TARKASTUSLAUTAKUNNAN
ARVIOINTIKERTOMUS
2017
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sisällys
Sivu 3
Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely
5
Arvio asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta
5
Strategian toimeenpano ja toteutuminen
7 Palveluverkkouudistus 11
Tilahallinnan kehittämistyö - hallinnon tilojen tiivistäminen
13
Konsernin henkilöstömäärän nettomuutos
15
Toimintakertomuksessa raportoitujen toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
15
Konsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen
16
Konsernin taloudellinen tilanne
18
Edellisen vuoden arviointikertomus
20
Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta, kunnan palveluiden
tuloksellisuudesta ja kehityksestä
IMATRAN KAUPUNKI - CITY OF IMATRA Virastokatu 2 - FI-55100 Imatra - +358 20 617 111 - kirjaamo@imatra.fi - imatra.fi
2 • Arviointikertomus 2017
Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely
Imatran kaupunginvaltuusto (12,6.2017 § 63) valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2017-2021. Tarkastuslautakunnan tehtävät on säädetty Kuntalaissa (121 §).
Kokoonpano Arviointikaudella 2017 tarkastuslautakunta toimi seuraavassa kokoonpanossa (suluissa montako kertaa osallistunut kokoukseen): Matti Hirvonen, puheenjohtaja
(KOK)
(12/13)
Rauni Mynttinen, varapuheenjohtaja
(SDP)
(12/13)
Hannu Tuovila, jäsen
(SIT.)
(12/13)
Ismo Harju, jäsen
(KESK)
(11/13)
Juha-Pekka Palovaara, jäsen
(SDP)
(12/13)
Hillevi Rasimus, jäsen
(KESK)
(13/13)
Pirjo Tella-Pulliainen, jäsen
(SDP)
(13/13)
Kauko Määttä, varajäsen
(KOK)
(0/13)
Tiina Ovaska, varajäsen
(SDP)
(0/13)
Jarmo Lappalainen, varajäsen
(SIN)
(0/13)
Antti Rautio, varajäsen
(KESK)
(1/13)
Timo Pulkkinen, varajäsen
(SDP)
(0/13)
Helmi Manninen, varajäsen
(KESK)
(0/13)
Susanna Martikainen, varajäsen
(SDP)
(0/13)
Arviointikertomus 2017 • 3
Tarkastuslautakunta vasemmalta: Ismo Harju, Hillevi Rasimus, puheenjohtaja Matti Hirvonen, Pirjo TellaPulliainen, Juha-Pekka Palovaara, Rauni Mynttinen ja Hannu Tuovila.
Arviointikaudella 2017 tarkastuslautakunnan esittelijänä toimi tarkastuspäällikkö Arja Kekki ja sihteerinä sisäinen tarkastaja Iiro Parjanne. Tilintarkastuspalvelu ostettiin arviointikaudella 2017 BDO Audiator Oy:ltä. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
Työskentely Lautakunta työskenteli arviointikaudella työohjelmansa mukaisesti. Tarkastuslautakunta valmisteli lisäksi konsernin tilintarkastuspalvelujen kilpailutuksen sekä hankintapäätöksen ja hankintapäätöksestä tehdyn hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn. Lautakunta valmisteli vuoden 2017 arviointia 13 kokouksessa. Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuksistaan tarkastuslautakunnalle työkokouksissa 22.11.2017 ja 24.4.2018. Tilintarkastuksen työohjelma on käsitelty lautakunnan päätöskokouksessa 21.9.2017. Ulkoisen valvonnan ja konsernijohdon kokous (valvonnan yhteistyökokous) järjestettiin 4.5.2018.
4 • Arviointikertomus 2017
Arvio asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntalain 110 §:n mukaan kalenterivuoden talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Strategian toimeenpano ja toteutuminen Kaupunginvaltuusto (16.11.2015 § 89) hyväksyi Imatra tekee tulevaisuuden 2030-strategian, jossa nimettiin kolme avaintavoitetta: elinvoimaisuuden edistäminen, hyvinvoinnin varmistaminen ja uudistuva toimintatapa.
Arviointikertomus 2017 • 5
Imatra tekee tulevaisuuden - Kaupunkitrategia 2030 ELINVOIMAISUUDEN EDISTÄMINEN
HYVINVOINNIN VARMISTAMINEN
• Parannamme elinvoimaa ja työllisyyttä ennakoivalla ennakkoluulottomalla toiminnalla. • Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille sekä asukkaille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. • Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille.
• Johdamme, kehitämme ja avioimme eri asiakasrymien elämänkaarimallin mukaisesti (lapset, nuoret, työikäiset, ikäihmiset).
• Edistämme asukkaiden hyvinvointia tukemalla omatoimisuutta ja panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin.
• Teemme aktiivista yhteityötä Eksoten kanssa, jotta yhteiset palveluprosessit kehittyvät edelleen.
• Toteutamme nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja turvaamme laadukkaat opinpolut lapsille ja nuorille.
• Kehitämme matkailu ja elämänlaatupalveluita, jotka lisävät alueen elinvoimaa entisestään.
• Lisäämme monipuolisella viestinnällä ja mark- kinoinnilla kaupungin palveluiden ja konserni- yhtiöiden tunnettuutta.
TALOUDESSA JA JOHTAMISESSA
UUDISTUVA TOIMINTATAPA
• Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin prosesseja ja omaisuudenhallintaa jatkuvasti • Tehostamme työyhteisö ja palvelurakennetta. • Kohdennamme henkilöresurssit ja osaamisen oikein.
PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ • Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden. • Udistamme toimitatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria • Luomme lisäarvoa teknologian avulla palveluprosesseihin ja palveluhin.
OSALLISTAMISESSA JA KUMPPANUUDESSA
• Vahvistamme kuntalaisten osallistumista • Terävöitämme kaupungin omistajaohjausta ja edunvalvontaa • Rakennamme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa.
ARVIO. Tarkastuslautakunta haluaa nostaa esille kaksi merkittävää onnistumista liittyen strategian ja sen tavoitteiden toteuttamiseen edeltävällä valtuustokaudella 2013–2017. Palveluverkkouudistusta ja tilahallinnan kehittämistyötä on viety eteenpäin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kehittämiskohteet ovat mittasuhteiltaan ja vaikutukseltaan varsin erilaisia, mutta molemmissa on kehittämistyötä tehty johdonmukaisesti päätettyjen linjausten perusteella niin luottamuselimissä kuin virkamiestasollakin. Tarkastuslautakunta näkee kaupunginhallituksen ja hyvinvointilautakunnan toimineen suunnitelmallisesti ja tehokkaasti palveluverkkouudistuksen valmistelussa ja päätöksenteossa.
6 • Arviointikertomus 2017
Palveluverkkouudistus Imatra tekee tulevaisuuden-strategiassa kaupunginvaltuusto asetti yhdeksi avaintavoitteeksi hyvinvoinnin varmistamisen. Imatran tavoitteena on ollut toteuttaa nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja turvata laadukkaat oppimispolut yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja nuorille. Palveluverkkouudistus on Imatran kaupungin historiassa merkittävä kokonaisvaltainen kehittämishanke, uudistuvat toimintatavat huomioon ottaen. Palveluverkon uudistamisen lopputuloksena on tarkoitus saada aikaan pitkällä aikajänteellä kuntalaisia palveleva palveluverkosto. Lähtökohtana on päätöksenteossa ollut, että kokonaisuudessa haetaan tilatehokkaat ratkaisut, ja riittävän isot kokonaisuudet, jotta myös toiminnalliset hyödyt olisivat saavutettavissa. Kaikissa päätöksissä on haettu myös laajempaa toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyötä yli kustannuspaikkarajojen. Myös johtamismallissa korostettiin laajojen kokonaisuuksien johtamista, vahvaa taloudellista vastuuta, pedagogista visiota ja muutosjohtamista. Palveluverkkopäätöksen toimeenpanossa vuonna 2017 otettiin käyttöön ns. tiekartta, jossa tavoitteena oli sopia etenemisestä etukäteen, jotta ei edetä vain päätös kerrallaan. Hyvinvointilautakunnan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistojen sekä virkamiesjohdon yhteistyössä valmisteltiin tiekartta keskeisistä päätöksistä ja niiden etenemisestä keväällä 2017. Kaikki päätökset saatiin kevään aikana tehtyä molemmissa luottamuselimissä. Aikatauluissa tuli joitakin muutoksia kevään aikana yksittäisten asioiden osalta, joissa tarvittaessa otettiin aikalisää, mutta kokonaistavoitteesta ei tingitty missään vaiheessa.
Arviointikertomus 2017 • 7
TIEKARTTA palveluverkon etenemisestä
JOULU Alustavat kokouspäivät Viranhaltijapäätös kolmeen hallinnolliseen koulukeskukseen siirtymisestä 1.8.2017 Viranhaltijapäätös koulukeskusten profiloitumisesta Päätös päätöksenteon aikataulusta Päätös yhdestä oppilaaksiottoalueesta Lukion kehityslinjat Vuoksenniskan uudisrakennuksen laajuus tai vaiheistus Keskimmäisen koulukeskuksen sijainti Keskimmäisen koulukeskuksen uudisrakennuksen laajuus (onko lukio mukana vai ei) Päätös elinkaarimallista (viimeistään, voidaan käsitellä jo aiemmin) Koulukeskuksen johtajarakenne ja henkilöstöpoliittiset linjaukset muutoksesta Kuulemismenettely ja YT Koulukeskusten johtavien ja apulaisrehtoreiden tehtävien avaaminen sisäisesti (kiinnostuskyselykartoitus) Päätös johtavista rehtoreista Päätös apulaisrehtoreista Resurssien allokointi koulukeskuksille Koulukeskukset aloittavat toimintansa uudessa hallintomallissa Vuoksenniskan hankesuunnittelun viimeistely Vuoksenniskan erikoissuunnittelu Keskimmäisen koulukeskuksen hankesuunnittelu 8 • Arviointikertomus 2017
TAMMI 24.1.
30.1.
HELMI 7.2.
13.2.
14.2.
MAALIS
Viranhaltijapäätös / prosessi
Kaupunkikehityslautakunta
Hyvinvointilautakunta
Kaupunginhallitus
HUHTI
TOUKO
KESÄ
HEINÄ
ELO
6.3.
Arviointikertomus 2017 • 9
Tiekartta rytmitti toimintaa ja sitoutti niin valmistelevia viranhaltijoita kuin päättäjiäkin päätösten aikatauluihin. Toimintamalli ja tiekartta ovat helpottaneet kokonaisuuden eteenpäin viemistä, samoin viestintää niin organisaation sisällä kuin laajemmaltikin. Keväällä 2017 perustettiin koulukeskushankkeiden ohjausryhmä, joka koostuu hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajista sekä johtavista viranhaltijoista, jonka kautta on suunniteltu syksyn 2017 keskeisten päätösten aikataulutus ja sovittu keskeisistä valmistelulinjauksista.
10 • Arviointikertomus 2017
Syksyn 2017 keskeiset koulukeskuspäätökset hyvinvointilautakunnassa ja kaupunginhallituksessa: •
Mansikkalan koulukeskushankkeen toteutus (HVL, 10/2017)
•
Mansikkalan koulukeskusta koskeva elinkaarihanke (KH, 10.4.2017)
•
Kosken koulun väistötilojen valmistelulinjaus (KH, 11.9.2017)
•
Mansikkalan koulukeskuksen tarkentavat linjaukset (KH, 18.9.2017)
•
Mansikkalan koulukeskuksen toteutus (KH 6.11.2017)
•
Kosken koulun väistötilojen sijoittuminen (KH, 6.11.2017)
Koulukeskukset aloittivat hallinnollisina kokonaisuuksina 1.8.2017 ja uusi johtamismalli otettiin käyttöön. ARVIO. Valtuusto on tehnyt mittavan ja historiallisen palveluverkkopäätöksen huolelliseen asiantuntija-, väestökehitys- ja talousennusteisiin pohjautuen. Kaupunginhallituksen ja hyvinvointilautakunnan päätökset toteuttavat valtuuston asettamaa strategiaa.
Tilahallinnan kehittämistyö - hallinnon tilojen tiivistäminen Imatran kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa "Imatra tekee tulevaisuuden" annettiin kaupunginhallituksen kehittämistehtäviksi elinvoiman, hyvinvoinnin ja uudistuvien toimintatapojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Kehittämistyötä lähdettiin toteuttamaan ns. kehittämiskorityöskentelyllä hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kehittämiskorilinjaukset määriteltiin myös osaksi strategiaa toteuttavaa konsernitasoista palveluohjelmaa. Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut-kehittämiskokonaisuuteen kuului tilahallinnan kehittäminen (=oma alakori). Tilahallinnan kehittämisvastuu oli talousjohtaja Kai Roslakalla. Tilahallinnan alakorille asetettiin seuraavia tavoitteita (kv 27.6.2016): •
Tilojen uudelleenjärjestelyillä saavutetaan vuositasolla satojen tuhansien eurojen tila
vuokra säästöjä. – 31.12.2017 mennessä 300.000 euron vuosittainen säästö.
•
Konsernitasolla tilojen laajamittainen keskittäminen kaupungintalolle.
•
Kaupungin tilahallintapalvelut: keskittyy jatkossa entistä voimakkaammin kaupungin
palvelutuotannon ja hallinnon tilojen tehokkuuden ja kokonaisvaltaisen tarkoituksen
mukaisuuden turvaamiseen, sekä tätä koskevien ohjauslinjausten tekemiseen.
•
Kaupungintalon tilojen osalta on tarkoitus toteuttaa kokonaisvaltainen uudelleenjärjes
tely, mukaan lukien yhteistyössä työyhteisöjen kanssa valmisteltu toimintapolitiikka toi
mistotilojen käytön osalta, vuoden 2017 aikana.
•
Valmistelussa on lähdetty siitä, että tilankäytön kokonaisvaltainen uudistus tarkoittaa
yhteisiä työtiloja, clean desk -tilapolitiikkaa, sekä rauhallisen työn mahdollistavia pie-
nempiä työ- ja neuvotteluhuoneita.
Arviointikertomus 2017 • 11
Konsernitasolla asetettuja tilavuokrasäästötavoitteita ei saatu toteutettua vuoden 2017 loppuun mennessä. Tavoitteeseen ei päästy vuoden 2017 aikana johtuen konserniyhtiöiden osalta muutospäätösten viivästymisestä sekä myös tilojen muutostöiden johdosta. Tilakustannusten säästöt ovat toteutuneet kaupungintalon, Tietotalon ja Koskenlinkin tilojen uudelleen järjestelyin. Tilahallinnalle asetettuun euromääräiseen tavoitteeseen tullaan kuitenkin pääsemään jo vuoden 2018 aikana ja tavoite toteutuu suurempana. Alla olevassa taulukossa on esitetty kahden vuoden aikana toteutuvat säästöt hallinnon tilojen tiivistämisellä sekä konserniyhtiöiden hallinnon keskittämisellä kaupungintalolle. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2018 – 2019 taloudelliset vaikutukset konsernitasolla.
Konsernitason euromääräinen vaikutus 2018
2019
Vuokrasäästöt €
270 400
405 600
Vuokratulojen lisäys €
186 400
279 600
Yhteensä
456 800
685 200
Konserniyhtiöiden toimintaa on keskitetty kaupungintalolle tavoitteen mukaisesti ja tulevat vuodet näyttävät mitä synergiaetuja fyysisesti samassa kiinteistössä toiminta tuo tullessaan. Kaupungintalon tilojen muutostöiden suunnittelun yhteydessä on huomioitu erilaisten tilojen tarve. Yhteisten työtilojen lisäksi on käytössä mm. pieniä neuvotteluhuoneita ja rauhallisia työtiloja.
ARVIO. Tilahallinnan kehittämistehtävässä on onnistuttu huolimatta siitä, että asetetut säästötavoitteet eivät toteutuneet vielä vuoden 2017 loppuun mennessä. Tilahallinnan kehittämistyötä on johdettu sekä toteutettu kaupungin strategian ja kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti ja säästöt ovat konsernitasolla merkittävät. Kaupunkistrategiassa tavoiteltiin elinvoiman varmistamista konsernin olemassa olevilla toimintamenoilla toimintatapoja uudistaen. Hallinnon tilojen muutos ja uusi ideologia ovat tukeneet vahvasti strategiaa ja sen tavoitteita. Jatkossa on merkittävää, että kaupunginhallitus valvoo, että saavutettavat säästöt kohdennetaan valtuuston asettaman strategian mukaisesti elinvoiman vahvistamiseen toimintamenojen kasvattamisen sijaan. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että yhtenäinen toimintapolitiikka on käytössä konsernin tilahallinnassa. Lisäksi uudisrakennusten yhteydessä tilojen käytön tehokkuus tulee ottaa huomioon.
12 • Arviointikertomus 2017
Konsernin henkilöstömäärän muutos Kaupunkistrategiassa (valtuusto 16.11.2015 § 89) linjattiin avaintavoitteeseen ”uudistuva toimintatapa” liittyen seuraavaa: taloudessa ja johtamisessa kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Tarkastuslautakunnan arvioinnin yhteydessä ei ole tarkasteltu osaamisen kohdentamista. Kaupunkistrategian toimeenpano-ohjelma vuosille 2017-2020 vahvistettiin valtuustossa 20.2.2017 (§ 16). Ohjelmaan on kirjattu avaintavoitteisiin liittyen 1-4 vuoden tavoitteet ja toimeenpanosuunnitelma vastuualueittain. Ohjelmassa on myös hyväksytty henkilöstölinjaukset, joiden mukaan mm. palvelurakenne ja -taso määrittävät henkilöstömäärän ja osaamistason.
Muutos Seuraavassa esitetään kaupunkikonsernin henkilöstömäärän kehitys vuoden 2017 aikana. Tarkastelussa verrataan vuotta 2016 vuoteen 2017, (tilanne 31.12.).
Konsernin henkilöstömäärän muutos 31.12.2016 Kaupunki
Konserniyhtiöt
Kaupunkikonserni yhteensä
Muutos 2016-2017
31.12.2017
Vakinaiset
608
613
5
Määräaikaiset
164
Yhteensä
772
165 778
6
Vakinaiset
122
129
7
6
4
-2
Yhteensä
128
133
5
Vakinaiset Määräaikaiset
730 170
742 169
12 -1
Yhteensä
900
911
11
Määräaikaiset
1
Kaupungin määräaikaisissa ei huomioida työllistettyjä eikä harjoittelijoita. Kaupunkikonsernin vakinaisen henkilöstön muutos oli +12 henkilöä vuoden 2017 aikana (tilanne 31.12.2017). Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 5 henkilöä. Konserniyhtiöiden vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 7 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön muutos konsernissa vuonna 2017 oli -1 henkilöä.
Arviointikertomus 2017 • 13
Konsernin päättyneet vakinaiset työsuhteet Kaupunki
Konserni
Kaupunkikonserni Yhteensä
Eläköityneet
24
6
30
Muu syy
20
4
24
44
10
54
Päättyneet vakinaiset työsuhteet
(Lähteet: Palkanlaskenta ja konserniyhtiöiden tiedot)
Taulukossa ei ole mukana konsernin sisäisiä siirtoja, esitetyt luvut ovat kaupunkikonsernista poistuneita vakinaisia henkilöitä. Kaupunkikonsernissa päättyi eläköitymisten ja muiden syiden johdosta vuoden 2017 aikana 54 vakinaista työsuhdetta, jotka täytettiin. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi tämän lisäksi 12 henkilöllä.
ARVIO. Kaupunkikonsernissa oli vuonna 2017 yhteensä 54 mahdollisuutta tarkastella päättyvien virka-/työsuhteiden tarpeellisuutta. Silti vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 12 henkilöllä. Virkojen ja toimien vapautuessa ei tulisi täyttöä tehdä automaattisesti ilman osaamis- ja sijoitustarpeiden arviointia konsernitasolla. Henkilöstösuunnitelmat ja osaamiskartoitukset tulee kytkeä osaksi henkilöstöresurssien suunnittelua, kohdentamalla rekrytoinnit tulevaisuuden osaamistarvetta vastaaviksi.
14 • Arviointikertomus 2017
Toimintakertomuksessa raportoitujen toiminnallisten ja taloudellisten tavotteiden toteutuminen Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Konsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Valtuusto (14.12.2016 § 95) on vahvistanut vuoden 2017 sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2017 talousarviossa. Valtuusto asettaa myös keskeisille konserniyhteisöille tavoitteet vuosittain. Valtuusto edellyttää, että kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee omassa palvelutuotannossaan noudattaa valtuuston hyväksymiä tavoitteita. Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin ja strategisten konserniyhtiöiden valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista vuodelta 2017.
Toiminnalliset tavoitteet Seuraavassa esitetään yhteenveto kaupunginvaltuuston asettamien kaupunkikonsernin vuoden 2017 toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta luokiteltuna kaupunkistrategian avaintavoitteisiin.
Konsernin toiminnalliset tavoitteet toteutumisprosentit
Tavoitteet yhteensä
74
Hyvinvoinnin edistäminen
85
Elinvoimaisuuden vahvistaminen
79
Uudistuvat toimintatavat
67 0%
Toteutunut
20%
40%
Ei toteutunut
19
7
15
13
24 60%
80%
8
10 100%
Ei voi arvioida
Arviointikertomus 2017 • 15
ARVIO. Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet sekä kaupunkistrategian avaintavoitteet toteutuivat varsin hyvin. Kaupunkikonsernin toiminnallisia tavoitteita oli vuonna 2017 määrällisesti liikaa. Kaikkien tavoitteiden toteutumista ei vuoden 2017 toimintakertomuksessa myöskään ole raportoitu selkeästi. Vastuualueiden ja konserniyhtiöiden tulee kiinnittää jatkossa huomiota valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrään ja laatuun sekä mittareihin, joilla niiden toteutumista mitataan Strategisten tavoitteiden arvioinnin yhteydessä lautakunnalle on herännyt kysymys kaupungin kaavoituksen toimivuudesta. Tukevatko kaavoitus ja kaavoitusohjelmat strategisia kärkihankkeita? Kaavoituksella on merkittävä rooli myös kaupunkikonsernin kiinteistöjen purkuohjelman toteuttamisessa. Kaavoituksen hitauden vuoksi kuntakonsernille aiheutuu lisäkustannuksia, jollei konserni voi toteuttaa olemassa olevaa epäkuranttien kiinteistöjen purkuohjelmaa talouden reunaehdoilla.
Konsernin taloudellinen tilanne Konsernin tilinpäätös oli 6,6 M€ ylijäämäinen vuodelta 2017. Vuosikate pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2016 ollen 29,0 M€. Konsernin poistot olivat 23,3 M€ ja tästä näkökulmasta tarkasteltuna konsernin talous oli tasapainossa. Konsernin lainakanta nousi 195.837 M€:sta 200.491 M€:oon (+4,7 M€). Lainakannan takaisinmaksusta rahoitetaan muilla kuin verotuloilla 66 prosenttia. Konsernin lainakantaa on nostanut Yritystila- ja Toimitilayhtiöiden sekä Vuokra-asunnot Oy:n uus- ja korjausinvestoinnit. Lisäkustannuksia on tullut myös mittavista palvelutuotannon kiinteistöissä ilmenneistä sisäilmaongelmista. Konsernilainat olivat vuoden 2017 lopussa 7.350 €/asukas ja keskimäärin koko maassa konsernilainojen määrä on ollut 6.148 €/asukas. Samassa kuntakokoluokassa keskimääräinen konsernilainojen määrä on ollut 5.154 €/asukas (Kuntaliiton tilasto v. 2016 tilinpäätöstiedot, vertailutieto suuntaa antava, sillä vuoden 2017 tilastotietoja ei ollut käytettävissä). Konsernissa kertynyttä ylijäämää oli taseessa 52,2 M€ vuoden 2017 lopussa. Konsernin omavaraisuusaste pysyi ennallaan edelliseen vuoteen nähden ollen 34,7 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti konsernissa heikkeni 74,8 prosentista 77,7 prosenttiin. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet on kunnalla selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.
Imatran kaupunkikonsernin taloustilanne suhteessa kriisikuntakriteeristöön Imatran kaupunkikonsernin taloustilannetta on tarkasteltu kuntalain 118 §:n talousvaikeuksissa olevan kuntakonsernin arviointimenettelyn kriteereihin verraten. 16 • Arviointikertomus 2017
Kunnan ja kuntakonsernin arviointimenettely voidaan käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Edelliseen kriteeriin viitaten Imatran kaupunki on tehnyt vuodelta 2017 jo 10. kerran peräkkäin ylijäämäisen tilinpäätöksen (6,9 M€). Kaupungin taseessa oleva kertynyt ylijäämä on yhteensä 65,8 M€ ml. vuoden 2017 ylijäämä. Konsernin ylijäämä tilinpäätöksessä oli 6,6 M€ ja kertynyt ylijäämä on 52,2 M€. Imatran kaupunki eikä kaupunkikonserni täytä tässä suhteessa kriisikuntakriteerejä. Kriisikuntakriteerien tarkastelussa tulee mitata lisäksi kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta. Kuntalain asettamien kriteerien mukaan kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukujen raja-arvot tulee täyttyä kahtena vuonna peräkkäin seuraavasti: 1.
kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuuden annetun
lain 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivi
nen 2.
kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien
kuntien painotettu tuloveroprosentti
3.
asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien
keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla
4.
kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia
Kaikki neljä kriteeriä tulee täyttyä, jotta kunta joutuu kuntalain 118 §:n mukaiseen
arviointimenettelyyn.
Imatran kaupunkikonsernin vertailu kriteereihin Kriteeri
2016
2017
Arvio
Kuntakonsernin vuosikate ilman valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta < 0 €
30865
29065
Ei täyty
Tuloveroprosentti on 1,0 % korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu tuloveroprosentti
20 (ka. 19,86)
20 (ka. 19,91)
Ei täyty
Kuntakonsernin lainamäärä/asukas ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän 50 %:lla (v. 2016 ka. 6148 €/as)
7117
7350
Ei täyty
Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 %
74,8
77,7
Täyttyy
Arviointikertomus 2017 • 17
ARVIO. Kaupunkikonsernin taloustilanne on hyvä. Huomioitavaa on se, että käyttötaloudessa tulee huolehtia toimintamenojen kasvun hillitsemisestä. Toiminta- ja verotulojen vähentyessä on tärkeää huolehtia konsernin käyttötalouden vakaudesta, jotta velanmaksukyky pystytään varmistamaan myös tulevaisuudessa huomioiden mittavat investoinnit mm. palveluverkon uudistamisessa.
Edellisen vuoden arviointikertomus Uuden kuntalain (121 §) mukaan kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Kaupunginvaltuusto (18.9.2017 § 82) merkitsi tiedokseen kaupunginhallituksen selvityksen tarkastuslautakunnan vuoden. 2016 arviointikertomuksessa esiin nostetuista havainnoista ja kertomuksen perusteella käynnistettävistä ja valmisteilla olevista toimenpiteistä. Selvityksessä nousivat esiin mm. seuraavat asiat: 1. Yhtiöittämisen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset -Konsernirakennetta koskeva selvittely on käynnissä. Talouden tasapainottamisessa sopimusohjaukseen perustuva toimintatapa on ollut oleellisessa osassa. 2. Talousarvion määrärahojen kohdentuminen organisaatiorakenteen ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti Talousarvion 2018 valmistelussa on huomioitu uusi prosesseja korostava toimintatapa ja pyritty kohdistamaan määrärahavaraukset vastaamaan strategisia tavoitteita. 3. Osallisuus, kuntalaispalaute ja kaupungin internet-sivujen kehittäminen Tiedustelujen osuus asiakaspalautteista oli noussut tarkasteluajanjaksolla 2013-2016, mikä saattaa selittyä osin asiakaspalautteen tulkinnalla eri tyyppeihin kuuluviksi. Kaupungin verkkosivujen kehittämisessä huomioidaan selkeys, informatiivisuus ja vuorovaikutteisuus. Strategisen viestintäohjelman periaatteet tulisi ulottaa konsernitasoisiksi. Kehitysyhtiön viestinnässä ja verkkosivujen kehittämisessä huomioidaan asiakaslähtöisyys. 4. Kehitysyhtiön tavoitteet Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n tavoitteita on muutettu vuodelle 2017 yhtiön muutosten myötä koskemaan lähinnä yhtiön taloutta ja yrityspalveluiden perustoimintoja.
18 • Arviointikertomus 2017
ARVIO. Tarkastuslautakunta piti kaupunginhallituksen lausuntoa riittävänä muilta osin, mutta haluaa kiinnittää edelleen huomiota asiakaspalauteprosessin kehittämiseen. Kehittämisehdotukset ja ongelma-/korjauspyyntötyyppiset vaativat jatkotoimenpiteitä. Asiakkaan, kuntalaisen tulee saada näistä palaute, jossa kuvataan asian mahdollinen eteneminen. Reklamaatioiden kohdalla tulee edetä aina määrämuotoisesti. Jokainen palauteyhteydenotto ansaitsee riittävän ja asiallisen huomion. Kuntalaisten tasavertaisuus tulee huomioida ja asiakaspalauteprosessia kehittää yhdenmukaisten käsittelyjen suuntaan. Näin kuntalaisten osallisuus palkitaan ja kuntaorganisaatio palveluntuottajana kehittyy.
Arviointikertomus 2017 • 19
Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta, kunnan palveluiden tuloksellisuudesta ja kehityksestä Imatra tekee tulevaisuuden 2030-strategiaa lähdettiin edellisen valtuustokauden aikana toteuttamaan linjakkaasti ja tavoitteiden mukaisesti. Merkittäviä onnistumisia on saatu aikaan. Johdonmukaista kehittämistyötä on tehty mm. palveluverkkouudistuksen ja tilahallinnan kehittämistyön osalta. Talous on pysynyt tasapainossa. Avointa uudelleentarkastelua on jatkossakin toteutettava Imatran kaupunkikonsernin toiminnassa ja palvelutuotannossa. Dynaamisuutta ja nopeaa reagointia ei kannata menettää jatkossakaan toimintaympäristön tai palvelutarpeen muuttuessa.
Suositukset: 1. Henkilöstön resurssi- ja osaamistarvekartoitukset tulee ottaa aidosti osaksi talousarvio- ja henkilöstösuunnittelua. Täyttölupakäytäntö tulee kehittää todelliseksi työvälineeksi osana konsernitason henkilöstösuunnittelua. 2. Kaavoitus tulee nähdä strategian mahdollistajana. Kaavoituksen toimivuudella on laajamittaiset taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset konsernitasolla. Vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota kaavoituksen toimivuuteen. Toimivuusongelmia ei kuitenkaan ratkaista pelkästään henkilöstömäärän lisäyksellä. 3. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Tavoitteiden mittarit tulee rakentaa niin, että ne kuvaavat tavoitteiden määrällistä ja/tai laadullista toteutumista ja sen tulee olla mitattavissa.
Tarkastuslautakunta kiittää kaikkia tahoja hyvästä yhteistyöstä arviointikaudella 2017.
20 • Arviointikertomus 2017
Imatra 8.5.2018
Arviointikertomus 2017 • 21