Maito ja me 3/2021

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 3 — 2 0 2 1

TALOUDELLISTA RUOKINTAA NURMIA KEHITTÄMÄLLÄ EU:N ILMASTOTAVOITTEET 20 MAME_0321_HEIDI.indd 1

HYVÄ ALKU VASIKOILLE 31

TILUKSET LÄHEMMÄS 52 16.9.2021 9.27

NAUTAREHUT SÄILÖREHUN TUEKSI

Kun säilörehu on hyvää, on täydennysruokinta helppoa, eläimet pysyvät terveinä ja tuottavat sekä litroja että pitoisuuksia. Jos säilöntä ei syystä tai toisesta onnistu, lehmien karkearehusta kadonneita megajouleja on korvattava ostorehulla. Tavoitteista kannattaa pyrkiä pitämään kiinni oikein suunnitellulla ruokinnalla – ja väkirehuihin panostamalla. A-Rehun rehuvalikoimasta löydät niin laadukkaat täydennysrehut kuin apekomponentit.

Tilaa rehut suoraan tuottajapalvelustamme p. 020 472 7060 tai verkkokaupastamme www.atriatuottajat.fi/verkkokauppa

MAME_0321_HEIDI.indd 2

16.9.2021 9.27

1 2 0 2 — 03

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a RUOKINTA JA HYVINVOINTI

Pääkirjoitus……..…………..….........……………04 Alkutuotantojohtaja...……....….…….…...…05 Uutisia.......………………………….....…..……..…06 Toimitusjohtajalta……...….........…..….......…11 Taloudellinen ruokinta.............................12 12

Katsaus kesän säilörehuihin...................18

38

Haastattelussa Jari Leppä.....................20 Kokoviljasäilörehu tuo joustoa..............24 Vasikat ja stressi....................................…26 Vastapoikineille vain parasta.............…28 Vasikkaketjun yhteispeli kehittyy.......…31 Voimaa vasikoille pienryhmistä.........…32

20

Globaalit maitomarkkinat...….............…34

50

Hallituksen puheenvuoro....….............…37 Loistolomittaja loistotilalla....................38 Työ kevyeksi...…...................................……42 Nasevasti.....…......................................……43 Talous..…...............................................……45 Asiantuntija vastaa…..…..…….........………46

28

52

Eläinlääkäri vastaa..….......….....…..…..……47 Laboratoriossa………...........................……48 Koneklinikka...…...................................……50 Tilusjärjestelyt....................................……52 Uutta Valiolta…..........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Hiilineutraali maito 2035...................……61

62

Me yrittäjät..………............….................……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Marjo Ala-Kopsala, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 1.12.2021.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

31

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME_0321_HEIDI.indd 3

16.9.2021 9.29

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Helppoa kuin rehunteko?

L

entävä lause ”helppoa kuin heinänteko” toistuu usein puheissa. Lieneeköhän sanonta kaikessa ironisuudessaan savolaista alkuperää? Toinen variaatio aiheesta on ”helppoa kuin hevosilla heinäaikana”.

Olisi kiintoisaa kuulla, mitä lausahduksen lanseerannut henkilö mahtaisi ajatella, jos hänelle kertoisi hieman nykyaikaisesta säilörehun tekemisestä.

Tätä kirjoittaessani on takana kuuma ja viljelyolosuhteiltaan haastava kesä. Sivulta 18 löydät Valio Artturi®-tiimin katsauksen rehujen onnistumisesta.

Kannattaa katsastaa myös Istolahden tilalla hyväksi havaitut keinot taloudelliseen ruokintaan (s. 12).

Kannattavuus ja vastuullisuus kulkevat monesti käsi kädessä, ja tästä esimerkkinä päästään tutustumaan siihen, miten tilusjärjestelyt vaikuttivat tilan arkeen ja maidon hiilijalanjälkeen (s. 52). Vastuullisuuden kaupallistamista puolestaan valottaa Annamari Lammi Tavataan Valiolla -palstalla (s. 58).

Ajankohtaisista maatalouspolitiikan uudistuksista keskustelevat Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (s. 20).

Toinen tämänkertaisista teemoistamme on hyvinvointi. Jaksamisen kannalta on tärkeää, että yrittäjällä on mahdollisuus pitää lomaa ja irtautua työstä. Sivulta 38 alkaen voit lukea maitotilayrittäjä Suvi Keskimaan kokemuksia yhteistyöstä loistolomittaja Jouki Tchaousin kanssa.

Tästä numerosta löytyy myös paljon tietoa vasikoiden hyvinvoinnista: vinkkejä vastapoikineiden osaston suunnitteluun (s. 28), tietoa ternivasikoiden kasvatuksesta (s. 31) sekä vasikan stressitekijöiden vaikutuksista (s. 26).

Näillä eväillä onkin hyvä jatkaa kohti sisäruokintakautta!

ANNA JAL A S- KARJAL AI NEN Toimituspäällikkö

04 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 4

16.9.2021 9.29

AJA

HT NKO

AIST

A

Tuotantokustannusten nousu on ikävä tosiasia

T

Marketta Rinne ja erikoistutkija Auvo Sairanen ilastokeskuksen mukaan maatalouden tuotantotarvikkeet ja käyvät läpi ruokintaan liittyviä mahdollisuuksia palvelut maksoivat kesäkuun tällä hetkellä vallitsevassa tilanteessa. lopussa 8,6 prosenttia enemmän Nykypäivän kuluttajien huomio kiinnittyy kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen tietoihin perustuva Luken maidonyhä enenevässä määrin siihen, millä tavoin tuottuotannon muuttuvien kustannusten indeksi teet ja palvelut ovat tuotettu. Kilpailu on tällä puolestaan nousi 13 prosenttia vuoden takaisaralla kovaa ja arviointi tapahtuu viimekädessä sesta. Elokuussa varmistui, että ohran satotaso ostopäätösten muodossa. jää pieneksi, mikä johti poikOlemme yhdessä osuuskunkeuksellisen korkeisiin ohran tien kanssa valmistelleet uusia hintanoteerauksiin, joka vaivastuullisuustoimenpiteitä ja ne kuttaa edelleen monien rehulanseerataan lähiaikoina. Uudet jen hintoihin. toimenpiteet ovat vapaaehtoisia ja painottuvat eläinten hyvinMarkkinataloudessa ei voi voinnin parantamiseen, luonvälttyä hintavaihteluilta eikä ”Uusista non monimuotoisuuteen sekä niiltä suojautuminen ole helpvastuullisuuspoa tai aina edes mahdollista. hiilineutraaliin maitoketjuun. toimenpiteistä Maataloudessa vaihtelevat Tavoitteena on, että jokaiselle sääolosuhteet lisäävät vaikeustilalle löytyy toteuttamiskelpoion suunniteltu kerrointa, kuten tänä vuonna sia vaihtoehtoja. Vastuulvapaaehtoisia.” tapahtui. Sateet tulivat elolisuuden kehittäkuussa, mikä oli kevätviljojen mistä voi lähestyä monesta osalta auttamatta liian myöhään. Nurmiviljely ja nurmeen eri kulmasta, joista talouperustuva ruokinta osoittivat dellinen näköjälleen vahvuutensa, vaikka toinen säilörehusato jäi osalla kulma on yksi. tiloista kuivuuden takia lähinnä Vapaaehtoisten toimenpiteipuhdistusniitoksi. den toteuttamisesta tullaan maksamaan korvausta ja On vaikea arvioida, kuinka nopeasti maataniillä haetaan kilpailuetua louden tuotantopanosten hinnat tulevat laskevaliolaiseen maitoketjuun. maan. Esimerkiksi rehuohra on viimeisen kymI LKKA POHJAMO menen vuoden aikana rikkonut 200 euron hinA lkutuotanto­j ohtaja tatason per tonni vain kahdesti ja hyvin lyhyeksi Valio Oy aikaa kerrallaan. Nykyinen hintataso ei ole uusi normaali, mutta on vaikeaa ennakoida kuinka nopeasti hinnat tulevat alas.

Hintojen ja hintasuhteiden muuttumisen vuoksi nyt on tarpeen käydä ProAgrian ja muiden ruokinta-asiantuntijoiden kanssa ruokinnan optimointia läpi. Myös Valmasta löytyy tuore tallenne, jossa Luken tutkimusprofessori MAITO JA ME * 05

MAME_0321_HEIDI.indd 5

16.9.2021 9.29

UUTISET N ICO BACKSTRÖ M

Maitojame.fi uudistui

V

aliolaisten maitotilayrittäjien ammattilaissivusto Maitojame.fi on uudistunut. Sivustolta voit lukea Maito ja me -lehden artikkeleita sähköisinä, maitotilayrittäjien tilahaastatteluja ja muuta ajankohtaista maitoja ruoka-alan ammattiasiaa.

Tuotteet ja palvelut -osiossa on esitelty Valioryhmän palvelut maitotilayrittäjille sekä Starttija Correct-tuotteemme. Sivustolta löydät myös Valmakauppojen yhteystiedot, Maito ja me -lehden mediakortin, toimituksen yhteystiedot sekä sähköiset näköislehdet.

Tervetuloa ammattilaissivustolle www.maitojame.fi

Valio, Atria ja Luke rakentavat kansallista mallia hiilijalanjäljen laskentaan Kansallinen maidon ja naudanlihan tuotannon hiilijalanjäljen laskentamalli huomioi suomalaisen tuotannon erityispiirteet.

Tilaa Carbo® uutiskirje!

V

alion Carbo® uutiskirje nostaa esiin Hiilineutraali maitoketju -ohjelmamme ajankohtaisia asioita ja muita teemaan sopivia mediasisältöjä neljä kertaa vuodessa.

Sähköpostitse lähetettävä uutiskirje saapuu Valion hiiliviljelijäkoulutuksen käyneille maitotiloille ja muille ympäristö- ja hiiliviljelyaiheista kiinnostuneille kirjeen tilanneille lukijoille.

Jos et vielä saa Carbo® uutiskirjettä, voit tilata sen Valman Valio-ylävalikosta löytyvältä sivulta Hiiliviljely.

Y

hteistyössä syntyvä uusi kansallinen hiilijalanjäljen laskentamalli perustuu Valion aiemmin kehittämään Lypsikki LCA -mallinnukseen (Life Cycle Assessment), jonka avulla voidaan todentaa tuotantotilojen välisiä eroja ja tilalla tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen.

Valion kehittämän CARBO® ympäristölaskurin avulla maitotilat ovat voineet syksystä 2020 alkaen laskea oman tilansa ilmastovaikutukset ja selvittää tehokkaimmat toimet niiden pienentämiseksi. Tähän mennessä noin 700 valiolaista maitotilaa on laskenut tuottamansa maidon hiilijalanjäljen. ”Erilaisia hiilijalanjäljen laskentamalleja on maailmalla paljonkin, mutta mallia, joka huomioi suomalaisen maidon ja naudanlihan tuotantoon liittyvät erityispiirteet, ei ole missään muualla käytössä. Tässä yhdistyvät Valion pitkäjänteinen maidontuotannon hiilijalanjäljen laskennan kehitystyö, Luonnonvarakeskuksen tieteellinen tutkimus ja Atrian vahva näkemys hiilineutraalista lihantuotannosta”, Atrian naudanlihan hankinnasta vastaava johtaja Sinikka Hassinen kertoo. ”Suomalaiset kuluttajat tiedostavat yhä paremmin ruuan ympäristövaikutukset ja hiilijalanjäljen merkitseminen on yksi tapa palvella kuluttajia entistä paremmin.”

06 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 6

16.9.2021 9.29

TERHI HO N KO N EN

UUTISET

ENERGIATÄYDENNYSREHUT LEHMILLE KARJAN PROPYLEENI PLUS Märehtijöille ketoosiriskin vähentämiseen tarkoitettu propyleeniglykolivalmiste, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta ylläpitäen ruokahalua. Tuote sisältää myös mm. betaiinia ja nikotiiniamidia, jotka tehostavat maksan 10 toimintaa. kg

WE mitalit jaetaan osuuskunnittain Mitalit jaetaan tänä vuonna alueellisesti osuuskuntien omissa tilaisuuksissa.

W

alter Ehrströmin säätiön kultamitalijuhla, jossa palkitaan yhtäjaksoisesti 25 tai 50 vuotta E-luokkaista maitoa tuottaneita yrittäjiä, on peruttu tältä vuodelta koronatilanteesta johtuen.

Vuosina 2020 ja 2021 palkinnon ansainneille tiloille mitalit jaetaan alueellisesti osuuskuntien omissa tilaisuuksissa. Osuuskunnat tiedottavat juhlatilaisuuksistaan palkittavia tiloja. Tilaisuudet järjestetään syksyn 2021 aikana.

Lämmin s onnentoivotu palkittaville tiloille!

20 kg

210 kg

1050 kg

10 kg

230 kg

1200 kg

5 L

200 L

1000 L

TEHOMELASSIGLYKOLI PLUS Nestemäinen täydennysrehuseos lypsylehmille ketoosiriskin vähentämiseen. Sisältää veren sokeripitoisuutta kohottavia propyleeniglykolia ja glyserolia, maksan rasva-aineenvaihduntaa edesauttavaa koliinia ja pötsimikrobeille energiaa antavaa seosmelassia.

HIVELIC PROPPI 100 % 100 % propyleeniglykolivalmiste, johon lisätty hivenaineita. Erinomainen tuote akuutteihin ketoositilanteisiin. Soveltuu myös luomutiloille. Eläinlääkärin tulee luomutiloilla laatia lista ketoosin hoitoon tarkoitetuista valmisteista ja lista liittää osaksi maatilan luomusuunnitelmaa (eläintenhoitosuunnitelma).

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

MAME_0321_HEIDI.indd 7

16.9.2021 9.29

UUTISET

Hyviä

UUTISIA

Jatkossa tunnistat välipalatuotteemme, joissa ei ole lisättyä sokeria, tästä merkistä.

@laaksontila Syksyn merkkejä ilmassa #aamulypsynjälkeen #valiomaitoa #ulkoilevatlehmät #suomalaisiltatiloilta #atuottajat

Nopea vaikutus VALMA Calcium Bolus liukenee nopeasti ja imeytyy tehokkaasti lehmän verenkiertoon nostaen veren kalsiumpitoisuutta.

Kahden kalsiumlähteen ansiosta tuote on sekä nopea että pitkävaikutteinen.

UUTUUS!

Turvallinen Yksi 200 g bolus sisältää

Pakkauskoot: 20x200 g ja 100x200 g

45 g kalsiumia, josta 34 g kalsiumkloridista (76 %) ja 11 g kalsiumsulfaatista

VALMA Calcium Bolus on pinnoitettu rasvakalvolla, joka suojaa ruokatorvea ja etumahojen limakalvoja ärsytykseltä.

Kustannuksia ja ympäristöä säästävät pakkaukset tilojen tarpeisiin!

MYYNTI: VALMAKAUPAT

MAME_0321_HEIDI.indd 8

16.9.2021 9.29

e sti en

n.

!

TULOSSA

HEN RI HARTIKAN EN

VA PA A L L A

Kurkkaa Valman videokirjastoon ja tapahtumakalenteriin

V

alman videokirjastossa julkaistaan Valio alkutuotannon ja hiilineutraalin maitoketjun videoita ja webinaaritallenteita. Valman videokirjastoon pääset Valman Valio-ylävalikosta. Sieltä löydät myös oman osuuskuntasi videokirjaston, jossa julkaistaan osuuskuntien videoita ja tallenteita.

Valman tapahtumakalenteriin kokoamme maitotilayrittäjiä kiinnostavia Valioryhmän tapahtumia. Linkin tapahtumakalenteriin löydät Valman etusivulta.

Tulevat Hiiliviljelijäkoulutukset

V

alio järjestää yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa Carbo® Hiiliviljelijä -koulutuksia. Koulutukset aloitettiin 2019 ja tähän mennessä on koulutettu n. 300 valiolaista maitotilaa. Kun tila on suorittanut Hiiliviljelijä-koulutuksen sekä tehnyt oman tilan hiiliviljelysuunnitelman, tulee Valman tilakortille merkintä suoritetusta koulutuksesta.

Seuraavat lähikoulutukset: • Levi 1.–2.12.2021 (ilmoittautuminen aukeaa 1.10.)

• Tampere 9.–10.2.2022 (ilmoittautuminen aukeaa 1.12.)

Lisätiedot Valmasta.

Seuraa Instagramissa: @pietinmaki

Drone näyttää maiseman lintuperspektiivistä Henri Hartikaisen, 38, dronekameraan tallentuu laidunnusta Mietoisten suistomaisemissa.

O

len aina ollut kiinnostunut valokuvauksesta. Sain ensimmäisen kamerani jo alaasteella. Kameroita on matkan varrella ollut erilaisia GoPro:sta järjestelmäkameroihin.

Ilmakuvauksesta kiinnostuin, kun huomasin YouTubesta miten hienoa kuvaa ilmasta käsin saa.

Vaikka kulkisi koko ikänsä samaa polkua, se on ilmasta eri näköinen. Siinä näkee maastonmuotoja: mihin yksi alue päättyy ja mistä toinen alkaa.

Ensimmäisen droneni tilasin Kiinasta. Siinä ei ollut paikannusjärjestelmiä, ja koska drooni oli vielä väriltään valkoinen, sitä saikin kerran pitkään etsiä lumihangesta. Nyt minulla on käytössä kolmas drone, 6-roottorinen hexakopteri Yuneec Typhoon H, jolla pääsee kauemmas ja akku riittää pidempäänkin liitelyyn.

Kuvissani näkyy aika paljon perinnebiotooppilaidunnusta. Olen katsonut dronella myös kasvustojen väriä ja paikkoja – onpa sillä kerran jopa etsitty anopin ja appiukon kadonnutta hiehoakin!

Suistomaisema ja taustalla näkyvä merenlahti tuo kuviin aivan oman tunnelmansa. Pietinmäen tilan peltotöitä, eläimiä ja talvilaidunnusta kuvaan myös paljon.

Tartun kameraan usein illalla töistä tullessa tai aamuisin ennen töihin lähtöä. Aika usein drone kulkee mukana myös traktorin hytissä. Siitä tulee hyvä fiilis, kun drone nousee ilmaan ja saa seurata sen lentoa.

Onnistuneesta kuvasta saa riemua ja siinä oppii myös uutta omasta kotiseudusta. Kun olen jakanut kuvia sosiaalisessa mediassa, sen ilon on saanut jakaa myös muiden kanssa.”

MAITO JA ME * 09

MAME_0321_HEIDI.indd 9

16.9.2021 9.29

Kellä AIV, sillä onni Tilaa nyt AIV-irtoliuokset ja varmista tulevan kauden onnistunut rehunsäilöntä. AIV-asiakkaana sinun ei tarvitse arvailla säilöntäaineen tehoa – saat AIV Laatutakuun ja hyvät neuvot kaupan päälle.

Uusi tuote AIV Via! Uusi AIV Via vastaa muuttuvan ilmaston haasteisiin täydellä teholla.

AIV Via on loistava valinta viljan ja palkoviljojen murskesäilöntään sekä esikuivatulle nurmisäilörehulle. Nyt murskesäilöntä onnistuu koko kosteusskaalalla!

Lue lisää: AIV.FI/VIA

Tuoteneuvonta

020 710 8484

© 2021 Eastman. Tässä viitatut Eastman-tuotemerkit ovat Eastmanin tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä tai niitä käytetään lisenssillä. ®-symboli merkitsee rekisteröityä tavaramerkkiä Yhdysvalloissa; tavaramerkit voidaan rekisteröidä myös kansainvälisesti. Tässä viitatut muut kuin Eastman-tuotemerkit ovat omistajiensa tavaramerkkejä.

CARE-FIN-AN-13608 8/21

MAME_0321_HEIDI.indd 10

16.9.2021 9.29

Ruoka ei saa olla politiikan pelinappula

T

ätä kirjoittaessani Suomen valtion emme voi koskaan kommentoida tulevia maidon budjettiriihikeskustelut on käyty. hinnan mahdollisia muutoksia, se tulkittaisiin Keskeisenä aiheena olivat jälleen hintaindikoinniksi ja olisi kilpailulainsäädännön ilmastoasiat. On selvää, että ilmasvastaista. Osuuskunnat ovat toistensa kilpailijoita, ton lämpeneminen on globaali, ja kilpailulaki sekä Valion määräävä markkinaihmisen aiheuttama ongelma ja meidän kaikkien asema Suomen markkinalla asettavat rajoituksia, on tehtävä osamme tilanteen korjaamiseksi. Maajoita meidän on noudatettava. talouden syyllistäminen on kuitenkin mennyt Valio ja osuuskunnat pyrkivät mahdollisimman korkeaan ja vakaaseen maidon hinkohtuuttomuuksiin. taan. Emme muuta hintaa kuukauJoskus tuntuu siltä, että kovimmalla äänellä ilmastokeskustelussittain vaan pyrimme siihen, että ”Kotimaista sa huutavat ne, joilla on vähiten maitotili olisi yrittäjän arjen kantietoa. Hektisessä some-maailruoantuotantoa nalta ennakoitava. Muualla maamassa ja TV:n revolverihaastatteilmassa hintavaihtelut voivat olla ei voi rasittaa luissa sivuosaan jäävät ne, jotka merkittäviä, kun tuottajahinnat kohtuuttomilla haluaisivat tieteen ja tutkimuksen reagoivat nopeasti voin ja maitokautta selittää monitahoisia asioikustannuksilla.” jauheen maailmanmarkkinahintota ja luoda ymmärrystä. Myös jen nousuihin ja laskuihin. ruoan ja terveyden ympärillä käydään vilkasta keskustelua: esiin Tuotantopanosten hinnat ovat on nostettu esimerkiksi terveysnousseet nopeasti ja tiloilla on nyt erityisen tiukvero sokeripitoisille tuotteille sekä maidon ja lihan kaa. Ymmärrämme tämän Valiolla ja teemme käytön vähentäminen kouluissa. Ruokakeskustelu kaikkemme, jotta liikevaihto kasvaa kannattavasti. on vahvasti ja osin vaarallisesti politisoitunut – Erikoismaitojauheiden vienti on yksi strategiamme kulmakivistä. Maailman mittakaavassa toivon, että keskustelun taso nousee tulevaisuudessa. Me Valiolla käymme jatkuvaa keskustelua Valio on pieni toimija, joten meillä on paljon työtä edessämme. Tuore onnistumisemme on eteläpäättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa päättäväisesti ja ratkaisukeskeisesti. korealainen Maeil Dairies -asiakkaamme, joka lanseerasi ikääntyville luuston hyvinvointia Muutos toimintaympäristössä ja mielipiteissä tukevan tuotesarjan. Raaka-aineena on Valio on nopeaa, ja meidän on tehtävä oma osuutemme Eila® NUTRI F+ -jauhe. ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Olemme Myös muilla tekijöillä kuin kannattavalla olleet tässä työssä edelläkävijöitä ja työn pitää myynnillä on vaikutusta osuuskunnille makjatkua. On kuitenkin huolehdittava yhdessä sidossamaamme maidon hintaan. Olemme viime ryhmien ja päättäjien kanssa siitä, että toimenpivuosina tehneet Valiolla satoja säästötoimenteet ovat taloudellisesti järkeviä toteuttaa, ja että piteitä. #2021-kustannussäästöohjelmassa pienensimme muun muassa hallinnon, paltähän saakka tehtyä työtä arvostetaan nykyistä enemmän. Täytyy muistaa, että Suomi on osa veluhankintojen sekä tuotannon kustannuksia, ja tehostimme tuotteidemme kysynnän kansainvälistä markkinaa. Jos kotimaan ruokateollisuutta rasitetaan kohtuuttomilla kustannukja tarjonnan suunnittelua. Jatkamme vassilla suhteessa muiden maiden tuotantoon, seutaavaa ohjelmaa myös tulevat vuodet. Työ rauksena on tuonnin lisääntyminen ja ruokavienjatkuu ja maitotilayrittäjien elinkeinon nin vaikeutuminen. turvaaminen on ykköstavoitteemme.

Kiitos kun tuotat laadukasta Minulta ja hallinnolta kysytään usein, milloin Valio-maitoa! maidon hinta nousee ja mitä teette Valiolla, jotta ANNI KKA HURME tuottajat saisivat lisää rahaa, ja miksi emme vaadi Toimitusjohtaja tuotteille julkisuudessa lisää hintaa. Valitettavasti Valio Oy

MAME_0321_HEIDI.indd 11

16.9.2021 9.29

RUO

KINT

A

Nurmesta eväät taloudelliseen ruokintaan RASTILAHDEN TILALLA NURMIVILJELYÄ KEHITETÄÄN JATKUVASTI, SILLÄ PELTOALA HALUTAAN KÄYTTÄÄ MAHDOLLISIMMAN TEHOKKAASTI REHUJEN TUOTANTOON. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

12 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 12

16.9.2021 9.30

Mari ja Jarmo Niskanen kehittävät CARBO-hankkeen opeilla nurmentuotantoa. Heinäkuussa yrittäjät pohtivat Osuuskunta Maitosuomen Sari Perälän (oik.) ja Teija Tuovisen kanssa sopivaa toisen sadon korjuuajankohtaa.

Korjuuaikanäytteet otetaan ensimmäisestä sadosta joka toinen päivä.

MAITO JA ME * 13

MAME_0321_HEIDI.indd 13

16.9.2021 9.30

RUO

KINT

A

KESKIKESÄN kuivuus mietitytti heinäkuussa Lapinlahdella sijaitsevan Rastilahden tilan yrittäjiä, Jarmo ja Mari Niskasta. ”Tänään lähtivät korjuuaikanäytteet. Eiköhän me viikon sisällä lähdetä pellolle, vaikka sato jäisikin pieneksi. Saadaan kolmas sato kasvuun”, Jarmo pohtii.

Suurta huolta talven rehujen osalta ei ole, sillä ensimmäinen säilörehusato oli iso ja laadukas. ”Ensimmäinen sato oli oikea unelma. Kuiva-ainetta tuli 4 500 kiloa hehtaarilta ja D-arvo oli 690”, Mari iloitsee.

RASTILAHDEN tilalla on panostettu viime vuosina nurmentuotantoon, sillä 205 hehtaarin viljelyala on hieman niukka kahdensadan lehmän karjalle.

Nurmien kasvivalikoimaan kuuluvat timotei ja nurminata. Ruokonataakin tilalla on kokeiltu, mutta se ei ole vakiintunut nurmiseokseen. Nurmet lannoitetaan ympäristökorvauksen maksimityppimäärällä. Nurmista otetaan sato korkeintaan neljänä vuonna.

Nurmien kylvötekniikkaa on muutettu Valion ja yhteistyökumppaneiden CARBO-hankkeesta saaduilla opeilla. ”Urakoitsija kylvää kaksi kolmasosaa siemenestä kylvölannoittimella.

Kolmasosa siemenestä lisätään peltoon jyräyksen yhteydessä. Osittaisen hajakylvön vaikutus näkyy tiheämpinä kasvustoina”, Jarmo kuvailee.

Nurmien viljelyä on pystytty tarkentamaan hankkeen kautta tilalle tulleella sääasemalla. ”Seuraan sääasemalta tehoisan lämpötilan summaa ja maan kosteutta.

Viljelyä on tarkoitus tarkentaa myös punnitsemalla säilörehukuormat, ja asennammekin ensi vuonna kiinteän akselivaa’an.”

Rehun laadun varmistamiseksi tila hoitaa säilörehun korjuun omilla koneillaan. Koneketjuun kuuluvat perhosniittokone, neljäroottorinen karhotin ja ajosilppuri. Rehu tiivistetään kahteen isoon siiloon kaivinkoneella ja pyöräkuormaajalla, ja säilöntäaineena käytetään happoa.

Tarkennetulla tuotantotekniikalla säilörehun peltotuet huomioiva tuotantokustannus on pudonnut 9,6 senttiin kuiva-ainekilolta. Tueton kustannus on 15,4 senttiä kilolta.

OSUUSKUNTA Maitosuomen Valio Artturi® säilörehuasiantuntijan Sari Perälän mukaan alle 12 sentin tuettu tuotantokustannus on jokaisella tilalla hyvä saavutus. Säilörehun tuettu tuotantokustannus on maitotiloilla ProAgrian lohkotietopankin mukaan keskimäärin 13–15 senttiä kuivaainekilolta.

Perälä nimeää pieneen tuotantokustannukseen vaikuttavaksi yhdeksi tärkeäksi tekijäksi maltilliset konekustannukset. Tila on karsinut konekuluja muun muassa ulkoistamalla lannanlevityksen ja käyttämällä kesäisin vuokratraktoria. ”Omien traktoreiden huoltokulut ovat olleet aika isot. Siksi kokeilemme, olisiko vuokratraktori edullisempi. Näyttää siltä, että on”, Jarmo sanoo.

Tärkeänä tuotannon kehittämistyökaluna yrittäjät pitävät myös tiivistä korjuu- ja raaka-ainenäytteiden ottamista. Raaka-ainenäytteet kerätään karholta. ”Valman sähköinen analyysipalvelu on nyt todella hyvä ja helppokäyttöinen. Ruokintamme perustuu tarkasti rehuanalyysin tuloksiin”, Mari kertoo.

Säilörehun satotavoitteena yrittäjillä on kolmella niitolla 10 000 kilon hehtaarisato. Siihen tilalla ei olla vielä päästy, vaan keskisato on jäänyt 7 000–8 000 kiloon.

14 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 14

16.9.2021 9.30

RASTILAHDEN TILA, LAPINLAHTI Yrittäjät Jarmo, 39, ja Mari Niskanen, 37, sekä tyttäret Milla, 19, Moona, 15, ja Viivi, 13.

Sukupolvenvaihdos tehty vuonna 2005.

Eläimet 200 lehmää, joista 98 % holsteineja.

Maito Keskituotos 14 160 kg/lehmä/v. (EKM 14 360 kg/lehmä/v.) Korkein keskipäivä-

tuotos 50 kg/lehmä ja elinikäistuotos 26 333 kg. Poikimaväli 380 vrk.

Pelto

Omaa peltoa 160 ha ja vuokrapeltoa 45 ha. Pelloista 150 ha on nurmella ja

muulla alalla kasvaa ruisvehnää kokoviljasäilörehuksi. Jonkin verran sopimus-

aloja. Kuivattua ohraa ostetaan lähitiloilta.

Navetta Vuonna 2017 valmistunut pihatto kolmella robotilla. Hiehola valmistui navetan

viereen vuonna 2019. Uusi vasikkala on rakenteilla. Seosrehuruokinta trakto rilla vedettävällä 28 kuution apevaunulla.

Maidon hiilijalanjälki 0,85 kg CO2e/kg EKM (Valiolaisilla laskennan tehneillä tiloilla 0,8-1,3).

Menestystekijät Hyvä eläinaines, laadukas rehu, yksinkertainen ruokinta, hyvä tekijätiimi sekä

asiantuntijoiden ja urakoitsijoiden hyödyntäminen.

Rastilahden tilalla on rakennettu kahden vuoden välein.

Keskellä oleva lypsypihatto valmistui vuonna 2017. Sen takana on vuonna 2019 valmistunut hiehola. Rakenteilla oleva vasikkala otetaan käyttöön lokakuussa.

MAITO JA ME * 15

MAME_0321_HEIDI.indd 15

16.9.2021 9.30

RUO

KINT

A

YRITTÄJIEN tekemistä leimaa pyrkimys yksinkertaisuuteen. Tärkeimpänä tavoitteena on maitomäärän maksimointi. Siinä on onnistuttu, sillä 12 kuukauden keskituotos on nyt 14 160 kiloa. Tänä vuonna on ylitetty ensimmäistä kertaa 50 kilon päivämaitotavoite. ”Seuraavat tavoitteet ovat 14 500 kilon keskituotos ja 51 kilon keskipäivämaito”, Mari linjaa. ”Sopimustuotanto ei asettanut meillä tilan kehittämiselle onneksi rajoitteita.”

Tärkeänä tekijänä hyviin tuotoksiin on erinomainen eläinaines. ”Käytämme maailman parhaita sonneja. Yhtään alkionsiirtoa ei ole tehty. Koska karja-aineksemme on näin hyvä, myymme noin 40 hiehoa joka vuosi. Hyviä eläimiä ei raaski siementää liharoduilla.”

Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat yrittäjille toissijainen tavoite.

Rasvapitoisuus on ollut viimeisen vuoden aikana 4,1 ja valkuaispitoisuus 3,5 prosenttia.

Ruokinnalla ei Rastilahden tilalla kikkailla. Oman tilan säilörehu, ruisvehnäkokovilja ja muilta tiloilta ostettu ohra muodostavat seosrehun perustan. Appeeseen sekoitetaan lisäksi kivennäiset, rypsirouhe ja reilusti vettä.

Nurmituotantoon panostetaan, koska väkirehun osuutta halutaan pienentää ja tälläkin tavalla alentaa ruokintakustannuksia. Nyt väkirehun osuus robotilta annettava täysrehu mukaan lukien on 51 prosenttia. Suomalaisilla maitotiloilla väkirehun osuus on keskimäärin 46–48 prosenttia.

Ape jaetaan lehmille kerran päivässä, muille eläimille joka toinen päivä. Sari Perälän mukaan Rastilahden lehmillä on erinomainen syöntikyky, mikä johtaa hyviin tuotoksiin. Yrittäjät arvelevat, että hyvien tuotosten takana on myös umpilehmien ruokinnan tarkka suunnittelu. Umpiseosta täydennetään ohralla, rypsillä ja kivennäisillä. ”Umpikauden pitää sujua loppuun asti hyvin. Näemme umpikauden ruokinnan yhtä tärkeäksi kuin tuotoskauden ruokinnan”, Jarmo sanoo.

Umpilehmät ruokitaan pääasiassa ruisvehnästä tehdyllä kokoviljasäilörehulla. Jos tila saa jossain vaiheessa lisää peltoalaa, on umpilehmillekin tarkoitus tarjota nurmisäilörehua.

Navetan olosuhteita parantaa kuusi isoa puhallinta. ”Puhaltimet ovat olleet ihan parhaita investointeja. Helteet vaikuttivat tänäkin vuonna hyvin vähän maitomäärään. Puhaltimia on tarkoitus lisätä ja rakentaa myös vilvoittava kastelulinjasto”, Mari kertoo.

Mielenkiintoinen ja eläinten hyvinvointia lisäävä ratkaisu on laaja, hiekkapohjainen poikima-alue. Hiekka on yrittäjien mukaan hygieeninen huippumateriaali poikiville lehmille.

TILANSA vahvuutena yrittäjät pitävät oman ammattitaidon lisäksi ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä. ”Teetämme äärettömän paljon laskelmia. Laskemme esimerkiksi sen, kannattaako vuokrata peltoa vai ostaa sitä omaksi”, Jarmo sanoo.

Viimeisimmäksi tilalle on tehty hiilijalanjälkilaskelma. Korkean tuotoksen ja laajan nurmiviljelyn ansiosta hiilijalanjäljeksi muodostui 0,85 hiilidioksidiekvivalenttikiloa yhtä tuotettua EKM-maitokiloa kohden. ”Tämä oli mielenkiintoinen ja yllättävän positiivinen tulos. Tästä päästään varmasti vielä alaspäin”, Jarmo arvioi.

Yrittäjät painottavat, että huipputulokset eivät synny ilman hyvää työporukkaa. Tiimiin kuuluvat yrittäjien lisäksi yksi vakituinen työntekijä ja kaksi opiskelijaa. Yrittäjien keskinäinen kemiakin tuntuu toimivan mainiosti. ”Halusimme palkita työporukan ja kävimme Helsingissä huvittelureissulla. Vuokrasimme Koffin ratikan ja ajelimme ympäri Helsinkiä. Oli mieleenpainuva matka”, yrittäjät hymyilevät.

16 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 16

16.9.2021 9.31

”Ensimmäinen sato oli oikea unelma. Kuiva-ainetta tuli 4 500 kiloa hehtaarilta ja D-arvo oli 690.”

Jarmo ja Mari Niskanen varmistavat säilörehun laadun korjaamalla nurmirehun omilla koneillaan. Ensi vuonna asennettava akselivaaka tarkentaa rehuntuotantoa entisestään.

MAITO JA ME * 17

MAME_0321_HEIDI.indd 17

16.9.2021 9.31

RUO

KINT

A

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Vaihteleva kesä haastoi rehuntekijöitä KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA RUNSAS ENSIMMÄINEN SATO JA ODOTUKSET HYVÄSTÄ LOPPUKAUDEN SÄILÖREHUSADOSTA VARMISTANEVAT SÄILÖREHUJEN RIITTÄVYYDEN SISÄRUOKINTAKAUDEN AJALLE.

K

asvukausi oli sääolosuhteiltaan vaihte­leva, ja keskikesää leimasi poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus laajasti ympäri Suomea. Nurmien kasvu pysähtyi monin paikoin toisen sadon kasvun aikana. Onneksi alkukesällä oli nurmen kasvulle edulliset olosuhteet ja ensimmäinen nurmisato oli koko maassa hyvä, paikoin jopa ennätyksellisen suuri.

Ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen vedenpuute oli suurin kasvua rajoittava tekijä, ja suuressa osassa maata toinen sato jäikin todella niukaksi. Joillain alueilla toinen säilörehusato jäi kokonaan korjaamatta ja puhdistusniitto oli ainoa järkevä toimenpide kolmannen sadon kasvun varmistamiseksi. Tätä juttua kirjoittaessa kolmas sato on vielä kasvamassa, mutta onneksi vesisateita on nyt saatu niin, että edellytykset säilörehunurmien kasvulle syksyn aikana ovat taas hyvät.

Runsas ensimmäinen sato ja odotukset hyvästä loppukauden säilörehusadosta varmistavat toivottavasti sen, että säilörehuja riittää maitotiloilla tulevan sisäruokintakauden ajalle, eikä rehupulasta tarvitse murehtia. Viimeistään nyt onkin aika

arvioida ja laskea oman tilan rehujen riittävyys.

Säilörehusadon laatua voidaan arvioida Valio rehulaboratorioon lähetettyjen Valio Artturi® -säilörehuraaka-ainenäytteiden perusteella.

”Hiiliviljelytoimenpiteistä apua kuivuuden hallintaan.”

Raaka-ainenäytteet antavat luotettavan kuvan säilörehujen koostumuksesta silloin, kun säilöntä onnistuu hyvin. Ensimmäisen sadon sulavuus jää keskimäärin hieman alle tavoitteen (D-arvotavoite 680–700 g/kg ka), ja toisen sadon sulavuus on hyvin matalaa tasoa. Matalan D-arvon rehut kannattaa mahdollisuuksien mukaan ohjata muille kuin lypsyssä oleville lehmille. Valkuais- ja kuitu-

pitoisuus ovat molemmissa sadoissa keskimäärin normaalilla tasolla.

Nurmikasvien kuivuuden takia kärsimä stressitila näkyy tavallista korkeampina sokeripitoisuuksina toisen sadon raaka-ainenäytteissä.

MAITOTILIÄ kartuttaviin maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksiin on mahdollista vaikuttaa säilörehulla.

Pitoisuuksia nostaa hyvälaatuinen säilörehu, ja siksi onkin tärkeää analysoida rehut ja suunnitella ruokinta sen perusteella.

Hyvin sulavalla säilörehulla on helpompi lisätä maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia kuin väkirehuilla.

Sulava säilörehu lisää lehmän syöntiä ja energiansaantia, mikä nostaa sekä maitotuotosta että pitoisuuksia, jos kuidun saanti on riittävää.

Myös säilönnän onnistumisella on vaikutusta maidon pitoisuuksiin.

Rajoittuneesti käynyt säilörehu lisää maitorasvan esiaineita, voi- ja etikkahappoa, pötsissä ja tämä nostaa maidon rasvapitoisuutta. Rajoittuneesti käynyt rehu lisää myös syöntiä ja pötsimikrobien energiansaantia, mikä lisää pötsin mikrobivalkuaissynteesiä ja maidon valkuaispitoisuus nousee.

Säilönnän onnistumisen saa selville Valio Artturi® -säilörehuanalyysillä.

18 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 18

16.9.2021 9.31

Säilörehujen raaka-ainenäytteiden keskiarvotulokset 1. sato

nurmi

apilapitoinen

sinimailaspitoinen

kaikki yhteensä

Lukumäärä, kpl Kuiva-aine, g/kg Raakavalkuainen, g/kg ka Kuitu (NDF), g/kg ka D-arvo, g/kg ka Sokeri, g/kg ka iNDF, g/kg ka Tuhka, g/kg ka

2 703 325 145 576 677 104 79 65

549 319 139 562 672 107 85 65

40 377 149 520 685 116 80 72

3 293 325 144 573 676 104 80 65

2. sato

nurmi

apilapitoinen

sinimailaspitoinen

kaikki yhteensä

Lukumäärä, kpl Kuiva-aine, g/kg Raakavalkuainen, g/kg ka Kuitu (NDF), g/kg ka D-arvo, g/kg ka Sokeri, g/kg ka iNDF, g/kg ka Tuhka, g/kg ka

1 144 401 146 542 654 124 88 72

270 416 150 514 657 125 89 71

27 483 159 506 627 87 123 74

1 463 407 147 536 654 124 88 72

Säilörehun raaka-ainenäytteiden D-arvo maakunnittain v. 2021, 1. sato Yksikkö g/kg ka. Keskiarvo laskettu, jos näytteitä yli 10.

D-arvo

U sin u s ai im s- aa S S a uo K a t a mi nt kun a- ta Pi H ä m r Pä k an e ij ä m Ky t-H aa m ä Et enl me el aa ä- ks Et Kar o j Po e lä - ala Po hjo Sav hj i s - S o oi s- av Et Kes Ka o e l ki rja ä - - S la Po u o h m Ke Po jan i m s P o k i - hj a a a hj P o n m o i hj a s- an a Po m hj a a an m Ka aa in u La u Ka E pp ik k i t i i y i et ht oa ee ns ä

760 740 720 692 700 683 688676 681 683682683 674 676 676 673 674 672 673 677 680 672 665 664 659 660 640 620 600 580 560 540

Va r

HIILIVILJELYTOIMENPITEILLÄ pyritään vaikuttamaan maaperän hyvinvointiin sekä maan hyvään kasvukuntoon ja rakenteeseen, jotta viljely tuotaisi kunnon sadot. Monivuotisten nurmien viljely parantaa maan mururakennetta ja vaikuttaa vedenpidätyskykyyn, toki maalajeissa on eroja. Monilajisilla nurmilla turvataan nurmen sadonmuodostus erilaisissa kasvu- ja sääolosuhteissa, ja syväjuurisilla nurmi- ja nurmipalkokasveilla on tärkeä rooli etenkin kuivina kesinä.

D-arvo keskiarvo

D-arvo maksimi

Säilörehun raaka-ainenäytteiden D-arvo maakunnittain v. 2021, 2. sato D-arvo

Yksikkö g/kg ka. Keskiarvo laskettu, jos näytteitä yli 10.

655 661 646

683 672 664 661664659 664 662 669 670 627

640

654

U sin u s ai im s- aa S S a uo K a t a mi nt kun a- ta Pi H ä m r Pä k an e ij ä m Ky t-H aa m ä Et enl me el aa ä- ks Et Kar o j Po e lä - ala Po hjo Sav hj i s - S o oi s- av K Et es Ka o e l ki rja ä - - S la Po u o h m Ke Po jan i m s P o k i - hj a a a hj P o n m o i hj a s- an a Po m hj a a an m Ka aa in u La u Ka E pp ik k i t i i y i et ht oa ee ns ä

760 740 720 700 680 660 644 641 640 620 600 580 560 540

Va r

”Hyvin sulava säilörehu lisää lehmän syöntiä ja energiansaantia, mikä nostaa maitotuotosta ja maidon rasvaja valkuaispitoisuuksia.”

D-arvo minimi

D-arvo keskiarvo

D-arvo minimi

D-arvo maksimi MAITO JA ME * 19

MAME_0321_HEIDI.indd 19

16.9.2021 9.31

HAA

ST

EL AT T

USS

A

”Maitosektori on ollut ilmastotoimissa etupainoisesti liikkeellä, joten tulossa ei ole järisyttäviä muutoksia.

EU:ssa aletaan nyt ymmärtää nurmen merkitys ja mahdollisuudet entistä paremmin”, Jari Leppä sanoo.

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruokaalan taustalla vaikuttavia asioita ja ajan-

20 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 20

SU OM EN K ESKU STA / J OU NI HARAL A

kohtaisia ilmiöitä.

16.9.2021 9.31

Uusi ohjelmakausi nostaa nurmet arvoonsa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI JARI LEPÄN MUKAAN EU:N ILMASTOTAVOITTEET MAATALOUDELLE OVAT PITKÄLTI SAMANSUUNTAISET KUIN MAIDONTUOTANNON OMAT TAVOITTEET. T E K S T I R A I L A A A LT O N E N

V

irka-auto kiitää maaja metsätalousministeri Jari Lepän kotimaisemista Pertunmaalta kohti työhuonetta Helsingin keskustassa. Etäyhteyden päässä on Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala, joka jututtaa ministeriä maitomaailman ajankohtaisista aiheista.

Aloitetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:in uudistuksesta. Edellinen maatalouspolitiikan ohjelmakausi toi viherryttämisen, nyt painottuvat ilmastotavoitteet.

Maitotilalliset miettivät, miten maatilojen toimeentulon turvaaminen onnistuu vaatimusten lisääntyessä.

Lepän mukaan EU:n ilmastotavoitteet maataloudelle ovat pitkälti samansuuntaiset kuin maidontuotannon omat tavoitteet. ”Maitosektori on ollut ilmastotoimissa etupainoisesti liikkeellä, joten tulossa ei ole järisyttäviä muutoksia. EU:ssa aletaan nyt ymmärtää nurmen merkitys ja mahdollisuudet entistä paremmin. Viljelykierto, runsaat nurmialat, ravinteiden kierrätys, uudet viljelyteknologiat ja orgaanisten lannoitteiden käyttö ovat arkista maitotilojen työtä, jota tehdään koko ajan.”

Uuteen ohjelmakauteen siirrytään vuoden 2023 alusta. Siihen asti mennään entisillä säännöillä. Leppä on tyytyväinen siihen, että sekä säännöt että rahoitus ovat nyt tiedossa seitsemäksi vuodeksi.

Edellisessä uudistuksessa maidontuottajia jäi kismittämään tukien suuntaaminen ”hömppäheinille”.

Kotala tivaa varmistusta sille, että tuet kohdistuvat jatkossa aktiivitiloille ja ruoantuotantoon. Leppä vakuuttaa, että ruoantuotanto on uudistuksen keskipiste. ”Sen ympärille uudistus pitää rakentaa. Suomi piti tiukasti kiinni tuotantoon sidottujen tukien maksamisen mahdollisuudesta. Tämä on oikea toimenpide. Kiristämme myös seurantaa sellaisen pellonkäytön osalta, jonka tarkoituksena on vain kiertää ehtoja ja nostaa tukia.”

Ehdotuksen mukaan AB-alueella lypsylehmäpalkkio yhdistettäisiin emolehmäpalkkion kanssa. Maitoalan huoli on, että emolehmätuotannon lisääntyessä tuet valuisivat maitopuolelta lihapuolelle.

Leppä kertoo saaneensa paljon palautetta ehdotuksesta, mutta korostaa, että muutokset tukitasoissa eivät olisi isoja.

Tukia ohjataan aktiivitiloille myös

luopumalla viljelijöiden kritisoimista tukioikeuksista. Tästä Leppä aikoo pitää tiukasti kiinni. Hän toivoo ministeriön saavan mahdollisimman paljon palautetta lausuntokierroksella olevasta kansallisesta CAP-strategiasta, jotta lopulliseen ratkaisuun saadaan alan kannalta mielekkäät kirjaukset ja toimenpiteet.

Yksityiskohdat täsmentyvät syksyn mittaan lausuntojen perusteella.

Jäsenmaat lähettävät omat strategiapaperinsa komission käsittelyyn vuoden vaihteessa.

KOTALA tiedustelee maidontuottajakollegaltaan, mitä keinoja EU:lla on käytössään mahdollisten maitokriisien hallitsemiseksi. Lepän mukaan heittelyistä markkinoilla ei päästä eroon. ”Erilaisia politiikan toimia on kokeiltu ja maitomäärien hallitsemiseen on käytetty julkista rahaa.

Hyvää tarkoittavat toimet eivät ole olleet erityisen tehokkaita. Ne saattavat myös hidastaa kehitystä, kun isot pelurit käyttävät tilannetta hyväkseen.” ”Monissa jäsenmaissa osuuskunnat ovat itse alkaneet säädellä maidontuotannon tavoitemääriä.

Se saattaa tuntua julmalta, mutta

MAITO JA ME * 21

MAME_0321_HEIDI.indd 21

16.9.2021 9.32

SUO MEN KESKUSTA / JO UN I HARAL A

VALIO

”Miten varmistetaan, että maataloudelle suunniteltavat toimenpiteet ovat vaikuttavia, ettei vaan sohita ja huomata myöhemmin, ettei näillä ollutkaan merkitystä”, Kotala kysyy.

Koetteleva kasvukausi korosti nurmenviljelyä lopulta se on se keino, jolla maidolle on osoite tiedossa, kun se lypsetään.”

Lepän mukaan maitomarkkinan tilanne näyttää komission markkinaennusteiden mukaan kohtuullisen rauhalliselta. Vakautta lisää se, että tulevan maatalouspolitiikan sisällöstä on sovittu ja rahoitus varmistettu pitkäksi aikaa.

Seuraavaksi Kotala nostaa esille tilojen huolen siitä, että maatalouden ympäristövaikutuksista puuttuu vielä tutkimustietoa. ”Miten varmistetaan, että maataloudelle suunniteltavat toimenpiteet ovat vaikuttavia, ettei vaan sohita ja huomata myöhemmin, ettei näillä ollutkaan merkitystä”, hän kysyy.

Leppä on samaa mieltä. Siksi maaperätutkimukseen on osoitettu lisärahoitusta ja meneillään olevista hankkeista saadaan tuloksia ympäristötoimien tarkentamisen tueksi. ”Maatalouspolitiikan työkalupakissa on hyviä työkaluja, kuten kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, kevennetty muokkaus ja turvepeltojen nurmipeitteisyys. Mutta politiikka ei taivu kaikkeen, CAP:n lisäksi tarvitaan muitakin keinoja.” ”Turvepellot ovat elintärkeitä Suomelle ja erittäin monille maitotiloille. Osalla alueista ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoisia maita.

Meneillään on selvitystyö siitä, miten pellon kysyntä ja tarjonta

saadaan paremmin kohtaamaan, jotta uusien peltojen raivaamisen sijasta tehostetaan olemassa olevan pellon käyttöä.”

Kotieläintuotannon tehokkuus on meillä hyvällä tasolla. Hyvätuottoisella karjalla ilmastopäästöt tuotettua kiloa kohti pienenevät, Leppä lisää.

AUTO seisoo jo parkissa ministeriön edessä, mutta aikaa on vielä kysymykselle maatalouden kustannuskehityksestä. Panoshinnat kallistuvat, mutta viljelijä ei saa kompensaatiota tuotteidensa hinnoissa. ”Tässä mitataan markkinataloutta ja markkinoiden toimivuutta. Ei voi olla niin, että kohoavat tuotantokustannukset jäävät kokonaisuudessaan viljelijöiden taakaksi. Jalostavalla teollisuudella ja kaupalla on iso rooli, niiden pitää pystyä hoitamaan oma osuutensa”, Leppä painottaa. ”Tiloilla tehdään kustannusjahtia monilla tavoilla: lisätään omaa sähkön- ja kaasuntuotantoa ja tehostetaan toimintaa. Lisäksi tarvitaan se aito, toimiva markkina ja kustannusten nousua vastaavat tuottajahinnat.”

Ministeri vakuuttaa seuraavansa tarkasti, miten tilanne kehittyy. ”Elintarvikemarkkinalaki on nimenomaan tarkoitettu tähän kohtaan. Kustannusten kohotessa määräävää markkina-asemaa ei saa käyttää väärin.”

J

ari Leppä on isännöinyt Antinmäen maitotilaa Pertunmaalla 40 vuotta.

Tänä vuonna hän joutui ensimmäisen kerran kylvämään kevätviljaa uudestaan, eikä silti saanut satoa. ”Elokuussa ajoin esimerkiksi yhden lohkon suojaviljan niittomurskaimella nurin, että nurmi pelastuisi kasvamaan. 4,5 hehtaarin lohkolta tuli kaksi paalia olkea, ja nurmi vaatii vielä täydennyskylvön.”

Tilalla on 70 lehmän lypsykarja ja nuorta karjaa 60–70 päätä. Säilörehusta korjataan tavallisesti kaksi satoa. Tänä vuonna kolmas korjuukerta on välttämätön, sillä toiselta niitolta rehua kertyi siiloon niukasti. ”Olemme monipuolistaneet rehunurmien kasvilajivalikoimaa, jotta nurmet pärjäisivät sekä kuivassa että märässä. Nykyään seoksissa on jopa 12 lajia tai lajiketta, myös palkokasveja on tullut joukkoon. Satovarmuus, rehun määrä ja laatu paranevat”, Leppä sanoo.

Myös laitumena monilajinen nurmi kestää. Tilan koko karja laiduntaa kesäisin. ”Tiheä ja monilajinen nurmi parantaa myös maan rakennetta.

Siinä viljelijän ja ilmaston edut lyövät täysin kättä päälle.”

22 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 22

16.9.2021 9.32

Ruoki menestystä

Suomen parhaat karjat syövät Lantmännen Agron rehuja Benemilk®-rehut nostavat eniten maidon rasvapitoisuutta, ja ne parantavat rehuhyötysuhdetta jopa yli 10 prosenttia. Maituri 14 000 -rehut on oikea valinta, kun tavoitteena on huipputuotos korkeilla pitoisuuksilla. Opti 22 E sekä Opti 26 E tuovat pitoisuusrehujen tehon Opti-sarjaan. Tervetuloa tyytyväisten käyttäjien laajaan joukkoon!

kauppa.lantmannenagro.fi

MAME_0321_HEIDI.indd 23

16.9.2021 9.32

RUO

KINT

A

Kokoviljasäilörehu tuo joustoa

M A R K E T TA R I N N E Tu t k i m u s p r o f e s s o r i Luonnonvarakeskus, Luke

KOKOVILJASÄILÖREHU SOPII NUORKARJALLE JA UMPILEHMILLE JOPA AINOAKSI KARKEAREHUKSI. LYPSYLEHMIEN SEOKSESSA NURMIREHUN KUIVAAINEESTA PUOLET VOI HUOLETTA KORVATA KOKOVILJASÄILÖREHULLA.

K

okoviljasäilörehun käyttö on yleistynyt varsin hitaasti, vaikka tilakoon kasvu ja seosrehun yleistyminen puoltaisivatkin kokoviljasäilörehun käyttöä. Luken tilastojen mukaan viime vuonna kokoviljasäilörehua tehtiin 221 miljoonaa kiloa, mikä on kaksi prosenttia nurmirehun määrästä.

Kokoviljasäilörehun voi korjata samoilla koneilla kuin nurmisäilörehun. Säilöntä onnistuu parhaiten aumaan tai laakasiiloon, mutta myös paaleihin. Säilöntäperiaate on maitohappokäyminen samoin kuin nurmirehuilla, eli tärkeää on hapettomuus, happamuus ja hygienia.

Kuivahkojen kokoviljojen tiivistäminen on tehtävä erityisen huolellisesti sekä pyrittävä minimoimaan jyvien variseminen korjuun yhteydessä, koska variseminen aiheuttaa korjuutappiota.

Viljankorjuu kokoviljasäilörehuksi voi olla hyvä vaihtoehto säiden aiheuttamissa poikkeustilanteissa, joita valitettavasti tuntuu riittävän: • Puinti ei onnistu myöhäisen kylvön, epätasaisen tuleentumisen tai huonojen puintisäiden takia • Kuivuus on kutistanut karkea- rehusatoa ja karjalle tarvitaan lisää kuitupitoista rehua • Nurmien talvituhot ovat suuria ja tilalle tarvitaan yksivuotisia karkearehukasveja.

YLEISIMMÄT kokoviljasäilörehuksi käytetyt viljalajit ovat ohra ja vehnä.

Ruisvehnä uudempana tuttavuutena on myös sopiva. Kaura on kuitupitoisempi ja siksi vähemmän käytetty.

Myös palkoviljoja kuten hernettä ja härkäpapua, tai vaikkapa lupiinia ja näiden seoksia, voi korjata viljojen kanssa säilörehuksi.

Viljoilla sopiva korjuuajankohta on taikinatuleentumisen loppupuolella. Palkoviljat kannattaa korjata ennen kasvustojen ränsistymistä.

Kokoviljojen korjuuajan täsmääminen ei ole yhtä tarkkaa kuin nurmirehun, sillä rehuarvon muutokset ovat hitaita. Sadon määrä ja laatu voivat hiljalleen kasvaa viljojen val-

g/kg ka

mistuessa. Jousto korjuuajankohdassa mahdollistaa työhuippujen hajauttamisen ja korjuun optimoinnin sään mukaan. Jos kasvustoa käytetään nurmen suojaviljana, korjuu kannattaa tehdä melko aikaisin.

Myös maissi on rantautunut Suomeen, ja kokoviljasäilörehua sekin on. Maissi korjataan yleensä, kun pakkanen pysäyttää kasvun. Vuosittaiset vaihtelut maissin tähkien kehittymisessä ovat suuria, joten muut kasvilajit ovat viljelyvarmempia.

Hyvin kasvaessaan maissi tuottaa hyvän sadon ja jos tähkät ehtivät kehittyä, rehu myös lypsättää hyvin.

D-arvo kertoo tarkasti nurmisäilörehun tuotantovaikutuksen.

Eri raaka-aineista tehtyjen kokoviljasäilörehujen suuntaa-antava koostumusvertailu

1000 800 600

550

400 200 0

590

400 500

160

130

Nurmi aikainen

Nurmi myöhäinen

Tuhka

400

100

100

Ohra

Vehnä

Raakavalkuainen

Kuitu (NDF)

200 Härkäpapu/ herne Muut

Vaihtelu yksittäisten rehuerien välillä on suurta, joten rehujen analysointi tuo varmuutta ruokinnansuunnitteluun.

24 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 24

16.9.2021 9.32

Parhaat merkit Kokovilja- ja palkokasvisäilörehujen D-arvot ovat usein selvästikin alle 650 g/kg ka, mitä pidetään lypsylehmillä pienenä lukuna. Matalaa D-arvoa ei kannata kuitenkaan pelästyä, koska näiden rehujen syönti on D-arvoaan parempaa. Tämän huomioi myös syönti-indeksi joka nousee, kun rehuannokseen lisätään kokovilja- tai palkokasvisäilörehuja.

Kokoviljojen parempaa syöntiä selittää niiden pienempi kuitupitoisuus. Vaikka kuidun sulavuus on nurmirehuja huonompi, kokoviljat eivät täytä pötsiä yhtä paljoa.

Jyvien osuus kokoviljasäilörehun kuiva-ainemassasta on karkeasti arvioituna noin puolet. Tänä vuonna viljat ovat paikoin jääneet lyhyiksi, jolloin korren osuus vähenee. Samassa paketissa tulee sekä karkeaettä väkirehua, vaikka kokoviljasäilörehu luokitellaankin karkearehuksi. Tärkkelystä hyvin kehittyneessä kokoviljasäilörehussa on noin 300 g/kg ka.

”Samassa paketissa tulee sekä karkeaettä väkirehua.”

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät.

Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Pehmeyttä ja pitoa.

Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta. Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi Pötsin mikrobit tarvitsevat typpeä, jonka tarvetta rehuarvojärjestelmässämme kuvaa pötsin valkuaistase eli PVT-arvo. Jos PVT on negatiivinen, rehujen sulatus pötsissä kärsii typen puutteesta. Jos lehmien PVT painuu alle nollan, on ruokintaan lisättävä jotakin runsaasti raakavalkuaista sisältävää rehua. Kasvavilla naudoilla PVT voi olla miinuksella kasvun heikkenemättä.

Lehmien rehuannoksessa PVT on harvoin negatiivinen ja yleisempää onkin se, että raakavalkuaista on rehuannoksessa liikaa. Silloin myös maidon ureapitoisuus nousee. Korkea valkuaispitoisuus kuormittaa turhaan lehmän elimistöä ja lisää lantalaan päätyvän ravinnetappioille alttiin typen määrää.

Kokoviljasäilörehun raakavalkuaispitoisuus on tyypillisesti pieni, usein alle 100 g/kg ka. Kokoviljan käyttö laskee koko dieetin raakavalkuaispitoisuutta ja parantaa typen hyväksikäyttöä maidontuotannossa.

Jos kokoviljasäilörehu on tehty palkoviljoista eli herneestä tai härkäpavusta, on rehun raakavalkuaispitoisuus korkea, luokkaa 200 g/kg ka. Tällaisella rehulla voidaan tuoda rehuannokseen pötsimikrobien kaipaamaa typpeä, jos siitä on pulaa. Karkearehujen valkuainen ei kuitenkaan vastaa valkuaistäydennysrehujen kuten rypsirouheen tuotantovaikutusta, mutta PVT:n nostoon se sopii.

Erilaiset karkearehuvaihtoehdot tuovat vapausasteita seosrehureseptin koostamiseen.

MAME_0321_HEIDI.indd 25

Terävänä syksyä kohti KUN TILAAT 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä

SAAT KAUPAN PÄÄLLE upean Marttiini Eräkokki -puukon, joka on koristeltu rehutehtaamme juhlavuoden kunniaksi Kinnusen Myllyn kaiverruksella.

Kampanja voimassa 1.9.–31.10.

2021

Lisätietoja kampanjasta www.kinnusentahtirehut.fi tai soita 08 5144 700

16.9.2021 9.32

H

VO YVIN

INTI

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

Stressi kuormittaa vasikan elimistöä ja altistaa sairastumiselle

NEGATIIVISEN STRESSIN HAITALLISET VAIKUTUKSET KUORMITTAVAT VASIKKAA, MUTTA STRESSIREAKTIOLLA ON MYÖS TARKOITUKSENSA.

S

tressireaktion tarkoitus on suojella eläintä ja auttaa selviämään haastavista tilanteista. Periaatteessa stressistä on siis eläimelle hyötyä, vaikka se kuormittaakin elimistöä. Stressireaktion aikana vasikka muuttaa käyttäytymistään ja sen elimistön toiminta muuttuu.

Hyödyllistä, elimistöä kehittävää stressiä vasikat kokevat tehdessään jotakin kiihdyttävää ja mielihyvää tuottavaa asiaa, kuten leikkivät muiden vasikoiden tai hoitajansa kanssa.

Positiivinen stressi aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää ja parantaa vastustuskykyä. Samalla se antaa valmiuksia selvitä ikävistä, stressaavista tilanteista.

Negatiivista, vasikoiden elimistöä kuormittavaa stressiä aiheuttavat epämiellyttävä käsittely, ympäristön arvaamattomuus, epämukavuus, liian kylmä tai kuuma ympäristö, ahtaus, liian suuret tai epätasaiset ryhmät, ryhmien toistuva sekoittaminen, nälkä, imemisen tarpeen tyydyttymättömyys, sosiaalisten kontaktien puute, kipu ja vieroitus.

Haastavassa tilanteessa vasikan ensimmäinen konsti on muuttaa käyttäytymistä. Usein myös elimistön toiminnan täytyy muuttua, jotta haasteesta selvittäisiin. Tämä kulut-

taa energiaa. Ja mitä voimakkaampaa stressi on, mitä pidempään se kestää tai mitä useampi haastava asia tapahtuu yhtä aikaa, sitä enemmän voimavaroja (kuten energiaa) tai resursseja (kuten aikaa) tilanteesta selviäminen vaatii.

Jos haasteesta selviäminen vie vasikan voimavaroja niin paljon, että eläin ei pysty sopeutumaan tilanteeseen, stressi häiritsee elimistön normaalia toimintaa, eläimen hyvinvointi heikkenee, sen kasvu hidastuu ja se altistuu sairauksille. Lisäksi koettu stressi vähentää kykyä vastata tuleviin haasteisiin.

VASIKOIDEN vastustuskykyä koetellaan erilaisten toimenpiteiden ja muutosten aikana varsinkin, jos useampi haastava asia tapahtuu yhtä aikaa. Elimistön kuormitus esimerkiksi kuljetuksen, nupoutuksen tai talven ensimmäisen kylmän yön aikana altistaa sairastumisille: elimistön puolustuskyky heikkenee ja taudinaiheuttajat pääsevät aiheuttamaan sairauden.

Stressaavan tilanteen jälkeen vasikoita on syytä seurata tarkoin, ja niille on annettava mahdollisuus toipua kunnolla ennen seuraavaa haastetta. Kuljetuksen tai vieroituksen aiheuttamasta stressistä toipuvilla vasikoilla voi olla hankaluuksia

selvitä sairastumatta nupoutuksesta.

Vastasyntyneillä vasikoilla on erityisen vähän voimavaroja vaikean syntymän jälkeen.

Vaikea poikiminen altistaa hapenpuutteelle, elimistön happamoitumiselle, vammoille, kylmettymiselle ja vasta-ainepuutokselle. Heikkona syntynyt vasikka tarvitseekin nopeasti apua hengityksen käynnistymisen, ruumiinlämmön ylläpitämisen ja ternimaidon saamisen kanssa. Myös kipua täytyy hoitaa.

TERNIMAIDOSTA vasikka saa elintärkeät vasta-aineet ja lisäksi monenlaista muuta apua maailmaan sopeutumiseensa. Jos vasikka saa liian vähän vasta-aineita, seurauksena on vasta-ainepuutos. Se ei itsessään ole sairaus, mutta altistaa vasikan erilaisille tulehdussairauksille, varsinkin ripulille ja veren myrkytykselle.

Heikkona tai avustettuna syntyneen vasikan hyvä hoito ja tarkka seuranta syntymän jälkeen mutta myös myöhemmin kasvatuskaudella on tärkeää, sillä se on vaikean alun vuoksi huomattavasti alttiimpi sairastumaan kuin normaalisti maailmaan tulleet lajitoverinsa.

Lue lisää vasikoiden stressistä maitojame.fi/hyvinvointi

K

26 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 26

0

16.9.2021 9.32

uudistunut

GEA DAIRYROBOT R9500 R95 00 EDITION 2021 - UUSI ASKEL AUTOM AAT TILYPSY YN Markkinoiden kestävin, luotettavin, nopein ja miellyttävin lypsyrobotti sekä eläimelle että käyttäjälle.

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS!

0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi

MAME_0321_HEIDI.indd 27

MAITO JA ME * 27

16.9.2021 9.32

HY

OIN VINV

TI

VIRPI KURKELA Eläinlääketieteen lisensiaatti 4dBarn Oy

J O U N I P I T K Ä R A N TA Arkkitehti 4dBarn Oy

Vastapoikineille vain parasta!

LYHYT SATSAUS ERITYISEEN HUOLENPITOON MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN PARANTUNEENA MAITOTUOTOKSENA.

W

isconsinin yliopistossa Yhdysvalloissa päädyttiin tutkimuksissa 2000-luvun alussa yllättävään tulokseen: lehmän poikimisen jälkeinen hyvä terveys ja tuotos ei tullutkaan pelkästään apereseptiä säätämällä, vaan eniten siihen vaikuttivat eläimen olosuhteet ja hoito kriittisenä aikana kolme viikkoa ennen poikimista ja sen jälkeen. Tutkimuksessa päädyttiin suosittelemaan omien osastojen rakentamista näille siirtymäkauden eläimille. Millaiset tilat käytännössä vastapoikineilla tulisi olla ja millaisista työrutiineista ryhmä hyötyy?

POIKIMISEN jälkeinen aika on lypsylehmälle riskialtista, sillä jo pelkästään maidontuotannon aloittaminen vaatii sen elimistöltä paljon. Vähäinenkin huonokuntoisuus, vamma tai lisästressi horjuttavat tasapainoa niin, että eläin sairastuu tai sen tuotos ei koskaan nouse tasolle, jolle se geneettisesti pystyisi.

VIC on lyhenne sanoista Very Important Cow ja se tarkoittaa samaa

kuin VIP meidän ihmisten kohdalla.

Kuten VIP:eillä, myös VIC:eillä elämän on oltava helppoa ja vaivatonta: juoma ja ruoka parasta laatua ja aina tarjolla hyvin ilmastoitu, pehmeä makuupaikka yhdistettynä tarkkaan ja huolelliseen hoivaan.

VASTAPOIKINEET kannattaa sijoittaa pihattoa suunnitellessa keskeiselle paikalle, jotta niitä on helppo tarkkailla myös muiden navettatöiden ohessa. Jokaisen pihatossa työskentelevän tulee huomioida tässä osastossa olevat eläimet ja myös tietää, kenelle esimerkiksi poikkeavasti käyttäytyvästä eläimestä ilmoitetaan. Sopiva paikka on esimerkiksi lähellä toimistoa tai muuten kulkureittien varrella. Joka-aamuiset vastapoikineiden terveystarkastukset eli niin sanotut fresh cow -tsekit auttavat löytämään sairaudet aivan niiden alkuvaiheessa, jolloin hoito on helpompaa.

Osasto tulee sijoittaa niin, että lypsy on vaivatonta. Automaattilypsytiloilla vastapoikineilla tulee olla 24/7 pääsy robotille, jotta

eläimet saadaan aktiivisiksi ensi päivästä saakka. Asematiloilla vastapoikineiden lypsy pitää tapahtua mahdollisimman nopeasti niin, että ne ovat mahdollisimman vähän aikaa poissa rehun ja pehmeän maakuualustan ääreltä.

Mitä tasaisemmin eläimet poikivat ympäri vuoden, sitä helpompi myös vastapoikineiden osastoa on käyttää. Suunniteltaessa kestokuivikealueen neliöiden tai parsipaikkojen tarvetta, perustana on aina laskennallinen viikkopoikimisten määrää. Tämä keskimääräinen luku kerrotaan sitten 140 prosentilla.

Kertoimen avulla vältetään suurin osa ylitäyttötilanteista.

KAKSI tärkeintä vastapoikineiden osaston ominaisuutta ovat mukava ja pitävä makuualusta sekä jokaiselle lehmälle oma ruokintapöytäpaikka.

Riittävä makuumukavuus voidaan toteuttaa sekä kestokuivikealueena että parsilla.

Kestokuivike vaatii jonkin verran enemmän neliöitä, sillä lehmää kohti tarvitaan minimissään 12 m2 tilaa.

28 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 28

16.9.2021 9.32

Kun vastapoikineiden osasto suunnitellaan alusta asti tätä ryhmää ajatellen, VIC-lehmät viihtyvät ja maitotuotos paranee.

Kuivituksen helppouteen (koneet, kulkureitit, kuivikkeen varastointi), toimivien kuivitusrutiinien luomiseen (kuinka usein, kuka tekee ja miten sijoitetaan viikkokalenteriin) sekä kuivikkeen määrään ja saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota.

Jos valintana on parret, on syväkuivike ainoa suositeltava vaihtoehto, jotta VIC-lehmien tarvitsema makuulle menon ja ylösnousun helppous toteutuu. Parsiosastossa tilantarve on pienempi, mutta kalusteet tuovat lisäkustannuksia ja siksi hintaero kestokuivikealueeseen ei ole kovinkaan suuri. Kannattaa myös muistaa, että ruokintapöytätilan tarve 76 cm lehmää kohti tarkoittaa normaalia useampia ja leveämpiä välikäytäviä.

HYVÄ ilmanvaihto ja viilennys ovat myös tärkeitä. Kun vastapoikineiden tilat löytyvät pihatosta läheltä toimistoa, tarkoittaa se helposti, että verhoseinää on osaston kohdalla vähemmän kuin muualla ja siksi myös heikompi ilman laatu. Kesäaikaan hyväkään ilmanvaihto ei riitä, eläimet tar-

vitsevat viilennystä. Viilennyksessä ilman tulee liikkua lehmän korkeudella 1 m/s. Jottei katvepaikkoja jää, on viilennyspuhaltimia tyypillisesti oltava osastossa useita.

Robottilypsyssä viivelehmät on vietävä lypsylle, ja erityisesti ensikoiden ensimmäisten lypsyjen onnistumiseen kannattaa panostaa lypsytavasta riippumatta. Monet tilat hyödyntävät myös automatiikan kautta saatavia tietoja, jolloin vastapoikineiden ryhmän raportista on nähtävissä maitomäärät, lämpötilat, märehtimiset ja paljon muuta informaatiota.

kaan ”pääsylippu” kestokuivitetulle VIC-alueelle maksaa lehmää kohti 21 euroa vuodessa. Tämä panostus vastapoikineisiin kannattaa, jotta loppulypsykausi sujuu helposti sekä lehmällä että sen hoitajalla.

KANNATTAAKO investointi vastapoikineisiin? Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suositusten mukaisiin vastapoikineiden tiloihin tehty investointi maksaa itsensä takaisin parantuneena maitotuotoksena keskimäärin reilussa kahdessa vuodessa.

Vastapoikineet ovat joka tapauksessa jossain, joten lisäpaikkoja ei juurikaan tule. Rakennettavat eläinpaikat vain ovat laadukkaampia – sellaisia, joista juuri vastapoikineet hyötyvät. 4dBarnin laskelmien mu-

Nordlund KV, Cook NB Using herd records to monitor transition cow survival, productivity, and health.

Vet Clin North Am Food Anim Pract 2004;20: 627–649.

Lähteet: Cook NB, Nordlund KV Behavioral needs of the transition cow and considerations for special needs facility design.

Vet Clin North Am Food Anim Pract 2004;20:495-520.

Miten vasikat voi ottaa mukaan vastapoikineiden osastoon? Tutustu tanskalaistilan vierihoitokokemuksiin verkossa: maitojame.fi/hyvinvointi

MAITO JA ME * 29

MAME_0321_HEIDI.indd 29

16.9.2021 9.33

Tutkitusti tarkempaa ravinteiden käyttöä Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteet ja pilottitiloilla tehty tutkimus auttavat viljelijää pienentämään nurmirehun hiilijalanjälkeä ja tehostamaan ravinteiden käyttöä.

Lue lisää: yara.fi/nurmi | yara.fi/yhteystiedot

MAME_0321_HEIDI.indd 30

16.9.2021 9.33

TI

SUV I MO IL AN EN

HY

OIN VINV

Vasikka saa hyvän alun kasvulleen, jos se on jo lähtötilalla juotettu runsaasti tutista ja tutustutettu karkearehuun ja veteen.

Vasikkaketjun yhteispeli kehittyy VASIKOIDEN ALKUHOIDON PARANTAMINEN TUO TERVEYSHYÖTYJÄ KAIKILLE VASIKKAKETJUN TOIMIJOILLE.

T

ernivasikoiden laatu vaihtelee paljon.

Vaikka vasikoiden hoitokäytännöt ovat pääosin kunnossa, lähes joka kymmenennellä maitotilalla pikkuvasikoiden kuolleisuus on keskimääräistä suurempaa. Huonon alun saaneet vasikat aiheuttavat lisätyötä vasikkakasvattamoissa.

Parempi vasikkaterveys säästäisi työtä ja kustannuksia sekä maitotiloilla että kasvattamoissa. Lääkitysten vähentäminen on tärkeää myös maidon maineelle.

Suvi ja Juha Moilanen kasvattavat ternivasikoita Ruukissa Palokankaan maatilalla. Tilalle tulee kerrallaan 150 vasikkaa. Juotto kestää kuusi viikkoa, ja vierotuksen jälkeen eläimet siirretään välikasvatusnavettaan. Sieltä ne lähtevät puolivuotiaina loppukasvattajatiloille pääosin lähiseudulla.

Vasikoita voi tulla jopa sadalta tilalta, ja jokaisella on oma alkukasvatustapansa, aiemmin lomittajana työskennellyt Suvi Moilanen toteaa.

T E K S T I R A I L A A A LT O N E N

”Suurin osa tiloista tuottaa hyvälaatuisia vasikoita, mutta erilaisia tulehduksia on silti jopa 20 prosentilla tulokkaista.”

MOILASELLA on esittää vasikoiden puolesta muutama toive maitotiloille. ”Vasikan tulisi syntyä kuivaan ja puhtaaseen paikkaan, jotta se ei saa bakteereja napaansa ja nivelten iho pysyy ehjänä. Toinen tärkeä asia on ternimaidon laadun tutkiminen ja riittävän annoksen antaminen mahdollisimman pian syntymän jälkeen.

Tieto ensijuoton myöhästymisestä tai heikosta ternimaidon laadusta olisi meille ensiarvoisen tärkeä.”

Juottamoon saapuessaan vasikan olisi osattava juoda tutista. Siirto stressaa eläimiä aina, mutta jos vasikka lisäksi pelkää ihmisiä ja muita vasikoita eikä osaa juoda, alku on sille erityisen hankala. Kasvattamo toivoo lähtötilan myös juottavan vasikoita melko runsaasti ja tutustuttavan ne karkearehuun ja veteen. ”Kun vasikka on tottunut juomaan hitaasti ja ison annoksen,

sopeutuu se nopeammin kasvattamon runsaaseen maitojuottoon eikä sairastu niin helposti ripuliin. Runsaasti juotetut vasikat oppivat myös nopeammin syömään kuivia rehuja”, Moilanen tietää viiden vuoden kokemuksella.

Kun vasikka lisäksi tutkitaan hyvissä ajoin ja hoidetaan napa ja nivelet kuntoon ennen välitystä, sen alkutaival uudella tilalla on mahdollisimman ongelmaton.

Kasvattamossa jokainen saapuva vasikka tutkitaan ja kaikki normaalista poikkeava merkitään ylös. Hoitoa vaativat vaivat hoidetaan heti.

Eläinlääkäri tarkistaa myöhemmin kaikki tavalla tai toisella poikkeavat vasikat. ”Laatupuutteista yleisin on napatulehdus. Vasikka voi olla virkeä ja hyvin kasvanut, ja tulehdus havaitaan vasta täällä. Muita vaivoja ovat esimerkiksi hiertymän aiheuttama nivelen ulkopuolinen tulehdus, niveltulehdus, hengitystietulehdus, tulehtuneet haavat ja ripuli, kuume ja jopa kuivuminen.”

MAITO JA ME * 31

MAME_0321_HEIDI.indd 31

16.9.2021 9.33

H

VO YVIN

INTI

Vasikat ryhmitellään 15 eläimen ryhmiin lähtökarjan koon mukaan. ”Pienillä maitotiloilla tautipaine on pieni, ja siksi hyvänkään ternimaitojuoton saaneilla vasikoilla ei ole yhtä paljon vastustuskykyä kuin isommissa karjoissa syntyneillä. Ne sairastuvat helposti kohdatessaan muiden tilojen taudinaiheuttajia.”

Moilanen toivoo saavansa jokaisesta vasikasta mahdollisimman paljon tietoa, mieluiten sähköisesti. ”Kaikki tieto vasikan alkuvaiheista auttaa meitä. Minun Maatilani -ohjelma on tosi monipuolinen.

Sinne voi tallentaa tiedon ternimaidon brix-luvusta, saannista ja juottomääristä. Vasikan mahdolliset lääkitystiedot löytyvät Nasevasta nopeasti, jos se tarvitsee lääkitystä vielä myöhemmin.”

Suvi Moilaselle silmät ovat tärkein työväline. Alkuun vasikoiden hoito on sairauksien ja vikojen hoitamista, juomaan opettamista ja tiivistä tarkkailua. Juomisen väheneminen ennakoi sairastumista, ja tällaisen vasikan

lämpöä ja vointia hän seuraa erityisen tarkoin.

Huolellisen hoidon ansiosta hengitystietulehduksia lääkitään vain 40 prosentilla vasikoista ja kuolleisuus välikasvatusaikana on 1,5 prosenttia. Moilanen on alhaisiin lukuihin tyytyväinen.

Kun vasikat oppivat syömään säilörehua ja väkirehua, juottoa vähennetään kahdeksasta ensin kuuteen ja sitten yhteen litraan päivässä. Juottokauden mittaan vasikoiden kokoerot yleensä tasaantuvat. ”Sonnivasikat kasvavat meillä keskimäärin 1100 grammaa päivässä.

Tavoitteena on, että kasvu ei notkahda eikä vasikoille tule energiavajetta, kun ne siirretään teinilään. Siellä niillä on aina ruokaa edessä ja jokainen saa sitä varmasti riittävästi.”

MAITOTILAT eivät välttämättä tiedä, mitä välikasvattamossa tapahtuu. Voimavasikka-hankkeen pienryhmään osallistunut Suvi Moilanen koki pilotin lisänneen tietoa ja ym-

märrystä vasikoiden hyvinvoinnista niiden siirtyessä syntymäkarjasta jatkokasvatukseen. Avoimuutta kaivataan silti vielä lisää, hän sanoo. ”Tautipaine tiloilla on kasvanut ja se aiheuttaa meille lisätöitä, mutta eläintaudit ovat edelleen vaiettu aihe. Olisi tärkeää, että lypsykarjatila ilmoittaisi vasikkavälitykseen mahdollisista tautipurkauksista.

Vasikalle löytyy kyllä sopiva välikasvatuspaikka.”

Pienryhmässä pohdittiin myös ternimaidon ratkaisevaa merkitystä vasikan terveydelle. Moilanen näkee sen selvästi työssään. ”Ilman ternimaitoa jäänyt vasikka on vailla vastustuskykyä ensimmäiset kolme kuukautta. Puutetta ei voi jälkeenpäin paikata. Siksi olisi tärkeää, että maitotila varmistaa ternimaidon vasta-aineiden pitoisuuden ja juottaa kaikki syntyvät vasikat yhtä hyvin.”

Seuraa ternivasikoiden kasvatusta Instagramissa @palokankaanmaatila

Maitotila voi omilla toimillaan vähentää vasikoiden sairastuvuutta ja lääkityksiä välikasvatuksessa.

K

aikkien vasikoiden huolellinen hoito vahvistaa viestiä suomalaisen maidontuotannon eettisyydestä myös kuluttajien suuntaan.

Vasikka saa hyvän alun, kun se syntyy puhtaaseen paikkaan ja kuivataan nopeasti, ja se saa tarvittaessa lämpöliiviin suojakseen. Lisäksi ternimaito tulee lypsää viipymättä ja juottaa vasikalle parin tunnin sisällä syntymästä. Ternimaidon laadun selvittämiseksi sen vasta-ainepitoisuus kannattaa mitata.

JO UKO KO SK EL A

Voimaa vasikoille pienryhmistä

Tarkat rutiinit poikimisen yhteydessä hyödyttävät sekä maitotilaa että lihantuotantoketjua. Voimavasikka-hankkeen pilottiryhmissä maidontuottajat ideoivat hyviä käytäntöjä, joilla tuetaan vasikoiden terveyttä ja sujuvaa siirtymistä välikasvatukseen. Yhdessä pienryhmässä kehitettiin erityisesti tietojen kirjaa-

mista: jokaisen vasikan osalta pistettiin ylös mahdolliset vaikeudet syntyessä, miten pian se sai ternimaidon ja millaista se oli laadultaan sekä vasikan painon kehitys. Välineenä käytettiin ryhmässä kehiteltyä sähköistä versiota tutusta valkotaulusta.

Tiedot auttavat maitotilaa parantamaan prosessiaan ja välikasvattamoa tukemaan eritysesti niiden vasikoiden terveyttä, joiden kohdalla kaikki ei mennyt ruusuisesti.

Voimavasikka on myös Facebookissa.

Facebook-ryhmä on tarkoitettu kaikille vasikoiden hyvästä hoidosta kiinnostuneille: www.facebook.com/ groups/Voimavasikka

32 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 32

16.9.2021 9.33

MAITO JA ME * 33

MAME_0321_HEIDI.indd 33

16.9.2021 9.33

Maltillista kasvua ja globaaleja ilmastotavoitteita TASAINEN KYSYNTÄ ON PITÄNYT MAITOTUOTTEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT KOHTUULLISELLA TASOLLA.

K

T E K S T I J A K U VA T R I I T TA B R A N D T J A T I I N A K A N E R V O

ansainväliset maitoalan järjestöt ovat sitoutuneet kehittämään maitosektorista hiilineutraalin.

Globaalin aloitteen aikataulu ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin Valiolla.

Aloite esiteltiin YK:n maailman ruokajärjestelmien heinäkuun valmistelevassa kokouksessa Roomassa sekä syyskuun varsinaisessa kokouksessa New Yorkissa (UN Food Systems Summit). Seuraavan kerran se on tarkoitus esitellä YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa marraskuussa.

Sitoumuksen tavoitteena on sitouttaa maidontuotannon ja -jalostuksen toimijat ilmastotavoitteisiin ja tuottaa menetelmiä, etenemissuunnitelmia ja käytännön toimia, joiden avulla on mahdollista edetä kohti hiilineutraalia maidontuotantoa. Sitoumuksessa muistutetaan, että maito on ravitseva ja tärkeä ruoka-aine ruokittaessa maapallon kasvava väestö, lisäksi se luo toimeentuloa arviolta 150 miljoonalla maatilalla.

EU:N MAIDONTUOTANTO pysyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla suhteellisen tasaisena, sillä se kasvoi vain 0,5 prosenttia. Vaikka tuotanto-

määrät ovat kasvaneet voimakkaasti Irlannissa (+7,4 %) ja Italiassa (+3,8 %), on suunta ollut vastakkainen suurimmissa EU:n maidontuotantomaissa Saksassa ja Ranskassa, joissa maitoa on tullut prosentin verran edellisvuotta vähemmän. Vaatimaton tuotannon lisäys ja juuston valmistuksen kasvaminen on johtanut jauheiden ja voin pienempiin tuotantomääriin.

Uudessa-Seelannissa on ollut nurmenkasvulle suosiollinen sää ja uusi tuotantokausi on lähtenyt liikkeelle 4,5 prosentin kasvulla edellisvuoden kesä- ja heinäkuuhun verrattuna. Kyseiset kuukaudet ovat kuitenkin alhaisen maidontuotannon aikaa tuotannon huipun ajoittuessa lokakuulle. Edellisellä tuotantokaudella 2020–2021 maidontuotanto kasvoi 2,6 prosentilla 22,3 miljardiin kiloon.

Yhdysvaltojen merkitys maitotuotteiden viejänä kasvaa EU:n ja Uuden-Seelannin pitäessä kärkipaikkoja. Maidontuotanto ylitti siellä 100 miljardin kilon rajan 2020 ja kasvu on jatkunut yli 2 prosentin vauhdilla kuluvana vuonna.

Yhdysvalloista viedään erityisesti rasvatonta maitojauhetta, ja USA onkin tällä hetkellä sen suurin viejä.

MAITOTUOTTEIDEN kauppa maailmanmarkkinoilla on ollut kasvussa ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun sitä mitataan tuotteiden kuivaainepitoisuuden mukaan. Alkuvuoden trendi jatkui kesäkuussa 5 prosentin kasvulla. Kasvu selittyy melkein yksinomaan sillä, että Kiina osti suuria määriä rasvaista maitojauhetta pääasiassa Uudesta-Seelannista. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 29 prosenttia.

Sen sijaan Kiinan äidinmaidonkorvikkeen kysyntä on laskenut, ja se näkyy EU:n korvikkeiden viennin supistumisena ensimmäisellä vuosipuoliskolla. EU:n juuston vienti kasvoi alkuvuonna, vaikka vienti Britanniaan, Japaniin ja EteläKoreaan supistui. Vienti koheni erityisesti Yhdysvaltoihin, koska Yhdysvallat poisti maaliskuussa Airbus-valtiotukien johdosta EU:n juustoille asetetut 25 prosentin rangaistustullit. Myös voin ja rasvaisen maitojauheen vienti EU:sta supistui 23 ja 8 prosentilla.

Tällä hetkellä markkina on kysyntävetoista, joten voin ja maitojauheen maailmanmarkkinahinnat ovat kohtuullisella tasolla. Koskaan ne eivät ole vakaat, vaan heilahtelua tapahtuu molempiin suuntiin.

34 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 34

16.9.2021 9.33

16.8.2021

EU:n maidontuotanto pysyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla suhteellisen tasaisena.

EU 2021 EU 2020 EU 2019

USA 2021 USA 2020 USA 2019

Uusi-Seelanti 2021 Uusi-Seelanti 2020 Uusi-Seelanti 2019

14 12 10 8 6 4 2 1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

73,4 Mrd kg 0,1 Mrd kg -0,2 %

USA Tammi-kesäkuu muutos v. 2021

52,1 Mrd kg 1,2 Mrd kg 2,3 %

UUSI-SEELANTI Tammi-kesäkuu muutos v. 2021

9,0 Mrd kg 0,5 Mrd kg 5,6 %

12

27.8.2021

0

EU Tammi-kesäkuu muutos v. 2021

Lähde: CLAL, EUROSTAT, USDA, FAO, GIRA

Muutos edellisen vuoden vastaavaan aikaan

16

Voin, rasvaisen maitojauheen ja äidinmaidonkorvikkeiden vienti EU:sta on ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ollut selvästi edellisvuotta alhaisempaa.

Maitotuotteiden vienti EU:sta tammi-kesäkuu 2021* Juusto 677 M kg +0 %

Rasvainen maitojauhe 153 M kg -10 %

Äidinmaidonkorvike 258 M kg -18 %

Iso-Britannia

Oman

17 %

Kiina

39 %

29 % 9%

Kiina

8%

Iso-Britannia

9%

USA

9%

Nigeria

7%

Saudi-Arabia

4%

Voi 129 M kg -26 %

Rasvaton maitojauhe 420 M kg -2 %

Rasvatäydennetty maitoj. 604 M kg +1 %

Iso-Britannia

16 %

Kiina

17 %

Iso-Britannia

9%

USA

16 %

Algeria

11 %

Senegal

8%

Kiina

9%

Indonesia

9%

Nigeria

8%

Lähde: GIRA, EU COMMISSION

Japani

* Osuus kokonaisuudesta per vientimaa

Voin ja maitojauheen maailmanmarkkinahinnat ovat kohtuullisella tasolla.

Koskaan ne eivät ole vakaat, vaan heilahtelua tapahtuu molempiin suuntiin SMP (rasvaton maitojauhe), Ranska Interventiohinta, SMP

€/Kg

Voi, Ranska Interventiohinta, voi

7,0 6,0

4,08

4,0 3,0

2,48 2,0

Muutos edellisen vuoden vastaavaan aikaan (Voi: 20 %)

Muutos edellisen vuoden vastaavaan aikaan (Maitojauhe: 14 %)

Lähteet: EU ja Atla

5,0

2021

2020

2018

2019

2017

2016

2015

2013

2014

2011

2012

2010

2008

2009

2007

2006

2005

2003

2004

2001

2002

1,0

MAITO JA ME * 35

MAME_0321_HEIDI.indd 35

16.9.2021 9.33

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Bobman kuivituskoneet BOBMAN POWERLEAD 3WD KUBOTA DIESEL

󶬾󶬾 Kuljetinhihna heittää kuivikkeen parteen 󶬾󶬾 Suunniteltu separoidulle kuivikkeelle 󶬾󶬾 Kauhassa kaksi vaakaruuvia sekoittaa kuivikkeen tasalaatuiseksi 󶬾󶬾 Kuljettaja istuu edessä → näkymä on hyvä ja antaa mahdollisuuden ohjata edessä seisovia eläimiä siirtymään

Tekniset tiedot:

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Moottori: Diesel Kubota 2 sylinteriä Veto: kolme vetävää rengasta Kauhan tilavuus 1 m³, 1 000 litraa Kuivikkeen heittomatka 50­200 cm Kuormaus: kauhalla koneen takaa Polttoainesäiliö 15 litraa: 3 h ajoaika Nopeus 12 km/h Korkeus: 1,7 metriä Pituus: 2,8 metriä Leveys: 1,2 metriä Paino: 850 kg

Lisävarusteet: Sivuharja 75 cm Ritiläraappa 120 cm Desinfiointiaineen levitin 15 L

Katso myös muut mallit www.finnlacto.fi

Parempaan tuotantoon EasyFix-ritilämatoilla!

EasyFix-ritilämatot

󶬾󶬾 Kumimatto betoniritilöille 󶬾󶬾 Erittäin pitävä pintamateriaali vähentää liukastumisia 󶬾󶬾 DLG Signum­ ja Fokus­testattu 󶬾󶬾 Suunniteltu ohjaamaan lanta ja virtsa paremmin 󶬾󶬾 Erittäin helppo asennus 󶬾󶬾 20 vuoden käyttökokemus 󶬾󶬾 Patentoitu tuote

Finnlacto Oy on EasyFix-mattojen virallinen maahantuoja Suomessa

EASYFIXin ritilämattojen edut:

󶬾󶬾 Ritilän reikäpinta­ala pienenee vain n. 5 % → → eläimet pysyvät puhtaana 󶬾󶬾 Kiinnitysnasta on vulganoitu mattoon 󶬾󶬾

5V

TAKUU

󶬾󶬾

Bioret Parsipedit Mukavuutta lehmillesi

BIORET AQUATOP Remonttivesipeti

BIORET ELISTA Parsipeti

󶬾󶬾 Paksuus 40 mm 󶬾󶬾 Patja aitoa lateksia 󶬾󶬾 Lateksin vahvuus 300 kg/m 󶬾󶬾 Koko 1800 mm x parsirivin pituus 󶬾󶬾 Kuvioitu yhtenäinen pintamatto 󶬾󶬾 Kinnerystävällinen materiaali 󶬾󶬾 Lisävarusteena:

󶬾󶬾 Hyödynnä vanha parsipeti ja päi­ 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

kiinni → kiilat eivät irtoa ja aiheuta tukkeumia lietteenkäsittelyssä Kiinnitykseen ei tarvita erillisiä kiinnit­ timiä → asennus helppoa ja nopeaa – myös vanhoihin ritilöihin Matto on uritettu, paksuus keskeltä 21 mm, reunoilta 17 mm → pito on hyvä ja nesteet pääsevät maton päältä helposti pois

vitä parsipeti Aquatop­pintamatolla nykyaikaiseksi vesipediksi Samat hyödyt kuin Aquastar­vesipedissä Helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä Erinomainen puhdistettavuus Kinnerystävällinen materiaali Lisävarusteena: Aquaboard®­ etutyyny (ei jälkiasenn.)

3

Aquaboard®­etutyyny

Heikki Kiljala 044 363 1419

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi

MAME_0321_HEIDI.indd 36

Kari Kangasniemi 040 515 2490

Tero Savela 044 284 1160

Jukka Lähetkangas 050 432 0303

TUOTANTOTARVIKKEET

INVESTOINTITUOTTEET

Kysy lisää myyjiltämme!

Tuomas Wilen 050 541 3112

Pasi Niemi 040 544 9036

www.finnlacto.fi

16.9.2021 9.33

ut:

n

t­

1 ä

HAL

LITU

S

Haasteena korkeat kustannukset ja kuivuus

K

uluva kesä oli maitotiloilla vaikea niin sääolosuhteiden kuin kustannuskehityksenkin suhteen. Kuivuus ja kuumuus aiheuttivat sadonmenetyksiä varsinkin toisen säilörehusadon korjuussa. Pahemman loven tilojen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen on kuitenkin aiheuttanut raju kustannusten nousu, joka vyöryy tiloille monesta eri suunnasta. Tämän kaiken keskellä oma jaksaminen voi olla koetuksella.

Valion alkuvuoden hyvän tuloskehityksen johdosta Valion hallitus päätti lisätilityksestä osuuskunnille vuoden alkupuoliskolla vastaanotetusta maidosta. Osuuskunnat maksavat mahdollisimman korkeaa tuottajahintaa, mutta tekevät itsenäisiä päätöksiä hinnoittelun toteuttamisesta.

Kuluvana vuonna maailman maitomarkkinat ovat pysyneet kohtuullisen vakaina ja toistaiseksi kysyntä ja tarjonta aika hyvin tasapainossa. Tasapainoa on edistänyt erityisesti kaksi tekijää. Ensimmäiseksi maidontuotanto keskeisillä vientialueilla eli EU:ssa, Uudessa-Seelannissa, USA:ssa ja Australiassa ei ole kasvanut aiempien vuosien tapaan. Euroopassa tuotanto on kasvanut maltillisesti epäedullisten säiden ja maidontuotannon panoshintojen kovan nousun johdosta.

Uudessa-Seelannissa uusi tuotantokausi on vasta aluillaan, ja siellä maidontuotannon odotetaan kasvavan. Keskeisistä vientimaista tuotannon kasvu on ollut suurinta USA:ssa, missä maatalousministeriö USDA ennustaa laskua maidon hintaan ylituotannon vuoksi.

Toinen maitomarkkinoita tasapainottava tekijä on ollut Kiinan vahva maitotuotteiden kysyntä. Kuluvana vuonna ja myös viime vuosina Kiinalla on ollut ratkaiseva rooli kysynnän ylläpitämisessä. Tämä on toki hyvä asia, mutta markkinoiden voimakas riippuvuus yhdestä maasta aiheuttaa myös suuren riskin markkinahintojen kannalta. Kiinassa elintarvikemarkkinaa ohjataan poliittisesti, ja siksi Kiinan maitotuotteiden tuonnissa voi esiintyä suu-

riakin vaihteluita. Kiinan tavoitteena on myös kasvattaa elintarvikeomavaraisuuttaan. Parhaillaan Koillis-Kiinaan rakennetaan maailman suurinta maitotilaa, johon tulee 100 000 lehmää eli yhdelle tilalle lähes puolet koko Suomen lehmämäärästä.

Valiolla alkuvuosi on sujunut varsin hyvin. Suomi on Valiolle tärkein markkina, vaikka 40 prosenttia liikevaihdostamme tuleekin viennistä. Kotimaan markkinan lievä alamäki maitotuotteiden kysynnässä on jatkunut myös kuluvana vuonna.

Samaan aikaan kilpailu on erittäin kovaa.

Valion vakaata kehitystä on edesauttanut vuodenvaihteesta lähtien käytössä ollut sopimustuotanto, jonka tavoitteena on varmistaa pitkällä tähtäimellä riittävä maidon hinta, etenkin kun Suomi on korkeiden tuotantokustannusten maa. Sopimustuotannon myötä maitomäärät ovat laskeneet hieman ja ennustettavuus parantunut. Tehtaidemme jalostuskapasiteetti on riittänyt paremmin lisäarvojauheille. Jos maitoa olisi tullut enemmän, olisimme joutuneet tekemään niin sanottua ohjausjuustoa ja enemmän bulkkijauhetta maidon läpimenon varmistamiseksi.

Osalle tiloista sopimustuotanto on aiheuttanut pahojakin ongelmia, kun tuotantoa on jouduttu säätämään tilan sopimusmäärää vastaavaksi. Suuret kiitokset kaikille tuottajille kärsivällisyydestä.

Uuden sopimustuotantojärjestelmän käyttöönotto on valtava muutos ja vaikka sopimusmääriä jaettaessa osuuskunnissa on pyritty tasapuolisuuteen, eivät vaikeudet varmasti jakaudu tasaisesti kaikille tiloille. Sopimustuotannon osalta olemme kuitenkin varmoja siitä, että pidemmällä tähtäimellä se on valiolaisten maitotilojen edun mukaista.

Lopuksi on hyvä muistuttaa kaikkia Valion toiminnan perusperiaatteesta.

Mahdollisimman korkea maidon tilityshinta on Valion ja sen jokaisen työntekijän tärkein tavoite työssään. Valio maksaa nyt ja tulevaisuudessa kaikki liiketoiminnalla ansaitut tuotot osuuskunnille.

VESA KAUNISTO Va l i o n h a l l i t u k s e n puheenjohtaja

”Suomi on Valiolle tärkein markkina, vaikka 40 prosenttia liikevaihdostamme tuleekin viennistä.”

MAITO JA ME * 37

fi

MAME_0321_HEIDI.indd 37

16.9.2021 9.33

& TYÖ EYS V TER

Jouki Tchaousin (vas.) ja Suvi Keskimaan ja yhteistyö 50 lehmän robottinavetassa on jatkunut 1,5 vuotta. Työkaveruus on kehittynyt jo ystävyydeksi. ”Jouki osaa käsitellä eläimiä todella hienosti. Lisäksi hän on iloinen ja positiivinen työkaveri”, Keskimaa kehuu.

38 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 38

16.9.2021 9.33

Loistolomittaja loistotilalla MAATALOUSLOMITTAJA JOUKI TCHAOUS ON TOIVEAMMATISSAAN. SEN HUOMAAVAT MYÖS ASIAKKAAT.

L

empääläläisellä Keskimaan tilalla ovat aamun navettatyöt hyvässä vauhdissa. Yrittäjä Suvi Keskimaa ja maatalouslomittaja Jouki Tchaous ovat toistensa ajatuksia lukeva työpari. Tchaous on lomittanut tilalla 1,5 vuotta. Viimeiset kuukaudet ripeät naiset ovat työskennelleet tiiviisti yhdessä, sillä tilan toisella yrittäjällä on pitkähkö työkyvyttömyysjakso.

Eläintenhoidon ammattilaisilta pulppuaa puhetta nopeaan tahtiin heti aamusta, ja välillä navetassa raikaa nauru. ”Tämä on huippupaikka olla töissä. Ajatukset yrittäjien kanssa ovat osuneet yksiin heti ensitapaamisesta lähtien”, Tchaous kiittelee.

Keskimaa on yhteistyön sujumisesta samaa mieltä. ”Joukiin voi luottaa täydellisesti.

Hänellä on hyvä karjasilmä ja hän käsittelee eläimiä todella hyvin. Jos jokin asia vaatii toimia, hän hoitaa sen heti. Joukilla on navettatöihin myös hyviä kehittämisehdotuksia.

Voimmekin lähteä perheen kanssa lomalle aina huolettomin mielin”, Keskimaa hymyilee.

T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

”Tämä on asiakaspalveluammatti. Tulen töihin yrittäjien kotiin ja olen vastuussa heidän elinkeinostaan ja toimeentulostaan.”

MAATALOUSYRITTÄJIEN eläkelaitos Mela palkitsi viime keväänä Loistolomittajia. Maatalousyrittäjät ja muutkin lomittajien kanssa tekemisissä olevat saivat tehdä viime vuoden lopulla ehdotuksia, kuka ansaitsisi Loistolomittaja-tittelin. Ehdotuksia tuli lähes neljäsataa. Melan raati valitsi ja palkitsi ehdotusten joukosta kolme Loistolomittajaa ja myönsi lisäksi yhden kunniakirjan.

Jouki Tchaous oli yksi palkituista Loistolomittajista. Loistolomittajaksi häntä ehdotti maatalousyrittäjä Hanna Myrskyranta, joka kehui Tchaousin karjasilmää ja muutakin ammattitaitoa: ”Kun Jouki tulee lomittamaan, voi jäädä hyvällä mielellä lomalle. Lehmät on hoidettu vähintään yhtä hyvin kuin ne itse hoitaisin. Työympäristö on siisti, ohjeet on luettu ja niitä noudatettu. Yllättävissäkään tilanteissa sormi ei mene suuhun, vaan Jouki tarttuu asioihin ja hoitaa ne itse, mutta osaa tarvittaessa kysyä apua. Hän osaa ottaa myös vastaan palautetta ja muuttaa tarvittaessa toimintaansa. Näkee, että Jouki nauttii työstään. Lisäbonuksena olen saanut monta hyvää ja toimivaa vinkkiä päivittäisten töiden tekemiseen. Kiitos koko perheen puolesta, kun äitikin saa välillä olla lomailla!”

Tchaous on hyvin otettu Loistolomittaja-palkinnostaan. ”Tuntui superhyvältä, kun sai niin hienoa palautetta yrittäjiltä. Tieto valinnasta oli paras joululahja. Melan kampanja oli erinomainen, sillä se toi maatalouslomittajan työtä myönteisesti esille. Toivottavasti joku nuori innostui tästä ammatista.”

MAITO JA ME * 39

MAME_0321_HEIDI.indd 39

16.9.2021 9.33

Jouki Tchaousin mielestä eläimet ja työn itsenäisyys ovat parasta lomittajan hommissa.

UNELMA-AMMATISSAAN maatalouslomittajana nyt 41-vuotias Jouki Tchaous on toiminut 23-vuotiaasta asti. Kipinän eläimiin hän sai nuoruuden hevosharrastuksessaan.

Lempäälän taajamasta kotoisin oleva Tchaous suoritti ensin hevosalan perustutkinnon ja työskenteli talleilla hieman yli 20-vuotiaaksi.

Sen jälkeen hän siirtyi lomittamaan ja suoritti samalla yhdeksän kuukauden lomittajakoulutuksen Järviseudun ammatti-instituutissa.

Nykyistä työtään Tchaous ei vaihtaisi pois mistään hinnasta. Parasta siinä ovat hänen mielestään eläimet. ”Tämä on aivan unelma-ammatti.

Saan työskennellä itsenäisesti eläinten kanssa. Työn vastuullisuus palkitsee”, Tchaous summaa.

Maatalouslomituksen paikallisyksiköiden laajentuminen ei ole vaikuttanut Tchaousin työhön. Tämän vuoden alussa hänen työnantajansa muuttui Lempäälän paikallisyksiköstä kaksi kertaa suurempaan Sastamalan paikallisyksikköön. ”Edelleen lomitan samoilla tiloilla Lempäälän ympäristössä, eivätkä työmatkat ole muodostuneet erityisen pitkiksi. Pisimmillään matkaa on 30 kilometriä yhteen suuntaan”, Tchaous kertoo.

TOIMIVA paikallisyksikkö saa loistolomittajalta kiitosta. ”Lomitusyksikössämme on mahtavat esimiehet ja hyvä työporukka.

Kaikille heillekin kuuluu kiitos tästä palkinnosta”, Tchaous painottaa.

”Konetöissä minulla on vielä opittavaa”, Jouki Tchaous nauraa.

Suvi Keskimaakin on ollut tyytyväinen Lempäälän ja Sastamalan paikallisyksiköiden palveluihin.

Lomitusjärjestelmä on toiminut yrittäjien näkökulmasta hyvin. Vuosilomat ja sijaisavut ovat järjestyneet sujuvasti.

Tchaous iloitsee mukavista asiakkaista, joiden kanssa on helppo keskustella ja työskennellä. Lomittajan on tultava eläinten lisäksi toimeen yrittäjien kanssa. ”Tämä on asiakaspalveluammatti ja se pitää aina muistaa. Tulen töihin yrittäjien kotiin ja olen vastuussa heidän elinkeinostaan ja toimeentulostaan. Vastuu on iso, ja siksi yrittäjien ja lomittajan välillä pitää olla täysi luottamus. On ymmärrettävää, että joskus lomittajaa joudutaan vaihtamaan henkilökemioiden toimimattomuuden vuoksi eikä se ole kummankaan osapuolen vika.”

Tchaous esittää yhden toiveen lomitettaville tiloille. ”Olisi hyvä, että työhön opastamiseen keskityttäisiin kunnolla ja se tehtäisiin huolella. Myös kirjalliset ohjeet ovat tärkeitä. Nämä antavat lomittavalle varmuutta toimia tilalla ja lisäävät myös työturvallisuutta. Ymmärrän, että yrittäjillä on kiire harvoille lomapäiville, mutta kun opastuksen tekee kerran hyvin, on lomailukin rentouttavampaa”, Tchaous kannustaa.

VIRTAA työhönsä loistolomittaja saa esimerkiksi harrastuksista. Kun kuuntelee Tchaousin vilkasta puhetta

ja katselee silmien loistetta, on helppo uskoa, että tältä naiselta työt sujuvat hymyssä suin. Pientä parannettavaakin hän keksii. ”Olen edelleen vähän arka ajamaan maatilojen koneita, vaikka meille lomittajille järjestetään koulutusta konetöistäkin”, Tschaous sanoo.

Jos lomittajan ammatista pitää löytää jokin huono puoli, on se Tchaousin mukaan vain työajat.

Kotiasioiden järjestely on vaatinut 11- ja 13-vuotiaiden lasten yksinhuoltajalta paljon. Pirkanmaalaisittain hieman eksoottisemman sukunimen Tchaous sai entiseltä venäläiseltä aviomieheltään. Jouki on puolestaan suvun vanha, Vienan Karjalasta lähtöisin oleva nimi.

Elämän iloa Tchaous löytää työn lisäksi lapsistaan, geokätköilystä ja lavatansseista. Loistolomittaja on intohimoinen tanssija ja nykytanssienkin askeleet sujuvat. Vain polkan aikana hän häipyy kahvion puolelle. ”Eilenkin piti lähteä Kisarannan tansseista ajoissa pois, mutta oli taas niin mahtava ilta, että viimeiset valssit pääsivät yllättämään. Tanssi-illan jälkeen päiväunet ovat kyllä paikallaan”, Tchaous nauraa.

Loistolomittaja-palkintoon liittyvän Lomarenkaan lahjakortin Tchaous aikoo käyttää mökkeilemällä Kuhmoisissa kymmenen päivää.

Sieltä löytyy varmasti monta geokätköä sekä iloa ja energiaa syksyn aamuherätyksiin.

40 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 40

16.9.2021 9.34

”Kun Jouki tulee lomittamaan, voi jäädä hyvällä mielellä lomalle. Lehmät on hoidettu vähintään yhtä hyvin kuin ne itse hoitaisin. Näkee, että hän nauttii työstään. Iso kiitos koko perheen puolesta, kun äitikin saa välillä lomailla!”

a t s i a m i Kot eläimille a i t n i o v hyvin

– Maatalousyrittäjä Hanna Myrskyranta, Lempäälä

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

HYDRAID

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• • • •

katkaisee ripulin nopeasti liukenee hyvin veteen kotimainen yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Helppokäyttöiset ja tehokkaat

KALSIVIT ja RUMEVIT Jouki Tchaous • Toiminut maatalouslomittajana 18 vuotta • Työskentelee Sastamalan paikallisyksikössä • Valittiin Melan Loistolomittajaksi keväällä 2021 • Suorittanut maatalouden perustutkinnon ja lomittajakurssin • Asuu Lempäälässä • 41-vuotias • Perheeseen kuuluvat 11- ja 13-vuotiaat lapset • Harrastaa lavatansseja ja geokätköilyä

• annos 200 ml kaksi kertaa vuorokaudessa • turvallinen käyttö annostelupistoolilla • valmisteita voidaan käyttää tarvittaessa samanaikaisesti.

KALSIVIT NESTE poikimisen yhteyteen, sisältää kalsiumia, magnesiumia, vitamiineja ja lisäenergiaa. Nostaa veren kalsiumtason nopeasti ja tehokkaasti.

RUMEVIT NESTE poikimisen jälkeisen asetonitaudin (Ketoosi) riskin vähentämiseen ja uusiutumisen välttämiseksi. Milka Rumevit nostaa tehokkaasti verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua, sekä tukee pötsin toimintaa.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

MAME_0321_HEIDI.indd 41

16.9.2021 9.34

TYÖ KEVYEKSI

Työhyvinvointia työtä tuunaamalla

Y

llättävän usein törmään sellaiseen ajatukseen, että työhyvinvointi paranee, kun työstä karsitaan pois mahdollisimman paljon työtä kuormittavia tekijöitä kuten kiire, työmäärä tai työn fyysinen kuormittavuus.

Tästä onkin puolet totta; tottahan toki työhyvinvointi paranee karsimalla työn kuormitustekijät minimiin. Mutta vähintään yhtä tärkeätä työhyvinvoinnin kannalta on panostaa työn voimavaratekijöihin eli niihin tekijöihin, joista syntyy into ja ilo tehdä työtä.

Siksi olisi hyvä välillä pohtia, mitkä ovat omassa työssä niitä asioita, joita on mukava tehdä ja joista saa energiaa. Eri ihmisillä ne ovat eri asioita, koska muka-

MAME_0321_HEIDI.indd 42

vaksi koetut asiat liittyvät yleensä omiin vahvuuksiin. Siksi kannattaisi myös pohtia, mitkä ovat omat vahvuudet työssä: missä minä olen hyvä, mitä teen mielelläni? Entä miten voisin käyttää työssä hyväksi näitä vahvuuksiani?

Omaa työtä kannattaa tietoisesti muokata sellaiseksi, että siinä pääsee tekemään mahdollisimman paljon asioita, joista pitää. Työtä voi tuunata esimerkiksi muokkaamalla työnkuvia. Hyvä esimerkki tästä on eräs tapaamani pariskunta, joka oli vuosia noudattanut perinteistä työnjakoa, jossa nainen lypsi ja mies teki paperityöt. Kävi ilmi, että itse asiassa naista kiinnostaisi enemmän hallinnolliset työt, ja hän oli hyvä kirjanpidossa.

Mies taas tunsi enemmän vetoa eläinten kanssa työskentelyyn ja tuotannollisiin asioihin. Työrooleja vaihdettiin ja kumpikin pääsi tekemään sitä, mistä sai oikeasti innostusta työpäiviin.

Jos et heti keksi, miten voisit käyttää työssäsi omia vahvuuksiasi enemmän hyväksi, saattaisit hyötyä työnohjauksesta. Työnohjaus avaa uusia näkökulmia työn tekemisen tapoihin ja totuttuihin rutiineihin. Työnohjausta voit saada maksutta myös Melan Välitä viljelijästä -projektin kautta.

PIRJO SAARI, Yksikönpäällikkö, työkykypalvelut, Mela

16.9.2021 9.34

N A S E VA S T I

Koulutusta tautisuojaukseen

E

läinten terveys ETT kouluttaa tuottajia ja sidosryhmiä nautatilojen tautisuojauksessa ”Kansalliset laatujärjestelmät osana kestävää ruokajärjestelmää” -hankkeen puitteissa.

Tavoitteena on edistää tautisuojausta ja estää tautien leviämistä alkutuotannossa. Keskeisiä toimenpiteitä ovat tilatason tautisuojauksen parantaminen, eläintautien leviämisen estäminen muun muassa edistämällä Biocheckin käyttöönottoa sekä tehostamalla viestintää turvallisen eläinliikenteen tärkeydestä nautatiloilla.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat koulutukset muun muassa mikrobilääkkeiden käytön vähentämi-

seksi ja tautisuojauksen parantamiseksi. Tämä parantaa tuottajien ja eläinlääkäreiden osaamista eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä auttaa viestimään eläinlääkärin roolista osana Nasevan ISO-sertifioitua laatujärjestelmää.

ETT:n Ota koppi nautaterveydestä -webinaarisarja alkaa syyskuun lopussa 29.9. ja jatkuu kerran viikossa marraskuulle saakka.

Aiheina ovat ETT:n 10 periaatetta tautisuojauksessa, Naseva – nautaterveydenhuollon kotipesä, Lääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen, Turvallinen eläinliikenne – ”merkki päällä”, Rehuketjun tautisuojaus sekä Haittaeläimiltä suojautuminen.

Webinaarit ovat ilmaisia ja jokainen webinaari on noin tunnin mittainen. Linkki tapahtumaan lähetetään ilmoittautuneille webinaaria edeltävänä päivänä. Webinaarit nauhoitetaan, ja tallenteet ovat kuunneltavissa luentojen jälkeen myös ETT:n verkkosivujen kautta.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.ett.fi/tapahtuma/ota-koppi-nautaterveydesta-ettn-10-periaatetta-tautisuojauksessa ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri, Naseva

Meijeriliittimet, venttiilit ja pumppujen varaosat nyt myös verkkokaupastamme!

www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi

MAME_0321_HEIDI.indd 43

16.9.2021 9.34

Me

terveitä sorkkia

DeLaval keräävä lantarobotti UUTUUS DeLavalin lantarobotti työskentelee kellon ympäri puhdistaen lantaa lehmiesi sorkkien alta ja voit olla varma, että olet tehnyt parhaasi karjasi sorkkaterveyden eteen.

Lantarobotti on helppo asentaa ja ottaa käyttöön ja reittien aikataulutus on suunniteltu lisäämään joustavuutta tilasi työtapoihin. Se toimii itsenäisesti vähentäen sinun työkuormitustasi, häiritsemättä lehmiä. Navetastasi tulee parempi paikka sinulle, työntekijöillesi ja lehmillesi.

DeLaval RM37F-parsipeti UUTUUS

Uuden premium RM37F-parsipetimaton ja sen 25 mm:n pehmusteen ansiosta voit olla varma lehmiesi makuumukavuudesta. Levätessään lehmillä on parhaat olosuhteet parantaa maitotuotostaan ja palautua sorkkien rasituksesta. Parsimaton pitkien sivujen palapelireunat tekevät asennuksesta helppoa ja saumatonta.

Erinomainen makuumukavuus saavutetaan 25 mm vaahtomuovipehmusteella.

PARANTAA PARREN PUHTAUTTA

SORKANHOITOAINE EASYSTRIDE 20 L

DRYMAXX™ 22 KG

SORKKAKYLPYALLAS DELAVAL

NORM. 253,00 | AL741007861 (9,95 €/L)

NORM. 44,10 | AL92067004

NORM. 376,00 | AL4787027097

Turvallinen ja tehokas sorkanhoitoaine.

Voidaan käyttää sorkkakylpynä ja sumutteena.

Jättää sorkkiin sinisen merkkivärin.

Tehokas kuivikkeen lisäaine. Imee kosteutta jopa 140 % oman painonsa verran. Turvallinen käyttää, ei ruostuta, syövytä tai ole myrkyllistä.

Muovinen sorkkakylpyallas voidaan sijoittaa kulkuväylälle. Helppo tyhjentää ja puhdistaa.

Hygieeninen. Koko 200x85x15 cm.

LÄMMITETTÄVÄ JUOMA-ALLAS PT11

TALVINAUHA B40 200 M

ERGO-VARSI ALUMIINIA 1700 MM

NORM. 462,00 | AL89712440

NORM. 77,00 | AL88154301

NORM. 32,30 | AL98880139

Eristetty juoma-allas uimuriventtiilillä. Pitää juomaveden sulana erittäin hyvin. Vastuksen teho 500 W. Sisäänrakennettu termostaatti.

Laadukas ja kestävä talvinauha keskisuureen/ suureen aitaukseen. Hyvä johtavuus, hylkii lunta ja erottuu talvella maastosta. UV-suojattu.

Kevyt ja kestävä alumiinivarsi.

199,-

399,-

35,-

72,-

290,-

25,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 31.10.2021 ASTI. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

MAME_0321_HEIDI.indd 44

16.9.2021 9.34

TAL

OUS

Kilpailukykyä ja ekotehoa nurmesta NURMIVALTAINEN RUOKINTA ON SUOMALAISTEN MAITOTILOJEN VAHVUUS KANNATTAVUUDEN, ELÄINTEN HYVINVOINNIN JA YMPÄRISTÖN NÄKÖKULMASTA.

N

urmirehujen osuus suomalaisilla maitotiloilla on keskimäärin 52–54 prosenttia kaikista käytetyistä rehuista. Väkirehujen osuus jää hieman alle puoleen. ”Nurmi- ja väkirehun suhde on eläinten terveyden ja tuotannon kannattavuuden kannalta keskimäärin ottaen hyvä. Myös tilojen rehulogistiikka toimii tällä suhteella hyvin”, erikoistutkija Auvo Sairanen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Sairanen toivoo ruokinnan siirtyvän hieman nurmivaltaisempaan suuntaan, sillä märehtijä hyötyisi nykyistä suuremmasta karkearehun osuudesta. Karkeiksi rehuiksi luetaan säilörehu, heinä ja olki. ”Terveyden ja ympäristökuormituksen kannalta tavoitteeksi kannattaisi ottaa mahdollisimman korkealaatuinen säilörehu yhdistettynä maltilliseen väkirehuosuuteen.”

Luonnonvarakeskuksen HiiliMaito-hankkeen tuloksista käy ilmi, että väkirehujen osuuden voisi ilman mainittavaa taloudellista menetystä laskea 30 prosenttiin. Rehusuhteiden optimointi on aina tilakohtainen ratkaisu ja riippuu muun muassa käytettävissä olevan pellon määrästä.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

VÄKIREHUSTA ei voida luopua kokonaan terveydellisistä ja taloudellisista syistä. ”Vastapoikineilla lehmillä väkirehua tarvitaan ruokinnan energiapitoisuuden ylläpitoon ja samalla ketoosiriskin pienentämiseen. Myöhemmällä tuotoskaudella väkirehun

”Märehtijä hyötyisi nykyistä suuremmasta karkearehun osuudesta.”

käyttö on enemmänkin taloudellinen kysymys”, Sairanen muistuttaa.

Monissa laidunruokintaa hyödyntävissä maissa, kuten Irlannissa ja Uudessa-Seelannissa, nurmirehun osuus on huomattavasti Suomea suurempi. Nykyistä nurmirehuvaltaisempaan ruokintaan siirtyminen vaatii yrittäjiltä kovaa ammattitaitoa nurmen viljelyssä. Silloin ei ole varaa epäonnistua.

Väkirehun kautta eläimet saavat valkuaista tiivistetyssä muodossa.

Valkuaisruokintaa voisi Sairasen mielestä miettiä uudelta pohjalta. ”Valkuaisruokintaa voisi vähentää nykytasosta, sillä lehmän biologia ei tarvitse lisävalkuaista. Rypsirouheelle voisi etsiä korvaajia esimerkiksi härkäpavusta, herneestä ja myllyteollisuuden sivutuotteista. Valkuaisen yliruokinta ei kannata valkuaiskomponentilla”, Sairanen näkee.

Rypsirouheen tuotosvaikutusta on Sairasen mielestä hieman yliarvioitu. Viimeisimmät tutkimukset ja suositukset rypsirouheen osalta ovat parikymmentä vuotta vanhoja.

Ne on tehty erillisruokinnassa, jossa rypsirouheen tuotosvaikutus on Sairasen mukaan ilmeisesti suurempi kuin seosrehuruokinnassa. ”Jos pienentää väkirehun osuutta, pitää huolehtia siitä, että valkuaisen määrä ei samalla vähene. Valkuaisen prosenttiosuuden väkirehussa pitää siis nousta”, Sairanen muistuttaa.

Nurmivaltaisempaan rehustukseen siirtymistä puoltaa myös se, että nurmentuotannossa syntyy vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin väkirehun, esimerkiksi viljan, tuotannossa. Nurmet voivat olla jopa hiilensitojia.

MAITO JA ME * 45

MAME_0321_HEIDI.indd 45

16.9.2021 9.35

N NTU A I S A TA A VA S

TIJA

Mitä kuituanalyysitulokset kertovat?

N

DF kertoo kuidun määrän karkearehussa. Pötsin toiminnan kannalta riittävä kuidun saanti on erittäin tärkeää.

Korjuuajankohdalla, kasvilajeillaja lajikkeilla sekä lannoituksella voidaan vaikuttaa kuidun määrään.

Yleensä kevätrehussa kuitua on enemmän kuin muissa sadoissa.

Väkirehun määrää säätämällä saadaan kuidun saanti pidettyä sopivalla tasolla ja pötsit kunnossa. Lypsävillä optimaalinen karkearehun kuidun määrä dieetissä on 250–280 g/ka. Kun säilörehussa on vähän kuitua, saadaan ruokinta onnistumaan laskemalla riittävästi väki-

rehumäärää ja huolehtimalla siitä, että karkearehua on vapaasti tarjolla. iNDF kertoo rehun sulamattoman kuidun määrän. Esimerkiksi oljessa on hyvin paljon sulamatonta kuitua. iNDF liikkuu hitaasti ruuansulatuselimistössä ja vie tilaa muulta rehulta. Siksi lypsävien ruokinnan iNDFtaso ruokinnassa ei saa nousta liian korkeaksi. Pötsin toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös sulamatonta kuitua on dieetissä riittävästi, mielellään yli 33 g/kg ka.

Kuidun merkitys ruokinnan onnistumisessa on tärkeä, mutta tuotokseen vaikuttaa kuitenkin kokonaisuus eli ruokinnan tasapaino ja

LEEA HOLMI Ly p s y ka r j a n va l t a k u n n a l l i n e n h u i p p u o s a a j a , Ly p s y ka r j a n t u o tanto-olosuhteet, ProAgria Oulu

syönti. Syönnin maksimoimiseksi kannattaa aina olla vapaasti saatavilla maukasta, hyvin säilynyttä rehua.

Toisinaan säilörehu ei lypsätä kunnolla, vaikka säilörehun ruokinnalliset arvot (mm. D-arvo) olisivat hyvin tavoitealueella. Silloin syynä ovat usein ongelmat säilörehun säilönnällisessä laadussa. Virhekäynyt rehu ei ole maittavaa, jolloin syönti laskee. Huono syönti laskee tuotosta ja pitoisuuksia. Paras tulos saadaan varmistamalla säilörehun ruokinnallinen ja säilönnällinen laatu sekä dieetin täydentäminen optimoiduilla väkirehuilla.

M

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

TILAA NYT BONSILAGET

V ty o

ENNAKKOKAMPANJAHINTAAN! KYSY TARJOUS LÄHIMMÄLTÄ EDUSTAJALTASI!

M er m pu se tä kä

Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED

M di ja

SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

M as jäl

BONSILAGE FORTE KOSTEALLE REHULLE

Lu

p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

MAME_0321_HEIDI.indd 46

16.9.2021 9.35

olu

K LÄÄ N I Ä EL TA A VA S

ÄRI

Voiko kryptosporidioosi levitä tilalta toiselle eläinlääkärin välityksellä?

K

ryptosporidioosi leviää tilalta toiselle, jos sairastuneen tilan pikkuvasikoiden ulostetta päätyy toisen tilan vasikoiden suuhun. Tartuntaan voi riittää kärpäsenkakkaa pienempi ulostemäärä.

Periaatteessa eläinlääkäri voi levittää tartuntaa, mutta nykyaikaiset tarttuvilta taudeilta suojautumisen käytännöt minimoivat riskin.

Ensimmäinen vaaranpaikka on, jos eläinlääkäri käyttää samaa suojavaatetusta kahdella eri tilalla. Vasikat voivat nuolla lannan likaamaa vaatetusta. Tällainen käytäntö ei kuitenkaan vastaa nykypäivän hygieniavaatimuksia. Tilanteelta on myös

helppo suojautua, kun tarjoaa tilan suojavarusteet kävijöille. Myös hiukset on hyvä suojata.

Myös vasikkaa hoitavan kädet voivat tartuttaa, jos vasikka nuolee tai ottaa niitä suuhunsa. Käsien uurteisin ja kynsien alle voi piiloutua riittävä määrä taudinaiheuttajaa.

Teoreettisemmaksi jää tilanne, jossa ensin käsin koskettaisiin vasikkaan tai rakenteisiin ja vasikka sitten nuolisi tätä kohtaa. Käsien välityksellä leviäminen voidaan tehokkaasti estää käyttämällä suojahansikkaita.

Kolmas eläinlääkärin toimintaan liittyvä tartuntamahdollisuusepäily on liitetty välineistöön. Nupoutus-

H E L E N A R A U TA L A Kliininen opettaja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta

kolvi voi likaantua, mutta sen nuoleminen on epätodennäköistä. Tilan oma kolvi poistaa tämän epäilyn.

Lääkelaukkua on turha viedä tiloihin, joissa on tarjolla vasikoiden ulostetta. Tilalla voi olla esimerkiksi muovikori lääkepulloille, ruiskuille ja neuloille. Lääkepullot saattavat kulkea tilalta toiselle. Likaantuneet pullot tulee pestä ja antaa pinnan kuivua. Tavallisesti lääkepullot eivät kuitenkaan tahriinnu ulosteeseen, eivätkä toisen tilan vasikat muutenkaan saa päästä niitä nuolemaan.

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

MAME_0321_HEIDI.indd 47

16.9.2021 9.35

HAASTAMME perinteisen rehusäilönnän!

OR

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava, Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Tu

S!

Tu

TARJOAMALLA itusti tk kemiallisen MIX ö l i säilöntävaihtoehdon Sä kaikille korjuuketjuille PA R A niin märissä kuin kuivissa olosuhteissa. itusti

LAB

RIO AT O

tk

MIX

A

TURVALLISUUDELLA, käyttäjän terveydellä.

S!

ö EDULLISUUDELLA, Säil laadusta tinkimättä.

P RA

äkin Selvä pi! m selve

KONEIDEN KÄYTTÖIKÄ äkin JA TOIMINTAVARMUUS. Selvväempi! sel Mitä muuta yrittäjä tai viljelijä hakee säilöntäaineelta?

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä säilöntäainemyyjiimme puh. 010 7557 750 SÄILÖMIX-Rehunsäilöntäaineiden ennakkomyynti on käynnissä.

Myös irtotoimituksena.

MYYJÄMME SUOMESSA: Jukka Lehtola Toni Pelkonen Teppo Torra Matti Hämäläinen Timo Kasanen SäilöMIX-tuotteet ovat Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja.

Sähköinen näytesaate tervetullut kehitysaskel REHUNÄYTTEIDEN SÄHKÖINEN NÄYTESAATE ON TOIMINUT HIENOSTI NIIN LABORATORION KUIN MAITOTILAYRITTÄJIENKIN NÄKÖKULMASTA.

L

aboratoriossa näytteiden tunnistetiedot on nyt mahdollista lukea laboratorion tietojärjestelmään rehupussin viivakoodista, kun tilalla on täydennetty sähköinen näytesaate.

MAITOTILAYRITTÄJÄN Valmassa tallentamat tiedot näytteestä ja analyysipyynnöistä kohdistuvat laboratorioon saapuneelle näytteelle, kun laboratorion henkilökunta lukee rehupussin viivakoodin. Viivakoodin luennan yhteydessä Valmaan lähtee tieto näytteen vastaanottamisesta ja tutkimuksen alkamisesta. Tämä tieto on maitotilayrittäjän haettavissa Sähköiset näytesaatteet -otsikon alta Valmasta. Lähetetyn näytteen tila muuttuu tällöin vastaanotetuksi.

LABORATORIOSSA sähköinen näytesaate tuo sujuvuutta työhön ja vähentää näytteiden kirjaustyön työvaiheita. Tällä hetkellä sähköisillä näytesaatteilla tulee 30–40 prosenttia näytteistä. Hienoa olisi, kun toimintatapa löytäisi vielä lisää aktiivisia käyttäjiä.

Joitakin näytteitä on tullut laboratorioon niin, että tunnistetietoa ei ole kohdistunut näytteelle. Tällaisia näytteitä on ollut kuukaudessa noin 15–20 kpl. Nämä näytteet on säilytetty muutamien päivien ajan laboratorion jääkaapissa. Mikäli maitotilayrittäjä on ollut yhteydessä laboratorioon ja tiedustellut näytteestään,

• www.lakkapaa.com • MAME_0321_HEIDI.indd 48

16.9.2021 9.35

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Rehunäytteiden tunnistaminen laboratoriossa tapahtuu näppärästi viivakoodilukijan avulla.

olemme saaneet puuttuvat tunnistetiedot kohdistettua näytteelle ja aloitettua analysoinnin.

Laboratoriosta kannustetaan varmistumaan näytetietoja tallennettaessa, että Valmaan tallentuva viivakoodi vastaa täysin rehupussissa olevaa viivakoodia.

Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä laboratorioon, jos epäilee näytetietojen tallentamisessa tapahtuneen jotakin poikkeavaa tai näytteen tila ei muutamassa päivässä ole muuttunut vastaanotetuksi.

”Tällä hetkellä sähköisillä näytesaatteilla tulee 30–40 % näytteistä.”

KATSO VIDEO-OHJE sähköisen näytesaatteen täydentämisestä Valmassa: Valio Laboratorio > Näytesaatteet ja näytteenotto-ohjeet > Sähköiset näytesaatteet

MAME_0321_HEIDI.indd 49

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

LEADING MILK COOLING SOLUTIONS

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä Tomi Mustasalo Veli Pekka Poutanen Hämeenlinna: Juha Karjalainen Jyväskylä: Juha Mikkonen Jyväskylä: Ari Viitala Kaustinen: Pasi Leskinen Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala

041 440 1172 041 440 1176 041 440 1179 041 440 1177 040 450 1020 040 905 2552 040 519 5756 0400 286 781 045 773 48748

WWW.KYLMAKARKI.FI

16.9.2021 9.35

ESA MANNINEN Neuvontapäälikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Lypsyrobottien vedintenpesujärjestelmät

VETIMIEN PUHDISTUS JA STIMULOINTI PITÄÄ TEHDÄ NIIN, ETTÄ VETIMET PUHDISTUVAT KUNNOLLA JA OKSITOSIINIHORMONI EHTII VAIKUTTAA.

A

utomaattilypsyn keskeinen toiminto on saada lehmien biologia mukaan lypsytapahtumaan.

Lypsypaikalla lehmän on tunnettava olonsa turvalliseksi, ja ennen kaikkea lehmän vetimien puhdistaminen ja stimulointi pitää tehdä niin, että vetimet puhdistuvat kunnolla ja että oksitosiinihormoni ehtii vaikuttaa ennen nännikuppien kiinnittämistä.

Suositeltu aika vedinten stimuloinnin aloituksesta nännikuppien kiinnittämisen alkuun on noin yksi minuutti.

Lehmien utareiden puhtaus lähtee navetan ja etenkin parsien olosuhteista.

Lypsyrobottien vedinpesut ovat aina samanlaiset eikä esimerkiksi likaisia utareita tunnisteta ja pestä tehokkaammin. Hyvän utareterveyden ylläpidon kannalta on kuitenkin oleellista, että vedinten pesujärjestelmät ovat puhtaat ja toimivat suunnitellusti.

Vedinten pesukuppi tai harjat koskettavat kaikkia lypsettäviä vetimiä ja vaikuttavat siten kaikkein lypsettävien neljännesten terveyteen. Huonosti toimiva tai likainen vedintenpesulaite on siksi merkittävä riski karjan utareterveydelle. Käytännössä tällaisia tapauksia on tullut usein vastaan. Jotta näiltä ikäviltä tilanteilta vältyttäisiin, vedinten pesulaitteiden toimintaan ja vedinpesun onnistumiseen pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota. Tähän artikkeliin on koottu keskeisimpiä eri vedinten pesujärjestelmien tarkastuskohteita.

VMS:n vedinten pesukuppi.

Lelyn vedinten pesuharjat.

50 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 50

16.9.2021 9.35

Merkkikohtaiset oleelliset asetukset ja seurantakohteet DELAVALIN LYPSYROBOTIT PESEVÄT VETIMET PESUKUPILLA

GEA:N LYPSYROBOTIT PESEVÄT VETIMET NÄNNIKUPEISSA

Testaa ja tarkista pesukupin toiminta säännöllisesti: - pesukuppi on ehjä - pesukuppi on puhdas - höyrydesinfiointi toimii - pesukuppiin tulee vettä joka suunnalta - pesun päättyessä pesukuppi kuivaa vetimen imuilman avulla.

Tarkista, että - nännikumit ovat puhtaat ja ehjät - nännikupit desinfioidaan ja huuhdellaan lypsyjen välissä - nännikumit osuvat hyvin pesutelineisiin - vedinten pesu- ja stimulointiajan tulee olla riittä- vän pitkä (n. 1 min), jotta oksitosiini ehtii saamaan aikaan maidon laskeutumisen. Mikäli näin ei ole, lypsyn alussa voi esiintyä kipua aiheuttavaa tyhjälypsyä (ns. bimodaalinen eli kaksihuippuinen maidonanti).

Tarkista, että - pesukuppi löytää kaikki vetimet - pesukuppi ei kastele roiskimisellaan jo pestyjä vetimiä - vetimen pesun päättyessä pesukupin imuilma kuivaa vetimet - vedinten kokonaispesuaika on yleensä riittävän pitkä (n. 1 min), jotta oksitosiini ehtii saamaan aikaan maidon laskeutumisen. Pitkä pesuaika tulee takaisin lyhyempänä lypsyaikana.

Katso VMS vedinpesuvideo Valmassa!

FULLWOODIN LYPSYROBOTIT PESEVÄT VETIMET HARJOILLA Tarkista, että - harjat ovat puhtaat ja oikein suunnatut: • harjojen pesuvedessä on puhdistusainetta • pesusuutin on suunnattu oikein • suuttimen suihkun muoto on kattaa harjat kokonaan • harjojen harjakset koskettavat toisiaan • harjojen pesupaikka on puhdas.

Huomioi vedinten pesun aikana, että - harjat eivät saa olla vettä tippuvat, jolloin vedin jää pesusta märäksi - kaikki vetimet pestään kahteen kertaan ja vetimet osuvat harjojen väliin - harjausaika per vedin on 3–4 sekuntia/harjauskerta - harjojen pesukorkeus on sopiva: koko vedin puhdistuu, mutta harjat eivät ärsytä utareen pohjaa (liian korkea pesuasento) - riskinä voi olla liian lyhyeksi säädetty harjausaika, jolloin oksitosiini ei ole ehtinyt vaikuttaa ennen nännikuppien kiinnittämistä. Tällöin lypsyn alussa voi esiintyä kipua aiheuttavaa tyhjälypsyä (ns. bimodaalinen eli kaksihuippuinen maidonanti).

LELYN LYPSYROBOTIT PESEVÄT VETIMET HARJOILLA Tarkista, että - harjat ovat puhtaat ja ehjät • harjojen pesuvedessä on puhdistusainetta (peroksidaasitesti) • pesusuutin on suunnattu oikein • suuttimen suihkun muoto on kattaa harjat kokonaan • harjat koskettavat pesupaikalla tankoja • harjojen harjakset koskettavat toisiaan • harjojen pesupaikka on puhdas (pestyjen harjojen päälle ei tipu likavettä) Huomioi vedinten pesun aikana, että • harjat eivät saa olla vettä tippuvat eli harjat on kuivattu ennen pesua tankoja vasten • kaikki vetimet pestään kahteen kertaan ja vetimet osuvat harjojen väliin • harjausaika per vedin on noin 4 sekuntia/ harjauskerta • harjojen pesukorkeus on sopiva: koko vedin puhdistuu, mutta harjat eivät ärsytä utareen pohjaa (liian korkea pesuasento) • riskinä voi olla liian lyhyeksi säädetty harjausaika, jolloin oksitosiini ei ole ehtinyt vaikuttaa ennen nännikuppien kiinnittämistä. Tällöin lypsyn alussa voi esiintyä kipua aiheuttavaa tyhjälypsyä (ns. bimodaalinen eli kaksihuippuinen maidonanti).

Muuta huomioitavaa: - Lelyn uudessa Horizon management -ohjelmassa on mahdollista aktivoida lehmäkohtaisiin lypsytietoihin perustuva esikäsittelyn optimointi.

Katso Lelyn vedinpesuvideo Valmassa!

MAITO JA ME * 51

MAME_0321_HEIDI.indd 51

16.9.2021 9.35

Tilusjärjestelyt toivat pellot lähemmäksi PUISTOLAN TILALLA SAATIIN SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ POLTTOAINEKULUISSA JA TYÖAJASSA SEKÄ SAMALLA PIENEMPI MAIDON HIILIJALANJÄLKI. T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N J A T U U L I H A K A L A K U VA T A N T T I KO T K A

”Arjen kannalta merkittävin yksittäinen muutos oli se, että saimme vaihdettua 2,5 kilometrin päässä sijaitsevat kolme hehtaaria alueeseen, joka on navetasta alle 100 metrin päässä”, Veikko Jokitalo kertoo.

52 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 52

16.9.2021 9.35

V

eikko Jokitalo aloitti maitotilayrittäjänä Puistolan tilalla vuonna 2014, jolloin Sievin kunnassa oli tilusjärjestelyjä tehty jo useilla alueilla ja omalla kylälläkin oltiin jo suunnitelmavaiheessa. Maanomistajia 2 350 hehtaarin hankealueella on kymmeniä. ”Hyppäsimme sukupolven vaihdoksen myötä liikkuvaan junaan.

Vaikka tilusjärjestelyhanke on kokonaisuudessaan ollut pitkä – ensimmäiset hankkeeseen liittyvät päätökset tehtiin, kun olin 7-vuotias – oli ajoitus meidän tilamme kannalta hyvä. Me tilan nuoret jatkajat pääsimme mukaan kertomaan tilan tarpeista. Tilusjärjestelyihin liittyvät työt pelloilla aloitettiin syksyllä 2017, ojia kaivettiin ja teitä tehtiin vuosina 2017–2019. Loppuvuonna 2019 pellot vaihtoivat omistajia, ja saimme luvan aloittaa viljelyn uusilla pelloilla”, hän kertoo lähtötilanteesta.

MAA-ALUEIDEN vaihdoissa otettiin huomioon esimerkiksi pellon maalaji, saavutettavuus ja kunnostustarve. Vesitalous, happamuus ja kivisyys huomioitiin myös. Kaikki maanäytteet otettiin riippumattoman toimijan toimesta. ”Kokonaan uusia teitä ei hankkeen puitteissa rakennettu, vanhoja tienpohjia käytettiin hyväksi. Ojankaivuussa valtaojat kuuluivat hankkeen piiriin, ja saimme itse päättää, minne kaivettu maa ajettiin. Myös ojanvarret kalkittiin kasvukunnon parantamiseksi”, Jokitalo kertoo.

Jokitalot käyttivät hyväksi hankkeen tuomaa myötätuulta ja tekivät samalla kertaa mittavat kunnostustyöt vanhoillekin maille. ”Olen tyytyväinen, että päädyimme tekemään myös omien peltojen kunnostus- ja salaojatöitä samassa yhteydessä. Saimme jakoalueella työskenteleviltä urakoitsijoilta omien peltojen kunnostus- ja salaojatyöt

samaan hintaan kuin hanketyöt.

Valtaojat ja uomat sekä jakoalueeseen kuuluneet salaojitukset kaivettiin hankkeen puitteissa. Tämä oli aikaisemmin tulvaherkkää aluetta, mutta ammattilaisten avulla saatiin tulvat pienemmiksi ja vesi poistumaan nopeammin”, Veikko toteaa.

TILUSJÄRJESTELYISSÄ Jokitaloille ei tullut isoja muutoksia peltopintaalaan, mutta peltolohkojen määrällä ja sijainnilla oli iso merkitys tilan arkeen ja tilan talouteen.

"Olen tyytyväinen, että päädyimme tekemään myös omien peltojen kunnostus- ja salaojatöitä samassa yhteydessä", Veikko Jokitalo sanoo.

”Esimerkiksi tästä tilakeskukselta näkyvällä peltoaukealla oli ennen tilusjärjestelyjä 67 hehtaarin alueella 14 lohkoa. Nyt meillä on siinä kuusi isoa, selkeää lohkoa. Arjen kannalta merkittävin yksittäinen muutos tilusrakenteessa oli se, että saimme vaihdettua 2,5 kilometrin päässä sijaitsevat hehtaarin lohkoissa olevat kolme hehtaaria alueeseen, joka on navetasta alle 100 metrin päässä. Saimme asian hoidettua hyvässä yhteistyössä siten, että myös naapurille tehdyt peltovaihdokset vaikuttivat meidän tilakokonaisuuteemme.”

Kun pellot ovat lähempänä ja selkeissä lohkoissa, kuluu polttoainetta siirtymiin ja käännöksiin selvästi vähemmän. Tämä toi selvää säästöä ja laski raakamaidon hiilijalanjälkeä 1,5 prosenttia. ”Ensimmäisen kesän aikana säästimme polttoainekuluissa 27 prosenttia, mikä tarkoittaa 3 800 euron säästöä vuodessa nykyisillä polttoainehinnoilla (litrahinta 92 senttiä, kesäkuu 2021) ja pinta-aloilla. Säästöt tulevat toimintatapojen muotoutuessa tästä vielä kasvamaan”, Jokitalo uskoo.

Kun päisteet vähenivät ja ojia sekä peltotietä poistui, lisääntyi esimerkiksi viljelyala tilakeskuksen lähellä olleesta 17,3 hehtaarin ja kuuden eri lohkon kokonaisuudesta yhdeksi 17,8 hehtaarin lohkoksi. ”Myös aikasäästö on merkittävä: selkeillä lohkoilla siirtymiin kuluu vähemmän aikaa. Meillä jokainen rehunteko sujuu nyt vuorokautta nopeammin ja myös kevättyöt ovat helpottuneet. Kaikki tämä vaikuttaa luonnollisesti myös maidon hiilijalanjälkeen, joka CARBO® ympäristölaskurin mukaan pieneni tilusjärjestelyjen myötä", Jokitalo myhäilee.

HYÖTYÄ ja säästöjä Jokitalot ovat saaneet muissakin toiminnoissa. Kun peltolohkot ovat selkeät ja lähekkäin, monia palveluita saa edullisemmin. ”Lietelogistiikka on tästä hyvä esimerkki: karjatiloilla syntyy monta tuhatta kuutiota lietettä vuodessa, ja etäisyydet vaikuttavat lietekuormien siirtomaksuihin. Se näkyy suoraan hinnassa, ajetaanko lietekuorma kolmen kilometrin päähän vai kolmen sadan metrin päähän. Me säästimme siirtomaksuissa viime vuonna noin 1 500 euroa. Urakoitsijoiden kilpailutuksessa hintoihin vaikuttaa tieto siitä, että pellot ovat kunnossa ja siellä pystyy tehokkaasti toimimaan.

Palveluita saa edullisemmin kuin jos pellot sijaitsisivat hankalasti ja rikkonaisesti tilakeskukseen nähden.”

MAITO JA ME * 53

MAME_0321_HEIDI.indd 53

16.9.2021 9.36

PUISTOLAN TILA, SIEVI Yrittäjät Eläimet Hehtaarit Navetta

Keskituotos Rodut

Irina Jokitalo, 28 ja Veikko Jokitalo, 29 Lypsäviä 85, määrä noussee vuodenvaihteessa 100 lehmään Viljelyssä 176 hehtaaria.

Kahden lypsyrobotin pihatto, rakennusvuosi 1990, laajennukset 2003 ja 2017, hieho- ja umpinavetta rakennettu 2020. Yhteistyötila hoitaa vasikkakasvatuksen.

12 800 EKM kg/lehmä/v.

80 % holstein, 20 % ayrshire

Tilusjärjestelyjen tilakohtaisiin kustannuksiin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi tilan peltopinta-ala ja tarvittavat vesitaloustoimenpiteet.

Jokitaloille tilusjärjestelyt tulivat lopulta maksamaan noin 32 000 euroa, minkä lisäksi omia kunnostusja salaojituksia tehtiin yli 200 000 eurolla. Hankkeeseen liittyvä rahoitus tuli hankkeen kautta. Hankkeen puitteissa tehtyihin salaojituksiin Jokitalot saivat tukea 50 prosenttiin kustannuksista, valtaojitusten ja teiden kohdalla tuet kattoivat 70 prosenttia kuluista.

Hankkeen rinnalla tehtyihin toimenpiteisiin Jokitalot ottivat omaa, erillistä lainaa. Omiin hankkeisiin haettiin ja saatiin ely-keskuksesta investointitukea 35 prosenttia.

Kokonaisuudessaan tilalle jäi maksettavaa tukien jälkeen noin 160 000 (+ alv.). Se sisälsi salaojitusta 40 hehtaaria, valtaojaa noin 500 metriä, ojien putkitusta noin 450 metriä, piiriojien kaivuuta 3,5 kilometriä, peltoteitä 600 metriä sekä peltojen muotoilua/lanauksia 33 hehtaaria. ”Eihän se ilmaista ole, kun kahtena kesänä tehdään isoilla koneilla töitä. Koemme kuitenkin, että olemme saaneet rahalle vastinetta. Säilörehun laadulla ja määrällä on iso vaikutus tilan talouteen. Kokonaisuus maksaa itsensä takaisin polttoainesäästöinä, satotasojen paranemisena ja pirstaleisen tilan selkiytymisenä.”

Hyvään lopputulokseen päästiin yhteistyöllä, mutta ongelmiltakaan ei vältytty. Valmistelutyöhön liittyi

useita kokouksia, joita johti maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Juhana Cajanus. ”Hän hoiti tilanteen taitavasti silloinkin, kun uusjakoon liittyviä erimielisyyksiä tuli pintaan. Muutamia hankalampia kysymyksiä puitiin

”Se voi yllättää, kuinka vahvasti tunteet voivat olla mukana päätöksenteossa.”

pidempään. Me aktiiviviljelijät katsoimme asiaa käytännön kannalta, ja siinä päästiinkin hyvään lopputulokseen. Mutta maahan liittyy paljon muutakin. Se voi yllättää, kuinka vahvasti tunteet voivat olla mukana päätöksenteossa. Voi esimerkiksi olla vaikea luopua maasta, johon oma isä tai pappa on kovalla työllä kaivanut ojat. Meidän kohdallamme tällaisia alueita ei tilusjärjestelyjen piirissä ollut ”, Jokitalo kertoo.

Käytännön kysymyksistä kokouksissa puhuttivat esimerkiksi tienkäyttöoikeudet.

”Mielestäni on selvää, että kun asuu maalaispitäjässä, saattaa muutaman päivän vuodessa liete haista tai traktori jylistä. Isoissa hankkeissa yksittäisillä henkilöillä on kuitenkin vaikutusta lopputulokseen, ja jos joku on sitä mieltä, että heidän tietään ei saa ajaa, täytyy tehdä uusia peltoteitä. Tällaisissa asioissa toivoisi joustavuutta ja yhteishenkeä.

Kokonaisuudesta tuli hyvä, mutta ilman näitä kompromisseja se olisi voinut olla vieläkin parempi”, Jokitalo pohtii.

Byrokratiaa hankkeeseen liittyi jonkin verran. ”Halusin selvittää asioita ja pysyä ajan tasalla jo tilan taloudenkin näkökulmasta, joten totta kai se työllisti. Vetovastuu projektin etenemisestä oli kuitenkin maanmittauslaitoksen insinöörillä, joka huolehti esimerkiksi tarvittavat paperit ajan tasalle.”

LOPPUTULOKSEEN Jokitalot ovat tyytyväisiä, vaikka se ponnisteluja vaatikin. ”Tilusjärjestelyissä ulkopuolinen ammattilainen tulee katsomaan kokonaisuuden. Saa objektiivista kuvaa ja asiantuntemusta. Kun aikaa on kulunut, ovat monet hanketta aikanaan vastustaneetkin huomanneet sen hyödyt. Suorat, selkeät pellot siistit ojat miellyttävät sellaistenkin ihmisten silmää, jotka eivät suoraan ole maatalouden kanssa tekemisissä. Tämä on ollut eräänlainen kasvojenkohotus Sievin alueella.”

54 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 54

16.9.2021 9.36

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! PÖTSI-pasta Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen

Pakkaus 4 x 330 g

T

ilusjärjestelyllä korjataan ajan kuluessa pirstoutunut tilusrakenne vastaamaan nykyajan tarpeita. Peltotiluksilla se säästää viljelijän aikaa, vähentää maatalousliikennettä ja viljelykustannuksia. Kun maatiloilla ajettavat matkat lyhenevät, myös ympäristö- ja ilmastopäästöt vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee.

Maanmittauslaitos järjestää keskustelutilaisuuden tilusjärjestelystä kiinnostuneiden maanomistajien pyynnöstä. Tilaisuudessa maanomistajat voivat pyytää ilmaisen tilusjärjestelyselvityksen tekemistä.

Tilusjärjestely voidaan tehdä silloin, kun siitä saatava hyöty on kustannuksia suurempi ja sillä saadaan olennainen parannus tilusten sijoitukseen. Lisäksi järjestelyllä on oltava maanomistajien vahva kannatus.

Valtio tukee uuden tilussijoituksen suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi tilusjärjestelyn vuoksi välttämättömät tie- ja kuivatustyöt tehdään valtion rahoituksella, josta 50 prosenttia on avustusta ja 50 prosenttia lainaa.

Valtion maanostotoiminta lisää tilusjärjestelyn hyötyä. Valtio ostaa tilusjärjestelyalueelta peltoa järjestelyn käyttöön vaihto- ja lisämaiksi. Valtiolle myytäessä myyjän veroetu on merkittävä.

Green Line KALSIUM-pasta

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

KETOOSI-pasta

FOSFORI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

J U H A P A TA N A , p a l v e l u p ä ä l l i k k ö

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Kiinteistörakenteen kehittämispalvelut,

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Maanmittauslaitos juha.patana@maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

MAME_0321_HEIDI.indd 55

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

16.9.2021 9.36

U U T T A V A L I O LT A

Makeutusaineettomat proteiinivanukkaat

U

udet makeutusaineettomat Valio PROfeel® proteiinivanukkaat suklaanougat ja banoffee sopivat treenipäiviin ja hetkiin, jolloin haluat nautiskella terveellisemmin. Uutuusvanukkaissa on runsaasti laadukasta maitoproteiinia ja herkullista makua ilman keinotekoisia makeutusaineita. Uudet proteiinivanukkaat on makeutettu sokerilla, mutta hiilareita niissä on silti maltillisesti verrattuna tavanomaisiin vanukkaisiin.

Tee vaikutus, älä kastiketta

O

dotettu uutuus Valio kermainen kantarellikastike on täydellinen oikotie ihanan helppoihin sieniherkkuihin.

Sileä kermainen kantarellikastike maistuu koko perheelle, nostaa arkiruokasi uudelle tasolle ja kruunaa myös viikonlopun päivälliset.

Valio entistä vahvemmin mukana ulkona syömisen kasvussa Heinon Tukku siirtyi Valion omistukseen, kun kauppa sai Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän. Nyt integraatio on täydessä vauhdissa.

V

alion uudistetun strategian mukaisesti haluamme vahvistaa asemaamme Suomen hotelli-, ravintola- ja catering-asiakkaiden keskuudessa. Se, mikä meitä houkuttaa on kasvu. Kotimarkkinalla kasvua löytyy nimenomaan HoReCasta. Parikymmentä vuotta sitten ulkona syötiin, kun mummu täytti tasavuosia. Nyt moni syö aikaa säästääkseen myös arkena ulkona tai noutaa jotakin, mitä ei itse tarvitse valmistaa.

HoReCan ennustetaan jatkavan 3–5 prosentin vuosittaista kasvua koronapandemian hellitettyä. Tästä mekin haluamme osamme.

HoReCa-sektorilla suorat ostot teollisuudesta ovat vähentyneet ja vakiintuneet vain suurimpien ketjujen ja julkishallinnon asiakkaiden toimintamalliksi. Keskisuuret ja pienet asiakkaat hankkivat meidän tuoteryhmiemme tuotteet tukkukuormien mukana.

Kaupalla haluamme vahvistaa Valion asemaa suomalaisten ravintoloiden ja kahviloiden valikoimissa. Meillä on oltava tarjolla koko asiakkaan tarvitsema ostoskori, jotta saamme myös maitotaloustuotteet paremmin kaupaksi.

Perinteikäs ravintolatukku Heinon Tukku oli pitkään pääkaupunkiseudun markkinajohtaja. Se on edelleen kuuluisa asiakaslähtöisyydestään, palvelustaan, joustavuudesta ja ketteryydestään. HoReCa-tukkukaupoista Heino on Suomessa neljänneksi suurin. Äärimmäisen haastavassa koronatilanteessa Heinon Tukku on pärjännyt hyvin. Normaaleissa olosuhteissa sen liikevaihto on 240 miljoonaa euroa.

Asiakkaat ovat ottaneet uutisen Heinon Tukun liittymisestä Valioon positiivisesti vastaan: monet asiakkaat haluavat laajentaa yhteistyötämme. Myös Heinon Tukun puolella asiakkaat ovat kokeneet yrityskaupan vahvistavan Heinon asemaa ja kilpailukykyä. Parhaillaan on käynnissä mittava integraatioprojekti eli yhtiöiden yhdistäminen. Projektissa yhdistämme toimintoja ja etsimme parhaita tapoja tehdä asioita löytääksemme todellisia kilpailuetuja ja kasvua. Kaupan myötä turvaamme Valion maitotuotteiden saatavuuden ravintoloissa, kouluissa ja liikenneasemilla ja teemme hyvää tulosta Valiolle.

Tämä mahdollistaa osaltaan hyvän tilityshinnan maksamisen myös tulevaisuudessa.

Vaikka myymme jatkossa paljon muutakin kuin maitotaloustuotteita, on taustalla kuitenkin tahto vahvistaa ja säilyttää asemamme kotimaan HoReCassa. Ja olla tietysti entistä paremmin läsnä ihmisten ruokahetkissä ja kohtaamisissa. Ne kun TUOMAS SORRI näyttävät tulevaisuudessa tapahtuvan yhä Fo o d S o l u t i o n s i s t a useammin kodin ulkopuolella tai jonkun vastaava johtaja Va l i o O y toisen valmistamien aterioiden äärellä.

56 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 56

16.9.2021 9.36

U U T T A V A L I O LT A VALIO OY

Viileät uutuusjuomat

Helpot korvapuustit ja muut ihanat reseptit löytyvät tietenkin osoitteesta Valio.fi.

Resepteihin pääset suoraan myös pakkauksen AR-koodista!

Parhaat puustit kanelikreemillä

V

alio kanelikreemi maistuu ihanasti aidolta Valio voilta, kanelilta ja sokerilta.

Käyttövalmiin ja paistonkestävän kanelikreemin avulla leivot helpommat, ihanan mehevät korvapuustit, omenaherkut sekä muut leivonnaiset. Voit vatkata sen myös kerman kanssa herkulliseksi kuorrutukseksi.

Leivo hyvää kasvipohjaisilla uutuuksilla

V VAL IO OY

alio Oddlygood® Easy Whipping on täyteläinen kasvipohjainen vispi. Siitä saa vaahdotettua helposti ja nopeasti puhtaan valkoisen, pursotuksissa kestävän vaahdon, jossa on kaunis kiilto. Valio Oddlygood® Bake & Dessert on monipuolinen, kasvipohjainen uutuus leivontaan ja jälkiruokiin. Käytä maustetun rahkan tavoin! Se on vastustamattoman hyvää ihan sellaisenaankin. Kaksi makua: lempeä vanilja ja marjaisa vadelma-mustikka.

E

spresso House -maitokahvijuomat tuovat premiumtason kahvinautinnon kaupan valikoimiin. Raikas maitokahvijuoma pelastaa päivän, kun väsähdys iskee tai jano yllättää! Samettiset janonsammuttajat syntyivät, kun pohjoismainen rakkaus hyvään maitokahviin ja unelma täydellisestä jääkahvista yhdistivät kahvila­ ketju Espresso Housen ja Valion Nauti viileän virkistävästä vaikutuksesta missä liikutkin!

Sila-Bac® -tuotteet ennakkohintaan!

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaanTäyteläiset, Suomen olosuhteissa!

uudet gurtit

Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen Valikoimassa alioperusteella.

Oddlygood® tuote- on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle. perhe laajenee entises-

V

tään uusilla paksun erittäin täy- hyvin Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja liukenevat teläisillä ja samettisilla kreikkapieneen vesimäärään. Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne sopivat erinomaisestilaistyyppisillä pienannosteluun. kasvipohjaisilla välipaloilla. Gluteenittomat Valio

Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunOddlygood® Greek-a-licious persäilönnän uudelle tasolle.

Uudet patentoidut bakteerikannat sikka ja mansikka sopivat aami­ ai­ viikon mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden päästä siilon sulkemisesta. selle, välipalahetkiin ja arjen her-

kutteluun. Maista ja ihastu!

SILA-BAC®-TUOTTEET SYYS-LOKAKUUN AIKANA ENNAKKOHINTAAN ETU -15%!

MAITO JA ME * 57

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

MAME_0321_HEIDI.indd 57

hankkija.fi

16.9.2021 9.36

Vastuullista liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa VALION VASTUULLISUUSOHJELMA KONKRETISOI VASTUULLISUUDEN JOKAISEN VALIOLAISEN PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN.

V

TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN JA HELENA KARHUJOKI

alio on toiminut vastuullisesti jo yrityksen perustamisajoista saakka, mutta siinä missä aiemmin ovat korostuneet laatu ja tuoteturvallisuus, nyt korostuvat ilmasto- ja ympäristöasiat sekä eläinten hyvinvointi, kertoo liiketoimintajohtaja Annamari Lammi Valiolta.

OLEN TEHNYT koko työurani elintarvikealalla ja vastuullisuus on ollut osa työtäni aina, esimerkiksi tuotteiden laadun kautta. Yrityksillä on valtava merkitys haasteiden ratkaisijana: yksittäinen ihminen ei koskaan pysty samankokoisiin päästövähennyksiin kuin iso yritys. Me Valiolla voimme esimerkiksi poistaa pakkauksistamme muovilusikoita sekä ohentaa juustoviipalepakkaustemme muovia. Näin säästyy muovia miljoonia muovipusseja vastaava määrä, ja pakkausmateriaalien vähentäminen on kannattavaa myös taloudellisesti.

Kuluttajat ovat koko ajan tietoisempia valintojensa ympäristövaikutuksista. Tämä asettaa paineita

mutta luo myös mahdollisuuksia kaupalle. Kaupan asiakkaillamme on omat varsin kunnianhimoisetkin vastuullisuustavoitteensa, joiden täyttämiseksi tarvitaan kaikkien tavarantoimittajien apua. Asiakkaamme edellyttävät meiltä selkeitä vastuullisuustavoitteita ja konkreettista etenemistä. Yhteinen tavoite on tehdä vastuullisten valintojen tekemisestä ihmisille mahdollisimman helppoa.

TAVALLISELLE KULUTTAJALLE vastuullisuus on harvoin ainoa syy ostaa tuote, ja harva on valmis maksamaan vastuullisuuden tuomasta lisäarvosta. Elintarvikkeissa maku on aina tärkein valintakriteeri hinnan ohjatessa myös suurinta osaa valinnoista. Vastuullisuus on kietoutuneena moneen valintakriteeriin, esimerkiksi kotimaisuus on osa vastuullisuutta. Jos yritys ei toimi kuluttajan mielestä vastuullisesti, ei tuote välttämättä pääse edes valintakoriin.

Vastuullisuus voi pahimmillaan olla kuluttajalle ahdistavakin ajatus.

Se on iso kimppu asioita, johon

liittyy myös huolta ja riittämättömyyden tunnetta. Maitotaloustuotteissa tämä korostuu. Kuluttaja kaipaa konkretiaa, helppoutta ja hallinnan tunnetta ostopäätöksen tueksi, ja siksi pyrimme tekemään vastuullisuudesta kuluttajalle selkeämpää konkreettisten tekojen avulla. Vähemmän sokeria tai suolaa sisältävät reseptit ja tuotteet tuntuvat ehkä pieniltä asioilta, mutta niissä vastuullisuus kiteytyy kuluttajille.

Kuluttajia kiinnostavat innovatiiviset ja heidän arkeaan helpottavat tuotteet. Puhuttelevat brändit ovat olleet Valion menestystekijä ja ovat sitä jatkossakin, vastuullisuus osana tätä. Valio Luomu™ tuotteet ovat luontevasti vastuullisuuden keihäänkärkenä.

YKSI NÄKÖKULMA asiaan on sekin, että vastuullinen liiketoiminta on hyvää bisnestä myös tulevaisuudessa.

Tietyn ikäisten kuluttajien ostoskoreissa Valion tuotteilla on horjuttamaton asema, mutta meidän täytyy rakentaa suhde myös nuoriin kuluttajiin. Omat lapseni ovat teini-ikäi-

58 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 58

16.9.2021 9.36

MARKKU LEMPIN EN

siä, ja heidän kulutuspäätöksissään vastuullisuudella on todella merkittävä rooli. Melko pian tulee sekin aika, että tämä ikäluokka ostaa perheilleen ruokaa, jolloin kaupallinen merkityskin kasvaa. Maitotuotteiden kohdalla esimerkiksi laiduntaminen tulee varmasti olemaan pinnalla tulevaisuudessa. Ruotsissa laki sitä jo vaatii.

Vastuullisuus ei ole pelkästään alkutuotannon vastuulla, vaikka tiloilla hienoa työtä tehdäänkin. Se ei myöskään ole minkään erillisen vastuullisuusyksikön kontolla. Vastuullisuus rakentuu jokaisen valiolaisen panoksesta tuotteen matkalla maistuvasta tuotteesta kierrätettäviin pakkausmateriaaleihin.

VASTUULLISUUS ELÄÄ AJASSA ja joudumme kehittämään toimintaamme muuttuvien vaatimusten mukaan. Kaikkeen emme pysty vastaamaan hetkessä, mutta olemme jo hyvällä tiellä. Kustannukset ja liiketoiminnan mahdollisuudet pidetään mukana kaikessa päätöksenteossa, ja arvioimme koko ajan, mihin mei-

dän on mahdollista panostaa ja toimimme johdonmukaisesti.

Valion vastuullisuusohjelma ja tavoite edetä kohti hiilineutraalia maitoa 2035 konkretisoi vastuullisuuden jokaisen valiolaisen päivittäiseen työhön. On helpompaa, jos teemme toimenpiteitä jo itse vapaaehtoisesti, ennen kuin vaatimukset tulevat pakotettuina ulkopuolelta.

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035, ja siihenkin tavoitteeseen nähden oma vastuullisuusohjelmamme on täysin linjassa. Samalla ennakoimme mahdollista pakottavaa lainsäädäntöä.

Parhaimmillaan vastuullisuus on yrityksen kilpailuetu ja strategian ytimessä. Sitä mukaa, kun vastuullisuusohjelmamme etenee, meillä on mahdollisuudet olla todellinen edelläkävijäyritys: voimme erottua, rakentaa kilpailukykyä ja olla ratkaisijan paikalla.

Annamari Lammi TYÖNI VALIOLLA Työskentelen liiketoimintajohtajana Valiolla. Vastaan kaikkien tuoretuotteiden sekä juuston, voin ja levitteiden liiketoiminnan kehittämisestä. Tehtäviini kuuluu myös vastuullisuuden kaupallistaminen eli se, miten vastuullisuus näkyy brändeissä, tuotteissa, pakkauksissa ja miten vastuullisuusohjelman etenemistä hyödynnetään kaupallisesti.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Tämän kesän suosikkini on ollut uutuustuote Valio Vaniljakreemi.

Siitä tehdyt helpot pastel de nata -leivokset ovat helpottaneet matkustamisen kaipuuta.

MAITO JA ME * 59

MAME_0321_HEIDI.indd 59

16.9.2021 9.37

UMPI-KROSSI – REHU, JOLLA ONNISTUT! Umpi-Krossi on uusi All-in-one -tuote umpilehmien ruokintaan

Tuote valmentaa umpilehmän tulevaan tuotoskauteen ja samalla tukee optimaalisesti sikiön kasvua. Umpi-Krossin teho perustuu tasapainoiseen ravintoaineiden saantiin, pötsimikrobien aktivointiin, onnistunutta poikimista turvaaviin kivennäisaineisiin ja ternimaidon vasta-ainetasojen vahvistumiseen.

Kilo päivässä riittää

Uutuus umpilehmien ruokintaan!

Tuotteen käyttö aloitetaan heti umpikauden alussa ja jatketaan aina poikimiseen asti. Käyttömäärä on koko umpikauden 1 kg umpilehmää kohti päivässä – lisää vain karkearehu. Helppoa kuin mikä!

Saatavilla toimitusmyynnistä nyt.

Pakkauskoot: 25 kg/sk ja 600 kg/ssk Liity Facebook Hankkijan rehut Seuraa Instagram #hankkijanrehut Tilaa YouTube Hankkija Lataa mobiilisovellus Hankkija Osta verkkokaupasta hankkija.fi

MAME_0321_HEIDI.indd 60

16.9.2021 9.37

AA UTR E N I HIIL O 2035 T MAI

LI

Maatalous voi olla ilmastokriisin suurin kärsijä

K

eskustelu ilmastonmuutoksesta käy kuumana sekä medioissa että politiikassa.

IPCC:n raportin ja EU:n FitFor55-lakipakettiehdotuksen julkaisujen jälkeen tämä oli odotettavissakin. Jonkinlainen yllätys sen sijaan on, että jälleen maatalous nostettiin päästökeskustelussa tikun nokkaan.

Luonnontieteelliset faktat ovat vastaansanomattomat ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Juurisyynä on fossiilisen hiilen kiihtyvä vapauttaminen ilmakehään. Ennusteet ilmaston lämpenemisestä tämän vuosisadan loppuun mennessä asettuvat raportissa parhaimmillaan vajaan kahden ja pahimmillaan jopa viiden asteen haarukkaan. IPCC:n raportin sanoma tiivistäen on, että nopeilla ja määrätietoisilla toimilla meidän on vielä mahdollisuus muuttaa suuntaa.

EU esitteli ilmastolakipakettinsa jo ennen IPCC:n raportin julkistusta. Tavoitteena on 55 prosentin päästövähennykset (verrattuna vuoteen 1990) koko EU:ssa vuoteen 2030 ja hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Toimet kohdistetaan kaikkiin elinkeinoihin, myös maatalouteen. Ehdotuksen mukaan päästöoikeuskaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla, kuten maataloudessa, maakohtaiset tavoitteet vaihtelevat BKT/asukas -jaottelun mukaan -10 ja -50 prosentin välillä. Suomi kuuluu ehdotuksessa kovimman tavoitteen ryhmään.

Haastavin kohta EU:n ilmastopaketissa on aikataulu. Paketin valmistelu trilogiamenettelyssä kestää kevääseen 2023 ja kansallinen toimeenpano vähintään 1,5 vuotta.

Siitä on lyhyt aika vuoteen 2030, ja onkin melko selvää, että tavoitteisiin voidaan

päästä vain toimimalla etupainotteisesti.

Fossiilisten päästöjen leikkaus on kaiken keskiössä. Jollei tässä onnistuta, on tavoite mahdotonta saavuttaa.

Maatalouden etu on olla aktiivinen ilmastotyössä. Suomalaisessa ilmastokeskustelussa on kiistelty maatalouden päästöistä, jotka eivät ole tilastoissa laskeneet.

Harmillisesti maatalouden sisällä tapahtunut positiivinen kehitys on hautautunut isojen tilastolukujen alle. Maidontuotannon metaanipäästöt ovat laskeneet vuosien 1960–2020 välillä noin 55 prosenttia ja litrakohtaisestikin noin 35 prosenttia.

Tuottavuuden nousuun pohjautuva ilmastotyö on ollut maitoalalla todella merkittävää.

Lannoitetypen vähentyneen käytön myötä koko maatalouden ilokaasupäästöt ovat laskeneet. Lisäksi on kohtuullisen varmaa, että nurmiviljelyn hiilensidontaa ei vielä osata päästöinventaareissa huomioida oikein, jolloin se ei tietenkään näy tilastoissa. Toki kääntöpuolella on turvemaiden viljelyyn liittyvät päästöt, jotka näkyvät IPCC:n päästökertoimia käytettäessä isoina lukuina.

JUHA NOUSIAINEN Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Va l i o O y

”EU:n ilmastopaketin tavoitteisiin voidaan päästä vain toimimalla etupainotteisesti.”

Ilmaston lämmetessä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja ruoantuotanto on varmasti yksi suurimmista kärsijöistä. Kulunut kasvukausi on siitä varsin hyvä esimerkki. Maatalouden etu on toimia proaktiivisesti ilmastotyössä. Sitä varten tulisi kannustimet saada kuntoon, olivatpa ne markkinaehtoisia, tukiratkaisuja tai molempia. Hiiliviljelyä tapahtuu jo nyt maitosektorilla nurmen osalta laajasti, ja tämä työ pitäisi saada nopeasti näkymään tilastoissa. Laskentamenetelmiä kyllä kehitetään monessa hankkeessa, mutta tuloksilla alkaa olla kiire.

MAITO JA ME * 61

MAME_0321_HEIDI.indd 61

16.9.2021 9.37

RITT ME Y

ÄJÄ

T

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

Tuntuu turvalliselta omistaa yritystä, jonka arvot kohtaavat hyvin omat arvomme.

Elämä hymyilee Elimäellä EMILIA JA TEPPO SALMINEN KEHITTÄVÄT MAITOTILAANSA AVOIMIN MIELIN. CARBO-HANKE ON TUONUT UUSIA AJATUKSIA NURMENVILJELYYN. T E K S T I M A R K K U P U L K K I N E N K U VA T S A L M I S T E N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

K

uusihenkisessä Salmisen perheessä on palattu kesän jälkeen kouluarkeen. Neljässä 6–16-vuotiaassa lapsessa riittää vanhemmille iloa ja huollettavaa. ”Kesä oli yllättävän rento. Otettiin vähän rauhallisemmin työasioissakin. Kuuma kesä ei aiheuttanut lehmillekään ongelmia”, Emilia iloitsee.

Tepon ilonaiheita olivat suuri ensimmäinen säilörehusato ja elokuun sateet. ”Ensimmäisestä korjuusta tuli kolme neljäsosaa säilörehutarpeesta, eikä toisen sadon jääminen kehnoksi aiheuttanut huolta. Kolmas sato kasvoi taas hyvin, kun vettä tuli elokuussa reippaasti”, Teppo kommentoi.

TILALLA on viime vuosina panostettu nurmien viljelyyn. Uusia ideoita on tullut Valion ja yhteistyökumppaneiden CARBO-hankkeesta, jolla pyritään nurmen tuotantoa tehostamalla pienentämään maitotilojen hiilipäästöjä. ”Hanke on innostanut viljelemään nurmea. Tiedonvaihto muiden viljelijöiden kanssa on ollut opettavaista.

Hankkeen myötä tilalle tulleista sääasemasta ja akselivaa’asta on ollut paljon hyötyä viljelyn kehittämisessä”, Teppo sanoo.

Uutena viljelytoimena tilalla otettiin käyttöön hivenainelannoitus.

Nurmille levitetään säännöllisesti YaraVita Thiotrac- ja Amazinchivenlannoitteita. ”Hivenlannoitteet ovat paranta-

neet satoja ja laatua. Rehujen hivenainepitoisuudet ovat aikaisempaa korkeammat.”

Reilun 40 hehtaarin säilörehunurmia myös täydennyskylvetään ahkerammin kuin aikaisemmin.

Siemenseoskin on monipuolistunut.

Nykyinen nurmiseos sisältää timoteita, nurminataa, puna-apilaa, sinimailasta ja raiheinää. ”Viime kesänä näki selvästi, että syväjuuriset puna-apila ja sinimailanen selvisivät kuivuudesta nurminataa ja timoteita paremmin.”

Säilörehun tila korjaa yhteisillä koneilla lähistöllä sijaitsevan lihakarjatilan kanssa. Ensin korjataan rehut lehmille, sen jälkeen lihakarjalle. Tilojen välinen yhteistyö on ollut saumatonta kuuden vuoden ajan.

62 * MAITO JA ME

MAME_0321_HEIDI.indd 62

16.9.2021 9.37

”Sääasemasta ja akselivaa’asta on ollut paljon hyötyä viljelyn kehittämisessä.”

Uusilla opeilla säilörehun keskisato on noussut 10 000 kiloon hehtaarilta. Samalla tilan hiilijalanjälki on pienentynyt. CARBO® ympäristölaskurin mukaan hiilipäästöjä kertyy nyt 1,05 hiilidioksidiekvivalenttikiloa yhtä EKM-maitokiloa kohden.

Muidenkin rehujen osalta tila pyrkii olemaan mahdollisimman omavarainen. Siksi herne otettiin viljelyyn kuusi vuotta sitten. Rehuviljoina kasvaa vehnää ja kauraa.

Tilan 105 hehtaarin peltoalasta 15 hehtaaria on laidunta. Koko karjan laidunnus oli selvä valinta myös uuden lypsyasemapihaton valmistuttua vuonna 2006. Lypsyasema vaihtui robotiksi vuonna 2013. ”Olemme tyytyväisiä laiduntajia.

Eläimet ovat terveitä eikä maitotuotos laske laiduntamisen vuoksi.

Vapaa laidunnus on ollut helppo toteuttaa”, Emilia summaa.

Lehmien EKM-keskituotos on tällä hetkellä 11 280 kiloa. Yrittäjät ovat saavuttaneet tuotoksen osalta tavoitteensa eivätkä tavoittele isompaa tuotosta. ”Emme halua vetää eläimiä ihan viimeisilleen. Nyt ne pysyvät terveinä ja pitkäikäisinä”, Emilia sanoo.

Hyvästä terveydestä kertoo 2,8 keskipoikimakertaa. Siinä on vielä nousun varaa, sillä vuoden 2018 kuumana kesänä oli paljon tiinehtyvyysongelmia.

MAIDON hiilijalanjälkeä yrittäjät suunnittelevat seuraavaksi alentavansa uusilla lannankäsittelytavoilla. Nyt suurin osa 60 lehmän ja nuorkarjan lietelannasta levitetään urakoitsijan lietevaunulla pellon pintaan. ”Tarkoitus on alkaa mullata lietettä. Olemme parina syksynä kokeilleet vetovannasmultaimilla varustettua letkulevitintä ja kokemukset ovat hyvät. Nurmi alkaa

keväällä kasvaa nopeasti, kun ravinteet ovat valmiiksi maassa. Kalustokin on kevyempää”, Teppo perustelee.

Emilia ja Teppo Salmisen iloisesta puheesta kuulee, että he ovat selvästi omalla alallaan ja ihannetyössään.

Nykyisellä maatilalla varttuneen Tepon ammatinvalinta oli selvä jo pienestä pitäen. Muutama vuosi tilan ulkopuolisissa töissä vahvisti käsitystä. Teppo opiskeli ensin kirvesmieheksi, mutta suoritti sen jälkeen maatalousyrittäjätutkinnon Anjalan maatalousoppilaitoksessa.

Emilian maatalousyrittäjäksi ryhtyminen ei ollut ihan niin selvää.

Sosionomiksi opiskelleen Emilian piti vain asua maatilalla ja käydä tilan ulkopuolella töissä. Kun pihattoinvestointi alkoi siintää näköpiirissä, muuttui ajatus. ”Ystävät eivät olleet uskoa korviaan, kun kerroin alkavani viljelijäksi. Minä, joka en lapsena uskaltanut hypätä vesilätäkköön edes kurahousut jalassa”, Emilia nauraa. ”Olen tykännyt maatalousyrittäjän työstä todella paljon. Kai minussa kyti suvun vahva yrittäjägeeni. Ja eläimet ovat hienoja työkavereita.”

Eläinten hyvinvoinnin lisäksi yrittäjät panostavat omaan hyvinvointiinsa. Lasten kanssa touhuilu irrottaa ajatukset työstä. ”Välillä nauretaan kippurassa lasten tempauksia ja tarinoita. Ja välillä tietysti setvimme lasten keskinäisiä erimielisyyksiä”, Emilia kertoo hymyssä suin.

Perheen suosikkipaikka on mökki Jaalassa. Hieman kaukaisempi suosikkipaikka on Emilian siskon koti Sveitsissä, jossa kauniit maisemat rauhoittavat ja tuovat vaihtelua Elimäen laakeille peltoaukeille. ”Pari talvea sitten ihastuimme Lappiin, kun olimme siellä ensimmäistä kertaa hiihtolomalla. Sinne haluamme uudelleen”, Emilia kertoo.

Kahden koiran lenkitys ja muutkin liikuntaharrastukset antavat perheen vanhemmille omaa aikaa.

Elimäen parhaiksi asioiksi yrittäjät nimeävät pienen paikkakunnan yhteisöllisyyden. Se näkyy myös viljelijöiden keskinäisessä yhteistyössä. ”Yksin ei kannata yrittää tehdä kaikkea. Yrittäjäkollegojen apu on aina lähellä, kun sitä tarvitaan.”, Emilia ja Teppo kiittelevät.

MATTILAN TILA, ELIMÄKI, KOUVOLA Yrittäjät Emilia (39) ja Teppo Salminen (44). Perheeseen kuuluvat Niilo (6), Iina (12), Elsa (14) ja Nooa (16).

Eläimet 60 lehmää ja 50 nuorta eläintä.

90 % holsteineja, 7 % brown swissejä ja 3 % ayrshirejä.

Keskituotos 10 800 kg/lehmä/v.

EKM-keskituotos 11 280 kg/ lehmä/v. Rasvaa 4,6 % ja valkuaista 3,8 %. Keskimäärin 2,8 poikimakertaa.

Navetta Vuonna 2006 valmistunut pihatto yhdellä lypsyrobotilla, seosrehuruokinta apevaunulla.

Pelto 40 ha omaa ja 65 ha vuokrapeltoa. Tänä vuonna 40 ha säilörehunurmea, 15 ha laidunta ja 50 ha vehnää, kauraa ja hernettä. Säilörehunurmen keskisato 10 000 kg ka/ha.

Hiilijalanjälki 1,05 kg CO2e/kg EKM.

MAITO JA ME * 63

MAME_0321_HEIDI.indd 63

16.9.2021 9.37

UU TU US

SANO HOWDY! AMERIKAN HERKKU ON SAAPUNUT SUOMEEN.

Syksyinen uutuusmaku

Uusi Valio Oltermanni® Monterey Jack on lempeän täyteläinen kermajuusto koko perheen makuun.

Se on saanut inspiraationsa amerikkalaisten suosikkijuustosta. Höylää leivälle tai kokeile hyvin sulavaa Monterey Jackia toasteihin, burgereihin ja lämpimien ruokien kuorruttamiseen!

MAME_0321_HEIDI.indd 64

16.9.2021 9.37