Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 05/2013

YRITTÄJÄLEHTI Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu

nro 5/13

TÄSSÄ JA NY T Shutterstock

Taitaja-kilpailussa kisataan yrittäjyydestä sivu 6

Keskusta tarvitsee apua Lahden ydinkeskustassa on 27 tyhjää liikehuoneistoa. Keskustaeheytyksen toiminnanjohtaja Janne Viitamiehen mukaan luku on huolestuttava.

Ekokampaamo hoitaa hiuksia ja mieltä sivu 7 Vuoden yrittäjänainen työllistää nuoria sivu 8

2

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

Julkaisija: Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 20 B 4 15110 Lahti puh. 010 322 4300 fax (03) 782 1718

Kestävyysvaje

Kustantaja: Y-kustannus Oy vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353

S

uomen heikentynyttä kilpailukykyä ei kaiketi kukaan kiellä. Onko syynä pelkästään liian korkea palkkataso, siihen olen saanut kuulla vastauksia viisailta. Yhden mukaan se ei ole ongelmamme, vaan tekemättömän työn määrä, josta joudutaan palkkaa maksamaan. Lisäksi ongelmanamme on kestämätön huoltosuhde, kun yhä pienempi porukka maksaa yhä suuremman porukan palkat ja toimeentulon.

Palkallinen tekemättömyys käy kalliiksi sekä yrityksissä, mutta myös julkisella sektorilla. Viimeisin yrittäjiä kärsivällisyyttä koetellut uudistus on laki, joka mahdollistaa loman siirtämisen, jos sattuu sairastumaan lomapäivien aikana.

Julkisten alojen työehtosopimuksissa palkallisen vapaan määrä eroaa yksityisestä merkittävästikin. Kuka rohkenisi nostaa tehottomuuden lääkkeeksi tehollisen työajan lisäämistä? Nyt säästöjä ja tehoja haetaan siitä, että vähennetään palveluja. Siis tehdään vähemmän sitä, mitä varten ollaan olemassa ja mistä me veronmaksajat myös maksamme. Entä kuinka monessa palvelussa on selvillä työpanoksen määrä suhteessa käytettyyn aikaan?

Yksityisen yrityksen lento on lyhyt, jos tekemiseen kuluu rahaa, vaikka tuotosta ei syntyisikään riittävästi. Kunta ja valtio voivat aina korottaa veroja. Koska nousee kapina?

Yrityselämä tarjoaa tehokkuuden lääkkeeksi vaihtoehtoisia palvelutuotannon ratkaisuja. Ostaen olisi mahdollista paremmin vaatia juuri haluttu määrä tuotosta

Päätoimittaja: Outi Hongisto outi.hongisto@yrittajat.fi Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja Outi Hongisto puh. 050 597 8802 sane keskiaho puh. 0440 711 722 Jyrki uimonen puh. 0400 844 073 Niina sainius puh. 040 569 3939 Tuire Puolakka puh. 050 597 1989 Jussi voutilainen puh. 0400 507 875 Toimitus: viestintätoimisto Mageena vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 sane.keskiaho@mageena.fi sane keskiaho Taitto: viestintätoimisto Mageena Tuuna ahola

3

PÄÄKIRJOITUS

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

sovittuun hintaan. Palvelusetelimallilla vapauduttaisiin monista oman tuotannon ylläpidon ongelmista. En vilpittömästi kykene ymmärtämään, miksi yksityisten yritysten osuuden lisäämistä kuntien palvelutuotannossa vastustetaan paikoin niin kiihkeästi.

Yksityisen tuotanto-osuuden lisääminen ei suinkaan ratkaise kaikkea julkisten palvelujen tuottamisen kustannuspaineita ja tehojen nostoa. On kuitenkin välttämätöntä, että emme aseta julkista ja yksityistä työpaikkaa vastakkainasetteluun arvottamalla niitä eritavoin. Ei voi olla niin, että lähihoitajan työ on eettisesti oikeampaa kunnan työntekijänä kuin yrittäjän palveluksessa.

Julkisuudessa käytävä keskustelu antaa joskus niin ymmärtää.

Sini Pennanen

outi honGisto

toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kansikuva: Jenni ahonen Ilmoitusmarkkinointi: Oy Pajucon ab Jukka Hakulinen puh. (03) 752 3741, 040 060 0902 jukka.hakulinen@phnet.fi

Kuntatoimijat vähentäisivät kuntien tehtäviä reilusti

Tmi Tuuli Lehtovaara puh. 040 506 2831 tuuli.lehtovaara@pp.inet.fi Aineiston toimitus: ilmoitus@mageena.fi

Kunta-alan toimijoitten mielestä kuntien tehtäviä pitää vähentää reilusti. Nyt tehtäviä on yli 500. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

Paino: esa Lehtipaino Oy, Lahti 2013 Painos: 10 500 kpl

YRITTÄJÄLEHTI Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu

nro 2/13

TÄSSÄ JA NY T

Iltakoulussa Hans Välimäki sivu 8

Vauvoja tarvitaan, mutta miksi vain äidin työnantaja maksaa? kansalaisaloitteeseen, joka tähtää siihen, Suomen Yrittäjänaiset ry on keräämässä allekirjoituksia Nyt ne maksaa äidin työnantaja yksin. että vanhemmuuden kulut maksettaisiin yhteisesti.

Abu Dhabista potkua vientiin sivu 16 Turvallisuuskoulutus Lahden poliisilaitoksella sivu 18

Prestige Auringonsuojakalvot

S

uomen Yrittäjät kysyi syyskuussa Kuntamarkkinoille osallistuneilta, mikä on sopiva määrä tehtäviä kunnille. Vastausvaihtoehdot olivat a) nykyinen määrä on sopiva, b) puolet pois, c) tehtäviä ja velvoitteita on lisättävä. Vastauksia tuli lähes 600. Vastaajista

peräti 63 prosenttia ruksasi kohdan b, eli puolet pois.

– Vaikka vastausvaihtoehdot olivat tarkoituksella ääripäissä, kyselyn vastauksista näkee selvästi, että kuntaväki on valmis karsimaan kuntien tehtäviä reilusti, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoi kertoessaan kyselyn tuloksista

eduskunnan järjestämässä talous- ja työllisyysseminaarissa Kauhajoella syyskuun lopulla.

32 prosenttia vastaajista piti nykyistä tehtävämäärää sopivana. Tehtäviä ja velvoitteita lisäisi vain neljä prosenttia vastaajista.

Joka syksy järjestettävillä kuntamarkkinoilla käy kun-

tien luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä järjestöjen ja yritysten edustajia.

hallituksen miljarditavoite ei riitä

Hallitus linjasi rakennepaketissaan tavoitteekseen karsia kuntien tehtäviä miljardilla eurolla.

– Kuntaväen vastaukset kertovat sitä, että valmiutta hallituksen tavoitteen toteuttamiseen on. Nyt pitää pistää toimeksi ja löytää niitä tehtäviä, jotka eivät ole välttämättömiä! Kujala vaati Kauhajoella.

Kujalan mukaan miljardi-

leikkaus tuskin edes riittää.

– Kuntien käyttömenot olivat jo vuonna 2011 peräti 42 miljardia euroa. Yksi miljardi siitä pois on vain rikka rokassa. Tarvitaan järeämpiä toimia.

Kujalan mukaan myös tarpeettoman tiukat henkilöstö- ja neliömitoitukset esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää käydä läpi.

– Ne nostavat palveluiden kustannuksia usein turhaan ja kaventavat yrityksien mahdollisuuksia osallistua palveluiden tuottamiseen.

4

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

Keskusta tarvitsee apua Lahden keskustaeheytyksen toiminnanjohtaja Janne Viitamies on huolissaan keskustasta. Aivan ydinkeskustassa on 27 tyhjää liikehuoneistoa. Se on huolestuttava luku Lahden kokoiselle kaupungille.

– Tässä eivät ole mukana kauppakeskuksissa olevat tyhjät tilat eivätkä remonttien alla olevat huoneistot, Viitamies toteaa.

Teksti Sane Keskiaho Kuvat Jenni Ahonen

T

oiminnanjohtaja Janne Viitamiehen mukaan keskustan tilanne on hälyttävä. Keskustaan tarvitaan nopeasti yleistä vetovoimaa lisääviä ratkaisuja, jotta kil-

pailuasema paranisi.

– Keskusta on menettänyt merkitystään elinkeinotoiminnan paikkana tässä kaupungissa jo pitkään. Se näkyy konkreettisesti katutasossa olevien tyhjien liikehuoneistojen määrässä. Tasaisesti kasvava luku kuvaa hyvin tilannetta, jossa Lahdessa tällä hetkellä ollaan.

Mediassa paljon puhuttanut ja puhuttava Toriparkki on Viitamiehen mukaan karvas lääke pitkäaikaiseen sairauteen.

– Toriparkki on yksi yritys parantaa keskustan saavutettavuutta. Sen avulla keskustaan lisätään kerralla paljon pysäköintikapasiteettia.

Viitamies muistuttaa, että kyseessä on kuitenkin pelkkä pysäköintilaitos. Toriparkki mahdollistaa ihmisten tulemisen keskustaan, mutta ei ole syy keskustaan tulemiselle.

– Keskustaan tullaan sen takia, että siellä on viihtyisää olla ja tavata ihmisiä. Ikävä kyllä Lahden keskusta on mennyt alaspäin sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti. Syyt tulla keskustaan ovat vähentyneet vuosi vuodelta.

tavuuden lisäksi todella radikaaleja toimenpiteitä, jotta saamme ihmiset takaisin keskustaan.

Amerikan meininki

Lauantaisin pakataan perhe autoon, käydään kaupas-

Aleksanterinkadulla pitäisi sallia ajaminen ja pysäköinti toriparkin rakentamisen ajan, jotta keskustan kauppiaiden tilannetta saataisiin helpotettua. – Rakennusaika vaatii poikkeuksellista joustavuutta kaikilta – myös kaupungilta.

Katujen siisteys, niiden harjaaminen ja putsaaminen sekä valaiseminen eivät Lahdessa vastaa Viitamiehen mukaan enää nykypäivän kaupunkien tasoa.

– Tarvitsemme saavutet-

sa, kahvilla ja tavataan tuttuja. Lahdessa se tapahtuu ikävä kyllä enenevässä määrin jossain muualla kuin keskustassa.

– Taajaman ulkopuolella on runsaasti kilpailevia

kauppapaikkoja, jotka pystyvät palvelemaan asiakkaita ihan ylivoimaisilla kilpailueduilla keskustaan verrattuna. Siellä ei esimerkiksi säädellä juuri lainkaan kerroslukua, pinta-aloja eikä rakentamisen tyyliä. Lisäksi taajaman ulkopuolella olevat kauppapaikat on toteutettu täysin autojen ehdoilla.

Siellä on maksuttomat pysäköinnit ja isot parkkipaikat ja useimmiten hyvät tiet suoraan kauppojen pihaan.

Sanalla sanoen, siellä vallitsee Amerikka. Kilpailutilanne keskustan kannalta on epäreilu.

Keskustaeheytys on tehnyt kaupungille ehdotuksen, joka pitää sisällään viisi kohtaa, joiden avulla keskustan viihtyisyyttä voidaan lisätä.

– Kadunvarsipysäköinti on kivijalkakaupoille aivan ehdoton, joten sitä on kehitettävä nyt ja toriparkin val-

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

5

Yrittäjä Jarkko Laaksonen mistuttua. Meitä on opetettu autoilemaan 40 vuotta. On naivia ajatella, että ihmisten käyttäytyminen esimerkiksi ajamisen suhteen muuttuu sillä, että kaupunki sulkee keskustan katuja liikenteeltä.

Ihmiset vain ajavat toiseen paikkaan, Viitamies pohtii.

Keskustaeheytys on esittänyt, että Aleksanterinkadusta kehitetään keskieurooppalainen hidaskatu, jossa edelleen sallitaan yksityisautoilu, mutta katu on kävely- ja joukkoliikennepainotteinen.

– Keskustasta ei voida samanaikaisesti saada elävää ja kieltää autoilua. Yksityisautoilu tuo kauppoihin ja kaupunkiin asiakasvirtaa.

Maailmanluokan suunnittelua

Alatorille Keskustaeheytys kaavailee rakennusoikeutta ja paljon. Etenkin ylöspäin.

– Alatorille pitäisi rakentaa korkea, vähintään 20–30 -kerroksinen tornitalo liiketoiminnan ja ennen kaikkea asumisen käyttöön.

Torin länsipuolelle eli vanhan Sippipuiston päähän Viitamies toivoo tapahtumiin tarkoitettua kiinteää katosta tai paviljonkia.

– Sekä tornitalon että katoksen suunnittelusta pitäisi järjestää kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jotta saisim-

me aikaan jotain upeaa ja unohtumatonta.

Viitamies muistuttaa, että torin suojelun ideana on vaalia elävyyttä. Suojelussa ei voida keskittyä pelkästään kulissien säilyttämiseen.

– Voimme lisätä uusia elementtejä valmiiseen ympäristöön kunhan rakentamisessa kunnioitetaan jo olemassa olevaa ympäristöä, historioitsijan taustan omaava Viitamies pohtii.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä kehityskohteena on Keskustaeheytys esittänyt Lanunaukion kattamista.

– Kiinteistönomistajien ja kaupungin tulisi selvittää millä edellytyksillä Lanunaukio olisi katettavissa ympärivuotiseksi ravintolakaduksi. Vilkas ja eloisa keskusta on koko kaupungin etu, Viitamies muistuttaa.

Ennen Lahteen tuloa Viitamies toimi Mikkelissä yli 10 vuotta vastaavassa tehtävässä. Lahdessa syntynyt mies palasi mielellään vanhaan kotikaupunkiinsa.

– Lahden keskustassa on urbaania komeutta. Minusta Lahti on jälleenrakennusajan komein kaupunki Suomessa.

Keskustan kehittämisyhdistys Lahti City ry:n tehtävänä on edistää keskustan kaupan ja palveluiden kilpailukykyä.

Teksti Sane Keskiaho Kuva Jenni Ahonen

Parkkipaikkojen puuttuminen on kuolinisku

T

Laaksonen lisää, että asiakas ei piipahda torille ostamaan oriparkin rakentaminen on sulkenut Aleksanperunoita tai hakemaan hallista lihaa tai leipää, jos auto täyterinkadun liikenteeltä ja vähentänyt parkkityy lyhyttäkin pysähdystä varten viedä maan alle parkkiin. paikkoja radikaalisti. Markkinapäivä on aina olLahden kaupunki on sitoutunut tekemään yritysvaikulut Lihaliike A. O. Vuoriselle hyvä kauppapäivä, tusten arvioinnin aina ennen mittavia viranomaispäätöksiä. nykyisin se on päivä muiden joukossa. Totta kai parkLaaksosen mielestä näin ei ole tehty ainakipaikkojen vähentyminen vaikuttaa kaan rakennusaikaisten liikenteenjärjestelyasiakasmääriin, yrittäjä Jarkko LaakJos suunta jatkuu jen kohdalla. sonen puuskahtaa.

– Ainoa mitä tässä on arvioitu, on se, Lihavuorinen on kuitenkin siitä ontällaisena, kuinka rakennusliike ja maansiirtourakoitsinellisessa asemassa, että sen tuotteion keskusta jat saavat hommansa toimimaan. Olen kuulta tullaan hakemaan vaikka autoa ei lut huhua, että yrityksiä olisi ennakkoon saisikaan ihan kaupan eteen. Pitkässä aika tyhjä parin kuunneltu, mutta se kuulostaa enemmänkin juoksussa kadunvarsipaikkojen puutvuoden kuluttua. urbaanilegendalta, sillä en ole tavannut yhtuminen on miehen mukaan kuitenkin tään sellaista yrittäjää. kuolinisku yrityksille.

Laaksonen uskoo, että jos suunta jatkuu tällaisena, on kes– Me emme ole missään Keskikusta aika tyhjä parin vuoden kuluttua. Useita torin varren Euroopan metropolissa, jossa on satoja tuhansia ihmiyrityksiä on lähdössä jo nyt sivummalle, koska pysäköinti on siä. Me olemme Lahdessa, jossa ihmiset on opetettu hankalaa ja ohjaa asiakasvirrat muualle. siihen, että autolla pitää päästä suoraan ovelle. Yksi– Itsellä ei ainakaan vielä ole ajatuksia lähdöstä. Joulukuustyisautoilu ei tule vähenemään, sillä täällä on pitkät väsa tulee yritykselle 90 vuotta täyteen tässä paikassa, Jarkko limatkat. Julkinen liikenne saa petrata vuorojaan vielä Laaksonen toteaa. aika paljon, jotta se korvaa oman auton käytön.

Yrittäjät edellyttäneet suunnitelmien tarkistamista jo pitkään

– Ydinkeskustan asuinrakentaminen symboloi keskustan kehittämisen uutta optimismia. Liikkeen pitää jatkua vuosia, jotta saavutetaan pysyviä tuloksia, sanoo toiminnanjohtaja Janne Vitamies.

Viime vuoden vaihteessa Päijät-Hämeen Yrittäjien jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjien näkemyksiä keskustan kehittämisestä. Vastaukset toimivat pohjana kaupungille annetussa lausunnossa. Kyselyn perusteella kävelypainotteisuutta Lahden keskustassa on perusteltua lisätä, mutta ei kuitenkaan siten, että Aleksanterinkatu muutetaan kokonaan kävelyalueeksi. Tori halutaan säilyttää joukkoliikenteen käytössä sekä keskustaan tultaessa että sieltä poispäin. Kadunvarsipysäköinnin vähenemisen ennakoitiin myös vaikeuttavan asiointia.

Yrittäjien näkemyksen mukaan keskustassa asioinnin helpottamiseksi tavoitteena tulisi olla lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistaminen joustavasti kadunvarressa. Yrittäjät korostavat, että rakenteelliset muutokset liikennejärjestelyihin, kaupunkikuvaan ja viihtyvyyteen eivät yksinään takaa keskustan elinvoimaa. Jotta keskustassa riittäisi palveluita, kehittämishankkeessa on huomioitava realistisesti yritysten mahdollisuudet toimia kannattavasti Lahden keskustan eri puolilla sijaitsevilla liikepaikoilla.

6

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

Nuoret innokkaita kilpailijoita yrittäjyydessä TeksTi Sane Keskiaho kuva Jenni Ahonen

Vuosittain järjestettävissä nuorten Taitajakisoissa kilpaillaan myös yrittäjyydestä.

Nyt mukaan kaivataan yrittäjiä antamaan kilpailutehtäviä. Finaali järjestetään Lahdessa huhtikuussa.

Yrittäjyyskisan lajivastaavina toimivat Tiina Pernanen ja lehtori Anne Säämänen.

Yrityksiä toivotaan mukaan

Minkälaisia yrityksiä kisaan toivotaan yhteistyökumppaneiksi ja mitä yritys voi osallistumisesta hyötyä? Molemmat lajivastaavat toivovat mukaan yrityksiä, joilla olisi tarjota nuorille joko iso tai pieni tehtävä. Plussaa on, jos toimeksianto on sellainen, johon nuorella on oikeasti jotain annettavaa.

– Esimerkiksi jos yritys on lanseeraamassa tuotetta nuorille tai haluaa tehdä tuotteeseen tai palveluun liittyvää kohderyhmäselvitystä, on tässä tuhannen taalan paikka.

Toki kaikki yritystoimintaan liittyvät caset eli tapausharjoiuosittain järjestettävästä Taitaja-kilpailusta on muodostukset ovat tervetulleita. tunut ammatillisen koulutuksen näyteikkuna. Alunpe– Nuorilla on innovatiivisia näkemyksiä. Heillä on koulusrin Taitajakisoissa on kilpailtu kädentaidoissa, mutta ta alan viimeisin tieto, he ovat luonnostaan ajan hermolla ja mukaan on tullut muitakin lajeja. Yrittäjyys on mukaliikkuvat sujuvasti sosiaalisessa mediassa. Yritys voi oppia ja na viidettä kertaa, mutta se on noussut yhdeksi suosituimmissaada heiltä paljon, naiset toteavat. ta lajeista.

Yhteistyökumppanina yritys saa myös näkyvyyttä. Lahdes– Yrittäjyyslajissa kilpaillaan kolmen henkilön joukkueissa.

Kilpailussa kehitetään omaa liikeideaa kolmen päivän ajan. Sen sa järjestettävään finaaliin odotetaan 40 000 kävijää.

– Yritys voi aika pienellä panoksella saada hyviä tuloksia. lisäksi kilpailussa on joka päivä pikataipaleita. Näissä yhteistyöNuoret ovat sitoutuneita ja ylittävät itsensä kilpailutilanteessa. yritys tuo omia tehtäviään joukkueiden ratkaistaviksi, lehtori Annetun tehtävän arviointikriteerit sovitaan yrittäjän Anne Säämänen Koulutuskeskus Salpauksesta kertoo.

Pikataipaletehtävissä on ollut muun muassa tuotepakkausten kanssa aina etukäteen.

– Opettajat voivat olla arvioimassa taloushallinnon tehsuunnittelua, uusien kohderyhmien miettimistä tai markkinointäviä, mutta muuten raatiin halutaan ulkopuolisia arvioijia. tisuunnitelman tekemistä.

– Toimeksiannot ovat edellyttäneet kilpailijoilta yritystoimin- Pikataipaleissa arvioinnissa on mukana myös toimeksiantanan perustehtävien hallintaa, lajivastaava Tiina Pernanen lisää. jayrityksen edustaja, Säämänen kertoo.

V

www.jussimakela.net

Taitaja ’14 Lahdessa järjestettävään finaaliin odotetaan 40 000 kävijää.

Onnistuneet yrityskaupat!

Onnistuneet yrityskaupat!

Suomen suurimmalta yritysvälittäjältä Onnistuneet yrityskaupat!

Suomen suurimmalta yritysvälittäjältä Suomen suurimmalta yritysvälittäjältä Kauppahinta-arvio on omistajanvaihdoksen ensimmäinen askel.on omistajanvaihdoksen Kauppahinta-arvio ensimmäinen askel.

Kauppahinta-arvio on omistajanvaihdoksen KAUPPAHINTA-ARVIOT EDULLISESTI ensimmäinen askel.

Suomen Yrityskaupoilta: EDULLISESTI KAUPPAHINTA-ARVIOT Suomen Yrityskaupoilta: Toiminimen tai liiketoiminnan kauppahinta-arvio KAUPPAHINTA-ARVIOT EDULLISESTI 590 euroa +tai alvliiketoiminnan kauppahinta-arvio Toiminimen Suomen Yrityskaupoilta: 590 euroa + alv kauppahinta-arvio Osakeyhtiöntai Toiminimen liiketoiminnan kauppahinta-arvio 790 euroa + + alv alv kauppahinta-arvio Osakeyhtiön 590 euroa 790 euroa + alv Suomen Yrittäjien jäsenille 100 euron alennus. kauppahinta-arvio Osakeyhtiön Suomen Yrittäjien 790 euroa + alv jäsenille 100 euron alennus.

Ota yhteyttä!

Olemme mukana Suomen Yrittäjien jäsenille 100 euron alennus.

Ota yhteyttä!

LAHTI BUSINESS DAY tapahtumassa 21.11.2013 Ota yhteyttä!

Toimipisteemme Lahdessa: Kauppakatu 6 A Lahdessa: Toimipisteemme gsm 040 7630 343 Kauppakatu 6A puh. 040 010 7630 2864 343 014 gsm Toimipisteemme Lahdessa: asko.viren@yrityskaupat.net puh. 010 2864 Kauppakatu 6 A014 asko.viren@yrityskaupat.net gsm 040 7630 343 puh. 010 2864 014 asko.viren@yrityskaupat.net

Edulliset mezemenut ryhmille; alle 30 €/hlö!

Sinua palvelee Mammuttimyyjä Olli Kivi p. 044 540 4000 Mammuttihirsi.fi

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

7

UUSI JÄSEN ESITTELYSSÄ Esittelemme tällä palstalla PäijätHämeen Yrittäjien paikallisyhdistyksiin vastikään liittyneitä jäsenyrittäjiä eri aloilta ja eri puolilta maakuntaa.

1. Kuka olet?

Olen Janne Saarinen 2. Koska aloitit yrittäjänä?

Aloitin yrittäjänä 1.8.2013 3. Mitä yrityksesi tekee?

Päijänteen Lukko ja Mökkipalvelu tekee erilaisia lukkotöitä. Sen lisäksi teen erilaisia talonmiespalveluja kuten lukkojen asennusta, korjausta, huoltoa, turvalukkojen asennuksia, sarjoituksia, nurmikon leikkuuta, raivaustöitä ja halkotöitä.

4. Miten päädyit yrittäjäksi?

Haluan tehdä tämän alan töitä ja ajattelin kokeilla riittääkö maaseudulla töitä tämän alan yritykselle. Toimin Kuhmoinen, Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Hämeenkoski, Lammi, Lahti -akselilla.

5. Mikä on haastavinta työssäsi?

Haastavinta on yrityksen mainostaminen ja markkinointi sekä sen asian tiedottaminen, että myös maaseudulta löytyy tällainen palvelu.

6. Oletko yksinyrittäjä vai työllistätkö muita itsesi lisäksi?

Olen yksinyrittäjä 7. Mitä yrittäjyys sinulle merkitsee?

Yrittäjyys merkitsee minulle vastuuta sekä asiakkaista että omasta työstä.

8. Minkälainen perhe sinulla on?

Perheeseeni kuuluu 6-vuotias Oona-tytär 9. Yrittäjyydessä parasta on...

Vapaus hoitaa asiat omalla parhaalla katsomalla tavalla.

10. Minkälainen paikka Padasjoki on yrittää?

Ihmiset ovat maaseudulla pääsääntöisesti rennompia kuin kaupungissa.

Opiskelin ekokampaajaksi, koska koin kampaajan työni olevan ristiriidassa arvojeni kanssa, sanoo Minttu Laurila.

YRITTÄJÄ & ympäristö

Ekokampaamo hoitaa hiuksia ja mieltä Kasvanut kiinnostus luonnonmukaiseen hiustenhoitoon sai Minttu Laurilan avaamaan ekokampaamo PiparMintun.

Erityisesti kasvivärjäysten kysyntä on kasvanut.

Teksti & KUVAT Sane Keskiaho

P

iparMinttu on rauhallinen keidas keskellä kiireistä kaupunkia. Siellä ei radio pauhaa eikä permanenttiaineet tuoksu.

Asiakasta odottaa rentouttava hetki, sillä PiparMintussa hoidetaan paitsi hiuksia myös mieltä ja kehoa.

– Pyrin huomioimaan ihmisen kokonaisuutena. Ekokampaajalle on tärkeää kunnioitus luontoa ja ihmistä kohtaan sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen, Minttu Laurila kertoo.

Ennen ekokampaajaksi valmistumistaan hän toimi kymmmenen vuotta tavallisena kampaajana ja tarjoaa edelleenkin myös tavallisia kampaamopalveluja paitsi permanentteja. Liikkeessä ei mysökään käytetä synteetti-

siä muotoilutuotteita.

– Minulla on vanhoja asiakkaita, joita haluan palvella edelleen.

Ekopuolen työt lisääntyvät Mintulla koko ajan.

Helmikuussa värjäyksistä kolmasosa oli kasvivärjäyksiä ja nyt niitä on puolet.

– Kun uusi asiakas tulee, hän yleensä kertoo huolestuneensa kemikaalikuormasta, jota joka viides viikko tapahtuva värjäys hänelle tuo.

Kuormaa halutaan vähentää vaihtamalla värit kasviväreihin.

Kasviväri syntyy keittämällä liemi yrteistä. Tämä liemi sekoittaan kasvijauheeseen.

– Kampaajan näkökulmasta kysymys on myös hiuksen rakenteesta, jota kasviväri ei riko. Kun hius on terve ja luonnollisen näköinen, ei

Kirjoitamme tälle palstalle tarinoita mielenkiintoisista ammateista ja yrityksistä.

hoitoaineita tarvita, sillä terve tukka ei takkuunnu.

Ekokampaajan tekemät työt aloitetaan aina intialaisella päähieronnalla.

– Kasviväri kehittyy paremmin, kun päänahka on lämmin. Hiusten leikkussa hieronta taas edistää hiusten luonnollista lasketumista.

Lisäksi hieronta on hyvin rentouttavaa.

– Pidän ajatuksesta, että minulla on keino hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti.

Monella on tänne tullessaan murheita, joita voin hie-

Minttu laittaa lämmittävän avocado-öljyn. Jos vaaleatukkaisen väriä halutaan hieman sävyttää, laitetaan kehäkukkaöljyä. Stressaantuneelle sopii laventeliöljy, joka rauhoittaa ja masentuneelle appelsiiniöljy.

Oma elämäntapa taustalla

Mintun halu suorittaa ekokampaajan erikoistutkinto lähti omista valinnoista ja tavallisena kampaajana työskentelyn tuomista terveysongelmista.

Ekotuotteista löytyvät samat muotoilutuotteet, lakat, vahat ja geelit kuin synteettisistä.

ronnalla ja rentouttamisella hoitaa.

Hieronnan ajaksi suljetaan ovet ja puhelimet.

Minttu käyttää paljon myös erilaisia öljyjä.

– Öljyt ovat suosittuja.

Niitä käytetään kasvoissa, ihossa ja intialaisessa päähieronnassa. Laitan aina öljyn vaikuttamaan siksi aikaa kun teen päähierontaa.

Esimerkiksi henkilölle, jolla on huono ääreisverenkierto ja palelee paljon

– Olen eläinrakas, suosin puhdasta ruokaa, käytän luonnonkosmetiikkaa ja kierrätän, Koin, että työni oli ristiriidassa arvojeni kanssa.

Lisäksi käteni eivät kestänyt synteettisiä värejä, joille lopulta herkistyin.

On siis selvää, että kierrättäminen ja jätteiden lajittelu huomioidaan liikkeessä.

Kampaamon puolella tarjotaan myös reilun kaupan kahvia, luomuteetä ja ekologisia hiustenhoitotuotteita.

8

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

Vuoden yrittäjänainen Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry on valinnut vuoden yrittäjänaiseksi Etelä-Suomen Juhlapalvelu ky:n Chef Rôtisseur Virpi Kesosen. Hänet tunnetaan paitsi loistavana kokkina myös erilaisten juhlien ja tilaisuuksien taitavana järjestäjänä. Kaikki perheen kolme ravintolaa toimivat tilausravintoloina.

TeksTi & kuva Sane Keskiaho

K

un Virpi Kesonen ilmoitti yrittäjänä ikänsä toimineelle äidilleen hankkineensa ensimmäisen ravintolansa, oli äiti ihmeissään. Miksi hyvin koulutettu tyttö ryhtyisi yrittäjäksi, kun hyviä paikkoja olisi tarjolla ilman yrittäjyyden riskejä?

– Äitini oli ihminen, joka aina painotti sitä, että pitää hankkia koulutus. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hankin ensin suurtalousesimieskoulutuksen. Sen jälkeen hankin vielä ammattiopettajan pätevyyden.

Mutta veri veti yrittäjäksi.

Virpi uskoo, että yrittäjyyden vaatiman pelottomuuden hän sai kotoa. Siellä oli aina tartuttu toimeen saman tien ja lähdetty liikkeelle seurauksia miettimättä.

Ensimmäinen ravintola oli Upseerikerhon ravintola.

Sinne etsittiin yrittäjää juuri niihin aikoihin kun Virpi muutti Lahteen miehensä IlkaKoskisen perässä. Silloin elettiin vuotta 1998.

Virpi pyöritti yritystoimintaa yksin vuoden 2002 alkuun saakka.

– Ilkka oli siihen saak-

ka muualla töissä, mutta hän auttoi koko ajan minua valtavasti. Vuodesta 2004 lähtien olemme olleet kimpassa.

Silloin myös yhtiömuoto muuttui kommandiittiyhtiöksi.

Tällä hetkellä perheen tilausravintolat toimivat Upseerikerholla, Myllysaaressa

Ihmisten tietous raaka-aineista, ruokalajeista ja viineistä on lisääntynyt. ja Kausalassa, jossa Ravintola Kurjenmiekka tarjoaa puitteet kartanomaisille juhlille.

Yhdessä yrittämisen suola ja sokeri

Työskentely yhdessä miehen kanssa on Virpistä sekä antoisaa että rasittavaa. Omaa aviomiestä luotettavampaa kumppania ei ole. Haittapuolena on se, että toisen tuntee läpikotaisin.

– Ymmärrämme puolesta silmäyksestä sen, että nyt toisella on huono päi-

vä. Olemme hyvin temperamenttisia keskenämme ja se aiheuttaa joskus hässäkkää myös ympäristössä.

Selkeä työnjako on Virpin mukaan yhdessä työskentelyn edellytys.

– Ilkka hoitaa hankinnat ja sopimusten neuvottelut.

Minä teen töitä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa ja toimin kassanvartijana.

Asiakkaat osaavat vaatia

Huonot ajat tuovat tilausravintolalle haasteita. Asiakkaat ovat tarkkoja kustannuksista ja siitä, mitä rahallaan saavat. Tarjontaa myös karsitaan.

– Ihmisten tietous raaka-aineista, ruokalajeista ja viineistä on lisääntynyt median myötä. Lisäksi juhlatilaisuuksissa median luoma kuva esimerkiksi häiden järjestämisestä näkyy.

Hääohjelmissa ei korosteta ammatti-ihmisen osuutta, vaan kaikki on ikään kuin hääparin vastuulla. Asiaan tietenkin kuuluu, että morsian saa lopuksi sätkyn.

Virpi muistuttaa, että ammatti-ihmisten työtä ja ammattitaitoa on luoda juhlat

Maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö Hämeessä

Vuoden yrittäjänainen Virpi Kesonen palkittiin Petri-Juhani Malisen suunnittelemalla kultaisella rintaneulalla.

ilman, että morsian menettää hermonsa tai että juhlakalun täytyy murehtia etukäteen juhlien onnistumista.

Myös erilaiset ruoka-aineallergiat ja erikoisruokavaliot asettavat haasteita. Niitä on nykyisin jokaisessa tilauksessa ja ne vaativat tietämystä ja asennetta. Ne pitää ottaa tosissaan.

nuorten tulevaisuus huolestuttaa

Kahden lapsen äitinä Virpi on huolestunut nuorten tulevaisuudesta.

– Allekirjoitan yhteiskunnan vastuun nuorista. Minä ja koko tämä ala työllistämme nuoria joka kesä.

Nuoren työllistäminen vaatii Virpin mielestä yrittäjältä ja työyhteisöltä paljon ja on välillä haasteellistakin.

Jos esimerkiksi palvelutilanteet eivät onnistu, näkyy se

asiakkaille asti.

– Silti olen sitä mieltä, että nuorten kanssa työskenteleminen on todella palkitsevaa, Virpi sanoo.

Nuori itse vaikuttaa siihen miten hän etenee ja mitä hän oppii, mutta nuoren opettamiseen pitää sitoutua koko henkilökunnan. Virpi kiittelee henkilöstönsä asennetta ja taitoja kouluttajana ja sanoo, että kun syksyllä nähdään, miten nuori on kesän aikana kehittynet, kaikki saavat siitä palkintonsa.

– Seuraavana kesänä otamme mielellämme meillä jo opissa olleita nuoria kesätöihin.

Voimaa perheestä ja asiakkaista

Mikä sitten pitää työnarkomaaniksi julistautuvan yrittäjänaisen käynnissä?

– Naisyrittäjänkin takana on oltava loistava mies.

Kaikki se hoito ja työ, jota Ilkka on poikien kanssa tehnyt, on auttanut minua eteenpäin. Kun minulla ei ole aikaa hoitaa itseäni eikä urheilla, kaksi poikaani pitävät minut elämässä kiinni.

Tärkeitä ovat myös perheen yhteiset matkat, joita teemme aina kun on mahdollista, Virpi kertoo.

Toinen tärkeä voimanlähde ovat asiakkaat.

– Asiakkaat tuovat voiman - tai vievät. Kyllä ne ovat ne onnistuneet tilaisuudet, jotka kantavat eteenpäin.

Tärkeitä ovat myös erilaiset huomionosoitukset, kuten tämä Vuoden yrittäjänainen.

– Olen saanut valinnan jälkeen paljon enemmän huomiota kuin tavallisesti ja suurin osa huomionosoittajista on ollut naisia. Jotenkin sisaruus on noussut esille ja se lämmittää.

Moniammatillinen verkosto apunasi yrittämisen ensiaskelissa ja rinnalla kulkijana -

Kun liikeidea mietityttää Kun rahoituskanavat ovat hakusessa Kun hakemuspapereiden täyttö närästää Kun useampi yrittäjä pohtii yhteistä ideaa

UUTUUSMALLIT 2013

FH AIR PATROL

Ota yhteyttä: Projektipäällikkö Tiina Mäkelä, ProAgria Etelä-Suomi puh. 0400 353 419, tiina.makela@proagria.fi

etela-suomi.proagria.fi

Järkivihreä

Forssan seutu

FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY

Sysmän Sähköpalvelu Oy Vääksyntie 331, 19700 Sysmä

Ilmalämpöpumput 040 581 6664 www.sysmansahkopalvelu.net

syty

www.syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan Syty-lehden erikoispainos suomalaisille yrittäjille

SYT-kassan Merja Jokinen:

Edullista ja simppeliä riskienhallintaa Yrittäjät voivat saada erilaista neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Yrittäjäjärjestöillä, uusyrityskeskuksilla, kauppakamareilla, koulutusjärjestäjillä jne. on paljon koulutusja neuvontapalveluja, mutta hämmentävän usein niiden painopisteen huomaa olevan vain yritystoiminnan kehittämisessä. Se on tietysti tärkeää ja kaikki liiketoimintasuunnitelmaan, tuotteisiin, markkinointiin ja kilpailuun liittyvät tekijät ovat avainasemassa yritystoiminnan menestymiselle. Mutta yrittäjä on myös yksi rengas suomalaisten työtätekevien ihmisten joukossa,

ja se sosiaaliturva, minkä palkansaajille järjestää työnantaja, tulee yrittäjän järjestää itse itselle. Ja tästä yrittäjiä ei neuvota riittävästi, tai heillä ei ole aikaa paneutua asiaan.

Meitä yrittäjän sosiaaliturvasta vastaavia tahoja ovat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa. Yrittäjän sosiaaliturvan lähtökohtana on yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus YEL, johon esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys ja vakuutustaso perustuvat.

Yrittäjän tulee itse vakuutta itsensä, sopia vakuutuksen tasosta ja muuttaa sitä tarvitta-

essa niin eläkelaitokseen kuin työttömyyskassaan.

Jäsenyys yrittäjän työttömyyskassassa on vapaaehtoinen. SYT-kassassa on nyt reilut 23 000 jäsentä, joten vain pieni osa yrittäjistä on ottanut työttömyysvakuutuksen. Yrittäjien taakkaa erilaisten maksujen puristuksessa on raskas, ja tällöin kaikki vapaaehtoiset maksut jätetään hoitamatta. Mutta jos yrittäjä haluaa hallita omaa henkilökohtaista riskiään ja turvata oman ja perheensä talouden, niin kannattaa miettiä työttömyysvakuutuksen ottamista. Muutaman sadan euron vuosimak-

sulla saa jo kohtuullisen turvan verrattuna kansaneläke-

laitoksen maksamaan perusturvaa, jos jotain yllättävää tapahtuu ja yritystoiminta pitää lopettaa.

Elämme nyt aikaa, jolloin arviot talouskehityksestä huolestuttavat. Yrityksiä lopetetaan ja uusia perustetaan vähän. Työurien pidentäminen on tärkeää, mutta samalla yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen ontuu samalla kun nuorisotyöttömyys uhkaa isoa joukkoa kohti syrjäytymistä. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja näiden panosta. Yritystoiminnan aloittamisen kynnys pitää olla riittävän matala.

Työttömyysvakuutus on yksi

Iloisella keittiöllä menee lujaa Susan Äijälästä tuli yrittäjä 2006. Silloin perustettu Iloinen keittiö on nimensä mukaisesti erikoistunut keittiötarvikkeiden myyntiin. Vaikka tulevaisuus näyttää valoisalta, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenyydestä nainen ei aio luopua jatkossakaan.

meille, Susan hymyilee.

- Lahteen yritys avasi myymälän 2011 ja Hyvinkäälle viime vuonna. Nyt työn alla on neljäs myymälä. Helsingin Kannelmäessä ovet avataan lokakuussa. Iloisen keittiön tuotteita myydään myös omien liikkeiden ulkopuolella. Tukkumyynnin ansiosta niitä saa aina Kilpisjärveä ja Ahvenanmaata myöten. Jäl-

leenmyyntipisteitä on viitisenkymmentä.

Taantuma ei näy keittiöissä – ainakaan negatiivisesti Yrittäjyys on vastannut odotuksia. Susan sanoo, että ennakkokuva yrittäjyydestä oli

pikemmin realistinen kuin romanttinen.

–Vanhempani pitivät kauppapuutarhaa Porissa, joten olen nähnyt pienestä pitäen, millaista yrittäjän työnteko on.

Yritystään Äijälät ovat luotsanneet kasvuhakuisesti. Liikevaihto on kasvanut vuoden 2009 130 000 eurosta viime vuoden yli 620 000 euroon.

– Tänä vuonna tavoitteena

on rikkoa miljoonan raja, Susan kertoo. Epävarmasta taloustilanteesta ei ole ollut toiminnalle ainakaan haittaa.

– Taantumassa kotona tekemiseen liittyvät aktiviteetit monesti kasvattavat kiinnostustaan. Sekin on auttanut, että meneillään on ollut vahva leivontabuumi.

Tärkeä turva SYT-kassaan Susan liittyi heti aloittaessaan yrittämisen.

– Joku turva on hyvä olla, vaikka menisi kuinka lujaa ja hyvin, nykyään SYT -kassan varapuheenjohtajana toimiva Susan sanoo. Kassan jäsenmäärä on kasvanut mukavasti viime vuosina, mutta tutkimusten mukaan turhan moni yrittäjä tuntee sosiaaliturvaasioita edelleen pintapuolisesti.

– Moni kokee, että yrittäjä ei voi joutua työttömäksi.

Hyppy Keittiötarvikkeiden pariin oli aikamoinen loikka tuntemattomaan, sillä aiemman uransa Susan oli tehnyt tyystin toisessa maailmassa. Vuonna 1988 prosessi-insinööriksi valmistuneen naisen pitkäaikaisia työnantajia olivat olleet esimerkiksi Neste Chemicals ja Esso. Siinä maailmassa öljyt olivat aivan toiset kuin keittiössä.

keinoista, joilla tätä kynnystä voi madaltaa. Kun olet vakuuttanut itsesi, niin sinulla on taloudellinen turva jos jotain sattuu. Yrittäjän ei tarvitse olla supermies tai amatzoni joka pärjää aina ja kaikkialla, vaan yrittäjyyden pitää olla yksi luonteva tapa työllistyä ja hankkia elantonsa. Ja kuten palkansaajilla, jos työt loppuvat syystä tai toisesta, niin toimeentulo varmistuu ansiosidonnaisella päivärahalla seuraavaan työllistymiseen asti.

Merja Jokinen kassanjohtaja

Se on harhaluulo. Erityisesti nykymaailmassa yrittäjä voi joutua yhtäkkiä isojen muutosten keskelle täysin itsestään riippumattomista syistä, Susan huomauttaa. Eniten hän taivastelee yrittäjiä, jotka jättävät kassan maksut väliin taloudellisen tilanteen vuoksi.

– Juuri silloinhan turvan säilyttäminen on kaikkein tärkeintä, hän sanoo. Vaikka oma yritys on kovassa nosteessa, Susan kertoo nukkuvansa yönsä paremmin SYTkassan jäsenenä.

– Jos eteen tulisi sellainen tilanne, että toiminta syystä tai toisesta loppuisi, olisi siinä paljon pohdittavaa. Näen, että jos edes sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa, on se yksi murhe vähemmän. teksti ja kuva Ville Kulmala

Lokakuussa avataan ovet Helsingissä – Iloinen keittiö myy keittiövälineitä ja -tarvikkeita sekä sisustus- ja lahjatavaraa, miehensä kanssa yritystä pyörittävä Susan esittelee. Tuoteskaala on laaja ja ulottuu osteriveitsistä paistinpannuihin sekä valtavaan määrään erilaisia leivontatarvikkeita. Lippulaivamyymälä toimii nykyään Ideaparkissa.

– Meille on tärkeää, että luonnollista asiakasvirtaa on tarpeeksi. Ideaparkissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä, joten se riittää

Susan Äijälä on luotsannut yritystään komeaan kasvuun. Tänä vuonna on liikevaihdossa on tavoitteena rikkoa miljoonan euron raja.

Silikoninen sydänpaistomuotti on ollut yksi yrityksen hittituotteista. Niitä on myyty Suomeen jo toistakymmentätuhatta.

– Brittiläinen myyjäkin totesi, että Suomessa taitaa olla paljon rakkautta ilmassa, Äijälä huomauttaa.

www.syt.fi

2

Lasten ehdoilla Leipomoyrittäjät Christine ja Tommi Kauhanen tekevät pitkiä työpäiviä, mutta viettävät illat ja viikonloput pienten lastensa kanssa. Ylimääräiset työtunnit tehdään öisin.

Pellillinen karjalanpiirakoita valmistuu hetkessä Christine ja Tommi Kauhasen yhteistyönä: Christine kaulitsee pyöreät pohjat, Tommi levittää päälle riisipuurotäytteen ja molemmat rypyttävät piirakoita näppärästi.

Kauhaset perustivat NykäMummon Piirakka -yrityksensä Säynätsalon keskustaan keväällä ja liittyivät saman tien myös SYT-kassaan. Se antaa taloudellista turvaa, jos jostain syystä tulee mutkia matkaan.

Alku on ollut vauhdikas.

Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin.

Yritys sai nimensäkin mummon mukaan.

- Oikeastaan homma on lähtenyt liikkeelle paremmin kuin uskalsimme odottaa, Tommi sanoo.

Työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisälsivät merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä.

Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen

Pariskunta leipoo käsin 200-500 piirakkaa myyntiin joka arkipäivä. Piirakoita myydään kahdessa elintarvikemyymälässä, ja lisäksi tulevat yksityiset tilaukset.

Christine ja Tommi asuvat kahden lapsensa kanssa hyvin lähellä leipomoa. Toinen vanhemmista lähtee arkiaamuisin puoli kahdeksan maissa viemään 3-vuotiasta JennaJasminia ja 1,5-vuotiasta Noora-Emiliaa perhepäivähoitoon.

Siinä vaiheessa toinen vanhempi on ahertanut leipomolla jo pari tuntia.

Ensimmäiset, kauppoihin tilatut piirakkapellilliset on saatava uuniin jo viiden jälkeen. Leipomista riittää koko päiväksi; paistovalmiita pellillisiä pakastetaan seuraavaa päivää varten.

- Teemme työtä lasten ehdoilla, ja vietämme kaikki illat kello 17-21 yhdessä kotona. Kun lapset ovat nukahtaneet, joudumme joskus kutsumaan lapsenvahdin kotiin ja lähtemään leipomishommiin, Christine kertoo.

Pariskunta ei toimita piirakoita kauppoihin viikonloppuisin. Silloin ollaan perheen kanssa yhdessä. Ylimääräiset tilaukset on toki valmistettava yötyönä, ja silloin uni saattaa jäädä muutamaan tuntiin. yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.

Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä.

Lausunto on kassaa sitova.

Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän • on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja • on lopettanut yritystoiminnan ja TE-toimisto on todennut hänet oikeutetuksi etuuteen.

Työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on ollut kassan maksavana jäsenenä vähintään 18 kuukautta. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista.

Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen

Työtä on paljon, mutta omassa yrityksessä työaika on joustava. Aviopuolisot voivat myös vuorotella leipomisen ja lasten hoidon järjestelyissä.

Lähikuukausina on tarkoitus avata kahvio leipomon yhteyteen. Keskimäärin yli kymmentuntisiksi venyviä työpäiviä ei enää pysty venyttämään.

Vanhemmat haluavat, että heillä riittää voimia viettää aikaa myös lasten kanssa.

Tommi myöntää, että haaveena on toiminnan laajentaminen joskus niin, että voisi itse keskittyä johtamiseen. Juuri nyt pariskunta iloitsee siitä, että pystyy ansaitsemaan omin käsin perheen elannon.

Läheisessä S-marketissa piirakkakori on taas tyhjä. Tänään on säynätsalolaiset ovat ostaneet jo 120 piirakkaa, ja iltapäiväksi Christine ottaa puhelimessa vastaan 60 piirakan lisätilauksen. teksti ja kuva Ritva Kupari

Christine ja Tommi Kauhasen alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin. eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8 520 €/vuosi. Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu.

Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hän todisteellisesti lopettaa yritystoimintansa. Kassan on katsottava työttömyyden alkavan TE-toimiston esteettömän lausunnon alusta lukien. Päivärahan maksaminen alkaa aikaisintaan 7 omavastuupäivän jälkeen. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 päivää.

Kun yli 18 kuukautta yrittäjänä toiminut jäsen lopettaa toimintansa, kassan tulee selvittää, jääkö toiminnan lopettamisesta tai myymisestä jäljelle puhdasta myyntivoittoa.

Jos myyntivoittoa jää, se siirtää päivärahan maksamisen alkamista. Lue lisää www.syt.fi

SYT-kassan puheenjohta Juhani Hopsu:

Kassan jäsenyys kiinnostaa Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tämän vuoden aikana liittynyt syyskuun alkuun mennessä ennätysmäärä uusia jäseniä eli lähes 3500 yrittäjää.

Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää.

- Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla, sanoo SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, Talousjuristit Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hopsu.

Hopsun mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

- Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyys-

Juha Hopsu toteaa, että pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. kassaan. Yrittäjistä vain noin 12 siosidonnaista päivärahaa sai % on liittynyt työttömyyskas- kesäkuussa 628 jäsentä eli noin san jäseneksi, mainitsee Hopsu. 2,7 % kassan jäsenistä.

- Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pyTilastokeskuksen työvoimasynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltutkimuksen mukaan Suomen taan kertoo sen, että yrittäjät eityöttömyysaste oli heinäkuussa vät helpolla luovuta vaikeiden 6,6. SYT-kassa maksoi heinäkuussa päivärahoja 20 % enem- aikojen koittaessa, päättää pumän kuin vuotta aiemmin. An- heenjohtaja Juhani Hopsu.

Päivärahan saajia 20 % enemmän

YRITTÄJÄ, HALUATKO LISÄTIETOJA SYT-KASSASTA JA KASSAAN LIITTYMISESTÄ? SOITA KAMPANJANUMEROON 09-612 03530.

www.syt.fi

3

SYT turvasi Juha Pellisen toimeentulon

Käsillä uusi ammatti Koulutettu hieroja Juha Pellinen, 45, avaa liikehuoneistonsa oven hyväntuulisuutta ja hyvinvointia hehkuen.

- On rikkaus saada tehdä tätä työtä ja olla osa ihmisten hyvinvointia. Tiedän, miten tärkeää se on. Olen itse voinut todella pahoin, Pellinen toteaa.

Kotkalainen Pellinen on aina ollut kova tekemään töitä.

Vuonna 2005 hän ryhtyi kodinkonekauppiaaksi. Vuosien mittaan tuli selväksi, että Pellisellä ei ollut enää yritykseen intoa ja paloa. Hän paloi itse loppuun, eikä nähnyt tulevaisuutta valoisana. Lopulta hän irtautui yhtiöstä ja ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi tammikuussa 2012. Onneksi Pellinen oli liittynyt Suomen Yrittäjäin Työttymyyskassaan jo vuonna 2008.

- Olin ollut kassan jäsenenä tarpeeksi kauan ja työssäoloehto täyttyi keposes-

nä vaiheessa ollut edessä hermojen menetys, hän muistelee.

Kymmenessä kuukaudessa Pellinen oli opiskellut itselleen hierojan ammattitutkinnon, ja jo tammikuussa 2013 hän oli rekisteröinyt uuden yrityksensä.

- Yrittämiseen sisältyy aina riski. Mutta onko nykyään missään varmaa työpaikkaa?

Positiivinen pitää olla, mutta myös realisti, sanoo Pellinen, joka teki tarkat liiketoimintasuunnitelmat.

Uusi yritystoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin.

- Into on kova ja työ mukavaa. Se harmittaa, etten vaihtanut alaa aiemmin. Mutta ehkä tässä iässä on enemmän ymmärrystä kohdata erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen, miettii Pellinen, joka suosittelee muillekin yrittäjille työttömyyskassan jäsenyyttä.

YEL kannattaa pitää oikealla tasolla, hän muistuttaa.

ti. SYT:ssä oli ripeää toimintaa ja minua autettiin auliisti.

En ole vastaavaa ennen kokenut. Minulla on aikaisempaakin kokemusta työttömyydestä 1990-luvulta, jolloin kuuluin silloiseen Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen.

Pelliselle oli alusta saakka selvää, että hän ei jää ihmettelemään vaan ryhtyy opiskelemaan hierojaksi. Haaveissa siinsi oma pieni yritys Karhulassa.

- Pieni mutka matkassa oli, että paikallisen TE-toimiston kanssa jouduin ensin vääntämään siitä, onko alalla työllistymismahdollisuuksia ja tuetaanko opiskelujani.

Pellinen aloitti hierojaopintonsa Porvoossa. SYT:n kautta hän sai työttömyyspäivärahaa, jonka suuruus määräytyi YEL:n vakuutusmaksun mukaan. Lisäksi hän sai ylläpitokorvausta omaehtoisen koulutuksen aikana. Kassan turvaama toimeentulo oli merkittävä koko Pellisen perheelle, johon kuuluu vaimo ja kaksi poikaa.

- Keväällä kävi vielä niin, että katosta tuli vedet läpi ja edessä oli kallis remontti. Ilman työttömyysturvaa olisi sii-

teksti ja kuva Stiina Kiiveri

SYT-kassa turvasi Juha Pellisen toimeentulon ja kouluttautumisen uuteen ammattiin hierojaksi.

Jäsenmaksu määräytyy työtulon mukaan SYT -kassan jäsenmaksu on nykyisin noin 0,6-1.5 % YEL, MYEL -vakuutuksen perustana olevasta työtulosta tai osaomistajien ja perheenjäsenten TyEL-palkasta.

Jäsenmaksu on laskenut jo useampana

vuonna peräkkäin. Sen vahvistaa Finanssivalvonta vuosittain.

Tarkasti sanottuna jäsenmaksun suuruus on nyt 1,70 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 eu-

ron ylittävästä osasta 25 000 euron vuosityötuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,3 %. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Esimerkkejä työtulon vaikutuksesta päivärahaan ja jäsenmaksuun vuonna 2013 Työtulo 8 520 10 000 12 000 15 000 18 000 20 000 25 000 28 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000

Jäsenmaksu 46,24 71,40 105,40 156,40 207,40 241,40 326,40 365,40 391,40 456,40 521,40 586,40 651,40 781,40 911,40 1 041,40 1 171,40

Päiväraha 32,46 34,88 38,78 44,02 49,25 52,74 61,46 66,69 70,18 78,90 87,62 92,37 96,24 104,00 111,75 119,50 127,25

Päiväraha/kk 697,89 749,92 833,84 946,34 1 058,84 1 133,84 1 321,34 1 433,84 1 508,84 1 696,34 1 883,84 1 985,91 2 069,25 2 235,91 2 402,58 2 569,25 2 735,91

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,24 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 €. www. syt.fi – sivuilla on laskurit, joiden avulla voit laskea päivärahan ja jäsenmaksun suuruuden omalla työtulollasi.

Yrittäjä varmista perusturvasi:

• Saat sairauspäivärahaa ja työttömyysturvaa • Perheenlisäys ei ole rasite • Eläkkeesi riittää elämiseen

Tarkista YEL-työtulosi vuosittain Esimerkkejä: YEL-työtulo

10 000 e/v

Sairauspäiväraha (brutto) 585 e/kk Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 749 e/kk Eläkkeelle 65 v, yrittäjäaika 20 v. 333 e/kk

20 000 e/v

30 000 e/v

1 166 e/kk

1 750 e/kk

1 133 e/kk 667 e/kk

1 508 e/kk 1 000 e/kk

Voit tarkistaa eläkkeesi työeläkeotteesta: www.tyoelake.fi

Monet vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Vapaaehtoisilla vakuutuksilla voit täydentää perusturvaa.

Aloittavalle yrittäjälle on YEL-maksualennus.

YRITTÄJÄN perusturva: www.yrittäjät.fi/etappi

Kampanjanumero on auki ma-pe klo 9-16 aikavälillä 6.9–30.11.2013.

Numerosta saat perustietoja SYT-kassaan liittymisestä, jäsenyydestä ja päivärahoista.

Jos olet jo SYT-kassan jäsen niin otathan yhteyttä palveluaikojen puitteissa (ma-pe klo 9-11) työttömyysturvaneuvonnan numeroon (09) 622 4830 tai vaihtoehtoisesti voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse neuvonta@syt.fi.

www.syt.fi

4 Mikä on SYT-kassa?

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla.

SYT-kassan jäsenenä turvaat toimeentulosi työttömyyden kohdatessa. Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsenenä täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, olet oikeutettu ansiopäivärahaan.

Työttömyysetuuksia maksetaan kuukausittain keskimäärin 600 jäsenelle.

SYT-kassaan kuuluu tällä hetkellä yli 23 000 yrittäjää eri toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on työttömäksi jääneellä yrittäjällä mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa.

Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa.

SYT:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

MIKÄ, MIKSI, MITEN? - kassa siosidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mukaan 500 päivä ajalta. Vakuutustaso voi olla maksimissaan YEL-, MYEL-työtulon tai TyEL-palkan suuruinen.

• Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.

• Uudet yrittäjät voivat saada yrittäjäpäivärahaoikeuden jo 12 kuukauden jäsenyydeltä ja yrittäjyydeltä.

• Työllistymistäedistävien palveluiden ajalta voi saada korotettua päivärahaa enintään 200 päivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi myös verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä.

• Jäsenmaksu alkaen 46,24 euroa vuodessa • Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa

Miksi liittyisin SYT-kassaan?

Miten liityn SYT-kassaan?

• Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa.

• Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

• SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lapsikorotuksineen.

• Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan.

• SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi an-

SYT-kassaan voi liittyä netissä osoitteessa www.syt.fi tai vaihtoehtoisesti voit tilata SYT-kassan esitteen esim. kassan nettisivujen kautta tai sähköpostitse neuvonta@syt. fi. Esitteessä on mukana paperinen liittymislomake.

Mikäli haluat että kassan asiantuntijat ottavat liittymisasioissa sinuun yhteyttä niin lähetä yhteydenottopyyntö esim. sähköpostitse neuvonta@syt.fi. Kirjoita yhteydenottopyyntöön nimesi, yrityksesi nimi sekä puhelinnumerosi.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.

YEL- ja MYELvakuutetut Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä MYEL-vakuutettua apurahansaajaa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, et-

tä yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YELtai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa.

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva osaomistaja tai perheenjäsen, jos hän • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

TyEL-palkan tulee olla vähintää 710 € kuussa (8 520 €/v), jotta osaomistaja tai perheenjäsen voi liittyä kassaan.

Miten valitsen kassan vakuutustason?

Kassan jäsen voi itse valita työttömyysturvan vakuutustasonsa. Taso saa olla enintään eläkevakuutuksen (YEL,MYEL tai TyEL) vahvistetun työtulon suuruinen ja sen pitää olla vähintään 8 520 euroa vuodessa kerryttääkseen yrittäjän työssäoloehtoa. Vakuutustasoa ei

siis kannata ottaa suurempana kuin todellinen YEL-, MYEL- tai TyEL- vuosityötulo on.

Työtulon muuttuessa kannattaa myös kassan vakuutustasoa muuttaa. Muutokset tulee aina tehdä kirjallisesti esim. sähköpostilla osoitteeseen neuvonta@syt.fi.

1. YEL- ja MYELvakuutettu yrittäjä YEL- ,MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYTkassassa YEL- ja MYEL- vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YELja MYEL-työtuloja ei voi lain mukaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuuutasoa valittaessa. Työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo.

2. TyEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyEL-vakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja.

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassoihin Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v.2013 32,46€) suuruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla.

Palkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR. Työttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut). SYTkassan omavaraisuusaste on tällä hetkellä 301 % eli SYTkassa on vakavarainen työttömyyskassa.

SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA www.syt.fi Perustettu 1995 Yli 23 000 jäsentä PL 999, 00101 Helsinki Mannerheimintie 76 a, 4.kerros, Helsinki puhelin (09) 622 4830 (ma-pe 9-12 ja ti 13–15) faksi (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi www.facebook.com/syt.fi Kassanjohtaja Merja Jokinen Puheenjohtaja toimitusjohtaja Juhani Hopsu Talousjuristit Oy

- kassa

LIITY KASSAN JÄSENEKSI JA VOIT VOITTAA 1000 EURON MATKALAHJAKORTIN Liity jäseneksi SYT-kassaan 6.9- 6.12.2013 välisenä aikana ja voit voittaa 1000 euron arvoisen matkalahjakortin. Arvontaan osallistuvat kaikki 6.9- 6.12.2013 välisenä aikana liittyneet jäsenet. Arvonta suoritetaan 9.12.2013.

Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

- kassa Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa. Päätoimittaja Merja Jokinen. Toimitus ja taitto: Viestintäharju Oy. Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski.

Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi. Painopaikka: Esa Lehtipaino Oy. ISSN 2242-492x.

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

Nuoren väylää toiveammattiin tuetaan monin tavoin Lahden kaupungin nuorisopalvelut osallistuu nuorisotakuun toteuttamiseen monin tavoin. Nuoria valmennetaan työelämään ja selvitetään uratoiveet.

Jotta polku johtaisi työn kautta koulutukseen, tarvitaan yrityksiä tarjoamaan työkokeilu- ja oppisopimuspaikkoja. Toimintaa tuetaan myös palkkatuella.

Teksti Sane Keskiaho KUVA Tuuna Ahola

L

ahden kaupungin nuorisopalvelut on huolissaan nuorten tulevaisuudesta. Työpaikkoja on vaikea saada, ja siksi yhä useampi nuori jää ilman arvokasta työkokemusta.

– Panostamme alle 25 -vuotiaiden nuorten poluttamiseen työelämään, oppisopimukseen tai kouluun, toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen sanoo. Nuorisopalveluissa poluttaminen tarkoittaa kaikkea henkilökohtaisesta valmennuksesta oppisopimuspaikan tai työkokeilupaikan etsimiseen yhdessä nuoren kanssa.

– Me avustamme yrittäjää nuoren työllistämiseen tarvittavan byrokratian ja paperityön hoitamisessa, Matti Hulkkonen sanoo.

– Emme tee asioita nuoren puolesta vaan yhdessä nuoren kanssa. Kun olemme selvittäneet mikä ala tai ammatti nuorta kiinnostaa, lähdemme etsimään polkua päämäärään. Tälle polulle nuorisopalvelut tarvitsee mukaan yrityksiä.

– Ensimmäisen työpaikan merkitys on nuorelle ratkaiseva myöhemmän elämän kannalta. Se voi innostaa oppisopimukseen tai kouluunalaa opiskelemaan. Tärkeää on, ettei nuori jää täysin tyhjänpäälle.

Hulkkonen kehottaa yrityksiä ottamaan nuoria ennakkoluulottomasti työkokeiluun. Se ei maksa yritykselle mitään, mutta sitä kautta saattaa saada innokkaita työntekijöitä vaikka kesätöihin.

– Valtaosa nuorista on motivoituneista pääsemään työelämässä alkuun. Ainut asia mitä he tarvitsevat on mahdollisuus osoittaa taitonsa.

Kokemattomuus kompensoituu Hulkkosen mukaan yrittämisellä ja uutteruudella. Hän muistuttaa, että kaikki nuorisopalveluiden kautta tulevat nuoret ovat käyneet läpi henkilökohtaisen valmennuksen, joten tietyt työelämän pelisäännöt on hallinnassa.

– Jos kuitenkin joku asia menee pieleen, me otamme nuoresta kopin. Yrittäjä ei jää missään vaiheessa yksin, vaan me kuljemme rinnalla koko ajan.

Työkokeilun kesto on maksimissaan kuusi kuukautta yhden työnantajan palveluksessa. Sen voi solmia ensin kuukaudeksi, jotta molemmat osapuolet näkevät, miten homma sujuu.

Suomen Yrittäjät tukee ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudistamista

LPG-kasvojen kiinteytys TUTUSTUMINEN € (norm. 55€)

44

Kohottaa piirteitä, häivyttää juonteita ja poistaa nestekertymiä

p. 044 052 9955

Ammatillisen koulutuksen rakennetta, sisältöä ja lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan laajassa työ- ja elinkeinoelämäyhteistyössä. – Suunnitellut uudistukset vastaavat moniin keskeisiin ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeisiin, sanoo Suomen Yrittäjien koulutusasioista vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu.

V

ahvan ammatillisen perusosaamisen lisäksi ammatillista perustutkintoa suorittava nuori tarvitsee yhä enemmän työelämän yleisiä valmiuksia: Pitää osata työelämän pelisäännöt, tietää perusasiat yrittäjyydestä ja jaksaa pitää oma työkyky hyvänä. Myös kielitaito ja matemaattiset valmiudet pitää olla kunnossa. Uudistuksessa näiden yleisten valmiuksien asemaa selkeytetään, kun niistä muodostetaan neljä tutkinnon osaa.

– Näitä ei kannata opettaa teoreettisesti omina irrallisina oppiaineinaan, vaan esimerkiksi yrittäjyysopinnot sujuvat luontevasti esimerkiksi harjoitusyrityksessä, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lampun mukaan nykyistä selkeämpiin tutkinnon osiin siirtyminen jäntevöittää tutkinnon suorittamista ja auttaa esim. työnantajaa tunnistamaan työnhakijan osittain suoritetussa tutkin-

nossa saavutettu osaaminen.

Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa nuori nimittäin saa yhä enemmän näyttää osaamisensa todellisissa työelämän tilanteissa. Tätä kuvaa siirtyminen osaamispisteisiin.

Työpaikalla oppiminen vahvistuu – nuoren työllistyminen helpottuu

Työssäoppimisen asemaa vahvistetaan lainsäädännös-

sä. Myös opintojen ja työn yhdistäminen tai siirtyminen oppilaitosmuotoisesta opiskelusta oppisopimuskoulutukseen tai muuhun työvaltaiseen opiskeluun helpottuu.

– Uskon, että työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö lisääntyy lähivuosina voimakkaasti. Se on tärkeää, koska se helpottaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia päästä töihin pian valmistumisen jälkeen.

Hypoxilla kohdennettua rasvanpolttoa:

Varaa ilmainen konsultaatioaika! p. 050 442 9442

Aleksanterinkatu 7 B, 2 krs, 15110 Lahti www.lahdenkuntohoito.fi

9

10 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13 joh

on Me vo ikk it l i uo tta

a!

Omistajanvaihdokset odotettua ongelmattomampia

Puhtaasti kauniimpaa puhdas laadukas luonnonmukainen mineraalimeikkisarja

Yritysosto on erinomainen keino ryhtyä yrittäjäksi ja laajentaa yritystä. Tiedot käyvät ilmi lokakuun alussa julkistetusta tutkimuksesta, jossa peräti 83 prosenttia yrityksen ostajista ja jatkajista pitää toteuttamaansa omistajanvaihdosta onnistuneena.

Ark. 9-21 La 9-18 Su 12-18

S Pitopalvelu

Räätälöimme niin pienet yksityiset juhlanne kuin isot yritysjuhlanne juuri teille sopiviksi.

Juhlat järjestämme joko omissa tai asiakkaan toivomissa tiloissa.

Meiltä myös teltat ja muut kalusteet.

Täyden palvelun pidot hoitaa Cafe Charlotta!

R akk

Pikkujoulut varaa ajoissa, vielä ehdit!

audesta ruokaa

n

Kauppakeskus Liike (Anttilan talo) + p. 03-733 0313

www.cafecharlotta.fi myynti@cafecharlotta.fi

einäjoen ammattikorkeakoulussa tehty tutkimus paljastaa, että valtaosa ostajista oli myös tyytyväisiä ostokohteen hintaan.

– Yleinen käsitys yritysostojen suurista riskeistä ja vaikeuksista vaikuttavat tutkimuksen perusteella liioitelluilta, tutkimuksen vastuullinen johtaja Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Asia on ajankohtainen, sillä Suomessa on yli 0 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää ja myyntiin on tulossa lähes 30 000 yritystä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Yritys- tai liiketoimintaostoja pitäisi nykyistä enemmän tarjota koulutuksessa, valmennuksessa ja yritysneuvonnassa varteenotettavana vaihtoehtona yrityksen perustamiselle tai kasvattamiselle, Varamäki tiivistää.

mahdollisuudet suurempia kuin haasteet

Arvonmääritys ja myyjän korkea hintapyyntö olivat omistajanvaihdosten suurimpia haasteita ostajien näkökulmasta.

– Sukupolvenvaihdoksissa verotus koettiin kuitenkin jonkin verran suurempana ongelmana kuin perheen ulkopuolisissa vaihdoksissa, Varamäki sanoo.

– Omistajanvaihdoksella voi kehittää pienen yrityksen liiketoimintaa tehokkaasti. Se tarjoaa usein uuden alun yritykselle, kun motivoituneet ostajat kehittävät yrityksen strategiaa, toimintatapoja ja johtamista.

matalan kynnyksen alueellisille neuvontapisteille tarvetta

Peräti 9 prosenttia ostajista oli ostanut yrityksen joko koti- tai naapurikunnastaan ja yli 60 prosenttia ostajista tunsi entuudestaan ostokohteen.

– Matalan kynnyksen alueellisia omistajanvaihdospalveluita siis tarvitaan, koska yritysvälittäjät ei-

siltä markkinoilta, Varamäki toteaa.

Varamäen mukaan yrittäjät tarvitsevat palveluita sekä ostajille että myyjille, sillä näiden tarpeet eroavat selvästi toisistaan. Palvelutarpeissa on myös ostajan osaamisesta ja ostokohteen ominaisuuksista riippuvia eroja.

– Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että ostaja saa oikea-aikaista ja tarpeitaan vastaavaa asiantuntijapalvelua. Yrityksen omistajanvaihdoksen jälkeisen kehittymisen ja kasvun kannalta ostajan osaaminen ja tukipalvelut ovat keskeisiä, toteaa Varamäki.

Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2013. Tutki-

Yrittäjät tarvitsevat palveluita sekä ostajille että myyjille. vät välttämättä ole kiinnostuneita aivan pienimmistä yrityksistä. Toisaalta pienillä yrityksillä on yleensä vähemmän rahaa hankkia kaikkia palveluita yksityi-

mus kohdistettiin vuosina 2008 – 2012 omistajanvaihdoksen toteuttaneille pienten ja keskisuurten yritysten ostajille ja jatkajille ympäri Suomea.

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

11

Pop-up – uutta yrittäjyyttä Kristian Vuojärven pop-up -ravintola Un Cerdo Ciego eli Sokea sika edustaa uudenlaista yrittäjyyttä. Tämä ravintola toimii viisi kuukautta. Edellinen pop-up -ravintola tarjoili suomalaisia makuelämyksiä vain kuukauden ajan.

Teksti Sane Keskiaho KUVAt Tuuna Ahola

R

avintola, jonka nimi, tyyli ja ruokalista voivat vaihtua vaikka päivittäin?

Kuulostaa jokaisen ravintoloitsijan unelmalta. Lahdessakin muutaman vuoden ajan keittiömestarina toiminut Kristian Vuojärvi kokeilee pop-up -ravintolan pyörittämistä jo toista kertaa.

– Idea pop-up -ravintolan kokeilemisesta syntyi reilu vuosi sitten eräällä tylsällä lounaskeikalla. Mietimme yhtiökumppanini Juha-Matti Sainion kanssa mitä olisi kiva

mahdollisimman läheltä ja olemaan intensiivisesti mukana tuotteiden etimisessä eri tuottajilta.

Karussa oli neljä erilaista teemaviikkoa: Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

– Karun ideana oli tutustuttaa suomalaiset taas oman maan perinteisiin makuihin.

Teimme viikon ajan jokaisen maakunnan perinneruokia hieman modernisoituina.

Sama ideologia päti viinejä lukuun ottamatta juomiin.

Listalla oli maanläheisiä ma-

Pop-up ravintolalle haetaan samat luvat kuin normaalillekin ravintolalle. tehdä. No, meistä olisi kiva kalastaa ja metsästää ja valmistaa ruoka alusta asti itse.

Lounaskeikan pohjalta syntyi Karu, kuukauden mittainen pop-up -konsepti.

– Emme tietenkään kalastaneet tai metsästäneet raaka-aineita itse, mutta pyrimme hakemaan ne

kuja, kuten pontikkaa, ja juomasekoituksissa pyrittiin käyttämään puolukkaa, karpaloa ja tyrniä.

– Suomalaiset viinit, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, eivät vielä ole sillä tasolla, että niitä pystyisi tarjoamaan hyvällä illallisella, Vuojärvi pahoittelee.

Karu oli toiminnassa koko maaliskuun. Sen jälkeen ravintola teki täsmäiskun kolmeksi päiväksi Huittisiin ja päiväksi Heinolaan. Jokainen ilta oli loppuunmyyty.

Viiden kuukauden ravintola

Kun Kluuvin kauppakeskuksesta soitettiin ja tarjottiin ravintolatilaa viideksi kuukaudeksi, eivät miehet miettineet kauaa.

– Puhelu tuli kesällä kiireisimpään aikaan eikä meillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia vielä uuteen projektiin. Jotenkin huomasin vain sanovani, että kuulostaa hyvältä. Onneksi emme pelkää haasteita, mies naureskelee.

Ravintola pistettiin pystyyn vauhdilla. Kalusteet lainattiin Huittisten vanhasta viljamakasiinista. Samasta paikasta, jossa Karu Huittinen oli toiminut kolme päivää. Astiat, sohvat, eripariset nojatuolit ja muut rekvisiitat on keräilty sieltä täältä. Katossa roikkuvat vaatteet ovat yhtiökumppanin perheen kaapeista. Vuojärvi epäilee, että rekvisiitta menee vaih-

Kristian Vuojärvi on kokkimaajoukkueessa. Treenaaminen vie etenkin ensi vuonna aikaa ravintolatyöltä. Ja vaikka pop-uppien pyörittäminen on kivaa, jyskyttää takaraivossa ajatus omasta fine dining -ravintolasta.

toon piakkoin, sillä katossa roikkuvat perheen talvivaatteet.

Juha-Matti Sainion ja Kristian Vuojärven omistama yritys SVS Trading Helsinki tuo maahan muun muassa espanjalaisia elintarvikkeita. Se oli yksi syy, miksi uuden pop-upin teemaksi valikoitui Espanja.

Myös tapa tarjoilla illallinen on uudenlainen. Asiakas voi ostaa joko puolen tunnin, tunnin tai kahden tunnin illallispaketin.

– Mietimme, mitä erilaista voisimme tehdä. Syntyi aikaan sidottu dinneri.

Laskentaperuste aikaan sidotussa dinnerissä on seu-

kunnon pidoissa kuuluukin.

Vaikka Sokea sika on auki vain viisi kuukautta, haetaan sille kaikki samat luvat kuin pysyvällekin ravintolalle.

Luvat kuin normaalilla ravintolalla

Mitä sitten, kun Sokea sika sulkee tammikuussa ovensa?

– Jaa… Pop-upit ovat siitä hauskoja, ettei toimintaa tarvitse miettiä pitkällä tähtäimellä. Asiat voi tehdä fiilispohjalta. Totta kai olemme miettineet sitäkin, että voisimme siirtää ravintolan helmikuussa johonkin muualle ja jatkaa sitä vaikka ranskalaisella teemalla. Sen näkee sitten.

PESUTARJOUS

TEHOPESU

(norm. 17,90) voimassa lokakuun loppuun.

Teboil Saksala Vanhanradankatu 4, puh. 010 7788 120 Avoinna ma-pe 6-20, la 8-17

10 €

✃

Tällä kupongilla

raava: 30 minuuttia on yksi pääruoka, 60 minuuttia on neljä ruokalajia ja 120 minuuttia on kuusi ruokalajia.

Aika ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asiakas voisi istua ravintolassa pitempäänkin. Ja ruoka on aina yllätys.

Tarjolla on espanjalaista maalaishenkistä ruokaa, mutta se mitä asiakkaalle tarjotaan riippuu kokin päivästä.

– Haluamme, että vieraille tulisi fiilis siitä, että he ovat espanjalaisissa pidoissa.

Ruoka-astiat tuodaan keskelle pöytää ja ne on tarkoitettu jaettavaksi. Lopulta pöytä on täynnä erilaisia kippoja ja kappoja ja laseja niin kuin

12 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13 TAPAHTUmAKALENTERI

Yrittäjän sosiaaliturva Aika Paikka

Ke 6.11.2013 klo 8:15 – 10:30 Fennian konttori, Aleksanterinkatu 12, Lahti

Yrittäjä, tiedätkö mitä kaikkea sosiaaliturvamaksuihisi sisältyy ja miten voit itse vaikuttaa omaan sosiaaliturvaan? Muista pitää huolta myös itsestäsi ja tule kuulemaan yrittäjän sosiaaliturvaetuuksista. Koulutuksessa saat tietopaketin sinun kannaltasi tärkeistä eduista.

Päijät-Hämeen Yrittäjät 18. – 20.10.

1.11.

6.11.

12.11.

13.11.

16.11.

21.11.

22.11.

valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Lappeenranta Nuorten yrittäjien kantapöytä klo 19, Ravintola Teerenpeli, Lahti Yrittäjän sosiaaliturva klo 8.15, Fennia Lahti Muuttuva verotus klo 17, scandic Lahti Nuorten yrittäjien lounastreffit klo 11.30, Ravintola asklipios, Lahti Maakunnallinen Yrittäjäjuhla klo 18, sibeliustalo Lahti Business Day klo 10, Lahden Messukeskus Nuorten yrittäjien pikkujoulut klo 17, Launeen keilahalli

-----------------------------------------------------------------

Asikkalan Yrittäjät 17.10.

elinkeinoseminaari klo 18

6.11.

7.11.

syyskokous klo 18, Majakkapaviljonki Yrittäjien aamukahvit klo 8, vesivehmaan lentokenttä

14.11.

22.11.

elinkeinoseminaari klo 18, kunnanvirasto Y-juhla klo 18, Majakkapaviljonki

12.12.

Yrittäjien joulukahvit klo 8, Maijan kammari

Hartolan Yrittäjät 29.11.

30.11.

Joulunavaus Y-juhla, Linna-hotelli

Heinolan Yrittäjät 1.11.

Y-juhla klo 19, Hotelli kumpeli

Hollolan Yrittäjät 21.11.

29.11.

30.11.

syyskokous klo 16.30, Jokimaan ravikeskus Y-juhla ja pikkujoulut klo 18.30, Messilän Markkinaravintola Joulunavaus klo 11, Hollolan tori

Kärkölän Yrittäjät 25.10.

15.11.

13. – 15.12.

syyskokous klo 18, koskisen Oy kisällitalo Hätäensiapu-koulutus, kunnantalo Joulumatka Tartoon, Tarton joulutori

Lahden Yrittäjät 14.11.

29.11.

syyskokous klo 17, Danske Bank Yrittäjien juhlailta, ansiomerkkijuhla klo 18, sibeliustalo

Nastolan Yrittäjät 5.11.

7.11.

30.11.

Yrittäjäaamiainen klo 7.30, Neste Piiroinen kauppakaari Yrittäjien hernekeittolounas klo 11, villähteen Leipä kahvio Y-juhla, Taarasti

Orimattilan Yrittäjät 27.4 – 31.12.

10.10.

1. – 3.11.

7.11.

16.11.

kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksen kurssipäivät Yritysvierailut yhdessä kaupungin kanssa Pikkujouluristeily, Tuhkolma Hallittu muutos, onnistunut omistajanvaihdos syyskokous klo 15, Ravintola Tehdas

Sysmän Yrittäjät 17.10.

syyskokous klo 19, säästöpankki

Koulutuksessa kuulet mm. näistä aiheista: • Yrittäjän eläke • Sairausajan etuudet • Vanhempainpäivärahat • Tapaturmavakuuttaminen • Työttömyysturva

Kouluttajana sosiaaliturvaan perehtynyt Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén. Yhteistyössä Fennia.

Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu klo 8.00 alkaen.

Ilmoittaudu viimeistään 29.10. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.phyrittajat.fi/kalenteri

Muuttuva verotus Aika Paikka Hinta

Ti 12.11.2013 klo 17:00 – 20:00 Scandic Lahti, Vesijärvenkatu 1 60 € / henkilö (alv 0 %)

Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista verotuksesta.

Sisältö: Yritysverotusmuutokset 2014 • Yleinen oy:n veroprosentti • Verotettavan tulon laskenta: poistot, edustuskulut • Korotetut poistot • Muut veromuutokset

Osinko perheyhtiöstä 2014 • Mikä muuttuu, vertailu nykyhetkeen • Palkkaa vai osinkoa Kouluttajana toimii Juha Sundberg, Lahden Tilikeskus Oy. Paikkoja rajoitetusti.

Ilmoittaudu viimeistään 4.11. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.phyrittajat.fi/kalenteri

Lahti Business Day Aika Paikka

To 21.11.2013 klo 10:00 – 18.00 Lahden Messukeskus

Business Day tarjoaa erinomaisen tilaisuuden luoda uusia asiakaskontakteja Päijät-Hämeessä.

Luottavasti tulevaisuuteen Menestyvällä yrityksellä on taitoa, tietoa, kokemusta ja visioita, mutta kaikkea ei tarvitse osata itse. Juuri tästä Business Day 2013 -tapahtumassa on kyse. Esillä on yritystoimintaa tehostavia työkaluja ja ratkaisuja eri toimialoilta. Päivän kantava teema on tulevaisuus, sillä Business Forum -lavalla esiintyvät mm. Finpron tulevaisuudentutkija Niko Herlin ja Ilkka Halava, joka on sosiokulttuurisen muutoksen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Halava ottaa kantaa yritysrakenteeseen, työn tuottavuuteen sekä kertoo miten rytmitalous toimii ja mitä vaatii, että imuun pääsee mukaan.

Kohtaamisia - Pienyrittäjätreffit Osana Business Day -päivää järjestetään Kohtaamisia -pienyrittäjätreffit.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma sisältää aiempien vuosien yrittäjäkohtaamisten parhaat palat uudenlaisena kokonaisuutena.

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi tai rekisteröidy kävijäksi www.lahdenmessut.fi/businessday13 ja tutustu myös www.kohtaamisia.fi

Nuorten yrittäjien pikkujoulut Aika Paikka

Pe 22.11.2013 klo 17:00 – 22:30 Launeen keilahalli, Launeenkatu 5, Lahti

Nuorten Yrittäjien pikkujoulut marraskuussa - varaa kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan! Vietämme iltaa Launeen keilahallilla Lahdessa. Illan aikana mahdollisuus keilaukseen, saunomiseen ja rentoon virkistäytymiseen kivassa yrittäjäporukassa.

Illan hinta 1) 30 euroa tai 2) 35 euroa / henkilö, hinta riippuu valitsemastasi iltapalasta ja sisältää ruuan lisäksi 2 h keilausta, saunan sekä ohjelman.

Paikkoja vain rajoitetusti!

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.11. mennessä www.phyrittajat.fi/nuoretyrittajat/pikkujoulut

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

PUHEENJOHTAJAT Päijät-Hämeen Yrittäjät Puheenjohtaja Pentti Patosalmi Ferroplan Oy Puh. (03) 882 620, 040 510 1218 pentti.patosalmi@ferroplan.fi asikkalan Yrittäjät Puheenjohtaja kaarina Jokinen Metsä-Patu ky Puh. 040 572 8449 kaarina.jokinen@phnet.fi Hartolan Yrittäjät Puheenjohtaja Nina Hämäläinen kuningasviesti ky Puh. 040 745 8051 nina.hamalainen@phnet.fi Heinolan Yrittäjät Puheenjohtaja Juha Tähkänen Louhintaurakointi Juha Tähkänen Oy Puh. (03) 714 4575, 0400 938 151 juhaurakoi@luukku.com Hollolan Yrittäjät Puheenjohtaja Marianne Mäntylä Tk-Työkalutiimi Oy Puh. 050-5862910 marianne@tktiimi.fi Hämeenkosken Yrittäjät Puheenjohtaja Rauno Parikka Rauno Parikka Ltd Oy Puh. 0400 355 502 rauno.parikka@pp.inet.fi kärkölän Yrittäjät Puheenjohtaja Mikko seppälä Rakennus-seppälä Oy Puh. 044 049 9513 mikko.seppala@rakennus-seppala.fi

UUDET JÄSENET Asikkalan Yrittäjät 1049 anne k. kallio Oy aMR-Talli Tmi a-P kämärä kajaa Oy kiurumäki kimmo Juha kvR Rakennuspalvelut Lindamaria Hyvinvoinnin tukipalvelut Nuohoojamestari Petri Mielonen Pienryhmäkoti Mesiniitty Oy seppo Pentti stips Oy suomen Reilu Remontti Oy T:mi Jari Ojala Talent-T Tmi Marko Meriläinen Tmi vuMi vuoristo Timo viljo Juhani vääksyn autohuolto

Hartolan Yrittäjät konetyö aikasalo Oy Taksi Jouko Monola

Heinolan Yrittäjät 1032 Tuominen ja Rinne Oy

akselin kuljetus autohuolto a. aaltonen Catering Mia Maria Oy eldec Oy Hammaslääkäri Helinä Mäkilä ky kehoterapia Harmonia Tmi Otters Turvalaatta Heinola ky valmennuksen vire Oy vvR econ

Hollolan Yrittäjät ergodeck Oy T:mi askon Tukitoiminta T:mi virva Tanskanen

Hämeenkosken Yrittäjät avoin yhtiö etelä-suomen Maatalous urakointi Napinkiven kuljetus Oy

Kärkölän Yrittäjät Codesmith evelin kuligin Lvi asennus seppänen ZCode ky

Lahden Yrittäjät aholin & Meriko kiinteistöt Oy angelika Maasikmäe Hieronta Ja Luontaishoidot aTHaLaY Black Miller Design ky e-Huolto excello Finland Oy Falcotek Oy Fondia Oy Himat Oy Lkv Jusvan Taksi kauneus- ja jalkahoitola ihanne avoin Yhtiö kortti ja Taide Pilvilinna Lämpöliike ky Mannerkivi Jarkko Tapani Nordic Languages Link Oy Ollin verstas Provianet Rakennuspalvelu JMT Rakennuspalvelu Theman Ratanporn suamsri Rezulto ky Tmi Carolina Ruoti Tmi Jussi Nikunen Tmi N. Järvinen

Tolvanen Oy valmennusLehto vetomi Oy vi-valmennus

Nastolan Yrittäjät e. stranius Tmi kuljetusliike a. Ylikoski Oy Mimarko Oy Team Lautapojat ky

Orimattilan Yrittäjät Manorex Oy Phenix Oy suomen spk viherrakennus Tmi P. ahonen

Sysmän Yrittäjät asuntovalkama Oy Lkv Jokisalon Hirsi Oy

Lahden Yrittäjät Puheenjohtaja kari Helokivi Helokivi Oy Puh. 0400 845 308 helokivi@saunalahti.fi Nastolan Yrittäjät Puheenjohtaja Jyrki uimonen Tietosuunnittelu Jyrki uimonen Tmi Puh. 0400 844 073 jyrki.uimonen@tietosuunnittelu.fi Orimattilan Yrittäjät Puheenjohtaja Pirjo-Liisa virtanen Huoltokeskus T. salmi Puh. 040 7594 694 pirjo-liisa.virtanen@phnet.fi Padasjoen Yrittäjät Puheenjohtaja ilkka Mertsalmi Padasjoen koivujaloste Oy Puh. (03) 556 8008, 0400 357 382 padasjoen.koivujaloste@co.inet.fi sysmän Yrittäjät Puheenjohtaja Markku Lepistö erämaan kutsu Puh. 050 5220 370 markku.lepisto@eramaankutsu.com

13

14 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13 LOKAPALVELU

AUTONRENKAITA

APTEEKIT

KYSY AJOISSA TALVIRENGASTARJOUKSET!

Lokakaivojen ja hiekanerottimien

meillä myös muita rengaskokoja- ja merkkejä

RENGASTUONTI

Kauppakeskus Trio, pohjakerros

Avoinna ark. 8-17, la 9-13 Höylääjänkatu 2, Lahti Puh. 884 5151, 884 5152

Palvelemme ma-pe 9 –20, la 9 –18 AUTOJA

ARKKITEHTUURI

Arkkitehtuuritoimisto

Erkki Karjalainen Ky Käkeläntie 11 16300 Orimattila puh: (03) 7777333 matkapuh: 0400 712448 fax: (03) 7777334 email: erkki.karjalainen@arkek.fi

AUTOHUOLTO

Päijät-Hämeen Lokapalvelu KY

Petri Lähdemäki

MAANSIIRROT JA PIHATYÖT

HARTOLAN AUTO

SUZUKI SX 4X4 -2013 24000.00 € SEAT TOLEDO AUT 5 OV. -2013 24000.00 € FORD TRANSIT 300 S 2,2 CDI -09 16900.00 € TOYOTA COROLLA 1.6 SEDAN -2007 10900.00 € TOYOTA COROLLA 1.8 VERSO SOL 7 p -2005 10900.00 € OpEL ASTRA wAgON -2007 8900.00 € RENAULT CLIO 1.2 STORIA 5 OVI. -08 7800.00 € TOYOTA AVENSIS 2,0 SOL wAgON -03 7400.00 € Keskustie 59, 19600 Hartola Puh. (03) 716 2275 / 0400 811 825 • www.hartolanauto.fi

KULJETUKSIA KUORMA-AUTOLLA Soran- ja maanajoa • Soralajikkeita Hollola Autoilija TEUVO TUOMINEN puh. 040 021 3523 MARKO TUOMINEN puh. 040 841 7657

AUTOVUOKRAUS

AUTOFIT KUORTTI

ORIMATTILA • NASTOLA VILLÄHDE • LAHTI

AUTOJEN HUOLLOT • • • • • •

Määräaikaishuollot Öljynvaihdot Korjaukset Pesut Rengasmyynti myös raskaskalusto!

Pekka Ruuth Oy

Oravatie 2, 19410 Kuortti Puh. 0500 754 418 www.autofitkuortti.net Korjaamomme on avoinna ma-pe klo 7.30-16.00

Lahti, Mannerheimink. 13 p.782 7017 www.scandiarent.fi lahti@scandiarent.fi

Hyvät sorat Kajalosta – Täsmälliset toimitukset

Soita 040 501 5771 • Sora- ja murskelajikkeet • Hiekat, talvihiekoitus • Luonnon- ja maisemakivet • Kaivinkonetyöt

Myös iltaisin ja viikonloppuisin

IKKUNAT & OVET

SOMPIN MAANSIIRTO OY

SALON KORJAAMO OY Auton korjaukset/ huollot Pikapesu Tee se itse -halli Hinauspalvelu 24h Käkelänraitti 2 A, Orimattila Puh. (03) 777 1244/ 0400 483 045

• Maansiirto- ja tietyöt • Jätevesijärjestelmät • Kosteuseristykset • Salaoja- ja sadevesijärjestelmät • Sora- ja maa-ainesten toimitukset

Avoinna: ma-pe 8–19 la 9–16

• Pylvästykset ja kaapeloinnit • Pihojen kunnostustyöt • Ruoppaus ja rantarakentaminen • Perustukset

Toimialueena Itä- ja Päijät-Häme

kesä sunnuntait suljettu

puh. 0400 353 978, tapani.sompi@phnet.fi www.sompinmaansiirto.fi

KODIN KALUSTEET SORAA

SYSMÄN KOLARIKORJAAMO AUVINEN OY

Sysmä - Nuoramoinen - Kalkkinen

• Rengasmyynti ja renkaiden korjaus • Kolarikorjaukset • Hinauspalvelu

T:MI PETRI SALONEN puh. 040 5858 704 petrisalonen2@luukku.com

RANKOONTIE 17, SYSMÄ PUHELIN (03) 71 71 346, 0500 921 656

KODIN KALUSTEET

Laaksotie 55, Heinola

Puh. (03) 715 2800, 040 585 7431

FORD

varaosat ja huollot

• MURSKETTA • MULTAA

MAJOITUS

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13 OSTETAAN AUTOJA

PUKEUTUMINEN

HUOMIO!

SÄHKÖSUUNNITTELU

Ihanat alu pikkujouslasut Liivi Muoihtininilta n

Ostetaan henkilö-, pakettija lava-autoja käteisellä.

Myös katsastamattomat ja pikkuvikaiset.

Liivi-Montin Vapaudenkatu 2, Lahti Puh. (03) 782 2834 www.liivi-montin.fi

p. 044 926 7343

PAINOPALVELUT

RAKENNUSTYÖT

+ vanhojen kourujen poisvienti

• Tikkaat • Lumiesteet • Kävelytasot

• Kattomaalaus • Hallit • Talot ym.

• Laatukatu 7 15680 Lahti • lahti@multiprint.fi • puh. 0306 667 440

Tekniset-, cad- ja kopiopalvelut:

• Kirkkokatu 6 15140 Lahti • lahti.kirkkokatu@multiprint.fi • puh. 0306 667 480

Jakeluverkot & katuvalaistus www.hl-elec.fi

Nastolan Tilitoimisto Oy Lukkarintie 6, 15560 Nastola puh. (03) 874 610 fax (03) 762 5867 nastolan.tilitoimisto@phnet.fi

Nyt kerralla talo kuntoon takuutyönä tarjoushinnalla.

Puh. 0400 287 901 / Jari

HOLLOLAN MAALAUSTYÖ OY

Myynti, paino- ja suurkuvapalvelut:

Kiinteistösähkö

TILITOIMISTOT

VESIKOURUT / MAALAUSTYÖT

www.ecapaino.com

15

Antti Päivärinta Kirkonkylänraitti 11, 16710 Hollola KK Puh. 040 845 7379 info@hollolanmaalaustyo.fi www.hollolanmaalaustyo.fi Kaikki alaan kuuluvat sisä- ja ulkomaalaustyöt Kaakeloinnit ja kylpyhuoneremontit Peltikattojen maalaukset

Valitse osaava tilitoimisto

Tiliekspertti M.Vink Oy

20v.

Auktorisoitu KLT-tilitoimisto Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HTM) vero- ym. konsultoinnit, yritysneuvonta Erkontie 20, 16300 Orimattila Puh. (03) 884 830,050 5598634 Fax (03) 8848310 marjatta.vink@tiliekspertti.com www.tiliekspertti.com

Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

PAKKAUKSIA Hyödynnä kotitalousvähennys

SADEVESIKOURUT Kantikas ja pyöreä

TEKEE PAHVISTA PAKKAUKSEN

• Pahvilaatikot • Pakkaustarvikkeet • Muuttolaatikot • Aaltopahvirullat • Pahvilaatikot • Nettipostituslaatikosta varastokontteihin

www.erpahvityö.fi

Talotikkaat, turvatikkaat, kattoremontit, hoitotasot, piipun pellitykset ja hatut, listat ym. asennustyöt

p. 0400 661 807, www.otpelli.fi

PARTURI-KAMPAAMOT

TIETOSUOJAPALVELUT

TURI-KAMPAAMO R PALEILA SALONEN tarjoaa edulliset hinnat esim. miesten

HIUSTENLEIKKAUS

13 €

p. 03-753 1511 Kanervakatu 2, Lahti (Pirttiharju)

POLTTOPUUTA

Toimitamme koivusta tehtyä polttopuuta 0500 805 307 www.klapikauppias.fi

SÄHKÖASENNUKSET

• arkistot, asiakirjat

Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy

• sähköiset tallenteet • sähkö- ja elektroniikkaromu

Uurastajantie 4, 15880 Hollola Puh. (03) 780 8081

www.saferec.fi

www.ojp.fi

tietosuojapalvelut

ongelmajätehuolto

VARASTOTILAA

SÄHKÖASENNUKSET

•Sähkösuunnitelmat•Sähkötarvikkeet •Murtohälytyslaitteet Hitachi

ILMALÄMPÖPUMPUT

•myynti •asennus •huolto www.parhaatlampopumput.fi P. (03) 766 0650 powertool@phnet.fi

L ai tumenk atu 6 15300 L A HTI / Puheli n 0400-496354 / Pasi S ääsk i lahti / w w w. tehovarastot. net