Suun Terveydeksi 2/2020

2 * 2020

HAMMASHOITAJIEN JA SUUHYGIENISTIEN JÄSENJULKAISU

Lisää imua! s. 8

10 14

HAASTAVA ERGONOMIA

– Näillä vinkeillä säästät kehoasi

KOLLEGA KANADASTA

– Itsenäistä työtä hyvällä palkalla

8

Vaikuta itse: Tuunaa työtäsi

Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry www.stal.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki

10

Yhteystiedot PL 90, 00060 Tehy toimisto@stal.fi

Hyvä ergonomia säästää koko kehoa

Puheenjohtaja Seija-Sofia Käärmelahti p. 044 970 8337 seija-sofia.kaarmelahti@stal.fi Toiminnanjohtaja Mirkka Järvinen p. 040 563 3175 toimisto@stal.fi

26

Toimitus Päätoimittaja Maire Soiluva p. 044 950 1658 postiasoiluvalle@gmail.com

Suuhuuhdetestillä hyviä tuloksia

Toimituskunta Anna-Mari Becker, Mirkka Järvinen, Kirsi Kuosmanen, Seija-Sofia Käärmelahti, Maire Soiluva.

Ulkoasu ja taitto Ville Kujansuu / MAK Media Oy Kutomonkuja 2 C 2, 30100 Forssa p. 050 350 7202 www.makmedia.fi Ilmoitusmyynti ilmoitusmyynti@stal.fi Ilmoitushinnat 2020 takakansi 1400€ sisäkannet 1250€ 1/1 tekstissä 1000€ 1/2 sivu 600€ 1/4 sivu 400€ Lehden ilmestyminen 2020 (aineistopäivä) 3/2020 9.9. (10.8.)

4/2020 9.12. (9.11.)

PÄ Ä K I R J O I T U S

5 Lukot ja avaimet LEDARE

7 Lås och nycklar

22 Puhumalla paras Työyhteisösovittelu työkaluna konfliktien ratkaisuun

ASIAA AJASSA

VA I K E A TA PA U S

8 Tuunaa työhösi lisää imua

24 Tunteista keitettyä soppaa ei ole mukava nieleskellä

10 Hammashuollon työntekijöiden haastavaan ergonomiaan löytyy ratkaisu M I N Ä VA I TÄ N

Painopaikka

26 Liiton sivut

S U O R A A N S U U S TA

26 Kohdennettua suusairauksien ennalta ehkäisyä Hämeenlinnassa suuhuuhdetestin avulla

13 Suuhygienististä on moneksi!

N ÄY T T Ö Ö N P E R U S T U E N KOLLEGOJEN KESKEN

Painos 4200 kpl ISSN 1457-408X

14 Itsenäinen työ ja parempi palkka saivat opiskelemaan suuhygienistiksi

28 Hammashoitajien ja suuhygienistien työtehtävät ja terveyden edistäminen 37 Denstal koulutukset

Kansikuvassa STALjäseniä huhtikuussa 2020.

Yhdessä olemme enemmän!

16 Motivaation tukeminen parantaa suun terveyttä ja potilaiden omahoitoa

38 Lyhyesti asiaa

2 | 2020 Suun Terveydeksi

3

UUDET HYVINVOINTIPURKAT

5 GRAMMAA KSYLITOLIA PÄIVÄSSÄ Kaikilla Jenkki-purukumeilla on Suomen Hammaslääkäriliiton suositusmerkki ja ne ovat tehokkaita happohyökkäyksen katkaisussa. Suositeltavan päivittäisen ksylitolimäärän saa nauttimalla uutta Jenkki Plus -purukumia kaksi palaa neljä kertaa päivässä.

Lue lisää ammattilaisten ksylitolisivustolta osoitteesta xylitol.net

B3-vitamiini (niasiini) ja magnesium auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sinkki edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja hiusten, kynsien sekä ihon pysymistä normaaleina.

Kalsium on tarpeellinen luuston ja hampaiden pysymiselle normaaleina.

Osana monipuolista ruokavaliota ja terveellistä elämäntapaa.

PÄÄKIRJOITUS

Lukot ja avaimet K

un kirjoitan tätä pääkirjoitusta on huhtikuun viimeinen viikko. Mietin pitkään mitä kirjoittaisin, kun ennustajan lahjoja ei ole minulle suotu. Viimeiset kuukaudet ovat tuoneet meille kollektiivisen haasteen tämän koronapandemian seurauksena. Monet asiat ovat menneet lukkoon, osa jopa takalukkoon. Huoli avainten löytymisestä on suuri ja aiheellinen.

Hyvin pian pandemian edetessä useat suun terveydenhuollon yksiköt lopettivat tai merkittävästi vähensivät toimenpiteitään ja julkisella puolella suun hoidon henkilökuntaa siirrettiin muihin tehtäviin mm. näytteenottoon, neuvontatehtäviin, palveluasumisen yksiköihin ja kotihoitoon. Onpa meitä tarvittu Suomen rajallekin erilaisiin tehtäviin. Kyllä meistä on monen lukon avaajaksi.

Yksityissektorilla on suljettu toimipisteitä ja valitettavasti liian moni suun terveydenhoidon ammattilainen on joutunut lomautetuksi. Monet yrittäjät ovat joutuneet alas ajamaan toimintansa. Näistä ratkaisuista yksittäisille hammashoitajille ja suuhygienisteille on syntynyt henkilökohtaisia taloudellisia lukkoja, joihin on ollut vaikea löytää oikeaa avainta. Onneksi suurin osa meidänkin edustamistamme ammattilaisista ovat järjestäytyneet liittoihin ja työttömyyskassoihin ja saavat niistä edunvalvonnallista ja taloudellista apua.

Me liittona päätimme kysyä teiltä suoraan, miten tämä tilanne on vaikuttanut juuri sinun työhösi. Olette vastanneet kyselyyn todella aktiivisesti, ISO KIITOS siitä. Tätä tietoa tulemme hyödyntämään.

Kaiken tämän keskellä käydään vaikeita työmarkkinaneuvotteluja. Edelliset työehtosopimukset on irtisanottu ja odotamme innolla uusia, parempia sopimuksia. Jotenkin olen ymmärtänyt, että aika lukossa on tilanne sielläkin. Toivottavasti avaimet löytyvät pian.

Huolen ja ahdistuksen tunteet ovat aiheuttaneet meille monelle myös tunnelukkoja. Sairastunko minä tai joku läheiseni?

Miten jaksan tässä uudessa tilanteessa, kun vastuu painaa sekä työssä että arjessa. Ja kuinka kauan tämä vielä kestää? Ei taida nämä lukot yleisavaimella aueta.

Nyt tarvitsemme henkistä vastustuskykyä eli resilienssiä elämään, myös työelämään. Tarvitsemme kykyä selvitä paineista ja säilyttää toimintakyky näissä muuttuvissa olosuhteissa. Mutta miten ihmeessä tämä tapahtuu? Uskon että omien vahvuuksien tunnistaminen ja niistä kiinni pitäminen ja samalla uuden oppiminen auttaa. Myös arjen rutiinit ja hyvät sosiaaliset suhteet kannattelevat. Moni kollega sanoo, että huumorilla mennään.Toiset vannovat liikunnan ja toiset luovuuden nimeen.

Toivon, että löydät omat avaimesi tähän tilanteeseen. Ja jos avaimet ovat pahasti hukassa, pyydä apua, kyllä ne löytyvät tai sitten tiirikoidaan.

Työpaikkojen hyvä työkulttuuri ja -henki ovat myös tärkeässä asemassa juuri nyt. Niitä kannattaa vaalia tai kehittää, yhdessä ja erikseen. Jokaisella on vastuu tässä asiassa, mahdollistajana ja muuttujana. Rohkeutta.

Haluan toivottaa kaikille hyvää kevättä ja kesää.

Pidetään avaimista hyvää huolta eikä unohdeta iloa.

Seija-Sofia Käärmelahti puheenjohtaja Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry

2 | 2020 Suun Terveydeksi

5

PAINEILMA

|

IMUJÄR JESTELMÄ

|

KUVANTAMINEN

|

HAMMASHOITO

|

HYGIENIA

OSAAMINEN Ehdotonta hammasvastaanotoilla

DÜ RR

E

• FD 366 sensitive top wipes -pyyhkeet: erinomainen materiaalien yhteensopivuus myös herkillä pinnoilla • FD 322 top wipes -pyyhkeet: erittäin nopea vaikutusaika

Dürr hygieniajärjestelmän nopeasti vaikuttavat FD 366 sensitive top wipes ja FD 322 top wipes -pyyhkeet on suunniteltu hammaslääkärivastaanoton tarpeisiin. Dürr Dentalin asiantuntijat auttavat sinua mielellään vastaanoton hygieniaan liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoja osoitteessa www.duerrdental.com

WI

TA

L

• Molemmat tuotteet täyttävät VAH / EN 16615 -standardin mukaisen 4-kenttä testin.

N

STEM HYGIE SY

• Helppo käyttää uuden sulkupakkauksen ansiosta

TH DÜRR DEN

LEDARE

Lås och nycklar N

är jag skriver den här ledaren är vi inne i sista veckan i april. Jag funderade länge på vad jag skulle skriva, eftersom jag inte kan förutse framtiden. De senaste månaderna har gett oss en kollektiv utmaning till följd av coronapandemin. Många saker har gått i lås, en del till och med i baklås. Oron över hur vi ska hitta nycklarna är stor och befogad.

Mycket snart efter att pandemin hade brutit ut stängdes flera enheter eller minskades antalet verksamhetsställen betydligt inom munhälsovården. Inom den offentliga sektorn flyttades personal inom munhälsovården till andra uppgifter, bland annat provtagning och rådgivning samt till enheter för serviceboende och hemvård. Vi har till och med behövts för olika uppgifter vid finska gränsen. Vi kan verkligen öppna många olika slags lås.

Inom den privata sektorn har verksamhetsställen stängts, och tyvärr har alltför många anställda inom munhälsovården blivit permitterade. Många företagare har tvingats avveckla sin verksamhet. För privata tandskötare och munhygienister har dessa lösningar lett till personliga ekonomiska lås som det har varit svårt att hitta rätt nyckel till. Lyckligtvis har även största delen av de yrkesmän som vi representerar organiserat sig i fackförbund och arbetslöshetskassor och får hjälp med intressebevakning och ekonomin via dem.

Som förbund bestämde vi oss för att fråga av er direkt hur denna situation har påverkat just ert arbete. Ni har svarat mycket aktivt på enkäten, så ett STORT TACK för det. Vi kommer att utnyttja informationen från den.

Mitt i allt detta pågår svåra arbetsmarknadsförhandlingar. De föregående kollektivavtalen har sagts upp, och vi väntar ivrigt på nya och bättre avtal. På något sätt har jag förstått att situationen har låst sig även där. Förhoppningsvis hittas nycklarna snart.

Oron och ångesten har hos många av oss även gett upphov till känslolås. Kommer jag eller någon av mina närstående att

bli sjuk? Hur ska jag orka i den här nya situationen, där ansvaret tynger både i arbetet och vardagen? Och hur länge kommer detta ännu att pågå? Jag tror inte att någon universalnyckel kan låsa upp dessa lås.

Nu behöver vi mental motståndskraft, det vill säga resiliens, i livet, även arbetslivet. Vi behöver förmåga att klara av press och bibehålla funktionsförmågan i dessa föränderliga förhållanden.

Men hur i all världen ska det gå till? Jag tror att det hjälper att identifiera sina styrkor, hålla fast vid dem och samtidigt lära sig nya saker. Även vardagsrutiner och goda sociala kontakter är ett stöd. Många kollegor säger att vi gör det med humor. En del svär i motionens och andra i kreativitetens namn. Jag hoppas att du hittar dina egna nycklar till den här situationen. Och om du har väldigt svårt att hitta nycklarna, be om hjälp. Du hittar säkert nycklarna, eller så bryter vi upp låset. Även en bra arbetskultur och gemenskap på arbetsplatserna spelar en viktig roll just nu. Det är värt att vårda och utveckla dem, tillsammans och på egen hand. Alla har ett ansvar i detta, som möjliggörare och förändrare. Mod. Jag vill önska alla en fin vår och sommar. Låt oss ta väl vara på nycklarna och inte glömma glädjen.

Seija-Sofia Käärmelahti ordförande Munhälsovårdens Fackbörbund rf (STAL)

2 | 2020 Suun Terveydeksi

7

KUVA: PIXABAY

ASIAA AJASSA

Tuunaa työhösi

lisää imua Työllä. sen tekemisellä ja sisällöllä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tutkinut työn imua ja työhyvinvointia. Hänen mukaansa työn imua voi lisätä myös työntekijä itse olemalla aloitteellinen ja valmis tuunaukseen.

TEKSTI: MAIRE SOILUVA

T

yö voi olla mielekästä, siinä voi olla imua, mutta sillä pitää myös elää. Mikä on se suurin ongelma työpaikalla; pieni palkka vai se, ettei työ ole mielekästä? Ovatko palkanmaksajat ja palkansaajat tästä asiasta samaa mieltä? − Palkka on monille erittäin tärkeä asia, samoin työn mielekkyys. Raha ei aina

rahaa tulee liian vähän, niin ettei palkalla selviä, mielekkyys ja palkitsevuus voivat olla laiha lohtu.

YHTEINEN VASTUU

Työn imua pitäisi lisätä, se lisäisi työhyvinvointia. Lisääminen ei kuitenkaan ole vain työntekijän tai työnantajan vastuulla ja molemmille on omat keinonsa. − Työnantaja voi edistää työn imua johtamisen keinoin, se on Jokainen voi pysähtyä miettimään perinteinen ajatus. Esimies voi mikä lisäisi hyvinvointiani tässä työssä. osoittaa työntekijälle arvostusta, antaa tukea, ja esimerkiksi auttaa erilaisilla joustoilla yhkuitenkaan korvaa, palkalla ei voi ostaa teensovittamaan työn ja perheen tarpeipitkäkestoista tyytyväisyyttä. Mutta pata. Työntekijä voi itse vaikuttaa esimerhimmillaan työssä ei makseta käypää kiksi tuunaamalla työtään vapaaehtoisespalkkaa, eikä siellä panosteta mielekkyyti. Tekemällä pieniä parannuksia työhönteenkään tai hyvään johtamiseen. Eli mo- sä, käyttämällä pieniä keinoja voi vaikutlemmat ovat tärkeitä oman hyvinvoinnin taa omaan hyvinvointiinsa. Jokainen voi kannalta. Mielekkyys ja palkitsevuus ovat pysähtyä miettimään mikä lisäisi hyvinomalle hyvinvoinnille tärkeitä, mutta jos vointiani tässä työssä, voisinko saada sitä 8

Suun Terveydeksi 2 | 2020

vähän enemmän: Haluaisinko vaikka oppia jotain uutta tai tietää jostain jotain lisää. Voi hakeutua itse kysymään, olla aloitteellinen, ja jos kaipaa esimerkiksi palautetta työstään, voi kysyä sitä itse suoraan. Aloitteellisuus on avainsana tässä. Ja se on mielenkiintoista, että ystävällisyys ja työn imu siirtyy työparilta toiselle.

Tämähän on tutkittu nimenomaan suun terveydenhuollon hammaslääkäri-hammashoitaja -työpareilla, että työn imu johti ystävällisyyteen, ja tekemällä hyvää lisää omaa työn imua ja niin syntyy myönteinen kehä, joka vaikuttaa molempiin.

Rutiinit ovat hyviä, ne sujuvoittavat, mutta niissä on myös omat vaaransa. − Rutiinit voivat viedä ihmisen autopilotoinnille. Jos tuntuu siltä, voi miettiä olisiko mahdollisuus tarttua johonkin uuteen haasteeseen, ottaa vaikka huomaansa nuoremman työntekijän tai opiskelijan.

Pääasia, että on itse aloitteellinen, itselle mielekkäällä tavalla kehittää työtään.

Työn imu: Positiivinen hyvinvoinnin Yksilöllinen inhimillisyys luo hyvän pohjan työhyvinvoinnille

käsite, vastakohta työuupumukselle.

Työntekijä kokee itsensä tarmokkaaksi, energiseksi. Työhön on mukava mennä, työntekijä on ylpeä siitä mitä tekee ja kokee työnsä tärkeänä, sitoutuu ja kokee myönteisiä asenteita työtään kohtaan.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen.

VIEKÖ KIIRE KAIKEN?

Kiire voi tappaa työn mielekkyyden, jos töitä on jatkuvasti liikaa. Kiire kuormittaa ja työn imu kyllä katoaa kiireen anturoihin. Mutta liika joutilaisuus tekee saman. − Hyvä tekemisen meininki luo parhaimmillaan aikaansaamisen tunteen, mutta siinä pitää olla mukana hallinnan tunnetta. Tunne, että pärjään, vaikka on kiire. Jälkeenpäin voi olla tosi hyvä mieli, että saatiin paljon aikaan. Kiireen pitää olla sellainen u-käyrän muotoinen, liian vähän ja liian paljon ovat yhtä huonot vaihtoehdot. Kiireessäkin pitää olla tauot paikallaan ja palautumisen mahdollisuus.

EETTINEN KUORMITUS JA YKSILÖN JOHTAMINEN

Puhutaan myös eettisestä kuormituksesta. Siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. − Se on työyhteisön asia. On yhdessä neuvoteltava mikä on riittävä suoritus,

onko se kasi vai kymppi ja mihin meillä on resurssit. Yhteiset laatukriteerit helpottavat työntekijän kuormitusta.

Työntekijät ovat erilaisia. Yksi on aikaansaava, toinen on hitaampi. Yksi on nuori ja innokas, toinen jo iällä oleva puurtaja ja toinen iäkäs on elämänsä voimissa. − On työyhteisön johtamisen kypsyyskoe, miten johdetaan yhteisöä ja yksilöitä. Miten otetaan huomioon erot voimavaroissa siinä kuin työskentelytavoissa.

On luonnollista, että ikä voi alentaa työkykyä, mutta ei osaamista – voidaanko osaamista hyödyntää nuorempien apuna? Vaatii joustavuutta johtamisessa, mutta mahdollisuuksia myönteiseen, kunnioittavaan johtamiseen on kyllä siellä, missä työyhteisössä on tilaa keskustelulle. Yksilöllinen inhimillisyys luo hyvän pohjan työhyvinvoinnille ja siihen voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella.

Työholismi: Sisäinen pakko tehdä

RAJAT OVAT TARPEEN

tarkoitetaan kokonaisvaltaista arviointia

Työholismi on vähän tutkittu asia. Sen takana voi olla huono itsetunto, liiallinen ja ylikorostunut vastuuntunto, roolimallit, vääristynyt minäkuva, perfektionismi ja erilaiset persoonallisuuden elementit. − Joskus haetaan varmasti myös sosiaalista hyväksyntää, uhraudutaan ja lopulta kyynistytään. Työn imu on kaukana tällaisesta tilanteesta – vanhempien ikäluokkien arvomaailmassa kyllä edelleen korostuu ihmisarvo työn kautta, mutta onneksi nuoremmat osaavat jo paremmin rajata työn ja vapaa-ajan. Se on tervettä muutosta ja luo varmasti myös työhyvinvointia.

paljon töitä, negatiiviset tunteet kuten syyllisyys, heräävät, jos jokin estää työnteon. Lomat ovat vaikeita ja työtä vähintäänkin ajatellaan hallitsemattomasti, silloinkin kun sitä ei voi tehdä ja työssä tehdään pitkiä päiviä, ylitöitä. Työtä tehdään jopa kohtuuttomasti ja pakonomaisesti.

Työssä tylsistyminen: Työn imun kääntöpuoli, työntekijä ei pääse käyttämään omaa kapasiteettiaan, ja on siksi epämotivoitunut. Monet häiriötekijät, jotka jatkuvasti keskeyttävät tai häiritsevät keskittymistä, voivat aiheuttaa tylsistymistä, kun taidot ja tiedot eivät voi olla käytössä. Voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Pitkäkestoinen, rutiininomainen, tylsä työ voi aiheuttaa työuupumusta.

Työtyytyväisyys: Perinteisesti omasta työstä. 80-90 % arvioi olevansa ainakin melko tyytyväinen. Positiivinen vireystila, asiat voisivat huonomminkin olla.

Työn mielekkyys: On lähellä työn imua. Työ antaa voimavaroja, ilmaisee vahvasti työn imuakin, työ tuntuu merkitykselliseltä. Työtä kannattaa tehdä sen laajemmassakin merkityksessä (esimerkiksi opetustyö, sote-alat), työssä on esimerkiksi vahva onnellisuuden ja mielekkyyden lähde; tehdä muille hyvää.

2 | 2020 Suun Terveydeksi

9

Hammashuollon työntekijöiden HAASTAVAAN ERGONOMIAAN löytyy ratkaisu Yksi hammashuollon suurimmista haasteista ovat epäergonomiset työasennot, kuten on todettu sekä tieteellisissä tutkimuksissa että kokeellisesti. Ergonomia voi kuitenkin olla hyväkin, kunhan työskentely-ympäristöön kiinnitetään tarpeeksi huomiota.

TEKSTI: SANNA HAKALA, TTM, FYSIOTERAPEUTTI

H

ammashuollon ammattilaityöskennellä potilaan sivulla, potilaan kuin tornitalo: jos yksi kerros sortuu, koset kärsivät usein tuki- ja päätä voi kääntää kohti hammaslääkäriä, ko rakennus on epätasapainossa. Jos lanliikuntaelinvaivoista, ja 90 jotta kumartuminen ja vartalon kierto tio ei ole oikeassa asennossa, ylävartaloa prosenttia eläköityy ennen saadaan minimoitua. on mahdotonta saada hyväryhtiseen aikojaan niiden takia. Eniten kipuja aiheasentoon.

KIINNITÄ HUOMIOTA uttavat hankalat asennot, joissa usein Epätasapainoinen ryhti rasittaa kaikkia ISTUMA-ASENTOON ollaan pitkään lähes liikkumatta. kehon kudoksia, koska mukavuusalueensa Ergonomian kannalta on tärkeintä Koska useimmat työntekijät työskentele- ulkopuolelle joutuvien lihasten, luiden ja muistaa yrittää välttää kumartumista vät istuen, istumaergonomiaan pitäisi nivelsiteiden toiminta aiheuttaa kipua. Lanpotilaan ylle ja vartalon kiertion asento on istumaryhdin perustoa. Monet hammaslääkärit ta. Jos jalat ovat istuessa vartalon Istumisella on valtava merkitys hyvinvoinnille, ovat tottuneet työskenteleedessä, hyvä lantion asento vaatisi elämänlaadulle ja jopa elinajanodotteelle. mään potilaan vierellä, mikä lonkankoukistajalihaksilta enempakottaa vartalon erittäin män voimaa kuin ne pystyvät tuotepämukaviin asentoihin. Onkin suositelkiinnittää erityistä huomiota. Hyvän ylätamaan. Lisäksi lantion nivelten luurakenne tavaa työskennellä potilaan pään takana vartalon asennon saavuttamiseksi lantion tekee asennosta mahdottoman. Tästä seuaina kun vain mahdollista. Jos on pakko tulee olla oikeassa asennossa. Vartalo on raa, että istuttaessa jalat vartalon edessä

10

Suun Terveydeksi 2 | 2020

1. Kumartumista potilaan puoleen ja vartalon kiertoa kannattaa välttää aina kun mahdollista.

myös helppo istua lähellä potilasta tarvitsematta kumartua.

Kaksiosainen satulatuoli mahdollistaa lantion oikean asennon, joka automaatti2. Tarpeeksi korkealla istuminen avaa sesti johtaa hyvään ryhtiin. Lisäksi lonklonkka- ja polvikulmat noin 135 asteeseen, kiin ja polviin muodostuu 135 asteen jolloin nestekierto toimii kunnolla. kulma, jonka on todettu olevan optimaalinen nivelterveydelle.

Istuminen jalat vartalon sivulla mahdollistaa lantion asettumisen oikeaan 3. Selkälihaksia on helppo venytellä asentoon. On oleellista, että tuolissa on Allround-lisävarusteen avulla. keskirako, muuten lantion oikean asennon saavuttaminen ja pitäminen on lantionpohjaan kohdistuvan paineen vuoksi epämukavaa. lantio ei pääse oikeaan asentoon, jolloin keutuu, koska pyöristyneessä asennossa Koska lantio on kääntynyt vähän eteenryhti painuu kumaraan. oleva rintaranka estää rintakehää ja näin päin satulatuolilla istuessa, selkärankaan myös keuhkoja laajentumasta. Vähentymuodostuu automaattisesti neutraalit NIVELRUSTOT ALKAVAT IKÄÄNnyt hapen saanti aiheuttaa väsymystä. kaaret, rasitus välilevyillä on tasaista ehTYÄ JO 20 IKÄVUODEN JÄLKEEN Jatkuva paine lantion alueella häiritsee käisten prolapsia, ja isojen lihasten ei tarPitkäaikaisesta passiivisesta istumisesta verenkiertoa ja painaa hermoja, aiheuttavitse työskennellä tasapainon seuraa myös nivelongelmia. Nisäilyttämiseksi. Kun isot lihakset velen luista pintaa suojaavassa eivät työskentele, syvillä lihaksilla Vartalo on kuin tornitalo: jos yksi kerros rustossa ei ole tarpeeksi omaa on mahdollisuus aktivoitua, ja sortuu, koko rakennus on epätasapainossa. verenkiertoa vaan sen aineentasapainoisessa asennossa ne vaihdunta perustuu pumppuaktivoituvatkin automaattisesti. efektiin: kun niveltä kuormitetaan, en tunnottomuutta, joka taas voi johtaa ravinteikas neste puristuu ulos rustosta, intiimielämän ongelmiin sekä miehillä että VALITSE ENERGIA JA HYVINVOINTI TERVEYSRISKIEN SIJAAN ja levossa ollessa nestettä imeytyy sisään. naisilla. Istumapaineen on todettu myös Kun nivel on staattisessa asennossa, joko lisäävän eturauhasongelmien, kuten syöKorkeampi istuma-asento avaa lonkka- ja kuormitettuna tai kuormittamattomana, vän, riskiä. Istumisella voidaan katsoa ole- polvikulmat 135 asteeseen, jonka on tosen aineenvaihdunta hidastuu, mikä novan yhteys myös inkontinenssiin. dettu olevan optimaalinen nivelterveydelpeuttaa rappeutumista. le, ja joka mahdollistaa lantion oikean AKTIIVINEN ASENTO SATULAasennon. Lisäksi satulatuolilla istuessa MUITA ISTUMAPERÄISIÄ TUOLILLA PITÄÄ TERVEENÄ JA nivelrustojen pumppuefekti toimii ja piVAIVOJA ANTAA ENERGIAA tää aineenvaihdunnan hyvänä. Nivelet Muut istumaperäiset vaivat ovat vähemIstumisella on valtava merkitys hyvineivät ole jäykät pitkäänkään jatkuneen män tunnettuja kuin tuki- ja liikuntaelinvoinnille, elämänlaadulle ja jopa elinajan- istumisen jälkeen. Lonkan loiva kulma sairaudet, mutta vaarallisempia. Jyrkkä 90 odotteelle. Kaksiosaisella satulatuolilla saa myös nestekierron toimimaan vaasteen lonkkakulma painaa nivustaipeita on mahdollista istua niin, että verenkierpaasti. Alaraajat eivät ole turvoksissa päija häiritsee verenkiertoa, etenkin alaraato toimii häiriöttä, nivelet kuormittuvat vän päätteeksi, ja hengenvaarallisen joista palaavan veren kulkua. Lymfakieroikein, lantio asettuu oikeaan asentoon veritulpan riski pienenee. ron häiriintyminen puolestaan aiheuttaa mahdollistaen neutraalit selän kaaret, ja Hyvä ylävartalon asento saa myös ruuturvotusta. Yhdessä nämä lisäävät henlantionpohjaan ei kohdistu painetta. ansulatuksen toimimaan oikein, ja hengenvaarallisen veritulpan riskiä.

Hammashuollossa satulatuoli-istuminen gittäminen on helpompaa. Toimiva Ylävartalon lysähtänyt asento vaikeutmahdollistaa hammaslääkärin ja -hoitaruuansulatus ja vapaa hengitys tuovat taa ruuansulatusta, koska se estää suolen jan työskentelyn lähekkäin, kun jalat eivät energiaa ja ehkäisevät päänsärkyä ja umperistalttista liikettä. Myös hengitys vaivie tilaa vartalon edessä. Satulatuolilla on metusta.

2 | 2020 Suun Terveydeksi

11

AUTA POTILAITASI SAAVUTTAMAAN TERVEET IKENET PARODONTAX-HAMMASTAHNAN ON KLIINISESTI TODISTETTU AUTTAVAN POISTAMAAN PLAKKIA JA VÄHENTÄMÄÄN IENTEN VERENVUOTOA SEKÄ TULEHDUSTA

4X 50% parempi

plakin poisto*1

parempi ienten

verenvuodon lievitys*1

Suosittele parodontax-hammastahnaa ja auta potilaita pitämään ikenet terveinä hammaslääkärikäyntien välissä.

*Tavalliseen hammastahnaan verrattuna ammattilaisen hampaiden puhdistuksen jälkeen ja 24 viikon ajan kahdesti päivässä käytettynä.

Viite: :1 Data on file, GSK, RH02434, January 2015. © 2020 GSK-konserni. Kaikki oikeudet pidätetään. GSK-konserni omistaa tai on lisensoinut tuotemerkit

01/2020, CHFIN/CHPDX/0013/19a.

M I N Ä VÄ I TÄ N

Suuhygienististä on moneksi!

M

onipuoliset työtehtävät ovat merkityksellisiä työn sisällön kannalta. Työtehtävien sisältö tuottaa meille motivaatiota ja onnistumisen tunteita. Ammattikunnassamme käydään keskustelua työnjaosta ja siitä, mitä kunkin on kannattavaa tehdä, mitä suostutaan tekemään ja miten moniammatillisen tiimin tulisi toimia. Itse rohkaisen ajatteluun, jossa käsiteltävää asiaa katsotaan myös oman viitekehyksen ulkopuolelta.

MINÄ VÄITÄN, että myös suuhygienistin on hyvä osata suunhoitotyössä avustamisen periaatteet. Joustaminen, heittäytyminen ja uusien toimintatapojen sekä tilanteiden sujuva käsitteleminen ovat lopulta hyvä asia meille kaikille.

Lähestytään asiaa aluksi työnantajan näkökulmasta: samaa työtehtävää hakee kaksi saman taustan, soveltuvuuden ja kokemuksen omaavaa hakijaa. Kumpi työantajan kannattaisi palkata? Ensimmäinen hakijoista ilmoittaa, ettei osaa avustaa hammaslääkäriä eikä ole asiasta kiinnostunut, vaan kokee, että on eniten annettavaa toimiessaan suuhygienistin tehtävissä. Toinen hakijoista puolestaan ilmoittaa osaavansa avustamisen perusperiaatteet ja on valmis tarpeen vaatiessa – ja oman työtilanteen salliessa – myös avustamaan ja laajentamaan omaa osaamistaan.

Se toinen oleellinen – ja monille meistä tärkein – on oma näkökulma. On paikallaan aika ajoin pysähtyä ja tarkastella omaa suhtautumistaan ympäristöön. Miten voin kehittyä työssäni? Mitä uutta

vaihtelevat työtehtävät voisivat antaa minulle? Itselle uudet asiat ovat kuin jumppatunti viikonloppuaamuna: aina ei huvittaisi, mutta jälkikäteen on ylpeä ja tyytyväinen itseensä. Jotta ihminen pysyy toimintakykyisenä, hän tarvitsee vaihtelua ja uusia tilanteita. Suuhygienisti on luontaisesti yksilösuorittaja ja potilaan kohtaamisen ammattilaisena loputon henkisen kuormituksen suodattaja. Yksilötyössä saattaa välillä unohtua se muu ympäröivä todellisuus, jopa omassa työyhteisössä. Ehdotankin, että kun eteesi tulee tilaisuus laajentaa työtehtäviä, vaikka vain väliaikaisesti, siihen kannattaa suhtautua mahdollisuutena kehittyä ja oppia uutta.

Hammaslääkärin avustaminen tuo toiselle kliinikolle mahdollisuuden oppia enemmän, seurata hoitosuunnitelman toteutumista kokonaisvaltaisemmin ja kehittää kaivattuja yhteistyötaitoja. Verkostoituminen on myös äärettömän tärkeää, asia jota tulisi lisätä kokonaisuudessaan alalla – ei ainoastaan oman ammattiryhmän sisällä.

Euroopassa suosittu monihuonetyöskentely on vasta pikkuhiljaa rantautumassa Suomen hammashoitoloihin.

Periaatteena on, että hammaslääkärin työpanos maksimoidaan ja kaiken mahdollisen muun tekee suuhygienisti tai hammashoitaja. Uskon, että moniammatillinen tiimityöskentely tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Malli olisi tervetullut lisä esimerkiksi erikoishammashoitoon, jossa tekijöistä on alueellisesti pulaa. Toivon ja väitän, että tämä on iso mahdollisuus sekä suuhygienistille että hammashoitajalle!

Kirjoitan artikkelia kotona koronakriisin aikana. On ollut upea huomata

kuinka suuhygienististä on moneksi. Suuhygienistit ovat olleet ohjeistamassa matkustajia lentokentillä ja satamissa, heitä on siirretty kotihoitoon, aulaemänniksi ja näytteenottoon. Vaikeat ajat yhdistävät ja pakottavat sopeutumaan. Väitän, että tämä on vasta alkua – vain muutos on pysyvää.

Elissa Elo

Suuhygienisti, STAL ry hallituksen jäsen

Jatka keskustelua aiheesta, kerro kokemuksesi ja mielipiteesi.

OTA KANTAA SOMESSA! facebook.com/stal.ry

2 | 2020 Suun Terveydeksi

13

KO L L EG O J E N K E S K E N

Zonnalie Kabler matkustelee perheensä kanssa mielellään.

Itsenäinen työ ja parempi palkka saivat opiskelemaan

suuhygienistiksi TEKSTI: ANNA-MARI BECKER • KUVA: ZONNALIE KABLERIN KOTIALBUMI

Kollega Kanadasta, Zonnalie Kabler, työskentelee kolme tai neljä päivää viikossa, yhdeksän tuntia päivässä ja nauttii työn, talouden ja perhe-elämän tasapainosta. Huhtikuussa, kun tämä artikkeli tehtiin, oli korona sulkenut Zonnalien työpaikan ja koulut, joten hän oli lasten kanssa ja opetti heitä kotona.

Z

onnalie Kabler, 45, Kanadasta, Brittiläisestä Kolumbiasta, Vancouverista, on työskennellyt rekisteröityneenä suuhygienistinä vuodesta 2008 lähtien. Brittiläinen Kolumbia (British Columbia) on Kanadan läntisin, vuonna 1871 perustettu, Tyyneen valtamereen rajoittuva provinssi. Vancouver on kaupunki Brittiläisen Kolumbian provinssissa. Zonnalie työskenteli ennen suuhygienistiksi valmistumistaan hammashoitajana vuodesta 1994.

Vuoden mittaisesta hammashoitajakoulutuksesta on ollut hyötyä, koska hän oli jo taitava ottamaan röntgenkuvia ja jäljennöksiä sekä selittämään potilaille hoidonkulkua. Suuhygienistiksi hän opiskeli työn itsenäisemmän luonteen ja paremman palkan vuoksi. Nyt hänellä on mahdollisuus työskennellä vähemmän ja viettää enemmän aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa.

dä kymmenenkin tuntia päivässä. Kolme työpäivää viikossa sopii hänelle nyt hyvin lastenhoidon ja talouden tarpeiden tasapainottamisen vuoksi. Hän arvostaa sitä, että voi itse päättää työajoistaan.

Suuhygienistin fyysinen työ on haastavaa ja ergonomisesta työtavasta on huolehdittava, jos tavoitteena on pitkä ura, kuten Zonnaliella. Vastaanotto on moderni ja työkavereina on kaksi hammaslääkäriä, kaksi hammashoitajaa ja kolme vastaanottoavustajaa.

TIIMITYÖTÄ HUUMORILLA HÖYSTETTYNÄ

Työtehtäviin sisältyy kivunhallinta, mukaan lukien paikallispuudutuksen tarjoaminen (hammaslääkärin on oltava kiinteistössä tai saavutettavissa hätätilanteessa), myös pintapuudutuksen tai vihloville hampaille tarkoitettujen tuot-

Zonnalie työskentelee kolmesta neljään päivää viikossa, yleensä 9 tuntia päivässä.

Tavallisesti hän hoitaa kahdeksan asiakasta päivässä. Halutessaan töitä voi teh14

Suun Terveydeksi 2 | 2020

Zonnalie työskentelee kolmesta neljään päivää viikossa, yleensä 9 tuntia päivässä. − Hyvällä tiimityöllä ja huumorilla ylläpidetään työhyvinvointia, kuvailee Zonnalie työtään.

KIVUNHALLINNASTA OHJAUKSEEN JA NEUVONTAAN

teiden käyttö, ahdistuksen hallinta, hammaskiven poisto ja juurenpinnan tasoitus, kiillotus ja fluorilakkaus. Zonnalie antaa ruokavalio- /ravitsemusneuvontaa, kouluttaa asiakkaita suun terveyttä parhaiten edistävistä tavoista, informoi systeemisten sairauksien vaikutuksista suun terveyteen, ohjaa tupakoinnin ja sähkötupakan käytön lopettamisessa sekä terveyden edistämisessä. Jäljennöksiä Zonnalie ottaa yleensä purentakiskoja varten, mutta oikomiseen liittyvät tehtävät eivät kuulu työnkuvaan. Sen sijaan työhön kuuluu myös velvollisuus pysyä ajan tasalla nykyisistä suuntauksista ja saatavilla olevista kotihoitotuotteista.

TEKIJÖISTÄ PULAA

−Suuhygienistien palkat vaihtelevat 45-55 dollariin tunnissa (29,50 – 36€/h), ja tällä hetkellä työntekijöistä on pulaa. Jotkut ovatkin päättäneet työskennellä pysyvästi ”sijaisina”, jotka tulevat apuun, jos työntekijä on sairas tai lomalla, koska he voivat vaatia vielä korkeampaa tuntipalkkaa, Zonnalie kertoo.

Suuhygienistillä on mahdollista perustaa oma praktiikka. − Niitä löytyy eniten pohjoisissa, syrjäisissä ja eristyneissä yhteisöissä, missä ei

-logolla merkityt tuotteet valmistetaan uusiutuvista luonnonvaroista, osittain tai kokonaan. Sarjan tuotteissa muovi on korvattu joko uusiutuvista raakaaineista tehdyllä muovilla tai jollakin toisella materiaalilla.

Yleensä asiakkaat ovat keskituloisia tai enemmän ansaitsevia, mikä korreloi suoraan paremman hoitoon pääsyn kanssa ja parempien hoitotulosten saavuttamisessa ja näkyy parempana suun terveytenä.

ole hammashoitoloita. Kaupungeissa ja lähiöissä on paljon hammashoitoloita.

Todella tärkeä tuki hammashoidon harjoittamiseen Kanadassa, erityisesti Brittiläisessä Kolumbiassa, on Zonnalien mukaan verkkosivusto www.cdhbc.com, Brittiläisen Kolumbian suuhygienistien korkeakoulu.

ORBIS™-BAMBUHAMMASHARJA

KESKITULOISIA, ENEMMÄN ANSAITSEVIA

Asiakkaiden suun terveyden tilanne vaihtelee. −Vastaanoton pääasiallinen asiakasryhmä on 25 - 35-vuotiaita terveitä aikuisia, jotka ovat aktiivisia hoitaessaan itseään. On kuitenkin useita potilaita, jotka tarvitsevat paikallispuudutusta, hammaskiven poistoa syvistä ientaskuista ja juurenpinnan silotusta keskivaikean tai pitkälle edenneen parodontiitin ja luun ja tukikudoksen menetyksen vuoksi.

Jonkin verran on myös lapsipotilaita, joille tehdään mm. pinnoituksia. Yleensä asiakkaat ovat keskituloisia tai enemmän ansaitsevia, mikä korreloi suoraan paremman hoitoon pääsyn kanssa ja parempien hoitotulosten saavuttamisessa ja näkyy parempana suun terveytenä.

AIKAA PERHEELLE

Vapaa-ajalla Zonnalie lukee, pyöräilee ja on ystäviensä kanssa. Zonnaliella on 10-vuotias tytär, 7-vuotias poika ja mies, joka voi työskennellä kotoa käsin tarvittaessa. Se on mahdollistanut lasten hoitamisen kotona. Perhe matkustelee mielellään.

Tällä hetkellä (8.4.2020) Kanadan hallitus on keskeyttänyt työskentelyn koronavirustilanteen vuoksi. Jotkut hammasklinikat ovat avoinna vain kiireellistä hoitoa varten. Nyt Zonnalie siis hengailee lastensa kanssa ja opettaa heitä kotona, koska koulut on suljettu.

Tällä hetkellä Zonnalie on kotona, samoin lapset.

Normaalisti Zonnalie tekee töitä 3-4 päivää viikossa.

ORBIS™ FLOSSER -hammaslankaimen kahvassa 40 % muovista on korvattu maissitärkkelyksellä.

Koulutusta yliopistossa Suuhygienistien koulutuksessa on Kanadan provinssien välillä eroja.

Brittiläisessä Kolumbiassa yksi vuosi yliopistossa on pakollinen (korkeilla arvosanoilla). Sen jälkeen 2-3 vuotta hygieniakoulua. Viimeinen vuosi on valinnainen ja enemmän niille, jotka haluavat opettaa.

Joissakin muissa maakunnissa koulutus on vain 18 kuukautta ilman yliopistoa. Jos suuhygienisti haluaa työskennellä Brittiläisessä Kolumbiassa, häntä vaaditaan kuitenkin ensin suorittamaan samat taidot kuin siellä koulutetuilla on .

ORBIS™-KARTONKIMUKI on täysin muoviton. Mukin sisäkerros on tärkkelyspohjaista PLA:ta.

myynti@plandent.com www.plannet.fi Tarveainemyynti 020 368 680

Motivaation tukeminen parantaa suun terveyttä ja potilaiden omahoitoa TEKSTI TURUN YLIOPISTO, VIESTINTÄ JA MAIRE SOILUVA KUVAT MIRKKA JÄRVINEN

Jo lyhytkin suun terveydenhoidon ammattilaisille annettu käyttäytymistieteellisten menetelmien koulutus voi lisätä omahoidon ohjauksen potilaslähtöisyyttä ja sitä kautta tukea potilaan motivaatiota ja omahoitoa, käy ilmi suuhygienisti, TtM Mirkka Järvisen Turun yliopistossa tarkastetusta väitöstutkimuksesta.

I

entulehdus (gingiviitti) ja hampaiden kiinnityskudossairaus (parodontiitti) ovat yleisimpiä terveysongelmia Suomessa. Ientulehdusta esiintyy 74 %:lla 30 vuotta täyttäneistä ja syventyneitä ientaskuja 64 %:lla.

Vaikean parodontiitin esiintyvyys lisääntyy iän myötä siten, että ilmaantuvuus kasvaa jyrkästi 20. ja 40. ikävuoden välillä. Riski sairastua vaihtelee yksilöittäin, mutta huono suuhygienia, tupakointi, yleissairaudet ja niiden lääkitykset, perinnöllinen alttius ja miessukupuoli altistavat sairaudelle.

– Hyvä päivittäinen suun omahoito ehkäisee gingiviittiä ja parodontiittia. Hyvään omahoitoon kuuluvat hampaiden harjaus vähintään 2 kertaa päivässä, hammasvälien puhdistus sekä muuten

TtM Mirkka Järvinen esitti väitöskirjansa ”Support of oralself-care, especiallyamongpatientswithperiodontitis – Therole of dentalhygienists and dentalnurses” tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.4.2020. Väitöstilaisuus järjestettiin etänä. Vastaväittäjänä toimi professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Satu Lahti (Turun yliopisto). Väitöksen alana on sosiaalihammaslääketiede.

16

Suun Terveydeksi 2 | 2020

terveelliset elämäntavat, kuten tupakoimattomuus, Mirkka Järvinen listaa.

Omahoidon onnistumiseksi tarvitaan kuitenkin suun terveydenhoidon ammattilaisten ohjausta ja potilaiden omaa motivaatiota.

Järvinen tutki väitöskirjassaan potilaan suun omahoidon tukemista eri näkökulmista. Lähtökohta tutkimukselle oli se, että suuhygienistit kokevat potilasohjauksen tärkeäksi osaksi työtään, mutta kehitettävää on potilaslähtöisyydessä ja potilaan voimavaraistumisen tukemisessa.

KOULUTUS LISÄÄ AMMATTILAISTEN MOTIVAATIOTA JA AMMATTITAIDON KOKEMUSTA

Osana tutkimustaan Järvinen teki systemoidun kirjallisuuskatsauksen, joka osoitti, että käyttäytymistieteellisiin menetelmiin perustuvat ohjausmenetelmät voivat lisätä sekä potilaan sitoutumista hoitoon että suun terveyttä.

Tutkimukseen sisältyi myös kahden käyttäytymistieteellisen menetelmän, transteoreettisen muutosvaihemallin ja motivoivan haastattelun, koulutusta suun terveydenhoidon ammattilaisille.

Ensin arvioitiin, miten suuhygienistit ja hammashoitajat suhtautuvat transteoreettiseen muutosvaihemalliin pohjautuvaan ohjausmenetelmään.

– He suhtautuivat menetelmään myönteisesti ja kokivat koulutuksen lisäävän heidän omaa motivaatiotaan, näyttöön perustuvaa tietoaan ja ammattitaitoaan, Järvinen kertoo.

MOTIVAATION TUKEMINEN VAIKUTTAA TEHOKKAAMMALTA KUIN ASIANTUNTIJALÄHTÖINEN OHJAUS

Lopuksi Järvinen tutki, miten motivoivaan haastatteluun perustuva ohjausmenetelmä vaikuttaa parodontiittia sairastavien aikuisten suun terveyteen ja omahoitoon. Tutkimus tehtiin satunnaistettuna kontrolloituna kliinisenä tutkimuksena.

– Motivoivaan haastatteluun perustuva potilasohjaus näyttää parantavan potilaiden suun terveyttä ja lisäävän omahoitoa verrattuna asiantuntijalähtöiseen ohjaukseen, Järvinen sanoo.

Suuhygienistien ja hammashoitajien koulutus toteutettiin työpaikkakoulutukseen verrattavasti, joten näyttää siltä, että lyhytkin koulutus käyttäytymistieteellisten menetelmistä voi lisätä ohjauksen potilaslähtöisyyttä ja sitä kautta tukea potilaan motivaatiota ja omahoitoa.

– Ammattilaisen oma kehittyminen uuden menetelmän käytössä voi tapahtua vaiheittain, omaan toimintaan luontevasti soveltaen, Järvinen summaa.

Moni asia motivoi Mirkka Järvisen opiskelua:

Näin se tehdään työn ja yksinhuoltajuuden ohella

Tohtorin väitöskirjaa voi todistetusti tehdä myös Hoplopissa.

Mirkka Järvinen • Hammashoitajana opintojen aikana ja suuhygienistin työn ohessa, 2001-2003 • Suuhygienisti ammatinharjoittajana 2003–2006 • Tutkimusassistentti, Potilasohjauksen tuloksellisuus-hanke, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos 2006–2008 • Opinto-ohjaaja, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos 2007–2008 • Assistentti (ma), Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos 2008 • Suun terveydenhuollon erityisasiantuntija (vs.), Suun terveydenhuolto, Vantaan kaupunki, 2009 • Projektityöntekijä, Sateenvarjo -hanke, Suun terveydenhuolto, Vantaan kaupunki, 2009 • Avainasiakaspäällikkö, Med Group Oy, suun terveydenhuolto 2013–2016 • Ratkaisuasiantuntija, Med Group Oy, kokonaisratkaisut 2016–2017 • Toiminnanjohtaja, Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry 1.9.2017 alkaen

STAL ry:n toiminnanjohtaja Mirkka Järvinen väitteli Turun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen oppinaineesta filosofian tohtoriksi huhtikuussa. Hän kertoo, että opiskeluissa ei motivoinut tittelit vaan itse tutkimuksen teko on ollut kiinnostavaa ja sen myötä hän on päässyt tekemään mielenkiintoisia asioita. Toki motivaatiota on vahvistanut myös se, että hän ei ole halunnut jättää kesken asiaa, jonka on aloittanut.

S

uuhygienistinä työskennellessäni tuli sellainen tunne, että olisi kiva opiskella vielä jotain, joka kuitenkin olisi suuhygienistin ammattia tukevaa. Opiskelu ammattikorkeassa oli ollut mukavaa, joten opiskelu alan opettajaksi kiinnosti. Minua kiinnosti myös, voisiko potilasohjausta kehittää jotenkin siitä, mitä olin itse oppinut. Halusin tietää, mikä vaikuttaa siihen, että jotkut potilaat motivoituvat omahoidosta ja toiset eivät, Mirkka Järvinen kertoo.

Hän meni ensin avoimeen yliopistoon suorittamaan hoitotieteen appron ja kurssikaverin yllytyksestä seuraavana keväänä pääsykokeisiin. − Pääsin yllätyksekseni sisään. En tosin tavoittelemalleni opettajalinjalle, joka jäi neljännespisteen päähän. Opiskelu oli mukavaa ja vei mukanaan niin, että vuoden opiskeltuani päätin laittaa suuhygienistin työt tauolle, kun töitä yliopistolta oli tarjolla. Oli helpompaa yhdistää työ ja koulu, kun molempia teki samassa paikassa. Viimeinen maisteriopiskelujen vuosi meni vähän överiksi: koska olin tehnyt gradun valmiiksi vuotta aiemmin, aloin tehdä jatko-opintojen tutkimussuunnitelmaa, opiskella erillisluvalla jatko-opintoja, tein maisterinopintoihin kuuluvia kursseja ja kahta eri työtä yliopistolla.

2 | 2020 Suun Terveydeksi

17

Jos opiskelu suinkin kiinnostaa, niin rohkeasti vain. Opiskella voi omaksi iloksi tai ammatillinen eteneminen mielessä, molemmat ovat yhtä hyviä syitä.

Mirkka Järvinen kertoo, että jatko-opintoja ja väitöskirjaa tehdessä välillä mielessä kävi lopettaa koko homma, varsinkin kun aikaa tekemiselle ei tuntunut löytyvän mistään. − Teoriaopinnot sain suoritettua rivakasti, mutta osatutkimusten teko oli hidasta. Uutta puhtia sain, kun hain laitoksen vaihtoa ja pääsin vaihtamaan hoitotieteen laitokselta hammaslääketieteelle.

Hankalimpina hetkinä myös velvollisuudentunto puski Mirkka Järvistä eteenpäin. − Ajattelin, että en voi heittää hanskoja tiskiin, kun niin moni ihminen on nähnyt vaivaa vuokseni. Ohjaajat ovat tuki ja tuuppari, joiden ansiosta ja vuoksi asiat menevät eteenpäin. Kun kinkkiseksi osoittautunut katsausartikkeli saatiin julkaistua, tuntui loppu jopa helpolle.

Mirkka Järvistä ei ole opiskeluissa motivoinut tittelit tai muut: itse tutkimuksen teko on ollut kiinnostavaa. Hän on päässyt myös tekemään mielenkiintoisia asioita sen kautta, kuten mukaan Käypä hoito -työryhmään ja maailmalle tieteellisiin konferensseihin. Toisaalta hän on halunnut tehdä loppuun asian, jonka on aloittanut. − Toki on mukava ajatella, että tohtorin tutkintoa korkeampaa tutkintoa ei voi opiskella ja olen onnistunut siinä.

AIHE AIKAISIN

Miksi sitten juuri tämä aihe väitöskirjaan? − Oikeastaan aiheen valinta lähtee jo niistä ajoista, kun tein suuhygienistin töitä ja mietin, miksi toiset tekevät omahoidossa muutokset ja toiset eivät. Gradun tein suuhygienistien toteuttamasta potilasohjauksesta ja siitä oli hyvä jatkaa. Minua kiinnosti, miten ihmiset omahoitoon motivoituvat, joten oli selkeää

18

Suun Terveydeksi 2 | 2020

lähteä tutkimaan sitä eri kanteilta. Potilasryhmäksi valikoitui parodontiittia sairastavat, koska hoidin pääasiassa heitä suuhygienistin työssäni ja paron hoitoon liittyy niin oleellisesti omahoito. Suomessa paron esiintyvyys on myös korkea.

AJATUKSET KYPSYVÄT OPISKELUN AIKANA

− Jatko-opintoja on tehty pitkään ja hartaasti! Tulin hyväksytyksi jatko-opiskelijaksi kesällä 2008, lapset syntyivät 2011 ja 2012 ja vuodesta 2016 olen ollut yksinhuoltaja. Väitöskirja on tehty työn ohessa, kolmen kuukauden opintovapaata lukuun ottamatta. Mirkka Järvisen mielestä hidasta on ollut, mutta hänen ohjaajansa kuulemma kannusti, että harrastaahan toiset juoksuakin ja ihan 10 vuotta! − Valmista olisi tullut huomattavasti nopeammin, jos olisin ollut yliopistolla palkattuna väitöskirjan tekijänä tai lapseton, mutta veikkaan, että silloin ajatukseni ei olisi kypsynyt sille mallille, kuin se nyt on. Olen kuitenkin koko ajan käynyt luennoimassa aiheesta, ja senkin vuoksi tutkinut sitä lisää.

Jatko-opintoja aloittaessaan Mirkka Järvinen päätti myös, että hänellä ei ole tiukkaa aikatavoitetta. − Maisterin opinnot tein vauhdilla, gradunkin vuoden etuajassa, kun kammotti ajatus gradun roikkumaan jäämisestä.

Ajattelin, että nyt voin edetä rauhassa.

Mirkka Järvinen haluaa kannustaa opiskelemaan. − Jos opiskelu suinkin kiinnostaa, niin rohkeasti vain. Tärkeintä on suhteuttaa hommat omaan elämänmenoon, ettei se käy liian raskaaksi. Opiskella voi omaksi iloksi tai ammatillinen eteneminen mielessä, molemmat ovat yhtä hyviä syitä. Ei aina tai heti tarvitse haukata kokonaista tutkintoa.

LIITON SIVUT

HAE APURAHAA STAL RY MYÖNTÄÄ JÄSENILLEEN APURAHOJA suun terveydenhoitotyön tutkimukseen, ammatin kehittämiseen, viestintään ja julkaisutoimintaan, Pro gradu -tutkielmien ja seminaarien kustannuksiin.

Apurahaa voidaan myöntää myös kansainvälisiin osallistumisiin kuten opintomatkoihin tai kongresseihin.

Apurahojen haku on 31.5. mennessä STATUSpalvelun kautta.

STAL RY:N ERITYISPÄTEVYYDET STAL RY:N MYÖNTÄMÄN ERITYISPÄTEVYYDEN tavoit-

Ehdota vuoden suuhygienistiä ja hammashoitajaa Onko työkaverisi vuoden hammashoitaja tai vuoden suuhygienisti?

Lähetä ehdotuksesi perusteluineen STAL ry:n toimistolle 30.9.2020 mennessä joko sähköpostitse toimisto@stal.fi tai kirjeitse STAL ry, PL 90, 00060 TEHY. Vuoden valinnoista päättää STAL ry:n hallitus, ja valinnat julkistetaan vuoden 2020 Suun Terveys – tapahtumassa.

Lisätiedot ja tiedustelut: toiminnanjohtaja Mirkka Järvinen mirkka.jarvinen@stal.fi

20

Suun Terveydeksi 2 | 2020

teena on tukea ja motivoida jäsenten ammatillista kehittymistä ja urakehitystä ottamalla huomioon sekä koulutuksen avulla, että työssä hankittu kokemus ja osaaminen.

STAL erityispätevyyksiä haetaan STATUS-palvelun kautta 31.5. mennessä.

Haettavat erityispätevyydet: • Terveydenedistämisen erityispätevyys • Kliininen erityispätevyys • Työympäristöasiantuntijan erityispätevyys

Lue lisää Apurahan ja STAL:n erityispätevyyden hakemisesta www.stal.fi/apurahat_ ja_erityispatevyys

LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS SOMESTA – seuraa ja osallistu keskusteluun Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry stal.ry @stal_ry www.stal.fi/tilaauutiskirje

LIITON SIVUT

a e n n o n o j l Pa

valmistuville suuhygienisteille ja lähihoitajille!

Kati Karjalainen valittu terveydenedistämisen jaostoon Terveydenedistämisen jaostoon on valittu terveystieteiden maisteri, suuhygienisti YAMK Kati Karjalainen. Hän työskentelee tällä hetkellä Oulun kaupungilla. − Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat kiinnostaneet minua jo kauan, aivan työurani alkuajoista saakka ja tämä innostus on lisääntynyt terveyden edistämiseen liittyvien opintojen myötä. Suun terveydentilan parantaminen ja terveystapojen muuttaminen ovat haasteellisia, mutta haluan ehdottomasti olla mukana kannustamassa, motivoimassa ja ohjaamassa kohti näitä muutoksia, Kati Karjalainen kertoo.

Ovathan jäsentietosi ajantasalla?

Oletko muuttanut tai aloittanut opinnot uudelleen? Voit päivittää jäsentietosi ajan tasalle kätevästi netistä: www.stal.fi/jasentietojenpaivitys

Tervetuloa joukkoomme – STAL jäsenenä sinun ei tarvitse huolehtia jäsenyydestäsi, sillä se jatkuu automaattisesti varsinaisena jäsenyytenä.

On nea ! a k k r i M Suun terveydenhoidon ammattiliitto – STAL ry onnittelee lämpimästi toiminnanjohtaja Mirkka Järvistä tohtorin väitöskirjasta.

Olemme ylpeitä saavutuksestasi ja hienoa, että jaat osaamisesi kanssamme.

2 | 2020 Suun Terveydeksi

21

Puhumalla paras

- Työyhteisösovittelu työkaluna konfliktien ratkaisuun TEKSTI SEIJA-SOFIA KÄÄRMELAHTI, STAL RY PUHEENJOHTAJA, TYÖYHTEISÖSOVITTELUN ERITYISOSAAJA

E

lämään kuuluu konfliktit ja ongelmat, myös työelämään. Usein ne ratkeaa puhumalla ja sopimalla asianosaisten kesken. Toisinaan tarvitaan esimiehen apua, mutta aina tämäkään ei riitä ja silloin voidaan yhdessä sopien käyttää työyhteisösovittelun osaajaa apuna.

Jopa vuosikausia kestäneet ristiriidat, puhumattomuus ja selän takana jurputus eivät ole kenenkään etu. Työnantajalla on jo lakiin perustuva velvollisuus puuttua asiaan, eikä inhimillisesti katsottunakaan ole oikein, että annetaan tilanteen jatkua.

Työyhteisösovittelu tarjoaa mahdollisuuden ja käytännön työvälineen ratkoa työpaikkojen ristiriitoja. Menetelmä perustuu ratkaisukeskeisyyteen ja restoratiiviseen eli korjaavaan toimintatapaan.

Työyhteisösovittelussa ulkopuolinen, koulutettu ja puolueeton henkilö, sovittelija auttaa riidan/konfliktin osapuolia löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai vaikkapa koko työyhteisö.

Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun, vaan toimii sovinnon mahdollistajana eli fasilitaattorina. Käytännössä hän ei omi ongelmaa, vaan antaa osallisten itse ratkaista sen. Hän mahdollistaa kuulluksi tulemisen, sallii tunteiden käsittelyn,

22

Suun Terveydeksi 2 | 2020

moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Tavoitteena on saada ihmisten välille sovinto ja työyhteisöön työrauha.

Työyhteisösovittelu on nopea, toimiva ja tehokas tapa ratkaista ongelmia. Se koetaan voimaannuttavana ja terveyttä edistävänä prosessina. Usealle, myös sovittelijalle se on voimakas oppimiskokemus, jota kasvava avoimuus ja luottamus vahvistaa. Opitaan tapoja, joilla sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja sovittuihin periaatteisiin, miten jatkossa vastaavat tilanteet voidaan estää ja tarvittaessa ratkaista.

Sovittelussa tehdään aina sovittelusopimus, jossa osapuolet sopivat yhdessä asioista. Sopimus ei jää pölyttymään esimiehen kansioon, vaan jokainen osallinen saa oman kappaleen sopimuksesta ja siihen palataan 3-6 kuukauden päässä olevassa seurannassa, kysymyksellä ”miten niin kuin omasta mielestä on mennyt?”

Työyhteisösovittelua voi ehdottaa esimiehen lisäksi myös yksittäinen työntekijä. Osalla työnantajista on omia koulutettuja sovittelijoita tai heidän palveluitaan voi ostaa ulkopuolisilta alan ammattilaisilta.

Työyhteisösovittelun idean voisi kiteyttää ajatukseen – ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin.

Työyhteisösovittelun tavoitteena on puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin, lisätä työyhteisön vuorovaikutustaitoja, palauttaa työrauha ja parantaa työilmapiiriä.

Sovittelufoorumilta lisää tietoa Työyhteisösovittelijan löytää omista työorganisaatioista tai hakemalla Suomen sovittelufoorumin sivuilta sovittelu.com jossa muutakin lisätietoa aiheesta.

Suomen Sovittelufoorumi (SSF) edistää sovittelun käyttämistä ristiriitojen ja konfliktien ratkaisuissa.

Päämääräänsä SSF edistää tiedottamalla, vaikuttamalla, kouluttamalla ja yhteistyössä muiden sovittelun toimijoiden kanssa kokoamalla yhteen sovittelun asiantuntemusta ja osaamista. Toimintaa ja yhteistyötä kehitetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sovittelua tehdään naapuririidoista rikosasioihin, rakentamisesta katuriitoihin jne.

Tutustumisen arvoinen sivusto.

Charming MY SMILE IS

#MYSMILEISPOWERFUL

Koulutusta sovittelijaksi tarjolla Koulutusta on hyvin monentasoista ja pituista.

Yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yksityisissä opistoissa sekä instituuteissa järjestetään työyhteisösovittelijakoulutusta. Hakukriteerit ja opiskeluajat vaihtelevat oppilaitoksittain.

Työyhteisösovittelun erityisosaaja -nimikettä saa käyttää vain yliopistoista valmistuneet.

Calle,

Ruotsista, rakastaa surffaamista, kalastamista, lumilautailua ja vaeltamista. Hän hymyilee useimmiten viettäessään ulkona aikaa ystäviensä kanssa. Kotikäyttöön tarkoitettu ja 10 % tai 16 % karbamidiperoksidia sisältävä Opalescence™ PF -valkaisugeeli toimitetaan miellyttävissä, potilaalle muotoilluissa lusikoissa.

Koska tuote mahdollistaa joustavat käyttöajat, Calle pystyy huolehtimaan hymynsä kirkkaudesta aina silloin kun hänelle sopii.

Tahmea ja paksu geeli sisältää 20 % vettä, mikä vähentää kuivumista ja sensitiivisyyttä. Kirkas hymy antaa hänelle itsevarmuutta ottaa vastaan jokaisen haasteen.

That’s the power of a smile.

Lue lisää kosmeettisesta hampaiden valkaisusta osoitteessa opalescence.com/fi.

Follow us: facebook.com/ultradentproductsnordics instagram.com/opalescence_nordic ultradentproductseu.blog

www.ultradent.com/eu © 2020 Ultradent Products, Inc. All rights reserved.

VA I K E A TA PA U S

Tunteista keitettyä soppaa ei ole mukava nieleskellä TEKSTI MAIRE SOILUVA

"Minä pidän työstäni. Se on monipuolista ja merkityksellistä.

Mutta minua vaivaa, kun työkaverini on niin negatiivinen. Hän tulee töihin aina huonolla tuulella, valittaa kaikesta – mikään ei vain yksinkertaisesti ole hyvin vaan kaikki on enemmän tai vähemmän p…tä. Olen koettanut olla tukena, piristää ja puhua hyvistä asioista, mutta mikään ei tunnu auttavan.

Minä pelkään, että negatiivisuus tarttuu vähitellen koko työyhteisöömme. Ensin ajattelin, että se kohdistuu vain jotenkin minuun, mutta sitten kun pyysin muutamaa muuta työkaveria tarkkailemaan asiaa, hekin huomasivat saman. Tällä yhdellä työkaverillamme on vain totaalisesti aina kuppi nurin.

Miten voisin häntä auttaa? Miten saisin selville sen todellisen syyn, mikä on huonosti. Minulla on sellainen aavistus, että ongelma on jossain muualla todellisuudessa kuin töissä."

24

Suun Terveydeksi 2 | 2020

A

punamme selvittämässä tilannetta on työnohjaaja Eila Sarin, joka työnohjauksen lisäksi tekee työhön valmennusta, elämäntaitovalmennusta ja antaa työyhteisöille vuorovaikutuskoulutusta.

Vuorovaikutustaidot ovat usein pääosassa, samoin voimavara- ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa.

teet. Mutta jos en pohdi omia syntyneitä tunteitani, voin kipata ne toisen päälle tai ne tulevat ulos kuin ylivuotisesta simapullosta silloin, kun pitäisikin puhua ihan vaan asiasta.

Työkaveriaan ei voi vaatia muuttumaan, niin kuin ei ketään muutakaan ihmistä. Itse voi lakata vellomasta asiassa, jos käsittelee omat asiaan liittyvät tunteensa. Mikä tilanteessa itse asiassa MITÄ PITÄISI TEHDÄ, ETTÄ TYÖerityisesti vaivaa? No otetaan esimerkiksi KAVERI MUUTTUISI NEGATIIVIvaikka se, että ei pysty auttamaan, vaikka SESTA POSITIIVISEKSI? MITEN näkee, että valittajalla on paha olo. Silloin HÄNTÄ VOISI AUTTAA? voi miettiä miksi työkaverini olisi minun − Tämä on pysähtymisen paikka. Tunteet apuni varassa, missä itse asiassa on miovat meidän omia, kukaan ei laita päälnun vastuuni, kaivelenko syytä silkkaa lemme tunteita. Me synnytämme tunuteliaisuuttani, ylläpidänkö tilannetta, teemme itse ja ne nousevat omasta koska olen parempi ihminen vai olisiko maailmastamme. Mikesimerkiksi järkevämpää si työkaverin negatiivitarttua itse asiaan: miten Se lisääntyy, suus resonoi minussa työpaikalla käyttäydytään. mihin kiinnitetään niin kuin se tekee, voiOttaa ikään kuin reflektiivisi kysyä itseltään. Kun nen ote, astua hiukan kauhuomiota. en voi muuttaa toisen emmas, jotta voi hallita ihmisen tunteita, mitä tilannetta. En voi hallita siis tarvitsisin, että minun tulisi parempi toista ihmistä, mutta joudun kestämään olo? Tunteet ovat ok, kaikenlaiset tunhäntä, vaikka en ole häntä valinnut.

"Katsotaan eteenpäin, miten haluttaisiin asioiden olevan ja minkälainen polku sinne johtaisi."

Käy koko ajan raskaammaksi kestää valitusta, mutta sitä ei sanota ääneen, ollaan kohteliaita ja aina vaan toinen valittaa – mutta jos pääsen sinuksi sen asian kanssa, että hän ei ole minun apuni varassa, tieto siitä miksi tunnen mitä tunnen, vapauttaa tunnekierteestä ja mahdollistaa siirtymisen suoraan viestintään.

Vain sillä itse asia voi ratketa ja tilanne muuttua.

VOIKO ASIAA KYSYÄ SUORAAN TYÖKAVERILTA? MIKSI AINA VALITAT? VAI LISÄÄKÖ SE VALITUSTA?

− Kyllä. Voi kysyä vaikka mikä erityisesti nyt on huonosti. Ihminen on itsensä ja elämänsä asiantuntija, vastaukset ovat olemassa, kunhan saa niille kuuntelijan.

Nimenomaan on kysymys kuuntelemisesta, ei siitä, että kuuntelijan tulisi ratkaista ongelmat. Sen enempää kuin että puhuja tarvitsisi suuria neuvoja tai elämänviisauksia. Ei toisen elämää voi mennä järjestämään, vaikka kuinka tekisi mieli. Toki, jos kuulee, että toisella on pahoja vaikeuksia elämässä, voi miettiä mistä saa apua ja ohjata avun piiriin. On se sitten luottamusmies, esimies, terapeutti jne.

Kyllä normaali empatia ja sympatia on sallittua ja suositeltavaakin, kunhan se ei esiinny marttyyriuden tai uhriutumisen valeasussa. − Työnohjauksessa tällaisia tilanteita käydään läpi aina sen kertojan näkökulmassa, emme me ruodi siellä poissaolevan, kolmannen henkilön asioita. Vaan etsitään sinne tulleelle työntekijöille eväitä jaksaa työssään paremmin, selvitä omista tunteistaan negatiivisen työkaverin vieressä, kunnes työntekijän oma tun-

nekuorma on vähentynyt niin, että asiasta voi puhua asiana.

VOIMMEKO SELVITELLÄ TÄMÄN NEGATIIVISEN TYÖNTEKIJÄN ASIOITA MUIDEN TYÖKAVEREIDEN KANSSA YHDESSÄ?

− No, kun soppaa ruvetaan keittämään, hetken päästä ei kukaan enää muista mistä kaikki alkoi. Se lisääntyy mihin kiinnitetään huomiota. ”Oletko huomannut, että tuo aina… jaa-a, enpä ole, pitääpä tarkkailla… no kyllä, tänä aamuna huomasin jne”. Soppa alkaa kiehua ja kohta ollaan tilanteessa, jossa rintamalinjat on valittu. Kukaan ei varmasti halua tällaista.

EILA SARIN KERTOO MAINION ESIMERKIN SIITÄ, MITÄ TAPAHTUU, KUN EI SANO ASIAA ASIANA ÄÄNEEN.

”Minun aviomieheni tykkäsi imuroida.

Olin onnellinen siitä avioliittoni alussa, koska en ollut tottunut omassa syntymäkodissani siihen, että mies tekee kotitöitä.

Hän siis imuroi. Hän nosti imurin tieltä pois kaikenlaista sängynpäälle. Sitten huomioni kiinnittyi siihen, että hän ei siivonnut sängynpäällystää nostettuaan tavarat takaisin paikoilleen. Kiinnitin siihen huomiota useamman kerran ja lopulta päädyin siihen, että sanoin imuroivani itse. Ja sitten minä IMUROIN. Oikein asenteella. Lapsetkin oppivat, että pakenivat huoneisiinsa, kun äiti tarttui imuriin. Lopulta eräänä päivänä mieheni kysyi, että mikä ihme siinä on, kun hän ei saa imuroida. Ja minun oli nolona myönnettävä tämä havaintoni, josta oli SEIT-

SEMÄNTOISTA vuotta. Mieheni kysyi, että ”miksi et sanonut. Olisinhan minä sen sängynpäällisenkin siivonnut”. Mutta kun en sanonut. Sen sijaan imuroin 17 vuotta marttyyrinviitassani, kun VAIN MINÄ jouduin imuroimaan!”

MITEN SITTEN PÄÄSEE ETEENPÄIN? KUN ASIASTA ON PUHUTTU. MITÄ SITTEN?

− Tämä pieni kertomus osoittakoon, että asiasta kannattaa puhua. Silloin, kun se on mahdollista ilman suurta tunnekuormaa, se on helpompaa. Ennen kuin asialle on kertynyt 17 vuoden tunnekuorrutus.

Kun päästämme asian kasvamaan isoksi, se voi kasvaa todella isoksi. Se voi lukita tilanteen vaikeaksi pitkäksi aikaa. Ja kun aikaa kuluu, ei enää välttämättä edes muista mistä kaikki alkoi. Haastavinta on puhua asioista, ei tunteista, koska emme voi mitään sille, mitä joku toinen tuntee.

Haastavinta on olla mestaroimatta toisen elämää, kun minähän tiedän miten pitäisi elää. − Katsotaan eteenpäin, miten haluttaisiin asioiden olevan ja minkälainen polku sinne johtaisi. Lakataan hakemasta vahvistusta omalle mielipiteelle tai tunnetilalle, kiinnitetään huomiota siihen hyvään, minkä halutaan lisääntyvän, ei siihen pahaan, mikä vaan valitettavasti kyllä lisääntyy, jos sitä yhteistä soppaa ruvetaan keittämään.

2 | 2020 Suun Terveydeksi

25

S U O R A A N S U U S TA

Kohdennettua

suusairauksien ennaltaehkäisyä TEKSTI: MIIA NIINIMÄKI, EEVA MUSTONEN, TEIJA RAIVISTO, TIMO SORSA, ANNA MARIA HEIKKINEN

Hämeenlinnan suun terveydenhuollossa toteutetun tutkimuksen aiheena oli selvittää, voiko aMMP-8 suuhuuhdetestillä todentaa riskiä sairastua varhaisvaiheen parodontiittiin, ja onko elämäntavoilla ja suun terveydellä yhteyttä testituloksiin.

Terveystottumukset, kuten ruokailutavat, suuhygienia, tupakointi ja nuuskan käyttö ovat yhteydessä suun sairauksiin, kuten parodontiittiin. Hämeenlinnassa kaikki kahdeksasluokkalaiset kutsutaan suuhygienistille suun terveystarkastukseen.

Tarvittaessa suuhygienisti ohjaa nuoren hoitoon hammaslääkärille.

JUKOLAN ALUEEN 8.-LUOKKALAISET KOHDERYHMÄNÄ

Tutkimus tehtiin Hämeenlinnan Jukolan terveysaseman hammashoitolassa vuosina 2017-2018 kahdeksasluokkalaisille, jotka kutsuttiin määräaikaistarkastukseen. Tutkittavat 14-15-vuotiaat nuoret jaettiin satunnaisesti testiryhmään (n=70) ja kontrolliryhmään (n=55). Kaikille osallistujille tehtiin suun terveystarkastus ja he täyttivät kyselylomakkeen. aMMP-8 tuolinvierustesti tehtiin testiryhmälle. Jukolan alueella oli 211 kahdeksasluokkalaista, joista terveystarkastukseen kutsumatta jätettiin 21 nuorta, koska he olivat juuri käyneet hammaslääkärillä tai suuhygienistillä. Kaikkiaan 190 nuorta kutsuttiin. Heistä 65 ei halunnut osallistua tai emme saaneet heiltä lupaa tutkimukseen. Tutkimuslupa pyydettiin 26

Suun Terveydeksi 2 | 2020

sekä oppilaalta että vanhemmilta, koska osallistujat olivat alle 15-vuotiaita. Satunnaisotannalla muodostui testiryhmä (n=70, 29 tyttöä ja 41 poikaa) ja kontrolliryhmä (n=55, 27 tyttöä ja 28 poikaa). Tutkimukseen osallistui siis 125 nuorta.

MITEN TUTKIMUS ETENI?

Nuoret täyttivät ensin kyselykaavakkeen, jossa kysyttiin suun terveystottumuksista, napostelusta, tupakoinnista, alkoholin, huumeiden ja nuuskan käytöstä.

Kyselykaavake lähetettiin yhdessä ajanvarauksen kanssa, joten nuoret täyttivät lomakkeen kotona ja se käytiin läpi suuhygienistin vastaanotolla ennen suun terveystarkastuksen tekoa. Suuhuuhdetesti toteutettiin ns. tuolinvierustestinä.

Ensin suu huuhdeltiin 30 sekunnin ajan vedellä, jonka jälkeen odotettiin minuutti.

Tämän jälkeen suu huuhdeltiin testin mukana tulevalla liuoksella puoli minuuttia ja syljettiin se kuppiin. Testiliuskalle tiputettiin kolme pisaraa sylkeä ja viiden minuutin päästä testitulos oli luettavissa.

Yksi viiva testitikussa tarkoitti testin onnistuneen, mutta olevan negatiivinen.

Kaksi viivaa kertoi positiivisesta tuloksesta.

Jokaiselle nuorelle tehtiin suun terveystarkastus ja tulokset kirjattiin ylös. Tietoa kerättiin reikiintyneistä, puuttuvista, ja paikatuista hampaista (DMF) sekä alkavista karieksista. Ientaskumittaus tehtiin kuudesta kohtaa hammasta. Yli 4 mm ientaskut kirjattiin ylös. Ikenien verenvuoto, näkyvä plakki ja hammaskivi kirjattiin. Tutkimukseen osallistuneista nuorista 25:llä oli oikomishoito kesken.

TESTITULOKSELLA MOTIVOINTIA

Suurin osa nuorista oli tupakoimattomia, 90% testiryhmäläisistä ja 87,3% kontrolliryhmäläisistä. Kukaan ei polttanut sähkötupakkaa, seitsemän oli kokeillut sitä. Testiryhmästä 88,6% ja kontrolliryhmästä 87,3% ei juonut alkoholia. Yksi tyttö testiryhmästä käytti nuuskaa. Kukaan ei käyttänyt huumeita.

Nuorille näytettiin testitulos testitikusta ja kerrottiin parodontiitista.

Myös terveyskäyttäymisriskejä ja omahoitoa kerrattiin: tupakoinnin, nuuskan, alkoholin, hampaiden puhdistuksen ja napostelun vaikutukset suun ja hampaiden terveyteen. Plakki ja hammaskivi poistettiin ja tehtiin pastapuhdistus. Testiryhmän seuranta-aika oli neljä kuukautta. Tämän jälkeen otettiin uusi testi ja jos se oli positiivinen, kerrattiin omahoito ja hampaat puhdistettiin. Neljän kuukauden päästä otettiin jälleen suuhuuhdetesti.

TUTKIMUSRYHMÄLÄISILLÄ ENEMMÄN PLAKKIA

Testiryhmän 70:stä nuoresta 24:llä (34 %) suuhuuhdetestin tulos oli positiivinen. Näkyvää plakkia oli testipositiivisilla merkitsevästi enemmän.

Myös ienverenvuotoa oli enemmän testipositiivisilla, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Hammaskiven määrällä ei ollut merkitsevää eroa.

Syventyneiden ientaskujen määrällä ei ollut merkitsevää eroa testiryhmän ja kontrolliryhmän välillä. Viidellä nuorella testiryhmässä ja kahdella kontrolliryhmässä oli syventyneitä ientaskuja (vähintään 4 mm).

PREVENTIOON PANOSTETTIIN: TESTIPOSITIIVISET HOIDETTIIN NEGATIIVISIKSI

Kaikkiaan 24:sta testipositiivisesta 11:lla oli yksi hoitokerta ja yhdeksällä kaksi hoitokertaa ennen kuin testitulos muuttui negatiiviseksi. Vain yhden nuoren testitulos oli positiivinen kahden hoitokerran jälkeen. Osallistujista 25 (15 testiryhmässä ja 10 kontrolliryhmässä) oli oikomishoidossa tutkimuksen aikana. Heistä viidellä (testiryhmässä) tutkimuksen tulos oli positiivinen, mutta muuttui negatiiviseksi hoidon jälkeen.

Tässä tutkimuksessa aMMP-8 tuolinvierustestillä näyttäisi löytyvän huonon suuhygienian ja parodontiitin varhaisvaiheen riskipotilaat. Tuolinvierustesti kertoi nuorten riskistä sairastua parodontiittiin ilman näkyviä sairauden merkkejä, kuten syventyneitä ientaskuja. aMMP-8 testi on nopea, edullinen, luotettava ja helppo käyttää. Testillä on myös mahdollista motivoida omahoitoon näyttämällä testitulos nuorelle itselleen.

Ennaltaehkäisyn kohdentaminen yksilöllisesti on kustannustehokasta pidemmällä ajalla.

Syksyn huipputilaisuus ikääntyvien hyvinvoinnista

Parasta aikaa -tapahtuma Parasta aikaa -tap

Syksyn huipputilaisuus ikääntyvien hy

Tampere-talossa 7.10.2020 Tampere-talossa 7.10.

Moniammatillinen koulutustapahtuma on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, Moniammatillinen koulutustapahtuma on tarkoitettu sosiaa päättäjille ja opiskelijoille.

Luennoitsijoina suuri joukko Syksyn johtajille, huipputilaisuus ikääntyvien hyvinv ammattilaisille, päättäjille ja opiskelijoille.

Luennoitsijo tunnettuja asiantuntijoita. tunnettuja asiantuntijoita.

Parasta aikaa -tapah ● Ajankohtaisia katsauksia ja työnäytöksiä ● Ajankohtaisia katsauksia ja työnäytöksiä Tampere-talossa 7.10. ● Alan Alanammatillinen ammatillinen näyttely ja tietoiskuja näyttely ja tietoiskuja ● Postereita, Postereita, palkitsemisia palkitsemisia

Ilmoittaudu ja katso päivän monipuolinen ohjelma nyt – saat Moniammatillinen koulutustapahtuma on tarkoitettu sosiaali- ja Ilmoittaudu ja katso päivän monipuolinen ohjelma ennakkohinnalla, www.parastaaikaa.fi ammattilaisille, johtajille, päättäjille ja opiskelijoille. Luennoitsijoina s nyt – saat lipun ennakkohinnalla, tunnettuja asiantuntijoita.

Hinnat: normaali hinta 85 €, Tehyn jäsenet 79 € ja opiskelijat www.parastaaikaa.fi Ryhmäalennukset yli 20 henkilön ryhmille. Hinta sisältää ko ● Ajankohtaisia katsauksia lounaan Normaali ja iltapäiväkahvin.

Hinnat: hinta 85ja€,työnäytöksiä Tehyn jäsenet 79 € ● AlanOpiskelijat ammatillinen näyttely ja tietoiskuja 39 € (paikkoja rajoitetusti).

Haluatko näytteilleasettajaksi? ● Postereita, palkitsemisia Ryhmäalennukset yli 20 henkilön ryhmille. Hinta Tarjolla pöytäja osastopaikkoja.

sisältää koulutuksen, näyttelyn, lounaan ja

Ilmoittaudu ja katso päivän monipuolinen ohjelma nyt – saat lipun Kysy lisää: Pekka Kokko, pekka.kokko@globex.fi iltapäiväkahvin. ennakkohinnalla, www.parastaaikaa.fi Riitta Saurén, riitta.sauren@globex.fi

Haluatko näytteilleasettajaksi?

Hinnat: normaali hinta 85 €, Tehyn jäsenet 79 € ja opiskelijat 39 € Tarjolla pöytäja henkilön osastopaikkoja.

Ryhmäalennukset yli 20 ryhmille. Hinta sisältää koulutu lounaan ja iltapäiväkahvin. www.parastaaikaa.fi Kysy lisää: Pekka Kokko,

pekka.kokko@globex.fi Haluatko näytteilleasettajaksi?

TarjollaRiitta pöytä-Saurén, ja osastopaikkoja. riitta.sauren@globex.fi

Mukana olympiapikaluistelija Mika Poutala

Kysy lisää: Pekka Kokko, pekka.kokko@globex.fi Riitta Saurén, riitta.sauren@globex.fi www.parastaaikaa.fi

Lähde: Raivisto, T., Sorsa, T., Räisänen, Ismo T., Kauppila T., Ruokonen H., Tervahartiala T., Haukka, J., www.parastaaikaa.fi Heikkinen., Anna Maria. Active 70 Matrix Metalloproteinase-8 Chair Side Mouth Rinse Test, Health Behaviour and Oral Health in Finnish 6102_.indd 70 Adolescent Cohort. Journal of Clinical and Diagnostic Research.

2020; 14:ZC35-ZC39.

Mukana olympiapikaluistelija Mika Poutala

TEHY t 12–2019

70

2 | 2020 Suun Terveydeksi

27

N ÄY T TÖ Ö N P E R U S T U E N

Hammashoitajien ja suuhygienistien työtehtävät ja terveyden edistäminen TIIVISTELMÄ Terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä (YAMK) toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata terveyden edistämiseen liittyviä työtehtäviä ja niiden jakautumista Suomessa hammashoitajien ja suuhygienistien välillä (1). Terveyden edistämisellä tarkoitetaan terveysneuvontaa- ja ohjausta, jonka tavoitteena on yksilön tai yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä oman terveytensä määrittäjiin ja siten suunterveyden parantamista ja ylläpitämistä (2).

Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella syyskuussa 2019 Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n hammashoitaja- ja suuhygienistijäseniltä (n = 651, vastausprosentti 15 %). Lomakkeessa kyselyyn osallistuneet vastasivat, osallistuivatko he työssään erilaisiin terveyden edistämisen työtehtävin, joita koskevia väittämiä oli yhteensä 45 sekä kysymyksiin kiinnostuksestaan terveyden edistämistyöhön.

28

Suun Terveydeksi 2 | 2020

Tulosten mukaan hammashoitajien tyypilliseen työnkuvaan kuului hammaslääkärin työparina työskentely ja suuhygienistien työnkuvaan itsenäinen asiakas-/ potilastyö. Terveyden edistäminen toteutui pääosin molemmilla ammattiryhmillä yksilötason terveysneuvontana, jota toteutettiin vastaanottokäyntien yhteydessä. Terveysneuvonta ryhmä- tai yhteisötasolla oli vähäistä.

Hammashoitajat ja suuhygienistit olivat kiinnostuneita terveyden edistämisestä, mutta nykyiset työnkuvat eivät mahdollistaneet heidän motivaationsa mukaisia tehtäviä. Terveyden edistämisen toteutumista olisi tarpeen kehittää suunterveyden parantamiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi sekä myös ammattilaisten työn mielekkyyden ja motivaation näkökulmasta.

SUUNTERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveydenhuoltolain mukaan kunnan velvollisuuksiin kuuluu järjestää asukkailleen suun terveydenhuollon palvelut, joihin sisältyy väestön suunterveyden edistäminen ja seuranta, terveysneuvonta ja terveystarkastukset, suun sairauksien tutkimus ja hoito sekä erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä hoito (1326/2010, §26) (3). Alle kouluikäisen ja kouluikäisen suun terveystarkastuksen voi toteuttaa hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Kouluikäisen suun terveystarkastuksen toteuttaessaan hammashoitajan tulee olla täydennyskoulutuksen saanut (338/2011, 8 §) (4).

Sosiaali- ja terveysministeriön Suun terveyttä koko väestölle 2013 kehittämisehdotuksessa nostetaan esille työnjaon kehittäminen sekä hammashoitajien ja suuhygienistien työpanoksen lisääminen terveyden edistämisessä ja erityisesti aikuisten hoidossa (5). Hammaslääkäriliiton ja STAL ry:n mielestä terveydenhuoltopalvelujen turvaamiseksi toimiva työnjako on välttämätöntä. Toimivalla työnjaolla voidaan parantaa hoidon saatavuutta, työtyytyväsyyttä sekä lisätä työn mielekkyyttä (6).

Suomessa suun terveydenhuollossa yleisin toimenpide on hampaan paikkaus, vaikka kariesvaurioiden ilmaantuvuus onkin laskenut aikuisilla sekä lapsilla. Syynä on, että hammaspaikkoja voidaan joutua korjaamaan useaan otteeseen. Suun terveydenhuollon keskeisimpänä haasteena voidaankin nähdä paikkaushoidon tarpeen vähentäminen (7) . Tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä yksilöiden ja yhteisöjen terveystietoa- ja osaamista, terveyden lukutaitoa. Karieksen hallinnan painopistettä tulisi siirtää vastaanotolla tehtävistä toimenpiteistä terveysneuvontaan, jolla tuetaan asiakkaan suun omahoitoa (7). Tuore kyselytutkimus osoittaa, että terveysneuvonta nuorille miehille suun terveydenhuollossa ei ole ollut riittävää. Vain noin 12 % vastaajista

kertoi saaneensa ravitsemusneuvontaa, vaikka sen tulisi kuulua osaksi suunterveydenhoitoa (8).

Terveysneuvonalla voidaan kehittää terveyden lukutaitoa, joka lisää asiakkaan ymmärrystä, mahdollisuuksia ja taitoja terveytensä edistämiseen (9, 10). Terveysneuvonnan merkitys korostuu entistä enemmän maailmanlaajuisesti yleistyneiden elintapasairauksien vuoksi (11). Terveydenhuollossa tulisi keskittyä salutogeeniseen, terveyttä vahvistavaan ja voimavarakeskeiseen tarpeenmukaiseen terveyden edistämiseen, mikä edellyttää aikaa ja osaamista asiakaslähtöisen terveysneuvonnan toteuttamiseen. Usein palvelu keskittyy sairauksien hoitoon ja riskien ehkäisyyn. (12).

Vantaan julkisessa suun terveydenhuollossa toteutetussa tutkimuksessa ilmeni, että täydennyskoulutuksen saaneet hammashoitajat ja suuhygienistit kokivat lapsiasiakkaiden ja terveyden edistämisen parissa työskentelyn mielekkääksi ja merkitykselliseksi (13). Hammashoitajan ja suuhygienistin eettisiin ohjeisiin kuulu yksilöllisen terveysneuvonnan lisäksi väestön ja erillisten yhteisöjen suunterveyden ja toimintakykyisyyden edistäminen (14, 15).

Tässä työssä kuvataan hammashoitajien ja suuhygienistien: 1. Työnkuvaa ja terveyden edistämisen tehtäviä sekä niiden jakautumista Suomessa, 2. Motivaatiota terveyden edistämiseen osana työtehtäviänsä.

TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Sähköinen kyselylomake laadittiin yhteistyössä STAL ry:n terveydenedistämisen jaoston puheenjohtajan sekä toiminnanjohtajan kanssa.

Lomakkeen kysymykset liittyivät vastaajien taustietoihin, hammashoitajien ja suuhygienistien työnkuvaan, terveydenedistämisen työtehtä-

Tekijät:

Eve-Maria Hänninen Terveyden edistäminen YAMK, shg AMK, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Pirjo Koski TtT, Lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Arja Liinamo TtT, yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu

2 | 2020 Suun Terveydeksi

29

N ÄY T TÖ Ö N P E R U S T U E N

28

Itsenäinen asiakas-/potilastyö

Hammaslääkärin työpari

94 93

1-vuotiaat

38

16 2-vuotiaat

60

3-vuotiaat

12 14

Ammatilliset opetustehtävät

8 9

15

21

19

Kehittämistehtävät

4-vuotiaat

35

27 28

18

Hammashoitaja

5-vuotiaat

54

Suuhygienisti

15

53

Kumpikin tutkinto

17 6-vuotiaat

55

50 21

2 3 5 10

49 41

10 9 10

Kouluttaja

50 50

9

Asiantuntijatehtävät

0

43 43 20

3

Markkinointi

40 40

54

32 35

Esimiestehtävät

64 19

41

32

Ajanvaraus

58

93

30

Välinehuolto

12 Odottavat perheet

Suusairauksien riskiryhmät

53 57

20

30

40

50

60

70

80

90

0

100

Hammashoitaja

Kuvio 1. Hammashoitajien (n = 389), suuhygienistien (n = 204) ja kummankin tutkinnon (n = 58) omaavien osallistuminen (%) suun terveydenhuollon työtehtäviin (N = 651).

viin sekä kiinnostuneisuuteen terveyden edistämistyötä kohtaan.

Kyselylomake esitestattiin kuudella suun terveydenhoitoalan asiantuntijalla, jonka jälkeen kyselylomake muokattiin valmiiksi. STAL ry lähetti kaikille varsinaisille hammashoitaja- ja suuhygienistijäsenilleen (N = 4371) syyskuussa 2019 saatekirjeen, jossa oli linkki kyselylomakkeeseen. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa, ja sitä jatkettiin vielä yhdellä viikolla. Kyselyyn vastaamisesta muistutettiin STAL ry:n uutiskirjeissä sekä yhdistyksen omaa Facebook-tiliä hyödyntäen. Kyselyyn vastasi 651 jäsentä (vastausprosentti 15), joista 60 % oli hammashoitajia tai lähihoitajia, 31 % suuhygienistejä ja 9 % sekä hammashoitajan että suuhygienistin tutkinnot omaavia (1).

Aineisto (N = 651) analysoitiin Excel sekä IBM SPSS Statistics (versio 25) -ohjelmien avulla frekvenssi- ja prosenttijakaumin sekä ristiintaulukoinnilla. Erikseen analysoitiin itsenäistä asiakas-/ja potilastyötä tekevien ammattilaisten (N = 353) osallistuminen eri kohderyhmien terveysneuvontaan. Eri ryhmien välisten erojen testaus suoritettiin SPSS-ohjelmalla Khiin neliö -testin avulla.

30

Suun Terveydeksi 2 | 2020

10

20

Suuhygienisti

30

40

50

60

70

Kumpikin tutkinto

Kuvio 2. Hammashoitajien (n = 389), suuhygienistien (n = 204) ja kummankin tutkinnon (n = 58) suorittaneiden osallistuminen (%) alle kouluikäisten terveysneuvontaan (N = 651).

TULOKSET Taustatiedot Kyselyyn vastanneista hammashoitajista ja suuhygienisteistä suurin osa oli naisia. Vastaajista seitsemän oli miehiä ja kaksi oli muun sukupuolisia. Vastanneista noin puolet oli alle 46-vuotiaita, 40 % 46–60-vuotiaita ja 12 % yli 61-vuotiaita. Enemmistö kyselyyn vastanneista oli hammashoitajia (60 %). Seitsemällä vastaajalla oli hammashoitajan tai suuhygienistin tutkinnon lisäksi YAMK-tutkinto ja neljällä TtM-tutkinto. Vastaajista 32:lla oli lisäksi jokin muu koulutus.

Kaksi kolmasosaa vastanneista työskenteli terveyskeskuksessa ja noin joka neljäs yksityisvastaanotolla, 2 % molemmissa. Noin 6 % työskenteli sairaalassa, terveyskeskuksessa ja yksityisvastaanotolla tai muualla. Vastaajilla on vankasti työkokemusta, yli puolella (52 %) 16 vuotta tai enemmän.

Työtehtävät ja niiden jakautuminen ammattiryhmien välillä Lähes kaikki suuhygienistit (94 %) ilmoittivat toteuttavansa itsenäistä

kymmenes ilmoitti työskentelevänsä kouluttajan tehtävissä. Markkinointiin liittyvät tehtävät olivat kaikilla vastaajaryhmillä hyvin vähäisiä. (Kuvio 1.)

Ammattiryhmien väliset erot tehtävänkuvissa olivat tilastollisesti merkitseviä kaikissa työtehtävissä (p = 0.000) lukuun ottamatta koulutus- ja markkinointitehtäviä. Kehittämistehtävissä (p = 0.042) ja ammatillisissa opetustehtävissä (p = 0.030) ammattiryhmien väliset erot olivat melkein merkitseviä. (Kuvio 1.)

32 Odottavat perheet

61 69 57

1-vuotiaat

41 43 48

2-vuotiaat

45 46 62

3-vuotiaat

52 54 47

4-vuotiaat

51 44 52

5-vuotiaat

56 57 40

6-vuotiaat

58 54 57

Suusairauksien riskiryhmät

56 61 0

10

Hammashoitaja

20

30

Suuhygienisti

40

50

60

70

80

Kumpikin tutkinto

Kuvio 3. Itsenäistä asiakas-/potilastyötä tekevien hammashoitajien (n = 108), suuhygienistien (n = 191) ja kummankin tutkinnon (n = 54) suorittaneiden osallistuminen (%) odottavien perheiden ja alle kouluikäisten terveysneuvontaan (N = 353).

asiakas-/potilastyötä. Itsenäinen työ oli sekä hammashoitajan että suuhygienistin tutkinnon omaavilla yhtä yleistä (93 %). Hammashoitajilla tämä oli selvästi vähäisempää (28 %). Suurin osa hammashoitajista (93 %) sen sijaan toimi hammaslääkärin työparina, suuhygienisteistä vajaa kolmasosa (30 %) ja kummankin tutkinnon omaavista 41 %.

Hammashoitajien tehtäviin kuului suuhygienistejä sekä kummankin tutkinnon suorittaneita useammin välinehuolto (54 %) sekä ajanvaraustehtävät (60 %). (Kuvio 1.)

Suuhygienistit (12 %) sekä kummankin tutkinnon (14 %) suorittaneet työskentelivät hieman hammashoitajia (9 %) enemmän esimiestehtävissä. Myös erilaiset kehittämistehtävät olivat suuhygienisteillä (27 %) ja molemmat tutkinnot suorittaneilla (28 %) yleisempiä kuin hammashoitajilla (19 %). Asiantuntijatehtäviä oli molempien tutkintojen (35 %) suorittaneilla yleisemmin kuin joko suuhygienisti- (21 %) tai hammashoitajatutkinnon (9 %) omaavilla. (Kuvio 1.)

Hammashoitajat (15 %) työskentelivät hieman suuhygienistejä (8 %) sekä kummankin tutkinnon (9 %) suorittaneita enemmän ammatillisissa opetustehtävissä. Kaikkien ammattiryhmien vastaajista noin joka

Terveysneuvonta perheille ja alle kouluikäisille lapsille Kaikista kyselyyn vastanneista ammattilaisista (N = 651) suuhygienistit ja kummankin tutkinnon suorittaneet toteuttivat hammashoitajia enemmän terveysneuvontaa ensimmäistä lasta odottaville perheille suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä, 1–6-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksen yhteydessä sekä suusairauksien riskiryhmiin kuuluville lapsille (p = 0.000). Hammashoitajien osallistuminen vaihteli kohderyhmittäin perheiden tai eri ikäisten lasten terveysneuvontaan osallistumisessa 12 ja 21 % välillä. Vastaavat prosenttiosuudet suuhygienisteillä ja molemmat tutkinnot omaavilla vaihtelivat 40 ja 64 välillä. (Kuvio 2.)

Niistä ammattilaisista, joiden työnkuvaan kuului terveysneuvonta eri kohderyhmille itsenäisenä asiakas-/potilastyönä (N = 353), myös hammashoitajat toteuttivat terveysneuvontaa varsin yleisesti perheille ja alle kouluikäisille lapsille, toteuttaneiden osuus vaihteli 32 ja 62 % välillä. Suuhygienisteillä ja kummankin tutkinnon omaavilla eri kohderyhmien terveysneuvonnan toteuttaneiden osuus vaihteli 41 %:sta 69 %:iin. Odottavien perheiden terveysneuvonta toteutui huomattavasti yleisemmin itsenäisesti toimivien suuhygienistien (61 %) ja molempien tutkinnon omaavien (69 %) kuin hammashoitajien (32 %) toimesta.

Hammashoitajat sen sijaan toteuttivat terveysneuvontaa suuhygienistejä sekä kummankin tutkinnon suorittaneita yleisemmin etenkin 1-vuotiaiden, mutta myös 2–3-vuotiaiden lasten suun terveystarkastuksen yhteydessä. Kuusivuotiaiden suun terveystarkastuksia- ja neuvontaa tekivät useammin itsenäisesti työskentelevät suuhygienistit ja kummankin tutkinnon omaavat kuin hammashoitajat. Suusairauksien riskiryhmiin kuuluville eri ammattiryhmät toteuttivat terveysneuvontaa itsenäisesti lähes yhtä usein. Ammattiryhmien väliset erot olivat merkitseviä vain odottavien perheiden (p = 0.000), 1-vuotiaiden (p = 0.022) ja 6-vuotiaiden (p = 0.012) terveysneuvonnassa. (Kuvio 3.)

Terveysneuvonta kouluikäisille, opiskelijoille, työikäisille ja senioreille Kaikista kyselyyn vastanneista (N = 651) suuhygienistit, kummankin tutkinnon omaavat sekä hammashoitajat toteuttivat terveysneuvontaa huomattavasti ylisemmin työikäisille aikuisille ja senioreille kuin koululaisille ja opiskelijoille (Kuvio 4.) Suuhygienisteistä 85–95 % ja hammashoitajista 39–45 % neuvoi työssään työikäisiä ja senioreita.

Työikäisille aikuisille ja senioreille terveysneuvontaa kohdennettiin 2 | 2020 Suun Terveydeksi

31

N ÄY T TÖ Ö N P E R U S T U E N

33

23 1lk. suun terveystakastus

1lk. suun terveystarkastus

42

48 41

38 32

23 5lk. suun terveystarkastus

5lk. suun terveystakastus

52

53 57

53 33

24 8lk. suun terveystarkastus

8lk. suun terveystarkastus

37

37 43

40

54

25 Suusairauksien riskiryhmät, koululaiset

Suusairauksien riskiryhmät, koululaiset

57

61 65

60 24

19 Opiskelijan suun terveystarkastus

Opiskelijan suun terveystarkastus

59

62 57

55 31

15 Suusairauksien riskiryhmät, opiskelijat

Suusairauksien riskiryhmät, opiskelijat

57

60 59

57 38

45 Työikäiset aikuiset

92

Työikäiset aikuiset

96

98

95 36

39 Seniorit

Seniorit

85

89 89

85 0

Hammashoitaja

10

20

Suuhygienisti

30

40

50

60

70

80

90

100

Kumpikin tutkinto

Kuvio 4. Hammashoitajien (n = 389), suuhygienistien (n = 204) ja kummankin tutkinnon (n = 58) omaavien osallistuminen (%) koululaisten, opiskelijoiden sekä aikuisten ja senioreiden terveysneuvontaan (N = 651).

myös selvästi enemmän kuin odottaville perheille tai lapsille (vrt. Kuvio 2). Hammashoitajat toteuttivat sekä koululais-, opiskelija-, aikuis- että seniori-ikäisille terveysneuvontaa selvästi vähemmän kuin suuhygienistit ja molemmat tutkinnot omaavat. Ammattiryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä (p ≤ 0.001) kaikkien kohderyhmien neuvonnassa. (Kuvio 4.)

Itsenäisesti asiakas-/potilastyötä tekevät (N = 353) toteuttivat terveysneuvontaa tälle kohderyhmälle hieman aktiivisemmin kuin kaikki kyselyyn vastanneet (vrt. Kuvio 4 ja 5.). Hammashoitajien osuus terveysneuvonnassa suusairauksien riskiryhmään kuuluville koululaisille oli jopa yli kaksinkertainen itsenäisesti työskentelevillä (54%) kuin kaikilla kyselyyn vastanneilla (25 %). Itsenäistä työtä tekevistä suuhygienistit ja kummankin tutkinnon suorittaneet toteuttivat terveysneuvontaa hammashoitajia enemmän eri koululais- ja opiskelijaryhmille sekä työikäisille aikuisille ja senioreille vastaanottokäynnin yhtey32

Suun Terveydeksi 2 | 2020

0

Hammashoitaja

10

20

30

Suuhygienistie

40

50

60

70

80

90

100

Kumpikin tutkinto

Kuvio 5. Itsenäistä asiakas-/potilastyötä tekevien hammashoitajien (n = 108), suuhygienistien (n = 191) ja kummankin tutkinnon (n = 54) omaavien osallistuminen (%) koululaisten, opiskelijoiden, aikuisten sekä senioreiden terveysneuvontaan (N = 353).

dessä. Ammattiryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä (p = 0.000) kaikkien muiden paitsi 1- ja 8-luokkalaisten ja suusairauksien riskiryhmään kuuluvien koululaisten terveysneuvonnassa. (Kuvio 5.)

Terveysneuvontatilaisuudet eri asiakasryhmille Asiakasryhmäkohtaisia terveysneuvontaan liittyviä tilaisuuksia pidettiin varsin vähän eri ryhmille. Kaikista vastanneista (N = 651) näitä raportoitiin yleisimmin pidettävän ikäihmisten hoitokodeissa (20 %), peruskoululaisille (18 %) sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille (16 %).

Kaikista vastanneista (N = 651) terveysneuvontaan liittyviä tilaisuuksia yhdelle tai useammalle asiakasryhmälle ilmoitti pitäneensä 22 %. Suuhygienistit (29 %) toteuttivat ryhmätilaisuuksia hammashoitajia (18 %) tai kummankin tutkinnon (19 %) suorittaneita enemmän (p = 0,005).

Eri asiakasryhmistä terveysneuvontatilaisuuksien toteuttamisen osuus oli suurimmillaan (41 %) molempien tutkintojen omaavien to-

100

7

Neuvolat

7

9

90

11

Suuhygienisti

12 14

Peruskoulut

2

Lukiot

62

7

4

51

18

50

7 7

40

6

Kotona asuvat eläkeläiset

19

22 30

9

Ikäihmisten hoitokodit

Varusmiehet

2 2

Asunnottomat

1

6

7

20

10

Suuhygienisti

0

Terveyden edistämistyön kiinnostavuus

Kumpikin tutkinto

2 5

3

10

6

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät 5

12

10

Terveyden edistämistyön kiinnostavuus nykyistä enemmän

14

8

0

41

Hammashoitaja

2

Vammaiset

Kotona asuvat pitkäaikaissairaat

34

3

3

Maahanmuuttajat

64

60

10

Työttömät

Kumpikin tutkinto

9

7

Työssäkäyvät aikuiset

75

70

6

3

80

26

17

Ammatilliset oppilaitokset

97 Hammashoitaja

Päiväkodit

3

96

9

28 15

20

25

30

31 35

40

45

Kuvio 6. Hammashoitajien (n = 389), suuhygienistien (n = 204) ja kummankin tutkinnon (n = 58) omaavien osallistuminen (%) terveysneuvontatilaisuuksien toteuttamiseen eri asiakasryhmille (N = 651).

teuttamana ikäihmisten hoitokodeissa. Eri ryhmille suunnatuista tilaisuuksista kyselyyn vastanneet hammashoitajat ovat toteuttaneet terveysneuvontaa eniten peruskouluissa (14 %) ja suuhygienistit (34 %) sekä kummankin tutkinnon suorittaneet (41 %) puolestaan ikäihmisten hoitokodeissa. (Kuvio 6.)

Kuvio 7. Hammashoitajien (n = 389), suuhygienistien (n = 204) sekä kummankin tutkinnon (n = 58) suorittaneiden motivaatio terveyden edistämistyöhön työtehtävien kiinnostavuuden perusteella (N = 651).

Terveyden edistämistyön kiinnostavuus hammashoitajien ja suuhygienistien näkökulmasta Suurin osa kyselyyn vastanneista, suuhygienistit ja kummankin tutkinnon suorittaneet hammashoitajia yleisemmin, vastasi olevansa kiinnostunut terveyden edistämisestä osana työnkuvaansa (p = 0.000).

Liki kaksi kolmasosaa suuhygienisteistä ja kummankin tutkinnon suorittaneista ja puolet hammashoitajista olisi kiinnostunut myös työskentelemään nykyistä enemmän terveyden edistämiseen liittyvissä työtehtävissä (p = 0.013). (Kuvio 7.)

POHDINTA Terveyden edistämiseen liittyvä työryhmä- ja projektityöskentely Työyhteisön terveyden edistämiseen liittyvissä työryhmissä työskenteli kuudesosa hammashoitajista (17 %), lähes kolmasosa suuhygienisteistä (30 %) ja yli neljäsosa kummankin tutkinnon (28 %) suorittaneista (p = 0.000). Terveyden edistämiseen liittyvissä projektitehtävissä työskenteli hammashoitajista noin joka kymmenes (11 %), suuhygienisteistä neljäsosa (23 %) sekä joka kuudes kummankin tutkinnon (17 %) suorittaneista (p = 0.000).

Kyselyn vastausprosentti oli 15, joten tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia Suomen suun terveydenhuollossa työskenteleviä hammashoitajia ja suuhygienistejä. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Suurin osa kaikista kyselyyn vastanneista työskenteli terveyskeskuksessa, ja enemmistö vastanneista edusti hammashoitajia.

Suomessa suun terveydenhuoltoon suuntautuvia lähihoitajia koulutetaan suuhygienistejä enemmän ja hammashoitajat työskentelevät tyypillisesti terveyskeskuksessa (16), joten otos edustanee melko hyvin hammashoitajien, suuhygienistein ja kummankin tutkinnon suoritta2 | 2020 Suun Terveydeksi

33

N ÄY T TÖ Ö N P E R U S T U E N

neiden määrää suun terveydenhuollossa Suomessa. Kyselylomakkeen sisällöllistä validiteettia parantaa se, että lomake laadittiin yhteistyössä STAL ry:n asiantuntijoiden kanssa. Kysely sisältää keskeiset suun terveydenhuollon tehtäväalueet (1).

Tulokset ovat samansuuntaisia hammashoitajan sekä suuhygienistin ammatinkuvausten kanssa, sillä hammashoitajan tyypilliseen työnkuvaan kuului työskentely hammaslääkärin työparina sekä suuhygienistin tyypilliseen työnkuvaan kuului työskentely itsenäisesti asiakas-/ potilastyössä (17, 18). Kummankin tutkinnon suorittaneiden työnkuva vastasi enemmän suuhygienistien työnkuvaa, mutta kummankin tutkinnon suorittaneiden työnkuvaan kuului pelkän suuhygienistin tutkinnon suorittaneita enemmän myös hammashoitajan työnkuvaan sisältyviä työtehtäviä.

Suun terveydenhuollon vastaanottokäynnillä tapahtuvasta terveysneuvontaan liittyvistä kielteisistä vastauksista ei voi päätellä, että vastasivatko eri ammattiryhmien edustajat kysymyksiin kielteisesti siksi, että kyseiset työtehtävät eivät kuuluneet heidän työnkuvaansa vai sen vuoksi, että he eivät jostain muusta syystä toteuttaneet terveysneuvontaa vastaanottokäynnin yhteydessä. Hammashoitajan ja suuhygienistien ammattieettiset ohjeisiin kuuluu suunterveyden edistäminen, mikä on voinut ohjata terveyden edistämistyön kiinnostavuuteen liittyvien kysymysten vastaamisessa (14, 15).

Suuhygienistit toteuttivat hammashoitajia enemmän terveyden edistämiseen liittyviä työtehtäviä, mitä voidaan pitää odotetun mukaisena tuloksena, sillä suuhygienistin ammatinkuvauksen mukaan suuhygienistin keskeisimpään työnkuvaan kuuluu terveyden edistäminen (18) . Hammashoitajat, suuhygienistit sekä kummankin tutkinnon suorittaneet toteuttivat terveyden edistämiseen liittyvistä työtehtävistä eniten terveysneuvontaa vastaanottokäynnin yhteydessä. Tämän vuoksi selvitettiin, löytyykö vastaanotolla toteutetun terveysneuvonnan ja itsenäistä asiakas-/potilastyötä tekevien hammashoitajien, suuhygienistien sekä kummankin tutkinnon suorittaneiden välillä eroavuuksia.

LÄHTEET 1. Eve-Maria Hänninen, 2020.

Hammashoitajien ja suuhygienistien terveyden edistämiseen liittyvä työnkuva. <www.theseus.fi>.

2. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2019.

Keskeisiä käsitteitä. Hyvinvointi- ja terveyserot.

Verkkodokumentti. Päivitetty 23.9.2019. <https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-jaterveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita> Luettu 7.3.2020.

3. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Annettu Helsingissä 13.12.2010.

4. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011. Annettu Helsingissä 28.5.2009.

5. Suun terveyttä koko väestölle 2013. Suun

34

Suun Terveydeksi 2 | 2020

Hammashoitajat, jotka työskentelivät itsenäisesti asiakas-/potilastyössä toteuttivat 1–3-vuotiaan terveystarkastuksen yhteydessä terveysneuvontaa itsenäistä asiakas-/potilastyötä tekeviä suuhygienistejä tai kummankin tutkinnon suorittaneita enemmän. Tuloksia voidaan pitää yhteneväisenä hammashoitajan ammatinkuvaan liittyvän teoriatiedon kanssa (19), mutta tuloksilla saatiin myös uutta tietoa hammashoitajien ja suuhygienistien välisestä terveysneuvonnan toteuttamisesta 1–3-vuotiaille lapsille.

Kaikista kyselyyn vastanneista hammashoitajista viidesosa (21 %) ja suuhygienisteistä sekä kummankin tutkinnon suorittaneista vähän yli puolet toteutti terveysneuvontaa suusairauksien riskiryhmiin kuuluville alle kouluikäisille lapsille, suusairauksien riskiryhmiin kuuluville koululaisille ja suusairauksien riskiryhmiin kuuluville opiskelijoille.

Suusairauksien riskiryhmille toteutetun terveysneuvonnan määrä herätti kysymyksen, onko tuloksista löydettävissä yhteyksiä riskiryhmiin kuuluvien lasten puutteellisiin harjaustottumuksiin. Suomalaiset lapset harjaavat hampaita muiden Suomen kaltaisten maiden lapsia selvästi laiskemmin ja puutteelliset hampaiden harjaustottumukset voidaan nähdä yhtenä koululaisten hampaiden reikiintymiseen vaikuttavana tekijänä (7, 20). Tulokset voidaan nähdä myös osittain samansuuntaisena tuoreen kyselytutkimuksen kanssa, jossa ilmeni, ettei suomalaisille nuorille miehille suunnattua ravitsemusneuvontaa ole toteutettu riittävästi suun terveydenhuollossa (8).

Hammashoitajia koskevia tuloksia voidaan ajatella osittain yhdenmukaiseksi Suun terveyttä 2013 kehittämisehdotuksen kanssa (5), jossa nostetaan esille työpanoksen lisääminen terveyden edistämisessä ja erityisesti aikuisten hoidossa. Kaikista kyselyyn vastanneista hammashoitajista alle 45 % toteutti terveysneuvontaa työikäisille aikuisille ja alle 39 % toteutti terveysneuvontaa senioreille vastaanottokäynnin yhteydessä.

Tulokset antoivat uutta tietoa hammashoitajien ja suuhygienistien toteuttamasta terveysneuvonnasta eri kohderyhmille. Tulosten mu-

terveydenhuollon selvitystyöryhmän kehittämisehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:39. Helsinki 13, 26. Verkkodokumentti. <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/74470/RAP_2013_39_SUTE_ verkkoversio%20271113.pdf > Viitattu 3.1.2019.

6. Kottonen, A 2017. Toimivalla työnjaolla lisää terveyttä. Suomen Hammaslääkärilehti.

Verkkodokumentti. Päivitetty 22.3.2017. <http://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/ uutinen/toimivalla-tyonjaolla-lisaaterveytta>. Viitattu 10.1.2019.

7. Hausen, Hannu 2019. Terveysneuvonta kunniaan. Suomen Hammaslääkärilehti.

Verkkodokumentti. Päivitetty 9.12.2019. <https://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/tiede/ terveysneuvonta-kunniaan>. Viitattu 11.12.2019.

8. Tanner, Tarja – Harju, Laura – Päkkilä, Jari

– Paitinen, Pertti – Tjäderhane, Leo – Anttonen, Vuokko 2019. Consumption of snacks and dental caries among Finnish young men: a cross-sectional epidemiological study. Odontology. Verkkodokumentti. <https://doi.org/10.1007/s10266-01900473-z>. Viitattu 3.2.2020.

9. Develop Personal Skills 2019. Health Promotion Acts Means. The Ottawa Charter for Health Promotion. World Health Organization. Verkkodokumentti. <https:// www.who.int/healthpromotion/conferences/ previous/ottawa/en/>. Viitattu 28.9.2019.

10. Nutbeam, Don – Harris, Elizabeth – Wise, Marilyn 2014. Models which guide communication to bring about behavior change. Health literacy. Theory in a nutshell. A practical guide to health promotion theories.

3 rd edition. Australia. 37–39.

kaan vain noin viidesosa kyselyyn vastanneista hammashoitajista, suuhygienisteistä ja kummankin tutkinnon suorittaneista oli toteuttanut terveysneuvontaa eri asiakasryhmille neuvoloissa, päiväkodeissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa, työttömille, varusmiehille, maahanmuuttajille, asunnottomille, vammaisille tai kotona asuville pitkäaikaissairaille suunnatuissa tilaisuuksissa. Tulokset kertovat, että hammashoitajien ja suuhygienistien toteuttama terveysneuvonta keskittyy pääosin vastaanotolla tapahtuvaan terveysneuvontaan.

Hammashoitajien ja suuhygienistien terveyden edistämisen kiinnostavuuteen liittyvät tuloksia voidaan pitää samansuuntaisina Vantaan suun terveydenhuollossa toteutetun tutkimuksen kanssa, jossa hammashoitajat sekä suuhygienistit kokivat lasten ja terveyden edistämisen parissa työskentelyn mielekkääksi (13).

Tulosten mukaan hammashoitajista sekä suuhygienisteistä yli puolet oli kiinnostunut työskentelemään nykyistä enemmän terveyden edistämiseen liittyvissä työtehtävissä. Tulokset ovat samansuuntaisia suuhygienistien eettisten ohjeiden kanssa (15) , mutta hammashoitajien työnkuvaan (14) terveyden edistäminen ei sen sijaan ei liity yhtä vahvasti.

11. Huttunen, J 2015. Mitä maailma sairastaa.

Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim.

2015;131(11):1107–8.

12. Lindstöm, Bengt – Eriksson, Monica 2010.

Salutogeeninen lähestymistapa terveyteen – teoria terveyden resursseista. Teoksessa AnnaMaija Pietilä (toim.): Terveyden edistäminen, teorioista toimintaan. WSOY pro Oy, Helsinki 36, 46.

13. Arpalahti, I – Järvinen, M – Suni, J – Pienihäkkinen, K 2011. Acceptance of oral health promotion programmes by dental hygienists and dental nurses in public dental service. International journal of dental hygiene. 10 (1). 46-53.

14. Hammashoitajan eettiset ohjeet. Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry.

Hammashoitaja. Poutapilvi web de-sign-P4 -julkaisujärjestelmä. Verkkodokumentti.

JOHTOPÄÄTÖKSET: 1. Hammashoitajien sekä suuhygienistien työpanosta voitaisiin suunnata nykyistä enemmän myös vastaanottohuoneen ulkopuolelle tapahtuvaan terveysneuvontaan. Tämä mahdollistaisi suunterveyden edistämistyön tekemisen näkyväksi suuremmalle väestölle.

2. Itsenäistä asiakas-/potilastyötä tekevien hammashoitajien työpanosta hyödynnettiin muihin ikäluokkiin verrattuna eniten 1–3-vuotiaiden lasten terveysneuvonnassa suun terveystarkastuksen yhteydessä. Terveyden edistämisestä kiinnostuneiden hammashoitajien työpanosta voitaisiin hyödyntää enemmän erityisesti suusairauksien riskiryhmiin kuuluvien terveysneuvonnassa, sillä tulokset osoittavat, että hammashoitajien toteuttama terveysneuvonta oli melko vähäistä suusairauksien riskiryhmiin kuuluville alle kouluikäisille lapsille, koululaisille sekä opiskelijoille.

3. Tulokset osoittavat, että hammashoitajat ja suuhygienistit kokivat terveyden edistämistyön kiinnostavaksi, mutta nykyiset työnkuvat eivät täyttäneet täysin heidän kiinnostuksensa tasoa terveyden edistämistyön osalta. Työelämässä tämä tulisikin nähdä yhtenä mahdollisuutena vaikuttaa suun terveydenhuollon keskeisimpään haasteeseen ja sitä kautta vähentää korjaavan hoidon tarvetta.

Jatkossa tulee selvittää, kuinka paljon suun terveydenhuollossa toteutetaan suun terveystarkastuksia ilman terveysneuvontaa.

Lisäksi voitaisiin selvittää kokevatko hammashoitajat ja suuhygienistit itse omat taitonsa suunterveyden edistämistyöhön riittävänä.

<https://www.stal.fi/mika_stal/ hammashoitaja/hammashoitajan_eettiset_ ohjeet>. Viitattu 4.1.2020.

15. Suuhygienistin eettiset ohjeet. Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry.

Poutapilvi web design-P4 -julkaisujärjestelmä.

Verkkodokumentti. <https://www.stal.fi/mika_ stal/ suuhygienisti/suuhygienistin_eettiset_ ohjeet>. Viitattu 4.1.2020.

16. Sirviö, Kaarina 2019. Suun terveydenhoidon ammattilaiset. Duodecim terveyskirjasto.

Verkkodokumentti. <https://www. terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_ artikkeli=trv00083>. Viitattu 14.1.2020.

17. Hammashoitaja. Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry. Hammashoitaja. Poutapilvi web de-sign-P4 -julkaisujärjestelmä.

Verkkodokumentti. <https://www.stal.fi/mika_ stal/hammashoitaja>. Viitattu 31.3.2019.

18. Suuhygienisti. Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry. Poutapilvi web design-P4 -julkaisujärjestelmä.

Verkkodokumentti. <https://www.stal.fi/mika_ stal/suuhygienisti>. Viitattu 10.1.2019.

19. Suun terveystarkastus 2019. Sirviö, Kaarina.

Duodecim terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ tk.koti?p_artikkeli=trv00084>. Viitattu 16.1.2020.

20. Martignon, Stefania – Pitts, Nigel B. – Goffn, Guy – Mazevet, Marco – Douglas, Gail V. A. – Newton, J. Tim – Twetman, Svante – Deery, Christopher – Domejean, Sophie – Jablonski-Momeni, Anahita – Banerjee, Avijit – Kolker, Justine – Ricketts, David – Santamaria, Ruth M. 2019. CariesCare practice guide: consensus on evidence into practice. British dental journal. (227) 5, 394.

2 | 2020 Suun Terveydeksi

35

Hallitsematon biofilmi on kaikille riski...

Colgate Total® auttaa sinua voimaannuttamaan potilaasi biofilmin hallintaan1,2,*

Vähensi erinomaisesti: Ienongelmia

26.3 %

4,†

Plakkia

30.1 %

4,†

• Colgate Total® vähensi merkittävästi bakteereja 100% suun pinnoilta, 12 tuntia harjaamisen jälkeen (hampailta, kielestä, poskista, ikenistä)3,# • Kaksi sinkkiä yhdessä arginiinin kanssa tunkeutuvat ainutlaatuisella tavalla biofilmiin. Ne rajoittavat bakteerien uudelleen kasvua 12 tunnin ajan1,2,*

Voimaannuta potilaasi saavuttamaan suun kokonaisterveys# * Colgate Total® kuljettaa, läpäisee ja varastoi sinkkiä paremmin arginiiniin perustuvan teknologiansa avulla. Tämä on todettu in vitro -tutkimuksessa, jossa biomassan vähentymistä verrattiin pelkästään sinkkiä sisältäneeseen hammastahnaan. † Tilastollisesti merkittävästi vähemmän verrattuna tavalliseen fluorihammastahnaan. # Tilastollisesti merkittävästi vähemmän viljelykelpoisia bakteereja hampaissa, kielessä, poskissa ja ikenissä kun verrattiin Colgate Total® muihin antibakteerittomiin fluorihammastahnoihin 4 viikon ja 12 tunnin jälkeen harjaamisesta.

References: 1. Manus L, et al. J Clin Dent 2018;29(Spec Iss A)A10-19. 2. Daep C, et al. August 2019, data on file. 3. Prasad K et al. J Clin Dent 2018;29(Spec lss A)A25-32.

4. Delgado E, et al. J Clin Dent 2018;29(Spec lss A)A33–40.

www.colgateprofessional.fi www.colgatetalks.com

TePe EasyPick™

TePe EasyPick™ on valmistettu Ruotsissa. Varsi on kestävä ja joustava. Leveät silikonilamellit puhdistavat hammasvälit tehokkaasti ja miellyttävän tuntuisesti.

www.tepe.com

06/05/2020 14:35

Made in Sweden

AD202766

3651 Colgate Total Half Page Advert FINNISH 174mm x 125mm.indd 1

Tarkemmat ohjelmat, majoitustiedot ja ilmoittautumiset koulutuksiin www.denstal.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: koulutus@denstal.fi tai 040 566 1656 Osallistumismaksut ellei toisin ilmoiteta: ½pv 150€ + alv 24% (36€), 1pv 200€ + alv 24% (48€), 2pv 300€ + alv 24% (72€)

Verkkokurssit

Laaja lääkehoidon verkkovalmennus: 69 €(+ alv 24% 16,56 €) / henkilö Lääkkeet suunhoidossa: 49 € (+ alv 24% 11,76 €) / henkilö Hygienian verkkokurssi osa 1: 80€ (+ alv 24% 19,20€) / henkilö Hygienian verkkokurssi osa 2: 55€ (+ alv 24% 13,20€) / henkilö

Käsihygienia ja suojaimet verkkokurssi: 30€ (+alv 24% 7,20€) / henkilö Terveyden edistäminen verkkokurssi: 55 € (+ alv 24% 13,20 €) /henkilö Moniammatillinen verkko-ohjaajakoulutus hammaslääkäreille ja suuhygienisteille: 100€ (+alv 24% 24€) / henkilö

Oulun koulutustapahtuma * 3.–4.9.2020

PAIKKA: Original Sokos Hotel Arina. Pakkahuoneenkatu 16, Oulu | Ilmoittautuminen viimeistään 30.7.2020

TORSTAI 3.9.2020

PERJANTAI 4.9.2020

OHJELMA Syö itsesi virkeäksi • Terveyttä ruoasta – nykyiset ravitsemussuositukset • Stressi ja energiatasojen hallinta • Niska-hartiaseudun yleisimmät työperäiset vaivat, niiden ennaltaehkäisy ja hoito

OHJELMA 1 Infektioiden torjunta suun terveydenhuollon vastaanotolla • Tartuntateiden katkaiseminen liikuteltavassa pop up hammashoitoyksikössä • Parodontologinen hoito suuhygienistin vastaanotolla OHJELMA 2 Infektioiden torjunta suun terveydenhuollon vastaanotolla • Tartuntateiden katkaiseminen liikuteltavassa pop up hammashoitoyksikössä • Hammashoitajan tekemät pienten lasten suun terveystarkastukset

Suuhygienistipäivä, Helsinki * 25.9.2020

PAIKKA: Original Sokos Hotel Presidentti. Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki | Ilmoittautuminen viimeistään 12.8.2020

OHJELMA Diabetes ja sen lääkitys. Mitä meidän tulisi tietää erityisesti uusista moderneista lääkehoidoista? • Laserin käyttö parodontologisessa hoidossa • Hampaiden valkaisu • Jauhepuhdistimet, miksi, miten, milloin?

Jyväskylän koulutustapahtuma * 1.–2.10.2020

PAIKKA: Original Sokos Hotel Alexandra. Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä | Ilmoittautuminen viimeistään 1.9.2020

TORSTAI 1.10.2020 OHJELMA 1 Pään ja kaulan alueen syövät. Pään ja kaulan alueen syöpien hoitopolku • Mikä on syöpä? • Suun terveyden yleisterveysyhteydet

PERJANTAI 2.10.2020 OHJELMA Aseptiikan päivitys • Hyvinvointia työpaikalla – kivempi käydä töissä

OHJELMA 2 Pään ja Kaulan alueen syövät. Pään ja kaulan alueen syöpien hoitopolku • Mikä on syöpä? • Lasten suun terveyteen vaikuttavat tekijät

Suun Terveys, Helsinki * 12.–14.11.2020

PAIKKA: Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki 14.10.2020 mennessä ilmoittautuneiden osallistumismaksut: 1pv 190€ + alv 24% (45,60), 2-3pv 260€ + alv 24% (62,40) 14.10.2020 jälkeen ilmoittautuneiden osallistumismaksut: 1pv 230€ + alv 24% (55,20), 2-3pv 300€ + alv 24% (72,00)

TORSTAI 12.11.2020

PERJANTAI 13.11.2020

OHJELMA Viestintä ja vuorovaikutus • Hygienia suun terveydenhuollossa • Avajaiset • Karieksen hallinta tänään I

OHJELMA Uniapnea ja hyvä olo • Kalvo-oikominen, proteesit ja sairaalatyöskentely • Syöpä ja terveysuskomukset • Karieksen hallinta tänään II

Y H D I S T Y K S I S S Ä TA PA H T U U

SYKSYN TAPAHTUMIA TURUN ALUEEN SUUN TERVEYDENHOIDON AMMATTILAISET RY Järjestämme piknik-risteilyn lauantaina 10.10.2020 Viking Linella Turku-Maarianhamina-Turku. Omavastuu 35 eur sisältäen matkan, meriaamiaisen ja paluumatkalla buffet lounaan. Ohjelmassa menomatkalla: ”Alle kouluikäis-

LÖYDÄ PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT

www.stal.fi/paikallisyhdistykset

ten lasten suun terveystarkastukset” Suuhygienistit Laura Virtanen ja Rebekka Mottram. 30 ensimmäistä jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä pääsee mukaan. Huom! Henkilökohtaiset, sitovat ilmoittautumiset (nimi ja syntymäaika) sähköpostilla satu.sateri@turku.fi. Tervetuloa! Hallitus

LY H Y E S T I A S I A A

Hyvä elämä ei synny täydellisyydestä

S

uomen luetuimman psykotera-

E

peutin Maaret Kallion odotettu

koska myös hampaiden hoidosta leviää

uutuuskirja ”Voimana toivo” pu-

verkossa ja sosiaalisessa mediassa vääriä

rilaiset terveysväitteet ja uskomukset näkyvät paitsi yleislää� käreiden vastaanotolla, myös

hammashoitoloissa ja asiakkaan suussa,

reutuu toivoon, joka on merkittävä hyvän

väittämiä. Esimerkkeinä fluorittomat

elämän tekijä.

hammastahnat ja verkosta tilatut hampaiden valkaisuaineet.

Toivolla on valtava voima. Ihminen voi

Väärien uskomusten leviämistä vas-

kestää paljonkin pahaa, mutta toivottomuutta vain hetken. Uuden teoksensa

taan kamppailee Turun lääketieteellisen

myötä Maaret Kallio tutustuttaa meidät

tiedekunnan opiskelijoiden perustama

toivoon, joka vahvistaa niin vaikeuksista

Vastalääke ry, joka ylläpitää Vastalää-

toipumista kuin kokemustamme omasta

ke.fi -sivustoa. Siellä julkaistaan tutki-

pystyvyydestämme ja elämän merkityk-

muksiin perustuvia helppotajuisia artik-

sellisyydestä. Kirja auttaa löytämään

keleita terveydestä. Sivuston artikke-

taitoja, joilla toivoa voi tietoisesti vahvis-

lit selvittävät erilaisten terveysväittämien

taa ja tukea. Kirja virittää lukijan monin

todenperäisyyttä väite kerrallaan. Pu-

eri tavoin pohtimaan, mistä oma toivo

heenvuorot ovat yhdistyksen jäsenten ja

syntyy ja mistä se saa voimaa kasvaa.

ulkopuolisten asiantuntijoiden

Kirjaa voi nautiskella pieninä paloina tai

ajankohtaisia näkökulmakirjoituksia

sen voi ahmaista kerralla – riippuen

terveysaiheista ja perustuvat kä jää kokemukseen yksin. Kallion mu-

nimenomaan tieteelliseen näyttöön asi-

kaan toivoa voi kartuttaa ja tartuttaa.

oista. Artikkelit käsittelevät monia erilai-

tai huippukokemuksista, vaan siitä, että

Toivon lainaaminen toiselta tai sen jaka-

sia uskomuksia ja sivustolle voi myös eh-

säilytämme toivon hyvään vaikeasta

minen muille on mielen voimavara.

dottaa aiheita. Suun terveydenhoidosta

omasta toivon tarpeesta.

Hyvä elämä ei synny täydellisyydestä

artikkeleita ei vielä juurikaan ole, joten

huolimatta. Toivon teemat herättävät

38

Nauti Vastalääke.fi

lukijan katsomaan elämää rikkain sävyin.

Maaret Kallio on laajasti seurattu koulut-

ehdotetaanpa ja etsitään asiantuntijoita

Kun meillä on toivoa, ikävät tunteet ei-

tajapsykoterapeutti, kolumnisti ja kysytty

kirjoittamaan lisää tiedon ja huuhaan

vät valtaa mieltämme kokonaan emme-

luennoitsija.

eroista.

Suun Terveydeksi 2 | 2020

Bifluorid 10

Futurabond U

O

neet

sUU

sa i

nH

DO

Oi

si

t

CleanJoy

Futurabond DC VOCO Profluorid Varnish

tÄY teM

ateriaa

Lit

Flow Caps:

Caps:

grandioSo Flow / Heavy Flow, x-tra base

admira Fusion / admira Fusion x-tra, amaris / amaris Flow, alfacomp lC, arabesk Flow, grandio / grandio Flow, grandioSo / grandioSo x-tra, Twinky Star, x-tra fil

VisCalor bulk Caps Kapea kärki - ihanteellinen vaikeasti tavoitettavilla aluilla

VOCO kerta-annOksina Helppo, nopea ja Hygieeninen.

• Hygieeninen – optimaalinen suoja henkilökunnalle ja potilaille • Helppo, nopea ja hygieeninen • Sopiva määrä materiaalia yhdelle hoitokerralle – materiaalin kulutus ei kasva • ei ylivalumista • ei tarvitse ylimääräisiä lisävälineitä

VoCo gmbH · anton-Flettner-Straße 1-3 · 27472 Cuxhaven · Saksa ·Tel. +49 4721-719-0 · www.voco.dental

SingleDose

Voimia, ilon hetki채 Lepoa, kes채n nautintoja Sinulle toivottaa STAL ry

Toimistomme on hein채kuun ajan suljettu.

Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry Postiosoite: PL 90, 00060 Tehy K채yntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki p. 040 563 3175 toimisto@stal.fi stal.fi