Issuu

Mainiokodit 2026 nro 1

Eino Grön – laulua kahdeksalla vuosikymmenellä 8 3

105 vuotta elämänviisautta

Hyvän elämän edellytykset

Olenko tarpeellinen?

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

MATTOPYYKILLÄ KIRJOITTAJA: SATU AHOLA, Mainiokotien liiketoimintajohtaja

Vuosi täynnä omannäköistä ja arvokasta elämää

viisautta

4. Mainiokotien

palvelunumerossa vastaa aina ihminen

6. Mainiokoti Munkkiniemen Kreivi

7. Uusi ikääntyneiden hoivakoti Lappeenrantaan

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

3. 105 vuotta elämän

Jotta pystymme jatkossakin olemaan paras paikka asua ja työskennellä, edellyttää se meiltä jatkuvaa kotiemme arjen kehittämistä, henkilöstöömme panostamista, taloudellista vakautta ja selkeää suuntaa myös tuleville vuosille, lyhyesti sanottuna vakautta ja valoa aikana, jolloin palveluitamme tarvitaan enemmän kuin koskaan. Julkisuudessa keskustelu ikääntyneiden hoivan laadusta jatkuu vilkkaana. Ensi keväänä valittavalla uudella eduskunnalla ei ole helppo tehtävä edessään ratkoa miten ikääntyvän Suomen heikko talouskasvu ja sotepalveluiden kasvava tarve hoidetaan. Katson tulevaan kuitenkin luottavaisin mielin. Avaamme uusia koteja, koulutamme henkilöstöä, panostamme toimivaan arkeen ja vastuullisuuteen. Ennen kaikkea pidämme kiinni siitä, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus tehdä toisen päivästä entistä parempi. Toivotan sinulle antoisia lukuhetkiä Mainioiden Sanomien parissa.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota.

Sisällys

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Yritystunnus

äsissäsi on tuore Mainiot Sanomat. Tässä julkaisussa laulaja Eino Grön kertoo, miten musiikki kantaa ihmisen muistoja ja tunteita silloinkin, kun sanat alkavat karata. Juhlimme 105 vuotta täyttänyttä asukastamme ja tutustumme tutkija Jari Pirhosen ajatuksiin hyvästä elämästä hoivakodissa. Pekka Töllin kirjoitus avaa ihmisen tarvetta olla tärkeä ja tulla nähdyksi omana itsenään. Meidän tehtävämme on nähdä koko ihminen toiveineen, taitoineen ja tarinoineen. Omannäköinen ja arvokas elämä on lupaus, joka meidän tulee lunastaa joka päivä: asukkaamme saavat elää elämää, joka tuntuu merkitykselliseltä – tutuin tavoin ja omilla ehdoillaan. Minulle tuli syyskuun alussa vuosi täyteen Mainiokotien vetäjänä. Olen päässyt tutustumaan yli sataan kotiimme ja mieleeni on jäänyt useita keskusteluita asukkaidemme, läheistemme ja työntekijöidemme kanssa.

Yritystunnus Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus. Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa. Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset. Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

13. Tekijät tutuksi

14. Olenko minä tarpeellinen?

Satu Ahola Julkaisija: Mainiokodit Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut PunaMusta Oy Painos: 9800 kpl ISSN-tunnus: 2954-1700

10. Palvelusetelillä hoivakotiin

12. Hyvän elämän edellytykset

Päätoimittaja:

Paino:

8. Eino Grön on tunteiden tulkki

11. Mainiokodit kouluttaa

Pidämme kiinni siitä, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus tehdä toisen päivästä entistä parempi

Verkkosivut: www.mainiokodit.fi

Mainiokodit

Arkadiankatu 6 00100 Helsinki

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat

105 vuotta elämänviisautta

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa. Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset. Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Karjalasta evakkoon lähteneen päivänsankarin elämäntarinaa värittävät kädentaidot, puutarhan hoito sekä ajattomien arvojen kunnioitus.

Toukokuussa vietettiin harvinaista merkkipäivää Mainiokoti Metsänhelmessä, kun asukas täytti 105 vuotta. Läheisten kesken järjestetty juhla kokosi yhteen eri sukupolvia juhlistamaan pitkän ja vaiherikkaan elämän saavuttanutta päivänsankaria. Tunnelma oli lämmin, iloinen ja kiitollinen – juuri sellainen kuin juhlapäivän toivottiinkin olevan. 105 vuoden ikä on poikkeuksellinen saavutus. Asukkaan elämänkaareen mahtuu enemmän historiaa kuin monen sukupolven yhteisiin muistoihin. Hän on syntynyt Karjalassa ja lähtenyt sieltä evakkona. Hän on nähnyt yhteiskunnan muuttuvan, kokenut

niukat ja vauraammat ajat, seurannut tekniikan kehitystä sekä elänyt mukana monissa Suomen historian merkittävissä vaiheissa. Samalla hän on nähnyt, kuinka arjen perusasiat – koti, läheiset ja toisista välittäminen – ovat säilyttäneet merkityksensä vuosikymmenestä toiseen.

Elämänkokemusta, kädentaitoja ja yhdessäolon juhlaa Pitkän elämän aikana on koettu iloja ja suruja, onnistumisia ja vastoinkäymisiä. Jokainen vaihe on jättänyt jälkensä ja rakentanut sitä elämänkokemusta, jota hän kantaa mukanaan. Häntä kuvaillaan rauhalliseksi, ystävälliseksi

Aivoterveys on pääasia Muistisairaudet yleistyvät, mutta niihin voi vaikuttaa enemmän kuin uskommekaan.

ja sitkeäksi ihmiseksi, jonka seurassa on helppo viihtyä. Hänen elämänasenteessaan korostuvat vaatimattomuus, ahkeruus ja kyky iloita pienistä asioista. Käsityöt ovat olleet hänelle elämässä tärkeä asia. Hän on tehnyt ryijyjä, raanuja, mattoja ja pöytäliinoja jakaen käsiensä taidetta läheisilleenkin. Asukas on nauttinut kovasti myös puutarhanhoidosta. Kukat ja puutarha ovat tuoneet hänelle mielihyvää ja olleet arjen tärkeä voimavara. Merkkipäivän juhla oli ennen kaikkea yhdessäolon juhla. Läheiset halusivat osoittaa kiitollisuutensa ja kunnioituksensa pitkän elämän tehneelle päivänsankarille. Onnittelujen, muistojen

Muistisairaudet yleistyvät merkittävästi. Tällä hetkellä niitä sairastaa Suomessa noin 150 000 henkilöä, ja uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 23 000. Muistisairaudet ovat yleisin syy siihen, että ikäihminen ei enää pärjää kotona. Tilanteeseen voi kuitenkin vaikuttaa. Meistä jokainen on tulevaisuuden ikäihminen – sekä oman aivoterveytemme edistämiseen että jo diagnoosin saaneiden tukemiseen on olemassa konkreettisia keinoja. Mahdollisuuksia on yllättävän paljon.

Geenit eivät määrää kaikkea

Kosketuksen on todettu lieventävän vakavasti sairaiden vanhusten oireita. Vanhainkodeissa kosketuksella voidaan vähentää vanhuksen huolia, ahdistusta ja kipua.

Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta tämän asian tiimoilta. THL:n FINGER-hanke on osoittanut elintapaintervention myönteiset vaikutukset aivoterveyteen. Elintapainterventio käsittää viisi aivoterveyden kannalta olennaista teemaa: ravitsemuksen, liikunnan, kognitiivisen aktiivisuuden, sydän- ja verisuonisairauksien hoidon

ja yhteisten keskustelujen lomassa vallitsi tunne siitä, että jokainen yhdessä vietetty hetki on arvokas.

Elämän tärkeimmät asiat pysyvät vaikka maailma muuttuu Vaikka maailma on muuttunut valtavasti sadan vuoden aikana, monet elämän tärkeimmistä asioista ovat pysyneet samoina. Lähimmäisen huomioiminen, toivo, huumori ja kyky löytää iloa tavallisesta arjesta kantavat vuodesta toiseen. Ne ovat myös arvoja, joita hänen elämänsä kuvastaa. 105-vuotispäivä oli muistutus siitä, kuinka ainutlaatuinen jokainen elämäntarina on. Se on kertomus ajasta, ih-

sekä sosiaalisuuden. Vaikka sattuisi omaamaan Alzheimerin tautiin altistavan ApoE4geenin, elintapainterventiolla sairastuu tautiin pienemmällä todennäköisyydellä kuin verrokkikansalainen. Geenit eivät siis sanele kaikkea.

Muistetaan kosketuksen voima Vanhukset ovat muita ikäryhmiä herkempiä yksinäisyyden kielteisille vaikutuksille. Läheisten kosketus on kaikkein tärkein tapa ehkäistä näitä haittoja. Muistetaan siis koskettaa. Muita hyviä tapoja huomioida omaa ikääntynyttä läheistä aivoterveyden näkökulmasta on esimerkiksi soittaa hänen mielimusiikkiaan vaikka kännykästä, näyttää kuvia tutuista maisemista ja vaikkapa ulkoilla yhdessä. Myös me hoitajat tarjoamme ikääntyneille hellää hoivaa ja kosketusta, soitamme musiikkia ja laulammekin yhdessä kaiken muun lisäksi. Mikään ei silti korvaa teitä, hyvät omaiset.

misistä ja sukupolvien ketjusta – sekä siitä, että kaikkein arvokkaimmat muistot syntyvät yhteisistä hetkistä läheisten kanssa. Asukkaan juhlapäivä jäi kaikkien mukana olleiden mieleen lämpimänä ja arvokkaana hetkenä, joka ansaitsi tulla juhlituksi.

Kirjoittajat: Eija Luostarinen Omahoitaja Jonna Korhonen Yksikönjohtaja Mainiokoti Metsänhelmi

Aivoterveys syksyn teemana Nyt syksyllä Mainiokoti Pohjantähdessä tarjoamme aivoterveyttä edistävää päivätoimintaa ikäihmisillemme. Hyödynnämme FINGERIN viittä teemaa, samoin kuin aivoja hellivää musiikkia sekä luontoyhteyttä. Aivoterveyden edistäminen on meidän kaikkien yhteinen etu. Mainiokoti Pohjantähdessä sairaanhoitaja Tiina Tekkala suorittaa aivoterveyden erikoistumisopintoja LAB ammattikorkeakoulussa. Opintoihin liittyen kehittämistehtävänä on aivoterveyttä edistävä päivätoiminta.

Kirjoittaja: Tiina Tekkala Sairaanhoitaja Mainiokoti Pohjantähti

3 Yritystunnus

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokotien palvelunumerossa vastaa aina ihminen – tukea hoivakodin etsimiseen saa matalalla kynnyksellä

Hoivakodin etsiminen on suuri elämänmuutos paitsi ikääntyneelle myös hänen koko perheelleen, ja herättää paljon kysymyksiä sekä tunteita. Tähän tarpeeseen syntyi elokuussa 2025 avattu Mainiokotien palvelunumero, jossa puheluun ei vastaa robotti tai vaihde, vaan ihminen. Langan päässä on ammattilainen, joka ymmärtää, kuuntelee ja opastaa. – Jos tulee mitä tahansa kysyttävää, meille voi soittaa aina uudelleen. Olette nyt ottaneet ensimmäisen askeleen, me autamme tästä eteenpäin ja kuljemme matkassanne mukana, palvelukoordinaattori Laura Aaltonen sanoo puhelun lopuksi. Soittaja on etsimässä ympärivuorokautista hoivakotia ikääntyneelle vanhemmalleen ja on ottanut yhteyttä Mainiokotien palvelunumeroon kysyäkseen hoivakotipaikan hakuprosessista. Aaltonen tietää, että tilanne ei ole helppo ja kyseessä on suuri muutos niin ikääntyneen kuin hänen läheistensä elämässä. – Meille on tärkeää, että pystymme auttamaan monimutkaiselta tuntuvassa tilanteessa, ja siksi teemme tätä työtä. Tuntuu hyvältä, kun läheisen äänessä kuuluu puhelun päätteeksi huojennus siitä, että asiat lähtevät etenemään – silloin tiedän onnistuneeni auttamaan, hän sanoo.

Apua uuden arjen järjestämiseen Hoivakotipaikan hakeminen alkaa yleensä ottamalla yhteyttä ikääntyneen oman hyvinvointialueen seniori-infoon tai vastaavaan palveluun. Tätä seuraa palvelutarpeen arviointi, jonka jälkeen myönteisen päätöksen saanut ikääntynyt saa esittää toiveen siitä, mihin hoivakotiin hän haluaa muuttaa. Prosessin aikana vastaan tulee paljon muitakin hoidettavia asioita, kuten Kelan etuudet asumiseen ja hoivapalveluiden kustannuksiin, edunvalvonta, hoitotahto ja pankkiasiat. – Työtehtäviini kuuluu ihmisten auttaminen ja ohjeis-

taminen kaikissa hoivakotiin muuttamiseen liittyvissä asioissa. Kovin monessa paikassa ei ole saatavilla konkreettista ja selkeää tietoa siitä, miten omalle läheiselle saa hoivapaikan. Neuvon asioiden hoitamisessa, autan kartoittamaan tarpeen mukaan vaihtoehtoja ympärivuorokautista tai yhteisöllistä hoivaa tarjoavista kodeista, ja sovin esimerkiksi tutustumiskäyntejä koteihin, Aaltonen kertoo.

Ihmiseltä ihmiselle Aaltonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja hänellä on vuosien monipuolinen kokemus sosiaalija terveysalalta. Hän on työskennellyt kotihoidossa, palvelutalossa, terveysaseman päivystyksessä, kuntoutuksen arviointiyksikössä sekä palveluvastaavana. Työnsä parhaaksi puoleksi hän mainitsee nimenomaan ihmisten auttamisen. Vapaa-ajallaan Aaltonen ammentaa voimaa omien läheistensä seurasta, perheestä ja liikunnasta, jotka auttavat jaksamaan arjessa. – Olen paras versio itsestäni silloin, kun saan olla vuorovaikutuksessa ja auttaa ihmisiä konkreettisesti. Ikääntyneiden palveluissa on merkityksellistä, että pitkän elämän elänyt ihminen saa viettää arvokasta vanhuutta kodissa, jossa hän viihtyy – aina kun löydämme ikääntyneelle omannäköisen kodin, se on palkitsevaa. Mainiokotien palvelunumerossa puheluun vastaa aina ihminen. Aaltonen kokee tärkeäksi, että puhelut eivät ohjaudu robotille tai vaihteeseen. – Kun keskustelua käydään ihmiseltä ihmiselle, kuulee toisen ihmisen tunnetilan ja re-

aktiot ja pystyy samaistumaan. Kysymys on myötätunnosta ja inhimillisyydestä – siitä, että soittaja kokee tulleensa kuulluksi.

Ei liian pientä asiaa Yleisimmät yhteydenotot Mainiokotien palvelunumeroon koskevat sitä, miten ikääntynyt pääsee toivomaansa hoivakotiin omalla paikkakunnallaan, mihin omalla hyvinvointialueella voi ottaa yhteyttä ja mitä palvelu maksaa. Aaltosen mukaan palvelunumeroon voi soittaa kaikissa tilanteissa. – Tämä on matalan kynnyksen palvelu. Ei tarvitse miettiä, kuuluuko asia tänne, vaan kannattaa aina soittaa. Kun asioista pääsee keskustelemaan, yhteen aiheeseen liittyvä kysymys voi avata monia muitakin asioita ihan eri tavalla. Lopulta meillä ja läheisillä on kuitenkin sama tavoite: löytää ikääntyneelle hoivakoti, jossa on seuraa, mielekästä tekemistä ja turvallista asua.

Kirjoittaja: Mari Neuvonen Markkinoinnin tiimivastaava Kuva: Samuli Salo

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Langan päässä on ammattilainen, joka ymmärtää, kuuntelee ja opastaa.

Asukkaaksi hoivakotiin

– Prosessin eteneminen 1

Asumismuodot

Ympärivuorokautinen palveluasuminen Mainiokotien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukkaat asuvat monipuolista toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, jossa ikääntyneellä on hänen tarpeitaan vastaava asunto, ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaisen hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan. Asukkaiden yksityisyyttä kunnioitetaan ja hänen osallisuuttaan tuetaan. Asukas saa tarvitsemansa lääkinnällisen kuntoutuksen ja muut terveydenhuollon palvelut toteutettuna hyvinvointialueen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Yhteisöllinen asuminen Yhteisöllinen asuminen on itsenäisempää asumista, johon asiakas voi muuttaa jo kevyemmällä palvelutarpeella. Kotimme tarjoavat ensiluokkaista asumista huolettomasti palveluiden keskellä, turvallisessa ympäristössä. Yhteisöllinen asuminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun ikääntynyt ei vielä tarvitse ympärivuorokautista apua.

Mainiokotien palvelunumero on avoinna arkisin:

p. 020 581 300

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

3 Yritystunnus

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Mainiokoti Munkkiniemen Kreivi Uusi Mainiokoti ei synny tyhjästä. Hyvät käytännöt ja uudet tilat muuttuvat viihtyisäksi kodiksi asukkaiden ja henkilökunnan hyvällä yhteispelillä.

Tiia kohtaaminen Toikonniemi Ensimmäinen oman tiimin kanssa vahvisti Tiimissä hyvä tekemisen meininki

Tiimivastaava

tarttiviikko alkoi fiiliksellä, jota on vaikea kuvailla. Oli huikeata saada kattava perehdytys, ja miten arvokasta tietoa koko tiimimme pääsee hyödyntämään heti alusta asti. Mainiokotien tiimi oli rakentanut kokonaisuuden niin selkeäksi ja käytännönläheiseksi, että tuntui hyvältä lähteä rakentamaan uutta yksikköä tällaiselta pohjalta. Myönnän, että yksi asia jännitti alkuun, kun kuulin, että osa asukkaista ja hoitajista olisi ruotsinkielisiä. Ensireaktion ja kuukauden kielikylvyn jälkeen olen oikeastaan kiitollinen. On harvinaista saada työssä mahdollisuus oppia Suomen toinen kotikieli näin luontevasti ja huomaan jo itsekin heittäväni väliin ruotsia ihan spontaanisti.

tunteen, että tästä tulee hyvä. Tiimissä oli alusta saakka hyvä tekemisen meininki ja energia. Uskon, että yksi iso syy siihen on Lotta, sillä hänen johtamistyylinsä on aidosti ihmisiä kunnioittava ja arvostava. Hän kohtaa työntekijät tasavertaisina, kuuntelee ja pysähtyy. Lotan puheessa kuuluu kunnioitus meitä kohtaan, ja se luo ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä. Lotta sanoo kiitos monta kertaa päivässä ja se ei ole pelkkä sana, vaan teko, joka rakentaa kulttuuria, jossa jokainen meistä kokee olevansa tärkeä. Perehdytyksen ensimmäiset päivät vietettiin naapurissa Mainiokoti Paciuksella, kunnes pääsimme vihdoin omaan yksikköömme. Kiinteistökierros oli innostava! Uudet laitteet, kalusteet ja tilat. Oli hienoa nähdä, mihin olimme tulossa ja mitä olim-

Asukkaat viihtyvät, voivat hyvin ja ovat löytäneet paikkansa

me yhdessä rakentamassa.

Asukkaiden saapuminen Ensimmäiset asukkaat saapuivat heti kesäkuun ensimmäisenä päivänä ja meitä oli kunnon vastaanottokomitea ottamassa heitä vastaan. Myöhemmin, kun asukkaita tuli useampi kerralla, olikin aika vauhdikasta. Tarvittiin rauhallista otetta, nopeaa reagointia ja hyvää yhteistyötä. Vaikka päivät olivat intensiivisiä, niistä selvittiin yhdessä. Kuukauden jälkeen arki alkoi tasaantua. Alussa priorisoimme lääkehoitoa ja välttämättömiä käytäntöjä, ja jätimme osan laadun kehittämisestä myöhemmäksi. Nyt voimme olla ylpeitä! Olemme saaneet lyhyessä ajassa paljon aikaan. Ja mikä tärkeintä, se näkyy asukkaissa. He viihtyvät, voivat hyvin ja ovat löytäneet paikkansa. Pidimme heti kesäkuun alussa ensimmäisen asukaskokouksen, jossa toiveita tuli

hallinnollisista työtehtävistä. heti reippaasti. JuhannukAluksi valmistellaan valvonseen haluttiin ohjelmaa, ja taprosessia varten erinäiset toteutimme juhannustanssit pohjat, omavalvonnat, suunpihalla sekä juhannussaunan. nitelmat, rekrytoidaan henYksi toive oli ”Vähemmän kilöstö ja aletaan sitä kautta paasausta, kiitos.” Päätimme valmistella talon avausta. siirtyä lounaalle noutopöyTyöstä tulee todellista, kun tään, jossa asukkaat hakevat on saanut rekrytoitua henkiitse ruokansa. löstön kokoon ja starttipäivät alkavat. Projektin edetessä minut yllätti se, miten paljon suunnittelua, rakennustyömaakäyntejä, päätöksien tekemistä sekä alustavaa työtä tarvitaan Yksikönjohtaja ennen kuin henkilöstö aloittaa. Olin innoissani mukana uden talon avaami- rakennusajan kokouksissa ja nen on aina ollut opin jatkuvasti siltä puolelunelmanani jo siitä ta lisää, kun talon remontti päivästä lähtien, lähestyi valmistumistaan. kun astuin ensimmäiseen pestiin hoivapuolen yksikön- Onnekas mutka johtajana vuonna 2018. Tun- matkassa sin olevani täysin valmis uuteen koitokseen, kun minut Asiathan eivät aina tapahdu valittiin Kreivin johtajaksi ja kuin Strömsössä. Meillä viilähdin innolla aloittamaan västyi talon vastaanottaminen uuden talon hommia Capel- parilla päivällä, jolloin aloitlan pyörityksen ohella. telimme starttipäiviä vasta Yksikönjohtajan näköavatussa Paciuksessa. Kaikki kulmasta työni muodostuu odottivat innolla omaan

Lotta Cederlöf

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

olisi hyvä olla meidän kaikkien yhteisessä uudessa kodissa. Kun saa luotua turvallisen ympäristön työskennellä, niin saa luotua asukkaille turvallisen ympäristön asua.

Käynnistämisestä kehittämiseen Aluksi aika meni täysin arjen pyörittämiseen. Kun asukkaat tulevat tutuiksi, on helpompi pyörittää arkea sekä keskittyä laadun kehittämiseen. Kun päästiin ensimmäinen kuukausi eteenpäin, alkoi tuntua, että olemme jo voiton puolella ja ajatuksia voi jo siirtää johonkin muuhunkin kuin vain arjen pyöritykseen. Alamme nyt hiljakseen muodostaa meille omaa toimintaympäristöä ja laadullisen hoivan tavoitteita. Olemme myös saaneet ohjausryhmän jäsenet kasaan. Tiimimme kasvaa sitä mukaa, kun asukkaita muuttaa meille. Haluamme, että kaikilla on yhtä hyvä ja turvallinen olo tulla mukaan tiimiimme työskentelemään. Tiimimme toimii kahdella kielellä ja asukkaat saavat kotonaan puhua omaa äidinkieltään - joko suomea tai ruotsia.

Mainiokodit avaa uuden ikääntyneiden hoivakodin Lappeenrantaan

Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset. Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Mainiokoti Rakuuna rakentuu tänä syksynä Saimaan rannan lähettyville Tyysterniemeen. Ympärivuorokautiseen asumiseen suunniteltu Rakuuna tarjoaa kodin 52 asukkaalle.

aksikerroksinen Mainiokoti Rakuuna valmistuu viihtyisään Tyysterniemen kaupunginosaan, rauhalli-

Elämänmakuista arkea

Arvokasta asukaspalautetta

taloon pääsyä. Näin jälkeenpäin totesimme tämän olleen meille onnenpotku. Jos olisimme päässeet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Kreiviin aloittamaan hommat, olisivat kaikki olleet tavaroiden purkuhommissa kaksi päivää täyttä päätä, kun nyt pystyimme aloittamaan rauhallisesti toisiimme tutustuen sekä yhteisiä ohjeistuksia läpikäyden. Meidän porukkamme hitsaantui yhteen noiden parin päivän aikana ja opimme tuntemaan toisiamme vielä lisää seuraavan perehdytysviikon aikana. Uuden talon avaamiseen liittyy niin paljon hoidettavia sekä opeteltavia uusia asioita, että porukka väsyy jo vähemmästäkin informaatiotulvasta. Tässä kohtaa hyvän ja toimivan tiimin tärkeys korostuu. Kollegan tuntemaan oppiminen, toisiimme luottaminen sekä yhteisiin toimintatapoihin tottuminen vie aikaa. Aloimme yhdessä tekemään töitä sen eteen, että asukkaiden olisi turvallista muuttaa meille, jotta heillä

Kyselin asukkailtamme, miten he ovat viihtyneet Kreivissä. Eräs rouva totesi, että on viihtynyt oikein hyvin, vaikkei kehtaa nyt mihinkään lehtihaastatteluun ryhtyä, mutta voi todeta viihtyneensä hyvin ja asuvansa mielellään täällä Kreivissä. Eräs herra käy juttelemassa kanssani aika ajoin ja kyselin häneltä, miten hän on viihtynyt meillä. Hänellä ei ole muistisairautta ja totesi minulle, että on tämä todella suuri muutos omassa elämässä, mutta hiljalleen hän tottuu tämän tyyliseen asumismuotoon. On viihtynyt täällä Kreivissä ja omat lapset käyvät häntä usein katsomassa. On ollut ihana nähdä, kuinka täällä on syntynyt niin ystävyys- kuin rakkaussuhteitakin. Meillä eletään Kreivissä omannäköistä ja arvokasta elämää asukkaiden ehdoilla. He tekevät Kreivistä kodin ja tänne on kaikkien aina hyvä ja turvallista tulla asumaan sekä työskentelemään. Meillä Kreivissä on ihmisen hyvä olla, kuten ensimmäisten joukossa meille muuttanut rouva totesi ensimmäisen yönsä jälkeen: “Minulla on turvallinen ja hyvä olla täällä, luotan teihin, että pidätte minusta huolen".

Mainiokoti Rakuuna rakentuu lähelle Saimaan rantaa. Luonnonläheinen ja turvallinen piha-alue mahdollistaa ulkoilun Saimaan äärellä ja kesällä myös pienen hyötypuutarhan ylläpidon yhdessä asukkaiden kanssa, kertoo Mainiokotien KaakkoisSuomen palvelujohtaja Kirsi Pellinen.

selle ja luonnonläheiselle sijainnille Saimaan rannan lähettyville. Hoivakotimme sijaitsee lähellä palveluita, ja yksiköstä on hyvät kulkuyhteydet Lappeenrannan keskustaan ja satamaan. Yksikkö tulee olemaan ns. korvauskohde Mainiokoti

Onnelan ympärivuorokautisen asumisen asukkaille, eli Mainiokoti Onnelan asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen ja ajanmukaiseen kotiin lokakuun lopulla. Uusia asukkaita voimme ottaa vastaan marraskuusta alkaen. Mainiokoti Onnelan henkilöstö siirtyy työskentelemään uudessa yksikössä. – Olemme iloisia, että

Uuden yksikön suunnittelussa on kiinnitetty huomiota asukkaiden arjen sujuvuuteen ja viihtyvyyteen. Ruokapalvelut on suunniteltu tarjoamaan asukkaille laadukkaita ja toiveiden mukaisia ruokia. – Tilat tulevat olemaan kodikkaat ja turvalliset, ja tulemme huomioimaan asukkaidemme yhteisöllisiä sekä yksilöllisiä tarpeita, etenkin muistisairaat huomioiden. Yksikössämme on huomioitu erityisesti kodin yhteiset tilat, joita löytyy jokaisesta ryhmäkodista, kertoo yksikönjohtaja Jerena Juutilainen. Ryhmäkotien nimet ovat Mainiokoti Onnelan asukkaiden ja työntekijöiden yhdessä miettimät. – Veranta ja Kammari ensimmäisessä kerroksessa sekä Pakari ja Pirtti toisessa kerroksessa. Kodissamme tulee myös olemaan valmistuskeittiö, jossa oma kokkimme valmistaa hyvää kotiruokaa asukkaiden toiveet huomioiden.

Seinien sisälle rakennetaan myös käytännöt Ennen lokakuun loppua ja asukkaiden muuttoa on vielä paljon työtä. Lokakuussa sisustetaan yksikön yhteiset

tilat ja perehdytään talon toimintaan/tekniikkaan. Tilojen viimeistelyn ohella kerrataan ja perehdytään Mainiokotien toimintakulttuuriin ja tapoihin sekä luodaan yhdessä sovitut Mainiokoti Rakuunan käytänteet. Mainiokoti Rakuuna on suunniteltu yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa ja sen suunnittelussa on hyödynnetty kokemuksia ikääntyneiden palveluiden tuottamisesta yli sadassa Mainiokodissa.

Järjestämme syksyn aikana yksikössämme useamman avoimet ovet -tapahtuman, jolloin voi tulla tutustumaan toimintaamme ja uuteen yksikköömme. Ensimmäiset avoimet ovet ovat 15.10.2026 klo 15–17.

Tervetuloa!

Loppuvuoden avoimien ovien päivämäärät löytyvät nettisivuiltamme:

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Laulamalla hän on saanut olla mukana monen ihmisen tärkeissä hetkissä

Eino Grön on tunteiden tulkki, joka laulaa niin kauan kuin ääni kantaa Suomalaisen tangon ja iskelmän rakastettu tulkitsija Eino Grön on laulanut yleisöille jo kahdeksalla vuosikymmenellä. Pitkän uran salaisuus löytyy lahjakkuuden lisäksi liikunnasta, levosta ja erityisestä yhteydestä, joka syntyy, kun laulu koskettaa kuulijaa tämän omien muistojen kautta.

ino Grönin ääni on soinut suomalaisissa kodeissa, kirkoissa, tanssilavoilla ja konserttisaleissa vuosikymmenestä toiseen. Hänen laulujensa mukana on rakastuttu, tanssittu, muisteltu ja herkistytty. Grön itse suhtautuu pitkään uraansa kiitollisesti ja mutkattomasti. Niin kauan kuin jalka nousee ja ääni pelaa, hän aikoo jatkaa.

Reposaaren pojasta koko kansan laulajaksi

Laulaminen on ollut osa Grönin elämää jo varhaisista lapsuusvuosista lähtien. Musikaalisuus huomattiin kotiseudulla Porin Reposaaressa aikaisin. Päiväkodin johtaja pyysi usein pientä Einoa aloittamaan yhteislaulutuokiot, ja kirkon kanttori kutsui lahjakkaan pojan laulamaan kanssaan seurakunnan eteen. Esiintyminen tuntui hyvältä jo silloin. – Minulle taputettiin ja pyydettiin tulemaan seuraavana sunnuntaina uudelleen, Grön muistelee. Vähitellen laulu-ura kuljetti nuoren miehen myös Reposaaren ulkopuolelle. Vuonna 1955 Grön voitti Satakunnan teinien henkisen laulukilpailun, ja ensimmäinen keikkakiertue koitti jo seuraavana kesänä. Laulukilpailujen kautta tie vei eri yhtyeiden solistiksi ja Toivo Kärjen levytysstudioon. Kärjen tallista matka jatkui levy-yhtiö Scandialle, jossa heti ensimmäinen Grönin tekemä levy Tango d’Amore nousi listaykköseksi. Grönin kollegoina samassa yhtiössä olivat muun muassa Annikki Tähti, Laila Kinnunen ja Pirk-

ko Mannola – jonka kanssa Grön keikkailee vielä tänäkin päivänä. Laulamisen rinnalle Grön pohti nuorena myös toista ammattia. Armeijan jälkeen hän haki ja pääsi kauppa-

Työnteko on ollut mieluista, vaikka aina se ei ole ollut kevyttä opistoon, mutta urheilullinen nuorukainen päätyi lopulta Pajulahden urheiluopistoon. Sieltä hän valmistui liikunnanohjaajaksi, kunnes keikat ja levytykset veivät täysipäiväisesti musiikin pariin.

Oma ääni löytyi esikuvien rinnalla Eino Grönistä tuli suomalaisen tangon ja iskelmän suuri nimi, mutta hän ei itse tee

lahjakkuudestaan numeroa. Musikaaliset lahjat ovat hänen mukaansa sisäsyntyisiä ja nousevat omasta tunneelämästä. Grönin uran alkuvaiheisiin liittyy myös ystävyys hänen idolinsa Olavi Virran kanssa. He tapasivat samoilla keikoilla, ja nuorelle laulajalle kohtaamiset suuren tähden kanssa merkitsivät paljon. – Olavin perhe asui Ruotsissa, joten hän otti minut, nuoren kundin, kuin omaksi pojakseen, Grön kertoo. Eräässä televisiohaastattelussa Virta oli sanonut Grönin olevan hänen manttelinperijänsä. Sen jälkeen Gröniä on kutsuttu muun muassa Olavi Virran perintöprinssiksi. Nimitys on jäänyt elämään, vaikka Grönin oma ura on sittemmin kasvanut täysin omannäköisekseen. Vuosikymmenten aikana keikkamatkat ovat vieneet Hangosta Utsjoelle ja kerran jopa Unescon tilaisuuteen Nepalin Katmanduun. Työnteko on ollut mieluista, vaikka aina se ei ole ollut kevyttä. Pitkiin keikkareissuihin on mahtunut kiirettä, väsymystä ja vaaratilanteitakin. Kerran mökille

ajaessa väsymys vei voiton, ja Grönin auto suistui rajusti tieltä. Hän selvisi tilanteesta säikähdyksellä. – Suojelus oli mukana, kun ei pahemmin käynyt. Olen monella tavalla onnellisten tähtien alla syntynyt, Grön sanoo.

Sauvakävelyä, lepoa ja kahvikerhoja Pitkän uran taustalla on myös tietoisia valintoja. Grön on pitänyt huolta kunnostaan koko elämänsä ajan. Hän liikkuu edelleen paljon, käy sauvakävelyillä ja kuntosalilla sekä nukkuu vähintään kahdeksan tuntia yössä. Unen merkitystä hän korostaa erityisen paljon. Myös raittius on ollut iso osa hyvinvointia. Grön ei ole juonut alkoholia 50 vuoteen. Hän tietää omasta kokemuksestaan, miten suuri merkitys elämäntavoilla on siihen, että työ ja arki pysyvät mielekkäinä. Urheilu on kulkenut aina musiikin rinnalla. Nuorena Grön harrasti menestyksekkäästi painia, ja siitä muistutellaan häntä hyväntahtoisesti vieläkin.

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Eino Gröniä tapaamassa Mehiläisen Sosiaalipalveluiden markkinointitiimistä Miika Liimatta ja Siiri Niemi. Yritystunnusta käytetään ensisijaisesti värillisenä valkoisella tai violetilla pohjalla. Violetilla pohjalla tunnuksesta käytetään negatiiviversiota, jossa teksti ja maton hapsut ovat valkoiset. Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

– Seuraavaksi esiintyy Satakunnan piirinmestari vuodelta 1953, sarjassa 52 kiloa. Näin Iiro Rantala esittelee

Seuraavaksi esiintyy Satakunnan piirinmestari vuodelta 1953 minut yhteisillä keikoillamme, Grön nauraa. Toinen rakas laji on golf, jota Grön on pelannut aktiivisesti. Liikunta on ollut paitsi tapa pitää keho kunnossa, myös keino pysyä virkeänä. Vireyttä ylläpitävät myös ihmiset. Grön pitää tärkeänä ystävien tapaamista, erilaisia kahvikerhoja ja sitä, että arjessa on syitä lähteä liikkeelle.

Suurien tunteiden välittäjä Kun Gröniltä kysyy, miksi hän

edelleen keikkailee, vastaus tulee nopeasti. – Keikkailen niin kauan kuin jalka nousee ja ääni pelaa, hän sanoo. Taustalla on kuitenkin paljon muutakin kuin tottumus tai työnteko. Esiintyminen antaa Grönille edelleen paljon. Hän kuvaa itseään tunteiden välittäjäksi. Kun yleisö istuu salissa kuunnellen tuttua laulua tai tanssii lavan edessä, laulaja ei ole vain viihdyttäjä, vaan osa muistojen syntymistä. – Kun kaksi ihmistä tanssii ja minä laulan “Sua lemmin kuin järjetön mä oisin”, toimin siinä ikään kuin apumiehenä, Grön kuvailee. Laulu sanoittaa ja säveltää eläväksi tunteita, joita kuulija ei ehkä itse osaisi ilmaista. Iskelmien ja tangojen kautta välittyvät elämän suuret asiat, kuten rakkaus, kaipaus, ilo ja suru.

Hoivakodeissa yleisö on tuttua Grön esiintyy paljon myös hoivakodeissa. Hän sanoo siellä asuvien ihmisten olevan usein samoja, jotka ovat nuo-

rempina tanssineet hänen keikoillaan. Tämä tekee keikoista erityisen tärkeitä. Yleisön ja artistin yhteinen historia on pitkä, vaikka kaikki eivät sitä enää samalla tavalla muistaisi. – Välillä vähän hassutankin heitä. Kun ihmiset sanovat käyneensä keikalla, vastaan että muistan kyllä sinut, Grön sanoo pilke silmäkulmassa. Hoivakodeissa esiintyminen on Grönille mukavaa ja antoisaa, koska ihmiset ottavat hänet hyvin vastaan ja tulevat juttelemaan. Hänestä on hienoa päästä toteuttamaan myös toivekappaleita. Se tekee esiintymisestä henkilökohtaisempaa. Musiikin voima näyttää mahtinsa erityisesti muistisairaiden ihmisten kanssa. Tuttu laulu voi palauttaa mieleen sanoja ja tunnelmia silloinkin, kun moni muu muisto on jo haalistunut. – Monet laulavat kaikki kappaleet mukana, vaikka minun itse täytyykin vähän miettiä sanoja, Grön hymyilee.

Arvokas ikääntyminen on terveyttä ja merkityksellisiä hetkiä

Monet laulavat kaikki kappaleet mukana

Arvokas ikääntyminen tarkoittaa Grönille ennen kaikkea terveyttä. Terveyden merkitys on korostunut myös läheltä seurattujen kokemusten kautta. Grönin edesmennyt vaimo sairasti muistisairautta ja eli viimeiset vuotensa hoivakodissa. Pariskunta ehti jakaa elämää 65 vuoden ajan, ja hoivakotivuosina Grön kävi vaimonsa luona lähes päivittäin. – Ensin mietin, että miten sairaanhoitaja voi sairastua, mutta se on sitä ihmisen kulkua, Grön sanoo. Puoliso oli pidetty työterveyshoitaja, jonka Grön kertoo tulleen usein asiakkailta saatujen kukkien kanssa kotiin. Grön pysähtyy miettimään hoitotyötä niin vaimon-

sa uran kuin hoivakodeissa työskentelevien ihmisten kautta. Hänen mukaansa samalla tavalla kuin muusikon työn, myös hoitotyön pitäisi olla synnynnäistä ja lähteä kutsumuksesta. – Sen täytyy lähteä ihmisestä itsestään, hän pohtii. Ajatus sopii hyvin myös siihen, miten Grön puhuu omasta työstään. Pitkä ura ei ole rakentunut vain nuoteista ja aikatauluista, vaan halusta kohdata yleisö. Laulamalla hän on saanut olla mukana monen ihmisen tärkeissä hetkissä. Samalla hän on ollut luomassa muistoja, joihin tuttu kappale voi palauttaa vielä vuosienkin jälkeen. Ehkä juuri siksi Eino Grön jatkaa. Niin kauan kuin jalka nousee ja ääni pelaa, on lauluja laulettavana ja ihmisiä kohdattavana.

Kirjoittaja: Mari Neuvonen Markkinoinnin tiimivastaava Kuvat: Siiri Niemi Markkinoinnin asiantuntija

3 Yritystunnus

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Palvelusetelillä hoivakotiin – valinnanvapautta ja joustavuutta ikääntyneiden palveluihin Ikääntyneiden hoivapalveluissa yksilöllisten tarpeiden huomiointi ja valinnanvapaus korostuvat. Palveluseteli on yksi työkalu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta mitä palveluseteli tarkoittaa ja miten se toimii käytännössä?

Käsitteitä palvelusetelistä Palveluseteli = Hyvinvointialueen sitoumus, jonka avulla voi hankkia palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta Palveluntuottaja = Yritys tai organisaatio, joka tarjoaa sosiaalija terveyspalveluita, kuten hoivakotipaikkoja Palvelusetelituottaja = Palveluntuottaja, jonka hyvinvointialue on hyväksynyt tarjoamaan palveluitaan palvelusetelillä Asukkaan omavastuu = Osuus palvelun hinnasta, jonka asiakas maksaa itse palvelusetelin arvon ylittävältä osalta Palse.fi ja ParastaPalvelua.fi = Verkkopalveluita, joista voi etsiä ja vertailla hyvinvointialueiden hyväksymiä palvelusetelituottajia ja heidän tarjoamiaan palveluita

yvinvointialue järjestää sosiaalija terveyspalveluja alueensa asukkaille sekä vastaa siitä, että palveluita on saatavilla. Palveluseteli on yksi tapa, jolla hyvinvointialue voi toteuttaa tämän järjestämisvelvollisuutensa. Se antaa alueen asukkaille mahdollisuuden valita yksityisen palveluntuottajan, joka sitten toteuttaa varsinaisen hoivapalvelun. Palveluseteli on hyvinvointialueen sitoumus korvata yksityisen palveluntuottajan palveluiden maksuja sosiaalija terveyspalveluiden käyttäjille. Se on suunniteltu edistämään valinnanvapautta ja varmistamaan, että hyvinvointialueen asukkaat saavat juuri heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivaa palvelua. Palveluseteli kattaa osan tai kaikki sellaisen palvelun maksuista, jonka hyvinvointialueen kuuluu järjestää asukkailleen.

Ennen palvelusetelin myöntämistä hyvinvointialueen asiakasohjauksen tai vastaavan yksikön ammattilainen arvioi palvelun tarpeen palvelutarpeenarviolla. Mikäli arviossa todetaan palvelun tarve, sosiaalityöntekijä tekee lopullisen päätöksen palvelun myöntämisestä. Tämä varmistaa, että palveluseteli kohdennetaan oikein ja sitä tarvitseville henkilöille. Tarkemmat hakuohjeet ja tiedot hyväksytyistä palveluntuottajista löytyvät oman hyvinvointialueen verkkosivuilta. Palvelusetelituottajat ovat usein listattuna myös valtakunnallisilla Palse- tai Parasta Palvelua -verkkosivustoilla, riippuen hyvinvointialueen käytännöistä.

Tasasuuruinen palveluseteli

Palvelusetelin arvon määräytyminen

Mitä palveluseteli kattaa?

Palvelusetelin arvo voi vaihdella, ja se määräytyy pääasiassa kahdella eri tavalla.

Palvelusetelin avulla voi hankkia tiettyjä palveluita, jotka hyvinvointialue on

Miten palveluseteliä haetaan?

Tulosidonnainen palveluseteli

Palvelusetelin myöntää aina hyvinvointialue, ja se on tarkoitettu alueen sosiaalija terveyspalveluita tarvitseville. Palveluseteliä voi hakea hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalveluista, palveluohjauksesta, kyseisen palvelun myöntävästä yksiköstä tai muusta palveluyksiköstä, joista saa asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa koko hakuprosessin ajan.

Tulosidonnaisessa palvelusetelissä setelin arvo perustuu asiakkaan jatkuviin ja säännöllisiin tuloihin. Hyvinvointialue määrittelee setelin arvolle vähimmäis- ja enimmäisarvon, ja mitä suuremmat tulot ovat, sitä suurempi on myös asiakkaan omavastuu palvelun kustannuksista.

Tasasuuruisessa palvelusetelissä puolestaan setelin arvo on sama kaikille asiakkaille, eivätkä henkilön tulot vaikuta sen suuruuteen. Omavastuulla tarkoitetaan sitä osuutta palvelun hinnasta, jota hyvinvointialueen myöntämä palveluseteli ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Mikäli asiakas ei pysty suoriutumaan omavastuuosuudesta, palvelusetelituottajan tulee ilmoittaa tilanteesta viipymättä hyvinvointialueelle palvelun myöntäneeseen tahoon. Tällöin voidaan selvittää mahdollisuutta toimeentulotukeen tai muihin tukimuotoihin.

Ennen palvelusetelin myöntämistä ammattilainen arvioi palvelun tarpeen

määritellyt ja hyväksynyt. Se ei siis kata mitä tahansa palveluita, vaan ainoastaan ne, jotka kuuluvat hyvinvointialueen tarjoamaan palveluvalikoimaan. Esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu kattamaan asumiseen, hoivaan ja aterioihin liittyviä kustannuksia. Tämä tarkoittaa, että jos sinulle myönnetään tällainen palveluseteli, voit käyttää sitä maksaaksesi näitä palveluita hyväksytyltä palveluntuottajalta.

Kun palvelusetelipäätös on myönteinen – mitä seuraavaksi? Kun olet saanut myönteisen päätöksen palvelusetelistä, on aika valita itsellesi sopivin palveluntuottaja ja sopia palveluista. Valitse hyvinvointialueen etukäteen hyväksymistä palveluntuottajista itsellesi parhaiten sopiva vaihtoehto. Tätä varten voit siirtyä vertailemaan hoivakoteja Mainiokotien nettisivuille, tai vastaavasti Palse- tai Parasta palvelua –verkkopalveluun. Verkkopalvelussa näet palveluntuottajien hinnat ja tuottajatiedot. Vertailu onnistuu myös ilman kirjautumista. Voit ottaa yhteyttä valitsemaasi palveluntuottajaan itse, läheisesi tai muun edustajasi toimesta. Palveluntuottajan kanssa tehdään keskinäinen sopi-

mus, johon kirjataan kaikki sovitut asiat, oikeudet ja velvollisuudet. Sopimus kuuluu kuluttajansuojalain piiriin. Palveluntuottaja laskuttaa hyvinvointialuetta palvelusetelien arvon osalta sekä sinua omavastuuosuudesta. Halutessasi voit ostaa palveluntuottajalta omakustanteisesti lisäpalveluja. Palveluseteli on askel kohti joustavampia ja asiakaslähtöisempiä sosiaalija terveyspalveluita. Se antaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden vaikuttaa entistä enemmän siihen, millaisessa ympäristössä ja millaisilla ehdoilla hoivapalveluita saadaan. Palveluseteliin liittyvät käytännöt voivat vaihdella hyvinvointialueittain. Tarkemmat tiedot saat omalta hyvinvointialueeltasi. Hoivakotiin muuttamiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä myös Mainiokotien palvelunumeroon 020 581 300.

Kirjoittaja: Janda Tuominen Junior markkinointikoordinaattori

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiokodeilla koulutetaan henkilöstöä kohtaamaan ihminen ihmisenä Itsemääräämisoikeus on hoivatyössä tärkeä arvo. Se näkyy Mainiokodeissa asukkaan kuuntelemisena, elämäntavan kunnioittamisena ja vapautena päättää omasta arjestaan.

iksi joku haluaa nukkua aamulla pidempään? Miksi toinen ei viihdy yhteisessä toiminnassa? Miksi muistisairas ihminen haluaa lähteä kotiin, vaikka asuu jo hoivakodissa? Nämä ovat tilanteita, joita Mainiokotien henkilöstö kohtaa päivittäin. Niiden ratkaiseminen edellyttää ammattitaitoa, herkkyyttä ja ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus omannäköiseensä elämään myös silloin, kun hän tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa. Itsemääräämisoikeus on koko hoidon ja hoivan perusta. Henkilöstölle järjestetään organisaation laajuisia koulutuksia kaksi kertaa vuodessa, joiden lisäksi aihetta käsitellään yksiköissä ja arjen ammatillisissa keskusteluissa.

Ihmisoikeudet eivät katoa iän mukana Itsemääräämisoikeus perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin. Jokaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, yksityisyyteen, yhdenvertaisuuteen ja oman elämänsä päätöksiin. Nämä oikeudet eivät katoa sairauden, iän tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Koulutuksissa korostetaan, että asukas on ennen kaikkea ihminen, ei diagnoosi tai hoitotoimenpiteiden kohde. Meidän tehtävämme ei ole ottaa päätösvaltaa pois, vaan tukea ihmistä käyttämään sitä mahdollisimman pitkälle.

Itsemääräämisoikeus näkyy pienissä valinnoissa Moni ajattelee itsemääräämisoikeuden liittyvän elämän suuriin ratkaisuihin. Käytännössä se toteutuu usein pienissä arjen valinnoissa. Muistisairas asukas ei ehkä kykene tekemään monimutkaisia päätöksiä, mutta hän voi silti kertoa mieltymyksistään. Sen sijaan, että työntekijä valitsisi vaatteet asukkaan puolesta, hän voi kysyä: ”Haluatko tänään sinisen vai vihreän paidan?” Kysymys vaikuttaa pieneltä, mutta vahvistaa asukkaan kokemusta siitä, että hän on edelleen oman elämänsä toimija. Samalla tavalla myös päivärytmi voi olla osa itsemääräämisoikeutta. Eräs asukas oli tehnyt koko työuransa vuorotyötä ja ollut aina iltavirkku. Kun hänen annettiin herätä omien tottumustensa mukaisesti, arki rauhoittui ja yhteistyö helpottui. Kyse ei ollut erityisjärjestelystä vaan ihmisen oman elämäntavan kunnioittamisesta.

Hyvä kohtaaminen on tärkein työkalu Itsemääräämisoikeus toteutuu vain, jos ihminen tulee kuulluksi. Siksi koulutuksissa puhutaan paljon kohtaa-

Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Itsemääräämisoikeus toteutuu vain, jos ihminen tulee kuulluksi

misesta, läsnäolosta ja ajan antamisesta. Muistisairas tai paljon tukea tarvitseva ihminen ei välttämättä vastaa heti. Kun työntekijä malttaa odottaa hieman pidempään, hän saa usein kuulla asukkaan oman mielipiteen. Usein kyse ei ole siitä, ettei ihminen osaisi päättää, vaan siitä, ettei hänelle ole annettu aikaa tehdä päätöstä. Tämä näkyy myös tilanteissa, joissa asukas sanoo haluavansa kotiin. Väittelyn sijaan työntekijä voi kysyä, millainen koti hänellä oli tai ketkä olivat hänelle tärkeitä. Keskustelu muuttuu muisteluksi, ja ihminen kokee tulleensa kuulluksi. Itsemääräämisoikeus on silloin ennen kaikkea oikeutta tulla ymmärretyksi.

Muistisairaus ei poista omaa tahtoa Yksi koulutusten keskeisistä viesteistä on, että muistisairaus ei poista ihmisen tahtoa. Henkilöstön tehtävänä on etsiä keinoja tukea päätöksentekoa, tarjota vaihtoehtoja ja hyödyntää läheisiltä saatavaa tietoa asukkaan elämästä, toiveista ja tavoista. Läheisillä on tärkeä rooli itsemääräämisoikeuden tukemisessa erityisesti silloin, kun asukkaan kyky ilmaista itseään on heikentynyt. He voivat kertoa henkilöstölle asukkaan elämänhistoriasta, arvoista, mieltymyksistä, tavoista ja asioista, jotka ovat tuottaneet hänelle iloa tai turvaa vuosien varrella. Tieto auttaa tekemään ratkaisuja, jotka perustuvat asukkaan omaan tahtoon eikä muiden oletuksiin.

Koulutuksissa korostetaan, että läheisten näkemykset ovat arvokkaita, mutta niiden tarkoitus ei ole korvata asukkaan omaa ääntä. Tavoitteena on rakentaa yhteistyötä, jossa henkilöstö, läheiset ja asukas etsivät yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat mahdollisimman hyvin asukkaan omia toiveita ja elämäntapaa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa päätöksenteko on sairauden vuoksi vaikeutunut.

Rajoittamisesta ratkaisujen etsimiseen Mainiokodeilla tavoitteena on vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja välttää rajoittamista aina kun mahdollista. Jos asukas vastustaa esimerkiksi peseytymistä, ensimmäinen kysymys ei ole, miten pesut saadaan tehtyä, vaan miksi tilanne tuntuu hänestä vaikealta. Taustalla voi olla kipua, pelkoa, kiireen tunnetta tai epävarmuutta siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kun syy ymmärretään, löytyy usein myös ratkaisu ilman rajoittavia toimenpiteitä. Ajattelutapaa tukee positiivinen riskinarviointi. Sen tarkoituksena ei ole poistaa kaikkea riskiä, vaan löytää tasapaino turvallisuuden ja vapauden välille. Jos asukas haluaa esimerkiksi ulkoilla päivittäin, tavoitteena on mahdollistaa ulkoilu turvallisesti – ei estää sitä riskien vuoksi.

Oikeus myös kieltäytyä Itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös oikeutta

sanoa ei. Kaikki eivät halua osallistua yhteisiin tapahtumiin tai viettää aikaa muiden seurassa. Vaikka läheiset tai henkilöstö pitäisivät osallistumista hyvänä ajatuksena, päätöksen tulee perustua asukkaan omaan tahtoon. Kieltäytyminen on yhtä lailla päätös kuin osallistuminen. Kun sitä kunnioitetaan, myös itsemääräämisoikeus toteutuu aidosti.

Minut nähdään ja kuullaan Lopulta itsemääräämisoikeus näkyy asukkaan kokemuksessa. Hän saa tehdä valintoja, hänen mielipidettään kysytään ja hänen elämäntarinansa tunnetaan. Häntä ei nähdä ensisijaisesti hoivan kohteena vaan oman elämänsä päähenkilönä. Juuri tästä syystä itsemääräämisoikeuskoulutukset ovat Mainiokodeilla niin tärkeitä. Kyse on yksittäisen toimintatavan sijasta koko hoivan arvopohjasta. Kun ihminen voi elää mahdollisimman omannäköistä elämää myös hoivan tarpeen lisääntyessä, toteutuvat sekä ihmisarvo että hyvä elämä.

Kirjoittaja: Marianna Rainio Laatupäällikkö

3 Yritystunnus

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Mainiot Sanomat

Hyvän elämän edellytykset hoivakodissa

Muistisairas ihminen on edelleen aikuinen

Mitä hyvä elämä hoivakodissa on? Tutkija Jari Pirhosen luento ja Mainiokoti Pellavan arki muistuttavat, että arvokas vanhuus rakentuu aidosta läsnäolosta, sanattomasta yhteydestä ja arjen pienistä iloista.

itä hyvä elämä hoivakodissa tarkoittaa ja miten sitä voidaan vahvistaa arjessa? Näihin kysymyksiin pureuduttiin dosentti Jari Pirhosen luennolla Tampereella maaliskuussa 2026. Tilaisuuden tallenne tavoitti myöhemmin laajasti Mainiokotien henkilöstöä. Pirhonen on tutkinut ikäihmisten ympärivuorokautista hoivaa väitöskirjassaan Hyvä elämä vanhojen ihmisten hoidossa (2017). Hän on kerännyt aineistoa muun muassa asumalla hoivayksikössä. Hänellä on myös kokemusta hoitajan työstä ennen tutkijan uraa. Tuoreemmassa tutkimuksessaan hän tarkasteli hoivakotien hyvän elämän edellytyksiä ja muistisairaiden hengellisyyden merkitystä. Tutkimus perustuu kymmenen vanhustyössä toimivan papin haastatteluihin. Haastatteluissa korostuivat erityisesti havainnointi ja kehollisen viestinnän merkitys muistisairaan ihmisen kohtaamisessa.

ja tunteet. Tuttu musiikki voi myöhemmin toimia tärkeänä yhteyden välineenä. Onkin havaittu, että erityisesti nuoruusvuosien musiikki säilyy mieluisana läpi elämän.

Kohtaaminen ilman sanoja

Läsnäolo on hoivatyön ydin

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen vaatii herkkyyttä, läsnäoloa ja ymmärrystä. Sanat eivät aina ole viestinnän keskiössä: ilmeet, eleet, kosketus ja pienet liikkeet voivat kertoa enemmän kuin puhuttu kieli. Yhteys rakentuu usein juuri näiden hienovaraisten viestien varaan. Myös musiikki herättää voimakkaita muistoja ja tunteita, vaikka kielellinen ilmaisu olisi heikentynyt. Tuttu laulu voi avata yhteyden silloinkin, kun sanat ovat jo kadonneet. Musiikin merkitys korostuu läpi elämän. Konkreettisena vinkkinä voi hyödyntää niin sanottua musiikkitahtoa: listaa itsellesi merkitykselliset kappaleet sekä niihin liittyvät muistot

Asukkaiden kohtaamisen ytimessä on hoitajan kyky olla aidosti läsnä. Tämä edellyttää kiireettömyyttä, kuuntelemista ja kykyä kohdata jokainen ihminen yksilönä. Muistisairaan ihmisen kanssa toimiminen ei aina etene keskustelun kautta, mutta yhteys voi silti syntyä. Läsnäolo näkyy esimerkiksi lempeänä äänenä, rauhallisena olemuksena ja kunnioittavana kosketuksena. Hoitajan tulisikin pyrkiä tunnistamaan asukkaan sanojen ja sanattoman viestinnän läpi se, mitä hän todella haluaa ilmaista. Kiireettömyys ja pienetkin kohtaamiset, katseet ja kosketukset ovat arvokkaita.

Symbolit ja tilanteen voima Muistisairas ihminen voi edelleen osallistua ja kokea osallisuutta, vaikka kognitiiviset kyvyt heikentyvät. Symbolit ja tutut tilanteet tukevat tätä kokemusta. Esimerkiksi ehtoollisleipä voi toimia vahvana muistijälkenä, joka herättää tuttuja toimintamalleja. Myös tilanne itsessään, rauhallinen ilmapiiri ja selkeä totuttu rakenne auttavat hahmottamaan hetken merkitystä. Tunnemuisti ohjaa toimintaa, työasut tai tilaisuuden tunnelma voivat aktivoida tuttuja reaktioita ja kokemuksia. Kokemusta voi verrata vieraskieliseen tilaisuuteen osallistumiseen, sanat eivät avaudu täysin, mutta tunnelma ja tilaisuuden rakenne välittävät merkityksen.

Arjen muistilista hyvän elämän tueksi hoivakodissa Omannäköistä arkea voidaan tukea pienillä mutta merkityksellisillä teoilla. Tärkeä muistutus on yksinkertainen: muistisairas ihminen on edelleen aikuinen. Hänet kohdataan arvostavasti ja yhdenvertaisesti, omalla nimellä puhutellen. Asukkaan aiempi elämäntyyli sekä yksilölliset toiveet tulee ottaa huomioon, ne ovat hyvän arjen perusta. Huumori ja tunteiden ilmaisu kuuluvat arkeen, ja myös kielteisten tunteiden ilmaisun tulee olla turvallista. Oikeus muuttaa mieltään on aina olemassa, joten aiemmat mieltymykset on hyvä tarkistaa jokaisessa tilanteessa erikseen. Hoitajalta vaaditaan kykyä kohdata myös vaikeita tilanteita. Muistisairauden oireisiin ei aina ole ratkaisuja, ja silloin keskeistä on tilanteen sietäminen sekä oman jaksamisen turvaaminen. Kokemusten jakaminen kollegoiden kanssa ja työskentelyn tauottaminen auttavat haastavissa hetkissä. On tärkeää huomata asukkaan pienetkin hyvän olon hetket. Esimerkiksi koti-ikävä voi ilmetä haluna lähteä kotiin, jo lyhytkin turvan tunteen vahvistaminen on arvokasta ja riittävää.

oivallusta. Kuuntelemme asukkaita entistä tarkemmin ja rakennamme kodin arkea yhdessä heidän ehdoillaan. Saimme asukaskokouksiin uutta voimaa ja merkitystä. Omahoitajuus ja omatuokiot ovat tärkeitä vahvistamaan asukkaiden henkilökohtaisen elämänhistorian ja nykyisyyden tuntemista. Vaatii aikaa ja herkkyyttä tunnistaa toiveita ja tarpeita myös niillä asukkailla, jotka eivät enää kommunikoi sanoin. Luennosta saatiin myös rohkaisua arjen pieniä ilon hetkiä varten. Kodin oma unelmatehdas käynnistyi, vohvelikestit voivat olla vaikka joka viikko!

Kohtaamisen ytimessä on hoitajan kyky olla aidosti läsnä

Mainiokoti Pellavassa arki kehittyy yhdessä Mainiokoti Pellavassa luennon opit ovat vahvistaneet entisestään asukaslähtöistä arkea. Keskustelimme lähihoitajien Maijan ja Tuulin kanssa heidän ajatuksistaan muutama kuukausi luennon jälkeen. Oli kiva kuulla konkreettisia esimerkkejä tutkitun tiedon näkökulmasta. Pirhonen tunnisti asukkaan ja hoitajan asemat. Käytännön kokemus lisäsi kuulijan omaa

Kirjoittajat: Sari Autio Palvelujohtaja Johanna Sarvala Yksikönjohtaja Mainiokoti Pellava

3 Yritystunnus

Mainiot Sanomat Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Tekijät tutuksi

Jenni Pohjonen Yksikönjohtaja, Mainiokoti Meri

Minna Mäntylä Yksikönjohtaja, Mainiokoti Ahvenisto

1. Mikä on työnkuvasi? Toimin yksikönjohtajana Raumalla sijaitsevassa Mainiokoti Meressä. Työnkuvani jakautuu kolmeen osa-alueeseen: henkilöstöjohtamiseen, laadun johtamiseen ja asukashankintaan. Henkilöstöjohtamisessa tärkeintä minulle on elinvoimainen työyhteisö. En tarjoa valmiita vastauksia, vaan kannustan työntekijöitä löytämään ratkaisut itse. Olen yksikössä läsnä päivittäin ja aidosti kiinnostunut siitä, mitä henkilöstölle kuuluu. Laadun johtamisessa työkalujani ovat laatua indikoivat raportit, omavalvonta, reklamaatioihin vastaaminen ja läheisyhteistyö. Asukashankinnan ytimessä on hyvän näkyväksi tekeminen – hyvä hoiva, viriketoiminta, oma keittiö ja viihtyisät tilat. Toivotan kaikki tutustu-

maan tulevat tervetulleiksi ja autan tukiasioiden selvittämisessä. Monelle läheiselle tilanne on uusi ja prosessi vieras – siinä haluan olla apuna. Yksikön omavalvonta, reklamaatioihin ja palautteisiin vastaaminen sekä läheisyhteistyön kokonaisvastuu ovat laadun johtamisen arkea. Asukashankinnan edistämiseksi on tärkeää kertoa ulospäin kaikesta siitä hyvästä, jota yksikössä tapahtuu. Hyvästä hoivasta, viriketoiminnasta, omassa keittiössä valmistettavista aterioista ja viihtyisistä tiloista.

1. Mikä on työnkuvasi? Työskentelen Hämeenlinnassa sijaitsevan Mainiokoti Ahveniston yksikönjohtajana. Työnkuvani ikääntyneiden hoivapalveluissa on monipuolinen katsaus ihmisistä, päätöksenteosta, taloudesta ja laadusta. Vastaan siitä, että kokonaisuus pysyy kasassa kiireenkin keskellä. Tehtäväni on mahdollistaa henkilöstön onnistuminen työssään, ja että asukkaat voivat elää turvallista, omannäköistä ja arvokasta elämää.

Omannäköinen ja arvokas elämä perustuu asukkaan elämäntarinan, toiveiden ja yksityisyyden kunnioittamiseen. Yhteisöllisyyden rinnalla vaalimme jokaisen omaa rauhaa. Asukkaiden lisääntyvä hauraus edellyttää hoitajilta vahvaa ammattitaitoa, herkkyyttä ja ennakoivaa työotetta. Tuttuine tavaroineen sisustettu oma huone ja siistit yhteiset tilat luovat kodikkaan, turvallisen ja myönteisen ilmapiirin asumiselle ja kohtaamisille.

2. Mikä on parasta työssäsi yksikönjohtajana? Yksikönjohtajana työn suurin palkinto ja merkityksen lähde ovat tyytyväiset asukkaat ja läheiset, jotka voivat luottaa hoivamme laatuun. Kehitämme toimintaa yhdessä tiiminä. Vaihtelevat ja dynaamiset työpäivät pitävät työn mielenkiintoisena, vaikka joskus rutiinejakin kaipaisi. 3. Mitä omannäköinen ja arvokas elämä merkitsee sinulle? Miten se näkyy kodissanne?

2. Mikä on parasta työssäsi yksikönjohtajana? Parasta työssäni ovat päivittäiset kohtaamiset henkilöstön ja asukkaiden kanssa – erityisesti hetket, joissa vaikea asia saadaan ratkaistua yhdessä. Tiedolla johtaminen on minulle luontaista, ja kattavat raportointityökalut ovat tärkeä osa arkeani.

4. Miten rakennatte Mainiokodissanne lämpimän ja yhteisöllisen ilmapiirin, jossa sekä asukkaat että henkilökunta viihtyvät? Ahveniston lämmin ja yhteisöllinen ilmapiiri syntyy avoimesta keskustelusta, kuuntelusta ja toistensa kunnioittamisesta. Kehitämme toimintaa yhdessä tiiminä: opimme virheistä ja etsimme ratkaisut yhdessä. Yksinhän kukaan ei pärjää, vaan tarvitsemme jokaisen osaamista. Selkeät roolit ja vastuualueet sujuvoittavat arkea ja lisäävät viihtyvyyttä niin asukkaille kuin työntekijöillekin.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

3. Mitä ”omannäköinen ja arvokas elämä” merkitsee sinulle? Miten se näkyy kodissanne? Se merkitsee sitä, että saan olla rakastettu, hyväksytty ja arvostettu sellaisena kuin olen. Meillä asukkaita tuetaan omien valintojen tekemisessä ja autetaan löytämään kiinnostavia ja ilahduttavia tapoja olla ja elää.

5. Millaista on mielestäsi hyvä yhteistyö läheisten kanssa? Hyvä yhteistyö perustuu luottamukseen ja yhteiseen tavoitteeseen: asukkaan hyvään hoivaan ja omannäköiseen elämään. Luottamus rakentuu avoimuudesta. Läheisen siirtyminen hoivakotiin on perheelle suuri muutos, ja ajatukseen totuttelu vaatii oman aikansa.

4. Miten rakennatte Mainiokodissanne lämpimän ja yhteisöllisen ilmapiirin, jossa sekä asukkaat että henkilökunta viihtyvät? Mietimme usein, millaisessa kodissa itse haluaisimme vanhoina asua. Kodissamme nauretaan, vitsaillaan ja surraan yhdessä. Meillä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokaisella on ääni. Päiväni parhaita hetkiä ovat arjen kohtaamiset asukkaiden ja henkilökunnan kanssa

6. Mitä teet työsi vastapainona? Vapaa-aikaani täyttävät vapaaehtoistyö urheilu-järjestössä, kirpputorit, elokuvat sekä yhteinen aika perheen ja koiran kanssa.

5. Millaista on mielestäsi hyvä yhteistyö läheisten kanssa? Läheiset ovat tärkeä osa asukkaan elämää ja hyvinvointia. Vuosikymmenten varrella jaetut ilot ja surut tekevät läheisten läsnäolosta korvaamattoman osan asukkaan omannäköistä arkea. Avoin ja rehellinen yhteistyö sekä aktiivinen omahoitajuus vahvistavat tätä luottamusta ja tuovat arkeen jatkuvuutta. 6. Mitä teet työsi vastapainona? Valmistuttuani opinnoista aikaa on jäänyt enemmän perheelle, ystäville sekä meidän kahdelle kääpiösnautserille, joiden kanssa ulkoilen ja lenkkeilen. Olen myös alkanut käymään kuntosalilla ja panostamaan näin myös omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin. Ja vielä nostona ristisanatehtävät - mukavaa aivojumppaa ja ajanvietettä.

Bonus, tätä et vielä tiennyt minusta: Minulla on neljännen danin musta vyö taekwondossa.

Hyvä yhteistyö on avointa ja rehellisyyteen perustuvaa

Bonus, tätä et vielä tiennyt minusta: Moni tietääkin innostukseni maastohiihtoon, mutta musiikkimakuni saattaa yllättää: iän myötä se on muuttunut yhä hevimpään suuntaan. Soittolistallani raikaa nykyisin hevimusiikki – tai niin sanottu 'sukkahousuhevi'. Tosin tukka ei hulmua edelleenkään, mutta soittolistoilta löytyy sitäkin enemmän voimasäveliä.

3 Yritystunnus

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Vieraskynä

Mainiot Sanomat

Moni meistä saattaa pelätä, ettei vanhuudessa pärjää enää yksin. Joudumme suostumaan autettaviksi. On kuitenkin luonnollinen osa ihmisyyttä ja eri elämänvaiheita, että emme selviä vain omin avuin. Ei meidän tarvitsekaan. Meille tekee jopa hyvää tukeutua toisiin ja saada kokea, että meistä huolehditaan – olimmepa lapsia tai aikuisia. Autettavaksi suostumiseen kytkeytyy silti toinen, ehkä syvempi huoli: entä, jos en enää voi auttaa muita ja olla heille tärkeä? Minua ei enää tarvita. Ihmisyyteen kuuluu väkevä tarve olla muille tärkeä. Haluamme paitsi vastaanottaa, itsekin antaa: kuunnella, neuvoa, ilahduttaa, vaikuttaa. Emme halua olla pelkästään hoivan kohde, objekti. Psykologian tutkimuksessa puhutaan toimijuudesta ja kokemuksesta, että omalla olemassaololla on merkitystä muille. Voin ilahduttaa toisia omalla olemassaolollani, olla heille tärkeä juuri sellaisena kuin olen. Hyvää tarkoittava, mutta tämän tarpeen sivuuttava auttaminen voi tehdä ihmisen merkityksen kokemuksesta hauraan. Minusta tulee se, josta huolehditaan, jonka puolesta tehdään ja jonka puolesta päätetään. Se, mitä minulla on yhä annettavana jää katveeseen. Siksi on tärkeää tarjota jokaiselle ihmiselle mahdollisuus olla omana itsenään muille tärkeä. Ihmisarvomme ei tietenkään riipu hyödyllisyydestämme. Olemme arvokkaita silloinkin, kun emme jaksa, pysty tai halua tehdä mitään toisten hyväksi. Silti monelle tuo merkitystä mahdollisuus välittää oppimaansa, tulla otetuksi vakavasti ja tehdä hyvää toisille. Tämän tarpeen tukeminen ei vaadi suuria ponnisteluja. Ihmiseltä voidaan kysyä mielipidettä eikä vain kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Musiikkia rakastava voi valita yhteisen kappaleen ja kertoa, mitä se on hänelle merkinnyt.

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Joku kertoo mielellään hauskoja tai koskettavia tarinoita, kunhan niille on kuulija. Pidempään talossa asunut voi toivottaa uuden asukkaan tervetulleeksi. Näissä hetkissä ihminen saa osallistua omana itsenään ja huomata, että hänellä on merkitystä yhteisessä elämässä. Osallistumisen mahdollisuutta ei silti kannata muuttaa velvollisuudeksi. Kaikki eivät halua yhteiseen oh-

jelmaan tai kertoa elämästään. Myös oikeus kieltäytyä ja saada apua ilman vastapalveluksen vaatimusta on osa toimijuutta. Olennaista on herkkyys sille, mikä on juuri tälle ihmiselle tärkeää. Hyvä hoiva vastaa ihmisen arjen tarpeisiin. Mainio kohtaaminen tekee vielä enemmän: siinä huomataan, ettei apua tarvitseva ihminen ole vain hoivan kohde, vaan joku, jolla on

Riittäisikö äidin kansaneläke hoivakodin vuokraan? Yksikkövierailun aikana pääsimme tutustumaan Mainiokodin arkeen ja keskustelemaan asumiseen liittyvistä käytännön asioista. Pullakahvien lomassa kysyimme yksikönjohtajalta, miten kallista tällaisessa hoivakodissa olisi asua. Äidillä oli niin pieni kansaneläke, että epäilin, ettei hänellä olisi varaa vuokraan. Saimme kuulla, että Mainiokodissa asuminen maksaa saman verran kuin hyvinvointialueen omassa hoivako-

dissa, eli äidille jäisi eläkkeestään sama summa käteen riippumatta siitä, asuisiko hän Mainiokodissa vai hyvinvointialueen ylläpitämässä vanhainkodissa. Kuulimme myös, että äidillä on lain mukaan oikeus itse valita hoivakotipaikka, jossa hän asuu, mikäli päätös ympärivuorokautisen hoivan tarpeesta olisi myönteinen. -Aino-mummon tytär

edelleen annettavaa. Jokainen tarvitsee joskus toisia. Ja jokainen tarvitsee kokemuksen, että hänen läsnäolonsa tekee maailmasta jollakin tavalla toisenlaisen.

Kirjoittaja: Pekka Tölli Organisaatiopsykologi, tietokirjailija

Mainiokodit -yritystunnuksen

Olenko minä tarpeellinen vai ainoastaan avun kohde?

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Yritystunnus

Ihmisyyteen kuuluu väkevä tarve olla muille tärkeä

Yhteystiedot:

Yksikönjohtajien sähköpostiosoitteet ovat muodossa: etunimi.sukunimi@mainiokodit.fi

Mattografiikka + tekstilogo = yritystunnus.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Mainiokoti Koivunkajo Kimalaisenpolku 12a, 67800 Kokkola Tiia Pajunpää 040 723 1785

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue Mainiokoti Heleäharju Axel Mörnen katu 6-8, 60220 Seinäjoki Nanna Urhonen 040 123 8514

Mainiokoti Tuulenvire Lepolantie 3, 68210 Marinkainen Katariina Adem 040 356 4958

Mainiokoti Hoivakartano Kirkkotie 10-12, 62200 Kauhava Päivi Luoma 040 675 3782

Keski-Suomen hyvinvointialue Mainiokoti Kaunisharju Väliharjuntie 17, 40800 Vaajakoski Mari Ylönen 044 417 5623

Mainiokoti Isolahti Huvilatie 2, 65230 Vaasa Anna-Maija Vuorela 040 455 6901

Mainiokoti Koskentupa Kuhnamontie 12, 44100 Äänekoski Mirkka Simonen 040 774 9844

Mainiokoti Komiakulma Pirkkalankatu 3, 60320 Seinäjoki Nanna Urhonen 040 167 8031

Mainiokoti Lahjaharju Lahjaharjuntie 34, 40250 Jyväskylä Katja Kärki 040 125 5947

Mainiokoti Marjapihlaja Vallimäentie 47 C, 66400 Laihia Taru Huita 050 410 1548

Mainiokoti Ruustinna Pappilantie 8, 44500 Viitasaari Kirsi Wiik 040 705 3382

Etelä-Savon hyvinvointialue Mainiokoti Anna ja Aatu Putikontie 9, 58550 Putikko (Savonlinna) Leila Lybeck 040 636 1773

Mainiokoti Ruusu Lukutie 1 D, 40270 Palokka Irma Manninen 040 189 7551

Mainiokoti Saimaa Pihlajavedentie 6 C, 57170 Savonlinna Taina Malkki 044 531 9616 Mainiokoti Tupala Poikolanrinne 2, 50100 Mikkeli Pia Hyttinen 040 616 3956 Helsinki Mainiokoti Capella Capellan puistotie 7, 00540 Helsinki Teemu Terho 040 829 2094 Mainiokoti Hermanni Tuulensuuntori 1, 00580 Helsinki Päivi Anttila-Apajalahti 040 831 2827 Mainiokoti Herttua Linnanrakentajantie 2, 00880 Helsinki Kaarle Kaurinkoski 040 707 1310 Mainiokoti Käpylä Koskelantie 22-24, 00610 Helsinki Kersti Kaivapalu 040 078 5503 Mainiokoti Lehtisaari Papinpöydänkuja 2, 00340 Helsinki Essi-Sofia Saarinen 040 723 9316 Mainiokoti Munkkiniemen Kreivi Tietokuja 2, 00330 Helsinki Lotta Cederlöf 040 687 4829 Mainiokoti Pacius Paciuksenkatu 27, 00270 Helsinki Elina Karvonen 040 809 3639 Mainiokoti Sofia ja Severi Sofianlehdonkatu 5 A 1, 00610 Helsinki Kirsi Kolehmainen 040 686 4063 Mainiokoti Tenho Tenholantie 10, 00280 Helsinki Olli Haapala 044 765 0416 Itä-Uudenmaan hyvinvointialue Mainiokoti Lukkari Rauhalantie 3, 07800 Lapinjärvi Johanna Nyström 050 560 6421 Mainiokoti Luotsi Gneissikaari 19, 01150 Sipoo Veera Turula 050 443 0156 Kainuun hyvinvointialue Mainiokoti Linnantaus Kaplastie 4, 87250 Kajaani Merja Seppänen 050 440 4402 Kanta-Hämeen hyvinvointialue Mainiokoti Ahvenisto Sammontie 3, 13500 Hämeenlinna Minna Mäntylä 040 514 0683 Mainiokoti Härkämäki Härkämäenkuja 2, 13500 Hämeenlinna Päivi Nikola 045 679 2136 Mainiokoti Kristallihovi Paimentytönpolku 6, 11710 Riihimäki Anniina Salonen 040 502 9074 Mainiokoti Vanaja Kikaristonkatu 41, 13210 Hämeenlinna Paula Kemppinen 044 465 0588

Mainiokodit -yritystunnuksen muodostavat mattokuvio ja tekstilogo. Elementtien välisiä mittasuhteita ei saa muuttaa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue Mainiokoti Rakuuna Tyysterniementie 27, 53920 Lappeenranta Jerena Juutilainen 044 417 5604

Mainiokoti Marski Hallituskatu 3, 50100 Mikkeli Salla Kuutti 040 190 4693

Yritystunnus

Mainiot Sanomat

Mainiokoti Sampo Keljonkankaantie 58, 40530 Jyväskylä Aleksis Laurila 040 184 0515 Mainiokoti Tauluhovi Puistokatu 35, 40200 Jyväskylä Siru Hartonen 044 550 4074 Mainiokoti Vellamo Kuuselantie 12, 44300 Konnevesi Mirja Juvonen 040 125 6195 Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Mainiokoti Havukoto Laurintie 3, 04600 Mäntsälä Alexandra Laine 050 553 5302 Mainiokoti Hertta Vehnäpellontie 6, 01900 Nurmijärvi Heli Ronkanen 050 309 2766 Mainiokoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula Pauliina Rantanen 040 677 2357 Mainiokoti Martinlähde Martinlähteentie 13, 05810 Hyvinkää Hanne Tiilola 050 911 7435 Mainiokoti Mäntykoto Sähkökatu 28, 05800 Hyvinkää Heli Linkova 040 736 4361 Mainiokoti Ruukki Höylääjänkuja 3, 04500 Tuusula Hanna Ylisaari-Kaasalainen 050 432 3093 Mainiokoti Sinivuokko Sinivuokontie 19, 05810 Hyvinkää Marika Ruissalo 040 767 8344 Mainiokoti Solina Kaakkumäentie 6, 04600 Mäntsälä Sanna Laakso 040 350 5019 Kymenlaakson hyvinvointialue Mainiokoti Karhula Kihlinkatu 24 A, 48600 Kotka Riikka Ruuth 040 708 4543 Mainiokoti Koski Piriläntie 1, 46800 Kouvola Iida Mikkola 040 157 9711 Mainiokoti Kustaa Keskusaukio 5, 45700 Kuusankoski Terhi Pellinen 040 132 7463 Mainiokoti Maininki Paimenportti 10, 48220 Kotka Heli Koskinen 040 065 8276 Mainiokoti Savilahti Salmenkyläntie 19-21, 49410 Poitsila Heidi Tuutti 040 487 6801 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Mainiokoti Andante Kattilatanhua 6, 02330 Espoo Annika Torri 040 624 1974 Mainiokoti Elämäntalo Laaksonpohjantie 4, 02730 Espoo Sanna Kanto 050 356 0022 Mainiokoti Emilia ja Arvid Helsingiuksentie 54 B, 08700 Lohja Katja Lintuniemi 050 592 2301

Mainiokoti Harju Nummenjuohu 1, 03100 Nummela Kirsi Sieppi 040 188 3438

Mainiokoti Marttilanharju Itsenäisyydentie 18, 38200 Sastamala Paula Kokkonen 040 186 6857

Mainiokoti Luoto Repolankatu 1, 28100 Pori Tatjana Mäkelä 040 164 8877

Mainiokoti Hortensia Nyhkäläntie 43 B, 03600 Karkkila Suvi Turunen 050 443 3449

Mainiokoti Pellava Piettasenkatu 1, 33580 Tampere Johanna Sarvala 050 917 7154

Mainiokoti Meri Steniuksenkatu 12, 26100 Rauma Jenni Pohjonen 050 448 6762

Mainiokoti Hulda & Malva Eestintaival 1, 02280 Espoo Beatrice Jansson 040 125 6196

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Mainiokoti Elli Häkkilinnuntie 1, 80330 Joensuu Minna Kolehmainen 040 544 7891

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Mainiokoti Aino ja Antti Asolantie 14B, 01400 Vantaa Mia Talvitie 040 809 3639

Mainiokoti Urhola Nepenmäenkatu 2, 80200 Joensuu Taija Hulden 050 322 7166

Mainiokoti Atzalea Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa Jutta Lahti 040 483 9134

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Mainiokoti Ainola Nahkatehtaankatu 1, 90130 Oulu Tuija Taipale 050 472 6797

Mainiokoti Kristallikartano Kettinkikuja 1, 04220 Kerava Tiina Korhonen 040 486 2891

Mainiokoti Huvilaharju Juuritie 1, 02720 Espoo Piia Mikkonen 040 125 6343 Mainiokoti Joutsen - Svanhemmet Kipparinkatu 2, 02320 Espoo Satu Lamminsalo 040 673 8168 Mainiokoti Jusolanlampi Helsingiuksentie 1, 08700 Lohja Mervi Ikäheimo 040 587 1473 Mainiokoti Kaisla Suurpellon Puistokatu 14-16, 02250 Espoo Juulia Lawson 040 674 4673 Mainiokoti Kristiina Säterinkatu 14, 02600 Espoo Maija Korpela 040 571 3483 Mainiokoti Tähkä Linnoitustie 1, 02580 Siuntio Mari Kekki 050 430 0642 Mainiokoti Uuttu Lintukulma 2, 02660 Espoo Katja Siitonen 040 665 7562 Mainiokoti Valssi Huhdintie 27, 03600 Karkkila Satu Hellsten 040 153 1474 Lapin hyvinvointialue Mainiokoti Lantonvainio Sahaherrantie 1, 95600 Ylitornio Katja Niska 040 756 3600 Mainiokoti Lapinvuokko Seutulankuja 11 C, 96800 Rovaniemi Johanna Posio 040 688 3450 Mainiokoti Seutula Seutulankuja 11 A, 96800 Rovaniemi Annika Lind 040 197 9600 Mainiokoti Vihtori Rovankatu 1, 94700 Kemi Sari Holappa 040 505 2160 Päijät-Hämeen hyvinvointialue Mainiokoti Iltatuuli Heikintie 10, 47400 Kausala Taija Talo 040 570 3649 Mainiokoti Jokihelmi Kilpiäistentie 3a, 15240 Lahti Anne Koivuluoma 050 562 6886 Mainiokoti Kultakaari Uudenpellonkatu 5, 15100 Lahti Kati Lehtomäki 050 447 7803 Mainiokoti Tuuli Pitkämäenkatu 2, 15300 Lahti Jenny Ahola-Virtanen 050 301 1126 Mainiokoti Vilja Sarkatie 3, 15860 Hollola Pia Sartolahti 044 329 9723 Mainiokoti Wanha Lahti Rautatienkatu 20, 15110 Lahti Anu-Maija Koskinen 040 671 6896 Pirkanmaan hyvinvointialue Mainiokoti Arwola Asemantie 21, 37800 Akaa Riitta Laaksonen 040 538 9761

Mainiokoti Cajanus Cajanuksentie 5A, 90440 Kempele Jenna Yläoutinen 044 051 7522 Mainiokoti Koivu ja Tähti Töllintie 5, 91500 Muhos Ritva Karhula 044 417 5668 Mainiokoti Lasaretinsaari Kasarmintie 13 D 2, 90130 Oulu Päivi Oja 050 554 0755 Mainiokoti Lipporanta Lipporannantie 9, 90500 Oulu Heidi Tolonen 040 621 5293 Mainiokoti Rannanhelmi Kirkkotie 23 C (3. krs) , 93600 Kuusamo Satu Lämsä 040 612 5579 Mainiokoti Rannanpesä Kirkkotie 23 C (1. krs), 93600 Kuusamo Sari Kallio 050 344 6120 Mainiokoti Rantakoivu Kirkkotie 23 C (1. ja 2. krs), 93600 Kuusamo Satu Lämsä 040 612 5579 Mainiokoti Siiri Kehätie 2, 90940 Jääli Emilia Ristikaarto 040 849 4348 Mainiokoti Sulka Sulkakuja 10, 90420 Oulu Nina Kiviniitty 040 158 7254 Mainiokoti Suvanto Sammalojantie 2, 90900 Kiiminki (Oulu) Sini Leinonen 040 029 3478

Pohjois-Savon hyvinvointialue Mainiokoti Helmiina Satamakatu 11, 74100 Iisalmi Eeva-Riitta Karhunen 040 136 1225 Mainiokoti Kallavesi Koiravedenkatu 10, 70800 Kuopio Pekka Taskinen 040 741 9800 Mainiokoti Kruunu Kauppakatu 65, 78200 Varkaus Emma Salmela 040 192 7871 Mainiokoti Kuura Mantunkuja 4, 71800 Siilinjärvi Tanja Repo 040 136 1270 Mainiokoti Metsänhelmi Rahkakatu 34, 70780 Kuopio Jonna Korhonen 050 307 2441 Mainiokoti Pirtti Pirtinkaari 3, 70820 Kuopio Susanna Salo 044 298 2475 Mainiokoti Puijo Kemilänrinne 1, 70340 Kuopio Kati Jääskeläinen 040 136 1260

Mainiokoti Ilonkaari Kohmankaari 9, 33310 Tampere Marjo Tanhuanpää 050 591 5993

Satakunnan hyvinvointialue Mainiokoti Akseli Ojantie 11, 28130 Pori Minttu Kuokkanen 040 130 6545

Mainiokoti Lähdeniitty Lähdeniityntie 13, 37130 Nokia Marja Seulanto 050 345 5141

Joissain poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös pelkkää tekstilogoa ilman mattokuviota. Tunnuksen mustavalkoversiot ovat aina ilman mattokuviota.

Mainiokoti Tanhu Tanhurinne 4, 01450 Vantaa Katja Markelin 040 635 8017 Varsinais-Suomen hyvinvointialue Mainiokoti Aurora Capsiankatu 3, 20320 Turku 050 590 8396 Mainiokoti Katariina Kaustakatu 13, 20780 Kaarina Suvi Laine 040 125 5824 Mainiokoti Maaria Elisabetinkatu 3, 20400 Turku Jatta Mäenpää 040 125 6126 Mainiokoti Myllynhelmi Nikkarinkatu 4, 21280 Raisio Sanni Heino 040 123 8587 Mainiokoti Otava Lautamiehentie 1-3, 24800 Halikko Satu Hietarinne 040 154 6501 Mainiokoti Pohjantähti Rummunlyöjänkatu 7, 24100 Salo Monna Kandelin 040 592 1452 Mainiokoti Raisiontori Raisiontori 6, 21200 Raisio Kristiina Juudin 040 631 1332 Mainiokoti Uskelanhelmi Haukkalankuja 3, 24100 Salo Mainiokoti Timantti Littoistenjärventie 2, 20660 Littoinen Sari Lehtosuo 044 720 2461

Mainiokoti Vuoksi Siilotie 25, 90520 Oulu Hanna Karjalaine 040 647 1710

Mainiokoti Arwolan Aatos Keskisentie 31, 37120 Nokia Anu Tassberg 040 829 6228

Mainiokoti Kotoisa Kohmankaari 9 D (5. ja 6. krs), 33310 Tampere Anne Vainionperä 040 125 6179

Mainiokoti Jussoila Karjalankatu 16, 26100 Rauma Marika Uusitalo 050 386 9199 Mainiokoti Kultarusko Pikkutasku 6, 27510 Eura Piia Niinimäki-Mikkonen 040 481 1982

Mainiokotien palvelunumero

020 581 300 Avoinna arkisin

Liiketoimintajohtaja Satu Ahola 040 756 9528 Laatupäälliköt Anna Ojala 040 845 1678 Marianna Rainio 040 193 1934 Palvelujohtajat Etelä-Suomi Peter Rögård 045 671 7223 Espoo ja Länsi-Uusimaa Pirjo Savolainen 040 673 2978 Varsinais-Suomi ja Satakunta Piia Pitkäpaasi 050 572 3934 Kaakkois-Suomi Kirsi Pellinen 050 567 3554 Helsinki ja Vantaa-Kerava Marina Räihä 040 667 1720 Länsi-Suomi Sari Autio 040 093 0186 Keski- ja Itä-Suomi Santtu Harjulehto 040 353 0715 Pohjois-Suomi Sinikka Sirviö 040 520 6211

Mainio Tietovisa

Mainio Sudoku

Tässä lajissa pärjää tiedolla eikä tuuristakaan haittaa ole. Osallistua saa yksin tai omalla joukkueella. Montako saatte oikein?

3. Kuka esitti pääosaa legendaarisessa Komisario Palmun erehdys -elokuvassa? A) Joel Rinne B) Tauno Palo C) Tarmo Manni

7 5 4 3 5

2 6

8 4

9 6

2 5

P U K L O P

E N O

K O T N E L O

Q E T

U T O Å A D P

E A

K N B C H O

S U K S

F M F

E T M

L G J U L X

Z E A K A Å A U T J G T M V U L N Ö N I I

R A

L O K

7 5

1 5

2 6

3 9

6 7

2 2 5

2 5

3 9

6 6 2 1

2 1

7 2

5 9 2 6

9 3

4 3

2 4

1 3

8 2 3

4 3 4 8

4 7

Vastaukset 1: C (Mestari), 2: A (Kiillotettiin huonekaluja), 3: A (Joel Rinne), 4: B (Kiss-

10. Mikä Suomen kaupunki tunnetaan ”Suomen Chicagona” ja radiomastoistaan? A) Tampere B) Lahti C) Pori

Ä R Ö

M Q V

6 4 9

5 7 8

3 2

8 2

9 6 7 4

3 7 5

8 4 1

4 3 7 5 1 8 2 9 6

9 7 4

2 8 5 6 1 6 3 4 2 9 1 5 3 7 8

5 3

7 2 9

3 1

4 9 6

4 5 3

9 2 6 8

2 6 7

5 4 2 8 7 6

8 2 7

3 4

6 5 9

6 2 7 3

3 5

2 4 9 8 7

7 3 2 5

4 7 6

3 8 2

4 9 6

3 7

9 7 6 8 3 4 2 9 1 5 6 8 4 2 7

7 4 2 3 6 8

6 4 3 5 1 8

7 8 2 9 1 9 2 7 6 4 6 1 5 3 8

4 7 9 6

8 5 1

3 9

1 3 5

9 2 6

8 4

8 5

6 4

8 7

1 3 5 6 8 5 4 1 9 7 8 7 3 4 2 4 5 9 2 6

2 5 7

3 4 5 9 8

2 6 8

9 4

8 5

3 2

2 5

9 1

9 7 1

5 9

T S

K K A

S A P

Y R W

ETSI KYMMENEN KULKUPELIÄ: 1. JUNA 2. LAIVA 3. AUTO 4. POLKUPYÖRÄ 5. MOPO

6 2

8 4 3

2 6 4 8 9

4 7 3

5 3 6

R W L2. TEEMU T W A E I K S I A L R E O K U M A3. TAUNO

1. LÄSKISOOSI 2. HERNEROKKA 3. RIESKA 4. KESÄKEITTO 5. SILAKAT 6. OHRAPUURO

6. SUKSET 7. LENTOKONE 8. RAITSIKKA 9. METRO 10. POTKULAUTA

P M A5. SAKARI K S S 6. TOIVO

L R

Y S E

A M T Ä E O U I N O 7. ELMERI R I I8. AUKUSTI S I P U U R O

H Q O E R P P R E 9. IIKKA

O Å A10. MAUNO K S A D F H

2 5

6 7 9

ETSI KYMMENEN PERINNERUOKAA:

U Ä K4. REINO E K I

O K T Ä Å L V M SETSIOKYMMENEN MIEHEN ETUNIMEÄ: O S I T R A X P K Ä 1. VILHO

5 9 4 3

5 3 4

Mainio Sanahaku

8 2

7 4

9 5 6

4 2

3 1

2 5

5 6 1 4 9

8. Minkä urheilulajin moninkertainen olympiavoittaja oli ”Lentävä suomalainen” Paavo Nurmi? A) Hiihto B) Keihäänheitto C) Kestävyysjuoksu 9. Mikä työkalu tai esine on ”Singer”? A) Ompelukone B) Hevosaura C) Kahvimylly

9 2

Kiss), 5: A (Voikukan juuresta tai sikurista), 6: B (TES-TV), 7: A (...kymmenen

5. Mistä kasvista tehtiin sota-aikana kahvinkorviketta, kun oikeaa kahvia ei saanut? A) Voikukan juuresta tai sikurista B) Koivun lehdistä C) Männyn kävyistä

7. Jatka vanhaa sananlaskua: ”Parempi pyy pivossa kuin...” A) ...kymmenen oksalla. B) ...varis verkossa. C) ...metso metsässä.

oksalla), 8: C (Kestävyysjuoksu), 9: A (Ompelukone), 10: B (Lahti).

2. Mitä tehtiin pulituurilla ennen vanhaan? A) Kiillotettiin huonekaluja B) Puhdistettiin uuneja C) Pestiin pyykkiä

6. Mikä oli Suomen historian ensimmäinen virallinen tvkanava, joka aloitti lähetykset 1950-luvulla? A) Mainos-TV B) TES-TV C) Suomen Televisio

1. Mikä oli Olavi Virran kuuluisa lempinimi? A) Hopeinen kuu B) Satumaa C) Mestari

4. Minkä suomalaisen makeisen kääreessä on perinteisesti ollut kaksi kissaa? A) Fazerin Sininen B) Kiss-Kiss C) Pihlaja (Kettu-karkki)

7. MÄMMI 8. RIISIPUURO 9. KAALISOPPA 10. RUISLEIPÄ

5 7 1

Mainiot Sanomat 2026