Päijät-Hämeen Yrittäjalehti 02/2011

YRITTÄJÄLEHTI Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu

nro 2/11

Perinteikäs kosmetologikoulu

TÄSSÄ JA NY T

Jorma Uotinen ja luova johtajuus sivu 13 Yrityspalvelutsivut alkaen sivu 9

Yritysvaikutusten arviointia testataan Päijät-Hämeen kunnat testaavat kevään aikana maakuntaan kehitetyn yritysvaikutusten arviointimallin toimivuutta.

Lue lisää sivulta 4.

VAALIT 2011 Teemana vaalit sivu 20

TosiMuutos tekee yritykselle hyvää. Tehostamme yrityksesi myyntiä ja toimitusketjua. Terveytämme yrityksesi tuottavaksi.

Me osaamme tehdä tulosta tuottavan muutoksen. Projektisi rahoitusvaihtoehdoissa ovat mukana ELY-keskukset, Tekes ja muut rahoittajat. Sinä päätät, koska aloitamme. Soita 050 910 9190.

TAKUU TosiMuutos Oy on ainoa valmennusyritys Suomessa, joka toimii “Jos ei tulosta, niin rahat takaisin -takuu” -periaatteella!

Lahti

Espoo

JOHTAMINEN - MYYNTI - TUOTANTO - PALVELUT www.tosimuutos.fi

2

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

ILK K A

VILJANEN

Kansanedustaja, jolla on verkostot kunnossa ja kanavat tehdä päätöksiä.

- Vain yrittäminen turvaa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin.

- Päijäthämäläisiä tiehankkeita on viety eteenpäin.

Työ jatkuu edelleen.

- Minun arvomaailmassa kannustavuus ja palveluntuottamisen vaihtoehdot ovat tulevaisuutta.

Ilkka Viljanen

kansanedustaja, perustuslaki- sekä liikenne-ja viestintävaliokunnan jäsen

www.tekoja.fi

TEK OJA SUO MAL AISE YRIT N TÄM ISEN PÄIJ JA Ä T- H ÄME EN PUO LEST A.

Tue Ilkan vaalityötä kuuntelemalla vaaliviesti puhelimesta puh. 0600 399 090 (10,02 e/puhelu).

15

Julkaisija: Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 20 B 4 15110 Lahti puh. 010 322 4300 fax (03) 782 1718 Kustantaja: Y-Kustannus Oy Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 Päätoimittaja: Outi Hongisto outi.hongisto@yrittajat.fi Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja Outi Hongisto puh. 050 597 8802 Sane Keskiaho puh. 0440 711 722 Jyrki UImonen puh. 0400 844 073 Kati Töyrylä puh. 040 537 8627 Tuire Puolakka puh. 050 597 1989 Jussi Voutilainen puh. 0400 507 875

3

PÄÄKIRJOITUS

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

Tärkeät vaalit Parin viikon päästä tiedämme uuden eduskunnan kokoonpanon. Sen jälkeen on turha rypistellä, jos lopputulos ei miellytä. Kannattaa siis etukäteen ottaa selvää, mitkä ehdokkaat saattaisivat parhaiten toimia omana edustajana, sanan mukaisesti. Etukäteisarviointiin tarjoaa mahdollisuuden monet tilaisuudet, vaalikoneet ja miksei vaalimainoksetkin. Tässä lehdessä esitellään ehdokkaina olevien jäsenyrittäjiemme ajatuksia eduskuntavaaliaukeamalla.

Tarvitsemme yrittäjärealismia eduskuntaan. Mikään ei voita kansanedustajan omakohtaista ymmärrystä yritystoiminnasta, vaikka asiantuntevat elinkeinoelämän edustajat, Suomen Yrittäjät mukaan lukien, toimivatkin aktiivisina lobbareina ja pääsevät kiitettävästi valiokuntiin esittämään näkökulmiaan.

Jos haluamme, että lainsäädäntö tukee yrittämisen arkea, ja että talouspolitiikka on kannustavaa, tarvitsemme päättäjiä, jotka sekä ymmärtävät että myös poliittisesti hyväksyvät tällaiset ajatukset.

Toimitus: Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 sane.keskiaho@mageena.fi Sane Keskiaho Anna-Maija Ahokas Jarmo Mäkeläinen Taitto: Viestintätoimisto Mageena Mia Peltola Ilmoitusmarkkinointi: Oy Pajucon Ab Jukka Hakulinen puh. (03) 752 3741, 040 060 0902 jukka.hakulinen@phnet.fi Tmi Tuuli Lehtovaara puh. 040 506 2831 tuuli.lehtovaara@pp.inet.fi

Tulevalle hallitukselle ja eduskunnalle on jäänyt edeltäjiltään isoja ratkaisuja päätettäväksi. Verouudistus on yksi niistä. Yrittäjän ja palkansaajan verotuksen yhtenäistäminen oikeudenmukaisuuden nimissä tuntuu olevan monen poliitikon tavoite. Listaamattoman yrityksen osingon verotus ei aukea maallikolle helposti, ja siksi asia on myös helppo saada vääristymään. Verottomasta osingosta puhuminenkin on osa vääristymää, kun kysymys on jo yhteen kertaan verotetusta tulosta.

Suomen Yrittäjien selvitys yrittäjän veroista ja tuloista vahvistaa, että käsitys yrittäjän palkansaajaa keveämmästä verotuksesta on harhaa. Yrittäjän veroaste on yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin samalla tulotasolla olevan palkansaajan, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Palkansaajana ja yrittäjänä toimivien henkilöiden erona on myös, että yrittäjä kantaa henkilökohtaisen taloudellisen riskin työstään ja työnantajana toimiessaan myös palkansaajasta.

Sini Pennanen

Tasapäistäminen yrittäjän verotusta kiristämällä johtaa siihen, että uravaihtoehtona riskialtis yrittäjyys menettää ansiokannustimia ja houkuttavuutta. Kansalaisten kannustaminen yrittäjyyteen olisi kuitenkin entistä tärkeämpää, ja riskin vastapainoksi on saatava näkymä ansaintamahdollisuuksista. Ansiot edellyttävät yrittäjyydessä aina onnistumista ja yritysten onnistuminen taasen luo vaurautta koko yhteiskuntaan. Äänestämisen haasteena on erottaa, mitä yritysmyönteisyys käytännössä itse kunkin ehdokkaan sanastossa tarkoittaa. Toivottavasti osaamme löytää ne ehdokkaat, jotka oikeasti edistävät yrittäjyyttä ja työllisyyttä Suomessa.

Outi Hongisto toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät

Aineiston toimitus: ilmoitus@mageena.fi Paino: Esa Print, Lahti 2011

Yrittäjän verotus kireämpää kuin palkansaajan

Painos: 7500 kpl

YRITTÄJÄLEHTI nro 1/11

Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu

Autokoulutoimintaa yli 50 vuotta

TÄSSÄ JA NY T

Henkilökuvassa Lakesin Essi Alaluukas sivu 14

Muistoja yrittäjäjärjestön alkuvuosilta kunniakkaat 75 vuotta. Lehden ensimmäisessä Päijät-Hämeen Yrittäjät täyttää tänä vuonna Lue lisää sivulta 4. muistelemme yrittäjäjärjestön alkutaipaletta.

numerossa

Sysmään ja Hollolaan uudet puheenjohtajat sivu 10 Jussi Järventaus Lahdessa sivu 11

tuottavaksi. toimitusketjua. Terveytämme yrityksesi Tehostamme yrityksesi myyntiä ja TosiMuutos tekee yritykselle hyvää. ja ovat mukana ELY-keskukset, Tekes muutoksen. Projektisi rahoitusvaihtoehdoissa Me osaamme tehdä tulosta tuottavan aloitamme. Soita 050 910 9190. muut rahoittajat. Sinä päätät, koska TAKUU niin rahat takaisin -takuu” -periaatteella!

Suomessa, joka toimii “Jos ei tulosta, TosiMuutos Oy on ainoa valmennusyritys

Lahti

Espoo

TUOTANTO - PALVELUT JOHTAMINEN - MYYNTI www.tosimuutos.fi

Yrittäjän veroaste on yli 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut.

Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat

38 240 euroa vuonna 2009.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 29,6 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien verot ja tuloselvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YELvakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloihin ja

veroihin vuoden 2009 verotuksessa.

Talouden kriisivuonna 2009 yrittäjien veronalaiset tulot vähenivät vajaat 4 prosenttia, kun taas palkansaajien tulot nousivat prosentin verran. Kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista oli ansiotuloja. Niiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä.

Yrittäjien tulot vaihtelevat vuosittain kaikissa talouden oloissa enemmän kuin palkansaajien.

– Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. Eli yrittäjät saavat työtuntia kohti vähäisen, vain 5 prosenttia suuremman korvauksen kuin pal-

kansaajat. Yrittäjän pääoma on myös sidottu yhteen riskilliseen kohteeseen, omaan yritykseen, toteaa ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Lähes kahdella kolmanneksella yrittäjistä veronalaiset tulot jäivät vuonna 2009 alle palkansaajien keskipalkan ja vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa.

4

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11 Anna-Maija Ahokas

Päijät-Hämeeseen oma yritysvaikutusten arviointimalli Lähes kaikilla kunnallisilla päätöksillä on joko suoria tai välillisiä vaikutuksia yritysten toimintaan. Päätösten tueksi tehtävät yritysvaikutusarvioinnit lisäävät kuntien yritysystävällisyyttä.

Kaikki päijäthämäläiset kunnat osallistuvat kevään aikana toteutettavaan pilottihankkeeseen.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on saada arviointitoiminta käynnistymään kaikissa kunnissa. Yritysvaikutusten arviointi on kirjattu Lahden alueen elinkeinostrategiaan 2009–2015.

Keskustelun arviointitoi-

minnan tarpeellisuudesta aloitti Päijät-Hämeen Yrittäjät. Kuntajohtajat päättivät keväällä 2010 maakunnallisen yritysvaikutusarviointimallin kehittämisestä.

– Yritysvaikutusarviointien toteuttaminen on

FAKTA - Tavoitteena yritysvaikutusarvioinnin systemaattinen toteutus kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa vuoden 2011 loppuun mennessä.

- Tarkoituksena on tunnistaa päätösten yrityksiin kohdistuvat vaikutukset, joita voi samanaikaisesti olla useita: suoria, epäsuoria, myönteisiä tai kielteisiä.

- Arviointi lisää tietoa päätöksenteon tueksi ja siten parantaa kunnan yritysystävällisyyttä. Myös yritysten ja kunnan välisen vuorovaikutuksen mahdollisuus lisääntyy.

- Mallin valmisteluvaiheessa on pidetty kuntatyöpajat kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa; mukana kunnan virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja yrittäjiä.

- Mallin pilotointi käynnissä toukokuun loppuun. Kunnat hakevat kokemusta arvioinnista sekä löytävät keinoja sovittaa arvioinnin osaksi käytännön päätöksentekoa.

Päätökset mallin käyttöönotosta tehdään syksyllä.

kunnille menestystekijä. Toimintatapa välittää myönteistä signaalia yrityksille siitä, että alueella paneudutaan yrittäjien asioihin ja tuetaan yrittäjyyttä parhailla mahdollisilla päätöksillä. Hanke kohdistuu eniten viranhaltijoiden toimintaan ja ajattelutapaan.

Tavoitteena on lähentää yrittäjiä ja kuntia entisestään ja lisätä vuoropuhelua, sanoo Päijät-Hämeen Yrittäjien yhteyspäällikkö Miikka Venäläinen.

– Kuntajohtajat asettivat työryhmän valmistelemaan toimintaperiaatetta ja arvioinnissa käytettävää arviointimallia tai -työkalua. Työ aloitettiin kartoittamalla muualla maassa toteutettuja yritysvaikutusarviointeja, joiden pohjalta luotiin oma malli Päijät-Hämeeseen. Kuntatyöpajoissa keskusteltiin siitä, kuinka arviot toteutetaan ja mitä arvioidaan. Tilaisuuksiin ottivat osaa kuntien johtajistoa, virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja yrittäjäyhdistysten edustajia, kertoo hankkeen vetovastuussa oleva projektikoordinaattori Johan Winberg Lahden Alueen Kehittämisyhtiöstä.

Projektikoordinaattori Johan Winberg ja yhteyspäällikkö Miikka Venäläinen muistuttavat, että yritysvaikutusten arvioinnin tulos ei ole päätösesitys, vaan taustatietoa päätöksen tueksi.

Yritysvaikutusten arvioinnin pilottijakso toteutetaan maalis-toukokuussa kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa.

Pilotointi on alkanut Hankkeen pilottijakso toteutetaan maalis-toukokuussa. Kaikki Päijät-Hämeen kunnat osallistuvat pilotointiin. Kokeilun tulokset kerätään ja kirjataan kesäkuun aikana. Winberg toivoo, että jokaisesta kunnasta saataisiin esimerkkejä erilaisista päätöksistä ja eri toimialueilta. Hän painottaa, että lomakkeiden täyttö ei ole itsetarkoitus, vaan että yritysvaikutusten arvioinneista tulisi kaikille päätöksiä tekeville automaatio.

– Yritysvaikutusten arvi-

ointi ei ole Lahden tekniselle ja ympäristötoimialalle vierasta. Arvioinnit ovat olleet osa työtämme jo kauan.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavaratkaisujen vaikutusten kuvauksia kaavaselostuksissa. Teknisen lautakunnan käsittelyyn tulevissa muissakin asioissa päätöksenteon perusteluissa kerrotaan ne tahot, joihin päätöksellä on vaikutusta ja miten päätös toteuttaa kaupungin strategiaa. Nyt käynnistyneen yritysvaikutusten arviointihankkeen avulla toivomme saavamme uutta näkökulmaa siitä,

miten yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia voitaisiin aiempaa paremmin ottaa huomioon sekä kaavoituksessa että muussa toimialan päätöksenteossa, sanoo Lahden kaupungin maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen.

Ei pakolla, vaan hyödyt oivaltamalla Kukin kunta päättää itse, miten yritysvaikutusten arvioinnit siirretään esittelyyn lautakunnille, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Toisille riittää,

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

5

Mallia valmistellut työryhmä: Yritysvaikutusten arviointi - maakunnallisen mallin kehittämisprosessi Elinkeinostrategia

Työryhmä

Heikki Jaakkola, kunnanjohtaja Padasjoen kunta Raija Rissanen, kunnanjohtaja Hartolan kunta Veli-Pekka Toivonen, maankäytön johtaja Lahden kaupunki

Kuntatyöpajat

Mika Itänen, hallintojohtaja Nastolan kunta

Pilotointi

Malliehdotus

Harri Lemola, kehittämispäällikkö Hollolan kunta

Testaukset

Juhani Ahonen, Lakesin hallituksen jäsen Heinola

Päätökset käyttöönotosta

Yritysvaikutusten arviointi kaikissa alueen kunnissa

Marja-Riitta Kempas, Lakesin hallituksen jäsen Hollola Tero Mölsä, Lakesin hallituksen jäsen Orimattila Outi Hongisto, toimitusjohtaja Päijät-Hämeen Yrittäjät

Julkisten päätösten yritysvaikutusarvioinnin kehittäminen on Päijät-Hämeessä edennyt pilotointivaiheeseen.

että esityksessä on maininta tehdystä arvioinnista, ja toiset haluavat päätösesityksen liitteeksi tai selkeästi omaksi kohdakseen yritysvaikutusten esittelyn.

– Se, miten yritysvaikutusten arvioinnit kirjataan, riippuu siitä, minkä tasoisista päätöksistä on kyse.

Niitä on useita: yhden virkamiehen päätöksistä työryhmiin ja aina strategisiin päätöksiin asti, joihin myös luottamushenkilöt vaikuttavat vahvasti. Yrittäjät odottavat, että eri päätöksentekoportaissa kuunneltaisiin myös heidän mielipidettään, Winberg muistuttaa.

Sekä Toivonen että Nastolan kunnan hallintojohtaja Mika Itänen sanovat, että

KOMMENTTI Kun viranhaltijat ja kuntapäättäjät arvioivat päätöstensä yritysvaikutuksia, paranee heidän kykynsä ajatella asioita yrityslähtöisesti. Päätöksiä tehtäessä tulee pohtia niiden välillisiä tai välittömiä vaikutuksia alueen yrityksiin, muun

yritysten yhteydenotot ja aktiivisuus koetaan hyvänä asiana. Välttämättä virkamiehet eivät automaattisesti huomaa miettiä erityisesti yrittäjille tärkeitä asioita arvioita tehdessään. Jotta kaikki vaikutukset tulisivat varmasti huomioitua, virkamiehet tarvitsevat yrittäjien apua.

– Lähetämme yrityksiin viestejä ja kehotamme heitä ottamaan jo asioiden valmisteluvaiheessa yhteyttä kertoakseen toiveistaan ja mielipiteistään. Olemme huomanneet, että yrittäjillä ei aina ole samanlaisia odotuksia asioista, ja siksi haluamme saada mahdollisimman paljon yhteydenottoja.

Yrityksillä ei välttämättä ole

edes samaa käsitystä siitä, mikä on yritysystävällinen ratkaisu jossakin yksittäisessä hankkeessa, Toivonen sanoo.

Itänen muistuttaa, että viranhaltijat ovat aidosti kiinnostuneita siitä, ovatko tehtävät päätökset kaikille osapuolille, myös yrityksille, hyviä. Elinkeinoelämän kehittäminen on julkisen hallinnon keskiössä, ja siksi sujuva ja aktiivinen vuorovaikutus molempiin suuntiin on ensiarvoisen tärkeää jo kuntastrategiaa laadittaessa.

Yritysvaikutusten arviointi ja kirjaaminen ovat vapaaehtoista ja vapaamuotoista toimintaa. Tunnistamista helpottavien

kysymysten tavoitteena on auttaa virkamiehiä arviointien teossa.

– Koen luottamushenkilönä erittäin positiivisena asiana, että valtuuston listoissa on päätösten ohessa listattuna yritysvaikutusarvioinnit. Niiden tunnistamisessa käytettävät kysymykset helpottavat virkamiehistöä tekemään ainakin tietyn tasoiset arvioinnit. Arviot avaavat niidenkin valtuutettujen silmät, jotka eivät ehkä ajattele työllisyysnäkökulmaa päätöksiä tehdessään, sanoo Hollolan kunnanvaltuutettu Pipsa Kempas.

– Maankäytössä yritysvaikutusarvioinnit ovat varmasti helpompia tehdä, sillä

Essi Alaluukas, toimitusjohtaja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö

meillä niiden tekemiseen on jo totuttu. Mutta monet muut toimialat ovat uuden haasteen edessä, Itänen ja Toivonen toteavat.

Miksi kannattaa arvioida?

Virkamiehistö suhtautuu positiivisesti yritysvaikutusarviointien tekoon. Hiukan pelätään työmäärän kasvua, eikä olla varmoja siitä, saadaanko arvioilla lisätyöhön nähden riittävästi lisäarvoa. Sekä Itänen että Toivonen vakuuttavat yritysvaikutusarviointien vahvistavan kuntien profiilia, ja uskovat, että arvioinnit lisäävät entisestään yhteistyön sujuvuutta ja poistavat

mahdollisuuden napista tehdyistä päätöksistä.

– Yritysvaikutusarvioinneilla päästään yritysystävällisempään päätöksentekoon, sillä hallinnon kyky huomioida elinkeinoelämän tarpeet päätösten teossa parantuu. Arvioinneilla lisätään avoimuutta ja vähennetään tyytymättömyyttä. Ennen kaikkea yritysvaikutusarvioinnit ovat yksi tärkeistä alueen vetovoimatekijöistä, Venäläinen vakuuttaa.

Winberg muistutti, että hankinnat eivät kuulu yritysvaikutusarviointien piiriin, sillä ne ovat hankintalain alaista toimintaa.

Anna-Maija Ahokas

Juha Tähkänen louhintaurakoitsija, Heinolan Yrittäjien puheenjohtaja muassa selvittämällä, työllistävätkö ne yrittäjiä, tai mahdollistavatko ne edes yrittäjyyttä.

Vaikka päätökset eivät aina vaikuttaisi tehtävien toteuttamiseen yrittäjävetoisesti, tai edes jonkin osa-alueen yksityistämiseen, niin yritysvaikutus-

arvioinnit antavat virkamiehille faktoja perustella tällaisia ratkaisuja. Kun arvioinnit on suoritettu, mikään taho ei voi irtautua päätöksistä aiheutuneista vaikutuksista vetoamalla tietämättömyyteen.

Pienyrittäjät rahoittavat niin kunnan kuin valtion-

kin elämän. Työllistämme paljon ja meillä on ratkaiseva merkitys kuntien hyvinvoinnissa. Yritykset, jotka etsivät uutta sijoittumispaikkaa, arvostavat kuntaa, joka tekee yritysvaikutusarviointeja, ja ovat siksi yritysystävällisiä.

Tähkäsen mielestä kuntien päätöksenteossa tarvitaan entistä enemmän yrittäjänäkökulmaa.

6

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

Pitokartano Kurjenmiekka kutsuu Iittiin hyvän ruoan ja upean tunnelman ystäviä. Olet tervetullut järjestämään ikioman tilaisuutesi komeaan hirsikartanoon tai nauttimaan runsaista pitopöydistämme ja juhlakattauksistamme.

Kevään juhlaKattauKset ● Pääsiäiskattaus:

La 23.4. klo 13-15. Hinta 25,00 aikuiset ja 12,50 lapset, 3-12v.

Su 24.4. klo 12.30-14.30. Hinta 30,00 aikuiset ja 15,00 lapset 3-12v. ● Äitienpäivän aattokattaus

La 7.5. klo 15.00-18.00. Hinta 30,00 / aikuiset ja 15,00 lapset 3-12v. ● Äitienpäivän kattaukset su 8.5.

Klo 11-13. Hinta 38,00 / aikuiset ja 19,00 lapset 3-12v.

Klo 15-17. Hinta 40,00 / aikuiset ja 20,00 lapset 3-12v.

Perinteiset PitoPöydät ● su 10.4. klo 13.00-15.00 ● su 22.5. klo 13.00-15.00 ● su 5.6. klo 13.00-15.00 ● su 12.6. klo 13.00-15.00 ● su 3.7. klo 13.00-15.00 ● su 10.7. klo 13-15.00

● su 17.7. klo 13.00-15.00 ● su 24.7. klo 13-15.00 ● su 31.7. klo 13-15.00 ● su 7.8. klo 13.00-15.00 ● su 14.8. klo 13-15.00 ● su 21.8. klo 13-15.00

Hintaan 29,40 / vieras, lapset 3-12 v. / 14,70, alle 3 v. veloituksetta

Tutustu Kurjenmiekkaan ja katso lisätietoja: www.kurjenmiekka.fi Pitokartano Kurjenmiekka sijaitsee Iitissä vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Lahdesta.

Tervetuloa!

Pitokartano kurjenmiekka | Harjuntie 7, 47400 kausala | P. (05) 366 2200 info@kurjenmiekka.fi | www.kurjenmiekka.fi

ARTJÄRVI

Pretax Kouvola Oy 03 874980 Päijät-Hämeen Tili- ja tilintarkastustoimisto Oy 044 3005895 Visma Services Teemuaho Oy 029 0030317

Lahden Tilikeskus Oy Pretax Profit Oy Tilihuone Lahti Oy TiliSoppi Oy Tilitoimisto Deebetti Oy Tilitoimisto Ikonen Ky Tilitoimisto Riitta Heikkilä Oy Tilitoimisto Sari Kotaniemi Tilitumme Oy Tilivirta Oy Tuloslinkki Oy Vesamasa Oy Visma Services Teemuaho Oy

HOLLOLA

NASTOLA

Tilipiste Tuija Ketonen

03

7776061

Päijätmaan Tili ja Kiinteistö Ky 03

7161222

HARTOLA

HEINOLA

LUE ILMAINEN OPAS TALOUSPALVELUN OSTAJALLE

taloushallintoliitto.fi

EV-Tilit Oy

03

7804945

Nastolan Tilitoimisto Oy NKN-Tilit Ky

03

7655070

ORIMATTILA

03 020 03 045 03 03 03 045 040 03 03 03 029

87180 7442500 877080 1303045 7517544 7562523 873030 1238479 5725035 7346376 7521077 7528752 0030304

03 03

874610 873930

03

884830

JÄRVELÄ Kärkölän Tilitoimisto Ky

Tiliekspertti M. Vink Oy

LAHTI Agabena Tilit Oy Anne Jousala Kirjanpito- ja toimistopalvelut HS-Yrityspalvelu Oy

03

7514555

040 7523775 03 883110

7

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

Mia Peltola

OTA KOPPI Hartolassa toimivan KH-Print Oy:n yrittäjä Anne Haajanen sai vastattavakseen orimattilalaisen Timo Niemitalon laatimat kysymykset.

– Kosmetologikoulumme perustaja Tuula Kaapu tukee meitä uusia yrittäjiä mielellään. Häneltä saamme hyviä vinkkejä yritystoimintaan. Tuula todella haluaa, että me onnistumme yrittäjinä yhtä hyvin kuin hän aikoinaan, MiraElise Salo ja Marita Kyyrönen toteavat.

Anne Haajanen Mitä palveluja KH-Print Oy tuottaa?

– Me olemme tekstiilipaino, eli toteutamme vaativimmatkin painokuvat kaikenvärisiin tekstiileihin.

Milloin yrityksenne on perustettu?

– KH-Print Oy on perustettu vuonna 1992.

Montako henkilöä yritys työllistää?

– Tällä hetkellä meitä on kaikkiaan seitsemän työntekijää. Sesonkikaudella, maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien, meitä on tarpeen mukaan 10-13. Tälle erikoisalalle ei ole olemassa oppilaitoskoulutuksia, joten olemme itse kouluttaneet kaikki työntekijämme. Uusien osaajien löytäminen on haastavaa.

Millainen paikkakunta Hartola on toimia teidän yrityksellenne - hyviä ja huonoja puolia?

– Hartolassa olemme todella keskeisellä paikalla asiakkaisiimme nähden. Tavarakuljetukset luonnistuvat erinomaisesti joka suuntaan. En näe Hartolassa tällä hetkellä mitään huonoja puolia. Täällä saamme olla kuin herran kukkarossa, eikä kukaan ole hengittämässä niskaan selän takana.

Millaisia kehityssuunnitelmia on tulevaisuudessa?

– Meidän alamme on sellainen, että yritystoimintaa on kehitettävä jatkuvasti. On yritettävä kulkea kehityksen kärjessä; esimerkiksi uusiin painotekniikoihin on panostettava mahdollisuuksien mukaan.

Onko yritystoimintanne sesonkiluonteista?

– Kevät ja kesä ovat sesonkiaikaa, jolloin töitä tehdään kahdessa vuorossa.

Mitä harrastat ja miten vietät vapaa-aikasi?

– Harrastuksille on jäätävä aikaa, jotta jaksaa toimia yrittäjänä. Olen pienestä pitäen tykännyt harrastaa liikuntaa eri muodoissaan. Liikunnan parissa ajatukset saa hyvin nollattua. Vapaa-aikani vietän mieluisten harrasteiden ja perheen parissa. Yhdessä on mukava liikkua.

Minne haluaisit matkustaa?

– Nyt olisi kiva lähteä aurinkoon esimerkiksi Malediiveille tai Mauritiukselle. Sieltä saisi uutta virtaa Suomen kevääseen. Alppimaisemiin olisi myös ihana matkustaa; siellä sielu lepää. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole mahdollista singahtaa minnekään, sillä sesonkikausi painaa päälle.

Anne Haajanen heittää haasteen seuraavaksi Artjärvelle.

Jarmo Mäkeläinen

Perinteikäs kosmetologien kouluttaja

PERINTEISTÄ YRITTÄJYYTTÄ Kirjoitamme tälle palstalle tarinoita vanhoista, perinteisistä ammateista ja aloista.

Etelä-Suomen Kosmetologikoulu on Suomen vanhimpia yksityisiä kauneudenhoitoalan oppilaitoksia. Alallaan hyvin menestyviä kosmetologeja on sen siipien suojissa koulutettu jo vuodesta 1965.

Kosmetologikoulu on koko historiansa ajan toiminut Lahden ydinkeskustassa: aluksi Mariankadun toimitiloissa ja sittemmin Torikadun kiinteistössä.

Muutto nykyisiin tiloihin tapahtui vuonna 1998. Koulun perustaja Tuula Kaapu jäi eläkkeelle syksyllä 2009.

Vuoden 2006 Yrittäjäksi Lahdessa valittu Kaapu sai vuosikymmeniä kestäneen yrittäjäuran kruunuksi Yrittäjäristin Timanttiristin.

Koulun uudet omistajat ovat Mira-Elise Salo, Marita Kyyrönen ja Eila Järvinen.

Mira-Elise Salo suorittaa parhaillaan estenomin tutkintoa työn ohessa. Kosmetologiksi hän valmistui vuonna 2001. Korpilahdelta kotoisin oleva nuori nainen kertoo, että hänellä on jo pitkään ollut yrittäjäasenne kaikessa tekemisessään.

– Yrittäjyys on sisäsyntyistä. Silloin, kun olin täällä oppilaana, minulla oli vahva tunne, että vielä jonain päivänä olen töissä täällä. Minulla oli tietty päämäärä, jonka halusin toteuttaa, toimitus-/myyntijohtaja Mira-Elise Salo kertoo.

Hänen mukaansa yrittämisessä on parasta, kun pääsee palkkatyötä vapaammin toteuttamaan itseään ja koulutustaan käytännössä.

– Olemme saaneet hyvää palautetta yrittäjähenkisyydestämme. Opiskelijat tekevät koulussamme liiketoimintasuunnitelman, jonka pohjalta he voivat aloittaa työt yksityisyrittäjinä. Hyvien yrittäjätaitojen avulla kosmetologi mahdollistaa etenemisen urallaan.

Kauneudenhoitoalan ammattilaisia Kosmetologi on ihonhoidon ja sen ohjauksen, hieronnan ja ehostuksen asiantuntija.

– Suurin osa hoitotyöstä tehdään käsin, mutta apuna on myös erilaisia laitteita.

Tietoteknisten taitojen osaaminen on tälläkin alalla yhä tärkeämpää. Tarkkuutta vaativa työ edellyttää näköaistin ja käden hyvää koordinaatiota, toteaa koulutusjohtaja Marita Kyyrönen.

Hän on työskennellyt Etelä-Suomen Kosmetologikoulussa vuodesta 1988.

– Koulumme opetusohjelma noudattaa kosmetologin perustutkinnon perusteita. Koulutuksesta noin puolet on teoria- ja ammattiopintoja ja puolet käytännön harjoittelua.

Koulun yhteydessä toimii kauneushoitola, jossa opiskelijat suorittavat työssäoppimisen. Opiskelijoita meille tulee kaikkialta Suomesta ja jopa ulkomailta asti, Marita

Kyyrönen mainitsee.

– 1990-luvun lamavuosina opiskelijaryhmät pienenivät selvästi. Nykyisen taantuman aikana on painotettu erilaisiin koulutuksiin hakeutumista, ja meilläkin kurssikoot ovat kasvaneet. Myös asiakkaita on riittänyt mukavasti.

– Tämä ala muuttuu jatkuvasti. Ajan hermolla on kuljettava koko ajan.

Tämän hetken uutuuksia ovat esimerkiksi sokeroinnit ja koristeltujen ripsien ja kynsien laitot. Nykyisin myös miehet ovat alkaneet panostaa ihonhoitoon, Marita Kyyrönen ja MiraElise Salo kertovat.

Perinteistä rikkaan Etelä-Suomen Kosmetologikoulun nykyisillä yrittäjillä riittää ideoita kauneushoitolansa kehittämiseen.

– Haluaisimme lisää toimitilaa. Haaveena on saada tulevaisuudessa selkeä myymälätila, Mira-Elise ja Marita julkituovat unelmansa.

Jarmo Mäkeläinen

8

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

Potilassimulaattori tehostaa oppimista

ETHÄN EMPINE, ÄÄNESTÄ LEMPINEN • Matalankynnyksen • Nuoriso- ja pitkälähipalvelut sosiaali- ja aikaistyöttömyyteen terveys- sekä sivistyssatsaaminen. puoleen; unohtamatta • Hämärät työt kuriin. peruspalveluita.

• Työeläkkeitä ei leikata.

33

Asioiden ajaja.

Mika kari: 26 eläMä on liian lyhyt

kehnolle yrittäjäpolitiikalle.”

• Jyrkkä EI arvonlisäveron korottamiselle.

• Pk-yritysten toiminta - edel ly tykset turvattava.

Tukiryhmän maksama ilmoitus

www.karilempinen.fi

Parempia päätöksiä. www.mikakari.fi

Tietokoneohjatut potilassimulaattorit uudistavat sairaanhoidon perus- ja täydennyskoulutusta. Simulaatiot ovat toimintoja, joiden avulla voidaan luoda todellisuutta vastaavat olosuhteet oppimiselle. Simulaatiokeskus on kuin oikea sairaala, mutta siellä hoidetaan tietokoneohjattuja potilaita.

Nordic Simulatorsin toimitusjohtajan Jani Walleniuksen tohtoriksi väitellyt yhtiökumppani, vieraili amerikkalaisessa simulaatiokeskuksessa reilut kolme vuotta sitten. Kotiin palattuaan hän soitti Walleniukselle ja pyysi apua simulaatiokeskuksen tekniikan rakentamisessa.

– Minusta idea kuulosti aivan mahtavalta. Mainoselokuvayhtiöni studiossa rakensimme Euroopan ensimmäisen sotilaslääketieteen simulaatiokeskuksen Hennalaan, Sotilaslääketieteen keskukseen. Kun astuu simulaatiohuoneeseen, astuukin maastossa olevaan sotilaslääkintätelttaan.

Hyvin menee

Kaarina hoitaa.

Ensimmäisen hankkeen jälkeen miehet totesivat, että tässähän on bisneksen paikka. Yhtiökumppani hallitsee lääketieteen ja Wallenius ymmärtää

pienestäkin vihjeestä, miten asiat saadaan teknisesti toimimaan. Simulaatiokeskuksissa käytettävä tallennusjärjestelmä syntyi vuodessa.

– Meillä on kaksi vakituista työntekijää, huoltopäällikkö ja minä sekä kolme osa-aikaista. Olemme ainoa yritys maailmassa, joka tarjoaa täydellistä simulaatiokeskusta pakettina. Sen rakentamisen aikana työllistämme aina 20–30 henkilöä, muun muassa ääniasiantuntijoita sekä sähkö- ja rakennusmiehiä.

Kansainväliset markkinat odottavat Nordic Simulatorsin keskuksia on keskussairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä sekä monessa ammattikorkeakoulussa. Koulut käyvät rajua kilpailua oppilaistaan, ja ne oppilaitokset, joilla on simulaatiokeskukset, ovat kaikkein halutuim-

keskusta.fi HÄME

Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden turvaaminen Lasten ja nuorten hyvinvointi Puhdas luonto

www.kaarinasuhonen.fi

Maksaja Kaarina Suhosen tukiryhmä.

Ihminen on tärkein.

JOUKO SKINNARI

24

www.joukoskinnari.com Itse maksettu ilmoitus.

Toimitusjohtaja Jani Walleniuksen (vas.) yritys Nordic Simulators, rakentaa tietokoneohjattuja potilassimulaattoreita ympäri maailmaa.

pia. Suomen markkinat on jo valloitettu, ja nyt on aika siirtyä kansainvälisille markkinoille.

Nordic Simulators käyttää maailman monipuolisimpia langattomia potilassimulaattoreita valmistavan, amerikkalaisen Caumardin simulaattoreita, joille he ovat rakentaneet suomenkieliset käyttöjärjestelmät.

– Caumard on ainoa, jonka tuotevalikoimassa on keskos-, vauva-, 1-vuotias5-vuotias-, synnyttävä äi­ ti-.­nais- ja kaksi toisistaan poikkeavaa miespotilassimulaattoria. Caumard on aloittamassa Euroopan valloitusta, ja he pitävät meitä strategisesti suurimpana kumppaninaan.

Yhtiö suunnittelee parhaillaan historiansa suurinta keskusta Romaniaan.

Sinne rakennetaan useita potilas- ja kontrollihuoneita. Englantilaiseen yliopistoon tulevan simulaatiokeskuksen suunnittelu

on loppusuoralla.

– Emme ole edes käyneet Englannissa, vaan piirustukset ja suunnitelmat kulkevat sähköisesti. Rakennamme suunnitelmien pohjalta 3D-kuvat, jolloin asiakas voi kommentoida työtämme milloin vain prosessin aikana.

Potilassimulaattori reagoi kuin ihminen Simulaatiokeskuksen ohjelmat mahdollistavat muun muassa suonensisäiset nesteytykset, nenä-happiletkut sekä automaattisen lääkkeentunnistuksen lääkemäärineen ja nuken reaktiot lääkitykseen. Simulaattorit reagoivat silmillään, ne vuotavat verta ja jopa puhuvat. Vauva hengittää, itkee ja sinertää hapenpuutteesta.

Anna-Maija Ahokas

YRITYSPALVELUT Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

9

Yrityspalvelut

ILMOITUSLIITE

LAKES • HRV-palvelut • Ongelmajätepalvelu Mäentie • Xtravaganza Hoitamaton öljynerotinkaivo on ympäristöriski Kiinteistöjen öljynerotinkaivon jäte on ongelmajätettä, jonka käsittely on luvanvaraista toimintaa. Paikallisyritys Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy:llä on ongelmajätteiden vastuulliseen käsittelyyn ja kuljettamiseen oikeuttava ympäristölupa.

– Hoitamattoman öljynerottimen sakka- tai öljytila saattaa täyttyä yllättäen näin keväisin. Tällöin sakka tukkii öljynerottimen, mikä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pinnalle kertyneen öljyn pääsyn maaperään tai viemäriverkostoon, toteaa

Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mäentie.

Kiireellä suoritetut kaivojen tyhjennys- ja huoltotoimet aiheuttavat huomattavia ylimääräisiä kustannuksia yrittäjälle.

– Helpoin tapa välttyä turhilta ongelmilta on tyhjentää ja huoltaa öljynerotinkaivo säännöllisesti. Tyhjennys on suoritettava vähintään kerran vuodessa. Palveluamme voidaan täydentää liittämällä öljynerotinkaivohuoltoon hiekanerotin- ja rasvakaivojen huolto ja tyhjennys, Mäentie kertoo.

Luotettava ympäristönhuollon kumppani Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy on vuonna 1976 perustettu, yksityinen ympäristönhuoltoalan yritys. Viime vuosina päijäthämäläisosaajan palvelutarjonta on laajentunut entisestään. Ongelmajätepalvelu on saanut rinnalleen säiliö- ja öljynerotinkaivohuollon, kierrätys- ja kuljetuspalvelut sekä Saferec-tietosuojapalvelut.

– Hoidamme asiakkaidemme ympäristönhuollon taloudellisesti ja luotettavasti.

Asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu ympäristönhuolto tuo kustannussäästöjä ja vahvistaa yrityksen ympäristöimagoa. Kun yrittäjä voi luottaa siihen, että yrityksen ympäristönhuolto on luotettavissa käsissä, hän voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa, yrittäjä Mäentie painottaa.

OJP Mäentie Oy panostaa osaavan henkilökuntansa tietotaidon päivittämiseen.

– Henkilökuntamme osallistuu kuluvan talven ja kevään aikana öljyntorjuntakoulutukseen. Koulutuksen

Kesätyöntekijät yhteistyöllä ja kesäkuussa alkaa kesätyörupeama.

– Tarvitsemme vuosittain kymmeniä kesätyöntekijöitä.

Ilman HRV-palveluja koko prosessi olisi mahdoton, Veikko Laitinen kertoo.

Kesätyöntekijöiden etsintä aloitetaan aikaisin keväällä.

Ensimmäinen yhteinen palaveri pidetään helmikuussa. Siinä

Markku Isoherranen sai Wipakilta töitä HRV-palveluiden kautta. – Prosessi sujui jouhevasti ja kaikki meni hienosti, Isoherranen kiittelee.

määritellään alustavasti, kuinka monta työntekijää tarvitaan, mitä hakijoilta edellytetään ja koska työt alkavat. Tämän jälkeen alkaa hakijoiden kartoitus.

Anneli Urlander osallistuu keväisin TE-toimiston järjestämille kesätyötreffeille sekä Nastolassa että Lahdessa.

– Se on hyvä tapa tutustua hakijoihin ja saada vähän tuntumaa heihin. Kaikki työhakemukset kulkevat Arjan kautta, mutta laitan paperin kulmaan merkinnän, jos hakijaa kannattaa minun mielestäni haastatella.

– Tiedän mitä ominaisuuksia mille osastolle haetaan ja mitä työ tarkoittaa. Se helpottaa hakulomakkeiden läpikäymistä huomattavasti. Lohtari korostaakin pitkän yhteistyön merkitystä.

– Virheiden määrä vähenee puolin ja toisin, kun osapuolet ovat tuttuja. Kartoitamme aina yhdessä Arjan ja Veikon kanssa edellisten vuosien kesä-

päämääränä on turvallinen ja ympäristöystävällinen toiminta esimerkiksi säiliöauto-

onnettomuuksissa, Mäentie sanoo.

HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon valtakun-

Wipak on hyödyntänyt HRV-palvelujen haku- ja haastattelupalveluja jo useiden vuosien ajan. Pitkäaikainen yhteistyö sujuu saumattomasti ja helpottaa jokavuotisten kesätyöntekijöiden löytämistä.

Wipakin käyttöinsinöörin Veikko Laitisen, rekrytoinnista ja työnopastuksesta vastaavan Anneli Urlanderin ja henkilöstökonsultti Arja Lohtarin tämän kevään rupeama on kohta takana.

Sadoista kesätyöhakemuksista on seulottu parhaat.

Heidät kutsutaan lähiviikkoina Wipakille haastatteluun

– Kalustomme suunnittelussa on huomioitu ongelmajätehuollon erityisvaatimukset, OJP Mäentie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mäentie toteaa.

työntekijät ja ammattikoulujen työssäoppijat, löytyisikö heistä sopivia kandidaatteja. Uusista kesätyönhakijoista valitaan puuttuvat tekijät TE-toimiston kautta.

Kaksinkertainen varmistus Käytännössä HRV-palvelut hoitaa kesätyöntekijöiden rekrytoinnin alusta lähes loppuun asti.

– Käymme HRV-palvelussa hakulomakkeet läpi ja pyydämme parhaat ehdokkaat ensimmäiseen haastatteluun TE-toimistoon. Näiden haastattelujen pohjalta teemme listan Veikolle ja Annelille.

Merkitsemme siihen meidän mielestämme parhaat kandidaatit, jotka Wipakin kannattaisi haastatella.

– Lähetän seulotut hakemukset keskitetysti Annelille.

Hän käy ne läpi eri osastojen käyttöinsinöörien kanssa ja

nallinen asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa ammattitaitoista palvelua erilaisissa henkilöstöön liittyvissä tilanteissa.

Asiakaslähtöinen toimintatapamme sekä henkilöstökonsulttimme löytävät varmasti yrityksesi henkilöstöön liittyviin kysymyksiin ratkaisut!

- Haku-ja haastattelupalvelut - Henkilöstövuokraus - Soveltuvuuden arviointi - Uudelleensijoittumisvalmennus - Johdon ja esimiesten valmennus - Työyhteisön kehittämispalvelut - Ammatillinen kuntoutus Professi HRV-palvelut / Päijät-Hämeen työ-ja elinkeinotoimisto Kirkkokatu 12, 15140 Lahti p. 010 60 45040, lahti.hrv-palvelut@te-toimisto.fi

sovimme heidän kanssaan yhdessä haastattelupäivät.

Kun on sovittu, ketkä pyydetään Wipakille haastatteluun, Lohtari sopii haastateltavien kanssa haastatteluajat. HRVpalvelut myös ilmoittaa kaikille haastatelluille, miten kesätyöpaikan suhteen kävi.

– Meillä ei ole koskaan ollut yrityksessä erikseen palkattua henkilöä, joka vastaisi rekrytoinnista. Tämä on meille helppo ja turvallinen tapa palkata kesätyöntekijöitä, Lai-

tinen pohtii. Hän kertoo, että taustalla on kaksoishaastattelun periaate. HRV-palvelut tarkistaa hakijat ensin ja lopuksi Wipak varmistaa vielä hakijat omalla haastattelulla.

– Kesätöistä kasvaa meille uusia osaajia. Tällä hetkellä meillä on onnekas tilanne, sillä yrityksen vaihtuvuus ei ole suuri, mutta eläköityvien tilalle on löydettävä uusia tekijöitä. Ja tätä kautta me löydämme niitä.

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11 10 YRITYSPALVELUT

Lehti-hanke auttoi Energiapankkia kehittämään yritystoimintaansa Teija Horppu

Heinolalainen Energiapankki Oy on yksi niistä yrityksistä, jotka ovat hyödyntäneet Lahden alueen hyvinvointialan yrityksille suunnattua kehittämiskannustetta.

Kannusteen ansiosta Energiapankilla on asiakaslähtöisen toiminnan mahdollistava tietotekniikkalogistiikka sekä lisävoimaa ja uskoa toimintaan.

Resurssipula on tuttu ilmiö monessa liiketoiminnan kehittämistä pohtivassa yrityksessä. Teknisen puolen kehittäminen taas on oma maailmansa, joka vaatii paitsi erityisosaamista myös aikaa ja rahaa.

Näiden tosiasioiden edestä Energiapankin omistajat löysivät itsensä pian yrityksen perustamisen jälkeen. Miten lanseerata hyvinvointipalveluita, järjestää asiakasklubin toimintaa sekä markkinoida tehokkaasti palveluita, ryhmävalmennuksia, seminaareja, tapahtumia ja vaellusmatkoja? Tietotekniikan ja ryhmävalmennusten yhdistäminen on haasteellinen ja osaamista vaativa prosessi.

Aikansa ongelmaa pähkäiltyään toimitusjohtaja Mikko Tukonen ja tietotekniikkavastaava Ari Välimäki alkoivat selvittää, mitä vaihtoehtoja yrityksellä olisi saada asiantuntija-apua toiminnan kehittämiseen. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LA-

KESin kehittämispäällikkö Lasse Lyijyseltä he kuulivat PäijätHämeen Hyvinvointiklusterin LEHTI-hankkeesta ja hyvinvointialan yritysten kehittämiskannusteesta.

Yhteydenotto Lakesin yritysasiamieheen Isto Vanhamäkeen pani rattaat pyörimään: Vanhamäki kävi tapaamassa Ari Välimäkeä, ja jo kahden viikon kuluttua Energiapankki pääsi aloittamaan tietotekniikan kehittämishankkeen.

Kolmen viikon aikana Energiapankin edustajat ja alan asiantuntija selvittivät sosiaalisen median mahdollisuuksia: miten erilaisia sosiaalisen median kanavia voidaan yhdistää, millä tekniikoilla asiakkaita voidaan motivoida ja millaisia avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä on tarjolla. Lisäksi arvioitiin laatua, kustannuksia ja ansaintalogiikkaa.

Näkökulmia ja antoisaa yhteistyötä Energiapankin edustajat ovat

Vasemmalla Energiapankki Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tukonen, oikealla Lakesin Lehti-hankkeen yritysasiamies Isto Vanhamäki. tyytyväisiä kehittämiskannusteeseen ja Lakesin yrityspalveluihin.

– Isto Vanhamäki toi asiaan uusia näkökulmia, auttoi tekemään hankkeeseen tärkeitä tarkennuksia ja muokkaamaan siitä toteutuskelpoisen. Hän myös etsi sopivat palveluntarjoajat ja kilpailutti yritykset.

Onneksemme palveluntarjoajien joukosta löytyi juuri Energiapankin tarpeisiin soveltuva asiantuntija, Mikko Tukonen kertoo.

LEHTI-HANKE - Kuuden maakunnan yhteishanke, joka toimii Päijät-Hämeen Hyvinvointiklusterin alla.

- Rahoittajina Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan Aluekehitysrahasto, koordinoijana Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES. - Alueet ja osahankkeet: - Lahden alue: OLLI (Open Living Lab for Innovations) - Hämeenlinnan seutu: VAPA 1 ja 2 (Virvelinrannan hyvinvointiyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämisprojekti) - Etelä-Karjala: HAKE (Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen Etelä-Karjalassa) - Itä-Uusimaa: HAI (Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi ItäUudellamaalla) - Hyvinkään–Riihimäen alue: PPP – HYRI - Turun seutu: HYRRÄ (Hyvinvointiyrittäjyyden ja esteettömän asumisen informaatiokeskuksen kehittäminen) - Kohderyhmänä hyvinvointialan yritykset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat.

- Kehittää hyvinvointialan liiketoimintaa ja liiketoiminnan kehittämistyökaluja, tuottaa alan yrityksille kehittämis- ja innovaatiopalveluita sekä innovaatio-, hautomo- ja yrityskehitys toimintaa, synnyttää uusia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyömalleja, tukee verkottumista.

- Toteutetaan ajalla 1.10.2008–31.12.2011

– Saimme hyviä ideoita ja tietoa sosiaalisen median teknisiin ratkaisuihin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen sekä palautetta ja ehdotuksia sisältöjen kehittämiseksi. Pisteenä i:n päälle tuli mukava ja antoisa yhteistyö Lakesin ja Isto Vanhamäen kanssa, summaa puolestaan Ari Välimäki.

Ilman kehittämiskannustetta hankkeen toteutus olisi siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Mikko Tukonen haluaakin kannustaa yrityksiä ottamaan yhteyttä Lakesiin ja selvittämään, mitä vaihtoehtoja on tarjolla.

– Lakes toimii alueen yrityselämän kehittämiseksi, ja yhteistyö sen kanssa on joustavaa ja kannustavaa. Jopa kehittämiskannusteen käytön raportointi yllätti keveydellään.

Yritykselle, joka haluaa kehittyä Lahden alueella toimii noin 2 000 hyvinvointialan yritystä, mutta vain harva niistä on hakenut kehittämiskannustetta.

Isto Vanhamäki houkuttelee tarttumaan tilaisuuteen, sillä menossa on viimeinen vuosi, jolloin kehittämiskannustetta jaetaan.

– Kehittämiskannusteen ansiosta yritys saa asiantuntijapalvelut edullisemmin kuin saisi ilman sitä. Lisäksi kannusteen käyttö on yritykselle

Kehittämiskannuste - Lahden alueen hyvinvointialan yrityksille, yritysryhmittymille ja yhdistyksille tarkoitettu liiketoiminnan tai palveluiden kehittämisen kannuste.

- Tarkoitettu asiantuntijapalveluiden ostamiseen.

- Suuruudeltaan 200–10 000 euroa, kattaa 60 prosenttia asiantuntijapalvelun hinnasta.

- Helppo hyödyntää: asiantuntijat etsivät palveluntarjoajat, hoitavat kilpailutuksen sekä tekevät hankintapäätöksen ja paperityöt yrityksen puolesta, mutta tiiviissä yhteistyössä yrityksen kanssa - Nopea prosessi: yrityksen resursseista riippuen kehittämistyöhön päästään jopa kahdessa viikossa.

- Hakuaikaa vuoden 2011 loppupuolelle saakka.

vaivatonta, sillä käytännön työt hoituvat hankkeen toimesta.

Mikko Tukosen mielestä kehittämiskannustetta kannattaa hakea jokaisen yrityksen, jolla on tarve ja halu kehittyä eteenpäin ja joka haluaa haastaa sekä itsensä että markkinat.

– Kehittämiskannusteen avulla yritys saa ulkopuolisen konsultin apua ja lisäarvoa, jota yrityksessä itsessään ei ole. Energiapankille kannuste ja sen avulla toteutettu hanke olivat tärkeää polttoainetta, joka antoi lisävoimaa ja uskoa

toimintaan. Seuraavaksi aloitamme palveluidemme alueellisen lanseerauksen.

Tavoitteenamme on saada 50 000 asiakasta vuoden 2014 loppuun mennessä.

YHTEYSHENKILÖ Koordinaattori Birge Laine puh. 044 557 7852 birge.laine@lakes.fi www.lakes.fi www.hyvinvointi.fi

YRITYSPALVELUT Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

11

LAKES kuva-arkisto/PP-Metal Oy

Mekatroniikka-alalla yhteistyö tuo voimaa Lahti Mechatronics Networkin toiminta on syntynyt yritysten tarpeesta ja halusta kehittää alaa yhdessä eteenpäin. Yhteistyö tarjoaa monia etuja jäsenilleen. Toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki alan yritykset.

Ajatus yhteistyöverkosta syntyi vuonna 2000. Kaikilla alan yrityksillä oli samoja haasteita – pulaa oli muun muassa osaavasta työvoimasta ja erityisesti hitsaajista – ja silloin todettiin, että jokaisen on turha tehdä samoja asioita yksin, kun voimat voidaan yhdistää ja miettiä ratkaisuja yhdessä.

Tavoitteena liiketoiminnan kehittäminen Mekatroniikka on käsitteenä varsin laaja. Se pitää sisällään kone-, sähkö-, elektroniikka- ja ICT-alan tuotantoa. Esimerkiksi teollisuusroboteissa hyödynnetään näitä kaikkia. Yhteistä kaikille klusterin toiminnassa mukana oleville yrityksille on halu aktiiviseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESin koordinoiman Mekatroniikkaklusterin piirissä toimii tällä

hetkellä noin 700 yritystä ja se on yksi alueen merkittävimmistä klustereista, mitataan sitä liikevaihdon, henkilöstömäärän tai yritysten lukumäärän mukaan.

Klusteriin kuuluvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 7 200.

Klusterin ydinjoukon muodostaa noin 50 yrityksen verkosto, Lahti Mechatronics Network. Klusterin tavoitteena on nostaa toimiala kasvu-uralle vahvasti verkostoituneena, kansainvälistyneenä, uusinta teknologiaa ja korkeaa osaamista hyödyntävänä toimialana.

– Tämän aktiivisen ydinjoukon tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen, liiketoiminnan edellytysten kehittäminen ja uuden liiketoiminnan luominen verkostoyhteistyötä vahvistamalla. Yksittäinen yritys löytää verkostosta uusia kumppaneita, tuoreita ideoita ja tervetulleita ratkaisuja ongelmiinsa, sanoo klusterin kehittämispäällikkö Jari Tiikkainen.

– Yritykset ideoivat erillisissä Mia Peltola

Kehittämispäällikkö Jari Tiikkainen ja viestintäassistentti Mikko Lehtinen kertovat, että klusterin ja Lahti Mechatronics Networkin toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki alueen mekatroniikka-alan yritykset.

työryhmissä toimintaa, jonka pohjalta me räätälöimme erilaisia kehittämis- ja koulutuspaketteja sekä seminaareja jäsenyrityksille, kertoo viestintäassistentti Mikko Lehtinen.

– Kartoitamme myös koko ajan uusia kehittämistarpeita.

Viime vuonna jäsenyritysten keskuudessa toteutettu palveluntarvekartoitus nosti esille neljä teemaa. Kehittämistarpeita nähtiin markkinoinnissa ja palveluliiketoiminnassa, hankintatoimessa sekä henkilöstön kehittämisessä.

Muun muassa nyt meneillään oleva, koko kevään jatkuva ratkaisumyynnin koulutus on räätälöity kyselyn tulosten ja työryhmätoiminnan pohjalta.

Seuraava verkostoitumistilaisuus syksyllä Lahti Mechatronics Network järjestää vuosittain jäsenyritysten verkostoitumistilaisuuksia eri puolilla Päijät-Hämettä. Näissä tilaisuuksissa jäsenyrityksillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja verkostoitua. Toinen hyvä foorumi alan yrittäjien tutustumiselle ovat vertaisoppimistyöryhmät.

Tiikkainen kertoo, että klusterissa on toteutettu tuottavuuden parantamiseen tähtäävää benchmarkkausta eli vertaisoppimista nyt vuoden verran.

– Vierailemme kerran kahdessa kuukaudessa jossain jäsenyrityksessä ja käymme läpi yhden tuottavuuden parantamiseen liittyvän aihealueen, kuten esimerkiksi tilaustoimitusketjun parantamisen tai tuotannonohjaukseen liittyvän asian. Vierailijat voivat kysyä, miten tietyt asiat on yrityksessä hoidettu ja keskustella aiheesta, minkä jälkeen tutustutaan yritykseen.

– Tarjoamme myös alan yrityksille yhden luukun periaatteella toimivan yhteyden Lakesin yrityspalveluiden, kuten rahoitusneuvonnan ja kansainvälistymispalveluiden, tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Teknologiateollisuuden liikevaihto on kasvanut Hämeessä neljä prosenttia. Ilmassa on positiivisia merkkejä ja yritykset ovat varovaisen toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.

Mekatroniikkaklusteri ja Lahti Mechatronics Network tarjoavat alueen yrityksille: • Kehittämisprojekteja • Koulutuspaketteja ja seminaareja • Yhteisosastoja messuilla ja tapahtumissa • Tietoa alihankintamahdollisuuksista • Ympäristöasioiden hallintaa (cleantech) • Verkostoitumis- ja vertaisoppimistilaisuuksia • Lakesin yrityspalveluiden tehokkaan käytön Lue lisää: www.lahtimechatronics.fi

Lakesin yrityspalvelut: • Rahoitusneuvonta • Omistajan- ja sukupolvenvaihdosneuvonta • Yrityskummipalvelut • Kehittämispalvelut • Verkostoitumispalvelut • Kansainvälistymispalvelut • Sijoittumispalvelut • Rekisteri- ja tietopalvelut • Perustamisneuvonta Lue lisää: www.lakes.fi

tech osaksi yritysten toimintaa.

Cleantech pitää sisällään paljon muutakin kuin ympäristöystävällisen energiantuotannon.

Parhaimmillaan se tähtää myös ympäristöhaittojen vähentämiseen liiketoiminnassa. Tiikkainen kertoo, että cleantech on nouseva liiketoiminnan alue, joka kiinnostaa yrityksiä.

– Cleantech tarkoittaa tuotteita, prosesseja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämä voi pitää sisällään esimerkiksi tuotantojätteiden vähentämistä tai oikeita materiaalivalintoja.Teemme tällä saralla tiivistä yhteistyötä Suomen ympäristöteknologiaklusterin veturina toimivan Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n kanssa.

Klusteri tekee myös jatkuvaa yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa, sillä osaavan työvoiman saatavuus on tärkeää.

– Alueelta pitää löytyä ammattitaitoista henkilökuntaa, ja se helpottuu, kun alueella on alan koulutusta. Yritykset välittävät oppilaitoksille arvokasta viestiä koulutustarpeista ja siitä, mitä koulutusalueita tulevaisuudessa kannattaa painottaa.

Cleantech osaksi toimintaa

Palveluliiketoiminnalla kilpailukykyä

Yksi Mekatroniikkaklusterin tavoitteista on nostaa clean-

Globaalin rakennemuutoksen myötä suomalaisyritysten on

entistä vaikeampaa kilpailla perustuotteilla halvemman tuotannon maiden kanssa, kertoo Tiikkainen.

– Yritysten on lisättävä palveluja ja tarjottava kokonaisratkaisuja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei myydä pelkkää tuotetta vaan mennään sisälle asiakkaan prosessiin ja tarjotaan sinne räätälöityjä ratkaisuja. Palvelu, laatu sekä nopeat ja joustavat toimitukset ovat lisäarvoja, joista asiakkaat ovat valmiit maksamaan.

– Pyrimme tuomaan alueen yrityksille tietoa trendeistä ja ajankohtaisista asioista.

Kerromme myös projekteista, joihin on mahdollista osallistua.

Järjestimme äskettäin esimerkiksi ydinvoimarakentamisen tietoiskun. Ydinvoimaprojektit pitävät sisällään varsinaisen energiantuotantorakentamisen lisäksi monenlaista normaaliin laitosrakentamiseen liittyvää osavalmistusta ja alihankintaa.

Tässä tapauksessa keskityttiin jakamaan tietoa erilaisista tavoista päästä mukaan ydinvoimaprojektien edellyttämiin sertifiointi- ja tarjouskilpailuprosesseihin, Lehtinen lisää.

Lehtinen ja Tiikkainen kertovat, että mukaan klusterin ja Lahti Mechatronics Networkin toimintaan ovat tervetulleita kaikki alueen mekatroniikka-alan yritykset. Mekatroniikkaklusterin perustoiminta on alueen yrityk-

sille maksutonta ja Lakesin omien palvelujen lisäksi klusteri kokoaa yhteen ja tiedottaa myös muiden tahojen järjestämistä koulutuksista, verkostoitumistilaisuuksista ja messumatkoista. Yritysverkosto Lahti Mechatronics Networkin puitteissa järjestetyt tiiviimmät kehitysprojektit edellyttävät jäsenyyttä. Lahti Mechatronics Networkin henkilöstömäärään sidottu jäsenmaksu on alle 10 hengen yritykseltä 200 euroa vuodessa ja sillä pääsee mukaan laadukkaaseen vertaisoppimis-, koulutus- ja kehittämistoimintaan sekä luomaan hyödyllisiä suhteita muiden alueen toimijoiden kanssa. Verkostossa on mukana yhtälailla isoja ja pieniä yrityksiä. Tärkeintä onkin halu verkostoitua ja kehittää yrityksensä toimintaa.

Jos haluat mukaan Mekatroniikkaklusterin toimintaan, ota yhteyttä: Jari Tiikkainen puh. 040 727 8335 Mikko Lehtinen puh. 050 356 9680 etunimi.sukunimi@lakes.fi Lue lisää: www.lahtimechatronics.fi

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11 12 YRITYSPALVELUT ILMOITUS

– Kevyempi Yritys™ -ohjelma Yrityksen hyvinvointiin vaikuttavat suoraan niin yrittäjän kuin sen henkilöstönkin vireys ja energisyys. Xtravaganzan Kevyempi Yritys™ -ohjelma tukee henkilökunnan jaksamista niin työssä kuin työajan ulkopuolellakin. Elämäntapamuutoksiin perustuvat painonhallintaohjelmat avaavat kokonaisvaltaisen näkökulman henkisen ja fyysisen tasapainon saavuttamiseksi. Jo viiden prosentin painonpudotuksella on tutkitusti suotuisa vaikutus terveyteen ja sairauksien ehkäisemiseen.

Taksiautonkuljettaja Kirsti Laaksosen virkapuku istuu napakasti eikä takin alta pursua mitään ylimääräistä.

Olo on reipas ja hyvä, ja Kirsti jaksaa pitkiä työpäiviä ja työhön kuuluvaa valvomista nyt huomattavasti paremmin kuin vielä viime keväänä. Silloin Kirsti alkoi kaivata vyötäröään. Kun lähipiirissä oli elävä esimerkki siitä, miten hyvin xtravaganzan ohjelma toimii, hän päätti lähteä mukaan.

Myös taksiyrittäjä Matti Varsaluoma on varsin tyytyväinen keventyneeseen olemukseensa, vaikka tavoite ei ole vielä kokonaan saavutettu. Silti yli 20 kilon pudotus on tuonut tuntuvaa helpotusta oloon - ja mikä parasta: se keventää myös askelta ja voimia riittää nyt myös lenkille ja kuntosalille.

– Ei laihduttamisesta olisi yksin tullut mitään. Täällä on ravitsemuksen ja hyvinvoinnin ammattilaisia, joilta saa neuvoja ja tukea. Heidän kanssaan voi käydä läpi omaa elämäntilannetta ja asettaa omat tavoitteensa painonpudotukseen. Xtravaganza-ohjelma pitää sisällään terveellisen ruokavalion, oikean ruokailurytmityksen, monipuolisen liikunnan sekä henkisen valmennuksen.

Myös vauhti, jolla kiloja karistetaan, määritellään itse. Sekä Kirsti että Matti halusivat nopeasti tuloksia ja lähtivät pudottamaan painoaan valitsemalla nopean vaih­toehdon.

– Valitsin alkuun nopeimman tavan laihtua säilyttääkseni motivaationi. Ensimmäiset neljä kiloa lähtivät tosi nopeasti ja kahdeksan kiloa vajaassa kahdessa kuu-

kaudessa, Kirsti Laaksonen kertoo.

Myös Matti Varsaluoma aloitti nopealla tempolla, sitten joulu hiljensi vauhtia. Yksi ohjelman hyvistä puolista on se, että siinä jokainen etenee oman elämäntilanteensa mukaan.

Kuukausimaksu sisältää varsinaisen painonpudotus­ ohjelman lisäksi oikeuden käyttää rajattomasti keskuksen kuntosalia, osallistua ryhmäliikuntatunteihin, henkilökohtaisen terveyskonsultin tuen, ravintoneuvontaa ja henkisen valmennuksen.

– Liikunta auttaa tavoitepainon säilyttämisessä. Kun aloi­tin laihduttamisen, minulle sanottiin, että painonpudotus ei ole pysyvää. Minulla on takana jo kaksi etelänmatkaa sekä joulu ja uusivuosi, eikä lisäkiloja ole tullut. Siksi on hyvä, että tähän sitoudutaan vuodeksi. Jos en vähään aikaan ehdi käydä, täältä jo soitellaan. Ryhmän tuki on tärkeää, Kirsti Laaksonen kertoo.

Tämän ovat huomanneet myös monet yritykset, joista on yhdessä lähdetty muuttamaan elämäntapoja. Investoinnit terveyteen ja hyvinvointiin maksavat itsensä takaisin kohentuneena vireystilana ja tehokkaampina työsuorituksina.

Xtravaganza Keskus Askonkatu 9 E, 3. krs 15100 Lahti

Taksiautonkuljettaja Lisää onnistujia: Kirsti Laaksonen www.xtravaganza.fi/lahti Meillä voit maksaa myös liikunta- ja virikeseteleillä.

Kevyempi Yritys™ -ohjelma rakentuu yrityksen tarpeisiin. Tehdään yhdessä yrityksellesi sopivin hyvinvointisuunnitelma. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme: puh. 0207 661737 tai lahti@xtravaganza.fi.

Taksiyrittäjä Matti Varsaluoma

Parempi ote tiedosta ja dokumentista ProDoc Systems Oy on erikoistunut dokumenttien ja mikrofilmien skannaukseen, arkistointiin ja vektorointiin. Yritys myös myy erilaisia ohjelmia dokumenttienhallintaan.

– Meillä on ammattilaiskäyttöön tarkoitettu skanneri, jolla skannaamme kuvat A0-kokoon asti. Kuvien pituudella ei ole rajoitusta, kertoo toimitusjohtaja Vesa Keskiaho.

Paperikuvien lisäksi yritys skannaa myös mikro-

filmejä.

– Nyt on mahdollista siirtää yritysten digitaaliseen muotoon helposti, tarkasti ja nopeasti.

Skannausten lisäksi ProDoc Systems tekee myös käsinvektorointeja. Samalla, kun taloyhtiöiden pohjapiirustuksia muutetaan AutoCad-muotoon

esimerkiksi putkiremonttien yhteydessä, kannattaa kuvat vektoroida käsin. Tämän jälkeen eri suunnittelijat voivat muuttaa kuvia ja lisätä niihin omia merkintöjään alkuperäisten kuvien kärsimättä.

Kun paperikuvat ja -dokumentit on siirretty sähköi-

seen muotoon, niistä voidaan muodostaa sähköinen arkisto.

Tämä säästää huomattavasti yrityksen aikaa ja ennen kaikkea arvokasta tilaa.

– Sähköisessä arkistossa dokumentit ovat aina omalla koneella ja niitä voi lähettää sähköpostilla eteenpäin. Tämä

helpottaa huomattavasti suunnittelijoiden, isännöitsijöiden ja kiinteistönhoitajien työtä.

Tämän lisäksi kuvista voidaan mitata pinta-aloja. Niihin voi tehdä merkintöjä ja ne voidaan tulostaa halutussa mittakaavassa ja koossa. Sähköisessä muodossa olevia piirustuksia voidaan myös käyttää apuna CAD-suunnittelussa.

Sähköinen arkisto on myös turvallinen varmuuskopio. Yh-

delle CD:lle voidaan tallentaa tuhansia kuvia ja piirustuksia.

Asiakas voi halutessaan ulkoistaa piirustusarkistonsa Pro Docin ylläpidettäväksi. Silloin ProDoc huolehtii arkiston ylläpidosta ja ajantasaisuudesta. Isännöitsijät, huoltoyhtiöt ja muut käyttäjät voivat katsella ja tulostaa piirustuksia internetin välityksellä.

ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA:

SOPIVA YEL = SOPIVA ELÄKE Mistä on hyvä yrittäjyys tehty?

Kun talous on turvattu, turvattu voitt rauhassa rauhassa keskittyä omaan bisnekseesi. Lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutus eli YEL antaa sinulle paitsi eläketurvan myös muuta sosiaaliturvaa. Eläkevakuutusyhtiö Etera on yrittäjän luotettava ja ketterä kumppani. Tutustu asiantunteviin ja mutkattomiin palveluihimme.

MILLAISEN ELÄKKEEN SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA?

Tee oma eläkelaskelmasi: etera./yrittaja

Vakuuta vaivatta

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

13

Ilman unelmia ei ole elämää Mia Peltola

Taiteilijat ovat päättömiä, liioittelijoita ja hulluja. Tanssitaiteilija, koreografi Jorma Uotinen, joka esiintyi Tapiolan ja PäijätHämeen Yrittäjien järjestämässä Yrittäjien Iltakoulussa 8.3., hyväksyy ominaisuuden ”hulluus” vain silloin, kun sillä tarkoitetaan suurta herkkyyttä, älyä, rohkeutta ja riskinottokykyä. Nämä ominaisuudet vievät eteenpäin menestyviä taiteilijoita. Samoja piirteitä, ”hulluutta” myöden, tarvitsee menestyvä yrittäjiä.

Taide, niin kuin yrittäjyyden tuloskin, syntyy henkisen aktiivisuuden, eli taiteilijan tai yrittäjän hengen ja järjen yhteistyöstä. Luomistyö edellyttää huomioiden tekemistä, vertaamista ja erojen havaitsemista.

Tämähän tarkoittaa yritystoiminnassa benchmarkkausta.

– Taiteilijalle pelkkä halu tehdä menestyvää työtä ei riitä, vaan pitää kouluttautua ja sivistää, jotta olisi kulloisenkin ajan välittäjä.

Aivan samoin, yrittäjän on oltava ajan hermolla tuottaakseen tuotetta tai palvelua, jolla on kysyntää tässä ja tulevassa ajassa. Molempia rajoittaa sovinnaisuuden ja täsmällisyyden painolasti, ja siksi on kyettävä ajattelemaan runoilija Arto Mellerin sanoin:” Älä sano, näin on ollut maailman sivu. Se kääntyy.” Niin taiteessa kuin yrittäjyydessä on aineksia unelmien tekoon, sillä ilman unelmia ei ole elämää.

Halu ei riitä, tarvitaan uskoa Jorma Uotinen varoittaa liiallisesta kilpailemisesta, sillä painottamalla voimakkaasti taloudellista kasvua ja Idols-ajan nopeaa tähteyttä, esiin nousevat vain keskinkertaisuudet, jolloin intomielisyys ja spontaanisuus tulevat hylätyiksi.

Taide, tuote tai palvelu voi olla mikä tahansa, mutta menestyäkseen se tarvitsee syvää vaikuttavuutta,

ja kaiken lisäksi jokaiselle sekä taiteen että tavaroiden teho on erilainen ja ainutlaatuinen. Yritystoimintakin tuottaa elämyksiä, ja jotta siinä onnistutaan, pitää yrityksessä olla avointa mieltä ja eläytymiskykyä.

Asiakkaan pitää saada vaikutelma, että hän on kokenut jotakin uskomatonta ja tavatonta, joka ylittää sovinnaisuuden rajat ja avaa huikaisevia näkemyksiä elämään.

– Taiteilijan matka on määrätietoista pyrkimystä ja vaistonvaraista hapuilua kohti avointa, vain aavistettavissa olevaa päämäärää. Hyvin pitkälle samoin kulkee yrittäjäkin, vaikka hänellä pitää olla selkeä tavoite, eikä toiminta voi perustua liialliseen hapuiluun. Molempien työ vaatii intohimoa, syvää sitoutumista. Molempien menestys on ennalta arvaamatonta ja kumpikaan ei voi hekumoida helpoilla voitoilla. Niitä ei ole.

Uotinen kehottaa yrittäjiä muistamaan Charlie Chaplinin sanat: Usko on jokaisen idean edelläkävijä, se on järjen jatke, sisältäpäin nouseva voima. Uskon kieltäminen on itsensä kieltämistä, sen hengen kieltämistä, joka saa kaikki voimat liikkeelle. Usko on uskoa tuntemattomaan, ja se on kaikkien saavutusten alku.

Sankarit esiin Kun arvioidaan taidetta, työtä tai laatua, se on aina

Valitse vastuullinen kumppani VMP tarjoaa näkemystä ja luottamuksellista kumppanuutta – sinun yrityksesi henkilöstötarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja vastuullista tuottavuuden edistämistä.

Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Lahti Harjukatu 44 C Puh. (03) 873 200

Yritysten

energian myynti: Jorma Uotinen sanoo, että työkuri on huonon ja vahingollisen hylkäämistä ja tien avaamista uudelle.

Työkuri ei ole vain järkeä ja periaatteita, vaan tyhmyydestä ja osaamattomuudesta luopumista.

• Kaukolämpö 02917 02910 • Maakaasu 02917 02911 • Sähkö 02917 02912

Asiakaspalvelu 02917 02917 | Laskutus 02917 02918 www.lahtienergia.fi Yleisö kuunteli herpaantumatta, kuin Uotinen vakuutti, että yhdessä onnistuminen on ihana kokemus, se on ihmisenä kokemisen korkeampi olomuoto, se on työn sakramentti.

Onnistuneet yrityskaupat!

Suomen suurimmalta yritysvälittäjältä.

Tutustu tarjontaan osoitteessa www.yrityskaupat.net

henkilökohtaista, eikä taide tai tuote muutu paremmaksi vain sillä, että sen sanotaan olevan kansainvälistä tasoa. Uotinen kysyykin, mitä on tämä määrittämätön kansainvälinen taso, ja vastaa itse saman tien, että hyvä on hyvää ja menee läpi kaikkialla, paska on paskaa Pariisissakin.

Uotinen lopettaa iltakoulun väittämällä, että kannustamisen taito on suomalaisten yksi heikoimmin kehittyneistä

taidoista. Hän sanoo, että kannustusta ei voi olla liikaa, eikä oikea kannustaminen tee ihmisestä ylpeää.

– Kun oppii kannustamaan itseään, osaa kannustaa myös muita. Yksilöä vahvistetaan parhaiten keskinäisen kunnioituksen kautta. Meidän tulee nostaa esiin sankareita ja aplodeerata heille.

Anna-Maija Ahokas

Palvelumme kattavat kaikki yrityskaupan osa-alueet, kuten: • Myyjien ja ostajien neuvonta • Analyysit ja arvonmääritykset • Kohdeyritysten hinta-arviointi • Rahoitus- ja veroneuvonta • Sopimusneuvottelut • Yrityskaupan asiakirjat ja sopimukset Toimipisteemme Lahdessa Kauppakatu 6 A, 4. krs gsm 040 7630 343 puh. 010 2864 014 asko.viren@yrityskaupat.net

14 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

YRITTÄJÄN ASIALLA VIELÄ VAALIEN JÄLKEENKIN!

Nokia E7 on uuden ajan kommunikaattori, joka sisältää ja osaa kaiken sen, mitä yrittäjä työssään ja vapaalla kommunikaatiovälineeltään voi vain toivoa. Tämä on lupaus, johon voit luottaa.

Puhelinpaketin saat myös soittamalla Yritysmyyntipalveluumme 0800 134 134, verkosta www.sonera.fi/yritysverkkokauppa tai käymällä lähimmällä Sonera-kauppiaalla.

Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti

Puhelinpaketti sisältää • Nokia E7 -puhelimen • Puheaikaa 2500 min/kk • Sonera Netin maksiminopeudella

39

00 €/kk

alv. 0 %, 24 kk:n sopimus

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

Yrittäjyys ei ole mörkö

Anna-Maija Ahokas

Tule Yli-Kaitalaan!

Nuorten yrittäjien verkosto tarjoaa tarjoaa vertaistukea, mahdollisuutta jakaa kokemuksia ja saada uusia kontakteja.

– Nuorten yrittäjien elämäntilanteet ovat usein erilaisia kuin konkareilla. Monilla yrityksen perustamisvaiheessa ”ruuhkavuodet” ovat pahimmillaan. Minusta tuli yrittäjä vuonna 2007, ensimmäinen poikamme syntyi 2006 ja toinen kolmen vuoden päästä. Varsinkin kotitoimistossa työskentelevä tarvitsee vertaistukea ja keskustelukumppania, yrittäjä Petra Ruonakoski markkinointi ja viestintäyritys Idoneasta sanoo.

Ruonakoski liittyi Nuorten Yrittäjien toimikuntaan, koska haluaa vaikuttaa asioihin, ja olla edistämässä yrittäjyyden kasvua. Yrittäjyydestä puhutaan kouluissa useimmiten isojen yritysten näkökulmasta ja se saa opiskelijoita pitämään yrittäjyyttä huonona työllistymisvaihtoehtona.

– Mikro- ja yksinyrittäjyydestä pitäisi kertoa positii-

PHNY toimikunta 2011:

Äijö Saara, puheenjohtaja, Fysakos / Fysari Ky Mahkonen Jani, Loma Graphics Oy Pärssinen Sami, Rakennus- ja remontointipalvelu Sami Pärssinen Lahtela Janne, Neovica Oy Ruonakoski Petra, Idonea markkinointi ja viestintä Turunen Juha, Jtf-palvelut Salonen Tuomas, Tvs Kierrätys Parkkinen Teemu, Korpimedia Oy Lindfors Kristian, Kristian Lindfors TMI Koivusaari Kristian, JenTes

15

Tarjoamme: Täyden palvelun kokous-ja koulutuspaikan Kettujärven ja Kymijoen upeissa maisemissa.

Järjestämme myös tyky-ja virkistyspäiviä sekä erilaisia juhlatilaisuuksia sekä majoitusta lomamökeissä jopa 80 henkilölle.

Lisäksi saunapalvelut, kalastusretket ja paljon muuta vapaa-ajan ohjelmaa.

Petra Ruonakoskella on sanottavanaan pelkkää hyvää Nuorten Yrittäjien toiminnasta. visesti. Pienilläkin resursseilla voi pärjätä, eikä töitä silti tarvitse tehdä ympäri vuorokauden. Yritystä ei tarvitse kasvattaa, vaan verkottumalla muiden osaajien kanssa, saa ne palvelut asiakkaalleen, joita ei itse tuota. Tämä on uusi ajattelutapa, ja se on meille nuorille varmasti paljon luontevampi työskentelyn muoto kuin konkareille.

Virpi, puh. 0500 750 612 Markku, puh. 050 386 3737 info@yli-kaitala.com www.yli-kaitala.com

NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMIA 14.4.

5.5.

6.5.

20.5.

3.6.

PHY kevätkokous klo 17, Ravintola Voitto, Lahti Nordea Pankin nuorten yrittäjien ilta klo 18, Lahti Kantapöytä klo 19, Teerenpeli, Lahti Valtakunnallinen tapahtuma, Jyväskylä Kantapöytä klo 19, Teerenpeli, Lahti

Katso lisää tapahtumista: www.phyrittajat.fi/nuoretyrittajat.

Nuoret Yrittäjät on nyt myös Facebookissa: www.facebook.com/paijathameennuoretyrittajat

PHNY • www.phyrittajat.fi/nuoretyrittajat • phny@phyrittajat.fi • www.facebook.com/paijathameenyrittajat

Palvelua, Tietotekniikkaa, Sitoutumista Puh. 07575 60900 myynti@pts-lahti.fi www.pts-lahti.fi Vesijärvenkatu 74 A, 15140 LAHTI

Tietotekniikan asiantuntijapalveluja yrityksille, jotka haluavat keskittyä omaan ydinosaamiseensa IT ylläpitopalvelut, ERP ja CRM ratkaisut, Tallennus-, Tietoturva- ja Tulostusratkaisut

16 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

VAALIT 2011

Yrittäjäehdokas, mitä mieltä?

Kevään eduskuntavaaleissa on ehdokkaana 195 Suomen Yrittäjien yrittäjäjäsentä. Vuonna 2007 yrittäjäehdokkaita oli 150 ja valituksi tuli 30. Lisätietoja kaikista yrittäjäehdokkaista on osoitteessa: www.yrittajat.fi/eduskuntavaalit2011/ Päijät-Hämeen Yrittäjälehti kysyi kaikilta päijäthämäläisiltä jäsenyrittäjäehdokkailta päivänpolttavista aiheista. Viisi vastasi kyselyymme. Tälle aukeamalle on koottu esittelyt näistä ehdokkaista sekä tiivistelmät heidän vastauksistaan. Lue Päijät-Hämeen Yrittäjien vaalisivuilta lyhentämättömät vastaukset osoitteesta: www.phyrittajat.fi/edunvalvonta/eduskuntavaalit/ 1. Yrittäjien mielestä yrittäjien verotuksen tulee olla palkansaajien verotusta kevyempää yritystoiminnassa otettavien riskien vuoksi. Hyväksyttekö tavallisille yrittäjille palkansaajaa kevyemmän verotuksen?

Riitta Lonka Yritys: Parturi-Kampaamo Riitta Lonka Paikkakunta: Orimattila

Juha Rostedt Yritys: Oy Canncolor Ab Paikkakunta: Lahti

Jouko Skinnari Yritys: Lakiasiantoimisto Jouko Skinnari ky Paikkakunta: Lahti

2. Väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen asettavat haasteita kuntien taloudelle. Miten kuntien vastuulla olevat hoiva- ja hoitopalvelut voidaan turvata tulevina vuosina?

3. Jos tulet valituksi eduskuntaan ja sinun pitäisi tehdä yksi aloite yrittäjien hyväksi, niin mitä ehdotat?

Yrittäjähenkisyys on luonteeni ominaisuus. Hevoskasvatustoiminnassa olin mukana 19 vuotta ja sitten kiinnostuin asiakaspalvelutyöstä. Valmistuin parturikampaajaksi 16 vuotta sitten ja perustin heti oman liikkeen. Yritykseni tarjoaa perinteiset parturin ja kampaajan palvelut. Olen myös maaseutuyrittäjä, koska tein paluumuuton kotitilalleni 10 vuotta sitten. Vuokraviljelijä viljelee peltoja, ja metsässä olen tehnyt taimikonhoitotöitä raivaussahalla.

1. Hyväksytkö yrittäjille palkansaajaa kevyemmän verotuksen?

– Yrittäjä kantaa riskin omasta työstään ja toimeentulostaan. Pääsääntöisesti palkansaajan ja yrittäjän verotus pitäisi olla samalla tasolla. Muilla yhteiskunnan velvoitteilla ei saisi yrityksen kannattavuutta kuitenkaan rasittaa kohtuuttomasti.

Innokkuus laajentaa ja sitä kautta tuleva työllistäminen eivät saa vaarantua yrityksen taloudellisen riskin

suuretessa taholta.

Olen toiminut yli 23 vuotta yrittäjänä Canncolor Groupissa. Yritys toimii toimistoalalla ja työllistää n. 50 työntekijää ympäri Suomea. Olen Lahden k aupu n g i nv a ltuut e ttu , kaupunginhallituksen jäsen ja Kokoomuksen valtuustoryhmän pj. Osaan ja uskallan tehdä rohkeita päätöksiä, olivatpa ne sitten helppoja tai vaikeita.

Tavoitteenani on päästä eduskuntaan ajamaan yhteiskunnan asioita ja ennen kaikkea työskentelemään

yrittäjien edunvalvojana.

Kukapa muu yrittäjien etuja ajaisi, kuin yrittäjä itse.

3. Jos tulet valituksi eduskuntaan ja sinun pitäisi tehdä yksi aloite yrittäjien hyväksi, niin mitä ehdotat?

– Yrittäjät tulee saada pöytiin, joissa neuvotellaan ja päätetään työehtosopimuksista. Julkiselle sektorille on saatava yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoprosessia.

2. Miten kuntien vastuulla olevat hoiva- ja hoitopalve-

lut voidaan turvata tulevina vuosina?

– Julkisen sektorin tuottavuutta tulee lisätä huomattavasti, ja hallintohimmeleitä pitää pystyä purkamaan ja yhtenäistämään. Palvelutuotannossa tulee hyödyntää enemmän yksityisiä palveluntuottajia, esimerkiksi lisäämällä palveluseteleiden käyttöä, ja näin antaa aidosti valinnan mahdollisuuksia.

Kansalaisten omavastuut ja etuudet tulee arvioida uudelleen.

Suomen teollistaminen ja palveluelinkeinojen kehittäminen on saatava käyntiin. Tämä koskee myös Päijät-Hämettä. Näin me saamme toimintaedellytyksiä pienyrittäjille ja alihankkijoille täällä Suomessa.

Pienyrittäjien arvostusta osaajina ja työllistäjinä tulee Suomessa entisestään korostaa.

verotuksen?

– Yrittäjien toimintaedellytyksiä tulee yleisesti parantaa yritystukien, yritystoiminnan verohelpotusten ja muitten toimintaedellytysten kehittämisellä. Muutoin yrittäjien tulee olla tasavertaisia palkansaajiin nähden tuloverotuksen osalta. Esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan puutteille tulee pikaisesti tehdä jotakin.

2. Miten kuntien vastuulla olevat hoiva- ja hoitopalvelut voidaan turvata tulevina vuosina?

– Henkilöstön määrän, yritystoiminnan ja valintamahdollisuuksien lisäys on tarpeen. Kansalaisten omavastuuta tarvitaan enemmän. Kuntien yhdistäminen tulee tapahtua pääasiassa vapaaehtoisesti. Tulee saada aikaan yhdessä yrittämisen henki, jossa tarvitaan kaikkia.

3. Jos tulet valituksi eduskuntaan ja sinun pitäisi tehdä yksi aloite yrittäjien hyväksi, niin mitä ehdotat?

– Suomen teollistaminen ja palveluelinkeinojen uusi tuleminen on saatava aikaan. On luotava uusi yrittävä Suomi ja myös yrittävä Päijät-Häme. Yrittäjien sosiaaliturvaa ja eläketasoa tulee parantaa.

1. Hyväksytkö yrittäjille palkansaajaa kevyemmän

1. Hyväksytkö yrittäjille palkansaajaa kevyemmän verotuksen?

– Hyväksyn yrittäjien kevyemmän verotuksen, koska yrittäjä ottaa aina riskin ryhtymällä yritystoimintaan. Riskinotosta yhteiskunnan hyväksi tulee palkita, ei rangaista.

yhteiskunnan

2. Miten kuntien vastuulla olevat hoiva- ja hoitopalvelut voidaan turvata tulevina vuosina?

– Kuntien tulisi hyödyntää yhä enemmän yritystoimintaa palvelutuotannossaan, ja lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia palveluiden käyttäjinä palveluseteleiden avulla.

3. Jos tulet valituksi eduskuntaan ja sinun pitäisi

tehdä yksi aloite yrittäjien hyväksi, niin mitä ehdotat?

– Harmaata taloutta pitäisi pystyä hävittämään muun muassa niin, että kuluttajien tulisi saada lista liiketoimintakiellossa olevista yrittäjistä. Verottajan tulisi ottaa nopeammin selvitykseen ne yritykset, jotka jättävät maksunsa maksamatta.

Kun käytämme epärehellisen yrittäjän palveluita, heikkenee rehellisesti maksunsa maksavien yritysten kannattavuus.

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

radioyrittäjänä työllistäen keskimäärin 15 henkilöä.

Minulla on edelleen yrityksille yhteiskunnallisia yhteyksiä tarjoava konsulttiyritys mutta päätyö on kansanedustajuus. Harrastuksena viihdyn parhaiten vapaa-aikana mökillä Päijänteen rannalla. Kalastus, ruuanlaitto, lintujen bongaus ja puutarhanhoito ovat mieluista puuhaa. Seuraan

1. Hyväksytkö tavallisille yrittäjille palkansaajaa kevyemmän verotuksen?

– Yrittäjän veroprosentti ei kerro samalla tavalla yrittäjän maksurasitteesta kuin palkansaajan työstä maksama veroprosentti.

Yrittäjän maksamat julkiset kulut eivät kestä kovempaa rasitusta kuin palkansaajan maksut. Taloudellisen kasvun ja työllisyyden näkökulmasta tehokkainta olisi laskea sekä työ- että yritysverotusta.

2. Miten kuntien vastuulla olevat hoiva- ja hoitopalvelut voidaan turvata tulevina vuosina?

– Kuntien työntekijöiden määrää ei voida kasvattaa, mutta tuottavuutta on parannettava niin, että tekijöitä on siellä, missä käsiä

3. Jos tulet valituksi eduskuntaan ja sinun pitäisi tehdä yksi aloite yrittäjien hyväksi, niin mitä ehdotat?

– Äitiyskustannusten jakaminen yrittäjien ja yhteiskunnan kesken, sekä budjettilakiesityksen, joka tähtäisi yritysverotuksen kannustavuuden lisäämiseksi.

!

Yritys: IV Konsultointi Oy Paikkakunta: Lahti

eniten tarvitaan. Olen vuosia ajanut mallia, jossa ei ole pääasia, kuka palvelun tuottaa, vaan että palveluja on saatavilla ja laatu asiakkaalle valvottu. Yksityiset palveluntuottajat ja kolmas sektori ovat välttämätön lisä julkiselle tuotannolle.

Palvelusetelimallia pitää edelleen kehittää ja laajentaa. Yksilöllä on vastuu elämästään, julkinen sektori ainoastaan mahdollistaa arjen. Vastuu omasta elämästä on nostettava laajempaan keskusteluun. Kuntien yhteistyötä tulee lisätä.

YT

aktiivisesti urheilua, sekä nautin kaikesta yhdistystoiminnasta.

Ilkka Viljanen

Olen ensimmäisen kauden kansanedustaja Lahdesta.

Olen perustuslakivaliokunnan sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Lisäksi toimin Pohjoismaisen neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä. Kunnallispolitiikassa toimin toista kautta Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Toimin ennen kansanedustajuutta 13 vuotta

2. Miten kuntien vastuulla olevat hoiva- ja hoitopalvelut voidaan turvata tulevina vuosina?

– Tähän hetkeen palvelu-

N

aina ollut selkeää yritystoimintaa, ollaan joko julkisella tai yksityisellä puolella töissä, jolloin yrittäjänä toimiminen näyttäytyy koko

Varmista että yrittäjillä on hyvä olla Suomessa. n ää

Hammaslääkäreillä yrittäjänä toimimisessa on samat perusteet kuin muillakin, lähinnä vapaus päättää omasta työstään. Meillä on

hd te

1. Hyväksytkö yrittäjille palkansaajaa kevyemmän verotuksen?

– Hyväksyn.

3. Jos tulet valituksi eduskuntaan ja sinun pitäisi tehdä yksi aloite yrittäjien hyväksi, niin mitä ehdotat?

– Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle on annettava oikeus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotuksessa sekä mahdollisuus järjestää liikunta- ja kulttuuriseteli verovapaana etuutena, aivan kuin yhtiömuotoisissa yrityksissä on mahdollista.

et

Yritys: Terveydentuottajat Oy/ osakas Paikkakunta: Hartola

setelit sopivat hyvin, sillä asiakkaiden valinnanvapauden myötä yritystoimintaa saadaan hyödynnettyä paremmin. Ehdottomasti tarvitaan myös omavastuiden määrittelyä uudelleen.

s ök ät Pä

ihanuudessaan. Yrittäjänä hammaslääkäri voi päättää rauhassa oman osaamisensa rajat, hän voi rauhassa päättää työaikansa ja kokee näin hallitsevansa omaa aikatauluaan paremmin kuin julkisella puolella työskentelevä kollega. Tämä näkyy myös työhyvinvointi -tutkimuksessa, jota on tehty vajaan kymmenen vuoden ajan.

Sirpa Tilander

Suomalainen hyvinvointi tarvitsee yrittäjyyttä, joka pitää tuotannon ja palvelut vahvoina ja kilpailukykyisinä.

Menestyksellinen yrittäminen kasvattaa verotuloja ja pitää yhteiskunnan elinvoimaisena. Siksi verotuksen tulee ohjata ja rohkaista yrittäjiä työllistämään ja kasvattamaan omaa toimintaansa.

Tarvitsemme yhteiskunnan, joka antaa yrittäjän työllistää. Tämä edellyttää joustoja, joilla otetaan huomioon sekä yrittäjän että työntekijän yksilölliset tarpeet ja tilanteet.

Suomi voi toimia vain, jos töille löytyy tekijöitä.

Hyvällä koulutuksella on turvattava työvoiman määrä ja osaamisen laatu.

Kuntien tulee nähdä yritykset kumppaneina hyvinvoinnin rakentamisessa. Kun palvelut tuotetaan yhdessä paikallisesti, niin jokainen voittaa – eniten veronmaksaja itse.

Hyvinvointimme perusta on elinvoimainen, monipuolinen ja moniarvoinen yritystoiminta.

Siksi tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä.

Tutustu kevään eduskuntavaalien tärkeisiin teemoihin ja katso ehdolla olevat jäsenyrittäjät:

www.vaikeintaonaloittaminen.fi/teesit

Eduskuntavaalit 2011 - Työtä ja hyvinvointia yrittäjyydellä Haluamme olla mukana rakentamassa Suomea, jossa uskalletaan vastuksista huolimatta ryhtyä yrittämään.

Järjestönä meidän tehtävämme on olla mukana vaikuttamassa siihen, että myös muu yhteiskunta ja sen päättäjät suhtautuvat kannustavasti ja tukien yrittäjyyteen.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on: - edistää yrittämisen toimintaedellytyksiin vaikuttavia keskeisiä tavoitteitamme - lisätä kansalaisten tietoisuutta yrittäjyydestä kansantalouden moottorina ja hyvinvoinnin luojana - saada eduskuntaan yhä enemmän yrittäjämyönteisiä kansanedustajia ja jäsenyrittäjiä. Nykyisessä eduskunnassa 30 jäsenyrittäjää.

- yrittäjille myönteisen hallitusohjelman teko uudelle hallitukselle.

Yrittäjyys kantaa Suomea 2011 - 2015 on Suomen Yrittäjien seuraavan vaalikauden tavoiteohjelma. Ohjelmassa arvioidaan Suomen haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja, joihin poliittiset päätöksentekijät voivat vaikuttaa. Tutustu tavoiteohjelmaan Suomen Yrittäjien vaalisivustolla, josta löytyy myös yhteenvedot eri puolueiden verolinjauksista.

17

18 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

Sijaispalveluhanke on synnyttänyt uutta naisyrittäjyyttä Lahteen Kolme yrittäjän sijaisvalmennuksen (Sijaispooli-hanke) käynyttä, pitkän työuran liike-elämässä tehnyttä naista on perustanut Hommat Reilaan Yrityskumppanit Oy:n. Yrityksen osakkailla Tiina Leppä-Peltolalla, Sirkku Paljakka-Parkkilalla ja Soili Sipilällä on yhdessä useiden kymmenien vuosien kokemus yrittäjyydestä ja liike-elämästä muun muassa teollisuuden-, kaupan, palvelu- ja terveydenhuollon alalta.

Reilan liikeideana on tarjota sijaispalvelujen lisäksi pienten yritysten omaa osaamista täydentäviä laadukkaita asiantuntijapalveluita. Hommat Reilaan haluaa olla yrityksille matalan kynnyksen, yhden luukun kumppani, joka mahdollistaa pienillekin yrityksille kasvun ja kehityksen kustannustehokkaasti.

Asiakas voi saada Reilasta asiantuntijan juuri sen hetkiseen tarpeeseensa. Oman henkilöstön lisäksi Reilalla on muutama kumppaniyritys, jotka täydentävät Reilan palveluja. Näin asiakkaille voidaan tarjota kattavat palvelut.

Osakkaat uskovat vahvasti, että vaikeissa taloudellisissa oloissa, kuten nyt laman jälkimainingeissa, Reila voi olla yrittäjille avuksi matkalla nousuun.

Hommat Reilaan Yrityskumppanit Oy tarjoaa yrittäjän tai avainhenkilöiden sijaispalveluja sekä asiantuntijapalveluja yrityksen johtamiseen, myyntiin ja markkinointiin, talous- ja henkilöstöhallintoon, logistiikkaan ja verkkokauppaan.

Kasvua yrittäjyyteen Laurean uusi yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma on tarkoitettu yrittäjille ja liiketoiminnan kehittäjille, jotka haluavat kasvattaa ja kansainvälistää toimintaansa. Koulutuksen tutkintonimike on tradenomi (ylempi AMK).

Koulutukseen voivat hakeutua yrittäjät, joilla on korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Nyt on hyvä tilaisuus suorittaa ylempi korkeakoulututkinto työn ohessa ja kehittää samalla yritystään. Koulutuksen sisältöaiheita ovat strateginen suunnittelu, kansainvälinen liiketoiminta, yritysjuridiikka, liiketoiminnan kasvattaminen ja verkostoliiketoiminta.

Opiskeluun kuuluu liiketoiminnan ammattilaisten ohjaamia työpajoja, verkko-opiskelua ja tiimityöskentelyä. Opiskelija saa henkilökohtaisen mentorin. Lähiopetuskielenä on suomi, ja opetusta on perjantaisin ja lauantaisin Laurea Otaniemessä.

Lisäksi opiskelija pääsee kehittämään kielitaitoaan kansainvälisten ohjaajien englanninkielisissä työpajoissa. Hakuaika on 7.3.─12.4.2011, ja opiskelu alkaa 2.9.2011. Lisätiedot ja hakuohjeet: www.laurea.fi

Uskalla yrittää Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia perusasteesta korkeakouluun. Kansallisessa NY-loppukilpailussa, eli Uskalla yrittää 2011 -tapahtumassa valitaan lukuvuoden parhaat NY-yritykset peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen sarjoissa. Tänä vuonna tapahtuma pidetään Lahdessa 5.-6. huhtikuuta Koulutuskeskus Salpauksen ja PäijätHämeen NY-aluetoimiston järjestämänä.

NY-Finaali on päivän mittainen yrittäjyyskilpailu, johon osallistuvat NY Oma Yritys -ohjelman suorittaneet opiskelijat.

Ohjelmassa opiskelijat perustavat lukuvuoden aikana oman miniyrityksen, toteuttavat liiketoimintasuunnitelman ja joko aloittavat konkreettisen yritystoiminnan tai pyrkivät saamaan rahoituksen luomalleen liikeidealle. Kilpailun aikana jokainen NY-yritys esittää liikeideansa yritysesittelyssä, on tuomariston haastateltavana ja kertoo lisää toiminnastaan markkinatorilla.

Ensimmäisenä päivänä järjestetään erilaista tutustumiseen ja yritysten esittelyyn liittyvää ohjelmaa sekä tuomariston haastattelu. Toinen päivä on varattu myynnille aluemessujen tapaan, ja voittajat paljastetaan tapahtuman päätöstilaisuudessa.

Paikalla on tuomaristoa liike-elämästä arvioimassa NY-yritysten toimintaa.

Maakuntajohtaja pohtii yrittä Maakuntaliiton tehtävä on valmistella maakuntakaava, jota kunnat tarkentavat omilla kaavoillaan. Yksittäinen yritys ei juuri asioi suoraan maakuntaliiton kanssa.

Maakuntaliiton kautta kulkee tänä vuonna noin 16 miljoonaa euroa erilaisiin kehittämishankkeisiin.

– Elinkeinopolitiikan osalta tuemme osaamiskeskuksien tavoitteita ja rahoitamme heidän yrityskehityshankkeitaan. Vaikutamme maakunnan yritysilmapiirin kohentamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, sanoo Jari Parkkonen.

EU-hankehakemukset työläitä Maakuntaliitto rahoittaa joitakin isoja maakunnal-

lisia tuotekehityshankkeita sekä yhteistyöhankkeita eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Näissä hankkeissa voi olla partnereina tai osallisina yksittäisiä yrityksiäkin.

– Rahoittajat pyrkivät koordinoimaan toimintaansa aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi käymme ELY-keskuksen kanssa läpi meille tai heille tulleita hankkeita. Tosin eri tukien hakemisessa on erilainen

toimintalogiikka.

– Suomessa tulisi miettiä, voisiko hakuprosessia kehittää niin, että pienilläkin toimijoilla olisi paremmat mahdollisuudet EU-tukeen.

EU-hanke edellyttää hakijalta paljon työtä jo hakuvaiheessa ja läpivieminen kestää kauan. Nykyinen malli edellyttää laajaa osaamista ja mittavia tukipalveluita, jotta yritykset pystyvät asioimaan Brysselin tai

FAKTA

kansainvälisten toimijoiden kanssa. Pk-yrityksen ansainta on sidoksissa työpanokseen. Ajan irrottaminen vaativiin ja aikaa vieviin hankehakemuksiin on vaivalloista. Meidän pitää löytää leveämpiä harteita yrittäjien tueksi. Tämän vuoksi kanavoimme osan tuesta eri osaamiskeskuksien (esim. LAKES, TYP) kautta, joilla on suoremmat verkostot yrittäjiin ja pystyvät samalla tukemaan yrityksen kehittämishankkeita.

Yrittäjä, verkostoidu!

- Maakuntajohtaja Jari Parkkonen on lahtelainen paluumuuttaja - tradenomi, pääaineina markkinointi ja tuotekehitys - hallintotieteiden maisteri, pääaineena kunnallispolitiikka - aikaisempi työpaikka Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja - harrastaa joukkuepelejä ja lukemista, yöpöydällä nyt Mao Tse Tungin elämänkerta

– Näkemykseni mukaan yksi yrittäjyyden keskeisistä haasteista on oikeanlaisten verkostojen löytäminen ja laajemman yhteisöllisyyden hyväksyminen. Yrittäjien on pakko kehittää toimintaansa jatkuvasti, ja siksi verkostoi-

Suhdanneodotukset positiiviset Pk-yritysten suhdanneodotukset tasaantuivat kautta maan viime vuoden jyrkän nousun jälkeen.

Yritysten odotukset oman yrityksen suhdanteista ovat Päijät-Hämeessä muuta maata myönteisemmällä tasolla.

Päijäthämäläiset yrittäjät ennakoivat tilanteensa kehittyvän erityisen myönteisesti liikevaihdon, viennin, kannattavuuden, vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten suhteen. Alueella toimivista pk-yrityksistä 45 prosenttia ennakoi oman yrityksen suhdannenäkymien

paranevan ja 51 prosenttia ennakoi niiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Alkanut vuosi on yritysten liiketoiminnan näkökulmasta kohtuullisen hyvä, mutta talouskasvun ei uskota enää kiihtyvän.

Koko maan tasolla odotetut henkilöstön muutokset ovat hienoisessa nousussa, Päijät-Hämeessä odotukset ovat laskeneet syksystä 2010. Siitä huolimatta henkilökunnan määrien muu-

tosta kuvaava saldoluku on muuta maata korkeampi.

Päijät-Hämeen pk-yritysten kasvuhakuisuus on säilynyt korkeana. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivien pk-yritysten määrä on yhteensä 55 prosenttia ja koko maassa 52 prosenttia.

Yhä harvempi yritys suunnittelee tai on joutunut tekemään sopeutustoimia.

Lomautusten ja irtisanomisten sekä muiden työaikajärjestelyiden määrät ovat laskeneet viime syksystä.

Päijäthämäläiset pkyritykset ovat tyytyväisiä alueensa elinkeinoilmas-

toon. Tyytyväisimpiä paikalliset pk-yritykset ovat liikenneyhteyksiin (59 %).

Kakkosena tulee asuinympäristön viihtyisyys (56 %).

Tyytymättömimpiä PäijätHämeen pk-yritykset ovat yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa (-2 %).

Pk-yritysten rahoitussuunnitelmat ovat pysyneet melko vakaina. Alueen yrityksistä 30 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Vastaava lukema koko maan tasolla oli 29 prosenttia.

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

äjyyttä

Anna-Maija Ahokas

Tulevaisuus tarjoaa tilaisuuksia luovalle ja osaamiseen pohjautuvalle työlle.

tumisen merkitys lisääntyy.

Tarjonta markkinoilla kasvaa huimasti. Nyt palveluita, joita ennen sai kotikadulta, voi ostaa netistä.

Miten pienyritykset kilpailevat näiden toimijoiden kanssa, ja miten ne erottautuvat sekä tuotteillaan että palveluillaan? Toisinpäin ajateltuna tämä tarjoaa yrittäjille myös suuria mahdollisuuksia, esimerkkinä vaikka Angry Birds.

- Yrittäjiltä vaaditaan entistä laajempaa asiakkaan tarpeen ymmärtämistä.

19

Taakkaa voitaisiin jakaa niin, että yrittäjä keskittyy johonkin osa-alueeseen, ja toinen toiseen palveluun.

Näin he pystyvät yhdessä tarjoamaan asiakkaille kokonaispalvelua.

Aikoinaan yritysten yhteistyökumppanit olivat fyysisesti lähellä. Nyt kumppanuudet voivat olla virtuaalimaailmassa tai todella kaukana. Kumppanit eivät edes tapaa toisiaan, asuvat eri maassa ja puhuvat eri kieltä. Onko yrityksillä valmiutta toimia näin, ja ennen kaikkea, miten eri

toimijat voisivat auttaa heitä uusien toimintatapojen omaksumisessa?

Miltä näyttää yrittämisen tulevaisuus?

Aina löytyy maa, joka tekee perinteisiä volyymituotteita halvemmalla kuin Suomi. Mutta Parkkonen näkee aidosti, että Suomessa voitaisiin tuottaa myös volyymituotteita, joissa on jokin laadullinen tai toiminnallinen etu, ja jotka ovat paikkaan sidottuja,

eivätkä siten mahdollista valmistamista missä tahansa tai sitten jakelukanava on nopea ja kevyt, esimerkiksi sosiaalinen media. Tulevaisuus tarjoaa tilaisuuksia luovalle ja osaamiseen pohjautuvalle työlle.

– Innovaatiotoimintaan tulisi panostaa merkittävästi jatkossakin. PäijätHämeellä on pitkä ja ansiokas muotoilun historia.

Muotoilu on tarjonnut palveluita monelle teollisuuden alalle ja erilaisille toimijoille, kuten ympäristötoiminnalle. Muotoilu ei ole sidoksissa yhteen yritykseen tai toimialaan.

Mutta yrittäjyyteen liittyy monta avointa kysymystä. Miten Päijät-Häme onnistuu kasvattamaan yrittäjien määrää? Miten täällä arvostetaan yrittäjyyttä ylipäätään, ja ennen kaikkea, kuinka aktiivisesti

– Yksi yrittäjyyden keskeisistä haasteista on luoda opiskelijoille yrittämisen valmiuksia ja lisätä heidän tietoisuuttaan yrittäjyydestä, Jari Parkkonen pohtii.

ja painokkaasti oppilaitoksista valmistuville tarjotaan yrittäjyyttä yhdeksi vahvaksi vaihtoehdoksi?

- Yrittäjyyden edistäminen pitää olla yksi kunnan keskeisistä strategisista tavoitteista. Yrittäjyyden li-

sääminen kasvattaa alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia.

ren työntekijän tulevana kesänä!

Työllistäneiden yritysten nimet ja kesätyöpaikkojen määrät julkaistaan Päijät-Hämeen

Yrittäjien verkkosivuilla: www.phyrittajat.fi/kesatyokampanja.

Anna-Maija Ahokas

Yrittäjä, anna nuorelle kesätyö Nuoret etsivät parhaillaan kesätyötä. Erityisesti alle 18-vuotiaan on vaikea löytää kesätyöpaikkaa. Päijät-Hämeen Yrittäjien kesätyökampanjan ”Työllistä tulevaisuutta” avulla nuorille etsitään työtarjouksia, joiden kautta yrittäjä voi saada tarvitsemansa avun ja nuori työkokemuksen.

Päijät-Hämeen Yrittäjät haluaa kannustaa yrityksiä löytämään toiminnastaan työtehtäviä, joita voisi tarjota nuorelle kesätyöksi, vaikka vain kahden viikon ajaksi.

Työllistä tulevaisuutta -kampanja rohkaisee yrittäjiä pohtimaan, voisivatko he tarjota nuorelle

kesätyötä ja samalla mahdollisuuden oppia työn ja ansaitsemisen yhteyden.

Kampanjan avulla alueen yrityksistä etsitään yksinkertaisiakin ja lyhytkestoisia työtarjouksia, joiden kautta yrittäjä voi saada tarvitsemansa avun ja nuori työkokemuksen.

Päijät-Hämeen Yrittäjät

koordinoi kampanjaa ja ottaa vastaan ilmoitukset kesätyöpaikoista ja toimittaa ne yrittäjän puolesta TE-toimiston Avoimet työpaikat -sivulle.

Työllistämisaika on vähintään 2 viikkoa.

Päijät-Hämeen Yrittäjät toivoo myös yksinyrittäjiä mukaan kampanjaan. Jos

työnantajana toimiminen on yrittäjälle uutta, aluejärjestö opastaa erilaisissa työnantajakysymyksissä.

Yrittäjät haastaa yrittäjän Päijät-Hämeen Yrittäjät haastaa kaikki jäsenyrittäjänsä työllistämään nuo-

Sane Keskiaho

20 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11 TAPAHTUMAKALENTERI

Kuluttajakaupan perusteet Aika tiistaina 10.5.2011 klo 8.30-10.30, kahvitarjoilu klo 8.15 alkaen Paikka Päijät-Hämeen Osuuspankki, Trio 4 krs. Aleksanterinkatu 20, Lahti Tiedätkö, miten hoidat yrityksesi takuu- ja virhetilanteet mallikkaasti? Entä miten vältät kuluttajakaupan yleisimmät kompastuskivet?

Kuluttajien ja yritysten välisiä kiistoja käsittelevillä kuluttajaoikeusneuvojilla on näistä aiheista käytännönläheistä tietoa.

Päijät-Hämeen Yrittäjät 14.4.

Kevätkokous klo 17, Ravintola Voitto ja

Hiihtomuseo, Lahti 10.5.

Kuluttajakaupan perusteet klo 8.30,

PH-Osuuspankki, Lahti 12.5.

Kotisivu- ja verkkokauppakoulutus klo 17,

Koulutuskeskus Salpaus, Lahti 20.-22.5. Valtakunnallinen Nuori Yrittäjä -tapahtuma, Jyväskylä 7.6.

Pienyrityksen talousjohtaminen klo 8,

Scandic Lahti

Asikkalan Yrittäjät 27.4.

1.5.

Kevätkokous klo 18, Etelä-Päijänteen OP Vappuaamu klo 10, Vääksyn kanava

Hartolan Yrittäjät 5.4. alk.

7.6.

16.6.

Yrittäjien aamukahvit kuukauden ensimmäinen tiistai klo 8, Hartola Kesäkauden avajaiset Perinteinen kesäteatterimatka Heinolaan

Heinolan Yrittäjät 7.4.

28.4. alk.

12.-18.5.

16.6.

Kevätkokous klo 19.30, Säästöpankki Yrittäjien aamukahvit kuukauden viimeinen torstai klo 8, Pekan Leipä Yrittäjämatka Pariisiin Heinolan kesäteatteri-ilta jäsenille klo 17.30, Ranskalainen Pyjama -esitys klo 19

Hollolan Yrittäjät 1.7.

Aino-risteily, Vääksy ja Päijänne

Hämeenkosken Yrittäjät 14.4.

29.4. alk.

2.7.

Kevätkokous Y-aamiainen kuukauden viimeinen perjantai klo 7, Koskikartanon kahvila Heinäjuoksu ja Heinämarkkinat

Kärkölän Yrittäjät 15.4.

Kevätkokous ja elokuvailta klo 18, Järvelän Kino

Lahden Yrittäjät 11.4.

13.4.

28.4.

16.6.

Yrittäjien suhdanne- ja veroseminaari klo 15, Hiihtomuseo, Urheilukeskus, Lahti Uusien jäsenten ilta klo 18, ESS Lahti Yrittäjien Taloustorstai klo 8, Nordea Pankki Perinteinen kesäteatterimatka Heinolaan

Nastolan Yrittäjät tiistaisin Yrittäjälentopallo klo 20-21.30, Pajulahti 13.4.

Lakes päivystys ja Yrittäjien aamukahvit klo 8,

Yritystalo Aktiivi (myös 11.5.!)

28.4.-1.5. Yrittäjien matka Prahaan 4.5.

Koko perheen liikuntailta klo 18, Pajulahti

Orimattilan Yrittäjät 9.4.

20.5.

20.-21.5.

Kevätkokous ja teatterimatka klo 13.30, Ravintola Tahto, Orimattila Grillikauden avaus klo 18 Orimattilan Hullut päivät

Padasjoen Yrittäjät 2.7.

Sahtimarkkinat klo 9, Keskustie

Tervetuloa infotilaisuuteen kuulemaan lisää! Luennoitsijana johtava kulutusoikeusneuvoja Anneli Tyrväinen. Lisäksi kuulemme PäijätHämeen Osuuspankin maksuliikepäällikkö Anu Tähkäsen puheenvuoron ”Osuuspankin e-laskupalvelun ABC”.

Tilaisuus on maksuton, paikkoja rajoitetusti. Tervetuloa!

Ilmoittautuminen 3.5. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.phyrittajat.fi/kalenteri.

Lisätietoja: Helena Raita, 010 322 4300, helena.raita@phyrittajat.fi

Kotisivut ja verkkokauppa Aika torstaina 12.5.2011 klo 17.00-20.00, kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen Paikka Koulutuskeskus Salpaus, atk-luokka, Sammonkatu 8, Lahti Kouluttajat Raimo Oksanen, TSL-opintokeskus, Heta Näppilä, Elisa Oyj Rakenna itse yrityksellesi kotisivut ja verkkokauppa Elisan Markkina-avaimella!

Käytännönläheisessä koulutuksessa opit, miten rakennetaan toimivat kotisivut ja miten parhaiten kohdataan omat asiakkaat internetissä.

Teoriaosuuksien jälkeen jokainen osallistuja pääsee itse rakentamaan kotisivuja Elisa Markkina-avain -tuotteella ja samalla tutustutaan tarkemmin mm. palvelun ajanvarausjärjestelmään ja verkkokauppaan.

Koulutus on tarkoitettu yrittäjille/yrityksille, jotka haluavat rakentaa ja päivittää itse yrityksensä kotisivuja. Koulutukseen osallistuneet saavat Elisan Markkina-avain -sivut maksutta käyttöönsä 30 päiväksi, sekä tarjouksen lisäkoulutuksesta ja sivujen räätälöinnistä yrityksen tarpeisiin.

Yhteistyössä Elisa Oyj ja TSL-opintokeskus.

Tilaisuus on maksuton. Koulutus pidetään atk-luokassa ja tilaan mahtuu yhteensä 15 henkilöä. Varaathan siis paikkasi ajoissa!

Ilmoittautuminen 5.5. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.phyrittajat.fi/kalenteri.

Lisätietoja: Helena Raita, 010 322 4300, helena.raita@phyrittajat.fi.

Pienyrityksen talousjohtaminen Aika Paikka Kouluttaja Hinta

tiistaina 7.6.2011 klo 8.00–12.00 Hotel Scandic, Vesijärvenkatu 1, Lahti Toivo Koski, TulosAkatemia Oy 80 e (alv 0%)

Koulutuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan tilinpäätöstiedoista yrityksen tila ja ymmärtämään erilaisten käytännön toimien vaikutukset yrityksen kannattavuuteen.

Varaa jo kalenteriisi! Lisätiedot ja ohjelma päivittyvät osoitteeseen: www.phyrittajat.fi/kalenteri.

Paikallisyhdistyksissä tapahtuu: Yrittäjän aamukahvit Yrittäjien aamukahvitilaisuuksia järjestetään eri paikkakunnilla. Osallistu ja verkostoidu!

Hartolan Yrittäjät Yrittäjien aamukahvit kuukauden ensimmäinen tiistai klo 8-9 Hartolassa. Seuraavan kerran 3.5.

Heinolan Yrittäjät Yrittäjien aamukahvit kuukauden viimeinen torstai klo 8-9, Pekan Leivän kabinetissa. Seuraavan kerran 28.4.

Hämeenkosken Yrittäjät Y-aamiainen kuukauden viimeinen perjantai klo 7-8 Koskikartanon kahvilassa. Seuraavan kerran 29.4.

Lahden Yrittäjät Yrittäjien Taloustorstai yhdessä Nordea Pankin kanssa klo 8-9.30, Lahden Nordeassa (Rauhankatu 10). Seuraavan kerran 28.4.

Nastolan Yrittäjät Lakes päivystys ja Yrittäjien aamukahvit klo 8 Yritystalo Aktiivissa. Seuraavan kerran 13.4.

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

21

PUHEENJOHTAJAT Päijät-Hämeen Yrittäjät Puheenjohtaja Simo Räihä Kuljetusliike Räihä Oy Puh. (03) 525 2215, 040 731 1913 simo.raiha@kuljetusraiha.fi Artjärven Yrittäjät Puheenjohtaja Pekka Fabritius Artjärven Laatujousi Oy Puh. 0500 738 224 laatujousi@pp.phnet.fi Asikkalan Yrittäjät Puheenjohtaja Kaarina Jokinen Metsä-Patu Ky Puh. 040 572 8449 kaarina.jokinen@phnet.fi Hartolan Yrittäjät Puheenjohtaja Nina Hämäläinen KuningasViesti Ky Puh. 040 745 8051 nina.hamalainen@phnet.fi Heinolan Yrittäjät Puheenjohtaja Juha Tähkänen Louhintaurakointi Juha Tähkänen Tmi Puh. (03) 714 4575, 0400 938 151 juhaurakoi@luukku.com

UUDET JÄSENET Artjärven Yrittäjät Maanrakennus Jouni Murto Asikkalan Yrittäjät HH-Kuljetus Hunajatöyry Richard Jenkins Oy Ryhmäkoti Koivurinne Oy T:mi Päivi Hartman Hartolan Yrittäjät Asuntotaso Oy EDMASTER Tmi Olli Jokinen Heinolan Yrittäjät Cherry’s Galleria Gym Store Finland Oy Hitsauspalvelu M. Nurmi HM-Mekano Oy I-Tuotanto Oy J B Kaivu Karbelt Oy Kepun Auto, om. Keijo Tattari Koivikko Sirkka-Liisa Helena K-Systems Contacts Oy Merjan Tukkatupa Osuuskunta Heinolan Sateenkaari Pro-Shop Koippari Oy Päijät-Hämeen Sähkö ja Data Oy Rauni Alanko Sari’s kitchen SK Tili-ja toimistopalvelu Somistuspalvelu Pieni Taide Suomen Menestys Mentor oy Suomen Suodatinvalmiste Oy Sähkö-Tuonti Ky Tikkala Tainan Salaattibaari Tilitoimisto R Kankainen Tmi Esa Haimakainen Tmi Jari Hannila Tmi Jelppis, Susanna Keskitalo

Tmi Nina Rasipelto Tmi Parturi-Kampaamo Marioletti Tmi Sirkku Hannila T-tuote Tuusjärvi Valokuvaamo Irma Hollolan Yrittäjät Av yhtiöt Oy Biljardiasennus Matikainen Maanrakennus ja Sora Olavi Starck Ky Päijät-Hämeen Palokatko Rakennuspalvelu Makekit Skanveir Kiinteistöt Oy Z-Power Kärkölän Yrittäjät LVI Juhanin Putkityö Lahden Yrittäjät Classy Lashes DecoTrend Oy Dereco Oy Gamedog Oy Hommat Reilaan Yrityskumppanit Oy HRFIX Company Ilmakuvaus Heikinheimo Oy JP-CAT OY Karu Store & Studio Oy Keltaniitty Oy Koulutus- ja ohjelmapalvelu ENERKIA Lahden Isännöintipalvelu Ky Lahden Kodit Oy Maaseudun Voima oy Mainonnansuunnittelutsto Kirjava Omena MC-Sport M&A Lindström MPS-Maanrakennus Oy Nordtec SN Oy Päiväkoti Pikkutonttu P M Kympit Oy Palvelupiste Juha Peltoniemi Paricon Oy Piha&Parveke SaraGarden

Protronic Oy Ptl-Asennus Päijät-Hämeen Hoitokodit Oy Päijät-Hämeen Piha-ja maanrakennus Quality Knowhow Karjalainen Oy Rakennustoimisto VV Oy Repan Ohjelma- Ja Luontopalvelut SagaWind Oy Ab Tmi Harri Holma Tmi Jukka Hänninen Tmi Markus Hyöppönen Tmi Ville Kestilä Toiminimi TT Unit Toimitila-Rakentajat EJV Oy Vectos Oy Viivi-Tuulia Villihelma Ky Wisecap Oy Nastolan Yrittäjät Clinicos Oy Led-Suomi Mariannan puoti Tmi Merja Suppi Werhoomo Pilvirinne Orimattilan Yrittäjät Avoin yhtiö Kuumakuppi Marja & Leena IR-Sähkötyö Perhekotiyhteisö Oljenkorsi Oy RS-line SariDec Sirkkalan maansiirto Oy Tmi Fanilandia Tmi Teija Salo Toiminimi Janina Salonen Sysmän Yrittäjät Alanen Teuvo Ohjelmakonsultointi Kyösti Piippo Ky Palimark Tmi Pekka Henrik Töyrylä/K-Supermarket Suvituuli Teroituspalvelu Sihvo Oy

Hollolan Yrittäjät Pekka Kotiaho JPK Knowhow Oy Puh. 040 759 5176 pekka.kotiaho (a) strateal.com Hämeenkosken Yrittäjät Puheenjohtaja Rauno Parikka Rauno Parikka Ltd Oy Puh. 0400 355 502 rauno.parikka@pp.inet.fi Kärkölän Yrittäjät Puheenjohtaja Kimi Heinonen Kimi Kuljetus Ky Puh. 0400 498 198 kimi.kuljetus@elisanet.fi Lahden Yrittäjät Puheenjohtaja Lasse Järvinen Laatu Invest Ky Puh. 0440 313 777 lasse.jarvinen@laatuinvest.fi Nastolan Yrittäjät Puheenjohtaja Jyrki Uimonen Tietosuunnittelu Jyrki Uimonen Tmi Puh. 0400 844 073 jyrki.uimonen@tietosuunnittelu.fi Orimattilan Yrittäjät Puheenjohtaja Pentti Patosalmi Ferroplan Oy Puh. (03) 882 620, 040 510 1218 pentti.patosalmi@ferroplan.fi Padasjoen Yrittäjät Ilkka Mertsalmi Padasjoen Koivujaloste Oy Puh. (03) 556 8008, 0400 357 382 padasjoen.koivujaloste@co.inet.fi Sysmän Yrittäjät Markku Lepistö Erämaan Kutsu Puh. 050 5220 370 markku.lepisto (at) eramaankutsu.com

22 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

PALVELUHAKEMISTO Mia Peltola

Souda Vesijärvi puhtaammaksi

ARKKITEHTISUUNNITTELUA ARKKITEHTISUUNNITTELUA KORJAUSRAKENTAMISEEN Jukka Vesanen rakennusarkkitehti

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Lahden Seurakuntayhtymä järjestävät kirkkovenesoudun Vesijärven hyväksi.

Yrittäjät voivat osallistua soutuun ostamalla veneestä soutupaikan. Soudun tuotto menee lyhentämättömänä Vesijärvisäätiölle. Soutu järjestetään 14.5.

MUURARINTIE 4, 15550 NASTOLA PUH. 0440 711 711, WWW.TAIVASALLA.COM

ASIANAJOTOIMISTOJA

ASIANAJOTOIMISTO

Lahdessa järjestetään toukokuun puolivälissä valtakunnalliset Kirkkopäivät.

Kirkkopäiväsihteeri Jari Rissanen oli jo pidempään halunnut tehdä jotain Vesijärven hyväksi ja niin syntyi ajatus kirkkovenesoudusta.

– Puhdas vesi on meille kaikille elinehto. Lahdessa ympäristöosaaminen on huippuluokkaa ja Vesijärvisäätiö tekee todella tärkeää työtä Vesijärven puolesta, Rissanen miettii.

Osallistumismaksu 200 euroa, on haluttu pitää kohtuullisena, jotta pienilläkin yrityksillä olisi mahdollisuus lähteä mukaan soutuun. Jos yritykseltä itseltään ei löydy halukasta soutajaa, voi seurakunta järjestää sellaisen.

– Soutajalle kannattaa antaa päälle vaikka yrityksen logolla varustettu T-

paita, Rissanen muistuttaa.

Sulan veden avaus -kirkkovenesoutu soudetaan 14.5. Soutajat lähetetään matkaan Pianopaviljongin edustalta klo 13. Pari kolme tuntia kestävä soutu kulkee Enonsaareen ja takaisin.

Enonsaaressa on samaan aikaan Lahden Kaupunkikulttuuriseuran talkoopäivät, ja he ovat lupautuneet tarjoilemaan soutajille lämmintä keittoa.

– Pianopaviljongissa alkaa samaan aikaan Ekoteologiaa ja estetiikkaa Vesijärven rannalla -luento, jossa puhumassa ovat muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen ja Vesijärven eteen paljon töitä tehnyt limnologi Juha Keto.

Toivomme, että arkkipiispa lähettäisi soutajat liikkeelle.

Veneeseen mahtuu 14 soutajaa. Soudun tuotto menee lyhentämättömänä

RAUTIALA & SIPILÄ OY Asianajajat:

Pekka Rautiala, Juha Sipilä, Juha Kolu, Tiina Aalto Kirkkopäiväsihteeri Jari Rissanen (oik.) ja asiamies Helena Ikonen kehottavat yrittäjiä mukaan kirkkovenesoutuun. Jos yrityksestä ei löydy soutajaa, hankkii seurakunta tilalle yrityksen sponsoroiman soutajan.

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiölle. Säätiö on toiminut Vesijärven hyväksi vuodesta 2008. Näiden vuosien aikana Vesijärveen on asennettu 9 hapetinta, hoitokalastus on tehostunut ja kosteikkojen rakentamista on lisätty.

– Viime vuonna Enonselän syvänteissä oli viitisenkymmentä hapellista päivää enemmän kuin mo-

nina aikaisempina vuosina.

Sinileväkään ei lämpimästä kesästä huolimatta vaivannut järveä, kertoo asiamies Helena Ikonen tyytyväisenä. Hän korostaa, että tehostetut kunnostustoimet eivät vaikuta hetkessä, vaan työ kestää vuosia.

Sane Keskiaho

Torikatu 1 , 15110 Lahti • Puh. (03) 884 310

IT-PALVELUJA

– kaikki IT-palvelut samasta osoitteesta, samalla avaimella www.koodiavain.fi

MAINOSPALVELUJA

Uusi vaihde päällä

Vastuu perhepolitiikasta kuuluu koko yhteiskunnalle Yrittäjänaisten Keskusliitto piti mielenosoituksen 10.3.

Eduskuntatalon edessä.

Yrittäjänaiset nousivat sotajalalle yhdessä nuorten naisten kanssa perhevapaakulujen tasaamiseksi oikeudenmukaisesti ja laajalta veropohjalta.

Sosiaali- ja terveysministeriön vanhempainvapaatyöryhmä ei saanut aikaan odotetusti yhtä valmista ehdotusta vaan laajan kartoituksen uudistamistarpeista ja vaihtoehtoisista etenemistavoista.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että raportissa on tunnistettu työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten vaikutus naisten työmarkkina-ase-

maan. Huolimatta siitä, että lapsen syntymään liittyvät suorat palkkakustannukset kompensoidaan työnantajalle melko kattavasti eli kahden kolmasosan osalta, työntekijän vanhemmuudesta koituu kuitenkin merkittävästi kustannuksia, joita ei korvata. Näitä kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi raskauden aikaiset ylimääräiset poissaolot, töiden järjestelyt, uuden työntekijän, palkkaamiset, perehdyttäminen ja kouluttaminen.

– Merkittävin yksittäinen kustannuserä muodostuu sairastuneen lapsen hoitoajalta maksetuista palkoista, joita ei työnantajalle korvata lainkaan, tiivistää

Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen.

– Suomen Yrittäjien mielestä perhevapaajärjestelmässä on pyrittävä vahvistamaan valtion rahoitusvastuuta. Väestöpolitiikkaan kuuluva vastuu on tällä hetkellä sälytetty liiaksi pienten yritysten kannettavaksi, Vanhanen sanoo Perhevapaajärjestelmällä vastataan moniin erilaisiin yhteiskunnassa tärkeinä pidettäviin tavoitteisiin.

Perhevapaajärjestelmä vaikuttaa naisten asemaan työmarkkinoilla ja myös syntyvyyteen.

Erityisesti vapaajaksojen pituudet vaikuttavat käytettävissä olevan työvoiman määrään, josta on muutoinkin niuk-

kuutta.

– Yrittäjäjärjestö suhtautuu tästä syystä kriittisesti vapaajaksojen pidentämiseen, mutta ymmärtää pyrkimyksen isyysvapaiden maltilliseen pidentämiseen.

Työryhmän ehdottama lievin malli vanhempainvapaiden pidentämiseen merkitsisi vajaan 0,06 prosenttiyksikön nousua sairausvakuutusmaksuihin, Vanhanen sanoo.

Työryhmän raportti antaa Suomen Yrittäjien mielestä kuitenkin hyvän pohjan seuraavalle hallitukselle luoda järjestelmä, jolla korvataan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat suoranaiset kustannukset nykyistä kattavammin.

Uudet palvelut: - Kampanjat sosiaalisissa medioissa - Hakusanakampanjat - Tutkimus- ja kehityspalvelut - Webhotellit

Vesijärvenkatu 21, p. 040 0584 241 www.mainosmoottori.fi

Älä jää vauhdista.

Hyppää kyytiin.

Meiltä saat viestintää, joka huomataan.

Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti /puh. (03) 783 4353 info@mageena.fi / www.mageena.fi

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 2/11

PALVELUHAKEMISTO PAINOPALVELUJA

SIIVOUSPALVELUITA

TILITOIMISTOJA

Toimistosiivoukset • Myymäläsiivoukset Rakennus - ja loppusiivoukset • Kotisiivoukset Teemme myös erikoissiivouksia kuten ikkunanpesu, varaston tyhjennys jne.

www.ecapaino.com

23

Pro Clean siivouspalvelut, Juoksijantie 13, 15550 Nastola Puh. 040 412 9311, www.pclean.fi

ULKOMAINONTAA

Auktorisoitu tilitoimisto

Nastolan Tilitoimisto Oy Lukkarintie 6, 15560 Nastola puh. (03) 874 610 fax (03) 762 5867 nastolan.tilitoimisto@phnet.fi Tiliekspertti M.Vink Oy

| Teknisen alan palvelut

auktorisoitu tilitoimisto Marjatta Vink HTM KLT, gsm 050 5598634

| Paino- ja tulostuspalvelut

| Markkinointiviestinnän palvelut | Tallenne- ja arkistopalvelut Kulmakatu 5, 15140 Lahti, 03 753 5177 www.multiprint.fi

Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

PUKULOISTOA

Erkontie 20 16300 Orimattila Puh (03) 884 830, Fax (03) 8848310 marjatta.vink@tiliekspertti.com, www.tiliekspertti.com

Yksilölliset juhlapuvut ja niihin sopivat asusteet

Lahti, Vapaudenkatu 8 | puh. (03) 589 8580 www.bymarja.com

RAVINTOLOITA

Avoinna ma-to 9-17, pe 9-20, la 11-20 sunnuntaisin juhlapöytä katettuna klo 13-17 pöytä- ja juhlatilan varaukset: p. 0400 611 025 Savontie 715, 15230 Lahti www.kaapinlahteenkievari.fi

Säästä aikaa ja rahaa.

Vaihda paperien pyöritys sähköiseen taloushallintoon.

TIETOSUOJAPALVELUJA

• arkistot, asiakirjat • sähköiset tallenteet • sähkö- ja elektroniikkaromu

www.tiimipiste. puh 03 7188 250

Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy Uurastajantie 4, 15880 Hollola Puh. (03) 780 8081

www.saferec.fi

www.ojp.fi

tietosuojapalvelut

ongelmajätehuolto

Tämänkin ilmoituksen lukee lähes 8000 yrittäjää.

Tilitoimistopalvelut ammattitaidolla

Varaa paikkasi palveluhakemistossa.

Kysy lisää: Mageena, puh. (03) 783 4353 Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu

Järjestä ikimuistoinen kokous Päijänteen upeissa maisemissa

Mariankatu 17, Lahti, katutaso Puh. (03) 752 1077, info@tuloslinkki.fi

www.tuloslinkki.fi

Laadukkaat puitteet 12 hengelle niin kokouksiin kuin erilaisiin asiakas­ tilaisuuksiinkin. Saunatilat, oma ranta ja yli 100 neliön terassi tekevät oleskelusta täydellisen.

Varaa heti ja soita: Jukka Vesanen, puh. 0440 711 711.

www.tehinmetso.fi

BMW Limited Business Edition

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

Kuvan autot erikoisvarustein.

UUsi BMW-erikoisMallisto. vain rajoitetUn ajan.

BMW 1-sarjan limited Business edition BMW 1-sarjan uusi erikoismalli on auto jonka haluat, varusteilla jotka ansaitset.

Huom! Autot myynnissä vain rajoitetun ajan.

etusi jopa 5.063 €

Xenon-ajovalot 16” kevytmetallivanteet Vakionopeussäädin Automaattinen ilmastointi Sport nahkapäällysteinen ohjauspyörä

Kyynärnoja Säilytystilapaketti Etusumuvalot

BMW 3-sarjan limited Business edition Rajoitetusti valmistettava erikoismallisto, saatavana myös xDrive nelivetona. Toimi nopeasti ja hyödynnä tuhansien eurojen varuste-etu.

Navigointijärjestelmä Business Xenon-ajovalot 17” kevytmetallivanteet Automaattinen ilmastointi Peruutustutka taakse Vakionopeussäädin

etusi jopa 9.252 €

BMW 1-sarjan limited Business edition hinnat alk. (BMW 116i) 25.593,94 €. Autoveroton hinta 20.190,00 € + arvioitu autovero 5.403,94 € = 25.593,94 € + tk. 600 €. Vapaa autoetu alkaen 580 €/kk, käyttöetu alkaen 400 €/kk. EU-yhdistetty kulutus 6,1 l/100 km, CO2-päästö 143 g/km.

BMW 116i

6,1 l/100 km

143 g/km

122 hv ( 90 kW)

BMW 3-sarjan limited Business edition hinnat alk. (BMW 316d) 36.156,28 €. Autoveroton hinta 29.540,00 € + arvioitu autovero 6.616,28 € = 36.156,28 € + tk. 600 €. Vapaa autoetu alkaen 720 €/kk, käyttöetu alkaen 540 €/kk. EU-yhdistetty kulutus 4,5 l/100 km, CO2-päästö 118 g/km.

BMW 316d

4,5 l/100 km

118 g/km

115 hv (85 kW)

Sport nahkapäällysteinen ohjauspyörä Sadetunnistin Ulko- ja sisävalopaketti Taittuvat takaselkänojat (Sedan) Alumiininväriset kattokaiteet (Touring) Kromipaketti

Vanhanradankatu 2, 15520 Lahti | www.autosalpa.fi Automyynti ark. 9-18, la 10-14. Puh. 020 7799 405 Huolto ark. 7-19, la suljettu. Puh. 020 799 410

Ensiesittelyssä maailmanuutuus Sharpilta!

Sharpin uusissa monitoimilaitteissa on ainutlaatuinen älypuhelimista tuttu pyyhkäisynäyttö ja internetin selailu on mahdollista suoraan laitteen näytöltä.

Sharp MX-2610N ja MX-3110N. Pyyhkäisynäytöllinen monitoimilaite.

· A3-värimonitoimilaite, joka tekee 26/31 sivua minuutissa · Suuri 10,1” pyyhkäisynäyttö on helppokäyttöinen · Monipuoliset töiden esikatseluominaisuudet · Töiden muokkaus kätevästi suoraan monitoimilaitteella · Matala virrankulutus ja lyhyt, alle 20 s lämpenemisaika · Tehokas kopiointi, verkkotulostus ja -skannaus

Ictum Oy Linjakatu 4, 15100 Lahti myynti@ictum.fi · www.ictum.fi · 020 728 8728