Osaaja 1/2015

1/2015

Oppisopimuksen sidosryhmämedia

Mato Valtosen

VIISI AVAINTA MENESTYKSEEN

ERKKA WESTERLUND

Huipputiimi muodostuu huippuyksilöistä

Sisältö

JULKAISIJA Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry PÄÄTOIMITTAJA Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi

OSAAJA 1/2015

4

TOIMITUSNEUVOSTO Arvola Marianna Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus marianna.arvola@tampere.fi Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi

3 Pääkirjoitus

Lamppu Veli-Matti Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

3 Toimitus vinkkaa 4 VIERAILIJA: Erkka Westerlund

Miettinen Asko asko.miettinen@gmail.com

6 BESÖKARE: Erkka Westerlund

Rauhala Pentti ph.rauhala@gmail.com

8 Nuoret, opiskelkaa!

Viinisalo Kari kviinisalo@gmail.com

10 Käsintehtyjen kenkien mestari 13 Maailmanmestarista opettajaksi 14 Boliden rekrytoi uudet työntekijät oppisopimuksella

16

ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen

15 Joka pojan unelma

TAITTO Jenni Ahonen

16 Hyvin sidottu kirja kestää 18 Merkonomista lastenohjaajaksi

PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa

20 Opiskelupäivät siirtyivät työpaikalle

JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSOITTEENMUUTOKSET Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi

21 KOLUMNI 22 En hästtokig tjejs drömyrke 23 Heppahullun toiveammatti 24 Yritysten ovet avautuvat kuuntelemalla 25 PUHEENJOHTAJALTA

TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi

Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.

22

Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista!

26 Tietoa oppisopimuskoulutuksesta 27 Oppisopimustoimistot

Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Mistä oppisopimuskoulutus on tehty?

Oppisopimuskoulutus on tehty asiakaslähtöisyydestä, työelämälähtöisyydestä, yhteistyöstä, kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

Oppisopimuksen asiakkaita ovat sekä opiskelijat että työnantajat.

Työpaikkakouluttajat ovat oppisopimusopiskelijan tärkeä tuki ja turva. Ei kuitenkaan sovi unohtaa koko työyhteisön ja teoriakouluttajan panosta opiskelijan – olkoonpa nuori tai vanhempi- ohjauksessa, sparrauksessa, valmentamisessa, kouluttamisessa sekä kaikissa arkisissa kohtaamisissa.

Oppisopimus räätälöidään aina opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaan, joten asiakas on koko prosessissa toiminnan keskiössä. Mahatma Gandhin viisaat sanat, hiukan mukaellen, sopivat mielestäni erinomaisesti oppisopimukseenkin: ”Asiakas on tärkein vierailija tiloissamme. Hän ei ole meistä riippuvainen. Me olemme riippuvaisia hänestä. Hän ei ole työmme keskeyttäjä. Hän on sen syy. Hän ei ole ulkopuolinen liiketoiminnassamme. Hän on sen olennainen osa. Me emme tee hänelle palvelusta. Hän tekee meille palveluksen antamalla meille mahdollisuuden tehdä niin”.

Oppisopimus on asiakaspalvelutyötä, asiakkaan parhaaksi, asiakkaan kanssa ja asiakkaan tarpeiden pohjalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama työssäoppimis-ja oppisopimusuudistuksen meneillään oleva toimenpideohjelma on mahtava

satsaus. Oppisopimuksen ennakkojakso, nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen samoin kuin työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien valmentamiseen liittyvät uudenlaiset toteutustavat luovat erinomaisen pohjan keväällä 2015 käynnistyneelle ESR-rahoitteiselle OpsoDiili -koordinaatiohankkeelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa valtakunnallisesti oppisopimuksen tunnettuutta, innostaa nuoria oppisopimuskoulutukseen, kehittää oppisopimustoiminnan yhteneväiset toimintamallit sekä panostaa asiakaslähtöiseen viestintään ja markkinointiin. OpsoDiili -hankeperheeseen kuuluu koordinaatiohankkeen lisäksi neljä suuraluehanketta, joiden kautta varmistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä oppisopimustoiminnan ”uudet tuulet”.

Oppisopimustoimijat muodostavat valtakunnallisen huipputiimin. Me kehitämme ja korjaamme toimintaamme sekä kiitämme ja kannustamme toinen toisiamme ja asiakkaitamme huippusuorituksiin.

Aurinkoista kesää hyvät Osaaja-lehden lukijat!

Tulevaisuuteen katsovin terveisin, Anne Vuorinen, päätoimittaja

TOIMITUS VINKKAA

Oppisopimuksen kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä koeteltu.

Onneksi olemme hyvällä polulla.

Oppisopimuksessa parasta on sen soveltuminen niin moneen eri ammattiin ja elämänvaiheeseen.

Veli-Matti Lamppu

Sane Keskiaho

VIERAILIJA

TEKSTI Anne Vuorinen • KUVA Vesa Kippola

Huipputiimin lähtökohtana on huippuyksilöt 4

OSAAJA 1 • 2015

Venäjän KHL-jääkiekkoliigassa pelaavan Jokerien päävalmentaja Erkka Westerlundin valmennus perustuu käsitykseen, että yksilöt tekevät joukkueen. Kuten työelämässäkin, menestyvä työryhmä syntyy vain kun yksilöt yltävät huippusuorituksiin.

ON TIEDETTÄVÄ MITÄ ON TEKEMÄSSÄ 12–vuotiaana valmentamisen aloittaneelle Erkka Westerlundille valmentaminen on kutsumustehtävä.

– Herään jokaiseen uuteen päivään innostuneena. Olen sisäistänyt sen mitä olen tekemässä ja nautin työstäni. Minusta tuli oikea valmentaja viisikymppisenä, kun opin tuntemaan itseni paremmin.

Tekisi mieleni sanoa, että siihen asti ikään kuin näyttelin valmentajaa. Pelkäsin tappioita. Kun oppii elämään itsensä kanssa, on muiden ihmisten tasavertainen kohtaaminen helpompaa. Ei tarvitse kunnioittaa ketään liikaa ja on varaa kuunnella myös muiden ajatuksia.

RYHMÄN JOHTAMINEN PERUSTUU YKSILÖIDEN JOHTAMISEEN – Aikaisemmin kohtasin joukkueen enemmän ryhmänä. Nykyisin näen pelaajat yksilöinä. Tässä on iso ero. Käyn jokaisen pelaajan kanssa kehityskeskustelun, ja sitten nämä keskustelut siirtyvät päivittäiseen vuorovaikutukseen.

Harjoittelussa tämä näkyy siten, että pelaajat asettavat itselleen tavoitteita. Harjoitusten jälkeen valmentaja voi keskustella pelaajan kanssa siitä, miten tavoitteet toteutuivat.

Yksilöiden kanssa tehty kehittämistyö nostaa myös joukkueen pelaamisen tasoa.

– Pyrkimyksenä on, että omista tavoitteistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan tietoiset pelaajat löytävät hyvän yhteistyön. Tällöin valmentaja voi vetäytyä taustalle ja pelaajat tekevät pelin kentällä.

Yksilökeskeisellä lähestymistavalla valmentaminen on enemmän tukemista ja joukkueen taustalla kulkemista.

– Meillä on paljon henkisiä voimavaroja, joita emme saa käyttöön, koska emme usein tiedosta mahdollisuuksiamme. Tämä tarjoaa valmentajalle suuria mahdollisuuksia auttaa pelaajaa kehittymään.

ITSETUNTEMUS JA ITSENSÄ JOHTAMINEN OVAT YHTEISTYÖN PERUSTA – Nuorilla ei ole vielä elämänkokemusta.

Siksi he eivät usein ymmärrä, miten paljon voimavaroja heillä on. Valmentajana haasteenani on auttaa nuorta näkemään oma ainutlaatuinen tilanteensa ja elämään täysillä urheilijan elämää.

Urheilussa ja liike-elämässä pätevät sa-

mat lainalaisuudet. Vain ihminen, joka osaa johtaa itseään, voi tehdä rakentavaa yhteistyötä muiden kanssa. Ei voi myöskään johtaa muita, ellei kykene johtamaan itseään.

– Työelämässä monista tiimeistä ei kasva huippusuorittajia, koska ryhmän jäsenet eivät tunne itseään eivätkä siksi pysty rakentavaan yhteistyöhön. Heikko itsetunto johtaa siihen, ettei mikään kasva, kun jokainen tekee vain oman roolinsa.

URHEILU VALMENTAA ELÄMÄÄN

– Joukkuetta rakennettaessa lähtökohtana on löytää sellaisia pelaajia, jotka tietävät miksi he urheilevat ja mitä he urheilulta haluavat. Tällaiset pelaajat ovat itseohjautuvia ja osaavat elää 24 tuntia vuorokaudessa niin kuin urheilijan pitää.

On löydettävä sellaiset kokoonpanot, joissa erilainen osaaminen on tasapainossa. Joukkuetta ajatellen on tärkeää, että siinä on riittävän vahva ja terve ydin. Pelaajat tuntevat itsensä ja johtavat itseään. Kun tällaisia pelaajia on riittävästi, kasvaa heidän ympärilleen vahva tiimi. Mutta jos ydin on heikko, niin joukkue ei lähde kasvuun.

Monista tiimeistä ei kasva huippusuorittajia, koska ryhmän jäsenet eivät tunne itseään.

– Urheilija saa erinomaiset rakennusainekset myöhempää elämää ja ammattia varten.

Hän käy läpi erilaisia tunnetiloja – voittoja ja tappioita, alamäkiä ja huippuhetkiä. Urheilijan pitää kehittää koko ajan itseään ja miettiä, miten voisi tehdä asioita paremmin. Näin nuori voi saada sellaisia henkisiä voimavaroja, joita normaalisti saamme vasta keski-iässä. Tämä antaa hyvän perustan jatkokoulutukselle.

Sanoisin, että urheilu-uran jälkeen ihminen on valmis millaisiin haasteisiin tahansa elämässä.

HYVÄN JOUKKUEEN KOKOAMINEN Westerlund kokosi nuorempana joukkuetta usein katsomalla pistepörssiä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS – Minulla ei ole kovin paljon kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, vaikka olenkin toiminut oppisopimuksella kouluttautuneen valmentajan mentorina. Minusta oppisopimus on erinomainen tapa kouluttaa, koska opiskelu toteutuu työelämälähtöisesti tekemällä oikeita työtehtäviä.

Yritysten näkökulmasta nuorten rekrytointi oppisopimuskoulutukseen antaa mahdollisuuden nähdä, miten nuoren osaaminen kehittyy ja miten nuori kasvaa työyhteisön jäseneksi. Näin voidaan rakentaa sitä tervettä ydintä, jonka varaan huipputiimit rakentuvat.

ERKKA WESTERLUND • Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja kausina 1988–1989 ja 2001–2003.

• Alle18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja kaudella 1996–1997.

• Miesten maajoukkueen päävalmentaja marraskuusta 2004 vuoden 2007 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin asti. Nykyinen,

vuoden mittainen pesti alkoi kesäkuussa 2013.

• Suomen urheiluopiston rehtori vuoden 2007 alusta.

• Suomen Jääkiekkoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtaja vuonna 2007.

• Vuonna 2010 aloittaneen Huippuurheilun muutostyöryhmän jäsen.

OSAAJA 1 • 2015

5

BESÖKARE

Ett toppteam består av toppindivider DET GÄLLER ATT VETA VAD MAN HÅLLER PÅ MED För Erkka Westerlund, som inledde sin karriär som tränare vid 12 års ålder, är coachningen ett kall.

– Jag ser fram emot varje ny dag med iver. Jag har verkligen tagit till mig vad jag gör, och jag njuter av mitt arbete. En riktig tränare blev jag först efter att jag fyllt femtio, då jag började lära känna mig själv bättre. Det känns som att min roll som tränare före det var precis det – bara en roll. Jag var rädd för att förlora. När man lär sig att leva med sig själv är det mycket lättare att behandla andra människor på ett jämlikt sätt. Man behöver inte respektera någon överdrivet mycket, samtidigt som man har råd att lyssna på vad andra tycker och tänker.

ATT LEDA EN GRUPP INNEBÄR ATT LEDA INDIVIDER – Tidigare behandlade jag laget mer som en grupp. Nuförtiden betraktar jag alla

6

OSAAJA 1 • 2015

Erkka Westerlund är huvudtränare för Jokerit, som spelar i den ryska ishockeyligan KHL. Han utgår i sin coachning från tanken att det är individerna som gör laget. Precis som i arbetslivet kan ett team nå framgång endast då individerna i teamet presterar toppresultat.

TEXT Anne Vuorinen • BILD Vesa Kippola

spelare som individer. Det är två helt skilda synsätt. Jag har ett utvecklingssamtal med varje spelare, och dessa samtal återspeglar sig sedan i den vardagliga kommunikationen.

I träningen syns det här konkret ge-

nom att spelarna sätter upp mål för sig själva. Efter träningspassen kan tränaren diskutera med de enskilda spelarna om hur deras mål uppfylldes.

Utvecklingsarbetet på individuell nivå höjer också nivån på lagspelet.

– Målsättningen är att spelarna är medvetna om sina egna mål, styrkor och svagheter och att de hittar ett bra sätt att samarbeta. Då kan tränaren stiga åt sidan och låta spelarna sköta spelet i rinken.

Coachning utifrån en individfokuserad approach handlar mer om att ge stöd och följa med laget i bakgrunden.

– Vi har stora psykiska resurser som vi ofta inte förmår använda på grund av att vi inte är medvetna om våra möjligheter. Detta ger tränaren stora möjligheter att hjälpa sina spelare att utvecklas.

SAMARBETE BYGGER PÅ FÖRMÅGAN ATT KÄNNA OCH LEDA SIG SJÄLV – Ungdomar saknar livserfarenhet. Därför

förstår de ofta inte hur mycket resurser de har. Som tränare ser jag det som min utmaning att hjälpa ungdomarna att inse sin egen, unika situation och leva sitt liv som idrottare fullt ut.

Inom idrotten gäller samma lagbundenheter som i affärslivet. Endast en människa som kan leda sig själv kan samarbeta konstruktivt med andra. Man kan inte heller leda andra förrän man klarar av att leda sig själv.

– Det finns många team i arbetslivet som inte når topprestationer på grund av att medlemmarna i teamet inte känner sig själva och därför inte kan samarbeta konstruktivt. Dålig självkänsla leder till nolltillväxt på alla fronter, i och med att var och en endast utför sin egen roll.

ofta samla ihop ett lag genom att studera poängbörsen.

– När man bygger upp ett lag börjar man med att söka fram sådana spelare som vet varför de idrottar och vad de vill ha ut av idrotten. Dessa spelare är självstyrande och kan leva som en idrottare ska leva dygnet runt.

Det gäller att hitta sammansättningar där olika typer av kunnande är i balans. Med tanke på laget är det viktigt att kärnan är sund och tillräckligt stark. Spelarna känner sig själva och leder sig själva. Då man lyckas hitta tillräckligt många sådana spelare växer det fram ett starkt team kring dem. Men om kärnan är svag uppstår inget team.

LÄROAVTALSUTBILDNING – Jag har inte så mycket erfarenhet av läroavtalsutbildning, trots att jag har fungerat som mentor för en tränare som utbildat sig genom läroavtal. Jag tycker att läroavtal är en utmärkt utbildningsform, eftersom studierna utgår från arbetslivet och den studerande får utföra verkliga arbetsuppgifter.

Ur företagens synvinkel ger rekryteringen av unga till läroavtalsutbildning en möjlighet att se hur den ungas kompetens utvecklas och hur han eller hon stegvis blir en medlem av arbetsgemenskapen. Då kan man bygga den sunda kärnan, kring vilken toppteamen börjar växa fram.

IDROTT GER COACHNING FÖR LIVET – Idrottare får en utmärkt grund för sitt senare liv och yrke. De går igenom flera olika känslotillstånd – vinst och förlust, nedgångar och toppar. Idrottarna måste hela tiden utveckla sig själva och begrunda hur de kunde göra saker och ting bättre. På så sätt kan en ung person få sådana psykiska resurser som andra människor normalt får först i medelåldern. Det här ger ett bra underlag för vidareutbildning.

Jag vill påstå att efter en idrottskarriär är en människa redo att möta vilka utmaningar som helst i livet.

ERKKA WESTERLUND • Huvudtränare för Finlands juniorlandslag i ishockey säsongerna 1988–1989 och 2001–2003.

• Huvudtränare för ishockeylandslaget för under 18-åringar säsongen 1996–1997.

• Huvudtränare för herrarnas landslag från november 2004 till ishockey-VM 2007. Det nuvarande

arbetsavtalet på ett år började i juni 2013.

• Rektor för Finska idrottsinstitutet från början av 2007.

• Ordförande för träningsutskottet vid Finska ishockeyförbundet år 2007.

• Medlem i en arbetsgrupp som ska genomföra en förändring inom toppidrotten, tillsatt år 2010.

HUR SAMLA IHOP ETT BRA LAG När Westerlund var yngre brukade han

OSAAJA 1 • 2015

7

Hullut vievät maailmaa eteenpäin, viisaat pitävät sitä vain pystyssä.

8

OSAAJA 1 • 2015

Nuoret, opiskelkaa!

Mato Valtosella on näyttöjä siitä, että luovuudella ja rohkeudella voi menestyä ja saavuttaa mainetta, mutta silti hän teroittaa omille lapsilleen opiskelun tärkeyttä.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

B

ÄNDIHOMMAT täyttivät Mato Valtosen nuoruuden eikä koulunkäynnille jäänyt aikaa. Se on harmittanut häntä myöhemmin, vaikkei se ole estänyt häntä pärjäämästä elämässä.

– Yleissivistystä on hankittu matkustelemalla, lukemalla ja olemalla avoin uusille asioille. Mutta jos nyt saisin tehdä jotain toisin, kävisin koulut loppuun. Omia lapsia patistan koulunkäyntiin, sillä Suomessa tutkinnolla ja todistuksilla on merkitystä. Etenkin, kun työllisyystilanne kiristyy koko ajan. Tutkinto takataskussa auttaa töiden saamisessa huomattavasti, Valtonen pohtii.

KOHTI MAHDOTONTA – Hullut vievät maailmaa eteenpäin, viisaat pitävät sitä vain pystyssä, Valtonen toteaa.

Sleepy Sleeperseihin yhdistetään helposti sanat luovuus ja hulluus, mutta Valtoselle se on aina tarkoittanut enemmänkin uteliaisuutta.

– Minulta kysytään vieläkin, miten saimme puna-armeijan kuoron Leningrad Cowboysien kanssa keikalle. Me kysyimme. Niin yksinkertaista se oli.

Valtonen haastaakin esittämään rohkeasti kysymyksiä ja menemään kohti mahdotonta.

– Arvatkaa kuinka monta kertaa kuulin sanan mahdotonta, kun lähdimme hakemaan yhteistyötä venäläisen kuoron kanssa. Se on ihan hullua, meille sanottiin. Se on täysin mahdoton ajatus. Maailman arvostetuin kuoro ja te tuollaisia tötteröpäitä. Mutta niin siitä vaan tuli mahdollista.

Miksi me emme uskalla kysyä, kyseenalaistaa ja muuttaa asioita? Valtosen mielestä yksi syy on laiskuus.

– Muutos vaatii, että jonkun on tehtävä jotain. Se taas vaatii sitä, että laiskuuden yli on hypättävä. Toinen syy löytyy rutiineista ja niihin takertumisesta.

Rutiinien rikkomisen voi hänen mu-

kaansa aloittaa vaikkapa siten, että juo aamukahvinsa kotona eri tuolissa kuin tavallisesti tai tulee töihin uutta reittiä pitkin.

KEIKKABUSSIIN YHTEISPELIÄ OPETTELEMAAN Mato Valtoselle liike on aina ollut tärkeämpää kuin pohtiminen.

– Asiat jäävät helposti tekemättä, jos niitä pohtii kauan. Minä innostun ajatuksesta ja mietin siinä tekemisen vauhdissa kannattaako tätä tehdä ja miten tämä pitäisi tehdä.

Tällainen lähestymistapa vaatii rohkeutta lopettaa hankkeet, jotka eivät toimi ja kykyä tehdä korjausliikkeitä matkan varrella.

Valtosen kokemuksen mukaan 60 prosenttia jutuista paljastuu hölmöiksi, 30 prosenttia on sellaisia, joista pienellä korjauksella voi saada valjun tuloksen ja vain

10 prosenttia onnistuu suunnitellusti.

Menestys lähtee halusta menestyä ja onnistua. Toinen tärkeä edellytys on se, että osaa koota oikeat joukot ympärilleen.

– En ole erityisen hyvä missään mutta olen hyvä yllyttämään ja keräämään osaavan jengin. Laitan usein jutun liikkeelle ja hyppään itse kyydistä pois.

Mutta hyvästäkään jengistä ei ole hyötyä, jos se ei osaa toimia yhdessä.

Tätä yhdessä tekemistä voisi mennä harjoittelemaan vaikkapa Popedan keikkabussiin. Valtosen mukaan se on todellinen sosiaalinen kurssi, kun koko ajan ollaan naamatusten; keikkabussissa, lavalla, hotellissa. Jos alat rähistä bussissa, se näkyy fiiliksessä illalla. Pitää purra hampaita ja niellä, jotta duuni saadaan hoidettua hyvin. Seuraavana päivänä riidat on useimmiten unohdettu.

MENESTYKSEN 5 AVAINTA EROTTUMINEN Tästä meillä on Suomessa hyviä esimerkkejä: Duudson, joulupukki, muumi, saappaanheitto, Leningrad Cowboys, Angry Birds jne. Tavallinen laivamoottorikin jää mieleen, jos se on maalattu hauskalla tavalla.

ROHKEUS Erottautuminen vaatii rohkeutta tehdä jotain uudella ja erilaisella tavalla.

MUUTOS Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja meidän on sopeuduttava muutokseen. Jos haluamme olla kilpailussa mukana, asiat on tehtävä nyt.

OTA RISKEJÄ Ihmiset pelkäävät epäonnistumista. Jos lähdemme tekemään uusia asioita, se tarkoittaa, että uskallamme ottaa riskejä.

KYSEENALAISTA Meidän tulee jatkuvasti kyseenalaistaa kaikki mahdollinen ja miettiä, miten sen voisi tehdä toisin. Kyseenalaistamista voi myös kokeilla niin, että suupielet ovat edes pikkaisen ylöspäin eli lähdetään rohkeasti hakemaan positiivisia ratkaisuja.

Ei tää niin vakavaa ole.

OSAAJA 1 • 2015

9

Käsintehtyjen kenkien mestari Kemistä kotoisin oleva Sanna Palosaari on tehnyt käsintehtyjä kenkiä kuninkaallisille ja poptähdille. Hän oppi kengäntekemisen taidon Lontoon vanhimmassa ja arvostetuimmassa yrityksessä oppisopimuksella.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Ben Watts

10

OSAAJA 1 • 2015

Palosaari postitti työhakemuksia useisiin kenkäalan yrityksiin. Ensimmäinen vastaus tuli John Lobb Ltd:ltä. Lähes kaksisataa vuotta vanha yritys tekee kenkiä muun muassa Englannin kuninkaallisille, poptähdille ja muille maailman raharikkaille.

SINNIKKYYDELLÄ MESTARIN OPPIIN

K

UN SANNA PALOSAARI teki ensimmäisen kenkäparinsa Kuopion käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa syntyi rakkaussuhde, joka on kestänyt jo yli 20 vuotta.

– Minusta piti tulla tekstiilitaiteilija, mutta toisin kävi, hän naureskelee.

Palosaari haki oppisopimuspaikkaa Lontoosta valmistumisensa jälkeen, sillä hän halusi oppia kengäntekemisen kunnolla ja siihen Lontoo on paras paikka.

– Olin opiskeluaikanani muutaman kuukauden Lontoossa työharjoittelussa kenkäsuunnittelija Heidi Raikamon yrityksessä ja se vahvisti haluani tulla tänne takaisin.

Kaksi ensimmäistä vuotta Palosaari leikkasi kenkiin tarvittavaa nahkaa, sillä herra Lobbin mielestä nainen ei sopinut kengäntekijäksi.

– Jälkeenpäin ajatellen se oli hyvää oppia myös tulevaan. Valmistin kaikki materiaalit kengäntekijöille. Samalla tutustuin eri materiaaleihin ja opin käsittelemään niitä.

Samaan aikaan Palosaari kävi iltakursseilla opiskelemassa kengäntekemistä.

– Kun sain kengät valmiiksi, näytin ne herra Lobbille ja kysyin kelpaako?

Sinnikkyys palkittiin ja nuori nainen sai opettajakseen vanhan kengäntekijämestari Ronin.

Palosaaren oppisopimus kesti kaikkiaan viisi ja puoli vuotta. Sinä aikana Ron jäi eläkkeelle ja mestariksi vaihtui Marcus.

– Oppiminen oli hidasta etenkin alussa.

Istuin mestarin vieressä ja opettelin kädestä pitäen kengän valmistuksen.

Palosaari opetteli kaiken työkalujen käytöstä ja veitsien teroituksesta itse kenkien valmistukseen. Vapaa-aikanaan hän etsi työkaluja kirpputoreilta ja vanhoilta kengäntekijöiltä. Markkinoilla on myös

uusia työkaluja, mutta hänestä vanhat työkalut ovat parempia ja laadukkaampia kuin uudet.

KENGÄT KUNINGATAR ELISABETHILLE Palosaari vei jokaisen valmistamansa kenkäparin tarkastettavaksi herra Lobbille, joka arvosteli kengät yhdessä mestarin kanssa.

– Tein kolme vuotta pelkkiä harjoituskenkiä, ennen kuin sain tehdä ensimmäisen asiakastyöni.

Siitä seuraavat kaksi vuotta hän teki asiakastöitä samassa huoneessa Marcuksen kanssa, joka auttoi, aina kun tuli kinkkinen paikka.

Sanna muistaa vieläkin, miltä ensimmäisen asiakastyön tekeminen tuntui. Käsityönä tehty kenkäpari Lobbilla nimittäin maksaa vähintään 4 000 euroa ja asiakaskaan ei ollut kuka tahansa.

– Ensimmäiset kaksi paria kenkiä minulta tilasi Englannin kuningatar Elisabet.

Toiset niistä olivat nauhalliset, beiget kävelykengät ja toiset olivat kumipohjaiset.

Sen jälkeen Sanna on tehnyt lukuisia kenkiä kuuluisuuksille ja kuninkaallisille ympäri maailmaa.

– Kenkien tekeminen tuntuu edelleen yhtä hienolta kuin parikymmentä vuotta sitten.

Nykyisin freelancerina työskentelevä Palosaari tekee töitä kotoa käsin sekä Lobbille että eräälle toiselle arvostetulle kenkäyritykselle.

OSAAJA 1 • 2015

11

PITKÄ PROSESSI Jos haluaa käsintehdyt kengät, kannattaa varautua jopa yhdeksän kuukauden odotukseen. Yhdessä kengässä on monta vaihetta ja monen ihmisen työtunnit. Kun asiakas on valinnut mallin ja materiaalin, otetaan jalasta mitat lestiä varten. Kun puulesti on tehty, siirtyy työ kaavantekijälle. Sen jälkeen ommellaan päälliset yhteen ja kasataan paketti kengäntekijälle. Kengäntekijän tehtävänä on muotoilla kenkä lestin päälle. Se tarkoittaa kannan rakentamista ja pohjan ja päällisen ompelemis-

En usko, että olisin oppinut näin hyväksi tekijäksi ilman oppisopimusta. ta yhteen. Kaikki tehdään käsin. Myös hamppulanka, jolla kenkä ommellaan, on Sannan käsin tekemä.

Valmis kenkä lähetetään Lobbille, jossa se kiillotetaan ja viimeistellään.

Vasta sitten se lähetetään asiakkaalle.

Lobbin kellarissa on 20 000 kenkälestiä säilössä.

Ennen lasten syntymää Palosaari teki kaksi kenkäparia viikossa. Nykyisin, kun työpäivät ovat lyhyempiä, viikossa syntyy yksi pari miesten kenkiä.

KENKIÄ TÄYTYY HUOLTAA Suurin ero valmiskenkien ja käsintehtyjen kenkien välillä on istuvuus. Ja tietenkin kestävyys. Palosaari muistuttaa, että kenkiä täytyy huoltaa hyvin. Niihin pitää laittaa lepolestit ja niiden pitää muistaa antaa kuivua.

Vaikka Lobbin kengät ovat monen kukkaron ulottumattomissa, eivät kaikki kenkiä tilaavat ole rikkaita. Palosaaren mukaan asiakkaissa on paljon sellaisia, joiden haaveena on saada käsintehdyt kengät ja niihin on säästetty vuosia.

– Kengät ovat osa pukeutumista ja moni maksaa mieluusti laadusta, mestari toteaa.

12

OSAAJA 1 • 2015

Maailmanmestarista opettajaksi TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

J

OHANNA KOURUSUON (os. Laaksonen) valmistautumista St. Gallenin maailmanmestaruuskilpailuihin seurattiin Osaajassa 3/2002 ja 1/2003.

Lehden seuraavassa numerossa (2/2003) sitten iloittiin siitä, että hän oli voittanut kultamitalin. Nyt Johanna kertoo elämästään ennen ja jälkeen maailmanmestaruuden.

TIE MAAILMANMESTARUUSKISOIHIN – Suoritin ammattikoulussa puutarhurin perustutkinnon. Sen jälkeen pääsin pätkätöihin kukkakauppa Katariinaan Kaarinan kaupungissa. Omistaja ehdotti minulle floristin ammattitutkinnon suorittamista oppisopimuksella. Näin voisin työskennellä kaupassa kokoaikaisesti, Johanna kertoo.

– Eräänä päivänä koulun opettaja soitti minulle ja kysyi syntymäaikaani.

Myöhemmin ilmeni, että opettaja halusi Johannan lähtevän ammattitaitokilpailuihin. Tästä seurasi kaksi työntäyteistä vuotta. Floristin työ oli Johannalle tärkein asia elämässä. Tänä päivänä lasten asiat menevät kuitenkin sen edelle.

SUOMALAINEN FLORISTIIKKA PÄRJÄÄ MAAILMALLA Johanna sai Sveitsissä tutustua muualla maailmassa tehtävään floristin työhön.

– Suomalainen floristiikka pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa.

Tästä yhtenä esimerkkinä on oppisopimuksella floristiksi opiskellut Tanja Kokkonen, joka sai pronssimitalin Soulin Taito-olympialaisissa vuonna 2002.

– Meillä kukkia arvostetaan ja taiteellinen

laatu korvaa määrän. Esimerkiksi maailmanmestaruuskilpailussa aasialainen kilpakumppanini peitti asustesomistuksessa koko ihmisen kukkiin.

OLIKO MAAILMANMESTARUUDESTA HYÖTYÄ?

Maailmanmestaruudesta on ollut hyötyä.

Jo pelkkä kilpailuun osallistuminen ja siihen valmentautuminen oli ainutlaatuinen kokemus.

– Oli hienoa olla mukana 43 suomalaisen kilpailijan joukossa. Viime vuonna oli kulunut 10 vuotta kilpailuista ja meillä oli juhlatapaaminen, johon osallistui parikymmentä kilpakumppaniani. Meitä yhdisti yrittäjyys. Monet olivat perustaneet yrityksen tai olivat esimiesasemassa.

Menestys toi myös lisää itseluottamusta.

– Tiedän, että osaan työni hyvin. Työllistymisen kannalta mestaruudesta oli myös etua. Minua pyydettiin Forssan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Turun toimipisteeseen (FAK) pitämään kursseja, Johanna kertoo.

työntekijät suhtautuvat asiakkaisiin. Kun asiakas hankkii kukkia esimerkiksi hautajaisiin, täytyy pystyä säilyttämään ammattimaisuus niin, että asiat tulee hoidettua, mutta asiakkaan pitää myös kokea, että hänen surunsa tulee vastaanotetuksi.

Näitä asioita ei Johannan mielestä opita koulussa vaan aidoissa työtilanteissa.

ELÄMÄ KULTAMITALIN JÄLKEEN Kilpailujen jälkeen Johanna tunsi olonsa aluksi tyhjäksi. Tämä oli luonnollista, koska kahden vuoden valmentautuminen oli täyttänyt koko elämän.

Johanna työskenteli nelisen vuotta kukkakaupassa. Sen jälkeen hän perusti perheen ja omistautui kodille.

Viimeisten kolmen vuoden aikana hän on käynyt opettamassa FAK:n Turun toimipisteessä floristiikan alkeita iltakursseina ja puutarhanhoitoa kodinhoitajille.

– Pidän opettamisesta ja lähden ehkä erikoistumaan siihen suuntaan, hän pohdiskelee ollessaan nyt palaamassa täysiaikaisesti työelämään.

Ammatillinen koulutus saa Johannasta erinomaisen opettajan, joka rakastaa työtään ja on ammatistaan terveesti ylpeä.Haastattelun perusteella syntyy vaikutelma, että Johannasta ammatillinen koulutus saa erinomaisen opettajan, joka rakastaa työtään ja on ammatistaan terveesti ylpeä.

Suomalainen floristiikka pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa.

KAIKEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PITÄISI OLLA OPPISOPIMUSTA Johanna on havainnut, että oppisopimuskoulutettavien ja työharjoittelijoiden välillä on eroa erityisesti asiakaspalvelussa.

– Oppisopimuksessa näkee miten muut

OSAAJA 1 • 2015

13

Boliden rekrytoi

uudet työntekijät oppisopimuksella TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

Harjavallan kupari- ja nikkelisulattamon nykyisistä työntekijöistä 102 on tullut taloon oppisopimuksella.

H

ARJAVALLAN kupari ja nikkelisulattamon henkilöstöpäällikkö Reija Salminen ja oppisopimuskoulutuksesta vastaava johdon assistentti Eeva Lindgren kehuvat oppisopimuskoulutusta erinomaiseksi rekrytointimenetelmäksi.

–Meillä on hyvä maine ja tänne hakee vuosittain runsaasti enemmän oppisopimukseen kuin otamme. Osa hakijoista on sellaisia, joilla on jo vakituinen työsuhde.

Viime vuonna hakijoita oli 400. Bolidenillä lähdetäänkin siitä, että jos oppisopimusopiskelija hoitaa hommansa hyvin, niin hänet palkataan koulutuksen jälkeen vakituiseksi. Nykyisistä työntekijöistä 102 on tullut taloon oppisopimuksella.

Oppisopimusopiskelijat saavat samaa palkkaa kuin muutkin työntekijät.

– Koulutuksen jälkeen he voivat ansaita enemmän, koska oppiaikanaan he kiertävät eri kohteissa ja osaavat hoitaa useampia työpisteitä. Moniosaajille maksetaan enemmän.

– Oppisopimuskoulutettavat rekrytoidaan huolella. Me haastattelemme heidät ja nykyisin olemme jo usein samaa mieltä hakijoista, Salminen ja Lindgren sanovat hymyssä suin. Hakijat käyvät myös soveltuvuustestissä.

– Lähdemme siitä, että rekrytoimme nuoria aikuisia, joilla jo on jokin toisen asteen ammatillinen tutkinto. Työprosessimme on sen verran vaativaa, ettei siihen voi laittaa kokemattomia ihmisiä.

AINUTLAATUINEN TUOTANTOPROSESSI – Meillä suoritetaan metallien jalostuksen ammattitutkinto. Käytännössä opetamme puolet myös tietopuolisesta koulutuksesta. Lisäksi meillä on vuosittain tekniikan erikoisammattitutkintoa oppisopimuksena suorittavia, jotka tähtäävät työnjohdollisiin tehtäviin.

14

OSAAJA 1 • 2015

Koulutustarkastaja Juha Nurmi ja johdon assistentti Eeva Lindgren työmaakierroksella.

Käytännön prosessinhoitoa ei voi oppia muualla kuin Harjavallan tehtaalla.

– Tuotantoprosessimme on ainutlaatuinen ja oppisopimuksella haluamme siirtää vanhojen työntekijöiden hiljaista tietoa uusille tulokkaille.

Prosessissa käytetään niin sanottua Flash Smelt eli liekkisulatusta. Se on Harjavallan tehtailla 70 vuotta sitten tehty innovaatio, joka toimii edelleen.

TOIMINNAN VAKAUS HELPOTTAA OPPISOPIMUSKOULUTUSTA Harjavallan tehdas on nyt osa ruotsalaista Boliden–konsernia. Tehtaan markkinat ovat Euroopassa, eikä toiminta ole riippuvainen kotimaan markkinoiden kehityksestä.

Vienti on vetänyt hyvin ja tehdas miettiikin uusia investointeja.

– Oppisopimuskoulutus tarvitsee johdon tuen. Aina ei ole ollut näin, sanovat Eeva Lindgren, Reijo Salminen ja koulutustarkastaja Juha Nurmi, joka on ollut mukana kehittämässä Bolidenin oppisopimuskoulutusta vuosien ajan.

– Näin isossa yrityksessä tulee olla joku, joka huolehtii oppisopimuskoulutuksesta kokonaisuutena.

Lindgren kertoo, että hän on mukana rekrytoimassa opiskelijoita, osallistuu koulutuksen suunnitteluun yhdessä Winnovan opettajien kanssa ja seuraa kaikkien opiskelijoiden edistymistä.

BOLIDENIN AVAINTIETOJA VUODELTA 2013 • perustettu vuonna 1936 • tuotteet: kupari, kulta ja hopea • henkilöstön keskivahvuus 391

– Jos joku näyttää jymähtävän paikoilleen, käyn avittamassa, hän sanoo.

– On hienoa olla opiskelijoiden tukena, kun he rakentavat työuraansa meillä.

OPPISOPIMUSOPISKELIJOIDEN REKRYTOINNILLA KORVATAAN ELÄKKEELLE POISTUVIA Harjavallan tehdas on ottanut vuosittain noin 15–20 uutta oppisopimuskoulutettavaa. Eläköityvien määrä laskee lähivuosina. Tämä tulee näkymään myös rekrytoinneissa.

– Olemme mukana monissa koulutushankkeissa tietopuolisesta koulutuksesta vastaavan Winnovan kanssa. Otamme tänne peruskoulusta TET–harjoittelijoita, sekä tarjoamme korkeakoulujen opiskelijoille kesätyöpaikkoja ja mahdollisuuksia tehdä opinnäytetyönsä meille. Kaikki tämä palvelee myös rekrytointiamme. Uskomme, että jalostamomme tulevaisuus on valoisa, sanovat Salminen ja Lindgren.

TEKSTIT Sane Keskiaho KUVAT Jaana Virronen

Työpaikkakouluttajavalmennus

toi uusia ideoita

Yrittäjä Volker Paulukselle työpaikkakouluttajavalmennus antoi uusia ideoita ja oivalluksia.

– En pystyisi arvioimaan tehtäviä ilman koulutusta.

V

OLKER PAULUS muistelee hetkeä, kun tytär Tea Stenberg pyysi häntä mentorikseen. Ensimmäisenä mieleen tuli ajatus siitä, miten ihmeessä hän voisi arvioida tyttärensä edistymistä. Tea on pyörittänyt perheen rakennustyökalujen valmistukseen ja maahantuontiin erikoistunutta yritystä vuodesta 2009.

Paulus osallistui Keudan oppisopimuskeskuksen järjestämään kaksipäiväiseen työpaikkakouluttajavalmennukseen.

– Koulutus oli loistava. Oli antoisaa keskustella muiden opiskelijoiden kanssa ja huomata, miten eri lailla ajattelemme ja koemme samat asiat. Olimme eri-ikäisiä ja tulimme kaikki erilaisista työkulttuureista ja työympäristöistä. Keskustelut toivat koulutuspäiviin uusia ajatuksia ja erilaisia näkökulmia.

Paulus kehuu myös luennoitsijoita. Aiheet oli valittu hyvin ja ne avasivat aivan uudella tavalla kouluttajan roolin oppisopimuksessa.

– Pohdin koulutuksen aikana esimerkiksi sitä, miksi olen tällainen? Voisinko katsoa maailmaa hiukan avoimemmin tai tehdä asiat toisin? Koskaan ei saisi urautua, mutta yli 50 vuotta samaa työtä tehneenä, asioita ikävä kyllä tekee rutiinilla.

Paulukselle koulutuksen suurin anti olikin

Volker Paulus toimii tyttärensä Tea Stenbergin työpaikkakouluttajana.

muutos omissa asenteissa.

– Pitäisi hyväksyä muitakin ajatuksia kuin omat. Opin myös sen, että hyvä työpaikkakouluttaja antaa opiskelijan rauhassa kokeilla ja ratkoa asioita omin päin.

ARVOKASTA OPPIA Tea Stenberg aloitti yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisen oppisopimuksella tänä keväänä.

– Halusin verkostoitua ja päivittää yrittäjän taitojani. Arjessa ei ehdi keskittyä esimerkiksi yrityksen kehittämiseen, Stenberg kertoo oppisopimuksen taustoista.

– Pyysin isää mentoriksi, koska hänellä on laaja ja pitkä näkemys alalta. Oppimista syventää keskustelut henkilön kanssa, joka todella tietää yrityksestä ja sen asioista.

Stenbergin mielestä työpaikkakouluttajan rooli koulutuksessa on merkittävä.

– Työpaikkakouluttajalta saa suoran palautteen saman tien.

Vuonna 1928 perustettu E. Vuorio työllistää omistajien lisäksi viisi vakituista henkilöä.

Stenbergin oppisopimuksen lisäksi yrityksessä alkoi keväällä toinenkin oppisopimus.

Volker Paulus toimii molempien opiskelijoiden työpaikkakoluttajana.

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAVALMENNUS PÄHKINÄNKUORESSA Keudan oppisopimuskeskuksen järjestämän työpaikkakouluttajavalmennuksen tavoitteena on auttaa työpaikkakouluttajaa suunnittelemaan, ohjaamaan ja arvioimaan opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa koulutusta.

Kaksipäiväisessä valmennuksessa tutustutaan muun muassa työpaikkakouluttajan rooliin ja erilaisiin oppimistyyleihin sekä pohditaan hyvän ohjaajan elementtejä.

Valmennuksella tuetaan työpaikkakouluttajan ohjaus-

toimintaa tarjoamalla mahdollisuus keskustella teemaan liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista haasteista valmentajan ja muiden työpaikkakouluttajien kanssa.

Valmentajat havainnollistavat teemaa käytännön esimerkeillä erityisesti haastavista tilanteista.

Maksuton valmennus pohjautuu Opetushallituksen Työpaikkaohjaajien koulutus 3 ov -ohjeeseen.

Ennakkojaksolta oppisopimukseen

Iina Norres löysi oman alansa oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson kautta.

– Olen aina halunnut tehdä töitä eläinten parissa.

Ennakkojakson aikana asia vain vahvistui, klinikkaeläintenhoitajan oppisopimuksella opiskeleva Iina kertoo.

I

INA NORRES jätti parturi-kampaajan opinnot kesken, koska opiskelu ei maistunut eikä ala tuntunut omalta. Hän haki opiskelemaan eläintenhoitajaksi, mutta paikka suositulle linjalle ei auennut.

– Onneksi sain kuulla ennakkojaksosta. Se oli juuri sitä, mitä olin etsinyt. Soitin saman tien Susannalle Keudan oppisopimuskeskukseen ja siitä se lähti liikkelle, Iina muistelee.

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso on tarkoitettu alle 25-vuotiaille, perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla oleville nuorille.

– Ennakkojakson aikana nuori voi rauhassa tutustua toiveammattiinsa ja työnantaja nuoreen. Sen toivotaan auttavan nuoria löytämään oma tapansa opiskella ja oppia sekä löytää oman suuntansa, Susanna Kosonen Keudan oppisopimuksen ennakojaksolta kertoo.

Kaikkien nuorten tarinat ovat yksilöllisiä ja siksi myös ammattiin johtavien polkujen pitäisi olla yksilöllisiä.

Ennakkojakso voi johtaa oppisopimukseen ja sitä kautta tutkinnon suorittamiseen, mutta ihan yhtä tärkeää on huomata ettei ala olekaan oikea tai että oppisopimuksella ammattiin opiskelu on omaan elämäntilanteeseen liian raskas.

– Kaikkien nuorten tarinat ovat yksilöllisiä ja siksi myös ammattiin johtavien polkujen pitäisi olla yksilöllisiä. Ennakkojaksolla on mahdollista ottaa huomioon nuorten erilaiset polut ja tarpeet.

MATALA KYNNYS Iina löysi ennakkojaksoon kuuluvan harjoittelupaikan Savion Eläinlääkäristä. Eläinlääkäri Reijo Nenonen on hoitanut Iinan koiria vuosia ja oli sitä kautta tutustunut nuoreen naiseen.

– Kun kysyin harjoittelupaikkaa, Reijo vastasti, että aloitatko heti ensi viikolla, Iina nauraa.

Ennakkojakso aloitettiin kuukauden mittaisella sopimuksella. Sen jälkeen sitä jatkettiin vielä neljällä kuukaudella ennen sen muuttamista oppisopimukseksi.

Opiskelija on oppilaitoksessa kirjoilla ennakkojakson ajan.

– Ennakkojakso ei ole työsuhde eikä sen ajalta makseta palkkaa. Nuoren ottaminen ennakkojaksolle ei myöskään velvoita yritystä oppisopimuksen solmimiseen tai työllistämiseen, Tiina Mantere Keudasta selventää.

Ennakkojakso meni sujuvasti myös työnantajan näkökulmasta.

Siihen ei liittynyt turhaa byrokratiaa, ja koska harjoittelusopimuksen voi puolin ja toisin keskeyttää yksipuolisesti, oli kynnys harjoitteluun ottamiseen matala.

– En usko, että olisin ottanut Iinaa oppisopimukseen ilman ennakkojaksoa. Sen aikana näin, miten loistavasti Iina tulee toimeen ihmisten ja eläinten kanssa ja miten hyvin hän soveltuu tähän työhön, Nenonen kertoo.

Iinasta on edelleen ihana tulla töihin joka päivä. Tai itseasiassa työnteko ei Iinasta edes tunnut työltä, koska hän saa tehdä sitä mitä rakastaa. Myös opiskelu maistuu.

– Opiskelu tuntuu erilaiselta, koska opiskelen työhön liittyviä asioita, klinikkaeläintenhoitajaksi opiskeleva Iina sanoo.

Hän muistuttaa, että oppisopimus ei ole helpoin tien ammattiin.

– Ammatin eteen pitää jaksaa tehdä töitä, sekä työpaikalla että koulussa. Se on välillä rankkaa, vaikka kuinka tätä työtä rakastankin.

Iinan lisäksi koulua käy myös eläinlääkäri Reijo Nenonen.

– Kyselen Reijolta koko ajan asioita, Iina nauraa.

Vuosi

yrittäjänä Anette Pakarinen, Mikael Laaksokallio, Kailin Nuut ja Heikki Vainio pyörittivät mainostoimisto Mediakuusikkoa vajaan vuoden ajan koulun ohessa.

Harjoitusyrityksenä alkanut liiketoiminta muutettiin matkan varrella NYyritykseksi liiketoiminnan kasvun vuoksi.

N

Y-VUOSI yrittäjänä on vuoden mittainen projekti, jossa opiskelijat perustavat kaupparekisteriin todellisen yrityksen, harjoittavat liiketoimintaa, pitävät kirjanpitoa, tekevät veroilmoitukset ja lopettavat sen ennen kesälomia. Tämä malli on tuttu monelle, mutta miten käy, kun tähän lisätään oppisopimus?

– Ensi vuonna harjoitusyritysläiset suorittavat samalla yrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella, Keudan projektipäällikkö Petra Pulkkinen iloitsee. Yrittäjyyden oppisopimusmalli on kehitetty Pulkkisen Mediakuusikon kanssa vetämän pilotin pohjalta.

– Perusopetukseen on tuotava uusia tapoja opiskella ja tämä on yksi vaihtoehto. Tulevaisuudessa opinnoissa tähdätään siihen, että koulutus olisi enemmän oppisopimuksen kaltaista, eli yhdistetään perusopetusta ja joustavaa opetusta.

VAATII KULTTUURIN MUUTOSTA Harjoitusyrityksen pilottivuosi ylitti teknisesti sille asetetut tavoitteet. Yritys sai niin paljon töitä, että se muutettiin NY-yritykseksi. Myös nuorten työpanos on ollut hyvä.

– Haasteita on ollut lukujärjestyksen joustavuudessa. Pitääkö esimerkiksi nuoren istua jokaisella tunnilla saadakseen aineesta arvosanan. Tai voiko harjoitusyritystoiminnassa suorittaa liikunnan tai kielten opintoja?

Kailin Nuut, Heikki Vainio, Anette Pakarinen (edessä), Mikael Laaksokallio ja Petra Pulkkinen.

Pulkkinen toteaa että uudenlaiset tavat oppia ja opettaa vaativat kulttuurin muutosta sekä oppilaitosympäristössä että opettajuudessa. Miten esimerkiksi näiden nuorten kohdalla tehdään näkyväksi se, mitä he ovat vuoden aikana oppineet? Miten yrityksessä opitut tiedot ja taidot opinnollistetaan?

Ensi vuonna harjoitusyritysläiset suorittavat samalla yrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella.

– Nuoret eivät enää ole samassa paikassa töissä kolmeakymmentä vuotta, vaan ura koostuu monenlaisista lyhyistä pätkistä. Yrittäjyyden opiskelu opettaa sietämään epävarmuutta ja toimimaan luovasti.

Pulkkinen näkisikin yrittäjyyden omana koulutusohjelmanaan.

VERKOSTOT VALMIINA Anette Pakarinen, Mikael Laaksokallio, Kailin Nuut ja Heikki Vainio ovat tyytyväisiä Vuosi yrittäjänä -projektiin.

– Olemme päässeet tekemään oikeita töitä ja tapaamaan oikeita asiakkaita. En usko, että olisimme koulun penkillä oppineet näin paljon yrityksen taloushallinnosta, markkinoinnista, mainonnasta tai muista yrityksen pyörittämiseen liittyvistä asioista, Anette sanoo. Hän opiskelee Mikaelin kanssa media-assistentiksi. Kailin ja Heikki opiskelevat liiketaloutta.

– Olen Mediakuusikossa oppinut sellaisia taitoja, joita en olisi ilman tätä saanut koskaan. Esimerkiksi asiakaspalvelua ei opi kuin oikeissa tilanteissa, Kailin toteaa.

– Kun nämä nuoret lähtevät hakemaan töitä, he ovat jo näyttäneet monta kertaa mihin pystyvät ja mitä he osaavat. Puhumattakaan kaikista niistä ihmisistä ja yrityksistä, joihin he ovat tämän vuoden aikana tutustuneet. Se on selkeä etu, Petra toteaa.

Sane Keskiaho

Uusi ammatti aikuisella iällä Marianne Saastamoinen joutui vaihtamaan alaa herkistyttyään floristin ammatissa tuoksuille. Nyt hän opiskelee merkonomiksi oppisopimuksella.

O

PPISOPIMUS oli koulutusmuotona Marianne Saastamoiselle tuttu floristiopintojen ajalta. Siksi se oli hänelle ensimmäinen vaihtoehto myös uudessa tilanteessa. Kaupan ala valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi ammatinvalintapsykologin tekemien testien tuloksena.

– Se tuntui aluksi vähän vieraalta ja jouduin sulattelemaan sitä hetken, Saastamoinen muistelee.

Kukkakaupassa vuosia työskenneelle naiselle merkonomin koulutuksessa mietitytti tietotekniikka, joka oli koko ikänsä

kädentaitoja tehneelle naiselle jäänyt vieraaksi. Pelko on ollut turhaa. Opinnot ovat sujuneet kiitettävin arvosanoin alusta saakka.

– Sain oppisopimuspaikan lasten vaatteisiin ja -tarvikkeisiin erikoistuneesta Vekaravintistä. Olen viihtynyt täällä loistavasti.

Saastamoinen kiittelee erityisesti yrittäjänä toimivaa Suvi Laurilaa. Työpaikkakouluttajana toimiva Laurila on auttanut koulutehtävissä ja antanut vapaat kädet toteuttaa muutoksia liikkeessä.

– En usko, että olisin selvinnyt ilman Suvin apua opinnoista. Hän on auttanut minua etenkin tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa.

Saastamoinen opiskelee kerran kuukaudessa Edupolissa teoriaa, muu aika menee työpaikalla opiskellessa.

– Saan käyttää luovuuttani täällä esimerkiksi somistamisessa ja tuotteiden esillepanossa.

Saastamoisella on koko ajan kone auki työpaikalla.

– Kirjaan sinne päivän aikana ajatuksia ja ideoita siitä, miten voisin parantaa vaikka myyntiä.

Suvi Laurila saa kesällä ansaitun loman, kun Marianne pyörittää liikettä neljän viikon ajan itsenäisesti.

OpsoDiili tekee oppisopimusta tunnetuksi Keudan oppisopimuskeskus koordinoi valtakunnallista OpsoDiili-hanketta.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta ja luoda yhtenäiset käytännöt.

O

PPISOPIMUSTOIMIJOIDEN toiminta on samansisältöistä jokaisessa toimistossa, mutta markkinointimateriaalit ja viestinnän keinot ovat hyvinkin erilaisia.

– Yksi OpsoDiilin keskeisistä tavoitteista on yhtenäistää sekä viestintää että toimintatapoja, kertoo projektipäällikkö Susanne Forsberg hankkeen taustoista.

Tunnettuutta lisätään syksyllä alkavalla kiertueella, joka kiertää 12 maakuntaa vuoden 2016 aikana.

– Oppisopimus on monimuotoinen kou-

lutus, joka sopii hyvin moneen tilanteeseen, mutta sitä ei itse asiassa tunneta kovin hyvin nuorten eikä opojen keskuudessa, Forsberg sanoo.

PAREMPAA APUA YRITTÄJILLE Oppisopimuksen tunnetuksi tekeminen vaatii muutosta myös oppisopimustoimijoiden toimintakulttuurissa. Syksyllä alkavien Välittäjävalmennusten tavoitteena onkin kouluttaa oppisopimustoimijoita toimimaan entistä paremmin yritysten kumppaneina.

– Toimintakulttuurin muutos tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää oppisopimustoimintaa, mutta se edellyttää perinteisestä oppisopimustoimijan roolista siirtymistä enemmänkin yritysten osaamisen kehittämisen kumppaniksi.

– Tulevaisuudessa meidän on kyettävä tunnistamaan jokaisen yrityksen tarpeet laaja-alaisemmin, olivat ne sitten oppisopimuskoulutusta tai jotain muuta kehittämistä, Forsberg kertoo.

IDEOITA INNOVOINTIIN Saksassa on tutkittu paljon oppisopimuskoulutusta ja sen vaikutuksia. Tutkimuksissa on selvinnyt, että yritykset, jotka käyttävät oppisopimusopiskelijoita, ovat tuottavampia ja innovatiivisempia, kuin verrokkiryhmän yritykset.

– Aloitamme syksyllä peruskoulunsa päättäneille nuorille suunnatut lyhyet koulutukset, joissa heitä valmennetaan innovaatioiden ja ideoiden kehittämiseen.

Valmennuksessa on takana ajatus siitä, että oppisopimuksen alussa nuori ei ole vielä yrittäjälle tuottava, mutta hän voi hyvinkin olla ideoiva ja tuoda työpaikalle uusia näkökulmia.

– Luovuutta opettamalla pyrimme luomaan nuorille paremmat edellytykset saada oppisopimuspaikkoja ja madaltaa työnantajien kynnystä ottaa nuoria oppisopimukseen.

OpsoDiili on suurimpia Keudan koordinoimista hankkeista. Se tarjoaa kompakteja koulutusratkaisuja myös Keuda-alueen yritysten osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Autoalan perustutkintoa oppisopimuksella opiskeleva Valtteri Kaunisvesi kunnostaa ensimmäisenä työnään vuoden 1965 Mustangin entiseen asuunsa.

Joka pojan unelma Keväällä peruskoulunsa päättänyt Valtteri Kaunisvesi on tyytyväinen. Hän aloitti syksyllä automaalarin opinnot oppisopimuksella. Ensimmäinen työ on vuoden 1965 Mustangin entisöiminen alkuperäiseen asuunsa.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

K

OKKOLAN Varaosakeskuksen ja vanhojen autojen entisöintiin erikoistuneen ClassicParkin yrittäjä Tapani Roiko ei arastellut 16-vuotiaan Valtteri Kaunisveden palkkaamista oppisopimuksella.

– Tottakai vastuu suoraan koulunpenkiltä tulleen nuoren kouluttamisessa on suuri, mutta minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia nuorten työllistämisestä, Roiko sanoo. Hänellä on ollut useita nuoria työharjoittelussa vuosien saatossa.

Kynnystä madalsi myös se, että Valtterin isä Jukka Kaunisvesi on työskennellyt ClassicParkissa jo vuosia. Hän toimii kolmevuotisen koulutuksen ajan Valtterin työpaikkaohjaajana.

– Täysin ammattitaidottoman nuoren kouluttamiseen täytyy panostaa etenkin koulutuksen alkuvaiheessa, mutta kun on innostunut nuori, joka haluaa oppia, se ei tunnu haasteelta. Sitä paitsi, tämän alan oppii parhaiten tekemällä. Etenkin, jos aikoo erikoistua, niin kuin Valtteri, Jukka Kaunisvesi sanoo.

Valtteri erikoistuu vanhojen autojen maalaukseen ja entisöintiin.

parissa puuhaillut Valtteri on aina tiennyt haluavansa töihin autojen pariin.

Vanhojen autojen entisöinti oli unelmien täyttymys.

– Olen oppinut paljon uutta jo nyt vaikka oppisopimusta on takana vasta muutama kuukausi. Parasta tässä on se, että saan tehdä joka päivä sitä mistä pidän, Valtteri miettii.

Autoalan perustutkinnon tietopuolisen koulutuksen järjestää Tampereen aikuiskoulutus. Lähipäiviä Valtterille on kolmen vuoden aikana suunniteltu viitisenkymmentä.

– Opiskelukin tuntuu mielekkäältä, kun opinnot liittyvät työhön, Valtteri jatkaa.

– Maailma on täynnä fiksuja nuoria, jotka oppivat paremmin tekemällä kuin kirjoja pänttäämällä. On tärkeää mahdollistaa oppiminen myös heille.

Oppisopimuksessa nuoret saavat ammatin ja pääsevät oman elämän alkuun, Jukka Kaunisvesi pohtii.

Maailma on täynnä fiksuja nuoria, jotka oppivat paremmin tekemällä kuin kirjoja pänttäämällä.

MAHTAVA JUTTU Pienestä pitäen autojen ja mopojen

OSAAJA 1 • 2015

15

Kenestä tahansa voi tulla kirjansitoja. Se on kutsumusammatti, joka vaatii kärsivällisyyttä ja intohimoa.

Hyvin sidottu kirja kestää Kun asiakas tuo vanhan kirjan korjattavaksi Kaija Pihlajanmäelle, näkee hän tarinan tekstin ja kansien takana.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

L

UONTOALAN YRITTÄJÄ ja huonekalujen entisöijä Kaija Pihlajannmäki halusi oppia tekemään kirjoja tuohesta ja puusta.

– Halusin dokumentoida asiakkaille heidän huonekalujensa entisöintiprosessin. En löytänyt riittävän hyvää kirjaa valmiina ja päätin opetella tekemään sellaisen itse, kirjojen sitomista ja korjausta oppisopimuksella opiskeleva nainen kertoo.

Matkan varrella Pihlajamäki on tutustunut eri materiaaleihin ja sidontatapoihin, mutta luonnonmateriaalit ja puun työstäminen tuntuvat omimmilta.

16

OSAAJA 1 • 2015

– Voin yhdistää kirjansidontaan huonekalujen entisöinnissä tarvittavaa puun käsittelytaitoa samoin kuin luontoalanyrittäjän ammattitaitoani. Perinteisessä lankasidoksessa osaan esimerkiksi käyttää somisteena vaikka männynjuurta tai tuohikantisissa korukirjoissa itse valmistamaani kääpäpaperia.

KIRJOISSA ON SIELU Isoäidin vanha keittokirja, johon on käsin merkattu huomioita resepteistä tai suvussa sukupolvien ajan kulkenut perheraamattu – mittaamattoman arvokkaita teoksia niiden omistajille. Pihlajanmäki

näkee vanhat kirjat hyvin paljon samalla tavalla kuin vanhat huonekalutkin. Niissä on sielu, joka pitää herättää henkiin.

– Vanhojen kirjojen korjaus on pitkälti samanlaista kuin huonekalujen entisöintikin. Se vaatii kärsivällisyyttä eikä koskaan voi tietää, mitä matkan varrella tulee vastaan.

Pihlajanmäestä vanhassa kirjassa saa näkyä se, että sitä on korjattu. Se tuo yhden tarinan lisää seuraaville sukupolville.

Korjattavan kirjan hinta muodostuu siitä, miten paljon siinä on korjattavaa ja miten paljon siihen pitää tehdä töitä.

– Vaikka kirja olisi kuinka rakas, muodostuu hinta monelle esteeksi, Pihlajamäki pahoittelee.

Kirjojen korjaus onkin aina vaan pienemmän asiakaskunnan arvostamaa.

USEITA ERI TYÖVAIHEITA

Kaija Pihlajanmäki siistii kirjan sivun syrjät paperigiljotiinilla.

Kirjansidonnassa on useita eri työvaiheita ja ne kaikki tehdään käsin. Hyvä kirja on kestävä ja hyvin aukeava. Jos kirja tehdään tilaustyönä, haluaa Pihlajanmäki liittää siihen mielellään jotain persoonallista kirjan saajasta.

– Käsinsidottu kirja kestää huomattavasti kauemmin kuin teollisesti tehty. Se on myös henkilökohtaisempi, koska milloinkaan ei ole kahta täysin samanlaista kirjaa.

PARAS TAPA KOULUTTAUTUA Yrittäjälle sopiva oppisopimuskoulutus löytyi aikuiskoulutuksesta Sastamalasta, Tyrvään käsija taideteollisuusoppilaitoksesta. Pihlajanmäki on opiskellut kaksivuotista tutkintoa osissa, sillä kirjansitojan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta alkaa aika harvoin. Digitalisointi on vähentänyt työpaikkoja myös tällä alalla.

– Ennen kirjastot ja arkistot korjasivat paljon kirjoja ja sen ansiosta alalla riitti osaajia. Nykyisin kirjat mikrokuvataan ja niitä säilytetään laatikoissa, vastaava opettaja Harri Aaltonen pahoittelee. Muutoksesta kertoo myös se, että Sastamalan opintolinja on ainoita linjoja koko Pohjoismaissa.

Sekä Pihlajamäestä että Aaltosesta oppisopimus sopii täydellisesti kirjansodonnan opiskeluun. Itse asiassa kirjojen sidontaa on opetettu juuri niin kautta kirjan historian. Mestari on opettanut kisälliä.

Yrittäjälle on iso uhraus olla pois töistä viikon verran kuussa, mutta Pihlajamäestä se on sen arvoista.

– Opetus on täällä korkeatasoista, kannustavaa ja eteenpäin vievää ja minulle on suotu tilaisuus saada sitä niin paljon, kuin olen halunnut. Siitä iso kiitos aikuiskoulutuspäällikkö Kimmo Rintalalle, joka on luonut tämän mahdollisuuden yhdessä Winnovan oppisopimustoimiston koulutusasiantuntija Riitta Lehtosen kanssa.

OSAAJA 1 • 2015

17

Merkonomista lastenohjaajaksi Kun lastenohjaajaksi valmistuvalta Valtteri Kukkoselta kysyy, mikä oppisopimuksessa on parasta, saa vastaukseksi pitkän listan asioita: lapset, työkaverit, työpaikka, opiskelut ja se, että jokainen päivä on erilainen.

TEKSTI Sane keskiaho • KUVAT Jouni Ylisuutari

V

ALTTERI KUKKONEN valmistui merkonomiksi vuonna 2012. Kun töitä ei omalta alalta löytynyt yli vuoden työttömyyden jälkeen, päätti nuori mies hankkia itselleen toisen ammatin. Samaan aikaan oululaiseen Riihitontun päiväkotiin haettiin työmarkkinatuella reipasta nuorta.

– Olen aina tullut hyvin toimeen lasten kanssa ja tykännyt touhuta heidän kanssaan. Työ kuulosti mielenkiintoiselta ja päätin hakea sitä.

Valtteri aloitti työkokeilun Riihitontun päiväkodissa seuraavalla viikolla. Yksityinen päiväkoti on tarkoitettu 1–6 -vuotiaille lapsille ja se on tunnettu monipuolisesta toiminnastaan.

– Totesin heti työt aloitettuani, että tämä on minun juttuni ja minun alani.

Tunne oli molemminpuolista ja kun esimiehet ehdottivat oppisopimusta, laitettiin asia vireille saman tien.

Opinnot tuovat työhön uudenlaista sy­ vyyttä, joka lisää ennestään jo mukavan työn arvostusta.

JOKAINEN PÄIVÄ ON MAHTAVA

Kolmivuotisesta lastenohjaajan oppisopimuksesta valtaosa tapahtuu työpaikalla. Lähipäiviä on yhdestä kolmeen kuukaudessa Kalajoen Kristillisellä Opistolla.

18

OSAAJA 1 • 2015

– Meitä on noin parinkymmenen hengen ryhmä.

Työskentelemme erilaisissa paikoissa ja vaihdamme paljon kokemuksia. Se on erittäin mielenkiintoista ja antaa paljon ekstraa opiskelujen päälle, Valtteri toteaa.

Opintojen lisäksi koulutukseen kuuluu harjoittelujaksoja. Viimeisin jakso oli Lintulammen iltapäivätoiminnassa.

– Harjoittelujaksoilla on ollut mukava nähdä erilaisia työpaikkoja. Jokaisesta olen oppinut jotain uutta.

Parasta Valtterista oppisopimuksessa on kuitenkin oman päiväkodin lapset, työkaverit sekä työilmapiiri.

– Voin rehellisesti sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois. Rakastan työtäni ja minusta on joka päi-

vä yhtä mahtavaa tulla töihin. Minut on otettu työpaikalla loistavasti vastaan ja minua tuetaan opinnoissa aina kun tarvitsen apua, mies kiittelee.

Hänelle opinnot tuovat työhön uudenlaista syvyyttä, joka lisää ennestään jo mukavan työn arvostusta.

– Tämä on ollut lottovoitto minulle, Valtteri iloitsee.

– Rakastan työtäni ja minusta on joka päivä yhtä mahtavaa tulla töihin. Minulle oppisopimus on ollut lottovoitto, sanoo Valtteri ja auttaa Nuuttia tehtävien tekemisessä.

OSAAJA 1 • 2015

19

Opiskelupäivät siirtyivät työpaikalle Parempi asiakaspalvelu ja lisämyynti olivat lähtökohtana Kulmakonditorian henkilökunnan oppisopimuskoulutukselle. Osatutkintoja varten kehitettiin oma menetelmä, jossa oppilaitosopiskelut korvattiin valmentajalla.

TEKSTI Sane keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

K

ULMAKONDITORIA on perheyritys, jolla on seitsemän kahvilaa ja oma leipomo.

Yritys panostaa voimakkaasti henkilöstön kouluttamiseen ja käyttää siinä paljon oppisopimuskoulutusta.

– Meillä oppisopimus on yrityslähtöistä. Konseptimme on hyvin haasteellinen. Oma tuotekehitys ja leipomo takaavat omaperäiset, käsintehdyt tuotteet, joita saa vain meiltä. Jokaiselle työntekijälle on annettava oma perehdytys, jotta täällä pystyy työskentelemään. Isoille massoille suunnattu koulutus ei taivu meidän tarpeisiin, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Tarja Aromaa.

Muun muassa tästä syystä oppisopimuskoulu-

20

OSAAJA 1 • 2015

tukseen kuuluvat lähipäivät siirrettiin oppilaitoksesta työpaikalle.

– Palkkasimme ulkopuolisen valmentajan, joka tulee sovittuina päivinä työpaikalle, todellisiin tilanteisiin opettamaan ja valmentamaan.

Tällä hetkellä yrityksessä on meneillään parikymmentä oppisopimusta. Osa henkilöstöstä suorittaa hotelli- ja catering-alan tutkinnosta kaksi tutkinnonosaa oppisopimuskoulutuksella.

Esimies ja työpaikkakouluttajana toimiva Johanna Jokinen kertoo, että valmentaja neuvoo ja ohjaa myyjiä muun muassa parempaan asiakaspalveluun, asiakkaan kohtaamiseen ja salin siisteyteen.

– Valmentaja opastaa työntekijää, joko oikeassa asiakastilanteessa tai sitten hän seuraa taustalla, miten tilanne menee ja käy sen läpi ohjattavan kanssa myöhemmin.

Valmennuksen tavoitteet on tarkkaan määritelty.

– Työpaikkakouluttajilla on arviointilomakkeet, joilla he arvioivat henkilön työskentelyä koko ajan.

Näin pystymme arvioimaan työn tekemistä ja kehittymistä koko prosessin ajan, ei pelkästään tutkintotilaisuudessa. Valmistava koulutus tapahtuu työpaikalla normaalissa arjessa ja näyttötutkintotilaisuudessa katsotaan koko prosessi, Aromaa kertoo.

ENSIN KOULUTETTIIN ESIMIEHET Tärkeä osa koulutusta on myös työpaikkakouluttajien ja esimiesten toiminta. Siksi ennen myyjien lisämyyntikoulutusta koulutettiin esimiehet.

– Olemme määritelleet esimieheen kohdistuvat laatuvaatimukset, jossa puhumme ohjaamisesta ja perehdyttämisestä sekä valvonnasta ja seurannasta, Aromaa kertoo.

Esimiehenä toimimista harjoiteltiin muun muas-

KOLUMNI

Oppisopimuskoulutuksella tukea koulutuksen saavutettavuudelle ja työllistymiselle

Valmistava koulutus tapahtuu työpaikalla normaalissa arjessa.

sa työvuoroissa, joissa kaikki tehtävät hoidettiin esimiesten voimin. Jokainen toimi vuorollaan esimiehenä muiden hoitaessa työntekijöiden tehtäviä.

– Valmentaja seurasi esimiehen toimintaa ja antoi siitä palautetta ja kehittämisideoita jokaisen työhön. Uskon, että tämä oli huomattavasti tehokkaampi tapa täsmäkouluttaa henkilöstöä, koska palaute sekä asiakkailta että valmentajalta tulee samantien. Tässä henkilö oppii itse hoksaamaan ja ymmärtämään asioita. Samalla kun pelisilmä kehittyy, kehittyvät myös esimiestaidot, Aromaa toteaa.

Hän uskoo, että jatkuva henkilöstön kouluttaminen on myös keino sitouttaa työntekijät yritykseen.

Siksi yhteistyö Keudan Oppisopimuskeskuksen kanssa on jatkuvaa.

Toimitusjohtaja Tarja Aromaa ja Johanna Jokinen.

Toisen asteen koulutuksen rakenteen ja rahoituksen uudistamista koskevat lakiesitykset kaatuivat eduskuntakäsittelyssä osin perusteettomiin ennakkoluuloihin. Maamme huomattava ikärakenteen muutos ja lisäksi nuoren väestön keskittyminen aiheuttaa joka tapauksessa väistämättä tarpeen arvioida, miten harvaan asuttujen alueiden niin ammatilliset kuin yleissivistävätkin koulutuspalvelut voidaan turvata.

Oppisopimuskoulutuksella voitaisiin turvata ammatillisten koulutuspalvelujen säilyminen harvaan asutuilla alueilla ja samalla tukea lukiokoulutuksen säilymistä. Monissa pienissä kunnissa on työvoiman tarvetta, mutta niin vähän, ettei koulumuotoista koulutusta voi järjestää.

Samaan aikaan kunnan lukio voi kärvistellä opiskelijapulan kourissa.

Miksei luoda pienille väestöpohjille omaa toisen asteen koulutuksen mallia, jossa lukio- ja ammatillista opetusta yhdistetään myös oppisopimuskoulutusta hyödyntäen. Lukio voisi mielestäni hyvin toteuttaa oppisopimuskoulutuksen teoriaopetusta uusia opetusmalleja hyödyntäen. Ovathan käytännön osaamista täydentävät osaamisvaatimukset entistä enemmän yleisiä ja monille aloille yhteisiä. Samalla näistä kursseista voisi saada lisää tarjontaa lukion valinnaisiin opintoihin, jolloin lukiolaiset ja oppisopimusoppilaat voisivat opiskella näitä kursseja yhdessä. Tällaisen kokeilun toteuttaminen olisi hyvä tapa etsiä uusia malleja koulutuspalvelujen saavutettavuuden turvaamiseen.

Päijät-Hämeen suurin yritys Koskisen Oy on vuosikausia toteuttanut menestyksellisesti lukiopohjaista oppisopimuskoulutusta.

Toinen rakenteellisen uudistuksen tarve on ammatillisessa koulutuksessa. Kaatunut rahoituslaki olisi mahdollistanut ns. 2+1 -mallin eli kolmannen opiskeluvuoden toteuttamisen oppisopimuskoulutuksena, mikä huonossa työllisyystilanteessamme parantaisi valmistuvien nuorten työllistymismahdollisuuksia ja säästäisi koulutuskustannuksia. Yrittäjien mahdollisuuksia ottaa tällaisia oppisopimusoppilaita tulisi parantaa sopimalla työmarkkinakentällä palkkausjärjestelmästä siten, että kokemusta vailla olevalle oppisopimusopiskelijalle voitaisiin maksaa palkkaa osaamisen mukaan ja toteuttaa alkuvaiheessa työssä oppimista koulutussopimuksella ja opintotuella. Nuorten työllistymisen parantaminen on seuraavan hallituskauden keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite, jonka hyväksi olisi mielestäni tarkastella myös säädösten reunaehtoja ja rajapintoja siten, ettei syntyisi esteitä järkeville työllistymistä edistäville toimintatavoille.

Pentti Rauhala Kirjoittaja onTampereen yliopiston kasvatustieteen erityisesti ammattikasvatuksen dosentti

OSAAJA 1 • 2015

21

En hästtokig tjejs drömyrke

D

Å JULIA STÄNGDE terar mycket och jag har fått Julia Haavisto är lycklig dörren till grundvärdefulla råd om stallarbeoch sprudlar av energi. skolan bakom sig för te av mina studiekompisar.

Hon får betalt för att sista gången förra Julias arbetsdag går ut på att våren hade hon ingen aning sköta antingen morgon- eltillbringa sina dagar med om vad hon skulle göra i framler kvällsstallet, fylla på vathästar, och på köpet får tiden. Hon ville inte sitta på tenhinkar, mocka boxar, hålhon dessutom ett yrke. skolbänken, utan bara vara i la ridlektioner, rida och sköta stallet. Då en bekant till Julia hästar.

TEXT & BILD Sane Keskiaho som studerar genom läroavtal –Läroavtal är det bästa sätberättade för henne vad studitet att lära sig det här arbeerna går ut på blev Julia eld och lågor. tet. Det handlar om att lära sig samarbeta med häs– Under skoltiden gjorde jag min praoperiod på tarna och tolka deras beteende. Den kunskapen får Vasa Ridcenter, och jag tog också ridlektioner där. man inte via böcker. Också hennes skoluppgifter är Jag ringde Teija och frågade om jag kunde få stutill stor del praktiskt inriktade. Under närstudiedadera genom läroavtal hos henne. garna får Julia lära sig bland annat om ridning, hovFöretagaren Teija Laitinen, som driver Vasa slagning, trav och hästens anatomi.

Ridcenter, kände Julia från tidigare och flickans KLARA BESKED tre praoperioder i företaget gjorde att beslutet var enkelt. I juli ingick de ett avtal om tre års läro16-åriga Julia har en klar vision om framtiden. Efter avtalsstudier för grundexamen i hästhushållning. sina läroavtalsstudier tänker hon fortsätta jobba på Vasa Ridcenter och studera vidare till ridinstruktör.

NYA LÄRDOMAR VARJE DAG – Jag vill koncentrera mig på ridundervisning, Julia trivdes aldrig i grundskolan, men närstudikonstaterar Julia medan hon klappar om sin favoedagarna i anslutning till läroavtalet är något helt rithäst Sepi. Hon drömmer om att ha en egen häst annat. i framtiden.

– Jag studerar tre dagar i månaden på Mellersta Österbottens vuxenutbildningscenter antingen i Perho eller i Kaustby. Det är roligt, vi är ett bra gäng, berättar Julia. Hon studerar på finska i en – Jag lär mig något nytt varje dag. På stalvuxengrupp. let får jag göra det jag älskar, i stället för att bara sitta, skriva och lyssna i skolan.

–Alla tog emot mig med öppna armar. Vi disku-

22

OSAAJA 1 • 2015

– Opin joka päivä jotain uutta.

Talleilla saan tehdä sitä, mitä rakastan sen sijaan, että istun, kirjoitan ja kuuntelen koulussa.

Heppahullun toiveammatti Energinen Julia Haavisto on onnellinen. Hän saa viettää päivät hevosten kanssa, saa siitä rahaa ja kaupanpäälle vielä ammatin.

KUN JULIA SULKI peruskoulun oven viimeistä kertaa viime keväänä, ei hänellä ollut aavistustakaan siitä, mitä tekisi tulevaisuudessa. Koulu ei kiinnostanut ja veri veti talleille. Kun oppisopimuksella opiskeleva tuttava kertoi Julialle oppisopimuksesta, laittoi tyttö tuulemaan.

– Olin kouluaikana työharjoittelussa Vaasan Ratsastuskeskuksessa ja kävin siellä myös ratsastamassa. Soitin Teijalle ja kysyin, ottaisiko hän minut oppisopimukseen.

Vaasan Ratsastuskeskuksen yrittäjä Teija Laitinen tunsi Julian, ja kolme jaksoa TET-harjoittelua yrityksessä tekivät päätöksen helpoksi. Kolmivuotinen hevostalouden perustutkinnon oppisopimus solmittiin heinäkuussa.

JOKA PÄIVÄ OPPII UUTTA Vaikka Julia ei viihtynyt peruskoulussa, ovat oppisopimukseen liittyvät lähipäivät toinen juttu.

– Opiskelen kolmena päivänä kuukaudessa KeskiPohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksessa joko Perhossa tai Kaustisilla. Meillä on loistava porukka ja oppiminen on hauskaa, suomenkielellä ja vielä aikuisryhmässä opiskeleva Julia kertoo.

– Minut on otettu loistavasti vastaan. Keskustelemme paljon ja saan heiltä arvokkaita neuvoja tallityöhön.

Julian työpäivä pitää sisällään joko aamu- tai iltatallin, vesiastioiden täyttämistä, pilttuiden siivoamista, ratsastustuntien vetämistä, ratsastusta ja hevosten hoitoa.

– Tämä on paras tapa opiskella tätä työtä. Hevosten kanssa täytyy oppia tulemaan toimeen ja tulkitsemaan niitä. Sitä ei voi opiskella kirjoista.

Myös koulussa tehtävät painottuvat paljolti käytäntöön. Julia opettelee lähipäivien aikana muun muassa ratsastusta, kengitystä, ravaamista ja hevosen anatomiaa.

SELVÄT SÄVELET 16-vuotiaalla Julialla on selvät sävelet jo pitkälle tulevaisuuteen. Oppisopimuskoulutuksen jälkeen hän jää Vaasan Ratsastuskeskukseen töihin ja jatkaa opiskeluja ratsastuksen ohjaajaksi.

– Haluan keskittyä ratsastuksen opettamiseen, omasta hevosesta haaveileva tyttö toteaa ja taputtaa hellästi lempihevostaan Sepiä.

OSAAJA 1 • 2015

23

Krista Hanski korostaa, että oppisopimuksessa myös työyhteisö oppii.

Yritysten ovet

TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

avautuvat kuuntelemalla Broker–koulutus antoi rohkeutta kokeilla uutta tapaa lähestyä yritystä.

J

YVÄSKYLÄN oppisopimuskeskuksen koulutustarkastaja Krista Hanski ja Jyväskylän aikuisopiston hyvinvointi- ja liiketoimintayksikön koulutuspäällikkö Riitta Saarinen ovat yhdessä kehittäneet työtään yritys- ja opiskelijalähtöiseksi.

Saarinen kertoo, että hänelle avautui uusi näkemys omaan työhön kun hän osallistui Taitava Keski-Suomi hankkeen broker-koulutukseen.

– Sain rohkeutta kuunnella asiakasta ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Sitä, mitä osaamis- ja koulutustarpeita hänellä on, Saarinen kertoo.

– Tehtävämme on kääntää asiakkaan tarpeet koulutuksen kielelle.

Kun menee yritykseen, pitää unohtaa tutkintovaatimukset. Tällainen toimintatapa vaati ensin poisoppimista aikaisemmasta tavasta toimia. Saarisen ja Hanskin

uusi toimintamalli perustuu siihen, että ensitapaamisella keskitytään kuuntelemaan yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeita. Tämän jälkeen katsotaan, minkälaisia yhteyksiä näillä tarpeilla on tutkintovaatimuksiin ja työstetään lyhyt yhteenveto, jossa yrittäjälle ja työntekijälle tarjotaan keinoja, joilla tarvittava osaaminen saavutetaan.

– Jos asiakkaan ongelma ei ratkea oppisopimuskoulutuksen avulla, pyritään hänelle löytämään jokin muu ratkaisu. Pääasia on, että työnantajalle ja työntekijälle löydetään tarpeita vastaavaa koulutusta.

Sain roh-­ keutta kuunnella asiakasta ennakko­ luulottomasti ja avoimesti.

24

OSAAJA 1 • 2015

TYÖSSÄ OPPIMINEN ON SE JUJU Oppisopimuskoulutuksen idea on työssä oppiminen. Tämän toteutuminen käytännössä ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu var-

MISTÄ BROKER TOIMINNASSA ON KYSYMYS? Broker eli osaamispäällikkö on puolueeton yritysten sparraaja ja pallottelukumppani. Hän auttaa yrittäjää löytämään itselleen sopivimmat yhteistyötahot liiketoimintaa tukevan osaamisen kehittämiseen.

Broker antaa kasvot palveluille.

sin vahva mielikuva siitä, että ”oikea oppiminen” tapahtuu luokkahuoneessa.

– On pidettävä huoli siitä, että koko työyhteisö on tietoinen ja mukana opiskelijan koulutuksessa. Hanski viittaa tässä oppisopimuksen ja työssä oppimisen guruihin Laveen ja Wengeriin, jotka puhuvat yhteisöllisestä oppimisesta työelämässä.

Työpaikkakouluttajan lisäksi myös lähiesimiehen tulee olla sitoutunut koulutukseen. Hänellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisissa oppimisympäristöissä opiskelija pääsee työskentelemään ja miten oppiminen sidotaan työpaikan arkeen.

Hanski korostaa, että oppisopimuksessa myös työyhteisö oppii. Opiskelija ja opettaja tuovat uutta tietoa työpaikalle.

Parhaimmillaan tämä koulutieto yhdistyy työpaikan omaan tietoon. Näin syntyy jotakin uutta ja innovatiivista yrityksen liiketoimintaa ja opiskelijan osaamista kehittävää tietoa.

Tähän tavoitteeseen tähtäävät myös opiskeluun kuuluvat oppimistehtävät,

PUHEENJOHTAJALTA

Lait kaatuivat – säästöt jäivät – muutosta pukkaa, miten tästä eteenpäin?

Sekä rahoitus- että rakenneuudistukseen On ollut positiivista huomata, että nuoliittyvät lakimuutokset kaatuivat eduskun- risotakuukeskustelussa oppisopimuskounassa viime metreillä. Kehyspäätösten lutus nähdään yhtenä varteenotettavana mukaiset leikkaukset kuitenkin jäivät voi- ja innostavana vaihtoehtona ammatillisen maan. Oppisopimuskoulutuksen osalta tutkinnon suorittamiseksi. Positiivista tämä tarkoittaa sitä, että oppisopimuskou- muutosta ja halua kantaa vastuuta nuolutuksen rahoituksen taso vuonna 2017 on rista on nähtävissä myös yritysten taholta.

99 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto on tullut näkyoli 206 miljoonaa. On ymmärrettävää, että västi ulos ”Palkkaa nuori, pelasta Suomi” valtiontalous on saatava kestävälle pohjalle, -kampanjalla. Nuorilletoita.fi -sivustolla yli mutta vaikea on ymmärtää sitä, että oppiso- 500 yritystä on antanut lupauksen lähes pimuskoulutuksesta leikataan 52 prosenttia, 10 000:sta työpaikasta ja yli 2 000 paikkaa kun leikkaukset kehyksen mukaan muissa on täytettykin. Samaan aikaan on käynkoulutusmuodoissa ovat 14–37 prosenttia. nissä 2014 alkaneet hankkeet nuorten Asian tekee vielä vaikeammaksi ymmärtää työsäoppimis-ja oppisopimusuudistuksen se, että jo 1500 euron kuukausipalkasta toimeenpanemiseksi ja samaan tarkoitukperittävä kunnallis- ja valtionvero kattaa seen on haussa uudet täydennyshankkeet. oppisopimuskoulutuksen kustannukset Tähän kun lisätään vielä oppisopimuskoujoten yhteiskunnan näkökulmasta koulutus lutuksen tunnettuuden lisäämiseen ja käyon kustannusneutraalia eli hyvä juttu. täntöjen yhdenmukaistamiseen tähtäävä

ESR-hankekokonaisuus, niin voidaan odottaa, että ilmassa on myönteistä ”pöhinää”.

Ollaan hyviä, mutta voidaan olla vieläkin parempia!

Valoisaa kevään jatkoa!

Tarmo Välikoski puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

jotka liittyvät työyhteisön toimintatapojen, työmenetelmien ja käytänteiden kehittämiseen. Näin ne suorastaan pakottavat työyhteisön ottamaan kantaa opiskelijan tuottamaan tietoon.

– On tärkeää, että esimies ymmärtää oman roolinsa tässä yhteisöllisessä oppimisessa. Opettaja puolestaan varmistaa, että opiskelu lisää opiskelijan osaamista ja johtaa tutkinnon suorittamiseen.

nille, he ottavat mukaansa opettajan, joka ei vielä ole perehtynyt kuuntelevaan lähestymistapaan. Opettaja ikään kuin varjostaa Hanskia ja Saarista. Näin hän saa käytännön kokemusta siitä, miten yrittäjä ja opiskelija saadaan kertomaan omista tarpeistaan niin, ettei heitä häiritä koulumaailman kielellä, esitteillä eikä tutkintovaatimuksilla. Niiden aika on sitten koulutustarkastajan ja opettajan yhteisessä palaverissa. Myös työnantajille tätä uutta tapaa toimia pitää avata usein esimerkkien avulla.

Hanski ja Saarinen toteavat, että opettajat ovat ottaneet tämän uuden toimintatavan hyvin vastaan.

– Opettajat syttyvät kun saavat otteen uudesta toimintatavasta. He näkevät, et-

Broker-malli tähtää yksilön oppimisesta koko työyhteisön oppimiseen.

MITEN UUSI TOIMINTATAPA SAADAAN JUURRUTETTUA KÄYTÄNTÖÖN? Hanski ja Saarinen perehdyttävät opettajat uuteen broker-malliseen toimintaan oppisopimuksen periaatteella.

Kun he menevät yritykseen ensi käyn-

tä kuuntelevalla asenteella työnantajat ja opiskelijat kokevat, että heidän tarpeensa otetaan aidosti huomioon. Myös koko työyhteisö saadaan mukaan prosessiin ja parhaimmillaan työpaikalla toimintatavat muuttuvat.

TULOKSET PUHUVAT PUOLESTAAN Hanski kertoo, että opiskelijoiden ja työnantajien palaute on ollut erinomaista. Mukana olleet työpaikat haluavat jatkaa tällaista yhteistyötä. Opiskelijat ovat suorittaneet myös koulutuksen tavoitteena olleet tutkinnot tai tutkinnon osat hyvin.

Voidaan sanoa, että broker-malli tähtää yksilön oppimisesta koko työyhteisön oppimiseen.

Kun kuuntelee Hanskia ja Saarista syntyy ajatus, että heidän koulutusnäkemyksensä taustalla on oppivan organisaation idea.

OSAAJA 1 • 2015

25

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen

• yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa • henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

TYÖPAIKKA Suunnittelee ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön.

OPISKELIJA Oppii työssä ja arvioi oppimaansa.

OPPISOPIMUSKESKUS Neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

26

OSAAJA 1 • 2015

OPPILAITOS Järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot ja organisoi näytöt.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL (Helsinki) Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu (Helsinki) Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia Oppisopimustoimisto (Tornio) Puh. 010 383 40 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus (Oulu) Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Axxel, Läroavtalsbyrå Puh. 044 739 7359 klara.roos@axxell.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Ekami, oppisopimustoiminta (Kotka) Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut MIKKELI Puh. (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi PIEKSAMÄKI Puh. (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki) Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College SLK Instituutti Puh. (09) 14 89 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskeskus Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus HYVINKÄÄ Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Hyria oppisopimuskeskus RIIHIMÄKI Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto Oppisopimuspalvelut (Kajaani) Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola) Puh. 040 359 6240 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus (Kerava) Puh. 050 415 0967 satu.matikainen@keuda.fi Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Lahti) Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus (Kouvola) Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@ksao.fi

Itä-Lapin ammattiopisto, oppisopimustoimisto (Kemijärvi) Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Lapin oppisopimuskeskus (Rovaniemi) Puh. 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Porvoo) Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan Oppisopimustoimisto Puh. 040 779 7562 / 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Vakka-Suomen oppisopimustoimisto (Uusikaupunki) Puh. 0440 886 581 oppisopimus.novida@lskky.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Lohja) Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi Loimaan oppisopimustoimisto Puh. 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori) Puh. 044 455 7500 oppisopimuskeskus@winnova.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari) Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, Oppisopimusyksikkö (Oulu) Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi POKE Oppisopimuskoulutus (Äänekoski) Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu) Puh. (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi

Saimaan ammattiopisto Sampo IMATRA Puh. 040 136 4693 LAPPEENRANTA Puh. 040 136 4687 Salon seudun oppisopimuskeskus Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Sastamalan Koulutuskuntayhtymä Oppisopimustoimisto SASTAMALA Puh. 050 344 4767 IKAALINEN Puh. 044 755 4453 www.sasky.fi/oppisopimus Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Kokemäki) Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi Savon oppisopimuskeskus (Kuopio) Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto oppisopimustoimisto (Savonlinna) Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus Oppisopimuspalvelut Frami (Seinäjoki) Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi

Raision oppisopimustoimisto Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi

Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut (Järvenpää) Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi

Rastor Oy Oppisopimustoimisto (Helsinki) Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut (Kauhava) Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto Oppisopimuskoulutus (Kauhajoki) Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu – Oppisopimuskeskus (Tampere) Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi Toyota Auto Finland Oy, Toyota ammattioppilaitos (Vantaa) Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut (Turku) Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto (Turku) Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto (Vaasa) Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Valkeakosken ammatti-ja aikuisopisto Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vsky.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut VANTAA Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä IISALMI Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi