Martat-lehti 2/2019

7 askelta budjettiin 4 vaaliteesiä Martoilta

RUUTUMEKKO TULEE TAAS 1 | Martat Ť

W W W. M A R TAT. F I

2 2019 5 kekseliästä kalakeittoa

MARJA SEPP'ÄLÄ

48

Marttailu

SARI TAMMIKARI

kulkee meillä suvussa.

Anu (vas.), Milja ja Liisa kuuluvat Kotalahden Marttoihin ja iloitsevat kolmen sukupolven yhteisestä harrastuksesta.

50 TUNNETKO

SISÄLTÖ

2/2019

järjestömme historiaa?

Testaa tietosi 12 kysymyksen Marttavisalla!

40 Risumatto portaalla sulostuttaa sisäänkäyntiä sävyillään.

LEHTIKAALI

pursuaa K-vitamiinia, joka on tärkeää luuston lujittumiselle. Mitkä muut kasvit pääsevät kyseisen vitamiinin Kymmenen kärjessä -listalle?

24

SHUTTERSTOCK

TASSUT KOHTI KEVÄTTÄ

30

KASVIMAALLE

saapuu juurikkaiden värikylläinen suku.

Tutustu tietopakettiimme ja innostu viljelemään.

5 7 8 16 22 24 25 26 29 30 34 36 38 39 40 41 42 44 48 50 51 52 56 58 62 64 66 67

Pääkirjoitus Marttakartta Japani opetti joustavaksi Terveiset ulapalta Näin perkaat silakat Rautaisannos: K-vitamiini Ruoka on pyhää Riittääkö raha eläkkeellä?

Kotikonsteja Viljele värejä Pohjoismainen kirje: Kansanliikkeelle on tilausta Klassikon paluu Marttojen juhlaessu Marttahuivi Risusta asiaa Yrttiruukun uudet ympyrät Budjetin 7 askelta Arjen kulmasta kiinni Martat aina elämässä Marttavisa Muutama viikko vaaleihin Missä mennään?

Elämänmeno Monessa mukana Lukijalta Marttaristikko Liekeissä: Marttailusta apu ilmastoahdistukseen Hiilipihit: Painava jälki

KANNEN KUVA SAMI REPO

Juhlavuosi on käynnissä – ja paras on vielä edessä:

Marttatori Tästä ei voi jäädä paitsi. Tänne tullaan marttailuviikon päätteeksi. Tähän huipentuu juhlavuosi! Olethan sinäkin paikalla lauantaina 14.9., kun Helsingin Senaatintori täyttyy marttaenergiasta.

Marttatorilla on toimintaa klo 10–16.

Mitä on luvassa?

Kojuissa tuoksuu sadonkorjuuaika: tunnistamme sieniä, maistelemme metsän antimia ja innostumme säilönnästä. Esillä on käsitöitä ja kierrätysneuvontaa, hyötytietoa ja huvituksia.

Näe ja koe marttailun koko kirjo.

Tule innostumaan ja yllättymään. Tule kokemaan yhteishenkeä ja marttavoimaa. Torilla nautit ainutlaatuisesta tunnelmasta, tapaat tuttuja ja solmit uusia tuttavuuksia. Vapaaehtoistoiminnan aktiiveille ja toiminnasta kiinnostuneille järjestetään omia tapaamisia.

Ota marttatori ohjelmaasi ja kirjaa päivä kalenteriisi. Tule yksin, porukalla tai koko yhdistyksen voimin, lauantaiksi tai vaikka koko viikonlopuksi.

Oheisohjelma Torin lisäksi tiedossa on oheisohjelmaa perjantaista sunnuntaihin. Esimerkiksi joihinkin museoihin, teattereihin ja opastettuihin kävelykierroksiin neuvotellaan martoille jäsenalennuksia. Toki jokainen voi rakentaa oman ohjelmansa kiinnostuksen kohteiden ja Helsingin tapahtumatarjonnan mukaan.

Ruokailu ja majoitus Lauantaina torilla on martoille omakustanteinen ruokailumahdollisuus. Viikonlopun ajaksi hotelleista varataan marttoja varten majoituskiintiöt. Jokainen yhdistys tai yksittäinen retkeläinen varaa ja maksaa majoituksensa itse. Tarkemmat ohjeet majoituksesta löydät Marttatorin tapahtumasivulta.

Lisätietoja Tapahtuman tietoja päivitetään tapahtuman kotisivuille osoitteeseen www.martat.fi/marttatori.

Seuraa myös tapahtuman Facebook-sivua sekä Martat-lehteä.

MARTAT 2 / 2019

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 5 . 3 . 2 0 1 9

117. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2019.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | vt. pääsihteeri Pirkko Haikkala p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 40 826 (LT 2017) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

Ilmastotalkoot joka päivä ILM ASTOA JA YMPÄRISTÖÄ säästävät teot eivät ole vaikeita tai kalliita. Ne ovat arkisia vaMartat 3/2019 ilmestyy 6.5. lintoja ja pieniä juttuja, joista tulee hyvälle mielelle ja joista on meille hyötyä: Ostetaan kaupasta ruokaa vain sen verran kuin syödään.

Torjutaan hävikkiä ja hyödynnetään myyntiaikansa lopuilla olevia tuotteita, joita myydään alennuksella. Lisätään kasvisruokaa jokaiseen päivään ja vähennetään lihan osuutta. Syödään sesongin mukaan ja kerätään marjat ja sienet talteen.

ASUMISEN HIILIJAL ANJÄL JEN pienentäminen on mutkikkaampi juttu, koska

harva voi vaikuttaa kerrostalon lämmitysmuotoon tai laittaa aurinkopaneelin katolleen. Mutta asumisessakin arkiset jutut toimivat: ei lotrata suihkussa ylettömästi, alennetaan kodin lämpötilaa parilla asteella ja tutkitaan ikkunatiivisteiden tilanne. Pienetkin teot tuovat hiilineutraalin asumisen tavoitetta lähemmäksi.

SUOMI ON laaja ja harvaan asuttu maa. Kulkeminen on monin paikoin hankalaa ilman henkilöautoa. Polttomoottorit tuottavat paljon kasvihuonekaasuja ja ajamiseen tärvääntyy aikaa. Jos työpaikalle ja harrastuksiin pääsisi kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä, säästyisi aikaa ja energiaa. Jos asuu lähellä työtä ja palveluja, jää aikaa muuhunkin kuin matkustamiseen. Elämänlaatua voi parantaa myös tekemällä etätöitä. Vapaa-aikaa ajatellen toivotamme tervetulleeksi trendin, jossa kaukomatkailun ja lomalentojen sijaan suositaan kotimaan kohteita ja junamatkailua.

TÄNÄ ÄN TEEMME tekoja huomista varten, sillä tulevaisuu-

Teemakausi 2017–2019 ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalous- ja puutarha-asiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 158 ja niissä on 44 000 jäsentä, jotka harrastavat yhdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.

den arki rakentuu nyt. Me Martat tiedostamme maapallon rajat ja kohtuullisen kulutuksen välttämättömyyden. Teemme käytännön ilmastotekoja ja opastamme muitakin niitä tekemään. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja arjen valintoihin.

Meillä on paljon osaamista, kun puhutaan varautumisesta sään ääri-ilmiöihin tai yhteiskunnan häiriötilanteisiin. Jaamme tietoa kotivarasta ja koulutamme varautumiseen liittyvissä asioissa. Meidän toimintamme on käytännöllistä. Rakastamme ratkaisuja. Olemme muutoksen tekijöitä.

Pirkko Haikkala Marttaliiton vt. pääsihteeri | pirkko.haikkala@martat.fi

AARIKKA JA MARTTALIITTO YLPEÄNÄ ESITTELEVÄT: MARTTOJEN JUHLAVUODEN KORUT! Korut ovat maanläheiset ja modernit, puupallojen joukossa säihkyy kristalli. Valikoimaan kuuluvat pitkä ja lyhyt kaulanauha, rannekoru ja korvakorut, kaikki suomalaista käsityötä.

Koruista on koottu viisi erilaista pakettia, perushinnaltaan 58 € –225 €. Juhlavuoden ajan saat normaalihinnoista 20 %:n alennuksen.

Mene Martan puotiin! Siellä on korupakettien kuvat, alennuskoodi ja linkki Aarikan verkkokauppaan, josta korut tilataan. www.martanpuoti.fi

KORUN JUHLAA

Kevät koittaa huonekasveille

SATA VUOTTA SITTEN

Emäntälehti N:o 4 Huhtikuu 1919

Päivä pitenee, aurinko pilkottaa. On aika hoitaa huonekasvit kevätkuntoon 3 askeleen ohjelmalla: pyyhi pölyt, vaihda multa ja aloita lannoitus.

PÄI VÄN KUVA Oriveden Martto-

jen joukkue osallistui Suomen ensimmäisiin villasukkajuoksun mestaruuskilpailuihin. Kuvassa 4 x 200 metrin viestin kipittäneet Auli Kilpeläinen (vas.), Kaarina Airas, Pirjo Pekkala ja Tarja Tuominen. Pirjo Pekkala kilpaili myös Seniorisarjassa ja sijoittui toiseksi.

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA Pidetään nyyttikestit.

Reseptivihkoja piireissä.

Nyyttärit

knytkalas

Pyyhi lehdet nihkeällä siivousliinalla tai suihkuta.

1

2 Vaihda multa: Kastele kasvi hyvin 1 - 2 päivää aikaisemmin. Irrota kasvi varovasti ruukusta. Poista vanhaa multaa juuripaakusta. Pese ruukku hyvin ja laita pohjalle kevytsoraa salaojaksi. Laita kasvi takaisin ruukkuun ja lisää multa, tiivistä varovasti. Aloita kastelu muutaman päivän kuluttua mullanvaihdosta.

ONNEA , PO -PO!

»Pohjois-Pohjanmaan Martat saivat kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon ansiokkaasta kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottavasta toiminnasta. Palkinnon myönsi Oulun seudun ympäristötoimi. Kuvassa tj. Taina Pirkola (vas.) ja pj. Eila Hallamaa.

Horsma hurmaa Vuoden 2019 nimikkokasvit ovat MARJA: karpalo SIENI: kangastatti YRTTI: maitohorsma VIHANNES: juurikkaiden suku Vihanneksen valitsee Kotimaiset Kasvikset ja Puutarhaliitto, muut Arktiset Aromit.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

3 Lannoita huonekasveja säännöllisesti. Lisää lannoite kasteluveteen tai pistä ravinnepuikko multaan.

Emännän velvollisuuksista Perheen emännältä vaaditaan paljo ystävällisyyttä ja kärsivällisyyttä. Järjestyksen rakkaus ei saa suinkaan muuttua perheenjäsenille rasitukseksi.

Sillä perheessä täytyy aina olla oikea kodin tunne ja se tunne ei ole olemassa, jollei perheen jäsenillä ole täydellistä vapautta. Emäntä ei siis järjestyksen vuoksi saa ajaa miestänsä pois mukavasta asennosta sohvan nurkassa, ei karkoittaa lapsia pois heidän leikeistään lattialla eikä ajaa palvelijoita ylös kesken heidän säännöllistä lepoaan.

Kaikkein pisimmälle kodin hyvässä hoidossa ja järjestyksessä pääsee emäntä hyvyydellään. Hänen tulee hyvin harvoin ilmaista tyytymättömyyttä. Nuhteitakin voipi hän antaa ystävällisellä tavalla niin etteivät nuhteet tuskastuta katkeramielistä vaan vaikuttavat parempiin tunteisiin, jotka aina ovat jokaisen ihmisen sydämeen kätketyt.

Emännän tapa muuttuu useinkin koko talon tavaksi.

Jos emäntä puhuttelee ystävällisellä äänellä miestänsä, lapsiansa ja palkollisiansa, tarttuu se tapa helposti kaikkiin perheen jäseniin.

Jos emäntä sitä vastoin ärjyy ja on tyly, tarttuu tämäkin tapa toisiin: lapset ja palvelijat rupeavat äyskimään ja riitelemään keskenään, isäntä on kärsimätön ja kiivas, ja palvelijat epäsovussa.

Alli Nissinen

JÄRJEST YSMIES

Käytä ostoksilla kestokassia.

MARTAT 2 | 2019

| 7

HENKILÖ

INFO

Marjo Seki »Asuu Tampereella. Syntynyt Komean kylässä Heinolan maalaiskunnassa. »Asui 20 vuotta Japanissa. Perusti Suomeen palattuaan ravintola Marusekin Tampereelle. Marusekia vetää nyt Marjon poika Leona. »Opettanut japanin kieltä ja kulttuuria. Julkaissut omaelämäkerrallisen kirjan Kurkistus viuhkan taakse ja lastenkirjan Pörri ja sukkelat sushit. Kirjoja on myynnissä ravintola Marusekissa ja verkkokaupoissa, mm. Booky.fi ja Adlibris. »Mansen Marttojen hallituksen jäsen.

8 | MARTAT 2 | 2019 8 | MAR MARTAT MA M ARTAT AR TAT 2 | 2019 20119 20 9

– Perustin japanilaisen ravintolan, koska poikani kaipasivat synnyinmaansa ruokaa, Marjo Seki sanoo.

Marjo Seki oppi 20 vuoden aikana ymmärtämään japanilaista kulttuuria. Tavaroiden hamstraaminen ja taikauskoisuus eivät tarttuneet, mutta sushia Marjo rakastaa.

ANU KYLVÉN //KUVAT LAURA VESA

JAPANI OPETTI JOUSTAVAKSI uosituhannen alussa Tampereen Hallituskadulla oli piskuinen ravintola, joka opetti tamperelaiset syömään japanilaista ruokaa. Inkivääripossu ja teriyakilohi toimivat monelle porttina kohti sushia. Kun ensin rohkeni maistaa lämpimiä ruokalajeja, raaka kala riisipaakun päällä ei enää tuntunut mahdottomalta.

Ravintolaa pyöritti Marjo Seki, joka oli 1990-luvun lopulla muuttanut takaisin Suomeen 20 Japanissa vietetyn vuoden jälkeen.

– Perustin japanilaisen ravintolan, koska poikani kaipasivat synnyinmaansa ruokaa, Marjo hymyilee.

VOINKO AUTTA A? Marjon ja Takashin

katseet kohtasivat 1970-luvulla lahtelaisessa Torvi-discossa. Se oli ensimmäinen ilta, kun 18-vuotias Marjo oli päässyt omilla papereillaan baariin.

Pikkukylän tyttö haaveili ulkomaille läh-

temisestä. Japanilainen Takashi oli sukeltaja, jonka työ vei häntä maasta toiseen.

Nuoret rakastuivat ja lähtivät yhdessä reissaamaan ympäri maailmaa. Vähän pidemmäksi aikaa he pysähtyivät luotsaamaan japanilaista ravintolaa Kanadassa Victoriansaarella.

– Ei saatu työlupia Kanadaan, joten lähdimme Japaniin. Päätin jäädä sinne asumaan enkä katunut, Marjo sanoo.

Nuoripari asui Tokiossa pienessä kerrostaloasunnossa Takashin perheen kanssa.

Yhteistä kieltä appivanhempien kanssa ei ollut.

Ensimmäinen Marjon oppima japaninkielinen lause oli ”Nanika tetsudaimashouka?”. Se tarkoittaa ”Voinko auttaa?” ja sitä Marjo toisteli miehensä äitipuolelle keittiössä. Hän toivoi oppivansa japanilaista ruoanlaittoa. ”Opin, että Japanissa keittiö on vaimon valtakuntaa, ahdas, alkeellinen ja täynnä tavaraa. Koska kaappitilaa on vähän, kauhat ja kattilat ripustetaan seinille. Näkymä

MARTAT 2 | 2019 M

| 9

HENKILÖ

PALUU SUOMEEN AIHEUTTI KULTTUURISHOKIN. "OLIN SORMI SUUSSA . ESIMERKIKSI SÄHKÖSOPIMUSTA EN OLLUT TEHNYT KOSK A AN." on kaikkea muuta kuin naistenlehtien usein mainostama japanilaisen pelkistetty ja seesteinen.”

TAIKAUSKOISET JAPANILAISET Myöhemmin Marjo ja Takashi muuttivat omaan asuntoon. Jokohamasta tuli pitkäaikaisin kotikaupunki, ja sinne Marjo perusti oman baarin, Karelian. Kun ensimmäinen asiakas kysyi Marjon veriryhmää, tämä hämmentyi. Kun kysymys toistui aina uudestaan, hän tajusi, miten taikauskoisia japanilaiset ovat.

– He uskovat eläinhoroskooppiin, ja kalenterissa on hyvät ja huonot päivät.

Tietyn veriryhmän ihminen on uskomusten mukaan tietynlainen. Minä onneton olen veriryhmältäni Rh-, joka on Japanissa hyvin harvinainen. Paikallisia hämmensi, kun he eivät pystyneet luokittelemaan minua mihinkään ryhmään.

Alussa kaikki oli uutta ja mielenkiintoista. Vain kieli tuotti hankaluuksia, koska japanilaiset osasivat englantia huonosti. Vähitellen Marjo oppi kielen mutta huomasi, että tutustuminen oli pinnallista: syviä ihmissuhteita oli vaikea luoda, hyvänpäiväntuttuja kyllä sai.

Marjo piti kotonaan pientä kielikoulua, jossa lapset opettelivat englantia.

Oppilaiden äideistä tuli tuttavia.

Muutama hyvä ystävä Japanin-vuosilta jäi, ja heitä Marjo on menossa tapaamaan toukokuussa Tokioon ja Jokohamaan.

”En minä tullut maapallon toiselle puolelle lyötäväksi. Minä tulin katsomaan kirsikankukkia, kimonoja, Tokion pilvenpiirtäjiä, oppimaan teeseremoniaa ja kukkien asettelua. Tulin nähdäkseni ja kokeakseni uutta ja kaunista. Äiti ja isä, häpeäisin, jos näkisitte minut nyt, avuttomana, pelokkaana, ripsivärit poskilla, lyötynä.”

Marjo jäi kahden pienen pojan yksinhuoltajaksi ilman sukulaisia tai muuta tukiverkkoa lähellä.

– Se oli rankkaa aikaa. Ensimmäinen vuosi meni sumussa, ja kerran mietin parvekkeella, heitänkö lapset ja hyppään itse perässä. Japanissa ei tunneta asumistukia tai lapsilisiä. Minä tein töitä päivät ja illat, yritin hoitaa samalla lapset. Kuitenkin siitä selvittiin, en tajua miten.

KEV YTTÄ JA VÄRIKÄSTÄ TEMPPELIRUOKA A Mitä Japanissa kaipasit Suo-

UUSI KULTTUURISOKKI SUOMESSA

Ensimmäinen avioliitto päättyi eroon kymmenen vuoden jälkeen, kun Marjo lähti pakoon puolison väkivaltaisuutta.

Lyönnein kasvatettu mies alkoi toistaa oppimaansa, kun nöyryytyksen tunne kasvoi sietämättömäksi: töiden vähentymisen takia mies ei pystynyt elättämään perhettään, ja se oli japanilaiselle kova paikka.

10 | MARTAT 2 | 2019

”Ei tämän näin pitänyt mennä. Meidän piti muodostaa onnellinen uusperhe: isä, äiti ja kaksi lasta. Minun piti olla parasta vaimoainesta, eläinhoroskoopin mukaan koiran vuonna syntynyt, uskollinen ja kuuliainen. Mutta tekikö veriryhmästäni kertova miinus minusta epäonnistuneen ja kelvottoman vaimon?”

Rakkaus ei ollut tarpeeksi vahva kestämään kulttuurieroja ja lastenkasvatukseen liittyviä erimielisyyksiä, Marjo ajattelee nyt. Ihmissuhteita ylipäänsä hankaloitti se, että japanilaiset ovat Marjon mukaan tunteiden peittämisen mestareita. Kaikki on muodollista, joten on vaikea tietää, mitä toisen päässä liikkuu.

Vähän ennen vuosituhannen vaihdetta Marjo ja pojat muuttivat Suomeen. Edessä oli uusi kulttuurisokki.

– Olin tottunut hoitamaan asiat japanilaisella tavalla, joten olin sormi suussa. Esimerkiksi sähkösopimusta en ollut tehnyt koskaan, sillä lähdin maailmalle suoraan lapsuudenkodistani. Soittaminen viraston ahdisti, koska Japanissa on valmiit fraasit kaikkeen asiointiin. Hississä suomalaiset käyttäytyivät tylysti: kukaan ei pyytänyt anteeksi poistuessaan ja ohittaessaan muut.

Muutaman vuoden kuluttua Marjo meni naimisiin Toshio Sekin kanssa.

Liitto kesti viisi vuotta. Kun Marjo ja pojat välillä viettivät vuoden Suomessa, he huomasivat, etteivät tahdo enää palata Japaniin. Suuren rakennusfirman johtaja Toshio puolestaan ei voinut ajatellakaan jättävänsä työtään. Tuli ero.

mesta?

– En ainakaan ruokaa! Asuin lapsena tosi köyhissä oloissa. Meillä syötiin lähinnä velliä ja puuroja. No marjoja ja sieniä joskus kaipasin. Eniten kaipasin ystäviä ja sukulaisia.

Vuodet ja kokemukset opettivat joustavaksi.

– Suurin oppi on se, etten valita pienistä. Kaikenlaista voi tapahtua, enkä heti suutu tai loukkaannu.

Sosiaalinen Marjo on monessa mukana. Kun hän luettelee yhdistyksiä, joiden hallitukseen kuuluu, heikompaa

"EN VALITA PIENISTÄ . K AIKKEA VOI TAPAHTUA , ENK Ä HETI SUUTU." hirvittää. Suomalais-Japanilainen yhdistys, Suomen Elämäntarinayhdistys, Juustoseura, taloyhtiön hallitus...

Marjo kuuluu myös Mansen Marttoihin ja toimii sielläkin aktiivisesti. Parhaillaan hän puuhaa martoille tutustumiskäyntiä liikuntakeskukseen.

– Olen sukuni ensimmäinen martta, ei Komean kylässä ollut marttayhdistystä.

Ruoanlaittoa Marjo rakastaa, mutta ravintolan vetämisen hän on jo jättänyt esikoispojalleen. Marjo rohkaisee kaikkia maistamaan sushia. Puikkojen pitelyä ei kannata pelätä – sushia saa tarvittaessa syödä haarukalla ja veitsellä.

– Tai vaikka sormin!

Se Marjoa harmittaa, että nykyään moni kuppila tarjoaa puolivillaisesti tehtyä sushia. Sushibuffeteihin häntä ei saa kirveelläkään.

– On sääli, jos sushista tulee mättöruokaa. Japanissa sushibuffet-paikko-

ja ei ole, koska sushi on vähän hienompaa ruokaa. Siihen ajatukseen ei sovi, että ahdetaan niin paljon kuin napa vetää. En tykkää buffeteista muutenkaan.

Luulen, että yksi suomalaisten lihavuuden syistä on se, että syödään koko rahan edestä.

Raskaan mättöruoan vastakohta on temppeliruoka, josta Marjo on nyt erityisen innoissaan. Kevään aikana hän vetää Pirkan opistossa temppeliruokakurssin. Temppeliruoka on yksinkertaista, terveellistä ja kevyttä. Samantyyppisiä aterioita munkit valmistavat japanilaisissa temppeleissä.

– Sääntö numero yksi: ruoaksi ei saa käyttää mitään sellaista, joka juoksee omin jaloin karkuun, kun sitä yrittää pyydystää. Sääntö numero kaksi: voimakkaita mausteita vältetään, joten esimerkiksi chilit ja sipulit jätetään pois.

Lisäksi yhteen ateriaan pitää sisällyttää viisi väriä ja makua, viisi valmistusta-

PIENI M ARTTATESTI

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lempiruokani on okonomiyaki eli japanilaistyylinen lettu; ihana mutta isotöinen ruoka.

Kotityö, josta pidän eniten, on ruuanlaitto.

Elämä on parasta nyt.

Tunnuslauseeni on ”Elämää tämä vain on”. Vaikka tapahtuisi mitä, ei se ole sen pahempaa.

Pyrin aina olemaan positiivinen. En halua pahoittaa muiden mieltä.

En koskaan halua jäädä paikalleni.

Innostun liikuntakeskuksen teräspakaratreenistä ja kuntosaliharjoittelusta.

Aion vielä matkustaa maapallon ympäri.

Haluan oppia villasukan kantapään kutomisen.

Huomenna hemmottelen itseäni muokkausjumpalla, saunalla ja sushiaterialla pojanpojan kanssa. »

MARTAT 2 | 2019

| 11

HENKILÖ

RESEPTI

Temppeliruoka on yksinkertaista, terveellistä ja kevyttä. Kasviksista käytetään kaikki osat ja voimakkaita mausteita vältetään. Tämä annos on ravintola Marusekin lounaalta.

CHIRASHI ELI KULHOSUSHI

Tee ensin etikka-suola-sokeriseos: Pane kattilaan 5 rkl etikkaa (riisiviinietikka on hyvä), 2 rkl sokeria ja 2 tl suolaa. Kiehauta niin, että sokeri ja suola liukenevat. Määrä riittää noin 5 desiin raakaa riisiä.

Huuhtele riisi hyvin ennen keittämistä ja hauduta kypsäksi kattilassa. Sekoita kypsään riisiin etikka-suola-sokeriseos. Lisää mukaan sieniä, bambunversoja (saa säilykkeenä isoimmista kaupoista) ja pieneksi leikattuja porkkananpaloja. Porkkanat, sienet ja bambunversot voit ensin pikaisesti keittää liemessä, jossa on soijaa tai miriniä eli makeaa riisiviiniä. Kaada kaikki kulhoon riisin joukkoon ja sekoita päälle ohut kerros inkivääripikkelsiä eli garia.

Paista miedolla lämmöllä japanilainen makea munakas, johon tulee ripaus suolaa ja noin 1 tl sokeria per muna. Leikkaa munakas ohuiksi suikaleiksi ja levitä kulhoon päällimmäiseksi merileväsuikaleiden kanssa.

Jos haluat, koristele vielä mädillä tai vegaanisella kaviaarivalmisteella.

»

paa ja viisi leikkaustapaa, Marjo kertoo.

Häntä ilahduttaa temppeliruoan ekologisuus. Kasviksista pitää käyttää kaikki osat juuresta alkaen, kuoretkin hyödynnetään, jos vain mahdollista.

MUMMO EI OSTA Marjo viettää pal-

jon aikaa kuusivuotiaan pojanpoikansa Robinin kanssa. Hakee eskarista ja vie maanantaisin sanataidepajaan ja torstaisin japanin kielen tunneille.

– Robinin lempisanonta on ’Mummo ei osta’, Marjo nauraa.

Se johtuu tietysti siitä, että mummo tykkää kierrellä kirppiksillä ja vannottaa lapsenlapsellekin, että mitään turhaa ei kannata ostaa – ainakaan uutena.

– Vien häntä kirjastoihin ja muihin elä-

12 | MARTAT 2 | 2019

myksiin mieluummin kuin ostan konkreettisia lahjoja. Ihmisten pitäisi muutenkin miettiä enemmän ostamista. Huolestuttaa, mihin maapallo on menossa.

Japanissa Marjo näki, kuinka pienet kodit täyttyivät tavarasta. Lahjojen antaminen kuuluu tapoihin, ja kesäkuu sekä marras-joulukuun vaihde ovat lahjasesonkia. Silloin työtovereita pitää muistaa.

– Toinen mieheni työskenteli isossa rakennusfirmassa ja sai joka kerta alaisiltaan 30–40 lahjapakkausta. Tavaratalon lähetit kiikuttivat kotiovellemme pyyheja lakanasettiä, salaattiöljyjä ja sakea aivan solkenaan. Se oli ihan tolkutonta!

HUOMAA Kursiivilla merkityt sitaatit ovat Marjo Sekin kirjasta Kukistus viuhkan taakse.

PIENI SUSHISANASTO

Maki Nori-levään käärittyjä rullia, jotka täytetään esimerkiksi kurkulla, lohella, tonnikalalla tai avokadolla.

Nigiri Kalaa, rapuja, munakasta tai kasviksia soikioksi puristetun riisin päällä.

Wasabi Vaaleanvihreää tulista tahnaa, jolla voi maustaa soijakastikkeen susheja syödessä.

Wakame Merilevälaji, josta tehdään salaattia sushin seuraksi.

Gari Ohuiksi viipaleiksi leikattua etikkamarinoitua inkivääriä. Garilla raikastetaan suu sushipalojen välissä.

Moderni peruskeittokirja joka kotiin arkea helpottamaan Konstailematon ja kodikas kirja sisältää 363 reseptiä. Niistä noin 1/3 on leivontaa ja 2/3 ruokia sekä muutamia juomia. Kirja sisältää myös mitta- ja painotaulukoita, tietoa perusastioiden kokoamisesta y y j jjoka keittiön perusvarastoon. p ensimmäiseen omaan kotiin sekä katsauksen elintarvikkeiden säilytykseen ja Oma lukunsa käsittelee hävikkiruokaa.

MARTTALIITTO RY MARTAT – KEITTOKIRJA Innostu ja onnistu keittiössä

` sopii hyvin peruskeittokirjaksi joka kotiin. ` auttaa arjessa ja sen avulla on helppo valmistaa maukasta kotiruokaa. ` on erinomainen hankinta ensimmäiseen omaan kotiin muuttavalle tai opiskelijalle. ` on hyödyllinen kihlajais-, hää-, tupaantuliaisja valmistujaislahja.

KUVA K UVA ELVI EL LVI RISTA ISTA

JÄS EN HIN TA M A RTO ILLE Marttaliiton jäsenet voivat ostaa kirjan alennettuun hintaan Adlibriksen verkkokaupasta. Linkki tarjoussivulle löytyy Martan puodista.

Kirja on myynnissä kaikissa hyvin varustetuissa kirja- ja verkkokaupoissa sekä marketeissa.

www.martanpuoti.fi

KAIKKEA KIVAA Paitoja, mukeja, kassi, kirjoja...

Mukavat juhlavuoden tuotteet ovat esillä Martan puodissa.

Ei turhaa vaan tarpeellista! Tämä ajatus on marttatuotteiden taustalla. Muki henkii arjen kauneutta ja kasvaa keräilyarvoa. Kestokassi kulkee martan mukana kaikkialle ja kestää käyttöä. Juhlavuoden vaatteet tehdään kierrätetystä puuvillasta ja polyesteristä.

Koko valikoima on esillä Martan puodissa.

Tutustu ja tilaa!

TIIA WASSHOLM //KUVA REETTA PASANEN

Vihanneskrassi Vihanneskrassin siemenistä kasvatat muutamassa päivässä kirpeän herkun leivän päälle tai salaatin mausteeksi. Korvaa vaihteeksi rairuoho krassilla keväisen juhlapöydän koristeena.

TARVIKKEET

»vihanneskrassin siemeniä »multaa tai talouspaperia »kasvatusalusta, esim. puoliksi leikattu maitotölkki, tyhjä viinirypälerasia, lautanen tai muu laakea alusta

TEE NÄIN

Laitta muutaman sentin paksuinen multakerros kasvatusalustalle. Kostuta multa. Kylvä siemenet tiheästi ja peitä ohuesti mullalla. Pidä kylvös tasaisen kosteana esimerkiksi suihkuttamalla suihkepullolla. Peitä tuorekelmulla ja laita pimeään paikkaan itämään.

Kun siemenet ovat itäneet, siirrä kylvös valoisaan. Satoa voi korjata heti, kun varressa on sen verran pituutta, että pystyt leikkaamaan versoja. Ripottele krassia esimerkiksi voileivän päälle tai salaatin joukkoon. Ole tarkkana, ettei mukaan tule multaa.

ILM AN MULTA A

Vihanneskrassin siemenet kasvavat myös kostutetun talouspaperin päällä. Levitä paperia kasvatusalustalle, kastele ja ripottele siemenet päälle. Siirrä pimeään ja valoon kuten mullassa kasvatettaessa. Paperi kuivahtaa herkästi, joten ole tarkkana viljelmän kosteuden kanssa.

MARTAT 2 | 2019 MARTAT 6 | 2014

| 15 | 15

RUOK A

TERVEISET ULAPALTA Nyt tehd채채n kalasta kekseli채it채 keittoja.

ARJA HOPSU-NEUVONEN JA TIIA WASSHOLM //KUVAT REETTA PASANEN

16 | MARTAT 2 | 2019 16 | MARTAT 2 | 2019

Hirvipastrami

ja pikkelöidyt KALAKEITTO MAISTUU ARKENA JA JUHLASSA. kasvikset SE VALMISTUU TARVITTAESSA EDULLISESTI, TAI SIIHEN VOI VALITA HYVINKIN ARVOKKAITA AINEKSIA.

RIISTALIHAN YMPÄRISTÖVAIKUTUS ON HY VIN PIENI. Kaukoidän kalakeitto

MARTAT 2 | 2019

| 17

RUOK A

Mausteinen lohikeitto

Kirkas silakkakeitto Katkarapusavulohikeitto Aprikoosiporkkanakiisseli

18 | MARTAT 2 | 2019

Stavangerin kalakeitto ja Tiian sämpyläpuustit

KEITTIÖMESTARI KIM PALHUS Hirvenliha-punajuuripata ANTOI MARTOILLE STAVANGERIN K AL AKEITON OHJEEN. NÄIN HÄN KERTOO RESEPTIN ALKUPERÄSTÄ: ”Tätä keittoa meille tarjottiin Flor og Fjære -saarella, kun Ny Nordisk Mat -delegaatio vieraili siellä vuonna 2007. Saari sijaitsee Stavangerin edustalla Norjassa ja on uskomaton nähtävyys: siellä kasvaa palmuja ja trooppisia kasveja läpi vuoden. Saaren ravintola on korkealuokkainen turistirysä. Keittiömestarin tapa esitellä menu on omaperäinen: hän kertoo ruoasta seikkaperäisesti ja lisää joka ruokalajin kohdalla, että mausteita ei ole pöydässä, eikä niitä saa – ei edes ketsuppia. Ruoasta on paras pitää, tai muuten saa uida takaisin Stavangeriin.

Keitto maistui pelottelusta huolimatta, eikä tarvinnut uida takaisin.”

STAVANGERIN K AL AKEITTO

400 g tuoretta kalafileetä kuutioina (esim. seitiä, punaahventa, turskaa) 7 dl vahvaa kalalientä 6 perunaa kuutioina 1 porkkana kuutioina 1 hienonnettu keltasipuli 10 kokonaista valkopippuria 3 dl maitoa tai kermaa n. 0,5 rkl Maizenaa suurustamiseen nippu tilliä hienonnettuna »Mittaa kalaliemi kattilaan.

Lisää kuutioidut perunat ja porkkanat, hienonnettu sipuli sekä valkopippurit. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Lisää kalakuutiot ja hauduta kypsäksi. Sekoita Maizena kylmään maitoon tai kermaan ja kaada kiehuvaan keittoon ohuena nauhana, varovasti hämmentäen.

Hauduta vielä pari minuuttia, kunnes keitto on saostunut.

Lisää hienonnettu tilli. Tarjoa keitto ruis- tai näkkileivän kanssa.

Vinkki Onko metsästäjän saalis pistetty säilykepurkkiin? Käytä purkitettua riistalihaa esimerkiksi erilaisiin murekkeisiin kuten vorschmackiin.

MARTAT 2 | 2019

| 19

RUOK A

KUN PUHUTA AN K AL AKEITOSTA , ENSIMMÄISEKSI KIELELL Ä MAISTUU KERMAINEN LOHIKEITTO. MUTTA SIITÄ SOPPASEIKK AILU VASTA ALK A A . FISULIEMI KUTSUU LÖYTÖRETKILLE JA MAKUMATKOILLE, PEREHTYMÄ ÄN MA AKUNTIEN TAI MA ANOSIEN E ERIKOISUUKSIIN. RIK

K AL AFAKTA A

»Ravitsemussuositukset kehottavat syömään kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.

Kalan säännöllinen käyttö vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä ja parantaa diabeetikoiden sokerinsietokykyä. Runsas kalan syönti voi ehkäistä ennenaikaisia synnytyksiä ja vähentää eturauhassyövän riskiä.

Kala sisältää runsaasti hyödyllisiä rasvahappoja sekä vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti D- ja B₁₂vitamiineja ja seleeniä.

Kalassa on paljon proteiinia, joka on laadultaan yhtä hyvää kuin lihan, kananmunan ja maitotuotteiden proteiini.

Eri kalalajien rasvapitoisuus vaihtelee 0,5 ja 24 prosentin välillä. Vähiten rasvaa sisältävät mm. hauki, ahven ja kampela, eniten lohi, kirjolohi ja ankerias. Kalan rasvassa on runsaasti monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja ja vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. N-3-rasvahapot ovat erityisen tärkeitä aivoille, keskushermostolle ja näkökyvylle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.

Vähärasvaisuutensa takia kalat sisältävät melko vähän energiaa.

Kalaa syödään Suomessa fileeksi laskettuna noin 13 kiloa henkeä kohti vuodessa.

Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on noin viidesosa.

20 | MARTAT 2 | 2019

SUOM AL AISET T YKK Ä ÄVÄT

»Syksyllä 2016 jä järj järjestettiin r es rj este tett tttiin kansanäänestys S Suomen kanuome uo men n ka kan nsallisruoasta ja 50 0 000 000 suosuo su omalaista lausui asiasta stta me-me mielipiteensä. Kymmeoli nen kärjessä -listalla oli kolme kalaruokaa; kalakeitto tuli seitsemänitt ttiiiin n neksi. Kansallisruoaksi valittiin ast stii ruisleipä, joka sopii loistavasti kalakeiton kumppaniksi.

Kansallista kalakeittopäiväää vietetään vuosittain helmikuun toisena tiistaina.

K ÄSITTELY VINKKEJÄ

»Kala jatkaa kypsymistä niin kauan kuin se on kuumaa. Siksi kala kannattaa jättää mieluummin hivenen raa’aksi kuin kypsentää läpikypsäksi.

Rasvainen kala säilyy huonommin kuin vähärasvainen.

Vältä kalan liikaa pesemistä. Kalamiehet sanovat, että kala on uinut tarpeeksi, kun se nostetaan merestä tai järvestä.

K AL A VA ATII K YLM Ä Ä

»Kaupassa on aina ilmoitettava tuoreen kalan pyyntiaika ja -paikka.

Kalan verestäminen parantaa ratkaisevasti säilyvyyttä ja laatua. Tarkista kaupassa, että saat verestettyä kalaa.

Vie kala kaupasta mahdollisemman nopeasti jääkaappiin, sen kylmimpään lokeroon.

Ihannelämpötila säilytykselle olisi nolla astetta. Käytä kala niin pian kuin mahdollista.

Oikein käsitelty kokonainen kala säilyy noin nollassa asteessa pari päivää, fileet 3–4 päivää.

LU ON LUONNONK LUON AL A A L LUONNONYSTÄVÄLLE

»Luonnonkalat eivät kuluta rehua, joten niiden ympäristökuorma on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla.

Silakka, hauki, muikku, kuha, ahven, siika, lahna ja särki ovat ympäristöystävällistä ruokaa.

Luonnonkalojen kalastaminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Näin kalastus parantaa vesistöjen ja ilman laatua.

Kun ostat kotimaista kalaa, tuet Suomen hyvinvointia osallistumalla kalastuselinkeinon säilyttämiseen.

YMPÄRISTÖMERKIT AVUKSI

»Miten voi varmistua kalatuotteiden vastuullisuudesta? Miten tuotanto vaikuttaa ympäristöön? Mikä on kalan alkuperä tai pyyntimenetelmä? Ympäristömerkit viitoittavat hyviin valintoihin.

MSC: Luotettavin pyydetyn kalan ympäristömerkki on MSC-sertifikaatti (Marine Stewardship Council).

Tutkimukset osoittavat, että MSC-sertifikaatilla on myönteinen vaikutus kalakantoihin ja meriluontoon, ja että MSC

välittää luotettavaa tietoa kalakannan tilasta.

LUOMU: Kasvatetulle kalalle on olemassa luomumerkintä. m ASC: AS C: ASC-sertifikaatin (Aquaculture Stewardship (Aqu (A quac ac Council) Coun Co un nc ciil tavoitteena on mini nimoida haitalliset ympäristövaikutukset suuren mittakaavan vesiviljelytuotannossa, esimerkiksi lohen, haimonnin ja trooppisten katkarapujen kasvatuksessa.

Lähde: Kuluttajan kalaopas, WWF

K ATTIL ATARINOITA

»Vedenemäntä Vellamoa tuli entisaikaan kiittää kalakeiton aineksista. Tuleva kalaonni varmistettiin nostelemalla kiehuvan sopan pintaan noussut vaahto takaisin kalapaikan veteen. »Kiinassa kalakeiton himoituin pala on kalansilmä. Uskomuksen mukaan se sisältää ravinteita, jotka parantavat aivosolujen toimintaa ja muistia. »Bouilla Basso -nimi on vanhaa Provencen murretta ja tarkoittaa kovalla tulella keittämistä. Ranskalainen kalakeitto bouillabaisse on alunperin Marseillesta. Paikalliset kalastajat kokkasivat ruoan simpuista, jotka eivät käyneet kaupaksi torilla. »Vuonna 1760 Porvoon 293 talosta peräti 202 paloi poroksi. Kerrotaan, että Bergmannin talon emäntä jätti kalakeiton yöksi hautumaan ja tuli pääsi karkaamaan.

Lähde: www.prokala.fi

K AUKOIDÄN K AL AKEITTO

300 g kalafileitä, esim. ahventa (pakastekalakin käy) 2 tl soijakastiketta 0,5 tl sokeria 1 limetti 1–2 valkosipulinkynttä 1 mieto chili pala inkivääriä raastettuna (n. 20 g) 100 g purjoa 2 porkkanaa 2 rkl rypsiöljyä 1 l vähäsuolaista kala- tai kasvislientä 150 g vihreitä (pakaste)papuja 100 g (pakaste)katkarapuja 50 g täysjyvänuudeleita tuoretta korianteria »Mausta kalafileet soijakastikkeella, sokerilla ja 1–2 ruokalusikallisella limettimehua.

Hienonna kuoritut valkosipulinkynnet. Halkaise chili, poista siemenet ja hienonna puolikkaat. Leikkaa halkaistu, huuhdeltu purjo suikaleiksi.

Suikaloi kuoritut porkkanat.

Lorauta kattilaan öljyä, anna lämmetä ja kuullota siinä valkosipulia, chiliä ja inkivääriraastetta. Lisää purjo- ja porkkanasuikaleet sekä neste. Kypsennä muutama minuutti. Lisää pavut, paloitellut kalafileet, katkaravut ja nuudelit. Kypsennä noin 5 minuuttia. Tarkista maku, lisää tarvittaessa limettimehua ja ripaus sokeria. Koristele keitto korianterisilpulla.

M AUSTEINEN LOHIKEITTO

0,5 kg lohifileetä 0,5 kg sipulia 3 valkosipulinkynttä 150 g fenkolia 1–2 rkl oliiviöljyä 120 g tomaattipyreetä 1,5–2 tl paprikajauhetta 1 l vettä 0,5 limen mehu ja raastettu kuori 1 tl suolaa

»Kuori ja leikkaa sipulit ja valkosipuli hienoksi. Leikkaa fenkoli ohuiksi suikaleiksi. Lorauta kattilaan öljyä, anna lämmetä ja freesaa sipulit, valkosipuli ja fenkoli pehmeäksi.

Lisää tomaattipyree ja paprikajauhe ja freesaa vielä hetki. Lisää vesi, limen mehu ja kuori sekä suola. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja keitä noin 15 minuuttia.

Leikkaa lohifileestä nahka pois. Paloittele kala reilun kokoisiksi kuutioiksi ja ripottele päälle hiukan suolaa. Lisää kalakuutiot kattilaan ja sammuta liesi. Anna lohen kypsyä jälkilämmössä.

Ohje: Ravintolakoulu Perho, Karri Rautsola

KIRK AS SIL AKK AKEITTO

100 g savustettuja silakoita 200 g silakkafileitä 200 g purjosipulia 200 g fenkolia 2 rkl voita 2 dl valkoviiniä tai sitruunalla maustettua vettä 2 tl fenkolinsiemeniä 2 tl kokonaisia maustepippureita 0,5 tl suolaa 8 dl vettä 150 g pakasteherneitä tilliä »Halkaise ja huuhtele purjo, leikkaa suikaleiksi. Kuutioi fenkoli. Freesaa purjo ja fenkoli kattilassa voissa. Lisää valkoviini ja anna alkoholin haihtua. Viinin sijaan voit käyttää sitruunalla maustettua vettä. Kääri fenkolinsiemenet ja maustepippurit harsoliinaan ja sulje liina solmulla. Vaihtoehtoisesti voit laittaa mausteet teesihtipalloon.

Lisää maustenyytti, suola ja vesi kattilaan. Keitä noin 10 minuuttia. Nylje silakkafileistä nahka irti ja leikkaa fileet paloiksi. Perkaa ja fileoi savusilakat ja leikkaa reiluiksi paloiksi. Lisää kalapalat ja herneet kattilaan. Sammuta liesi ja anna keiton hautua hetki.

Ota maustenyytti pois. Lisää hienonnettua tilliä keiton pinnalle.

Ohje: Ravintolakoulu Perho, Karri Rautsola

K ATK ARAPU-SAVULOHIKEITTO

200 g parsakaalia 200 g lehtikaalia 2 varsisellerin vartta pieni sipuli 1 l vettä 1 kalaliemikuutio 2 dl ruokakermaa 300 g lämminsavulohta 100 g pakastekatkarapuja tilliä »Huuhtele parsakaali, lehtikaali ja varsiselleri. Paloittele parsakaali. Leikkaa lehtikaalista paksu keskiruoti pois ja suikaloi lehdet. Viipaloi selleri. Kuori ja hienonna sipuli.

Kiehauta vesi kattilassa. Lisää liemikuutio ja kasvikset. Keitä 8–10 minuuttia. Lisää ruokakerma, paloiteltu savukala ja sulatetut katkaravut. Kuumenna. Lisää hienonnettua tilliä pinnalle.

TIIAN SÄ MPYL ÄPUUSTIT

5 dl maitoa 1 pss kuivahiivaa (11 g) 1 tl suolaa 0,5 dl siirappia 2 dl kaurahiutaleita 1 dl vehnäleseitä n. 9 dl vehnäjauhoja 50 g pehmeää voita Väliin: 150 g voimakkaan makuista juustoraastetta (esim. emmental) 2–3 tl paprikajauhetta Voiteluun: siirappi-vesiseosta »Sekoita hiiva ja suola pieneen määrään jauhoja. Lämmitä maito 42-asteiseksi ja kaada hiiva-suola-jauhoseoksen joukkoon. Lisää siirappi, hiutaleet ja leseet. Alusta vehnäjauhot taikinaan. Vaivaa lopuksi joukkoon pehmeä voi.

Kohota taikina leivinliinan alla kaksinkertaiseksi lämpimässä, vedottomassa paikassa.

Kauli taikina jauhotetulla alustalla levyksi. Ripottele päälle juustoraaste ja paprikajauhe. Kääri levy leveästä päästä aloittaen tiukalle rullalle. Leikkaa noin 2 sentin paksuisia viipaleita ja nosta leivinpaperin päälle uunipellille leikkauspuoli ylöspäin.

Anna puustien kohota leivinliinan alla. Voitele kohonneet puustit siirappi-vesiseoksella (puolet siirappia ja puolet vettä). Paista 225-asteisessa uunissa 12–15 minuuttia.

APRIKOOSIPORKK ANAKIISSELI

100 g kuivattuja aprikooseja 1 l vettä 0,75 dl sokeria 2 porkkanaa 2 rkl sitruunamehua 2 rkl vettä 3 rkl perunajauhoja Pinnalle: sokeria »Leikkaa kuivatut aprikoosit saksilla pieniksi suikaleiksi suoraan kattilaan. Lisää vesi ja sokeri. Jos aprikoosit ovat kuivuneita, anna niiden liota pari tuntia ennen kuumennusta. Raasta kuoritut porkkanat karkeaksi raasteeksi ja lisää kattilaan. Keitä seosta, kunnes aprikoosit ja porkkana ovat pehmeitä.

Mittaa sitruunamehu ja kylmä vesi pieneen kulhoon ja sekoita perunajauhot joukkoon. Nosta kattila levyltä ja kaada perunajauhoseos kattilaan ohuena nauhana, koko ajan sekoittaen. Nosta kattila levylle ja anna kiisselin kuplahtaa pari kertaa.

Kaada kiisseli jäähtymään laakeaan vatiin tai annosmaljoihin. Ripottele pinnalle sokeria. Tarjoa jäähtyneenä kermavaahdon kera.

MARTAT 2 | 2019

| 21

RUOK A

Silakan perkaaminen ja fileoiminen onnistuu ilman työvälineitä.

Näin perkaat silakat

1 Ota kalan päästä puristusote ja taita pää niskasta. Kiskaise pään mukana rintaevät irti. Vedä pää ja sisälmykset ulos.

VASTAPY YDETYSSÄ K ALASSA RUODOT OVAT NAPAK ASTI KIINNI. HETKEN ODOTUS HELPOTTA A RUOTOJEN IRROTTAMISTA .

SIL AKK AFILEISTÄ TEET HERKULLISET PIHVIT. HIENOA K AL AKEITTOA VARTEN FILEISTÄ POISTETA AN NAHK AKIN.

2 Vedä etusormella vatsaontelo auki ja kaapaise pois uimarakko, munuaiset ja loput sisälmykset. Jos avaat kalan saksilla, saat myös terävät vatsaevät pois.

22 | MARTAT 2 | 2019

3 Paina oikean peukalon kynnen sisäreunalla keskiruodon päälle, päällimmäisen fileen alle. Irrota kynnen reunalla filee silakan etuosasta. Siirrä vasenta peukaloa pyrstöön päin niin, että kynsi irrottaa fileen tarkkaan.

Ota kiinni selkäruodosta ja poista se mahdollisimman vähälihaisena.

4 Marinointia tai hienoa kalakeittoa varten poista fileistä nahka. Paina filee pöytää vasten ja vedä etusormilla fileet irti nahasta.

Keväällä

HERKUTELLAAN

#YHDESSÄPÖYDÄSSÄ

Pääsiäispavlova 10 annosta 4 2 ½ dl 2 tl 1 tl 2 tl Täyte 2 dl 2 prk 1 1-2

valkuaista sokeria vaniljasokeria valkoviinietikkaa maissitärkkelystä, (Maizena) Valio Eila® vispikermaa (à 200 g) Valio maustettua rahkaa lakka kypsä mango passionhedelmää mintunlehtiä ja/tai syötäviä kukkia

Kuumenna uuni 120 asteeseen.

Vatkaa valkuaiset kovaksi, kiiltäväksi vaahdoksi. Lisää sokeri pienissä erissä vatkaamisen aikana. Sekoita valmiiseen vaahtoon vaniljasokeri ja viinietikka. Sihtaa joukkoon lopuksi maissitärkkelys. Sekoita.

Lusikoi marenkivaahto leivinpaperille ø 20 - 22 cm ympyräksi. Nostele reunat nuolijalla alhaalta ylöspäin korkeammaksi kuin keskiosa. Paista uunin keskitasolla 1 t 30 min. Anna jäähtyä. Siirrä varoen kakkuvadille.

Vaahdota kerma ja rahka samassa kulhossa. Lusikoi pohjalle. Vuole kuoritusta mangosta lastuja kuorimaveitsellä täytteen päälle. Koverra halkaistun passionhedelmän sisus lusikalla. Valuta pinnalle. Koristele kukilla ja mintunlehdillä.

Tarjoa heti jälkiruoaksi tai kahvin kanssa.

Ihanat pääsiäisherkut valio.fi/paasiainen

RAUTAISANNOS

K-vitamiini on tärkeää luuston lujittumiselle.

K-VITAMIINI FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

1

MIHIN TARVITA AN?

K-vitamiini osallistuu veren hyytymiseen ja haavojen paranemiseen. K-vitamiinia tarvitaan kivennäisaineita sitovien proteiinien muodostukseen, joten se on tärkeää luuston lujittumiselle.

Lisäksi K-vitamiinia tarvitaan verisuonten ja pehmytkudosten kalkkeutumista estävän proteiinin muodostumiseen.

2

MISTÄ SA A?

K-vitamiinia on ravinnossa kahta eri muotoa: K1-vitamiinia eli fyllokinonia ja K2-vitamiinia eli menakinonia.

K1-vitamiinia saadaan parhaiten vihreistä lehtikasviksista ja kasviöljyistä. K2-vitamiinin parhaita lähteitä ovat tietyt

kypsytetyt juustot, kuten Edam, sekä rasvaiset maitovalmisteet. Yrteissä on paljon K-vitamiinia, mutta niiden käyttömäärät ovat yleensä pieniä.

Kasvisten K-vitamiinin imeytyminen elimistöön ei ole kovin tehokasta. Ruoasta saatava rasva tehostaa imeytymistä. Ravintolisistä vitamiini sen sijaan imeytyy hyvin, noin 80-prosenttisesti.

K-vitamiinia muodostuu myös suolistossa suolistobakteerien avulla.

3

MITÄ ERIT YISTÄ?

K-vitamiinin puutos hidastaa veren hyytymistä, aiheuttaa anemiaa ja haurastuttaa luustoa. Puutos on harvinaista.

Vastasyntyneillä ei ole Kvitamiinivarastoja, sillä K-vitamiini ei siirry istukan läpi.

Vastasyntyneille annetaankin yleensä K-vitamiinipistos.

K-vitamiinin liikasaanti ruoasta ei ole mahdollista, sillä luontaiset vitamiinimuodot eivät ole myrkyllisiä suurinakaan annoksina. Ravintolisän synteettinen K-vitamiini voi suurina annoksina hajottaa punasoluja ja aiheuttaa anemiaa.

Varfariinia (Marevan ja rinnakkaislääkkeet) verenohennuslääkkeenä käyttävien ei pidä lisätä K-vitamiinin saantiaan omin päin, vaan siitä on sovittava lääkärin kanssa.

K-vitamiinin nimeäminen ei noudata muiden vitamiinien kohdalla käytettyä aakkosellista järjestystä. Nimitys tulee koaguloitumisesta, jolla tarkoitetaan veren hyytymistä

4

MITEN PAL JON TARVITA AN?

Suomessa miehet saavat keskimäärin 115,9 mikrogrammaa (μg) ja naiset 110,5 mikrogrammaa Kvitamiinia vuorokaudessa.

K-vitamiinin saannille ole ei annettu suositusta, mutta riittävän saannin arvio on miehillä 120 μg ja naisilla 90 μg vuorokaudessa. Luvut perustuvat K-vitamiinin tarpeeseen veren hyytymistekijöiden muodostamisessa.

On esitetty arvioita, että K-vitamiinia saadaan ravinnosta liian vähän luuston suojaamiseksi. Meillä olisi tarve suositukselle, joka ottaa huomioon myös Kvitamiinin tehtävät osteoporoottisten murtumien ja verisuonten kalkkeutumisen ehkäisyssä.

10

kärjessä K-vitamiinia μg/100 g

HUOM A A

1 mikrogramma (μg) = 0,001 milligrammaa (mg) 1 milligramma = 1 000 mikrogrammaa

24 | MARTAT 2 | 2019

lehtikaali 618 basilika 415 pinaatti 270 ruusukaali 220 mangoldi 192 nokkonen 192 rypsiöljy 150 idut 147 pestokastike 143 lehtisalaatti 115

LÄHTEET FinRavinto 2017 · Eeva Voutilainen, Mikael Fogelholm, Marja Mutanen (2015): Ravitsemustaito. Sanomapro 2015 · Juhana Harju: K-vitamiini – unohdettu ravintoaine osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa. Vieraskirjoitus (2011): www.pronutritionist.net

PÄIVIN PORINA

Ruoka on pyhää

S

uhteeni ruokaan on vaihdellut elämäni aikana suuresti. Lapsena ronklasin kouluruokaa ja sain maineen, että syön vain kanaviillokkia.

Se oli vale, sillä suostuin syömään myös näkkileivästä taitetun voinapin kokoisen palan, jonka päällä oli kokonainen voinappi. Olin laiha luikku, mutta kasvoin kuitenkin aika pitkäksi. Isäni oli metsästäjä, ja söimme kotona usein hirvenlihaa. Totuin siihen, että kotona oli syötävä, mutta koulussa ei ollut pakko. Aikamoista pelleilyä, näin jälkikäteen ajateltuna.

ENSIMM ÄINEN ATERIA , jonka valmistin

kokonaan yksin, oli lihapullat. En tiennyt, että rikottu kananmuna pitää sekoittaa raa’an jauhelihan joukkoon, ja jauhosuuruskin olisi suotava. Lopputuloksena oli paistetut kananmunat, joiden seassa kellui puoliraakaa jauhelihaa. Sen jälkeen opettelin lukemaan reseptit loppuun saakka.

Ennen lasten syntymää minusta oli kehittynyt varsinainen herkkusuu. Saatoin väsätä täydellistä ateriaa tuntikausia. Pääsin matkustelemaan ulkomaille ja maistelin eksoottisia annoksia esimerkiksi Malesiassa tai Sambiassa. Minulle kerrottiin koiraresepti Intiassa ja ihmisresepti Vanuatulla (entiseltä nimeltään Kannibaalisaaret).

Niistä ohjeista ei ollut oikein jaettaviksi lehdissä, joihin kirjoitin matkajuttuja.

KUN L APSENI syntyivät, suhteeni ruokaan koki jälleen muutoksen. Ruoka ei saanut loppua koskaan, sillä joskus kauppaan lähteminen oli mahdotonta yllättäen iskevän vatsatautiepidemian tai influenssa-aallon vuoksi. Ruokatarvikkeita piti haalia, hamstrata ja varastoida jääkaappiin, kuivakaappiin ja pakastimeen.

Sitten tein epäonniset talokaupat. Vanha hirsitalo olikin homepommi, josta jouduimme lähtemään evakkoon. Erinäisten ikävien vaiheiden jälkeen koko talo piti purkaa ja ryhtyä rakentamaan uutta. Pahimmillaan jouduin maksamaan yhtä aikaa vanhan talon asuntolainaa, evakkoasunnon vuokraa sekä uuden talon lainaa.

Silloin oli opittava nopeasti taloudelliseksi. Opin löytämään ilmaista ruokaa luonnosta kuten marjat, sienet, yrtit, itsekasvatetut kasvikset ja itsepyydetyt kalat.

Riistaruokaakin saimme joskus: hirveä, poroa, kaurista ja auton töytäisemää rusakkoa. Opin tekemään erittäin edullista ruokaa kaupan aineksista. Suunnittelin viikon ruokalistan etukäteen ja kävin ostoksilla vain neljä kertaa kuukaudessa.

Päivi Alasalmelle ruoanlaitto ei ole pakkopullaa, vaan elämänehto ja rakas harrastus.

HOMETALOKURIMUKSESSA KULUI lähes viisi vuotta. Ruokaa ei heitetty roskiin eikä sillä leikitty. Ruoasta ei saanut puhua rumasti eikä siitä saanut valittaa. Onneksi lapseni eivät olleet sellaisia nirsoilijoita kuin minä olin ollut heidän ikäisenään.

Tuon kokemuksen antamaa opetusta en unohda koskaan. Ruoka tarkoittaa elämää.

Raha yksistään ei tee ihmistä onnelliseksi, mutta rahattomuus tekee nälkäiseksi. Äiti Maa ojensi auttavan kätensä ja osoitti kaislikossa lymyilevän hauen, suppilovahveron sammalella, mustikat mättäällä, raskaina riippuvat herukkatertut tuulessa havisevien lehtien kätkössä. Hän kasvatti sipulin, perunan ja kirsikkapuun ja neuvoi minua kädestä pitäen, kuinka ruokkisin perheeni.

Tällä tavoin ruoasta tuli minulle pyhää.

PÄIVI ALASALMI

MARTAT 2 | 2019

| 25

Noin 27 %:lla vastaajista oli ajoittain vaikeuksia saada rahat riittämään seuraavaan tuloon tai etuuteen saakka.

Rahankäyttöä koskevassa kyselyssä vahvistui kuva tarkoista martoista. Useimmilla oman talouden seuranta on pelkän muistin varassa. SANNA APAJALAHTI JA ERKKI UKKOLA //KUVA SHUTTERSTOCK

26 | MARTAT 2 | 2019

TALOUS

E

lätkö kädestä suuhun vai suunnitelmallisesti? Varaudutko taloudellisesti, kun eläkeikä alkaa häämöttää?

Marttaliiton ja Takuusäätiön Rahat riittää! -hanke teetti viime syksynä rahankäyttöön ja taloudelliseen varautumiseen liittyvän kyselyn 50–65-vuotiaille martoille. Haluttiin selvittää, miten martat, joilla eläke on jo näköpiirissä, huolehtivat taloudestaan.

Vastauksia tuli lähes pari tuhatta.

Kyselyn perusteella martat ovat järkeviä rahankäyttäjiä. Mielikuva tarkan euron martasta ei siis näyttäisi olevan tuulesta temmattu.

Noin kolmannes vastaajista käytti taloutensa seuraamiseen ja suunnitteluun jotakin apuvälinettä. Suosituimmat olivat perinteinen paperin ja kynän yhdistelmä sekä Excel-taulukko. Suurimmalla osalla vastanneista budjetointi ja oman talouden kokonaiskuva pysyivät kuitenkin pelkän muistin varassa.

Apuvälineiden käyttö oman talouden seurannassa ei toki ole välttämätöntä, mutta hyvänä muistin tukena ne toimivat. Helpointa on aloittaa kirjaamalla kuukausibudjetti paperille. Netin tarjoamia ilmaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi Penno tai Marttakoulun Excelmuotoinen budjettipohja.

Käteisen käytön väheneminen ja korttimaksamisen lisääntyminen muuttavat rahankäytön luonnetta näkymättömämmäksi. Sen sijaan, että ynnäisit kukkarossa olevia seteleitä ja kolikoita, vilautat korttia maksupäätteellä.

Tämä tekee oman talouden seuraamisesta entistä tärkeämpää. Rahankäytön siirtyminen digitaaliseen suuntaan lisää myös tarvetta oppia uusia digitaitoja.

KORTTI, KÄTEINEN TAI KÄNNYKKÄ

RAHAPUHE VAIKEA LAJI Suurin osa

Käteisen rahan käyttö vähenee Suomessa, ja trendi näkyy martoillakin. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia ilmoitti, ettei käytä käteistä säännöllisesti maksuvälineenä. Yleisin maksuväline vaikuttaa olevan pankkikortti. Mobiilimaksamista käytti säännöllisesti 10 prosenttia vastanneista.

kyselyyn vastanneista puhuu rahaasioistaan perheensä kanssa. Ystävien kanssa rahasta puhuminen taas vaikutti olevan melko harvinaista. Noin 14 prosenttia vastaajista kertoi, ettei puhu talouteensa liittyvistä asioista lähipiirilleen. Niistä, kenellä oli haasteita rahan riittävyyden kanssa, noin 17 prosenttia ei

SALDOA SEURATA AN Valtaosalla Rahat riittää! -hankkeen kyselyyn vastanneista martoista raha-asiat olivat kunnossa. Kuitenkin noin 27 prosentilla vastaajista oli ainakin aika ajoin vaikeuksia saada rahat riittämään seuraavaan tuloon tai etuuteen saakka. Heidän joukossaan oli hieman muita vastaajia enemmän työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Heillä myös kotitalouden yhteenlasketut tulot olivat keskivertoa pienemmät.

Tähän ryhmään kuuluvat olivat joutuneet lainaamaan rahaa useammin kuin vastaajat keskimäärin. He myös seurasivat omaa talouttaan hieman tarkemmin, esimerkiksi tarkistivat tilinsä saldon, useammin kuin vastaajat keskimäärin.

Tämä kertoo siitä, että tiukassa rahatilanteessa saldoa täytyy seurata, ja että se on yksi taloudenhallinnan välineistä.

INFO

Rahat riittää!

-Hanke »Marttaliiton ja Takuusäätiön yhteishanke 2018–2020. »Vahvistetaan kotitalouksien talousosaamista. »Kohderyhminä itsenäistyvät nuoret sekä 5–10 vuoden sisällä työelämästä eläkkeelle siirtyvät. »Hankkeeseen osallistuvat marttapiirit järjestävät taloudellisessa varautumisessa auttavia kursseja. »Rahat riittää! -hanke teetti syksyllä 2018 rahankäyttöön ja taloudelliseen varautumiseen liittyvän kyselyn 50–65 vuotiaille martoille. Tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, miten 5–15 vuoden sisällä eläkkeelle siirtyvät martat huolehtivat taloudestaan ja mitä he ajattelevat eläkkeelle jäämiseen varautumisesta.

Kyselyyn vastasi noin 1 800 marttaa.

»

MARTAT 2 | 2019

| 27

TALOUS

»

puhunut raha-asioistaan edes lähipiirilleen.

Rahasta puhuminen on vaikea laji, ja henkilökohtaisiin raha-asioihin liittyvä keskustelu on ollut suomalaisille lähes tabu. Kyseessä on kuitenkin arkinen, jokaisen elämää koskettava aihe. Puhuminen auttaa jäsentämään asioita, ja pulmatilanteisiin on mahdollista löytää ratkaisuja yhdessä keskustellen. Samalla tulee osoittaneeksi lähipiirilleen tai nuoremmilleen, että raha-asioista puhuminen on tarpeen ja suotavaa.

HY VISSÄ AJOIN Suurin osa kyselyyn vas-

tanneista oli hyvissä ajoin varautunut eläköitymiseen: osa oli kerryttänyt varallisuutta pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti, osa oli suhteuttanut elämäntyyliään vastaamaan eläkevuosien tulotasoa. Noin 10 prosenttia kaikista vastaajista oli muuttanut pienempään asuntoon. Moni suunnitteli työtekoa eläkkeellä tai teki jo töitä eläkkeellä ollessaan.

Martoille ominaiset itse tekeminen, vanhan korjaaminen ja tervehenkinen kulutuskriittisyys näkyivät kyselyn vastauksissa.

Vastaajista 13 prosenttia ei ollut varautunut mitenkään eläkkeelle jäämiseen.

PIENIKIN PUSKURI SUOJA A Yllättävät menot keikauttavat talouden herkästi, ellei säästössä ole ollenkaan vararahastoa.

Kyselyn perusteella martat varautuivat varsin hyvin: Vastaajista 85 prosenttia oli säästänyt rahaa äkillisiä menoja silmällä pitäen. Heistä lähes 60 prosentilla säästösumma ylitti 5 000 euroa.

Finanssialan tutkimuksen mukaan vuonna 2017 suomalaisista 62 prosentilla oli säästöjä, joten martat näyttäisivät olevan keskivertoa innokkaampia säästäjiä.

Kuitenkin 37,3 prosenttia niistä kyselyyn vastanneista martoista, joilla oli rahojen riittävyydessä välillä ongelmia, ei ollut varautunut yllättäviin menoihin säästämällä.

Niukoista tuloista on vaikea säästää, mutta pienikin puskuriraha yllätysten varalle voi ehkäistä isojen taloudellisten ongelmien syntyä.

MISTÄ APUA?

»Jos huoli omien tai läheisen rahojen riittävyydestä herää, on apua saatavilla. »Marttakoulun Omat rahat -sivuilta voit etsiä tietoa ja saada kipinää talouden kunnossapitoon. »Takuusäätiön nettisivuilla voi keskustella nimettömästi chatissa raha-asioihin liittyvistä huolista tai lukea siitä, miten voi auttaa läheisen tilannetta.

28 | MARTAT 2 | 2019

AIHEESEEN LIITT Y VÄT

www.martat.fi/marttakoulu/ omat-rahat/talouden-suunnittelu/ https://penno.fi www.takuusaatio.fi

PAKINA

Kotikonsteja OTI N PU H E E K S I vararahaston kartuttamisen, kun kahvihuoneeseen osui meitä kohta eläkkeelle jääviä naisia. Minut vaiennettiin kiivaasti, hyvä ettei suuhuni sullottu sukkaa: Kuka näistä palkoista pystyy säästämään? Nythän pitää shoppailla, kun vielä voi!

Toiset tulevat palkallaan toimeen, toiset eivät.

Joku pärjää nuukailemalla ja paikkaa vanhoja vaatteitaan. Pienituloisissa on tuhlareita ja varakkaissa kitupiikkejä, eikä luonteenlaatua ole helppo vaihtaa. Ominaisuus voi yltää sairausluokitukseen, jos ylipihi syö pilaantunutta ruokaa ja palelee, kun ei raatsi lämmittää. Himoshoppaaja taas ostaa pelkästä ostamisen tarpeesta; hän potee oniomaniaa eli ostoriippuvuutta.

Tällä hetkellä yli puoli miljoonaa kansalaista on ulosoton asiakkaana. Mikä ajaa ahdinkoon?

Sairauksille, pienelle palkalle, remonteille, pätkätöille tai työttömyydelle lankeaa osa taakasta. Niiden uhreille ei pidä puhua huonosta talouden hallinnasta. Kyse on onnettomista olosuhteista ja kohtalosta, joka tunnetaan siitä, ettei se pelaa reilua peliä.

Jotkut velkaantuvat, koska eivät osaa käyttää rahaa. Jos sitä saa, siitä pitää heti päästä eroon.

Tutkimusten mukaan naiset ostavat yli varojensa erityisesti merkkiasusteita, muotia ja kosmetiikkaa, miehet ”sijoittavat” autoon tai elektroniikkaan.

PÄIVI RÄMÖ

kään, sanoo jokaisen järki. Sitäkin silti tapahtuu. Se voi olla vapaaehtoista, mutta toisinaan vanhuksen rahaa ja omaisuutta kupataan säälittä.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt.

Kulauttelu kuuluu vapaa-ajanviettoon, ja eläkkeellä vapaa-aikaa on entistä enemmän. On surullista, jos pienituloiset eläkeläiset joutuvat valitsemaan joko ruoan tai lääkkeet, mutta nyt arpajaisiin on astunut mukaan myös Alko. Lääkedosetin tyhjeneminen ei niin huoletakaan, kun jääkaapissa on varalla pari valkkaria.

OS TO R I I PPU V U U S O N sairaus, johon ei ole täsmälääkitystä. Täytyy ottaa käyttöön kotikonsteja: Luottokorteista tulee luopua. Jos tilillä ei ole nostovaraa ja kukkarossa euro, paine uuden poskipunan ostamiseen voi helpottaa. Selväjärkisyyden hetkellä kannattaa ilmoittaa ystäville, että heidän ei pidä vipata sinulle rahaa edes ”ihan pakko saada” -tilanteissa. Nykyajan maantierosvojen eli pikavippifirmojen tarjoukset tulee tuhota, ennen kuin ne tuhoavat talouden. Emmehän annan tupajumienkaan järsiä seiniä, vaikka ötökät kuinka lupaisivat meille lisää aurinkoa ja avaruutta.

Lääketeollisuus voisi kehittää oniomanialaastarin tai -purukumin. Ulos lähtiessä purkka poskeen ja laastari käsivarteen, ja kaikki tarjolla olevat suloiset, edulliset kiusaukset olisi helppo ohittaa vihellellen: ”Oon köyhä laulaja mä vain…”

M I K S I E L Ä K E L Ä I S E T velkaantuvat? Ehkei pystytä pyristelemään irti vanhoista tavoista.

Tavaroita ostellaan samaan tahtiin kuin palkansaajina, nyt kun on aikaa kierrellä ostosparatiiseissa. Nettimyynnistä löytyy kaikkea ihanaa näennäisen huokealla. Tekee mieli matkustaakin.

Pitääkö äitivanhan rahoittaa viisikymppisen lapsensa harrastuksia ja mielitekoja? Ei tieten-

MARTAT 2 | 2019

| 29

VILJELE VÄREJÄ Nyt kasvimaalle saapuu juurikkaiden värikylläinen suku. ASTA KUOSMANEN

30 | MARTAT 2 | 2019

Kun suunnittelet kesän viljelmiä, pidä juurikkaat mielessä. Suomen viileähkö kesä sopii juurikkaille, sillä ne kasvavat parhaiten 15–20 asteen lämmössä, aurinkoisessa paikassa.

SHUTTERSTOCK

PUUTARHA

KOTIMAISET KASVIKSET JA PUUTARHALIITTO VALITSIVAT VUODEN 2019 VIHANNEKSEKSI JUURIKKAIDEN SUVUN (BETA VULGARIS). PUNAJUURIKAS ON KAIKKIEN KAVERI, JA NYT ON AIKA MYÖS KELTA-, VALKO- JA RAITAJUURIKKAIDEN SAADA HUOMIOTA OSAKSEEN.

Nau titaa n naat eista

» Punajuuren lehteviä, nuoria naatteja voi käyttää ruokiin kuten pinaattia. Sama koskee muidenkin juurikkaiden lehtiä. Ne ovat kaikilla lajikkeilla suunnilleen samanlaisia, keltaisilla ja valkoisilla hieman vaaleampi kuin punaisilla.

Punajuuren versoja ja pieniä lehtiä viljellään varta vasten upean ulkonäön ja herkullisen maun vuoksi.

Punajuuren väri ja värjäävyys johtuvat betalaiini-nimisestä väriaineesta sekä keltaisesta väriaineesta, betaksantiinista.

RAUTAINEN RAVINTOARVO

»Punajuuri sisältää esimerkiksi kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, sinkkiä, rautaa, beetakaroteenia, C- ja E-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, etenkin folaattia. Punajuuren vahva väri kertoo bioaktiivisista aineista.

NÄIN K ASVATAT

1

Paranna ja muotoile maata »Juurikkaat tuottavat parhaan sadon syvämultaisessa, kosteutta pidättävässä maassa. Savimaata parannetaan lisäämällä hiekkaa ja kompostimultaa, turvetta tai hyvää multaa. »Hapanta maata kalkitaan. Hyvä pH on 6–7. Siihen yleensä päästään noudattamalla kalkkipakkauksen ohjeita. »Ainakin savimaalla kannattaa muotoilla maan pinta matalaksi harjuksi. Se parantaa lämpöoloja ja lisää maan ilmavuutta.

2

Lannoita maltilla »Juurikasmaata lannoitetaan maltillisesti hidasliukoisella lannoitteella, esimerkiksi luonnonlannoitteilla. »Liiallista typpilannoitusta vältetään, sillä juurikkaat keräävät nitraatteja. »Kun maa on hyvässä kunnossa ja puutarhassa noudatetaan viljelykiertoa, lannoitukseksi voi riittää ruohosilppukate. Sitä lisätään muutaman kerran kesä–heinäkuussa. Heinäkuun jälkeen ruohosilppua ei lisätä, ettei typpeä tule liikaa.

3

Tärkeät mitat »Kylvövaon syvyys 2–3 cm »Taimiväli 5–10 cm »Riviväli 25–30 cm Jos siemenet kylvetään 2–4 riviin niin, että molemmille puolille jätetään käytävä, riviväliksi riittää 15 cm.

4

Siemenet lämpimään maahan »Siemenet itävät nopeammin, jos niitä liotetaan muutama tunti vedessä ennen kylvöä.

Myös kylvövaon kasteleminen nopeuttaa itämistä. »Siemenet kylvetään lämpimään maahan touko-kesäkuussa. Ensimmäiset sirkkataimet ilmestyvät viikossa. Jos maan lämpötila on alle 10 as-

tetta, taimettuminen kestää kolmisen viikkoa.

5

Suojaa »Kylvöksen peittäminen kasvuharsolla suojaa pieniä taimia kirpoilta ja muilta lentäviltä tuholaisilta. Jos alkukesä on kylmä, taimet saattavat ilman harsoa virittyä kukkaan. Harso saa olla taimien päällä kesäkuun ajan.

6

Kastele »Kylvöstä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana. Harso ja kate, esimerkiksi olki- tai järviruokosilppu, vähentävät haihtumista. »Jos kesä on kuiva, juurikasmaata kastellaan myöhemminkin. Kastelu vähentää pienten hyönteisten aiheuttamaa vioitusta ja ehkäisee alkukesällä rupea, jota Streptomyces-sädebakteeri aiheuttaa juurikkaan kuoreen.

7

Harvenna »Siemenestä nousee yleensä useita taimia. Niistä vahvin jätetään kasvamaan.

Kylvös harvennetaan, kun ensimmäiset kasvulehdet alkavat kehittyä. Sopiva etäisyys taimille on 5 cm, kun juurikkaita käytetään kesän aikana ja 10–15 cm, jos sato korjataan vasta syksyllä. »Jos juurikkaat nousevat maan pinnalle, ne kannattaa mullata, jotta kuoren pinta ei kovetu.

8

Korjaa poudalla »Paras korjuusää on aurinkoinen poutapäivä. Naatit kierretään irti niin, ettei juurikasosa vahingoitu. Naateistaan irrotetut eli listityt juurikkaat säilyvät 2–4-asteisessa kellarissa sellaisenaan tai turpeessa tai hiekassa. Jääkaapissa juurikkaat kannattaa säilyttää paperipussissa. »

MARTAT 2 | 2019

| 31

RUOK A

» »Tutut juurikkaat polveutuvat monivuotisesta rantajuurikkaasta, joka kasvaa Välimeren, Azorien, Pohjois-Afrikan ja Länsi-Euroopan hiekkaisilla rannikoilla. Punajuurikas oli jo niiden puutarhakasvien joukossa, joita Rooman keisariksi vuonna 800 kruunattu Kaarle Suuri määräsi viljeltäväksi. Välimeren maissa punajuurikkaan viljely oli vakiintunut keskiajalla.

Suomessa punajuurikasta kasvatettiin 1500-luvulla Hämeen ja Turun linnojen kasvimailla, mutta vasta 1800-luvulla viljely yleistyi.

Marttojen Emäntälehden ensimmäisessä numerossa, heinäkuussa vuonna 1902, lukijoita innostettiin viljelytöihin: ”Ajatelkaamme, miten suuri hyöty taloudellisessa suhteessa olisi, jos jokaisessa kodissa viljeltäisi kaalia, lanttuja, porkkanoita, punajuuria, sipulia y.m. Monta maukasta ja ravitsevaa ruokaahan saisimme niistä perheellemme pitkin vuotta, kun oppisimme niitä viljelemään ja käyttämään” ”Otetaanpa emännät kuokat käteemme ja pannaan alkuun tämä työ.”

Ko keile mise n arvoin en

KOTIMAISET KASVIKSET

KEISARIN K ÄSK YSTÄ

RAITA JUURTA CARPACCION TAPA AN

4 raitajuurta pari sitruunaa Kastike: 2 rkl omena- tai valkoviinietikkaa 3 rkl oliivi- tai rypsiöljyä 2 tl hunajaa 1 tl suolaa 0,25 tl rouhittua mustapippuria EI NITRA ATTEJA NAPEROILLE

Punajuuri kerää maaperästä nitraatteja, joten sitä ei suositella alle yksivuotiaille lapsille.

Nitraatti voi muuttua elimistössä nitriitiksi, joka heikentää hemoglobiinin kykyä kuljettaa happea soluille. Nitraattipitoisuudet alenevat, kun punajuuret keitetään ja kuoritaan.

Raakana punajuurta ei suositella käytettäväksi, koska jotkut saavat kypsentämättömästä punajuuresta vatsavaivoja.

La jikk eita PUNA JUURIK AS

»’Egyptiläinen’. Litteänpyöreä makea aikainen lajike vuodelta 1870.

Kasvuaika 50 vrk. »’Detroit 2’. Pyöreä, ohutkuorinen, viljelyvarma lajike vuodelta 1897. »’Forono’. Pitkänomainen, makea, satoisa lajike.

32 | MARTAT 2 | 2019

KELTA JUURIK AS

»’Burpees Golden’. Pyöreä, keltamaltoinen, maukas kulttuuriperintölajike, jota on viljelty jo ennen vuotta 1828.

VALKOJUURIK AS

»’Albina Verduna’. Pyöreä, puhtaanvalkoinen, sileäkuorinen, erittäin makea.

RAITAJUURIK AS

»’Chioggia’.

Pyöreä, punavalkoraidallinen, aikainen, maukas kulttuuriperintölajike 1800luvulta.

Lisäksi: 0,5 dl kuohukermaa 1 dl tuorevuohenjuustoa (Chavroux) punamangoldin tai rucolan lehtiä tai erilaisia versoja 2 rkl kurpitsansiemeniä »Laita raitajuuret kiehumaan veteen, jossa on sitruunoista puristettua mehua 1 dl/litra vettä. Keitä raitajuuret viittä vaille kypsiksi, kuori ja viipaloi siivuiksi.

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Valele noin puolet kastikkeesta laakeaan astiaan ja lado päälle raitajuuriviipaleet. Lusikoi loput kastikkeesta viipaleiden päälle.

Vatkaa kerma vaahdoksi.

Sekoita vuohenjuusto tasaiseksi ja kääntele kermavaahto juuston joukkoon.

Tee raitajuurista, vuohenjuustovaahdosta ja punamangoldin tai rucolan lehdistä tai versoista lautasannoksia tai tarjoa lisäkesalaattina. Ripottele paahdettuja siemeniä salaatin pinnalle.

VINKKI Kun vedessä on hapanta sitruunamehua, juurikkaan raidat säilyvät hieman paremmin.

Ohje: Kotimaiset Kasvikset

SHUTTERSTOCK

Vinkki

Heinäkuussa sadon ensimmäisiä punajuuria voi keittää kevyesti ja tarjota esimerkiksi sitruunavoin tai vuohenjuusto-ranskankermakastikkeen kanssa.

PUNA-, KELTA-, RAITAJA VALKOJUUREN LISÄKSI BETA VULGARIS -KASVIKSIA OVAT MYÖS SOKERIJUURIKAS SEKÄ LEHTI- JA RUOTIMANGOLDI. TUNNE JUURIKK A AT

Punajuuren mehevä mukula voi olla pyöreä, litteänpyöreä, munanmuotoinen tai pitkänomainen lajikkeen mukaan.

Keltajuuri sisältää vain keltaista väriainetta, betaksantiinia. Keltajuurta käytetään samaan tapaan kuin punajuurta. Väri voimistuu kypsennyksessä.

Raitajuuren leikkauspinnasta näkee, että se sisältää kahta väriainetta, valkoista ja anilliininpunaista. Raidat hälvenevät kypsennettäessä. Raitajuuri on miedon makuinen ja sitä valmistetaan ruoaksi samaan tapaan kuin puna- tai keltajuuria.

Valkojuurta voi pitää albinona punajuurena. Sen maku on mieto ja makea.

MARTAT 2 | 2019

| 33

POHJOISM AINEN KIRJE

”Yksittäiset kansalaiset toimivat jo aktiivisesti maapallon hyväksi.

Nyt pitää saada mukaan nekin, jotka vielä epäröivät.” SIRPA PIETIKÄINEN

K ANSANLIIKKEELLE ON TILAUSTA

I

lmastonmuutos ja luonnonvarojen kulutus kasvavat eksponentiaalisesti; voisi kai sanoa hillittömästi, kun kahdesta tuleekin kymmenen, kymmenestä sata ja sadasta kymmenentuhatta. Kerrannaisuus pahentaa ongelmia. Suuntauksen pysäyttäminen ja tilanteen muuttaminen vaativat puolet enemmän tekoja kuin mitä nyt tehdään. Tekojen on oltava oikeita ja riittäviä. On ajateltava back casting -metodilla: mietittävä toivottua päämäärää ja haettava keinot, joilla sinne päästään.

Lainsäädännöllä niin EU:ssa kuin jäsenmaissakin on oma tehtävänsä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, mutta yhtä tärkeitä vaikuttajia ovat yksittäiset ihmiset ja jokainen kotitalous. Me kaikki voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen tai sen hidastamiseen.

YKSITTÄISET K ANSAL AISET toimivat jo aktiivisesti maapallon hyväksi.

Nyt pitää saada mukaan nekin, jotka vielä epäröivät. Tärkeä rooli on järjestöillä, koska ne tavoittavat tehokkaasti suuren osan kansalaisista, ja niille on luontevaa löytää käytännön keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.

Kuten yleinen kansansivistysaate aikanaan levisi ihmisten keskuuteen järjestöjen välityksellä, tänäänkin tarvitaan vastaava liike maapallon pelastamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmasto pitää ottaa huomioon kaikkialla järjestöelämässä, suunnitellaanpa sitten toimintaa tai viestintää.

34 | MARTAT 2 | 2019

Kyse ei ole mistään erillisestä ilmastokokonaisuudesta, vaan kaikki liittyy kaikkeen. Kun puhutaan liikkumisesta ja liikenteestä, asumisesta ja rakentamisesta, vaatteista ja tekstiileistä tai ruoasta ja ruokatuotannosta, ovat ilmastovaikutukset mukana kaikissa päätöksissämme ja valinnoissamme.

Yksintekeminen ei riitä, ja siksi politiikan on oltava mukana. Tärkeimmän valintamme teemme äänestyskopissa.

Järjestöjen pitää kannustaa kansalaisia valitsemaan eri puolueista päättäjiksi ihmisiä, jotka sitoutuvat tekemään tehokkaita päätöksiä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

ASUMISELL A JA sen energiatehokkuudella on iso merkitys ilmastolle.

Euroopan kasvihuonepäästöistä 40 prosenttia tulee rakentamisesta ja rakennuksista. Jotta EU pystyy saavuttamaan ilmastotavoitteensa, muutoksia tarvitaan rakennusalalla.

Myös liikkumisella on merkitystä.

Aina kun mahdollista, kannattaa kulkea jalan tai pyörällä. Poliitikoilta pitää vaatia, että julkista liikennettä on saatavilla, että se on tehokasta ja että sen käyttö on helppoa.

Julkisten hankintojen pitää olla kestäviä. Meidän pitää vaikuttaa siihen, että työpaikkaruokaloissa tai laitoksissa ei syödä GMOrehulla ruokittua broileria, joka matkustaa tänne maapallon toiselta puolelta.

Ruoantuotannossa syntyvät kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoon,

ja jopa 20 prosenttia ihmisen ilmastovaikutuksista on peräisin ruoasta. Ruoka on osa arkipäiväämme ja ruoan parissa teemme helpoiten päivittäisen ilmastotekomme. Jokainen voi vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseensa suosimalla kasvispainotteista ruokaa ja välttämällä hävikkiä. Ruoka-asioissa Martat ovat huippuosaajia, ja nyt tiedot ja taidot ovat taas arvossaan.

Hyvä ruoka on laadukasta, turvallista, terveellistä, ekologista, reilua, herkullista ja kohtuuhintaista. Kestävään ruokatalouteen kuuluu, että matka pellolta tai vedestä pöytään on lyhyt, annos kasvispainotteinen ja ruoan alkuperä tiedossa. Suositaan luomutuotteita, kauden kasviksia ja kotimaista järvikalaa. Käytetään lihaa harkiten, jotta voidaan maksaa tuottajille kunnon hinta ja valita vastuullisesti tuotettua.

Tehdään ilmastoystävällisestä arjesta kansanliike. Ihminen, kotitalous ja kansantalous kerrallaan me pystymme siihen!

INFO

Sirpa Pietikäinen on Euroopan parlamentin jäsen ja Marttaliiton puheenjohtaja.

POHJOISM AINEN KIRJE

Marttaliitto on Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n jäsen. Vuosittain jäsenjärjestöt julkaisevat lehdissään ajankohtaisen tekstin joltakin pohjoismaiselta naisvaikuttajalta. Tänä vuonna kirjeen kirjoittajan valitsi Marttaliitto.

Kesäkonferenssi kutsuu

NKF

100 VUOTTA Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n kesäkonferenssi ja satavuotisjuhla 14.–16.6.

Varbergs stadshotell, Varberg, Ruotsi

TEEM A

HINNAT

Sosiaalisesti kestävä kehitys

Majoitus ja ohjelma 1 hh 520 € 2 hh 413 €/hlö Hinnat sisältävät yöpymisen pe–su, retken ja juhlaillallisen.

OHJELM A

Perjantai 14.6. klo 9 osallistujien rekisteröityminen 10 Avajaiset 11 Kerstin Engle, pj, Fistulasäätiö: järjestön työ Etiopiassa 12 Birgitta Nötlöf, Livstycketmuotoilukeskuksen perustaja 13 Lounas 14 Julia Brink, järjestökehittäjä: Pohjola-Nordenin historia ja Pohjoismaiden tulevaisuudennäkymät 15 Kahvi 16 Örjan Brinkman, pj, EU:n kuluttajajärjestö BEUC: ajankohtaiset eurooppalaiset kuluttaja-asiat 19 Illallinen Lauantai 15.6. klo 10 Päiväretki: kaupunkikiertoajelu, lounas Åstadin viinitila, lammassafari Öströ, iltapäiväkahvit 19 NKF:n satavuotisjuhlaillallinen Huomaa: Ohjelma on alustava ja muutokset mahdollisia

Jokainen huolehtii itse edestakaisista matkoistaan ja matkavakuutuksestaan. Mahdolliset ylimääräiset hotelliyöpymiset (esim. to–pe) jokainen varaa suoraan hotellilta.

Hotellin kylpylään on erillinen sisäänpääsymaksu (29 €).

ILMOITTAUTUMINEN

»Ilmoittaudu 30.3. mennessä osoitteeseen terhi.lindqvist@ martat.fi. »Kerro samalla erityisruokavaliosi. »Marttaliitto myöntää 4 kappaletta 150 €:n avustusta matkaan. Hae avustusta ilmoittautumisen yhteydessä. Kerro lyhyesti, miksi haluat mukaan ja miten jaat tietoa matkan sisällöistä oman piirisi alueella.

Ilmoitamme avustusten myöntämisestä kaikille hakijoille 15.4. mennessä. »Osallistumismaksut maksetaan 15.4. mennessä Marttaliiton tilille FI39 1014 3000 2070 56. Tiedonantoihin NKF 2019.

MARTAT 2 | 2019

| 35

K ÄSIT YÖ

KLASSIKON PALUU Marttojen perinnemekko kestää aikaa. Kaavat on uudistettu vanhaa mallia kunnioittaen, ja essun sekä huivin kutomiseen on nyt ohjeet valmiina.

RITVA IKONEN KUVAT SAMI REPO

36 | MARTAT 2 | 2019

K ÄSIT YÖ

UKK – useimmin kysytyt kysymykset

Miten asun voi hankkia?

Asun voi valmistaa itse tai teettää ompelijalla ja kutojalla.

Voiko asun ostaa valmiina?

Mekkoa ei voi ostaa valmiina, vaan se pitää tehdä itse tai teettää kaavojen mukaan.

Essua ja huivia voi tilata kutojilta. Tilauksesta tulee tarkemmat ohjeet liiton nettisivuille, kun kutojat ovat tiedossamme. Jos yhdistys tilaa useita asuja, kannattaa sopia yhteistilauksesta samojen tekijöiden kanssa.

Mistä löydän tekijän?

Marttaliitto kokoaa parhaillaan tietoa ompelijoista ja kutojista, joilta asun osia voi tilata. Tietoja päivitetään liiton nettisivuille.

Paljonko perinneasu maksaa? Lopullinen hinta riippuu siitä, miten paljon tekee itse ja mitä ostaa valmiina. Mekon tarvikkeiden sekä essun ja huivin hinnat päivitetään Marttojen nettisivuille heti, kun tiedot ovat selvillä.

Mistä saan essun ja huivin ohjeet? Essun ja huivin ohjeet ovat tässä lehdessä (Martat 2/2019) ja Marttojen nettisivuilla.

Mistä saan mekon kaavat?

Kaavat voi ostaa Martan puodista, www.martanpuoti.fi

Missä koossa mekon kaavat ovat? Kaavat ovat kokoa 36–50. Kaikki koot ovat samalla arkilla.

Mistä saan mekon teko-ohjeet? Työohjeet tulevat kaava-arkin mukana.

Mistä saan mekon tarvikkeet? Perinteinen ruutukangas ja siniset retronapit tulevat myyntiin joihinkin piireihin. Myyntipisteiden tietoja tarkennetaan parhaillaan.

Mistä saan apua kutomiseen? Taitoliiton yhdistyksistä saa asiantuntevaa ohjausta kangaspuilla kutomiseen.

Katso yhteystiedot www. taito.fi Mikä on järjestöasun historia? Lue lisää osoitteesta bit.ly/marttamekko-1935

W W W. M A R TAT. F I

Mitä perinneasuun kuuluu?

Asuun kuuluu mekko, essu ja huivi. Mekko ommellaan Marttojen perinteisestä ruutukankaasta ja essu sekä huivi kudotaan kangaspuilla.

5 2018

P

erinteisen ruutukankaisen marttamekon hohto ei haalistu. Aina uudet sukupolvet haluavat itselleen nimenomaan sen alkuperäisen mallin mukaisen mekon puhvihihoineen ja nappilistoineen.

Nyt perinnemekon mallia on uudistettu. Työ on tehty vanhaa kunnioittaen, mutta malli on nyt hieman yksinkertaisempi. Tavoitteena on, että mekon teko onnistuu harrastelijaompelijaltakin.

Mekon kaavat on muokannut mallimestari Susanna Asikainen, ja asuun kuuluvien essun ja huivin ohjeet on työstänyt Liisa Matveinen.

Marttojen ruutukankainen järjestöasu otettiin käyttöön 1930-luvulla. Mekon suunnitteli tekstiilitaiteilija Eeva Saurio. Mallia on muokattu ja uudistettu moneen otteeseen, ja uusia asuja on tullut rinnalle. Meillä on niin ruutupaitoja kuin kietaisumekkojakin. Kaikki järjestöasut ovat jatkossakin käyttökelpoisia perinneasun rinnalla.

MARTTAJÄRJESTÖ 119 VUOTTA | 1899–2018

LIISA MATVEINEN HALLITSEE KANTELEEN JA KANGASPUUT TURVAA JA TOLKKUA VERKKOKAUPPAAN

Lahtiko harrastuss lapasestaa T kä Tee käsitöitä itöitä kestävästi!

3 | Martat 1 • 2010

HUOM A A

Juttu essumallin tekijästä Liisa Matveisesta ilmestyi Martat-lehdessä 5/2018.

LISÄTIETOA

ritva.ikonen@martat.fi, p. 050 512 3329

»

MARTAT 2 | 2019

| 37

K ÄSIT YÖ

»

Ruusukasraita 1, harmaa (seuraa poljentaohjetta) 26 l musta 6 l valkoinen 8 l vihreä 8 l ruskea 8 l oranssi 6 l sininen 8 l harmaa 6 l valkoinen 26 l musta Ruusukasraita 2, oranssi (seuraa poljentaohjetta) 26 l musta 6 l valkoinen 12 l harmaa 16 l oranssi 12 l ruskea 12 l vihreä 6 l sininen 16 l oranssi 12 l harmaa 6 l valkoinen 26 l musta Ruusukasraita 1, harmaa (seuraa poljentaohjetta)

Marttojen juhlaessu M ALLI perinteisen juhlaessun pohjalta toteutti Liisa Matveinen/Tmi matveli SIDOS ruusukas ja palttina KOKO 60 x 65 cm LOIMI 80 g musta merseroitu puuvillalanka tex 36 x 2 LEVEYS 63,90 cm LOIMEN TIHEYS 12 l/cm KUDONTATIHEYS 10 l/cm KAIDE 60/2 tai 120/1 LANKALUKU 767+2 = 769 l

KUTEET

30 g musta merseroitu puuvillalanka tex 36 x 2 RAIDAT

Bockens-puuvillalanka tex 36/2 3.6 g valkoinen (0003) 2.2 g oranssi (62) 1.8 g helmenharmaa (1223) 1.3 g punaruskea (1300) 1.3 g oliivinvihreä (153) 1.1 g preussinsininen (137)

38 | MARTAT 2 | 2019

RUUSUK ASRAIDAT

Pohjakude musta merseroitu puuvillalanka tex 36 x 2 Kuviokude Merssi tex 76 x 2 3.5 g vaaleanharmaa (4) 5 g oranssi (18) KUDONTAOHJE

Essu kudotaan palttinalla helmasta ylöspäin lukuun ottamatta ruusukasraitoja.

Ruusukasraidoissa palttinakuteena musta merseroitu puuvillalanka. Alkuun on laskettu mukaan helmapäärme.

Vyötärökaitaleet kudotaan viimeiseksi. Pituutta voi säädellä yläosan valkeita/sinisiä raitoja poistamalla.

40 l musta (4 cm) 6 l valkoinen 4 l musta 6 l valkoinen 26 l musta (2.5 cm)

26 l musta 6 l valkoinen 8 l vihreä 8 l ruskea 8 l oranssi 6 l sininen 8 l harmaa 6 l valkoinen 26 l musta 6 l valkoinen 4 l musta 6 l valkoinen 4 l musta 6 l valkoinen 26 l musta 6 l valkoinen 4 l musta 6 l sininen 4 l musta 6 l valkoinen 36 l musta merkkilanka 86 l musta (n. 8.5 cm) merkkilanka 86 l musta merkkilanka 86 l musta

ESSUN OMPELU

Aloita helmakäänteen ompelulla. Taita nurjalle ensin 1,5 cm ja sitten 2 cm, ompelun helpottamiseksi silitä taitteet. Ompele taite, piston pituus n. 3 mm. Sivusaumoja ei ommella, hulpiot jäävät sivuille. Merkitse keskikohta essun vyötärölle. Tee tasavälein pieniä laskoksia sivulle päin. Ensimmäinen laskos 4 cm:n päähän keskimerkistä alkaen. Tee 5 laskosta keskimerkin molemmille puolille.

Laskoksen syvyys n. 8 mm.

Kappaleen leveys laskostettuna n. 39 cm.

Essun nauhoja varten ompele 3 nauhakaitaletta peräkkäin yhteen oikeat puolet vastakkain. Silitä saumat auki. Taita ja silitä kaitaleen molempiin reunoihin 1 cm:n käännös nurjalle. Merkitse nauhan keskikohta ja kiinnitä se essun keskikohtaan vyötärölle. Kaitaleen oikea puoli tulee essun nurjaa puolta vasten. Ompele kaitale kiinni silitysjuovaa pitkin essun kohdalta. Tarkkaile että laskokset kääntyvät oikein. Taita kaitale oikealle puolelle ja ompele kiinni nauhan päästä päähän. Samalla sulkeutuu essun vyötärön kohta siististi. Jatka ompelua myös kaitaleen ulkoreunan ympäri, ommellen samalla kiinni essun nauhojen päät. Silitä valmis essu.

MALLIESSUN MITAT

Kokonaispituus 65 cm (sis. 2 cm vyötärönauhan) Leveys vyötäröltä 39 cm Essun leveys on n. 60 cm (vakioleveys kudottaessa) Essun mittoja voi muunnella tarvittaessa siten, että tekee vain 4 laskosta, jolloin vyötäröstä saa leveämmän, tai lisää laskosten määrää, jolloin vyötärön kohta kapenee. Ylimääräisen pituuden voi poistaa essun yläreunasta, jos kangasta ei ole kudottu määrämittaan.

Marttahuivi

M ARTTOJEN JUHL AESSU

MALLI perinteinen SIDOS palttina KOKO 64 x 64 cm (sis.

3 3 3 3 3 1 1 Ruusukasraita 2

1 1 12 1 1 1 1 3 3

hapsut 2 cm molemmin puolin) LOIMI 35 g sininen (603) Bockens puuvillalanka tex 36 x 2 ja 5 g valkoinen (0003) Bockens puuvillalanka tex 36 x 2 LEVEYS 64 cm LOIMEN TIHEYS 10 l/cm KUDONTATIHEYS 10 l /cm K AIDE 100/1 LANK ALUKU 640 l

3 3 3 3 3

2 ja 3 kuviokudeheittojen määrä

2 3 3

Ruusukasraita 1

2

2 1 heitto palttinaa kuviokuteiden väliin

95

Essun nauha, valmis pituus n. 175 cm Sauma 6 cm

Sauma

60 cm

LUONTIOHJE sini-valkoinen huivi (valko-sininen päinvastaiset värit)

24 l sinistä 8 l valkoista 6 l sinistä 2 l valkoista 2 l sinistä 2 l valkoista 2 l sinistä 2 l valkoista 8 l sinistä 2 l valkoista 12 l sinistä 2 l valkoista 18 l sinistä 2 l valkoista 456 l sinistä (45.6 cm kudottaessa) 2 l valkoista 18 l sinistä 2 l valkoista

12 l sinistä 2 l valkoista 8 l sinistä 2 l valkoista 2 l sinistä 2 l valkoista 2 l sinistä 2 l valkoista 6 l sinistä 8 l valkoista 24 l sinistä KUTEET

33 g sininen (603) Bockens puuvillalanka tex 36 x 2 3 g valkoinen (0003) Bockens puuvillalanka tex 36 x 2 KUDONTAOHJE

Värien kudontajärjestys on sama kuin luontiohjeessa. Laita ylimääräiset langat (esim. kalalankaa) n. 4 cm:n päähän loimesta kulkemaan rintapuulta selkäpuulle hapsuja varten.

Leikkaa hapsut auki, ennen kuin lasket kangasta.

Sido reuna ilman hapsua n. 30 langan välein, koska hapsuja ei solmita eikä ommella. Muista jättää huivin alkuun ja loppuun n.

4 cm hapsuja varten. Tasaa hapsut 2 cm:n pituisiksi, kun otat kankaan pois tukilta.

Keskikohta Laskokset

Laskokset 8 cm

Helmakäännös 2 cm

MARTAT 2 | 2019

| 39

KKÄSITYÖ ÄSIT YÖ

Nyt risu ei ole roska, vaan maton materiaali.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

RISUSTA ASIAA K

eväällä pihapiireissä kaadetaan usein koivuja ja pientareilta saksitaan pajuja. Silloin on hyvät apajat kerätä risuja mattotarpeiksi. Jos ryhdyt matontekoon ulkona, loppusiivous on rennompaa.

ALKUVALMISTELUT

Leikkaa oksasaksilla risuja sopivan pituisiksi. Suojaa työpöytä. Merkitse vaikka maalarinteipillä maton koko pöytään, silloin risuja ei tarvitse mitata.

TEE NÄIN

NÄIN KERÄ ÄT

»Tarvitset aina maanomistajan luvan risujen keräämiseen. Kerää risut aikana, jolloin puissa ei ole lehtiä.

Helpointa on kerätä risut kaadetuista puista. »Mattoon sopivat hyvin pajun ja koivun risut. Voit myös käyttää molempia samassa työssä. »Jos et käytä risuja heti, ne säilyvät parhaiten ulkoilmassa, sateelta suojassa. Muoviin käärityt risut voivat lämpimässä homehtua. Kuivahtaneet risut notkistuvat, kun liotat niitä lämpimässä vedessä vähän aikaa.

M ATON KOKO valmiina

40 cm x 55 cm TARVIKKEET

»metallilankaa sidontaan (esim. puolattua 6 mm:n vahvuista) »puutarhasakset risujen leikkaamiseen »sivuleikkurit metallilangan leikkaamiseen »kärkipihdit päättelyyn »puutarhakäsineet tai kumihanskat

40 | MARTAT 2 | 2019

1 2

Leikkaa metallilangasta neljä noin 160 cm:n pituista pätkää.

Aseta ensimmäinen risu pöydälle ja kierrä langat tasavälein risun taitse niin, että lankojen molemmat päät ovat yhtä pitkät ja risu sijoittuu keskelle lankoja.

Kierrä saman langan päät toistensa ympäri napakasti ja kiristä, tee samoin kaikilla langoilla.

Ota uusi risu ja aseta se taas lankojen keskelle, kiristä ja kierrä langan päät kuten edellä.

Voit laittaa myös useamman ohuen risun samalla kertaa.

Jatka näin, kunnes mattosi on sopivan kokoinen ja langoista on jäljellä enää lyhyet pätkät.

Päätä langanpäät kiertämällä ne ensin toistensa ympäri useaan kertaan. Pujota sitten kierretyt päät kärkipihtien avulla nurjalle metallilankojen alle.

Siisti tarvittaessa risuja reunoista.

3

4 5 6 7

8

Siirrä yrttiostos itse tehtyyn suojaruukkuun.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

YRTTIRUUKUN UUDET YMPYRÄT

TARVIKKEET

»luonnonniintä n. 50 g »virkkuukoukku n. 3.5 tai käsialan mukaan »pesty viilipurkki Luonnonniini myydään punteissa, joissa niini on pätkinä.

Niinen paksuus voi vaihdella. Käytä tarvittaessa kahta niintä tai halkaise paksuimpia.

Ota työhön aina uusi niini, kun edellisestä on jäljellä noin 5 cm. Jätä päät aina silmukoiden alle, niin pätkiä ei tarvitse päätellä.

M

uovikääreessä myytävät ruukkuyrtit ovat kevyitä ja kiikkeriä. Ne eivät tahdo pysyä pöydällä pystyssä, ja minikokoiseen ruukkuun ei juuri mahdu kasteluvettä. Ostos osoittautuu kertakäyttöiseksi, kun vehreä maustekasvi nuupahtaa ja kuihtuu käppyräksi päivässä, parissa.

Virkkaa ruukulle suojus luonnonniinestä ja sujauta sisälle pesty viilipurkki. Nyt voit kastella ruukkua huoletta ja yrttisi kestää paremmin.

TEE NÄIN

1. krs: Virkkaa 5 kjs, sulje ympyräksi ps:lla.

2. krs: Virkkaa 10 ks ketjusilmukkarenkaaseen, jätä aloituspää silmukoiden alle.

3. krs: Virkkaa jokaiseen ks:aan kaksi ks.

4. krs: Virkkaa joka toiseen edellisen kerroksen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa, muihin yksi. Jatka pohjan virkkaamista kiinteillä silmukoilla, jätä joka kerroksella lisäysten väliin yksi silmukka enemmän.

Kun pohjan halkaisija on 7 cm, lopeta lisäykset ja virkkaa nyt puolipylväitä ilman lisäyksiä, kunnes reunan korkeus on 8 cm tai haluamasi korkeus. Virkkaa viimeinen kerros rapuvirkkauksella. Päätä niinen pää neulalla reunaan. Leikkaa näkyvät niinen pätkät pois.

Kostuta työ, muotoile viilipurkin päälle ja anna kuivua.

VINKKEJÄ

»Ota virkatessa koukusta ronski kämmenote, kädet rasittuvat vähemmän. »Virkkaa dippikastikepurkeille suojukset ja nosta purkit pöytään, saat kivannäköisen kattauksen. Korit voi pestä astianpesuaineella ja käyttää uudelleen. Pingota kori kosteana puhtaan purkin päälle. »Virkkaa isompia koreja samalla idealla. Jatka pohjan virkkaamista ja jätä lisäysten väliin aina yksi silmukka enemmän kuin edellisellä kerroksella. Kun pohja on haluamasi suuruinen, siirry virkkaamaan reunaa samoin kuin ohjeessa. »Luonnonniintä myyvät askarteluliikkeet ja puutarhaliikkeet. Kysy myös kukkakauppiaalta.

MARTAT 2 | 2019

| 41

KODIN TALOUS

Oman talouden budjetointi alkaa tulojen ja menojen selvittämisellä.

1

TUNNE TULOSI

»Merkitse aluksi budjettiin kuukausittain toistuvat säännölliset tulosi.

Epäsäännölliset tulotkin on hyvä kirjata ylös, mutta niiden varaan ei taloutta kannata laskea.

Suhtaudu niihin bonuksena, jonka voi siirtää vaikka säästöön.

2

MIETI MENOJASI

»Seuraavaksi merkitse budjettiin kaikki kuukausittain toistuvat säännölliset menot, kuten esimerkiksi vuokra, lainojen lyhennykset, sähkö- ja puhelinlaskut.

Harvemmin toistuvat menot, esimerkiksi monet vakuutusmaksut, voi jakaa tasaisesti jokaiselle kuukaudelle. Ole itsellesi rehellinen niin menojen kuin tulojenkin suhteen.

Vähättely tai liioittelu saattavat sotkea budjetointia siinä vaiheessa, kun raha liikkuu tilillä.

3

L ASKE K ÄY TTÖVARA

»Kun tiedät tarkalleen tulosi ja menosi, on kuukauden käyttövaran laskeminen helppoa matematiikkaa: Vähennä säännöllisistä tuloista säännölliset menot. Lopputulos kertoo, kuinka paljon sinulla on käytettävissä kaikkeen muuhun tarpeelliseen: ruokaan, vaatteisiin, matkoihin, hygieniatarvikkeisiin…

Käyttövarasta voit mahdollisuuksien mukaan laittaa rahaa säästöön.

4

ALOITA PIENESTÄ

»Talouden kokonaiskuvan laittaminen näkyväksi budjettiin saattaa tuntua ahdistavan suuritöiseltä. Aloita pienemmin! Tee ensin budjetti vaikka viikonlopun, viikon tai kesäloman ajalle.

6

KIRJA A MUISTIIN

»Kuulutko niihin, jotka pitävät raha-asiansa tarkasti omassa mielessään? Kokeile muistin tueksi jotakin apuvälinettä: ruutupaperia, Exceliä tai vaikka Penno.fi-palvelua.

Samalla budjetointiin ja

talouden seurantaan voi osallistua koko perhe, eikä raha-asioiden seuraaminen jää vain yhden ihmisen tietojen varaan.

7

TÄHTÄ Ä TAVOITTEESEEN

»Minkä tahansa uuden asian opettelussa tavoitteiden asettaminen helpottaa päämäärään pääsyä. Mieti valmiiksi säästökohde, jonka toteutumista budjetointi edistää. Ole armollinen itsellesi. Jos et onnistu heti, älä lannistu, vaan yritä uudestaan.

TUTKI JA TUKI RAHANREIÄT

»Omien menojen tarkka seuraaminen tukee budjetissa pysymistä.

Tutki kuittejasi ja mieti, mihin rahasi menevät. Herkkuihin, heräteostoihin ja erilaisiin Take away -tuotteisiin kuluu ajan mittaan yllättävän paljon rahaa. Esimerkiksi kaksi suklaalevyä viikossa tekee lähes 300 euroa vuodessa.

BUDJETIN 7 ASKELTA ERKKI UKKOLA //KUVA SHUTTERSTOCK

42 | MARTAT 2 | 2019

5

Ole rehellinen itsellesi rahantulon ja -menon suhteen. Vähättely tai liioittelu saattavat sotkea budjetoinnin.

Kaikkiaan 150 marttaa osallistui kilpailuun, jossa pidettiin vuoden ajan kirjaa perheen menoista ja tuloista.

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Tilikirjoja tarkastelemassa Inkeri Airikkala Säästöpankkiliitosta (vas.), Onerva Hentunen Marttaliitosta ja kilpailun parhaat, Aino Hörkkö ja Eila Heino.

Kuva on julkaistu Suomen Kuvalehdessä vuonna 1971.

MARTAT MARTAT42| 2017 | 2019| |4343

HANKE

ARJEN KULMASTA KIINNI Kaikki eivät osaa valmistaa ruokaa, pestä pyykkiä tai pitää raha-asioistaan huolta. Moni kaipaa tukea tavallisiin käytännön taitoihin. Ihan jees arki -hankkeessa nuoret opettelevat kotiaskareita.

MERJA FORSMAN //KUVAT KERTTU MALINEN

44 44 || MARTAT MARTAT 2 2 || 2019 2019

Kotitalousneuvoja Marianne Neijonen kävi Marian luona viisi kertaa Ihan jees arki -hankkeen puitteissa.

MARTAT 2 | 2019

| 45

HANKE

»

FAKTA

Ihan jees arki

S

iivousliina viuhahtaa keittiötasolla ja siirtyy 70-luvun liedelle pyyhkimään ruoantähteitä.

– Ei uskoisi, että liesi on näin vanha, Maria häm-

mästelee.

– Se on säilynyt hyvänä, kun sitä on huollettu, Marianne Neijonen vinkkaa.

Hän on Marian (23) oma kotitalousneuvoja ja Ihan jees arki -hankkeen projektipäällikkö. Hankkeessa 15–29-vuotiaat nuoret osallistuvat Marttojen kotitalouden asiantuntijoiden vetämiin kotitalouskursseihin ryhmissä tai treenaavat taitoja omassa kodissaan.

Nuoria neuvotaan muun muassa edullisen ja terveellisen ruoan valmistamisessa, raha-asioiden hoitamisessa, kodin puhtaanapidossa sekä tekstiilien pesussa ja hoidossa.

Ihan tavallisissa arjen taidoissa, joihin monet kaipaavat tukea. ”KUKA AN EI OPETTANUT”

»EU-rahoitteinen hanke vuosille 2018–2020. »Edistetään 15–29-vuotiaiden nuorten arjen taitojen oppimista.

Nuoret saavat maksutonta neuvontaa Marttojen kotitalousasiantuntijoilta omassa kodissaan tai ryhmäkursseilla. »Toimii Uudenmaan, Lounais-Suomen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan marttapiirien alueilla. »Neuvonnan aiheita ovat muun muassa edullinen ja terveellinen ruoka, omien raha-asioiden hoito, kodin puhtaanapito sekä vaatteiden pesu ja hoito. »Hankeen aikana pyritään tavoittamaan yhteensä 460 nuorta. »Hanketta toteutetaan yhdessä sosiaalitoimien, etsivän nuorisotyön, Vamos-palvelujen, Ohjaamoiden, perhekeskusten, Me-talojen, poliisin, neuvoloiden, seurakuntien diakoniatyön, Turun ja Käyrän vankiloiden, SPR:n sekä ParikSäätiön kanssa.

46 | MARTAT 2 | 2019

Mariaa kiusattiin yläasteella. Kiusaaminen laski itsetuntoa ja laukaisi masennuksen sekä muita mielenterveysongelmia. Arki luisui sormien välistä.

– Mielenterveyspotilaana ei samalla tavalla jaksa pitää huolta kodin asioista, tehdä ruokaa ja siivota. Tarvitsen näissä ulkopuolisen tukea, Maria sanoo.

Kun sosiaaliohjaaja vinkkasi viime syksynä Ihan jees arki -hankkeesta, Maria päätti tarttua siihen.

– Toivoin, että oppisin laittamaan ruokaa, kokeilisimme erilaisia reseptejä ja saisin pidettyä kotini siistinä. Näitä asioita opetetaan ehkä koulussa ja kotona, mutta mulla oli erilainen lapsuus. Kukaan ei opettanut, Maria sanoo.

EU-rahoitteinen Ihan jees arki -hanke on tavoittanut vajaassa vuodessa 198 nuorta Uudenmaan, Lounais-Suomen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan marttapiirien alueilla.

Valtaosa osallistuneista on syrjäytyneitä. Heillä saattaa olla mielenterveystai päihdeongelmia tai sosiaalisten tilan-

teiden pelkoa. Monet ovat sosiaalipalvelujen asiakkaita, mutta kotitalousasiat eivät kuulu palveluun.

Jokaisella käynnillä marttaneuvojalla on työparinaan esimerkiksi sosiaalityöntekijä, joka tuntee nuoren ennestään. Tämä helpottaa tapaamisten suunnittelua ja on aiheellinen myös turvallisuussyistä.

KOTI SIIVOTTIIN JA KALUSTETTIIN

Ensimmäinen käynti oli silmiä avaava.

Vuodesta 2014 Helsingissä asuneen Marian kodissa ei ollut oikeastaan mitään.

– Koti oli ollut tyhjä neljä vuotta, Marianne Neijonen muistelee.

Tapaamiset aloitettiin yhteisellä suunnittelulla. Neijonen ja työparina ollut sosiaalityöntekijä kartoittivat, mitä Maria tarvitsee.

Sitten käärittiin hihat, siivottiin koti ja pestiin ikkunat.

Sosiaalityöntekijät hankkivat Marialle huonekaluja, lamppuja ja pesukoneen. Neijonen toi Marttojen puolelta astioita, siivoustarvikkeita ja elintarvikkeita.

Tapaamisia oli viisi. Niiden aikana pestiin pyykkiä, tutkittiin talousasioita, käytiin kaupassa ja valmistettiin ruokaa.

– Maria oli etsinyt innokkaasti reseptejä, ja kävimme yhdessä hankkimassa raaka-aineet ja valmistimme ruoat. Meillä oli hirveän kivaa, Neijonen kertoo.

Marian toiveesta valmistettiin kanttarellikeittoa ja mac & cheese -juustomakaronivuokaa reseptillä, jonka hän löysi YouTubesta.

– Se oli todella hyvää, en ollut ennen tehnyt! Mutta yleensä olemme harjoitelleet tekemään terveellisiä ruokia muun muassa juureksista ja pavuista, Neijonen tähdentää.

OIVALLUKSIA JA ONNISTUMISIA

Suurin osa Ihan jees arki -hankkeeseen osallistuvista nuorista saa kotitalousneuvontaa ryhmäkursseilla.

nöllinen ruokailu sekä ravitseva ja monipuolinen ruokavalio.

– Jos ihminen ei nuku kunnolla eikä syö, hänellä ei usein ole energiaa muihinkaan elämänmuutoksiin. Valitettavan moni elää pääosin limsalla ja karkilla, ja osalla saattaa olla vaikeuksia nukkumisen kanssa, Aula tietää.

Kurssien punaisena lankana kulkevat käytännönläheisyys, konkreettisuus ja kestävä kehitys. Nuoret oppivat itse tekemällä: he muun muassa puhdistavat keittiöitä, pesevät vaatteita, huoltavat kenkiä, laittavat ruokaa ja lajittelevat jätteitä.

Kurssisarjan aikana käydään ainakin kerran kaupassa, jossa vertaillaan hintoja ja tutustutaan tarjontaan. Ostoskoriin valitaan terveellisiä, edullisia ja helppokäyttöisiä raaka-aineita – usein kasvisruoan aineksia.

Olga Aulan mukaan kurssin suurin anti on se, että nuori alkaa uskoa omiin kykyihinsä.

– Tähtäämme siihen, että nuori saa edes yhden oivalluksen, joka auttaa arjessa. Onnistumisen kokemuksista syntyy positiivinen kierre.

– Pienikin edistysaskel on voitto!

HELPPOA KUN OPPII

Maria toivoi, että oppisi laittamaan ruokaa ja saisi pidettyä kodin siistinä. Nyt arki on alkanut sujua.

– Ryhmissä saadaan vertaistukea muilta nuorilta ja opitaan yhdessä, kertoo kotitalouden asiantuntija Olga Aula Uudenmaan Martoista.

Aula on vetänyt kaksi kurssisarjaa.

Jokainen kurssi sisältää kuusi tapaamiskertaa, ja mukaan mahtuu viidestä seitsemään nuorta. Pienissä ryhmissä voidaan ottaa huomioon jokaisen yksilölliset tarpeet.

Ohjelmaa muokataan nuorten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Suurimpia haasteita ovat usein arjen rytmitykseen liittyvät asiat, kuten nukkuminen, sään-

Keväinen auringonvalo siivilöityy ikkunoista. Marianne Neijonen ja Maria nostavat vaatteita pyykinkuivaustelineeltä ja viikkaavat ne siisteihin pinoihin.

– Ai, sinulla on uusia vaatteita! Neijonen huomaa.

Maria on käynyt ostoksilla. Arki on alkanut sujua. Monet askareet, joita on opeteltu yhdessä, ovat jatkuneet ilman Neijosen apua. Maria on alkanut kokata nuudeleita, munakasta ja lettuja.

– Saan pidettyä nykyään arjesta paremmin kiinni. Kun kerran oppii tekemään nämä asiat oikein, eihän tässä ole oikeastaan mitään vaikeaa, Maria toteaa ja laittaa vaatteet kaappiin.

– Ja onhan se ollut luksusta, kun on yksityiskokki neuvomassa, Maria naurahtaa.

MARTAT 2 | 2019

| 47

SUKUPOLVET

Milja Hämäläisestä tuli martta kuukauden ikäisenä. Marttatoiminta on kuulunut perheen arkeen jo monessa sukupolvessa. HANNELE NIEMI //KUVA MARJA SEPPÄLÄ

Martat aina elämässä Miksen minä liittynyt aiemmin! pähkäilee Anu Hämäläinen (41).

– Martathan on aina ollut osa elämääni.

Taipalsaaren Vehkataipaleella asuvasta koulusihteeristä tuli Lemin Kotalahden Martta vuonna 2009. Heinäkuussa viisi täyttävä Milja Hämäläinen liitettiin Marttoihin yksikuisena.

Anun äidin ja Miljan mummon, Liisa Sairan (67), jäsenmaksun vuonna 1980 maksoi miehen täti, Kaino Kallionpää.

Hän oli vuodesta 1948 toimineen Kotalahden Marttojen perustajajäsen ja rahastonhoitaja.

Kauniilla käsialalla muistiinmerkityissä pöytäkirjoissa lukee Kainon kohdalla rouva. Vaihtoehtoja olivat emäntä, neiti tai talollisen tytär.

Mammaksi kutsutulla Kainolla ei ollut omia lapsia. Hänestä tuli tärkeä tuki suvun jälkikasvulle. Anu tekee yhä porkkanasalaatin Mamman ohjeella.

– Sokerin tosin jätän pois.

Anu jatkaa Mamman jäljissä myös siirtämällä perinnetietoa Marttojen käsityökursseilla. Hänen bravuurinsa on huovutus.

Huovutettuja tonttuja majailee Hämäläisten pihapiirissä, sovussa kanojen, pupujen, kissojen ja koiran kanssa. Ainokaisella Miljalla on tilaa temmeltää.

Anun mielestä Marttojen ajatuksen ja toiminnan vapautta voisi markkinoida nuorille enemmänkin. Järjestössä on tilaa kaikenikäisten vaikuttaa ja oppia toisiltaan.

48 | MARTAT 2 | 2019

KULKEE SUVUSSA Liisa Sairan lap-

KOTALAHDELLA KOKOONNUTA AN

suudessa Luumäellä samassa taloudessa eli useita sukupolvia. Ylätuvan tilalla asuivat ydinperheen kanssa isän äiti ja isän setä. Kuolema tuli lapsillekin tutuksi. Liisan sodankäynyt isä menehtyi vain 61-vuotiaana.

Kotitilalla toimi kylän puhelinkeskus, jossa myös lasten piti päivystää.

– Pelotti, kun ukkosella sulakkeet vain lentelivät.

Vuonna 1599 perustetulla kotitilalla jatkaa nyt Liisan veli.

Yhteiseen arkeen kuului marttatoiminta. Liisan äiti, Taimi Pukki, oli Ellolan Marttoja. Maalaistalossa lasten piti jo pienestä osallistua töihin, myös marttailuun, vaikka matonkuteita leikkaamalla.

Yhdessä tekeminen ja vastuunkanto kulkevat suvussa. Anu toimii Kotalahden Marttojen hallituksessa ja Liisa puheenjohtajana sekä Lemin viiden marttayhdistyksen yhdyshenkilönä.

Ikärajoja ei tunneta. Kotalahden lähes 60 martasta nuorin on Milja, vanhin miltei 90-vuotias. Liisa ja Anu muistelevat lämmöllä Kotalahdessa pitkään vaikuttanutta marttaa, jota kaikki kutsuivat Mummiksi. Moni jäi kaipaamaan Mummin viisasta huumoria.

Liisalle marttailussa parasta on yhdessäolo. Tekevälle eläkeläiselle on tarjolla monta virkaa vertaismartasta ja kylämummosta matkanjärjestäjään.

– Olen paljon tekemisissä vanhusten kanssa. Saan kuulla heidän kertomuksiaan siitä, miten elämää vietiin eteenpäin sotien jälkeen.

Miljan elämässä Martat ovat olleet aina. Anu iloitsee äidin ja tyttären yhteisestä harrastuksesta. Marttailun ohella suvun naisilla on muitakin yhteisiä menoja. Lapinretkille lähdetään useimmiten kolmisin mummon kanssa.

Suunnitelmissa on kunnostaa mummolan pihapiiriin Onneli ja Anneli -tyylinen Miljanmökki, johon mahtuu koko perhe.

Vehkataipaleelta Uiminkylään tulee lähes 60 kilometriä suuntaansa. Mummolaan ei noin vain poiketa työpäivän päätteeksi. Mökistä Anu toivoo säilyvää linkkiä Lemille. Sairan perhe muutti Lemille Lappeenrannasta 1990-luvun alussa, Anun ollessa 12-vuotias.

– Teinille maallemuutto ei ollut helppo, mutta lopulta pääsin porukoihin ja säilytin kaupunkikaveritkin.

Liisa Saira toteaa menneensä naimisiin ihan lapsenkengissä, 18-vuotiaana.

– Olisin voinut nuorena nauttia kulkemisesta. Otan sitä aikaa takaisin matkustelemalla nyt.

Marttaretkiä tehdään vähintään kerran vuodessa, kotimaan lisäksi usein Viroon. Vastavuoroisesti kansainvälisiä vieraita kestitään Marttojen kokoontumispaikassa, Kotalahden leirikeskuksessa. Hyväkuntoisessa rakennuksessa on vietetty niin häitä kuin sukujuhliakin.

Marttojen yhteistyö on tiivistä myös Uimin Kyläyhdistyksen ja Kivijärven Kalaveikkojen kanssa.

Liisa Sairalla (takana) sekä Anu ja Milja Hämäläisellä on marttailun ohella muitakin yhteisiä harrastuksia.

Lapinretkille lähdetään useimmiten kolmisin.

MARTAT 2 | 2019

| 49

INFO IN N FO O

Ville V ille Jalovaara: Ja On suurempi koti.

M artat 120 vuotta.

Martat Tilaukset: Ti T ila laukse ukse uk sett:: w www.martat.fi/on-suurempi-koti-martat120-vuotta 12 20 0--vu vuot otta ta ta Hinta Hi H Hint int nta 2 25 5€ €, sisältää postimaksut.

4 Martat julkaisivat toisen maailmansodan aikana suositun ruoanlaitto-oppaan? Mikä oli teoksen nimi?

5 1960-luvulla Marttaliitto korosti kotona tehtävän työn ammatillisuutta vastapainona keskustelulle, jota käytiin kodin ulkopuolisesta työstä.

Mitä nimitystä Martat käyttivät usein itsestään tässä yhteydessä?

6 Marttaliiton 75-vuotisjuhlissa oli suomalaisten hyvin tuntema juhlapuhuja. Kuka?

7 Marttaliitto julkaisi yhdessä Maa- ja Kotitalousnaisten kanssa vuonna 1992 talouslamasta selviytymiseen tarkoitetun oppaan. Mikä oli kirjan nimi?

Marttavisa Kuinka hyvin tunnet Marttojen historiaa? Vastaukset oheisiin kysymyksiin (ja moniin muihin) löydät parhaiten marttajärjestön historiateoksesta On suurempi koti. Kirja ilmestyi helmikuussa.

1 Marttajärjestön alkuperäinen nimi oli vuonna 1899 liian radikaali Venäjän viranomaisille. Mikä oli tuo nimi?

2 Martoissa on tällä hetkellä

44 000 jäsentä. Milloin jäsenmäärä on ollut toistaiseksi korkeimmillaan?

3 Keitä olivat sotamartat?

8 Marttaliitto sai vuonna 1979 Nuorten perheiden projektilleen rahoituksen Yhdysvalloista, säätiöltä, jonka nimestä tulee mieleen aamiaismurot. Mikä oli tuo taho?

9 Minä vuonna vietettiin Uudenmaankadulle Helsinkiin rakennetun Marttatalon vihkiäisiä?

10 Milloin ja missä Martat järjestivät ensimmäisen miehille tarkoitetun kokkikurssin?

11 Miten marttajärjestössä otettiin vastaan 1960-luvun radikalismi?

Minä vuonna Marianne Heikkilä tuli Marttaliiton toiminnanjohtajaksi?

12

VASTAUKSET sivulla 65.

50 | MARTAT 2 | 2019

EDUSKUNTAVAALIT 2019 // MARTTOJEN VAALITEESIT

ÄÄNESTÄ!

1

2

YHTEISET TIL AT K ANSAL AISTEN K ÄY TTÖÖN

Hallituksen on lainsäädännöllä velvoitettava kunnat laajentamaan verovaroin kustannettujen tilojen käyttöä ja avaamaan esimerkiksi koulut maksutta tai pientä korvausta vastaan yleishyödyllisille järjestöille. Näin tuetaan kansalaisten aktiivisuutta ja järjestöjen toimintaa tasa-arvoisesti eri puolella Suomea.

SUOMI HIILINEUTRA ALIUDEN EDELL ÄK ÄVIJÄKSI

Hallituksen on lisättävä konkreettisia toimia päästövähennysvelvoitteen täyttämiseksi niin, että Suomen tavoitteet kaksinkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä. Suomen on EU-puheenjohtajuuskaudellaan velvoitettava myös muut Euroopan maat noudattamaan sitoumusta.

» VA ALIPÄIVÄ 14.4. » ENNAKKOÄ ÄNEST YS KOTIM A ASSA 3.–9.4., ULKOM AILL A 3.–6.4.

MUUTAMA VIIKKO VAALEIHIN Marttojen 4 vaaliteesiin on tiivistetty järjestöllemme tärkeät kysymykset, jotka on otettava huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa.

VAIKUTA

»Esitä ehdokkaallesi Marttojen vaaliteesit ja kysy hänen mielipiteitään niistä. Julkaise teesit somessa. Voit myös tulostaa teesit osoitteesta bit.ly/vaaliteesit. »Tunnetko ehdokkaita, jotka ovat marttoja? Pitävätkö he järjestön näkemyksiä esillä kampanjoinnissaan? »Tehoa lisää, kun esität kysymyksesi ehdokkaan Facebook-sivulla tai Twitterissä. Viesti ja vastaus välittyvät kaikille sivun seuraajille. »Osallistu oman alueesi vaalitilaisuuksiin. Jututa ehdokkaita. Kysy näkemyksiä. Pyydä perusteluja. »Vaalit ovat kansalaisen tärkein mahdollisuus vaikuttaa. ÄÄNESTÄ!

4

VALTION BUDJETOINTI SUKUPUOLITIETOISEKSI

Valtion budjetoinnin on oltava sukupuolitietoista. Kaikessa budjetoinnissa on otettava huomioon vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta. Perheiden monimuotoisuus on otettava kaiken perhepoliittisen toiminnan lähtökohdaksi.

3

JULKISEEN RUOK AILUUN RESURSSEJA – K ASVISTEN ARVONLISÄVERO AL AS

Hallituksen on edistettävä kasvisten kulutusta ja kotimaista ruoantuotantoa. Määrärahoja julkiseen ruokailuun ja kolmannen sektorin tekemään terveydenedistämistyöhön on lisättävä. Yksi tapa tukea terveellisiä ja ilmastoystävällisiä ruokavalintoja on kasvisten arvonlisäveron laskeminen.

HUOM A A

Martat on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö. Kunnioitamme tätä periaatetta kaikessa kampanjoinnissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on meille tärkeiden asioiden esillä pitämistä ja niistä keskustelemista eri puolueiden ehdokkaiden kanssa.

MARTAT 2 | 2019

| 51

MISSÄ MENNÄÄN?

Martat näkivät kanoj

en kasvatuksen mahd

Tulossa sa

1

29.3.

Marttajärjestön perustamispäivä.

120 vuotta täynnä!

2

27.4. Marttaliiton vuosikokous

3

TEIMME HISTORIA A »Maailman suurin marttailta käynnisti Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden toden teolla ja kokosi martat yhteen 31.1. kello 17–19 eri puolilla Suomea. Marttailtaan osallistui yhteensä 600 yhdistystä ja noin 5 000 marttaa. Illan valmisteluissa oli mukana yli 800 marttaa. Luvut täydentyvät vielä ruotsinkielisten marttojen osallistujamäärillä.

Monet yhdistykset järjestivät yhteisiä juhlia. Suurin oli 9 yhdistyksen yhteinen tapahtuma, ja myös suomen- ja ruotsinkielisten yhdistysten yhteisiä juhlia järjestettiin.

Maailman suurimmasta marttaillasta tehtiin valtavasti lehtijuttuja erityisesti paikallis- ja aluelehtiin ja ilta näkyi upeasti sosiaalisessa mediassa. Palaute tempauksesta on ollut erittäin myönteistä, ja mukaan saatiin myös uusia jäseniä. Lämmin kiitos sinulle, joka olit mukana tekemässä marttahistoriaa!

ollisuutena

Överraskningsägg

Y llätysmuna Marthorna såg hönor

na som en möjlighet

YLLÄTYSMUNA MUK A AN MARTTAILTA AN »Juhlavuotemme pääraaka-aine on kananmuna. Monipuolinen Yllätysmuna-vihko sisältää tietoa munasta ja sen monipuolisesta käytöstä: ruokaohjeita ja askarteluvinkkejä sekä ideoita puutarhan- ja kauneudenhoitoon. Toki kerrotaan myös kananmunien merkityksestä osana Marttojen historiaa. Aineistosta riittää ideoita moneen marttailtaan. Vihkoa saa maksutta marttapiireistä, ja piirit järjestävät yhdistyksille kananmuna-aiheisia ketjukoulutuksia.

6.5.

Martat 3/2019 ilmestyy M ARTOILL A JÄSENETUJA L ANK AK AUPPOIHIN

A JAN TASALL A HALLITUKSESSA

»Teetee SHOP: 15 %:n alennus teetee Pallas- ja teetee Salla -langoista (Uusi etu). »Novitaknits: 20 %:n alennus kaikista langoista. »Lankamaailma: 10 %:n alennus kaikista langoista, ryhmille 20 %. »Katso tarkemmat tiedot: www.martat.fi/ jasenedut

»Kuulutko yhdistyksesi hallitukseen? Tilaa Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje. Se tiedottaa ajankohtaisista asioista ja vinkkaa tulevista teemoista ja tempauksista. Tilaukset osoitteesta martat.fi/tilaa-marttojen-uutiskirje.

HARJOITTELEMME VESIKRIISIN VARALTA

»Onko sinulla kysyttävää esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenrekisteriin tai toiminnan tilastointiin liittyvistä asioista? Jäsen- ja yhdistysneuvonnan chatti palvelee torstaisin klo 14–16. Palvelu on maksuton.

Mene martat.fi-etusivulle ja klikkaa Kysy martalta -laatikkoa.

CHATTI NEUVOO

4

14.9.

Helsingin Senaatintori muuttuu Marttatoriksi.

52 | MARTAT 2 | 2019

»Suomen Punainen Risti kutsuu martat mukaan valtakunnalliseen Pisara 2019 -valmiusharjoitukseen 26.10. Teemana on vesikriisi. Merkitse päivämäärä yhdistyksen kalenteriin. Lisää tietoa tulee kevään aikana.

Lue lisää: www.martat.fi/sukat-aidille KERTTU MALINEN

KIITOS KUN OSALLISTUT!

3x

yhdistyksessä nyt 1 NÄHDÄ ÄN M ARTTATORILL A

Nyt on aika suunnitella yhdistyksen retki juhlavuoden suurimpaan tapahtumaan Marttatorille Helsinkiin. Retkipäivä jatkuu iloisissa tunnelmissa vaikka Marttakonsertissa Savoy-teatterissa.

Monet marttapiiritkin järjestävät retkiä tapahtumaan. Lue lisää: www.martat.fi/marttatori

IHANA YLL ÄTYS ÄIDILLE – Minulla on yleensä aina villasukat jalassa, vantaalainen Mari Laine toteaa.

Sukat äidille -kampanja järjesti hänelle mieluisan yllätyksen.

Pienen pojan äiti on juuri saanut martan neulomat villasukat. Hän sanoo, että ne muistuttavat häntä hyvin menneestä synnytyksestä.

– Meillä oli todella osaava ja sydämellinen kätilö, ja nyt saimme vielä villasukkalahjan, iloitsee Mari Laine.

Kätilö Raili Kiiskinen seuraa äidin ja vauvan yhdessäoloa ja antaa lempeitä vinkkejä.

Kädentaitomarttoihin kuuluva Tyti Laakso muistuttaa, että villasukat kuuluvat hyvään arkeen. Tyti neuloo sukkia kampanjaan ja tuli Helsingin Naistenklinikalle tuomaan yllätystä uudelle äidille.

Sukat äidille -kampanja jatkuu koko vuoden. Kannustamme kaikkia marttoja ja marttayhdistyksiä mukaan neulomaan. Sukkia on tehty jo yli 6 000 paria, ja lisää tarvitaan! Sukat toimitetaan ensimmäisen lapsensa saaneille äideille.

Nyt on hyvä hetki käydä läpi omat lankavarastot ja toimittaa itselle tarpeettomia sukkalankoja piirin yhteyshenkilöille. Kampanjaan ovat tervetulleita mukaan myös muut kuin martat.

2 OTA YHTEY TTÄ UUSIIN JÄSENIIN

HEKIN OVAT MUK ANA

»Siilinjärvellä Kehvo-Väänälänrannan Marttojen kevätkokousedustajat ihailivat Sukkia äideille -tempauksen ensimmäistä erää. Kuopion yliopistolliseen sairaalaan lähti 19 sukkaparia. »Syväsenvaaran Marttojen ahkerat kädet tekivät pinon sukkia Lapin keskussairaalaan. Päällimmäisenä juhlavuoden sydänsukat. »Enäjärven Martat neuloivat 12 paria villasukkia tempaukseen.

Marttayhdistyksiin on liittynyt alkuvuodesta paljon uusia jäseniä. Hyvä käytäntö on, että yhdistys ottaa heihin yhteyttä ja kutsuu mukaan toimintaan. Keskustelkaa yhdistyksen hallituksessa, mikä on teidän tapanne tervehtiä uusia jäseniä.

Muistakaa myös seurata jäsenmaksutilannetta jäsenrekisteristä.

3 UUDEN HALLITUKSEN TIEDOT JÄSENREKISTERIIN

Yhdistyksen vuosi- tai kevätkokouksen jälkeen päivitetään puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten yhteystiedot jäsenrekisteriin välittömästi. Samalla poistetaan vanhentuneet tiedot.

Näin posti ja kaikki tärkeät viestit tulevat oikeille henkilöille. Tarkistakaa myös, että yhdistyksen tilinumero on oikein rekisterissä.

Rekisteri on osoitteessa www.martat.fi/jarjestoportaalijasenrekisteri

MARTAT 2 | 2019

| 53

Kantaesitys ja ensi-ilta Ravintola Kairossa 13.4.

Ohjaus Pia Lunkka Käsikirjoitus Mikko Koivusalo Koreografi Osku Heiskanen

KUTSU MARTTALIITON VARSINAISEEN KOKOUKSEEN Marttaliitto ry:n sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään lauantaina 27.4.2019 klo 13 alkaen Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki.

OHJELM A

klo 9–10 Ilmoittautuminen ja aamiainen klo 10–12 Marttaliiton ja Finlands svenska Marthaförbundin yhteinen juhlavuosiohjelma klo 12–13 Lounas

A N N I K K I TÄ H D E N TA R I N A

klo 13 alkaen: Varsinainen kokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat ja Marttaliiton kunniajäsenten kutsuminen, Marttaliiton strategia, marttayhdistysten uudet mallisäännöt sekä Marttaliiton tilastrategia.

OSALLISTUMINEN KOKOUKSEEN

Kokoukseen osallistuvat piirien valitsemat viralliset kokousedustajat tai varaedustajat sekä tilaisuuteen erikseen kutsutut henkilöt.

Uusi kotimainen musiikkinäytelmä legendaarisessa Ravintola Kairossa!

Ikitähti on Mikko Koivusalon kirjoittama musiikkinäytelmä.

Näytelmässä kuljetaan halki kevyen musiikin historian rakastetun iskelmälaulaja Annikki Tähden matkassa.

Esityksessä kuullaan Annikki Tähden tunnetuimpia hittejä, tavataan elokuva - ja viihdetaivaan kuuluisuuksia ja nauretaan lempeästi musiikkibisnekselle virtauksineen.

Pian Kairossa soivat tutut kappaleet, kuten Muistatko Monrepos´n, Syyspihlajan alla, Kuningaskobra, Balladi Olavinlinnasta, Pieni sydän, Valkoakaasia.

Kotkan Kaupunginteatteri on ammattilaisteatteri keskellä Kotkansaarta.

Yhdistä teatterivierailuusi käynti upeassa Merikeskus Vellamossa, Akvaariotalo Maretariumissa tai tutustu kaupungin palkittuihin puistoihin.

Kaikki upeat kohteet samalla saarella!

Lipunmyynti: Ti–pe klo 11–17 ja 2 h ennen esityksiä 05 234 4199 | teatteriliput@kotka.fi www.kotkanteatteri.fi | www.lippu.fi

Läsnäolo-oikeus ilman äänioikeutta on Marttaliiton hallituksen jäsenillä ja kunniajäsenillä. Lisäksi läsnäolo-oikeus on niillä, joille kokous sen yksimielisesti myöntää.

M ARTTALIITTO RY

Sirpa Pietikäinen puheenjohtaja

Pirkko Haikkala pääsihteeri

Marttaliiton keskustelutilaisuus 26.4.

Tulevaisuuden ruoka Mitä syömme tulevaisuudessa?

Missä ruokamme tuotetaan?

Onko kuluttajien valinnoilla oikeasti vaikutusta?

Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Marttaliiton Tulevaisuuden ruoka -keskustelutilaisuudessa. Keskusteluun osallistuu useita järjestö- ja yritysmaailman sekä yliopistojen edustajia, mm. kulutustutkimuksen apulaisprofessori Henri Weijo, Fazerin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa, VTT:n Elintarvikeratkaisut-tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund sekä Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen. Tilaisuuden juontaa Ylen toimittaja Annika Damström.

SEURAA kiinnostavaa tapahtumaa livenä Facebookin Martat vinkkaa -kanavalla 26.4. klo 13–15.

OSALLISTU keskusteluun aihetunnisteella #martat www.fb.com/martatvinkkaa

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella.

Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille!

Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

SALAPERÄINEN ALBANIA – ja mausteena Makedonia Koe Albanian hienoimmat nähtävyydet: mm. Tirana, Berat, Durres, Kruja.

Vierailu myös Makedoniassa, Ohrid-järven rannalla.

Se on Makedonian ”kruununjalokivi”!

Suorat lennot Helsingistä, puolihoitoateriat, runsas retkiohjelma.

28.9.-5.10. • 1.545,-

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

MUSIIKKIA JA TEATTERIA Tallinnassa: WEST SIDE STORY –MUSIKAALI 24.-25.5. • 31.8.-1.9. • alk. 164,ERI KLAS –OOPPERAGAALA 8.-9.6. • alk. 165,LAULUJUHLAT 6.-7.7. • alk. 129,BIRGITTA –FESTIVAALIT 16.-17.8. • alk. 175,ANDREA BOCELLIN KONSERTTI 20.-21.8. • alk. 199,-

Leigo-järvellä: JÄRVIMUSIIKKIFESTIVAALIT 2.-4.8. • alk. 295,-

SIGULDAN TAIMIMARKKINAT 3.-5.5. • 285,JÄNEDAN KUKKAPÄIVÄT 25.-26.5. • 179,SATUKIRJAN MAISEMIA ITALIASSA JA SVEITSISSÄ mm. Como-järvi, Lago Maggiore, Lugano 27.-31.5. • 1.275,-

VIRUMAAN KAUNIIT KARTANOT 3.-5.6. • 16.-18.7. • alk. 298,VALLOITTAVA GEORGIA 25.-30.9. • 1.295,-

Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 - JOENSUU, Kirkkokatu 20 - PORVOO, Lundinkatu 16 - TURKU, Linnankatu 8 E www.matka-agentit.fi - Varaa matkasi 24 H - Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

Matka agentit

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 95 VUOTTA | Irja Skoas 28.4. Pyhtään kirkonkylän Martat 90 VUOTTA | Lahja Mattinen 31.8.2018 3ROYLMËUYHQ NLUNRQN\OËQ 0\ Ť Vieno Nykänen .HVNL -\YËVN\OËQ 0DUWDW Ť Helli Tötterman 3.3. Lappeen My, Kären 0DUWDW WU Ť Helle Kuusijärvi 13.3. Tornion Martat 85 VUOTTA | Pirkko Rantala 11.1. KarjaODQ WO /DDMRHQ 0DUWDW Ť Liisa Koivisto 14.1. .HLKËVNRVNHQ 0DUWDW Ť Helvi Juva 26.1.

8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Liisa Simpanen 3RUYRRQ .DUMDODLVHW 0DUWDW Ť Erna Tuomi /RNDODKGHQ 0DUWDW Ť Kirsti Mälkiä 2ULPDWWLODQ 0\ Ť Anneli Kytölä 7HXYDQ 0DUWDW Ť Kirsti KorppiTommola 6.5. Keski-Jyväskylän Martat

80 VUOTTA | Leila Forss 16.12.2018 Ali-XKDNNDODQ 0DUWDW Ť Pirkko Puhakka 7\UMËQVDDUHQ 0DUWDW Ť Pirkko Kekki /HSSËYDDUDQ 0DUWDW Ť Sirkka Ketonen .RXYRODQ 0\ Ť Eine Lahenmies 23.1. Savitaipaleen Kirkonseudun 0DUWDW Ť Raija Alatalo 5.2. Savitaipaleen .LUNRQVHXGXQ 0DUWDW Ť Liisa Koponen .HVNL -\YËVN\OËQ 0DUWDW Ť Raija Ronkainen 9.2. Perttula-Uotilan Martat Eila Leikas /DXQHHQ 0DUWDW Ť Irma Kolehmainen 24.2. Tohmajärvi Kemien 0DUWDW Ť Inkeri Sammasmaa 2.3. Keski-\YËVN\OËQ 0DUWDW Ť Helka Koskimäki /DSSHHQ 0\ .ËUHQ 0DUWDW WU Ť Pirkko Vironseppä 11.3. Leppävaaran Martat Ť Eira Mallat 12.3. Kuusankosken HerttaPDUWDW Ť Hilkka Räty 15.3. Lemin VainikNDODQ 0DUWDW Ť Hilkka Kettu 19.3. KuusanNRVNHQ +HUWWDPDUWDW Ť Marjatta Vuorio .HVNL -\YËVN\OËQ 0DUWDW Ť Anna-Liisa Sainio 8.4. Nakkilan NykyPDUWDW Ť Eeva Pekari 15.4. Lemin VainikNDODQ 0DUWDW Ť Eine Ylianttila 15.4. SaaUHQN\OËQ 0DUWDW Ť Saara Luodonpää 16.4. .RNNRNDQNDDQ 0DUWDW Ť Riitta AhtiainenTaskula 4.5. Laihalan-Rapattilan Martat Ť Leena Kuikka 4.5. Lappeen My, Kären 0DUWDW WU Ť Laura Nygren 7.5. Kasakkamäen Martat 75 VUOTTA | Birgit Ilmanen 10.11.2018

8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Pirkko Salminen 7RKPDMËUYL .HPLHQ 0DUWDW Ť Sointu Ahtiainen 11.1. Uudenkaupungin 0\ Ť Sirkka-Liisa Peltola-Laine 22.1. KeiKËVNRVNHQ 0DUWDW Ť Lea Hytönen 23.1.

3LWNËODKGHQ 0DUWDW Ť Arja Raitapuro 29.1.

56 | MARTAT 2 | 2019

6XRODKGHQ 0DUWDW Ť Birgitta Järvinen 7LHWËYËOËQ 0DUWDW Ť Marjo Öhrnberg 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Helvi Laine .XXVDQNRVNHQ +HUWWDPDUWDW Ť Liisa Särkijärvi )RUVVDQ 0DUWDW Ť Anita Granqvist 3HUQDMDQ 0DUWDW Ť Oili Tuomola /RNDODKGHQ 0DUWDW Ť Eila Myöhänen 28.2. Maaningan Martat Ť Leena Mattila 1.4. Keihäskosken Martat Ť Irma Tuomisalo 5.4. Keski-Jyväskylän 0DUWDW Ť Paula Iivanainen 8.4. PitkälahGHQ 0DUWDW Ť Eira Jussila 12.4. Perttula8RWLODQ 0DUWDW Ť Inkeri Lappalainen 16.4. ,PDWUDQ 0\ Ť Anja Helle 28.4. NummeODQ 0DUWDW Ť Irja Hokkanen 2.5. Keski-JyYËVN\OËQ 0DUWDW Ť Raili Lehtovuori 3.5.

Renkomäen Martat 70 VUOTTA | Kirsti Helkiö 23.10.2018

8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Kirsti Virtanen 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Kaisa Helander 29.11.2018 UudenkaupunJLQ 0\ Ť Eila Vasarainen 15.12.2018 TohPDMËUYL .HPLHQ 0DUWDW Ť Sirpa Kallio 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Silja Paajanen 6DNVDODQ 0DUWDW Ť Tuula Pietilä 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Leila Pukkinen /DSSHDQ 0DUWDW Ť Marjatta Kekkonen 14.1. UudenkaupunJLQ 0\ Ť Pirkko Nisonen 18.1. Lemin VaiQLNNDODQ 0DUWDW Ť Pirjo Tapanainen 18.1.

3HUWWXOD 8RWLODQ 0DUWDW Ť Eira Elo 21.1.

8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Marjatta Virtanen )RUVVDQ 0DUWDW Ť Leila Hurmalainen 7RKPDMËUYL .HPLHQ 0DUWDW Ť Tuija Sillanpää 3LUNNDODQ 0\ Ť Hilkka Valli 3DUDLVWHQ 0\ Ť Liisa Vanninen .RNNRNDQNDDQ 0DUWDW Ť Anna-Liisa Ruonala 1.2. Maaningan MarWDW Ť Pirjo Jääskeläinen 4.2. Porvoon .DUMDODLVHW 0DUWDW Ť Leila Blomberg 11.2.

1DNNLODQ 1\N\PDUWDW Ť Marita Ikonen 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ť Virpi Paukkunen .HVNL /DKGHQ 0DUWDW Ť Pirkko Myllynen 15.2. Imatran Kaukopään MarWDW Ť Soili Sauhula 17.2. Kaarinan Koriston 0DUWDW Ť Kaija Kemppinen 19.2. Virtain 0DUWDW Ť Eeva Hietala 23.2. OrimattiODQ 0\ Ť Anneli Yli-Rantala 23.2. Lapuan 0DUWDW Ť Sisko Ryösä 24.2. Nakkilan NyN\PDUWDW Ť Paula Häkkinen 25.2. SavitaiSDOHHQ .LUNRQVHXGXQ 0DUWDW Ť Irmeli Holma -ËPVËQNRVNHQ 0\ Ť Leila Niemelä 28.2. Keski-Lahden Martat Ť Mirja Matilainen 8.3. Otavan Martat Ť Tuula Torniainen 8.3. Saksalan Martat Ť Helena Halvari 9.3. Alakorkalon MarWDW Ť Virpi Sauranen 21.3. Forssan Martat Ť Leena Lehtonen 3LUNNDODQ 0\ Ť Tarja Hytönen 3LWNËODKGHQ 0DUWDW Ť

Aune Kivikangas 2.4. Hyvinkään kauSXQJLQ 0DUWDW Ť Airi Väänänen 2.4. KanNDDQ 0DUWDW Ť Sinikka Vippola 3.4. Laitilan 0\ Ť Marja-Liisa Klami 10.4 Laajalahden 0DUWDW Ť Lea Karttunen 14.4. Pitkälahden 0DUWDW Ť Riitta Koskela 18.4. Keski-JyväsN\OËQ 0DUWDW Ť Sirkka Kangas 22.4. KasakNDPËHQ 0DUWDW Ť Marjatta Rantala 22.4. .DDULQDQ .RULVWRQ 0DUWDW Ť Anneli Ruponen 5HQNRPËHQ 0DUWDW Ť Riitta Ylinen 30.4. Nummelan Martat 65 VUOTTA | Seija Laiho 31.12.2018 Kes-

NL /DKGHQ 0DUWDW Ť Sirpa Jutila 14.1. TainiRQNRVNHQ 0DUWDW Ť Raija Pohjaranta 25.1. .HVNL -\YËVN\OËQ 0DUWDW Ť Marjo Saarnio .DUVWXUDQQDQ 0DUWDW Ť Merja Rouvali .HLKËVNRVNHQ 0DUWDW Ť Marja Raitis 1DDQWDOLQ 0\ Ť Vuokko Seppälä 23.3. ,WË ,NDDOLVWHQ 0DUWDW Ť Aila Kallunki 25.3.

3LWNËODKGHQ 0DUWDW Ť Carita Tornaeus 1.4. .HVNL -\YËVN\OËQ 0DUWDW Ť Saila Vanhanen .LWHHQ 6Ë\QHHQN\OËQ 0DUWDW Ť Kati Sironen 1XPPHODQ 0DUWDW Ť Riitta Onttonen 5.5. Renkomäen Martat Ť Helena Taipale 6.5. Porvoon Karjalaiset Martat 60 VUOTTA | Talla Stenbäck 3.5.2018 .DQVDLQYËOLVHW 0DUWDW 7DPSHUH Ť Raija Ekonoja 7XUWRODQ 0DUWDW Ť Riitta Turtinen ,LQ DVHPDQ 0DUWDW Ť Sirkku Heikkonen +DXWMËUYHQ 0DUWDW Ť Armi Huhta 7DKLQLHPHQ 0DUWDW Ť Katri Kiviniemi /RNDODKGHQ 0DUWDW Ť HannaLeena Havela 22.1. Itä-Ikaalisten Martat Ť Tarja Ylivaikko +DDUDMRHQ 0DUWDW Ť Terttu Rantanen 3.2. Virtain Martat Heli Laulajainen 15.2. Uudenkaupungin 0\ Ť Marjo-Kaisa Tolonen 22.2. AlakorNDORQ 0DUWDW Ť Eila Lappalainen 4.3. TohPDMËUYL .HPLHQ 0DUWDW Ť Eeva-Liisa Alanen +HUWWRQLHPHQUDQQDQ 0DUWDW Ť Kreetta Rantanen 7HXYDQ 0DUWDW Ť Eeva-Liisa Ala-Rantala 23.4. Lapuan MarWDW Ť Merja Piipponen 27.4. Pirkkalan My 55 VUOTTA | Tiina Kirvesniemi 18.1. KuuVDQNRVNHQ +HUWWDPDUWDW Ť Tarja Prittinen 5HQNRPËHQ 0DUWDW Ť Eija Vacklin 6.3. )RUVVDQ 0DUWDW Ť Marjaana Aapakari 14.3. .HVNL -\YËVN\OËQ 0DUWDW Ť Annina Salminen 27.4. Porvoon Karjalaiset Martat 50 VUOTTA | Pia Vähälummukka-Koskenmäki 3HUQDMDQ 0DUWDW Ť Minna Valkonen 5HQNRPËHQ 0DUWDW Ť Katri Pesonen /LSHULQ 9DLYLRQ 0\ Ť Anu Huhtala /DSXDQ 0DUWDW Ť Eija Tynkkynen-Perttula 6.3. Imatran Kaukopään

ELÄMÄNMENO

0DUWDW Ť Sari-Riikka Laiho 16.3. Karjalan tl /DDMRHQ 0DUWDW Ť Jaana Vainio 22.3. AnjaODQ 5LLWDPDDQ 0DUWDW Ť Susannna Pekkarinen 31.3. Nummelan Martat Kangasniemen Martat onnittelee hallituksen varajäsen Sari Ravolaista tasavuosien johdosta! Toivotamme sylin täydeltä lisää ilon- ja nauruntäyteisiä marttavuosia!

Vauvoja »Marita Toikan ja Kari Tiaisen perheeseen syntyi poikavauva 29.11.2018.

Karsturannan Martat onnittelee lämpimästi koko perhettä! »Elina ja Jaakko Koskenrannan perheeseen syntyi 14.2. suloinen tyttövauva.

Lapuan Martat onnittelee lämpimästi vanhempia ja sisaruksia.

Osanottomme »Puntalan Marttayhdistyksen pitkäaikainen jäsen Annikki Haakana kuoli 87-vuotiaana 31.10.2018. Annikki toimi pitkään yhdistyksemme puheenjohtajana. Annikki oli maalaistalon emäntä ja hänelle puutarhanhoito ja kauniit kukat olivat luonnollinen osa arkea. Hän oli myös tunnettu hyvästä leivontataidostaan. Hänet palkittiin parhaimman ruisleivän leipojana Ruokolahti-markkinoilla. Annikki järjesti useana vuotena kylän lapsille pikkukokkikurssin.

Annikki oli myös valmis neuvomaan nuorempia asioissa, joissa hänellä oli elämän tuomaa kokemusta, niin eläintenhoidossa kuin keittiöaskareissakin. Hän oli aina valmis osallistumaan talkoisiin ja leipomaan tarjottavaa talkooväelle.

Annikkia kiitollisuudella muistavat Puntalan Martat »Raija Järvisen (20.5.1946–9.10.2018) muistolle Olemme jättäneet Taivaan Isän käsiin ihmisen, jonka menettäminen on syvästi koskenut meihin jokaiseen. Pirkkalan Marttayhdistys on menettänyt keskeisen toimijan, taitavan tekijän, ideoijan ja sitoutuneen martan. Marttailu oli Raijalla kuin verenperintö. Hänen äitinsä Klaudia Piipponen oli aikanaan aktiivinen martta. Viimeiset vuodet Raija kuljetti äitiään tiistaiiltoihin Kirkkoveräjälle ja oli usein mukana. Äidin kuoleman jälkeen hän jatkoi itse marttailua.

Raijan puheenjohtajakaudella toiminta vilkastui – tuli uutta ja näkyvää niin paljon, että lopulta yhdistys sai stipendin Marttaliitosta. Sitä juhlittiin Finlaysonin palatsissa: oli hyvää ruokaa, ohjelmaa ja tyylikkäitä marttoja! Ilman Raijaa nekin juhlat olisivat jääneet pitämättä. Hän sitoutui ja kantoi vastuuta, selvitti miten pitää menetellä sääntöasioissa. Häneltä hoitui Pirkkalan Marttayhdistyksen aineiston arkistointi.

Kun järjestettiin perinneruokakurssi yläkoulussa tai piparin- tai karjalanpiirakoiden leipominen lasten kanssa, kantoi Raija vastuuta ja innosti muitakin mukaan.

Raija oli verkostoituja ja tunsi ”oikeat” ihmiset Pirkkalassa. Hänen rohkaiseminaan martat olivat mukana kunnan kulttuurihankkeissa: vaatettamassa kulkueväkeä tai keittämässä uutispuuroa. Kansallispukujen suhteen Raija oli asiantuntija. Hän pukeutui mielellään fereesiin tai kansallispukuun ja kantoi vaatteen ylväästi. Hänen henkiset ja hengelliset juurensa olivat Karjalassa ja ortodoksikirkossa.

Pirkkalan Marttayhdistys järjesti Raijan innostamana kaksi kastepukunäyttelyä, hääpukunäyttelyn ja syksyllä 2018 Luovat kädet, lumoava arki -käsityönäyttelyn.

Raija jaksoi hienosti olla mukana ja hänen ilonsa ja innostuksensa tarttui muihinkin.

Raija oli helposti lähestyttävä, huumorintajuinen ja konstailematon. Hänellä oli taito kuunnella ihmisiä ja olla viisaasti hiljaa oikeissa tilanteissa. Pitkä ura osastonhoitajana ja esimiehenä varmaan myös auttoi tiukoissa tilanteissa. Hän oli esimerkillinen ja viisas ihminen, jota jäämme kaipaamaan.

Ortodoksisessa hautausliturgiassa lauletaan kerta toisensa jälkeen: ”Ollos iäti muistettu!”

Ollos iäti muistettu, Raija, marttasisaremme.

tyksessä ja sotien jälkeen Hämeenkylän Marttayhdistyksessä (myöhemmin Askisto-Hämeenkylän Martat) Vantaalla.

Hilkka osasi käytännön asiat. Kauniit kardemummantuoksuiset pullapitkot olivat tavaramerkki myyjäispöydällä ja suurissa kahvituksissa. Kangaspuissa rakentui mattoja ja pellavaisia liinoja. Oman kodin piha Askistossa oli loppukesäisin värikäs ja tuoksuva, kun tummanpuhuvat daaliat ja monenlaiset kesäkukat näyttivät parastaan. Valtava kurpitsa kasvoi vielä viimeisenä syksynä säilöjien iloksi. Kolme viikkoa ennen kuolemaansa Hilkka teki ”pienen hapanleipätaikinan” ja paistoi siitä 10 limppua.

Yhdistyksemme jäsenet muistavat Hilkan avuliaana ja suorasukaisena ihmisenä, joka oli kiinnostunut ympärillään olevista asioista. Hän ei elänyt menneisyydessä vaan tässä päivässä.

Muistamme Hilkkaa kiitollisuutta ja kunnioitusta tuntien Askisto-Hämeenkylän Martoissa. »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen, perustajajäsenemme Taimi Kyllikki Nyman nukkui pois 87-vuotiaana 17.10.2018.

Taimia lämmöllä muistaen Olkkalan Martat »Hilja Petäjäniemi nukkui ikiuneen 91 vuoden ikäisenä joulukuussa 2018. Hän toimi yhdistyksemme sihteerinä vuosikymmeniä sekä hallituksemme jäsenenä ja oli yhdistyksemme kunniajäsen.

Lappean Martat muistavat häntä kaipauksella ja kiitollisena yhteisistä toiminnan vuosista.

»Yhdistyksemme jäsen Kirsti Lannette nukkui pois pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 25.10.2018.

Kirstin muistoa kunnioittaen Asikkalan Marttayhdistys »Hilkka Lönnqvist (o.s. Toivola) nukkui pois rauhallisesti 24.11.2018. Hilkka oli syntynyt 29.3.1922 Viipurin maalaiskunnan Perojoen kylässä. Hän ehti saavuttaa 96 vuoden iän.

Hänen äitinsä Anna-Siviä Toivola oli todellinen martta-äiti, joka kasvatti kaikista tyttäristään taitavia ja aikaansaavia. Hilkka toimi koko ikänsä marttana, ensin nuorena talon tyttärenä Perojoen Marttayhdis-

MARTAT 2 | 2019

| 57

MONESSA MUK ANA

INFO

Marttajärjestön 120-vuotisjuhlinta alkoi Maailman suurimmalla marttaillalla 31.1. Mukana oli ainakin 600 yhdistystä ja 5 000 marttaa. Tässä tunnelmia historiallisesta illasta.

1

Jokioisten Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa Jokioisten virastotalon takkahuoneessa. Kuvassa kahvia kaataa yhdistyksen puheenjohtaja Marketta Ratilainen. Kuvassa myös entiset puheenjohtajat Rauni Mäkelä ja Inkeri Koskela.

2 Tuli ISO marttailta!

Perttulan-Uotilan Martat ja Nurmijärven marttayhdistykset juhlivat Nurmijärven seurakuntakeskuksess a.

4

3

Kyrön ja Karinaisten Martat järjestivät yhteisen marttaillan. Maisteltiin juustoja, muisteltiin, laulettiin ja kahviteltiin. Mukana oli reilut neljäkymmentä iloista marttaa ja marttojen ystävää.

58 | MARTAT 2 | 2019

Yli sata joutsenolaista marttaa juhli Joutsenon seurakuntakeskuksessa. Aluksi laulettiin Marttalaulu, ja Raila Hulkkonen (kuvassa) toivotti kaikki tervetulleeksi. Illan aikana nautittiin juhlakakkua ja lepuskoita, kuultiin Joutsenon marttatoiminnasta ennen vanhaan ja saatiin terveisiä Strasbourgiin tehdyltä marttamatkalta. Vapaaehtoistyötä esiteltiin ja yhdistykset kertoivat omasta toiminnastaan.

Joutsenon alueella toimii 14 marttayhdistystä.

5

Naantalin Marttojen kahvipöytään olivat hallituksen jäsenet kattaneet martoille muna-anjovisleipiä, rusinapullakranssin, kaneliässiä ja kermatäytekakun. Martat päättivät neuloa villasukat jokaiselle juhlavuoden aikana synnyttävälle uudelle naantalilaiselle äidille.

6

Pihlajasaaren Martat nostivat maljan marttajärjestölle ja kahvittelivat kakun kera.

9

Savolaiset juhlivat komeasti Kuopion kaupungintalolla. Mukana oli pitkälti toistasataa marttaa. Rakuunat-kuorolla oli ohjelmistossaan myös Jänis istui maassa, jonka sanat ovat Alli Nissisen kynästä.

11

Paraisten Marttayhdistys vietti juhlaa yhdessä ruotsinkielisten marttojen kanssa.

12 7

Uudenkaupungin Marttojen juhliin osallistui 130 henkeä: marttoja eri yhdistyksistä ja marttojen ystäviä.

Monipuolisen ohjelman huipennus oli yhdistyksen entisen puheenjohtajan Anne Kuusiston esiintyminen Touhupallona, Tanhupalloa mukaillen.

8

Kiteen Säyneenkylän Martat juhlivat Kiteen hovissa.

10

Taipaleen Martat juhlivat 120-vuotiasta marttajärjestöä Kiteellä.

Lapuan Marttojen delegaatio vietti Maailman suurinta marttailtaa Havannassa, Kuubassa. Paikalla oli seitsemän marttaa puolisoineen ja ystävineen. Samaan aikaan Suomessa Lapuan Martat juhlivat kahden seinäjokisen yhdistyksen ja Kauhavan Marttojen kanssa.

13

Seitsemän helsinkiläistä marttayhdistystä juhli Maailman suurinta marttailtaa Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Kalevan Martat esittivät kutsun, ja mukana olivat Herttoniemen, Kantin, Katajanokan ja Laajasalon Martat, MeMartat ja Kädentaitomartat.

Kädentaitajat koristelivat salin paperiruusukkeilla ja kaikki 120 juhlijaa nostivat mustikkaiset kuohujuomamaljat sekä marttajärjestön että 90 vuotta täyttävän Uudenmaan Marttojen kunniaksi.

MARTAT 2 | 2019

| 59

MONESSA MUK ANA

Huomasithan: Nimipäiväkalenterissa 31.1. oli Allin päivä. Maailman suurinta marttailtaa vietettiin siis marttajärjestön perustajajäsenen, Alli Nissisen, nimipäivänä.

15

Eero Virtanen Jämsän Martoista kirjoitti yhdistyksen pyynnöstä säkeitä juhlan kunniaksi.

Marttaillaan-runon lausui paikallinen lausuntataiteilija Riitta-Liisa Soikka. Tässä ote runosta:

14

Helsingin ”Lännen Martat” eli Haagan, Kannelmäen, Konalan, Munkkiniemen, Pohjois-Haagan ja Riukuharjun Martat toteuttivat yhteisen marttaillan Marjatta-koululla.

Martta-mannekiinit esittelivät ensin järjestöasuja vuosilta 1935, 1960 ja 1984 ja sen jälkeen Voglian arki- ja juhlavaateuutuuksia. Kuvassa (vas.)

Voglian Seija Järvinen sekä martat Anneli Heinonen, Tarja Himmelroos, Marjatta Salonen, Aili Kärkkäinen, Seija Mörsky ja Reija Vanamo.

Taas reipas joukko ryhdikäs on marttavaatteissaan on kunnioitus perinteisiin aina aatteissaan Kun sukupolven yli on vain viesti kannettu ja nuoremmille aina on ne opit annettu.

On juhlan aihe vuodet satakaksikymmentä on toivotettu onnea ja juhlaa lämmintä.

Vaikka martan tielle joskus eteen sattuu kaarteita vuosiin näihin sisältyy myös muiston aarteita.

Niin usein marttaa tarvittu on monitaitoineen kun suunnitellaan uusi matto väriraitoineen Ja maton tyylin perinteissä kun vain pysytään niin kangaspuiden äärelle taas marttaa kysytään On heidän taitoon uskottu ja tullaan luottamaan on hyvin harvoin pettymystä tultu tuottamaan.

Jos rivakkuutta haluat ja myöskin taitoa niin siihen lähtöön pyydä silloin marttaa aitoa

17

Hurissalon Martat kokoontuivat Ruokotaipaleeseen Mika Hämäläisen satavuotiaaseen kotitaloon.

Kuunneltiin Marttaliiton tervehdys ja suunniteltiin kesän toimintaa. Katri-emännän kokoamasta sanomalehtikatsauksesta selvisi, miten juhliva järjestö oli huomattu alkuvuoden lehdissä. Pakkaspäivänä maistuivat höyryävät keitot, kotitekoiset leivät ja juhlakakkukahvit.

16

Saarijärven Martat juhlivat yhdessä Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Uuraisten Marttojen kanssa Kylpylähotelli Summassaaressa Saarijärvellä. Martat nauttivat innostavasta ohjelmasta ja muiden järjestämistä tarjoiluista. Malawin lapsia ja naisia muistettiin keräyksellä, joka tuotti Marttojen kehitysyhteistyöhön 254 euroa.

Illan päätteeksi pistettiin yhdessä rokaten tanssilattialla. Näistä iloisista tunnelmista on mukava jatkaa juhlavuoden viettoa.

60 | MARTAT 2 | 2019

18

Mutalan Martat juhlivat marttatoimintaa kakun kera.

25

Lavian Martat paistoivat vohveleita hoivakoti Iltatuulen asukkaiden iloksi. Paistopuuhassa Aili, MarjaTerttu ja Sirkku.

22

Lounais-Suomen Marttojen Marttapäivä kokosi Poriin, Virkistyshotelli Yyteriin, kaksisataa marttaa nauttimaan rennosta menosta ja hyvästä seurasta.

19

Kangasniemen Martat lapsineen viettivät vanhusten viikkoa ja Vie vanhus ulos -kuukautta teeman mukaisesti.

Iloista pääsiäistä kaikkille martoille toivottavat askarteluhetken päätteeksi Haminan Myllykylän Martat ja Vehkjärven Huutokallion noitakuoro!

20

Hyvänmielen Martat valmistivat maittavan pääsiäisaterian pitkän kaavan mukaan. Ruoka maistui – tuli iloinen ja hyvä mieli!

26

Kuusamon Martat tarjoilivat Kuusamon katuruokatapahtumassa nokkoslättyjä ja raparperimehua.

23

Paraisten Marttayhdistys luovutti peräkärryllisen vilttejä ja pyyhkeitä Turun eläinsuojeluyhdistykselle. Tapahtuma liittyi Marttailuviikon kierrätysteemaan.

Hyvää mieltä

21

Oriniemen Martat ovat järjestäneet puuropäivän tapahtuman lokakuussa, niin kauan kuin Martat ovat puuropäivää viettäneet. Maistettavana on aina ollut monenlaisia puuroja, viimeksi noin 20:ta erilaista. Vapaaehtoinen kolehti kerättiin Marttojen kehitysyhteistyölle sekä oman seurakunnan lapsi- ja diakoniatyölle.

27 24

Paraisten Marttayhdistys osallistui Marttojen yhteisille syysmarkkinoille.

Kyrön Martat halusivat tehdä jotain sellaista, mitä eivät ole ennen tehneet, ja vierailivat seurakunnan perhekerhossa. Laulun, leikkien ja hartaushetken jälkeen nautittiin kahvit ja mehut.

MARTAT 2 | 2019

| 61

LUKIJALTA

» Tuhti, mainio lukupaketti koko lehti, riittää pitkäksi aikaa eteenpäin!

» Hienosti toimitettu lehti. Paperi aivan oivallista, ei luista kädessä.

» Olipa juhlanumero pettymys, jutut enimmäkseen ruotsiksi, suurin osa jäi lukematta

» Juhlanumeroksi tarkoitettu lehti oli mielestäni valitettava floppi. Yleensä lehti on selkeä ja informatiivinen. Nyt juhlanumero oli sekainen ja mielestäni huonoin lehti, mitä koskaan on ollut. Kun haluttiin tehdä kaksikielinen lehti, niin olisi tullut olla molemmille kielille oma selkeä osuutensa. Nyt sekaisin ripotellut artikkelit ja sivut eivät ole kunniaksi kenellekään. Katsaus menneeseen oli hyvä ajatus, mutta toteutus ei. Harmittaa. Kunniakkaan yhdistyksen juhlanumeron olisin toivonut olevan samaa luokkaa.

» Ihastuin siitä, että lehti oli niin tuhti paketti – kuin kirja. Reseptiartikkelit ovat aina Martatlehden suosikkejani. » Lehden juttujen monipuolisuus yllätti ja ilahdutti. Tykkäsin kalenterista – tällainen voisi olla muinakin vuosina vuoden ensimmäisessä numerossa, mutta niin että se olisi irrotettavissa helposti ja ilman että lehdestä tulee silppua. Hallituksen esittely hlökuvineen oli hyvä, näin nimet ja kasvot yhdistyvät.

Omppupuu-juttu oli hieno ja innostaa istuttamaan omppupuita. Sukkaohjeen lisäksi olisi voinut olla vielä jotain kässäjuttuja. Kansipaperi ei kestä lehden käyttöä, mutta kontaktimuovilla saa kestoa lehden käsittelyyn. Super iso kiitos kaikille lehteä tekemässä olleille! » Tämä Marttojen lehden juhlavuoden numero on HUONO EPÄSELVÄ EPÄONNISTUNUT. Todella yllätyin kun otin postilaatikosta. Olen Suomalainen.

Eihän lehdestä voinut lukea yhtään mitään kun ruotsi-suomi sanat ja sivut sekaisin koko LEHDESSÄ!!!!!!!!!!!!!!

Jäsenmaksua en kiirehdi maksamaan tämän ilmestyksen jälkeen kun vasta.....joskus...

On tuhlattu jäsenien maksuja näin turhakkeeseen juhlanumeroon.

Mielipidekilpailuissa luvatut palkinnot kuuluvat KAIKILLE MARTOILLE! Jään odottamaan että postitatte kaikille marttatarjottimet ja leikkuulaudat.

SE ON VÄHINTÄ MITÄ VOITTE TEHDÄ EPÄONNISTUNEEN TURHAKEJUHLAVUOSILEHDEN hyvitys! Odotan postia.

62 | MARTAT 2 | 2019

Martan vuosi // Marthas år

1901

Juha Hurmeen tekstin myötä uudistusta ja nykypäivässä elävää lehteä ja Martta-liikettä. » Sain paljon tietoa missä kaikessa martat ovat aikojen saatossa olleet mukana ja mitä martoissa on muuttunut. Suomen- ja ruotsinkielisten järjestöjen muutoksesta eri järjestöiksi 1924 oli mulle täysin uusi asia. Myös Nasta-harjoitukset kriisin poikkeustilan ja onnettomuuksien varalta oli hyvä juttu. Suurkiitos tästä Martan Juhlavuosinumerosta. » Harvinaisen sekava lehti! » Lehti yllätti minut täysin.

Ihana, runsas, täynnä mielenkiintoista asiaa: historiaa, haastatteluita, ruokaohjeita, käsityötä... Jako vuodenaikoihin on todella hienosti toteutettu. Kaksikielisenä minua ilahdutti, että ruotsin ja suomen kieli sulautuivat luontevasti kautta lehden toisiinsa.

» Mahtava eepos – mainokset ehkä hieman häiritsivät tekstien joukossa – ne olisi voineet olla lehden lopussa. Muuten juhlanumeron painoasu on selkeä ja paperi miellyttävän paksua – lehti tulee säilymään pitkään lehtihyllylläni ja on aina käsillä, jos haluan sitä selailla. » Toivottavasti jatkossa tulee NORMAALI Martat-lehti, ilman ruotsinkieltä. » Posti toi hienon lehden ulkoasultaan ja ajattelin, että nyt on lukemista. Mutta toisin kävi.

Hetken selailtuani lehteä meni mielenkiinto, suomen ja ruotsin kielet sekaisin samallakin sivulla ja aina väillä ruotsinkielinen osuus. En tiedä kenen idea on ollut tehdä lehti näin, mutta ainakaan täällä Porin seudulla kun on jo useamman martan kanssa eri yhdistyksistä puhunut lehdestä, niin kaikki ovat olleet erittäin pettyneitä ja vähän kiukkuisiakin lehdestä.

Olisitte edes tehneet niinkuin 7-päivää lehti, siinä TV ohjelmat ovat eri tietä kuin juoruo-

Tää lehti oli HUIPPU! Monta vinkkiä, mitä me voitais tehdä, vinkit mukaan kevätkokoukseen, ja tää kansainvälisyys alkoi kiinnostaa! tikkelit sekaisin häiritsi. Olisi voinut olla lehti toisesta kannesta suomenkielinen ja toisesta kannesta lähtien ruotsinkielinen.

sio, kääntää vain lehden ja saa selvästi molemmat luettua.

Oletan kuitenkin, että meitä suomenkielisiä on enemmän kuin ruotsinkielisiä, joten nyt meni vähän pieleen ehkä jonkun mielestä hienokin ajatus.

» Huono idea koko lehti. Aivan käsittämätöntä rahan tuhlausta. keskustelimme asiasta vuosikokouksessa ja kaikki olivat samaa mieltä. Ei kovin kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

Rahat olisi voinut käyttää vaikka Yhteisvastuukeräykseen jolla edistetään nuorten koulutusta koti- ja ulkomailla.

» Alkuun lehti tuntui tosi sekavan oloiselta ja jätin lehden lukemisen sikseen. Aloitin lukemisen uudelleen muutaman viikon jälkeen ja nyt tuntui jo helpommalta lukea. Kaksikielisyys sekaisin sijoiteltuna ei ollut ehkä paras vaihtoehto...

Aina tietenkin kannattaa kokeilla.

» Olihan mahtava ja kattava lehti juhlavuoden kunniaksi ja paljon tietoa.

» Pidin kovasti, todellinen juhlanumero. Paljon monipuolista, hyödyllistä tietoa. Tehopaketti!

» En pitänyt tästä lehdestä. Liikaa tavaraa ja ruotsin kieli häiritsi. Oli joku hyväkin juttu. » Näyttävä numero, hieman sekava.

» Koko lehti oli muhkea tietopaketti Marttojen toiminnasta. Oli ihania ruokaohjeita ja Martta-sukat on jo puikoilla.

Suomen- ja ruotsinkieliset ar-

» En pitänyt juhlanumeron toteutuksesta, mutta kaksikielisyys saa kiitosta!

RIITTA WEIJOL A/VASTAVALO

VALMISTELE TALVILEPOA

Kesäkukkien ei tarvitse olla kertakäyttötavaraa. Jos ostit keväällä parvekkeelle pelargonin, yritä pitää se hengissä talven yli. ASTA KUOSMANEN

Sa ma

tulevaan lepoEnnen sisälle tuontia pelargonit totutetaan pidennekauteen. Lannoitus lopetetaan ja kasteluvälejä kasvit ovat kasvaneet tään, niin että multa kuivahtaa. Jos 1/3 pituudesta. kesän aikana roimasti, versoja typistetään 1 KUIVASSA , VIILEÄSSÄ

»Pelargonien talvilepo onnistuu kuivassa ja viileässä.

Paras lämpötila on +5–10 astetta. Valoa ei tarvita yhteyttämiseen, mutta jonkin verran sitä pitää olla. Jos huone pysyy viileänä, luonnonvalo yleensä riittää.

AINEN/V A ANA OJAL AINEN/VASTAVALO JA

RIITTA WEIJOL A/VASTAVALO

SHUTTERSTOCK

kkesaat stavlviet nsimmäisten yöpakkasten uhatessa on aika siirtää puutarhan ja parvekkeen komeimmat pelargonit sisälle. Viileissä sisätiloissa kasvit vetäytyvät lepotilaan ja jatkavat keväällä kasvua uusin voimin.

Jos sinulla ei ole kellaria tai lasikuistia, älä lannistu: pelargonit selviävät vähemmälläkin.

2 KELL ARISSA , VARASTOSSA

»Jos kasvit viedään pimeään kellariin tai varastoon, sinne on hyvä asentaa ajastimella toimiva led-valo, niin että kasvit saavat valoa saman aikaa kuin ikkunalaudalla olevat. Vettä annetaan niukasti ja kasteluväliksi riittää noin kuukausi.

» Monipuolinen, hyödyllinen, paljon luettavaa, upea juhlalehti. » Pidin Martat-lehden juhlanumerosta, koska siinä kuvattiin monipuolisesti Martta-järjestön toimintaa eri vuodenaikoina. » Komea julkaisu. » Ihana lehti. Kiitos!

» Sain tänään Marttojen juhlalehden ja kyllä kiehutti selata sitä. Suomalaisena ja savolaisena raivostutti suunnattomasti yrittää lukea ja ymmärtää lehteä. Eikö olisi voinut ruotsinkielisille tehdä oma julkaisunsa. Ymmärrän toki että kehittyä pitää vaan ei näin

KIITOS PAL AUTTEESTA KEVÄ ÄLL Ä ULOS

»Pakkasten mentyä pelar»Jos pelargonit on pidetty » gonit viedään parvekkeelle viileässä, ne tuodaan huotai pihalle. Kasvit totutetaan neenlämpöön helmi–maaauringonvaloon liskuussa. Silloin luonnonva- vähitellen Ensimmäisen loa alkaa taas olla riittävästi. ja ulkoilmaan. viikon ajan ne pidetään varTalven aikana niukassa vajoisassa paikassa ja tuodaan lossa venähtäneitä versoja illalla sisälle tai suojataan yöistutekasvit ja lyhennetään kylmiltä harsolla. taan uuteen multaan.

MA RTTAMUMMO ja MESTARIKO KKI - Kehittelen omia re-

Tää on ihan simppeli juttu: kermavaahdon sekaan rahka. Vähän sitruunaa tuomaan Otraikkautta. Tulee vähän moussemainen, to Leskinen (14) selostaa kuin ammattikokki. jolla Tekeillä on jouluinen trifle-jälkiruoka, on kulunut tasan vuojuhlistetaan sitä, että haastattelupäivänä Otto voitti Nelosen Junior si siitä, kun Kuopion Nilsiässä asuva MasterChef -kisan. etukäteen, paitsi minä.

– Lähes kaikki tiesivät tuloksen jo Leskisen isoäiti Ulla SeesHyvin osasivat pitää suunsa kiinni, ranta (66) muistelee. yhdessä keittiössä, Nyt mummo ja tyttärenpoika puuhaavat Trifleen laitettava kukuten lukemattomat kerrat aiemminkin. keittiöstä – tietenkin. ningatarhillo ei ole kaupasta, vaan Ullan nätisti halkeamaan?

– Miten sinä saat sen piparkakun noin ihmettelee. » Minulta olisi mennyt murusiksi, mummo

» Kiitos tästä juhlanumerosta.

Säilyttämisen arvoinen. Riittää luettavaa pitkäksi aikaa.

Kiva, että on kaksikielinen.

vuorokaudessa.

Mitä lämpimämpi talvehdittamispaikka on, sitä enemmän tarvitaan valoa ja vettä. Eri kasvilajit vaativat hieman erilaiset olosuhteet.

Pelargoni tulee toimeen lähes kuivassa mullassa, mutta esimerkiksi verenpisaran multaa on pidettävä kosteana vaikkapa sumuttamalla sille vettä suihkupullosta.

OTTO LESKINEN ON MUK ANA MARTTOJEN K AMPANJASSA : MARTAT.FI/K ASVISTAPOIKIENPOY TA AN

alkoi

HURRI

» Juhlava, erilainen, runsas, monipuolinen. Kaksikielisyys oli kiintoisa. Tosin olisin toivonut ruotsinkieliset tekstit myös suomeksi.

» Hienoa, että otitte yhteyttä Juha Hurmeeseen; hänellä on arvot kohdallaan!

3 HUONEESSA

34 | MARTAT 5 | 2018

SAMPSA OINAALA //KUVAT RIIKKA

» Aivan upea satsaus Martoilta. Näin myös jatkukoon. Toinen kotimainen saattaa olla vahvasti tulevaisuuttamme.

Pikkuhiljaa asennemuutosta.

» Nyt oli tuhti pläjäys.

»Asuinhuoneessa talvehtivat pelargonit kasvavat ja kukkivat talvellakin, jos ne saavat lisävaloa ja jos huoneen lämpötila ei nouse yli 20 asteen. Kasvilamppu sijoitetaan alle puolen metrin päähän kasveista ja sen annetaan palaa 12–14 tuntia

HENKILÖ

Otto Leskisen tie Junior MasterChefiksi Marttojen pikkukokkikurssilta.

» Olen varma, että suurin osa lehden jutuista (siis kaikki ruotsinkieliset) jäävät suomenkielisiltä lukematta, joten kyseessä oli paperin haaskaus. Eivät Suomen Martat (enemmistö heistä) hallitse ruotsin kieltä sen verran, että vaivautuisivat ruotsinkielisiä artikkeleita tavaamaan. (Minä kylläkin hallitsen, mutta pistää niin vihaksi, etten viitsi).

radikaalisti. Sanon irti jäsenyyteni, älkää turhaan lähettäkö jäsenmaksulappua.

En pitänyt juhlanumeron toteutuksesta, mutta kaksikielisyys saa kiitosta!

PUUTARHA

E

» Liian paljon ruotsinkielistä aineistoa juhlalehdessä!

septejä ja sovellan. Kun osaa perusjutut, voi improvisoida, sanoo Otto Leskinen.

MARTAT 6 | 2018

»

»Martat-lehden 5/2018 suosituin juttu oli Sama kasvi kesät talvet. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 10 kpl Marttaruutu-muistikirjaa. Sen saivat C.M. Dahl-Hämäläinen Kemiöstä, Päivi Hiltunen Kuusankoskelta, Heli Khalifa Hirvensalmelta, Ulla Laakso Hallista, Liisa Litzén-Linna Haapavedeltä, Maarit Rautiainen Tohmajärveltä, Marja Savolainen Kuopiosta, Henna Se-

lin Pietarsaaresta, Riitta Tiihonen Nuijamaalta, Irene Väisänen Puolangalta. »Martat-lehden 6/2018 suosituin juttu oli Marttamummo ja mestarikokki. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl yllätyspaketteja eli juhlavuoden mukipakkauksia. Sen saivat Riitta Kosunen Konnuslahdesta, Helena Nieminen Rovaniemeltä, Sirkka Perkkiö Kokkolasta, Eija Talvisto Myllykoskelta ja Kaarina Teitto Lappeenrannasta.

| 9

| 2018 6 6| 2018 MARTAT 8 |8 MARTAT

MARTAT 2| 2019

| 63

M ARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 57

64 | MARTAT 2 | 2019

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 2/2019?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Marttojen some-kanavissa on kuhinaa ja kymmeniä tuhansia seuraajia.

Seuraa, tykkää, kommentoi!

Katso myös Youtube/MartatTV.

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen muistivihkoa.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

2019

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi M ARTTAVISAN VASTAUKSET

Lähiosoite

1. Sivistystä kodeille.

2. Vuonna 1968. Silloin jäseniä oli 96 256.

3. Vuonna 1918 valkoisen armeijan huoltojoukoissa erityisesti Karjalassa toimineita marttayhdistysten jäseniä. Heitä on pidetty Lotta-Svärdin edeltäjinä.

4. Pula-ajan keittokirja 5. Perheen-emäntien ammattiliitto 6. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

7. Penninvenyttäjän käsikirja.

8. W.K. Kellogin säätiö 9. 1958 10. Toukokuussa 1944 Helsingissä, Kaisaniemen kansakoululla.

11. Varautuneesti. Martat pyrkivät keskusteluyhteyteen muutosvoimien kanssa, mutta eivät lähteneet aktiivisesti tukemaan kaikkia heidän ajatuksiaan.

12. 2010

Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

MARTAT 2 | 2019

| 65

LIEKEISSÄ

Marttaliiton hallituksen jäsenet kertovat, mihin tuntevat vetoa.

MITEN K ÄVI?

Marttailusta apu ilmastoahdistukseen

»Tänä vuonna viisi marttaa perheineen kokeilee keinoja, joilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Ensimmäinen haaste liittyy energiankäyttöön. Haasteeseen tarttui Tiina Keino perheineen.

– Energiahaaste oli perheellemme tervetullut herättely. Hiilijalanjälkemme mietitytti aiemminkin, mutta erityisesti viime syksystä lähtien, kun ilmastoraportti julkaistiin, kertoo Tiina.

Miten kävi? Lue perheen kokemuksista osoitteesta www.martat.fi/hiilipihit Lisää aiheesta: www.martat.fi/kestava-arki www.sitra.fi/elamantapatesti

SARI GRANNI

P

odetko sinä ilmastoahdistusta? Itse ainakin poden. Tuntuu, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi tehdä paljon enemmän, tai ainakin jotain, mutta mitä yksi ihminen voisi tehdä? Ihailen nuorten tarttumista asiaan. Mietin itsekin ilmastomielenosoitukseen mukaan lähtemistä, kun päättäjien taholta teot eivät tunnu riittäviltä.

Y K S I H Y VÄ kanava ilmastoahdistuksen helpottamiseen on toimiminen Martoissa. Olen jäsen järjestössä, joka edistää globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita. Saan hyvää tietoa ja vinkkejä vastuullisuudesta Marttojen Kestävä arki -sivustolta. Perehdyn materiaaleihin ja mietin, mitä voisin omassa arjessa heti toteuttaa: Voin vähentää ruokahävikkiä, voin lisätä kasvisruoan käyttöä, käytän lähellä tuotettuja ja sesonkien mukaisia raaka-aineita, vähennän kulutusta yleensäkin. Perheen kanssa voin jutella valinnoista, kavereillekin kertoa ja somessa jakaa Marttojen fiksuja oppeja.

Omassa marttayhdistyksessä voimme jutella näistä teemoista ja järjestää tapahtumiakin niiden ympärille.

66 | MARTAT 2 | 2019

M A R T TA LI ITO N H A LLITU K S E N jäsenenä olen päässyt mukaan suunnittelemaan Marttojen eduskuntavaalitavoitteita. Niissäkin isona kokonaisuutena on kestävän arjen edistäminen niin kodeissa kuin julkisissa organisaatioissa. Vaalien lähestyessä me martat voisimme entistä rohkeammin esittää vaalitavoitteisiin perustuvia kysymyksiä ehdokkaille.

Tulevassa Marttojen strategiassa punaisena lankana on ilmastonmuutos ja siihen vaikuttaminen. Strategian pohjalta muodostuu toimintasuunnitelma, josta me martat taas löydämme uusia tapoja toimia ja osallistua, tuoda vaikuttavia tekoja omaankin arkeen.

Kestävän kehityksen Yhteiskuntasitoumus sekä Ilmastoveivi ovat konkreettisia keinoja tarttua asiaan. Järjestönä olemme näissä mukana, mutta lisäksi jokainen martta tai marttayhdistys on haastettu osallistumaan. Omakin Kestävän kehityksen sitoumukseni on vasta ajatustasolla, jospa todella toteuttaisin sen nyt.

TEEN JA toimin omassa arjessa, vaiku-

tankin. Ahdistuskin jo vähän helpottaa.

HA ASTE

»Suomessa on noin 44 000 marttaa perheineen. Jos jokainen martta pudottaa hiilijalanjälkeään 10 prosenttia, se vastaa noin 4 400 suomalaisen kokonaishiilijalanjälkeä. Hyvä uutinen on se, että 10 prosenttia on helppo tehtävä. Me pystymme parempaankin!

LÄHTEET: Resurssiviisauden konsultti ja D-mat oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier www.sitra.fi/julkaisut/kuluttajanvalinnat-hiilijalanjalkensa-pienentamiseksi/ www.globalis.fi/Tilastot/CO2-paeaestoet-per-asukas www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/ www.climate-change-wisdom.com/ CO2e.html www.co2-raportti. fi/?page=ilmastonmuutos

HIILIPIHIT

Askeleita kestävään arkeen

#

m

ar

i ark

PAINAVA JÄLKI

kestävä

ta t.fi

MERJA FORSMAN

10,4

TIL ANNE ON TÄ M Ä

»Tutkijoiden mukaan suomalaisten pitäisi kymmenessä vuodessa pudottaa hiilijalanjälkeään nykyisestä noin neljäsosaan. Mitä pikemmin muutoksia tehdään, sitä parempi.

Onneksi me tiedämme, millaisin askelin hiilineutraaliin elämään päästään. Meillä on paljon välineitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Mutta mitä väliä yksittäisen ihmisen teoilla on? Paljonkin, sillä Suomen hiilijalanjäljestä 68 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta – meistä yksittäisistä ihmisistä. Kuluttajien valinnat ohjaavat yritysten toimintaa. Pieneltä tuntuvista muutoksista syntyy suuria ilmastotekoja.

Ilmastonmuutos on pysäytettävissä. Siihen tarvitaan lujaa tahtoa ja tekoja – ja lauma päättäväisiä marttoja!

tCO2e

Suomi

Tavoite vuoteen 2030 mennessä 2,5 tCO2e

7,6

4,2

Japani

Kiina

SELVITÄ , MIETI, TOIMI

» Selvitä, mistä oma hiilijalanjälkesi koostuu. Tee testi: www.sitoumus2050.fi/elämäntavat »Mieti, mitä voit tehdä tänään pienentääksesi hiilijalanjälkeäsi. Entä huomenna? Tulevaisuudessa? »Mitä marttayhdistyksesi voi tehdä yhdessä? »Tee pieniä tekoja, mutta myös isoja! Suurimmat ilmastovaikutukset ovat asumisella (lämmitys ja sähkö), liikenteellä (yksityisautoilu ja lentäminen) ja ravinnolla (liha- ja maitotuotteet).

2,0 Intia

2,8 Brasilia

NÄISTÄ HIILIJAL ANJÄLKEMME SYNT Y Y

Asuminen 24 % Liikenne ja matkailu 27 % Ruoka 17 % Muu kulutus 32 %

TERMI TUTUKSI

CO2e = hiilidioksidiekvivalentti Ilmastotieteessä käytetty suure, jolla kuvataan ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä kuin lasi kasvihuoneessa, ne päästävät auringon säteilyn lävitseen, mutta eivät vapauta maapallon koko lämpösäteilyä avaruuteen. Ilmastonmuutos johtuu tämän kasvihuoneilmiön lisääntymisestä.

MARTAT 2 | 2019

| 67

SYKSYN UUTUUDET TAMPEREEN TEATTERISSA!

SUUR RMUSIKAALLI VIHDO OIN SUO OMESSA

OHJAUS GEORG MALVIUS Suuom men kaantaessityss 13 3.––14.9.2 2019 MUSIIKKI ALAN MENKEN

LAULUJEN SANAT STEPHEN SCHWARTZ

LEEA

KLEMOLA

Ohjaus SAMULI REUNANEN

KÄSIKIRJOITUS PETER PARNELL

KLAUS

KLEMOLA

ARKTISET LEIKIT Ohjaus LEEA

KLEMOLA Ensi-ilta 3.10.2019 Frenckell-näyttämö

Ensi-ilta 1.11.2019 Frenckell-näyttämö

www.tampereenteatteri.fi

p. 010 346 2500

Kantaesitys 4.9.2019 Frenckell-näyttämö