Aktiivinen apteekkari

– on monessa mukana

Muutaman mutkan kautta

Paltamoon päätynyt Jyri Saastamoinen on paitsi apteekkari ja kuntapäättäjä, myös aktiivinen partiotoimija ja saksofonisti – muun muassa.

Jyri Saastamoisen tie on kulkenut Espoosta Kuopion ja Mikkelin kautta Paltamoon. Kuopiossa opiskellut ja Mikkelissä parikymmentä vuotta proviisorina vaimonsa kanssa toiminut Jyri muutti perheineen Paltamoon kymmenkunta vuotta sitten. Silloin vaimo Virva Saastamoinen haki ja sai Paltamon apteekin hoidettavakseen. – Normaalisti apteekkarin ura etenee yleensä niin, että jossakin vaiheessa haetaan isompaa apteekkia. Päätimme Virvan kanssa kuitenkin jäädä Paltamoon, sillä olemme kotiutuneet tänne hyvin ja viihdymme erinomaisesti, kertoo Jyri Saastamoinen.

Kun naapurikunnan Vaalan apteekkiin haettiin uutta apteekkaria, Jyri haki ja sai apteekin itselleen. Jyri on hakenut myös Lehtikankaan apteekkia Kajaanista, ja sekin hänelle myönnettiin. Asiasta on kuitenkin tehty valitus, joka on ollut tämän vuoden kevääseen mennessä hieman yli vuoden päivät hallinto-oikeuden käsittelyssä, mutta ratkennee piakkoin.

Paltamo on sopivan kokoinen kylä

Monipuoliset harrastukset

täyttävät vapaa-ajan

Jyri Saastamoisen vapaa-aika kuluu monenlaisten harrastusten parissa. Yksi tärkeimmistä on partio. Jyri toimii lippukunnanjohtajana Paltamon partiolippukunnassa, Vaarojen Vaeltajissa. Harrastuksiin kuuluvat myös kalastus, metsästys, veneily, ulkoilu, saksofonin soitto, radioamatööriharrastus…

– Lähes kaikki Suomessa hyväksytyt lailliset harrastukset kuuluvat listalle, Jyri toteaa.

Paltamossa Jyrille tärkeää on luonnonläheisyys. Oman kodin ikkunasta voi katsella teerien ruokailua puiden latvoissa, ja muutenkin luonto alkaa siitä, kun ovesta astuu ulos. Kunnan roolista Jyrillä on myös selkeät näkemykset.

– Kunnan elinvoimaisuutta pitää turvata ja taloudelliset edellytykset täytyy tietenkin olla kunnossa, jotta kuntalaisten palveluja voidaan toteuttaa. Elinvoimaa ja laajempia hartioita talouteen toisivat myös uudet yritykset. Kunnan tuleekin olla yrittäjäystävällinen mahdollisuuksien tekijä, jotta yrityksiä saataisiin paikkakunnalle. Kunta on ollutkin hyvin aktiivinen esimerkiksi KaiCellin sellu- ja biotuotetehdashankkeessa, kiittelee Jyri Saastamoinen.

Luottamustoimia, eduskuntavaaliehdokkuus ja ripaus pöhköyttä

Tämän vuoden eduskuntavaaleissa Jyri Saastamoinen lähti ehdolle Kokoomuksen listalle. Paltamossa hän istuu jo kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä alueellisesti maakuntahallituksen jäsenenä Kainuun Liitossa.

– Eduskuntavaaliehdokkaaksi lähdin halusta vaikuttaa. Olin jo Mikkelissä asuessani mukana kunnallispolitiikassa kuten nyt Paltamossakin. Lisäksi äitini on ollut kaksi kautta kansanedustajana, joten olen seurannut sitä työtä läheltä.

Paikka Arkadianmäellä ei tällä kertaa auennut, mutta kampanja oli hyvä kokemus.

– Paljon syntyi keskusteluja ihmisten kanssa eri asioista. Apteekissakin ihmisten kanssa toki tulee keskusteltua paljon niin arkisia kuin vähemmän arkisiakin asioita ja huolia, mutta vähän erilaisella lähestymiskulmalla.

Paltamo säilyy asuinpaikkana jatkossakin, niin hyvin Saastamoiset ovat kuntaan kotiutuneet.

– Paltamo on sopivan kokoinen kylä, jossa iso osa ihmisistä on jollakin tapaa tuttuja. Meillä ei ainakaan ole ollut ongelmaa kotiutua Paltamoon. Ehkä olemme niin pöhköjä, että ei välitetä, vaikka joku suhtautuisikin nuivasti, Jyri Saastamoinen sanoo naurahtaen.

Paltamon osakaskunta ja vuoden 2022 Norssi- isäntä Markku Jokelainen edistävät aktiivisesti kalastusharrastusta

Paltamossa. Etenkin nuorta polvea pyritään innostamaan kalastuksen pariin.

Pitkään olen kalastuksen parissa toiminut

Paltamon osakaskunnan alueeseen kuuluu Oulujärven lisäksi Kivesjärvi, Iijärvi sekä lukuisia pienvesiä ja eri kokoisia virtavesiä. Yhteensä kalastusaluetta on yli 18 000 hehtaaria, joten narrattavaa riittää. Paltamon osakaskunta myy viehe- ja pyydyslupia alueensa vesistöihin. Kerätyt varat käytetään kalastonhoitoon eli esimerkiksi kalanpoikasten istutuksiin ja kalastusalueen valvontaan. Tärkeänä osana osakaskunnan toimintaa on nuoremman polven innostaminen kalastuksen pariin.

– Kolmasluokkalaisille pidämme keväisin pilkkipäivän, jolloin opetellaan monipuolisesti pilkkimistaitoja. Yhteistyössä Kainuun vapaa-ajankalastajien kalakummien ja muutamien talkoolaisten kanssa lapset pääsevät oppimaan toukan laittamista koukkuun, kalan irrottamista ja pilkkimistaktiikoita, kertoo Markku Jokelainen.

Vaikka kolmasluokkalaiset ovatkin pääasiallinen nuorisotyön kohderyhmä, esimerkiksi toissa vuonna koko ala-aste pääsi pilkkimään ja mato-ongelle. Myöskään varusteista ei kalastusharrastuksen aloittaminen ole Paltamossa kiinni. – Ostimme kirjastolle kolme kokonaista pilkkisettiä kairoineen, kumitoukkineen ja pilkkijakkaroineen, joten kuka tahansa pääsee varusteiden puolesta pilkkimisen alkuun ihan vain kirjastokorttia näyttämällä. Kolmasluokkalaiset saavat pilkkipäivän yhteydessä omat pilkkisetit ja kaikille ala-astelaisille lahjoitimme toissavuotisen mato-onginnan yhteydessä omat mato-onkisetit, Markku Jokelainen sanoo.

Kala-apajat keskellä kylää

Perinteisillä Paltamon kunnan yhdessä yhdistysten ja yritysten kanssa toukokuussa järjestämillä Norssikarnevaaleilla Paltamo-Seura valitsee aina myös vuoden Norssi-isännän tai -emännän. Hän on henkilö, joka vie norssi- ja kalastusperinnettä eteenpäin tai yleisesti lisää kalastukseen liittyvän toiminnan tunnettuutta. Markku Jokelainen valittiin Norssi-isännäksi viime vuonna.

– Pitkään olen kalastuksen parissa toiminut ja etenkin nuorisotyön edistäminen lienee ollut valinnan taustalla. Mukava, että huomioidaan kalastuksen eteen tehtyä työtä, Markku Jokelainen miettii.

Entä mihin isäntä itse suosittelisi Paltamossa lähtemään kaloja narraamaan? Parhaita ottipaikkoja ei tietenkään kerrota, mutta yhden vinkin Markku Jokelainen antaa: