Osaaja 01/2013

1/2013

Oppisopimuksen sidosryhmämedia

TEEMANA

TYÖPAIKKAKOULUTUS

VIERAILIJA

Antti Herlin

Sisältö OSAAJA 1/2013

3 Pääkirjoitus 4 VIERAILIJA: Antti Herlin

arvostaa oppisopimuskoulutusta 6 På Svenska Antti Herlin 7 Vaativaa osaamista oppisopimuksella 8 Hyvä työpaikkakouluttaja on osa laadukasta opiskelua 10 TEMPO tuo tehokkuutta työpaikalla

tapahtuvaan ohjaukseen 11 TEPA:sta työkaluja ohjaukseen 12 Yle koulutti uuden kerronta-tavan osaajia 14 Opetusministeri tutustui oppisopimukseen 15 KOLUMNI 16 Kansimiehestä laivakokiksi 18 TEEMA Lappeenranta: Asentajia vain oppisopimuksella 20 Laatusertifikaatti ohjaa toiminnan kehittymistä 21 Kotitalouksien palveluissa kysyntää uudelle yritystoiminnalle 22 På Svenska metodistkyrka 23 Tiimivalmentajia metodistikirkkoon 24 Pikkujuttuja 25 PUHEENJOHTAJALTA 25 Osaamista meillä ja muualla 26 Oppisopimus pähkinänkuoressa 27 Oppisopimustoimistot

JULKAISIJA Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry PÄÄTOIMITTAJA Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi TOIMITUSNEUVOSTO Arvola Marianna Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE Puh. 050 329 5710, marianna.arvola@tampere.fi Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU Puh. 050 082 4139, pekka.koivisto@turku.fi Lahtinen Markku Helsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI Puh. 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi Luoma-aho Anja Honkakatu 10 c 26, 15950 LAHTI luoma1@wippies.fi Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 ESPOO asko.miettinen@gmail.com Nurmela Sirpa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus, Oppisopimuspalvelut Frami, Kampusranta 9 C, 60320 SEINÄJOKI Puh. 040 868 0629, sirpa.nurmela@sedu.fi Rauhala Pentti Keskikatu 14, 15300 Lahti ph.rauhala@gmail.com Viinisalo Kari Kartanonkulma 2 B 6, 02360 ESPOO kviinisalo@gmail.com TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen TAITTO Jenni Ahonen PAINOPAIKKA Ecapaino Oy, Lahti JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSOITTEENMUUTOKSET Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi Painettu kotimaiselle Lumiart Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Arvoisa lukijamme, Kädessäsi oleva, hitusen uudistettu OsaajaOppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaan lehti pureutuu työpaikkakoulutukseen. Saat kuuluu keskeisesti työpaikalla tapahtuva ohlukea erinomaisia esimerkkejä siitä, miten jaus, neuvonta, tuki sekä kokonaisvaltainen eri yrityksissä asiaan panostetaan. oppimisen etenemisen varmistamiseen liittyvä käytännöllinen toiminta. Oppilaitoksessa saaOppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin, tava koulutus tukee em. kokonaisuutta. Siten kustannustehokas koulutusmuoto ja tuottaa työpaikkakouluttajan ja oppilaitoksen opettatyönantajille ja oppijoille – niin nuorille kuin jan pitäisi ”lyödä hynttyyt yhteen” opiskelijan aikuisille - kulloiseenkin tarpeeseen räätä- oppimisen varmistajina. KONE Oyj:n hallituklöityä, joustavasti toimivaa ja toteutettavaa sen puheenjohtaja Antti Herlin korostaakin ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulu- sitä, että työssä voidaan keskittyä opettamaan tus perustuu aina yrityksen rekrytointipäätök- nuorille juuri niitä asioita, joita heidän pitääkin seen tai halukkuuteen lähteä kouluttamaan jo oppia. Ei tarvitse miettiä sitä, koulutetaanko työsuhteessa olevaa työntekijää. Työpaikka ja turhaan, vaan koulutetaan suoraan tulevaan työssä oppiminen ovat siten toiminnan keski- työhön. össä. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tehtävänä on tukea työpaikkaa ja työntekijää Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan nopekoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavut- ampia toiminnallisia muutoksia - varsinkin nyt, tamisessa. kun pitää löytää nuorisotakuun toteuttamiTeoreettisesta koulutuksen annista vas- seksi toimivia arjen käytänteitä. Meidän tulee taavan oppilaitoksen opettajan tulee olla uskoa nuoriin ja auttaa heistä jokaista tunnisenemmänkin opintojen ohjaaja ja keskuste- tamaan omat vahvuutensa ja kulkemaan kohti lukumppani kuin tiedon välittäjä. Opinto- omia unelmiaan. Venyykö koulutusjärjesteljen henkilökohtaistaminen on opiskeli- mämme tähän? Venyykö oppisopimuskoulutus jan ja työpaikan oikeus ja mahdollisuus. tähän? Mistä löytyvät ne työnantajat, jotka ovat Opettajan tulee kaikin puolin edistää valmiita vastaanottamaan nuoria? Mitä työnopiskelijan ja työpaikan oppimispro- antajalta ja työpaikkakouluttajalta odotetaan? sessin etenemistä.

Oppisopimus ei kuitenkaan sovi kaikille, eikä Oppisopimuskoulutuksen onnistumisen suinkaan ole helpoin tapa saada ammatillinen keskeinen tekijä on työpaikkakoulutuksen tutkinto. Sen sijaan oppisopimuskoulutus on onnistuminen – tapahtuuhan opiskelu erinomainen käytännönläheinen kouluttaupääosin työpaikalla, käytännön tumisen muoto aina silloin, kun opiskelija on työtehtäviä tekemällä. Työpaik- motivoinut ja valmis panostamaan osaamisenkakouluttaja on yhdessä esi- sa kehittämiseen. Opiskelijan sitoutuneisuus miesten kanssa avainasemassa ei yksin riitä, vaan talkoisiin tarvitaan myös opiskelijan oppimisprosessin työpaikan sitoutuminen. Työpaikkakouluttatukemisessa. Opiskelijan vas- jan tehtävää voidaankin pitää eräänlaisena taanottaminen, vuorovaikutuk- kunniatehtävänä. sen laatu ja kokonaisvaltainen, Kaunis kiitos teille lukuisille upeille työpaikammatillisen osaamisen kar- kakouluttajille. Panoksenne on jatkossakin tuttamiseen tähtäävä ohjaustoi- ensiarvoisen tärkeä laadukkaan oppisopimukminta, unohtamatta työpaikan il- sen toteuttamisessa ja siten oppisopimuksen mapiiriä ovat parhaimmillaan koko pedagogisessa toteutuksessa. työyhteisön asia.

Kaunista kesän odotuksen aikaa teille toivottaen, Anne Vuorinen, Osaaja-lehden päätoimittaja Keudan oppisopimusjohtaja

OSAAJA 1 • 2013

3

VIERAILIJA

Antti Herlin arvostaa oppisopimuskoulutusta Osaaja-lehden päätoimittaja Anne Vuorinen ja Kari Viinisalo tapasivat KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin Munkkiniemen kartanossa. Aiheena oli oppisopimuskoulutus.

TEKSTI Kari Viinisalo • KUVAT Janne Karvinen

Osaaja (O): Olette julkisuudessa esittäneet, että oppisopimuskoulutusta pitäisi laajentaa ja todenneet, että KONE Oyj:llä on kokemusta siitä, miten oppisopimus toimii muualla maailmassa.

Antti Herlin (AH): Kyllä. Erityisesti Itävallassa ja Australiassa oppisopimus toimii hyvin KONE:n koulutustoiminnassa. Oppisopimuskoulutusta ei tarvitse keksiä uudelleen Suomessa. Tarvitsee vain mennä katsomaan, miten se muualla toimii. Kysymys on perimmiltään siitä, että ryhdytään tuumasta toimeen.

O: Miksi teidän mielestänne Suomessa ei sitten ole ryhdytty tuumasta toimeen?

AH: Hyvä kysymys. Oppisopimuskoulutuk-

sen laittaminen kuntoon olisi varsin yksinkertaista. Ihmettelenkin, ettei asiaa saada hoidettua. Mutta meillä moni asia etenee hitaasti. Perimmiltään olemme itse siihen syypäitä. Poliitikot näistä asioista viime kädessä päättävät. Myös ammattiliitoilla on sanansa sanottavana. Suomessa ei ole haluttu ottaa käyttöön nuorten osalta alhaisempia palkkoja, mikä on lyhytnäköistä. Olen itse ollut maatalousharjoittelijana ja saanut vähemmän palkkaa kuin täysin oppineet. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä.

Meillä olisi paljon voitettavaa yhteiskunnassa, jos oppisopimuskoulutus saataisiin laajemmin käyttöön. Ammattiyhdistysliikkeen saaminen mukaan edistämään oppisopimuskoulutusta olisi tietenkin tärkeää.

KONE OYJ LUOTTAA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN O: Miten KONE Oyj:ssä nähdään työpaikalla tapahtuva oppiminen?

AH: Meillä on ollut monta johtajaa, jotka

4

OSAAJA 1 • 2013

ovat tulleet harjoittelijoiksi tai tekemään akateemista lopputyötä. KONE:lla on oma oppilaitos, jossa koulutetaan erinomaisia hissimiehiä ja -naisia. Me teemme yhteistyötä myös monien muiden oppilaitosten kanssa.

Työssä oppiminen toimii meillä hyvin.

KONE:lla on paljon nuoria kesätöissä, sekä opinnäytetöitä tekeviä opiskelijoita. Opinnäytetöiden tilaaminen on myös hyvä asia.

Siinä näemme, pitääkö nuori hissibisneksestä ja onko ala hänelle sopiva. Jos nuori ja työ sopivat yhteen, voimme rekrytoida hänet. Toisaalta ne nuoret, joille tämä ala ei ole oikea, siirtyvät kesän jälkeen jatkamaan opintojaan tai muualle töihin. Näin se toimii elävässä elämässä.

Nuorilla harjoittelijoilla on hyvin erilaiset lähtökohdat. Joku on lapsesta pitäen joutunut tekemään paljon asioita kotonaan kun taas joillakin on tässä suhteessa ollut helpompaa. Toiset tarvitsevat enemmän ohjausta kuin toiset. Yleisenä periaatteena on se, että nuoreen luotetaan ja hänelle annetaan mahdollisuuksia.

Työssä voidaan opettaa nuorille juuri niitä asioita, joita heidän pitääkin oppia. Ei tarvitse miettiä sitä, koulutetaanko turhaan vai ei kun koulutetaan suoraan hommiin.

On olemassa erilaisia töitä. Esimerkiksi hissiasentaja ja konemies tarvitsevat varsin pitkälle menevää teknistä osaamista. Toisaalta on olemassa monia töitä, joissa ei tarvitse käydä niin paljon kouluja. Silloin on parasta, että nuori pääsee ensin jonkun ammattimiehen apumieheksi ja sitten tekemään itsenäisesti. Tällainen koulutus on hyvä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Uskon, että meillä on työelämässä monia kokeneita ammattimiehiä, jotka osaavat toimia työpaikalla nuorten kouluttajina. Olen myös itse

opettanut nuoria tekemään maatilan töitä ja olen iloinen siitä, että olen sen tehnyt.

Ihmisillä on erilaisia kykyjä. On kavereita, jotka eivät halua tarttuaa kynään, mutta kun he saavat eteensä esimerkiksi teräslevyä ja hitsausvälineet, näkee miten heidän päässään alkaa tapahtua ja syntyy erilaisia muotoja hitsaamalla. Heillä on loistava avaruudellinen erityiskyky hahmottaa. Näitä taitoja opitaan parhaiten käytännössä.

TYÖNTEKIJÄT, KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU TOIMINNAN KESKIÖSSÄ O: KONE Oyj on opiskelijoiden keskuudessa suosittu työnantaja. Tähän on varmaan monia syitä kuten yrityksen menestys ja aktiivinen henkilöstöpolitiikka.

AH: ”Työntekijä on yrityksen tärkein voimavara” on ikuinen klisee. Mutta se on myös totta. Mitä se tarkoittaa käytännössä, on jo monimutkaisempi asia. Me KONE:lla haluamme ensinnäkin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Meillä asiakastyytyväisyyttä mitataan jatkuvasti ja haluamme myös, että meillä on tyytyväinen henkilöstö. Me seuraamme maailmanlaajuisesti henkilöstömme tyytyväisyyttä. Lisäksi me haluamme kasvaa nopeammin kuin kilpailijat ja olla kannattavampia. Tämän me haluamme tehdä kestävällä tavalla, mikä tarkoittaa myös ympäristöasioiden ottamista huomioon kaikessa toiminnassa.

Näitä kaikkia mitataan ja niiden kehittymistä seurataan.

Esimiestyö ja johtaminen ovat keskeisiä, kun ajatellaan henkilöstön viihtymistä ja edellä esitettyjä kilpailukyvyn tekijöitä yleensä. Esimiesten kouluttaminen on kaiken perusta.

NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU JA YRITYKSET O: Miten näette nuorten yhteiskuntatakuun ja oppisopimuskoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet?

AH: Tämä on laaja yhteiskunnallinen kysy-

mys. Olen katsonut hieman ihmetellen sitä, että vaikka presidentti Niinistö on puuttunut nuorten syrjäytymiseen, ei asiassa ole edetty päättäväisemmin. Myös työministeri Ihalainen on puhunut oppisopimuksesta osana nuorten yhteiskuntatakuuta. Hänellä olisi mitä parhaimmat mahdollisuudet tehdä asialle jotakin.

Liian suuri määrä nuoria jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Oppisopimuskoulutus on yksi parhaista oppimisen muodoista ja auttaisi nuoria pääsemään kiinni työelämään.

Kaiken kaikkiaan uskon, että työnantajat ovat valmiita lähtemään mukaan työllistämään nuoria. Onhan meillä nytkin kampanjoitu sen puolesta, että myös näinä vaikeina aikoina nuorille tarjottaisiin kesätyöpaikkoja. Mutta pitää muistaa, että yrityksille tärkeintä on tuloksen tekeminen.

Suomessa on elettävä tämän yhteiskunnan normien mukaisesti. Ei olisi viisasta antaa yrityksille uusia velvoitteita, jotka yhteiskunta on ottanut hoitaakseen.

SUOMI PÄRJÄÄ VAIN OSAAMISELLA O: Mitä terveisiä teillä olisi opetustoimen väelle?

AH: Täällä pohjoisissa olosuhteissa olem-

me pärjänneet vain sillä, mitä olemme tehneet omalla osaamisellamme. Kyllä Suomen menestys on aina perustunut ja perustuu tulevaisuudessakin osaamiseen. Se on kaiken a ja o.

Haluankin toivottaa koulutusväelle jaksamista ja menestystä tärkeässä työssä.

O: Lopuksi henkilökohtainen kysymys. Miten te itse keräätte voimia ja huolehditte jaksamisestanne?

AH: Pidän metsästämisestä, purjehdin ja luen jonkin verran.

–––

Kiitämme Antti Herliniä tästä haastattelusta ja tuesta oppisopimuskoulutukselle.

Antti Herlin on KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on kauppatieteiden kunniatohtori Helsingin kauppakorkeakoulussa, Pietarin talouden ja rahoituksen valtionyliopiston kunniatohtori ja taiteen kunniatohtori Taideteollisessa korkeakoulussa. Hänet valittiin vuoden 2012 hallituksen puheenjohtajaksi (Chair of the Year).

Chair of the Year on pohjoismainen tunnustuspalkinto, joka annetaan vuosittain jokaisen Pohjoismaan parhaaksi valitulle pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajalle.

KONE OYJ KONE kuuluu alansa johtaviin yrityksiin ja tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin. Vuonna 2012 KONE:n liikevaihto oli 6,3 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 40 000.

KONE:lla on yli 1 000 toimipaikkaa eri puolilla maailmaa, kahdeksan tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat kaikilla päämarkkinoilla, ja seitsemän globaalia tutkimus- ja tuotekehityskeskusta. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

OSAAJA 1 • 2013

5

BESÖKARE

Antti Herlin sätter värde på läroavtalsutbildningen Anne Vuorinen, chefredaktör för Osaaja-lehti, och Kari Viinisalo träffade Antti Herlin, ordförande för KONE Oyj:s styrelse, på Munksnäs gård för att diskutera läroavtalsutbildningen.

TEXT Kari Viinisalo • FOTO Janne Karvinen

Osaaja (O): Ni har i offentligheten föreslagit att läroavtalsutbildningen borde utvidgas och konstaterat att KONE Oyj har erfarenhet av hur läroavtalssystemet fungerar på andra håll i världen.

Antti Herlin (AH): Det stämmer. Framför

exempel hissmontörer och maskinmän behöver rätt långtgående tekniskt kunnande. Å andra sidan finns det många jobb som inte kräver så mycket utbildning. Då är det bäst att den unga först får assistera en yrkesman och sedan pröva sina egna vingar i arbetet.

O: Vad tror ni att är orsaken till att man i Finland inte har gått från ord till handling?

AH: Att ställa i ordning läroavtalsutbild-

gaste resurs” må vara en stående kliché, men den stämmer. Vi följer upp våra anställdas belåtenhet i hela världen. Chefsarbetet och ledarskapet har stor betydelse för hur personalen trivs. Chefsutbildningen är grunden till allt.

allt i Österrike och Australien fungerar läroavtalet bra i KONEs utbildningsverksamhet.

Man behöver inte återuppfinna läroavtalsutbildningen i Finland. Det räcker med att ta reda på hur den fungerar i andra länder.

ningen vore rätt så enkelt, men det är mångt och mycket som framskrider långsamt här hos oss. I Finland har man dragit sig för att införa lägre löner för unga, vilket är kortsynt. I tiderna var jag själv jordbrukspraktikant och fick lägre lön än de fullärda. Inte var det något konstigt med det. Vårt samhälle skulle ha mycket att vinna om läroavtalsutbildningen lanserades på bredare front.

O: Hur ser KONE Oyj på inlärning på arbetsplatsen?

AH: Vi har exempel på många chefer som har kommit till oss som praktikanter eller för att utföra sitt akademiska examensarbete. KONE har en egen läroanstalt som utbildar utmärkta hisskarlar och hisskvinnor. Vi samarbetar också med många andra läroanstalter.

KONE har många unga sommarjobbare och också studerande som avlägger lärdomsprov. På så sätt ser vi om den här branschen är lämplig för honom eller henne. De som inte lämpar sig för branschen fortsätter studera eller söker arbete någon annanstans efter sommaren.

Man behöver aldrig grubbla över om man utbildar någon i onödan eller inte när man utbildar någon direkt för själva arbetet. Till

6

OSAAJA 1 • 2013

O: KONE Oyj är en populär arbetsgivare bland studerande.

AH: ”Medarbetarna är företagets vikti-

O: Hur ser ni på de ungas samhällsgaranti och de möjligheter som läroavtalsutbildningen erbjuder?

AH: Jag har förvånat mig lite över att frå-

gan inte har framskridit desto mer beslutsamt trots att president Niinistö har befattat sig med utslagningen bland unga. Också arbetsminister Ihalainen har talat för läroavtalet som ett led i samhällsgarantin för de unga. Han skulle ha de bästa möjligheterna att göra slag i saken. Läroavtalsutbildningen

Kari Viinisalo och Anne Vuorinen träffade Antti Herlin på Munksnäs gård.

är en av de bästa inlärningsformerna och skulle hjälpa de unga att etablera sig i arbetslivet.

Jag är övertygad om att arbetsgivarna är redo att sysselsätta unga, men man måste komma ihåg att det viktigaste för företagen är att åstadkomma resultat. Det är inte smart att ålägga företagen skyldigheter som samhället har tagit sig an.

Här i våra nordliga förhållanden har vi klarat oss enbart genom det som vi har åstadkommit med hjälp av vårt eget kunnande. Finlands framgång har alltid grundat sig på kompetens och kommer att göra det också framöver. Det är A och O. Antti Herlin är ordförande för KONE Oyj:s styrelse. Han är hedersdoktor i ekonomi vid Helsingfors handelshögskola, hedersdoktor vid det statliga universitetet för ekonomi och finans i S:t Petersburg och hedersdoktor i konst vid Konstindustriella högskolan. År 2012 utsågs han till årets styrelseordförande (Chair of the Year). Chair of the Year är ett nordiskt pris som årligen tilldelas den som utsetts till bästa ordförande i en börsbolagsstyrelse i varje land i Norden.

Ester Eriksson suunnittelee ja valmistaa koruja sekä myyntiin että tilaustyönä.

Vaativaa osaamista oppisopimuksella Porvoon vanhassa kaupungissa toimii historiallisesti arvokkaassa rakennuksessa kultasepänliike Aurum, jonka henkilökunnan koulutuksessa oppisopimuksella on ollut keskeinen asema.

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

A

URUM on vuonna 1916 perustettu kultasepänliike, jossa tehdään vaativia kultasepäntöitä.

– Me teemme täällä hyvin erilaisia töitä, jotka edellyttävät monenlaisten työtapojen ja materiaalien tuntemusta.

Suunnittelemme ja valmistamme koruja myyntiin ja tilauksesta asiakkaille. Teemme myös paljon korjauksia ja korjaamme kaikkea, mihin työkalumme ja ammattitaitomme sopivat, Valtteri Honkapää kertoo.

Aurumin omistaja Honkapäästä tuli 22-vuotiaana.

– Tulin Aurumiin oppisopimuksella ja heti kun valmistuin kultasepäksi, silloinen omistaja tarjosi yritystä ostettavaksi, Hon-

kapää kertoo ja lisää, ettei kertaakaan ole katunut.

Hän esittelee ylpeänä vanhaa myymälää ja vuonna 1923 rakennettua verstasta.

Myymälässä on edelleen jälljellä sametilla päällystetty nurkkaus, jossa kihlaparit ennen odottelivat sormusten kaivertamista.

Verstaalla on säilytetty vanhoja työpisteitä, vaikka uusiakin on pitänyt rakentaa, koska vanhat ovat liian matalia. Vanhoja työkaluja on paljon ja monia niistä käytetään edelleen.

Saadakseen käyttöä arvokkaalle verstaalle Valtteri Honkapää alkoi vetää iltaisin kansanopiston hopeakorukursseja ja yhdelle näistä osallistui myös Ester Eriksson. Siitä lähti innostus alaa kohtaan ja pari vuotta

myöhemmin Ester tuli Aurumiin kesätöihin.

– Olin lukion ajan täällä töissä parina päivänä viikossa. Heti lakkiaisten jälkeen teimme oppisopimuksen. Olin tehnyt jo jonkin verran koruja ja halusin oppisopimukseen, jotta pääsisin tekemään mahdollisimman paljon erilaisia töitä. Koulussa kaikki olisi pitänyt aloittaa alusta, Ester kertoo.

– Kesti pitkään ennen kuin koin olevani sellaisessa ammatillisessa tasapainossa, että uskalsin ottaa vastuun toisen opiskelusta.

Ohjaajan tehtävää ei sovi ottaa kevyesti, Valtteri sanoo.

Tietopuolisen koulutuksen artesaanin tutkintoon tarjosi Lahden muotoiluinstituutti. Paperit Ester sai joulukuussa ja päätti heti jatkaa opiskelua tähtäimessä ammattitutkinto. Osa tutkintovaatimuksiin kuuluvista asioista on jo Esterille tuttuja, mutta siitä huolimatta Valtteri Honkapää kannustaa Esteriä aina osallistumaan lähipäiville.

– Näitä asioita voi tehdä monella tavalla.

On hyvä nähdä, miten muut tekevät, hän sanoo.

Myös Ester kokee lähipäivät hyödyllisiksi.

– Koulussa pystyn viikonkin opettelemaan uusia asioita ajattelematta, että tulee myyntikelpoista työtä, hän sanoo.

– Ihanteellinen tilanne on silloin, kun Ester lähipäivien jälkeen hallitsee opetetun asian niin hyvin, että voi ottaa sen käyttöön työssä, Valtteri Honkapää sanoo.

OSAAJA 1 • 2013

7

Hyvä työpaikkaohjaaja

on osa laadukasta opiskelua Kahdenkymmenen vuoden kokemus pesula-alalta ja kaksi oppisopimuksella suoritettua tutkintoa ovat pätevöittäneet vuoroesimies Anja Branderin työpaikkaohjaajaksi. Paljon eväitä hän sai myös kahden päivän mittaiselta työpaikkaohjaajan kurssilta.

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

U

UDENMAAN Sairaalapesulassa työskentelee 230 henkilöä, joista tuotannon puolella noin 200.

– Tehtäviini kuuluu perehdyttäminen, rekrytointi ja yleinen tuotannon suunnittelu. Vastaan omalla vuorollani tuotannosta. Lisäksi toimin oppisopimuskoulutuksen yhteyshenkilönä ja neljän oppisopimusopiskelijan työpaikkaohjaajana. Kolme suorittaa tekstiili- ja vaatealan perustutkintoa ja yksi ammattitutkintoa, Anja Brander kertoo.

Hänellä on selkeä kuva siitä, millainen hyvä työpaikkaohjaaja on. Taustalla ovat paitsi omat oppisopimuskokemukset myös työpaikkaohjaajan koulutus.

– Kaksipäiväinen kurssi Keudassa oli mielettömän hieno kokemus, joka antoi paljon.

Kun osanottajia oli eri aloilta ja eri kokoisista yrityksistä, syntyi hyviä keskusteluja.

Se myös auttoi näkemään, että ongelmat kaikilla ovat hyvin samanlaisia.

Anja Branderin omat kokemukset työpaikkaohjaajista olivat myönteisiä.

– Minulla oli hyviä työpaikkaohjaajia, jotka edellyttivät opiskelijalta myös omaa aktiivisuutta. Tietoa pitää etsiä itsekin. Hyvä ohjaaja on saatavilla tarvittaessa, hän on kiinnostunut opiskelijasta ja valmis jakamaan omaa osaamistaan. Hän antaa myös palautetta rehellisesti.

Palautteen antaminen on hänen mukaansa oma taiteen lajinsa.

– Jos yhdestä osaamisalueesta joutuu antamaan negatiivista palautetta, löytyy opiskelijan osaamisesta myös hyviä puolia, joita

Tärkeä osa vuoroesimies Anja Branderin työtä on oppisopimusopiskelijoiden ohjaaminen. Oivi Nuojua-Hilden suorittaa alan perustutkintoa.

8

OSAAJA 1 • 2013

MITÄ OPISKELIJA ODOTTAA HYVÄLTÄ TYÖPAIKKAOHJAAJALTA? KUN KIINTEISTÖNHOITAJAN ammattitutkintoa suorittavalta Harri Konttiselta kysyy, millainen on hyvä työpaikkaohjaaja, vastaus tulee miettimättä.

– Sellainen kuin minun ohjaajani Jorma Sillman on, sanoo ISS Palveluissa Lahdessa oppisopimuksessa oleva Harri.

– Jorma pitää asiat järjestyksessä ja porukan kasassa. Hän on jämäkkä. Kun hän sanoo, että jotain tehdään, niin silloin tehdään, mutta hän huomioi aina myös työntekijät. Hän on luotettava eikä koskaan suutu.

Jorma ja Harri soittelevat lähes päivittäin.

– Joskus kysyn neuvoa, joskus puhumme kalajuttuja. Lähipäivien jälkeen hän soittaa ja kysyy, että mitä opit.

pitää painottaa ja kannustaa kehittymään.

– Pyrin tietoisesti aina silloin tällöin laittamaan omat hommat syrjään ja kiertämään opiskelijoiden luona kyselemässä, miten menee, ja kun osutaan vastakkain, jään juttelemaan. Usein he myös tulevat nykimään hihasta, jos heillä on kysyttävää tai kommentoitavaa.

KÄYTÄNNÖN JA TEORIAN YHDISTÄMISTÄ Ennen koulutuksen alkua Anja Brander kävi läpi osaamiskartoitukset ja vertasi niitä tietopuoliseen koulutukseen.

– Seuraan, mitä kursseja tietopuolisessa koulutuksessa käydään läpi ja järjestän työssäoppimispaikat niin, että ne kulkevat rinnakkain. Lisäksi haluan, että opiskelijat

NORMA TIAINEN toimi Jonne Sassin työpaikkaohjaajana kehitysvammaisten toimintakeskus Tuomikalliossa Tampereella tämän suorittaessa lähihoitajan tutkintoa. Nyt Jonne toimii itse työpaikkaohjaajana vastaavaa tutkintoa suorittavalle oppisopimusopiskelijalle ja on joutunut pohtimaan työpaikkaohjaajan roolia sekä opiskelijan että kouluttajan näkökulmasta.

– Työpaikkaohjaajalla on todella iso merkitys opiskelun tukemissa. Hyvä työpaikkaohjaaja on kannustava ja sellainen, jolta uskaltaa kysyä neuvoa. Hän on ystävällinen, eikä saa olla pelottava.

Opiskelijan pitäisi tuntea, että ohjaaja on tukena ja toimii linkkinä työnantajan ja oppilaitoksen välissä.

saavat selkeän kuvan siitä, miten asiat täällä meillä hoidetaan. Kun esimerkiksi opiskelussa ovat esillä työsuojelulliset asiat, pyydän työsuojelupäällikköä puhumaan siitä, mitä työsuojelu tässä talossa merkitsee. Ja kun aiheena on huolto, talon huoltopäällikkö tulee kertomaan opiskelijoille huollosta.

Sisälogistiikkaa selvitän heille itse.

Anja Brander seuraa opiskelijoiden edistymistä ottamalla palautetta myös työpisteistä, joissa opiskelijat työskentelevät.

– Jokaisessa työpisteessä on oma ohjaaja, yleensä vanhempi, kokenut työntekijä. Aina kun opiskelija tulee uuteen työpisteeseen, ilmoitan siitä etukäteen ohjaajalle. Myöhemmin käyn kysymässä, miten opiskelija on pärjännyt. Jos on ongelmia ilmaantunut, selvitän missä on mennyt vikaan ja mitä

SERENA KANTOSALO opiskelee lähihoitajaksi ja Riikka Salonen lastenohjaajaksi Turussa. He ovat yhtä mieltä siitä, että hyvä ohjaaja osallistuu, kyselee ja keskustelee.

– Olen saanut tukea ja ohjausta, kun olen sitä tarvinnut. Pahinta olisi ohjaaja, joka ei olisi kiinnostunut eikä antaisi vastuuta. Hyvä ohjaaja antaa haasteita ja mahdollisuuden osallistua, Riikka Salonen sanoo.

– Hyvä työpaikkaohjaaja myös kyseenalaistaa, miksi teen jotain tietyllä tavalla. On hyvä, että ohjaajalle pitää perustella omaa tekemistään, Serena Kantosalo sanoo.

lisäoppia opiskelija ehkä tarvitsee. Näitä käyn sitten opiskelijan kanssa läpi. Aikuinen opiskelee omasta tahdostaan. On tärkeää, ettei opiskeluintoa tapeta. Jo se, että laitetaan työpisteeseen, jossa ei ole kunnollista ohjaajaa, tappaa opiskeluinnon, Anja Brander sanoo.

– Käytän ohjaajilta saatuja tietoja myös siihen, että jo opiskeluaikana mietin, mihin työkohteeseen opiskelija soveltuisi opintojen päätyttyä. Tuleeko hänestä esimerkiksi hyvä pesijä, joka on vaativimpia töitämme.

– Kun opiskelija saa joltain osastolta hyvää palautetta, sijoitan hänet sinne vähän useammin hankkimaan lisää osaamista, usein pois omalta mukavuusalueelta, jotta saisimme hyviä moniosaajia, Anja Brander sanoo.

OSAAJA 1 • 2013

9

Shutterstock

Oppisopimuskoulutuksesta 80 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla, joten työpaikkaohjaajalla on erittäin tärkeä rooli ja suuri vastuu koulutuksen toteutuksessa ja opiskelijan ammatillisessa kehittymisessä. Oppisopimustoimistot tarjoavat työpaikkaohjaajille tukea ja tietoa. Millaisia ohjauspalveluja eri paikkakunnilla tarjotaan, siihen kävimme tutustumassa Turussa ja Tampereella.

TEKSTIT Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

Kaisa Uusitalo

TEMPO tuo tehokkuutta työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen

T

AMPEREELLA työpaikkaohjaajille tarjotaan monipuolisia palveluja, jotka kulkevat Tempo- nimellä: Tempo-startti on aloitusvalmennus uusille työpaikkaohjaajille, Tempo 1 keskittyy työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppimisen arviointiin. Tempo 2 tarjoaa mahdollisuuden kehittyä mestarityöpaikkaohjaajaksi.

– Aluksi kartoitimme, millaista arki työpaikoilla on, keitä työpaikkaohjaajat ovat ja millaista tukea ohjaajat kaipaavat. Sen jälkeen aloimme suunnitella sähköistä foorumia, kehittämiskoordinaattori Kaisa Uusitalo kertoo.

– Tempo-foorumilta löytyy ohjausmateriaalia ja siellä työpaikkaohjaajat pystyvät keskustelemaan keskenään ja saamaan vertaistukea. Yrittäjien ohjaajille

10

OSAAJA 1 • 2013

on oma ohjausmateriaalinsa, Uusitalo kertoo.

– Tempo-startista on myös verkkoversio, jonka suorittamisesta verkossa saa todistuksen. Vertaistukea ja hyviä käytäntöjä pyritään levittämään myös yritysvierailujen avulla.

Työpaikkaohjaajien valinnassa on Uusitalon mukaan paljon eroja.

– Joissain paikoissa se on kunniatehtävä, osoitus siitä että työnantaja luottaa ja uskoo valittavan ammattitaitoon ja osaamiseen. Joissain tehtävä taas on kiertävä ja joissain joku vain joutuu työpaikkaohjaajaksi, Kaisa Uusitalo kertoo ja sanoo itse olevansa ensimmäisen kannalla.

– Kyllä se on osoitus henkilön ammattitaidon arvostuksesta.

TEPA:sta

työkaluja ohjaukseen

L

ASTENHOITAJA Tanja Kesäläinen on yksi Turussa työpaikkaohjaajille tarkoitettuun TEPA:an osallistuneista yli 1100 henkilöstä.

– Tilaisuus oli avartava ja keskusteleva. Siellä tuli paljon esimerkkejä muista työpaikoista ja jo työpaikkaohjaajina toimineet henkilöt kertoivat omista kokemuksistaan. Sain TEPA:sta myös hyvän materiaalipaketin, jota aina silloin tällöin vieläkin selaan, hän kertoo.

Turussa on koulutettu työpaikkaohjaajia vuodesta 2008 lähtien. Neljän tunnin mittaista tapahtumaa on kehitetty koko ajan asiakaspalautteen avulla.

– Omaa henkilökuntaa on mukana kolme. He ovat eri aloilta ja tuovat tilaisuuteen erilaista näkökulmaa. Tapahtumalla ei ole tiukkaa formaattia, vaan tavoitteena on saada osanottajat puhumaan mahdollisimman paljon. Jokaisen tapahtuman jälkeen käymme läpi palautteet ja tarvittaessa teemme korjausliikkeitä, johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto kertoo.

Mikä sitten on työpaikkaohjaajille vaikeinta?

– Palautteen antaminen ja aikapula, sekä varsinkin pienissä organisaatioissa myös kemioiden kohtaamattomuus, jos ei ole mahdollista vaihtaa ohjaajaa, sanovat TEPA:n vetäjinä toimivat Esa Anttila ja Pia Suutari.

TUKEA OPISKELUUN JA TUTKINNON SUORITTAMISEEN – JOS OPISKELIJA syystä tai toisesta tarvitsee erityistä tukea tutkinnon suorittamiseen tai tietopuolisen koulutuksen opetukseen, jos hänellä esimerkiksi on oppimishäiriöitä, lukihäiriö tai muita selkeitä oppimiseen, puhumiseen tai tekstin tuottamiseen liittyviä ongelmia, liikuntarajoitteita tai mielenterveyshäiriöitä, on tukea hankittava. Lainsäädännön mukaan tällaiset rajoitteet eivät voi olla opiskelun esteenä. Meidän pitää pystyä järjestämään opiskelu- ja työolosuhteet sellaisiksi, että ne ovat tasapuolisia kaikille, sanoo koulutustarkastaja Jorma Käyhkö Keudasta.

Käytännössä tämä tapahtuu niin, että samalla kun oppisopimukseen hankitaan tietopuolinen koulutus, ostetaan oppilaitokselta lisäpalveluna tarvittava tuki.

Työnantaja on aina tietoinen siitä, että oppisopimus on tuettua. Harvemmin tukea tarvitaan muuhun, kuin opintoihin eikä se vaikuta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

– Yleensä suhtautuminen on myönteistä ja ehdotus tuetusta oppisopimuksesta saattaa tulla myös

työnantajan taholta. Monet opinnoissaan tukea vaativat ovat käytännön ihmisiä, joilla käden taidot ovat kohdallaan. Tuen tarve on tärkeää tunnistaa, sillä ilman sitä voisi moni oppisopimus purkautua, Käyhkö sanoo.

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN perhepalveluissa työskentelevä Milla Elonen on tyytyväinen siihen, että hänelle tarjottiin oppisopimustoimistossa tuettua oppisopimusta. Hän suorittaa merkonomin tutkintoa.

– Helpottaa kun tietää saavansa tukea tarvittaessa. Jokaisen lähijakson jälkeen tapaan opinto-ohjaajan, jonka kanssa voin keskustella mahdollisesta tuesta ja saan apua, jos tehtävien kanssa on ongelmia. Samassa pienryhmässä on kaksi muuta opiskelijaa. Jos tenttitilanteet ryhmässä ovat vaikeita, saan tehdä tentin yksin.

Milla kiittelee myös työpaikan suhtautumista tuettuun opiskeluun.

– Minulla on ihana pomo ja työpaikkaohjaaja. Jos joskus tuntuu etten jaksa, voin aina puhua heidän kanssaan, Milla sanoo.

OSAAJA 1 • 2013

11

Pentti Väliahdet valitsi työpaikkaohjaajat ja toimi itsekin ohjaajana. – Meidän on koko ajan kyseenalaistettava omaa tekemistämme. Se tarkoittaa jatkuvaa koulutusta, hän sanoi puhuessaan valmistuneille.

Oppisopimus oli Erik Vierkensille tuttu asia ennestään, sillä hän on toiminut yhden oppisopimusopiskelijan työpaikkaohjaajana.

Yle koulutti

uuden kerrontatavan osaajia Oletko nähnyt viime aikoina Ylen kanavilla sellaisia sarjoja kuin Rinteessä, Sohvasurffaajat, Teinipomo, Teiniäidit tai Meediot? Muun muassa nämä edustavat uutta kerrontaa, niin sanottuja realitysarjoja, joiden tekemiseen Yle on kouluttanut oppisopimuksella 35 ammattilaista.

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

-Y

LEN TAVOITTEENA on saavuttaa nuoret, alle 45-vuotiaat katsojat. He ovat tottuneet katsomaan taivaskanavilta ja mainosrahotteisilta kanavilta ns. realitysarjoja, joissa kerrontatapa on dynaamista ja aihetta lähestytään rohkeasti asioita näyttämällä. He eivät muuta katsomustottumuksiaan yleisradion suuntaan, ellemme me muuta esitystapaa, sanoo Ylen dokumenttituotannon päällikkö Pentti Väliahdet.

Hänen mukaansa muutos ei tarkoita ohjelmasisältöjä vaan ainoastaan kerrontatapaa. Sisällöt voivat olla yleisradiomaisia, mutta kerrontatapa nuorille tuttua.

Oppilastöinä edellä mainittuja sarjoja ei kuitenkaan ole tuotettu.

– Opiskelu pitää aina erottaa varsinaisesta työstä.

Osalle pystyin kuitenkin tarjoamaan oppimispaikkoja meneillään olevissa realitysarjoissa, Väliahdet sanoo.

Puolitoista vuotta kestänyt oppisopimuskoulutus päättyi vuoden alussa ja valmistuneille jaettiin Keu-

12

OSAAJA 1 • 2013

dan tiloissa tietopuolisen koulutuksen todistukset ja ruusut. Mukana 35 ammattilaisen koulutusryhmässä oli tuottajia, ohjaajia, toimittajia, käsikirjoittajia, kuvaajia ja leikkaajia. Osa suoritti erikoisammattitutkinnon ja osa ammattitutkinnon.

LOISTAVA RYHMÄ – Näin hyvää ryhmää ei ole koskaan ollut. Tutkintoraatikin oli aivan ihmeissään näyttöjen tasosta, vastuukouluttaja Riitta Granath sanoi tutkintotodistusten jakotilaisuudessa.

Osanottajien korkea ammatillinen taso asetti vaatimuksia myös työpaikkaohjaajille, joita oli kahdeksan.

– Koulutusryhmässä oli eri ammattikuntien edustajia, joten meidän piti valita työpaikkaohjaajat näiden ammattialojen mukaan. Opiskelijamateriaali oli jo työssään kouliintunutta ja osaavaa. Tällainen ammattilainen ei ota vastaan mitä tahansa. Työpaikkaohjaajien piti olla ammattitaidoltaan päteviä ja kokeneita. Työpaikalla oppiminen vaatii uskottavuutta

Ohjaaja Marja Kurikka uskoo jatkuvaan koulutukseen. Pienen lapsen äidille oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden opiskella.

ja luottamusta siihen, että se, mitä joku sanoo, on ammattilaisen sanomaa.

Keskeinen valintakriteeri oli myös uuden kerrontatavan sisäistäminen.

– En voinut valita ohjaajaa, jolla oli periaatteellista vastustusta uuden kerrontatavan lanseerauksessa.

Edelleen on paljon niitä, jotka vierastavat ajatusta siirtyä asiasisältöisissä ohjelmissa perinteisestä kerrontamuodosta realitymaiseen kerrontaan.

– Jokainen työpaikkaohjaaja oli esimiesasemassa.

Heillä oli kokemusta esimies-alais -suhteista, jossa johtamisen kautta pystytään haastamaan opiskelija tekemään itse ratkaisuja kertomatta valmiita ratkaisuja, Väliahdet sanoo.

Ennen koulutuksen alkua työpaikkaohjaajille selvitettiin työpaikkaohjauksen periaatteita ja ohjaajan rooli.

– Oppisopimuskoulutuksen periaatteiden ja tarkoituksen ymmärtäminen ei ole selkeää ja tuttua. Itsestään selvää ei myöskään ole se, millainen merkitys työpaikkaohjauksella on oppisopimuskoulutuksessa, ja millainen on työpaikkaohjaajan rooli koulutuksen prosessissa.

Jatkoa koulutukselle on luvassa syksyllä, tosin hieman erilaisessa muodossa.

– Yleisradio järjestää tuottajille realitytuottajakoulutuksen. Samaan aikaan koulutetaan oppisopimuksella toimittajia ja ohjaajia Keudassa, Pentti Väliahdet sanoo.

Ohjaajan tehtävään valmentavan erikoisammattitutkinnon suorittanut Marja Kurikka ohjasi opiskelunsa aikana dokumentaarista realitysarjaa Teiniäidit ja pääsi heti kokeilemaan uusia oppeja.

– Reality on ollut minullekin uusi asia. Sain koulutuksesta uutta osaamista ja ideoita omaan työntekoon. Olen ikuinen opiskelija. Koskaan ei voi tietää kaikkea ja aina oppii jotain uutta. Verkostoituminen

on myös ollut hyvä asia. Lisäksi olen saanut perehtyä siihen, mitä Yleisradiossa tehdään ja odotetaan, hän sanoo.

Marja Kurikka aloitti vuonna 1991 kuvausjärjestäjänä. Myöhemmin hän opiskeli Lontoossa ja valmistui siellä Taiteiden maisteriksi.

– Vuonna 2007 tein ensimmäisen puolituntisen dokkarin Ylelle. Sen jälkeen olen ollut freelancerina ja vuoden 2012 alusta määräaikaisena Ylessä.

Marja Kurikka on pienen lapsen äiti, joten oppisopimus sopi hänelle erinomaisesti.

– Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että jäisin kokopäiväiseksi opiskelijaksi, hän sanoo.

Kokemukset ovat olleet niin myönteisiä, että hän sanoo lähtevänsä ehdottomasti mukaan, jos muita kiinnostavia koulutuksia tulee.

– Suosittelen kaikille, hän sanoo.

Realityssä on pääosassa oikeat ihmiset. Tapahtumat kuvaavat ihmisten arkea, sekä siinä esiintyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Kaksikymmentä vuotta alalla toiminut Erik Vierkens suoritti kuvaajan erikoisammattitutkinnon. Hän valmistui aikoinaan kuvaajaksi Ylen omasta koulutuksesta, joita ei enää järjestetä.

– En tiennyt paljon realitysta, mutta se kiinnosti.

Aluksi olin ehkä vähän skeptinen, enkä kauhean arvostava. Kurssin aikana tajusin, ettei reality kärjistäen tarkoita sitä, että kilpaillaan ja nolataan ihmisiä vaan kyseessä on laaja käsite.

Toinen syy lähteä kurssille oli verkottuminen ja uusien kosketuspintojen hakeminen.

– Ryhmässä oli eri alan osaajia. Sain uusia kontakteja, vaikka aika monet tunsin jo entuudestaan, hän sanoo.

Parasta koulutuksessa oli laaja tietopaketti.

– Sain hyvän käsityksen realitysta. Sain vastauksia, mutta koulutus herätti myös kysymyksiä.

OSAAJA 1 • 2013

13

Ministeri Jukka Gustafsson kuunteli kiinnostuneena oppisopimusopiskelijoiden, heidän opettajiensa ja työnantajiensa kokemuksia oppisopimuksesta. Myös opiskelijoilla oli kysymyksiä ministerille.

Opetusministeri tutustui oppisopimukseen Tampereella stipendinsaajien kakkukahveilla palkittuja oppisopimusopiskelijoita, sekä heidän työnantajiaan ja opettajiaan odotti melkoinen yllätys. Kakkukahveille osallistui itse opetusministeri Jukka Gustafsson.

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVA Markku Teräväinen

M

INISTERI Jukka Gustafsson kertoi olevansa Tampereella keskustelemassa oppisopimuskoulutuksesta. Ministeriä emännöivät oppisopimusjohtaja Pirjo Järvinen ja koulutustarkastaja Erja Luttinen.

– Olemme oppisopimuskeskuksen johdon kanssa käyneet läpi ajankohtaisia oppisopimusasioita. Meillähän on isoja kuvioita menossa, muun muassa nuorisotakuu, jossa nuorille pyritään kaikin keinoin järjestämään koulutuspaikka tai työpaikka viimeistään kolmen kuukauden jälkeen, ministeri kertoi.

Noin parikymmentä prosenttia nuorista ei hänen

14

OSAAJA 1 • 2013

mukaansa työllisty ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.

– Onneksi suurin osa työllistyy melko nopeasti. On tärkeä poliittinen ja moraalinen kannanotto, että hallitusohjelmassa on päädytty toteuttamaan nuorisotakuu. Siihen myös liittyy korvamerkittyä rahaa useita kymmeniä miljoonia, ministeri kertoili.

Säästöistä ja aloituspaikkojen määrän supistumisesta puhuttaessa hän mainitsi, että Suomessa ikäluokat pienenevät.

– Vuoteen 2016 mennessä alle 18-vuotiaiden nuorten määrä laskee noin 10 000:lla. Se merkitsee sitä,

KOLUMNI

Mistä oppisopimuskoulutukselle pedagogiikka?

että osa aloituspaikkojen vähentämisestä on perusteltavissa ikäluokkasupistuksilla. Haasteena on saada aloituspaikat alueille, joissa nuoria on, ministeri sanoi. Hän piti aikuisten oppisopimuskoulutuksessa tehtyjä säästöjä kohtuuttomina.

Keskustelu oli niin vilkasta, että ministerille varattu aika kului loppuun hujauksessa, mutta ministeri ei osoittanut kiireen merkkejä. Hän halusi kuulla jokaisen stipendiaatin kertovan omasta koulutuksestaan ja näkemyksistään oppisopimuskoulutuksesta. Ministeri teki kysymyksiä ja kirjoitti muistiin asioita. Hän halusi kuulla myös opettajian kokemuksia oppisopimusopiskelijoista ja kuunteli kiinnostuneena opettajien kertoessa oppineensa paljon oppisopimusopiskelijoilta, koska he tulevat erilaisista työpaikoista, joissa asioita tehdään eri tavoin.

Ennen lähtöään ministeri vielä onnitteli lämpimästi kaikkia ja toivotti menestystä elämässä.

– Koulutus ja sivistysasiat ovat minulle tärkeitä ja arvostan ihmisiä, jotka ponnistelevat elämässään eteenpäin. Uskon, että varmasti teidänkin kohdallanne tulevaisuus osoittaa, että ponnistelu kannattaa.

Niille, joilla on tutkinto, työtä löytyy helpommin ja työurat on pidempiä, sekä palkkakehitys parempi.

Ja onhan se myös elämän sisällön kannalta tärkeää, hän sanoi.

Erityisesti ministeriä ilahdutti se, että suurin osa kertoi saaneensa työpaikan tutkinnon suoritettuaan.

Meillä Suomessa ei ole oppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaa.

Tämä on erityinen ongelma juuri nyt, kun kehitetään nuorten oppisopimusta. Oppisopimusopiskelijat opiskelevat perinteisesti työssä suurimman osan opiskeluajasta, mutta oppimisen ajatellaan tapahtuvan koululuokassa. Siten työssä oppiminen tai oikeammin työhön ja työelämään oppiminen ja niin sanottu tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa ovat kaksi erillistä asiaa. Näiden integroinnista puhutaan, mutta miten se voitaisiin toteuttaa, on jäänyt hyvin pitkälti arvoitukseksi.

Itselleni asia avautui uudella tavalla viime syksynä. Siitä saan kiittää Petri Hännistä, joka toimi Helsingissä nuorten Oma ura opparista -hankkeen koordinaattorina. Petri organisoi metropolialueen oppisopimusviikon ohjelmaan tuottavan oppimisen (Productive Learning, PL) työpajan. Vetäjäksi saatiin Berliinistä Holger Mirrow, joka toimii sikäläisen ammattikorkeakoulun PLinstituutin johtajana.

Työpajassa ilmeni, että tuottavan oppimisen taustalla on ajatus, että ”kaupunki toimii kouluna”. Oppimista tapahtuu myös luokkahuoneen ulkopuolisessa maailmassa. Kaikki ihmiset oppivat omalla tavallaan, ja jotkut oppivat paremmin muualla kuin koulussa – yleensä työpaikalla. Tällöin oppi ja työ kohtaavat tässä ja nyt.

Tuottavan oppimisen ideana onkin tuoda työssä oppimista peruskoulun päättöluokille. Niin sanottujen lukuaineiden oppiminen kuten matematiikka, kielet, fysiikka ja biologia, voidaan viedä todelliseen elävään yhteyteensä. Tämä edellyttää opettajalta sitä, että hän koordinoi opiskelijan henkilökohtaista oppimista työpaikan kanssa niin, että oppisisällöt opitaan osana työtä. Näin opiskelija hakee tietoa konkreettisiin häntä itseään henkilökohtaisesti koskettaviin kysymyksiin.

Kari Viinisalo kirjoittaja on filosofian tohtori ja Osaajan toimitusneuvoston jäsen OSAAJA 1 • 2013

15

Kansimiehestä laivakokiksi Mikko Kivelälle oppisopimus tarjosi mahdollisuuden vaihtaa ammattia. Hän on työskennellyt rajavartiolaitoksessa eri tehtävissä parinkymmenen vuoden ajan, mistä viimeiset kahdeksan vuotta vartiolaiva Merikarhulla kansimiehenä. Nyt hän opiskelee kokiksi oppisopimuksella.

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVA Markku Teräväinen

R

AJAVARTIOLAITOKSESSA oppisopimuskoulutusta ei ole aikaisemmin käytetty.

Kun yksi Merikarhun kokeista jäi eläkkeelle ja toinen kouluttautui sukeltajaksi, lähti Mikko Kivelä selvittämään mahdollisuuksia solmia oppisopimus.

– Otin yhteyttä koulutustarkastaja Elina Kiveen Helsingin oppisopimustoimistosta ja hän tuli laivalle katsomaan tiloja. Laivan päällikkö Tommi Kontto selvitti hänelle, mitä me täällä teemme, Mikko kertoo.

– Laivakokin tehtävänä on miehistön muonittaminen, minkä lisäksi meillä käy vieraita, joiden tarjoiluista kokit vastaavat, Kontto kertoo.

Laivassa pystytään järjestämään ruokailu noin 30 hengelle, mutta kesällä laivan ollessa laiturissa on tarjoilut järjestetty kannella jopa 150 vieraalle.

Merikarhu todettiin sopivaksi koulutuspaikaksi. Mikon lisäksi toinenkin kansimies, Lauri Hämäläinen, halusi kokiksi ja niin molemmille solmittiin virkamiehen oppisopimus.

– Heillä on jo virka, sillä he ovat olleet merivartijan ammatissa ennen koulutuksen alkua. Valmistuttuaan he eivät ole pelkästään kokkeja vaan kokki-merivartijoita, joita voidaan tarvittaessa käyttää muihinkin tehtäviin, Kontto kertoo.

”Laivakokin työssä on se hyvä puoli, että saan itse päättää mitä teen.”

ITSENÄINEN TYÖ Laivakokin työ on mielenkiintoista ja haastavaa,

16

OSAAJA 1 • 2013

sekä monin tavoin erilaista kuin maissa työskentelevän kokin. Jo työajat ovat hyvin erilaiset.

– Olen laivalla yhtäjaksoisesti keskimäärin viikon ja toisen vapaalla. Työpäiväni alkaa kello 6 ja päättyy kello 20. Päivällä on parin tunnin tauko, Kivelä kertoo.

Laiva on merellä 330-350 päivää vuodessa. Keittiössä työskentelee kaksi henkilöä vuorossa, opiskelija sekä hänen työpaikkaohjaajansa. Kokin tehtävänä on vastata koko laivan muonahuollosta.

– Teen kaiken alusta lähtien. Suunnittelen päivän ruokailut aamiaisesta iltapalaan, hankin raaka-aineet ja valmistan ruoan, sanoo toukokuussa kokiksi valmistuva Kivelä.

Ainoa rajoite on hinta.

Suomenlahden merivartiosto kuuluu sisäasiainministeriön alaiseen rajavartiolaitokseen ja on toinen kahdesta merivartiostosta Länsi-Suomen merivartiostonlisäksi.

Rajavartiolaitokselle on määritelty kuusi ydintoimintoa: rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus.

Laivapäällikkö Tommi Kontto ei puutu Mikko Kivelän suunnittelemiin ruokalistoihin.

– Miehistö maksaa itse raaka-aineet. Valtio on palkannut meille kokin ja tarjoaa työtilat. Meillä on täällä muonakunta, joka määrittelee muonapäivän hinnan. Kokki saa sen puitteissa tehdä mitä haluaa.

Me emme puutu siihen, Kontto sanoo.

Myös vierailujen tarjoilut kokki päättää itsenäisesti.

– Joskus määritellään summa, jonka saan käyttää, mutta jos kyseessä on esimerkiksi ministeritason vierailu, saan sen verran rahaa kuin katson tarvitsevani, Kivelä kertoo.

Merenkäynti on joskus kovaa ja silloin työ keittiössä voi alkaa sirpaleiden siivoamisella.

– Joskus lautaset ovat tulleet pesukoneestakin ulos.

Jos on kova keli, ruoka pitää suunnitella sellaiseksi, että sitä on helppo syödä.

OPPISOPIMUS HYVÄ RATKAISU Mikko Kivelän kaksi vuotta sitten aloittama opiskelu tähtää hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoon.

– Tietopuolisessa koulutuksessa käyn noin kolme päivää kuukaudessa Stadin aikuisopistossa. Muihin opiskelijoihin verrattuna laivassa on se hyvä puoli, että saan itse päättää mitä teen ja pääsen harjoittelemaan asioita sen mukaan, Mikko Kivelä sanoo.

Myös laivan päällikkö Tommi Kontto on tyytyväinen oppisopimuskoulutukseen.

– Kyllä koko laivan porukka on tykännyt tästä. Ja kun on ollut näyttöjä ja ulkopuolinen arvioija on tullut laivalle, silloin on tehty vähän parempaa ruokaa, hän sanoo.

OSAAJA 1 • 2013

17

Lappeenrannan Energia

TEEMA

Lappeenranta

Asentajia

vain oppisopimuksella Oppisopimuskoulutus on lähes ainoa vaihtoehto saada ammattitaitoisia sähköverkkoasentajia. Lappeenrannan Energiassa on koulutettu oppisopimuksella asentajia jo kymmenen vuoden ajan.

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVA Markku Teräväinen ja Lappeenrannan Energia

K

UN LAPPEENRANNAN ENERGIA kymmenen vuotta sitten yhtiöitettiin, lopetettiin yrityksessä sisäasennukset sekä sähköasemien huoltotoiminta ja keskityttiin pelkkään ydinosaamiseen.

– Silloin päätettiin, että se mitä tehdään, siihen kehitetään ammattitaitoa koko ketjulle. Asentajien siirtyessä muihin tehtäviin jouduimme pohtimaan syvällisesti, mitä asentajan ammattitaito oikein on?

Onko se sitä, että hommat on opittu käytännön työssä vai onko se jotain enemmän? Lisäksi pohdimme mitä tarvitaan kun asentaja siirtyy tehtävästä toiseen, kertoo rakennuspäällikkö Timo Herranen Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:stä.

Kun asentajien kanssa neuvoteltiin muutoksesta, nousi oppisopimuskoulutus parhaaksi vaihtoehdoksi

18

OSAAJA 1 • 2013

ottaa muutos vastaan. Ensimmäinen viiden asentajan ryhmä aloitti oppisopimusopiskelun tavoitteenaan sähköasentajan ammattitutkinto.

– Tutkinnon suorittaneet asentajat totesivat saaneensa todellista tietoa ja osaamista koulutuksesta.

Hyvät kokemukset innostivat muitakin lähtemään mukaan. Tämän jälkeen olemme ehdottaneet kaikille palveluksessamme oleville asentajille oppisopimuskoulutusta, joka mahdollistaa oman ammattitaidon syventämisen kautta myös siirtymisen uusiin, toisiin tai jopa vaativampiin tehtäviin. Lisäksi kaikki uudet asentajat ovat tulleet taloon oppisopimuskoulutuksen kautta.

Myöhemmin oppisopimuskoulutusta on laajennettu muihinkin ammattiryhmiin.

EI KOULUTUSTA ALALLE Verkonrakennus on sen verran erikoisosaamista vaativa ala ja työpaikkoja Suomessa sen verran vähän, ettei koulutusta järjestetä, joten alan on pitänyt itse hoitaa koulutus.

– Pyrimme saamaan ryhmiä, joissa olisi sekä nuoria että pitempään alalla toimineita, jotta ryhmä tukisi toistensa oppimista, Herranen kertoo. Sähköverkkoasentajille tietopuolinen koulutus hankitaan Etelä-Savon ammattiopistosta Mikkelistä. Vesihuoltoasentajien tietopuolisen koulutuksen tarjoaa paikallinen Aktiva.

Ammattitutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus jatkaa erikoisammattitutkintoon, mutta se edellyttää, että henkilölle löytyy koulutusta vastaava tehtävä organisaatiossa.

– Neljä henkilöä suorittaa parhaillaan erikoisammattitutkintoa. Siinä opiskellaan esimiestaitoja, taloutta ja projektinvetotaitoja.

Koulutuksessa tähdätään Herrasen mukaan yhä enemmän moniosaamiseen.

– Meillä on tälläkin hetkellä ryhmä vesihuoltoasentajia, jotka suorittavat lisäksi sähkölaitosasentajan perustutkinnon, koska on tehtäviä, jotka vaativat molempien alojen osaamista, Herranen sanoo.

Timo Herranen vaikuttaa myös koulutusten sisältöihin, sillä hän toimii valtakunnallisen Sähköverkkoalan ammattitutkintojen tehtävä -työryhmän puheenjohtajana ja näyttöjen vastaanottajana.

LAPPEENRANNAN ENERGIA OY • Perustettu: vuonna 1901 • Lappeenrannan Energia -konserni muodostuu Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistamasta Lappeenrannan Energia Oy:stä (emoyhtiö) sekä emoyhti-

ön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä: Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Lappeenrannan Verkonrakennus Oy ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy. • Henkilökunta: 260 henkilöä

– Energia-alan vuonna 2010 tekemän ennusteen mukaan arvioidaan, että vuoteen 2020 menessä joka kolmas alalla siirtyy eläkkeelle.

Tämä asettaa kovia rekrytointipaineita energia-alalle, sanovat Timo Herranen ja henkilöstöpäällikkö Sari Luukkanen.

KAAKKOIS-SUOMEN KAUPAN KESKUS

Oppisopimusjohtaja Hannu Makkosen asemapaikka on Lappeenranta.

LAPPEENRANNALLA JA IMATRALLA on yhteinen oppisopimustoimisto, jota johtaa Hannu Makkonen. Kuudesta henkilöstä puolet toimii Imatralla ja puolet Lappeenrannassa.

– Olemme Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan yksi tulosalue. Pystymme toimimaan joustavasti, koska meillä on hyvät yhteydet oppilaitokseen. Noin 60 prosenttia opiskelijoistamme opiskelee aikuisopistossa. Aikaisenmmin oppisopimuksia oli yli 700. Nyt niitä on kuutisensataa.

Leikkausten takia jouduimme luopumaan yhdestä palvelusihteeristä, Makkonen kertoo.

Haastattelua tehtäessä opetusministeri Jukka Gustaffson oli ilmoittanut, että oppisopimukseen tulisi 30 miljoonaa euroa lisärahaa. Makkosen mielestä se on tietysti hyvä uutinen, mutta hän harmittelee heiluriliikkeen aiheuttamaa epävarmuutta ja lisääntynyttä työmäärää, uusi tilanne kun aina vaatii reagoimista ja toimenpiteitä.

Suosituimmat tutkinnot viime vuonna solmituista sopimuksista olivat tekniikan ja johtamisen erikoisammattitutkinnot, merkonomi, lähihoitaja, laitoshuoltaja ja myyjä.

Makkonen on tyytyväinen eri oppisopimustoimistojen väliseen yhteistyöhön. Erityisesti hän kiittelee työtehtäväkartoituksia tekeviä toimistoja. Myös vertaisarviointirinki Kotkan ja Kouvolan kanssa on tuonut hyviä tuloksia.

OSAAJA 1 • 2013

19

Laatusertifikaatti

ohjaa toiminnan kehittymistä Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskukselle myönnettiin joulukuussa 2012 laadunhallintajärjestelmän sertifikaatti. Kyseessä on ISO9001-sertifikaatti, joka myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa oppisopimiskoulutustoiminnasta Suomessa.

TEKSTI Ilona Suojanen • KUVA Miguel Vera

O

PPISOPIMUSJOHTAJA Annu Jokela-Ylipiha vastaa laadukkaan toiminnan kehittämisestä ItäUudenmaan oppisopimuskes-

kuksessa.

– Tämä laatusertifikaatti tarkoittaa sitä, että meillä on ulkopuolisen auditoijan hyväksymä laatujärjestelmä. Se on toiminnan ohjausjärjestelmä ja takaa sen, että toimintamme on laadukasta ja sitä kehitetään jatkuvasti, Jokela-Ylipiha kertoo.

Tunnustus on voimassa kolme vuotta.

Seuranta-auditoinnin avulla kuitenkin varmistetaan vuosittain, että kehittämiskohteisiin on paneuduttu ja sovittuja muutoksia on tehty.

KYSEESSÄ LAAJA PROSESSI Sertifiointiauditointi koskee koko toimintaa. Siinä kuvataan ensin toiminnan kokonaisprosessi ja katsotaan sitten vaiheittain prosessin eri osien toimivuus.

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksessa auditoinnissa lähdettiin liikkeelle itsearvioinnista.

– Meillä oli sellainen hieno tilanne, että saimme hyödyntää Opetushallituksen oppisopimuskoulutuksen vertaisarviointia itsearvioinnissa. Vertaisarvioinnissa oli mukana myös oppilaita ja työnantajia.

Tämän jälkeen Inspecta Sertifiointi Oy:stä saapui ulkoinen auditoija, joka kävi läpi itsearvioinnin tulokset ja haastatteli henkilökuntaa.

– Kuvasimme yksityiskohtaisesti miten meillä toimitaan, ohjataan ja johdetaan.

Auditoija tutustui myös opiskelijarekisteriin ja tarkasti, että oikeat paperit löytyivät oikeasta paikasta, oikein täytettynä.

Koska laatutyötä tehdään jatkuvasti ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on monia eri laatujärjestelmiä, on vaikea tarkasti määrittää tähän laatusertifikaattiin käytetty aika. Kaikkinensa siihen kului noin vuosi. Auditoijan käynti kesti yhden työpäivän.

20

OSAAJA 1 • 2013

LAATUTYÖTÄ OMAN TOIMINNAN TAKIA – Laadun varmentaminen on meille tärkeää ensisijaisesti asiakkaidemme takia. Heidän täytyy voida luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitulla tavalla ja että meillä on kehittävä ote toiminnassamme, sanoo Jokela-Ylipiha.

– Toki laadun varmentaminen on tärkeää myös siksi, että toimintamme on lain mukaista.

Jokela-Ylipiha korostaa henkilöstön merkitystä laatutyössä.

– Me teemme laatujärjestelmätyötä ensisijaisesti oman toimintamme takia, eikä siksi, että saataisiin joku prenikka seinälle.

Totta kai myös tunnustus hyvin tehdystä työstä tuntuu kivalta.

Sertifiointiauditoinnin olennaisena hyötynä on kehittämiskohteiden hahmottaminen. Ulkopuolisen tahon näkökulmaa pidetään erityisen hyödyllisenä. Kehittämiskohteiden kautta luodaan ohjenuoraa toiminnan kehittämiseksi parempaan suuntaan.

– Meille on iso etu, että joku luo ulkoista painetta kehittyä. Meidän on jatkuvasti osoitettava toiminnan kehittyminen. Kolmen vuoden päästä sertifiointiauditoin-

nissa päätetään, saammeko pitää tämän sertifikaatin.

LAADUNHALLINTA PAKOLLISEKSI VUONNA 2015 Vuonna 2015 kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus valita itsenäisesti laadunhallinnan menettelytavat ja välineet. Opetusministeriössä pohditaan parhaillaan minkälainen laatujärjestelmän tulisi olla ja minkälaisia vaatimuksia sen tulisi täyttää.

– On hyvin todennäköistä, että kyseinen ISO-järjestelmä on kelpoinen kertomaan siitä, että toimiva laatujärjestelmä on käytössä, sanoo Jokela-Ylipiha.

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on siis jo hyvissä ajoin valmistautunut vuoden 2015 vaatimuksiin.

– Kiitos siitä kuuluu tietysti tälle meidän koulutuskuntayhtymälle, jossa laatutyötä on tehty jo pitkään. Meillä on sellainen luonteva toimintatapa tehdä näitä asioita laadun kautta.

Kotitalouksien palveluissa kysyntää uudelle yritystoiminnalle Kun kotitalouksien kulutusmenoista yhä vähemmän menee elintarvikkeisiin, käytetään rahaa kodin hankintaan, kunnostamiseen ja omaan itseen. Tässä olisi tilaa uudelle yritystoiminnalle, mikäli löytyisi laadukasta osaamista.

TEKSTI Leena Keskiaho KUVA Perheyritysten liitto

-K

ATSOESSAMME ISOJA TRENDEJÄ, joihin kotitaloudet käyttävät rahojaan, nousevat esille sisustaminen, puutarha, vaatteet ja asusteet. Niiden osuus kulutusmenoista on kasvanut samaan aikaan kun elintarvikkeiden osuus on laskenut. Eniten on tietysti noussut asumisen hankinnan tai vuokran osuus.

Kun kaikilla alkaa jo olla televisiot ja kodinkoneet, kaivataan yksilöllisempiä palveluja, jotka vaativat käsityötä ja osaamista, Perheyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen sanoo.

OPPISOPIMUKSEN OMINTA ALUETTA

Monessa maassa keittiöt ja muut kiinteät kalusteet tehdään mittatilaustyönä, kun taas Suomessa suositaan valmiista moduleista koottuja keittiöitä. Vanhanen uskoo, että mittatilaustyönä tehtyjen keittiöiden ja muiden kiinteiden kalusteiden teettäminen on tuleva trendi. Myös kodin sähkö- ja it-tekninen puoli vaatii asiantuntijoita.

– Vain ammatti-ihmiset ymmärtävät, miten eri systeemit toimivat ja miten ne liitetään toisiinsa. Tässä tarvitaan tukihenkilöitä, hän sanoo.

Vanhanen näkee markkinoilla tilaa myös pienille ruoka-, ompelu- ja korjauspalveluja tarjoaville yrityksille.

– Hyvää ruokaa ja pitoja ollaan valmiita tilaamaan kotiin. Isojen juhlien järjestäjiä on, mutta kysynnän kasvu voisi suuntautua pieniin yrityksiin. Eivätkä kaikki tyydy kaukomailta tuotuihin vaatteisiin ja sisustustuotteisiin. Tässä voisi olla markkinoita pienille ompelu-, rakennus- ja korjauspalveluille.

Kysynnän kasvu antaisi Vanhasen mukaan mahdollisuuksia pienille, muutaman hengen yrityksille.

– Kasvuvaraa olisi paljon, jos pystyttäisiin yhdistä-

Perheyritysten liiton edunvalvonnan keskiössä on vastuullinen omistajuus ja jatkuvuus.

– Yrittäjän oppisopimus sukupolvenvaihdoksessa on tutustumisen arvoinen asia, Matti Vanhanen sanoo.

mään hyvä työn laatu, täsmällisyys ja järkevät hinnat.

Lisäksi pitäisi osata myös markkinoida, jotta kotitaloudet tietäisivät, että tällaista palvelua on saatavilla.

Pienyritysten markkinointiosaamisen lisäämisessä käsityövaltaisilla aloilla on paljon tekemistä.

– Tietysti kustannukset vaikuttavat siihen, ettei käsityötä Suomessa tehdä suuressa mittakaavassa.

Pienille yrityksille tässä olisi kuitenkin mahdollisuus uuteen liiketoimintaan ja työpaikkojen luomiseen.

Ammattiosaaminen ja taitavuus ovat keskeisiä vaatimuksia. Tämä on oppisopimuksen ominta aluetta, sillä nämä ammatit opitaan tekemällä, Matti Vanhanen sanoo.

OSAAJA 1 • 2013

21

Teamcoacher till metodistkyrkan Finlands svenska metodistkyrka är den första frikyrkan som har beslutat att utbilda sina anställda genom läroavtal. De studerande kommer från hela Svenskfinland, och utbildningen har därför krävt en hel del samarbete.

TEXT Leena Keskiaho • FOTO Markku Teräväinen

F

inlands svenska metodistkyrka har omkring 1 000 medlemmar och 13 anställda. Nio av dessa deltar i den första utbildningsgruppen, som avlägger en specialyrkesexamen i ledarskap. Studerandena kommer från Jakobstad i norr till Borgå i söder, och utbildningen har organiserats för varje studerande av hans eller hennes lokala läroavtalsbyrå. Som utbildningskoordinator fungerar pastor Mayvor Wärn-Rankén från Borgå församling, och den förberedande undervisningen tillhandahålls av Partus Oy från Jyväskylä. Närstudiedagarna, sammanlagt 19 stycken, hålls på olika håll i Finland.

EN DEL AV DEN STRATEGISKA PLANERINGEN – Jag är mycket nöjd över att vår kyrka har gått in för att låta utbilda hela personalen. Vi har en verksamhetsstrategi som sträcker sig ända fram till 2020 och som lyfter fram ledarskap och personalutbildning som viktiga insatsområden. Det krävs mycket av dagens kyrkoanställda, säger Mayvor Wärn-Rankén.

– Vår kyrka betonar kristendomens närvaro i vardagen, och här spelar det sociala arbetet en viktig roll. Vi har ett barnhem i Grankulla och ett ålderdomshem i Helsingfors. Vi gör mycket frivilligarbete inom tredje sektorn.

Målet med Tiimimestari-utbildningen är att utveckla studerandenas personliga färdigheter inom teamcoachning. Utbildningen har förändrat Mayvor Wärn-Rankéns uppfattning om ledarskap.

– Jag är handledare, lärare och teologie magister.

Förut tänkte jag att ledarens uppgift är att gå före och visa vägen. Teamcoachningen har vänt upp och ned på allt jag tidigare lärt mig om ledarskap. Här tas hela gruppen med i processen, säger hon.

Under närstudiedagarna är varje studerande teamcoach i tur och ordning och får sedan respons på sitt agerande av de övriga i gruppen.

– Gruppen består av 17 personer. Förutom oss finns där anställda från den lutherska församlingen, en baptist och en som arbetar med missbrukare. Det är en stor rikedom att det ingår också andra än bara de egna arbetskamraterna i gruppen. Då får man respons också från ett annat perspektiv. Coachande

22

OSAAJA 1 • 2013

ledarskap innebär en hel del ansvar för deltagarna.

Första gången jag var coach kände jag mig lite vilsen.

I mitt arbete vet jag exakt hur jag ska agera, men här kastar jag mig ut i det okända och måste lita på gruppen och processen. Det har gett resultat varje gång.

Jag tror att den här typen av ledarskap kommer att vara viktig för de finländska företagen och organisationerna i framtiden.

– Läroavtal är ett utmärkt studiesätt – intensivt och motiverande. Man får många aha-upplevelser, och så fortsätter studierna på arbetsplatsen, där man får til�lämpa det man lärt sig under närstudiedagarna i sitt eget arbete. Läroavtalsutbildningen är en ypperlig kombination av teori och praktik.

– Vi läser mycket litteratur och får dessutom rekommendationer om andra böcker som är bra att läsa. Det säger något om entusiasmnivån när jag ibland ser även mina kolleger bära tio böcker i famnen.

– Varje studerande har en egen mentor på arbetsplatsen. Det kan vara någon från församlingsrådet eller personalen, med andra ord någon som vet vad vårt arbete går ut på. Min egen mentor har lång erfarenhet av ledningsuppgifter och kan sin sak, säger Mayvor Wärn-Rankén.

FINLANDS METODISTKYRKA • Kom till Finland via finlandssvenska sjömän på 1800-talet • Hör till den internationella Förenade metodistkyrkan (The United Methodist Church), som har 25 000–30 000 medlemmar • Totalt 2 000 medlemmar i Finland • Leds av en biskop med säte i Köpenhamn • Finlands svenska metodistkyrka deltar i utvecklingssamarbetsprojekt i Kenya, Indien och Kambodja. Kyrkan stöder också de baltiska metodistkyrkornas verksamhet.

Tiimivalmentajia metodistikirkkoon Suomen ruotsalainen metodisti-kirkko on ensimmäinen vapaa kirkko, joka on päättänyt kouluttaa henkilökuntansa oppisopimuksella.

TEKSTI Leena Keskiaho KUVA Markku Teräväinen

S

UOMEN RUOTSALAISELLA metodistikirkolla on noin 1000 jäsentä ja 13 työntekijää. Näistä yhdeksän on mukana ensimmäisessä koulutusryhmässä, joka suorittaa johtamisen erikoisammattitutkintoa. Pietarsaaresta Porvooseen tulevien opiskelijoiden koulutuksen on järjestänyt kunkin opiskelijan paikallinen oppisopimustoimisto. Koulutuksen koordinoi pastori Mayvor Wärn-Rankén Porvoon seurakunnasta ja valmistavan koulutuksen tarjoaa Partus Oy Jyväskylästä. Lähipäivät, joita on 19, pidetään eri puolilla Suomea.

OSA STRATEGISTA SUUNNITTELUA

– Borgå kyrka vigdes till församlingens kyrka år 1923. I vår står byggnaden inför en stor renovering. I altardelen finns målningar av Lennart Segerstråle, berättar Mayvor Wärn-Rankén.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kirkkokuntamme on lähtenyt kouluttamaan koko henkilöstöään.

Meillä on vuoteen 2020 ulottuva toimintastrategia, jossa halutaan panostaa johtajuuteen ja henkilökunnan koulutukseen, Mayvor Wärn-Rankén sanoo.

– Kirkkomme painottaa arkielämässä läsnäolevaa kristillisyyttä, jossa sosiaalinen työ on tärkeää.

Tiimimestarikoulutus tähtää henkilökohtaisten tiimivalmentajataitojen kehittämiseen.

– Aikaisemmin ajattelin, että johtaja menee aina edellä ja näyttää tietä. Tiimivalmennus on laittanut ylösalaisin kaiken opin johtajuudesta. Siinä otetaan mukaan koko ryhmä, hän sanoo.

Lähipäivillä jokainen on vuorollaan tiimivalmentaja ja saa muulta ryhmältä palautetta onnistumisestaan.

– Ryhmässä on 17 henkilöä. Meidän lisäksemme on luterilaisen seurakunnan työntekijöitä, yksi on baptisti ja yksi päihdetyöntekijä. Muiden mukana olo on rikkaus. Kun ryhmässä on muitakin kun omia työkavereita, palauteeseen tulee toisenlainen näkökulma. Valmentava johtaminen antaa paljon vastuuta osanottajille. Ensimmäisen kerran ollessani valmentajana olin hieman eksyksissä. Kun teen työssäni jotain, tiedän tarkkaan, miten sen teen, mutta koulutuksessa hyppään tuntemattomaan ja joudun luottamaan ryhmään ja sen prosessiin.

– Oppisopimus on erinomainen tapa opiskella. Se on intensiivistä ja motivoivaa. Se antaa ahaa-elämyksiä ja jatkuu työpaikalla, jossa lähipäivillä opittuja taitoja sovelletaan omaan työhön. Oppisopimuskoulutus yhdistää hyvin teorian ja käytännön.

– Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla oma mentori.

Hän on joko seurakuntaneuvoston tai henkilökunnan jäsen ja tuntee työmme sisällön, Mayvor Wärn-Rankén sanoo.

OSAAJA 1 • 2013

23

Lemminkäinen

panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen Lemminkäinen on yksi Suomen suurimmista rakennusliikkeistä, jonka toimintaympäristö kattaa Pohjois-Euroopan.

Yrityksen tavoitteena on olla alan paras työnantaja, jolla on alan osaavin henkilöstö ja parhaat esimiehet.

TEKSTI Susanna Inkinen KUVA Lemminkäinen

L

EMMINKÄISEN talonrakentaminentoimiala palkittiin vuoden koulutusmyönteisimmän työyhteisön tunnuspalkinnolla vuonna 2012.

– Menestyvän yrityksen takana on osaava, hyvinvoiva, työkykyinen ja tuottava henkilöstö, kertoo itsekin työpaikkaohjaajana toiminut talonrakentaminen-toimialan työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen.

Lemminkäinen järjestää jatkuvasti räätälöityjä koulutuksia henkilöstöryhmilleen.

PAKKI-koulutuskokonaisuuden kautta kehitetään henkilöstön työturvallisuutta edistäviä ja työn laadun takaavia valmiuksia.

Esimiestaitoja kehitetään omassa Lemminkäisen esimiesakatemiassa.

Lemminkäinen on käynnistänyt yrityksen sisäisen pilottiohjelman mentoroinnista. Sen tavoitteena on siirtää hiljaista tietoa kokeneilta lemminkäisiltä nuoremmille.

Samalla mentorointi tarjoaa tukea uransa alussa oleville.

Yritys palkkaa vuosittain satoja kesä-

työntekijöitä erilaisiin rakennusalan ja hallinnon tehtäviin eri puolilla Suomea. Lemminkäinen toimii yhteistyökumppanina Suomen lasten ja nuorten säätiön Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanjassa ja osallistuu kampanjan kilpailuun suurten yritysten sarjassa. Yritys pyrkii sitouttamaan hyvät työntekijät yritykseen jo opiskeluvaiheessa ja sitä kautta saamaan jatkossa parhaat ammattilaiset palvelukseensa.

Lemminkäinen tukee työntekijöidensä opiskeluhalukkuutta ja pyrkii varmistamaan, että opiskelun ja työnteon yhdistäminen sujuu helposti. Onnistunut työssä-

oppimiskokemus edellyttää, että työnantaja nimeää oppilaalle osaavan työpaikkaohjaajan, jolla on oman esimiehensä tuki tehtävään. Työpaikkaohjaajat koulutetaan tehtävään ennen ohjauksen alkua.

– Ohjaajan tärkein ominaisuus on oma halu ja kiinnostus ohjata nuorta ammattiin. Lemminkäiset suorittavat oppisopimusmallin avulla alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Lue koko juttu verkkolehdestä www.osaaja.fi

Osaaja-lehti kiittää

P

kiitokset lehden edelliselle päätoimittajalle Kari Viinisalolle, toimittaja Leena Keskiaholle ja Vesa Laaksolle upeasta monivuotisesta työstä Osaajan kehittämisessä ja toimittamisessa. Olette luoneet kestävän pohjan sille, mistä nyt eteenpäin lehden toimittamisessa ponnistamme.

24

ARHAIMMAT

OSAAJA 1 • 2013

TERVETULOA OSAAJAN TOIMITUSTYÖHÖN Laurea-ammattikorkeakoulun emeritusrehtori ja toimitusjohtaja Pentti Rauhala sekä Turun oppisopimustoimiston johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto ja uusi toimittajamme Sane Keskiaho, lämpimästi tervetuloa!

Osaaja-lehti iloitsee, että Kari Viinisalo ja Anja Luoma-aho ovat edelleenkin luvanneet olla mukana lehden toimitustyössä ja antaa arvokkaan kokemuksensa ja osaamisensa lehden kehittämiseen.

PUHEENJOHTAJALTA

Oppisopimuskoulutus koulutustakuun toteuttajana Opetus- ja kulttuuriministeriön viimeaikaiset rahoituspäätökset ovat olleet myönteisiä oppisopimuskoulutukselle. Lisää rahaa on myönnetty nuorten ja nuorten aikuisten oppisopimuskoulutukseen ja niiden kehittämiseen. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän haasteena tulee olemaan kohderyhmien kapea määrittely, miten saadaan viesti oppisopimusmahdollisuudesta perille oikeille kohderyhmille. Törmäämme jatkuvasti tosiasiaan, että oppisopimuskoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan melko heikosti yrityksissä ja opiskelijoiden keskuudessa.

Oppisopimuskoulutus on viime aikoina ollut varsin usein esillä eri tiedotusvälineissä. Nyt onkin oikea aika korjata talteen julkisuuden mukanaan tuoma mielenkiinto oppisopimuskoulutukseen lisäämällä omaa tiedotusta. Kokemukseni mukaan

säännöllisesti toistuvat infotilaisuudet ovat osoittaneet, että oppisopimusasia kiinnostaa kun ollaan esillä. Hyvädiiliverkosto edesauttaa tunnettuuden lisäämistä omalta osaltaan valtakunnallisella TV-kampanjalla parin viikon ajan maaliskuussa (vk 12-13). Valtakunnallisen tiedottamisen tarjoama taustatuki kannattaa hyödyntää omia alueellisia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Onko meidän toimintatapamme sellainen, että me ja meidän keskeiset sidosryhmämme määrätietoisesti ja pitkäjännitteisesti viemme tietoa oppisopimuskoulutuksesta yrityksiin. Nyt nimenomaan meidän oppisopimustoimijoiden on hyvä hakeutua alueillamme kentille, joissa yrittäjät liikkuvat sekä kontaktoida suoraan eri yrityksiä. Pelkkä tiedotus ja mainonta eivät enää riitä. Olemme saaneet

Omniassa hyviä kokemuksia yrityskäynneistä. Suurin osa yrityskäynneistä tuottaa uusia alkavia oppisopimuksia. Lisäksi tuki nuorten oppisopimuskoulutukseen on kiinnostanut monia tahoja. Nuorten kouluttaminen on kaikkien kiinnostuksen kohteena.

Hyvää kevään jatkoa!

Tarmo Välikoski, puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

Osaamista meillä ja muualla Oppisopimus – osaamista meillä ja muualla -kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin maaliskuussa Ravintola Pääpostissa Helsingissä.

Kirjan on toimittanut oppisopimusjohtaja Kari Viinisalo.

S

IVISTYSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Raija Vahasalo kiitteli avauspuheenvuorossaan erityisesti yrittäjän oppisopimuskoulutusta.

– Yrittäjien mielenkiinto yrittäjän oppisopimusta kohtaan on ollut eri tilaisuuksissa suuri.

– Saksassa on nyrkkisääntönä se, että jokaista 15 työntekijää kohtaan tulisi olla yksi oppisopimusopiskelija. Sitä ei ole kirjoitettu lakiin, mutta se on yhteiskunnallinen tahtotila, totesi professori Asko Miettinen puheenvuorossaan.

Oppisopimusjohtaja Annu Jokela-Ylipiha puhui oppisopimuksen roolista metropolialueen osaamisen ja elinkeinoelämän kehittäjänä.

– Yhteiskunnassa on paljon haasteita liittyen muun muassa nuorten työllistämiseen, ja siihen oppisopimus on yksi hyvä keino.

Tilaisuuden lopuksi oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen haastatteli kirjan toimittanutta oppisopimusjohtaja Kari Viinisaloa teoksen aiheiden tiimoilta.

– Talkootyönä tehty kirja käy kattavasti läpi oppisopimuskoulutuksen käytännön

kentältä aina helikopteriperspektiiviin saakka, Viinisalo totesi ja kiitti kaikkia kirjaan kirjoittaneita asiantuntijoita, sekä Osaaja-lehden toimituskuntaa.

Oppisopimus – osaamista meillä ja muualla -kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä. Toisessa osassa keskitytään nuorten oppisopimuskoulutukseen.

Kolmas osa pureutuu koulutuksen mahdollisuuksiin tarjota opiskelijoille ja työnantajille tilaisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen osana ammatillista koulutusta.

Viimeisessä, mutta ei suinkaan vähäisimmässä osassa, siirrytään laajempaan oppisopimuskoulutuksen toimintaympäristöä kuvaavaan näkökulmaan työelämän kehittämisestä.

312-sivuista kirjaa voi tiedustella ja tilata osoitteesta oppisopimus@omnia.fi.

OSAAJA 1 • 2013

25

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdeperustainen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin tai syventää osaamista ja soveltuu nuorille ja aikuisille.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä koulutuksella. Tämä varmistaa, että opiskelija saa tutkinnon suorittamisessa edellytettävää osaamista ammattitaitoonsa.

Opiskelijalle nimetään vastuullinen työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on tukea, ohjata ja arvioida oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työmenetelmistä, joihin hän ohjaa opiskelijaa.

Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.

Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimus laaditaan aina kirjallisena.

Oppisopimuksella voi suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Eitutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa tavoitteet ja opintokokonaisuudet määri-

tellään opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti.

Koulutuksen pituus vaihtelee 1-3 vuoteen tutkinnosta ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta riippuen. Oppisopimusta solmittaessa tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa päätetään suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelma tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus, keskeiset työtehtävät, tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle sekä muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Henkilökohtaistamisen periaatteena on suunnitella ja toteuttaa oppisopimuskoulutus ottamalla huomioon opiskelijan lähtötilanne ja koulutustarpeet, työnantajan koulutustarpeet sekä työpaikan oppimis- ja näyttöympäristö.

Oppisopimukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Lisäksi jaksoon voi kuulua kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä.

Ulkomainen koulutusjakso on osa tutkintoon valmistavaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan suunnitelmallista yhteistyötä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen • yrittäjänä toimiva haluaa aloittaa opiskelun • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

26

OSAAJA 1 • 2013

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL Kaarnatie 4 00410 Helsinki Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu Valimotie 8 00380 Helsinki Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia Oppisopimustoimisto Keskikatu 69 95400 Tornio Puh. 010 383 40 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus Veteraanikatu 2 90130 Oulu Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College SLK Instituutti Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki Puh. (09) 14 89 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskoulutus Hämeentie 11 A 00530 Helsinki Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 05800 Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8 67100 Kokkola Puh. 044 725 0033 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 04250 Kerava Puh. 050 415 0967 satu.matikainen@keuda.fi K-Instituutti Oy Kutojantie 4, 02630 Espoo Puh. 010 533 7205 suvi.sankelo@kesko.fi Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Teinintie 4, 15200 Lahti Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi

Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 1 11100 Riihimäki Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi

Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus Salpausselänkatu 57 45100 Kouvola Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@kouvola.fi

Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus IMATRA Koulukatu 5, 55120 Imatra Puh. 040 136 4695 oppisopimuskeskus.imatra@ek-aktiva.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K 13100 Hämeenlinna Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5-7, 4 krs 96200 Rovaniemi Puh. 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi

LAPPEENRANTA Pohjolankatu 12 53100 Lappeenranta Puh. 020 496 8229 oppisopimuskeskus.lappeenranta@ ek-aktiva.fi

Itä-Lapin ammattiopisto, oppisopimustoimisto Myllylammentie 23 98120 Kemijärvi Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 Kotka Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Aleksanterinkatu 20 06100 Porvoo Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan Oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa 040 779 7562, 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Kirkkokatu 16 A 15 02770 Espoo Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi

Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut MIKKELI Raviradantie 8, PL 304 50101 Mikkeli (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi PIEKSAMÄKI Kuusitie 41, 76120 Pieksämäki (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto Oppisopimuspalvelut Ketunpolku 1, 87100 Kajaani Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1 23500 Uusikaupunki Puh. 050 376 1063 novida@novida.fi Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 238 32200 Loimaa Puh. 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi facebook.com/loimaanoppisopimustoimisto

Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus Nummentie 12–14 08100 Lohja Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Satakunnan oppisopimuskeskus Otavankatu 5 A, PL 17 28100 Pori Puh. 044 455 7500 oppisopimuskeskus@winnova.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Puutarhankatu 30 68600 Pietarsaari Puh. (06) 785 5222 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, Aikuis-ja työpaikkakoulutusyksikkö Torikatu 23, 3 krs.

90100 Oulu Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus Rantakatu 13 80100 Joensuu Puh. (013) 244 2303 oppisopimus@pkky.fi Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 3, 21200 Raisio Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi Rastor Oy Oppisopimustoimisto Sturenkatu 21, 00510 Helsinki Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi

Savon oppisopimuskeskus Kauppakatu 28 B, 3 krs 70110 Kuopio Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto oppisopimustoimisto Pohjolankatu 4 57200 Savonlinna Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus Oppisopimuspalvelut Frami Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi Sopeva oppisopimuspalvelut PL 11, 62201 Kauhava Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto Oppisopimuskoulutus Teknologiapuisto 1 A, 2.krs 61800 Kauhajoki Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Salon seudun oppisopimuskeskus Hyvoninkatu 1 24240 Salo Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Oppisomuskeskus Pinninkatu 45 A 33100 Tampere Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi

Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä Suoratie 1, PL 87 32801 Kokemäki Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi

Toyota Auto Finland Oy, Toyota ammattioppilaitos Korpivaarantie 1 01450 Vantaa Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi

Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut Kärsämäentie 11 20360 Turku Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 4.krs.

20100 Turku Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D, 2 krs, PL 3 65101 Vaasa Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1 23500 Uusikaupunki Puh. 050 376 1063 oppisopimus@novida.fi Valkeakosken ammatti-ja aikuisopisto Vanhankyläntie 2 37630 Valkeakoski Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vsky.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Elannontie 3 01510 Vantaa Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4, 74101 Iisalmi Puh. 040 079 3365 esko.kekkonen@ysao.fi, oppisopimus@ysao.fi Åbolands Yrkesinstitut skn Läroavtalsbyrån, Vapparvägen 4 21600 Pargas Puh. (02) 454 8609 minna.lindroos@abolandyi.fi Äänekosken oppisopimustoimisto Piilolantie 17, 44100 Äänekoski Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi