tai lampaan teurastus.

Pyhä Katariina oli lampaiden suojelija, ja Kaisan päivä (25.11.) oli lampaiden keritsemispäivä. Sadon valmistuttua jäi aikaa muille töille, kuten lankojen kehruulle ja käsitöiden tekemiselle. »Suomenlampaan villasta valmistetut Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrineuleet liittyvät materiaalin osalta vanhaan perinteeseen. Eri vuodenaikoina kehrätyillä villoilla oli erilaisia ominaisuuksia, joiden mukaan käyttötarkoitus valittiin. Kekriaikana keritty syysvilla oli laadultaan parasta. »Punainen metsästykseen sopiva pipo luo linkin vanhaan erätalouteen. »Kekrihevonen (s. 34-35) muistuttaa hevosen tärkeydestä vetojuhtana pelto- ja metsätöissä sekä ratsuna ja kärryjen sekä reen vetäjänä.

Lisätietoja: www.kekri.fi

»

MARTAT 5 | 2020

| 33

K ÄSIT YÖ

KEKRIHEVONEN ON PEHMEÄ JA PÖRRÖINEN Ratsu valmistuu nopeasti suomenlampaan villasta.

OHJE ANNA RAUHALA/TALONPOIKAISKULTTUURISÄÄTIÖ // KUVA LAURA RIIHELÄ

K

ekrihepo on mainio lisä keppihevosharrastajan talliin. Valmis heppa harjataan pörröiseksi ja sitä on kiva paijata.

TARVIKKEET

Lanka: 100 g Pirtin kehräämön karstalankaa 320 tex x 2. Mallissa on käytetty väriä n:o 6.

Puikot: sukkapuikot numero 6. Neuletiheys oman käsialan mukaan.

Puukeppi varreksi Täytteeksi vanua tai kierrätystekstiilejä NEULOMINEN

»Luo jokaiselle puikolle 4 silmukkaa, yhteensä 16 silmukkaa. Neulo aina oikein neulosta suljettuna neuleena 10 cm. Lisää sitten jokaisen puikon alussa ja keskellä yksi silmukka. Työssä on 6 silmukkaa puikolla,

34 | MARTAT 5 | 2020

Tervetuloa Kotkan Kaupunginteatteriin 2020! yhteensä 24 silmukkaa. Neulo 2 cm. Työn kokonaiskorkeus on 12 cm. Lisää taas jokaisen puikon alussa ja keskellä yksi silmukka. Työssä on 8 silmukkaa puikolla, yhteensä 32 silmukkaa. Neulo 2 cm.

Työn kokonaiskorkeus on 14 cm. Lisää vielä kerran jokaisen puikon alussa ja lopussa yksi silmukka. Työssä on 10 silmukkaa puikolla, yhteensä 40 silmukkaa. Neulo 10 cm. Työn kokonaiskorkeus on 24 cm. »Aloita pään kaaren neulominen sukan kantapään tapaan 2. ja 3. puikon silmukoilla. Jätä 1. ja 4. puikon silmukat lepäämään. Siirrä 2. ja 3. puikon silmukat samalle puikolle ja neulo näillä 20 silmukalla edestakaisneuletta (oikea puoli oikein ja nurja puoli nurin) 20 kerrosta siten, että jokaisen kerroksen 1. silmukka nostetaan puikolle neulomatta. »Tee kavennukset: Neulo 12 s oikein. Tee ylivetämiskavennus (nosta silmukka neulomatta, neulo seuraava silmukka, vedä nostettu silmukka neulotun silmukan yli). Vasemmanpuoleiselle puikolle jää 6 silmukkaa.

Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta. Neulo 6 silmukkaa nurin.

Neulo seuraavat kaksi silmukkaa nurin yhteen. Käännä työ. Jatka kavennuksia samalla tavalla ja samoissa kohdissa, kunnes kaikki keskiosan viereiset silmukat on kavennettu. Neulo viimeiseksi oikea kerros ja jaa silmukat kahdelle puikolle. »Nosta pään kaaren molemmilta puolilta 10 silmukkaa puikolle. (Nämä silmukat nostetaan 20 kerroksen matkalla neulomatta nostetuista reunasilmukoista.) Ota 1. ja 4. puikon silmukat mukaan työhön ja jatka suljetun neuleen neulomista. Neulo nostetut silmukat ensimmäisellä kerroksella kiertäen takareunasta. Neulo jokaisella kerroksella 2. puikon kak-

si silmukkaa oikein yhteen ja tee 3. puikon lopussa ylivetämiskavennus, kunnes jokaisella puikolla on 10 silmukkaa. Neulo pään kaaren jälkeen yhteensä 18 cm. »Aloita kavennukset: Tee jokaisen puikon alussa ja keskellä ylivetämiskavennus. Puikolla on 8 silmukkaa.

Neulo kolme kerrosta. Tee taas jokaisen puikon alussa ja keskellä ylivetämiskavennus. Puikolla on 6 silmukkaa. Neulo 2 kerrosta. Tee taas jokaisen puikon alussa ja lopussa ylivetämiskavennus. Puikolla on 4 silmukkaa.

Neulo yksi kerros. Tee vielä kerran jokaisen puikon alussa ja keskellä ylivetämiskavennus. Vedä jokaisen puikon 2 jäljellä olevaa silmukkaa viimeksi neulotun silmukan yli.

Päättele lanka nurjalle.

Alk. 21,50 €

KORVAT

Luo 16 silmukkaa. Neulo 3 kerrosta edestakaisneuletta. Aloita nurjalla kerroksella. Tee 4. kerroksella puikon alussa ylivetämiskavennus ja neulo puikon lopussa 2 silmukkaa oikein yhteen. Neulo kolme kerrosta. Jatka kavennuksia puikon alussa ja lopussa joka 4. kerros, kunnes jäljellä on 6 silmukkaa. Tee kavennukset vielä kaksi kertaa ilman välikerroksia. Neulo yhteensä neljä korvapalaa.

Alk. 26,50 €

VIIMEISTELY

»Harjaa heppa pörröiseksi karkealla hiusharjalla tai juuriharjalla. »Täytä heppa. Voit hyödyntää kotoa löytyviä tarvikkeita, esimerkiksi silputa täytteeksi vanhoja vaatteita tai käyttää vanhojen tyynyjen täytteitä. »Kiinnitä hepalle napit silmiksi. »Ompele kaksi korvakappaletta yhteen siten, että oikeat puolet tulevat päällepäin.

Kiinnitä korvat. »Tee harja langanpätkistä. »Kiinnitä heppa puuvarteen liimalla tai narulla sitomalla.

Varaa liput!

Puh. 05 234 4199 teatteriliput@kotka.fi www.lippu.fi

BUSTER KEATON – ELÄMÄ JA TEOT Busteriksi itsensä esittelevä, sisäänpäin kääntynyt päähenkilö on ammatiltaan varaosien myyjä, sekä vapaa-aikoinaan elokuvissa esiintyvä koomikko. Tästä lähtökohdasta käsin aletaan kertoa 20-luvun tähden ehkä todellista, ehkä kuviteltua elämää lapsuudesta aikuisuuteen.

Kari Hotakaisen lumoava ja runollinen tutkielma Buster Keatonista on monien mielestä parasta Hotakaista.

Hotakaisen aforistiset mietteet saavat rinnalleen musiikkisäestyksen sekä slapstick-huumorin. Rooleissa Mikkomarkus Ahtiainen, Mirka Mylläri ja Antti Leskinen.

Ohjaus Miko Jaakkola MASENNUSKOMEDIA Suuren metalliyhtiön johtaja Eeva Ahonen (Anne Niilola) on työlleen omistautunut viisikymppinen nainen, joka saa työpaikallaan totaalisen hermoromahduksen – ja potkut, joiden jälkeen kukaan ei halua palkata häntä. Lääkärin kehotuksesta Eeva lähtee vastentahtoisesti tutustumaan mielenterveyskuntoutujien työkeskukseen, jossa Eeva huomaa pian luotsaavansa huippuunsa hiottua tehostamisprojektia ja perinpohjaista työkulttuurin muutosta. Mutta onnistuuko tämä mielenterveyskuntoutujilta? Ja onnistuuko se Eevalta? Inhimillinen komedia kuvaa kilpailuyhteiskunnan muottiin itsensä pakottavan ihmisen rimpuilua, kontrollintarvetta ja itsepetosta hillittömän hauskasti, oivaltavasti ja suurella sydämellä.

Ohjaus Mari Rantasila ARMI – KAIKEN SULLE ANTAA TAHTOISIN Armi Aavikko (Marika Huomolin) oli vasta 18-vuotias, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi. Vain hetkeä myöhemmin hänen ja Dannyn (Miikka Tuominen) hitti ”Tahdon olla sulle hellä” nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi.

Sairaanhoitaja-unelmat vaihtuivat laulajan uraan. Isän alkoholismi, sisaren varhainen kuolema ja pettymys suhteessa Dannyyn varmasti vauhdittivat Armin oman elämän tragediaa ja ennenaikaista kuolemaa.

Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut? Vai eksyikö hän elämään, josta ei enää osannut pois?

Musiikkinäytelmä saa kantaesityksensä Ravintola Kairossa syksyllä 2020.

Ohjaus ja käsikirjoitus Katriina Honkanen

Tutustu koko ohjelmistoomme www.kotkanteatteri.fi

K ÄSIT YÖ

KEHYSTEN ILME KIRKASTUU Taulun raamit raikastuvat, kun ne saavat uuden pakkelin pintaan.

TEKSTI, OHJE JA TYÖKUVAT ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Poimi kehysten sisään yksityiskohtia runsaskuvioisesta kankaasta.

36 | MARTAT 5 | 2020

Vanha kirjontakokeilu pääsee vihdoin näkyville.

H

aluatko seinällesi oman pienen taidegallerian tai vaihtuvan valokuvanäyttelyn? Muistorikkaat kuvat, perintöpitsit tai käsinkirjoitetut viestit nousevat hienosti esille, kun kehystät ne. Kehyksiä voi ostaa sopuhintaan kirpputoreilta, ja monenkirjavat kehykset saavat maalilla yhtenäisen ilmeen. Tuunaaminen sopii hyvin sisustustauluille, mutta ei arvokkaille kehyksille.

Maalaamiseen soveltuu kalustemaali, jota suositellaan esimerkiksi huonekalujen maalaamiseen. Tuotetta kutsutaan myös kalkkimaaliksi; nimen taustalla on mahdollisesti käännösvirhe (englanninkielen chalk = liitu). Kyseessä on eri asia kuin sammutetusta kalkista valmistettu perinteinen kalkkimaali, joka on tarkoitettu kivipinnoille eikä sovellu huonekaluille.

Kalustemaali on mattapintaista, helppoa käyttää ja hajutonta. Valikoimissa on paljon houkuttelevia sävykokonaisuuksia. Maalattua pintaa on helppo kuluttaa hiomalla, ja se kuluu itsekseenkin. Pinnan voi lopuksi käsitellä vahaamalla tai lakkaamalla. Maalaamista on mukava kokeilla vaikka kehyksiin, tarjottimiin ja rasioihin, ja miksei myös sellaisiin huonekaluihin, jotka olisivat muuten poistolistalla.

Päätä ennen maalaamista, mitä haluat kehystää. Hauskoja kokonaisuuksia syntyy vaikka valokuvista ja piirroksista, kauniista kankaista, vanhoista käsitöistä sekä värjäys- ja kirjontakokeiluista.

Valitse kaksi tai kolme maalia, joiden värit sopivat sisustukseesi ja kehystettäviin asioihin. Päällekkäisissä maalikerroksissa on hyvä olla selkeästi toisistaan erottuvat värit, jotta myös alempi kerros tulee esille.

Kuvan kehyksiin on käytetty Rust-Oleum Chalky Finish -kalustemaalia ja -kalustevahaa.

»

MARTAT 5 | 2020

| 37

K ÄSIT YÖ

JOS HIOIT LII KA VOIT M A AL A A , PINNAN UUD TA E LLE E N .

1

Vanha kehys kaipaa uutta väriä.

2

Pinta hiotaan kevyesti.

4

Toinen kerros tehdään erilaisella värillä.

3

Ensimmäinen värikerros sivellään pintaan.

5

Alla olevaa väriä tuodaan näkyviin hiomalla.

TEE NÄIN

> Suojaa työskentelypöytä esimerkiksi sanomalehdellä. > Pyyhi kehykset puhtaaksi pölystä ja rasvatahroista. > Hio kehykset kevyesti hienolla hiekkapaperilla (kuva 2). Voit käyttää hengityssuojaa.

Käynnistä pölynimuri ja aseta putki lähelle työtä, silloin hiontapöly ei leviä. > Maalaa kehykset (3), noudata maalin valmistajan ohjeita. Anna kuivua hyvin. > Maalaa uusi kerros toisella värillä (4). Annan kuivua hyvin. > Jos käytät kolmea väriä, maalaa vielä yksi kerros ja anna kuivua. > Hio varovasti kehyksen pintaa sieltä täältä, jotta saat alemmat maalikerrokset kuultamaan näkyviin (5). Käytä hellää kättä ja katso työtä välillä kauempaa. > Kun olet tyytyväinen lopputulokseen, pyyhi hiontapöly pois. > Vahaa kehys vahalla tai lakalla, joka soveltuu käyttämäsi maalin viimeistelyyn.

38 | MARTAT 5 | 2020

Kukkaloistoa koristeellisissa raameissa.

NÄIN KEHYSTÄT PAPERIN TAI K ANK A AN

Kirpparikehyksistä voi puuttua taustalevy.

Tee se näin: ŤMittaa taustan koko kehyksen takaa. ŤLeikkaa tukevasta kartongista mittojen mukainen levy. ŤJos kehystettävän kuvan takaa jää taustalevyä näkyviin, päällystä se paperilla.

Paperin kehystäminen: ŤLeikkaa kehystettävä paperi taustalevyn kokoiseksi ja aseta se taustalevylle. Voit laittaa varovasti liimaa kulmiin. ŤJos kehyksessä on lasi, laita se ensin paikalleen. ŤPaina taustalevy paikalleen. ŤKiinnitä taustalevy metallihakasilla, liimapaperilla tai pakkausteipillä.

Kirjailtu liina oli niin reikäinen, ettei sitä voinut enää käyttää pöydällä.

Kehystämällä saatiin vanhasta taidonnäytteestä yksityiskohta esille.

K ALKISTA TAHNA A JA L A ASTIA

»Perinteistä kalkkimaalia on käytetty kivipintojen maalaamiseen. Navetta ja muut eläinsuojat kalkittiin alkukesästä, jotta seiniin saatiin raikas ja puhdas pinta. Etelän maissa kivipintaiset rakennukset on kalkittu aina aika ajoin uudelleen. Näin ne näyttävät kauniin puhtailta ja samalla heijastavat auringon kuumuutta pois. »Kalkkikivi sisältää noin 56 % kalsiumia ja loput hiilidioksidia. Kun kalkkikiveä poltetaan korkeassa kuumuudessa, hiilidioksidi haihtuu ja jäljelle jää kalsiumoksidia eli poltettua kalkkia. Kalkkikiveä poltettiin

ennen maakuopissa eli miiluissa. Polttoaineena käytettiin puuta, ja polttaminen kesti useita vuorokausia. Polttamisen jälkeen kalkki sammutettiin vedellä kalkkitahnaksi, jota käytettiin kalkkimaalin tekoon. »Kun rakentaminen kiihtyi 1800-luvun lopulla, tarvittiin kalkkia myös muurauslaastin valmistamiseen. Kalkkikiveä alettiin polttaa niin sanotuissa silinteriuuneissa.

Ensimmäinen tällainen uuni tuli Helsingin kaasulaitokselle vuonna 1862. Myöhemmin sellaiset toimivat myös Tervakoskella, Paraisilla ja Lohjalla.

Kankaan kehystäminen: Kangas voi olla joskus helpompi kehystää niin, että se kääntyy hieman taustalevyn reunojen yli ja taakse. Jos kangas on paksua, pienennä taustalevyä hieman. ŤLeikkaa kangas muutamaa senttiä suuremmaksi kuin taustalevy. ŤSilitä kangas tarvittaessa ja aseta taustalevy nurjalle puolelle keskelle. ŤTaita ja kiinnitä kankaan reunat levyn taakse. Kiinnitä teipinpalalla ensin yhden sivun keskikohta, sitten vastakkaisen sivun keskikohta, seuraavaksi toinen sivu samalla tavalla. Jatka kiinnittämistä niin, että siirryt aina vastakkaiselle puolelle. Näin saat kankaan pysymään suorana. Taita kulmat ja ohenna kangasta tarvittaessa. ŤKiinnitä vielä esimerkiksi pakkausteippi kankaan reunojen yli.

MARTAT 5 | 2020

| 39

KODIN TALOUS

TARJOLLA N I A V

TÄNÄÄN Ostojuhlan tuoksinassa kuluttajaan yritetään vaikuttaa monin tavoin. Tunnista kauppiaan kikat ja pidä järki päässä hintahulinoissakin.

ERKKI UKKOLA // KUVAT SHUTTERSTOCK

40 | MARTAT 5 | 2020

S

yksyn ostoskampanjat ovat taas ovella. Black Friday, Cyber Monday ja Singles’ Day ovat kasvaneet vuosi vuodelta näyttävämmiksi, ja kotimaiset kampanjat seuraavat perässä. Kulutusjuhlat täyttävät tajuntamme lehtien, television ja sosiaalisen median kautta. Ale-laarien äärellä myllääminen ihmisjoukon keskellä ei koronaviruksen myötä ehkä kuulosta houkuttelevalta, mutta viimeistään nyt tarjonta on siirtynyt tavarataloista ja ostoskeskuksista verkkoon.

Liikevaihto on loppuvuodesta suurta ja kaupat takovat tulosta. Vaan mikä saa meidät, lähtökohtaisesti järkevät kuluttajat, sekoamaan ostojuhlan hetkellä?

KUN NE K AIKKI MUUTKIN

Black Fridayn kaltaisten kampanjoiden suosio perustuu mielikuvaan halvoista hinnoista, mutta taustalla on myös ajatus kuluttamisen sosiaalisesta ulottuvuudesta. Mainonta ja markkinointi vahvistavat käsitystä, että osallistumalla kulutusjuhlaan olet osa suurempaa joukkoa ja ilmiötä. Myös media, erityisesti somepersoonat ja muut julkisuuden henkilöt, tukee tätä ajatusta.

Teemme usein huomaamattamme valintoja ryhmän paineen mukaisesti.

Trendin mukaan toimivat ovat osa joukkoa, ja vain vankimmalla itsetunnolla varustetut pysyttelevät erillään. Kun jul-

kisuus rummuttaa, haluamme olla kuten muutkin, ja saatamme tehdä ostopäätöksiä ilman todellista tai järkevää syytä.

KALLIS KIINNOSTAA, HALPA HOUKUTTAA

Verkkokaupoilla on käytössään laaja valikoima keinoja, joilla kova hinta saadaan näyttämään edulliselta.

Suuret sisäänostomäärät laskevat tuotteen sisäänostohintaa. Kauppa tekee voittonsa myös alekampanjan aikana, vaikka tuotteen hinta olisi näennäisesti matala.

Kun alkuperäistä hintaa ei kerrota, vaan tuote vain listataan osaksi alennuskampanjaa, voidaan se myydä käytännössä normaaliin hintaan.

Jos tuotteen hintaa nostetaan verkkokaupassa juuri ennen alennusmyyntiä, näyttää pienikin tiputus takaisin normaalihintaan prosentuaalisesti isolta.

Koska verkkokaupassa hintojen vertailu on helppoa, korostuu hinnan ja etenkin alennuksen merkitys. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat ostaessa kahdenlaista hyötyä: Ostostilanteessa iloa alennuksella hankitusta tuotteesta ja hyödyn itse tavarasta. Ison alennuksen saamista ihminen pitää eräänlaisena saavutuksena.

Tähän liittyy myös ajatteluumme sisäänkirjoitettu vinouma. Meillä on tapana ajatella, että kallis tuote on automaattisesti parempi kuin halpa, vaikka tuotteen paremmuudesta ei olisi mitään taetta. Sok-

kotestissä kymmenen euron viinipullo saa paremmat arviot kuin viidenkympin arvoinen, vaikka kaupassa ajattelisimme asian päinvastoin. Sama toimii verkkokaupassa: kun keskitasoisen tuotteen hinta on hilattu ennen alennuskampanjaa korkeaksi, ajattelemme tekevämme hyvät kaupat, kun saamme tavaran näennäisesti halvalla.

Toisaalta halpa houkuttaa. Jos heikkolaatuinen, alun perin kahden euron arvoinen, tuote maksaa tarjouksessa vain euron, hamstraamme sitä. Unohdamme sen tosiasian, että laatu ei muutu yhtään paremmaksi hinnan puolittuessa.

ETTEI VAIN LOPPUISI KESKEN

Myös erilaiset rajoitukset voivat houkutella kuluttamaan yli tarpeen. Kauppojen kampanjoista tuttu ”Max. 3 pakettia kahvia/asiakas” toimii myös verkossa. Todennäköisesti tuotteet eivät lopu kaupan varastosta. Rajoituksella luodaan mielikuva normista, jonka verran tuotetta olisi syytä ostaa, riippumatta siitä, tarvitsetko sitä niin paljoa.

Myös rajallisen ajan myyntikampanjat herättävät ostohimon. Kun tuote on tietyn aikaa alennuksessa, korostetaan tavaran rajallista saatavuutta ja pyritään siihen, että ihmiset tekevät ostopäätöksensä nopeasti.

Tavarataloista tuttu jonotus on tulossa myös osaksi verkkokauppojen alekampanjoita. Taustalla vaikuttaa ajatus, et-

MARTAT 5 | 2020

| 41

KODIN TALOUS

tä kun kerran jonossa on käytetty arvokasta aikaa, madaltuu kynnys ostosten tekemiseen, oli tuotteelle tarvetta tai ei. Tämä liittyy uponneet kustannukset -päätöksentekovinoumaan: emme halua myöntää käyttäneemme aikaa tai rahaa johonkin turhaan, vaan jatkamme odottamista tai rahankäyttöä toivoen, että haluttu lopputulos toteutuisi.

KESKITIE VETOA A

ta, päädymme helposti ostamaan listan yläpäästä, vaikka vastaavaa olisi tarjolla myös halvemmalla.

Myös esteettisillä seikoilla on merkitystä ostokäyttäytymisen ohjailussa.

Asiaan liittyvässä tutkimuksessa huomattiin, että pehmeiden pilvien käyttäminen taustakuvana sai ihmiset ostamaan tyynyjä ja patjoja. Kolikot taustakuvana saivat ostoksilla olijat kiinnittämään enemmän huomiota hintaan.

Ihmisellä on taipumus tehdä kompromisseja, ja tätä käyttäytymisen piirrettä hyödynnetään sekä verkossa että perinteisissä kaupoissa. Jos meille esitellään kolme eri hintaista tuotetta, valitsemme herkästi niistä keskimmäisen. Ajattelemme, että halvin tuote on laadultaan heikko, ja kalleimman valitseminen tuntuu törsäämiseltä. Keskitien kulkeminen tuottaa meille mielihyvää. Yllätyksenä voi tulla se, että keskihintainen tuote tuottaa kauppiaalle usein parhaimman katteen. Kun vaihtoehdot sijoitellaan oikein, kalliskin tuote saadaan vaikuttamaan keskihintaiselta.

Sillä, missä järjestyksessä tuotteet verkkokaupassa ovat, on suuri merkitys.

Jos listaus alkaa kalleimmista tuotteis-

Verkkokauppa-asioinnissa on etunsa kivijalkaliikkeeseen verrattuna. Kun vieressä seisova myyjä ei luo tarvetta nopeaan päätöksentekoon, kuluttaja voi selailla, tutkia ja vertailla tuotteita rauhassa.

Verkkokaupoilla on kuitenkin keinonsa luoda mielikuvaa siitä, että jokin tuote tai palvelu olisi syytä ostaa nopeasti, ettei se mene sivu suun. Esimerkiksi ”joku muu katsoo tätä tuotetta”-tyyppinen teksti luo paitsi mielikuvaa hyvästä valinnasta myös pelkoa siitä, että joku toinen nappaa diilin, ennen kuin sinä napautat sen ostoskoriisi. Tämä vetoaa tehokkaasti menettämisen pelkoon, joka on osa ihmisen perusluontoa.

42 | MARTAT 5 | 2020

MENIKÖ NENÄN EDESTÄ?

M AKSA MISEN TUSK A

Tutkimuksissa on saatu selville, että maksaminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu. Tämä koskee kaikkia maksuvälineitä, sekä käteistä että sähköisiä. Kuitenkin mitä abstraktimpi maksuväline, sitä vähemmän se vaikuttaisi ”aiheuttavan tuskaa”.

Käteisen käyttö tekee maksamisesta konkreettista ja ehkä helpottaa budjetissa pysymistä. Verkko-ostoksilla tätä mahdollisuutta ei ole. Kun tilin saldo ei ole koko ajan näkyvillä, madaltuu kuluttamisen kynnys kuin itsestään.

Maksaminen on jatkuvassa murroksessa, ja se on ennen kaikkea kauppiaan etu. Maksamisesta halutaan tehdä vaivatonta, mukavaa ja ennen kaikkea huomaamatonta. Rahan tajun hämärtyminen lisää myyntiä. Mitä helpompaa, sitä hövelimmin käytämme rahaa.

Toki maksamisen modernisoitumisessa ja monipuolistumisessa on hyvät puolensa. Esimerkiksi kirpputorilla tehty ostos on helppo maksaa kännykällä myyjälle suoraan, ilman vaihtorahojen kanssa säätämistä.

Maksamisen helppoudessa piilee ylikuluttamisen riski, kun myös talouden

kannalta huonojen päätösten tekeminen on helppoa.

Tai maksaisinko vasta myöhemmin?

Laskulla maksaminen alkaa olla verkkokaupoissa arkipäivää. Siinä, missä aiemmin kaupassa piti olla tili laskutusmahdollisuutta varten, ovat erilaiset operaattorit mahdollistaneet 14 päivän laskun käyttämisen myös pienien verkkokauppaostosten maksamiseen. Tästä on hyötyä, jos joutuu esimerkiksi palauttamaan tuotteen. Usein lasku kuitenkin valitaan maksutavaksi sen takia, että maksamisen kaltainen ikävä asia halutaan siirtää hamaan tulevaisuuteen.

KORONA KIIHDY TTI VERKKO K AUPPA A

»Myyntilukuja seuraavan verkkokauppaindeksin mukaan verkkokauppojen myynti kasvoi tänä keväänä 75 prosenttia vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna, kertoo Markkinointi & Mainonta -lehti. Arvioiden mukaan vaikutus saattaa jäädä pysyväksi, kehittyi koronatilanne miten hyvänsä.

PÄ Ä K YLM ÄNÄ

»Ostoksilla ollessasi kiinnitä huomiota omaan toimintaasi. Pohdi rauhassa ja vertaile. Kiinnitä huomiota siihen, kuinka kulutuskäyttäytymiseesi yritetään vaikuttaa. Niin verkossa kuin tavaratalossakin pätevät Marttojen ikiaikaiset viisaudet: »Osta vain tarpeeseen. »Kiinnitä huomiota laatuun ja eettisyyteen. »Vältä heräteostoja ja velalla ostamista. »Jos jokin asia mietityttää, nuku yön yli.

Asiantuntijana juttuun haastateltiin käyttäytymistaloustieteilijä Markus Kanervaa.

MARTAT 5 | 2020

| 43

KODINHOITO

POLTA KUIVAA PUUTA Tulisijan käyttö aiheuttaa päästöjä.

Polta puuta puhtaasti ja turvallisesti.

TEKSTI TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

T

akka, uuni tai kiuas on lämmönlähde ja tunnelman tuoja, mutta jos puut ovat kosteita, syntyy poltettaessa hiukkasia, häkää ja hiilivetyjä – kaikki terveydelle haitallisia. Lisäksi suuri osa puun lämpöenergiasta menee hukkaan. Huonossa puun palamisessa syntyy mustaa hiiltä eli nokea, joka kulkeutuu arktisille alueille ja aikaistaa jään sulamista.

Myös roskien ja jätteiden poltto tuottaa savua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä sekä vahingoittaa tulisijaa.

Puut pitää saada syttymään nopeasti. Tarkkaile savun väriä: Vaalea on enimmäkseen vesihöyryä. Tumma tai kitkeränhajuinen savu kertoo suurista päästöistä.

Tuo polttopuut lämpenemään sisälle edellisenä päivänä, että niiden pinta kuivuu. Älä säilytä puita pitkään sisällä, koska niistä voi vapautua ilmaan sieni-itiöitä. Sijoita puut niin, ettei syttymisvaaraa ole.

SY T Y TÄ PÄ ÄLTÄ

Kun sytytät puut päältä, palaminen etenee ylhäältä alaspäin. Paloilmaa riittää, savua syntyy vain vähän ja päästöt ovat maltilliset.

Jos sytytät puut alapuolelta, kaikki puut palavat yhtä aikaa. Palaminen ei saa riittävästi ilmaa ja syntyy paljon savua. Puista vapautuvat kaasut karkaavat palamat-

44 | MARTAT 5 | 2020

tomina hormiin eikä lämpöä saada talteen.

Useimmat tulisijat sytytetään päältä. Tarkista asia tulisijan käyttöohjeesta.

TEE NÄIN

»Avaa pellit ja tulisijan vedonsäätöluukut. »Tyhjennä tuhkaluukku. »Aseta isot klapit alle ja pienemmät päälle. »Älä laita liikaa puita kerralla, jätä tilaa ilmankierrolle. »Laita sytykkeet – puutikut, tuohet, lastut, sytytyspalat – ylimmäksi. »Sytytä tulitikku. Jos liekki taipuu tulisijaan päin, vetoa on riittävästi. Jos ei, tarkista, tuleeko huoneeseen tarpeeksi korvausilmaa, tai onko liesituuletin tai keskuspölynimuri jäänyt päälle. Tarvittaessa avaa ikkuna. Voit parantaa vetoa lämmittämällä hormia nuohousluukusta kuumailmapuhaltimella tai polttamalla sanomalehteä hormissa. »Sytytä päältä. »Pidä piipunpelti auki. Säädä vetoa tulisijan ilmaluukuilla. Liian pieni veto savuttaa ja nokeaa hormin. Liian suuri veto vie lämmöt harakoille. »Tarkista tulisijan ohjeet uuden pesällisen lisäämisestä. Hiillokselle lisätyt puut syttyvät nopeasti. Joissakin malleissa on parempi lisätä puita, kun puolet pesällisestä on palanut.

Tunnelmoi lämmöllä.

»Käytä toisessa pesällisessä suurempia puita kuin ensimmäisessä. »Kun hiillos on palanut lähes loppuun eikä liekkejä näy, sulje ilman tulo ja pienennä piipunpellin aukkoa. »Sulje pelti kokonaan vasta, kun tulipesässä ei ole enää hehkuvia kekäleitä. Kekäleistä irtoaa häkää.

VINKIT

»Napauta klapeja vastakkain. Puu on kuivaa, jos kuuluu terävä kalahdus. »Muista tilata nuohooja.

Asuinrakennuksissa tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajanasunnoissa kolmen vuoden välein.

TULISIJA AN: K YLL Ä EI

kuten maito- ja mehupurkit »kierrätyskelpoinen materiaali

»roskat, jätteet »muovi »kyllästetty tai maalattu puu, lastulevy »aikakauslehdet »kartonkipakkaukset, joissa on metalli- tai muovikalvoja,

Pinnoittamatonta paperia, pahvia ja kartonkia saa käyttää sytykkeenä pieniä määriä. Niiden poltosta syntyy runsaasti tuhkaa ja nokea ja ne tukkivat savukanavia.

»kuiva ja puhdas puu

VÄHÄN

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Syystöitä Helsingissä vuonna 1954.

MARTAT 5 | 2020

| 45

MARTTAILU

– Ihmisillä on halu oppia.

He vain tarvitsevat päänavaukseen tukea, sanoo mediamartta Maire Korhonen.

46 | MARTAT 5 | 2020

DIGINEUVONTAA KÄDESTÄ PITÄEN Digipulmien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Maire Korhonen on istunut monet illat marttojen tukena, kun nämä ovat rakentaneet omia yhdistyssivujaan verkkoon. MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

K

iitos, kun neuvot hitaasti!

Tällaista palautetta jyväskyläläinen Maire Korhonen (70) on saanut ikätovereiltaan, kun on opastanut heitä digitekniikan käyttämisessä. Maire tekee vapaaehtoistyötä Keski-Suomen piirin mediamarttana ja Ikääntyvien yliopiston tutorina.

Hän tietää, mistä digiaikaan siirtyminen herkästi kiikastaa.

– Monet sanovat, että lapset tai lapsenlapset neuvovat niin äkkiä, etteivät he pysy mukana.

Melkein kymmenen vuotta Keljonkankaan Marttoihin kuulunut ja nykyään yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Maire teki työuransa matemaattisten aineiden opettajana. Tietokoneesta tuli osa hänen arkeaan jo 1990-luvulla.

moili, että niiden sanasto kävisi ohjelmaan tottumattomille vaikeaksi.

Pian liitto jo hakikin vapaaehtoisia opastamaan muita marttoja yhdistyssivujen käyttöönotossa ja ylläpidossa. Entinen opettaja tiesi heti, että tahtoisi mukaan.

– Eivät ohjeet aukea, jos joku ei ole neuvomassa ihan kädestä pitäen. Olin Ikääntyvien yliopiston tutorina nähnyt, että ihmisillä on halu oppia ja tehdä kaikenlaista. He vain tarvitsevat päänavaukseen tukea, Maire perustelee.

Hän aloitti pestinsä Keski-Suomen Marttojen mediamarttana vielä samana syksynä. Aluksi uusien verkkosivujen kanssa riitti teknistä hämminkiä, mutta kun Maire istui yhdistysten nettivastaavien tukena illan jos toisenkin, pikkuhiljaa sivuille alkoi ilmestyä yhteystietoja, tapahtumakalentereita ja kuvia.

APUA ALKUMETREILLE Vuonna 2017

OMA TOIMINTA ESILLE Mediamart-

Marttaliitto uudisti verkkosivunsa ja kutsui yhdistykset lisäämään omat tietonsa uusille yhdistyssivuille. Tutustuttuaan monipolvisiin ohjeisiin Maire uu-

tana Maire on tehnyt paljon töitä saadakseen ihmiset oivaltamaan yhdistyssivujen merkityksen. Yhdenkään yhdistyksen tiedot eivät ilmesty Marttaliiton

sivuille automaattisesti, vaan ne on lisättävä sinne itse.

Aluksi osa yhdistyksistä ehkä ajatteli, ettei yhdistyssivua tarvita, jos heillä on jo Facebook-tili tai oma kotisivu. Maire muistuttaa, että jäseneksi mielivät tai kahvituspalveluja kaipaavat etsivät yhdistyksiä ennen kaikkea Marttaliiton sivujen kautta.

Mikäli yhdistystä ei löydy martat.fi:n hakupalvelusta, voi pahimmillaan syntyä käsitys, ettei koko paikkakunnalla ole marttatoimintaa.

Tätä nykyä Keski-Suomessa on 50 marttayhdistystä, joista 44 on perustanut yhdistyssivun. Maire pitää lukua hyvänä mutta toivoo, että loputkin yhdistykset saisivat vietyä tietonsa verkkoon.

– Yhdistyssivuja kannattaa käyttää markkinointiin ja oman toiminnan esittelyyn. Niiden kautta voi myös liittyä jäseneksi sähköisesti, hän kannustaa.

NEUVONTA A ETÄNÄ Keski-Suomessa

esimerkillistä asennetta on osoittanut eräs pitkästi toistasataa vuotta toiminut

»

MARTAT 5 | 2020

| 47

MARTTAILU

marttayhdistys, josta tuli useita varttuneita rouvia mediamartan oppiin.

– Myöhemmin heille tuli uusi jäsen, joka on vielä jatkanut sivujen tekoa, Maire iloitsee.

Digitaitojen opettaminen on aina helpointa kasvotusten, mutta jos opastettavilla on jo jonkin verran tietoteknisiä taitoja, myös etäneuvonta puhelimitse onnistuu. Mairen mieleen on jäänyt yhdistys, jonka kanssa hän piti videoneuvottelun. Samalla hän seurasi omalta tabletiltaan yhdistyssivun syntyä.

Etäasioinnin merkitys korostuu etenkin nyt korona-aikana. Maire rohkaisee yhdistyksiä hiomaan digitaitojaan ja panemaan kuntoon myös sähköiset yhteydenpitokanavat, jotta kenenkään ei rajoitusten tiukentuessa tarvitsisi jäädä ilman harrastustaan ja sosiaalisia kontakteja.

KORONATSEMPIT SOMESSA Marttailla

voi etänä esimerkiksi Marttaliiton webinaarien tai Facebookin tietoiskujen avulla.

– Sosiaalisessa mediassa voi jakaa ohjeita, linkkejä tai omia videoita. Myös etäkässäprojekti tai etälukupiiri on hyvä idea, Maire vinkkaa.

Hän on marttavuosinaan uudistanut oman yhdistyksensä sähköpostin sekä perustanut yhdistykselle blogin, kaikille avoimen Facebook-sivun ja Whatsappryhmän. Koronakeväänä Keljonkankaan Martat saattoivat ilahduttaa toisiaan tsemppiviestein, synttärionnitteluin ja kuva-arvoituksin.

Omien kokemustensa pohjalta Maire tietää, että digikelkkaan on aivan mahdollista hypätä myös myöhemmällä iällä.

– Kaikkeen oppimiseen tarvitaan halu oppia. Kun ihmisellä on motivaatiota, hän hankkii tarvitsemansa tiedon, hän kiteyttää.

48 | MARTAT 5 | 2020

– Yhdistyssivuja kannattaa käyttää markkinointiin ja oman toiminnan esittelyyn, sanoo Maire Korhonen.

JOKO TEILL Ä ON OM A?

Onko yhdistyksessänne jo mediamartta? Jos ei – olisiko joku kiinnostunut tehtävästä?

Mediamartat päivittävät yhdistyssivuja martat.fi:ssä, mutta heillä on usein tehtävälistallaan myös muuta viestintää liittyvää, esimerkiksi somettamista ja yhdistystiedottamista. Mediamartan tärkein tehtävä on pitää oman yhdistyksen nettisivut ajan tasalla, jotta nykyiset ja tulevat jäsenet tietävät, millaista toimintaa yhdistys järjestää ja miten toimintaan voi tulla mukaan.

Mediamartat voivat vahvistaa osaamistaan Martta-akatemian koulutuksilla: niissä opetellaan esimerkiksi luomaan yhdistykselle hyvät perussivut, tekemään tapahtumia ja rakentamaan kuvagallerioita. Mediamartat voivat vaikuttaa tulevien koulutusten sisältöihin.

Ensimmäinen, parituntinen webinaari järjestetään keskiviikkona 7.10. alkaen klo 17.30.

Käy luomassa tunnukset Marttaakatemiaan ja tutustu mediamarttojen koulutustarjontaan osoitteessa https://moodle.mmg.fi/martat. Koulutukset pidetään Digitaidot-osiossa.

FAKTA KORONA-A JAN DIGIVINKIT YHDIST YKSILLE AINAKIN NÄ M Ä KUNTOON

»Perustakaa yhdistykselle sähköposti ja jäsenille postituslista, jonka kautta tiedotteet saa jaettua näppärästi. Esimerkiksi Keljonkankaan Martat käyttää Gmailia. Viestit voi lukea tietokoneelta tai älypuhelimelta. »Lisätkää tietonne martat.fi:n yhdistyssivuille ja huolehtikaa siitä, että tiedot ovat ajan tasalla. Kannattaa sopia, kuka päivittämisestä vastaa.

KIVA A BONUSTA INNOKK AILLE

»Kaikille avoin Facebook-sivu. »Blogi tai Instagram-tili kuvallisten tunnelmien jakamiseen. »Whatsapp-ryhmä rupatteluviestintään sekä linkkien, kuvien ja videoiden jakamiseen. Kannattaa selvittää, miten monella jäsenellä on käyttöön tarvittava älypuhelin.

APUA!

»Yhdistyssivujen kanssa neuvovat piirien vapaaehtoiset mediamartat: martat.fi > Marttailu > Mediamartat »Muissa digipulmissa auttavat monet maksuttomat tahot, joita voi etsiä Vanhustyön keskusliiton verkkosivuilta: vtkl.fi > Toiminta > Seniorsurf

MARTAN MUISTOLLE

Martan hautareliefi on kunnianosoitus vapaaehtoistyöstä. Hautakiveen kiinnitettävä reliefi on valettua pronssia, halkaisija 6 cm. Hinta 70 € www.martanpuoti.fi

KURSSI

KURSSILLE MENNÄÄN MIELELLÄÄN

ALINA LEINONEN // KUVAT YHDISTYSTEN KUVA-ALBUMIT

Kokkikursseilla lapset oppivat kodin perustaitoja. Innostus ruoanlaittoon jatkuu monella kotioloissakin. Marttayhdistykset ovat saaneet tukea kurssien järjestämiseen kotimaan keräyksen tuotosta.

Kokinhattu päähän ja leipomaan!

M

arttaliiton kotimaan keräyskohteena oli vuosina 2017–2019 lasten kokkikurssitoiminnan tukeminen. Keräyksen tuotto jaettiin kursseja järjestäville marttayhdistyksille.

Kokkikurssien tavoitteena oli vahvistaa terveellisiä ruokailutottumuksia ja vähentää lasten yksinoloa. Kursseilla lapset oppivat kodin perustaitoja ja valmistivat aterioita sekä välipaloja. Ruoanvalmistuksen lomassa keskusteltiin ruoan terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä ravitsemuksesta ja säännöllisestä ruokailurytmistä.

50 | MARTAT 5 | 2020

Eri sukupolvet kohtasivat esimerkiksi Haapamäen Marttojen pitämällä kurssilla, kun pikkukokit kävivät vanhusten palvelutalossa paistamassa pikkuleipiä.

Yhteisöllisyyden nimissä kokkikursseilla oli joskus mukana äitejä, isiä, setiä, tätejä ja isovanhempia. Ohkolan Marttojen järjestämällä kurssilla valmistettiin isänpäivän aattona voileipäkakku omalle isälle.

Kurssit oli tarkoitettu ensi sijassa esija alakouluikäisille. Joillakin kurssikerroilla askarreltiin tai tehtiin retkiä. Kesälahden Marttojen kurssilla maisteltiin sokkona sieniä. Lapset suhtautuivat ai-

heeseen ennakkoluulottomasti, ja kurssikerta oli kaikille antoisa.

Välillä opittiin myös vierailevilta asiantuntijoilta. Kesälahden Marttojen kalaillan piti Karjalan Kalamiesten aktiivi Pekka Silvennoinen.

– Kerholaiset olivat aluksi järkyttyneitä suurista matikoista, mutta loppujen lopuksi aivan haltioissaan muun muassa kalan sydämestä, joka sykki vielä pöydälläkin, kertoo Sisko Nousiainen.

HUIPPUHETKIÄ Lasten palaute kerhoista oli positiivista ja innostunutta.

Ruoanvalmistus kiinnostaa lapsia ja he

käyvät mielellään kokkikerhoissa. Vanhempien mukaan into kokkaamiseen on jatkunut kotioloissa.

– Kuulin, että Ohkolassa äidit aktivoituivat pitämään omia kokkitunteja lapsilleen, jotka eivät marttakurssille mahtuneet. Kurssi synnytti siis mukavia lieveilmiöitä kylällämme, sanoo Sanna Sipola Ohkolan Martoista.

Raija Kotajärvi Belgian Martoista kertoo, että yhdistyksessä ilahduttiin, kun kuultiin, että Marttaliitto jakaa määrärahoja kokkikerhotoimintaa varten. Yhdistys hankki rahalla ruoanlaittovälineitä.

– Meillä täällä Belgiassa ei ole marttatoimintaa varten omia tiloja, keittiötä tai välineitä. Belgialaisissa kouluissa ei ole kotitalouden tai käsitöiden opetusta.

Kurssillemme osallistuneille lapsille ja nuorille kaikki ruoanlaittoon ja leivontaan liittyvä oli uutta, elleivät he kotona olleet saaneet opetusta.

– Kurssilla huippuhetkiä olivat muun muassa ’Ai, voiko peston ja kalapuikot tehdä itsekin?’, ’Tämä kasvisruoka onkin hyvää!’, ’Jippii, tehdään pizzaa!’, sekä se, kun he saivat toivoa seuraavan kerran menuun ja keksiä oman smoothiereseptin.

–Osalta perheistä tuli viestiä, että nuori oli alkanut kokata myös kotona vanhempien kanssa ja jopa yksinkin, toteaa Raili Kotajärvi.

Aikuisten ja lasten kommentit on poimittu kurssipalautteista.

INFO

»Marttaliiton kotimaan keräyskohteena 8/2017–8/2019 oli lasten kokkikurssitoiminnan tukeminen. Keräys tuotti noin 3 500 euroa. »Lahjoitusvaroilla toimintaa järjesti 13 marttayhdistystä. »Yhteensä pidettiin yli 80 kokkaushetkeä. »Yli 400 lasta osallistui. »Vapaaehtoisina ohjaajina kursseilla oli mukana 69 marttaa.

Ryhmävaraukset: liput@mikkelinteatteri.fi p. 044 402 1538

Teatte SYKSY2020

K E VÄT 2 0 2 1

PAPIN PERHE RAKASTUNUT RYTI

ENTÄS NY YT, NISKAVU UORI? Ensi-ilta 23.1.

ÄLÄ PUKEUDU PÄIVÄLLISELLE Ensi-ilta 14.11.

TENORIT T LIEMESS SÄ Ensi-ilta 20.3.

mikkelinteatteri.ff i

MISSÄ MENNÄÄN?

OTETA AN #YHDESSÄTUUMINKUVA

Tulossa

1

Marttailuviikko 5.–11.10. on energiansäästöviikko Katso s. 24–27. martat.fi/marttailuviikko

2

Lokakuu on Puurokuu Keitetään puuroa, nautitaan Annos Afrikkaa, jaetaan tietoa Marttojen kehitysyhteistyöstä ja kerätään varoja työllemme Kamerunissa, Etiopiassa ja Malawissa. martat.fi/puurokuu

3

HURRA A , OLEN M ARTTA!

Marttailuviikko 5.–11.10. tuo martat ja marttatoiminnan näkyviin. Pukeudutaan martta-t-paitoihin tai muihin martta-asuihin, missä liikummekin.

IDEOITA M ARTTAILTOIHIN

Martat.fi-sivujen Yhdistyskanava kokoaa yhteen kaikki marttayhdistysten tärkeät tiedot. Sivuston toimintaideoissa on paljon kivoja malleja marttailtoihin, jotka voi toteuttaa myös etäyhteyksin.

Esimerkiksi: »Miksi pakkausmerkinnät? Perehdytään merkintöihin ja viedään tietoa eteenpäin. »Perinnehuonekasvit: Opitaan uutta huonekasveista. Kestävät huonekasvit löytävät uusiin koteihin. »Hyvä, paha muovi: Muovin välttäminen, lajittelu ja korvaaminen. Vinkkejä arkeen. »Yllätyskokkaus: Raaka-aineet ovat jokaisella valmiina, mutta valmistettava ruoka on yllätys. martat.fi/toiminta

Luontoystävät-tapahtumat ikääntyville ja lapsiperheille martat.fi/luontoystavat

4

Martat-lehti 6/2020 ilmestyy 23.11.

HUOMAA: Kaikkien marttatapahtumien toteutuksessa otetaan huomioon voimassa olevat kokoontumisrajoitukset.

Tänä syksynä Suomen Kädentaidot -messut toteutetaan virtuaalisesti. Vuonna 2021 messujen ajankohta on 12.–14.11.

52 | MARTAT 5 | 2020

Monet yhdistykset ovat jo mukana #yhdessätuumin kuvahaasteessa.

Kiitos kivoista, ilontäyteisistä kuvista! Haasteen kuukausitehtävät jatkuvat koko syksyn. Yhdistys voi osallistua yhteen, muutamaan tai vaikka jokaiseen kuukausitehtävään.

Kuvassa tulee näkyä kohtaaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen. Kaikkien kuvia jakaneiden kesken arvotaan joka kuukausi marttapalkintoja. Vuoden lopussa yksi yhdistys palkitaan ruokakurssilla omassa marttapiirissään.

TEHTÄVÄT

Lokakuu: Puurokuu, kansainvälinen toiminta.

Marraskuu: Marttailuviikko on energiansäästöviikko Joulukuu: Jouluvalmistelut martat.fi/yhdessatuumin-kuvahaaste

NY T ON HELPPO LIITT YÄ

Marras- ja joulukuussa jäseneksi liittyvät eivät maksa enää vuoden 2020 jäsenmaksua, vaan suoraan vuoden 2021 jäsenmaksun. Kutsu tuttavasi mukaan yhdistyksesi toimintaan! martat.fi/liity-marttoihin PYSY A JAN TASALL A

Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje tiedottaa ajankohtaisista asioista ja vinkkaa tulevista teemoista ja tempauksista. Marttayhdistysten hallituksen jäsenet voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa. martat.fi/tilaa-marttojen-uutiskirje ILMOITA SÄ ÄNTÖMUUTOKSESTA

Suuri osa marttayhdistyksistä teki sääntömuutoksen keväällä ja osa syksyn kokouksissaan. Patentti- ja rekisterihallitukselle ilmoittaminen muuttui lokakuun alussa.

Ajantasaiset tiedot sääntömuutoksesta ja sen ilmoittamisesta PRH:lle ovat Yhdistyskanavassa. martat.fi/saantouudistus CHATTI NEUVOO

Apua ja neuvoja järjestö- ja jäsenasioihin chatista tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14–16. Mene martat.fi-etusivulle ja klikkaa Kysy martalta -laatikkoa.

TAPAHTUU 2021

»19.–25.4. Maailman suurin marttailta ja Vaatteidenvaihtopäivä »26.7. Martan päivä »28.8. Valtakunnallinen sienipäivä ja Nuku yö ulkona »30.8.–12.9. Sieniviikko, Marttojen ja Suomen Ladun sieniretket »Lokakuu on puurokuu »25.–31.10. Marttailuviikko: Yksi maapallo riittää HUOMAA: Marttayhdistysten toimintasuunnitelmapohja Yhdistyskanavassa, www.martat.fi/toiminnan-suunnittelu

MISSÄ MENNÄÄN?

kässäilein Martat kokoontuivat Pihlajalahden ja Räming n. ioo ahv jak kir an kirjakaup mään Ruovedelle Vinhan OLI KIVA PÄIVÄ

Marttojen valtakunnallisen kässäkahvilapäivän tapahtumia järjestettiin elokuussa eri puolilla Suomea. Niiden rinnalle avautui virtuaalinen kässäkahvila, jossa kuultiin tutkija Anna Rauhalan puheenvuoro Rakas ja raskas neulonta, tehtiin sadonkorjuukortteja, makrameeta ja kirjailua sekä koettiin kässäharrastajien oma jumppa. Katso tallenne: www.youtube.com/MartatTV

TEE , NÄY TÄ , K ÄY TÄ

Joko olet ommellut kasvomaskin? Marttaliitto, Naisten Valmiusliitto ja Tekstiiliopettajaliitto kutsuvat martat ja marttayhdistykset mukaan #kasvomaskitalkoot-kampanjaan. Omatekoinen maski ei anna teollisesti valmistetun hengityksensuojaimen vertaista suojaa, mutta auttaa jokapäiväisessä suojautumisessa covid19-virukselta.

KORVANSÄ ÄSTÄ JÄ K ASVOMASKILLE Tämä on todellista hienosäätöä: Jos kangasmaskin kuminauha hiertää korvantaustaa, virkkaa itsellesi pieni apuväline. Korvansäästäjä tekee suojautumisesta hieman miellyttävämpää.

TEE NÄIN

1. krs: Virkkaa 20 ketjusilmukkaa. 3 viimeistä silmukkaa on toisen kerroksen ensimmäinen pylväs. Älä tee silmukoista liian tiukkoja.

2. krs: Virkkaa jokaiseen ketjusilmukkaan pylväs. Ketjun päässä virkkaa reunimmaiseen silmukkaan 5 pylvästä.

Jatka pylväiden virkkaamista aloitusketjun silmukoiden alareunoihin. Virkkaa viimeiseen silmukkaan 4 pylvästä.

Päätä kerros piilosilmukalla.

Ompele molempiin päihin napit.

OHJE LAURA HAKKARAINEN

MARTAT 5 | 2020

| 53

MARTTOJEN KEHIT YSYHTEIST YÖ 40 VUOTTA 15.10. klo 18-18.30 Lokakuu on Puurokuu -Facebook-live. Parhaat puuroreseptit ja tietoisku Marttojen hankkeista afrikkalaisten naisjärjestöjen parissa, Emmi Tuovinen ja Terhi Lindqvist.

22.10. klo 18–18.30 Annos Afrikkaa -Facebook live. Makupaloja uudesta ruoka-aineistosta, Marjahelena Salonen.

3.11. klo 17.30–18.30 Martat Afrikassa 40 vuotta -webinaari martoille. Katsaus historiaan ja tuloksiin, ajankohtainen tilanne hankkeissamme Etiopiassa, Malawissa ja Kamerunissa, Terhi Lindqvist.

HUOMAA: Osallistuminen vaatii kirjautumisen Martta-Akatemiaan.

4.11. klo 13–15 Marttojen kehitysyhteistyön 40-vuotisjuhlaseminaari sidosryhmille ja martoille. Seminaarin avaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari.

Seminaarien ilmoittautumistiedot tulevat sivulle www.martat.fi/martat/yhdistyskanava/toiminta/puurokuu/

DžDžDžɍŕūĿŞîĿDŽĿɍǶ ʯ ŒĿDŽĿʧŕūĿŞîĿDŽĿɍǶ ʯ ȁȃȁ ȈȊȁ Ȋȃȁȁ

LUONNONKIVEÄ KAIKISSA MUODOISSA

Kiinnitämme Marttamerkin ilmai seksi uuden kaiverrustila uksen uuden hautak tai iv tilauksen yhte en ydessä!

HAUTAKIVET

RAKENNUSKIVET

SISUSTUSKIVET

M a r t at

A S S U R U S A J A S S O L I MU K A N A Onnittele juhlapäivänä Marttojen adressilla.

Kolme erilaista kukka-aihetta, koko A4, mukana kirjekuori. Paketin mukana tulee erillinen sivu, jossa on onnitteluun sopivia säkeitä valittavaksi.

Välitä osanottosi Marttojen suruadressilla.

Neljä erilaista kuva-aihetta, koko A4, mukana kirjekuori. Erillisellä sivulla on kauniita muistosäkeitä malliksi. Voit valita niistä tai kirjoittaa tervehdyksesi omin sanoin adressin sisälehdelle.

Kaikki adressit 9

€ kappale.

Adressit on suunnitellut ja valmistanut hämeenlinnalainen perheyritys KorttiTuote.

MARTTA-AKATEMIA

NÄYTÄ, ETTÄ OSAAT Järjestöissä opitaan paljon. Nyt on aika nostaa tämä henkinen pääoma näkyviin. Siinä auttavat osaamistodistus, osaamismerkki ja osaamiskiekko. MARJAHELENA SALONEN

SAMI LAMBERG

Osaamispisteitä voi koota arkisista taidoista.

O

saamista kertyy kaikkialla, myös harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä. Vapaa-ajalla hankitaan tietoja ja taitoja, joista on hyötyä yksilölle, työelämälle ja yhteiskunnalle. Suuri osa tästä osaamisesta jää kuitenkin näkymättömiin.

Marttojen opinnoissa, kursseilla ja kohdennetussa neuvonnassa on kehitetty osaamisen tunnistamista, eli osaamisen näkyväksi tekemistä. Tavoitteena on, että jokainen voisi hyödyntää järjestötoiminnassa kertyvää monipuolista osaamista opinnoissa ja töissä. Sitä varten osaaminen täytyy kuvata, sanoittaa ja mitoittaa oikein.

56 | MARTAT 5 | 2020

Järjestössä hankitulla osaamisella voi olla suuri merkitys esimerkiksi työnhaussa.

Osaaminen voi olla esimerkiksi ammattia tukevaa tai yhteistyö- ja johtamistaitoja.

Ammatillista peruskoulutusta on Suomessa pyritty kehittämään yhä joustavampaan suuntaan, niin että henkilökohtaiset opinpolut otetaan huomioon. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa puhutaan opintopisteiden sijaan nyt osaamispisteistä.

Osaamispisteen saamisen edellytyksenä on hankittu ja todennettu osaaminen. Harrastusten tai työn kautta hankittu osaaminen voidaan opintojen alussa

tunnistaa ja tunnustaa joko suoraan osaksi tutkintoa tai näyttöjen avulla. Tämä tukee opiskelijan nopeampaa valmistumista ja työelämään siirtymistä.

T YÖK ALUILL A NÄK Y VÄKSI

Oppimisen näkyväksi tekemiseen on järjestöillä olemassa kolme työkalua: osaamistodistus, osaamismerkki ja osaamiskiekko: OSAAMISTODISTUS sisältää kuvauksen niistä tiedoista, taidoista ja osaamisesta sekä tasosta, jotka kurssille osallistunut on saavuttanut. Osaaminen vastaa opetussuunnitelman tavoitteita, jolloin

AINO HUOVIO

SAMI LAMBERG

MONISTA MARTTOJEN TOTEUTTAMISTA OPINNOISTA VOI SAADA OSAAMISTODISTUKSEN. TODISTUKSET TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ OPINTOKESKUS SIVIKSEN KANSSA.

toisen asteen ammatillinen oppilaitos voi sen tunnistaa. Marttajärjestön myöntämät osaamistodistukset tehdään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa, jolla on oppilaitoksen status. Sen verkkopalvelun kautta saadaan todistus, johon kuuluu kolme dokumenttia: todistus suoritetusta oppijaksosta, kuvaus koulutuksesta ja järjestäjän tiedot.

Osaamista voidaan tuoda näkyväksi myös digitaalisella OSAAMISMERKILLÄ.

Merkki muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan, ja sen avulla dokumentoidaan osaamisen kehittymistä. Merkeistä voi rakentaa henkilökohtaisen ePortfolion, joka pysyy tallessa Open Badge Passport -palvelussa. Näin omaa osaamista voi esitellä esimerkiksi työnhakutilanteessa tai opintoihin hakiessa.

Osaamismerkit ovat kansainvälinen ilmiö. Myönnettyjä osaamismerkkejä arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti jo 25 miljoonaa.

OSAAMISKIEKKO-sovellus havainnollistaa, kuinka harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kertyvää osaamista voi hyödyntää tutkintoon johtavissa opinnoissa. Osaamiskiekko näyttää hyväksyttyjen järjestökoulutusten ja digitaalisten osaamismerkkien vastaavuudet tutkinto-opinnoissa. Sovellus näyttää oppilaitosten suositukset siitä, miten järjestötoiminnassa hankittu osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa opinnoissa. Se havainnollistaa järjestöjen tarjoaman koulutuksen ja digitaalisten osaamismerkkien merkityksen tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla.

Osaamiskiekon on luonut Partion nuorisoalan osaamiskeskus Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Partio kehittää kiekkoa yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Marttajärjestö on mukana työssä, ja osaamiskiekossa on mukana neljä Marttojen opintokokonaisuutta: Arkitreeni, KESTI, Tehtävä Z ja Vilppu.

INFO

M ARTTATOIMINNASSA OSA A MINEN KERT Y Y

»(osp. = osaamispiste) »Arjen taitoja -valmennus (1,5 osp.) »Arkitreeni (10 osp.) »Asumisen taidot kuntoon -valmennus (2 osp.) »Ihan jees arki (1,5 osp.) »KESTI – Kestävät valinnat ja sujuva arki (1,5 osp.) »Kotitalous- ja kuluttajavalmennus (2 osp.) »Kotitalousvalmennus (2 osp.) »Kotitalousvalmennus osana Kokonaiseksi kansalaiseksi -valmennusta (2 osp.) »Rahat riittää! (1 osp.) »Tehtävä Z (2,5 osp.) »Vilppu, vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus (2 osp.) »Vilppu-ystäväkahvila (0,5 osp.)

Nämä Marttojen toteuttamat opinnot ovat mukana osaamiskiekossa: »Arkitreeni »KESTI – Kestävät valinnat ja sujuva arki »Tehtävä Z »Vilppu, vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus »Digitaalinen osaamismerkki Open Badge on luotu kolmeenkymmeneen Marttojen opintokokonaisuuteen.

MARTAT 5 | 2020

| 57

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Aino Lappalainen 2.6.

Imatran My Kerttu Kossa 23.8. Sauvon Ruonan Martat

95 VUOTTA | Kaisa Mattila 13.11. Teuvan

Martat 85 VUOTTA | Elli Junkkari 7.11 Suolahden

65 VUOTTA | Heli Siilin 9.10. Karkkilan Martat Sirpa Kivimäki 1.11. Pihlavan Martat Pirkko Saarelainen 8.11. Keski-Jyväskylän Martat Marjatta Alanko 13.11.

Keski-Jyväskylän Martat Terttu Harju 14.11. Pihlavan My Sari Suikkanen 14.11.

Tainionkosken Martat Leila Roitto 15.11.

Mouhu-Voikosken Martat

Martat 80 VUOTTA | Kaija Laivoranta 11.8. Uu-

denkaupungin My Marjatta Seppälä 17.10. Anjalan-Riitamaan Martat Jaakko Hauturi 24.10. Itä-Ikaalisten Martat Eila Laakso 30.10. Renkomäen Martat Eila Tamminen 30.10. Kouvolan My Raili Nikkanen 1.11. Keski-Jyväskylän Martat Etel Kykkänen 10.11. Nummelan Martat Tuula Aaltonen 18.11. Laitilan My Raija Riikonen-Laakso 5.12. Olkkalan Martat 75 VUOTTA | Eeva Uusitalo 7.3. Lappean

Martat Ulla Penkkala 31.7. Uudenkaupungin My Oili Kivijärvi 24.9. Lappean Martat Inkeri Aaltonen 29.8. Laitilan Katinhännän My Leila Hämäläinen 30.9.

Kalannin Martat -86 Pirjo Pajula 9.10.

Pitkälahden Martat Marjatta Andersson 10.10. Pitkälahden Martat Ritva Lahtonen 12.10. Laitilan My Marjaliisa Moisander 19.10. Olkkalan Martat Tarja Tuomala 8.11. Ahtialan Martat Ritva Mäenpää 12.11. Keljonkankaan Martat Maire Parkkinen 13.11. Orimattilan My 70 VUOTTA | Reetta Häyhä 10.7. Uudenkaupungin My Tuula Santanen 12.10.

Naantalin My Eila Leskinen 19.10 Kasakkamäen Martat Eija Pakarinen 22.10.

Ahtialan Martat Tuula Tonteri 30.10.

Renkomäen Martat Anneli Suni 1.11. Pihlavan Martat Sirpa Lähteenmäki 4.11.

Forssan Martat Sinikka Sillanpää 5.11.

Teuvan Martat Ritva Suo 11.11. Teuvan Martat Pirjo Mylläri 14.11. Syväsenvaaran Martat Irja Tourunen 14.11. Äänesalon Martat Tarja-Liisa Ståhl 19.11. Kalannin Martat -86 Riitta Toura 20.11. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat Erja Kinnala 22.11. Laitilan My

58 | MARTAT 5 | 2020

60 VUOTTA | Anneli Vuorio 12.7. Uudenkaupungin My Merja Rintamäki 13.7. Lapuan Martat Pirjo Sinisalo 13.10. Laitilan My Marja-Liisa Hellstén 17.10. Laitilan My Tarja Hulkko 24.10. Karjasillan Martat Tarja Kivisilta 30.10. Pirkkalan My Tuija Ikonen 18.11. Pukinmäen Martat 55 VUOTTA | Erkki Lompolojärvi 26.7.

Lappean Martat 50 VUOTTA | Jaana Ollila 22.10. MouhuVoikosken Martat Maria LehmuskallioLoula 31.10. Nakkilan Nykymartat Marja Saarelma 8.11. Renkomäen Martat Sannamari Mäkelä 16.11. Jalkarannan Martat 40 VUOTTA | Soile Blomberg 26.5. Kalannin Martat -86

Osanottomme »Ruoveden Pihlajalahden Martojen pitkäaikainen jäsen ja rahastonhoitaja Sirkka Helena Ahola nukkui pois 91 vuoden iässä 28.5.2020. Lapsesta saakka Sirkka ja sisarensa Eeva-Maija kävivät äitinsä mukana marttailloissa. Sirkka asui koko ikänsä Ruoveden Pihlajalahdella Aholassa, josta hän huolehti vanhempiensa jälkeen: hoiti navetan, viljeli peltoja ja piti kylän ainoaa pankkia. Kerrotaan, että usein kylän miehet istuivat iltaisin Aholan tuvan rappusilla odottamassa pankin avautumista. Sirkka oli aktiivinen jäsen kylän yhdistyksissä. Hän osallistui Marttojen tapahtumiin ja suoritti I taitoavaimen. Sirkka ja Eeva-Maija toivat usein lämpöisiä hiivaleipiä Marttojen myyjäisiin ja muihin tapahtumiin. Sirkka toimi 1970-luvulta vuoteen 1990 yhdistyksen tilintarkastajana ja sen jälkeen rahastonhoitajana vuoteen 2004 saakka. Sirkan mökillä Pihlajalahdella vietettiin lukuisia kesäpäiviä, joita hyvil-

lä mielin muistelemme. Sirkka osasi nähdä tilanteissa huumoria ja asioiden valoisan puolen. Hän elää muistoissamme pitkään.

Kiitollisuudella Sirkkaa muistaen Pihlajalahden Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Anneli ”Anu” Alaspää nukkui pois 81-vuotiaana 31.5.2020 Nurmijärvellä. Hän oli osaava puutarhamartta, aina valmis auttamaan ja neuvomaan. Hän oli humoristinen tarinankertoja, jolta me nuoremmat saimme kuulla monet tarinat yhdistyksen toiminnan varrelta.

Lämmöllä muistaen Klaukkalan Martat »Hintan Marttojen kunniajäsen Irja Annikki Impola (s. 27.8.1926 Lumijoella) kuoli Oulussa 26.4.2020. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi hän työskenteli Muonion kunnan terveydenhoitajana, sitten sairaanhoitajana Oulun kaupunginsairaalan sisätautiosastolla ja edelleen Oulun Yliopistollisen sairaalan miesten sisätautiosaston osastonhoitajana. Hän oli erittäin pidetty niin esimiehenä kuin potilaiden keskuudessa.

Hintan Martoissa Annikki toimi yli 30 vuotta, vuoroin sihteerinä, rahastonhoitajana ja puutarhamarttana. Hän osallistui opintokerhotoimintaan ja suoritti kaksi taitomerkkiä. Hänelle myönnettiin Marttaliiton pronssinen ja hopeinen ansiomerkki. Hintan Marttojen Senioreissa Annikki oli mukana alusta asti, vuodesta 2011. Hän jakoi viisauttaan ja elämänkokemustaan nuoremmille marttaystäville.

Hän osallistui myös Seniorisairaanhoitajien toimintaan.

Annikki oli vastuuntuntoinen ja luotettava. Hänellä oli loistava huumorintaju ja kyky kohdata ihmiset ihmisinä. Puutarhanhoito ja matkailu kiinnostivat häntä.

Vielä yli 90-vuotiaana hän uskaltautui pitkille ulkomaanmatkoille. Kiinnostus Lappiin säilyi koko elämän. Patikkaretket ja hiihtovaellukset houkuttelivat Annikkia yhä uudelleen. Jäämme kaipaamaan Annikin iloista hymyä, hänen teräviä huomioitaan ja ystävällisyyttään. »Marttaystävämme Tuula Jämsen poistui keskuudestamme 76-vuotiaana 9.4.2020.

Hän toimi aktiivisesti vuodesta 2007 yh-

distyksen hallituksessa ja kässäkahvilassa ja auttoi vuosien varrella lukemattomien eri tapahtumien järjestelyissä.

Tuulaa lämmöllä muistaen Kivistön Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen kunniajäsen Eeva Kerkelä (s. 9.9.1923) nukkui pois 23.6.2020. Hän toimi Kemijärven Martoissa vuosikymmeniä, hänellä oli useita luottamustoimia ja kaikki taitoavaimet suoritettuna. Muistamme Eevan iloisena, sosiaalisena ja auttavaisena ihmisenä.

Kiitollisina ja lämmöllä muistaen Kemijärven Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Irja Lahtinen nukkui pois 92-vuotiaana 12.5.2020.

Kiitollisina ja lämmöllä muistaen Jämsänkosken Martat » Yhdistyksemme vanhin ja pitkäaikainen jäsenen Mailis Laivo (s. 1.4.1925) nukkui pois viikkoa ennen 95-vuotispäiväänsä 26.3.2020. Mailis oli aktiivisesti mukana toiminnassamme vuodesta 1974. Hän oli useita kausia mukana hallituksessa ja toimi myös yhdistyksemme puheenjohtajana. Mailis oli reipas ja liikunnallinen ihminen sekä runojen ystävä. Vuonna 2019 Maailman suurimmassa marttaillassa hän

lausui marttajärjestön 120-vuotisen taipaleen kunniaksi Alli Nissisen runon Pikku juttu.

Lämmöllä ja kiitollisuudella Turun Ispoisten Marttayhdistys »Yhdistyksemme jäsen Irma Olkkonen kuoli 81-vuotiaana 18.6.2020. Hän toimi Martoissa parikymmentä vuotta jäätyään eläkkeelle Juvakodin johtajan tehtävistä.

Muistamme lämmöllä lempeää, aina ystävällistä opintomarttaa, monivuotista hallituksen jäsentä ja rahastonhoitajaa, jonka ennen tietokoneaikaa käsin kirjoitetut tilikirjat olivat kuin koruommelta.

Kaskiin Martat »Pitkäaikanen martta-jäsenemme Helka Petäjäniemi nukkui ikiuneen 88 vuoden iässä 19.7.2020.

Lappean Martat ottaa osaa omaisten suruun. »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Sirkka Rikkinen nukkui ikiuneen 88 vuoden iässä 18.1.2020. Sirkalle tärkeitä olivat koti, oma perhe, isänmaa ja marttatoiminta.

Kotitilallaan hän teki maataloustöitä pellolla, navetassa ja puutarhassa. Sirkka tunnettiin käsistään kätevänä ja toimeliaana.

Hän osasi neuvoa nuorempia käsitöissä ja teki maukkaita leivonnaisia torille. Koko

ikänsä hän oli mukana marttatoiminnassa, pikkumartasta lähtien. Hän toimi pitkään Vilkjärven Marttayhdistyksen puheenjohtajana ja Emäntälehden asiamiehenä.

Lämmöllä ja kiitollisuudella muistaen Vilkjärven Martat »Yhdistyksemme vanhin jäsen Anita Sohlman nukkui pois 13.3.2020, muutamaa päivää ennen 86-vuotissyntymäpäiväänsä. Hän liittyi jäseneksi vuonna 1975 ja toimi vuodesta 1979 alkaen yli 30 vuotta yhdistyksen rahastonhoitajana ja sen jälkeen muutaman vuoden toiminnantarkastajana. Viime vuosina hän ei enää pystynyt osallistumaan toimintaan, mutta oli hengessä loppuun saakka martta.

Lämmöllä muistaen Olkkalan Martat »Laitilan Eteläkulman Marttayhdistyksen perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja Aili Suolahti nukkui pois 103-vuotiaana 19.2.2020.

Lämmöllä ja kiitollisuudella Laitilan Eteläkulman Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen kunniajäsen Eine Ukkola nukkui pois 89-vuotiaana 6.6.2020.

Lämmöllä muistaen Vaalan Martat

Yhdistykset juhlivat

A

hmovaaran Martat täytti 100 vuotta 6.3. Koronan vuoksi yhdistys ei voinut järjestää perinteisiä juhlia. Sen sijaan yhdistys jätti muiston juhlavuodestaan istuttamalla pihtakuusen kylän Monikäyttötalon pihalle. Pihatalkoissa ja puuta istuttamassa olivat Ahmovaaran Marttojen puheenjohtaja Tuija Puttonen (oik.), Sakari Siponen sekä Helmi Kukkonen ja Otto-vauva, joka syntyi Ahmovaaran Marttojen juhlavuonna.

MARTAT 5 | 2020

| 59

MARTAN L AKITIETO

HOITOTAHTO MARTAN LAKITIETO -PALSTALLA KÄSITELLÄÄN YLEISIÄ LAKIIN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ, JOIHIN MONET MEISTÄ JOUTUVAT PEREHTYMÄÄN KÄYTÄNNÖSSÄ.

PALSTA POHJAUTUU LUENTOIHIN, JOITA LAKIMIES JA MARTTA TUULA RAINTO ON PITÄNYT MARTTAYHDISTYKSISSÄ.

MIK Ä ON HOITOTAHTO?

MIHIN HOITOTAHTO VELVOITTA A?

Sairauden, ikääntymisen tai onnettomuuden seurauksena kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa ei pysty itse kertomaan hoitohenkilökunnalle tai läheisilleen, millaista hoitoa haluaa. Hoitotahto on asiakirja, jolla jokainen voi ilmaista etukäteen hoitoaan ja hoivaansa koskevan tahtonsa. Hoitotahdossa voi olla sekä toiveita että määräyksiä.

Hoitomääräykset esimerkiksi elvyttämiskiellosta ja saattohoidosta sitovat terveydenhuollon ammatinharjoittajia. Hoitotoiveita on noudatettava mahdollisuuksien mukaan.

Hoitotahdolla henkilö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan elämänsä loppuun saakka. Se ohjaa henkilökuntaa myös silloin, kun omaiset ovat hoidosta ja sen linjoista eri mieltä.

MILL AINEN HOITOTAHTO ON?

Hoitotahtoja on kaksi perusmallia. Toisessa keskitytään hoitolinjoihin ja toisessa kerrotaan laajemmin erilaisista hoito- ja hoivatoiveista.

Hoitotoiveet ovat yksilöllisiä. Henkilö voi määritellä esimerkiksi sen, millä tavalla toivoo itseään hoidettavan, miten pitkään haluaa asua kotona ja missä toivoo itseään hoidettavan, kun kotona ei enää voida hoitaa. Hoitotahto voi pitää sisällään laajan kirjon henkilökohtaisia asioita esimerkiksi perushygieniasta huolehtimisesta, pukeutumisesta, kauneudenhoidosta, harrastuksista ja ruokamieltymyksistä.

Hoitomääräyksissä voi ottaa kantaa esimerkiksi elvytykseen, teho- ja saattohoitoon sekä muihin hoitotoimenpiteisiin, joihin suostuu tai joista haluaa kieltäytyä.

Hoitomääräykset helpottavat sekä henkilökuntaa että läheisiä.

Hoitotahdossa voi kertoa, kenelle saa luovuttaa hoitoa koskevia tietoja ja kuka saa tehdä päätöksiä henkilön puolesta, silloin kun ei siihen itse kykene. Hoitotahdossa voi myös valtuuttaa sijaispäättäjän.

60 | MARTAT 5 | 2020

MILLOIN HOITOTAHTO ON PÄTEVÄ?

Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Hoitotahto kannattaa tehdä jo nuorena ja terveenä, mutta sen tekeminen on mahdollista vielä muistisairaudenkin lievässä vaiheessa.

MITEN HOITOTAHTO TEHDÄ ÄN?

Hoitotahto kannattaa laatia kirjallisena, vaikka myös suullisesti ilmaistu tahto on pätevä. Kirjallinen hoitotahto on helppo todentaa ja virhetulkintojen riski on pieni. Hoitotahto kannattaa tarkistaa määräajoin sen varmistamiseksi, että se vastaa edelleen laatijansa tahtoa.

Tuula Rainto

KENEN KUULUU TIETÄ Ä?

Hoitotahdosta on hyvä kertoa läheisille, omalle hoitajalle ja hoitavalle lääkärille. Kirjallinen hoitotahto on suositeltavaa liittää potilasasiakirjoihin. Sen voi itse kirjata Omakantaan. Suullisesti ilmaistusta hoitotahdosta on hoitohenkilökunnan tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin.

On tärkeää, että hoitotahto on henkilökunnan tiedossa ja että hoitotahtoasiakirja löytyy helposti silloin, kun sitä tarvitaan. Tämän voi varmistaa esimerkiksi pitämällä mukana hoitotahtokorttia.

Yhdistykset juhlivat

S

onkajärven Marttojen pitkäaikainen hallituksen jäsen Eeva Heiskanen täytti 70 vuotta 6.9. Marttasiskot Sonkajärveltä ja Iisalmesta kävivät onnittelemassa.

e I

matran Marttayhdistys onnittelee kunniapuheenjohtajaansa Aino Lappalaista, joka täytti 100 vuotta 2.6.

S

auvon Ruonan Marttojen perustajajäsen Kerttu Kossa täytti 100 vuotta 23.8. Isot ihailevat onnittelut marttaystäviltä!

vain

Hyvissä käsissä 12.9.–5.12.2020

Kauppakatu 25, Jyväskylä www.craftmuseum.fi

Pellervo-Media Oy maksaa postimaksun

Suomen Käsityön Ystävät 140 vuotta

MARTAT 5 | 2020

| 61

MONESSA MUK ANA

2

Nunnanlahden Martat julkaisivat historiakirjansa ”Pienistä teoista syntyy suurta. Nunnanlahden Martat 1920-luvulta tähän päivään”.

1

Marja-Liisa Heikkinen ja Paula Pekkala Lautiosaaren Martoista Keminmaasta suorittivat puutarhaosaajapassit. Onnittelut opintosuorituksesta!

Nakkilan Nykymartat kahvittelivat Martan päivänä Verstaalla yhdistyksen jäsenen Marjon kutsumana. Verstas on Marjon ja hänen miehensä remontoima viihtyisä juhla- ja kokoustila, alun perin sahan höyläämö.

Saukkolan Martat kokoontuivat ilon juhlaan, kun emäntä Kirsti Saukkola täytti vuosia. Päivän aikana myös muisteltiin edesmennyttä Martta Mäkeä.

Turvavälit mielessä istuttiin väljästi.

Kalannin Martat -86 kokoontuivat Lautveden saunalle nyyttikestien merkeissä.

62 | MARTAT 5 | 2020

Haminan Myllykylän Martat tapasivat toisiaan pitkästä aikaa nimipäiväkahveillaan Luoman navetan ylisillä. Siellä oli tilaa kaikkien kuulumisille ja myös turvaväleille.

5

4

6

3

7

Lappeen Marttayhdistyksen Kären toimintaryhmän martat pitivät turvavälit myös auringonkukkapellossa.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia.

Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

8

Kirkniemi-Teutarin Martat aloittivat syyskauden tutustumalla hedelmälajipuistoon Fruticetumiin Lohjansaaressa.

9

Kuopion Kässämartat tuunasivat jämälangoilla koristeet lasten pyöriin ja pinnatuoleihin.

10

Viuruniemen Marttayhdistys muistaa vuosittain pyöreitä täyttäviä jäseniään. Tänä vuonna kukitettiin Anja Räsänen ja Saila Keronen.

11

Korhola-Heramäen Martat kokeilivat frisbeegolfia Hotelli Heimarissa.

14

12

Karhunpään Martat hoitivat järjestelyt Sientenpoiminnan valmennuspäivänä Karhunpään kylätalolla.

Kuvassa kurssilaiset matkalla metsään, vaunuissa nuorin osanottaja, 5 kuukauden ikäinen Jalmari Kämäräinen. Valmennuspäivän järjestivät Pohjois-Karjalan Martat ja ProAgria Itä-Suomi.

13

Piirakkapajassa leivottiin tarjottavaa Joensuun Marttakahvioon. Kuvassa Villien Marttojen leivontavuoron iloiset martat.

Aitomäen Martat lähimatkaili Repoveden kansallispuiston maisemissa. Virkistysreissuun kutsuttiin kylän naisia, ja mukaan livahti muutama mieskin, joku jopa naisten vaatteissa. Herkuteltiin Orilammen majalla ja ihailtiin maisemia Kultareittiristeilyllä. Reissun mahdollisti JEVsäätiön tuki. Aitomäen Martat kiittää!

MARTAT 5 | 2020

| 63

MARTTARISTIKKO

SHUTTERSTOCK

Ristikon ratkaisu s.54.

64 | MARTAT 5 | 2020

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 5/2020?

UUDEN ESSUN AIK A

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

+

00003 Vastauslähetys

a Hint

0€ 6 , 0 3

ut. skul u t i toim

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Pula-ajan ruokaohjeita -vihkosta. Lähetä vastauksesi seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

2020

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Marttaessussa on säädettävä niskanauha ja edessä on iso tasku. Väri musta, materiaali Fairtrade-sertifioitua puuvillaa (100 %).

Pituus 84 cm, leveys 60 cm.

Hinta 30,60 € + toimituskulut. Logon alle voidaan lisätä yhdistyksen nimi (hinta 3,10 €)

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

TILAUKSET Joen Tukkutiimi Oy p. 050 327 2087 lea@tukkutiimi.fi

Nimi

MARTAT 5 | 2020

| 65

VIEK AS

Haitalliset vieraslajit

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:

ESPANJANSIRUETANA

TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

MIK Ä

»Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on 7–15 cm:n pituinen nilviäinen, jonka väri vaihtelee likaisen oranssin- ja punaruskean sävyistä harmaaseen, jopa mustaan.

Espanjansiruetana erittää runsaasti limaa, lisääntyy nopeasti ja esiintyy usein massoina. Kesän aikana yksilö voi munia yli 300 munaa, joista kehittyy parissa kuukaudessa 5 cm:n pituisia sukukypsiä aikuisia. Munat ja osa aikuisista talvehtivat.

Etana liikkuu ja ruokailee pääasiassa öisin, mutta kosteassa myös valoisaan aikaan. Kuivat kaudet laji viettää maan alla ja selviää jopa kuukauden ilman ravintoa.

Se syö päivässä painonsa verran kasveja, lahoavaa kasvijätettä, eläinten raatoja ja kuolleita lajitovereitaan. Espanjansiruetanaa kutsutaan myös tappajaetanaksi.

MISSÄ

»Laji on kotoisin Etelä-Ranskasta. Se kulkeutui Suomeen 1990-luvun alussa, ja sitä on tavattu jo lähes kaikkialla maassamme.

Ahvenanmaalla on paikoin vahvoja kantoja.

MIKSI TORJUTA AN

»Laji aiheuttaa suurta tuhoa kotipuutarhoissa ja viljelmillä. Bakteereja sisältävä lima on terveysriski ihmisille ja kotieläimille. Espanjansiruetana risteytyy alkuperäislajien kanssa ja heikentää niitä. Laji leviää ihmisen toiminnan seurauksena; mullan, maa-aineksen ja kasvien mukana.

Ilmastonmuutos parantaa lajin selviytymistä Suomen olosuhteissa. Sillä on vain vähän luontaisia vihollisia, mikä nopeuttaa leviämistä. »Laji on säädetty Suomen lainsäädännössä haitalliseksi vieraslajiksi, jonka maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

MILLOIN

»Torjunta aloitetaan heti, kun lajia esiintyy, niin että sukukypsät yksilöt eivät ehdi munia. Ennakoiva torjunta on tärkeää.

66 | MARTAT 5 | 2020

Espanjansiruetanan tunnistaa hengitysaukon sijainnista: se on kilven oikealla puolella etuosassa. Suomessa tavataan myös kotimaista alkuperäislajia, ukkoetanaa, joka on harmiton.

Ukkoetanalla hengitysaukko on kilven takareunassa.

MITEN

MUISTA

»Kerää espanjansiruetanat ja tuhoa ne laittamalla kiehuvaan veteen. Laita kuolleet etanat suljetussa pussissa jäteastiaan, josta jäte viedään poltettavaksi. Keittoveden voi kaataa wc-pönttöön. Raadot voi myös kompostoida suljetussa kompostorissa huolellisesti tai haudata maahan. »Käytä puutarhassa rautafosfaattivalmisteita. »Jos esiintymä on runsas, kysy torjuntaohjeita kunnan tai kaupungin viranomaiselta, esimerkiksi ympäristöasioista vastaavalta henkilöltä. »Estä lajin leviäminen: Pidä nurmikko matalana ja pihan luonnontilaiset alueet siistinä. Poista avokompostit ja lehti- ja risukasat. Älä kuljeta mitään puutarhajätettä, kasveja, kompostia tai maa-ainesta pihan ulkopuolelle. Varmista, että tuholainen ei leviä taimien mukana. Suosi luontaisia vihollisia (esim. siilit, sammakot, harakat, rastaat).

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

M ARTAT MUK ANA

»Torju haitalliset vieraslajit omasta pihasta ja lähiympäristöstä. »Vieraslajiopinnot Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ » Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: viekas.laji.fi/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita (www.martat) ja osallistu Viekas LIFE-tapahtumiin. »Lisätietoa: www.martat.fi/viekas/

Japanintataren versoja

KATSO KAIKKI MATKAT: ORPDOLQMD Ë‹ ELENA FERRANTEN NAPOLI 5.-9.3.2021 I 1 196 â‚Ź

Elena Ferrante on salaperäinen kirjailija, jonka oikean nimen tietää vain hänen kustantajansa. Hänen teoksissaan sodanjälkeinen Napoli kuvataan niin elävästi, että lukija voi kuulla aukioilta kantautuvan puheen sorinan, haistaa vastapaistetun briossin sekä auringon lämmittämän hiekan ja jopa tuntea kaupungin pÜlyisen kadun narskahtelun askeleiden alla. Napolin historiallinen keskusta on muuttunut hyvin vähän teosten tyttÜjen nuoruuden ajoista.

Asiantuntijaopas Satu Mäkelä

HOLLANNIN KEVÄT – puutarhoja ja pikkukaupunkeja 2.-5.4., 8.-11.4. ja 6.-9.5.2021 I alk. 1 148 ₏

Upeita tulppaaneja, kopisevia puukenkiä, viehättäviä kanavia ja säihkyviä timantteja – niistä on tehty keväinen matkamme Hollantiin! ?zœˆzzÂł 7ÂŒĂ”ÂŤÂŒÂłÂœÂ¸ĂŞÂł Ă?Ă”Â­ĂƒĂƒuuÂłÂ?Ă?͆ ÂłuĂ”Ă?Â?Ă?uuÂł Hollannin pikkukaupunkien charmista ja risteillään Amsterdamin kanavia ihaillen.

Asiantuntijaopas Urpu Nuottamo

TEMPPELIHERROJEN PORTUGALI

3.-4.12.2020

9.-17.4.2021 I 1 898 â‚Ź

HISTORIAN MYYTTEJÄ JA JOULUN TUNNELMAA HAIKON KARTANOSSA LÄHDE KANSSAMME NAUTTIMAAN joulunajan tunnelmasta Haikon kartanoon! Kuullaan FT Teemu Keskisarjan uusimmista tutkimuksista, kun hän avaa luennollaan Suomen historian musertavimpia myyttejä. Tunnelmaa ja valoa iltaan tuo Joulun tarina -konsertti, esiintyjinä upeaääninen baritoni Hannu Lehtonen sekä pianisti-kapellimestari Seppo Hovi. Seuraavana aamuna yhteistilaisuudessa lauletaan Kauneimmat Joululaulut.

Bussireittejä eri puolelta Suomea!

alk. 198 ₏/hlÜ standardihuone ilman kuljetusta alk. 233 ₏/hlÜ standardihuone sis. kuljetuksen Hintaan sisältyy

̈́ valinnan mukaan bussikuljetukset Haikkoon ja takaisin eri puolilta Suomea tai matka ilman kuljetuksia ̈́ majoitus kahden hengen huoneessa ̈́ kahvi ja kartanon leivos, kolmen ruokalajin illallinen, aamiainen ̈́ Teemu Keskisarjan luento ̈́ Hannu Lehtosen ja Seppo Hovin joulukonsertti sekä Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus

OTA YHTEYTTĂ„ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 â‚Ź/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min.

Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

Nähdään keskiaikaisia pikkukaupunkeja ja kyliä, linnoja, luostareita ja puutarhoja sekä nautitaan Portugalin maukkaasta ruokakulttuurista ja viineistä. Matkareitti kulkee upeissa maisemissa ja matkan aikana majoitutaan kolmessa kohteessa: [¸²uÆÂ?ĂŠĂŠu͆ uĂŠĂ?Œ­¸ Æu³‚¸ÊÊu ¨u OuÂ­Â˛ÂŒÂ­uĂŠĂŠuÍ‹Îœ Matkalla asiantuntijaluennoitsija Virpi HämeenAnttilan kolme luentoa temppeliherrojen historiasta.

Asiantuntijaopas Pasi Hakala

LAATOKAN JA Ă„Ă„NISEN RISTEILY

6.-11.6.2021 I alk. 869 â‚Ź/hlĂś/C4

Teemu Keskisarja asiantuntijaluennoitsija

Matka Pietariin taittuu bussilla läpi kesäisen Karjalankannaksen. Lomalinjan asiakkaille varattuun laivaan noustaan Pietarissa, josta unohtumaton suviristeily Nevaa pitkin Laatokalle ja Ääniselle alkaa. Maailman kauneimpien saarten joukkoon lukeutuva Valamo, Unesco-listatut ainutlaatuiset Kizhin puukirkot, Petroskoi, Syväri, Äänisen aallot...

Asiantuntijaluennoitsijat FT Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi. Musiikkia ja tunnelmaa luo karismaattinen tangokuningas KyÜsti Mäkimattila.

MATKAN HINTAAN SISĂ„LTYY

Í„ Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł ²ÔuÂ?ÂłÂŒÂł ²u¨¸Â?Ă?ÔÊ Í„ Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł ²ÔuÂ?ĂŠÂŒĂ? ÂŤĂ”Â­Â¨ÂŒĂ?Ă”ÂŤĂŠÂŒĂ? ¨u uĂ?ÂŒĂ†Â?uĂ? Í„ ÆÔ³ÊuĂŠ Ă†ÂŒĂ?ÂŤÂ?Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛u Í„ ĂŠĂ”Â¸Â˛ÂŒÂłÂŤÂ?Œ­Â?ĂŠÂŒÂł uĂŠÂ?uÂłĂ?Ô³Ă?Â?¨uÂ¸ĂƒĂƒuuÂł Ăƒu­Ă&#x;ÂŒÂ­Ă”Ă?

JÄSENKORTTI

M a r t at

TAMPEREEN OOPPERAN ENSI-ILTA 29.1.2021 Muut esitykset: 31.1.– 13.2.2021

Solisteina: Nathan Berg Hollantilainen Mika Kares Daland Tuomas Katajala Erik 29.1., 31.1., 3.2. ja 6.2.

Jussi Myllys Erik 10.2. ja 13.2.

Martina Welschenbach Senta Dan Karlström Steuermann Tiina Penttinen Mary

Musiikinjohto Anja Bihlmaier Ohjaus Marika Vapaavuori Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro Lavastus Marjatta Kuivasto Puvut Leena Rintala Valosuunnittelu Ville Syrjä

Osta liput: tampere-talo.fi/lentavahollantilainen

TAMPERE-TALO.FI/TAPAHTUMAT Osta liput oopperaelämykseen Tampere-talon lipunmyynnistä lipputoimisto@tampere-talo.fi tai Lippu.fi:n myyntikanavista.

@TAMPERETALO Kysy tarjousta ryhmällesi! ryhmamyynti@tampere-talo.fi, 03 243 4501 (ma–pe 10–15)